Murusia

Karjalanpiirakoita nyt myös laktoosittomina

Helmikuussa 2019 ProAgria Pohjois-Karjala ry., Maa- ja kotitalousnaiset jätti Ruokavirastolle karjalanpiirakan nimisuojaa koskevan muutoshakemuksen. Kyse oli vähäisen muutoksen hakemuksesta. Ruokavirasto välitti hakemuksen Euroopan komissiolle, joka on viime vuodenvaihteessa hyväksynyt hakemuksen. Tämä tarkoittaa, että karjalanpiirakan hyväksyttyjen ainesosien joukkoon luetaan myös laktoositon maitojuoma, maitojauhe sekä perunahiutaleet. Myös suolan käyttö täytteessä on erikseen mainittu.

Karjalanpiirakka kuuluu EU:n nimisuojajärjestelmässä luokkaan Aito perinteinen tuote (APT). Euroopan komissio hyväksyi karjalanpiirakan nimisuojadokumentit vuonna 2003. Karjalanpiirakan nimisuojadokumenteissa oli tuolloin mainittu ainesosia, joita ei kuitenkaan lueteltu Euroopan komission hyväksymismenettelyn yhteydessä julkaisemassa yhtenäisessä asiakirjassa. Siksi Ruokavirasto katsoi tarpeelliseksi suositella muutoshakemuksen tekemistä.

Kiihdyttämö ruokaalan startupeille

VTT on perustanut yhdessä Helsingin yliopiston ja Valion kanssa kiihdyttämön, joka auttaa ruoka-alan startupeja kansainvälisille markkinoille ja vauhdikkaaseen kasvuun. Kiihdyttämö kuuluu kuuden kiihdyttämön eurooppalaiseen EIT FAN -verkostoon, jonka tavoitteena on edistää kestävää ruokajärjestelmää.

Markkinoita mullistavat innovaatiot tulevat monesti startupeista, mutta ne voivat vaatia toteutuakseen myös vakiintuneiden yritysten panosta. VTT pyrkii saattamaan ruokatuotannon startupit ja konkarit yhteistyöhön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kolmen kumppanin yhteistyö varmistaa, että uusi kiihdyttämö kattaa kestävän ruokajärjestelmän kaikki alueet. Uusi kiihdyttämö on tuorein tulokas ruoka-alan kiihdyttämöverkostossa, EIT FAN:ssa (Food Accelerator Network), jota koordinoi ja pitkälti myös rahoittaa eurooppalainen EIT Food -tutkimusverkosto.

Luomutuotteissa kauppa käy

Vähittäiskaupan luomutuotteiden myynti lisääntyi 9,6 prosenttia vuonna 2019. Luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu arvioi, että viime vuonna luomutuotteita myytiin yhteensä noin 368 miljoonalla eurolla. Pro Luomu aloitti luomumyynnin seuraamisen vuonna 2011, jolloin se oli noin 163 miljoonaa euroa. Myynti kasvaa edelleen reilusti enemmän kuin päivittäistavarakaupan kokonaismyynti, joka kasvoi viime vuonna 2,6 prosenttia.

Päivittäistavarakaupan koko ruokamyynnistä luomun osuus kasvoi 2,6 prosenttiin. Suomen luomumarkkinoita koskevat luvut ovat arvioita, jotka perustuvat päivittäistavarakaupan ryhmittymiltä saatuihin myyntitietoihin.

Euroopan komission pysyvä komitea on helmikuussa hyväksynyt ehdotuksen, jolla asetetaan pysyvä poikkeus perinteisesti savustettujen liha- ja kalatuotteiden PAH-raja-arvoihin. Päätös mahdollistaa perinteisen saunapalvin tuotannon jatkumisen Suomessa.

