Luomulehti 1/2014 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 1 / 2014

10,00 €

Nokan tilalla

uskotaan tuottajien yhteistyöhön

www.luomulehti.fi

s.16

Pitää tehdä, siis teen

s.63 Luomulehti 1/2014

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn Rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun

Elomestari Oy, Koskitie 185, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

Katse eteenpäin!

uoden vaihtuminen on tuonut mukanaan uusia tuulahduksia Luomuliiton toimintaan. Luomun asemaa maaseudun kehittämisen edelläkävijänä on vahvistettava ja siihen päästäksemme on meidän uskallettava katsoa avoimesti ja ennakkoluulottomasti eteenpäin. Vaikka katseemme on käännetty tulevaisuuteen, on muistettava, että uuden rakentaminen tapahtuu vanhojen oppien uudelleen sovittamisella nykymaailman tilanteeseen käytettävissä olevan uuden tiedon ja tekniikan siivittäminä. Tätä kuvastaa Luomulehden uudistuneessa ilmeessä esiintyvä päärynänlehti. Viljelystä lähes kadonnut päärynä tekee uutta tuloaan hedelmätarhoihimme, lähellä tuotetun ruoan kasvattaessa arvostustaan. Luomuliitto haluaa olla eturintamassa mahdollistamassa kehityskulkua, jossa nyt kaukaisilta kuulostavat tavoitteet ovat saavutettavissa ja yhä useammalla on mahdollisuus maistaa lähellä tuotetun hedelmän raikas maku.

KARLU- JA JUURLU-

Luomuliiton hallitus uudistui vuoden vaihtuessa (ks. s. 59). Monille tutut kasvot ovat tulleet vahvistamaan hallitustyötä tarjoamalla monipuolista näkemystä ja vuosien kokemusta luomun edistämisestä. Hallitustyöskentelyä pyrimme aktivoimaan toimintatapojen dynamisoinnilla. Pyrimme ohjaamaan jokaisen voimavarat omille vahvuusalueilleen, jakamaan vastuuta hallituksen jäsenten ja varajäsenten kesken ja kehittämään entistä suunnitelmallisempaa ja päämäärätietoisempaa toimintaa. Verkostoitumalla sekä sisäisesti että ulkoisesti haluamme saada käyttöömme luomun edistämiseen käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti.

Talven- ja kuivankestävät. Laitumeen, heinäksi ja säilörehuksi

Luomun kehittymisen edellytys on ihmisten arvostus tekemäämme työtä kohtaan. Me haluamme olla avoimia uusille toimintamalleille kuluttajien ja tuottajien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Euroopassa huimasti suosiota saavuttanut kumppanuusmaatalous on hyvä esimerkki yhteistyön potentiaalista. Esimerkiksi

rehumailaset

Ranskassa tällä mallilla tuotetaan ruokaa jo yli 200 000 ihmiselle. Kansainvälisen kumppanuusmaataloushankkeen kautta haluamme kehittää ja tuoda esille näitä mahdollisuuksia myös meillä (s. 51-52). Toimintamallit jotka perustuvat kumppanuuteen eli molempia osapuolia hyödyttävää vuorovaikutussuhteeseen, tulisi nähdä laajempana mahdollisuutena yhteiskunnan kehityksessä. Edesmennyt arvostettu Yhdysvaltalainen biologi Lynn Margulis totesi kumppanuuden olevan merkittävä eteenpäin vievä voima evoluutiossa – elämä on levinnyt maapallolle verkostoitumalla, ei taistelulla. Maaseudun kehityskulun avaintekijä voi olla se, miten me pystymme hyödyntämään kumppanuuden mahdollisuudet käytännön toiminnassamme. Jukka Lassila Luomuliiton puheenjohtaja Luomulehden päätoimittaja

Timo Elomaa

Myynti alan liikkeet sekä

92400 Ruukki, Puh. (08) 270 7200, (02) 762 6200 Luomulehti 1/2014

www.naturcom.fi

Luomulehti 1/2014

Sisällys 1/2014

le h ti

Aidon ruoan tapahtuma! Messukeskus Helsinki 11.–13.4.2014 Samalla lipulla myös:

K Ä DE N TA I T O

> Maksaako luomu ammattikeittiöissä enemmän? s.22

> Öljypellavalle on kysyntää s.25

3 8

Viljelijän oikeusturva on säädösviidakon keskellä ohut

Yksivuotisista kasvustoista lisätehoja laiduntamiseen

Siemeniä nurmiin ja luonnonhoitoon

Ponnetta tuoretuotteille verkkoruokakaupoista?

Pääkirjoitus: Katse eteenpäin!

KANNESSA: Nokan tilalla uskotaan tuottajien yhteistyöhön

Liput: 16/10/5/37 €, ryhmälippu (väh. 10 hlöä) 10 €/hlö Alle 4-vuotiaat, veloitukseton sisäänpääsy. Alle 12-vuotiaat messuille aikuisen seurassa.

Kompostoinnin kehittäminen vaatii työtä

34 Humus on hiilen koti koulutusmateriaalia 38 Uutta verkkoon 42 Meri-Lapin karitsa kruunattiin lähiruoan 44 Ruokapiirit jakelukanavina

19 luomu 22 Maksaako ammattikeittiöissä 25

enemmän?

Avoinna: pe klo 10–18, la klo 9–18, su klo 9–17.

52 Terveisiä kumppanuusmaatalous-

Termo tuo luomun kotiovelle

lahiruokaluomu.fi

Rohdoskasveista tukea tuotantoeläinten terveydenhoitoon

Öljypellavalle on kysyntää

Yhteistyössä:

tapaamisesta

Gm-pellon vapautusliike korjasi perunasatoa Yhteyksiin! Kuulemiin!

Uusi eläintuotannon asiantuntija esittäytyy s. 57 Palstat

6 Alkupaloja 20 Edunvalvontaa Euroopassa 24 Kasvot luomulle 30 Luomua opiskelemassa 36 Ulkomailta 40 UUSI PALSTA: Kehitetään luomua 46 På svenska 48 UUSI PALSTA: Valkuaista kännykkäkansalle

50 Kommentti 54 Palveluksessanne 56 Kysymyksiä 60 Tuotteen tarina 63 Yhdistyksistä

Osta liput verkkokaupasta ilman toimituskuluja: shop.messukeskus.com Kannen kuva: Laura Rantanen

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

Luomulehti 1/2014

Yhdysvaltalaiset tuottajat pohtivat merkkejä

GMO-perunaa vastaan kampanjoitiin mm. Greenpeacen tekemällä videolla. Ks. linkki www.luomulehti.fi.

GMO-lajikkeita ei tulossa Suomeen Euroopan unionissa ei tällä hetkellä ole vireillä hakemuksia sellaisten geenimuunneltujen kasvien viljelyyn, joita voitaisiin tuottaa Suomessa. Yhtiöt vetivät viimeiset sokerijuurikkaan ja perunan hakemukset pois käsittelystä viime vuonna. Haussa on viljelylupa usealle eri gm-maissilajikkeelle. EU:ssa on teoriassa voimassa viljelylupa geenimuunnellulle tärkkelysperunalle (Amflora-lajike). Se ei kuitenkaan ole enää markkinoilla, sillä lajikkeen luvanhaltija BASF lopetti gm-toimintansa Euroopassa kaksi vuotta sitten. Viime joulukuussa Euroopan oikeustuomioistuin päätti, että Euroopan komissio oli rikkonut menettelytapavelvollisuuksiaan hyväksyessään lajikkeen. Markkinoilla on kaksi vastaavaa tärkkelysperunalajiketta, jotka on jalostettu ilman geenimuuntelua. Avebe- ja Europlant-yhtiöiden kehittämiä perunoita viljellään Saksassa. Aveben Eliane-perunan tärkkelys on yli 99 prosenttisesti amylopektiiniä, ja sitä käytetään teknisiin tarkoituksiin ja ruokateollisuudessa. Myös geenimuunnelluilla kasveilla tehtävien kenttäkokeiden määrä on laskenut Euroopassa viime vuosina. Suomessa niitä on yksi: Helsingin yliopistossa alkaa tänä vuonna kenttäkoe geenimuunnellulla hybridihaavalla. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää kasvihormonien vaikutuksia puuaineksen kasvuun ja ilmarakojen toimintaa. Joensuussa järjestetty gm-koivujen tutkimus loppui runsas vuosi sitten.

Luomulehdellä uusi taittaja

Luomulehti uudistaa ilmettään isommin kuin pitkään aikaan. Tämä numero on ensimmäinen uuden taittajan työstämä lehti. Eveliina Pakarinen on printtiin erikoistunut graafinen suunnittelija Turusta. - Lukijoilta oli tullut toiveita ilmeen uudistamisesta. Lukijamäärän lisääminen on yksi uudistuksen tavoitteista, toteaa päätoimittaja Jukka Lassila. - Tarjouksia tuli lähes 20 eri puolilta Suomea. Valitsimme Eveliinan mm. piirroskuvien ja maatalouslehtikokemuksen perusteella, kertoo toimitussihteeri Elisa Niemi. Palaute tervetullutta: luomulehti@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003

Luomulehti 1/2014

tifioituneet Naturally grown -tuotemerkin alle. Suomennettua Luonnollisesti kasvatettu -tuotemerkki syntyi vastalauseena, kun luomumerkki siirtyi valtion hallinnoimaksi vuonna 2002. Vastustusta aiheutti mm. USDAn luomumerkin mittavat kirjanpitovaatimukset ja yrityksen myynnistä laskettava 6 prosentin sertifiointimaksu. Tuottajat Justine ja Brian Denison kertovat, että he noudattavat edelleen luomusäädöksiä, mutta siirtyivät uuden merkin alle. Luomuksi tilansa sertifioinut Jack Kittredge näkee ongelmia: - Olemme huomanneet, että useampi ja useampi - usein nuori viljelijä - jotka vaikuttaisivat noudattavan luomukriteerejä, eivät viitsi sertifioida tuotantoaan. Heidän tietotasonsa voi olla heikko ja he puhuvat luomulihasta, vaikka se olisi syönyt gm-rehua. Tuottaja voi kuitenkin saada sakkoja jopa $20 000, jos markkinoi ei-luomutuotteita luomuna. Luomuneuvoja Atina Diffley sanoo, että vaihtoehtoiset merkit hämmentävät kuluttajia. Diffleyn mielestä on tärkeää myös, että luomutilojen määrä nykyisestä nousisi, jotta luomuliike voisi vaikuttaa paremmin maatalouspolitiikkaan. USDA eli Yhdysvaltojen maatalousosasto pyrkii nyt kampanjalla vähentämään luomutilojen paperityön tarvetta. Tuottaja Ryan Voilland kommentoi, että kyllä paperityön kanssa pärjää nytkin ja tuotteista saatava hinta kattaa hyvin sertifioinnin hänen 80 hehtaarin tilallaan.

Aiheesta julkaisi The Post and Courrier 1.1.2014.

Visa Vilkuna

Greenpeace

Noin 700 maatilaa Yhdysvalloissa ovat ser-

Luomuinstituutille 80 000 € lisää kotimaisen luomutuotannon kehittämiseen Luomuinstituutti on saanut valtion vuoden 2014 talousarvioon 80

000 euron määrärahan. Se lisättiin budjettiin eduskuntakäsittelyn yhteydessä valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston aloitteesta. Rahoitus tukee kotimaisen luomutuotannon kehittämistä. - On hienoa, että eduskunta tällä päätöksellään osoittaa valtiovallan sitoutumisen Luomuinstituutin toimintaan, sanoo Luomuinstituutin johtaja, Helsingin yliopiston professori Pirjo Siiskonen. - Samalla päätös vahvistaa kansallisen luomualan kehittämisohjelman toteuttamista, Siiskonen jatkaa. Rahoitus käytetään Luomuinstituutin asiantuntijaverkoston koordinointiin ja toimintojen kehittämiseen sekä kansallisen luomututkimusohjelman monitieteisten tutkimushankkeiden valmisteluun. Luomuinstituutti on Helsingin yliopiston ja MTT:n asiantuntijaverkosto, joka edistää kotimaista luomutuotantoa koko elintarvikeketjussa monitieteisen tutkimuksen, koulutuksen, kehityshankkeiden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen keinoin. Luomuinstituutti aloitti toimintansa vuonna 2013. - Keskustelu esimerkiksi luomuviljelyn ympäristövaikutuksista junnaa eipäs-juupas-tasolla juuri niin kauan, kun niistä on esittää muutama vedenpitävä fakta, kommentoi uusi Luomuliiton viestintätyöryhmän vastaava ja toimittaja Anna-Leena Ilmarinen. Uusi Luomuinstituutti voisi monien, myös Ilmarisen mielestä olla tärkeä keskustelun virittäjä. - Siellä on vireillä mielenkiintoisia asioita, jotka pitää saada yleiseen tietoon. Instituutti kerää myös tietoa jokapäiväisten ruokavalintojemme ympäristövaikutuksista. Ne tiedot on vain saatava eteenpäin, mieluiten makaroonilaatokkitasolla. Ks. Ilmarisen haastattelu s. 63.

Näkyvyyttä ja rajanvetoa Luomuliitto antoi paljon lausuntoja ja

tiedotti aktiivisesti vuonna 2013. Lausuntoja ja mediatiedotteita lähetettiin molempia 14 ja näiden lisäksi omaa tiedotusta oli paljon somessa. - Räväköiden tiedotteiden avulla on saatu niille asioille julkisuutta, joita ollaan haluttu nostaa keskusteluun, luonnehtii Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila. - Esimerkiksi Luomuliiton tiedote luomuvalvonnan lakiluonnoksesta oli Talouselämän klikatuimpia artikkeleita joulukuussa. Haluamme, ettei viljelijöiden oikeusturvaa heikennetä. Tästä aiheesta syntyi myös jäsenistön sähköpostilistalla aktiivisin keskustelu. Luomumenetelmien mahdollisuuksia koko maataloustuotannolle tuotiin esille mm. torjunta-aineisiin liittyvässä keskustelussa. Nyt biologinen torjunta on esillä kasvinterveyden suojelun asetuksessa. Neonikotinoidi keskusteluun Luomuliitto toi rakentavan näkökulman syksyllä ilmestyneellä nettivideolla, joka kuvaa luomurypsin tuotantoa. Luonnonlaidunlihaan ja ympäristömerkkikriteereihin liittyen Luomuliitto nosti esiin vaatimuksen olla sekoittamatta muiden tuotantotapojen viestintää ja kriteerejä luomun kanssa. Luonnonlaidunlihan kriteerit ovat nyt valmiit ja viestinnässä on tuotu esiin, ettei tarkoituksena ole kilpailla luomutuotteiden kanssa. Ympäristömerkkikriteereihin ei toistaiseksi otettu vielä elintarvikkeita mukaan. Luomuliitto vastusti esitystä vaatia, että vain osa ympäristömerkittyjen leipien jauhoista olisi luomua. Myös elintarvikkeisiin liittyvissä lausunnoissa oli tarve selventää asetuksien laatijoille, mitä luomu on ja miten rajat tulee vetää. Elintarvikeselonteon luonnoksessa oli tuotu esiin “luomun riskejä”, jotka eivät kuitenkaan erityisesti liity luomuun. Tässä lehdessä aukeamalla 58-59 lisää siitä, minkälaisissa tiimeissä asioita valmistellaan ja kehittämistyötä tehdään vuonna 2014.

