Lapin Koneyrittäjät ry:n tiedotuslehti

TIEDOTUSLEHTI 2018

edunvalvonta

koulutus

tapahtumat

2

SISÄLLYS

30 KONEYRITTÄJIEN LAPIN TALVIPÄIVÄT Lue uusin reportaasi perinteisistä jo 23 kertaa järjestetystä tapahtumasta.

4

LAPIN KONEYRITTÄJÄT

24

Hoidamme tämän alueen maarakennusja metsätyöt sekä turvetuotannon

5

PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ

Vaativat suomalaiset olosuhteet laittavat hydrauliikkaöljyn ominaisuudet koetukselle.

26

Kimmo Kulojärvi

8

KONEYRITTÄJÄT - YHDESSÄ ENEMMÄN

SYKSYLLÄ TAAS TAVATAAN

38

VAKUUTTAMINEN SUOJAA

Miten työtapaturma syntyy?

TIEKARHUT SUKUPUUTOSSA? Juhani Paloniemi kuuluu ”äänekkäisiin” tiekarhujen puolestapuhujiin

40

FinnMETKO 2018 -näyttely Jämsässä

15

TYÖKONE KOIVISTO OY Monipuolisia maanrakennuspalveluja jo vuodesta 1962

Koneyrittäjien jäsenyydestä on apua

12

LAADUKAS HYDRAULIIKKAÖLJY ON INVESTOINTI

HYDROSCAND Letkuja ja johdinkomponentteja jo 20 vuotta Suomessa.

46

METSÄRAUTIO OY

Perhe on elänyt metsäkonehistorian kokonaisuudessaan

3

HOIDAMME TÄMÄN ALUEEN MAARAKENNUSJA METSÄTYÖT SEKÄ TURVETUOTANNON Puheenjohtaja Kimmo Kulojärvi kimmo.kulojarvi@kulojarvi.fi 0400 260 859 Sihteeri Raija Kilpua lapin@koneyrittajat.fi 040 511 9716 Taloudenhoitaja Teuvo Strand teuvo.strand@konepalvelu.inet.fi 0400 395 749 Varsinaiset jäsenet

Henkilökohtaiset varajäsenet

Pertti Lampela Tero Lampela pentti.lampela@pp.inet.fi lampela_583@hotmail.com 0400 231 106 040 418 3203 Mikko Sirviö Kari Romakkaniemi mikko.sirvio@mikkone.com kari.romakkaniemi@gmail.com 040 567 5276 0400 391 140 Lapin Koneyrittäjjien toiminta-alue kattaa kaikki Lapin maakunnan kunnat sekä Kuusamon.

Janne Kaihua info@jannekaihuaoy.fi 040 576 3489

ETSITKÖ RIVAKKAA TYÖMIESTÄ TAI SOPIVAA KONETTA TYÖMAALLESI?

Sauli Veittikoski Juho Kaihua sauli.veittikoski@luukku.com juho@justeeripari.fi 0400 694 216 040 773 7794

Lapin Koneyrittäjiin kuuluu 130 aktiivista maarakennus-, metsä- ja turvealan koneyrittäjää. Jäsenyritystemme laatuun ja konekannan ajanmukaisuuteen voit luottaa. Tämä lehti toimii oivana tietopakettina sinulle, mikäli etsit toimivia ratkaisuja työmaallesi.

Yhdistyksemme toimii aktiivisesti koneyrittäjien toimintaedellytyksien ja -olojen parantamiseksi liiton edustamilla toimialoilla. Pidämme yhteyttä paikallisiin asiakkaisiin ja viranomaisiin. Neuvottelemme äsenillemme yhteistyösopimuksia tarviketoimittajien kanssa, koulutamme koneyrittäjiä ja järjestämme heille vapaa-ajan toimintaa.

4

Veijo Kaihua info@konehaihua.fi 0400 391 140

Hannu Rautio Matti Kantola hannu.metsarautio.co.inet.fi matti.kantola@pp.inet.fi 0400 177 664 0400394902 Tuomo Väyrynen Minna Harju tuomovayrynen@pp.inet.fi minna.harju@alharjuoy.inet.fi 044 275 2183 040 514 8173 LAPIN KONEYRITTÄJÄT RY 040 511 9716 lapin@koneyrittajat.fi

PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ Tervehdys lukijat!

Me, Lapin koneyrittäjien yhdistys, haluamme lähestyä Teitä tällä lehdellä. Mitä lappi olisi ilman meitä koneyrittäjiä? Työllistämme ison joukon ihmisiä niin metsässä, maanrakennuksessa kuin energian tuotannossakin. Suomen ja Lapin teollisuuden rattaiden pyörittämisessä koneyrittäjät ovat tärkeässä roolissa.

Myös tiestön kunnossapidossa ja uuden tiestön rakentamisessa koneyrittäjien rooli on ratkaiseva.

Meille, hyvät koneyrittäjät on luvassa työntäyteisiä vuosia edessäpäin. Kemijärven biojalostamo hankkeen toteutuminen on tulossa maaliinsa ja tänä kesänä isketään kuokat patokankaan maaperään. Näinhän uskaltanee jo todeta. Myös muualle Lappiin on suunnitteilla kaivoshankkeita sekä lisäyksiä puunkäyttöihin.

Meidän kannattaa pitää huoli myös tulevaisuuden konekuskeista. Oppilaitosyhteistyöhön kannattaa panostaa jokaisella yrittäjällä omalla kohdallaan sen mukaan miten mahdollisuuksia on. Uusien kuljettajien koulutus on kuitenkin nykymaailmassa koulun ja yrityksien yhteispeliä.

Tähän lehteen on kerätty juttuja meistä yrittäjistä sekä tervehdyksiä yhteistyökumppaneiltamme kuvien ja tekstien muodossa.

Hyviä lukukehtiä!

Terveisin, Kimmo Kulojärvi

TIEDOTUSLEHTI 2018 LAPIN KONEYRITTÄJÄT RY 1710545-8 NUMERO 1 / 2018 ISSN 2489-8201 PAINOSMÄÄRÄ 1000 kpl PAINOPAIKKA Kroonpress KANSIPAPERI Stora Enso, LumiArt SISÄLTÖPAPERI Stora Enso, NovaPress Silk PÄÄTOIMITTAJA Timo Tapaninen ILMOITUSMYYNTI Eliisa Lintula TAITTO LaplandNews Oy

5

6

7

KONEYRITTÄJÄT

-YHDESSÄ ENEMMÄN

“KUN YRITYKSEN

TEKSTI: SIRPA HEISKANEN Yrittäjän on osattava ottaa oikeat askeleet oikeaan aikaan selvitäkseen velvoiteviidakosta ja byrokratiasta. Samalla pitäisi tehdä bisnestä, kehittyä ja kehittää. Maailmanmenoa olisi seurattava, se kun muuttuu huimaa vauhtia. Vaikuttaakin niihin muutoksiin pitäisi, ettei aivan mahdottomaksi menisi, mutta kunhan nyt ehtisi edes omaa alaa ja sen muutoksia seuraamaan Kuulostaako tutulta?

K

oneyrittäjien jäsenyydestä on apua koneyrityksen arjessa. Koneyrittäjien jäsenenä olet mukana toiminnassa, jolla vaikutetaan yrityksesi toimintaedellytyksiin ja -ympäristöön. Samalla pääset liiton tiedotuksen, neuvonnan ja koulutusten piiriin ja voit ammentaa niistä tietoja ja taitoja oman yrityksesi tarpeisiin.

Reklamaatiossa selvitettiin, että vahinko oli tosiasiassa aiheutunut pääurakoitsijan omasta toiminnasta.

Pääurakoitsija käsitti reklamaation saatuaan, että vastasaamisten pidätys oli aiheeton ja maksoi saatavat täysimääräisinä.

Vaikeissa paikoissa apua Kun yrityksen toiminnassa tulee vastaan vaikeuksia, jäsenyritys ei ole niiden kanssa yksin. Alla on muutama esimerkkitapaus elävästä elämästä.

Yrittäjällä oli vaikeuksia saada rahaa pääurakoitsijalta, tapaus 2 Yrittäjä oli tehnyt aliurakoinnistaan suullisen sopimuksen eikä saanut sopimuksen mukaisesti rahaa.

