Kakkutalossa paistetaan munkkeja aurinkosähköllä

mastonmuutos vaikuttaa aurinkosähkön tuotantoon ja toisaalta sähkön tarpeeseen. Parhaassa tapauksessa takaisinmaksuaika saattaa jopa lyhentyä. - Olennaisinta on se, että kaiken sähkön, jonka voimala tuottaa, voisi käyttää itse. Tämä kyllä meillä toteutuu hyvin, korkeintaan kesällä viikonloppuisin voi mahdollisesti sähköä tulla yli oma tarpeen, arvioi Elonen.

Mahdollinen ’ylituotanto’ myydään omalle sähköyhtiölle valtakunnan verkkoon, mutta sitä ei voi pitää minkäänlaisena bisneksenä tässä mittakaavassa. - Kunhan akkuteknologia kehittyy ja halpenee, voidaan sähköä varastoida omiin akkuihin ruuhkahuippuja varten. Näin ei kuitenkaan ole vielä tällä hetkellä.

Valon määrä ratkaisee

Elosella aurinkovoimalan tuottoa voi seurata leipomon myymälään asennetulta näytöltä. Siitä voi nähdä, että voimala tuottaa sähköä vielä syksylläkin, eikä siihen tarvita kesäisiä hellepäiviä. - Ratkaisevaa on valon määrä, ei lämpötila. Eli aurinkoisena talvipakkaspäivänäkin syntyy mukavasti sähköä. Mutta kyllä senkin huomaa, että kun aurinko paistaa, tuotto paranee merkittävästi. Meillä Suomessa on isona etuna myös pitkä päivä eli suuri valon määrä kesäaikaan, vaikka vastaavasti pimeään vuodenaikaan tuotto on sitten pienempi.

Jari Elosen mukaan leipomoyrityksessä on panostettu monenlaisiin vastuullisuustoimiin ja voimakkaasti myös ympäristövastuuseen. Siitä aurinkovoimala on konkreettinen osoitus. Mutta paljon muutakin on tällä alueella jo tehty tai tekeillä. - Meillä on jo lämmön talteenotto käytössä ja meneillään on hanke, jossa tutkimme erilaisten biojakeiden hyväksi käyttämistä. Lisäksi olemme satsanneet pakkausratkaisuihin, joissa on vähennetty muovia ja pakkausmateriaalia yli päänsä. Tutkimme myös uusien, tulevaisuuden pakkausmateriaalien mahdollisuuksia.

Elonen kuitenkin huomauttaa, että vaikka muovia pyritäänkin vähentämään pakkauksissa, se on edelleenkin ylivoimainen pakkausmateriaali erityisesti tuotteen säilyvyyden ja siten laadun kannalta. Kokonaan muovista ei varmastikaan voida luopua, mutta tärkeää olisi saada se kiertämään, jotta se ei jäisi rasittamaan luontoa. - Kyllä teollisuus tekee hyvin paljon asioita ympäristökysymyksissä. Toisaalta myös kuluttajilla on vastuu muun muassa kierrättämisessä eli kysymys on koko arvoketjusta pellolta pöytään, ei ainoastaan sen yhdestä osasta. On tärkeää, että jokainen hoitaa oman tonttinsa.

Elosella on selvitetty myös muita vaihtoehtoisia energiamuotoja, esimerkiksi maalämpöä. Sen hyödyntäminen voi olla ajankohtaista tulevaisuudessa, jälleen riippuen mm. energian hinnasta. Vielä potentiaalisempi vaihtoehto on aurinkovoimalan laajentaminen. Sitä mahdollisuutta on jo selvitetty eli neuvotteluja sopivasta maa-alueesta käyty Jämsän kaupungin kanssa. Nyt voimala saatiin rakennettua Elosen nykyiselle tontille.

Tässä vaiheessa Jari Elonen on tyytyväinen - Ehdottomasti olen tyytyväinen. Tämä on iso investointi, mutta ajan henkeen sopiva. Pääsemme näin vaikuttamaan omalta osaltamme hiilidioksidipäästöihin. Aurinkosähkö on positiivinen asia myös yrityksen imagon kannalta ja sitä kannattaa käyttää hyväksi leipomon markkinoinnissa. Ajatus ympäristöasioista ja esimerkiksi yrityksen pienemmästä hiilijalanjäljestä oli pyörinyt mielessäni pitkään jo ennen tätä, kertoo Mika Gilan.