Luomulehti 1/2014

Teksti ja kuva: Kirsi Haapamatti

Viljelijän oikeusturva

on säädösviidakon keskellä ohut

Epäreilulta ja sekavalta tuntuva, lisääntyvä byrokratia uhkaa taittaa pian viljelijöiden luomuintoa. Miten käy Luomu 20 -tavoitteen?

roAgria Etelä-Pohjanmaan luomukotieläinasiantuntija Ulla-Maija Leskisen kännykkä soi taajaan. Luomutuottajat maakunnasta ja Suomen joka kolkasta soittelevat luomuneuvojalle epätietoisina, osa jo hädissään, että mitä teinkään väärin, kun minua epäillään vilpistä. Epäily ja etenkin kielto myydä tuotteita luomuna ovat järkyttävä yllätys, kun toimija on kuvitellut tehneensä kaiken pilkulleen oikein. - Vaikea se on toimia sääntöjen mukaan, jos ei tiedä mitä ne ovat. Jos viranomaiselta kysyttäessä saa

neuvon ”katso ohjeista”, ei voi kuin ihmetellä, että mistä ohjeista, Leskinen puuskahtaa. - Uudet muutetut tuotantosäädökset kun eivät ole tulleet toimijalle. Kyse ei ole tuottajien hidasjärkisyydestä tai välinpitämättömyydestä. Luomun säädökset ja luomuvalvonnassa tarkastettavat muuttuvat niin usein, etteivät tuottajat pysy perässä. - Mutta muutoksista tiedottamisesta ei vastaa kukaan. Neuvontaorganisaatiotkaan eivät tavoita kaikkia. Käytännössä tuorein luomutieto on luomuun juuri siirtyneillä peruskurssilaisilla. Vanhat viljelijät jäävät sitä vaille, Ulla- Maija Leskinen kertoo. Leskinen sanoo, että uusien muutosten julkaisemisen myötä olisi puolen vuoden siirtymäaika, aikaa omaksua uusi tieto. Hän peräänkuuluttaa myös työnjakoa: kenen vastuulla muuttuneista säännöksistä tiedottaminen on? Tiedonkulun takkuaminen on aiheuttanut harmaita hiuksia ja taloudellisia menetyksiä esimerkiksi luomukotieläintuottajille. Jos esimerkiksi ostorehun myyjä sanoo, että rehu on luomua, mutta syystä tai toisesta rehu myöhemmin todetaankin ei-luomuksi, tulee seurauksia myös kotieläintuotta-

Suomen hallitus on asettanut tavoitteen, jonka mukaan 20 % Suomen peltopintaalasta olisi luomua vuoteen 2020 mennessä. Luomutoimijat ihmettelevät nyt, miksi tahtotila ei näy. Luomutuotannon byrokratia on viidakko, jossa luomutuottaja rämpii liian usein ilman karttaa.

jalle. Koko hänen tuotantonsa, maito, liha, muna, määrätään tavanomaiseksi. Silti tuottaja on syöttänyt kotieläimilleen koko ajan kalliimpaa luomurehua ja pitänyt niitä luomusäädösten mukaisesti. - Edellä kuvattu tilanne voi syntyä, jos luomurehunmyyjä on myynyt varastostaan tavanomaisella siemenellä kylvettyä nurmisatoaan. Tuomio tästä voi kuitenkin tulla elyltä vasta pitkän ajan päästä, kun vahinko on jo tapahtunut, ja rehut ovat samassa siilossa luomujen kanssa. Vahingot syntyvät inhimillisyydestä, eivät tahallisesta laiminlyönnistä. Tilannetta voisi kuvailla löysässä hirressä riippumiseksi. - Kyllä näin, sillä ELY-keskukset ovat ruuhkautuneet ja asioiden käsittelyajat ovat pitkät. Tuottajan tulisi saada päätös kahden kuukauden kuluessa. Käytännössä päätöstä voi joutua odottelemaan neljästä kuuteen kuukauteen. Myyntikielto astuu voimaan kuitenkin heti, kun tilaa epäillään luomusääntöjen rikkomisesta. - Uutena muutoksena on tullut vaatimus kuivurien ja varastojen vuokrasopimuksista. Jos tila kuivauttaa viljoja tai varastoi niitä alihankintana tavanomaisella tilalla, on laadittava alhaisen jalostuksen vuokrasopimus. Jos sopimusta ei ole, tila syyllistyy rikkomukseen, Leskinen huomauttaa. Ongelmia on ollut myös siementilauksissa. Tavanomaisen siemenen käyttö on sallittua, jos luomusiementä ei ole saatavilla. Ennen tavanomaisen siemenen ostoa on kuitenkin haettava lupa ELYkeskukselta. Tärkeää on myös ottaa kirjallinen tilausvahvistus talteen. Usein käy niin, että kun tilaus toimitetaan, luomusiementä olisikin taas saatavilla. Silloin on hyvä oltava tilausvahvistus, josta näkee oikean tilauspäivän. Erityisesti isompia siemenmääriä tilattaessa halutaan usein ostaa siemenet samalta toimittajalta, jolloin tilaukset tehdään jo alkuvuonna siementen vähäisen saatavuuden vuoksi. Ulla-Maija Leskinen harmittelee myös, että paperisodan osalta tulee uusia asioita, ja etenkin toimijoiden omatoiminen luomuun siirtyminen on hankalaa. Olemmekin tehneet luomuun

siirtyvälle muistilistan, josta näkee, mitä kaikkia papereita siinä vaiheessa on toimitettava. - Vaikka tilalle on tehty tarkat suunnitelmat luomuun siirtymiseksi, hakemusten pidentyneiden käsittelyaikojen vuoksi luomuun siirtyminen venyy. Tällainen tilanne ei edesauta luomutuotannon lisäystä. Ja mielestäni myös polkee viljelijän oikeusturvaa.

Katoaako työn ilo?

Leskinen ei soimaa luomusäädöksiä, eikä lupa- ja tarkastuskäytäntöjä sinänsä. Päätösten venymistä ely-keskuksissa kyllä. Miksei ELYissä ole riittävästi henkilökuntaa asioiden käsittelyyn? Jos luomua lisätään, se vaatii myös työpanoksia. Myös luomusäädöksistä tiedottaminen tökkii. - Meillä asiantuntijoilla on täysi työ pysyä perillä uusimmista vaatimuksista. On kamalaa, jos tilakäynnillä on sellainen tunne, että osaankohan nyt varmasti kertoa tuottajalle kaiken tarvittavan, ajantasaisimman tiedon. Se on paljon sanottu Leskiseltä, joka eittämättä on kokenut ja pätevä luomukotieläintuotannon asiantuntija. Hän kokee aitoa huolta viljelijöiden jaksamisesta tilanteessa, missä heidän rehellisyyttään epäillään. Ja usein on kyse pienistä asioista, joista kuitenkin seuraa kovia sanktioita. Valvonta on johtanut myös luomun kannalta absurdeihin tuloksiin: hyviä satoja saaneita luomutiloja epäillään vilpistä lannoitteiden tai kasvinsuojeluaineiden osalta. Taitava luomuviljelijä ei voi iloita hyvästä sadosta, jos sitä pidetään epäilyttävänä. - Jos taas tavoitteena on, että luomusadot ovat heikkoja ja rikkakasvit rehottavat, se on merkki alan taantumisesta. Tähän pitäisi hallinnon puuttua, Leskinen suomii. - Kyse ei ole siitä, etteikö luomu meillä Suomessa olisi luomua. Kuluttajakin luottaa siihen, ja tuolle luottamukselle on täydet perusteet. En näe perusteita aliarvioida viljelijöitä. Tässä käy pian niin, että luomun suosio laskee. Jos tuottajat kokevat olevansa koko ajan paineen alaisena ja että heitä syytetään perusteetta, katoaa työstä ilo. Kuka sellaista jaksaa? ◀

Ulla-Maijan vinkit, ole tarkkana erityisesti näissä Tarkista tuoreimmat luomulain-

säädännön, vaatimukset, ohjeet ja tarkastuksissa tarvittavat tiedot esimerkiksi neuvontaorganisaatiostasi. Ennen kevään kiireitä voi olla hyvä hetki istua alas asiantuntijan kanssa ja katsoa paperit kuntoon.

Kun tila ostaa siemeniä tai rehua, luomun vaatimuksenvakuutustodistus saatava mukaan aina. Asiakirjaselvitys on tilanpitäjän vastuulla ja huolehdi siinä, että se on tuotantotavan mukainen. Jos tila ostaa tavanomaista siementä (jos luomusiementä ei ostohetkellä ole saatavilla, ks. Eviran lista), ota tilausvahvistus kirjallisena. Tällöin vältytään tilanteelta, että tilauksen toimitushetkellä luomusiementä olisikin saatavilla. Em. tilanteessa tila tulisi rikkoneeksi luomusääntöä ja saisi siitä sanktiona markkinointikiellon. Varastokirjanpito ja tuotevir-

takirjanpito oltava ajan tasalla. Myös eläinten rehujen osalta, eli tuotevirtakirjanpito ei koske vain tilalta myytäviä tuotteita.

Luomupäätöksessä / arkastuspöytäkirjassa on oltava selkeästi merkittyinä kaikki tilalta myytävät tuotteet ja niiden luomustatus.

Kuivuri- ja varastotilojen vuokrasopimukset oltava kunnossa. Lohkokorteissa satotiedot, laidunrehujen määrät ja rehukirjanpitoseuranta ajan tasalla.

Lääkekirjapito.

Luomulehti 1/2014

Yksivuotisista kasvustoista

lisätehoja laiduntamiseen Yksivuotisten laidunten käyttöä selvitettiin kesällä 2013 osana luomuneuvonnan Lutune-kehittämishanketta. Seurannassa oli mukana 16 yksivuotista laidunkasvustoa eri puolilta Suomea, jotka antavat hyvän läpileikkauksen luomutilojen nykykäytännöistä.

aiheinä on yksivuotisten laidunkasvustojen peruskasvi. Vain kaksi seurannan 16 kasvustosta ei sisältänyt lainkaan raiheinää ja toisaalta mukana oli yksi kasvusto, johon oli kylvetty pelkästään raiheinää. Raiheinä ei valmistaudu talvilepoon vaan kasvaa pitkälle syksyyn, mikä onkin syy sen huonoon talvehti-

Luomulehti 1/2014

miseen. Syyslaidunnusta se kuitenkin tukee hyvin. Viljat orastuvat nopeasti ja kilpailevat tehokkaasti yksivuotisten rikkojen kanssa. Niitä olikin mukana lähes kaikissa kasvustoissa. Kaikki viljalajit soveltuvat vihantana syötettäväksi, mutta suosituimmuusjärjestys tässä aineistossa oli kaura, ohra, vehnä ja ruis. Yksivuotisissa palkokasveissakin on valinnanvaraa. Rehu- ja ruisvirnoista on saatu hyviä kokemuksia ja niiden jälkikasvukyky on kohtuullinen. Härkäpapua oli mukana vain yhdessä kasvustossa. Herneen ja härkäpavun jälkikasvukyky ei ole virnojen luokkaa, mutta sadontuottokyky on suuri.

Yksivuotisten kasvustojen koostumus laidunnuksen alkaessa Kuiva-aine (ka), g/kg

161

Kuiva-aineessa, g/kg ka Tuhka

Raakavalkuainen

182

D-arvo

679

Kalsium (Ca)

5.5

Fosfori (P)

4.0

Kalium (K)

33.8

Kasvustojen kehitys nopeaa

Kasvustoja seurattiin viikoittaisin näyttein kasvun edetessä. Kasvuston ravitsemuksellista arvoa kuvaava D-arvo laski yhtä nopeasti kuin niittonurmissa alkukesällä. Kasvustoja ei siis para-

Kauran, rehuja ruisvirnan sekä italianraiheinän seos maistui lehmille heinäkuun alkupuolella. Kaistasyöttö vähentää kasvuston tallautumista.

ne päästää liian vanhoiksi, jolloin myös tallaustappiot lisääntyvät. Oheiseen taulukkoon on koottu kasvustojen keskimääräinen koostumus siinä vaiheessa, kun kasvustoja alettiin syöttää. D-arvo oli hyvällä tasolla. Raakavalkuaista oli riittävästi, mutta vaihtelu näytteiden välillä oli suurta (120-278 g/kg ka). Korkeat pitoisuudet kertovat siitä, että laidunlohkojen ravinnetila on ollut hyvä runsaan lannan käytön takia ja keskimääräinen palkokasvipitoisuuskin kasvustoissa oli kohtuullisen korkea, 34 %. Kivennäisten osalta korkeahko kaliumpitoisuus herättää huomiota. Selityksenä toimii edelleen runsas lannan käyttö. Runsas kalium vähentää magnesiumin imeytymistä ja voi altistaa lehmät laidunhalvaukselle. Magnesiumpitoinen kivennäinen voi olla eduksi. Toisaalta laidunhalvauksia ei kesän aikana havaittu eikä keskimääräinen kaliumpitoisuus ollut vielä hälyttävän korkea.

Puhdistusniitto katkaisee savikan ja pillikkeen kasvun

Monta hyvää syytä

Yksivuotisten laidunkasvustojen taloudellista kannattavuutta ei tässä selvityksessä arvioitu. Vaikka yksivuotisten kasvustojen kasvimassan tuottokyky oli joissain tapauksissa hyvinkin suuri, alkukesän hyvät kasvuolosuhteet mene-

Kysyimme hankkeen viljelijöiltä perusteita yksivuotisten laidunkasvustojen käyttöön. Loppukesän ja syksyn laidunnusmahdollisuuksien paraneminen nousi tärkeimmäksi syyksi. Viime syksynä yksivuotisia laidunnettiin hyvästi lokakuun puolelle. Yksivuotisten kasvustojen satoisuutta ja mahdollisuutta laiduntaa lohkoa monivuotisen laitumen uudistamisvuonna pidettiin myös merkittävinä etuina. Mahdollisuus korjata yksivuotinen kasvusto säilörehuksi tuo joustoa eläinten tarpeen ja laidunten tuoton välisen tasapainon hakuun. Yksivuotiset tuovat myös uusia kasvilajeja viljelykiertoon. Näin saadaan luomutiloille tarpeellisia apilattomia vaihtoehtoja niin viljelyyn kuin rehustukseen.

Monet tilat käyttävät yksivuotisia kasveja uudistaessaan laitumia. Siemenseokseen yhdistetään monivuotisen laitumen heinät ja apilat nopeakasvuisten viljojen, raiheinän ja yksivuotisten palkokasvien kanssa. Laidunalasta on usein pulaa, joten näin lohkoa pystytään laiduntamaan myös uudistamisvuonna. Laidunten uudistamisella saadaan parannettua monivuotisten laidunten sadontuottokykyä ja vähennettyä kestorikkakasvien kuten juolavehnän, voikukan ja hevonhierakan määrää. Joissakin tapauksissa yksivuotiset rikkakasvit voivat vallata perustetun kasvuston. Savikkaa ja pillikettä havaittiin myös tässä aineistossa. Puhdistusniitto kirjaimellisesti katkaisee niiden kasvun eivätkä ne yleensä ole enää ongelma myöhemmin kesällä.

Huomioi myös epäsuorat hyödyt

tetään verrattuna monivuotisiin nurmiin. Myös perustamiskustannukset ja siemen on hankittava vuosittain, mikä syö yksivuotisten laidunten kannattavuutta monivuotisiin verrattuna. Yksivuotisten laidunten sisällyttäminen laidunkiertoon tuo mukanaan epäsuoria hyötyjä kuten laidunten uudistamisen kautta saatava monivuotisten laidunten sadontuottokyvyn paraneminen ja syksyn tallausvaurioiden välttäminen. Laidunkauden jatkaminen pidemmälle syksyyn yksivuotisia kasvustoja syöttäen lyhentää sisäruokintakautta, jolloin työn ja säilörehun säästö voi olla merkittävää. Näiden huomioiminen taloudellisesti ei ole aivan suoraviivaista. Monista eduista huolimatta yksivuotisten laidunkasvustojen käyttö ei ole kovin yleistä. Eräs neuvoja heitti yhteisessä palaverissamme kysymyksen, mitä huonoja puolia niissä on. Hiljaista tuli. ◀ Kirjoittaja on professori MTT Jokioisilla. Kiitokset mukana olleille tiloille, Lutune-hankkeen työryhmälle Anne Johansson, Jan-Olof Johnsson, Ulla-Maija Leskinen, Arja Nykänen, Pirkko Tuominen, Ulla Turunen Marja Suutarla (ProAgria) ja Maiju Pesonen (MTT) sekä MMM:lle rahoituksesta. Yksityiskohtainen raportti tuloksista esitettiin Maataloustieteen Päivillä 2014 (www.smts.fi).

14 12

Lukumäärä

Teksti: Marketta Rinne kuva: ©ProAgria Ulla Turunen.