Selvitimme yrittäjän tilanteen ja ohjasimme alkuvaiheessa yrittäjää laittamaan maksut perintään. Perintätoimisto ei kuitenkaan suostunut ottamaan perintätoimeksiantoa saatavista, joista pääurakoitsija oli reklamoinut hyvin kevyesti jäsenyrittäjäämme.

Tämän jälkeen ohjasimme yrittäjän lakitoimistoon, jonka kanssa Koneyrittäjillä on yhteistyösopimus, jotta he ottaisivat asian hoitaakseen.

Yrittäjä sai lopulta vaatimansa raha-

Yrittäjällä oli vaikeuksia saada rahaa pääurakoitsijalta, tapaus 1 Maarakennusalan pääurakoitsija oli pidättänyt jäsenen esittämistä laskuista 70 000 euroa vastasaatavinaan.

Pääurakoitsija perusteli vastasaataviaan jäsenyrittäjän tekemällä vahingolla, joka oli tosiasiallisesti pääurakoitsijan itsensä aiheuttama.

Laadimme yrittäjän kanssa reklamaation vastasaamisten pidättämisestä.

8

TOIMINNASSA TULEE VASTAAN VAIKEUKSIA, JÄSENYRITYS EI OLE NIIDEN KANSSA YKSIN.

summan pääurakoitsijalta.

Metsäyhtiö vaati yrittäjältä takaisin mittausepäselvyyksien vuoksi ”liikaa” maksettuja energiapuurahoja Asiakas vaati yrittäjältä takaisin ”liikaa” maksettuja energiapuurahoja sillä perusteella, että energiapuun korjuumäärissä ja toimitetun energiapuun määrissä oli eroja.

Selvitimme asiaa yrittäjän kanssa. Paljastui, että asiakasyhtiössä oli luultavasti käytetty virheellisesti Luonnonvarakeskuksen laatimaa EPPU-laskuria latvusmassan kuutiomäärän selvittämisessä.

Energiapuun mittaus kuuluu puutavaranmittauslain piiriin. Laki sanoo, että (energiapuun) mittaukseen tyytymätön mittausosapuoli voi hakea virallista mittausta 14 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut tiedon mittaustuloksesta. Mikäli virallista mittausta ei haeta 14 päivän kuluessa mittaustuloksen saamisesta, on mittaustulos lopullinen.

Neuvoimme yrittäjää olemaan maksamatta takaisin asiakkaan vaatimia

rahoja ja tekemään asiasta kirjallisen vastineen. Lisäksi asiakkaalle kerrottiin näkemyksenämme, että tämän käyttämä peruste takaisinmaksulle on virheellinen, perusteluina käytettiin mm. puutavaranmittauslakia.

Lopulta asiakas veti vaatimuksensa takaisin.

Asiakas ehdotti sopimukseen kyseenalaista lisäpöytäkirjaa Yrittäjä otti yhteyttä liittoon, koska asiakas oli ehdottanut lisäpöytäkirjaa hakkuutähteen ajon sopimukseen.

Selvitimme Luonnonvarakeskuksen viranomaiselta, onko tällainen menettely puutavaranmittauslain vastainen vai ei. Virallisen mittaajan kanta oli, että lisäpöytäkirja ei ole oikeudenmukainen

yrittäjän näkökulmasta, vaikka puutavaran mittausasetuksessa annetaan tietynlainen vapaus tehdä tilavuuskorjauksia. Korjaus pitäisi tehdä mitattuun painoon tai käytettyyn muuntolukuun, ei lopulliseen mitattuun tilavuuteen, kuten lisäpöytäkirjassa esitettiin.

Yrittäjä ei saanut vakuutuskorvausta Vakuutusyhtiö epäsi jäsenen vakuutuskorvauksen vakuutustarkastajan lausunnon perusteella.

Laadimme yrittäjän kanssa oikaisuhakemuksen Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEen. Jos kyseinen vakuutus olisi ollut yhteistyökumppanimme Ifin vakuutus, asia olisi ensin voitu ratkoa liiton ja Ifin yhteisessä Koneyrittäjä-toimikunnassa.

Vakuutusyhtiö perui epäävän päätöksensä ja korvasi traktorille maarakennusurakoinnissa aiheutuneen vahingon.

Miten jäseneksi?

Sivulta www.koneyrittajat.fi löydät lisätietoja Koneyrittäjien toiminnasta ja jäsenyydestä. Jos haluat liittyä jäseneksi, klikkaa Liity jäseneksi -banneria ja täytä sivuilla yhteystietosi. Otamme sinuun yhteyttä.

Sivulta löydät myös jäsenmaksulaskurin, jolla voit arvioida jäsenmaksun määrää. Jäsenmaksun voi valita kone- tai liikevaihtoperusteisena.

KONEYRITTÄJIEN LIITTO / FINNMETKO OY Sitratie 7, 00420 Helsinki, puh. 040 900 9410 koneyrittajat.fi / finnmetko.fi, sähköposti: etunimi.sukunimi@koneyrittajat.fi Matti Peltola toimitusjohtaja puh. 040 900 9412 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja metsä ja energia, TES puh. 040 900 9414 Tania Airosmaa toimistosihteeri ilmoittautumiset, tilaukset puh. 040 900 9410 Sirpa Heiskanen viestintä- ja järjestöpäällikkö puh. 040 900 9423 Lauri Hyytiäinen asiantuntija metsä ja energia puh. 040 900 9426 Ville Järvinen perhevapaalla 4.6.2018 saakka asiantuntija maarakennus ja konepalvelut puh. 040 900 9424

Teija Kröger toimistosihteeri jäsenrekisteri, jäsenmaksut puh. 040 900 9425

Tuuli Toivikko tiedottaja puh. 040 900 9418

Markku Leskinen toimialapäällikkö maarakennus ja konepalvelut, TES puh. 040 900 9413

Hämeenlinna/ Ari Pihlajavaara aluepäällikkö TESsit, liikennetraktori, maarakennus puh. 040 900 9419

Timo Makkonen kehittämispäällikkö bioenergia ja metsä puh. 040 900 9422

Finnmetko Oy Erkki Eilavaara toimitusjohtaja puh. 040 900 9421

Virve Nurmela toimistopäällikkö taloushallinto puh. 040 900 9416

Tapio Hirvikoski markkinointipäällikkö puh. 040 900 9417

Mirva Revontuli näyttelysihteeri kokous- ja tapahtumajärjestelyt puh. 040 900 9415

Tiina Rajaniemi taittosihteeri Koneyrittäjä, ilmoitustrafiikki puh. 040 900 9420

Ilkka Savilampi it-asiantuntija puh. 040 900 9429

9

10

11

SYKSYLLÄ TAAS TAVATAAN – FINNMETKO 2018 -NÄYTTELY JÄMSÄSSÄ

Konetyöalojen ihmisille se on kuin joulu – sitä odotetaan hartaasti, siitä puhutaan paljon ennakolta ja sitä muistellaan pitkään jälkikäteen. Sellainen se on, FinnMETKO-näyttely, Suomen suurin konealan ammatti- ja myyntinäyttely. Tänä vuonna on taas sen aika.

F

innMETKO 2018 -näyttely järjestetään Jämsässä elo-syyskuun vaihteessa. Järjestyksessään jo 17. näyttely levittäytyy tutuksi käyneelle alueelle Jämsän Myllymäkeen ja GRADIA Jämsän eli entisen Jämsän Ammattiopiston alueelle. Kokonaisuudessaan parin sadan hehtaarin alueella riittää kävijälle tutustumista, sillä esillä on taas niin metsä-, maarakennus- ja energia-alan konekalustoa sekä hyötyajoneuvoja.

Myös raskaskonealaan liittyvien lisälaitteiden, varusteiden, komponenttien ja palveluiden tuottajat, myyjät ja markkinoijat sekä alan sidosryhmät ovat joukolla mukana messuilla.

Työnäytökset ovat aina olleet FinnMETKO-näyttelyiden suola. Niitä on luvassa nytkin niin puunkorjuussa, maarakennuksessa kuin haketuksessa.

