LEHTIJUTTUJA 2016 Laura Yöntilä
Graeae näyttää mallia esteettömälle teatterille Invalidiliiton it-lehti 06/2016 Nautatuberkuloosi riesana Isossa-Britanniassa Maatilan Pellervo, Eläinliite, helmikuu 2016
INVALIDILIITON IT-LEHTI 06/2016 Kirjoittaja: Laura Yöntilä
Brittiläinen Graeae näyttää mallia esteettömälle teatterille Esteettömän ammattiteatterin tienraivaajana tunnettu Graeae tuo lavalle niin vammaisia kuin vammattomia näyttelijöitä. "Erilaiset vajavuudet pysäyttävät toiminnan, jos pohdimme vain, mitä emme voi tehdä. Mutta me emme ole huolissamme siitä. - Me selvitämme, millaista laatua esteettömyys voi tuoda esityksiimme," kertoo ohjaaja Amit Sharma Graeaen toimitiloissa Lontoossa. Sopivat näyttelijät, sopivat tukitoimet Vaikka Graeaen tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia juuri vammaisille näyttelijöille, ei näytelmien roolituksia kuitenkaan tehdä vammaisuuden perusteella. Tarkoitus on löytää sopiva näyttelijä jokaiseen rooliin - ja tämän jälkeen tukea näyttelijää mahdollisen vamman tai muun puutteen vaatimalla tavalla. Tuki määritetään kunkin henkilökohtaisten tarpeiden perusteella. Kyse voi olla vaikkapa sopivasti tauotetuista harjoituksista ja mahdollisuudesta lepoon rauhallisessa, sängyllä varustetussa tilassa. Näyttelijä voi tarpeen tullen saada avun esimerkiksi muistiinpanojen tekemiseen tai liikkumiseen kodin ja teatterin välillä, jotta tulo harjoituksiin olisi mahdollisimman vaivatonta liikuntaesteiselle tai ahdistustiloista kärsivälle. Graeaen toimitilat sijaitsevat aiemmin raitiovaunuhallina toimineessa, kansallisesti suojellussa rakennuksessa Lontoon Hackneyssa. Sisältä täysin uusittu rakennus on niittänyt mainetta toimivuutensa ansiosta. Pyörätuolilla ja muilla liikkumisen apuvälineillä eteneminen on esteetöntä, ja kuulo- ja näkövammaisten toimintaa helpotetaan muun muassa erilaisin värikoodein ja tuntoaistin käyttöön perustuvin ratkaisuin. Pienet yksityiskohdat kertovat, että tilat on uudistettu harkiten. Ikkunoista tuleva valo siivilöityy kokoontumistilassa niin, ettei se häikäise istujia silmiin ja häiritse vaikkapa viittomakielisen tulkkauksen seuraamista. Erimallisten ja -kokoisten tuolien joukosta voi löytää itselleen mahdollisimman sopivan pitkäaikaista istumista varten.
Esteettömyys merkitsee laatua Harjoitustiloista itse esitysten estetiikkaan: Graeaen näytelmäsovituksissa pyörätuolit ja muut apuvälineet sulautuvat ongelmitta osaksi valmiiden esitysten visuaalisuutta. Näyttelijän esteetön työskentely voi olla jopa täysin huomaamatonta yleisön kannalta. Esimerkki: Nuori roolihenkilö pitää monologin ja esittää samalla kuuntelevansa musiikkia kuulokkeilla. Alunperin kuulokkeet on kuitenkin otettu mukaan siksi, että rooliin valitulla näyttelijällä on muistihäiriö. Hän kuulee tarvitsemansa vuorosanat suoraan kuulokkeista. Tarkoin suunniteltu tukitoimi ei ole merkityksellinen vain siksi, että näyttelijä yksinkertaisesti kykenisi perussuoritukseensa. Kyse on vielä suuremmista asioista: luovuudesta, rentoudesta, laadusta. "Millainen riemu! (Ilman kuulokkeita) näemme näyttelijän jäykistyvän, koska hänen ajatuksensa pyörivät vain vuorosanojen muistamisessa. Mutta kuulokkeista tuleva tuki antaa vapauden, uuden tilan, ajoituksen mahdollisuudet. Nyt näyttelijä voi keskittyä esiintymiseen ja ilmaisuun," Amit Sharma kertoo.
