LIIKElehti 2008 by liike liike

�� Asiakaslehti Liikekumppaneille

2008

Uutta virtaa Innomaratonista s. 4

Fysio Center uusi ilmeensä s. 16

Venäjän yritykset hakevat mallia lännestä s. 20

Liikevoimaa

PALVELUKSESSANNE

Arvoisa lukijamme. Silmäilet nyt vuosittain ilmestyvää ensimmäistä Liikelehteä. Kerromme liikelehdessä liikekumppaneillemme konkreettista esimerkkejä siitä lisäarvosta, jota Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu voi tarjota alueen elinkeino- ja kulttuurielämälle. LIIKE valjastaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun liiketoiminnan, median ja tietojenkäsittelyn osaamisen nopeasti hyödynnettävällä tavalla alueen taloudellisen ja inhimillisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Kaipaatko uutta otetta markkinointiisi monimediaisten palveluratkaisujen avulla? Haluatko testata liikeideaasi? Ovatko yrityksesi tietojärjestelmät ajan tasalla? Kaupan ja kulttuurin toimialan 1000 innokasta opiskelijaa ja 60 kokenutta opettajaa ottavat vastaan toimeksiantojasi. LIIKE yhdistää yrityksen, opettajan ja opiskelijan osaamisen uutta luovaksi kehitysprojektiksi kohti toimeksiannon edellyttämää

Antti Haase kehityspäällikkö Hannele Keränen koulutuspäällikkö Leena Alalääkkölä toimialajohtaja

ratkaisua. Kaikkien osapuolien osaaminen kehittyy henkiset voimavarat yhdistämällä. Opiskelijat ovat yritysten nykyistä ja tulevaa asiakaskuntaa, joiden tuoreilla ja ennakkoluulottomilla näkemyksillä on lisäarvoa. Erityisesti Kemi-Tornion alueella on käynnissä merkittäviä muutoksia, jotka synnyttävät uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Nämä liiketoimintamahdollisuudet vaativat tyypillisesti monialaista osaamista juuri Liikkeen tarjoamien liikepalvelujen osaamisalueilla: liiketalous, media ja tietojenkäsittely. ”Teidän” ja ”meidän” osaamisen yhdistämisellä

organisaatio selviää kovasta kilpailusta voittajana. Parhaat ideat syntyvät yhteistyössä. Liikkeessä nuoret osaajamme pääsevät näyttämään todelliset kykynsä ammattitaitoisten opettajien ja asiakkaidemme ohjauksessa - yritysten ja organisaatioiden todellisten palvelutarpeiden parissa. Vuonna 2007 opiskelijamme suorittivat Liikkeen tutkimus- ja kehityshankkeissa 4 500 opintopistettä, joka vastaa yli 60:tä henkilötyövuotta suoraan alueen kehittämiseen. Miten Sinun organisaatiosi voisi hyödyntää Liikevoimaamme?

Sisällysluettelo: 2-3 4-5 6-7 8-9 10 11 12 - 13 14 - 15 16 - 17 18 - 19 20 - 21 22 - 23 24 - 25 26 - 27 28 - 29 30 - 31

Pääkirjoitus Innomaraton tuo uutta virtaa yrityksille Opiskelijat innovoivat Torniolle uuden keskustan Mopaalista uusi universumi Opiskelijat kohtaavat työelämän IT - työpajassa Kukkolankoskella puhalletaan yhteen hiileen Kansainvälistymisessä nuorten yrittäjien mahdollisuus Kumppanuussopimus avaa ovet yhteistyölle Fysio Center sai uuden ilmeen Lapin Lisällä puhtia tarinoihin Venäjän yritystoiminta ottaa oppia lännestä Liike yhdistää yrittäjää ja ammattikorkeakoulua Liikehuoneesta on kehittynyt luova kohtaamistila Liikepalveluja elinkeino- ja kulttuurielämälle Liikepäivä laittaa vipinää yhteistyöhön Yhteystiedot

Aukeaman taitto: Teemu Valtanen Kuvat: Petri Tiainen

Loka-joulukuu – opiskelijoiden ilmoittautumisaika

Lokakuu- 12. joulukuuta – yrittäjien toimeksiantojen ilmoittautumisaika

Tammikuu vko 3 – opiskelijoiden ensimmäinen tapaaminen, toimeksiantajien ensimmäinen tapaaminen

Tammikuu vko 4 – opiskelijoiden valmennusviikko, opiskelijat tapaavat toimeksiantajat

Vuoden 2008 Innomaratonin voittajatiimi Team Halla, Jaakko Saarela (vas.), Petri Kittilä ja Maarit Föhr työn touhussa.

Innomaraton tuo uutta virtaa Menestyäkseen yrittäjän täytyy jatkuvasti kehittää toimintaansa. Alueen oppilaitoksissa on tulevaisuuden osaaminen ja uusia ideoita yritysmaailman kehittämiseksi. Ongelma on siinä, kuinka saada opiskelijoiden innovatiiviset ideat yritysten saataville. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yhteinen InnoMaraton-palvelu vastaa yrittäjien tarpeeseen saada uusia ja tuoreita ideoita liiketoimintaansa. Opiskelijoille se on mahdollisuus luoda ja kehittää työelämän taitoja oikeissa toimeksiannoissa. Samalla opiskelija voi löytää opinnäytetyöaiheen tai työharjoittelupaikan. – Ihannetilanteessa opiskelija lähtee viemään päin

kehitysideaa ja

lopulta

yrityksessä

työllistyy,

nin projektipäällikkö Satu

eteen-

InnoMaratoValli kertoo.

Vallin mukaan InnoMaraton ei ole vielä varsinaisesti auttanut opiskelijoita työllistymään, mutta opinnäytetöitä ja harjoittelupaikkoja sen sijaan on järjestynyt useita.

YRITYKSILLE

Valmistelut alkavat syksyllä Helmikuisen InnoMaratonin suunnittelu aloitetaan jo syksyllä. Opiskelijoista koostuva Yrtti, eli yritystoimintaa opiskeleva ryhmä, ottaa yhteyttä alueen yrityksiin. Vallin mukaan sana InnoMaratonista on viimeisten vuosien aikana levinnyt yrittäjien keskuudessa. He tietävät jo odottaa yhteydenottoa ja ovat itsekin yhteydessä kouluun päin. – InnoMaratonille osallistuvat yritykset ovat vaihdelleet pienyrityksistä kuntiin ja matkailuyrityksiin. Useammat yritykset tulevat vuosi vuoden jälkeen uudestaan mukaan, Valli toteaa. Keminmaassa sijaitseva Kallin hiihtokeskus lähti ensimmäisen kerran mukaan vuonna 2007. Ensimmäisen vuoden hyvät kokemukset innostivat hiihtokeskuksen johtoa osallistumaan seuravanakin vuonna. – Ensimmäisen vuoden toimeksianto oli laaja-alainen ja koski yleistä kehi-

tystä. Vuoden 2008 toimeksianto suunnattiin enemmän kesäaktiviteettien kehittämiseen, Kallin hiihtokeskus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Paavo Holster kertaa. Mukaan ilmoittautuneet opiskelijat kokoontuvat ensimmäisen kerran tammikuun alussa. Silloin heidät sekoitetaan aloittain moniosaajatiimeihin. Kemi- Tornion ammattikorkeakoulussa tiimeissä voi siis olla opiskelijoita kulttuurin, liiketalouden, tietojenkäsittelyn, tekniikan sekä sosiaali- ja terveyden aloilta. Tammikuun aikana moniosaajatiimit vierailevat yrityksessä. He tutustuvat yrityksen lähtökohtiin ja innovointitoimeksianto selvenee. Kallin hiihtokeskuksessa opiskelijoita kannustettiin tutustumaan paikan luonteeseen ja testaamaan esimerkiksi rinteitä. – Kävimme myös yleistä keskustelua paikan luonteesta ja asiakasryhmistä, Holster selventää.