Koneenkuljettajat kisaavat paremmuudesta FinnMETKO 2018 on ammattilaisten

12

näyttely, niinpä se on myös luonnollinen paikka ammattilaisten ottaa mittaa toisistaan ja kisata siitä, kuka on hallitseva mestari. Kuljettajille on luvassa kolme eri kilpailua näyttelypäivinä. Puunkuormaajakiertue alkaa keväällä Tampereelta ja huipentuu finaaliin FinnMETKO-messuilla Jämsässä 31. elokuuta. Maarakentajat kilpailevat messuilla omasta Ykköskuski-pokaalistaan ja kolmantena kisana mitellään metsäkoneenkäytön mestaruuksista.

Näyttelyn aukioloaika FinnMETKO 2018 -näyttely on avoinna yleisölle 30.8.–1.9.2018 joka päivä klo 9.00–17.00.

Messujen päivälippu maksaa 20 ja alle 14-vuotiaat pääsevät näyttelyyn maksutta vanhempien seurassa.

Ryhmät (minimissään 10 henkeä) voivat tilata lippuja ennakolta, ennakkoon tilatuista ryhmälipuista saa 10 prosentin alennuksen. Opiskelijat saavat 50 prosentin alennuksen ennakkoon tilatu-

ista ryhmälipuista ja Koneyrittäjien liiton jäsenyhdistykset 25 prosentin alennuksen ennakkoon tilatuista ryhmälipuista.

Ryhmälipputilaukset: Finnmetko Oy, Tania Airosmaa (tania.airosmaa@koneyrittajat.fi) Lisätietoja: www.finnmetko.fi

Jämsä, Suomi - 29. elokuuta vuonna 2014: Kuva puunkuormauksen SM-kilpailujen finaalista. © Taina Sohlman | Dreamstime.com

“

TYÖNÄYTÖKSET OVAT AINA OLLEET FINNMETKONÄYTTELYIDEN SUOLA. NIITÄ ON LUVASSA NYTKIN NIIN PUUNKORJUUSSA, MAARAKENNUKSESSA KUIN HAKETUKSESSA.

13

14

VAKUUTTAMINEN SUOJAA JA VÄHENTÄÄ TYÖN KESKEYTYKSIÄ

“HUOLTOTOIMENPIDETTÄ

TEHTÄESSÄ PUDOTAAN KONEESTA JA SIINÄ SITTEN NILKKA, POLVI TAI SELKÄ RIKKOUTUU

A-Vakuutuksen asiantuntija Jukka Lehikoisen mukaan usein työtapaturma tapahtuu käsityökaluja kuten rälläkkää käytettäessä. Suojalasit ovat hyvä tapa ehkäistä silmävammoja.

MITEN TYÖTAPATURMIA SYNTYY?

TEKSTI: TIMO TAPANINEN

”Tekevälle sattuu ja tapahtuu” – näin sanonta kuuluu.

Miten voisimme huolehtia siitä, että työn touhussa ei sattuisi niin paljoa? Entä miten voisimme varautua siihen, että vahingosta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa liiketoiminnalle? Soitimme A-Vakuutuksen asiantuntija Jukka Lehikoiselle ottaaksemme selvää.

K

un puhutaan metsäkonealasta ja koneyrityksistä suurin ongelman aiheuttaja ovat työtapaturmat, joiden taustalla on usein huolimattomuus. A-Vakuutuksen asiantuntija Jukka Lehikoisen mukaan työtapaturmia tapahtuu liikkuessa. ”Tyypillinen tilanne on sellainen, että jotain huoltotoimenpidettä tehtäessä pudotaan koneen päältä ja siinä sitten nilkka, polvi tai selkä rikkoutuu”, Lehikoinen kertoo.

Pienistä nyrjähdyksistä selviää usein käymällä työterveyshuollossa ja lepäämällä, toisin on tilanne, jos työtapaturmassa rikkoutuu jotain sellaista, mikä ei enää parane. ”Käsikäyttöisiä työkaluja käyttäessä saa työntekijä liian usein roiskeita silmään – joko jotain kemikaaleja tai metallin

siruja – ja silloin näköaisti voi huonontua. Tämä voi johtaa vaikka ajokortin tai jonkin muun ammatissa tärkeän työluvan menettämiseen ja sillä on toki sitten kohtalokkaita seurauksia”, Lehikoinen tiivistää.

Miten työtapaturmia voidaan ehkäistä?

Vakuutusasiantuntijan mukaan jokainen voi ennalta ehkäistä työtapaturmia huolellisuudella ja riittävällä levolla ”Rauhallisuus on tärkeä asia, eli kannattaa hetki hengähtää, jos jokin laitteissa rikkoutuu. Huoltotöihin ei kannata alkaa kiivastuneena. Riittävä lepo on myös tärkeää, sillä usein työtapaturmat tapahtuvat silloin kun työmies tai -nainen ei ole aivan terävimmillään”, Lehikoinen tietää.

Myös oikeat varusteet ovat tärkeä työtapaturmia ehkäisevä asia. ”Turvakengät on nykyään jo lähes kaikilla, mutta sen olemme huomanneet, että ne eivät ole aina kunnolla kiinni jalassa. Kaikki nauhat ja vetoketjut kannattaa muutenkin olla työvaatteissa kiinni ja on syytä tarkastaa, ettei varusteista roiku mitään ylimääräistä, mikä voi vaikka ajoneuvosta tai työkoneesta noustessa tarttua johonkin. Myös suojalasit ovat tärkeät”, Lehikoinen summaa.

15

Lakisääteiset tapaturmavakuutukset suojaavat työntekijöitä työtapaturmien sattuessa, mutta yrittäjille Lehikoinen suosittelee yrittäjän tapaturmavakuutusta. ”Meidän yrittäjän tapaturmavakuutus suojaa yrittäjää 24 tuntia vuorokaudessa”, Lehikoinen kertoo. ”Suosittelen myös, että työntekijöille otettaisiin myös laajennettu vapaa-ajan vakuutus, jolloin heidänkin turva tapaturmilta olisi voimassa ympäri vuorokauden. Tähän jos vielä ottaa extra terveysvakuutuksen, niin saa koko henkilökunnalle suojan myös muitakin sairauksia vastaan”, Lehikoinen jatkaa.

Koura osui alikulkuun, mitä nyt?

Koneyrittäjien liiketoiminnalle tärkeää ovat ihmisten lisäksi myös koneiden toimivuus ja se, että työn teko ei keskeytyisi. Minkälaisia ovat sitten tyypilliset ongelmatilanteet, kun kyseessä on kalusto? ”Koneiden kuljettamisessa on aina omat riskinsä. Tyypillinen tilanne on sellainen, että jokin koneen osa on jäänyt yläasentoon ja ajetaan sillan alta tai muuhun yläpuoliseen esteeseen, Lehikoinen sanoo. ”Toisaalta, varsinkin näin talvella, kun lumesta syntyy polannetta, tapahtuu paljon kuljetusvirheitä. Ei oteta huomioon, että lumikerros nostaa kuljetuksen korkeutta ja sitten rymähtää”, Lehikoinen jatkaa kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Kuljetuskaluston kuljettaminen on syytä vakuuttaa hyvin, sillä oman kaluston lisäksi myös este voi kärsiä vahinkoja. ”Oman kaluston voi suojata työkonevakuutuksella ja laajennetulla työkonekaskolla, jolloin vakuutus on voimassa myös lastauksen ja purun aikana. Esteen vahingot korvataan liikennevakuutuksesta, joka on syytä myös olla kattava”, Lehikoinen luettelee.

Kyberhyökkäys, voiko sellainen uhata koneyrittäjää?

Maailmaa digitalisoituu ja tämä on myös muuttanut koneyrittäjien toimintaa vuosikymmenten aikana. Nyt toukokuussa astuu voimaan EU:n tietosuojauudistus, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että yritysten on pidettävä entistä tarkempaa huolta kaikista säilyttämistään henkilötiedoista. Näillä tarkoitetaan muun muassa työntekijöiden tietoja ja asiakkaiden tietoja, joita löytyy myös koneyrittäjien tiedostoista. Mikäli yrityksestä pääsee näitä tietoja vuotamaan kolmansille osapuolille, voi vahingonkorvaukset nousta tasolle, mikä haittaa yrityksen toimintaa merkittävästi. Äskeistä riskiä pienentääkseen yritys voi ottaa A-Vakuutukselta niin sanotun OP Kybervakuutuksen, minkä kautta saat korvausten lisäksi nopeaa apua, jos yrityksesi joutuu esimerkiksi tietomurron tai haittaohjelman kohteeksi.