10 8 6 4 2 0

Luomulehti 1/2014

◁◁ Siemenvarasto alkaa täyttymään ennen kevään sesonkia. Kausihinnoittelusta huolimatta viljelijät tilaavat yleensä viimetingassa. Kuvassa Teemu Rantsi (vas.) ja Timo Mäkinen. ◁ Naturcomin koeruutuja havainnoimassa yhtiön pitkäaikainen työntekijä Rauno Laukka.

Teksti: Soile Prokkola kuvat: markku pirkola

△ Keltamaite on erittäin mielenkiintoinen lisä rehunurmiin.

Siemeniä

nurmiin ja luonnonhoitoon Useimmat luomuviljelijät ovat tilanneet palkokasvien siemeniä Naturcomista. Palkokasvien lisäksi yritys on keskittynyt nurmiin, viherkesantoihin ja erilaisiin luonnonhoitoalueisiin tarvittaviin siemeniin ja seoksiin.

iikajoen sivukylältä löytyy monille luomuviljelijöille tuttu siementen hankintapaikka, Naturcom Oy. Yritysidea sai alkunsa, kun Timo Mäkinen toi Saksasta virnan siemeniä Touko-veljelleen, joka aloitti luomuviljelyn 80-luvun lopulla. Mäkinen oli tuolloin Saksassa opiskelemassa ja ensimmäiset siemenet tulivat auton peräkontissa. Kun ne eivät enää mahtuneet autoon vaan piti tila-

Luomulehti 1/2014

ta rahtina, perustettiin yritys ja ruvettiin markkinoimaan siemeniä vuonna 1991. Toimipaikaksi hankittiin vanha kansakoulu, josta edellinen yrittäjä oli lähtenyt syrjäisen sijainnin takia. - Naturcomin toimintaa syrjäisyys ei haittaa, koska suurin osa tuotteista menee toimitusmyyntinä. Alussa välitettiin myös viljojen siemeniä, mutta niistä luovuttiin, kun koulu kävi ahtaaksi, muistelee Mäkinen. Vuonna 2003 perustettiin toinen toimipiste Loimaalle. Nyt vakituisia työntekijöitä on kolme ja sesonkiaikaan maalis-kesäkuussa noin 15. - Myynti on kasvanut koko yrityksen ajan, lukuun ottamatta yhtä vuotta, jolloin siementuotanto epäonnistui huonojen säiden takia, kertoo Mäkinen. - Tavoitteena ei niinkään ole yrityksen kasvu, vaan mielekkäälle ja kannattavalle toiminnalle sopiva koko ja

valikoima. Viime vuosina on oivaltanut, että kaiken toiminnan keskellä on ihminen, on sitten kyse asiakkaista, työntekijöistä tai yrittäjästä itsestään.

Uusia lajeja viljelyyn

Tutkimuksia niin kotimaasta kuin lähialueilta nuohotaan innokkaasti. Mäkisen mukaan tuotekehitys on homman suola. Ruokonadan saaminen suomalaisiin nurmiin on tämän työn satoa. - Nurminadan lajikekokeista löytyi ruokonadan numerolinja, joka vaikutti hyvältä. Boreal ei ollut innostunut hakemaan sitä lajikkeeksi, ennen kuin Naturcom siitä kiinnostui. Nyt Naturcomilla on Retuksi nimetyn lajikkeen edustus ja siemen tuotetaan Suomessa. Ruokonata on maailmalla suosittu nurmiheinä. Syvän juuristonsa ansiosta sillä on monia hyviä ominaisuuksia nurminataan verrattuna. Nyt Borea-

lilta löytyy ruokonadasta useampikin lajike. - Toinen Suomessa hyvin menestyvä uutuuskasvi on Karlu-rehumailanen, joka on sinimailasen ja sirppimailasen risteytys. Laji on erittäin monikäyttöinen ja tervetullut lisä jatkuvan apilanviljelyn katkaisijaksi. - Saneeraus- ja maanmuokkauskasvit ovat myös hyvin mielenkiintoisia. Niiden käytössä ja kehittämisessä on paljon potentiaalia, uskoo Mäkinen.

Ja uusia lajikkeita

Uusia lajikkeita tulee koko ajan. Lajikekokeita tehdään yhteistyössä MTT:n kanssa ja omia koeruutuja on Loimaalla noin tuhat. Niitä voisi olla enemmänkin, mutta se on kustannuskysymys, sanoo Mäkinen. - Luomulajikekokeet ovat vielä harvinaisia. Nytkin mietitään, että lannoitetaanko englanninraiheinän lajikekoe Ruukin MTT:llä vai ei. Nekin kokeet, jotka viedään läpi luomulannoituksella ovat yleensä perustettu tavanomaiselle maalle. Ja sehän ei ole sama asia kuin että maa olisi ollut luomuviljelyssä, harmittelee Mäkinen. Mäkinen painottaa, että he eivät myy sellaisia lajikkeita, joita ei ole testattu. Jos siemenpulan takia sellaisia joudu-

taan myymään, se täytyy selvittää myös asiakkaalle. Hän ihmetteli, että Suomessa myytiin viime kesänäkin itävaltalaisia luomuapiloita ilman, että niiden menestymistä täällä on tutkittu.

Kotimaista valtaosa

Naturcomilla on lähes sata sopimustuottajaa ja suurin osa heistä on VarsinaisSuomesta, missä olosuhteet siementuotannolle ovat parhaimmat. Yli puolet sopimusviljelijöistä tuottaa luomusiementä. Siemenerät vastaanotetaan, kunnostetaan ja sertifioidaan Loimaalla. Mäkinen arvioi, että noin kaksi kolmasosaa heidän myymistään siemenistä on kotimaista tuotantoa. Kotimaisen tuotannon eteen tehdään työtä, vaikka olosuhteet eivät täällä ole aina parhaimmat. Hinnalla ei voi kilpailla ranskalaisten siementen kanssa. Periaatteena on, ettei haeta helpointa ja halvinta ratkaisua asiakastyytyväisyyden kustannuksella. Siemenvalinnalla on merkittävä vaikutus sadon määrään ja talvehtimiseen. - Tuontia on eniten Ruotsista, missä ilmastolliset olosuhteet ovat lähinnä omiamme. Tärkeitä tuontimaita ovat myös Saksa ja Viro. Siemenseoksia kehitellään viljelijöiden kanssa yhteistyössä. Heinä-, säilö-

rehu-, laidunnurmiin tarvitaan erilaiset kasvilajit. Lisäksi on otettava huomioon lypsykarjan, nautojen, lampaiden ja hevosten erilaiset vaatimukset. Viljelijä voi myös tilata oman, tilalleen parhaiten sopivan siemenseoksen. Viljelijöiden itselleen räätälöimien seosten kysyntä onkin koko ajan lisääntynyt.

Luomumaine rajoittaa vielä

Valtaosa noin 7 000 asiakkaasta on viljelijöitä ja näistä kaksi kolmasosaa on luomuviljelijöitä. Runsaasta siemenvalikoimasta myydyimpiä ovat puna-, alsike- ja valkoapila, rehuvirna sekä rehumailanen. Naturcomin luomumaine on ollut rasite muille kuin luomuasiakkaille myytäessä. - Nyt kuitenkin tavanomaisetkin viljelijät alkaneet kiinnostua ”typpikasveista”, kun lannoitteiden hinnat ovat nousseet rajusti. Myös joidenkin siemenseosten kautta, kuten riistaseos ja tienvarsiseos, muutkin kuin luomutuottajat ovat uskaltautuneet asiakkaiksi. Mäkinen painottaa, että heille tuo suurta tyydytystä, kun saa olla mukana viemässä luomua eteenpäin. Kun tehdään töitä luomun ja luomuviljelijöiden kanssa, on tullut tunne, että ollaan oikealla tiellä. Tulevaisuus on luomussa! ◀ Luomulehti 1/2014

Kylmäsäilytystä vaativat maito- ja tofutuotteet ovat haastavia toimitettavia.

Teksti ja kuvat: Henna-Maria Lehtonen

Ponnetta tuoretuotteille

verkkoruokakaupoista? Verkkokaupat ja verkkovälitteinen myynti ovat kasvussa, ja muokkaavat jatkuvasti kulutustottumuksiamme. Luomutuotteita myyvät verkkokaupat ovat olleet alan pioneereja. Edistääkö verkkokauppa myyntiformaattina luomutuotettujen tuoretuotteiden menekkiä?

Luomulehti 1/2014

uomutuotteiden markkinoinnin asiantuntija Marika Auersalmi MaBio Oy:stä kertoo, että luomutuotteita myyvät verkkokaupat ovat olleet esimerkkinä kotimaisille ns. tavanomaisia tuotteita myyville verkkokaupoille. Ensimmäiset tämän alan kaupat toimivat kivijalkakaupan yhteydessä. Ruohonjuuri ja Ekolo taas ovat aloittaneet kivijalkakauppoina, joiden rinnalle on myöhemmin tullut alati kasvava verkkokauppa. Verkkokaupat ovat tärkeitä luomutuotteille, sillä niiden kuluttajia löytyy Hangosta Nuorgamiin, mut-

ta tarjontaa ei välttämättä, jatkaa Auersalmi. Vaikka luomutuotteiden myynti on aiemmin kasvanut verkkokauppojen ansiosta, tämän hetken tilannetta monimutkaistaa tuoretuotteiden kuljetushaasteet. Tuoretuotteet eli tuoreet kasvikset ja hedelmät, tuoreleivät, sekä kylmäsäilytystä vaativat tuotteet kuten liha- ja maitotuotteet ovat verkkomyynnissä oma haastava tuoteryhmänsä. Tuoreet kasvikunnan tuotteet sekä leivät kärsivät helposti kuljetuksesta, ja kylmäsäilytystä vaativat tuotteet vaativat kylmäkuljetusta. Tällä hetkellä suurten luomutuotteita myyvien verkkokauppojen valikoimis-

ta ei löydykään tuoretuotteita. Esimerkiksi Ruohonjuuri ei ole ottanut tuoretuotteita valikoimiinsa, ja syynä ovat juuri tuoretuotteiden toimitushaasteet. Ruohonjuuren verkkokaupan vastaava Niko Tanska ei näe lähitulevaisuudessa suuria muutoksia. - Emme ole lisäämässä tuoretuotteita valikoimiimme myöskään lähitulevaisuudessa, koska toimitus olisi joko liian hidasta tai liian kallista. Teoriassa verkkomyynti voitaisiin kuitenkin nähdä tuoretuotteiden saatavuutta parantavana myyntimuotona. Sekä tarvetta, että toisaalta potentiaalia, tämänsuuntaiseen kehitykseen on luomutuotteiden kysynnän ja tuotantomäärien suuremman vaihtelevuuden johdosta, miettii Auersalmi. - Kaupasta löytyy luomuna vain tuotteita, joissa tuotantomäärät riittävät ketjusopimukseen. Luomuun erikoistuneet verkkokaupat ovat pienille erille ja erikoistuotteille kanava, josta kiinnostuneet kokeilijat ja erikoistuotteita toivovat asiakkaat ne löytävät. Kaupasta saa siis vain massatuotteita tuoreena, ja isoista verkkokaupoista ei sitäkään. Katse kääntyy pieniin ja keskisuuriin paikalliselta pohjalta toimiviin ruokaverkkokauppoihin. Voisiko luomutuotettujen tuoretuotteiden myynti kasvaa tulevaisuudessa paikallisten ruokaverkkokauppojen lisääntymistä hyödyntäen? Auersalmi kertoo, että monet paikalliselta pohjalta toimivat verkkokaupat panostavat lähi- ja/tai luomutuotteisiin. - Esimerkiksi juuri Mikkelin Tuorepuoti toimii tällä periaatteella, kuten myös Luomulaatikko Tampereen seudulla. Hyvän Elämän Ruokakauppa on pääkaupunkiseudulla ja Länsi-Uudella-

Toistaiseksi Ruohonjuuri tarjoaa luonnonmukaisesti tuotettuja tuoretuotteita ainoastaan kivijalkakaupoista, eikä niitä olla ottamassa verkkokaupan valikoimiin ainakaan lähitulevaisuudessa, kertoo Niko Tanska.

maalla toimiva luomuruokaverkkokauppa, joka toimittaa kerran viikossa tilauksia jakeluringin kautta kotitalouksille ja yhteisöille. Paikalliselta pohjalta toimivat verkkokaupat ovatkin ylivoimaisesti laajimman valikoiman tarjoava luomutuotettujen tuoretuotteiden jälleenmyyjätaho. Kuvittelisikin lähellä luonnonmukaisesti tuotettuja tuoretuotteita myyvillä verkkokaupoilla kysynnän kasvaneen luomutietoisuuden lisääntyessä. Näin ei

kuitenkaan ole tapahtunut. Hyvän Elämän Verkkokauppa on toiminut vuodesta 2008, ja yrityksen viisivuotisen historian aikana kysyntä on päinvastoin pienentynyt. Hyvän Elämän Verkkokaupan myyntipäälliköllä Antti-Jussi Rantalalla riittää vielä huumoria: - Isot syö pienet. Herääkin kysymys, mitä luomutuotettujen tuoretuotteiden kysynnälle on tapahtunut. Isot verkkokaupat eivät niitä valikoimiinsa halua, eikä tuoretuotteiden tarjoaminen toisaalta riitä pienille verkkokaupoille kilpailueduksi. Rantala ymmärtää kuluttajaa: - Myymäläkaupan etu on aina se, että asiakas näkee tuotteen. - Olemme kuitenkin kehittämässä toimintaamme edelleen. Vuoden alkuun on suunnitteilla yhteistyö toisen verkkokaupan kanssa, jolloin valikoimamme laajenee entisestään, ja jakelu tehostuu. Tulevaisuudessa luonnonmukaisesti tuotettujen tuoretuotteiden saatavuutta parantavat toivottavasti alueellinen yhteistyö, jolla pienemmät toimijat saavat yhdistettyä voimansa. Rohkea toimija voi myös onnistua valtakunnallisella tasolla toimittamaan kustannustehokkaasti luonnonmukaisesti tuotettuja tuoretuotteita hyödyntäen Itellan uudistunutta kylmäketjukuljetusta. Tänä syksynä valtakunnalliseksi laajentuneella Ruokanet Oy:llä on esimerkiksi kasvava tuoretuotevalikoima ja vahva luotto maakuntakaupunkien luomukysyntään. Marika Auersalmella on ajatus kehityksen vauhdittamiseksi: - Tulevaisuudessa toivoisin näkeväni luomutuottajien tarjoavan erikoistuotteitaan aktiivisemmin verkkokaupoille. Silloin erikoistuotteen voi löytää myös muut kuin luomua etsivät asiakkaat. ◀

Luomulehti 1/2014

Teksti ja kuvat: Laura Rantanen

Nokan tilalla uskotaan tuottajien yhteistyöhön Varsinaissuomalaisessa luomulammaskeskittymässä lampurit auttavat toisiaan ja kaikki hyötyvät. Tervetuloa Juha

Nokan lammastilalle Somerolle.

iime aikoina on puhuttu yhä enemmän maataloustuottajien yhteistyön hyvää tekevistä vaikutuksista. Pakottamalla ei tuottoisaa yhteisöllisyyttä kuitenkaan synny. Porukalla tekemisen on tapahduttava vapaaehtoisesti, että sillä on jatkuvuutta. Tämän on kokenut käytännössä myös Juha Nokka, joka alkoi lampuriksi vuonna 2007. Hän suunnitteli työkseen matkapuhelimia Salossa, kun kotitilalla oli sukupolvenvaihdoksen aika. Turkulaisesta tietoliikenneinsinööristä tuli lampuri hiukan yllättäen. Vanhempien tilalla Somerolla oli viidenkymmenen sian emakkosikala ja 2000 munijakanaa.