Hän kertoo aloittaneensa leipomo-konditorian jätehuollon uudelleenjärjestämisellä ja harkinneensa myös lämmön talteenottojärjestelmää. Jälkimmäinen osoittautui kuitenkin hintaansa nähden kannattamattomaksi investoinniksi, joten siitä luovuttiin. Sen sijaan Gilan kertoo pyytäneensä tarjouksen aurinkopaneeleista leipomon katolle kuutisen vuotta sitten. Tuolloin hinta pyöri kuitenkin vielä sellaisissa lukemissa, eli 50-60 000 eurossa, että sitä pidettiin liian korkeana. Toinen syy oli se, että ensin piti uusia leipomorakennuksen katto, ennen kuin paneeleita saattoi sinne asentaa. Eli aurinkopaneeliasia jäi silloin odottamaan parempaa hetkeä.

Sopiva hetki koitti, kun yrittäjäympyröistä Mika Gilanille tuttu Olli Palvas Elektroway Oy:stä otti yhteyttä ja tarjosi aurinkosähköjärjestelmää Kakkutalo Gilanille. - Nyt oli hinta tullut reilusti alaspäin, noin puoleen siitä, mitä se oli silloin kuutisen vuotta sitten. Lisäksi tähän investointiin sai Business Finlandin tukea, kertoo Gilan, jonka mukaan aurinkosähkö on tällä hetkellä ’kuuma’ aihe ja on paljon pieniä yrityksiä, jotka tarjoavat sitä niin yrityksille kuin myös kotitalouksille. Niistä voi olla vaikea valita itselle se sopivin.

Aurinkopaneelit on asennettu Kakkutalo Gilanin katon etelänpuoleiselle lappeelle.

Kakkutalo Gilanissa munkkeja paistetaan aurinkosähköllä

Viime vuoden marraskuussa asennettiin järvenpääläisen Kakkutalo Gilan Oy:n katolle aurinkopaneelit. Niiden tuottama sähkö menee leipomo-konditorian kulutukseen. Yrittäjä Mika Gilan laskee, että investointi maksaa itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Elektroway Oy

Kolmannes sähköstä auringolla

Kun aurinkopaneeli-investointia aletaan leipomoyritykselle suunnitella ja toteuttaa, on investoinnin mitoituksen lähtökohtana yrityksen vuotuinen sähkönkulutus. Olli Palvaksen mukaan huomioon otetaan sekä kulutuspiikit että tasaisemman kulutuksen ajat, joista kulutuksen keskiarvo lasketaan. Aurinkovoimala mitoitetaan yleensä siten, että noin kolmannes ostosähköstä saadaan katettua sen tuottamalla energialla. Siirtomaksuun ei voi vaikuttaa.

Tällä laskelmalla investoinnin takaisinmaksuajaksi arvioidaan 5-8 vuotta. Yrityksiä houkutellaan aurinkosähköinvestointiin myös Business Finlandin myöntämällä tuella, joka kattaa 20 prosenttia investoinnista.

Kakkutalo Gilanilla aurinkovoimalan hinnaksi tuli 28 000 euroa. Kun siitä vähennettiin Business Finlandin tuki 5600 euroa, jäi maksettavaksi 22 400 euroa. Nyt, kun aurinkosähkövoimalasta on vajaan vuoden kokemus, Mika Gilan arvioi, että investointi tulee maksettua 5-6 vuodessa. Parhaimpina kesäkuukausina on sähkölasku ollut jopa 500 euroa normaalia pienempi, mutta koko vuodelle tasattuna säästöä laskuun on kertynyt keskimäärin 350 euroa kuukaudessa.

Kakkutalon katolle asennettiin 110 paneelia katon eteläpuoleiselle lappeelle. Niiden keskimääräinen vuosituotto on noin 25 000 kWh. Paneelit voidaan asentaa kiinteistön katolle tai seinään tai vaihtoehtoisesti myös maanpinnalla oleviin telineisiin. Aurinkoenergian tuottoon vaikuttaa ilmansuunta, kattokaltevuus sekä puiden tai rakennusten aiheuttama varjostus. Tarvittaessa järjestelmää on mahdollista laajentaa, vaikkapa silloin kun leipomokiinteistöön tehdään laajennus.

Munkit voi paistaa aurinkosähköllä

Suomen olosuhteissa on kolme ns. mustaa kuukautta eli marras-, joulu- ja tammikuu, jolloin paneelit eivät juurikaan tuota sähköä. Myöskään yöllä pimeässä sitä ei synny. Mutta heti, kun valoisuus lisääntyy, sähköntuottokin lisääntyy. Eli valoisammat kuukaudet ja ennen kaikkea kesä, paikkaavat pimeiden kuukausien alhaisempaa sähköntuottoa. Pelkkä valo siis riittää, mutta toki, jos aurinko paistaa, se on vielä parempi. - Kyllä sähköntuotto on aurinkoisella ilmalla ainakin meillä vielä huomattavasti tehokkaampaa, toteaa Mika Gilan, joka seuraa aurinkovoimalan tuottoa tietokoneella olevan seurantaohjelmiston avulla. - Keväällä auringon lisäännyttyä huomasin, että esimerkiksi munkit voi päiväsaikaan paistaa kokonaan aurinkosähköllä. Silloin muu sähkönkulutus on vähäisempää. Se oli aika mukava fiilis.

