LIIKE ASIAKASLEHTI LIIKEKUMPPANEILLE 2011
MAHDOTON TEHTÄVÄ
– OPISKELIJAT TOTEUTTIVAT VETÄVÄN MARKKINOINTIVIDEON
RAJAPARTNERS OY –OPISKELIJOIDEN TAIDONNÄYTE YRITTÄJYYDESTÄ RADIOSPECIAL VEI RADION UUSIIN SFÄÄREIHIN
SISÄLLYS 1 Vuosisata aurinkoenergiaa Pääkirjoitus – Antti Haase
2-3 Yrittäjä ammentaa ideoita opiskelijoilta Botnia 24 uudisti nettisivujaan opiskelijoiden avulla.
4 Couchaus haastaa kateederit Kolumni – Mirva Juntti
Leena, Kati ja M
5 Hiomaton timantti
Sarjakuva – Kati Vuopala
Liikelehden 2011
6-7 Opiskelijat kokeilevat rohkeasti yrittäjyyttä
Kysyimme KTAMK:n opiskelijoilta liiketehtävistä.
27 Tokallinen toellista luovuutta
21 Ammattimainen ympäristö opettaa
Kide Solutions on kolmen ystävän yhteinen yritys.
Anni Portaankorva taittoi opinnäytetyönään kirjan.
Mediatilat kauppakeskuksessa innostavat opiskelijoita.
10-13 Alumnit auttavat tiellä tulevaisuuteen Alumnit tietävät työelämän niksit.
14-15 Sankarihahmot valloittavat sarjakuvapäivät
22-23 Mahdoton tehtävä: suoritettu!
28-29 Kauppa kannattamaan uusilla ideoilla
Viestinnän opiskelijat innovoivat markkinointivideon.
24-25 Liikkeen tapahtumia 2010-2011
Opiskelijoiden sarjakuvapatsaat esille suurelle yleisölle.
www.tokem.fi/liike Email: liike@tokem.fi Liikepuhelin: 0400 126 287
26 LiikeGallup
Radio Special –kurssilla tehdään kokeilevaa radiota.
8-9 Opinnäytetyöstä unelmien työhön
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kaupan ja kulttuurin alan sidosryhmälehti
inna
16-20 Kaiuttimista kajahtaa luovaa radiota
Rajapartners Oy:ssä yrittäjyys tulee tutuksi.
Liikelehti
toimitus
LIIKE järjestää vuoden aikana useita tapahtumia.
Päätoimittaja Kati Koivunen
Taiton ohjaaja Jari Penttinen
Toimittaja Minna Heikura
Liikegrafiikka
Kuvat Leena Koskela Ulkoasu ja taitto Kati Vuopala
Petri Tiainen
Kyläkaupat saa kannattamaan uusilla ideoilla.
29 Tähtäimessä Japanin valloitus Kalaliike Hast kokeilee kalaonnea ulkomailla.
Julkaisija Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kaupan ja kulttuurin toimiala Painopaikka KalevaPrint Oulu Painosmäärä 1 000
LIIKELEHTI
1
VUOSISATA AURINKOENERGIAA
V
uonna 2010 Kemi-Tornion amk:n kaupan ja kulttuurin opiskelijat tekivät kaikkien aikojen ennätyksen suorittamalla huikeat 6886 opintopistettä alueemme kulttuuri- ja elinkeinoelämää palvelevissa T&K-hankkeissa. Liike kanavoi siis opiskelijoidemme 100 henkilötyövuotta aluekehitykseen. Kiitän loistavasta tuloksesta uutteria opiskelijoitamme, heitä ohjanneita asiantuntijaopettajiamme sekä ennakkoluulottomia yhteistyökumppaneitamme. Olemme Suomen korkeakoulujen kärjessä opetuksen ja T&Ktoiminnan yhdistämisessä. Aiomme pitää tämän piikkipaikan myös jatkossa.
Liikkeen toistaiseksi merkittävin pedagoginen tiikerinloikka mitattiin syyskuussa 2010, kun liiketalouden LiikeAkatemian opiskelijat perustivat Rajapartners Oy:n. Heidän tradenomi- opintonsa toteutuvat oman yrityksen pyörittämisen kautta, akatemiavalmentaja Mirva Juntin ohjauksessa. Innostus oman jutun tekemiseen on ollut käsin kosketeltavaa. Omakin akkuni latautuu joka kerta nähdessäni tämän pioneeriporukan työn touhussa. Filosofi Pekka Himasen sanoin LiikeAkatemiassa virtaa ”aurinkoenergia”, jonka vaikutuksesta voimme kokea olevamme ”jotain enemmän”. Vastakohta on energiaa imevä ”musta aukko”, jossa koemme olevamme ”jotain vähemmän”. Olen viime vuosina oppinut keskittämään omaa työpanostani aurinkoenergialla toimiviin yhteisöihin. Latistajat, kriitikot ja apaatikot eivät minun energioitani enää pihistä! Liikeikkunan mediastudio aukesi helmikuussa 2011 Rajalla kauppakeskuksen toisessa kerroksessa, vastapäätä ”vanhaa” LiikeIkkunaa. Viestinnän koulutusohjelman radion ja television peruskurssit toteutuivat uudessa ympäristössä, joka toi runsaasti lisänäkyvyyttä toiminnallemme
Antti Haase
Kaupan ja kulttuurin toimialan kehityspäällikkö
ja tarjosi journalismin opiskelijoille mahdollisuuden työskennellä ”kansan parissa”, suoraan siellä missä tapahtuu. Syksyllä 2010 valmistunut Liikkeen porinakoppi, eli liikuteltava studio, mahdollisti ulkolähetysten teon muun muassa Kemin Lumilinnalta ja Outokummun Tornion tehtaalta. Kulttuurialan monipuolinen osaamisemme on kauppakeskuksessa näkyvillä myös 8.4.2011 avatussa LiikeGalleriassa, joka toimii viestinnän ja kuvataiteen opiskelijoiden teosten pysyvänä näyttelytilana.
ja erikoiskahvit (2e) sekä innostava lounaspuhe, jonka pitäjä kertoo omakohtaisesta innostavasta oivalluksesta, joka on saanut hänet työssään liikkeelle. Tähän mennessä olemme kuulleet inspiroivia puheita esimerkiksi lahjojen eroottisesta elämästä kaupan ja kulttuurin rajalla, valmentajuudesta aikamme ilmiönä sekä sosiaalisen median filosofiasta. Tule sinäkin mukaan liikelounastamaan ja lataamaan akkusi täyteen aurinkoenergiaa!
Viimeisen vuoden uusia avauksia oli myös marraskuussa 2010 lanseerattu Liikelounas. Liikelounas tarjoaa ruumiin ja hengen ravintoa luoville tekijöille joka toinen kuukausi klo 11:30-13:00 Rajalla kauppakeskuksen LiikeIkkunassa. Lähes ilmaiseen lounaaseen sisältyy keittolounas
P.S. Liikkeen tapahtumista ja toiminnasta saat lisätietoa verkkosivuiltamme liike.tokem.fi ja tykkäämällä Facebook-sivuamme www.facebook.com/liikeikkuna
2
LIIKELEHTI
YRITTÄJÄ AMMENTAA IDEOITA OPISKELIJOILTA
“
Toimeksiannot opettavat ja vaativat kaikkea, mitä työelämässäkin vaaditaan.”
Aki Särkelän (vas.) ja Botnia 24h:n toimitusjohtaja Raimo Kriston yhteistyö on sujunut saumattomasti.
LIIKELEHTI Toiminnanjohtaja Marja Kehus tuottaa sivuille sisällön Otto-Ville Lamminpään ohjeistuksella.
H
yvännäköiset ja toimivat Internetsivut ovat tärkeä osa yritysten markkinointia. Hyvän idean lisäksi toimivien nettisivujen rakentaminen vaatii osaamista ja aikaa. Botnia 24H -yrityksen toimitusjohtaja Raimo Kristo ratkaisi asian kääntymällä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun puoleen. – Olemme aiemminkin tehneet yhteistyötä oppilaitoksen kanssa. Muutama vuosi takaperin tilasimme käsiesitteen ja olimme siihen erityisen tyytyväisiä, Kristo kertoo. Hoivakoti Herukan yhteyteen avattiin toukokuussa 2011 Päihdejelppi, joten aika oli otollinen sivujen päivittämiseen.