Tammikuu vko:t 4-5 – opiskelijat tutustuvat toimeksiantoon ja vierailevat toimeksiantajan yrityksessä

Helmikuu vko 6 – Innomaraton viikko

Helmikuussa on ideoinnin aika

InnoMaraton huomioitiin

Helmikuun alussa tiimit kokoontuvat viikon mittaiseen InnoMaraton -tapahtumaan. Viikon aikana tiimit ideoivat, suunnittelevat ja kehitelevät yrityksen toimeksiantoa esittelykuntoon. Opiskelijat esittelevät ideansa raadille, joka valitsee voittajaidean. Raadissa on mukana alueen vaikuttajia, yrittäjiä ja opettajia. Voittajatiimi saa palkinnoksi tuhannen euron stipendin. Tämän jälkeen yrittäjän kanssa keskustellaan yhteistyön jatkamisesta LIIKE-konseptin palveluiden puitteissa.

eduskunnassa

InnoMaratonin satoa ovat muun muassa Kemin Merirosvokaupunki, Kemissä opiskelijoiden pyörittämä Seniori -kerho ja Tornion kaupungin keskustan kolmen kolmion kehitysmalli.

Myös kansanedustajat ovat havainneet käytännönläheisen oppimistapahtuman. Keskustan kansanedustaja Kyösti Karjula innostui InnoMaratonista, kun tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2006. Hänen mielestään InnoMaraton palvelee tilanneoppimista. Karjulan mukaan Suomen ammattikorkeakouluja ja yliopistoja vaivaa liika formaalius. – InnoMaraton on mielestäni hyvin onnistunut vastakohta perinteiselle oppimistilanteelle. Sen ideassa on olennaista nähdä aito,

Innomaraton viikon jälkeen - Innomaratonilla tuotettuja ideoita lähdetään työstämään eteenpäin

kokemuksellinen oppiminen ja sovellettavan tiedon syventäminen, Karjula kiteyttää. Hän jätti valtakunnallisen selvitystyön pääministeri Matti Vanhaselle alueellisesta yritys- ja innovaatiotoiminnasta vuoden 2006 keväällä. Vanhasen mielestä InnoMaraton on hyvä esimerkki oppilaitoksen ja yritysten välisestä yhteistyöstä. Vanhasen mukaan InnoMaraton-käytännön laajentamista muihin ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin voitaisiin tutkia tarkemmin. Karjula uskoo InnoMaratonin tyyppisten oppimistapahtumien lisääntyvän lähivuosina myös muualla Suomessa. – Ammattikorkeakoulujen tulisi haastaa toisiaan mukaan InnoMaratonin kaltaisiin tapahtumiin, Karjula kannustaa. Satu Vallin mukaan InnoMaraton on jo levinnyt muihinkin kouluihin. Rovaniemen ammattikorkeakoulu järjesti ensimmäisen InnoMaratoninsa keväällä 2008. Kajaanin ammattikorkeakoulu kaavailee tapahtuman järjestämistä Oulun yliopiston Kajaanin yksikön kanssa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa InnoMaraton –tapahtuma järjestetään jälleen vuonna 2009. Taitto: Teemu Valtanen Kuvat: Helena Soukka

Satu Valli iloitsee vuosi vuodelta kasvavasta InnoMaratonista.

Opiskelijat INNOVOIVAT Torniolle uuden keskustan Vuoden 2007 InnoMaratonilta lähti käyntiin yhteistyö, jonka tuloksena Tornion kaupunki sai uuden kaavoitusidean. InnoMaratonilta annettu toimeksianto poiki opiskelijoiden käsittelyssä uuden keskustan Tornioon. Opiskelijat jatkoivat työn parissa vuoden verran tehden aiheesta opinnäytetyön. – Mietimme, miten voisimme hyödyntää Torniossa opiskelevia tulevaisuuden ammattilaisia ja tuoda koulutusta ja kaupunkia lähemmäs toisiaan, Tornion kaupungin kaavoitusarkkitehti Jarmo Lokio muistelee projektin alkuvaiheita. Tornio-Haaparannan kaksoiskaupunki kasvaa kovaa vauhtia yhteen. Koko maailmassa ainut-

kertainen kahden valtion välinen kaksoiskaupunki pitää huolta myös ulkoisesta ilmeestään ja toimivuudestaan. Torniossa katseet luotiin tulevaisuuden tekijöihin, alueen opiskelijoihin.

lisen kurssin myötä. Tytöt lähtivät kuitenkin

Kaupungin ja opiskelijan yhdistäväksi tekijäksi löytyi InnoMaraton. Toimeksiantona maratonilaisilla oli kehittää Tornion kaupungin ydinkeskusta-aluetta. – Toimeksianto soi meille vapaat kädet ideoida toimivaa kaupungin keskustaa, tradenomiopiskelija Jenni Mäkimaa muistelee toimeksiantoa. Mäkimaa päätyi opiskelukaverinsa Soﬁa Järnströmin kanssa InnoMaratonille pakol-

työstämään

avoimin mielin erilaiselle kurssille mukaan. Tytöt ovat myös iloisia siitä, että pääsivät mieleistään

toimeksiantoa.

Mäkimaan ja Järnströmin lisäksi mukana tiimissä oli Eija-Sinikka

Juho. Traden-

omiopiskelijoista koostuva työryhmä soti hieman

InnoMaratonin

moniosaajatiimien

periaatetta vastaan, jossa eri alojen osaaminen

sekoittuisi.

Tradenomiopiskelijoilla

työskentely sujui kuitenkin mallikkaasti.

Tornion kaupungin kaavoitusarkkitehti Jarmo Lokio tarkastaa Jenni Mäkimaan (oik.) ja Soﬁa Järnströmin päättötyötä.

Yhteistyö sujui hienosti Lokion mukaan kaikki tuntui loksahtavan kohdalleen, kun toimeksiantoa saatiin selvennettyä. Tytöt kehittelivät keskustaan teema-alueet. Alueiksi hahmottui asiointi-, putiikki- ja viihdekolmiot. – Ajatuksemme piili järkevämmässä palvelujen sijoittelussa. Laaditussa kuvios-

sa haetaan toimivuutta ja selkeyttä, kun

Tornion kaupunkikeskustan kehittämissuun-

ostokset,

nitelman. Tytöt tuumivat opinnäytetyön ol-

omille

asiointi

alueilleen,

Järnströmille

viihde

sijoittuvat

Järnström

selventää.

Mäkimaalle

projek-

ti poiki opinnäytetyön aiheen, kun toi-

leen mielekästä ja erilaista, kun koko idea oli heidän omien ajatustensa tulos. Haastavimmaksi osioksi tytöt kertovat teorian sisällyt-

meksiantaja ehdotti asiaa. Järnström ja

tämisen tekstiin. Valmis työ on kuitenkin tyy-

Mäkimaa

dyttänyt sekä tekijöiden että tilaajan mieltä.

työstivät

opinnäytetyönään

Jenni Mäkimaa (vas.) ja Soﬁa Järnström saivat helmi-maaliskuussa 2008 valmiiksi Tornion kaupungin kehittämissuunnitelman.

Kuvat: Kaisa Kauppinen Taitto: Teemu Valtanen

MOPAALISTA uusi universumi Sosiaalinen media ja monimedia avautuvat yrittäjille uuden hankkeen myötä Yrittäjille apua nettimaailman koukeroihin Sosiaalisen median ja monimedian mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Pikkuhiljaa myös Lapin alueen yrittäjät ovat heränneet hyödyntämään median mahdollisuuksia. KemiTornion ammattikorkeakoulun hallinnoima Mopaali-hanke kokoaa yhteen niin monimediapalvelut kuin sosiaaliset mediapalvelutkin. Sosiaaliset mediapalvelut tarkoittavat esimerkiksi netti-tv:tä, keskustelufoorumeja ja sivustoja kuten youtube ja facebook, joissa käyttäjät itse luovat sisältöjä sivuille. Monimediasta puolestaan puhutaan, kun tarkoitetaan saman sisälllön julkaisemista eri medioissa, kuten tv:ssä, radiossa, mobiilissa ja verkossa.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun liiketalouden yliopettaja Anthony Okuogume vertaa Mopaalia uuteen universumiin. – Jos facebook ja youtube ovat tämän päivän hienoja todellisuuksia, niitä voisi verrata aurinkokuntiin universumin rinnalla. Okuogume toimii hankkeessa asiantuntijana liiketalouden alalla. Okuogumen mukaan Mopaali yhdistää Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun entistä lähemmäs käytännön työelämää media-alan uusien palvelukonseptien tuotekehityksessä. Projektipäällikkö Mikko Manninen kuvaa Mopaalia luovia ideoita mahdollistavaksi ja niitä tukevaksi hankkeeksi, jossa omalle idealleen saa ammattilaisten neuvoja ja vinkkejä käytännön systemaattisessa tuotekehitysprosessissa. – Tarkoitus on auttaa ja vauhdittaa median hyödyntämisen kehitystä alueen yrityksissä. Myös opiskelija voi tulla ideansa kanssa ja saada asiantuntijoiden apua, Manninen selventää.

