Väitöskirjat

Liikunta-aktiivisuus ja motoristen taitojen välinen yhteys

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan alle kouluikäisten lasten liikunta-aktiivisuuden ja motoristen taitojen välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Sen sijaan ylipainoisilla lapsilla oli normaalipainoisia lapsia heikommat motoriset taidot viiden vuoden iässä. Vanhempien ja lasten liikunta-aktiivisuus olivat yhteydessä toisiinsa. LitM Tanja Matarman väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa alle kouluikäisten lasten liikunnan määrästä ja motoristen taitojen hallinnasta.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kattavasti motoristen taitojen eri osa-alueiden, hienomotoriikan, vartalon ja käsien koordinaation sekä voiman ja ketteryyden, yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen. Alle kouluikäisten lasten motoristen taitojen ja liikunta-aktiivisuuden välillä ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Liikunnallinen leikkiminen ulkona oli kuitenkin motoristen taitojen kannalta suotuisampaa kuin sisällä leikkiminen. –Liikunnan ja motoristen taitojen välisen yhteyden on aiemmin ajateltu olevan vahvempi kuin tämä tutkimus osoittaa, joskin alle kouluikäisiä on tutkittu vähemmän kuin kouluikäisiä. Liikunnan ja motoristen taitojen yhteys voi myös vahvistua vasta kouluiässä. Tulokset saattavat kertoa siitä, että alle kouluikäisten lasten liikunta ei ole riittävän monipuolista kehittämään motorisia taitoja, LitM Tanja Matarma toteaa.

Normaalipainoisilla lapsilla oli ylipainoisia tai lihavia lapsia tilastollisesti merkitsevästi paremmat motoriset taidot kolmessa neljästä tutkitusta motoristen taitojen osa-alueesta. Ainoastaan hienomotoriikan osalta kehonpainolla ei ollut merkitystä.

Vanhempien ja lasten liikuntaaktiivisuus yhteydessä toisiinsa

Tutkimuksessa alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa liikunta-aktiivisuus olivat yhteydessä toisiinsa. Äitien liikunta-aktiivisuus ja lasten osallistuminen kodin ulkopuoliseen päivähoitoon olivat myönteisesti yhteydessä 5–6-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuuteen. Alle kolmivuotiaiden lasten ruutuaika oli pitkälti riippuvainen vanhempien ruutuajan määrästä. Vanhempien korkeampi koulutus ja lapsen osallistuminen kodin ulkopuoliseen päivähoitoon olivat yhteydessä lasten parempiin motorisiin taitoihin.

Sukupuolten välillä oli eroja niin liikunnan määrässä kuin motorisissa taidoissa. Pojat olivat fyysisesti aktiivisempia kuin tytöt. Tytöt puolestaan käyttivät enemmän aikaa piirtämiseen ja askarteluun kuin pojat. Ero ei kuitenkaan vaikuttanut hienomotoristen taitojen hallintaan, sillä piirtämisen ja askartelun positiivinen yhteys hienomotoriikkaan näkyi kaikilla lapsilla eikä pelkästään tytöillä. Viisivuotiaat tytöt hallitsivat motoriset taidot saman ikäisiä poikia paremmin. Pojat olivat tyttöjä hieman parempia välineenkäsittelytaidoissa, mutta ero oli vain marginaalinen.

Väitöstutkimus oli osa Varsinais-Suomessa käynnissä olevaa Hyvän kasvun avaimet -tutkimusta. Lasten liikuntamäärän objektiivisiin mittauksiin viikon ajalta sekä motoristen taitojen laajaan testiin osallistui 158 lasta vanhempineen. Vanhempien liikunta-aktiivisuus mitattiin samanaikaisesti. Motoriset taidot tutkittiin testin lyhyemmällä versiolla yli 800 viisivuotiaalta lapselta. Lisäksi tutkittiin alle kolmivuotiaiden ruutuaikaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä kyselyjen avulla. Lasten pituus-painosuhde ja kehonkoostumus mitattiin viiden vuoden iässä.