Perinteisen suomalaisen saunapalvikinkun ja muiden perinnepalvituotteiden valmistus uhkasi loppua kokonaan, kun PAH-pitoisuuksien raja-arvoja elintarvikkeissa kiristettiin EU-tasolla. Suomi haki kolme vuotta sitten pysyvää poikkeusta perinteisesti savustettujen liha- ja kalatuotteiden PAH-pitoisuuksien raja-arvoihin. perinteiset savustusmenetelmät eivät taivu uusiin raja-arvoihin. Valmistajien mukaan raja-arvoihin mahtuvia tuotteita voidaan valmistaa, mutta valmistusprosessia pitää muuttaa niin paljon, ettei kysymyksessä ole enää sama perinteinen tuote. Tuotteiden maku, tuoksu ja rakenne muuttuvat ratkaisevasti.

Saunapalvin valmistus Suomessa jatkuu

Suurimmat tuoteryhmät luomumyynnissä olivat hedelmät, maito ja muut nestemäiset maitotuotteet, vihannekset, kahvi ja kananmunat. Yhteensä näiden viiden suosituimman tuoteryhmän osuus luomumyynnistä on noin 45 prosenttia.

Suhteellisesti eniten luomumyyntiään kasvattivat panimotuotteet sekä pakasteet. Myös juustoissa ja lastenruoassa luomumyynnin kasvu oli merkittävää. Lihalle ja lihatuotteille olisi kysyntää eli potentiaalia myynnin kasvuun olisi. Kyselyissä kuluttajat vastaavat ostavansa luomua puhtauden, hyvän maun ja ympäristöystävällisyyden vuoksi.

Lihan asema on vakaa

Pysyvä PAH-poikkeus koskee perinteisesti savustettuja liha- ja kalatuotteita määrätyin rajauksin. Uusi EU-asetus tulee todennäköisesti voimaan touko-kesäkuun vaihteessa, kun kolmen kuukauden ns. tarkasteluaika on päättynyt. Tarkasteluajan puitteissa EU:n parlamentilla ja neuvostolla on vielä mahdollisuus palauttaa ehdotus valmisteluun.

Saunapalvissa on kyse artesaanituotteesta, jolla on valtava kulttuurinen ja gastronominen arvo osana suomalaista ruokakulttuuria. Näillä tuotteilla on myös iso työllistävä vaikutus.

Lihateollisuusyhdistys teetti suomalaisten lihan syönnistä tutkimuksen Kantar TNS Agri Oy:llä lokakuussa 2019. Tuloksista selviää, että 96 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Lihaa syömättömiä kuluttajia on 4 prosenttia. Lihaa syödään ensisijaisesti maun, tottumuksen ja hyvän ravintosisällön takia.

Tutkimus selvitti myös lihan syönnin lisäämistä ja vähentämistä. Enimmällä osalla, seitsemällä kuluttajalla kymmenestä lihan käyttö on pysynyt ennallaan. Lihan syöntiä sanoo vähentäneensä 22 prosenttia ja lisänneensä 4 prosenttia vastaajista. Lihan käytön vähentämisen tärkeimpiä syitä ovat eettiset, ekologiset ja terveydelliset syyt. Osalle liha ei vaan enää maistu ja osa on vähentänyt lihan käyttöä taloudellisista syistä.

Lihan syönnin useuden ja vähentäjien määrän perusteella lihan kokonaiskäyttö Suomessa on säilynyt melko vakaana. Lihan ja varsinkin punaisen lihan kulutuksen vähentämiseen pyrkii edelleen joka viides. Alustavien ennakkotietojen mukaan broilerin käytön kasvu on jatkunut ja korvannut muun lihan käyttöä vuonna 2019.

ASIAKKAAMME MENESTYS ON MEIDÄNKIN MENESTYKSEMME

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitomme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit.

Kotimaista ruista hyvin saatavilla

Luonnonvarakeskuksen mukaan kotimainen teollisuus ja viljan välittäjät ostivat vuonna 2019 viljaa suoraan maatiloilta yhtä paljon kuin edellisvuonna – yhteensä 1,8 miljardia kiloa. Rukiin osuus on kuusi prosenttia myydystä viljamäärästä, mutta kattaa elintarviketeollisuutemme tarpeet. Rukiin kaupalliset varastot olivat loppuvuonna 2019 suurimmat vuosikymmeneen.