Yhteistyötä monella alalla Kolmannen vuoden tietojenkäsittelynopiskelijat Otto-Ville Lamminpää ja Aki Särkelä valitsivat nettisivujen pohjaksi yksinkertaisen järjestelmän, jolloin asiakkaan on jatkossa helppo päivittää sivuja.
– Sisällön asiakas saa tuottaa sivuille kokonaan itse. Me pidämme tietenkin koulutuksen siitä, kuinka päivittäminen tapahtuu ja lisäksi kirjoitamme selkeät kirjalliset ohjeet, Särkelä opastaa. Opiskelijoiden tehtävänä on ollut luoda sivuille ulkoasu ja pohja, jolle sisältö laitetaan. Taustoja sivuille on haettu muun muassa Hoivakoti Herukan tiloista otetuilla kuvilla. – Graafinen suunnittelu oli vaikeinta, koska meillä ei ollut erikseen suunnittelijaa, Lamminpää pohtii. Nettisivuja tehtiin tietojenkäsittelyn it-labrassa työharjoittelutöinä. Särkelän mukaan opiskelumalli on todella hyvä, sillä opiskelijat pääsevät tekemään työelämälähtöisiä projekteja. – Toimeksiannot opettavat ja vaativat kaikkea mitä työelämässäkin vaaditaan. Asiakastöissä oppii esimerkiksi vaalimaan asiakassuhteita. Uusia tilauksia nettisivuista satelee kovaa vauhtia. Lamminpää ja Särkelä ovat käyneet antamassa yrityksille myös koulutusta sivujen päivittämiseen ja hallintaan.
3
Opiskelijoilla on uusimmat opit Hoivakoti Herukan uusille nettisivuille haettiin värimaailma yrityksen logosta, jonka suunnittelivat kulttuurialan opiskelijat kulttuurimaratonilla. Logon lisäksi kulttuurin opiskelijoiden ryhmä suunnitteli esitteen, jota Herukan väki voi jakaa esimerkiksi odotustiloihin. Kristolle jäi omien sanojen mukaan älyttömän hyvä fiilis myös kulttuurimaratonilta. – Opiskelijoilla oli todella vähän aikaa suunnitella logo ja esite, mutta he keksivät mielettömiä ideoita. He veivät työn loppuun ja saivat myytyä ideat, hän ylistää. Yrittäjälle opiskelijat voivat parhaimmillaan tarjota uusia ideoita ja näkemyksiä. Botnia 24h tekee laaja-alaista yhteistyötä useamman oppilaitoksen kanssa. Muun muassa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa yrityksessä työharjoitteluja. – Opiskelijoilla on freesejä ideoita, eivätkä he ole jumittuneet tiettyyn työskentelymalliin. Heillä on myös uusin tieto ja sitä kautta itsekin oppii uutta.
4
LIIKELEHTI
COUCHAUS HAASTAA KATEEDERIT c
oaching -palvelut on kuuma uudissana.
Naistenlehdet pursuavat life coachin avulla elämänsä järjestykseen saaneiden selviytymistarinoita ja juntturan näkÜiset konepajayrittäjät sanailevat silmät kimmeltäen, miten yhteys sisimpään on viimein, kolmen avioeron jälkeen, saatu auki henkilÜkohtaisen valmennusohjelman avulla. Jopa Big Brother -talosta häädettyjen apuna oli Palvelualojen ammattiliiton oma BB-Coach, joka valmensi asukkaat takaisin normaalielämään.
Todellisuudessa Couching -käsite on pyÜrinyt osana arkisempaa business-sanastoa jo toistakymmentä vuotta. Opettamisen muotonakin se on jo saavuttanut täysi-ikäisyyden syntysijoillaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjäyksikÜssä, Tiimiakatemiassa. Mistä tässä sitten oikein on kyse?
Coaching eli valmentaminen on prosessi, jossa valmentaja auttaa yksilÜä tai ryhmää ottamaan omat voimavaransa käyttÜÜn monipuolisesti. Tämä oivalluttava valmennusmuoto vaatii paitsi asiakkaan, myÜs tämän valmentajan sitoutumista toisiinsa aivan uudella tavalla. International Coach Federation määrittelee valmentamisen ajatuksia herättäväksi ja luovaksi yhteistyÜsuhteeksi, jonka tavoitteena on inspiroida asiakasta lÜytämään kokonaisvaltaisesti omat henkilÜkohtaiset ja ammatilliset potentiaalinsa.
Olen itse heittäytynyt valmentajaksi vuosi sitten. Voin jo tällä kokemuksella sanoa, että se sopii minulle. Tunnen astuneeni kreikkalaisten mentorien saappaisiin ja astelevani Aristoteleen askelia. Sillä jo tuolloin pidettiin tärkeänä kiireettÜmän kanssakulkijan merkitystä ihmisen henkilÜkohtaiselle kasvulle. Näen itse, että siinä missä Odysseus pyysi Mentoria huolehtimaan pojastaan Telemakhoksesta, on minulle uskottu oman tiimini kanssa kasvamisen haaste. Näen, että eri ammattikunnissa aina vallinnut mestari-kisälli –järjestelmä on valmentavan opettamisen myÜtä nostettu uudelleen ansaitsemaansa päivänvaloon.
Mir va Juntti
valmentaja, Kem
i-Tornion amm at
tikorkeakoulun Li
ikeAkatemia
Toinen ihminen on siis aina ollut tärkeä osa tulevaisuuttamme. Hellstenin Tommya lainatakseni, tartutamme joka hetki toisiimme jotakin biittiä. Näen, että ihminen on laumaeläin, joka kaipaa sielulleen peiliä.Tarvitsemme jotakuta, joka näkee juuri meidät yksilÜnä. Ja kun puhumme ääneen unelmiamme toiselle, muuttuvat ne todeksi. Valmentaja on parhaimmillaan juuri tuo kuuntelija. Meillä Kemi-Tornion amk:n LiikeAkatemiassa valmentamisen filosofia kiteytyy viiteen prinsiippiin: r7BMNFOUBKB MVP JMNBQJJSJO LBOOVTUBB JOOPTUBB KB LJJUUÅÅ r 7BMNFOUBKB MVP NFSLJUZLTJÅ r 7BMNFOUBKB PO JOOPTUBKB r7BMNFOUBKB WBMJUTFF BWBJOQFMBBKBU KPVLPTUB KB NZZ IFJMMF sanomansa aikaa säästämättä r 7BMNFOUBKB QBMLJUTFF IZWJTUÅ TVPSJUVLTJTUB
Merkillepantavaa mielestäni tässä on se, että edellä olevassa listassa ei missään vaiheessa korosteta valmentajan substanssiosaamista tai sen jakamista eli sitä, mihin opettajuus yleensä liitetään. Arjessa valmentajalla on kuitenkin opettajankin rooleja, vastaahan hän siitä, että opetussuunnitelman mukaiset paja-, innovointi- ja kehittämistunnit täyttyvät ja että jokainen tiimin pelaaja saa osakseen riittävän määrän haasteita projektien muodossa. Tärkeimmäksi tehtäväksi nostaisin kuitenkin juuri sen oikean biitin tartuttamisen. Sen, että aidosti kohtaan oman tiimini jäsenet joka päivä. Siinä tehtävässä olen saanut itse kasvaa kaikkein eniten. Siinä roolissa olen saanut luoda merkityksiä.
LIIKELEHTI
5
HIOMATON TIMANTTI
6
LIIKELEHTI
NUORET KOKEILEVAT ROHKEASTI YRITTÄJYYTTÄ M
iksi tuhlata aikaa luennoilla, kun samat asiat voi oppia tekemään käytännössä? Opiskelumallin muutoksen myötä liiketalouden kolmannen vuoden opiskelijat pääsivät opiskelemaan tiimiyrittäjyyttä Liikeakatemissa. Kaksitoista yrittäjän alkua piti perustamiskokouksen heinäkuussa ja tuolloin syntyi RajaPartners Oy. Jokainen on sijoittanut yritykseen kylmää käteistä reilu pari sataa euroa, joten harrastuksesta ei ole kyse. Opiskelijat tekevät täysiä työpäiviä, jotta yritys toimii ja saadaan menestystä. Yrityksen toiminta on haluttu pitää mahdollisimman laaja-alaisena. – Yleensä yrityksen pitää profiloitua johonkin tiettyyn alueeseen, mutta laajemman toiminnan kautta jokaisella on mahdollisuus löytää omat vahvuudet ja kärkiosaaminen, toimitusjohtaja Iikka Rahkonen selvittää. Yrityksen toiminta-alueeseen kuuluvat muun muassa markkinointitutkimukset, kahvilatoiminta, taloushallinto ja tapahtumien järjestäminen. Suurimpia ponnistuksia ovat Ladie’s night –hyvinvointitapahtuma ja Juhani Tammisen vierailu Torniossa.
