Multivac tuli leipomokonemarkkinoille

hamstrausilmiön. Toivottavasti tältä vältytään,, mutta on hyvä kuitenkin tiedostaa tilanne ja tarkkailla sitä.

Leipomo- ja konditoriaherkkuja

Koeleipomossa olivat panneet parastaan konsultit Tarja Sjöfelt ja Kimmo Virtanen sekä koeleipomon harjoittelija Sofia Ratinen. Vitriini oli täynnä makeita herkkuja ja leipähylly pullisteli houkuttelevia leipiä ja sämpylöitä. Tuotevalikoimassa näkyivät trendit, joita ovat mm. uudet kasviperäiset ratkaisut, aidot luonnolliset raaka-aineet sekä artesaanityyli, joka on edelleen voimissaan.

Kimmo Virtasen mukaan artesaanileivän idea on tuottaa asiakkaalle jokin erityinen kokemus. Silloin myös leivässä on oltava jotakin erityistä, jopa liioiteltua. Yksi keino on hapattaminen, ja raskitus onkin tällä hetkellä suosittua ruislevän lisäksi myös vaaleassa ruokaleivässä. Tähän löytyy avuksi hapatteita niin kuivattuina kuin nestemäisinäkin kuten myös laitepuolella erityisiä raskiasemia. Yhtään hullumpi idea ei Virtasen mukaan ole käyttää leipään sekä perinteistä ruisraskia että vehnäraskia.

Gluteenittomalla puolella uusinta uutta oli Ireksin kehittämästä miksistä leivottu gluteeniton kauraleipä, joka oli viipaloituna kostean mehevä ja runsasrakenteinen, ei lainkaan kuiva. – Kehitys menee kovaa eteenpäin, totesi Virtanen.

Tarja Sjöfelt puolestaan esitteli uusimpia vegaanisia vaihtoehtoja, kuten valmista vegaanista kakkumixiä, josta voi tehdä vaikkapa omenapiirakan tai puolukkapiirakan. Taikinaan hän oli lisännyt myös kuitupitoista idätettyä kauraa. Ihan uusinta uutta oli Gold and Greenin eli nyhtökauran valmistajan uusi ’korvike’ eli kaurasta ja härkäpavusta valmistettu rae. Se on proteiinilisä, jota voidaan käyttää sekä suolaisissa että makeissa tuotteissa. Suolaisissa se sopii liotettuna esimerkiksi erilaisiin pasteija- tai piirakkatäytteisiin. - Kuivana siitä voi tehdä suklaan avulla uudenlaisen proteiinipatukan: rakeiden sekaan sekoitetaan suklaa, muotoillaan patukoiksi ja kuivatetaan, Tarja Sjöfelt ohjasi. Kaura-härkäpapurae on maultaan neutraali, joten se sopii myös tähän tuotteeseen erinomaisesti.

Leipurin Oy:n tiloissa toimii kahvipaahtimo, jossa paahdetaan myös tämä yhtiön oma kahvisekoitus. Vieraat maistelivat sitä paikan päällä ja saivat siitä maistiaiset myös kotiin vietäväksi.

Pakkauskoneisiin ja materiaaleihin keskittynyt Multivac on laajentanut toimintaansa nyt myös leipomokoneisiin. Tätä osastoa vetää monille tuttu mies Hannes Fahllund.

TEKSTI/KUVA Elina Matikainen

Vuonna 2019 saksalainen, pakkauskoneisiin erikoistunut Multivac Group teki yrityskaupat ja osti niin ikään saksalaisen, kaulauskoneita ja -linjoja valmistavan Fritsch Bakery Technologies Gmbh&Co:n. Silloin herättiin myös Multivacin Suomen tytäryhtiössä, jossa toimitusjohtaja Esa Harju päätti ryhtyä tuumasta toimeen ja perustaa taloon leipomokoneosaston. Sen vetäjäksi palkattiin leipomokoneisiin erikoistunut myyjä Hannes Fahllund, joka oli monelle leipurille tuttu Leipurin Oy:n ja Cortex Oy:n ajoiltaan.

Alkuaika uudessa talossa meni Fahllundilta tutustuessa työhön ja tuotteisiin ja sen jälkeen iskikin korona. Kulunut puolitoista vuotta on kuitenkin mennyt hänen mukaansa uudella leipomo-osastolla ihan hyvin, ehkä jopa hieman odotettua paremmin. Toki paremminkin olisi voinut mennä, sillä monella leipomolla investoinnit ovat olleet jäissä koronan talousvaikutusten vuoksi. Kassat ovat ohentuneet monessa paikassa. Hannes Fahllundin omia huomiota ovat, että kauppoihin toimittavilla ’tunneliuunileipomoilla’ on mennyt kohtalaisen hyvin, mutta monella pienellä on ollut vaikeampaa. Kuten tiedetään, korona kuristi erityisesti horeca-markkinoita samoin kuin omien kahviloiden menekkiä ja se iski niihin leipomoyrityksiin, joilla edellämainitut ovat myyntikanavina. Toisaalta myös lukuisia myymäläleipomoita on noussut etenkin pienempien leipomoiden kilpailijoiksi vähittäiskauppasektorilla.