Kotimainen teollisuus käytti vuonna 2019 kotimaista ja ulkomaista viljaa yhteensä runsaat 1,3 miljardia kiloa. Elintarviketeollisuus käytti viljamäärästä kolmanneksen, rehuteollisuus vajaa puolet ja muu teollisuus loput.

Elintarviketeollisuudessa viljaa käytettiin yhteensä neljä prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta viljalajeittain muutokset vaihtelevat. Kuorimattoman kauran jalostus lisääntyi 123 miljoonaan kiloon edellisvuoden 98 miljoonasta kilosta. Rukiin elintarvikekäyttö oli 85 miljoonaa kiloa, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Eniten käytettiin vehnää, 225 miljoonaa kiloa, mikä on edellisvuoden tasolla.

ASC-sertifioitua kalanrehua

Kotimaiselle kalanrehuvalmistajalle Raisioaqualle on myönnetty kansainvälinen ASC-vastuullisuussertifikaatti (Aquaculture Stewardship Council). Raisioaqua valmistaa kirjolohien ruokintaan Baltic Blend -kalanrehua, joka kierrättää Itämeren ravinteita. Sertifikaatti myönnetään vuodeksi kerrallaan yrityksille, jotka toimivat vastuullisen ja kestävän vesiviljelyn periaatteiden pohjalta. Yrityksen toiminnan tulee olla eettistä, uudistuvaa, tehokasta ja läpinäkyvää

Baltic Blend -rehun raaka-aineina käytetään MSC-sertifioiduista Itämeren silakoista tehtyä kalajauhoa ja -öljyä. Kun Itämeren alueella kasvatettavia kaloja ruokitaan Baltic Blend -lähirehulla, ravinteet kiertävät eikä niitä tule Itämereen sen ulkopuolelta. Vuonna 2019 Baltic Blend Itämerirehulla kasvatettiin noin 15,7 miljoonaa kiloa ruokakalaa.

Suhtautumisemme ruokahävikkiin muuttunut

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat analysoivat sitä, kuinka sanomalehdet käsittelivät ruokahävikkiä artikkeleissaan kahdella eri ajanjaksolla. Yli sadan vuoden takaiset lehtiartikkelit kerättiin vuosilta 1885-1917, tuore aineisto koostui Helsingin Sanomien jutuista vuosilta 2008-2017.

Vertailemalla aineistoja paljastui, että ennen ruokaa kunnioitettiin nykyistä enemmän. Ruokaa ei nykyään nähdä enää yhtä arvokkaana resurssina. Maatalousyhteiskunta on muuttunut massakulutuksen yhteiskunnaksi. Säästäväisyys, joka toimi kaiken toiminnan taustalla maatalousyhteiskunnassa, ei tänä päivänä ole yhtä tärkeää. –1900-luvulle tultaessa ei termiä ”ruokahävikki” ollut käytännössä olemassakaan. Puhuttiin ruoantähteistä. Ruoka nähtiin aina arvokkaana resurssina, jota ei missään nimessä saisi heittää menemään. Mahdolliset ylijäämät kannustettiin antamaan heikompiosaisille. Valistus tähteiden parempaan käyttöön oli kylläkin nähtävissä myös moderneissa artikkeleissa, markkinoinnin professori Outi Uusitalo kertoo.

Rasvamaksa yleistyy

Vanhasta aineistosta paljastui myös säntillinen suhtautuminen ruokaan ja sen valmistukseen, sekä erittäin voimakkaat sosiaaliset hierarkiat liittyen esimerkiksi ruoantähteiden jakamiseen. Samaa luokkatasoa löytyy myös nykyaineistosta, jossa ruokahävikki voidaan nähdä ratkaisuna sosiaalisiin ongelmiin vaikkapa ylimääräisen ruoan leipäjonoon tarjoamisen muodossa.