Teoria on kaiken pohja RajaPartners Oy:llä on toimitusjohtaja ja hallitus, kuten osakeyhtiöllä kuuluukin olla. Jokaisella jäsenellä on oma vastuualueensa. Roolit eri projekteissa kuitenkin vaihtelevat ja jokaiseen toimeksiantoon valitaan aina uusi projektipäällikkö. Kaksi ensimmäistä vuotta opiskelijat tankkasivat alatietoutta koulussa. Rahkosen mukaan teoria on kaiken pohja. – Malli perustuu siihen, että luetaan kirjoja
ja sovelletaan oppimaamme yritykseen. Eihän kukaan kokoa Ikean kirjahyllyäkään lukematta ensin rakennusohjetta. Vaikka yrittäjät ovat oman itsensä herroja, ilman kokemusta ei yritystä tarvitse pyörittää. Valmentaja Mirva Juntti toimii tiimin ohjaajana. – Saamme toteuttaa itseämme, mutta Mirvalta saamme neuvoja ja mielipiteitä kun niitä tarvitsemme, myyntipäällikkö Heikki Taanila kertoo.
LIIKELEHTI
7
LiikeAkatemia Malli LiikeAkatemia- muotoiseen opiskeluun on haettu Tampereen ammattikorkeakoulun ProAkatemiasta. LiikeAkatemia ja ProAkatemia ovat liiketalouden koulutusohjelman yrittäjyyden suuntautumisvaihtoehto. RajaPartners Oy on pilottiryhmä liikeakatemiamuotoisesta opiskelusta Kemi- Tornion amk:ssa. LiikeAkatemiaa opiskelumuotona tullaan tarjoamaan myös kulttuurin ja tietojenkäsittelyn opiskelijoille viimeistään lukuvuonna 2012–2013.
Vielä yrityksen ei ole juuri tarvinnut markkinoida palveluitaan ja tunnettavuutta on kertynyt mukavasti. Yhteydenottoja on tullut paljon ja erityisesti Juntin hyvät kontaktit ovat olleet iso plussa yritykselle.
Yritys on opettanut vastuuta RajaPartners Oy on pilottiryhmä Liikeakatemia -muotoisesta opiskelusta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Opiskelijat näkevät
oman yrityksen ennen kaikkea mahdollisuutena ja into on ollut valtaisa. Porukka on yrittäjähenkistä eikä ketään ole hirvittänyt hypätä mukaan. Taanila kertoo, että yrittäjät ovat saaneet arvokasta kokemusta ja realistisen kuvan yrittäjyydestä. – Tärkeintä ovat hyvät yrittäjäelämän kontaktit, joita jokainen voi jatkossa hyödyntää. Rahkola puolestaan toteaa, että yhteisönä porukka on päässyt uudelle tasolle. Sekä ryhmätyö että sosiaaliset taidot ovat kehittyneet ja
yhteisöllisyys on kasvanut. Nuoret ovat päässeet kehittämään myös neuvottelutaitoja, kun tehtävät eivät tule valmiina opettajilta. Toimeksiantoihin liittyy aina raha, ja sitä kautta on opittu ottamaan ja kantamaan vastuuta. Taanilan mukaan RajaPartners Oy voi jatkossakin työllistää kahdesta kolmeen työntekijää. – Olisin päässyt paljon helpommalla, jos en olisi lähtenyt tähän mukaan, mutta päivääkään en vaihtaisi pois.
8
LIIKELEHTI
OPINNÄYTET
Kide Solutionsin toimitusjohtaja Liisa Koivisto haaveilee, että yritys pääsisi pian valloittamaan myös maailman markkinoita.
LIIKELEHTI
9
TYÖSTÄ UNELMIEN TOTEUTTAMISEEN T
arina alkoi syksyllä 2008, kun yhdentoista hengen opiskelijaporukka aloitti työharjoittelun. He loivat esiselvitykset käännösohjelmistolle, jonka avulla kaksi ihmistä voi keskustella ilman yhteistä kieltä. Saman vuoden lopussa syntyi ensimmäinen prototyyppi ja neljä opiskelijoista jatkoi ohjelmiston parissa opinnäytetyönä. Ohjelmiston kehittelyä jatkettiin erityisesti ensihoidon tarpeita ajatellen. Tulokset olivat kannustavia ja keväällä työ valittiin vuoden parhaaksi opinnäytetyöksi. Tuolloin oma yritys oli vasta haave, eivätkä opiskelijat tohtineet arvatakaan, mitä tuleman pitää.
Hyvät tulokset rohkaisevat yrittämään Liisa Koivisto, Pekka Ruuska, Jaakko-Juhana Oikkonen ja Marko Valvio osallistuivat ohjelmistollaan valtakunnalliseen Octopus – mobiilisovelluskilpailuun kaksi vuotta sitten. 36:n joukkueen joukosta tiimi valittiin parhaaksi. 5000 euron pääpalkinnon voittajat halusivat sijoittaa yritykseen. Valvio päätti jäädä porukasta pois, mutta muut hakivat pontta yrityksen starttaamiseen yrityshautomosta. – Uurastimme yrityshautomon suojissa. Yrityksen perustaminen ei kuitenkaan vielä tuntunut oikealta ratkaisulta, joten laitoimme yrityshaaveet toviksi jäihin, Koivisto toteaa. Tiimi suuntasi töihin eri puolille Suomea. Käännösohjelmisto sen sijaan päätyi koekäyttöön Outokummulle. Tulokset olivat loistavat. – Outokummulla oltiin käännösjärjestelmään todella tyytyväisiä. He huomauttivat, että nyt olisi hyvä aikaa laittaa yritys pystyyn, sillä he haluavat jatkaa sovelluksen käyttöä. Niin me sitten teimme, Liisa Koivisto iloitsee. Kaksi vuotta työharjoittelun alkamisesta, marraskuussa 2010 syntyi Kide Solutions.
Käännösohjelmistoa esiteltiin jo vuoden 2009 Liikelehdessä.
Helppokäyttöisyys takaa toimivuuden Ohjelmisto on ollut parin kuukauden koekäytössä myös Kemin vastaanottokeskuksessa. Kielivaihtoja oli kolme: sorani, dari ja venäjä. Tulokset olivat rohkaisevia. Terveydenhoitajan aamuvastaanotolla käännösjärjestelmä korvasi puhelintulkin lähes kokonaan ja säästi huomattavasti tulkkauskuluissa. – Lisäksi terveydenhoitajan aikaa säästyy valtavasti, kun potilaiden kanssa kommunikointi hoituu ilman kolmatta osapuolta, Koivisto selvittää. Potilaatkin olivat tyytyväisiä, kun saivat kirjalliset toiminta- tai lääkintäohjeet omalla kielellään. Kommunikointi sujuu valmiiden fraasien avulla. Ohjelmisto luodaan jokaiseen paikkaan sopivaksi haastattelujen pohjalta. Sovellus on tarkoitus pitää yksinkertaisena ja helppokäyttöisenä. Jokaisesta koekäytöstä kerätään tarkka palaute, jotta ohjelmistoa osataan kehittää oikeaan suuntaan. Yrityksen toimipiste on Torniossa ja toimitusjohtaja Koivisto on tällä hetkellä yrityksen ainoa palkollinen. Kide Solutionsin kehityspäällikkö Ruuska ja tuotepäällikkö Oikkonen tekevät töitä myös muualla. – Tavoitteena on, että pojat saadaan täysipäiväisesti mukaan tämän vuoden aikana. Heille perustamme omat toimipisteet Rovaniemelle ja Tampereelle, Koivisto visioi.