Määrällisesti mitattuna tutkimuksen teon aikana voimassa olleet kansainväliset liikuntasuositukset, tunti reipasta liikuntaa päivässä, saavutti vain vajaa puolet tutkituista. –Tutkimus kertoo karua totuutta alle kouluikäisten lasten liikunnan tilasta, mutta toisaalta tuo hyviä uutisia varsinaissuomalaisen päivähoidon onnistumisesta motoristen taitojen harjaannuttajana. Vanhempien liikunnallinen aktiivisuus on avainasemassa lasten liikunnallisuuden kannalta, Matarma kiteyttää. LitM Tanja Matarma

Väitös luettavissa täältä https://www.utupub.fi/ handle/10024/148969

Borreliabakteerin taudinaiheuttamiskyky

FM Julia Cuellar tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten borreliabakteeri aiheuttaa pitkäaikaisen infektion ihmisessä. Tutkimus osoitti, että borreliabakteeri säilyy elinkykyisenä BmpDproteiinin avulla. Lisäksi biglykaani-kudosmolekyyli vaikutti borreliabakteerin infektion leviämiseen. Tulokset edistävät uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehitystä.

Lymen borrelioosi on yleisin puutiaisten levittämä infektiotauti Suomessa. Taudinaiheuttaja eli borreliabakteeri siirtyy puutiaisen pureman kautta ihmisen ihonalaisiin kudoksiin. Ilman antibioottihoitoa borreliabakteeri leviää verenkierrossa eri kudoksiin. Taudin levinneessä vaiheessa potilailla on usein pitkäaikaisia tulehdusoireita esimerkiksi nivelissä tai ihossa. Fm Julia Cuellar

Borreliabakteeri on selviytyjä

Borreliabakteeri on tunnettu jo 40 vuotta, mutta vielä ei tiedetä kaikkia tekijöitä, jotka vaikuttavat sen infektiokykyyn. Se kuitenkin tiedetään, että borreliabakteerilla on lähes olematon aineenvaihduntakyky. Borreliabakteeri selviää hengissä puutiaisissa, eläimissä ja ihmisissä ottamalla talteen tärkeitä ravintoaineita isännän kudosympäristöstä.

Julia Cuellar osoitti, että borreliabakteerin BmpDproteiini siirtää elintärkeitä RNA/DNA-rakennusmolekyylejä ihmisen kudoksista bakteerisolun sisälle. –Aikaisemmin BmpD-proteiinin ajateltiin sijaitsevan borreliabakteerin pinnalla ja sitoutuvan isännän kudosrakenteisiin. Tutkimustuloksemme osoittivat, että BmpD-proteiini sijaitseekin bakteerin sisäkalvolla, jossa se siirtää RNA/DNA-rakennusmolekyylejä borreliabakteerin sisään, Julia Cuellar kertoo.

Lisäksi Cuellar osoitti hiirimallin avulla, että biglykaani-kudosmolekyyli vaikutti borreliabakteerin leviämiseen ja isäntäeläimen tulehdusvasteeseen.

Uusia lääkkeitä borrelioosin hoitoon

Borrelioosiin ei ole rokotetta. Rokotekehitys on hidasta, koska toimivaa rokoteantigeeniä ei ole vielä löytynyt. Cuellarin tutkimustulokset osoittivat, ettei BmpD-proteiini sovellu rokoteantigeeniksi, mutta tiedot sen rakenteesta ja toiminnasta tarjoavat uusia sovellusmahdollisuuksia. –Tulevaisuudessa olisi mahdollista kehittää uusia antibioottien kaltaisia lääkkeitä, jotka häiritsevät borreliabakteerin aineenvaihduntaa ja estävät sen lisääntymisen ihmisen kudoksissa, Cuellar pohtii.

Suomessa borrelioosi oli yleinen infektio jo 50 vuotta sitten

Suomessa uutisoinnit puutiaisten maantieteellisestä levinneisyydestä ja puutiaisten välittämien tautien lisääntymiset ovat arkipäivää. Osana Cuellarin väitöstutkimusta selvisi, että vuosina 1968–1972 ympäri Suomea kerätyt seeruminäytteet sisälsivät borreliavasta-aineita viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2011 kerätyt näytteet. –Tulos auttaa ymmärtämään, että borrelioosi-infektioita on tänä päivänä huomattavasti vähemmän, mikä johtuu osittain siitä, että nykyään borrelioosi osataan tunnistaa ja hoitaa, Cuellar huomauttaa.