- Voi olla niinkin, että kun korona-aikana on oltu enemmän kotona, on tehty ’oikeaa’ ruokaa, eikä syöty niin paljon leipää aterioiden sijaan, hän miettii, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että niin kauan kuin on ihmisiä maapallolla, myös leipää leivotaan ja syödään. Se ei tule katoamaan minnekään.

Multivacin uusi leipomokoneosasto on saanut Fritschin rinnalle myös muiden valmistajien edustuksia. Listalta löytyy tuttuja nimiä kuten esimerkiksi König ja Sancassiano sekä uusimpina pakkauskoneissa Gasparin Brevetti S.r.l:n halkaisu-, siivutus- ja pakkauskoneet, jotka nekin ovat monille leipureille ennestään tuttuja. - Voimme tarjota leipomolle koneet ja laitteet koko tuotantoprosessiin, ihan kaiken jauhoannostelusta pakkaamiseen, Hannes Fahllund toteaa. - Lisäksi olemme aloittaneet pakkausmateriaalineuvonnan ja siihen liittyvän myynnin elintarviketeollisuuden asiakkaille, painottuen pakkauskoneiden kalvomateriaaleihin. Meillä on kymmenen asentajan huolto-organisaatio, ja Keravan lisäksi toinen toimipiste Tampereella. Lisäksi on eri puolilla maata huoltoliikkeitä, joiden kanssa tehdään yhteistyötä.

Vastaava kehitys on alkanut monissa Multivac-konsernin tytäryrityksissä maailmalla. Multivac Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Esa Harju tulee jatkamaan tätä kansainvälistä laajentumista leipomokoneisiin uudessa tehtävässään ensi vuoden alusta. Hänen jälkeensä Multivac Oy:n toimitusjohtajaksi nousee Kimmo Vesterinen Multivacin sisältä.

Öljystä sähköön tai kaasuun

Hannes Fahllund kertoo huomanneensa leipomoiden laitehankinnoissa ainakin sellaisen suuntauksen, että ns. sähköistymisen buumi vaikuttaa sielläkin. Samalla tavoin kuin yhä useampi tänä päivänä hankkii tai harkitsee mieluummin hybridiautoa tai sähköautoa eikä polttomoottoriautoa, myös leipomoihin on yhä useammin alettu ostaa sähköllä lämpiäviä uuneja öljyuunien sijaan. Muutos tässä ajattelussa on ollut todella nopea. Se on tapahtunut viimeisten parin kolmen vuoden aikana.

Päästöjen kannalta kaikkein paras eli käytännössä lähes päästötön energiavaihtoehto uuneissa olisi kaasu, joka onkin käytössä monessa leipomossa ja yleistyy edelleen. Sen perustamiskustannukset ovat jonkin verran öljyä ja sähköä korkeammat, sillä ellei kaasuverkkoa ole tarjolla, on perustettava oma kaasuasema. Lisäksi kaasua jonkin verran myös vierastetaan, vaikkakin ihan turhaan. - Mutta tällä hetkellä sähköuunit koetaan houkuttelevimmiksi, sillä ne nähdään päästöttöminä. Lisäksi investointi on esimerkiksi öljyä tai kaasua edullisempi, sillä sähköuunit eivät tarvitse piippua eli läpivientejä kattoon, Fahllund kertoo.

Toki sähkön päästöttömyys ei ole ihan niin selvä juttu kuin ehkä ensiajattelemalla tuntuu. Päästöjä syntyy joka tapauksessa, jos sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Paistamisessa syntyy myös paljon lämpöä, joka kaasun ja öljyn osalta menee ’piipusta suoraan harakoille’, ellei sitä oteta talteen. Tätä lämpöä voitaisiin käyttää esimerkiksi kiinteistön lämmittämiseen. Lämmönottojärjestelmä voi olla kannattava, jos uuneja on useampia ja tuotantoa riittävän monta tuntia päivässä. Laskelmat kannattaa tehdä tässä asiassa kuitenkin tarkasti, sillä lämmönottojärjestelmä ei ole ihan halpa investointi, halvimmillaankin hyvinkin noin satatuhatta euroa. Kannattaa myös selvittää, onko mahdollista saada investointitukea tällaiseen hankkeeseen.

Energiankulutuksesta puhuttaessa katse kääntyy myös uunin ikään. Mitä vanhempi uuni, sitä ’energiasyöpömpi’ se usein on. Uudet uunit ovat energiatehokkaampia, mutta niissäkin on eroja. Ja on helposti myös niin, että pienempi energiankulutus näkyy uunin korkeampana hankintahintana. - Leipurille kaikkein tärkeintä uunissa on kuitenkin tasainen paistotulos sekä varma toiminta. Ja ymmärrettävää on, että jos talous on tiukalla, muut seikat jäävät hankintatilanteessa helposti kakkoseksi, arvelee Hannes Fahllund.