10
LIIKELEHTI
STEPIT-hanke ja LIIKEalumnit Hankkeen tavoitteena on kiinnittää alumnit työelämäyhteistyön rakentajiksi. Hanketta koordinoi Keski-Pohjanmaan amk. Kemi-Tornion amk ja Rovaniemen amk vastaavat kokonaishankkeessa koulutusmuutosprosessina pilottikoulutuskokonaisuuden rakentamisesta ja työelämäyhteistyömallin sekä alumniyhteistyön pilotoinnista. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja Pirkanmaan ELY-keskus. Lisätietoa hankkeesta: www.centria.fi/stepit
‘S
e oli päivänselvä valinta. Numerot ovat aina olleet minun juttuni”, Hannaleena Posti kertoo. Hän aloitti opinnot vuonna 2000 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa, pääaineena johdon laskentatoimi. 2004 tammikuussa valmistuneesta tradenomista piti tulla kauppias, mutta toisin kävi. Työura alkoi Ylitornion Osuuspankissa, missä numeroja rakastava nainen työskenteli kahtena kesänä. Opintojen loppumetreillä kesätyöt, työharjoittelun ja opinnäytetyön hän suoritti puolestaan Tornion Osuuspankissa. Ahkera työ palkittiin ja ura jatkui Osuuspankissa. 2008 keväällä Nordealla avautui sijoitusasiantuntijan paikka, johon Posti valittiin haastattelujen ja soveltuvuustestin kautta. Sijoitusasiantuntijan työssä Lapin tiet tulivat tutuksi, koska työkenttä oli laaja.
Alumnitoimintaan Hannaleena Postin houkutteli halu opastaa opiskelijoita.
LIIKEalumnit halutaan nähdä viidessä eri roolissa: neuvoja, kontakti, mentori, asiakas ja partneri. Alumnit tuntevat korkeakoulun, kynnys palata entiseen opinahjoon on matala ja heillä on työelämän kontaktit takataskussa. Kaupan ja kulttuurin toimialan mentoriohjelma käynnistyi syksyllä 2010. Mentori opastaa ja kannustaa työelämään ja hän osaa antaa opiskelijalle vertaistukea. Alumnille toiminta tarjoaa mahdollisuuden kehittää omaa osaamisen, vanhojen kontaktien ylläpidon ja uusien kontaktien luomisen sekä mahdollisuuden olla vaikuttamassa tulevaisuuden tekijöiden koulutukseen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Lisätietoja ja alumni-ilmoittautumiset: projektipäällikkö Tomi Sipola ja opintosihteeri Katja Mattila
Viimeisin käännös uralla tapahtui viime vuonna, kun organisaatiomuutoksen muutoksen myötä työtehtävä muuttui palvelupäälliköksi.
Käytännön vinkit auttavat eteenpäin Opinnot ovat tukeneet erityisesti organisaatiojohtamisessa. Opiskeluaikana Posti kertoo kaivanneensa käytännönohjeistusta ja konkreettista näyttöä, mitä tradenomi voi työkseen tehdä. Alumnitoimintaan hän paljastaakin lähteneensä siksi, että voisi ohjeistaa opiskelijoita. Posti toimii mentorina kahdelle toisen vuoden opiskelijalle. – Annan heille käytännön vinkkejä, kuten mitä valinnaisia kannattaa valita. Kerron myös millaisiin paikkoihin voi hakea ja millaisia hakemuksia kannattaa lähettää. Uskon, että tapaamiset ovat olleet antoisia molemmin puolin. Posti käy silloin tällöin kertomassa opiskelijoille pankista työpaikkana, ja Nordeassa on ollut useita tulevia tradenomeja työharjoittelussa. Stepit-hankkeessa alumnit pääsevät rakentamaan opintokokonaisuuksia. Koulu on Postin mukaan kehittynyt ja mennyt enemmän työelämän suuntaan. Palvelupäällikkö uskoo, että Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta saadaan tulevaisuudessa hyviä työntekijöitä. Mentori-toiminnan lisäksi iso plussa alumnina toimimisessa ovat olleet alumnitapaamiset. – Tapahtumissa saa jakaa kokemuksia saman alan ihmisten kanssa. Eri alojen osaajista taas saa muita hyviä kontakteja.
LIIKELEHTI
ALUMNIT AUTTAVAT TIELLÄ TULEVAISUUTEEN K emi-Tornion ammattikorkeakoulussa aloitti vuonna 2001 muiden innokkaiden opiskelijoiden joukossa Jani Postila. Tietojenkäsittelyn tradenomiksi opiskelija valmistui 2004. Postila kuvaa tietä työuran alkuun kivikkoiseksi. – Silloin oli kai jonkinlainen it-lama, eikä töitä oikein ollut. Työnantajilla taas ei tainnut olla oikein tietoa, mikä tradenomi on. Monet luulivat, että se on kuin merkonomi, Postila muistelee. Ensimmäisen kesän valmistumisen jälkeen Postila oli töissä Stora Ensolla, missä hän oli aiemmin suorittanut opintoihin kuuluvan työharjoittelujakson. Syksyllä tie vei Ruotsiin Luleån teknilliseen yliopistoon, josta Postila valmistui 2006. Työura otti tuulta alleen yliopistosta valmistumisen jälkeen. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirillä töitä riitti kahdeksi vuodeksi, kunnes eteen tuli uusia
Jani Postila uskoo, että työelämän osaajilla on opiskelijoille annettavaa.
haasteita ja mahdollisuuksia. Nyt Postila työskentelee Havator Groupilla it-päällikkönä.
Työelämään halutaan valmiita osaajia
Mukaan alumnitoimintaan Postila päätyi työkaverin kautta. Hän on käynyt kahdessa vanhat opiskelijat yhteen kokoavassa
11
alumnitapahtumassa ja niiden antiin hän ollut tyytyväinen. Tosin vapaa seurustelua saisi olla enemmänkin, jolloin ehtisi paremmin tutustua muihin alumneihin. It-ammattilainen voisi kaivata apua esimerkiksi ideoiden markkinoinnissa. Postila on ollut myös mukana kehittämässä uutta opetussuunnitelmaa. – Annoin vinkkejä, mikä siinä on hyvää ja mitä kannattaisi vielä kehittää. Postila uskoo, että työelämässä jo mukana olevilla on paljon annettavaa nuorille opiskelijoille. Hän muistelee, että oli itsekin hukassa, kun aloitti työnteon. Ammattilaiset osaavat kertoa, mihin opinnoissa kannattaa satsata ja millaisiin työtehtäviin kunkin alan opiskelija voi suuntautua. Postila huomauttaa, että työelämään halutaan valmiita osaajia. Työtilanne it-alalla on Postilan mukaan parantunut huomattavasti muutaman vuoden takaisesta. Hän kiittelee, että myös opetus on mennyt parempaan suuntaan ja vastaa nyt enemmän työelämän vaatimuksia.
12
LIIKELEHTI
Elokuvateatterin yrittäjänä Merja Maijanen saa työskennellä intohimonsa parissa.
M
erja Maijanen oli elokuvahullu jo nuorena. Intohimon johdattelemana hän suuntasi KemiTornion ammattikorkeakouluun vuonna 1998 opiskelemaan elokuvantekoa. Maijanen oli kouluaikana hyvin aktiivinen ja elokuvia valmistui paljon myös kurssien ulkopuolella. Vuonna 2003 Maijanen valmistui medianomiksi. Opintojen jälkeen tie vei Helsinkiin ja vuonna 2005 Maijanen pääsi sihteeriksi Sodankylän elokuvakeskukseen. Tuona aikana hän oli mukana myös Joulutarina – elokuvassa. – Alan työt ovat etelässä, mutta minä en halunnut jäädä
sinne ja kävinkin välillä täällä töissä. Monet ihmettelivät, miten onnistuin saamaan töitä näiltä korkeuksilta, Maijanen kertoo. Nuori medianomi ei viihtynyt kauaa Sodankylässä, kun eteen tuli uusia haasteita. Lehdessä ollut ilmoitus elokuvateatterin loppumisesta kotikaupungissa Torniossa herätti Maijasen kiinnostuksen.
LIIKELEHTI
Niinpä vuonna 2006 hänestä tuli elokuvateatteri Cult Cineman omistaja yhdessä äitinsä kanssa.
Käytäntö opettaa parhaiten Ennen elokuvateatteria yrittäjyys ei ollut käynyt Maijasen mielessä. Elokuvaohjaajan pesti olisi ollut unelmien täyttymys, mutta Cult Cineman myötä yrittäjyydestä on tullut unelmatyö numero kaksi. Maijanen on elävä esimerkki siitä, että yrittäjyys on hyvä vaihtoehto kulttuurialallakin. Yrittäjä huomauttaa, että elokuva-alalla töitä on todella vaikea saada, ellei ole kontakteja.
