Murusia

Vuoden 2020 viljasato oli 2000-luvun kolmanneksi pienin

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vuoden 2020 viljasadon pääviljan, ohran, sato jäi viidenneksen keskimääräisestä. Samoin kävi vehnä- ja ruissadoille. Sen sijaan kaurasato ylitti kymmenen vuoden keskisadon kymmenyksellä. – Lähes 3,3 miljardin kilon viljasato riittää määrällisesti viime vuosien noin 2,8 miljardin kilon vuosittaiseen kotimaiseen käyttöön. Vaikka määrä on riittävä, ei se täysin vastaa käyttötarpeitamme. Lisäksi kaurasadostamme kolmannes eli noin 300 miljoonaa kiloa on päätynyt pääosin eurooppalaisiin ruokapöytiin, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta.

Noin 66 miljoonan kilon ruissato riittää laskennallisesti seitsemästä kahdeksaan kuukauden tarpeeseen kotimaassa. Huonoina satovuosina ruista on tuotu Suomeen, mutta tällä kertaa vuoden 2019 runsasta ruissatoa on vielä varastoissa ja se vähentää tuontipaineita.

Herneen viljely on kokenut uuden renessanssin. Hernesato oli satavuotisen tilastohistorian suurin ja markkinoilla sille näytetään pelkästään vihreää valoa. Herneen ja härkäpavun tulevaisuus kotimaisena rehuvalkuaislähteenä on lupaava, toki ruokakäyttökin on nousussa.

Sen sijaan rypsin ja rapsin viljely on taantunut heikkojen satojen myötä. Vuoden 2020 rypsi- ja rapsisato oli tilastohistorian heikoin sitten 1970-luvun.

Luomukaurasato kasvoi viisi prosenttia viime vuodesta. Luomukaurasato, noin 80 miljoonaa kiloa, on noin seitsemän prosenttia Suomen koko kaurasadosta. Luomukauraa on sekä tuotu että viety Suomesta viime vuosina. Oy WMA Invest Ab on yhdistänyt omistamiensa JTJ-Sales Oy:n ja Oy Mesmec Ab:n laitevälitysliiketoiminnan uuteen yritykseen. joka toimii nimellä Foodmec Oy. Laite- ja järjestelmätoimittaja Mesmec tulee jatkamaan sisaryrityksenä Foodmecin rinnalla.

JTJ Sales Oy toimi yli 30 vuotta elintarvikealan kone-, laite- ja tarvikemaahantuonnissa. Foodmec Oy jatkaa JTJ-Salesin edustamien tuotemerkkien myyntiä ja myös Mesmecin aikaisemmin edustamat tuotemerkit siirtyivät nyt Foodmecin vastuulle.

Foodmec Oy toimittaa laitteita, järjestelmiä sekä työkaluja ja tarvikkeita elintarviketeollisuudelle. Päämiehet ovat tunnettuja teknologiavalmistajia eri puolilta maailmaa. Mesmecin ydinosaamista ovat puolestaan suunnittelu-, valmistus ja projektipalvelut elintarviketeollisuuden

Nuorten ruokailutottumuksia tutkittu

Nuorten ruokailutottumuksiin vaikuttavat eniten vanhemmat, kaverit ja sosiaalinen media. Sen sijaan virallisilla suosituksilla ja opettajien, lääkäreiden tai terveysammattilaisten sanalla on heille vähemmän merkitystä. Tämä selvisi Arlan teettämästä, tutkimusyritys Ipsoksen kesällä 2020 tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin 13–19-vuotiaiden ruoka-asenteita Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Jokaisesta maasta mukana oli 500 nuorta.

Tutkimustuloksia esiteltiin pohjoismaisessa ravitsemuskonferenssissa NNC 2020:ssa ennen joulua. Yksi konferenssin keskeisistä aiheista ovat uudistettavat pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka julkaistaan vuonna 2022.

Suomalaiset nuoret tuntevat ravitsemussuositukset hieman paremmin kuin nuoret Ruotsissa ja Tanskassa. Suomalaisnuorista 58 % tuntee ne melko tai erittäin hyvin ja 89 % pitää niitä myös luotettavina. Esimerkiksi vain 45 prosentilla ruotsalaisista teini-ikäisistä on selkeä kuva ravitsemussuosituksista. Viralliset suositukset eivät kuitenkaan innosta nuoria hakemaan lisätietoa, ja suomalaiset nuoret myös ajattelivat muiden maiden nuoria useammin, että suositukset ovat vanhanaikaista luennointia.