Väitös luettavissa täältä https://www.utupub.fi/ handle/10024/148962

Tyypin 2 diabetes heikentää elämänlaatua jo kehittyessään

Tyypin 2 diabeteksen on jo aiemmin todettu vaikuttavan monin tavoin potilaiden terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Proviisori Saku Väätäisen väitöstutkimus kuitenkin osoittaa, että terveyteen liittyvä elämänlaatu on heikentynyt jo ennen tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Tutkimuksessa havaittiin, että niin sanotut diabeteksen esiasteet, erityisesti heikentynyt sokerinsietokyky, ovat yhteydessä heikentyneeseen elämänlaatuun.

Väitöstutkimus perustui suomalaiseen Savitaipale Study -seurantatutkimukseen, jonka kymmenvuotisseurantakäynnin tietoja tutkimuksessa käytettiin. Tyypin 2 diabeteksen ja siihen liittyvien komplikaatioiden elämänlaatuvaikutuksia on tutkittu laajasti, mutta Väätäisen väitöskirja on ensimmäinen tutkimus, jossa diabeteksen esiasteiden elämänlaatuvaikutuksia selvitettiin preferenssipohjaisilla mittareilla. Tällaiset mittarit huomioivat sen, kuinka arvokkaana ihmiset pitävät erilaisia terveydentiloja. Lisäksi väitöstutkimuksessa tarkasteltiin yksittäisten riskitekijöiden ja diabeteksen kokonaisriskin yhteyttä elämänlaatuun. Väitöstutkimuksen loppuvaiheessa toteutetussa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa ilmeni, että myös muut myöhemmin julkaistut viimeaikaiset tutkimukset tukivat tutkimuksen päähavaintoja.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muun muassa terveystaloudellisessa tutkimuksessa ja päätöksenteon tukena, esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisytoimenpiteitä arvioitaessa. Löydökset voivat myös auttaa esimerkiksi lääkäreitä konkretisoimaan potilailleen elämäntapamuutoksen etuja diabeteksen ja sen esiasteiden ehkäisemisessä. oireita. Tyypillisesti kehittyvään tyypin 2 diabetekseen liittyy merkittäviä muita elämänlaatua heikentäviä tekijöitä, kuten lihavuutta ja muita metabolisia ongelmia. Väätäisen väitöstutkimus osoittaa, että näiden tekijöiden kasautumisella on vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun jo ennen diabeteksen toteamista.

Aiempien tutkimusten perusteella tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voidaan kuitenkin onneksi ehkäistä tai viivyttää elämäntapoja muuttamalla. Diabeteksen ehkäisyä on tutkittu Suomessa viime vuosina muun muassa laajassa kansallisessa StopDia-hankkeessa. Väätäisen tuore väitöstutkimus antaa viitteitä siitä, että elämänlaatua voisi parantaa jo riskitekijöihin ja kokonaisriskiin puuttumalla. Proviisori Saku Väätäinen

Yleinen ja salakavala kansansairaus, jota voidaan kuitenkin ehkäistä

Diabetes on kansallisesti ja kansainvälisesti yleinen ja yleistyvä sairaus. Tällä hetkellä noin 400 000 suomalaisella on diagnosoitu tyypin 2 diabetes. Lisäksi arvioiden mukaan noin 100 000 sairastaa tautia tietämättään. Keski-ikäisistä suomalaisista noin joka kolmannella on diabeteksen esiaste tai aiemmin havaitsematon tyypin 2 diabetes.

Etenkin diabeteksen esiasteet, kohonnut paastoverensokeri ja heikentynyt sokerinsietokyky, ovat vaikeita havaita ilman verensokeriarvojen mittaamista ja sokerirasituskoetta, sillä niihin ei juurikaan liity erityisiä

Väitös luettavissa täältä http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-3329-4

APTEEKISTA.

PAINEITA POTALLA?

PEGORION UMMETUKSEEN

· Jauhe kätevissä annospusseissa · Voidaan sekoittaa mm. veteen tai mehuun · Sopii yli 2-vuotiaille

Pegorion, jauhe oraaliliuosta varten, on ummetuksen hoitoon tarkoitettu itsehoitolääke. Vaikuttava aine: makrogoli 4000. Annostus: Aikuiset ja yli 8-vuotiaat lapset: 1 annospussi (12 g) 1–2 kertaa päivässä. 4–7-vuotiaat lapset: 1 annospussi (6 g) 1–2 kertaa päivässä. 2–3-vuotiaat lapset: 1 annospussi (6 g) kerran päivässä. Pakkauskoot: 20 x 6 g, 10 x 12 g, 20 x 12 g ja 50 x 12 g. Sopii myös raskauden ja imetyksen aikana. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen.

3/2020