LIIKELEHTI 2009
ASIAKASLEHTI LIIKEKUMPPANEILLE
RAJALLA - PÅ GRÄNSEN toimiva oppimisympäristö
TIETOTEKNIIKALLA kielimuuri kumoon
MEDIATAITURIKSI kitaran varresta
SISÄLLYS 1
Liikevoimaa opiskeluun ja yritysten arkeen
Pääkirjoitus, Kehityspäällikkö Antti Haase
2-3
Kielimuuri kumoon tietotekniikan avulla
4-5
Michael toteuttaa koiramaista haavettaan esihautomossa
6-7
Opiskelijaryhmä kehitti käännösohjelman.
Spinnovaattori auttaa liikeideoiden kehittelyssä.
Kitaran varresta mediataituriksi Viestinnän yliopettaja Ari Alm hyppäsi Ylen leivistä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun pestiin.
8-9
Opiskelijat säästävät yrittäjän aikaa ja rahaa
10-11
Keminmaa teetti muuttoliiketutkimuksen
12-13
Lämärit saivat apua markkinointiinsa
14-15
Kauppakeskus on toimiva oppimisympäristö
Avoimet lähdekoodit helpottavat yrittäjän arkea.
Kunta kyllästyi muuttotappioon ja ryhtyi toimeen.
Markkinointisuunnitelmalla ja kampanjalla näkyvyyttä.
Kauppakeskukselle työvoimaa ammattikorkeakoulusta.
16-17
Hans Zwaga encourages students into projects
18-19
Opiskelijoiden käsissä syntyy nettiyhteisö
How to get study-points and a lot of experience at the same time.
Liikelehti
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kaupan ja kulttuurin alan sidosryhmälehti www.tokem.fi/liike Email: liike@tokem.fi Vastaava päätoimittaja Antti Haase Päätoimittaja Kati Koivunen Toimittaja Hanna Vierumäki Kuvat Leena Koskela Ulkoasu ja taitto Hanna Ahvensalmi Taiton ohjaaja Jari Penttinen Liikegrafiikka Petri Tiainen Julkaisija Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kaupan ja kulttuurin toimiala Painopaikka Hämeen kirjapaino Tampere Painosmäärä 2 000
Opiskelijatyöt yritysten nähtäväksi sekä työvoimaa projekteihin. Yhteystiedot
20-21
Liikepankki vei runojen maailmaan Medianomiopiskelijat tekivät äänilevyn kirjoittajaryhmä Ringille.
Verkossa: www.tokem.fi/liike
22-23
Opiskelijoilta apua matkailun kehittämisessä / Yritykset tutuiksi projektin kautta
Liikepuhelin: 0400 126 287
24-25
Ammattikorkeakoulun kirjasto auttaa etsivää
26-27
Keminmaan energian ilme uusiksi
28-29
Opiskelijat brändäsivät lappilaisen kylän
Apua tiedonhakuun ja vapaita työtiloja.
Kuvataideopiskelijat saivat vapaat kädet suunnitteluun.
Medianomiopiskelijat nostivat Könkään maailmankartalle.
E-mail: liike@tokem.fi
LIIKEVOIMAA OPISKELUUN JA YRITYSTEN ARKEEN
LIIKELEHTI
1
ILMÄILET NYT VUOSITTAIN ILMESTYVÄÄ toista Liikelehteä. Esittelemme Liikelehdessä konkreettisia esimerkkejä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja alueen yritysten yhteistyöstä, jossa kaikki ovat voittajia. Liike paitsi tuottaa ideoita, ongelmanratkaisuja ja käytännön toteutuksia, myös kartuttaa kaikkien osallisten osaamista ja edistää koko alueen elinkeinoja kulttuurielämän elinvoimaisuutta. Liikkeen kautta opiskelijamme ovat löytäneet uuden vaihteen, asenteen ja tekemisen meiningin opintoihinsa. Oikean tekemisen kautta pääoma ei jää hautumaan pulpetille, vaan pääsee kasvamaan korkoa työelämää varten. Yrityksille ja julkiselle sektorille opiskelijamme ovat tärkeää asiakaskuntaa ja tulevaa työvoimaa. Nuorten osaajiemme tuoreilla ja ennakkoluulottomilla näkemyksillä on lisäarvoa. Vuonna 2008 opiskelijamme suorittivat Liikkeen toimeksiantojen parissa yli 5 000 opintopistettä, joka vastaa yli 70:tä henkilötyövuotta suoraan alueen kehittämiseen. Opiskelija: Makaako pääomasi pulpetilla? Älä hukkaa potentiaaliasi, vaan lähde välittömästi Liikkeelle! Yrittäjä: Miten Sinun organisaatiosi voisi hyödyntää Liikevoimaamme? Tarjoamme 1000 innokkaan opiskelijan ja 60 kokeneen opettajan osaamista yrityksesi arkeen median, liiketoiminnan ja tietojenkäsittelyn osaamisalueilla Mäkihyppääjälegenda Matti Nykänen on osuvasti kiteyttänyt olennaisen liikemiesten ja liikenaisten asenteesta: ”Huominen on aina tulevaisuutta!” Antti Haase Kehityspäällikkö Kauppa ja Kulttuuri / Kemi-Tornion amk
2
LIIKELEHTI
KIELIMUURI KUMOON TIETOTEKNIIKAN AVULLA RI KANSALLISUUKSIEN KOHTAAMINEN ja siten myös erilaisten kielten osaaminen on arkipäivää yhä useammalle ammattiryhmälle. Haaste on suuri etenkin terveydenhuollossa, jossa asiaan on haettu ratkaisua tietotekniikan avulla. Viiden hengen opiskelijaryhmä on ottanut haasteen vastaan ja kehittänyt ohjelmiston kielimuurin ylittämiseksi. Kysymyksessä on ohjelmisto, joka kääntää erilaisia palvelutilanteissa tarvittavia fraaseja halutulle kielelle. Ohjelmisto suunnitellaan palvelemaan terveydenhuoltoalan henkilöstöä, erityisesti pelastustehtävissä työskenteleviä. Ohjelmiston on tarkoitus nopeuttaa pelastustoimenpiteitä, jos kielimuuri aiheuttaa esteitä pelastajan ja uhrin välillä.
Ohjelmisto räätälöidään käyttäjälle sopivaksi Pekka Ruuska, Marko Valvio, Liisa Koivisto, Janne Pekkala ja Jaakko-Juhana Oikkonen aloittivat ohjelmiston valmistelun syksyllä 2008. Esiselvittelyt suoritettiin työharjoittelun merkeissä. Keväällä työharjoittelu muuttui opinnäytetyöksi, kun tuotteen valmistaminen alkoi. – Toiveena on, että tästä hankkeesta kehittyisi myöhemmin yritys, Liisa Koivisto paljastaa. Yrityksille on tarkoitus myydä täysin valmis tuote. Tuotteeseen kuuluu opiskelijoiden suunnittelema ohjelmisto yrittäjän tarpeisiin räätälöitynä sekä tarkoitukseen sopivat laitteet. Tuotteen on tarkoitus palvella useampia aloja. Ohjelmisto on vapaasti muokattavissa, joten yrityksille on helppo valmistaa juuri sopivaa käyttötarkoitusta ajava sovellus. Mahdollisia käyttäjiä voisivat olla esimerkiksi poliisi, tulli ja bussinkuljettajat.