Lopputuotteena hän näkee uusia konsepteja sekä sosiaalisen ja monimedian palveluja. – Esimerkiksi parturi-kampaamo voisi luoda internet-sivuilleen pelin, jonka avulla asiakas voi kokeilla itselleen erilaisia hiustyylejä.

Uusi media yhdistää yrittäjiä Mannisen mielestä uudet mediat edesauttavat myös yritysten välistä yhteistyötä. – Yritys voi hyödyntää esimerkiksi netti-tv experiencelaplandia ja luoda tätä kautta kumppaniverkostoa, hän täsmentää. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun organisoima experiencelapland.tv on internetissä toimiva televisiokanava, joka avattiin vuoden 2007 syksyllä. Se kokoaa yhteen matkailusta sekä audiovisuaalisen alan osaamisesta kertovia videoita, joiden avulla Lappia markkinoidaan matkailijoille elämyksellisenä matkailukohteena.

Okuogume muistuttaa, että uuden universumin syntyessä ei voi tarkalleen tietää, mitä kaikkea siitä voi kehittyä. Osaamisalueina tulevat mukaan esimerkiksi palvelujen tuotteistaminen, koulutus ja yritysmaailman kehittäminen. Mopaali hankkeena suo opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa koulun kursseja soveltaen työelämän tilaustöihin. – Tämä yhdistää onnistuessaan opiskelijoita, kuntia, matkailua ja alueen yritysmaailmaa. Mopaalilla kehitetään monimediapalveluja. Lisäksi se auttaa kaupallistumiseen ja palvelukonseptien syntyyn, Okuogume iloitsee.

Taitto: Heini Hokkanen

www.experiencelapland.tv

Opiskelijat kohtaavat työelämän

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta löytyy yhteistyömahdollisuuksia aina pidempiaikaisista projekteista muutaman päivän työtehtäviin. Yrittäjän ei tarvitse käyttää esimerkiksi internet -sivujen päivittämiseen tai luomiseen omaa työaikaansa, vaan työn voi koordinoida ammattikorkeakoulun opiskelijoille.

IT-TYÖPAJASSA IT -Työpaja Mercuria on tietoteknisten töiden toteutuspaikka. Se toimii näyteikkunana ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä. – Työpaja palvelee opiskelijoita työharjoittelupaikkana ennen opinnäytetyön tekemistä ja samalla se toimii näyteikkunana yrittäjille koulumme osaamisesta tietojenkäsittelyn alalla. IT-Työpaja Mercurian työskentelytilassa opiskelijat vastaavat itse töiden tekemisestä. He ovat jo suorittaneet teoreettiset opinnot, työpajan ohjaava opettaja Juha Meriläinen selventää. Työtehtävät voivat vaihdella ohjelmistotutkimuksista yksityisten ja yritysten it-neuvontaan. Toimeksiantoja it-työpajaan tulee viikoittain. Meriläisen mukaan useat työt edellyttävät kuukausien työtä, mutta joukkoon mahtuu myös päivässä tai parissa tehtäviä askareita.

Jouni Pajamäki (vas.) ja Petri Ylisaukko-oja ovat iloisia siitä, että saavat tehdä sitä mihin ovat saaneet

Taitto: Hilkka Keränen Kuva: Kaisa Kauppinen

Opiskelukaverukset tarttuivat haasteeseen Tietojenkäsittelyn opiskelijat Petri Ylisaukko-oja, Tuukka Lämsä ja Jouni Pajamäki innostuivat IT -Työpajasta, kun opettaja tuli esittelemään erilaista työharjoittelumahdollisuutta. Pojat kävivät edellisten työpajalaisten järjestämissä testeissä ja haastatteluissa. – Ensimmäinen päivä oli aika hiljainen, mutta sen jälkeen on töitä riittänyt, Ylisaukko-oja kertoo. Pojat ovat iloisia siitä, että ovat päässeet tekemään sitä, mitä ovat opiskelleetkin. Tähän saakka toimeksiannot ovat olleet lähinnä nettisivujen tekoa ja päivityksiä.

Vaikka työt ovat olleet pojille mieleisiä, löytyy heiltä myös omia toiveita. – Laitteistojen ja komponenttien kanssa olisi mukava päästä työskentelemään, Pajamäki haaveilee. Vaikka työpajalla vallitsee rento työilmapiiri ja työn tekoa säestää yhteinen huumori, tehdään siellä töitä hyvällä tahdilla. Ennen deadlinea pojat kertovat työskentelevänsä tiiviisti, jolloin ei tahdo edes syömään ehtiä. He pitävät koululla tehtävän harjoittelun hyvänä puolena sitä, että he saavat olla oman työnsä pomoja. – Oikeissa ﬁrmoissa meille vaan tuotaisi työt, emmekä tapaisi itse asiakkaita ollenkaan. Alussa olisi voinut mennä parikin viikkoa talon tavoille opetellessa, nyt päästiin heti töihin käsiksi, Ylisaukko-oja listaa työpajan hyviä puolia.

KUKKOLANKOSKELLA puhalletaan yhteen hiileen

Kukkolankoskella yrittäjänä toimivalla Jan Palolla on pitkä kokemus yhteistyöstä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kanssa. Viimeisin onnistunut yhteistyö päättyi vuoden 2007 marraskuussa. – Kyseessä oli kahdeksan ja puoli kuukautta kestänyt Kukkolankosken Elämysklusteri -hanke, jossa tavoitteena oli määrittää yhteinen tavoite perinteisen kalastajakylän kehittämiseksi. Tarkoitus oli saada kyläyhdistykset ja Kukkolankosken yrittäjät puhaltamaan yhteen hiileen, jotta matkailun asemaa saataisiin tavoitteellisemmaksi, Palot Länsi-Pohja Oy:n toimitusjohtaja selventää. Mukana oli Kukkolankosken yrittäjien ja kyläyhdistyksien lisäksi maanomistajat, Tornion kaupunki, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. – Toiminnaltaan yhteistyön tavoitteiksi asettuivat pääasiassa opaspalvelujen kehittäminen ja lehden tekeminen. Kukkolankosken Aviisi – lehdellä markkinoidaan ja tiedotetaan alueen asioista matkailijoille.

Taitto ja kuvat: Hilkka Keränen

Kukkolankoskelle kattavat internet -sivut Yhteiseen hiileen puhaltamisen ilmentymä ovat myös internet-sivut, joita vielä kehitellään sitä mukaa, kun toiminta saadaan tavoitteellisemmaksi, Palo listaa. Palo on innoissaan ammattikorkeakoulun hankkeen aikana ensimmäistä kertaa Pohjois-Suomessa testaamasta ProCluster – metodista. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun hankevalmistelupäällikkö Riitta Alajär viKauppi, kehityspäällikkö Antti Haase ja projektipäällikkö Hannu Alatalo ovat koulutettuja ProCluster -asiantuntijoita. He voivat maailmalla testatun systemaattisen metodin avulla auttaa toisiinsa sidoksissa olevien toimialojen yrityksiä ja yhteisöjä tiivistämään yhteistyötään verkostomaisesti. Kukkolankosken elämysklusterin seuraava kehitysaskel on koota kaikki kylän ajankohtaiset asiat ja yrittäjien palvelut samaan internet-sivustoon.

Matkailun ja näkyvyden kehittäminen vaatii kyläläisiltä yhteispeliä Palo ei löydä poikkinaista sanaa ammattikorkeakoulun kanssa tekemästään yhteistyöstä. – Onnistuimme siinä, mihin pyrimmekin. Ammattikorkeakoululla on täysin uusia näkemyksiä toiminnasta, josta yrittäjällä ei ole välttämättä mitään aavistusta. – Kukkolankosken matkailun kehittymisessä on keskeistä vaalia ja herätellä katoavaisia kulttuuriperinteitä ja elämysmatkailua, jota edustavat esimerkiksi kalastus, hopeaseppä Jorma Smedsin tekemä työ ja Myllyn kahvilan toiminta, Palo muistuttaa.