Joskus ohjaajan tekemät, esteettömyyttä tukevat ratkaisut tuovat näytelmään uutta sisältöä ja voivat synnyttää jopa uusia roolihenkilöitä. "Viittomakieltä käyttävä näyttelijä voi saada itselleen puhujan, toisen näyttelijän, joka on myös lavalla. Tällöin voimme pohtia, mikä näiden kahden henkilön välinen yhteys on, ovatko he vaikkapa sisaruksia." "Kun rupeamme kehittämään näytelmää tähän suuntaan, niin saamme siihen uutta dynamiikkaa ja sisältöä. Me pyrimme kokeilemaan, tutkimaan." Teatteri kuuluu kaikille Graeaen omissa tiloissa ei pidetä yleisölle suunnattuja näytöksiä, vaan esteetöntä teatteria levitetään viemällä varsinaiset esitykset muualle. Vaivaton pääsy esityksiin varmistetaan, olipa kyse sitten ulkoilmateatterista tai sisätilojen areenoista. Teatterikokemus pyritään tuomaan kaikkien ulottuville. Näytelmän tapahtumapaikan hahmottamiseksi katsojat voivat tutustua näyttämöön ja lavasteisiin ennen esityksen alkua. Näkövammainen katsoja voi kuulla selostuksen korvanappien kautta tai kertojanäänenä suoraan lavalta, jolloin selostus on osa näytelmän kokonaisuutta ja kaikkien kuultavissa.
Esteettömyyden yhdistäminen esteettisyyteen tarkoittaa muun muassa sitä, että näytelmät on tekstitetty esitykseen sopivan visuaalisen tyylin mukaisesti. Vuorosanoja tulkitaan myös viittomakielellä. Jokainen esitys on suunnattu katsojille vamman laadusta tai vammattomuudesta riippumatta, ja eri vammaisryhmiin kuuluvat katsojat otetaan huomioon jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Vamma - ei negatiivinen asia Sharma kantaa huolta seuraavasta sukupolvesta teatterintekijöitä. Lapsilla ja nuorilla tulisi olla pääsy teatterin maailmaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, vammoista huolimatta. Tämä pohjustaisi tulevaisuutta, jossa mikään vamma ei olisi alalle ammattimielessä aikovalle edes hidaste. "Nykyisin koulut voivat olla inklusiivia. Kuulovammaisia lapsia voi olla samassa luokassa kuulevien kanssa. Mutta jos luokka tekee retken teatteriin, niin onko esitys sekä kuulevan että kuulovammaisen koettavissa?" Sharma kysyy. Amit Sharman omaan ajatusmaailmaan Graeae on merkinnyt mullistavaa muutosta. Sharma osallistui Graeaen järjestämään koulutukseen ensi kerran 19-vuotiaana, ja nyt, viitisentoista vuotta myöhemmin, hän toimii teatterissa ohjaajana. Sharman mukaan vammaisuus on jotain, mitä ympäristö erilaisine esteineen ja asenteineen synnyttää ja vahvistaa. "Tulin tänne ja ymmärsin, mitä vammaisuus merkitsee. Minulla on kehoni ja sinulla on kehosi. Jokaisella on omat kipunsa, tahransa, mitä hyvänsä, mutta pohjimmiltaan on kyse mahdollisuudesta ja tasa-arvosta. Jos ne eivät toteudu minun fyysisen vammani takia, niin on kyse epätasa-arvosta, sillä en saa tilaisuutta tehdä samoja asioita kuin muut. Se on ennakkoluuloa. Ja tämä mullisti ajatukseni. - Voin olla yhtä kehoni kanssa ilman että minun tarvitsee erikseen perustella sitä tai verrata kehenkään muuhun. Tämä olen minä." "Lukemattomia kertoja Graeaeen on tullut näyttelijöitä, jotka sanovat olevansa vammattomia. Alettuaan työskennellä kanssamme he kertovat, että heillä kuitenkin on joku tietty puute. - Yleensä teatterialalla vamma ajatellaan negatiivisena asiana. Mutta meillä se ei ole sitä."