Käännösohjelmisto tulee tarpeeseen Idea käännösohjelmistosta ei ollut uusi, sillä aikaisemmin oli valmistettu jo vastaava tuote kassa-asiointia helpottamaan. Ohjelmistoa testattiin Tornion ABC-liikennemyymälässä menestyksekkäästi. Myös terveydenhuoltoalalle suunnattu ohjelmisto on saanut jo ennen valmistumistaan hyvän vastaanoton. – Toivottavasti tuote otetaan testien jälkeen tosikäyttöön, tietojenkäsittelyn lehtori Juha Meriläinen toivoo. Esimerkiksi Tornion ensihoitajat ovat olleet apuna ohjelmistoa suunniteltaessa. Heidän avullaan on selvitetty, minkälaisia fraaseja käännösohjelmaan tarvitaan. Kolarilainen ensihoito ja sairaankuljetus Äkkihoppu Oy ottaa ohjelmiston koekäyttöön sen valmistuttua. – Kommunikointitarve lisääntyy koko ajan, mutta kielitaito ei. Tällainen käännösohjelmisto on erittäin kaivattu väline, Meriläinen selittää. Meriläinen lupaa ohjelmiston olevan helppokäyttöinen. Palveluprosessi löytyy mallinnettuna ja valittavana on valmiita lauseita ja vastausvaihtoehtoja. Kielivaihtoehtoina ovat esimerkiksi englanti, ruotsi, venäjä ja saksa. Ohjelmiston käyttö ei edellytä kielen oikean lausunnan osaamista, sillä keskenään kommunikoivilla henkilöillä on käytettävänä omat laitteet, joiden kautta he keskustelevat. Kun toinen valitsee omalla laitteellaan haluamansa lauseen, ilmestyy lause oikealle kielelle käännettynä toisen laitteeseen.
LIIKELEHTI
Kommunikointitarve lisääntyy koko ajan, mutta kielitaito ei. Tietojenkäsittelyn lehtori Juha Meriläinen
Liisa koivisto (vas.), Janne Pekkala, Marko valvio, Jaakko-Juhana Oikkonen ja Pekka Ruuska kehittivät käännösohjelmiston kieliongelmia varten.
3
4
LIIKELEHTI
Monesti hullultakin kuulostava idea saattaa olla hyvin tuottoisa. Esihautomo-valmentaja Jukka Auraneva
Spinnovaattori-esihautomo • Aloitti toimintansa lukuvuoden 2008– 2009 aikana • Auttaa opiskelijaa kehittämään yrityksen liikeidean pohjalta • Auttaa havaitsemaan ja hyödyntämään liiketoimintamahdollisuuksia • Testaa yritysidean kannattavuuden
ERROSTALOJEN KÄYTÄVILLÄ SAATTAA kuulua päivisin haukahduksia naapurien ovien takaa. Nelijalkaiset hännänheiluttelijat odottavat kiihkeästi omistajiaan kotiin. Energiaa saatetaan purkaa viattomaan postinkantajaan ajankuluksi. Tylsistyneet koirat iskevät hampaansa kiinni päivän lehtiin ennen kuin posteljooni on ehtinyt irrottaa kätensä niistä. Tämän on huomannut myös nigerialainen Michael Lewis (28), joka toimi jonkin aikaa mainostenjakajana. – Melkein jokaisen ulko-oven takaa kuului murinaa. Ajattelin, että vau! Suomalaiset taitavat todella pitää koirista, hän naurahtaa. Itsekin koirarakkaana ihmisenä Michael alkoi miettiä, kuinka tylsää koirilla on omistajien ollessa päivät töissä tai koulussa. KemiTornion ammattikorkeakoulussa liiketaloutta opiskeleva Michael sai liikeidean, jota hän halusi alkaa suunnitella rauhassa koulunsa Spinnovaattori-esihautomossa.
Lemmikeille kylpyjä ja syntymäpäiväjuhlia Michael on kehittänyt palvelun, jonka tarkoituksena on tarjota koirille virikkeitä päivisin. Dogsitters Enterprise tarjoaa perinteisen koiravahtipalvelun lisäksi esimerkiksi ulkoilutusta ja kylvetystä. Palvelun kautta omistaja voi järjestää jopa syntymäpäiväjuhlat lemmikilleen. Michael on aina halunnut nimenomaan yrittäjäksi. Opiskelija aikoo toteuttaa haaveensa esihautomossa ja perustaa oikean yrityksen ideansa pohjalta. – Tarkoituksena on aloittaa toiminta Kemi-Tornio-alueen kautta ja levitä sitä kautta Lappiin, muuhun Skandinaviaan ja lopulta koko maailmaan, Michael paljastaa. Hän aikoo markkinoida yritystään eri medioiden kautta, mutta paras markkinointiväline on tyytyväinen asiakas.
LIIKELEHTI
5
MICHAEL TOTEUTTAA KOIRAMAISTA HAAVETTAAN ESIHAUTOMOSSA Michael Lewis (vas.) saa Jukka Auranevalta apua koiramaisen yritysidean kehittämisessä.
on löytää ideoista ne, joilla on eniten potentiaalia kannattavaksi yritystoiminnaksi. Viime kädessä opiskelijat itse tekevät ratkaisun yritystoiminnan käynnistämisestä, Auraneva muistuttaa. Auranevan mukaan opiskelijan kannattaa tulla rohkeasti esittämään liikeideansa. Tällä hetkellä esihautomossa muhii liiketalouden ja viestinnän opiskelijoiden yritysunelmia. Erityisesti vaihto-opiskelijat ovat tuoneet ideoitaan kehitettäviksi. – Opiskelijalla ei välttämättä tarvitse olla valmista ideaa hakeutuessaan esihautomoon, vaan hänellä voi olla esimerkiksi halu kehittää yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamista. Niistähän on hyötyä kaikessa elämässä, ei pelkästään yrittäjänä toimimisessa, Auraneva kertoo.
Asiantuntijat antavat neuvoja
– Kun ihminen saa hyvää palvelua, hän kertoo asiasta varmasti eteenpäin tuttavilleen, Michael tietää.
Liikeidea kannattaa tuoda rohkeasti esille Esihautomon valmentaja Jukka Auraneva näki Michaelin yritysideassa potentiaalia. – Monesti hullultakin kuulostava idea saattaa olla hyvin tuottoisa, Auraneva paljastaa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun esihautomossa testataan ja kehitetään opiskelijoiden yritysideoiden kantavuutta sekä annetaan neuvoa ja tukea opiskelijan yritystoiminnan käynnistämisen alkutaipaleella. – Tarjoamme kaikille opiskelijoille mahdollisuuden tuoda yritysideansa esihautomoon, jossa meidän valmentajien yhtenä tehtävänä
Esihautomotoiminta on osana opiskelijan tutkintoa. Esihaudontaa voi suorittaa työharjoitteluna, opinnäytetyönä tai sen voi lukea valinnaisiin opintoihin. Opiskelijat saavat tarvittaessa koululta tilat ja tietokoneet käyttöönsä. – Tänne saa tulla työskentelemään, kun itselle parhaiten sopii. Täällä on melkein aina joku meistä viidestä valmentajasta, jolta saa apua, Auraneva selvittää. Kuluvan lukuvuoden aikana on pidetty myös yhteisiä sparraustilaisuuksia, joihin on osallistunut ulkopuolisia asiantuntijajäseniä. Joidenkin opiskelijoiden yritysideoita on myös käyty esittelemässä paikallisille yrittäjille, joilta on saatu arvokasta tietoa idean jatkojalostamiseen. Esihautomon jälkeen opiskelija voi tarvittaessa jatkaa yrityksen kehittämistä Innovaattori-yrityshautomossa. Se tarjoaa aloittavalle yrittäjälle mutkattoman ja yrittäjähenkisen ilmapiirin, jossa on mahdollisuus oppia, jakaa kokemuksia ja verkostoitua toisten yritysten kanssa.
6
LIIKELEHTI
KITARAN VARRESTA MEDIATAITURIKSI Ari Alm on kulkenut pitk채n ja monipuolisen matkan Ylelt채 Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun.
