Koronan vaikutuksia elintarvikesektoriin

Muutosten vuosi 2020

Koronaepidemia on aiheuttanut uudenlaisia, ennakoimattomia tilanteita elintarvikealan yrityksille sekä vaikuttanut merkittävästi kuluttajien arkeen ja elämään. Koronaepidemian leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitukset sekä muutokset ovat vaikuttaneet monialaiseen ja -muotoiseen elintarvikealaan eri tavoin.

TEKSTI Leena Hyrylä, toimialapäällikkö

Koronaepidemian vaikutukset ilmenevät erityisesti kysynnän rakenteen muutoksissa, kun kysyntä on kohdistunut vähittäiskauppaan ja vähentynyt erilaisissa ruokapalveluissa. Koronakevät 2020 aiheutti lyhytaikaisen hamstrauksen, mutta tilanne on tasoittunut. Korona on kuitenkin tuonut ainakin väliaikaisia muutoksia kuluttajien ostokoriin, ja lisännyt esimerkiksi perunan, säilyvien elintarvikkeiden ja jauhojen myyntiä. Ruoan verkkokauppa on kasvanut räjähdysmäisesti, mutta sen kannattavuus on yhä heikkoa.

Kasvunälkäinen elintarvikeala - Pk-yritysbarometrin havaintoja

Elintarvikealan pk-yritysten kasvunälkäisyys jatkuu, ilmenee joulukuussa julkaistussa Elintarviketeollisuuden pk-yritysbarometrissä. Myös leipomoalan yritykset ovat kasvuhakuisia. Koronaepidemia ja yhä jatkuva epävarmuus ovat kuitenkin heikentäneet leipomoalan yritysten kasvuodotuksia, suhdannenäkymiä ja taloudellista tilannetta.

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj ja työ- ja työelinkeinoministeriö toteuttavat pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tässä esitetyt havainnot perustuvat kesä-heinäkuussa tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 5 068 kohderyhmän yritystä. Vastanneista 112 oli elintarvikealan pk-yrityksiä. Vastauksia saatiin kaikilta elintarviketeollisuuden alatoimialoilta painottuen leipomoalan pk-yrityksiin (vastanneita 50).

Muutosjoustavuutta ja uudistumista

Yritysten uudistumiskyky ja resilienssi korostuvat muuttuvassa toimintaympäristössä. Resilienssillä tarkoitetaan selviytymistä ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. Monet ilmiö ja trendit ilmenevät samanaikaisesti elintarvikealalla. Useat tutkimukset ja kyselyt ovat osoittaneet, että kuluttajat arvostavat yhä enemmän kotimaista ruokaa ja jäljitettävyyttä. Lisäksi korona on saanut kuluttajat kiinnittämään huomiota elintapojensa terveellisyyteen ja voimistanut halua tehdä vastuullisia valintoja. Innovatiivinen, asiakaslähtöinen tuotekehitys varmistaa onnistuneita lanseerauksia. Myös operatiivinen tehokkuus vaatii toimintojen jatkuvaa kehittämistä.

Investoinnit ja tuotetarjonnan kehittäminen ovat olleet perinteisesti elintarvikealan pk-yrityksissä eniten käytetyt uusiutumistoimet. Kesällä tehdyn kyselyn mukaan töiden organisointi uudella tavalla nousi käytetyimmäksi kehittämistoimeksi. Henkilöstöön panostaminen on vuonna 2020 ollut yleisempää kuin 2019. Leipomoalan yritykset hakevat muun elintarvikealan lailla

Kuvio 2. Uusiutumistoimet leipomo- ja elintarvikealan pk-yrityksissä, %. Vastaajat saivat valita useita vaihtoehtoja.

menestystä usealla eri tavalla, kuten kuvio 2 osoittaa.

Elintarvikealan pk-yritykset hyödyntävät erilaisia digitaalisia palveluja aiempaa enemmän ja monipuolisemmin. Digitaalisen toiminnan aktiivisuus keskittyy erityisesti internet-sivuihin ja sosiaaliseen mediaan. Leipomoalan pk-yritykset näkivät digitaalisuuden vahvistavan erityisesti yrityskuvaa, parantavan asiakaspalvelua, tehostavan liiketoimintaprosesseja ja mahdollistavan uusien asiakasryhmien tavoittamista.