GRAEAE Esteettömyydestään tunnettu, kriitikkojen kiittämä Graeae-teatteri (äännetään "grei-ai") perustettiin vuonna 1980. Brittiläisen Graeaen tuotannot vaihtelevat klassikoista musikaaleihin ja kokeelliseen teatteriin. Teatteri tekee kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä järjestää koulutusta vammaisille teatterintekijöille ja eri ikäisille alasta kiinnostuneille. Graeaen taiteellinen johtaja Jenny Sealey oli mukana ohjaamassa paralympialaisten avajaisia Lontoossa vuonna 2012. Kreikkalaisessa tarustossa Graeae oli nimi kolmelle sisarukselle, jotka jakoivat yhden silmän ja hampaan. Graeaen harjoitustila on vuonna 2009 avattu Bradbury Studios Lontoossa. Taannoin raitiovaunuhallina toiminut rakennus sai British Councilin palkinnon parhaasta toimitilojen uudistusprojektista. 2,6 miljoonalla punnalla uusitun rakennuksen tiloja vuokrataan myös ulkopuolisten käyttöön. _________ Suuri osa Graeaen rahoituksesta tulee Englannin taiteiden toimikunnalta (Arts Council England). Ohjaaja Amit Sharma on tukeen tyytyväinen, mutta näkee tilanteen kuitenkin ongelmallisena. "(Yleiset) tukien leikkaukset maassamme vaikuttavat vammaisten osallistumiseen aika lailla," Sharma sanoo. "Haluaisin nähdä enemmän vammaisia teatteritaiteilijoita, ei vain näyttelijöitä vaan myös ohjaajia. Mutta tarvitsemme hyvät rakenteet tueksemme."
MAATILAN PELLERVO, HELMIKUU 2016 ELÄINLIITE
TEKSTIN LUONNOSVERSIO, MARRASKUU 2015 Laura Yöntilä
Nautatuberkuloosi riesana Iso-Britanniassa Nautakarjan tuberkuloositartunnat rasittavat niin karjanomistajia kuin julkista taloutta Iso-Britanniassa. Tartuntojen määrä on kasvanut tasaisesti 80-luvulta lähtien, ja Britannian hallitus arvioi taudin olevan maan kiireellisin eläinten terveyttä uhkaava ongelma. Kuningaskunnassa on nautakarjaa - yksittäisiä eläimiä - n. kymmenen miljoonaa. Kansallisen maanviljelijäliitto NFUn mukaan lähes 270 000 nautaa on lopetettu tuberkuloosidiagnoosin vuoksi vuoden 2008 alusta lähtien. Britannian maatalousasioista vastaava ministeriö Defra arvioi, että pahimmilla alueilla tautidiagnoosi aiheuttaa karjatilalle n. 14 000 punnan (20 000 euroa) ja julkiselle taloudelle n. 20 000 punnan menoerän. Tuberkuloosia esiintyy erityisesti Englannin lounais- ja keskiosissa sekä osissa Walesia. Skotlanti taas on virallisesti taudista vapaata aluetta. Kaikkiaan tauti on kymmenen viime vuoden aikana kuluttanut Britannian julkisia varoja 500 miljoonan punnan verran, ja tulevaisuudessa kulujen arvioidaan nousevan jopa miljardiin. Tuberkuloosi tarttuu nautoihin villieläimistä - mäyristä - tai toisista lähietäisyydellä olevista naudoista. Tautia on taltutettu mm. rajoittamalla nautakarjan liikkumista, estämällä mäyrien pääsy karjan läheisyyteen sekä rokottamalla mäyriä tuberkuloosia vastaan. Naudoille soveltuva, käyttökelpoinen rokote on vasta kehitteillä. Mäyräntappo kuumentaa tunteita Brittihallituksen strategisena tavoitteena on poistaa nautatuberkuloosi kokonaan vuoteen 2038 mennessä.