KANSAINVÄLISTYMISESSÄ NUORTEN YRITTÄJIEN MAHDOLLISUUS

Barents Business festival kokosi yhteen värikkään joukon yrittäjiä ja yrittämisestä kiinnostuneita nuoria. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa pidetään tärkeänä nuorten yrittäjien tukemista. Koska pohjoisessa yrittäminen on usein haastavaa, ja markkinat ovat pienet, on yrittäjien tukemiseksi käynnistetty Young Entrepreneurs in Barents (YE)- hanke. Ensimmäinen YE- ryhmä koostui yli kahdestakymmenestä nuoresta yrittäjästä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Vuoden 2008 helmikuussa he päättivät reilun vuoden kestäneen hankkeen Ruotsin Pajalassa, Barents Business festivaalien merkeissä.

Yrittäjät edustavat matkailua ja kulttuuria Haukiputaalainen hotelliyrittäjä Johanna Erkkilä muistelee erityisesti luentoja kannustavina ja mielenkiintoisina. – Erityisesti Norjan tapaamista muistelen

lämmöllä, jossa vertaistukea sai runsaasti kannustavien luentojen lisäksi. Pajalan helmikuinen festivaali oli minulle kolmas kokoontuminen YE:n merkeissä. Verkostoituminen on onnistunut hankkeessa hyvin. Jokaisella alalla yrittäjän ongelmat ovat suunnilleen samat, jolloin vertaisyrittäjyydestä on apua, Erkkilä kertoo kokemuksistaan. Erkkilä on pahoillaan siitä, ettei matkailualan yrittäjiä ole ollut enempää mukana. Valtaosa yrittäjistä on ollut median ja design-alan nuoria yrittäjiä. Erkkilä lähti mukaan YE hankkeeseen keväällä 2007, kun projektipäällikkö Marika Mathlein otti asian puheeksi Yrityssenssit -tapahtumassa Oulussa. Erkkilä omistaa Haukiputaalla hotelli- ja ravintola Hotel Samanttan. Hotellissa on liki kolmekymmentä huonetta, ravintola ja yökerho. – Varmaan media-alan yrittäjien kanssa tulen olemaan yhteydessä jatkossa, Erkkilä tuumii jatkosuunnitelmista.

Kansainvälinen yhteistyö avainasemassa Projektipäällikkö Mathleinin mukaan vuoden aikana on syntynyt monenlaisia yhteistyökuvioita, aina kahden yrittäjän välisestä kumppanuudesta seitsemän muotisuunnittelijan yhteisnäytökseen. – Lähimarkkinat pohjoisessa ovat loppujen lopuksi aika suuret, kun nuori yrittäjä huomaa hyödyntää kansainvälisiä suhteita. Liian usein yrittäjät suuntaavat katseitaan etelään, mutta itä-länsi suunnassa on paljon mahdollisuuksia, Mathlein täsmentää.

Mathlein odottaa jo seuraavaa syksyä, jolloin aloitetaan uusi Young Entrepreneurs in Barents II -hanke. Mathlein uskoo nuorten yrittäjien pitävän yhteyttä toisiinsa hankkeen jälkeenkin. Hän haluaisi tutustuttaa tulevat yrittäjät hankkeessa aiemmin mukana olleisiin yrittäjiin.

Young Entrepreneurs in Barents (YE) - Edesauttaa nuorten yrittäjien kansainvälistymistä - Hankkeessa on mukana yrittäjiä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä - Valtaosa yrittäjistä edustaa luovia aloja, jatkossa mukaan voivat hakeutua nuoret yrittäjät alasta riippumatta

Taitto: Esa Kivelä Kuvat: Sanna Veijanen Verkossa: http://www.yebarents.eu

- Mukana on ollut mm. kulttuurin, matkailun ja designin alan yrittäjiä - Iältään osallistuvat yrittäjät ovat noin 20–35 -vuoti aita, reilut parikymmentä jokaisesta maasta - Tukiohjelman kautta Barentsin alueen nuoret yrittäjät ovat kokoontuneet neljä kertaa, kerran jokaisessa maassa.

Johanna Erkkilä on kokenut hankkeen tarpeelliseksi ja kannustavaksi nuorille yrittäjille.

Projektikoordinaattori Jukka Auranevan (vas.) ja yrittäjä VeliMatti Kilpimaan yhteispeli sujuu.

Kumppanuussopimus avaa ovet

YHTEISTYÖLLE

Taitto: Anniina Nissinen Kuva: Petri Tiainen

Veli-Matti

Kilpimaa on kiireinen LVI alan perheyrittäjä Keminmaasta. Kiireistään huolimatta hänellä on ollut aikaa kartuttaa osaltaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoiden osaamista ja hyödyntää sitä myös omassa liiketoiminnassaan.. Yhteistyö on toteutettu kumppanuussopimuksella. Kilpimaa on ollut tyytyväinen ammattikorkeakoulun kanssa tekemäänsä ratkaisuun. – Pidempiaikaisessa yhteistyössä näkee opiskelijan kehityksen. Tästä on ollut etua esimerkiksi uusia työntekijöitä etsittäessä. Löysin ja palkkasin tätä kautta markkinoinnin ja myynnin osaajan, Kilpimaa iloitsee. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa opiskelijat luovat suhteita työelämään opintojensa kuluessa. Projektikoordinaattori Jukka Auraneva pitää tärkeänä, että opiskelija tutustuu jo opintojen aikana työelämän haasteisiin. – Kumppanuussopimuksella varmistetaan useamman vuoden yhteistyö yrittäjän kanssa. Kilpimaa Yhtiöt Oy on ensimmäinen yritys, jonka kanssa Kaupan ja kulttuurin toimiala on tehnyt kyseinen sopimuksen, Auraneva toteaa.

Opiskelijat kantavat vastuunsa Auraneva muistuttaa, että opiskelijoille annetaan suuri vastuu ja heihin luotetaan työelämälähtöisissä kehittämistehtävissä. Auraneva ja Kilpimaa ovat yhtä mieltä siitä, että tällaisella yhteistyöllä opiskelijat vahvistavat ammattiosaamistaan ja samalla suhteita yrittäjiin. – Ammattikorkeakoulu tähtää käytännön asiantuntijatehtäviin. Ei jalostuminen tapahdu pelkillä luennoilla. Lisäksi tarvitaan proﬁloitumista omaan erikoisosaamiseen, Auraneva selventää. – On ollut ilo huomata, kuinka positiivinen henki on vallinnut opiskelijoiden kanssa työskennellessä. He ovat olleet sitoutuneita ja innostuneita työhön. Samalla olen itsekin päässyt seuraamaan ammattikorkeakoulun toimintaa, Kilpimaa jatkaa.

Kumppanuudesta hyötyä molemmin puolin Kumppanuussopimus tarkoittaa useamman vuoden kestävää yhteistyösopimusta, jossa yrittäjä ja opiskelijat tutkivat ja kehittävät yrityksen toimialaa molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa työharjoittelupaikkoja, opinnäytetöitä, luentoja ja yhteistyöhankkeita yrityksen kehittämiseksi. Yksi tavallisimmista yhteistyön muodoista ovat toimeksiannot. Opiskelijat suorittavat joitain kursseja työstäen yrittäjän toimeksiantoa. – Ensimmäisen parin vuoden aikana olemme tehneet Kilpimaa Yhtiöt Oy:n kanssa liiketoimintasuunnitelmia yrityksen eri liiketoimintayksiköille, strategisen suunnitelman sekä mainos- ja markkinointimateriaaleja, Auraneva listaa. Yrittäjä tarjoaa vastikkeeksi muun muassa työharjoittelupaikkoja. Auraneva muistuttaa, että yhteistyössä pyritään toimialariippumattomiin toimeksiantoihin yrittäjän puolelta, jolloin myös kulttuurin ala saataisiin paremmin yhteistyöhön mukaan. – Tässä ollaan vielä kaikin puolin hyvin alkuvaiheessa. Tulevaisuudessa Kaupan ja kulttuurin toimiala pyrkii tekemään vastaavanlaista pitkäjänteisempää yhteistyötä neljän tai viiden yrityksen kanssa, Auraneva kertoo.