Luomulehti 1/2014

- Niitä oli niin vähän, etteivät ne yksin riittäneet ja aloimme laittaa niitä pois. Nokka alkoi miettiä, että perinteisten notkomaisemien keskellä sijaitsevalle tilalle sopisivat lampaat. Nokka oli miettinyt läpi eri tuotantoeläimiä, mutta vain naudat ja lampaat puhuttelivat häntä. Koska hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta kummastakaan, hän päätyi valitsemaan lampaat koon perusteella. Vuonna 2007 ne tulivat. - Naapuri oli käynyt lammaskurssin ja kertoessaan minulle lampaista innostuin niin, että päätös syntyi nopeasti. Kaikki lähti vauhdilla rullaamaan. Lammastuttava Rautiaisen Johannan kanssa etsin Suomen parasta eläinainesta, Nokka kertoo.

Isosti liikkeelle

Nokka ei halunnut lähteä hissutellen liikenteeseen. Hän ajatteli heti rakennuttavansa pihalle niin suuren lampolan, kuin siihen mahtuisi.

Pojista 8-vuotias Jonne on innokas auttamaan isäänsä lampaiden hoidossa. Tilalla asuvat myös Jimi, 4, ja Juuso, 14. △ Lampaat teurastetaan Vainion teurastamolla Orimattilassa ja paloitellaan useimmiten Salossa Kantturalla. Tuotevalikoima on laaja. Uuhet karitsoivat kerran vuodessa. Viime vuonna 450 karitsaa aloittivat kasvunsa.

- ProAgrian neuvojat sanoivat, että kokeile pienellä ensin, mutta en onneksi uskonut heitä. Oli helpompi tehdä iso kerralla. Lampaita Nokka osti Lauri Leinoselta Loimaalta ja Veli Aholalta Alavudelta. Lisäksi yksi tilansa ikääntymisen takia lopettanut lampuri myi Nokalle valioyksilönsä. Nokan lammastilalla lähdettiin liikenteeseen 90 lampaalla ja Nokka haki ympäristöluvan 420:lle. Luomu kiinnosti, mutta pelottelijat saivat Nokan pitämään tilan tavanomaisena. Hänelle kerrottiin luomun vaatimasta loputtomasta byrokratiasta. Pitäisi kuulemma täyttää lippua ja

lappua, ja byrokratian takia luomussa olisi mahdotonta olla. - Myöhemmin tuli mieleen, että kellään näistä pelottelijoista ei ollut omaa kokemusta luomusta. Vuonna 2009 tila siirrettiin luomuun. Syinä luomuun siirtymiselle olivat luomutuki ja tuotteista saatava hieman tavanomaista parempi hinta. - Muutoksia ei tullut oikeastaan muuhun kuin apulannan käyttöön. Pellolla oli aikaisemmin timoteitä, ja nyt laitoimme apilaa joukkoon. Ensimmäisenä vuonna rehun määrä putosi 25 paalista kymmeneen, mutta tilanne korjaantui myöhemmin. Nokka on kuullut monen sanovan, että rikkaruohot lisääntyvän luomuun siirtyessä. Hänen tilallaan on käynyt päinvastoin ja rikkakasvit ovat vähentyneet. Byrokratiastakin Nokalla on hyvää sanottavaa. Hänen mielestään on mukavaa, kun luomutarkastaja tulee käymään. Silloin hän saa varmuuden, että on tehnyt kaiken oikein, eikä tarvitse

turhaan elää pienessä epävarmuudessa. Tarkastusmaksut saisivat olla kyllä halvemmat.

Yhteisneuvotteluja teurastamon kanssa

Nokan tilan lampaat kasvavat upeissa maisemissa, Häntälän notkoissa. Viljelyksessä on 112 hehtaaria peltoa ja noin kahtakymmentäviittä hehtaaria notkoja laidunnetaan. Tänä vuonna kaikki peltopinta-ala oli heinällä ja ensi vuonna on tulossa kauraa ja härkäpapua mukaan. Kaikki tulee omaan käyttöön. Töissä Nokalla on apuna lyhytkarvaisia bordercollieita, joista ensimmäinen tuli Ruotsista viisi vuotta sitten valmiiksi koulutettuna. - Sain toiselta lammastilalta tietoa paimenkoirista ja olen ollut koiriin todella tyytyväinen. Nokan puheessa vilahtelee vähän väliä lähiseudun lampureiden tekemä menestyksekäs yhteistyö. Minkäänlaisesta tilayhtymästä tai muodollisesta hankkeesta ei ole kyse, lammastilalliset ovat

Nokan lammastila 370 texel-uuhta siitospässien kanssa. Tilalla on tilapuoti, joka on avoinna lauantaisin kello 10–12 ja silloin, kun isäntäväki on paikalla. Tilalta voi ostaa suoramyyntinä karitsanlihaa, erilaisia lihatuotteita, villalankaa, huovutusvillaa ja käsitöitä sekä lampaantaljoja. Ryhmät ovat tervetulleita tutustumaan tilaan ja tilakauppaan.

Luomulehti 1/2014

Villat karstataan, kehrätään ja värjätään Pirtin kehräämöllä. Eniten ostetaan huovutusvillaa, jonka lanoliini suojaa luontaisesti ihoa. Myös erilaiset langat ovat suosittuja.

Luomulehti 1/2014

muodostaneet joukkonsa vapaamuotoiselle pohjalle. - Lammaspuolella tehdään todella paljon yhteistyötä. Meillä ei tunneta kateutta. Sain lampurin urani alussa paljon apua muilta lammastiloilta, he auttoivat karitsoinnissakin. Ihan pienestä joukosta ei ole kyse. Pienen säteen sisällä Nokan tilasta asuu 3500 texel-uuhta. Kaikki tilat ovat luomussa, joten kyseessä on todellinen luomulammaskeskittymä. Tuottajilla on käsissään melkoinen valttikortti karitsamäärissä, kun he tekevät yhdessä kauppaa teurastamojen kanssa. - Teurastamot nostivat lihasta maksamaansa hintaa, kun saimme meidät kaikki neuvottelemaan porukalla hinnoista. Yhteisneuvottelut etenevät niin, että useampi tila yhdessä lähettää teurastamolle tarjouspyynnön ja kertoo tiloistaan. Kun vastaukset tulevat, niistä istutaan yhdessä alas keskustelemaan. Sen jälkeen tuleva neuvottelukumppani kutsutaan paikalle. Teurastamo-yhteistyön lisäksi lampurit tilaavat yhdessä aitaverkot ja tolpat sekä juomakorvikkeet tuttipullokaritsoille, ja yhteisiä koneitakin he ovat hankkineet – esimerkiksi tolppajuntan ja lampaan kääntölaitteen. Seuraava yhteishankinta on vaakatasomurskain. Mukana on kahdeksan lampuria, ja yhteistyöstä saatava hyöty ei ole vain materiaalista.

Tukea työssä jaksamiseen

Viime syksynä Nokalla oli kuivan kesän takia karitsoita syksyllä laitumella.

Pakkasta ei vielä ollut, mutta joku laitumelle vilkaissut ohikulkija soitti eläinlääkärille huolestuttuaan ulkona olevista karitsoista. Eläinlääkäri myönsi Nokalle soittaessaan tietävänsä, etteivät lampaat kärsi laitumella, mutta koska hänelle oli tehty ilmoitus, niin eläimet olisi siirrettävä sisälle. Nokka pahoitti mielensä ja soitteli tutuille lampureille kuulumisiaan. Muiden tuottajien kanssa keskustelu rauhoitti mieltä ja solidaarisuudesta tuli hyvä olo. - Muut lampurit lupasivat ottaa asian puheeksi eläinlääkärin kanssa. He olivat sitä mieltä, että tietämättömille ilmoittelijoille voisi opastaa, että lammas pärjää ulkona hiukan huonommassakin säässä. Tuottajayhteisöön kuulumisella on selkeästi positiivista vaikutusta työssä jaksamiseen. Nokka kiittelee muilta saamaansa apua ja tukea. Alkuaikoina hän sai auttajan vaikeaan poikimiseen keskellä yötä. Viimeksi on keskusteltu muun muassa korvamerkkiasioista. - On tärkeää, että toimintamme perustuu vapaaehtoisuuteen. Kukin lähtee mukaan niihin asioihin, jotka hyväksi kokee. Pidämme viikoittain yhteyttä ja tiedotamme toisiamme, jos on esimerkiksi koulutuksia tulossa. ◀

Teksti: Kirsi Haapamatti kuvat: itella

Termo tuo luomun kotiovelle

uonna 2012 lanseerattu Termo-palvelu mahdollistaa pientenkin elintarvike-erien kylmäkuljetuksen nopeasti jälleenmyyjille ja kuluvan vuoden alusta myös yksityishenkilöille. - Palvelu tavoittaa 2,1 miljoonaa kotitaloutta. Vain Rovaniemen yläpuolinen Lappi, Ahvenanmaa ja jotkin saaristoalueet ovat sen ulkopuolella, Itellan pakettipalveluiden tuotepäällikkö Taina Sarenius kertoo. Termo-palvelussa tuotteen kylmäsäilytyksen varmistavat kuljetuslaatikkoon sijoitetut geelipussit eli kylmävaraajat. Ne pitävät lämpötilan tasaisena koko matkan ajan. Kylmäketjun katkeamattomuutta tarkkailevat lisäksi lämpötila-anturit. Laatikoita on kolmea eri kokoa, ja lisäksi termorullakko suuremmille erille. Palvelu toimii siten, että tilaaja tilaa Itellalta tarvittavan määrän termolaatikoita tilavuudeltaan 40 litrasta 484 litran rullakkoon. Laatikoissa olevat kylmävaraajat hän laittaa pakastimeensa noin vuorokaudeksi. Seuraavana päivänä Itellan auto noutaa täydet, kylmävaraajilla varustetut laatikot. Lähetys on vastaanottajalla niiden noutamisesta seuraavana päivänä. Termolaatikossa voi kuljettaa pakattuja elintarvikkeita, joiden säilytyslämpötila on 6–8 astetta. - Termo-palvelulla kuljetetaan paljon tuoretta lihaa, lihajalosteita, leivonnaisia ja maitojalosteita. Palvelu on osoittautunut tarpeelliseksi, sillä nyt tuottajille ja jalostajille on mahdollista lähettää myös pienempiä eriä. Tyypillisiä lähetyksiä ovat

tuore liha, lihajalosteet, leivonnaiset, juustot ja muut maitotaloustuotteet. Termo-laatikoissa kulkevat myös tuotenäytteet myymälöihin, tukuille ja esimerkiksi kuluttajapaneeleille tai ruokatoimittajille tai -bloggaajille, Taina Sarenius antaa esimerkkejä uusista palvelunkäyttötavoista. - Eniten kuljetetaan tuotteita kauppoihin. Verkkokaupan yleistymisen myötä suoraan kuluttajille postitettavat elintarvikelähetykset ovat kasvattaneet suosiotaan. Itellan mukaan Termo-kuljetusta käyttävät erityisesti tuottajat ja pienet elintarvikeyritykset.

Itellan Termo-palvelu on parantanut pientuottajien mahdollisuuksia saada tuotteitaan kuluttajille ja kauppoihin.

Makkaraa kotiovelle

Ilmajoen Makkaramestarit on käyttänyt Itellan Termo-palvelua sen alusta asti. Yrittäjä Vesa Luhtala on ollut tyytyväinen: - Pienissä lähetyserissä se on todella hyvä. Pikkulähetyksissä Termo-laatikko on tavallista kylmäkuljetusta kätevämpi ja edullisempi. Termolla meiltä kulkee lähetyksiä niin suoraan kuluttajien kotiovelle kuin kauppoihin. Tilaus on perillä seuraavana päivänä. Makkaramestarit on kokenut Termo-kuljetuksen käyttäjä, mutta moitteita ei juuri tule mieleen. - Pitää vain muistaa, että perjantaina ja ennen arkipyhiä lähetyksiä ei voi tehdä. Jonkin verran on ollut ongelmia siinä, että laatikoita ja rullakoita ei ole saatavilla silloin kuin olisi tarve. En silti moiti, palvelu on ollut meille hyvä. Isommissa lähetyksissä ja pakkaskuljetuksissa käytämme muita kuljetuspalveluita. ◀

Termo-kuljetus * Itellan kylmäkuljetus-palvelu. Sopii pakatuille elintarvikkeille. * Palvelussa on laatikkokohtainen lämpötilanseuranta, jota lähettäjä voi seurata. * Kananmunia tai esimerkiksi herkästi rikkoontuvia täytekakkuja ei kuljeteta rikkoontumisvaaran vuoksi. * Termo-kuljetus ei sovellu pakasteiden kuljettamiseen.

Luomulehti 1/201

Teksti: Aira Sevón

Luomu on ratkaisu! Urs Niggli puhuvat näköalapaikoiltaan viljelijöiden ja rohkean luomun paremmuudesta kertomisen puolesta.

”L

uomun on oltava taloudellisesti kannattavaa myös maanviljelijöille, alleviivaa luomutuotteita välittävän Rapunzelin toimitusjohtaja ja perustaja Joseph Vilhelm. Rapunzel työllistää 300 ihmistä yli 30 maassa. Vilhelm viljelee myös 30 hehtaarin sukutilaa. Hänen aloittaessaan yrityksensä motivaationa ei ollut taloudellinen tulos vaan muutos, koska tavanomainen maatalouden suuntana oli teollistaminen. Vilhelm haluaa olla luotettava partneri maanviljelijöille työskennellessään viljelijöiden ja kaupan välissä. Hänen mielestään kenenkään ketjussa toimivien luomuosallisten, mukaan lukien maanviljelijöiden ei pitäisi joutua taistelemaan perusasioista. Luomu on ollut aina markkinavetoista aivan hänen aloittamisestaan asti, mikäli viljelijät laitetaan ahtaalle, sillä on negatiivinen lopputulos. Vuosikymmenien kokemuksensa perusteella Vilhelm Joseph painotti, että ”hinnanalennusluomu” ei kerta kaikkiaan ole mahdollista ja se ajaa pehmoversioon luomusta. Kuluttaja odottaa kuitenkin luomulta rehellisyyttä ja pettämällä kuluttajan luottamuksen, luomuala vahingoittaa itseään. Periaatteista on siis pidettävä kiinni.

Luomulehti 1/2014

Liikemies-visionäärin näkemyksenä on, että lopulta luomu tulee olemaan pakon edessä todellista valtavirtaa, sillä kun öljy ja fosfori loppuvat, muuta mahdollisuutta ei ole. Luomuliikkeellä on siksi yksilökohtainen ja yhteinen velvollisuus asian edistämiseen.

Tutkimukset puhuvat luomun puolesta

Suomessakin vieraillut FiBLtutkimuskeskuksen johtaja Urs Niggli on luomualan tunnetuimpia uranuurtajia ja tutkijoita. Hän ihmetteli, miksi luomua pidetään edelleen nichenä, eikä valtavirtana. Niggli kävi kriittisesti läpi yleisimpiä väittämiä luomun esteistä. Nigglin mielestä väite, että tarvitsemme lisää tutkimusta luomuviljelyksestä, jotta se voitaisiin hyväksyä tuotantotapana, ei pidä enää paikkaansa. Hän on itse ollut mukana luetteloimassa maailmanlaajuisesti 40 000 tieteellisesti vahvistettua tutkimusta siitä, että luomu on toimiva konsepti. Luomulla on ollut myös suuri merkitys innovoinnissa tavanomaisen maanviljelyn hyväksi. Niggli romutti myös väitteen siitä, että luomuruoka olisi liian kallista. Nigglin näkemys on, että tavanomaisesti tuotettu ruoka on yksiselitteisesti ja kaikilla mittareilla katsottuna liian halpaa. Tavanomaisessa teollisessa ruo-

katuotannossa ei ole käytössä rehellistä kululaskentaa. Tavanomainen ruokateollisuus ei maksa yhteiskunnalle aiheuttamiaan kuluja. Tämän vuoksi myös kilpailuasetelma luomun ja tavanomaisen tuotannon välillä on mahdotonta, kun sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat kulut jäävät täysin lukuun ottamatta kustannuslaskelmissa. Länsimaissa on nähtävissä esimerkiksi ruokavaliosta aiheutuvat terveyskustannukset yhteiskunnalle. Loogisesti aiheuttajavastuulla ruokateollisuus tulisi siis asettaa vastuuseen näistä kuluista. Kestävälle kehitykselle perustuvaa tuotantoa ei voida kehittää ilman oikeudenmukaista korvausta maanviljelytyöstä ja yhteiskunnalle tehdyistä palveluista. Kestävän kehityksen perusteilla markkinoitavat tavanomaisen tuotannon ratkaisut, kuten GMO, suorakylvöt, IP, IPM, matalan tuotantopanosten maataloutena markkinoitu LIA tai tarkkuusmaanviljely eivät mitkään Nigglin tutkijan näkemyksen mukaan vastaa kysymykseen kaikkien kulujen kattamisesta tuotannosta ja siten ne eivät myös vastaa kestävän kehityksen kysymyksiin. Niggli totesi, että suuret yhtiöt totuudenvastaisesti markkinoivat ja lobbaavat niitä kestävän kehityksen argumenteilla.