Nykypäivänä ruokahävikistä on tullut myös voimakkaasti globaali ilmiö, joka yhdistyy muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Samalla siitä on kuitenkin tullut myös osalle ihmisistä innovaatioiden lähde tai trendikäs osa elämäntapaa esimerkiksi hävikkiruokaa hyödyntävien ravintoloiden muodossa.

Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa on lisääntynyt voimakkaasti. Rasvamaksan takana on yhä useammin lihominen. Rasvamaksan seurauksena aiheutunut maksasyöpä lisääntyy myös voimakkaasti. Maksasyöpään sairastuneiden määrä on kuusinkertaistunut Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Asia oli esillä Syöpäsäätiön symposiumissa helmikuussa Espoon Korpilammella.

Joka neljännellä aikuisella suomalaisella on rasvamaksa. Heistä joka viides sairastaa taudin vaikeampaa tulehduksellista muotoa, steatohepatiittia, joka voi ajan myötä edetä maksakirroosiksi. Riskiä voi vähentää laihduttamalla, liikkumalla ja välttämällä alkoholin käyttöä. Maksakirroosi on yleisin maksasyövän syy. Kirroosi voi tulla myös ei-alkoholiperäisen maksasairauden seurauksena. 30-50 prosentilla väestöstä on geneettinen alttius sairastua rasvamaksaan. Perinnöllisistä syistä alttius rasvan kertymiselle maksaan on yksilöllistä. Osa ihmisistä sietää ylipainoa ilman maksan rasvoittumista, mutta koska rasvamaksan perinnöllinen taipumus on hyvin yleistä, useimmilla selvä vyötärölle keskittynyt ylipaino alkaa rasvoittaa maksaa.

Alkoholiin liittymättömässä maksasairaudessakin jo noin yksi annos alkoholia päivässä kaksinkertaistaa maksakirroosin riskin. Merkittävästi vyötärölihavan henkilön maksalle on yhdestä alkoholiannoksesta yhtä paljon haittaa kuin neljästä annoksesta laihan henkilön maksalle.

Maksasyöpään sairastuminen lisääntyy iän myötä ja eniten uusia tapauksia ilmenee noin 70-vuotiailla. Kaksi kolmasosaa sairastuneista on miehiä. Maksasyöpään sairastuu vuosittain Suomessa noin 600 henkeä. Se on ennusteeltaan huono: viiden vuoden kuluttua sairastumisesta elossa on 8 % sairastuneista.

Elintarvikepäivä kutsuu uusien näköalojen äärelle

Elintarvikealan laajin ajankohtais- ja koulutustapahtuma, Elintarvikepäivä, kokoaa jälleen asiantuntijat ja vaikuttajat ajankohtaisen tiedon pariin Finlandia-talolle 12.5. Tapahtuma viettää 50. juhlavuottaan katsoen tulevaisuuteen monesta näkökulmasta.

Elintarvikepäivä tarjoaa mahtavan kattauksen kiinnostavia puheenvuoroja huippuasiantuntijoilta niin alan johtavista yrityksistä kuin sidosryhmistäkin. Osaamista ja tietoa jaetaan koko alan menestykseksi.