KILPIMAAYHTIÖT OY • Vuonna 1980 perustettu perheyritys • asiakkaina kunnat, teollisuus, asunto- ja kiinteistöyhtiöt sekä pienkiinteistöt • LVI-alan asennus-, huolto-, saneeraus ja kunnossapitopalveluiden moniosaaja • Liiketoiminta-alueita ovat talotekniikka ja teollisuuspalvelut • vuonna 2007 Kilpimaa –Yhtiöt uudisti organisaationsa jakaen liiketoimintansa kolmeen yksikköön: - LVI –Kilpimaa (perinteiset LVI palvelut ja suunnittelu) - Sewtec (kunnossapidon erikoisosaaminen ja -ratkaisut) - Seweliner (kaivamattoman tekniikan edelläkävijä).

Fysio Center sai uuden

ILMEEN Kuvat: Petri Tiainen Taitto: Anna Saharinen

Asiakaslehdessä ja internetsivuilla näkyy opiskelijoiden kädenjälki Torniossa toimivan Fysio Center Oy: n toimitusjohtaja Ainikki Puolakka ja sihteeri Mia Faarinen ihastelevat uunituoretta asiakaslehteään. Uudet internetsivut ovat viittä vaille valmiit. KemiTornion ammattikorkeakoulun kanssa tehty yhteistyö täytti tilaajan kaikki odotukset. – Juttujen pituudet toimivat, asiatieto on kohdallaan ja ulkoasusta on saatu raikas ja ilmava, Puolakka kiittelee opiskelijoita lehtiprojektin päätöstilaisuudessa. – Olemme iloisesti yllättyneitä opiskelijoiden aktiivisuudesta ja positiivisesta asenteesta, Faarinen lisää.

Yhteydenotosta lehdeksi

Erilainen oppimiskokemus motivoi

Ajatus asiakaslehden tarpeellisuudesta syntyi, kun koko fysioterapia-ala koki mittavia muutoksia vuonna 2006. – Mahdollinen yhteistyö Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kanssa nousi esille lukiessamme InnoMaraton-tapahtumasta kollegojen kanssa. Mietimme, että miksemme mekin tekisi yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa, Puolakka muistelee.

Opiskelijat ovat olleet mielissään käytäntöön suuntautuvasta kurssista. Asiakaslehden tekeminen on totuttanut medianomiopiskelijat työelämän haasteisiin. – Käytännön hommilla on oppinut paremmin kuin luennoilla istuen, Kantola tuumii asiakaslehden tekemisestä. – Sain tehdä yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa ja lehden teon kokonaisuus selveni, Niina Aitto-oja jatkaa. Neljännen vuoden kuvataideopiskelija taittoi asiakaslehden työharjoitteluna. Aitto-oja iloitsee, että sai käyttää omaa luovuuttaan sivuja sommitellessaan. Taustatukena hänellä oli taiton opettaja Jari Penttinen.

Hän oli yhteydessä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun viestinnän yliopettajaan Ari Almiin. Almin kautta löytyi yhteistyön toteuttamiseen soveltuva kurssi ja ohjaavat opettajat. Alm kertoo saavansa Fysio Centerin tapauksen kaltaisia kyselyjä viikoittain. Aina ei kuitenkaan löydy kurssia, jolla toimeksiannon voisi toteuttaa. – Projektista tehtiin kirjallinen liikesopimus, jossa konkretisoitiin yrittäjän kanssa muun muassa toimeksiannon tavoitteet ja aikataulut, lehden tekoa ohjannut opettaja Kati Koivunen selventää. Fysio-Centerin toimeksiannolle löytyi sopivat toteuttajat kolmannen vuoden yhteisöviestinnän kurssilta. Viestinnän opiskelijat Pirita Kantola, Eliisa Mattila, Selina Savolainen ja Kaner va Jalar vo valitsivat haluamansa toimeksiannon useampien vaihtoehtojen joukosta.

Opiskelijat ovat yhtä mieltä siitä, että työelämälähtöisessä opiskelussa pääsee tekemään oikeaa toimittajan työtä aina taustatietojen keräämisestä juttujen kirjoittamiseen. – Tällaiseen konkreettiseen tilaukseen suhtautui heti vakavasti, jos vertaa tavallisiin harjoituksiin, Savolainen pohtii. Opiskelijat saavat asiakaslehdestä konkreettisen työnäytteen osaamisestaan. – Kyllä tätä kelpaa mahdollisille työantajille esitellä, Kantola iloitsee. Myös muut toimittajaopiskelijat ja taittaja ovat sitä mieltä, että Fysio Centerin asiakaslehti ei jää laatikon pohjalle, vaan sitä kestää esitellä. – Hyvin ammattimaisesti lehden teitte. Voimme suositella yhteistyötä muillekin yrittäjille, Puolakka ja Faarinen kiittelevät.

Ainikki Puolakka, Selina Savolainen, Mia Faarinen, Kati Koivunen, Jari Penttinen, Niina Aittooja, Pirita Kantola ja Eliisa Mattila ovat tyytyväisiä yhteistyössä syntyneeseen asiakaslehteen.

LAPIN LISÄLLÄ puhtia tarinoihin

Käsikirjoitusideat kaipaavat usein ulkopuolista kommentointia. Yhteyksien luominen voi olla kuitenkin hankalaa käsikirjoittajalle. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin hallinnoiman Lapin Lisä – hankkeen tavoitteena on auttaa lappilaisia tarinoita pääsemään valtakunnalliseen levitykseen. – Tämä on mahdollisuus tuoda oma tarina esille ja saada tuotannolle rahoittajia. Tyyliltään tarinat voivat olla dokumentteja, ﬁktioita ja tv-sarjojen käsikirjoitusaiheita. Lapin Lisä on kaikille tarinanikkareille avoin tukiohjelma, Lapin Lisän projektipäällikkö Saila-Inkeri Vaara selventää.

Tarinat etenevät kolmessa vaiheessa Lapin Lisä – hanke alkaa tarinariihellä, jonne jokainen osallistuja voi tuoda oman käsikirjoitusideansa. – Idealle on mahdollista saada apuja alan ammattilaisilta. Tapaamisia on ainakin kolmilla pohjoisen elokuvafestivaaleilla, Vaara kertoo. Myös erillisiä tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan. Tarinariihessä käsikirjoittaja saa työlleen tuutorin sekä koulutusta käsikirjoittamiseen. Tarinaputkessa asiantuntijaraati valikoi varteenotettavia käsikirjoitusideoita tavoitteellisempaan kehittelyyn. – Käsikirjoitusta työstetään erilaisten työpajojen ja tapaamisten kautta, Vaara selventää. Tarinaputken aikana käsikirjoitus kehittyy esittelyvalmiiksi tarinamarkkinoille. Tarinamarkkinat ovat elokuvahankkeiden myyntitapahtuma. Samalla se on Lapin Lisän huipentuma. Hanke huolehtii, että paikalle saapuvat edustajat Yleisradiosta, Suomen elokuvasäätiöstä (SES) ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksesta (AVEK).

Vaara muistuttaa, että alueen elokuva-alan toimijoiden ja yrittäjien lisäksi valmistuvien nuorten elokuvantekijöiden kannattaisi huomioida Lapin Lisä. Ammattiavusta voi olla korvaamaton apu aloittelevan dokumentaristin tai käsikirjoittajan uralle.

Lapin Lisä -hanke sai jatkoaikaa Lapin Lisä jatkaa vuoteen 2010 saakka. Keväällä 2008 saadun jatkon myötä, hanke laajentaa reviiriään hieman etelämmäs. – Uutena mukaan tulee Pohjois-Pohjanmaa. Tarinaideat sekä Oulun että Lapin läänistä ovat tervetulleita mukaan, Vaara iloitsee. Laajenemisen myötä myös Pohjoinen elokuva- ja mediasäätiö POEM on yhteistyössä mukana. Vaaran mukaan Lapin Lisästä kaavaillaan tulevaisuudessa pysyvämpää tukijärjestelmää. Lapin Lisä on mukana Yleisradion kansallisessa Lönnroth 365 tuotantoprojektissa. Tavoitteena on kerätä tuhat tarinaa Suomesta. Dokumentit esitetään vuoden 2010 aikana Ylen kanavilla päivittäin. – Meidän tavoitteemme on saada Lapista sata tarinaa noiden tuhannen tarinan joukkoon, Vaara selventää.