LIIKELEHTI
IESTINNÄN YLIOPETTAJA ARI ALMIN työpäiviä ei voi sanoa tylsiksi. Lähes kaikkeen viestinnän opetukseen osallistuva Alm hyppää jouhevasti opetussisältöjen kehittelystä opinnäytetyökoordinaattorin saappaisiin. Hän on mukana myös lukuisissa projekteissa, joita Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu työstää erilaisten yhteistyökumppanien kanssa. Merkittävin näistä on monimedian sekä sosiaalisen median keinoja markkinoinnissa ja muussa viestinnässä kehittävä Mopaali.
Ylelle bändiviritelmien kautta Kaiken muun lisäksi Alm on suorittanut organisaatiokonsultin tutkinnon ja viimeistelee hallintotieteen väitöskirjaa mediajohtamisesta. Hän jäi Yleltä virkavapaalle kolmisen vuotta sitten työstääkseen väitöskirjaansa rauhassa. Yle sai kuitenkin jäädä, kun Alm otti vastaan yliopettajan viran Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Alm harmittelee, ettei ymmärtänyt jättää kaiken ajan vievää työtä jo aikaisemmin. – Uhrasin Ylen alttarille kaiken aikani. Siinä jäivät omat hommat jalkoihin, hän kertoo viitaten väitöskirjaansa. Yle kuitenkin antoi paljon ja nosti nuoren toimittajanalun hitaasti, mutta varmasti ruohonjuuritasosta päällikön pallille asti. Alm ehti työskennellä niin printissä kuin sähköisessäkin mediassa. Hän löysi tiensä Ylelle pikkupoikana bändiviritelmien kautta. Aluksi hän toimi juontajana, josta hän pikkuhiljaa siirtyi vaativampiin tehtäviin toimien esimerkiksi toimittajana, tuottajana, kehittämispäällikkönä, suunnittelupäällikkönä ja viimeisimpänä ohjelmapäällikkönä. Parhaimmillaan ja pahimmillaan alaisia oli yli tuhat. – Enää en saa kicksejä päälliköimisestä, mutta kehittäminen ja innovointi ovat veressäni, hän pohtii.
Uutisointi on muuttunut herkutteluksi Alm ehti olla Ylellä työskennellessään mukana myös monien suurien katastrofien uutisoinnissa. Hän on käynyt työssään läpi Estonian uppoamisen, World Trade Centerin iskut, Myyrmannin pommiräjähdys ja koko maailmaa ravisuttaneen hyökyaaltokatastrofin. – Mitä enemmän näitä isoja uutisia on tullut vastaan, sitä enemmän niihin osaa suhtautua ammatillisesti. Alm sanoo uutisoinnin muuttuneen merkittävästi kymmenessä vuodessa. Ennen uutisia sensuroitiin tarkemmin, mutta nykyään varsinkin rikosuutisilla suorastaan herkutellaan mediassa. – Rikosuutiset ovat erittäin haluttua tavaraa. Uutisointi ei ole aina kovin eettistä, Alm tuumii. Hän on hyvillään, että uutisoinnin etiikkaan puututtiin koko kansaa puhuttaneiden koulusurmien jälkeen.
7
Kemi-Torniosta löytyy erinomaisia monimediajournalisteja Kitaraa edelleen soittava Alm kuuluu rock-sukupolveen, mutta teki Ylellä kulttuuripainotteisten töiden lisäksi esimerkiksi ajankohtais- ja asiaohjelmia. Hänen toimittajauransa alussa ei ollut olemassa vielä kanava-ajattelua, vaan yhden kanavan alla oli kaikenlaista ohjelmaa ilman, että sitä olisi suunnattu millekään kohderyhmälle erityisesti.
Enää en saa kicksejä päälliköimisestä, mutta kehittäminen ja innovointi ovat veressäni.
Yliopettaja
Ari Alm
Myöhemmin, edettyään urallaan, Alm oli mukana luomassa kanava-ajattelua. Hän on ollut laittamassa alulle niin Radiomafiaa kuin TV-kanavien profilointia. Alm on kotoisin Kemistä, mutta ei kiinnostunut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yliopettajan paikasta sijainnin takia. Koulun monimediajournalismin erinomaisella maineella oli suurin merkitys. Alm on itse rekrytoinut useita Kemi-Torniosta valmistuneita opiskelijoita Ylen leipiin. – Välillä tuntui, ettei esimerkiksi YleX:n tiimissä muita ollutkaan kuin kemi-torniolaisia, hän naurahtaa. Koulu on Almin mukaan uudistunut parhaiten muihin ammattikorkeisiin verrattuna. – Meillä on saman katon alla media-, tietojenkäsittely- ja kauppapuoli. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on niin monipuolisesti eri alan osaajia, että voimme ottaa vaativia projekteja vastaan yrittäjiltä, hän perustelee.
Ari Alm pähkinänkuoressa • Syntynyt Kemissä, asuu Torniossa • Viestinnän yliopettaja • Toiminut Ylellä mm. ohjelmapäällikkönä • Suorittanut organisaatiokonsultin tutkinnon • Viimeistelee väitöskirjaa mediajohtamisesta • Intohimoinen musiikinharrastaja • Levysoittimessa tällä hetkellä kitaristi Warren Haynesín Gov’t Mule –bändin viimeisin LP Mighty High
8
LIIKELEHTI Opiskelija Aleksey Valov (ylh. vas.), Majakka ry:n Atk-tukipalvelija Jarkko Salminen, tietojenkäsittelyn lehtori Juha Meriläinen (kesk. vas.), opiskelijat Vladislav Rezanov ja Zahid Choudhury sekä Majakka ry:n järjestökoordinaattori Jaana Niskanen (alh.) tekevät yhteistyötä keskenään.
OPISKELIJAT SÄÄSTÄVÄT YRITTÄJÄN AIKAA JA RAHAA Avoimet lähdekoodit • Lähdekoodi on ohjelmiston perusta • Avoin lähdekoodi (Open Source) on kaikkien saatavilla ja kaikille ilmaista • Jokaisella on vapaus muokata ja levittää koodia • Avoin lähdekoodi mahdollistaa sen, että ohjelmisto on räätälöitävissä käyttäjän tarpeisiin sopivaksi
PISKELIJAT OVAT TYYTYVÄISIÄ, kun pääsevät opintojen ohella tekemään oikeita työprojekteja yritysten kanssa. Tätä mieltä ovat myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun vieraskielisen tietojenkäsittelyn opiskelijat. Venäjältä kotoisin olevat Vladislav Rezanov ja Aleksey Valov, sekä intialainen Zahid Choudhury ovat perehtyneet avoimiin lähdekoodeihin ja Linux-käyttöjärjestelmään. He ovat vakuuttuneita näiden helppokäyttöisyydestä ja alkaneet markkinoida niiden käytön kannattavuutta myös paikallisille yrittäjille. – Yrittäjä säästää aikaa ja rahaa käyttämällä avoimia lähdekoodeja. Lisäksi Linux on paljon turvallisempi kuin Windows, Choudhury selittää.
Palvelut paremmiksi Yksi näistä yrittäjistä, joihin markkinointi tehosi, on Meri-Lapin Majakka ry. Nyt Majakka ry saa opiskelijoilta tietoteknistä apua. Opiskelijakolmikko on räätälöinyt valmiista ohjelmapaketista yrittäjän käyttöön sopivan version. – Opiskelijat ovat tutkineet erilaisia sovelluksia yrittäjän tarpeita silmällä pitäen ja koonneet niistä sopivan paketin, tietojenkäsittelyn lehtori Juha Meriläinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta kertoo. Lisäksi yrittäjä on tutustutettu Linuxin saloihin ja opiskelijat tarjoavat aina pyydettäessä neuvontaa. – Pääsemme nyt miltä tahansa tietokoneelta käsiksi tiedostoihimme, Majakka ry:n järjestökoordinaattori Jaana Niskanen kiittelee.
