Katsaus elintarvikealan toimialaraporttiin

Elintarviketeollisuus porskuttaa tasaisesti, mutta leipomoilla tiukempaa

Joulukuun alussa julkistetun Elintarviketeollisuuden toimialaraportin perusteella suomalainen elintarvikeala on virkeä ja elinvoimainen, vaikka koronapandemia onkin kohdellut tämän monialaisen ja -muotoisen toimialan yrityksiä eri tavoin. Elintarvikeyritykset osoittivat koronakeväänä toimintakykynsä myös erityistilanteessa.

TEKSTI Elina Matikainen Taulukko 1. Elintarvikkeiden valmistuksen ja sen muutamien alatoimialojen sekä juomien valmistuksen liikevaihdon muutosprosentteja vuosina 2018-2020 vuosineljänneksittäin.

Elintarviketeollisuutta voi hyvällä syyllä kutsua aktiivitoimijaksi. Koronakeväänä se uudisti toimintojaan ja varmisti ruokaketjun toimintaa. Ala tuo markkinoille paljon uutuuksia, investoi rohkeasti ja tehostaa toimintojaan, luetteli toimialapäällikkö Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta omassa esityksessään Toimialaraportin julkistuswebinaarissa joulukuun alussa.

Koronakevät kuitenkin koetteli myös elintarvikealaa, mutta hieman eri tavoin sen eri alatoimialoilla. Elintarvikkeiden valmistuksessa kokonaisuudessaan liikevaihto kehittyi tasaisesti aina koronakevääseen asti, mutta vuoden 2020 huhti-kesäkuussa liikevaihto supistui 64 prosentilla alan yrityksistä. Lähes puolella liikevaihto supistui yli 15 prosenttia.

Taulukko 1 osoittaa hyvin, miten liikevaihto muuttui keväällä 2020 elintarviketeollisuuden eri alatoimialoilla. Suurimmat miinukset näyttävät olevan leipomotuotteissa sekä hedelmien ja kasvisten jalostuksessa sekä juomien valmistuksessa.

Leipuriliiton keväällä 2020 jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn perusteella myynnin pudotus on todellinen, sillä myynti putosi huhtikuussa keskimäärin yli 53 % yrityksissä, joiden liikevaihto on alle 5 miljoonaa euroa. Yrityksistä 95 % kuuluu tähän liikevaihtoryhmään. Suurimmissa yrityksissä liikevaihdon pudotus oli keskimärin 31 %. Vähiten tilanne vaikutti vk-sektorilla toimiviin leipomo- ja konditoriayrityksiin, eniten ovat kärsineet horeca-sektorille toimittavat sekä kahvilatoimintaa harjoittavat yritykset.

Yritykset, toimipaikat, henkilöstö

Suomen lähes 1800:sta elintarvikealan yrityksestä 68 % työllistää alle neljä henkilöä ja 79 % alle 10 henkilöä. Toisaalta yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä on vain 24. Erityisesti keskisuuria yrityksiä puuttuu alalta. Leipomoalan yritysten runsautta todistaa, että enemmän kuin joka kolmas elintarviketeollisuuden yritys on leipomoalan toimija. Raportin mukaan niitä oli yhteensä 649 kappaletta vuonna 2019. Toisaalta leipomoalan osuus koko toimialan liikevaihdosta on alle 9 %.

Uusia yrityksiä on elintarvikealalle syntynyt enemmän kuin niitä on lopettanut. Uusia yrittäjiä on houkutellut erityisesti juomien valmistus sekä muiden elintarvikkeiden valmistus. Leipomotuotteita valmistavien yritysten määrässä on ollut jonkin verran laskua vuosina 2017-2019 (-3 %). Sama koskee teurastusta ja lihatuotteiden valmistusta (-7 %), kalanjalostusta (- 8 %), sekä mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistusta (- 5 %).

Elintarvikeyritysten määrää lisäävät erilaiset lähiruoka- ja toiminimellä toimivat yritykset. Niiden joukossa on myös paljon leipomoalan yrityksiä. Aitojamakuja.fi tilastoinnin mukaan elintarvikealan yrityksiä oli vuonna 2020 kaikkiaan lähes 2900 kappaletta.

Valitettavasti myös konkurssien määrä kasvoi vuonna 2020. Tammi-syyskuussa konkurssiin oli hakeutunut jo 41 elintarvikealan yritystä, valtaosa juomia valmistavia. Koko vuonna 2019 konkurssiin ajautui 28 yritystä. Nähtäväksi jää, mikä on koronavuoden 2020 lopullinen konkurssisaldo.

Elintarviketeollisuus on merkittävä työllistäjä eli sen merkitys kansantaloudelle on huomattava. Elintarviketeollisuudessa työskentelee lähes 38 000 henkilöä noin 1800 yrityksessä. Leipomoalalla työskenteli vuonna 2019 raportin mukaan 7152 henkilöä. Myös elintarviketeollisuuden välillinen työllistävyys on merkittävä, sillä ala työllistää yli 300 000 henkilöä ja tuottaa noin 15 miljardin euron arvonlisäyksen.