Tutkimuksen mukaan joka kolmas 13–19-vuotiaista suomalaisista nuorista noudattaa jotakin ruokavaliota, tytöt vähän useammin kuin pojat. Ruotsissa 40 % nuorista kertoi noudattavansa erikoisruokavaliota, Tanskassa vastaava luku on 23 %. Suomessa laktoositonta ruokavaliota noudattaa 17 %. Pääasiassa kasvispainotteisesti syöviä eli ns. “flexaajia” on 6 %, kasvissyöjiä 6 %, vegaaneja 2 % ja gluteenitonta ruokavaliota noudattavia 2 %. Nuoret ja vanhemmat ovat ruokavalioiden osalta hyvinkin tasoissa ja luvut ovat liki yksi yhteen, mikä tukee tutkimuksen tulosta vanhempien vahvasta vaikutuksesta.

Vaikka nuoret eivät innostu virallisista ravintosuosituksista, he ovat kuitenkin kiinnostuneita aiheesta ja etsivät siitä tietoa. Tutkimuksen mukaan 59 prosenttia suomalaisnuorista oli hakenut inspiraatiota tai tietoa ruoasta. Tärkeimmät tiedonhaun lähteet olivat verkosta löytyvät reseptit, sosiaalinen media ja YouTube.

Oy WMA Invest Ab järjesteli laitevälitysliiketoimintansa Foodmec Oy:ksi

kokonaistoimituksissa sekä Suomeen että kansainvälisille markkinoille. Viennin osuus liikevaihdosta kasvaa koko ajan. Foodmec pystyy toimitusjohtaja Anders Asplundin mukaan tarjoamaan lisäarvoa toimituksissaan hyödyntämällä Mesmecin suunnitteluosaamista sekä kykyä soveltaa päämiesten laiteratkaisuja.

Foodmec Oy:llä on asiakkaita lihanjalostus-, valmisruoka-, teurastamo- ja kalanjalostusteollisuudessa, leipomoissa sekä vihannesten käsittelyteollisuudessa Suomessa. Leipomoasiakkaille on toimitettu mm. vierasesinetunnistuslaitteita, spiraalipakastimia ja -jäähdyttimiä, sekälineaari- ja monipäävaakoja.

Foodmecin toimipaikat pysyvät Kokkolassa ja Helsingissä. Henkilöstö jatkaa vanhoina työntekijöinä. Foodmec ja Mesmec työllistävät yhteensä lähes 40 henkilöä.

Stabilointiainetta kuusesta

Puusta saatava biomassa ja siitä eroteltavat jakeet voivat toimia lähtömateriaaleina tulevaisuuden kestäville ja kustannustehokkaille raaka-aineille eri teollisuuden osa-alueilla. Esimerkkinä tästä on luonnossa yleinen, uudistuva ja kestävän kehityksen mukainen raaka-aine kuusikumi, eli ryhmä kuusen galaktoglukomannaaneja.

Näillä puun hemiselluloosilla on lupaavia ominaisuuksia emulsioiden, kuten esimerkiksi salaatinkastikkeiden ja jogurttien, stabilointiaineina. Stabilointiaineiden avulla elintarvikkeisiin saadaan haluttu rakenne ja suutuntuma. Tähän saakka öljyn ja veden muodostamien dispersioiden vakauttamisessa on käytetty pääosin kalliimpia polysakkarideja, jotka ovat tuontitavaraa. Niiden tuottamisessa on myös käytetty vähemmän kestävän kehityksen menetelmiä, sanoo Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väitellyt Ma-

Luomua tuotetaan ja jalostetaan koko maassa

Aitoja makuja -yritystilaston mukaan luomua jalostavia yrityksiä on koko maassa 388, ja Uudellamaalla niistä sijaitsee noin 110. Seuraavaksi eniten luomua jalostavia yrityksiä on Varsinais-Suomessa, mistä löytyy eniten luomuviljatuotteita jalostavia yrityksiä, sekä Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, mistä löytyy muun muassa teurastusta ja lihanjalostusta. Kaiken kaikkiaan Suomessa on 2893 elintarvikkeita jalostavaa yritystä.

Suomessa luomutuotteita valmistavat usein samat yritykset kuin tavanomaisia elintarvikkeita. Koska luomuyrityksiä on vain reilut 13 % kaikista yrityksistä, isojen, yli 50 henkilöä työllistävien yritysten osuus korostuu.

Toimialoittain eniten luomua jalostavia yrityksiä löytyy teurastuksesta ja lihanjalostuksesta, vihannesten, marjojen ja hedelmien sekä muiden elintarvikkeiden jalostuksesta. Paikalliset pienteurastamot ja tilojen yhteydessä tapahtuva lihanjalostus saattavat selittää toimialan yritysten suurta määrää. Sen sijaan luomuleipomotuotteita tekeviä yrityksiä on suhteessa vähän koko maan leipomoiden määrään. mata Bhattarai. Hän tutki väitöskirjassaan kolmella eri tavalla eristettyä kuusikumia ja havaitsi, että eristysmenetelmä vaikutti huomattavasti kuusikumin liukoisuuteen ja sen toiminnallisuuteen emulsioissa

Kuusikumi tarjoaa kasvipohjaisen vaihtoehdon elintarvike-, kosmetiikka- ja farmasian teollisuudelle, jotka valmistavat yleisesti emulsiopohjaisia tuotteita. Väitöskirjasta saatu perustieto kuusikumista edistää galaktoglukomannaanien erilaisia sovelluksia myös esimerkiksi biopohjaisissa kalvoissa, täyteaineina ja biopolttoaineissa, joko sellaisenaan tai muokattuina.