Harri Hakala

mielenkiintoisia puheenvuoroja. Joseph Vilhelm ja

presse@rapunzel.de

Luomun kattojärjestö IFOAMin seminaareissa kuulee

Joseph Vilhelm vaatii, että viljelijöille maksetaan kunnon palkka. Kestävä luomutuotanto tulee olemaan valtavirtaa sitten kun muu tuotanto ei ole enää öljyn ja fosforin loppumisen myötä mahdollista. △ Urs Niggli toteaa, etteivät muut ympäristöystävällisenä lobatut viljelymenetelmät ole aidosti kestäviä. Luomu pitäisi tuoda selkeänä ratkaisuna esiin.

Voimakas rahaan ja perättömiin väitteisiin perustuva lobbaus on helppo kenen tahansa Brysselissä käyvän huomata. Tällä kertaa Syngentan vakiopaikalla Brysselin lentokentällä, kaikkien saapuvien olevien nähtävillä, oli mannekiinina tummaihoinen nainen jossain Afrikan viljelyksillä. Viestinä oli, että tämä nainen pystyy estämään nälänhädän Syngentan avulla. Todellisuudessa tämä nainen ja hänen maanosansa ihmiset pysyvät nälässä, jos aikovat Syngentan, Monsanton tai Basfin varaan rakentaa. Nigglin mielestä luomulta puuttuu selkeä ja rohkea positiointi, minkä tulisi olla se, että luomutuotanto on vastaus ja ratkaisu maailman polttavin kysymyksiin. Niggli peräänkuulutti benchmarkingia parhaiden tuotantotapojen määrittämiseksi ja selvää strategiaa innovoinnille sekä vahvoja yhteistyösuhteita kaikkiin muihin vaihtoehtoisiin kokonaisvaltaista ruokajärjestelmän muutosta ajaviin liikkeisiin. ◀

Alla olevassa kuvassa on esitetty hintavertailussa tehtyjen eri ruokalistaversioiden kustannuseroja.

Teksti: Lea Lastikka Kuva: Mari Hannuksela

Alkuperäisessä versiossa ei ole yhtään luomutuotetta (raaka-aineet 5,48 €/3 vkoa/hlö)

Siipikarjatuotannon hyvät toimintatavat

Versiossa 1. luomuksi vaihdettiin 16 tuotetta, kolmen viikon raaka-ainehankintojen hintaeroksi muodostui 0,21 €/3 vkoa/ hlö. Annosta kohden ero on 0,02 € Versiossa 2. luomuksi vaihdettiin yhteensä 34 tuotetta (myös liha), hintaeroksi muodostui 0,74 €/3 vkoa/hlö. Annosta kohden ero on 0,05 e.

Ammattikeittiöille sopivia luomutuotteita tarvitaan lisää.

Teksti: Anu Arolaakso kuva: EkoCentria/Tero Takalo-Eskola

Maksaako luomu ammattikeittiöissä enemmän? ”Luomu on liian kallista!” on yleinen vastaus, kun pohditaan luomutuotteiden käyttöä julkisen sektorin ammattikeittiöissä. EkoCentria otti selvää yhdessä Pro Luomu ry:n kanssa, onko luomun

käyttäminen sittenkään kalliimpaa. ortaat luomuun -ohjelma selvitti yhdessä Pro Luomu ry:n kanssa luomutuotteiden käytön hintaa ruokalistalla. Hintavertailu toteutettiin Laurea ammattikorkeakoulussa. Hintavertailun pohjana oli todellinen suuren ruokapalvelun kiertävä ruokalista (koulu ja päiväkoti). Tavoitteena oli laskea, miten luomutuotteiden vaihtaminen ruokalistalle vaikuttaa annoksen hintaan. Laskelmassa tehtiin vertailua tavanomaisilla toteutetun ja osittain luomuksi vaihdettujen ruokalistojen kesken. Hintavertailussa ruokalistalle lisättiin helposti ammattikeittiöille saatavilla olevia luomukas-

Luomulehti 1/2014

viksia huomioiden uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Hintavertailussa käytettävät hinnat olivat tukkujen ovhhintoja ilman alennuksia. Hintavertailu osoitti, että luomun käyttö ammattikeittiöissä tulee vain hieman tavanomaisia raaka-aineita kalliimmaksi. Jos luomuraaka-aineiden käyttö aloitetaan esimerkiksi perustuotteista, kuten viljatuotteet, juurekset ja maidot, ei raaka-ainekustannuksissa ole merkittävää eroa tavanomaisiin. Esimerkiksi marjojen, kasvisten ja juuresten hankinta on edullisinta sesongin aikana tuoreena.

Luomun hinta vs. ei-luomun hinta

Suomessa luomua on vielä verrattain vähän tarjolla ammattikeittiöille. Vähäisen tarjonnan vuoksi hinta voi muodostua hyvinkin korkeaksi tavanomaisiin tuotteisiin verrattuna. Korkea hinta puolestaan pitää kysynnän pienenä, jolloin tarjontaakaan ei lisäänny. Kysymyksessä on negatiivinen kierre. Tämän kierteen suunta pitää saada kääntymään ennen kuin luomuelintarvikkeet voivat aidosti kilpailla tavan-

omaisten kanssa. Tarjonnan lisääntyessä myös hintaero tavanomaisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin nähden pienenee. Nykyään ongelmana on enemmänkin saatavuus eikä niinkään korkea hinta.

Luomu vaatii niin tuottajalta, keittiöltä kuin ruokailijaltakin uuden oppimista. Onnistunut lopputulos tuo tyytyväisiä asiakkaita ja säästöjä. Luomun ja tavanomaisen tuotteen hintaero ei kuitenkaan poistu kokonaan, sillä luomu on erikoistuote, jonka tuotantokustannukset ovat tavanomaista tuotantoa korkeammat. Luomun kilpailuvalttina on laatu, jonka takana on tuotannon jäljitettävyys.

Luomu ammattikeittiöasiakkaan lautasella

Vallitsevan taloustilanteen vuoksi julkisen sektorin ruokapalveluissa säästöjä

tehdään valitettavan usein ruoan raaka-ainehankintojen kustannuksista. Tällöin raaka-aineiden hankintakriteeriksi määritellään edelleen liian usein halvin hinta. Käytössä olevien resurssien vuoksi raaka-aineet hankitaan pitkälle jalostettuina, mikä nostaa myös tavanomaisesti tuotettujen elintarvikkeiden hintaa moninkertaiseksi. Julkisen sektorin ammattikeittiöissä on mahdollista käyttää säännöllisesti luomua. Luomutuotteiden käyttö ja niiden lisääminen vaativat nykykäytäntöjen kriittisen arvioinnin ja ajatustavan muuttamisen. Vastuullisen ja kustannustehokkaan ruokalistan toteuttaminen alkaa huolellisesta suunnittelusta. Suunnitteluvaiheessa päätetään käytettävistä raaka-aineista ja siitä, mitkä vastuullisuuden kriteerit huomioidaan raaka-ainehankinnoissa sekä mietitään tuoteturvallisuuteen liittyviä asioita. Luomutuotteiden käyttö tulee kalliiksi, jos raaka-aineet vaihdetaan suoraan olemassa olevaan ruokalistaan luomuksi. Käyttöä voidaan pikkuhiljaa lisätä ammattikeittiöille soveltuvien luomutuotteiden valikoiman kasvaessa. Kun luomutuotteiden käyttö ja kysyntä lisääntyvät, myös tuotantovolyymit kasvavat, mikä vaikuttaa myös hankintahintaan. Hintavertailun tulokset löytyvät kokonaisuudessaan www.portaatluomuun.fi sivustolta. Portaat luomuun -ohjelmaa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. ◀

iinnostus luomusiipikarjatuotantoon on lisääntynyt maassamme. Kananmunia on toki tuotettu luomutuotannossa jo pitkään, mutta siipikarjan lihan tuotannosta meillä on vasta vähän kokemusta. Koska luomusiipikarjan tuottamiseen liittyvä EU lainsäädäntö on osittain vielä kesken, on ollut tärkeää laatia ohjeistusta luomusiipikarjatuotannon hyvistä toimintatavoista. Ohjeissa on koottuna luomuehtojen ohella huomioitavia lainsäädännön vaatimuksia sekä siipikarjasektorin suosituksia ja ohjeita. Hanke, joka toteutettiin keväällä 2013, oli Maa-ja metsätalousministeriön rahoittama ja sen tuottamisesta vastasi Suomen Siipikarjaliitto, Ulla Holma sekä Päivi Heikkilä. Luomukananmunan tuotanto on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Luomukanoja on maassamme liki 140 000, keskimäärin 3 800 kanaa tilaa kohden. Luomusiipikarjanlihan kasvatusta kokeiltiin viime kesänä Kauhavalla ja tulokset olivat rohkaisevia. Broilerit kasvoivat hyvin ja lihat markkinoitiin S-ryhmän ketjussa. Myös luomukalkkunoita kasvatettiin viime kesänä, 1000 linnun erän verran. Myös tämä kokeilu onnistui hyvin. Vuodelle 2014 onkin jo suunnitelmia aloittaa broilerin kasvatusta luomutuotannossa jo useammalla tilalla. ◀

Kuvan broileri kasvoi Hermanni Huhtalan luomutilalla Kauhavalla viime kesänä.

Ohjeet: www.siipi.net/index.php/ luomu/hyvattoimintatavat Ks. myös luomunuorikkokasvatuksen hyvät toimintatavat.

Luomulehti 1/2014

Kasvot luomulle Teksti: Elisa Niemi Kuvat: Jukka Rajala

Valmennus on ainutlaatuinen mahdollisuus

teksti ja kuvat: Seppo Rantanen

luomuyrittäjälle – se kannattaa hyödyntää!

Kasvi tulee toimeen vähillä ravinteilla ja rikkojenkin kanssa pärjätään. Puinti vaatii kunnossa olevat vehkeet ja

Matti-myöhäisillä on nyt viimeinen hetki päästä mukaan valmennusryhmiin - mistäpäin Suomea tahansa, koska opetus on verkossa. Tampereen aloitustapaaminen on 6.2. klo 17-20.

hieman nikkarointia.

Lisätietoja: harri.hakala@helsinki.fi puh 044 300 1205 luomu.fi/kasvot-luomulle

Kasvot luomulle Markkinointi- ja viestintä valmennuksen ensimmäinen ryhmä tapasi tammikuussa loppupajassa. PohjoisKarjalaan ja –Savoon syntyi uutta yhteistyön intoa ja yrityksille

selkeämpiä visioita, mihin tähdätä.

yhmä sopii seuraavista tapaamisista ja etsii lisää jäseniä toimintaan. Valmennuksen jälkeen ryhmä toimii paikallisen luomuyhdistyksen yhteydessä. Se että yrittäjät tuntevat toisiaan, on välttämätön pohja yhteistyölle. - Erityisesti ilahdutti se, miten kurssilaiset olivat lähteneet yhdessä työstämään markkinointiasioita. Heidän asenteensa oli yhteistyömyönteinen ja heillä oli intoa miettiä uusia mahdollisuuksia ja kehittää omaa toimintaansa ja rakentaa yhteisen tekemisen mallia, summaa kurssin valmistelun ja toteutuksen keskeisin markkinointiasiantuntija Tiina Rintanen. - Paljon oli ehtinyt tapahtua tämän puolen vuoden aikana. Oman yrityksen ydinviestit olivat selkeästi kirkastuneet ja ryhmäläiset olivat tehneet omiin suunnitelmiinsa isojakin muutoksia mm. hinnoittelussa. Rintanen loi valmennettavien kanssa yhdessä markkinoinnin vuosikellon, jonka avulla on helppo jatkaa yhteistyökuvioiden toteuttamista. Monipuolisten asiantuntijakeskustelujen ja käytännönläheisien tehtävien avulla, oman yrityksen kehittäminen lähtee eteenpäin kuin itsestään.

Luomulehti 1/2014

Luomuviikolle ideoita

- Luomuviikko synnytti paljon keskustelua. Kampanjan teho muodostuu siitä, kun keskitämme yhteisen tekemisen samaan ajankohtaan ja mietimme että viesti on valitun teeman mukainen. Valtakunnallisella kampanjoinnilla on valtava media-arvo, toteaa Rintanen. Ideoita tuli myös muista teema viikoista. Luomuliitto ei kuitenkaan lähde ainakaan tänä vuonna vetämään toisia isoja kampanjoita. Paikallisestikin erilaisia kampanjoita toki kannattaa järjestää. Lokakuun ensimmäinen viikko on esimerkiksi marjayrittäjille myöhäinen, mutta aikaisempi ajankohta taas rajaisi puinneissa kiinni olevat maatilayritykset ulos. - Kampanjoinnissa luomun edut kannattaisi tuoda konkreettisesti esimerkein esille, toteaa Topi Laitinen Topin maatilamyymälästä ja kertoo tuholaistorjunnan eroista tavanomaisessa ja luomumarjan tuotannossa. Facebookin Luomupienyrityksien verkoston ryhmässä Luomuviikolle toivottiin valkuaiskasvi- ja toisaalta Lifestyle-sisältöjä. Teemaksi on suunnitteilla nostettavaksi ”Kasvot luomulle” niin, että paitsi yrittäjien, myös kuluttajien kasvoja nostetaan esiin esimerkiksi valokuvakampanjalla. ◀

Öljypellavalle Valmennuksessa käydään kotimaisien ja kansainvälisten esimerkkien avulla läpi toimivaa viestintää. △ Yrittäjät voivat suunnitella kullekin hyödyllistä yhteistyötä, kun tutustuvat toisiinsa. Topin maatilamyymälä toivottaa uusia tuote-esittelijöitä tervetulleeksi.

Tule jo mukaan suunnittelemaan Luomuviikkoa! Kaikki kiinnostuneet kutsutaan mukaan tekemään pienesti tai isosti netissä, kuvissa, kaupoissa, ravintoloissa, kouluissa, jne! www.luomuliitto.fi/luomutuotteet luomuviikko

on kysyntää

Erkki Pöytäniemi

ellavaöljymarkkinoilla olisi nyt tilaa. Kysyntää olisi yli tuhannelle lisähehtaarille. Erityisesti luomupellavasta on pulaa. Tapasimme kaksi viljelijää, jotka ovat jo kokeilleet ja aikovat jatkaa tuottoisan kasvin viljelyä. Sadon talteen saanti saattaa huonoina syksyinä olla hankalampaa kuin viljoilla, mutta vastineena on hyvä ja ainakin sopimusviljelijöillä vakaa hinta.

Huutava pula

Näin otsikoivat Öljypellavayhdistys ja Elintarviketeollisuusliitto syksyllä

tiedotteensa. Vuonna 2012 Suomeen tuotiin 1 500 tonnia öljypellavansiemeniä muuhun kuin kylvötarkoituksiin. Tämä vastaa reilua tuhatta viljelyhehtaaria. Magnus Seleniuksella on jo monen vuoden kokemus öljypellavan viljelystä. Hän viljelee yli sadan hehtaarin Nybyn tilaa Espoossa. Luomussa tila on ollut jo yli kaksikymmentä vuotta. Selenius valittiin vuoden 2010 luomuviljelijäksi maininnalla ”innovatiivinen”. Seleniuksella on sopimus Elixi Oil Oy:n kanssa. - Sopimuksen takaama vakaa hinta on hyvä viljelijän kannalta ja jalostaja-

kin pystyy arvioimaan paljonko tavaraa on tulossa, sanoo Selenius.