13
– Uskon, että tulevaisuudessa mennään yhä enemmän siihen suuntaan, että työpaikka on luotava itse. Cult Cinema tekee paljon yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa. Se on työllistänyt useita media-alan opiskelijoita ja tiloja vuokrataan usein elokuvien kuvauspaikaksi. Elokuvateatterissa järjestetään myös jokakeväinen lyhytelokuvien Elma-gaala. Maijanen kannustaa mielellään opiskelijoita ja antaa tarvittaessa PIKFJUB KB OFVWPKB POIBO IÅOFMMÅ LÅZUÅOOÕO LPLFNVT UBLBUBTkussa. Yhteistyötä voisi tehdä entistä laajemminkin. Esimerkiksi koulukinonäytökset ja elokuvien analysointi olisivat hyviä oppimismenetelmiä. – Tekeminen käytännössä opettaa parhaiten. Työharjoittelu ja tutorointi ovat myös nuorille tärkeitä ja samalla kun opettaa muita, oppii itsekin, Maijanen pohtii.
14
LIIKELEHTI
SANKARIHAHMOT VALLOITTAVAT SARJAKUVAPÄIVÄT Aliisa Reinikaisen (vas.) ja Annu Kyllösen Batman hohkaa supersankarin karismaa.
LIIKELEHTI
‘S
aimme liput sarjakuvapäiville, joten pääsemme yhdessä muun yleisön kanssa ihailemaan kuvanveistokurssilla tehtyä luomusta, kuvataitelijat Annu Kyllönen ja Aliisa Reinikainen kertovat innoissaan. Taitelijoiden kurssi osui juuri sopivaan saumaan, sillä tänä vuonna Kemin kansainväliset sarjakuvapäivät juhlivat 30 -vuotista taivalta. Juhlafestivaalien kokoelmiin kaivattiin täydennystä, niinpä sarjakuvapäivien vetäjä Risto Koskinen kääntyi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuvataiteilijoiden puoleen. Kyllösen ja Reinikaisen käsissä syntyi supersankari, jonka luominen ei ollutkaan aivan helppoa.
“
On mahtavaa saada työt esille suurelle yleisölle.”
– Batman on muuttunut vuosikymmenien aikana valtavasti. Halusimme veistoksen, jossa on sekä sarjakuva- että elokuvahahmoa, Kyllönen ja Reinikainen kertovat. Aliisa Kesti ja Ada-Maria Rantatalo taas pääsivät rakentamaan kurssilla toisen legendaarisen hahmon, Mummo Ankan. Kesti ja Rantatalo kertovat hakeneensa veistokseen vanhanajan Disneytä uuden sijaan. Sarjakuvapäivien sijaan Mummo Ankan matka jatkuu merille Silja Linelle. Galaxi ja Europa – laivat saavat useampia kurssin aikana toteutettuja hahmoja mukaansa seilaamaan. Hienon työn tulokset näkevät siis jopa tuhannet ihmiset.
Sankarin runko on täyttä terästä Suunnitteluun käytettiin noin viikko ja kahden viikon aikana syntyivät varsinaiset luomukset, usean työvaiheen jälkeen. Hahmojen runko on – kuten Mummo Ankalla ja Batmanilla kuuluukin olla – täyttä terästä. Toteuttamisessa opiskelijat pääsivät kokeilemaan myös matematiikan taitoja. Metallirungot vaativat useita laskelmia muun muassa mittasuhteista, jotta ammattiopisto Lappian metallialan opiskelijat saivat tehtyä rungoista tasapainoiset.
15
Kun valmiita tuotoksia katsoo, ei uskoisi, mitä kaikkea ne pitävät sisällään metallin lisäksi. Kokonaisuus rakentuu muun muassa kanaverkosta, rautalangasta, kitistä ja sanomalehtiliisteristä. – Kanaverkon muotoilu oli hitain ja hankalin vaihe. Käsissä oli haavoja monta viikkoa, Kyllönen nauraa. Supersankarin luojilla oli tällä kertaa myös erittäin hyvä syy tiirailla lihaksikkaita miehiä internetistä. – Batman on oikein ihmisen kokoinen ja mallinen, joten pystyimme hyödyntämään oikeita lihaksia työssä. Käytimme malleina luokan miehiäkin, Reinikainen paljastaa. Tekniikka ja materiaalit eivät olleet ennestään tuttuja, joten toteuttaminen oli mielenkiintoinen projekti. Yhteistyö ammattiopiston tekstiilija metallialan opiskelijoiden kanssa oli kuvataiteilijoista mieluista. Tuotokset opiskelijat luovuttavat hyvillä mielin eteenpäin muiden ihailtavaksi, sillä kaikki ovat lopputulokseen todella tyytyväisiä. – On mahtavaa saada työt esille isolle yleisölle, olemmehan tehneet niissä kovan työn, Rantatalo hehkuttaa.
Mummo Ankasta syntyi lämminhenkinen luomus Ada-Maria Rantatalon (vas.) ja Aliisa Kestin käsissä.
16
LIIKELEHTI
KAIUTTIMISTA KAJAHTAA K
emin Lumilinnan päivä sai aivan uudenlaista vauhtia, kun opiskelijat jättivät luokkahuoneen taakseen ja lähtivät paikan päälle tekemään radiota. Lähetys oli kolmas ulkotuotanto menneen lukuvuoden radiokurssilla. Sekä opiskelijoille että yrityksille yhteistyö radion tiimoilta on avannut uudenlaisia mahdollisuuksia.
LIIKELEHTI
LUOVAA RADIOTA
17
18
LIIKELEHTI
Lumilinnan kappelissa vihitään useita hääpareja talven aikana. Pasi Lapinkangas gallupoi RadioSpecialin lähetyksessä, lämmittääkö rakkaus tarpeeksi jään ja lumen keskellä.
V
Mikko Kinisjärvi sai tuntea juontamisen huuman ilman studion rajoittavia seiniä. Lumilinnassa mukana oli ainoastaan laitteisto ja juontajat saivat nauttia maaliskuun auringosta sisäpihalla.
”
Oppilaita, opettajia ja yrittäjiä täytyisi sitoa yhteen.”
erkostoituminen ja innovaatio ovat tämän päivän ydinsanoja. Uudet ideat muun muassa markkinoinnin ja myynnin saralla ovat välttämättömiä sekä yritysten että oppilaitosten esille tuomiseksi. Avain innovaatioihin voi löytyä eri alojen yhteistyöstä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on avannut mahdollisuuksia yhteistyöhön Meri-Lapin alueella aivan uudella tavalla: viemällä suoran lähetyksen, missä ihmiset liikkuvat. Aiemmin radion erikoiskurssi toimi vain iltaisin koulun omissa tiloissa. Ohjaava opettaja Ari Alm sanoo, että opetuksen tulisi vastata oikeita työelämän vaatimuksia. – Alueen yrityksiä pitäisi saada entistä enemmän mukaan opetukseen. Oppilaita, opettajia ja yrittäjiä täytyisi sitoa yhteen, kurssin toinen ohjaava opettaja Mervi Saukko pohtii. Radio päätettiin viedä siis sinne missä ihmiset ja yritykset ovat. Liikkeen investoima porinakoppi ja kannettava tekniikka mahdollistavat ulkotuotannot lähes missä vain.
LIIKELEHTI
Lukuvuonna 2010–2011 ulkotuotantoja tehtiin viidessä eri paikassa: syksyllä kaksi lähetystä Rajalla - På Gränsen kauppakeskuksella, keväällä Kemin Lumilinnassa, Radiofestareilla ja Outokummussa.
19
Juontajien lisäksi lähetyksessä tarvitaan useita reporttereja kertomaan tunnelmia ympäristöstä. Heidi Hannukaisen tuumaava ilme paljastaa, että reportteri osuuteen ei lähdetä ilman hyvää suunnitelmaa.
Vastaanotto yrityksissä positiivinen
Lähetyspäivät ovat jatkuvaa esiintymistä
RadioSpecial 2010–2011 oli pilottikokeilu. Saukon mukaan kokeiluun haettiin yrityksiä, jotka innostavat opiskelijoita ja tuovat haastetta, ja joilla on suurempi vaikutus alueen kannalta. Ensimmäisen kontaktin yrittäjiin ottivat opettajat, jotka tiedustelivat kiinnostusta yrityksessä paikanpäältä tehtävään radiolähetykseen. – Vastaanotto oli todella positiivinen ja niin se pitää ollakin. Yrityksen täytyy nähdä lähetyksen arvo ja merkitys, jotta yhteistyö voi toimia, Saukko selvittää. Avauksen jälkeen yhteydenpidon yrityksiin hoitivat opiskelijat. Jokaisella lähetyksellä oli tuottaja ja apulaistuottaja, joiden tehtävänä oli rakentaa kokonaisuus yhdessä muiden opiskelijoiden ja yhteistyökumppanin kanssa.