Tuutoroinnista oli suuri apu Tuutorointiavusta oli hyötyä rovaniemeläiselle käsikirjoittajalle Timo Haanpäälle. Hän sai tuutoriltaan Jouni Hiltuselta rutkasti tukea ja asiantuntijaneuvoja. Haanpää oli mukana jo edeltäneessä Toinen Suomi – hankkeessa. – Palautejärjestelmä toimi hienosti, Haanpää kiittelee hankkeen mahdollistamaa yhteistyötä. Haanpään käsikirjoitus miellytti rahoittajia Tarinamarkkinoilla. Niinpä hän saikin AVEK:lta sekä ennakkovalmistelu- että käsikirjoitustukea elokuvalleen. Tuottaja dokumentille löytyi Toinen Suomi projektista tutuiksi tulleista piireistä, kun oululainen Vaski Filmi Oy lähti tuottamaan Haanpään dokumenttia. – Haemme projektille kehittämistukea myös SESiltä. Tuotantoneuvojan kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella sitä myös ollaan myöntämässä. Yleisradion puolesta elokuva on saanut epävirallisen hyväksynnän yhteistuotannoilta, joten kun projekti on valmis tuotantoon, sopimukset syntynevät, tuottaja Janne Niskala Vaski Filmi Oy:stä selventää. Tahattomasta lapsettomuudesta kertova dokumenttielokuva valmistunee vuoden 2009 aikana.

Lisätietoja Lapin Lisä hankkeesta www.tokem.ﬁ/lapinlisa

Saila-Inkeri Vaara odottaa innolla Lapin Lisä-hankkeen jatkumista.

Lapin Lisä hanketta rahoittavat: Lapin Lääninhallitus Team Botnia Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) Rovaniemen kaupunki Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus (LEO) Sodankylän elokuvajuhlat Saamelaisalueen koulutuskeskus Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus (AVEK) Yleisradio Kuva: Petri Tiainen Taitto: Hilkka Keränen

VENÄJÄN yritystoiminta ottaa oppia lännestä Esa Jauhola perehtyy väitöskirjassaan venäläisen yritysjohtamisen käytäntöihin

Murmansk ja Arkangel nousukiidossa Venäläiset ottavat oppia Pohjoismaista

Filosoﬁan tohtoriksi joulukuussa 2007 väitellyt, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kansainvälisten koulutusohjelmien vastaava Esa Jauhola tietää, että Venäjän kanssa tehtävässä yhteistyössä on paljon huomioitavia seikkoja. Väitöskirjassaan Jauhola tutki pohjoisen venäläisten pk-yritysten johtamisen käytäntöjä. Jauhola käsitteli Murmanskin ja Arkangelin alueiden liike-elämän ympäristön kehittymistä ja muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana. Esille nousi muun muassa yrittäjien epävarmuus muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. – Toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa yritys joutuu ottamaan huomioon monenlaisia ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä, joiden ominaisuudet poikkeavat huomattavasti Pohjoismaiden vastaavista, Jauhola tietää.

Jauholan mukaan venäläisten yrittäjien välinen kilpailu on ollut kovaa, eikä kehitystyössä ole puhuttu strategisesta suunnittelusta tai ohjauksesta, vaan taktikoinnista ja navigoinnista. Kova kilpailu on kuitenkin muuttumassa lännen tapaan asiakaspalveluun, markkinointiin ja brändin kehittelyyn painottuvaksi kehitystyöksi. Yritykset toimivat läheisessä yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa ja lähettävät nuoria johtajia oppiin ulkomaille. – Takaisin tullessaan heillä on uutta näkemystä johtamisesta ja markkinoinnista. Oppeja sovelletaan paikallisiin oloihin, Jauhola kertoo. Jauholan mukaan tilanne venäläisessä yritysmaailmassa on epävarmaa myös lain ja sen tulkinnan osalta. Säännökset ja niiden tulkinta vaihtelevat tulkitsijan mukaan ja yrittäjän on joskus vaikea tietää, mistä rokotetaan. Jauholan mukaan tilanne on kuitenkin paranemaan päin. – Yrityselämän yhteistyö alue- ja paikallishallinnon kanssa on kehittynyt huomattavasti. Yritystoiminnan tärkeys työllistäjänä ja veronmaksajana ymmärretään tätä nykyä paremmin kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, Jauhola selventää.

Väitöskirjan tavoitteena Jauhola pitää venäläisen

yritysmaailman

kulttuuriero-

jen selventämistä. Useat suomalaisten ja venäläisten

yrittäjien

yhteistyömahdolli-

suudet menevät mönkään, koska kulttuuriin ja kieleen ei ole perehdytty tarpeeksi. – Yhteistyössä pitäisi huomioida vallitsevan kulttuurin erityispiirteet. Esimerkiksi venäläiset työntekijät eivät ole kovinkaan oma-aloitteisia ja näin ollen johtajat eivät ole tottuneet delegoimaan työtehtäviä, Jauhola valaisee. Hän toivoo, että väistökirjansa avulla Venäjälle yhteistyötä suuntaavat yrittäjät ja oppilaitokset saisivat näkemyksiä ja ennakkotietoa Murmanskin ja Arkangelin alueen kulttuurista ja yritysmaailman tilanteesta. – Barentsin Venäjän alueilla on valtavat markkinat. Sinne ollaan perustamassa maailman suurinta kaasukenttää. Siellä rakennetaan satamia ja korjataan vanhoja taloja ja teitä, Jauhola listaa. Kuva: Petri Tiainen Taitto: Anniina Nissinen

Esa Jauhola pitää Venäjän yritystoiminnan tuntemusta tärkeänä.

LIIKE yhdistää yrittäjää ja ammattikorkeakoulua Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa opiskelu keskittyy entistä enemmän työelämän kehittämistehtävien haasteisiin. Yrittäjien toimeksiantoja suoritetaan sekä kursseilla osana opintoja että omina projekteinaan. – Liikkeen idea on viedä opetus pois luokkahuoneesta ja kanavoida samalla ammattikorkeakoulun osaaminen alueen elinkeino- ja kulttuurielämän käyttöön, Kaupan ja kulttuurin toimialan kehityspäällikkö Antti Haase selventää. Liikkeen konseptia alettiin kehittää todenteolla syksystä 2006 lähtien. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin yksikön henkilökunta alkoi miettiä tapaa, millä yhdistettäisiin koulun tutkimus ja kehitystoiminta sekä samalla onnistuttaisiin toteuttamaan korkeakouluopetusta työelämäläheisessä muodossa. – Yrittäjä saa mittavaa ulkopuolista tukea esimerkiksi liiketoimintansa kehittämistyöhön, kun ammattikorkeakoulun sadat opiskelijat ja opettajat ovat mukana ratkomassa haasteita yhdessä yrittäjän kanssa, Haase kertoo.

Yrittäjä saa uutta näkemystä Yrittäjät ovat olleet alusta alkaen innoissaan uudesta mahdollisuudesta. Useat yritykset ovat jatkaneet yhteistyötä toimeksiannosta toiseen. – Yrittäjiltä saatu palaute on ollut erittäin positiivista. Sana on kiertänyt ja yrittäjät ovat itse yhteydessä ja tarjoavat toimeksiantoja ammattikorkeakoululle, Haase täsmentää. Liike konseptin kautta yhteistyössä on ollut mukana useita kymmeniä alueen yrittäjiä. Pääasiassa yritykset edustavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä julkisorganisaatioita. Lopputuloksena on saatu muun muassa markkinointisuunnitelmia ja –videoita, tietoturvaratkaisuja, asiakaslehtiä, uusia palvelukonsepteja ja asiakastyytyväisyyskyselyitä. Kestollisesti yrittäjälle tehtävä toimeksianto kestää parista viikosta useaan kuukauteen tai se voi johtaa myös usean vuoden mittaiseen

EU-hankkeeseen tai kumppanuussopimukseen.