Äestetään matalaan

Nyt Selenius pohtii pellavan rikkakasvien torjuntaa keväällä. - Tasausäestys tai ensimmäinen muokkaus pitää tehdä matalaan, jolloin revitään pois pinnassa itäneet rikat, mutta ei herätetä syvemmällä olevia. Ja matalaan tarkoittaa tässä matalaan, koska pellavan kylvösyvyys on 2–3 senttiä, poutivilla mailla 4–5 senttiä. - Kun kylvö tehdään suorakylvönä, ei kuivasta pintakerroksesta lähde rikkoja itämään, miettii Selenius. ▷ Luomulehti 1/2014

Erkki Pöytäniemi

Lisää tietoa viljelystä Öljypellavan viljelystä on saatavilla käypäisä opas, jonka toivotaan vahvistavan viljelijöiden kiinnostusta myös pellavan myönteisiin viljelykiertoa parantaviin vaikutuksiin. Lisää viljelytietoa ja kylvösiemeniä saa ottamalla yhteyttä suoraan öljypellavaa jalostaviin yrityksiin. Myös Kasvua Hämeestä –hanke on pistänyt pystyyn pellavan viljelijöiden pienryhmän Elixi Oil Oy:n kanssa. Öljypellavayhdistyksen jäseninä ovat: Elixi Oil Oy, Oy Linseed Protein Finland Ltd, Neomed Oy ja Sini-Pellava Oy. www.hyvinvointiapellavasta.fi, www.pellava.fi Nettisivuilla kerrotaan myös mitä kaikkea hyvää elimistö saa parista ruokalusikallisesta pellavarouhetta päivässä.

Ruokavinkki: Pellavaperunat Jauhosavikka on viime vuosina ollut Seleniuksen mukaan hankalin. Pellava kun ei oikein varjosta tarpeeksi. Myöhästetty kylvökään ei välttämättä onnistu. Kasvuaika on pitkä, 108-125 päivää, pellava pitäisi kylvää ensimmäisenä ja korjata viimeisenä.

Puimuria on pitänyt vähän viilata

Toinen Seleniuksen – ja monien muidenkin pellavanviljelijöiden – kehityssarka on puinti. Puimurin pitää olla kunnossa. Pellavan sylkyillä, joiden sisällä siemenet ovat, on tapana kietoutua laonnostokelalle ja syöttöruuville. – Siemenkodat tarttuvat toisiinsa kuin koukut. Selenius onkin pyöristänyt viilaamalla laonnostokelan muttereita. Öljypellavan viljelyoppaassa neuvotaan laittamaan syöttökuljettimen aukon yläpuolelle harja tai syöttöruuviin lisälevyt, jotka suurentavat ruuvin halkaisijaa. Myös syöttösormia poistamalla tai lyhentämällä kietoutuminen vähenee. Selenius pui pellavan mahdollisimman pitkään sänkeen, jolloin puimurin läpi menee vähän tavaraa.

Luomulehti 1/2014

Rikat ja kuivuus alentavat satoa

Kuiva kesä pienentää satoa. Pellava tarvitsee paljon vettä, varsinkin keväällä, taimettumisesta nuppuvaiheeseen sakka. Vuosi 2012 taas oli esimerkki kesästä, joka kasvatti hyvän sadon, mutta syksyn märkyys esti puinnit. Suurimmat hankaluudet tulevat Seleniuksen mukaan rikkakasvipuolelta. Jos juolavehnä ja ohdake tulevat läpi, jää sato heikoksi. Pellava ei varjosta alta tunkevia rikkakasveja kovinkaan tehokkaasti. Monivuotisia rikkakasveja ei siis saisi pahemmin olla. Yksivuotisia voi pitää kurissa aluskasveilla tai rakentamalla kylvökoneeseen etuäkeen kuten Selenius on tehnyt. Toisaalta on sanottu, että sopiva määrä rikkakasveja helpottaa puintia.

Myöhäinen kylvö ei ehtinyt valmistua

Pieter van den Hoek Liljendalista kokeili öljypellavaa 2012 ja aikoo tänä vuonna tarttua haasteeseen uudestaan vähän pienemmällä alalla. Toissavuonna pellava ei oikein ehtinyt valmistua.

6 annosta noin 1 kg uusia perunoita 1 rkl öljyä 3 rkl dijoninsinappia 3/4 dl pellavansiemeniä △△ Talvisaikaan on hyvä pohtia uusia parannuksia vanhoihin koneisiin ja, kuten tässä, korjata vaikka kaivinkoneen taka-akselia. Magnus Selenius on rakentanut kylvökoneeseen etuäkeen, jolla kuritetaan rikkakasveja. △ Puinnin helpottamiseksi Magnus Selenius on hionut puimurin syöttökierukasta kaikki terävät pellavan sylkkyjä keräävät kulmat pyöreiksi.

- Siemenet saatiin maahan vasta toukokuun lopulla eikä pellava ehtinyt valmistua kunnolla. Marraskuun lopulla päästiin pakkasyön jälkeen puimaan. Sopivaa puintiaikaa, jolloin kasvusto meni kunnolla puimurin läpi, oli vain muutama tunti, muistelee van den Hoek. Sadosta saatiin talteen vain puolet, noin 800 kiloa hehtaarilta ja sekin heikkolaatuisena. Pellava ei ränsisty syksyllä eivätkä siemenet eivät idä sylkyissä samalla tavalla kuin vilja tähkässä. Laatu toki laskee ja puinti on työlästä. Puinti voisi olla mahdollista jopa seuraavana ke-

Pese perunat kunnolla ja pane ne kulhoon. Valuta perunoille öljyä ja sinappia. Kierittele perunoita, jotta ne maustuvat kauttaaltaan. Ripottele sekaan runsaasti pellavansiemeniä. Levitä perunat uunipellille ja paahda ne kypsiksi 200 asteessa koosta riippuen noin 30–40 minuuttia. Tuholaisia ja tauteja ei pahemmin ole – siis sopivaa luomuun! Sitä paitsi kaunis kukinto ja sato mahtuu pieneen varastotilaan.

väänä, pellava kun törröttää pystyssä läpi talven.

Annetaan uusi mahdollisuus

Miksi sitten kokeilla uudestaan, kun edellinen kerta antoi huonon tuloksen? - Pitäähän sille antaa uusi mahdollisuus, naurahtaa van den Hoek ja muistuttaa, että öljypellavan kysyntä on hyvä. Toisesta erikoisviljasta, speltistä hänellä on viiden hehtaarin sato, joka ei ole mennyt kaupaksi kun markkinoilla on hieman liikaa tarjontaa

Edellisen kerran opit kannattaa myös hyödyntää. Nurmi-vilja-pellava on van den Hoekin mukaan yksi sopiva viljelykierto. Pellava katkaisee tehokkaasti muiden kasvien tautipaineita koska sillä itsellään ei juuri ole tauteja tai tuholaisia. Muita suositeltuja viljelykiertoja ovat: ruis-pellava-kaura-viherlannoitus tai viherlannoitus-hamppu-pellava-kaura. ◀

Lähde: Hyvinvointia pellavasta

Haluatko Magnus Seleniuksen mentoriksesi? Ota yhteyttä Luomuliiton kautta: www.luomuliitto.fi/ luomutuotanto/mentor

Luomulehti 1/2014

teksti ja kuvat: Brita Suokas

Rohdoskasveista tukea

tuotantoeläinten terveydenhoitoon

ikkelissä järjestettiin marraskuussa kaksipäiväinen kurssi Tuotantoeläinten terveydenhoitoon tukea kasvilääkinnästä. Osallistujat muistelivat, että edellisen kerran vastaavanlaista oppia on saanut 1990-luvun puolivälissä. Kurssin järjesti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vetämä Luomulla Etumatkaa EteläSavolle –hanke, joka toimii yhteistyössä ProAgria Etelä-Savon MaitoTaito -, Lihatilan Skarppi -, Kasvintuotanto kannattaa - hankkeiden ja MTT:n Ekokas -hankkeen kanssa. - Rohdokset ovat sellaisia kasveja, joilla on lääkinnällistä vaikutusta. Vaikka asiaa ei tule ajatelleeksi niin 50 prosenttia nykyisin käytettävistä lääkkeistä on yhä kasviaineksesta valmistettuja, kertoi Anne Tuomivaara, eläinten fytoterapian asiantuntija, projektipäällikkö Tervolasta Ammattiopisto Lappiasta. Tuomivaara on koonnut vuosien aikana kertyneen tietämyksensä kirjaan Eläintenhoitajan yrttiopas. Kirjassa esitellään 70 eläintenhoitajalle hyödyllistä rohdoskasvia. Tuomivaara korostaa, että hoitajan tulee tuntea eläimensä, jolloin ymmärtää mitä niiden käytös viestii terveydentilasta. Yleiskunnon tai ruokahalun huononemisen ensi oireisiin voi puuttua käyttämällä kasvirohdoksia tilanteen pahenemisen ehkäisemiseksi. Varsinaisten todettujen sairauksien tukihoidoksi voi käyttää toipumista edistäviä yrttejä sen jälkeen kun eläinlääkäri on tehnyt diagnoosin ja mahdollisesti lääkinnyt eläimen.

Luomulehti 1/2014

Opettele tuntemaan kasvit

- Ensimmäinen askel kasvilääkinnän käyttöönottoa suunnittelevalle on, että kasvilääkinnästä kiinnostunut eläintenhoitaja opettelee tuntemaan kasvit ja niiden ensisijaiset vaikutukset eli mihin juuri tämä kasvi parhaiten vaikuttaa, korosti Tuomivaara. Pitää myös tuntea mitkä ovat mietoja kasveja ja mitkä vahvoja. Voimakkaita rohdoskasveja kuten nokkosta, katajaa, kultapiiskua ja valeriaanaa ei saa antaa rehussa jatkuvasti vaan ainoastaan kuureina. Kannattaa opetella tuntemaan vähintään kaksi vaihtoehtoa, mieluimmin useampia samaan vaivaan jotta voi vaihtaa kasvirohdoksen toiseen tarvittaessa. Vaihto on tarpeen, koska kasvilajia ei välttämättä joka vuosi löydy niin paljoa, että sitä voisi kerätä ja säilöä käyttöä varten. Hoidettava eläin vaikuttaa myös, koska silloin kun hoidettava on hyvin nuori tai tiineenä oleva eläin, tiettyjä kasveja ei saa antaa vaan on etsittävä muu vaihtoehto. Vaihtoehto on myös tarpeen silloin, jos vaiva jatkuu, koska rohdoskasvia ei saa antaa lääkkeellistä määrää kauempaa kuin kaksi viikkoa.

Kasvien oikea käsittely on tärkeää

Tuomivaara muistuttaa, että kasvin käyttömäärä, antamisen tiheys ja hoitokuurin pituus vaikuttavat ratkaisevasti hoitotehoon. Harvoilla kasveilla on nopea vaikutus. Tuoreet kasvit ovat helpoimpia käyttää, niissä on kaikki vaikuttavat aineet oikeassa muodossa. Kerput ja kasviniput, jotka kuivataan navetan ylisillä eivät voi olla rohdoksia, koska hidas kuivatus ja kostea säilytys-

△ Siankärsämöstä käytetään koko kasvi. Siankärsämö on tulehduksia parantava rohdos. Voimakkaita rohdoksia annetaan korkeintaan kahden viikon ajan, esimerkiksi 15 grammaa kuivattua nokkosta päivässä.

Tiina Harrinkari piirsi vasemmalle märehtijän ja oikealle kanan ruoansulatuskanavan.

tila pilaavat pois hoitavat aineet, rehunlisänä ne ovat kyllä hyviä. Koneellinen kuivaus ja pakastaminen säilyttävät tärkeät kemialliset vaikuteaineet.

Terveyskasveja perusrehujen täydentäjäksi

Tiina Harrinkari, agronomi, lampuri, Yrjölän marjatilalta Hämeenkyröstä johdatteli kurssilaiset ikivanhaan ” ruoka olkoon lääkkeemme ” ajatteluun. Tuotantoeläinten kasvattamisen lähtökohtana on: kasvun edistäminen pysytellen sellaisessa tasapainotilassa, missä eläin tuottaa mahdollisimman paljon ilman että se sairastuu. Ja myös siten ettei eläintuotteita syövän ihmisen terveys heikkene. Kotieläinten ruokintatiede lähti liikkeelle 1800-luvun lopulla eläinten perustarpeiden tutkimuksesta ja niiden tyydyttämisen toteuttamisesta. Nykyajan analyysitekniikan ja laskentatekniikan avulla pystytään monipuolis-

Anne Tuomivaaran lista: Tärkeimpiä eläinten hoitoon soveltuvia yrttejä Luonnosta saatavia: - kataja - koivu - maitohorsma - mesiangervo - nokkonen - pajut - peltokorte - piharatamo - pihatähtimö - siankärsämö - voikukka - väinönputki Viljeltäviä: - kamomillasaunio - kehäkukka - kumina - laventeli - mintut - persilja - pohjanruusujuuri - valkosipuli

tamaan ruokinnan suunnittelua yhä tarkemmaksi. -Perusravintoaineiden saannin tyydyttäminen, kivennäisaineiden ja seleenin riittävä saanto ja isojen vitamiinien, eli ADE-vitamiinien, ruokinta on oltava kohdallaan ennen kuin alamme miettiä ruokinnan hienosäätöä. Harrinkari muistutti, että aina on myös tunnettava lähtökohtana kullekin eläinlajille ominainen, lajinmukainen ruoansulatuskanavan toiminta. - Kasveja löytää omasta lähiympäristöstä ympäri vuoden ja niitä voi myös ostaa valmisteina maatalouskaupasta. Käyttötapoja ovat ruokinnan mukana antaminen, erityisesti sisäruokintakaudella. Laidunaikaan laitumen laajentaminen metsänreunoihin, on mainio tapa monipuolistaa rehuvalikoimaa rohkaisi Tuomivaara. Viljeltyjen yrttikasvustojen perustaminen laitumelle vaatii jo enemmän työtä ja tietämystä, mutta on hyvin kiinnostava tapa lisätä rehun monipuolisuutta.

Pieninä annoksinakin annettavat kasvit ovat rehuja

Valkosipulirouhe, kuminansiemenet, merileväjauhe ja muut kuivatut yrttijauheet ovat rehuja, koska ne annetaan eläimille suun kautta ja ruokinnan mukana. Luomueläintuotannon valvonnassa mukana olevilla tiloilla on siis muistettava noudattaa luomurehusääntöjä. Kuuriluontoisesti annettavat käyttömäärät vaihtelevat 10–50 grammaan päivässä kasvista riippuen. Aina kun

kaikki eläimille annettavat rehut ovat luomulaatuisia luomusäännöt täyttyvät ruokinnan osalta. Yksimahaisten,eli kanojen ja sikojen ruokintaan, voi käyttää tavanomaista valkuaisrehua enintään 5 prosenttia vuoden 2014 loppuun saakka. Märehtijöiden eli nautojen, lampaiden ja vuohien kaiken rehun on oltava 100 prosenttisesti luomulaatuista.