Kemin LumilinnaSpecialissa tuottajina toimivat viestinnän opiskelijat Ville Välimäki ja Johanna Latvala. Ulkotuotannot ovat tavallisen radiolähetyksen sijaan enemmän tapahtumatuottamista. Välimäen ja Latvalan mukaan lähetyksen rakentaminen vaatii paljon yksityiskohtien huomioimista ja jatkuvaa yhteydenpitoa yrittäjään. – Tuottajan työ on hektistä. Se tulee koko ajan mukana, eikä sitä voi jättää kouluun, Latvala kertoo. Välimäki puolestaan kehuu opiskelijakollegoita, joihin voi täysillä luottaa. Tehtävät tulee tehtyä, eikä ketään tarvitse neuvoa kädestä pitäen.
20
LIIKELEHTI
Viestinnänopiskelijat pitivät Lumilinnassa lapsille muovailuvahakilpailun, jossa jokainen sai muovailla oman suosikki hahmon. Lasten tunnelmia kisapaikalta kyselee Minna Heikura.
Ulkotuotannot ovat opiskelijoiden mukaan kiehtovia ja mielenkiintoisia, kun ihmisiä kulkee koko ajan ympärillä katsomassa työskentelyä. Latvala huomauttaakin, että lähetyspäiviin täytyy asennoitua eri tavalla. – Täytyy miettiä tarkasti, miten käyttäytyy ja mitä tekee, mainostamme kuitenkin koulua. Lähetyspäivät ovat radion tekemisen lisäksi jatkuvaa esiintymistä, Latvala huomauttaa. Opiskelijat antavat runsaasti kiitosta siitä, että ulkotuotannoissa ei ole valmista formaattia, jonka mukaan lähetys rakennetaan. Luovuudelle ja uusille ideoille jää tilaa, ja opiskelijat ovatkin hyödyntäneet sen monella tapaa. Kemin Lumilinnassa tanssittiin zumbaa, ja muovailuvahakilpailussa lapset saivat muovailla oman suosikkihahmonsa. JouluSpecialissa kauppakeskuksessa muovailuvahakilpailun vastine oli piparinkoristelukilpailu. Opiskelijat ovat saaneet lähetyksistä enemmän itselleen kuin pelkkä perinteisen radion tuottaminen voisi tarjota. – Olen aina ollut pesunkestävä uutisihminen. Specialin myötä löysin erilaisen tyylin. Pystyn tekemään myös huvittavampaa raportointia löysin rantein, Välimäki pohtii. Latvala puolestaan kertoo saaneensa lisää varmuutta. LumilinnaSpecialissa hän sai lisäksi huomata, että pystyy tuottamaan isoa tapahtumaa.
Yhteistyö kantaa hedelmää molemmille Yrityksiltä on tullut lähetyksistä hyvää palautetta. Saukon mukaan osa on ollut ehkä hieman yllättyneitäkin, kuinka hyvän kokonaisuuden opiskelijat ovat pystyneet rakentamaan. Myös opettajalta tulee kehuja opiskelijoille, jotka ovat ottaneet lähetyksistä vastuun ja kantaneet sen mallikkaasti. Kun opiskelijat ovat kurssilla vapaaehtoisesti, heihin on helppo luottaa. – Se on kuitenkin syytä muistaa, että tapahtumien takana ovat opiskelijat, eivät ammattilaiset. Asioita voi unohtua ja niistä joutuu muistuttamaan. Yrittäjät ovat kiireisiä, mutta aikaa pitäisi löytyä, kun tehdään yhteistyötä, Saukko huomauttaa. Kurssisuunnitelman tavoitteet täyttyivät hyvin ja jatkoa ajatellen lähetykset antoivat paljon uusia ajatuksia. Myös yhteistyökumppaneilta on tullut neuvoja ja toiveita jatkoon. Almin mukaan nyt on aukaistu päätä. Tavoitteena on, että oppilaitos on alueella tunnettu, ja ulkotuotannot ovat yksi keino tunnettuuden lisäämiseksi. Paras olisi, jos yritykset itse ottaisivat oppilaitokseen yhteyttä. – Yritykset saavat mainostusta esimerkiksi sosiaalisissa medioissa ja lähetysaikaa Radio Pron taajuudella. Ulkotuotannot ovat hyvää markkinointia, Saukko vinkkaa.
LIIKELEHTI
21
AMMATTIMAINEN YMPÄRISTÖ OPETTAA ´I nnostuimme ihan tosissaan, että pääsimme koulun ulkopuolelle ihmisten keskuuteen ja pois mukavuusalueelta, viestinnän opiskelijat Suvi Lappalainen ja Eero Harju kertovat tunnoistaan, kun kuulivat ensimmäistä kertaa uudesta kurssista. Tv:n ja radion peruskurssit siirrettiin alkuvuonna 2011 Rajalla – På Gränsen kauppakeskukselle. Toisen kerroksen mediatilat tarjoavat opiskelijoille aivan uudenlaisen ja innovatiivisen oppimisympäristön. Lappalainen ja Harju olivat mukana suunnittelemassa tv-lähetyksiä. Kurssin alussa mahdollisuudet analysoitiin ja suunniteltiin tarkkaan. Suoria tv-lähetyksiä tehtiin kurssin aikana neljä, joista kolme kauppakeskukselta. – Lähetykset tuntuivat todella isolta jutulta, kun sai olla ihmisten keskellä. Samalla ympäristö toi haasteita, koska koskaan ei voinut tietää, mitä tapahtuu, Lappalainen toteaa. Avoimessa toimitusympäristössä tekijät ovat jatkuvan huomion kohteena. Lappalainen huomauttaakin, että ulosantiin on kiinnitettävä huomiota silloinkin, kun kamera ei ole päällä.
Tilat haastavat positiivisesti Radiokurssilla opiskelijat saavat juontaa Liikkeen porinakopista, joka sijaitsee kauppakeskuksen aulassa mediatilojen edustalla. Lappalaisen ja Harjun ensimmäinen juontokerta sai hauskan käänteen. – Eräs ohikulkija laittoi nenän aivan kiinni kopin läpinäkyvään seinään. Koetimme pi-
tää koko ajan katsekontaktin toisissamme, etteivät pasmat menisi aivan sekaisin, he nauravat. Opiskelijat kokevat, että mediatilat tuntuvat enemmän oikealta toimitukselta ja he kokevat olevansa oikeita työntekijöitä. Vaikka päivät venyvät helposti pitkälle iltaan, jokainen jaksaa painaa, koska tekeminen on mieluista. – Tämä on osoitus myös koululta, että he luottavat oppilaisiin, että osaamme olla ammattimaisia. Vastuu taas tuo lisää motivaatiota työskentelyyn, Harju pohtii. Opiskelijat toivovat, että tekniikka saataisiin toimimaan jatkossa nykyistä paremmin. Tiloista tulisi saada enemmän ison mediatalon tyyliset. Tekniikka tulisi kehittää toimivammaksi ja työskentelytilaa tulisi olla enemmän.
Työelämälähtöisyys oppimisen perustana Kulttuurin koulutusohjelmavastaava Eija Rajalin-Ruotsalaisen mukaan kauppakeskukselle siirtymisellä haettiin juuri näkyvyyttä ja asiakasrajapintaa. Oppimisessa pyritään työelämälähtöisyyteen. Uudet mediatilat tarjoavat avoimen ja autenttisen oppimisympäristön. Radion ja tv:n yhteisillä tiloilla haetaan välineiden välistä synergiaa, sitä, että molemmat välineet voisivat hyödyntää toisiaan. Alkuvaikeuksien jälkeen kurssit ovat lähteneet pyörimään hyvin. – Lähdimme liikkeelle kovalla rytinällä. Haasteita on riittänyt ratkottavaksi, mutta alkukankeus kuuluu asiaan. Jos mitään ongelmia ei olisi ollut, jokin olisi silloin mennyt pieleen, Rajalin-Ruotsalainen naurahtaa.