Tilastokeskuksen tuoreen panos-tuotostilaston mukaan elintarviketeollisuudessa oli teollisuustoimialojen suurimmat välilliset vaikutukset Suomen kansantalouden työllisyyteen vuonna 2017. Toimialan tuotteiden loppukäytön (kulutusmenot + pääoman bruttomuodostus + vienti) miljoonan euron suuruisen lisäyksen välillinen vaikutus koko talouden työllisten määrään oli 9,5 työllistä. Seuraavaksi suurimmat välilliset työllisyysvaikutukset olivat sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistuksessa (5,7) sekä muiden kulkuneuvojen valmistuksessa (5,2).

Entä miten henkilöstö sitten tuottaa elintarvikealalla? Kuvio 1 kertoo, että elintarviketeollisuuden alatoimialoista korkein luku liikevaihto/henkilö (mediaani) oli eläinten ruokien valmistuksessa, seuraavaksi korkein öljyjen ja -rasvojen valmistuksessa ja sitten kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostuksessa ja säilönnässä. Leipomotuotteiden valmistus sijoittuu tässä kohdassa häntäpäähän.

Toimialaraportin mukaan työvoiman kohtaantotilanne leipureiden ja kondiittoreiden kohdalla on varsin hyvä. Pulaa hakijoista ei näyttäisi syksyä 2020 koskevan arvion mukaan olevan missään päin maata, ja muutamissa maakunnissa on jopa liikaa alan hakijoita. Todellisuus voi kuitenkin olla hieman erilainen ainakin paikoittain, sillä leipomoyrittäjiltä kuulee säännöllisesti kommentteja vaikeuksista löytää osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa (artikkelin kirjoittajan huomautus).

Markkinoiden kehitys ja vienti

Elintarviketeollisuus on Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja ja neljänneksi suurin teollisuudenala. Sen liikevaihto oli vuonna 2019 noin 11,2 mrd € eli noin 7,7 % koko teollisuuden liikevaihdosta. Kasvua oli 1,2 % vuoteen 2018 verrattuna.

Leena Hyrylän mukaan liikevaihto kasvoi vuonna 2019 lähes kaikilla muilla elintarviketeollisuuden alatoimialaoilla paitsi leipomosektorilla, jonka liikevaihto painui alle yhden miljardin euron. Edellisinä vuosina liikevaihto oli ylittänyt miljardin rajan.

Alatoimialoista liikevaihto kasvoi eniten mylly- ja tärkkelystuotteiden (15 %) sekä hedelmien ja kasvisten jalostuksessa (11 %). Muilla alatoimialaoilla kasvu oli niukempaa rajoittuen valtaosin välille 0-3 %.

Suomalaisten elintarvikkeiden vien-

Kuvio 1. Tunnuslukuja toimialoittain ja kokoluokittain vuonna 2019, liikevaihto/ henkilö 1000 €, mediaani. Lähde: Tilastokeskus.

ti on alkanut vetää yhä paremmin ja se on vetänyt myös vuonna 2020 koronasta huolimatta. Vuonna 2019 vienti oli ennätyksellinen ja elintarvikkeita ja juomia vietiin 1,75 miljardin euron arvosta. EU on edelleen tärkein vientialue, mutta nyt myös sen ulkopuoliset maat, etenkin Kiina, ovat nousseet merkityksellisiksi vientimaiksi. Vuonna 2019 elintarvikevienti Kiinaan kasvoi 82 prosenttia ja Kiina on sen ansiosta toiseksi tärkein elintarvikkeiden vientimaamme heti Ruotsin jälkeen.

Tuoteryhmittäisessä viennissä kärjessä olivat maitotaloustuotteet ja liha, jotka molemmat olivat kasvaneet (ajanjakso 2019/09-2020/08). Niin ikään viljan viennissä oli merkittävää kasvua. Myös leipomotuotteiden vienti kasvoi hieman ja niitä vietiin ko. ajanjaksolla 51,7 miljoonan euron edestä.

Alan yritysten taloudellinen tilanne

Raportin mukaan elintarviketeollisuuden kannattavuus on muuta teollisuutta hieman heikommalla tasolla. Alan yritysten taloustilanteet vaihtelevat kuitenkin suuresti.

Taulukossa 2 sivulla 16 on elintarviketeollisuuden kannattavuuden tunnuslukuja vuonna 2019 (mediaaneja). Mediaani eli keskiluku tarkoittaa, että puolella yrityksistä luku on taulukon lukua pienempi ja toisella puolikkaalla yrityksiä se on isompi.

Kannattavuuden tunnuslukuina käytetään käyttökateprosenttia ja liiketulosprosenttia. Käyttökateprosentti kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökate kuvaa yrityksen liiketoiminnan ennen poistoja ja rahoituseriä. Teollisuuden käyttökatteet vaihtelevat 5–20 %:ssa ja kaupan 2–10 %:ssa. Leipomoalalla käyttökatteen mediaaniluku on 6 %.