LIIKELEHTI
9
10
LIIKELEHTI
Marita Wahlroos (vas.), Tommi Lepojärvi, Taru Kortesalmi ja Maarit Lackman tekivät yhteistyötä muuttoliiketutkimuksen merkeissä.
LIIKELEHTI
11
KEMINMAA TEETTI MUUTTOLIIKETUTKIMUKSEN
Halusimme selvittää, mihin meidän kannattaa panostaa, jotta asukkaat olisivat tyytyväisiä.
UN KEMINMAAN KUNNASSA KYLLÄSTYTTIIN pitkään jatkuneeseen muuttotappioon, ei asiassa edetty aidan matalimman kohdan kautta. Monet kunnat houkuttelevat uusia ja koukuttavat vanhoja asukkaita jäämään erilaisten porkkanoiden, kuten vauvarahan, avulla. Keminmaan kunnanjohtaja Tommi Lepojärvi halusi kuitenkin ensin kunnon selvityksen siitä, kuinka asukkaat saataisiin pysymään kotikonnuillaan ja uusia tulokkaita saataisiin lisää. – Emme halua laittaa rahaa noin vain likoon. Halusimme ensin selvittää, mihin meidän kannattaisi panostaa, jotta asukkaat olisivat tyytyväisiä, Lepojärvi selvittää. Keminmaan kunta päätti teettää muuttoliiketutkimuksen KemiTornion ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoilla.
Syyt ja seuraukset syynissä Taru Kortesalmi aloitti tutkimustyön kesätöiden merkeissä vuonna 2008. Seuraavana syksynä opiskelukaveri Maarit Lackman lähti tiimiin mukaan. Naiset työstivät muuttotutkimusta muun opiskelun ohella opintopisteiden ja stipendien kannustamina. – Emme olleet aiemmin tehneet tutkimustyötä. Tätä projektia tehdessä oppi paljon. Seuraavalla kerralla selviäisi varmasti paljon vähemmällä työllä, Kortesalmi nauraa. Vuonna 2007 aloittaneet liiketalouden opiskelijat esimerkiksi selvittivät, kuinka paljon ihmisiä on muuttanut muille paikkakunnille ja mitkä kaupungit ovat syöneet asukaslukua eniten. Lisäksi selvitettiin paluumuuttajien määrä. Esiselvityksen jälkeen Kortesalmi ja Lackman ottivat selvää, mitkä asiat Keminmaassa vetivät muuttajia puoleensa ja missä asioissa olisi parantamisen varaa, jotta asukkaat pysyisivät kunnassa.
Kunnanjohtaja Tommi Lepojärvi
Opiskelijat laativat kyselylomakkeet erikseen paluumuuttajille ja poismuuttaneille. Kyselyistä selvisi, että Keminmaan tulisi panostaa vuokraasuntojen määrään. Ihmiset muuttavat helpommin, mikäli asuntoja on saatavilla. Tonttitilanne Keminmaassa on hyvä, mutta uudet asukkaat eivät uskalla heti sijoittaa omaan asuntoon. Keminmaan turvallisuutta kiiteltiin ja sitä, että lähistöltä löytyy kaupunkimaiset palvelut.
Kunnanjohtaja antaa kiitosta opiskelijoille Lepojärvi oli tyytyväinen opiskelijoiden tekemään muuttoliikeselvitykseen. – Olen kannustanut muitakin tahoja tekemään yhteistyötä koulujen kanssa, mikäli se vain on mahdollista. Opiskelijoilta tulee hyviä ideoita ja resurssit ovat kohtuulliset, Lepojärvi kiittelee. Opiskelijat saavat hankkeissa mukana ollessaan arvokasta työkokemusta ja pääsevät oppimaan tehokkaasti työn kautta. – Teoriakin on hyvästä, mutta tieto kehittyy tekemällä, liiketalouden projekteissa jo vuosia opettanut Marita Wahlroos tiivistää. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on tehty aina yhteistyötä yrittäjien kanssa ja yhteistyö on koko ajan kasvamaan päin. – Meillä on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa sellainen käytäntö, että jokainen osapuoli hyötyy projekteista. Haluamme myös tukea toiminnallamme yritystoimintaa ja kehittää aluetta, Wahlroos muistuttaa.
12
LIIKELEHTI
LÄMÄRIT SAIVAT APUA MARKKINOINTIINSA
UN TOMI SIPOLALLE TULI MAHDOLLISUUS yhdistää työ ja harrastus, hän ei epäröinyt hetkeäkään. Sipola on Kemin Lämäreiden toiminnanjohtaja ja hänellä on 15 vuoden pelaajakokemus jääkiekon saralla. Sipola vastaa esimerkiksi Lämäreiden markkinoinnista. Keväällä 2009 hän huomasi loistavan tilaisuuden ja päätti tehdä toimeksiannon Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Liikeakatemian opiskelijoille. Tehtävänä oli toteuttaa Lämäreiden markkinointisuunnitelma ja ideoida seuralle erilaisia kampanjoita. – Tavoitteena on saada seuralle näkyvyyttä ja pelaajamäärä nousuun, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä toimiva Sipola tähdentää. Hanketta on ollut toteuttamassa kuuden hengen opiskelijaryhmä. Osalle näistä opiskelijoistakin jääkiekko on lähellä sydäntä, mutta Sipolan mukaan on mielenkiintoista, että projektissa on mukana myös sellaisia, jotka eivät ole niin sisällä jääkiekossa. He ovat tuoneet mukanaan tuoretta näkemystä ja uusia ideoita.
– Markkinointi ei ole vain sitä, että lyödään nettisivut pystyyn. Siihen kuuluu sponsoriyhteistyötä, lehtimainontaa ja niin edelleen, Sipola listaa.
Opiskelijoilta saa ammattimaista osaamista Yhteistyö erilaisten yritysten ja toimeksiantajien kanssa on Möllärin mukaan antoisaa. Erityisesti yhteistyö urheiluseurojen kanssa saa kiitosta. – Urheilupiireissä ollaan avoimempia ehdotuksille, joten meillä on heille enemmän annettavaa, hän selittää. Ammattikorkeakoulussa arvostetaan yrittäjiltä tulevia toimeksiantoja. Erilaisten projektien rooli kasvaa koko ajan opetuksessa. On turhaa heittää opiskelijoiden taitoja hukkaan pelkkiin harjoituksiin, kun heillä on kaikki valmiudet toteuttaa todellisia hankkeita. Apunaan opiskelijoilla on valmentajien lisäksi tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita.
Markkinointia ei opi kirjoista Sipola ja opiskelijoiden valmentajana toimiva markkinoinnin opettaja Jorma Mölläri ovat sitä mieltä, että markkinointia oppii vain tekemällä, ei kirjoista lukemalla. Siksi liiketalouden opinnot ovat projektipainotteisia. Erilaisissa projekteissa työskentely alkaa jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Opiskelijat ovat motivoituneita työntekoon, koska he haluavat tehdä kunnon töitä, eivätkä istua luennoilla päivästä toiseen. – Opiskelijat ovat tyytyväisiä, kun pääsevät nopeasti tositoimiin. Olemme koko ajan menossa enemmän ja enemmän työpainotteiseen oppimiseen, Mölläri kertoo. Opetuskin on projektityöskentelyssä tehokkaampaa, sillä opiskelijat saavat kalvosulkeisten sijaan kunnon valmennusta ja henkilökohtaista apua. Markkinointi ei myöskään ole niin yksinkertaista kuin mones-ti kuvitellaan.