Laidunkasvit mukaan luomuvalvontaan

Ennen yrttikasvikaistaleen kylvöä laidunmaalle on muistettava selvittää, onko kylvettävästä kasvista käytettävä luomusiementä. Jos luomua ei löydy ja kasvilajille ei ole yleistä lupaa käyttää tavanomaista siementä on haettava tavanomaisen siemenen käyttölupa ELY-keskuksesta. Jos laajennat luonnonkasvien saatavuutta laiduntamisen kautta, on muistettava, että luonnonlaitumet ja aidatut metsälaitumet pitää ilmoittaa luomuvalvontaan. Oma marja- ja omenatarhakin kannattaa ottaa mukaan luomuvalvontaan, jos siellä on rohdoskasveiksi sopivia kasveja. Hyvät yrttialueet, joilta saa kerättyä talvivarastoja karjalle, voi tarkastuttaa luomukeruutuotealueiksi. Tarkastus sujuu samalla kertaa, kun tilalla tehdään peltokasvien luomuvalvonta. ◀ Kurssin luentomateriaalit löytyvät netistä osoitteissa: Tuotantoeläinten terveydenhoitoon tukea kasvilääkinnästä luomu.fi/tietopankki/ tuotantoelainten-terveydenhoitoon-tukeakasvilaakinnasta/

Luomulehti 1/2014

Luomua opiskelemassa

Heiltä olen saanut paljon tietoa, ja olen tuntenut itseni todella tervetulleeksi Suomeen. Ilman heidän apuaan ja verkostojaan en olisi nyt tässä, Albov kiittää. Verkostojen avulla Albov onkin päässyt haastattelemaan ruokaketjun korkeinta johtoa, poliitikkoja ja korkeassa asemassa toimivia virkamiehiä.

teskti: Anne Hytönen

Yhdysvaltalainen graduntekijä tutkii

suomalaista luomua

Yhdysvaltalainen Sophia Albov saapui elokuussa 2013 Suomeen Fulbright-stipendiaatin turvin. Mikä sai Montanan yliopiston opiskelijan valitsemaan tutkimuskohteekseen juuri suomalaisen luomutuotannon?

Luomulehti 1/2014

ophia Albov kiinnostui luomusta jo varhain. Hänen äitinsä oli luomukuluttajana edelläkävijä, ja Albov varttuikin siinä uskossa, että luomua löytyy kaikkialta. Muutto toiselle paikkakunnalle toi eteen toisenlaisen todellisuuden: luomutuotteita joutui etsimään, jos niitä halusi syödä. Kiinnostus ympäristöön ja maatalouteen oli vienyt kalifornialaisen Albovin Montanan yliopistoon opiskelemaan maatalousmaantiedettä. Luomutuotannon tutkimisessa yhdistyivät luontainen kiinnostus luomuruokaan sekä halu kehittää maataloutta. Albov on aina ollut kiinnostunut työskentelystä kansainvälisessä ilmapiirissä. Fulbright-stipendi antoi mahdollisuuden opiskeluun ulkomailla. Halusin tulla Eurooppaan, sillä täällä on hyvä yliopistojärjestelmä, ja englannin kielellä pärjää hyvin, Albov kertoo. Suomi oli Albovin ykkösvalinta kohdemaaksi. Suomi erottui muista Euroopan Fulbright-maista mielenkiintoisten ”luomun kasvukäyrien” ansiosta ja siksi, ettei täällä ole juuri tehty yhteiskuntatieteellistä luomututkimusta.

Sophia Albow

Michael Albow

Tutkimusaiheena luomuviljelyn kehittyminen

Fulbright on arvostettu stipendiohjelma

Fulbright Center myöntää stipendejä Suomen ja Yhdysvaltain väliseen vaihtoon. Stipendejä voi hakea perusopintoihin, jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön sekä asiantuntemuksen ja ammattitaidon kartuttamiseen. Fulbright-stipendejä arvostetaan korkealle molemmissa maissa, sillä stipendiaatit ovat käyneet läpi pitkän valintaprosessin. Aluksi hakijat karsitaan yliopistojen oman haun kautta edellisen vuoden syksyllä. Jo tätä ennen on etsittävä kohdemaasta kontaktit, jotka ovat valmiita työskentelemään opiskelijan kanssa. Yliopistoista valitut hakemukset lähtevät New Yorkiin kansalliseen arviointiin, minkä jälkeen hakemukset saapuvat Suomeen, jossa lopulliset päätökset stipendiaateista tehdään. Omat kontaktihenkilönsä Albov löysi sekä Montanan yliopiston verkostojen että tiedonhakujen avulla. Albovin kontaktihenkilöt Suomessa ovat Jaakko Nuutila (MTT), Juha Helenius (Helsingin yliopisto) ja Minna Pipponen (Itä-Suomen yliopisto). Albov iloitsee, että yhteistyökumppanit Suomesta ovat innolla mukana projektissa.

Albovin tutkimusaiheena on EUpolitiikan vaikutus Suomen luomuviljelyn kehittymiseen. Erityisesti häntä kiinnostaa, miten maantieteelliset olosuhteet ja poliittiset sopimukset vaikuttavat viljelijöiden toimeentulomahdollisuuksiin. Tätä ilmiötä tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Yhtäältä Albov haluaa tunnistaa tekijät, jotka vaikuttavat luomuviljelijöiden toimeentulonäkymiin tietyillä alueilla Suomessa. Toiseksi hän tutkii luomuviljelijöiden käytäntöjä ja sopeutumista toimintaympäristön muutoksiin. Kolmas tutkimuskysymys koskee poliittisen päätöksenteon mekanismeja ja miten ne vaikuttavat luomualaan ja muutoksiin Suomen maatalouden maantieteellisessä tarkastelussa. Albov tarkastelee siten suomalaisen luomutuotannon kehitystä monesta näkökulmasta. Vaikka hän opiskelee maatalousmaantiedettä, tutkimuksessa on mukana myös yhteiskuntatieteellisiä elementtejä. Aikaisempi työkokemukseni lakitoimistosta ja lobbaustehtävistä on auttanut minua hahmottamaan myös EU:n ja Suomen välistä vuorovaikutusta. Myös tutkimuksen menetelmäpaletti sisältää sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Ennen Suomeen tuloa Albov tutustui Suomen luomutuotannon tilastoihin saadakseen yleiskuvan tilanteesta . Hän tarkasteli erityisesti luomun kasvun trendejä ja sitä, millä alueilla muutokset tapahtuvat. Nyt tehtävien haastattelujen avulla Albov haluaa selvittää, miksi nämä muutokset ovat tapahtuneet. Tarkoituksena on saada tilastoihin inhimillinen näkökulma. Minulla on nyt mustavalkoinen valokuva tilanteesta, ja haastattelujen avulla tahdon kuvaani väriä, Albov kuvailee. Albov haastattelee tutkimustaan varten luomuviljelijöitä, luomualan tutki-

joita, päätöksentekijöitä ja päätöksentekoon vaikuttavia tahoja. Haastatteluja tehdään yhteensä 60, ja työ on vasta alussa. Haastattelujen teko painottuu kevääseen, ja Albov odottaakin innolla myös keskusteluja viljelijöiden kanssa. Toivottavasti mahdollisimman moni luomuviljelijä innostuu mukaan tutkimukseeni. Tässä ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia – mielipiteet tilanteesta ja siihen johtaneesta kehityksestä kiinnostavat eniten.

Suomi sydämessä

Syksy Suomessa on ollut hienoa aikaa. Suomi on kaunis maa, ja etenkin maaseutu on valloittanut Albovin sydämen. Ihmiset ovat olleet avoimia, ystävällisiä ja avuliaita. Ruokakin on ollut hyvää, ja Albov on päässyt maistamaan muun muassa hirveä, poroa ja puolukkaa. Vaikka en ole koskaan ollut näin kaukana kotoa, koti-ikävä ei vaivaa niin paljon kuin Montanassa, Albov tunnustaa. Albov ajattelee jo haikeana paluuta Yhdysvaltoihin. Maisteriopintojen jälkeen häntä tosin kiinnostaa jatkaa tohtoriopintoihin. Kukapa tietää, vaikka hän palaisi Suomeen niissä merkeissä? ◀ Kirjoittaja popularisoi tiedettä Luomuinstituutin vakiinnuttaminen -hankkeessa, jota rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Mikäli kiinnostuit tutkimuksesta ja haluat haastateltavaksi, ota rohkeasti yhteyttä Sophia Alboviin (sophia.albov@umontana.edu). Haastatteluihin tarvitaan luomuviljelijöitä, luomualan tutkijoita ja kehittäjiä sekä päätöksentekoon osallistuvia tahoja. Haastattelu kestää noin tunnin, ja Albov matkustaa mielellään lähemmäksi haasteltavaa yhdessä sovittuun tapaamispaikkaan. Haastattelu kieli on englanti, mutta haastateltavien ei tarvitse omata mitenkään erityisen hyvää kielitaitoa.

Luomulehti 1/2014

Teksti ja kuvat: Suvi Lehtonen

Kompostoinnin kehit täminen vaatii työtä – Maamme humuskerros on lähes olematon, mutta hyvin hoidettu komposti palauttaa sen elävyyden, toteaa marraskuun alussa Suomessa vieraillut saksalainen kompostoinnin kehittäjä Roland Ulrich.

isää laatua luomuun -hankkeen järjestämällä kompostoinnin asiantuntija-vierailulla mukana oli myös biodynaamisen viljelyn neuvoja Hans Supenkämper. Yhdessä he toteuttivat Suomessa marraskuussa kursseja ja työpajoja viljelyn monipuolistamisesta, kompostointimenetelmistä sekä kompostilaadun analysoinnista.

Mäntsälässä Heinolan biodynaamisella tilalla viljellään tiiviissä savisessa maassa. Maaperää kuntouttavalle humukselle olisi tilaus ja saksalaiset asiantuntijat kävivät tutustumassa tilan kompostointimenetelmään. Tilan puutarhayrittäjät nostavat maasta monihaaraisia, mutta maukkaita porkkanoita ja ojituksesta huolimatta pellot tulvivat syksyisin ja kuivuvat keväisin. Tilan komposti on rakennettu oljella kuivatetusta karjanlannasta ja turvekuivatetusta hevosenlannasta.

Vähemmän turvetta ja enemmän kääntöä

- Turve on hapeton tyhjiö, jossa elävä prosessi pysähtyy. Kompostoinnillahan on tarkoitus tuottaa elävää humusta, joka lisää maan hedelmällisyyttä ja parantaa sadon laatua, Roland Ulrich kritisoi tilalla vieraillessaan etenkin turpeen tarpeetonta käyttöä kompostoinnissa.

Terhikki Sahari (kesk.) lahjoitti Heinolan biodynaamisen tilan Biodynaamisen viljelyn säätiölle viime vuonna jäätyään eläkkeelle. Tiina Pasanen (oik.) jatkaa miehensä Pasin kanssa tilan viljelyä. Roland Ulrich opasti viljelijöitä kehittämään kompostimenetelmää, jotta tilan käyttöön saataisiin moninkertainen biomassa. Nykyinen tilan eläinmäärä ei riitä tuottamaan humusta maaperän elävöittämiseksi tarpeeksi ja tarkoitus onkin tulevaisuudessa hyödyntää kaikki tilalla syntyvä mahdollinen kompostiaines.

Luomulehti 1/2014

Turvetta suositellaankin meillä käytettäväksi pelloille perustettavien aumakompostien pohjalla ja usein sitä on myös pelkkänä kuivikkeena navetoissa ja talleissa. Turve on syntynyt anaerobisissa eli hapettomissa olosuhteissa, joissa orgaanisten ainesten hajoaminen on aina epätäydellistä ja vähäistä. Turvepitoisiin komposteihin syntyy näin myös hapettomia kohtia, jotka ovat osasyy ravinnehävikkiin ja rikkasiementen itävyyden säilymiseen. Aumakompostia ei monellakaan tilalla käännetä, jolloin hapetonta massaa voi olla kolmannes kompostista. Heinolan biodynaamisella tilalla turvekuivatettu hevosenlanta kerätään talteen ja käytetään navetassa lantakouruissa kuivattamaan karjan virtsa. Navetassa kuivikkeena käytetään olkea ja katettuun lantalaan sekoittuukin säännöllisesti sekä karjan lantaa että turvetta ja olkea. - Olkea on suhteessa turpeeseen enemmän ja riittää pitämään kompostinne toimivana, Ulrich kiittelee tilan kompostin koostumusta. Komposti käännetään kerran, kun sitä siirretään lantakatoksesta aumaan. Se ei riitä takamaan kompostoitumista auman kaikissa kohdissa. Säännöllisen kääntämisen ansiosta kompostista saataisiin myös nopeammin multaa. Heinolan tilalla keväällä pellon laidalle peitteen alle aumattu komposti tarvitsisi myös heti kääntää, ennen kuin lämpötila nousee yli 70 asteen tai laskee alle 40 asteen. Nyt kääntämättömän kompostin pohja oli loppusyksystä jo hapettomassa tilassa eli mätänemisvaiheessa.

Valmista humusta neljässä kuukaudessa

Jos aumakompostia ei käännetä, on kompostin alle tapana tehdä alustaksi peti oljesta, risuista tai hakkeesta. Mutta Ulrichin menetelmällä käännettävä lantakomposti rakennetaan sellaisenaan maaperän päälle pellolle.

Kompostin toiminnalle on eduksi kasan ollessa yhteydessä maahan. Ulrichin resepti toimivaan kompostiin pitää sisällään eläinperäisen lannan lisäksi kaikkea muuta paitsi turvetta. Lähes kaikki tilalta löytyvää orgaanista ainesta voi hyödyntää: sahanpurua, puuhaketta, paperia, olkea, ruokamultaa, kuivuneita lehtiä, vanhaa heinää, nuorta ruohoa, nahistuneita kasviksia ja niiden tähteitä, palkokasvien kasvustoa, ruoan tähteitä. Tärkeimpiä osia kompostin rakentamisessa ovat sekä multa että valmis/ vanha kompostiaines. Molempia tarvitaan yhteensä 5-10 %. Vanhan kompostiaineksen avulla komposti käynnistyy nopeasti. Multa taas sitoo ravinteet ja vähentää ravinnehävikkiä. Myös humus rakentuu multaosion avulla. Ainesten seossuhteessa tärkeää on hiilen ja typen C:N suhde. Mikrobien toiminnan kannalta suhteen pitäisi olla alussa lähellä 30:1. Prosessi ei käynnisty jos suhde on yli 35:1 tai alle 15:1. Valmiissa kompostissa suhde on yleensä noin 15:1. Ulrichin esittämällä menetelmällä peltokasveille sopiva komposti valmistuu noin neljässä kuukaudessa, kun sitä käännetään yhdestä kolmeen kertaa. Lähtökohtana on tällöin jo lantalassa esikäsitelty lanta. Mikäli komposti rakennetaan tuoreesta lannasta, se kestää noin puoli vuotta ja auma on käännettävä noin kerran kuussa. Puutarhakasvien kompostille annetaan noin tuplasti aikaa valmistua. Kypsässä kompostissa humusrakenteet ovat vakaampia ja ravinteet vapautuvat hitaammin. Työ onnistuu tavallisilla etukuormaajilla tai traktorilla. Kompostin käymistä, happitasoa, lämpötilaa ja kosteutta pitää tarkkailla säännöllisesti. Totuttuun aumakompostiin verraten työmäärä lisääntyy, mutta tulos paranee. ◀ Kirjoittaja toimii puutarhayrittäjänä Heinolan biodynaamisella tilalla Mäntsälässä

Roland Ulrich opasti myös Heinolan biodynaamisen tilan uusia viljelijöitä pyörökromatogrammin käyttöön maaperän terveyden ja kompostin laadun sekä elinvoiman mittaamisessa. Kuva kertoo tilan kompostin kehittyneen hyvin. Ympyrän sahalaitaisuus viittaa Ulrichin mukaan mineraalien puutteeseen, joita saa kompostiin lisäämällä siihen kivijauhetta.

Roland Ulrich Roland Ulrich opiskeli ensin puutarhuriksi ja sen jälkeen metsäinsinööriksi. Hän on toiminut kehitysmaaprojekteissa insinöörinä ja neuvojana Afrikassa. Biodynaamisen viljelyn hän on aloittanut 20 vuotta sitten 200 ruokatalouden CSA-maatilalla Yhdysvalloissa (Philadelphia Community Farm). Ehrenfried Pfeifferin tilalla Yhdysvalloissa Ulrich perehtyi Pfeifferin kompostointi-menetelmään ja otti käyttöön myös Pfeifferin kehittämän pyörökromatogrammi-menetelmän kompostin laadun määrittämiseksi. Pfeiffer (1899-1961) oli saksalainen tiedemies ja maailman johtavia luonnonmukaisen ja biodynaamisen viljelyn puolestapuhujia Rudolf Steinerin jalanjäljissä. Viimeiset kolme vuotta Ulrich on toiminut Saksassa Rengoldshausenin koulutilalla. Luomulehti 1/2014

Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna

Humus on hiilen koti Biolaitosyhdistyksen

seminaarissa pelkistettiin asia varsin yksinkertaiseen muotoon: Kierrätyksessä kyse on yksinkertaisesti eloon jäämisessä. Nykyinen neitseellisten raaka-aineiden kulutustaso ei mahdollista elämää pitkällä aikavälillä.

rofessori Georg Guggenberger Hannoverin yliopiston maaperäopin laitokselta muistutti esitelmässään, että biomassojen kautta tapahtuvassa hiilidioksidin pidättymisessä on pitkä ja lyhyt kierto. Fotosynteesi ottaa melkoisen osan hiilestä kasveihin, joka vapautuu varsin pian polton tai muun käytön kautta. Pitkään sitoutunutta hiiltä on ennen kaikkea humuksessa.