Mamata Bhattarai väitteli 25.11.2020 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Associative behavior of spruce galactoglucomannans in aqueous solutions and emulsions”.

Oikealta: puhdistamaton, kuuman veden avulla uutettu kuusikumi, teollisuuden jalostevirrasta saatu kuusikumi ja puhdistettu kuusikumi. Kuva: Mamata Bhattarai

Rypsi-ingredientti sai myyntiluvan

Apetit-konserniin kuuluvan Avena Nordic Grain Oy:n kehittämälle BlackGrain from Yellow Fields -rypsinsiemenjauheelle eli rypsi-ingredientille on myönnetty uuselintarvikelupa. Kyseessä on uusi tuoteinnovaatio, rypsin- ja rapsinsiemenistä valmistettava kasviproteiini- ja kuituvaihtoehto, jonka ravintoarvot ja tuotesovellukset ovat monipuoliset. BlackGrainin lupahakemus siirtyi Euroopan komission käsittelyyn heinäkuussa 2020 sen jälkeen, kun Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) oli antanut sille lupaa puoltavan lausunnon. Apetit on ottanut uuselintarvikelupapäätöstä odottaessaan jo seuraavia askeleita BlackGrainin kehityksessä. Yhtiö kertoo investoivansa pientuotannon aloittamiseen, jonka käynnistyttyä voidaan testata rypsi-ingredienttiä entistä laajemmassa mittakaavassa potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Myös kaupallistamisen mahdollisuuksia puntaroidaan.

BlackGrain valmistetaan olemassa olevasta raaka-aineesta, osittain rasvattomaksi puristetusta rypsinsiemenkakusta, jolla on erinomaiset ravintoarvot: se sisältää kuitua, proteiinia, hyviä rasvoja sekä riittävän määrän ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Aiemmin puristekakku on käsitelty rypsipuristeeksi, joka on hyödynnetty eläinrehun raaka-aineena, mutta kehitystyön tuloksena sen jalostusarvoa voidaan lisätä valmistamalla siitä ihmisravintoon sopivaa rypsinsiemenjauhetta.

Vegaaninen, gluteeniton, GMO-vapaa ja soijaton BlackGrain sopii useimpiin ruokavalioihin. Väriltään tumma ja maultaan mieto tuote toimii erityisen hyvin yhdessä viljan, herneproteiinin ja tärkkelyksen kanssa.

Materiaalitehokkuuden sitoumus vähensi ruokahävikkiä

Elintarvikeala allekirjoitti ensimmäisenä toimialana Suomessa materiaalitehokkuuden sitoumuksen, jossa asetettiin tavoitteet ja mittarit materiaalitehokkuuden parantamiselle vuosille 2019-2021.

Sitoumus laadittiin vuonna 2019 elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön kesken. Sen tavoitteena oli vähentää ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vapaaehtoisin toimin sääntelyn sijaan.

Sitoumuksen on allekirjoittanut tähän mennessä kaikkiaan 16 elintarvikealan yritystä. Esimerkiksi suurimmat päivittäistavarakaupan toimijat, Kesko, S-ryhmä ja Lidl, ovat mukana sitoumuksessa. Elintarviketeollisuuden yrityksistä sitoumukseen on liittynyt yli 20 % alan yrityksistä liikevaihdon volyymissa mitattuna.

Sitoumukseen liittyneet yritykset raportoivat Motivalle materiaalitehokkuustoimenpiteisiin liittyviä kustannussäästöjä sekä kasvihuonekaasupäästöjen, ruokahävikin, elintarvikejätteen sekä energia- ja sekajätteen määrän vähenemän. Eniten kustannussäästöjä, reilun neljän miljoonan euron edestä, yritykset raportoivat saavuttaneensa prosessien materiaalitehokkuutta parantamalla. Näillä toimilla elintarviketeollisuuden yritykset vähensivät samalla ruokahävikkiä yli 300 000 kiloa.

Materiaalitehokkuudella voidaan luonnonvarojen säästämisen lisäksi vähentää ilmastopäästöjä. Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen vähenemät saavutettiin kierrätystä lisäämällä. Näin CO2ekv. -päästöjä vähennettiin 4000 tonnia, joka vastaa yli 1900 henkilöauton vuotuisia hiilidioksidipäästöjä eli reilun 26 miljoonan ajokilometrin päästöjä.