22
LIIKELEHTI
Parhaan kuvan ja kuvakulman etsiminen on tarkkaa ja luovaa työtä. Juho Tuovila (vas.) ja Tommi Tuisku tarkastavat, että kameralle tallentuu priimaa kuvaa.
K
emi-Tornion ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijat valloittivat rikkovan aineenkoetuksen laboratorion. Joukko suoritti tehtävää, jonka tavoitteena oli markkinointivideo laboratorion toiminnasta kansankielellä. Aikaa tehtävän suorittamiseen oli vain muutama viikko. Toimeksianto herätti heti tuottajana toimineen Minttu Merivirran ja videon ohjanneen Juho Tuovilan mielenkiinnon. – Projekti vaikutti mielenkiintoiselta ja haastavalta. Kuvallisesti pääsimme leikkimään yksityiskohdilla sekä käyttämään luovuutta, opiskelijat selvittävät. Projektipäällikkö Rauno Toppila Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta kertoo, että ajatus videon tekemisestä ehti kyteä pitkään. Viimein tuli aika tarttua härkää sarvista ja niinpä Toppila otti yhteyttä viestinnän opiskelijoihin.
Suunnittelu on kaiken a ja o Opiskelijoiden täytyi suunnitella kaksi erilaista videota. Toinen tuli markkinointitarkoituksiin ja toinen opetus- ja messukäyttöön. – Tekninen kuvaaminen on vaikeaa ja erikokoisia kuvia täytyy olla paljon, Tuovila selvittää. Juonta markkinointielokuvaan haettiin yhdessä toimeksiantajan kanssa. Ajatus laboratorioon murtautuvasta agentista lähti Mission imbossible – elokuvasta. Yhteistyö sujuu saumattomasti, kun molemmat osapuolet kuuntelevat toisiaan ja näkemykset tuotoksesta saadaan kohtaamaan. Merivirta oli tyytyväinen siitä, että asiakkaalla oli selvät ajatukset, mitä hän tuotteelta haluaa.
LIIKELEHTI
23
MAHDOTON TEHTÄVÄ: SUORITETTU!
Valot ovat äärimmäisen tärkeät, kun tehdään kuvauksia. Kai Kotajärvi varmistaa, että valot ovat juuri oikeilla paikoillaan.
– Rajat eivät kuitenkaan olleet liian tiukat, joten meidän oli helppo tarjota omia ideoita ja näkemyksiä videoista, hän kertoo. Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Varsinaisiin kuvauksiin opiskelijat käyttivät neljä päivää. Toppila kehuukin vuolaasti tuottajaa, joka piti myös toimeksiantajan koko projektin ajan perillä tapahtumien kulusta.
Lopputulos on pro-tasoa Kaksi valmista videota muutamassa viikossa voi kuulostaa paljolta. Ohjaavan opettajan Timo Puukon mukaan oli kuitenkin hyvä, että versioita tehtiin kaksi, koska asia ja fiktio olisi ollut vaikea mahduttaa samaan pakettiin. Lopputulos oli mitä mainioin sekä opiskelijoiden että toimeksian-
tajan mielestä. Kekseliäät leikkaukset ja jännittävä tunnelma fiktiivisessä videossa pitävät katsojan otteessaan. – Saimme videot valmiiksi ja niitä kehtaa näyttääkin, Tuovila ja Merivirta vakuuttavat. Toppila on ehtinyt jakaa fiktiivistä videota eteenpäin tutuille ja palaute on hänen mukaansa ollut vain positiivista, eikä ole toimeksiantajalla itsellänsäkään huonoa sanottavaa projektista. – Fiktioelokuvassa vartija näyttää vartijalta ja agentti agentilta. Kerronta on kansantajuista, ja toivottavasti saamme herätettyä opiskelijoiden mielenkiinnon. Täysin pro-tasoa, Toppila ylistää.
Katso viestinnän opiskelijoiden taidonnäyte osoitteesta youtube.com. Teoksen löydät hakusanalla KTAMK agentti.
24
LIIKELEHTI
6.11.10. Ladies’ Night – tapahtuman päätähti oli Miss Universum Anne Pohtamo. Hän antoi illan vieraille vinkkejä pukeutumiseen ja hyvinvointiin. Lavakarisma loisti upeasti, kun Pohtamo esitteli tulevan kevään muotia.
LIIKKEEN TAPAHTUMIA 2010-2011
Naisten hyvinvointitapahtumassa Ladies’ Nightissa naiset saivat istahtaa hetkeksi rentoutumaan ja nauttimaan, kun ammattiopisto Lappian opiskelijat laittoivat kädet kuntoon.
Tomi ”Passion Visio” Sipola sai kunnin toimina Liikeikkunassa 16.3.11 järjestetyllä Liikelounaalla dj:nä. Lounasmusiikkina vieraat saivat nauttia rockin kuninkaan Elviksen svengistä.
LIIKELEHTI
25
Liikeikkunassa Liikelounaalla 16.3.11 esitelmöi Mikko Manninen sosiaalisesta mediasta. Työelämässä sosiaaliseen mediaan liittyy useita huomioitavia asioita, kuten markkinointi. Kaikki yritykset eivät vielä osaa hyödyntää sosiaalista mediaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Ammattiopisto Lappian kouluttaja Tuula Saaritie ja kaupan ja kulttuurin kehityspäällikkö Antti Haase nauttivat Liikelounaan antimista.
Liikeikkunassa on nähty ja kuultu useita yrittäjien tarinoita. Kolmannessa osassa 15.2.11 pellolainen yrittäjä ja teollisuusneuvos Allan Lehto avasi vieraille yrittäjyyden saloja sekä omaa yrittäjyyshistoriaa. Lehto on tunnettu muun muassa marjojen ja porojen jalostuksesta.
26
LIIKELEHTI
?
LIIKEGALLUP 1. Mitä teit liiketehtävänä? 2. Mitä opit/sait siitä? Lisää opiskelijoiden kokemuksia liiketehtävistä myös verkossa liike.tokem.fi/
Asfaw Hana Kebede Tietojenkäsittely, BIT Teen LIIKEakatemia it:ssä työharjoittelussa erilaisia webbisivuratkaisuja asiakkaille toimeksiantoina. On hienoa, että täällä on eri kansallisuuksia tekemässä asiakastöitä, ilmapiiri on kansainvälinen. Oikeat asiakastyöt kehittävät tietoutta ja oppimista. Olen oppinut valtavasti uutta webbisivujen tekemisestä.
Matti Ollila Viestintä Tein maahanmuuttajille karaokevideokokonaisuuden. Kuvasin ja editoin materiaalin, tietenkin karaokevideotyyliin. En ole ikinä ennen tehnyt karaokevideoita, joten se oli uutta. Toimeksiannosta sain opintopisteitä vapaasti valittaviin opintoihin.
Henna-Maria Räisänen
Aki Nurkkala
Kuvataide
Liiketalous
Tein esitteen LiikeAkatemiasta jatko-opiskeluja suunnitteleville nuorille. Projekti oli mielenkiintoinen ja sain keksiä itse paljon ideoita ja käyttää luovuutta. Opin projektissa paljon uutta ja mitä esitteen tekeminen vaatii. Seuraavalla kerralla tiedän, mitä kannattaa tehdä toisin.Tehtävän myötä innostuin, että vastaavanlaisia projekteja voisi toteuttaa enemmänkin.
Olin mukana tekemässä uudelle musiikkiliikeyrittäjälle mainoksia nettisivuille. Lisäksi teimme julisteen, mitä voi jakaa eri paikkoihin. Toimeksianto oli mukava. Saimme yhteistyökumppanin, jonka kanssa teemme yhteistyötä jatkossakin. En ole vielä ollut paljon asiakkaiden kanssa yhteydessä, joten projektin myötä kehittyivät vuorovaikutustaidot.
“
LIIKELEHTI
27
Teoksen eteen oli nähty paljon vaivaa ja nyt tuloksen näkivät muutkin kuin muutamat sisäpiiriläiset.”