Tämän vuoden aihepiirit vaihtelevat tutkimuksesta, tuotekehityksestä ja elintarviketurvallisuudesta brändien rakentamiseen ja vastuulliseen markkinointiin. Makupaloja ohjelmasta: • Useat ruoka-alan brändit sijoittuvat vuodesta toiseen arvostetuimpien listalle. Mikä on maineen, vastuullisuuden ja brändin merkitys alan toimijoiden menestykselle? Aiheeseen pureutuu T-Median toimitusjohtaja Harri Leinikka. Kansainvälisistä yrityksistä lavalle astuu Mars kertomaan vastuullisen markkinoinnin merkityksestä. • Miten menestyä elintarvikemarkkinoilla, kun kysyntä pirstaloituu? Aihetta avaa Oy Hartwall Ab:n toimitusjohtaja Kalle Järvinen. Aiheesta kuullaan korkean tason puheenvuoroja myös muun muassa Valiolta ja Fazerilta. • Ruoka houkuttaa petoksiin. Elintarviketurvallisuudessa on tärkeää petoksellisen toiminnan estäminen. Isoa kuvaa aiheeseen valottaa Europan petostentorjuntaviraston pääjohtaja Ville Itälä. Syvälle aiheeseen sukeltaa lisäksi Saskia van Ruth, Professor of Food Authenticity and Integrity Wageningenin yliopistosta puheenvuorollaan Food fraud: think like a criminal. • Millainen ravinto on hyväksi aivoille? Aiheesta kertoo ETT, Lead in Health Marika Laaksonen (Fazer Lab Tutkimus) otsikolla Fazer Brainhow® – tutkitusti aivoystävällisiä ruokaratkaisuja. • VTT:n tutkimusprofessori Nesli Sözer paljastaa, millainen on terveellisiä välipaloja käyttäjälle räätälöivä välipalakone. Tutkimusryhmän johtaja Emilia Nordlund esittelee kansallista elintarviketutkimusstrategia-aloitetta. • Vesikysymykset ovat keskeisiä vastuullisessa ruuantuotannossa. Miten Suomi voi säästää globaaleja vesivaroja? Siitä puhuu tohtorikoulutettava Elina Lehikoinen (Water and Development Research Group, Aalto-yliopisto).

Elintarvikepäivän järjestää Elintarviketeollisuusliitto yhdessä Elintarvikkeiden Tutkimussäätiön kanssa. Päivän tuotto jaetaan säätiön apurahoina alan tieteelliseen tutkimukseen. Tapahtumassa palkitaan myös ensi kertaa Tähtiteko 2020 -kilpailun voittaja.

Menestystä suomalaiselle Nyhtökauralle Gold&Green Foods Oy:n Nyhtökaura menestyy myös maailmalla. Tammikuussa se tunnustettiin koko ruoka-alaa muuttavaksi innovaatioksi Hollannin johtavassa ruoan ammattitapahtumassa Horecavassa. Nyhtökaura palkittiin ruoka- ja juomakategorian Innovation Award -tunnustuksella, jonka lisäksi tuote valittiin kaikkien kategorioiden innovatiivisimmaksi tuotteeksi.

Helmikuussa tuli uutinen Yhdysvalloista, jossa Nyhtökaura oli lanseerattu yhdysvaltalaisen ammattikeittiöjakelijan Syscon valikoimissa. Sysco on globaali markkinajohtaja, joka myy, markkinoi ja jakelee elintarvikkeita ravintoloille, julkishallinnolle ja muille suurkeittiöasiakkaille. Maailman suurimpana jakelijana Sysco palvelee yli 650.000 asiakaskohdetta yli 90 maassa ympäri maailman. Vuonna 2019 Syscon liikevaihto oli yli 60.1 miljardia dollaria.

Nyhtökaura saapuu Pohjois-Amerikan markkinoille osana Syscon suosittua Sysco Simply brändiperhettä. Sysco Simply Plant Based Protein Pulled Oats lanseerataan koko maassa ‘Cutting Edge Solutions’ -ohjelmassa, joka on Syscon kanava uusien, ainutlaatuisten elintarvikkeiden esittelemiseen.

ESKIMO-tavaramerkki jää historiaan Suomalainen perheyritys Fredman keskittää sekä ammattikeittiö- että kuluttajatuotteet yhden brändin alle. Tämän vuoksi ESKIMO-brändi vaihtuu ammattikeittiöissä jo tunnetuksi tulleeksi Fredmaniksi asteittain vuoden 2020 aikana.

Myymälöissä samat tutut ESKIMO-tuotteet löytyvät jatkossa Fredman-brändinimellä. Ensimmäiset Fredman-leivinpaperit ja -suodatinpussit ovat jo kaupoissa. Myöhemmin myös muun muassa foliot, pakastusrasiat ja leivontatuotteet vaihtavat nimeä.

Tuotevalikoima pysyy nimimuutoksesta huolimatta samana, ja suurin osa tuotteista valmistetaan edelleen Suomessa, omalla Rauman tehtaalla.