Opiskelija kerää näyttöjä osaamisestaan Haasen mukaan yrittäjän toimeksianto voi edustaa mitä tahansa, mihin median, tietojenkäsittelyn tai liiketalouden opintoja voi soveltaa. Toimeksiannoista opiskelijalle jää konkreettisia näytteitä osaamisestaan. – Onhan se opiskelijallekin parempi, kun hänellä on ammattikorkeakoulututkinnon lisäksi mahdollista esittää potentiaaliselle työnantajalle portfolio opintojen aikana tekemistään töistä, Haase tarkentaa. Ammattikorkeakouluopetus tähtää ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Sen tavoitteena on lisäksi toteuttaa aluetta tukevaa ja elinkeinorakennetta huomioivaa kehitystoimintaa. Haasen mielestä opiskelijan kannalta on parempi, että teoria tulee opiskeltua konkreettisen työtehtävän kautta. – Opiskelijan täytyy opiskella teoria, kun hän tekee ensimmäistä kertaa esimerkiksi markkinointisuunnitelmaa. Liikkeen toimeksiannoissa hän lukee sen todellisen työtehtävän takia, ei tentin takia. Kun oikean markkinointisuunnitelman on tehnyt kerran hyvin, sen tekemisen myös todennäköisesti osaa loppuelämänsä, eikä teoriakaan katoa päästä heti tentin jälkeen, Haase havainnollistaa. Haasen visiona on synnyttää Kemi-Tornioon uusrenessanssi, jossa taiteilijat, kauppiaat ja insinöörit yhdistävät voimansa ja kehittävät uusia ja luovia ratkaisuja alueen elinkeino- ja kulttuurielämän rikastamiseksi. – Leonardo da Vinci ja kumppanit kykenivät siihen 1400 luvulla Italiassa. Miksi emme mekin kykenisi siihen 600 vuotta myöhemmin huippumodernin Suomen ja Ruotsin rajapinnalla, Haase kysyy.

Antti Haase - syntynyt 1972, asui lapsuutensa ja nuoruutensa Rovaniemellä - asui Australiassa vuodet 1996-2001 - asuu nykyisin Torniossa Alavojakkalan kylässä - perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta - harrastaa vaeltamista, maratoneja ja kaunokirjallisuutta - opettajaksi Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun 2003 - vuodesta 2005 lähtien Kaupan ja kulttuurin kehityspäällikkönä, vastuualueenaan toimialan tutkimus- ja kehitystoiminta - virkatyön ohella käsikirjoittaa ja ohjaa dokumenttielokuvia, viimeisin teos Raattaman kylästä kertova ”Isien merkit” dokumenttielokuva Motto: ”The world is but a canvas to the imagination” - Henry David Thoreau

Opinnot - Diplomi-insinööri (tuotantotalous), Tampereen teknillinen yliopisto, vuodet 1993-1995 - Diplomityö 2004-2005 (Yleisradion ja Suomen elokuvasäätiön tilaamana tutkimus ”Suomalaisen dokumenttielokuvatuotannon rahoitus ja tuotantoprosessi”) - Bachelor of Media, Macquarie University, Sydney (Australia), vuodet 1996-1998 - Master of Arts (Film & TV), Aust ralian Film TV & Radio School, vuodet 1999- 2000.

Taitto: Heini Hokkanen Kuva: Petri Tiainen

23 Antti Haase elää uusille ideoille ja pitää mielikuvitusta tärkeänä katalysaattorina.

Liikehuoneen varustus • 8 kpl tietokonepisteitä, joissa langattomat näppäimistöt ja hiiret • biljardipöytä, jonka voi muuntaa suureksi neuvottelu- / tarjoilupöydäksi • Nintendo Wii -pelilaitteisto • 2 sohvanurkkausta, joissa voi säätää pöydän korkeutta • rullilla siirreltäviä nojatuoleja • baarijakkaroita • siirreltäviä tilanjakajia • viherkasveja • ideointia tukevia työkaluja, mm. OPERA –tauluja, siirreltäviä seinäkalvoja • espresso kahvikone, joka jauhaa kahvin tuoreista pavuista • luovuutta ruokkivaa luettavaa

av-tekniikka: • korkeatasoinen äänen- ja kuvantoistolaitteisto • 2 kpl videotykkejä • 10 kpl kaiuttimia • taulutelevisio, joka luo tilaan jatkuvasti muuntuvan kuva- ja äänimaiseman Brian Enon ”77 milloin paintings” –teoksen avulla • langattomasta kosketuspaneelista säädetään tilan kahta videotykkiä, taulutelevisiota, valaistusta ja äänentoistoa • AV-kalustuksesta on vastannut jyväskyläläinen Visusek Oy.

Liikehuoneesta on kehittynyt luova

KOHTAAMISTILA Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Tornion toimipisteen Minerva -rakennuksessa sijaitsee Liikehuone. Se palvelee luovuutta ja innovointia tukevana oppimis- ja työskentelyympäristönä. Kaikille avoin kohtaamispaikka muuntautuu muun muassa ryhmätyötilaksi, seminaarien, työpajojen ja kokouksien pitopaikaksi sekä teemailtojen tilaksi. – Liikehuone on pyritty luomaan viihtyisäksi ja olohuonemaiseksi, yrittäjien ja opiskelijoiden kohtaamispaikaksi, huoneen toimintojen suunniteluun osallistunut projektipäällikkö Marika Mathlein tiivistää.

Huone luotiin opiskelijoiden, opettajien ja yrittäjien yhteistyönä Liikkeen työelämälähtöisen oppimisen fyysiseksi toimintaympäristöksi. Mathleinin mielestä Liikehuone vastaa tietotyön tarpeisiin ja tukee puitteiltaan innovaatiotyöskentelyä ja ihmisten yhteistoiminnallisuutta. Tila on avoin kaikille sitä tarvitseville. Periaatteena on, että Liikehuoneessa voi käydä koska tahansa katsomassa sähköpostit, tapaamassa ihmisiä ja pitämässä vapaamuotoisia ideointipalavereja. – Tänne on hankittu myös biljardipöytä ja Nintendo Wii -pelilaitteisto. Työn tekoa voi keventää esimerkiksi biljardierällä, jolloin työhön voi tulla uusia ajatuksia rennossa hengessä, Mathlein pohtii.

Liikehuone tarjoaa luovan Kuvat: Petri Tiainen Taitto: Tapani Valkonen

shokin – asiat voi tehdä toisinkin! Tilan käyttäjäkunta koostuu lähinnä opiskelijoista, opettajista sekä koulun tutkimus – ja kehitystoiminnan työntekijöistä. Koulun ulkopuolisilla tahoilla on myös mahdollisuus vuokrata tilaa käyttöönsä erilaisia tilaisuuksia varten. Liikehuone on pääsääntöisesti auki Tornion oppimiskeskuksen aukioloaikojen mukaan ja se toimii myös oppimiskeskuksen asiakkaiden ryhmätyötilana.

Huoneessa vietetään myös vapaa-aikaa Liikehuone muotoutuu myös erilaisten tapahtumien pitopaikaksi. Erityisesti kansainväliset opiskelijat ja opiskelijayhdistys ovat löytäneet huoneen iltakäytön. Opiskelijayhdistys hyödyntää huoneesta löytyvää biljardipöytää muun muassa turnauksien merkeissä. – Olemme pyrkineet tekemään huoneesta muunneltavan. Uudet ideat ovat tervetulleita ja niiden perusteella tilaa pyritään kehittämään. Paikan tulee olla käyttäjiensä näköinen, Mathlein muistuttaa. Liikehuoneen kaltaisia kohtaamistiloja kaavaillaan perustettavaksi myös Kemiin ammattikorkeakoulun eri toimipisteisiin sekä Lappian ammatti-instituutin tiloihin.

Marika Mathlein kannustaa opettajia, opiskelijoita ja yhteistyötahoja Liikehuoneen kehittämiseen.