Kehittämistarpeissa kestosuosikkina jatkuu markkinointi ja myynti

Leipomoalan pk yrityksissä, kuten muissakin vastaajaryhmissä, eniten kehittämistarpeita nähdään markkinoinnissa ja

Kuvio 3. Leipomo- ja elintarvikealan pk-yritysten kokemat sisäiset kehittämistarpeet, %. Vastaajat saivat valita kolme tärkeintä vaihtoehtoa.

Kuvio 4. Leipomo- ja elintarvikealan pk-yritysten kokemat pahimmat kehittämisen esteet, %. Vastaajat saivat valita kolme tärkeintä vaihtoehtoa. Kuvio 5. Pk-yritysbarometriin vastanneiden yritysten arviota tulevaisuuden näkymistä kesällä 2020, %.

myynnissä. Kehittämistarpeena ovat voimistuneet tuotanto- ja materiaalitoimet, tietotekniikka, tuotekehitys ja laatu. Myös johtamisessa sekä rahoituksen ja talouden hallinnassa koetaan olevan aiempaa enemmän kehittämistarvetta.

Leipomoalan yritykset kokivat pahimpana kehittämisen esteenä kustannustason, yleisen suhdanne- ja kilpailutilanteen ollessa seuraavaksi suurimmat esteet. Elintarvikealan yrityksissä yritystoiminnan sääntely nähdään suurempana kehittämisesteenä kuin pk-yrityksissä keskimäärin ja työvoiman saatavuus muita pienempänä. Sääntelyssä korostuivat leipomoalan yrityksien vastaamisessa työehtosopimukset.

Koronaepidemia on heikentänyt elintarvikealan yritysten liiketoimintojen ennustettavuutta ja lisännyt epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Kesällä, osin korona-aallokon suvantovaiheessa, tehdyssä kyselyssä yli puolet elintarvike- ja leipomoalan yrityksissä koki, etteivät kriisin vaikutukset ole vielä tiedossa.

Pienellä osalla vastanneista pk-yrityksistä kriisi oli parantanut yrityksen tilannetta. Leipomoalan yritykset kokivat muita vertailualoja useammin, että uudet toimintatavat ja palvelut tulevat olemaan pysyvä osa liiketoimintaa. Noin kolmannes leipomoalan yrityksissä kertoi toimintansa olleen pysähdyksissä kevään aikana.

Yritykset ovat sopeuttaneet toimintaansa ja pyrkineet varmistamaan toimintakykyään sekä henkilöstön hyvinvointia. Leipomoalan pk-yritysten mielestä lomautusilmoitusajan lyhentäminen viiteen päivään joustavoittaisi yritystoimintaa kaikkein parhaiten. Paikallisen sopimisen laajentaminen, työlainsäädännön ja työaikalainsäädännön joustavoittaminen nähtiin leipomoalan pk-yrityksissä heidän yritystoimintaansa pitemmällä aikavälillä parhaiten tukevina toimenpiteinä.

Kuvio 6. Miten liiketoimintanne muuttui kevään kriisin aikana, %.

Leipomo- ja konditoria-ala on muun elintarviketeollisuuden lailla merkittävä alueellinen toimiala, jonka tuotteista sekä palveluista saamme nauttia päivittäin. Elintarviketeollisuudella on Tilastokeskuksen joulukuussa julkaiseman selvityksen mukaan teollisuuden toimialoista suurin välillinen työllisyysvaikutus. Leipomo- ja elintarvikeyritykset varmistavat osaltaan maamme elinvoimaisuutta, turvaavat hyvinvointia ja ylläpitävät ruokakulttuuria.

Lisätiedot: toimialapäällikkö Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 029 047 Toimialaraportit löytyvät toimialapalvelun verkkosivuilta osoitteesta www.tem.fi/toimialapalvelu