Liikeakatemiat • Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on kolme liikeakatemiaa: kulttuurin, IT:n sekä liiketalouden • Akatemiat tarjoavat opiskelijoille toimeksiantoja, joiden toteuttamisessa opettajat toimivat valmentajina • Toimeksiantajina toimivat esimerkiksi eri alojen yrittäjät ja urheiluseurat • Akatemioissa työstetään isompia ja pidempikestoisia kokonaisuuksia • Jokaisella akatemialla on omat tilat, joissa toimeksiantoja työstetään
Markkinointi ei ole vain sitä, että lyödään nettisivut pystyyn.
LIIKELEHTI
13
Projektipäällikkö Tomi Sipola
Timo Tjäderhane (ylh. vas.), Tiina Hiltula, Matti Mörsäri, Jorma Mölläri (alh. vas.) ja Tomi Sipola tuntevat markkinoinnin salat.
14
LIIKELEHTI
Hyödynnämme mielellämme opiskelijoiden tuoreet ja lennokkaat ideat. Kauppakeskuspäällikkö Esko Junno
EMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULUN projektipäällikkö Mikko Manninen oli haaveillut jo pitkään, että koululle saataisiin Tornion keskustasta käyttöön tila, missä opiskelijat voisivat toteuttaa erilaisia yrittäjien tilaamia projekteja. Tilat olisivat avoimet yleisöä varten, jotta ihmiset pääsisivät tutustumaan opiskelijatöihin ja näkemään opiskelijat konkreettisessa työntouhussa. Vaikka tiloja katseltiin ensin muualta, ihmisten kohtaamispaikkana tunnetuksi tullut Rajalla-kauppakeskus vei lopulta voiton. Manninen esitti yhteistyöidean kauppakeskuspäällikkö Esko Junnolle, joka kiinnostui ajatuksesta. Tarkoituksena oli, että yhteistyöstä hyötyisi jokainen osapuoli – kauppakeskus saisi opiskelijoiden ammattimaisen työpanoksen, koulu näkyvyyttä ja opiskelijat opintopisteiden lisäksi tärkeää työkokemusta. – Hyödynnämme mielellämme opiskelijoiden tuoreet ja lennokkaat ideat. Koko ajan tulee mieleen uusia asioita, missä nuoret voisivat auttaa meitä, Junno kertoo.
Yhteistyöstä tulossa jatkumo Ammattikorkeakoululla kauppakeskuksessa toteutettavat projektit on jo viety opiskelijoiden kurssisuunnitelmiin. Kauppakeskuksessa yhteistyö koulun kanssa on otettu huomioon toimintasuunnitelmassa ja budjetissakin. Yhteistyöstä on tulossa jatkumo, sillä kauppakeskus elää ja kehittyy koko ajan, joten aina löytyy uutta työnsarkaa. – Opiskelijaprojekteihin kuuluu esimerkiksi erilaisten tyytyväisyyskyselyjen laatimista, näyteikkunoiden somistamista, markkinointia, toimeksiantoja eri yrittäjien tarpeisiin ja niin edelleen, Junno listaa. Lisäksi hän haaveilee voivansa rekrytoida opiskelijajoukosta itselleen myös assistentin. Manninen haaveilee, että kauppakeskuksesta löytyisi koululle ikioma lasipalatsi-tyyppinen tila, missä kaikilla olisi mahdollisuus tutustua opiskelijoiden töihin ja päästä näkemään, että koulun kautta todella pääsee tekemään oikeita hommia, eikä vain istumaan luennoilla.
LIIKELEHTI
15
KAUPPAKESKUS ON TOIMIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ TEORIATUNNEILTA KÄYTÄNNÖN PARIIN
Viestinnän opiskelija Jarno Paldanius (vas.), projektipäällikkö Mikko Manninen ja kauppakeskuspäällikkö Esko Junno ovat tyytyväisiä kauppakeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyöhön.
Viestintää opiskeleva Jarno Paldanius on yksi ensimmäisistä opiskelijoista, jotka ovat päässeet työskentelemään kauppakeskuksessa kouluprojektin kautta. Paldanius opiskeli keväällä 2009 tiedotusta. Koululla pidettyjen teoriatuntien jälkeen opiskelija siirtyi kauppakeskuksen tiloihin käytännön töiden pariin. Hän on ollut tiedottajana mukana markkinoimassa kauppakeskuksen esittelyvideota eli live-lähetystä. Live-lähetykseen on koottu muun muassa esittelypätkiä Rajalla-kauppakeskuksen ravintolamaailmasta, gallup-tyyppisiä kyselyjä asiakkailta ja yrittäjien haastatteluja. – Olen vastannut live-lähetyksen mainostamisesta. Tarkoituksena on ollut käyttää huokeaa mainontaa esimerkiksi julisteiden ja lentolehtisten merkeissä, sekä hyödyntää paikallista mediaa ja koulun sisäistä verkkoa, Paldanius kertoo. Live-lähetys toimi eräänlaisena kauppakeskuksen esittelyvideona, jota tullaan hyödyntämään esimerkiksi internetissä. – Minusta tällainen konkreettinen opiskelu on mielekästä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoiden keskuudessa on saatettu aiemmin kokea yrityslähtöinen toiminta epämiellyttäväksi, koska sitä on pidetty lähinnä koulun ja yrittäjän kahdenkeskisenä kauppana. Toivottavasti yhteistyö kauppakeskuksen kanssa tuo asiaan muutoksen, Paldanius pohtii.
16
LIIKELEHTI
HANS ZWAGA ENCOURAGES STUDENTS INTO PROJECTS
ANS ZWAGA HAS BEEN TEACHING in KemiTornio University of Applied Sciences for several years. He teaches foreign business students and is involved in many projects. On spring 2009 one of the projects that Zwaga is teaching in was Palette of Beauty which gives benefits to Kemin matkailutoimisto to develop a strong strategy to attract foreign tourists to Kemi. The students benefit because they learn to think in terms of a company, to understand real business life and connect the theory with the practise. - Business students researched different ways of bringing • the tourists services in six different markets in Asia and Europe. Focus was on how to attract more domestic and foreign tourists to Kemi, Zwaga explains. Kemin matkailutoimisto didn’t have a strategy at all so the project with the University was great deal. The University benefits from the project because it can develop and align its programs better to the ”reality of business life”. The project was international. It involved students from China, Hungary, Austria, Canada, Finland, Argentina and Vietnam for example. There were also students from media and information units.
More and more international projects On another project the information students worked together with the business students and students from a French partner school. The students are building the web-portals to support the marketing process in a digital way. - The French school is in Cergy-Pontoise. Our University has an exchange agreement with this partner. I have been teaching there and my colleague Dominique Gaudinat has been here to do lectures in Entrepreneurship. The relationship is an example of good internationalization strategy of both Universities, Zwaga exposes. It’s a great opportunity to network globally. Co-operation runs everyones benefit.
Lecturer Hans Zwaga
Co-operation runs everyones benefit.
- I think it’s very nice for the students to be in these kinds of projects. During the researches they get to know each other and they can learn from many cultures, Zwaga thinks. Of course the students are getting also something more from the projects than just nice experiences. - The students who participate in these projects write their reports which are assessed as exams. Students can fail for their report contributions but they seldom do because they are too much involved. That’s how they get their study-points and a lot of experience in the same time. And that adds to the business-card of the students, Zwaga tells.
LIIKELEHTI
Hans Zwaga is involved in many projects.