LIIKEPALVELUJA elinkeino- ja kulttuurielämälle LIIKE tarjoaa tutkimus-, koulutus- ja kehityspalveluja alueen elinkeino- ja kulttuurielämälle median, liiketalouden ja tietojenkäsittelyn osaamisalueilta. Tuotamme uutta osaamista, tietoa ja taitoa, joka palvelee alueen, yritysten ja organisaatioiden toiminnan kehittymistä. Jatkuva vuorovaikutus asiakkaan ja Liikkeen välillä varmistaa toivotun ja laadukkaan lopputuloksen. Tarjoamamme palvelut perustuvat monialaiseen asiantuntijuuteen sekä hyvään paikallisen elinkeino- ja kulttuurielämän tuntemukseen. Osa palveluista tuotetaan ohjattuina opiskelijatöinä.

Tietojenkäsittely -palvelut Tietokoneen kotikäyttäjille ja pienille yrityksille tarjoamme IT-tukipalveluja, jotka koskevat ohjelmistojen, laitteistojen ja tietoliikenneyhteyksien asennuksia, käytön opastusta, ja huoltoa. Tarjoamme osaamistamme myös uusien ja olemassa olevien ohjelmistojen sekä tietojärjestelmien tuotekehitykseen ja testaukseen. Palvelujamme ovat mm. • IT-tuki • internetsivujen suunnittelu ja toteutus • Open Source tukipalvelu • tietoturva-analyysit ja –ratkaisut.

Mediapalvelut Toteutamme mediasisältöjä uusiin ja perinteisiin jakelukanaviin, jotka auttavat organisaatioita erottautumaan kilpailijoistaan markkinoinnissa ja tehostavat niiden sisäistä viestintää. Palveluitamme ovat mm. • mediatyöpaja • mediasisältöjen ja –julkaisujen tilaustyöt • AV-esitysten taltiointi. Koulutuspalvelujamme lukuvuonna 2008-2009 ovat mm. • Digitaalinen videoeditointi • Open Ofﬁce • PDF-pohjainen julkaisu.

Liiketoiminta -palvelut

Innovaatio -palvelut

Tila- ja laitevuokraus

Kehitämme yritysten liiketoimintaa ja - osaamista sekä tuemme yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tarjoamme palveluita seuraavilta vahvuusalueiltamme:

Autamme yrityksiä ja julkisyhteisöjä kehittämään innovaatiotoimintaansa osana normaalia liiketoiminnan ja toimintatapojen kehittämistä.

Vuokraamme innovaatiotoimintaa tukevia tiloja ja av-laitteita kohtuullisin kustannuksin. Tarvittaessa ammattiosaajamme perehdyttävät ja/tai tukevat vuokraajaa tilojen ja laitteiden käytössä.

• myynti ja markkinointi (esim. markkinointisuunnitelmat ja asiakastyytyväisyyskyselyt) • talous ja rahoitus (esim. kannattavuuden arviointi ja hinnoittelu) • liiketoiminnan logistiikka (esim. logistiset selvitykset) • kansainvälistyminen (esim. Barentsin alue). Koulutuspalvelujamme lukuvuonna 2008-2009 ovat mm. • Asiakaspalvelu- ja myyntityö lupauksista tekoihin • Esiinny vakuuttavasti! • Kehity myyntineuvottelijana • Kundsvenska.

• ennakointitutkimus • Innomaraton • Pro Cluster • radikaalit innovaatiot • luovat ryhmätyöpajat ja - kokousratkaisut.

• Liikehuone • AV-kaluston vuokraus.

Koulutuspalvelujamme lukuvuonna 2008-2009 ovat mm. • •

Tehokas kokous Telenegotiating.

Lisätietoja Liikepalveluista www.tokem.fi/liike

Kuvat: Liikehuone-projekti Taitto: Tapani Valkonen

Liikepäivä laittaa vipinää

YHTEISTYÖHÖN

Kutsuvieraat Antti Palo (vas.), Tomi Saapunki, Esko Heinonen, Ossi Repo, Leena Alalääkkölä, Jan Palo ja Veli-Matti Kilpimaa tutustuivat Liikepäivän antiin

Koulujen alkaessa syksyisin, on aika tehdä myös uusia yhteistyösuunnitelmia tulevalle lukuvuodelle. Syksyisin järjestettävillä Liikepäivillä esitellään ja ideoidaan Liikkeen yhteistyötä alueen elinkeino- ja kulttuurielämän kanssa. Päivän tarkoituksena on saada mahdollisimman moni opiskelija ja opettaja innostumaan tutkimus- ja kehitystoiminnasta, sekä tarttumaan toimialan työelämälähtöisiin kehityshankkeisiin osana opiskelua ja uudenlaista oppimista.

Kemin ja Tornion kaupunkikuvan kehittämisideat esille ryhmätyöpajassa Vuoden 2007 Liikepäivään osallistui noin 400 opiskelijaa, kutsuvierasta sekä koulun henkilökunnan jäsentä. Opiskelijat osallistuivat OPERA -ryhmätyöpajaan, jossa haettiin ideoita Tornion ja Kemin kaupunkikuvien kehittämiseksi. Kehittämishaasteen opiskelijoille antoivat Kemin matkailun Tani Jär vinen ja Tornion kaupungin kaavoitusarkkitehti Jarmo Lokio. Ideoita saatiin luotua yhteensä 250 kappaletta. Näistä ideoista jatkojalostettiin vielä 50 huippuideaa, jotka katsottiin kehityskelpoisimmiksi. Kaikki ideat luovutettiin Tornion ja Kemin kaupunkien edustajille, jotka puolestaan valitsivat ideoista parhaimmat. Parhaita ideoita kehitetään kohti toteutusta ammattikorkeakoulun ja kaupunkien tiiviissä yhteistyössä. OPERA -ryhmätyöpajan lisäksi opiskelijat tutustuivat toimialan tutkimus- ja kehityshankkeisiin Mercurian liikuntasalissa hankemessuilla ja tekivät hankkeisiin liittyviä oppimistehtäviä. Hankemessujen avajaisissa esiintyi Lappian musiikkiopiskelijoista muodostuva Helena-bändi.

Kuvat: Petri Tiainen Taitto: Henrikki Jokela

Ensimmäisen vuoden viestinnän opiskelijat Piitu Venhola (vas.) ja Satu Lopina antoivat palautetta Liikepäivästä.

Kutsuvieraat aitiopaikalla Liikepäivän aikana järjestettyyn kutsuvierastilaisuuteen osallistui yli 20 alueen elinkeino- ja kulttuurielämän edustajaa. Tilaisuudessa lanseerattiin Liike-konsepti, avattiin Liikehuone sekä esiteltiin uunituore ExperienceLaplandTV – kanava. Lisäksi tapaamisessa ideoitiin KTAMK:n ja alueen välistä yhteistyötä. Kutsuvieraat vierailivat myös Liikepäivän hankemessuilla, Kemin ja Tornion kaupunkikuvan kehittämisen ideointityöpajoissa sekä Teris-hankkeen tulosten esittelytilaisuudessa. Kutsuvieraat löysivät useista hankkeista organisaatioilleen mielenkiintoisia yhteistyömahdollisuuksia.

Tervetuloa vuosittaisille Liikepäiville 24.9.2008 Tornion Mercuriaan! Päivän ohjelmasta ja ilmoittautumisesta löydät tietoa Liikkeen verkkosivuilta. www.tokem.fi/liike

Liikelehti 2008

Taitto: Anna Saharinen

Vastaava päätoimittaja Antti Haase

Julkaisija Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kaupan ja kulttuurin toimiala

Päätoimittaja Kati Koivunen

Ulkoasu ja taitto Jari Penttinen Petri Tiainen KTAMK kuvataideopiskelijat

Toimittaja Kaisa Kauppinen, viestinnän opiskelija

Painos 3000 kpl

Toimitusneuvosto Ari Alm Jukka Auraneva Jari Penttinen Antti Pietilä Petri Tiainen

Painopaikka Mikä lienee?

Kehityspäällikkö Antti Haase p. 010 383 5144 antti.haase@tokem.fi YHTEYSTIEDOT Liikepuhelin: p. 0400 126 287

Toimialajohtaja Leena Alalääkkölä p. 010 383 5408 leena.alalaakkola@tokem.fi

Verkossa: Koulutusohjelmat: Viestintä, kuvataide, liiketalous ja tietojenkäsittely

www.tokem.fi/liike E-mail: liike@tokem.fi

Koulutuspäällikkö Hannele Keränen p. 010 383 5426 hannele.keranen@tokem.fi