Erityistä kohua on herättänyt Somersetin ja Gloucestershiren alueilla toimeenpantu mäyränteurastus, jonka tavoitteena on poistaa suurin osa alueiden mäyräpopulaatiosta ja näin suojata karjaa tautitartunnoilta. Arvioiden mukaan noin kolmannes mäyristä kantaa virusta. Eläinsuojelujärjestöt ja -aktivistit ovat kritisoineet ampumalla tehtyjä tappoja voimakkainkin sanankääntein. Tappoja on pidetty tarpeetonta kärsimystä aiheuttavina ja lopulliselta vaikutukseltaan vähäisinä. Kansallinen maanviljelijäliitto NFU on ilmaissut tyytyväisyytensä brittihallituksen toimintaan ja toivoo mäyräntappoja tehtävän myös entistä laajemmilla alueilla. Musertava kokemus: tuberkuloosi omalla tilalla Karjanomistajalle tartunnan mahdollisuus merkitsee mm. resursseja kuluttavia tuberkuloositestauksia. Valtio myöntää korvauksen taudin vuoksi lopetettavasta naudasta, mutta positiivinen testitulos on silti kova paikka niin henkisesti kuin taloudellisessa mielessä: usein täysin terveen oloinen eläin on lopetettava ennen aikojaan ja tilan toimintaa rajoitettava siihen asti, kunnes lauma todetaan jälleen puhtaaksi. Adam Quinney kasvattaa lihakarjaa tilallaan Warwickshiressa Keski-Englannissa, korkean tautiriskin reuna-alueella. "Olemme olleet tuberkuloosista vapaa tila nyt yli kahden vuoden ajan. Ensimmäistä kertaa tuberkuloosi todettiin meillä vuonna 2011, ja silloin menetimme kolmanneksen laumastamme taudille. Se oli hyvin musertavaa, sillä kaikki eläimet olivat syntyneet ja kasvatettu omalla tilalla." Quinneyllä on ajatus - joskaan ei täyttä varmuutta - siitä, mistä karja sai tartunnan. "Ennen tartunnan havaitsemista - kuutisen kuukautta - löysimme kuolleita mäyriä tilalta. Olivatko ne menehtyneet tuberkuloosiin vai johonkin toiseen tautiin, sitä en tiedä. Mutta puoli vuotta myöhemmin meidän karjastamme löytyi paikallista tautiperimää oleva tuberkuloosi." Tautitestaus rasittaa karjaa - ja karjanomistajaa Karjaa testataan hallinnon määräyksellä säännöllisin väliajoin, korkean riskin alueella joka vuosi. "Sanotaan että testi itsessään on karjanomistajalle maksuton, mutta se on vain osa kokonaiskustannuksia," Quinney huomauttaa. Karja on tuotava laitumelta käsittelyalueelle ja pidettävä lähistöllä useita päiviä, sillä testi tehdään kahdesti, muutaman päivän välein. "Tämä aiheuttaa stressiä sekä eläimille että ihmisille. - Olemme myös huomanneet, että testausviikon aikana eläinten paino ei nouse. Ja loppukasvatuksen aikana pyrimme n. 1,8 kiloon päivässä. Tuon painonnousun pysähtymisellä on myös omat vaikutuksensa."