17
18
LIIKELEHTI
MagneettiOnlinen parissa työskentely tuo virkistävää vaihtelua arkeen. Viestinnän opiskelija Laura Pyykkönen
LIIKELEHTI
19
IESTINNÄN OPISKELIJAT Jukka-Pekka Räsänen, Laura Pyykkönen ja Miia Torro ovat työstäneet syksystä 2008 lähtien internetyhteisöä. Yhteisö tulee toimimaan opiskelijoiden julkaisukanavana, jonne opiskelijat voivat kerätä omia työnäytesalkkujaan. Sitä kautta yritykset pääsevät etsimään sopivia työntekijöitä projekteihinsa. MagneettiOnline-nimellä kulkeva projekti sai alkunsa koulukurssin kautta. Kurssilla opiskelijoiden tehtävänä oli kehittää toteutuskelpoinen yritysidea pienryhmissä. Kurssin päättyessä koulun henkilökunnasta koostunut raati valitsi parhaimman idean. Kilpailun voitto poiki kolmelle opiskelijalle muutakin kuin nipun lahjakortteja. Kolmikko pääsi viemään ideaansa eteenpäin ja nettiyhteisö on tarkoitus perustaa viimeistään syksyn 2009aikana. Ensimmäisenä käyttöön otetaan netti-TV, jonka kautta pääsee katsomaan esimerkiksi opiskelijoiden tekemiä lyhytelokuvia, uutisia ja animaatioita. Kaikille opiskelijoille luodaan oma profiili, jonka kautta näkee, missä työprojekteissa opiskelija on ollut mukana. – Oman profiilin taakse voi laittaa myös omalla vapaa-ajalla tehtyjä töitä, Räsänen valaisee.
OPISKELIJOIDEN KÄSISSÄ SYNTYY NETTIYHTEISÖ Palvelun avulla yrittäjät löytävät helposti työntekijöitä projekteihinsa
Laura Pyykkönen (vas.), Jukka-Pekka Räsänen ja Miia Torro suunnittelevat internetyhteisöä opiskelijoiden ja yrittäjien käyttöön.
Opiskelijatyöt yrittäjien nähtäviksi
Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana MagneettiOnlinen sisällön suunnittelussa. – Mietimme palvelun mahdollisuuksia keskenämme ideariihituokioiden merkeissä ja kerromme ajatuksistamme säännöllisesti kokouksissa, Torro kertoo. Viestinnän yliopettaja Ari Alm ja projektipäällikkö Mikko Manninen vastaavat MagneettiOnlinen toteuttamisesta ja ottavat mielellään opiskelijoiden sisältöehdotuksia vastaan. Räsänen, Pyykkönen ja Torro ovat päässeet myös suunnittelemaan internetsivujen ulkoasua, jonka toteuttaa kuvataideopiskelija Tanja Havela. MagneettiOnlinen teemana on opiskelijat opiskelijoille. Opiskelijat tekevät julkaisukanavaa toisten opiskelijoiden hyväksi. Tarkoituksena on saada opiskelijoiden työt näkyville ja helposti työntekijöitä etsivien yritysten löydettäviksi. Kolmikko on päässyt itsekin hyötymään Magneetti Onlinesta käyttäjinä. Viestinnänopiskelijat ovat ehtineet olla mukana jo monenlaisissa media-alaan liittyvissä projekteissa. Kolmikko saa suunnittelutyöstään opintopisteitä. – Onhan tämä hieno kokemus olla mukana, kun ei ole ennen ollut missään vastaavassa, Pyykkönen myöntää. Suunnittelutyötä on voinut hyvin toteuttaa opiskelujen lomassa ilman, että opinnot rasittuisivat. Pyykkönen ehtii käydä opintojen ja MagneettiOnlinen työstämisen lisäksi myös palkkatöissä. Ajankäyttö vaatii jonkin verran suunnittelua, mutta Pyykkönen on suoriutunut tehtävistä tähän mennessä hyvällä menestyksellä. MagneettiOnlinen parissa työskentely tuo virkistävää vaihtelua arkeen.
20
LIIKELEHTI
LIIKEPANKKI VEI RUNOJEN MAAILMAAN
Vesa Ylipelkonen (vas.) ja Hannu-Pekka Peltomaa pääsivät tekemään luovaa äänityötä.
LIIKELEHTI
EORIATUNNEILLA ISTUMINEN on yleensä välttämätöntä opiskeltaessa, mutta pidemmän päälle puuduttavaa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on tuotu oikeita työprojekteja teorian kaveriksi kursseille. Tekemällä oppii parhaiten. Sitä mieltä ovat myös medianomiopiskelijat Hannu-Pekka Peltomaa (22) ja Vesa Ylipelkonen (23). Kaksikko pääsi tekemään äänilevyä kemiläiselle kirjoittajaryhmä Ringille syksyllä 2008. Hannu-Pekka ja Vesa huolehtivat kuusihenkisen opiskelijaporukan kanssa projektin teknisestä toteutuksesta. Opiskelijat äänittivät Ringin kirjoittamat ja valitsemat runot, suunnittelivat runoille äänimaiseman, sekä leikkasivat paketin kasaan. Tuloksena oli valmis äänilevy kansineen päivineen. – Minä ja kaksi muuta projektissa mukana ollutta opiskelijaa pääsimme myös lukemaan runoja, Hannu-Pekka kertoo.
21
Koulussa saisi olla enemmän tällaisia projekteja, joissa saa tehdä oikeaa työtä.
Medianomiopiskelija Hannu-Pekka Peltomaa
Timo Lindholm päivittää Liikepankin sisältöä
Opiskelijat toivovat lisää töitä Projekti toteutettiin koulukurssin kautta. Mediatuotantoprojektikurssilla oli erilaisia tuotantoja tarjolla kuvaukseen, ääneen tai internetiin liittyen. Hannu-Pekka ja Vesa valitsivat levyprojektin, koska ovat kiinnostuneita äänityöstä tulevaisuudessakin. – Halusin tehdä luovaa äänityötä, joten tämä äänilevyprojekti kuulosti omimmalta, Vesa selittää. Molemmat opiskelijat suuntautuvat opinnoissaan mediatuotannon puolelle. Hannu-Pekka haluaa keskittyä täysin ääneen. – Tulevaisuutta ajatellen tämä oli loistava työkokemus. Koulussa saisi olla enemmän tällaisia projekteja, joissa saa tehdä oikeaa työtä, hän toivoo. RunoCD-projekti otettiin kurssille mukaan Liikepankin kautta. Liikepankki tarjoaa opiskelijoille työelämälähtöisiä tehtäviä, joita voi suorittaa osana kaikkia opintojaksoja. Tehtävien tilaajina toimivat yleensä paikalliset yritykset ja organisaatiot. Tilaajat voivat jättää Liikepankin internetsivuille yhteydenottopyynnön, jonka aiheen perusteella määräytyy, kuka Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opettajista ottaa tehtävän toimeksipanon haltuunsa. Opettaja hoitaa tilaajan puolesta tehtävään sopivien tekijöiden etsimisen ja tehtävänantoilmoituksen laatimisen. Tilaajan tulee vain selostaa, minkälaisesta tehtävänannosta on kysymys.
Työilmoituksen jättäminen on ilmaista Liiketehtävän jättäminen on toimeksiantajalle ilmaista. Ainoastaan tehtävän toteutuksessa tapahtuvat kulut jäävät tilaajan hoidettavaksi ja niidenkin budjetti voidaan sopia etukäteen. – Järjestämme joka syksy Liikepäivän, jossa esittelemme tarjolla olevia hankkeita yrittäjille ja opiskelijoille, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin alan projektityöntekijä Timo Lindholm selvittää. Liikepankista löytyy Lindholmin mukaan ylivoimaisesti eniten tehtäviä kulttuurin opiskelijoille. Tietojenkäsittely tulee hyvänä kakkosena ja liiketalouskin on nousussa. Liiketehtävä voi olla esimerkiksi internetsivujen laatiminen, asiakaslehden toimittaminen tai vaikkapa elokuvan tai mainosvideon tekninen toteuttaminen.Opiskelija voi luoda Liikepankkiin oman profiilin, josta ilmenee esimerkiksi koulutushistoria, CV sekä atk- ja kielitaidot. Profiilien avulla opettajat löytävät projekteihin helposti sopivat tekijät.