Vakuutuksen kautta saat myös korvauksia taloudellisista menetyksistä yritystoimintasi keskeytyessä tai korvauksia vahingonkorvausvastuusta ja sen selvittämisestä johtuvista kuluista.

Kyberhyökkäys omaan yritykseen voi kuulostaa kaukaiselta ajatukselta, mutta tapauksista saadaan lukea lehdistä lähes päivittäin. Sen vuoksi oman yrityksen riskeistä kannattaa ainakin keskustella vakuutusmyyjän kanssa.

Matkavakuutus, tarvitseeko sitä kukaan?

Työajan vakuutusten lisäksi tärkeää on vakuuttaa itsensä myös vapaa-ajalla. Toisin voisi luulla, mutta yllättävän pienellä määrällä suomalaisista on muun muassa matkavakuutus A-Vakuutuksen asiantuntija Jukka Lehikoinen

16

Kyber-uhka on todellinen ja toukokuussa voimaan tuleva EU:n tietosuojauudistus velvoittaa yrityksiä pitämään huolta henkilö- ja asiakastiedoistaan entistä paremmin.

OP Kyberturvavakuutus luo turvaa kyber-kaappauksen

Koneyrittäjän reissuilla voi sattua kaikenlaista. Matkavakuutus ei välttämättä korvaa extreme lajeissa sattuneita vahinkoja, mutta silti matkavakuutus on hyvä olla voimassa.

kertoo lopuksi. ”Suosittelen kyllä matkavakuutuksen ottamista, sillä se on varsin edullinen suhteessa mahdollisiin vahinkoihin. Harva esimerkiksi tietää, että jossain muuten edulliselta tuntuvassa kaukomaassa, kuten Thaimassa tai Filippiineillä, sairaalan päiväkorvaus voi olla toista tuhatta euroa. Tai jos pahemmin käy ja joutuu lähtemään ambulanssilennolla Suomeen, voi lentojen järjestelystä aiheutua kymmenien tuhansien euron lasku”, Lehikoinen lopettaa.

17

18

19

20

21

22

23

LAADUKAS HYDRAULIIKKAÖLJY ON INVESTOINTI Vaativat suomalaiset olosuhteet laittavat hydrauliikkaöljyn ominaisuudet koetukselle. Laadukasta hydrauliikkaöljyä käytettäessä kone toimii sujuvasti, luotettavasti ja kuluttaa vähemmän polttoainetta.

H

ydrauliikkajärjestelmän toiminnan kannalta yksi öljyn keskeisimmistä ominaisuuksista on öljyn oikea juoksevuus eli viskositeetti. Kaikki öljyt muuttuvat jähmeämmiksi lämpötilan laskiessa ja juoksevammiksi lämmön noustessa. Muutoksen suuruus on huomattavasti erilainen eri öljylaaduilla. Öljyllä on oltava riittävä juoksevuus talven pakkasissa, jotta se virtaa järjestelmässä sujuvasti ja antaa liikkuville osille niiden kaipaamaa suojaa. Juokseva öljy auttaa myös parantamaan koneen hyötysuhdetta, joka vaikuttaa suoraan polttoaineen kulutukseen. Öljyn on kuitenkin oltava riittävän paksua myös kuumissa käyttöolosuhteissa, sillä liian ohut öljy ei muodosta riittävää voitelukalvoa sekä lisää pumpun sisäisiä ohivuotoja.

24

Teboil-voiteluaineet ovat suunniteltu toimimaan suomalaisissa käyttöolosuhteissa

Teboil tarjoaa laadukkaiden öljyjen lisäksi myös asiantuntevaa teknistä tuotetukea. Teboil Heavy Duty -sivulta löytyy paljon hyödyllistä voiteluainetietoa raskaan kaluston ammattilaiselle. Neuvoja saa myös puhelimitse.

Kiinnitä huomiota viskositeettiindeksiin ja jähmepisteeseen

Hydrauliikkaöljyjen viskositeetti ilmaistaan ISO VG -luokalla, joka kertoo öljyn juoksevuudesta 40 °C lämpötilassa. Se ei kerro kuitenkaan mitään siitä, kuinka öljy käyttäytyy lämpötilan muuttuessa. Hitaasti toimivat ja tehottomat työliikkeet saattavat olla oire huonosti juoksevasta öljystä.

Työn teon häiriintymisen lisäksi öljyn huono juoksevuus aiheuttaa puutteellisen voitelun, joka voi aiheuttaa kalliita vaurioita.

Hydrauliikkaöljyä hankittaessa onkin syytä selvittää sen viskositeetti-indeksi, joka kertoo öljyn juoksevuuden muuttumisesta lämpötilan muuttuessa. Mitä korkeampi indeksin arvo on, sitä vähemmän öljyn juok-

sevuus muuttuu. Lisäksi kannattaa selvittää öljyn jähmepiste. Näiden tietojen perusteella voi arvioida öljyn soveltuvuutta kylmiin olosuhteisiin.

Ilmastollisesti huomattavasti Suomea tasalämpöisemmillä alueilla käytetään usein hydrauliikkaöljyjä, joiden viskositeetti-indeksi on suuruusluokkaa 100. Suomessa tällainen öljy ei sovellu ympärivuotiseen käyttöön, koska juoksevuus sen muuttuu voimakkaasti lämpötilan muuttuessa. Näin ollen tällaisen öljyn juoksevuusominaisuudet ovat heikommat niin kylmä- kuin kuumakäytönkin kannalta verrattuna laadukkaisiin korkeamman viskositeetti-indeksin hydrauliikkaöljyihin.

On hyvä muistaa, että hydrauliikkaöljyn korkeasta viskositeetti-indeksistä on hyötyä myös normaaleissa käyttölämpöti-

loissa, koska viskositeetti pysyy hyötysuhteen kannalta optimaalisena laajemmalla lämpötila-alueella.

Pohjoisten olojen osaamista Haminassa valmistettavat Teboil-voiteluaineet on suunniteltu toimimaan suomalaisissa käyttöolosuhteissa.

Valikoimassa on useita erikoishydrauliikkaöljyjä, jotka on suunniteltu pohjoisen vaativiin käyttöolosuhteisiin.

Raskaan kaluston ammattilaisille suunnatulta Teboil Heavy Duty -sivustolta (http://teboil-voiteluaineet.fi/hd/) löydät paljon teknistä tietoa voiteluaineista sekä tuotevalikoiman esittelyn Tarvittaessa voit soittaa tekniseen neuvontaamme 020 470 0916, jossa autetaan mielellään oikeiden tuotteiden valinnassa arkisin kello 8–16.

25

TYÖKONE KOIVISTO OY – MONIPUOLISIA MAANRAKENNUSPALVELUJA JO VUODESTA 1962 ASIAKKAAT JA TYÖNTEKIJÄT KESKIÖSSÄ TEKSTI: TIMO TAPANINEN KUVAT: TYÖKONEKOIVISTO.FI Työkone Koivisto Oy on pitkät perinteet omaava maanrakennuspalveluja tarjoava yritys, minkä juuret ulottuvat vuoteen 1962.

Erkki Koiviston Aavasaksan kylälle perustama yritys on yhä kirjoilla Ylitorniolla ja sillä on toimintaa Pohjois-Suomessa sekä myös ulkomailla. Yrityksen toimipisteet sijaitsevat Raanujärvellä ja Rovaniemellä.

N

iin kuin moni muukin sota-ajan kehityksen jälkeen perustettu yritys, myös Työkone Koivisto on kokenut vuosikymmenten aikana suuria muutoksia. Työnteko, välineet, ihmiset, yhteiskunta ja koko maailma ovat muuttuneet paljon yrityksen toiminta-aikana. Vielä pieni tovi sitten yrityksen yksin omistaneen Raimo Koiviston mukaan, Työkone Koiviston vuosikymmeniin mahtuu myös kaksi sukupolvenvaihdosta.

“Minä siirryin yrittäjäksi isäni jälkeen ja minun onni on, että kolme lastani ottivat yrityksen haltuun pari vuotta sitten. Minä en olisi enää välttämättä jaksanut vuottakaan.