J
os saisit valita, kirjoitatko kymmeniä sivuja opinnäytetyötä vai tekisitkö lopputyösi käytäntöön suunnaten, kumman valitsisit? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuvataideopiskelija Anni Portaankorva halusi taidoistaan konkreettista näyttöä ja valitsi käytännönläheisen työn. Haasteena oli tehdä graafinen suunnittelu ja taitto pohjoisen taiteen tekijöiden töitä esittelevään Tokallinen toellisuutta – kirjaan. Ulkoasun suunnittelun hän sai aloittaa tyhjältä pöydältä oma luovuus apuvälineenä. – Julkaisussa on kymmenen eri kirjoittajaa ja artikkeleista piti saada saman näköisiä. Kokonaisuus piti rakentaa niin, että teos näyttää kirjalta. Taiteilija suunnitteli yhden osan kerrallaan ja hioi yksittäisiä pieniä yksityiskohtia. Kokonaisuus syntyi palanen kerrallaan. Yhteisiä linjauksia ja muotoja ulkoasuun kuvataiteilija haki yhdessä kirjan toimituskunnan kanssa. – Puoli vuotta kestäneen projektin aikana kävin lähes sadassa palaverissa, Portaankorva naurahtaa.
Lopputulos näyttävästi esille Helmikuussa 2011 teos oli lopulta viimeistä silausta myöten valmis. Teoksen julkistamistilaisuudet pidettiin sekä Helsingissä että Torniossa. – Julkistamistilaisuudet olivat palkitsevia. Teoksen eteen oli nähty paljon vaivaa ja nyt tuloksen näkivät muutkin kuin muutamat sisäpiiriläiset, Portaankorva kertoo hymyssä suin. Taitto- ja suunnitteluprosessia Portaankorva kuvaa mielenkiintoiseksi. Hän sai lisää ammattitaitoa sekä taitoa työskennellä projektiluontoisesti. Työssä oli todella tärkeää huomioida asiakkaan visiot ja toiveet. Portaankorva muistuttaakin, että kuvataidealalla on todella tärkeää osata kuunnella asiakasta. Konkreettiset näytöt ovat valtava etu, kun hakee töitä. – On hyvä, että voi osoittaa, että on kouluaikana tehnyt muutakin kuin opiskellut. Pelkät paperit sen sijaan eivät kerro mitään. Koulu antaa valmiudet, mutta työssä oppii parhaiten, Portaankorva uskoo.
TOKALLINEN TOELLISTA LUOVUUTTA
28
KAUPPA KANNATTAMAAN UUSILLA IDEOILLA K
LIIKELEHTI
auppa pohjoisessa Suomessa, pitkät välimatkat ja pieni asiakaskunta. Kuinka saada kauppa entistä kannattavammaksi ja turvata tulevaisuus? Kemijärveläinen lastenvaateliike Paapero ratkaisi ongelman avaamalla oman nettikaupan. Nyt yrityksen tuotteet tavoittavat jopa saksalaisen asiakaskunnan. Pelkosenniemellä ja Sallassa kyläkauppojen kannattavuus ratkaistiin toisella tavalla. Molemmilla liikkeillä on myynnissä samanlaiset tuotteet, mutta liikkeet eivät kilpaile keskenään. Myyjät päättivät siis yhdistää voimansa. Yhdelle liikkeelle tuotteiden tilaaminen jälleenmyyntiin on kallista. Kustannukset pienenevät huomattavasti, kun jälleenmyyntituotteet ostetaan tukusta yhdessä toisen liikkeen kanssa. Tässä vain kaksi esimerkkiä siitä, kuinka kansainvälisessä hankkeessa on haettu ratkaisua kyläkauppojen kannattavuuteen ja tulevaisuuden turvaamiseen.
Hans Zwaga (vas.) ja Esa Jauhola toivovat, että yhteistyö yritysten kanssa jatkuu vielä hankkeen päättymisen jälkeen.
LIIKELEHTI
29
Välimatkat eivät este kehittymiselle Pidä kyläkauppasi kannattavana, on Retail in Rural Regions – hankkeen tunnuslause. Haja-asutusalueilla kyläkaupoilla riittää haasteita siinä, kuinka saada kauppa kannattamaan. Samat haasteet kaipaavat ratkaisua Suomen lisäksi useassa muussakin maassa. Retail in Rural Regions – hankkeessa ovat mukana Islanti, Pohjois-Irlanti, Färsaaret, Skotlanti, Ruotsi ja Norja. Hanke polkaistiin käyntiin vuonna 2009 ja se kestää vuoden 2011 loppuun. Suomessa hanke kattaa koko Lapin. Kemijärven, Pelkosenniemen ja Sallan lisäksi kauppoja on kehitetty muun muassa Tervolassa. Pyhätunturilla mökinvuokrausyritys rakensi varausjärjestelmän nettiin, mikä helpottaa esimerkiksi ulkomaalaisten mökkivarauksia. – Teimme vuosi sitten opiskelijoiden kanssa matkan, jolla tutustuimme eri liikkeisiin ympäri Lapin. Teimme haastettuluja ja haimme kehitysideoita eri liikkeille. Ideoita tuli valtava määrä, konsultti Hans Zwaga kertoo. Suomen lisäksi matkoja on tehty myös kumppanuusmaihin. Zwaga huomauttaa, että kehitysratkaisuihin avain voi löytyä myös ulkomailta. Esimerkiksi norjalainen kirjakauppa kehitti toimintaansa Italiasta haetun mallin avulla. Kirjakaupassa kehitettiin muun muassa leikkitoimintaa lapsille siksi aikaa, kun vanhemmat tekevät ostoksia.
Kehittämistä tulee jatkaa tulevaisuudessa Uusista ratkaisuista on pidettävä seurantaa, jotta niiden toimivuutta osataan arvioida. – Asiakkaat ovat arvioineet tehtyjä töitä. Vastauksia ei ole saatu vielä paljon, sillä muutos näkyy hitaasti, Zwaga arvioi. Zwaga toivoo, että koulutusta ja yhteistyötä yritysten kanssa olisi jatkossakin. Seminaareissa yrittäjien tietotaitoa kehitetään muun muassa markkinoinnin saralla. – Harva hoksaa esimerkiksi kännykän käyttömahdollisuuksia markkinoinnissa. Seminaarien jälkeen osallistujat osaavat yhä paremmin hyödyntää yksinkertaisia välineitä toiminnan kehittämisessä, konsultti Esa Jauhola selvittää. Zwaga toivoo, että yhteistyö yritysten kanssa jatkuisi edelleen hankkeen päättymisen jälkeen. – Uusia ideoita ja mahdollisuuksia on valtavasti. Yrittäjillä ei kuitenkaan ole aikaa toteuttaa kaikkea. Meidän tehtävämme on auttaa heitä.
TÄHTÄIMESSÄ JAPANIN VALLOITUS P
ieni kilpailu piristää ja kannustaa tekemään aina paremmin, koulussakin. Torniolaisen Kalaliike Hastin suunnitelmissa on kokeilla, millaista kalaonnea Japanin markkinoilla on tarjolla. Ilman toimivaa liiketoimintasuunnitelmaa on maailmanmarkkinoille kuitenkaan turha yrittää. Kalaliike päättikin luovuttaa suunnitelman teon liiketalouden opiskelijoiden käsiin. Haaste otettiin koulussa vastaan ja suunnitelmia lähdettiin tekemään viidentoista pienryhmän voimin. Jokainen ryhmä laati oman suunnitelmansa. Olihan kyseessä ensimmäinen suurempi ulkomaankaupoille tähtäävä projekti sekä ohjaavalle opettajalle Jukka Laurille että opiskelijoille. – Uutena asiana tässä tulee tuotteen kuljetus ulkomailla, jossa on omat hankaluutensa, logistiikan opiskelijat Jari Virtala ja Janne Valta pohtivat.
Vieras ala haastaa opiskelijat Selviteltävää riittää, kun tähtäimessä ovat ulkomaanmarkkinat. Opiskelijoiden ja toimeksiantajan yhteisissä palavereissa riittääkin pohdittavaa ja kyseltävää kuljetuksen lisäksi. Kalaliike Hastilla on Japanissa oma yhteyshenkilö, mikä helpottaa tuotteen puskurointia vieraassa maassa. Yrityksen myyntipäällikkö Jouni Hast luottaa siihen, että opiskelijat tekevät hyvät suunnitelmat. Opiskelijoilla ei ole aiempaa kokemusta kalanmyynnistä, mikä on yrittäjän mielestä hyvä asia. – Tässä tulee vastaan asioita, joita itse ei välttämättä ole huomannut. Pitkään alalla ollut helposti urautuu, Hast pohtii.
-TUO NE MEILLE!
L Verkossa: http://liike.tokem.fi/ E-mail liike@tokem.fi Liikepuhelin 0400 126 287