22
LIIKELEHTI
OPISKELIJOILTA APUA MATKAILUN KEHITTÄMISESSÄ EMI HOUKUTTAA TURISTEJA lähinnä talvella jäänmurtaja Sampon ja Lumilinnan avulla. Nämäkään kohteet eivät kuitenkaan saa matkailijoita viipymään kaupungissa kuin korkeintaan muutaman päivän. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun liiketalouden ja tekniikan opiskelijat alkoivat kaupungin pyynnöstä selvittää Kemin matkailutilannetta markkinatutkimuksen kurssin puitteissa. Opiskelijat haastattelivat Kemin matkailualan yrityksiä ja pohtivat, mikä auttaisi turisteja pysymään kaupungissa pidempään ja kuinka matkailijat saataisiin tulemaan myös kesällä.
Kemin kaupunki haluaa tehdä tulevaisuudessa tiivistä yhteistyötä matkailualan yrittäjien kanssa. Myös Sampo, Lumilinna ja Jalokivigalleria ovat alkaneet puhaltaa yhteen hiileen. Yhteistyörinkiin liittyy aikanaan myös suunnitteilla oleva Sarius-hotelli.
Saaristo kiinnostaa turisteja
Opiskelijat saivat tutkimuksissaan selville, että turistit saattavat tulla kesällä uudestaan, mikäli ovat käyneet kaupungissa talvella. Myös heikkoja lenkkejä löytyi. – Kemissä ei ole tarpeeksi ruokapaikkoja, eikä tapahtumia järjestetä riittävästi. Erityisesti kesällä matkailijat kaipaisivat jotain suurempaa tapahtumaa, liiketaloutta opiskeleva Sari Miettunen kertoo. Lumilinna ja Sampo paljastuivat odotetusti suurimmiksi turistien houkuttimiksi. Saaristoa kaupungin kannattaisi hyödyntää enemmän, sillä saaristossa vierailusta matkailijat olisivat kiinnostuneita.
Kemi uskoo yhteistyön voimaan – Opiskelijat ottivat selvää, miten Kemi voisi kehittyä turistien silmissä. Yrittäjiltä kyseltiin minkälaisia matkailijoita täällä käy kesällä ja talvella, ja minkälaisia palveluja ihmiset olisivat vailla, projektia vetänyt liiketalouden opettaja Marita Wahlroos selvittää.
Liiketalouden ja tekniikan opiskelijat ovat tutustuneet projektityöskentelyyn Satu Vallin (kolmas vas.) ja Marita Wahlroosin johdolla.
LIIKELEHTI
Satu Valli (vas.) ja Eila Määttä kannustavat opiskelijoita verkostoitumaan yrittäjien kanssa.
IIKETALOUDEN OPISKELIJAT PÄÄSEVÄT jo ensimmäisenä lukuvuotenaan projektimaisen oppimisen maailmaan. Koko vuosi koostuu yhdestä suuresta projektista ja sen eri osaalueista. Vuonna 2008 aloittaneet Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat ovat tehneet heti ensimmäisestä syksystä lähtien erilaisia opintojaksoihin liittyviä tehtäviä, jotka kootaan yhdeksi projektiksi. Opiskelijat ovat esimerkiksi perehtyneet yritystoiminnan perusteisiin, asiakaskäyttäytymiseen sekä taloushallinnon asioihin. Käytännön kautta oppiminen on opiskelijoille mielekkäämpää kuin pelkillä luennoilla istuminen. – Opiskelijat tykkäävät projektimaisesta oppimisesta, koska sitä kautta he pääsevät tutustumaan oikeaan työelämään, projektin vastuuopettajat Eila Määttä ja Satu Valli kertovat.
Opiskelijat verkostoituvat yrittäjien kanssa Keväällä opiskelijat valitsivat alueelta yrittäjän, jonka toimintaa he lähtivät analysoimaan haastattelujen, esitteiden sekä www-sivujen avulla.
23
YRITYKSET TUTUIKSI PROJEKTIN KAUTTA – Näin opiskelijat pääsevät verkostoitumaan yrittäjien kanssa. Nämä kontaktit saattavat helpottaa esimerkiksi kesätyö- ja harjoittelupaikan hakua, Eila Määttä kertoo. Projektimainen opiskelu huipentui kevään päätteeksi pidetyillä Yrittämisen iloa! –messuilla, missä opiskelijat esittelivät valitsemastaan yrityksestä kerättyjä tietoja niin suomen, englannin kuin ruotsinkin kielellä. He antoivat myös kursseilla tehtyjen tutkimusten perusteella kehitysideoita yrittäjille. Opiskelijat kokosivat tutkimuksestaan raportin, jonka yrittäjä sai tarkasteltavakseen. Projektimainen oppiminen on Määtän ja Vallin mielestä tehokasta. Ohjauksen tarve pienenee, mitä pidemmälle projektit etenevät. – Meidän opettajienhan pitäisi tehdä itsestämme tarpeettomia, Valli naurahtaa viitaten siihen, että opiskelijoiden tietotaito karttuu jatkuvasti opintojen kuluessa.
24
LIIKELEHTI
AMMATTIKORKEAKOULUN KIRJASTO AUTTAA ETSIVÄÄ
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelu • Tornion oppimiskeskuksen lisäksi kolme yksikköä Kemissä: Digipoliskirjasto, Terveysalan kirjasto sekä Kemin oppimiskeskus. • On avoin kaikille käyttäjille • Painettua aineistoa, kuten kirjoja, lehtiä ja tilastoja on yhteensä noin 100 000 nidettä • Kokoelmissa on myös kannettavia tietokoneita lainattavaksi sekä av-aineistoja, kuten cd-romeja ja dvd-elokuvia • www.tokem.fi/kirjasto
Marjatta Puustinen toimii Kemin oppimiskeskuksen vastaavana kirjastonjohtajana.
LIIKELEHTI
Nopeat tiedonhaut tehdään maksutta myös muille asiakkaille. Vastaava kirjastonjohtaja Marjatta Puustinen
25
IETOA ON NYKYISIN TARJOLLA valtavasti erilaisista lähteistä, kuten Googlesta. Tiedon etsiminen alkaa olla haastavaa ja aikaa vievää puuhaa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelu auttaa tiedonhaussa – ja vieläpä aivan ilmaiseksi. Kirjaston henkilökunta etsii asiakkaalleen internetin tietoviidakosta vaikkapa vanhan lehtiartikkelin näppärästi. Kirjastolla on lukuisia tietokantoja ja –pankkeja, joihin pääsee internetin välityksellä. – Olemme hankkineet kattavasti verkkoaineistoa palvelemaan käyttäjiämme. Verkkoaineiston määrä on huomattavasti suurempi meillä kuin kunnankirjastoissa. Pelkästään ulkomaisia verkkolehtiä löytyy yli 5000, vastaava kirjastonjohtaja Marjatta Puustinen tietää. Mikäli tiedonlähteiden paljous kauhistuttaa, kirjaston väki etsii tarvittavan tiedon asiakkaan puolesta. Tiedonhaku on koulun opiskelijoille aina maksutonta. – Nopeat tiedonhaut tehdään maksutta myös muille asiakkaille ja yli puoli tuntia kestävästä hausta asiakasta veloitetaan työhön käytetyn ajan mukaan. Suurin osa hauista on kuitenkin lyhyitä, Puustinen kertoo. Kirjasto järjestää myös tiedonhankinnan koulutusta monipuolisesti.