Jotenkin yrittäminen ja maansiirtoala ovat muuttuneet niin tekniseksi, etten välttämättä nykyään uskaltaisi edes yksin yritystä perustaa”, vieläkin hallituksen puheenjohtajana toimiva Raimo Koivisto kertoo.

Nykyään Työkone Koivisto Oy:n omistavat Jarmo ja Jari Koivisto siskonsa Jaana Tuovisen kanssa. Vaikka perheyrityksessä kaikki tekevät kaikkea, on sisaruksilla silti omat selvät roolinsa myyntejä, ostoja ja laskutusta hallinnoiva Jaana kertoo.

“Meidän sisarusten välinen henki on hyvä ja se taitaa johtua siitä, että me kaikki saamme käyttää parhaita puoliamme tässä yrityksessä. Jari toimii tuotantojohtajana ja saa siinä valjastaa käyttöön oman vahvan rakentamisen ammattitaidon, Jarmo on puolestaan maailmaa nähnyt, kielitaitoinen toimitusjohtaja ja minä taas eräänlainen ”äitihahmo” täällä toimistolla.

Työntekijöiden pysyvyys tärkeä asia Työkone Koivistolle tärkeää ovat työntekijöiden viihtyvyys ja pysyvyys. Talven kylmillä urakat eivät juokse, mutta siitä huolimatta työntekijöiden vaihtuvuus on ollut vähäistä. Pienen ajan sisällä he ovat saaneet myös kaksi paluumuuttajaa takaisin töihin yritykseen. Jaana Tuovinen kertoo, että kaikki lähtee liikkeelle me -hengen luomisesta.

26

Työkone Koivisto Oy:lla on vuosikymmenten kokemus muun muassa siltatyömaista.

“Minun roolini on huolehtia, että kaikilla on kaikki hyvin.

Katselen vähän noiden miesten ja poikien perään ja haluan heidän tuntevan, että he ovat kuin minun omiani. Yhdessä me menestymme ja minun tavoite on se, että kaikki voisivat sanoa ylpeinä olevansa töissä Työkone Koivistolla”, Jaana valottaa.

Työkone Koivisto Oy:n ainoana naispuoleisena edustajana Jaana kertoo olevansa empaattinen ja herkkä. Aikaisemmin hän onkin työskennellyt lähihoitajana Rovaniemen kaupungin kotihoidossa, mutta lopetti työt kaksi vuotta sitten

“

Asiakas on tällä alalla kuningas ja heille tehdyt lupaukset täytyy pitää

Kaivinkoneet ovat nykyään teknisiä laitteita, minkä mittaristojen käyttö on syytä hallita. Teknisten laitteiden hallintaa pitäisi opettaa yhä vain enemmän, myös alan oppilaitoksissa, sanoo Työkone Koivisto Oy:n Jaana Tuovinen.

siirtyessään perheyrityksensä yhdeksi omistajaksi.

“Tykkäsin lähihoitajan työstä, mutta minulle yrittäjäksi siirtyminen oli pelastus siihen hetkeen, sillä lähihoitajan työ alkoi käydä terveyden päälle. Se on vain niin, että jos pitää miettiä pitääkö itsensä terveenä vai hoidettavat, niin tietää olevansa väärässä työssä, “Jaana paljastaa.

Kansainvälisyys valtaa alaa Työkone Koivisto on reilussa puolessa vuosisadassa kasvanut pienestä maansiirtoalan toimijasta noin 20 henkeä työllistäväksi monipuoliseksi kansainväliseksi yritykseksi. Heidän päätoiminta-alue on Suomi, minkä lisäksi heillä

on kokemusta myös Skandinaviaan ja Nigeriaan yltävistä projekteista. Jaana Tuovisen mukaan juuri kansainvälisyys tuo mukavan lisän maansiirtoalalle.

“Tämä on työtä missä ongelmaratkaisutaidot pitää olla kohdillaan sekä tuntemus alan tekniikasta, kuten kaivurimiehillä mittareista. Alan projektit ovat varsin kansainvälisiä ja sen vuoksi myös englannin kielen taitoa ei kannata väheksyä”, Jaana valistaa.

Tulevaisuus näyttää siirtyykö Työkone Koivisto Oy jatkossa myös neljännelle sukupolvelle. Ainakin Jaanan poika Elias on aikeissa opiskella maansiirtoalaa Rovaniemellä ja hänen kerrotaan testailevan pyöräkuormaajaa jo innokkaasti. Äiti on opettanut pojalleen myös

tärkeän ajatuksen yrittämisestä. ”Meidän slogan on -laadukasta palvelua sovitussa ajassa-. Haluan, että jälkipolvikin tietää, että asiakas on tällä alalla kuningas ja heille tehdyt lupaukset täytyy pitää. Silloin kun asiat tehdään tuon ajatuksen mukaisesti, kaikki pysyvät tyytyväisinä”, Jaana kiteyttää.

Työkone Koivisto Oy palvelee niin yrityksiä kuin yksityisiäkin. Heidän tuotevalikoimaan kuuluvat maa-aineisten toimitukset, tienparannukset, teiden kelirikkokorjaukset, sorastukset, talvikunnossapidot, jätevesijärjestelmien asennukset sekä kone- ja henkilövuokraukset.

27

LAPIN TALVIPÄIVÄT 2018

“NE HETKET, JOITA EI MUISTA, OVAT ELÄMÄSSÄ USEIN NIITÄ KAIKISTA UNOHTUMATTOMAMPIA

29

KONEYRITTÄJIEN LAPIN TALVIPÄIVÄT YHDISTÄVÄT YRITTÄJIÄ TEKSTI: TIMO TAPANINEN KUVAT: TIMO TAPANINEN JA LAPIN KONEYRITTÄJÄT

”Ne hetket, joita ei muista, ovat elämässä usein niitä kaikista unohtumattomampia. Pidetään rento päivätapahtuma, hyviä kisoja ja suuria osallistumisia”. Näillä sanoilla radiopersoona Jorma Korhonen avasi Koneyrittäjien Lapin Talvipäivien lauantaipäivän Luostolla 3. maaliskuuta 2018.

S

itä, mitä Jorma Korhonen tarkoitti avauspuheellaan, voi jokainen lukija miettiä, mutta hieno tapahtuma oli jälleen jo 23 kertaa järjestetty Koneyrittäjien Lapin Talvipäivät. Luostolle oli saapunut kymmeniä koneyrittäjiä perheineen. Säiden salliessa tunnelma oli mitä riemukkain ja paikalla olijat viihtyivät aina vauvasta vaariin.

Tapahtumalla pitkä perinne Lapin Talvipäivien perinne on pitkä ja tänäkin vuonna tapahtumassa oli porukkaa, jotka ovat olleet jokaisessa Talvipäivissä aina alusta saakka. Yksi tällainen on John Deeren piiripäällikkönä toiminut Yrjö Kangas. ”Kyllä tänne on aina paikkakohtaisesti porukkaan

mahtunut”, Kangas sanoi heti kättelyssä virne kasvoillaan. ”Mukana nähdä täällä niin paljon nuoria yrittäjiä ja vaihtuvuuttakin. Huomattavaa on, että tänne lähdetään nykyään myös etelää myöten”, konkari lisää.

Yrjö Kankaan mielestä Lapin Talvipäivien tyyliset tapahtumat luovat porukkahenkeä. ”Tällähän on paljon yrittäjiä, jotka kilpailevat keskenään urakoista ja muutenkin. Täällä sitä huomaa, että yllättävän paljon löytyykin sitä ymmärrystä toisten tekemisille”, Kansas sanoo.

oikeassa. Vaikka tapahtuman yhteydessä on virallisempaakin ohjelmaa, on tunnelma koko viikonlopun letkeän rentoa. Perjantaina oli pientä koulutusta ja esitelmiä - lauantaipäivään mahtui erilaisia ”tosimielisiä” ulkokisoja kuten rattikelkka-ajelua, tarkkuusheittoa, suopungin heittoa ja ties mitä. Eikä makkaraa ja hyviä virvokkeitakaan unohdettu.

