Meidän ryhmämme

on yli 30 vuotta. Muistan esimerkiksi rauhallisen ja hartaan tunnelman, joka valtasi meidät myöhään yhtenä iltana kirkon lattialla, jolle oli levitetty tyynyjä ja pehmusteita.

Jännittynyt tunnelma taas oli silloin, kun jokaisen ryhmän piti vuorollaan pitää muille leiriläisille kirkossa itse kirjoitettu saarna. Meidän ryhmämme saarnassa yksi puhuja oli pukeutunut enkeliksi. Siivet melkein tutisivat jännityksestä.

Moneen tunnelmaan liittyi vahvasti musiikki. Juuri sen takia näidenkin muisteluiden väliotsikoina on riparilaulujen sanoja. Riparilaulussa konkretisoitui se, että olimme iso porukka, jossa jokaisen äänelle oli tilaa ja yhdessä meissä oli voimaa ja uskoa.

Evankeliumi, pom pom pom, ilosanomamme on….

Rehellisesti sanottuna en pysty palauttamaan mieleen rippileirin oppitunteja, mutta tapahtumia ja tunnelmia muistan, vaikka näistä hetkistä

Toivon täksikin kesäksi Vivamoon ikimuistoisia rippileirejä. On muuten hyvä, että kirkon ilmastointia on sittemmin uusittu ja konfirmaatiojumalanpalvelus on siirretty suurempaan kirkkoon. Pysyy juhlaväkikin säädyllisemmissä juhla-asuissa.

Mari Sundström