Yritysten saavuttamat kustannussäästöt ovat niin mittavia, että toimintaa kannattaisi laajentaa muille teollisuuden aloille. Potentiaalia on myös elintarvikealan sisällä, sillä kaikki isot elintarviketeollisuuden yritykset eivät ole vielä mukana.

Kierrätettäviä pulloja hedelmänkuorista

VTT kehitti teknologian, joka tarjoaa mahdollisuuden biopohjaisten PEF-muovipullojen valmistukseen korvaamaan fossiilipohjaiset PET-pullot. Teknologia perustuu pektiinipitoisen maatalousjätteen, kuten sitrushedelmien kuorien ja sokerijuurikasmassan käyttöön raaka-aineena.

PET-muovia (polyetyleenitereftalaatti) ja muita polyestereitä käytetään laajalti elintarvikepakkauksissa, muovipulloissa ja tekstiileissä. PET:n vuosituotannon on arvioitu yltävän 30 miljoonaan tonniin. Korvaamalla fossiilipohjaiset PET-polymeerit kasvipohjaisilla PEF-polymeereillä (polyetyleenifuranoaatti) on mahdollista vähentää tuotteiden hiilijalanjälkeä 50 %. PEF-muovin elintarviketta suojaavat ominaisuudet ovat PET-muovia paremmat, mikä pidentää tuotteen säilyvyyttä.

Täysin kierrätettävänä ja uusiutuvana muovina PEF avaa teollisuudelle mahdollisuuden hyödyntää elintarvikejätevirtoja ja vähentää ympäristöhaittoja entistä parempien muovien valmistuksessa.

Stoppi hyväksymättömiä kasvikuituja sisältävien muovisten elintarvikekontaktimateriaalien maahantuonnille ja myynnille

Ruokavirasto tiedotti viime vuoden lopulla, että maahantuojien ja jakelijoiden on lopetettava hyväksymättömiä kasvikuituja sisältävien, muovisten elintarvikekontaktimateriaalien maahantuonti, koska ne ovat määräystenvastaisia. Jo markkinoilla olevat tuotteet tulee myös poistaa myynnistä. Kunnalliset elintarvikevalvontayksiköt valvovat takaisinvetoa.

Hyväksymättömiä kasvikuituja, esimerkiksi bambujauhoa tai riisijauhoa sisältävien muovisten elintarvikekontaktimateriaalien maahantuonti ja myynti on kiellettyä. Tällaisia materiaaleja on käytetty muun muassa erilaisten take away -mukien, lasten astiastojen ja ruokailuvälineiden valmistuksessa muovin täyteaineena. Nämä tuotteet eivät ole elintarvikekontaktimateriaaleja koskevan lainsäädännön mukaisia eikä niiden turvallisuudesta näin ollen voida varmistua. Kielto ei koske bambusta valmistettuja elintarvikekontaktimateriaaleja, joiden valmistuksessa ei ole käytetty lainkaan muovia.

Kaikkia kasvikuituja ei ole hyväksytty käytettäväksi muovisten kontaktimateriaalien valmistusaineena EU:ssa. Kasvikuituja sisältävissä muovisissa elintarvikekontaktimateriaaleissa on usein havaittu muun muassa melamiinin ja formaldehydin raja-arvojen ylityksiä. Myös tuotteissa käytettyjen kasvikuitujen alkuperän puhtauden suhteen on syntynyt epäilyjä. Kasvikuituja sisältäviä tuotteita on markkinoitu harhaanjohtavasti ympäristöystävällisinä, luonnollisena vaihtoehtona muovituotteille ja jopa biohajoavina. Ne ovat kuitenkin muovituotteita eivätkä siten hajoa luonnossa.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn arvion mukaan kasvikuituja ei voida yleisesti hyväksyä käytettäväksi muovisten elintarvikekontaktimateriaalien valmistusaineena, vaan niiden turvallisuus tulee arvioida tapauskohtaisesti. Tiedossa ei ole, että kasvikuituja valmistusaineena muovisissa elintarvikekontaktimateriaaleissa käyttävät yritykset olisivat hakeneet sen käytölle hyväksyntää. Myös Euroopan komission mukaan kasvikuituja sisältävät tuotteet eivät ole kontaktimateriaalilainsäädännön mukaisia.

Leipomo- ja ravintola-alan yrittäjiä

Walleniuksen Wapriikin uniikkiin tehdasmiljööseen Pirkanmaalle etsitään leipomo-, ravintola- ja makeisalan yrittäjiä Vuokrataan ja myydään myös tapahtuma-, tuotanto- ja toimitilaa

www.walleniuksenwapriikki.fi info@walleniuksenwapriikki.fi p.0405153362