Rentoa yhdessä oloa ja myös vähän virallisempaa Monet Talvipäivät kokenut Yrjö Kansas on

Koneyrittäjien Lapin Talvipäivät ovat tapahtuma, missä alan toimijat voivat verkoistoitua keskenään ja myös saada vertaistukea toisiltaan.

Tapahtumassa myös esitellään alan ajankohtaisia asioita ja myös teknisiä uutuuksia. Kuva Luostolta 2. maaliskuuta 2018. Kuva Facebookista LKY:n sivuilta.

30

Talvipäivillä oli myös paljon koneyrittäjien lapsia ja perhettä. Kuvassa haastateltavana Johannes Berg, joka valmistautuu taustalla olevan isänsä Riston kanssa rattikelkkakilpailuun.

Juontaja Jorma Korhonen ja piiripäällikkö Yrjö Kangas Koneyrittäjien Talvipäivillä.

31

32

33

34

35

36

OVATKO TIEKARHUT KUOLLEET SUKUPUUTTOON? TEKSTI JA KUVAT TIMO TAPANINEN Sosiaalisessa mediassa ja myös valtamedioissa on ollut lähiaikoina puhetta ja myös ihmettelyä tiekarhujen eli tiehöylien katoamisesta. Useiden tien käyttäjien mielestä maantiet olivat aikaisemmin paremmassa kunnossa – silloin kun tiekarhujen käyttö Suomessa oli suositumpaa.

T

iekarhujen käytön vähenemisen takana on maantieverkon hoidon siirtyminen valtion keskusvirastolta maakunnallisille ELY-keskuksille. Nykyään ELY-keskus tilaa maanteiden hoidon urakoitsijoilta, jotka valitaan kilpailuttamalla.

Urakoitsijoille kuorma-autojen ja alusterien käyttö on puolestaan tiehöylien käyttöä järkevämpää niiden monimuotoisuuden ja ympärivuotisuuden vuoksi.

Jotkut yrittäjät ovat nähneet muuttuneessa tienhoidon tilanteessa myös mahdollisuuksia. Yksi tällainen on Sodankylän Unarissa asuva Juhani Paloniemi, joka investoi vajaat puoli vuotta sitten tiehöylään ja aloitti uuden yrityksen, J. Paloniemi Tmi:n.

Juhani Paloniemi kuuluu ”äänekkäisiin” tiekarhujen puolestapuhujiin. Kuvassa J. Paloniemi T

Tiekarhujen puolestapuhuja Juhani Paloniemi kuuluu ”äänekkäisiin” tiekarhujen puolestapuhujiin ja hänen mukaan perinteisen maantiehoidon tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. ”Meillä on viiden vuoden ympärivuotinen sopimus tiehöylälle ja urakan antajan puolesta tiehöylän tarpeellisuus nähtiin tärkeäksi tienhoidossa ympäri vuoden. Nämä tietenkin helpottivat päätöstä kalustohankinnan suhteen”, Paloniemi kertoo.

Paloniemen suvussa on pitkä kokemus teiden höyläämisestä, sillä Juhanin isä höyläsi Posiolla 20 vuotta teitä tielaitokselle. Juhani on saanut oppinsa tiehöylän käyttöön polvenkorkuisesta saakka ja hän tietää siis mistä puhuu, kun sanoo myös

Lapin Talvipäiviltä tavoitetut Paloniemet tekevät työtä, jotta heidän jalkukasvunsa voisi saada hyvän tulevaisuuden.

38

tiekarhuille olevan tarvetta. ”Täällä Lapin maakunnan alueella ei ole kuin muutama höylä ympärivuotisessa käytössä”, Paloniemi sanoo.

Tuoreita Lapin Koneyrittäjien jäseniä J. Paloniemi Tmi on Lapin Koneyrittäjien tuoreimpia jäseniä ja Juhanin lisäksi myös Sari-vaimo avustaa yritystoiminnassa. Koneyrittäjien Lapin Talvipäiviltä tavoitettu pariskunta oli tullut tapahtumaan tutustumaan alueen muihin koneyrittäjiin sekä haistelemaan tunnelmaa. ”Täällä ollaan nyt ensimmäistä kertaa. Mukava sää ja kiva fiilis”, kommentoi Sari Paloniemi.

Talvipäivillä pariskunnalla oli myös mukana vauvaikäiset kaksoset. Perheessä tehdään työtä tähdäten pitkälle tulevai-

J. Paloniemi Tmi:n kalustovarikko sijaitsee Rovaniemen teollisuusalueella. Kuvassa huoltoauto.

“

Täällä Lapin maakunnan alueella ei ole kuin muutama höylä ympärivuotisessa käytössä

Tmi:n tiehöylä.

suuteen. ”Kyllä tässä töitä paiskitaan, jotta tämä jälkikasvu saisi hyvän alustan elämälleen”, Juhani Paloniemi sanoo. ”Sitten eläkkeellä olisi vain mukava katsoa, kun lapset pyörittävät yritystä ja me voimme nauttia vapaa-ajasta, vaikka Espanjassa”, Sari Paloniemi lisää puolestaan naurahtaen.

J. Paloniemi Tmi:n tuorein hankinta Lännen traktorikaivuri monipuolisine lisälaitteineen.

Tiehöylän lisäksi myös traktorikaivuri sekä tarra- ja painatustoimintaa Tiehöylä oli J. Paloniemi Tmi:n ensimmäinen investointi, mikä haettiin 12.

Jouluukuuta 2017 Pihtiputaalta. ”Jotain noiden lasten kiinnostuksesta kertoo se, että toiseksi vanhin pojistamme lähti mukaan konetta hakemaan ja jaksoi sinnikkäästi olla koko matkan kiltisti, vaikka menihän reissuun yli vuorokausi, Juhani kertoo ylpeänä. J. Paloniemi Tmi suorittaa tienhoito- ja maansiirtotöitä Pellon, Ylitornion ja Rovaniemen alueella.

Tiehöylän lisäksi kysynnästä johtuen yritykselle hankittiin myös traktorikaivuri helmikuussa 2018. Koneella tehdään maanrakennus- ja talvikunnossapitoa.

Lisäksi yrityksen kalustoon kuuluu nelivetoinen huoltoauto, millä pääsee muun muassa tekemään maastohitsauksia vaikeiden olosuhteidenkin päähän.

Raskaiden konetöiden vastapainoksi Paloniemet tekevät myös kevyempää työtä – heillä on oma tarra- ja painopalvelu. Lähinnä Sarille kuuluvat painopalvelut kattavat kalvopainatukset työvaatteisiin ja tarrojen teot työkoneisiin, joita heiltä voi räätälöidysti tilata.

39

Hydroscand Oy:n päätoimipaikka on sijainnut alusta saakka Turussa Orikedonkadulla. Toiminnan kasvaessa on uusia tiloja otettu lisää käyttöön kadun varrelta useaan kertaan.

HYDROSCAND TOIMINUT 20 VUOTTA SUOMESSA Hydroscand Oy aloitti toimintansa Turussa vuoden 1997 keväällä ja avajaiset pidettiin samn vuoden syksyllä. Aloittaessa yrityksessä oli mukana neljä henkilö. Vuosikymmenten aikana yrityksestä on kasvanut yksi merkittävimmistä hydrauliikka-alan toimijoista Suomessa. Hydroscand keskittyy erityisestä johdinkomponentteihin.

H

ydroscand Oy on osa vuonna 1969 Tukholmassa perustettua Hudroscand-konsernia. Nykyisin konserni on Scandinavian markkinajohtaja letkuissa ja johdinkomponenteissa. Hydroscandin liikevaihto on noin 185 miljoonan euroa ja heidän noin 1000 työntekijää palvelee kymmeniä tuhansia asiakkaita Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa.

40

Hydroscand Oy:n toimitusjohtaja Henry Tuomolalla on vuosikymmenten kokemus alasta ja hän luottaa yrityksen monipuolisuuteen. ”Meillä on täydellinen, yli 20 000 artikkelin, valikoima hydrauliikkaletkuja ja johdinkomponentteja varastossa.

Niiden lisäksi löytyy kaikentyyppisiä letkuliittimiä, adaptereita, leikkuurengasliittimiä, ORFS-liittimiä,

putkenliittimiä, venttiilejä sekä laajasti muita tarvikkeita. Meillä on myös kattava valikoima teollisuusletkuja ja liittimiä”, Tuomola luettelee. ”Perustuotteiden lisäksi pystymme räätälöimään ratkaisuja asiakkaiden toiveiden mukaisesti”, Tuomola lisää.

