Miten leipomoala on pärjännyt taloudellisten tunnuslukujen valossa?

TEKSTI Aimo Jussila, AmiHelp Oy

Oheisen jutun lähteenä on käytetty Leipuriliiton hankkimaa Leipomotoimialan yritys- ja toimialaraporttia. Aineistoa markkinoi Merilkon Oy, mutta raportin alkuperäinen tekijä on Alma Talent Tietopalvelut (eli entinen Balance Consulting). Luvuthan on poimittu suoraan tilinpäätöstiedoista, jotka jätetään Verohallintoon viimeistään neljä kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen. Tiedot ovat toki jo yli vuoden takaista historiaa, mutta niitä voi hyödyntää mm. tavoiteasetannassa tuleville vuosille. Raportista löytyy eriteltyinä yli 200 leipomoyrityksen taloudellisia tunnuslukuja (kuten liikevaihto, tulos ja kulurakenne) tilivuosilta 2016 - 2018. Yrityskoon alarajana näyttää olevan 200 000 €:n liikevaihtotaso.

Nykyisin yritysten välisiä vertailuja vaikeuttaa se, että vuodesta 2016 alkaen ns. pienyritysten (liikevaihto alle 12 milj. €) on ollut mahdollista halutessaan laatia tavallista suppeampi ns. lyhennetty tuloslaskelma. Tällöin tuloslaskelmassa lähdetäänkin liikkeelle yrityksen bruttotuloksesta, joka saadaan vähentämällä liikevaihdosta erilaisia tuotteiden ja palvelujen hankintaan liittyviä kuluja. Lyhennettyä tuloslaskelmaa käytettäessä jotkut yrityksen menestystä mittaavat luvut, kuten myynti ja myyntikate sekä eri kustannustekijöiden osuus eivät tule lainkaan julkiseen tietoon. Näitä yrityksiä on leipomoidenkin joukossa, jolloin niitä ei siis voi tunnuslukuvertailuissa käyttää. kevaihto on yli 30 milj. euroa, on jätetty pois, koska silloin ”otos” olisi liian pieni ja yhdessäkin niistä tapahtuneet heilahtelut näkyvät liian selvästi luvuissa.

Liikevaihdon muutosta on tarkasteltu kahden vuoden periodilla eli 2016 vs. 2018. Kolmen ja kymmenen miljoonan välisessä kokoluokassa on kasvu ollut selvästi nopeinta (+15,4 %) tarkastelujaksolla. Vastaavasti alle miljoonan euron yritykset ovat menettäneet jonkin verran volyymiaan (-5,9 %). Kahdessa suurimmassa kokoluokassa ainekulujen osuus on ehkä vähän yllättäenkin suurempi kuin kahdessa pienemmässä. Toki suuremmat yritykset pystyvät puristamaan ostojensa yksikköhintoja alaspäin, mutta toisaalta niiden pakkausmateriaalien (mm. pussit, kalvot ja laatikot) sekä puolivalmiiden ja valmiiden tuotteiden osto valikoimaan on puolestaan kustannuksia näinkin selvästi nostava elementti.

Henkilökuluissa, joissa on myös yrittäjäpalkat ja sivukulut mukana, korostuu toisaalta kone- ja käsityövalmistuksen ero sekä tuotantosarjojen pituus ja tuotenimikkeiden määrä. Niinpä kahdessa pienemmässä kokoluokassa on peräti yli 10 prosenttiyksikköä korkeampi taso (n.30% vs. yli 40%). Palkkakuluja verrattaessa yksi henkilötyövuosi maksaa esim. 35 000 € vuodessa sivukuluineen, mikä on huomioitava mm. yrityksen arvonmäärityksessä, mikäli yrittäjä(t) eivät nosta palkkaa. Tämähän voi johtua mm. kireästä taloudesta tai siitä, että on verotuksellisesti edullisempaa nostaa osinkoa kuin palkkaa tai että kerätään tulosta investointeihin.

Tunnuslukujen vertailua eri yrityskokoluokissa (taulukko 1)

Oheiseen analyysiin olen valinnut ne yritykset (161 kpl), joilta on saatu tiedot kaikilta kolmelta tilikaudelta (siis mukaan lukien liikevaihtotieto). Mikäli on saatu tieto konsernista, eivät tytäryhtiöiden tiedot ole mukana. Yritykset on jaettu viiteen eri kokoluokkaan. Ne yritykset, joiden lii

Taulukko 1: Tunnusluvut yritysten kokoluokittain vuodelta 2018

Muut kulut (eli ulkopuoliset palvelut ja liiketoiminnan muut kulut) ovat kahdessa suuremmassa kokoluokassa suhteessa raskaammat. Tähän selittäviä tekijöitä ovat esim. ostetut palvelut (vuokratyö, konsulentit, huolto, taloushallinto jne.). Jakelukulut voivat olla hyvinkin 5 – 10 % luokkaa, jopa enemmänkin, mikäli tuotteita jaetaan asiakkaille päivittäin laajemmalle markkina-alueelle.