Liiketuloprosentti kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäljellä ennen rahoituseriä ja veroja suhteutettuna liikevaihtoon. Liiketulosta pidetään hyvänä, jos se on yli 10 %. Tyydyttävä tulos on 5–10 % ja heikko alle 5 %. Leipomosektorialla liiketuloksen mediaani on taulukon perusteella 3 %.

Kauraleivät nosteessa

Leipätiedotus ry on vuodesta 2014 koonnut tietoja ruokaleipien tuotannon määrästä ja jakautumisesta. Tätä ennen tilastointia teki Elintarviketeollisuusliitto. Kuviossa 2 ovat mukana tuoreimmat tilastot. Koko vuoden 2020 osalta tiedot eivät olleet vielä valmiina tämän jutun mennessä painoon. Kotimaiset tuoreleivän toimitukset ovat olleet pitkään hieman alle 200 miljoonaa kiloa. Kuvio osoittaa myös, että tummien ja vaaleiden leipien osuuksissa vaaleat ovat siirtyneet hienoiseen ’johtoon’ 50 %/ 50 % -tilanteesta. Se johtuu ennen kaikkea kauraleipien suosion kasvusta. Kuviossa alimpana on kuvattu ruo-

kaleipien tuonti.

Vuonna 2019 kotitalouksien kulutusmenoista kului ruokaan ja alkoholittomiin juomiin 11,4 %. Vielä vuonna 1980 luku oli 21 %. Toimialaraportissa todetaankin, että Suomi ei ole kallis ruokamaa, kun ruuan hinta suhteutetaan yleiseen palkkatasoon. Suurin osuus elintarvikkeiden kulutusmenoista Suomessa on maitotuotteilla 16,3 % ja seuraavaksi suurin lihalla ja lihatuotteilla 15,7 %. Leivän ja viljatuotteiden osuus on 13,9 % ja alkoholittomiin juomiin kuluu meillä 9,1 % elintarvikkeiden kulutusmenoista. Toimialaraportin tiedot ovat Kantar TNS Agri Oy:n Elintarviketalous 2020-raportista.

Ruotsissa elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin kuluu 12,6 %, Tanskassa 11,4 % ja Virossa 19,6 %.

Elintarviketeollisuusliiton joulukuun 2020 talouskatsauksen mukaan Suomessa oli elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa viime syksynä hienoisesti laskeva trendi. Jos suunta jatkuu lähikuukausina samanlaisena, elintarvikkeiden hintojen vuosimuutoksen povataan kääntyvän negatiiviseksi alkuvuodesta 2021. Euroalueella keväällä 2020 koettu elintarvikkeiden hintapiikki on jäänyt taakse ja syksyllä hintakehitys palasi aiemmalle trendilleen.

Kotimaisuuden arvostus on nosteessa. Ostokäyttäytymisessä se näkyy erityisesti leipä-, liha- ja maitotuotteiden kohdalla, joissa suositaan kotimaista. Tämä käy selville Taloustutkimuksen Suomi Syö-tutkimuksesta kesä-elokuulta 2020.

Yli puolet kyselyyn vastanneista 1517 henkilöstä arvioi koronalla olevan pysyviä vaikutuksia ostotottumuksiin siten, että kaupassa tullaan käymään harvemmin. Ostokset tehdään suunnitelmallisemmin ja myös verkkokauppaa käytetään aiempaa enemmän. Myös monet muut ilmiöt vaikuttavat elintarvikkeiden kysyntään ja ostamiseen, kuten kiire, välipalaistuminen, allergiat, kasviproteiinit, erilaiset ruokatrendit, vastuullisuus ja niin edelleen.

Kaikki kriisin vaikutukset elintarviketeollisuuteen eivät ole vielä kokonaan tiedossa. Kaiken kaikkiaan pandemia on muuttanut elintarvikealan toimintaympäristöä ja vaikeuttanut toimialan ennustettavuutta. Lisäksi taudin leviämisen hidastamiseksi tehdyt rajoitukset ovat vaikuttaneet negatiivisesti elintarviketeollisuuteen. Koko Suomen talous supistuu, kokonaistuotanto pienenee, työttömyys kasvaa

Taulukko 2. Elintarviketeollisuuden kannattavuuden tunnuslukuja vuonna 2019, mediaani.

Kuvio 2. Kotimaisen tuoreleivän toimitukset 1994-2019 ja ruokaleivän tuonti 20032019. Lähde: Leipätiedotus ry.

ja lomautuksia tehdään. Tänä vuonna kysyntä voi elpyä, ellei pandemia pitkity.

Koronan vaikutuksia pk-yritysten liiketoimintaan on selvitetty kesällä tehdyssä Elintarviketeollisuuden pk-yritysbarometrissa, jonka tuloksia käsitellään artikkelissa tämän lehden sivuilla 20-21.

Lähteet: Energinen elintarviketeollisuus. Leena Hyrylän esitys 1.12.2020 toimialaraportin julkistuswebinaarissa sekä sitä täydentävä materiaali. TEM toimialaraportit 2020:2. Elintärkeä, monimuotoinen elintarvikeala. Työ- ja elinkeinoministeriö, Hki 2020. Leipätiedotus ry:n tilastot