Hydroscand Oy:n ensimmäinen huomattava OEM-sopimus oli Tamrockin (nykyinen Sandvik) kanssa vuonna 1998. Sopimus sisälsi tuotteet ja palvelut letkuasennelmista kaivoskuormaimiin. Tämä yhteistyö jatkuu tänäkin päivänä. ”Palvelemme asennelmissa niin suuria sarjavalmistajia, kuin yksittäisiä koneiden rakentajia sekä tietenkin loppukäyttäjiä”,

toimitusjohtaja Tuomola kertoo.

Alusta lähtien letkuasennelmien lisäksi Hydroscandin toimintaan on kuulunut korkeapaineputkien taivutus mittatarkasti CNC-koneella. ”Yksi meidän merkittävä asiakas putkitoimituksissa on vuodesta 2012 lähtien ollut Rolls Royce Marine. Lisäksi metsäkonepuolella putkistotoimituksia on tehty John Deerelle ja Ponsselle”, Tuomola toteaa.

Kasvua myös yritysostoin Hudroscand Oy:n merkittävä aluevaltaus tapahtui vuonna 2999 yrityksen ostaessa Teräskonttorin hydrauliikkaosaston liiketoiminnan.

Osastoa pyöritettiin kaksi vuotta Helsingissä, kunnes se sulautettiin Turkuun. Seuraava yritysosto tapahtui vuonna 2000, kun Hydroscand Oy osti Patec-Hydrauliikka Oy:n Toimipisteet ja jakeluverkosto Vuosien varrella Hydroscand on perustanut toimipisteitä ympäri Suomen. ”Ensimmäisinä Turunulkopuolisena toimipisteinä avattiin vuonna 1997 toimipiste Vaasaan ja pari vuotta myöhemmin Poriin. Nykyisin

Käytännönläheinen asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden koulutus- ja toimintapäivät ovat alusta asti olleet keskeinen osa Hydroscandin toimintaperiaatteita. Kuvassa toimitusjohtaja Henry Tuomola pitämässä koulutusta toimipisteitä on jo 10 kappaletta ja jälleenmyyjiä yli 100 ympäri Suomea, Tuomola kertoo.

Hydroscand Oy:n päätoimitilat sijaitsivat aluksi Turussa, Orikedonkatu 17:sta. Vuonna 2004 liikevaihto ja toiminta kasvoivat kuitenkin niin suuriksi että toimitilat kävivät pieniksi. Putki- ja letkutuotanto siirrettiin uusiin tiloihin Orikedonkatu 5:een. Osoitteeseen rakennettiin uusi myymälä vuonna 2011 ja näin letkutuotanto siirtyi takaisin vanhoihin

tiloihin Orikedonkatu 17:sta. Keväällä 2015 valmistui uusi tuotantohalli Orikedonkatu 3:een, mihin siirtyivät myös letku- ja putkituotanto jättäen Orikedonkatu 17 varastotilaksi. ”Kasvumme jatkuu yhä ja näyttää siltä, että varastotilat kunnostetaan jälleen tuotantotiloiksi, paljastaa toimitusjohtaja Tuomola.

Hydrauliikkamarkkina muuttunut – Hydroscand kehittyy mukana Hydroscandin kasvu on ollut Suo-

41

Ensimmäisenä toimipisteenä Turun ulkopuolella vuonna 1997 avattiin uusi toimipiste Vaasaan ja vuonna 1999 Poriin, mistä oheinen kuva avajaisvuodelta. Tänä päivänä Hydroscandin toimipisteitä on jo 10 kappaletta ja jälleenmyyjiä yli 100 ympäri Suomea.

Hydroscandin OEM-letkukonevalmistus on keskitetty Turkuun tehokkaaseen ja moderniin tuotantoon.

Tuotannosta valmistuu laadukkaita letkuasennelmia suurella volyymilla johtaville kone- ja laitevalmistajille.

42

messa melko tasaista lukuun ottamatta vuoden 2008 maailmanlaajuista finanssikriisiä, mikä vaikutti myös hydrauliikkamarkkinoihin erittäin paljon. ”Markkinat ovat kuitenkin pikku hiljaa toipuneet pudotuksesta ja me olemme pystyneet sinnikkäällä työllä vahvistamaan asemaamme.

Näillä näkymin onkin mahdollista, että rikomme 10 miljoonan euron rajan”, Kommentoi Tuomola.

Hydrauliikkamarkkina ja koko valmistava teollisuus ovat muuttuneet paljon parin viimeisen vuosikymmenen aikana. ”OEM-markkina on muuttunut todella sykliseksi vuoden 2008 jälkeen ja jotenkin se korostuu erityisesti Suomen konepajateollisuudessa. Meidän komponenttitoimittajana täytyy pystyä reagoimaan asiakkaiden tuotantojen jatkuvaan jarruttamiseen ja kaasuttamiseen niin oman työvoimamme sopeuttamisen kuin materiaalihallinnankin osalta. Ilmiö ei ole ollut yhtä vahva Ruotsissa, joten pääkonttoriltamme usein penätäänkin, että koittakaa jo päättää, haluatteko lisätä volyymia vai pienentää”, naurahtaa Tuomola.

Myös hydrauliikan jälkimarkkinat ovat hyvin erilaiset kuin viime vuosituhannella. ”Aiemmin tiskille tuleva asiakas tiesi lähes tarkalleen minkälaisen osan hän tarvitsee, joten myyjän tarvitsi vain kuunnella ja poimia tuote varastosta. Nykyään urakoitsijat keskittyvät leipätyöhönsä eikä koneiden korjaamiseen, joten

hydrauliikan tuntemus on luonnollisesti vähentynyt”, Tuomola sanoo. ”Nykyään koneet huolletaan pääosin ammattihuolloissa ja niissä on usein huoltosopimukset. Niinpä ongelmien aiheuttajien ei enää useinkaan osata kertoa, vaan me joudumme lähteä paikan päälle selvittämään asiaa jo hoitamaan koneen kuntoon. Tämän vuoksi satsaamme entistäkin enemmän maan kattavaan huoltoautoverkostoon”, Tuomola lisää.

Vuosien saatossa ala on muuttunut myös siten, että työkoneiden valmistajat ovat tehneet merkittävää kehitystä koneiden tekniikkaan ja hydrauliikkaan, mikä on nostanut luotettavuuden aivan uudelle tasolle. ”Aikanaan kuljettaja lähti työvuoroon mukanaan kasa kierrettäviä liittimiä, kieppi letkua ja toinen kieppi makkaraa. Nykyään ei letkukieppejä ei enää näy ja makkaratkin ovat vaihtuneet muihin eineksiin. Meiltä ei siis enää juurikaan loppukäyttäjät hae perus-

Alusta lähtien letkuasennelmien lisäksi Hydroscandin toimintaan on kuulunut korkeapaineputkien taivutus mittatarkasti CNC-koneella. letkuja, vaan myyntitilanteet ovat haastavampia ja tarvittavat tuotteet harvinaisempia. Tämä vaatii henkilökunnalta osaamista ja laajaa varastoa, vaikka yksittäisvolyymit ovatkin

pienemmät, Tuomola sanoo lopuksi.

43

44

45

RAUTION PERHE ON ELÄNYT METSÄKONEHISTORIAN KOKONAISUUDESSAAN TIMO TAPANINEN Vuosi 1969 on jäänyt koko maailman muistiin Apollo 11 avaruuslennon onnistuneen kuunvalloitusmatkan vuoksi. Pellon kunnassa asuneille veljeksille Paavo ja Matti Rautiolle tämä vuosi jäi mieleen myös toisenlaisesta askeleesta – he hankkivat ensimmäisen metsäkoneensa.

P

aavo ja Matti Rautio olivat kansakoulusta päästyään jo muutamia vuosia ajaneet hevosilla metsäajoja Veitsiluoto Oy:lle, mutta silloinen metsätyönjohtaja Mikko Liimatta neuvoi heitä valitsemaan toisenlaisen tien. ”Te olette liian nuoria ajamaan hevosia, käykää Ruotsissa tutustumassa sellaiseen kuormatraktoriin”, Liimatta oli sanonut veljeksille.

