v MURUSIA v
Karjalanpiirakoita nyt myös laktoosittomina
Luomutuotteissa kauppa käy
Helmikuussa 2019 ProAgria Pohjois-Karjala ry., Maa- ja kotitalousnaiset jätti Ruokavirastolle karjalanpiirakan nimisuojaa koskevan muutoshakemuksen. Kyse oli vähäisen muutoksen hakemuksesta. Ruokavirasto välitti hakemuksen Euroopan komissiolle, joka on viime vuodenvaihteessa hyväksynyt hakemuksen. Tämä tarkoittaa, että karjalanpiirakan hyväksyttyjen ainesosien joukkoon luetaan myös laktoositon maitojuoma, maitojauhe sekä perunahiutaleet. Myös suolan käyttö täytteessä on erikseen mainittu. Karjalanpiirakka kuuluu EU:n nimisuojajärjestelmässä luokkaan Aito perinteinen tuote (APT). Euroopan komissio hyväksyi karjalanpiirakan nimisuojadokumentit vuonna 2003. Karjalanpiirakan nimisuojadokumenteissa oli tuolloin mainittu ainesosia, joita ei kuitenkaan lueteltu Euroopan komission hyväksymismenettelyn yhteydessä julkaisemassa yhtenäisessä asiakirjassa. Siksi Ruokavirasto katsoi tarpeelliseksi suositella muutoshakemuksen tekemistä.
Vähittäiskaupan luomutuotteiden myynti lisääntyi 9,6 prosenttia vuonna 2019. Luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu arvioi, että viime vuonna luomutuotteita myytiin yhteensä noin 368 miljoonalla eurolla. Pro Luomu aloitti luomumyynnin seuraamisen vuonna 2011, jolloin se oli noin 163 miljoonaa euroa. Myynti kasvaa edelleen reilusti enemmän kuin päivittäistavarakaupan kokonaismyynti, joka kasvoi viime vuonna 2,6 prosenttia. Päivittäistavarakaupan koko ruokamyynnistä luomun osuus kasvoi 2,6 prosenttiin. Suomen luomumarkkinoita kos-
Kiihdyttämö ruokaalan startupeille VTT on perustanut yhdessä Helsingin yliopiston ja Valion kanssa kiihdyttämön, joka auttaa ruoka-alan startupeja kansainvälisille markkinoille ja vauhdikkaaseen kasvuun. Kiihdyttämö kuuluu kuuden kiihdyttämön eurooppalaiseen EIT FAN -verkostoon, jonka tavoitteena on edistää kestävää ruokajärjestelmää. Markkinoita mullistavat innovaatiot tulevat monesti startupeista, mutta ne voivat vaatia toteutuakseen myös vakiintuneiden yritysten panosta. VTT pyrkii saattamaan ruokatuotannon startupit ja konkarit yhteistyöhön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kolmen kumppanin yhteistyö varmistaa, että uusi kiihdyttämö kattaa kestävän ruokajärjestelmän kaikki alueet. Uusi kiihdyttämö on tuorein tulokas ruoka-alan kiihdyttämöverkostossa, EIT FAN:ssa (Food Accelerator Network), jota koordinoi ja pitkälti myös rahoittaa eurooppalainen EIT Food -tutkimusverkosto.
4
LEIPURI 2 / 2020
kevat luvut ovat arvioita, jotka perustuvat päivittäistavarakaupan ryhmittymiltä saatuihin myyntitietoihin. Suurimmat tuoteryhmät luomumyynnissä olivat hedelmät, maito ja muut nestemäiset maitotuotteet, vihannekset, kahvi ja kananmunat. Yhteensä näiden viiden suosituimman tuoteryhmän osuus luomumyynnistä on noin 45 prosenttia. Suhteellisesti eniten luomumyyntiään kasvattivat panimotuotteet sekä pakasteet. Myös juustoissa ja lastenruoassa luomumyynnin kasvu oli merkittävää. Lihalle ja lihatuotteille olisi kysyntää eli potentiaalia myynnin kasvuun olisi. Kyselyissä kuluttajat vastaavat ostavansa luomua puhtauden, hyvän maun ja ympäristöystävällisyyden vuoksi.
Saunapalvin valmistus Suomessa jatkuu Euroopan komission pysyvä komitea on helmikuussa hyväksynyt ehdotuksen, jolla asetetaan pysyvä poikkeus perinteisesti savustettujen liha- ja kalatuotteiden PAH-raja-arvoihin. Päätös mahdollistaa perinteisen saunapalvin tuotannon jatkumisen Suomessa. Perinteisen suomalaisen saunapalvikinkun ja muiden perinnepalvituotteiden valmistus uhkasi loppua kokonaan, kun PAH-pitoisuuksien raja-arvoja elintarvikkeissa kiristettiin EU-tasolla. Suomi haki kolme vuotta sitten pysyvää poikkeusta perinteisesti savustettujen liha- ja kalatuotteiden PAH-pitoisuuksien raja-arvoihin. perinteiset savustusmenetelmät eivät taivu uusiin raja-arvoihin. Valmistajien mukaan raja-arvoihin mahtuvia tuotteita voidaan valmistaa, mutta valmistusprosessia pitää
muuttaa niin paljon, ettei kysymyksessä ole enää sama perinteinen tuote. Tuotteiden maku, tuoksu ja rakenne muuttuvat ratkaisevasti. Pysyvä PAH-poikkeus koskee perinteisesti savustettuja liha- ja kalatuotteita määrätyin rajauksin. Uusi EU-asetus tulee todennäköisesti voimaan touko-kesäkuun vaihteessa, kun kolmen kuukauden ns. tarkasteluaika on päättynyt. Tarkasteluajan puitteissa EU:n parlamentilla ja neuvostolla on vielä mahdollisuus palauttaa ehdotus valmisteluun. Saunapalvissa on kyse artesaanituotteesta, jolla on valtava kulttuurinen ja gastronominen arvo osana suomalaista ruokakulttuuria. Näillä tuotteilla on myös iso työllistävä vaikutus.
Lihan asema on vakaa Lihateollisuusyhdistys teetti suomalaisten lihan syönnistä tutkimuksen Kantar TNS Agri Oy:llä lokakuussa 2019. Tuloksista selviää, että 96 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Lihaa syömättömiä kuluttajia on 4 prosenttia. Lihaa syödään ensisijaisesti maun, tottumuksen ja hyvän ravintosisällön takia. Tutkimus selvitti myös lihan syönnin lisäämistä ja vähentämistä. Enimmällä osalla, seitsemällä kuluttajalla kymmenestä lihan käyttö on pysynyt ennallaan. Lihan syöntiä sanoo vähentäneensä 22 prosenttia ja lisänneensä 4 prosenttia vastaajista. Li-
han käytön vähentämisen tärkeimpiä syitä ovat eettiset, ekologiset ja terveydelliset syyt. Osalle liha ei vaan enää maistu ja osa on vähentänyt lihan käyttöä taloudellisista syistä. Lihan syönnin useuden ja vähentäjien määrän perusteella lihan kokonaiskäyttö Suomessa on säilynyt melko vakaana. Lihan ja varsinkin punaisen lihan kulutuksen vähentämiseen pyrkii edelleen joka viides. Alustavien ennakkotietojen mukaan broilerin käytön kasvu on jatkunut ja korvannut muun lihan käyttöä vuonna 2019.