Kolmisenkymmentä eläintä tunnissa, jopa 400-500 yhden päivän aikana, jos kaikki menee suunnitellusti ja käsittelyalue on toimiva, kertoo Quinney testauksen rytmistä. Ylimääräistä työvoimaa tarvitaan karjanajamiseen ja eläinlääkärin avustamiseen. Pieniltäkin tuntuvat asiat vaikuttavat, kun testiä tehdään eläimen paljaalla iholla. "Näillä lihakarjaroduilla voi olla tuuman verran karvaa ja kun se on märkää, niin sakset eivät meinaa toimia. Niin hassulta kuin kuulostaakin, niin tällaiset asiat hidastavat koko testausprosessia." "Olemme kehittäneet karjan käsittelyaluetta paljon juuri tuberkuloositestauksen myötä," Quinney jatkaa. Aikaa säästää myös jo aiemmin käyttöön otettu elektroninen tunnistusjärjestelmä. Ja onpa viranomaistenkin toimissa edistystä, sillä vielä viitisen vuotta sitten testausta saatettiin kontrolloida vaikkapa vanhentuneiden rekistereiden perusteella. "Nyt tuodaan lista, suoraan kansallisesta tietokannasta, johon jokainen eläin on merkitty." Diagnoosin seuraukset: eläin lopetetaan, toiminta supistuu Jos tuberkuloositestin tulos on positiivinen, on eläin lopetettava ja koko lauma testattava uudelleen määräajan kuluttua. Tietyissä tapauksissa testaukset ulotetaan myös lähistöllä oleville tiloille, ja ennen kuin laumat on todettu puhtaiksi, on kaikkien tilojen toiminta rajoitettua. "Lisensoituna voisin tällöin edelleen myydä teurastamolle, mutta en voisi myydä lehmää tai sonnia esimerkiksi jalostustarkoituksiin," arvioi Quinney. "Minulla on naapuri, joka repii nyt hiuksiaan: positiivinen testitulos yhden eläimen kohdalla johti siihen, ettei hän voi ostaa uutta karjaa korvaamaan nyt loppukasvatuksessa olevia eläimiä. Niinpä hänen liiketoimintansa tavallaan pysähtyy, ainakin 120 päivän ajaksi kunnes testi jälleen tehdään." Testaus on pakollista myös ennen karjan siirtämistä alueelta tai tilalta toiselle, mikä vaikuttaa halukkuuteen liikuttaa karjaa lyhyitäkään matkoja. "On aika tavallista täällä Englannissa, että kesäksi vuokrataan maata: lähialueella jollain saattaa olla ylimääräiset parikymmentä aaria laiduntamista varten. - En halua enää vuokrata, sillä eläimet olisi testattava ennen siirtoa ja taas ennen kuin ne tuodaan takaisin kotitilalle. Ja todella, testaus voi maksaa enemmän kuin laidunmaan vuokra koko kesän ajalta." Takaisin mäyriin - brittien silmissä erityisen merkityksellisiin eläimiin. Quinneyn tilalla on kokeiltu mäyrien rokottamista tuberkuloosia vastaan, kansallisen mäyräsäätiön (National Badger Trust) avustuksella. Aikaavievästä prosessista oli yllättävää hyötyä. "Se auttoi selvittämään mäyrien varsinaisen reviirin ja näin aitaamaan alueita niin, ettei karjalle ole sinne pääsyä." Rokottamisen todellista vaikutusta ei kuitenkaan täysin tunneta, ja mäyrien suhteen Quinney kannattaakin tarkemmin kohdistettuja toimenpiteitä. Esimerkkinä kiistanalaiset tapot: pyrittäisiin poistamaan vain ne mäyrälaumat, joissa virusta jo todistetusti esiintyy. "Ja tämä miellyttäisi paljon paremmin myös suurta yleisöä. Mäyrä on eläin joka esiintyy usein tarinoissa ja saduissa, ja ihmisillä on aika tunnepitoinen suhtautuminen niihin."
Taudin varjossa tulevaisuuteen Adam Quinney on paitsi karjanomistaja myös kansallisen maanviljelijäjliitto NFU:n entinen varapuheenjohtaja. Mitä toivot jatkossa? "Monia asioita.. Ehkäpä joustavampaa toisen pilarin (EU:n yhteinen maatalouspolitiikka) rahojen käyttöä, jotta karjankasvattajat voivat investoida enemmän bioturvallisuuteen (esimerkiksi mäyräesteet) ja karjankäsittelyjärjestelmiin." Tarvitaan lisää tutkimusta, panostusta toimivan rokotteen kehittämiseen, käytännön toimenpiteitä. "Tauti vaikuttaa karjatalouden tulevaisuuteen ja kehittymiseen tässä maassa. - Kasvattajat eivät halua panostaa korkealaatuiseen genetiikkaan, kun on aina riski, että lauma saa kuitenkin tartunnan." Kun voimavarat kuluvat tuberkuloosin kanssa kamppailuun, ei aikaa riitä muuhun. "Meidän täytyy saada tauti hallintaamme."