Reissu Ruotsiin ei jäänyt vain tutustumismatkaksi, sillä veljekset tekivät reissun jälkeen kaupan metsäkoneesta, mikä oli siihen aikaan vasta kolmas kone Pellon alueella. ”Ostimme Robur-merkkisen kouralla varustetun koneen. Meillä ei ollut edes kokemusta maataloustrak-

46

torin ajamisesta, koska kotona ei ollut sellaista. Niin sitä kantapään kautta aloitettiin ensimmäinen puunkorjuu.

Vaikeuksiahan meillä riitti, mutta onneksi sisua riitti enemmän”, Paavo muistelee.

Eiku musiikki soi vaan 70-luvun alkupuoli oli metsätyömailla aikaa, jolloin metsäkoneet olivat suuri ihmetysten aihe. Yrittäjä Paavo Rautiolla on niistä ajoista mukavia muistoja. ”Hankimme vuonna 1971 Fordin metsäkoneen, mikä oli ensimmäinen radiollinen malli. Silloin meillä oli Pasmajärvellä urakka ja vanhat metsätyömiehet

kilvan naureskelivat meille. Oli kuuma ilma, eikä ilmastointia tietenkään siihen aikaan ollut ja jouduimme pitämään ikkunoita auki. Kuulin jonkun isännän tuumaavan, että sellaista on nykyajan metsätyöt, eiku musiikki soi vaan”, Paavo naurahtaa.

Raution perhe teki metsätöitä ensimmäiset vuodet ilman toiminimeä, mikä perustettiin 3.11.1975. Traktoriyhtymä Matti ja Paavo Raution mukaan tuli vuonna 1978 vielä Heikki-veli ja yrityksen nimi muutettiin Traktoriyhtymä M, P ja H Rautioksi. Parikymmentä vuotta myöhemmin muut veljekset erkaantuivat yrityksestä ja Paavon kanssa metsäurakointia alkoi jatkaa Paavon poika Hannu. Silloin yritys sai nykyisen nimensä Metsärautio Oy. Nykyisin Paavon toinen poika Teemu on myös yrityksen osakas. Osakkeet jakautuvat siten, että Paavolla on kymmenen prosenttia ja kummallakin pojalla puoliksi loput yhtiön osakkeista.

Pojat kasvaneet rasvapöntöissä Useat 1900-luvun loppupuolella aloittaneet yritykset kamppailevat parhaillaan sukupolvenvaihdosta johtu-

vien haasteiden kanssa. Metsäraution kohdalla tilanne on hyvä, sillä Hannu ja Teemu ovat kasvaneet yrityksen mukana. ”Ensimmäisen kerran astuin koneen rattiin jo lapsena. Ammatissa aloitin vuonna 1987. Minulle oli aina selvää, että metsäkoneenkuljettaja minusta tulee, olen tällainen rasvapöntössä kasvanut”, Hannu naurahtaa.

Teemulle uravalinta ei ollut aivan niin selvä kuin isoveljelleen, koska hän oli lapsesta pitäen sairastanut allergiaa ja astmaa. ”Kouluttauduin toiselle alalle, mutta veri veti metsään. Vakituisesti olen työskennellyt yrityksessä vuodesta 1995 lähtien”, Teemu sanoo.

Urakka vei koko porukan 11 vuodeksi Hämeenlinnaan Koneissa on pyörät, jotta ne voivat liikkua urakalta toisella. Joskus urakalle siirtyminen voi olla myös hieman pidempi - kuten 800 kilometriä. Tämän ovat saaneet myös Rautiot kokea. ”Tämä on sellainen ala, että menestyäkseen pitää olla joustava ja muuntautuva silloin kun ajankohta sitä vaatii”, Hannu paljastaa.

Yrittäjä tietää mistä puhuu, sillä Metsäraution metsäkoneet ottivat vuosituhannen vaihteessa suunnaksi Hämeen ja vähitellen miehet siirtyivät perheineen myös asumaan Etelä-Suomeen. ”Tällä

“

Oli kuuma ilma, eikä ilmastointia tietenkään siihen aikaan ollut. Jouduimme pitämään ikkunoita auki.

Kuulin vain jonkun isännän tuumaavan, että sellasta on nykyajan metsätyöt, ei ku musiikki soi vaan... alalla on kova kilpailu, emmekä halunneet silloin jäädä Lappiin hintakilpailun huutokauppaan. Meille tarjottiin urakkaa Hämeenlinnasta ja niin sitä lähdettiin”, isä Paavo vahvistaa. ”Meillä oli Pellossa Metsähallituksen urakka kesken, mutta pääsimme siitä siten irti, että samat työmiehet ja koneet jäivät tänne, mutta veljeni Matin yrityksen nimissä”, Paavo jatkaa. Hämeenlinnassa Metsärautiot tekivät sopimuksen Metsä Groupin kanssa ja ostivat samalla sinne täysin uudet koneet.

Nykyään toimialueena Tornionjokilaakso Tällä hetkellä Metsärautio Oy:n toiminta keskittyy jälleen kotimaisemiensa urakoihin Pellon, Ylitornion ja Kolarin alueilla.

Edelleen ajoja tehdään Metsä Groupille

ja koneet ovat Ponsse-merkkisiä. Toisen polven yrittäjäveljekset Hannu ja Teemu luottavat tulevaisuuteen ja myös heidän lapsissaan on innostusta alalle.

Hannun poika Oscar on jo kolmas polvi yrityksessä ja työskentelee vakituisena työntekijänä ajokoneenkuljettajana. Oscar Rautio valmistui ammattiin 2015, mutta työskenteli jo ennen sitä yrityksessä. ”Tuo minun kymmenvuotias Kasper-poika kaatelee jo täysin puita.

Siinä se on minun selän takana oppinut nämä hommat jo pienestä pitäen”, Teemu sanoo. ”Tämähän on sellainen ala, missä saa olla omissa oloissa hienossa maisemakonttorissa. Jos vain Kemijärven ja

47

Äänekosken tehtaat lähtevät kunnolla vetämään puuta, niin koko alalla on hyvä tulevaisuus”, Hannu pohtii.kunnolla vetämään puuta, niin koko alalla on hyvä tulevaisuus”. Hannu puolestaan kertoo.

Huolenaiheena työntekijöiden palkkauksen kannattavuus Raution yrittäjäperheen mukaan alan suurin huoli on tällä hetkellä työntekijöiden saatavuus, sillä kuljettajat hakeutuvat usein muualle töihin, kuten esimerkiksi kaivoksiin. ”He saavat tehdä siellä viikon töitä ja olla viikon vapailla.

Meillä sellainen työaika on tällä hetkellä vaikea toteuttaa”, Paavo sanoo. ”Paikallisesti pitäisi pystyä muuttamaan työehtoja, jotta voisimme edes teoriassa pärjätä työntekijämarkkinoilla”, Paavo lisää.

Myös alan kausiluonteisuus on asia, mikä vaikuttaa työntekijöiden saatavuuteen. Tehtaiden seisakit ovat haasteellisia koneyrittäjän näkökulmasta. ”Ne pitäisi jakaa tasaisemmin eri vuodenajoille, jotta voisimme jatkuvasti tarjota työntekijöille tuottoisaa työtä”, Hannu sanoo.

Rautioiden huoli tulevaisuuden tekijöistä ei ole tuulesta temmattu.

Metsätehon Savotta 2025 -tutkimuksen mukaan tulevina vuosina tarvitaan laskentatavasta riippuen noin 330–440

48

uutta metsäkoneenkuljettajaa vuosittain.

Kouluista heitä valmistuu vuosittain 400 lisää, mutta heistä läheskään kaikki eivät siirry alan töihin. Aloituspaikkoja on siis lisättävä ja työstä sekä työntekijän palkkaamisesta on tehtävä entistä houkuttelevampaa.

Metsäraution historiaan mahtuu kokemuksia useista eri metsäkonemerkeistä. Yhtiö aloitti Robur-merkkisestä traktorikourakoneesta. Nykyään heillä on käytössä Ponssen kalusto.

Artikkelin kuvat: metsarautio.suntuubi. com

49

50

51