Työmarkkinapalsta Vuosiloma

VUOSILOMA

Nora Wetterstrand toimialapäällikkö Elintarviketeollisuusliitto ry Ennen alkavaa lomakautta on hyvä kerrata perusteet vuosiloman antamisesta ja siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi. Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2019-31.3.2020 on myös ensimmäinen, jolloin sovelletaan viime keväänä voimaan tullutta vuosilomalain muutosta lisävapaapäivistä. Vuosiloman antaminen Ennen vuosiloman ajankohdan määräämistä työnantajan tulee varata työntekijöille tilaisuus tulla kuulluksi vuosiloman ajankohdasta. Työnantajan tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon työntekijöiden esittämät toiveet ja noudatettava tasapuolisuutta lomien ajankohtien sijoittelussa. Vuosilomasta pääosa, eli 24 päivää, tulee sijoittaa lomakaudelle 2.5.- 30.9. siten, että lomat mahdollisimman vähän haittaavat työnantajan toimintaa. Työnantaja ei siten välttämättä voi toteuttaa kaikkien työntekijöiden vuosilomatoiveita samanaikaisesti ja vuosilomia voidaan tuotannollisen tilanteen vuoksi joutua sijoittamaan niin toukokuulle kuin elo- tai syyskuullekin toiminnan luonteen mukaan. Vuosiloma tulee antaa aina lähtökohtaisesti yhdenjaksoisesti. Leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan työnantajalla on kuitenkin oikeus siirtää 18 päivää ylittävä loman osa annettavaksi yhdenjaksoisena lomakauden ulkopuolella, mikäli se on tarpeen yrityksen toiminnan kannalta. Ennen näin toimimista asiasta on neuvoteltava työntekijän kanssa ja muistettava, että siirrettävä loman osa on annettava puolitoistakertaisena tai maksettava ylimääräinen lomaraha. Määräystä ei voida soveltaa lainkaan niihin työntekijöihin, joiden työsuhde on kestänyt vähintään 10 vuotta lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Vuosilomalain mukaan loman pitämisestä osissa lomakaudella ja lomakauden ulkopuolella voidaan sopia, mutta tällöinkin on muistettava, että vähintään 12 päivää on aina pidettävä yhdenjaksoisena. Jos loman jakamisesta osiin tai loman siirtämisestä pidettäväksi lomakauden ulkopuolella sovitaan, on suositeltavaa tehdä kirjallinen sopimus, jotta myöhemmin vältetään työntekijän mahdolliset vaatimukset loman korvaamisesta korotettuna. Työnantajan tulee pääsääntöisesti saattaa tieto loman ajankohdasta työntekijälle kuukautta ennen loman alkamista. Käytännössä tämä tapahtuu usein työnantajan vahvistamalla lomalistalla. Työnantajalla ei ole yksipuolisesti oikeutta muuttaa ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa, vaan ilmoitus sitoo työnantajaa ja muutokset ovat mahdollisia ainoastaan osapuolten keskinäisellä sopimuksella. Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi on mahdollista kahdessa tilanteessa: silloin, kun työntekijän tiedetään olevan työkyvytön vuosiloman ajankohtana ja silloin, kun työntekijän työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana. Kummassakin tapauksessa työntekijän tulee välittömästi pyytää työnantajalta vuosiloman siirtoa. Siinä tapauksessa, että työntekijän tiedetään olevan työkyvytön vuosiloman alkaessa, on koko vuosiloma ilman omavastuupäiviä siirrettävä työntekijän pyynnöstä toiseen ajankohtaan. Mikäli vuosilomaa on ansaittu lomanmääräytymisvuonna täydet 30 päivää, omavastuupäiviä työkyvyttömyyden alkaessa vuosiloman aikana on kuusi. Jos vuosilomaa on ansaittu vähemmän, omavastuupäiviä on 0-6 riippuen ansaitun vuosiloman määrästä. Mikäli vuosilomaa on ansaittu enintään 24 päivää, ei omavastuupäiviä ole lainkaan. Suomen vuosilomalain omavastuupäivät ovat EU-oikeuden mukaisia. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma tulee edelleen lähtökohtaisesti antaa lomakauden aikana. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma antaa 31.12.2020 mennessä ja mikäli tämäkään ei ole mahdollista, tulee pitämättä jäänyt kesäloma antaa 31.12.2021 mennessä. Ennen lomakauden alkamista työnantajan on hyvä kerrata käytännöt niitä tilanteita varten, jolloin työntekijän työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana. Työnantajan on suositeltavaa vaatia aina toimittamaan työkyvyttömyydestä lääkärintodistus, ohjeistamaan kenelle loman siirtopyyntö esitetään ja mielellään tarkentamaan pyynnön esittämisen ajankohta (esim. viimeistään seuraavana päivänä sairastumisesta). Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät Vuosilomalain lisävapaapäiviä koskevaa säännöstä sovelletaan ensimmäistä kertaa 1.4.2019 alkaneen lomanmääräytymisvuoden lomiin. Lisävapaapäivillä turvataan työntekijän EU-oikeuden mukainen oikeus palkalliseen neljän viikon vapaaseen. Oikeus lisävapaapäiviin kuitenkin päättyy, kun työkyvyttömyys on jatkunut yhdenjaksoisesti 12 kuukautta. Ensi kesänä vastaan voi tulla esim. seuraavanlainen tilanne: Työntekijä on normaalisti työssä 1.4.2019 – 31.5.2019. Tämän jälkeen työntekijä on työkyvytön yhdenjaksoisesti 1.6.2019 lähtien aina lomanmääräytymisvuoden päättymiseen saakka. Työntekijä on ansainnut vuosilomaa työssäolon ajalta ja työssäolon veroisen ajan osalta (75 työpäivää 1.6.2019 alkaen), eli työntekijä on ansainnut vuosilomaa yhteensä 13 päivää (vuosilomaa on ansaittu viideltä kuukaudelta 2,5 päivää per kuukausi). Työntekijällä on siten oikeus 11 vuosilomaa täydentävään lisävapaapäivään (24 päivää – 13 ansaittua vuosilomapäivää). Lisävapaapäivät eivät ole vuosilomaa, niiltä ei ansaita uutta vuosilomaa eikä niiltä makseta lomarahaa. Lisävapaapäivien ajalta työntekijällä on oikeus saada säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Muutoin lisävapaapäivät annetaan aivan kuten vuosilomakin.