Kannattavuuden mittareina ovat käyttö-

Taulukko 2: Tunnuslukujen kehitys (v. 2016 – 2018)

kate ja liiketulos. Käyttökatteen keskiarvolukema on melko tasainen kolmessa suurimmassa kokoluokassa (vähän yli 7 %), mutta alle miljoonan vaihtavat saavat tyytyä alempaan reilun 5 %:n katteeseen. Poistot ovat isommilla yli 4 % johtuen suhteessa suuremmista investoinneista; pienemmillä mennään 3 % paikkeilla. Liiketulokset ovat keskimäärin haarukassa 2,6 % - 4,1 %. Viimeisenä tunnuslukuna on liikevaihto henkilöä kohti vuodessa. Työpanos lasketaan henkilötyövuosiksi (niin kuin se pitäisi tilinpäätöksessä ilmoittaa) eli kaksi osapäiväistä (työpanos kummallakin 50 %) vastaa yhtä kokopäiväistä työntekijää. Pienemmissä yrityksissä päästään keskimäärin 75 000 – 90 000 euron vaihtoon henkilöä kohti ja isommissa mennään 120 000 euron tasolle.

Tunnuslukujen kehitys kolmelta tilikaudelta (taulukko 2)

Tässä tarkastelussa ovat mukana samat 161 yritystä kuin aiemminkin. Liikevaihdon muutos oli näissä yrityksissä n. 3 % sekä 2017 että 2018 verrattuna edelliseen vuoteen eli 6 % kahdessa vuodessa. Ainekuluissa tapahtui pientä kasvua suhteessa liikevaihtoon (31,7 %----> 32,4 %) ja henkilöstökuluissa puolestaan lievää laskua (33,7 %----> 33,2 %). Tällainen kolmen vuoden tarkastelujakso on melko lyhyt, että voisi tehdä merkittäviä johtopäätöksiä; ellei sitten tapahdu jotakin radikaalia markkinoilla (volyymit, materiaalien, palvelujen ja tuotteiden hinnat, tes -sopimukset ym.). Käyttökate (n. 5,5 %) ja liiketulos (n. 3,5 %) pysyivät vakaalla, mutta melko alhaisella tasollaan.

Liikevaihdon ja liiketuloksen tilastolliset jakaumat (kuvaajat 1 ja 2)

Monesti parempi ja kuvaavampi mittari kuin keskiarvo on mediaani eli ”keskimmäinen luku” sekä hajonnoista ylä- ja ala- kvartaalit (”neljännekset”). Kuvaajissa 1 ja 2 on esitetty toimialamme (TOL1071: Leivän valmistus; tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus) liikevaihdon ja -tuloksen kehitystä kolmen vuoden (2016 -2018) jaksolla värillisin käyrin. Sininen esittää yläkvartaalin, ruskea mediaanin ja punainen alakvartaalin yrityksen lukua. Eli ylimmän käyrän yläpuolella sijaitsee 25 % yrityksistä (= 40 kpl), keskimmäisen ylä- ja alapuolella saman verran eli

Kuvaaja 1: Liikevaihdon tilastollinen jakauma (2016 – 2018)

Kuvaaja 2: Liiketuloksen tilastollinen jakauma (2016 – 2018)

50% (= 80 kpl) ja alimman alapuolella 25 % (= 40 kpl) yrityksistä. Tällä lailla tarkasteltuna nähdään sama ilmiö kuin taulukossa 1, että alemman neljänneksen kohdalla yritykset saavat vähän ”takkiinsa” liikevaihdossa, kun taas ylemmän neljänneksen kohdalla kasvu on huomattavankin reipasta. Liiketuloksessa puolestaan paras neljännes tekee vähintään 7 %:n tulosta ja heikoin neljännes nollatulosta tai tappiota.

Loppukaneetti

Vaikka yritysten tunnusluvuissa on tiettyjä trendejä ja tasoja havaittavissa, niin ennen muuta on selvää, että alamme on kuitenkin varsin heterogeeninen myös näin ”numeronmurskaamisen” valossa katsottuna. Tietolähteenä käytetty excel -muotoinen raportti kannattaa mielestäni hankkia, jos haluaa verrata, miten alan muilla yrityksillä pyyhkii ja miten yrityksesi tässä kentässä pärjää. Myös lyhyen ja pitkän tähtäimen mitattavia tavoitteita on helpompi asettaa, kun on olemassa faktatietoja ”takataskussa”.

Lähde: Merilkon Oy / Alma Talent Tietopalvelut: Leipomotoimialan yritys- ja toimialaraportti

Alkuperäisen raportin tilaus: kati.sinda@leipuriliitto.fi tai puh. 050 330 5661.

Lisätiedot ja muut raportit: Merilkon Oy - ilkka.lakoma@merilkon.fi tai 040 5003 444.