Jos sähköä syntyy yli oman tarpeen, ei sitä ainakaan toistaiseksi pysty varastoimaan, sillä riittävän tehokkaat akut ovat vielä liian kalliita. Ylimääräisen sähkön voi myydä valtakunnanverkkoon, yleensä ns. ’omaan’ sähköyhtiöön, eli siihen, josta ostaa sähkön. Eri sähköyhtiöillä ylijäämäsähkön ostoehdoissa saattaa olla eroja, joten kannattaa tarkistaa millaiset ne ovat. - Kyllä meillä kesäaikaan oli tilanteita, joissa aurinkovoimala tuotti sähköä yli kulutuksemme joskus päiväsaikaan, Mika Gilan kertoo. Hän myy ylijäämäsähkön sähköyhtiölleen, mutta hinta on varsin alhainen ja tällä tuotantomäärällä sen taloudellinen merkitys on vähäinen. Optimaalista olisi, jos kaiken itse tuotetun sähkön pystyisi käyttämään omassa yrityksessä.

Aurinkopaneelien käyttöiäksi myyjä on luvannut 30-35 vuotta. Ajan mittaan niiden tuotto hieman heikkenee, mutta Palvas vakuuttaa sen olevan 85 prosenttia vähintään vielä 25 vuoden kuluttua käyttöönotosta. Eli takaisinmaksuaika huomioiden vähintään 25 vuotta voi nauttia vielä ’ilmaisesta’ sähköstä.

Mika Gilan (vas.) arvioi aurinkovoimalan takaisinmaksuajaksi noin kuusi vuotta. Oikealla Olli Palvas.

’Huoletonta’ energiaa

Sinänsä aurinkovoimalan periaate on varsin yksinkertainen. Sen pääkomponentit ovat aurinkopaneelit, niiden kiinnitystelineet sekä invertteri, joka muuttaa paneelien tasajännitteen verkkojännitteeksi. Paneeleita on eri kokoisia ja samalla myös eri tehoisia. Yleensä mitä isompi, sitä tehokkaampi paneeli on. Suoraviivaisesti ei kuitenkaan kannata aina valita isointa vaihtoehtoa, sillä se on myös kalliimpi. Paljon riippuu yrityksen sähkönkulutuksesta ja sen tarpeesta. Vertailulaskelmat kannattaa pyytää paneeleita myyvältä yritykseltä.

Paneeleiden lisäksi tarvitaan muutakin, kuten esimerkiksi kaapeleita, kiinnitysjärjestelmiä, seurantaohjelmisto sekä verkkoon kytkemättömissä järjestelmissä lataussäädin. Paneeleja tehdään monessa maassa, Suomessakin on yksi valmistaja ja Olli Palvas arvelee, että markkinoita voisi hyvinkin olla myös useammalle kotimaiselle paneelituottajalle, sillä jatkossa aurinkovoimalla tulee olemaan yhä enemmän käyttäjiä ainakin, jos päästövähennystavoitteista pidetään kiinni.

Mika Gilan on tyytyväinen investointiinsa. - Paneelien asentamiseen ja käyttöönottoon meni vajaa kuukausi. Jonkin verran invertteri takkuili alkuvaiheessa, mutta sen jälkeen kaikki on toiminut moitteetta, Mika Gilan toteaa. - Jos jossakin vaiheessa laajennamme tiloja, tulee aurinkosähkö varmasti käyttöön myös niihin eli laajennamme myös aurinkovoimalaa.

Voimalan ’käyttö’ on Mika Gilanin mukaan vaivatonta. Hänellä on myös huolenpitosopimus, jonka ansiosta järjestelmän toimittaja seuraa aurinkovoimalaa etänä ja hoitaa ongelmatilanteet.

Aurinkosähköjärjestelmä on periaatteessa huoltovapaa, mutta lumisena talvena voi olla hyvä puhdistaa paneeleita lumesta alkukeväästä, jotta valo pääsee niihin paremmin. Syksyllä niiden peitoksi voi kertyä myös lehtiä ja muita roskia. Kannattaa kuitenkin harkita, onko katolle kiipeäminen järkevää eli ottaako putoamisriskin liukkaalle katolle kiivetessä ja siellä hyöriessä.

Entä sitten onko aurinkosähköstä ollut hyötyä leipomoyrityksen imagolle? - Jossakin määrin kyllä, mutta kyllä sitä voisi ja kannattaisi nostaa enemmänkin esiin esimeriksi somessa ja markkinoinnissa. Etenkin ympäristöasioihin enemmän ’vihkiytyneet’ ovat antaneet asiasta erittäin positiivista palautetta, toteaa Mika Gilan.