Palveluja tarjotaan kaikille käyttäjille Kirjasto on tarkoitettu pääasiassa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön, mutta se on avoin myös muille käyttäjille, kuten alueen yrityksille ja muille työnantajille. Aineistoa lainatakseen asiakas tarvitsee kirjastokortin. Tietokantojen ja e-aineiston selausta varten kirjastolta saa tunnukset. – Opiskelijat voivat kirjautua tunnuksillaan mistä tahansa, mutta koulun ulkopuolisten asiakkaiden tunnukset toimivat ainoastaan kirjaston toimipisteiden tietokoneilla, Puustinen selventää. Kirjaston tilat ovat asiakkaiden käytössä aukioloaikojen mukaan. Tornion oppimiskeskuksen yhteydessä on Liikehuone, mistä löytyy lisää tietokoneita, biljardipöytä sekä videotykit. Liikehuoneessa järjestetään lähinnä ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan omia tapahtumia, mutta tilaa vuokrataan myös ulkopuolisille. Tila sopii mainiosti myös erilaisten tilaisuuksien, kuten palaverien, koulutustilaisuuksien sekä illanviettojen järjestämiseen. Tänä vuonna Liikehuoneessa on järjestetty esimerkiksi Radiofestivaali 2009 juontajakilpailufinaalin katselmustilaisuus.
26
LIIKELEHTI
EMINMAAN ENERGIA PÄÄTTI uusia ilmeensä kunnon kasvojenkohotuksella. Yritys halusi uusia kaikki grafiikkansa ja tilasi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuvataiteen opiskelijat suunnittelutyöhön. – Suunnittelemme nettisivujen graafisen ilmeen, kirjepohjat, lipun, käyntikortit, autojenteippaukset, työasut ja kaikki oheistuotteet, vuonna 2008 aloittaneet kuvataideopiskelijat listaavat yhteistuumin. Tehtävä otettiin monikanavajulkaisun kurssille seitsemän hengen ryhmän työstettäväksi. – Olemme kukin suunnitelleet oman näkemyksemme Keminmaan energian uudesta logosta ja toimeksiantaja on valinnut vaihtoehdoista mieleisimmän, kuvataideopiskelija Jenni Heikkilä pohjustaa.
Yrittäjä antoi vapaat kädet suunnitteluun Opiskelijat tekivät suunnittelutyötä ensin kaksi viikkoa, jonka jälkeen he pääsivät tositoimiin. Logo on kaikissa tuotteissa sama, mutta kukin opiskelija suunnittelee muun ulkoasun valitsemalleen tuotteelle. Yksi suunnittelee nettisivut, toinen työasut ja niin edelleen. – Saimme tilaajalta vapaat kädet. Ainoa toivomus oli, että logossa olisi punaista väriä, projektissa mukana ollut Suvi Väisänen kertoo. Yhteistyö yrittäjän kanssa on sujunut jouhevasti. Opiskelijoiden tarvitsi lähettää ainoastaan kaksi kertaa logoehdotukset, jonka jälkeen toimeksiantaja osasi tehdä valinnan. – Luovutamme valmiit suunnitelmat asiakkaalle tiedostoina, joiden pohjalta Keminmaan Energia voi itse teettää materiaalit, opiskelijoita ohjaava kuvataiteen opettaja Jari Penttilä selvittää.
Projekti oli luultua laajempi Projekti otettiin kurssille Liikepankin kautta. Aluksi suunnittelutyötä mietittiin vain yhden opiskelijan tehtäväksi. – Toimeksianto päätettiin tuoda monikanavajulkaisun kurssille isomman ryhmän tehtäväksi, kun selvisi, kuinka laaja projekti on kysymyksessä. Tilaustyöhön kuuluikin yrityksen kaikkien grafiikoiden suunnittelu, Penttilä kertoo. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu oli tehnyt jo aiemmin yhteistyötä Keminmaan Energian kanssa, joten yritys osasi pyytää opiskelijoiden apua tässäkin tapauksessa. – Tämä on ollut mielenkiintoinen projekti. Tekisimme mielellämme vastaisuudessa samanlaista suunnittelutyötä, opiskelijat nyökyttelevät.
Suvi Väisänen (vas), Jenni Heikkilä ja Paula Kipinä laittoivat Keminmaan Energian graafisen ilmeen uusiksi neljän muun opiskelijan kanssa.
LIIKELEHTI
27
KEMINMAAN ENERGIAN ILME UUSIKSI
Saimme tilaajalta vapaat k채det. Ainoa toivomus oli punainen v채ri. Kuvataiteen opiskelija Suvi V채is채nen
28
LIIKELEHTI
OPISKELIJAT BRÄNDÄSIVÄT LAPPILAISEN KYLÄN UVI VINBLAD JA JUHANI OJALEHTO KOKIVAT hienon elämyksen päästessään ikuistamaan pienen Könkään kylän tarinoita videolle. Kolme päivää kestäneiden kuvausten aikana viestinnän opiskelijat pääsivät istumaan kyläläisten pirttipöytien ääreen kuulemaan mielenkiintoisia tarinoita. – Kokemus oli mielenkiintoinen, sivistävä ja viihdyttävä. Kylän ihmiset olivat aitoja ja konstailemattomia, kuvatun materiaalin leikannut Ojalehto kertoo. – Oli kyllä mahtava reissu. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun me opiskelijat pääsimme tekemään kunnon töitä, eikä vain harjoiteltu. Saimme vastuullisia rooleja tuotannossa, tuotantopäällikkönä toiminut Vinblad lisää.
Tuotanto oli elämys Opiskelijoiden mielestä Köngäs-projekti oli yksi parhaista asioista, mitä he ovat päässeet opiskeluaikana tekemään. – Tästä heräsi sellainen kipinä, että haluaisin tehdä oman elokuvan jostain vastaavasta aiheesta, myöhemmin dokumenttielokuvakurssille osallistuva Ojalehto paljastaa. Könkään tuotanto oli Vinbladille ja Ojalehdolle elämys niin työkokemuksena kuin henkilökohtaisena kokemuksenakin.He näkivät ainutlaatuista elämää pienessä kylässä, saunoivat ja söivät hyvin. Pääsipä kaksikko myös kunnioittamaan perinteitä maistamalla könkääläisten ikiomaa flunssalääkettä, valkosipulikossua.
DVD:stä apua matkailun kehittämiseen Köngäs on pieni lappilainen kylä Levin vieressä. Opiskelijaryhmän tehtävänä oli kuvata ja haastatella tarinoitaan kertovia kyläläisiä. Ojalehto leikkasi materiaalin, josta valmistui lopulta DVD, jonka kaikki projektiin osallistuneet saivat omakseen. DVD:tä on tarkoitus hyödyntää Könkään matkailun kehittämisen yhteydessä. Kaikista tarinoista valittiin yksi mielenkiintoisin, joka sai pääosan DVD:ltä. Keskeisin aihe löytyi Vilho ja Valio Könkäältä. Veljekset muistelivat lautturiaikojaan Ounasjoen ylittäneellä lossilla. Nykyään Ounasjoen yli pääsee siltaa pitkin. – Myös miesten äiti oli toiminut lautturina aikoinaan, Vinblad tietää.
Kokemus oli mielenkiintoinen, sivistävä ja viihdyttävä. Leikkaaja Juhani Ojalehto
Suvi Vinblad (vas.) ja Juhani Ojalehto olivat mukana työelämälähtöisessä projektissa.
LIIKELEHTI
29
Verkossa: www.tokem.fi/liike Liikepuhelin: 0400 126 287 E-mail: liike@tokem.fi