Parempaa peltomaata

Maapallon kierrossa on arviolta 4 300 gigatonnia hiilidioksidia. Valtaosa eli 3 000 Gt siitä on sitoutunut maaperän humukseen. Maaperän humuksessa oleva hiili saattaa olla tuhansien vuosien ikäistä. Ilmakehässä hiilidioksidia on 750 ja biomassaan sitoutuneena 560 gigatonnia. Maahan voidaan lisätä biomassaa humuksen raaka-aineeksi.

Pitkälle hajonnut komposti on lannoitetta, jolloin se myös lisää humuksen määrää maassa, sillä kasvien juuristo kehittyy voimakkaammaksi. Vähemmän hajonnut komposti sen sijaan lisää humusta sellaisenaan. Maasta vapautuva hiilidioksidi on lisännyt ilmakehän hiilidioksidimäärää koko ajan, toki fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutunutta lisäystä vähemmän. Guggenberger korosti, että maalla on kapasiteettia sitoa hiiltä huomattavasti enemmän. Hiilestä menetettiin puolet 50 vuodessa, mutta nyt on saatu käyrä nousuun. Eurooppa on kunnostautunut ja ja nyt CO2:n karkaaminen on saatu pysäytetyksi. Myös Pohjois-Amerikassa on päästy nollaan.

Muokkausta mietittävä

Vanhan mallin mukaan lehdet ja juuret muuttavat orgaanista ainesta ja tekevät maahan makromolekyylejä. Mutta uuden tutkimuksen mukaan molekyylit ovat itsenäisinä maahiukkasessa. Voimakas muokkaus tuhoaa maan mikro-organismien hajotustyötä ja molekyylien mahdollisuutta tulla kasvien käyttöön. Minimuokkauksella säästetään humusta maan organismien käyttöön. Oljen poltto on maaperäopin kannalta huono asia eikä hevosen lannan polttaminenkaan liene kovin nokkelaa, jos sitä katsotaan maaperän ja hiilitasapainon kannalta. Oljet ja lanta kannattaa prosessoida ja jäännös tuoda pellolle takaisin, jos hiilitasapaino kiinnostaa.

Kaikki lannoitustavat lisäävät hiilen määrää maassa, joten viljelyn tärkeimmäksi tehtäväksi jääkin hiilen karkaamisen estetään. Hiilen hävikki riippuu suuresti maalajista ja lämmöstä. Lämpimillä alueilla ja voimakkaalla muokkaamisella saatetaan hiilestä menettää erittäin paljon jo muutamassa vuodessa. Eikä voimakas muokkaaminen tarkoita suinkaan tehomaataloutta – kehittyvien maiden tropiikissa ja subtropiikissa olevilla pientiloilla humuksen määrän väheneminen on ollut erittäin rajua. Guggenbergerin mukaan ikiroutaisten maiden hiilen ja metaanin vapautuminen on ilmaston lämpenemisessä ylivoimaisesti suurin vaara. Pienetkin humusmäärän vaihtelut vaikuttavat maapallon hiilitasapainoon voimakkaasti. Juuret elävät maassa ja ovat siksi parasta humuksen raaka-aineeksi, mutta mikrobit saavat myös jätteistä ja kompostista tarvitsemiaan aineita. Kompostia ei kannata muhittaa mullaksi asti, vaan antaa maan mikrobien tehdä osa hajotustyöstä. - Humuksen arvoa ei voida koskaan yliarvioida, totesi Guggenberger.

Voimaa ja terveyttä kompostista

MTT:n vanhempi tutkija Mauritz Vestberg kertoi biolaitoskompostien vaikutuksesta maan terveyteen ja humuspitoisuuteen. Etenkin puun kuorta sisältävillä komposteilla on havaittu olevan taudinesto-ominaisuuksia. Ominaisuus kehittyy kompostin kypsyessä, mutta pitkään säilytetyssä kompostissa ominaisuus alkaa heiketä. Vaikutus perustuu nimenomaan kompostissa oleviin mikrobeihin – niiden

antibioottiseen tuotantoon, joka harhauttaa taudinaiheuttajaa itämään väärään aikaa tai estämään itämisen kokonaan. Näin viljelyskasvi säästyy hyökkäykseltä. Vaikutus on ollut parempaa kasvihuoneissa kuin pellolla, sillä pellolla on luontaista mikrobikantaa enemmän, joiden kanssa kompostimikrobit joutuvat kisaamaan. Pellolla myönteisiä tuloksia oli lukumääräisesti useampia, mutta niiden teho oli kasvihuonetta vähäisempiä. Peltokokeet tehtiin MTT:n Laukaan tutkimusasemalla avomaan kurkulla ja heinällä. Komposteina oli Humuspehtoorin ja Jyväskylän Mustankorkean kaatopaikan kompostit. Kompostin toistuva käyttö lisäsi vaikutusta maalevintäisiin taudinaiheuttajiin. Erityisesti taimipoltetta aiheuttava pythium saastunta on kurkulle pahaksi ja molemmat kompostit vähensivätkin pythiumin vaikutusta. Molemmat kompostit vähensivät maan tilavuuspainoa ja toistettu lisä-

ys paransi vaikutusta. Vedenpidätyskykyyn komposteilla ei ollut sanottavaa vaikutusta, mutta kolmen vuoden tasolla pieni parannus oli kuitenkin havaittavissa. Orgaanisen hiilen määrä koepalstalla oli alkujaankin melko hyvä, 4,7 tasolla. Heinän viljely nosti tasoa ja kolmantena vuonna kompostin vaikutus korostui entisestään. Kurkku on kuluttavaa maalle, ja tässäkin kokeessa kompostin suotuisa vaikutus näkyi vasta kolmen vuoden jaksolla, kun kompostia lisättiin joka vuosi. Kovin selvää parannusta ei tosin havaittu. Kompostit nostivat maan pH:ta sekä liukenevan kalsiumin ja fosforin määrää. Liukenevan kaliumin määrää kompostit sen sijaan vähensi etenkin heinällä. Mauritz Vestbergin mukaan koetta on tarkoitus jatkaa. Uudella kolmivuotisella hankkeella testataan kompostien lyhyttä ja pitempää vaikutusta maaperään sekä kompostin vaikutusta maan terveyteen. ◀

Seminaarin puhujat Georg Guggenberger ja Mauritz Vestberg.

PARANNA PELTOSI KASVUKUNTOA

CONTRA MONIRESISTENTTI

• • • • •

Öljyretikka saneeraukseen ja ankeroistorjuntaan

parantaa maan rakennetta sitoo ravinteita tukahduttaa rikkakasvit torjuu ankeroisia pienentää kasvitautipainetta

UUSINTA TEKNIIKKAA

MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

Robocrop RIVIVÄLIHARAT IP- JA LUOMUVILJELYYN Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Öljykasvit

• Vihannekset • Juurekset

Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella.

Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri.

jousta Kysy taroneesta! k esittely

Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi

Luomulehti 1/2014

Ulkomailta Teksti ja kuvat: Pirkko Tuominen

Voisiko

vähemmän olla

enemmän?

Tuijotammeko tuotosta vai tulosta? Saadaanko ostorehukustannukset todellisuudessa maksettua paremmalla liha- tai maitotuotoksella?

Sveitsin esimerkin innoittamana pohdittiin väkirehun käyttömääriä eri eläinryhmille sekä mahdollisuuksia omavaraisuuden lisäämiseen tila- ja aluetasolla.

uomuasiantuntijat eri Euroopan maista ovat jo neljä kertaa kokoontuneet pohtimaan valkuaisruokinnan toteutuksen eri vaihtoehtoja luomukotieläintiloilla. Suomessa kesällä pidetystä tapaamisesta voit lukea Luomulehdestä 4/2013. Viimeisin tapaaminen pidettiin marraskuussa Sveitsissä, missä päiviä isännöi paikallinen luomututkimusasema FiBL.

Maidontuotantoa karkearehulla

Sveitsissä suurin osa luomutuotteista tuotetaan BioSuisse-merkin alla, jonka tuotantoehdoissa on nautojen maksimiväkirehumäärä 10% kuiva-aineen syönnistä 12 kuukauden jaksolla. Lihanaudoille väkirehua ei juuri käytetä ja moni maitotiloistakin on valinnut strategiakseen syöttää vain karkearehua. Osa säilörehusta on maissisäilörehua, mutta sen osuus ei ole kovin merkittävä. Osasyynä väkirehujen pois jättämiseen on niiden kotimaisen tuotannon puute ja korkea ostohinta. Korkean keskituotoksen sijaan tilat Sveitsissä tavoittelevat pitkäikäisiä ja

Luomulehti 1/2014

terveitä lehmiä. Ensimmäisellä vierailemistamme tiloista oli korkea keskipoikimakertojen määrä ja vanhin tiineistä lehmistä jo 17-vuotias. Tila on tietoisesti vähentänyt väkirehun määrää. Aiemmin sitä kului 500 kg ka/ lehmä/vuosi ja keskituotos oli 7200 kg EKM/vuosi, mutta isäntä ei ollut tyytyväinen eläinten terveyteen. Nyt väkirehua annetaan keskimäärin 165 kg ka/lehmä/vuosi. Vaikka keskituotos on enää 6500 kg EKM/vuosi, on tilalla useampi satatonnari. Lehmät tiinehtyvät hyvin, poikimavälin ollessa tasan vuosi. Utaretulehduksia on 60-lehmän karjassa ollut viimeisen vuoden aikana kolme, joista yhtä on jouduttu hoitamaan antibiooteilla. Tilan uudistusprosentti on hyvin alhainen ja liharotusiemennyksiä käytetään paljon. Koska vasikoillekaan ei juuri anneta väkirehua (vain 150 g/pv ), huolehditaan riittävästä kasvusta juottamalla niille maitoa 5 kuukauden ikään saakka. Toisella kohdetiloistamme oli väkirehun syötöstä lehmille luovuttu kokonaan jo vuonna 2010. Tilan 30 lypsylehmää ovat simmental-rotuisia ja tuottavat keskimäärin 5 600 kg EKM/

vuosi. Utaretulehdusten hoitoon ei tilalla ole käytetty antibiootteja kolmeen vuoteen. Kumpikin tila on aktiivisesti parantanut karkearehun laatua käyttämällä monipuolisesti eri palkokasveja. Molemmilla on hyvin alhaiset lääkintä-, uudistus- ja ostorehukulut.

Ensimmäisellä vierailemistamme tiloista oli korkea keskipoikimakertojen määrä ja vanhin tiineistä lehmistä jo 17-vuotias. Niels Andresen esitteli kokemuksia väkirehumäärän alentamisesta Ruotsin maitotiloilla. △ Wildegg Castlen risteytyslypsylehmät ruokintakatoksessa.

Millä märehtijöitä ruokitaan?

Ajatuksia herättävää on, että 1/3 maailman viljasadosta ja vielä enemmän maissista syötetään tuotantoeläimille. Niiden suurin kuluttajaryhmä on märehtijät, joiden ylivoimaisin ominaisuus olisi kuitenkin kyky muuntaa nurmikasveja ihmisravinnoksi kelpaavaan muotoon. Tähän liittyen Sveitsissä 2008–2011 olleessa Feed no Food –hankkeessa keskityttiin tutkimaan väkirehuannosten vähentämisen vaikutusta lehmien maidontuotantoon. Lopputulemana todettiin, että kun karkearehun laatu saatiin pidettyä hyvänä, edes 24 %:n lasku väkirehuannoksessa ei vaikuttanut merkittävästi maidon pitoisuuksiin. Maitomäärän alenema kompensoitui pienemmillä rehukustannuksilla. Suomessa vastaavaa tutkimusta on tehty vain laidunkauden ruo-

kinnalla, mutta pidempiä kokeita on ollut Ruotsissa ja Norjassa. Luomuasiantuntijoiden välisessä keskustelussa todettiin, että nautojen ruo-

kinnan kallein osa on aina valkuaisrehu ja sitten muu väkirehu. Niitä käytetään kuitenkin yleisesti paljon enemmän kuin Sveitsissä. Tuijotammeko tuotosta vai tulosta? Saadaanko ostorehukustannukset todellisuudessa maksettua paremmalla liha- tai maitotuotoksella? Missä menee taloudellinen optimi? Onneksi meillä Suomessa on tähän maitopuolella käytössä hyvä työkalu, kun talous- ja tuotosennusteita voidaan laskea tilakohtaisin tiedoin KarjaKompassilla. Asiantuntijoiden jatkokehittelyyn otettiin ajatus etsiä keinoja ruokinnan

omavaraisuuden nostamiseen ja siten taloudellisen tuloksen parantamiseen kaikilla luomunautatiloilla. Tapauskohtaista on, pyritäänkö tavoitteeseen siirtymällä täysin karkearehuruokintaan, alentamalla väkirehumäärää ja jättämällä pois erilliset valkuaisrehut vai tehokkaammalla paikallistason yhteistyöllä väkirehun tuotannossa. Kaikissa vaihtoehdoissa tärkeimmäksi nousee karkearehun laadun kehittäminen. ◀ Kirjoittaja on Luomun Erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savossa

Nyt myös luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvat kanojen ja sikojen tiivisteet. www.rehux.fi Luomulehti 1/2014

Uutta koulutusmateriaalia

verkkoon

uomualan kehittämissuunnitelman toimeenpanosuunnitelman (2012) mukaan ”Luomututkimus ja -opetus on kansainvälisesti verrattuna Suomessa lapsenkengissä. Luonnonmukaisen maatalouden ja luomuelintarvikealan tutkimus ja tutkimukseen perustuva opetus on lähes pysähdyksissä.” Tiedon ja taidon puute luomuketjun toimijoilla sekä kattava osaaminen on listattu luomualaa jarruttaviksi tekijöiksi. Uuden luomutiedon tuottaminen ja levittäminen –osahankkeessa, jonka toteuttajana oli Mikkelin ammattikorkeakoulu, on tuotettu koulutusmateriaalia kaikkien vapaasti käytettäväksi luomuelintarvikejalostuksen koulutuksissa. Hankkeen koordinaattori on HY Ruralia-instituutti kumppaneinaan MTT Mikkeli ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoittaja on MMM Laatuketju. Luomuun ja luomuneuvontaan liittyvää koulutusta on kyllä tarjolla, mutta se kohdistuu pääsääntöisesti luomun alkutuotantoon. Muiden luomuun liittyvien tärkeiden osa-alueiden, kuten luomuelintarvikkeiden jalostamiseen, ammattikeittiöiden ja kaupan toimintaan sekä hankintoihin liittyvää koulutusta tai neuvontaa ei ole yleisesti tarjolla lukuun ottamatta erilaisissa projekteissa annettavia koulutuksia, joissa on keskitytty tiettyihin tarkasti rajattuihin tuoteryhmiin tai toimintoihin.

Asiakirjojen lukutaitoa myös markkinavalvontaan

Luomukentällä on lukuisia toimijoita (Kuva 1) ja niiden välisissä tavaransiirroissa on erittäin keskeisenä asiakirjaselvitykset ja vaatimuksenmukaisuusvakuudet. Molemmat ovat asiakirjoja, joita ei tavanomaisten elintarvikkeiden mukana kulje. Näiden lukutaitoon tar-

Luomulehti 1/2014

Nyt on saatavilla koulutusmateriaalia kaikkien vapaasti käytettäväksi luomuelintarvikejalostuksen koulutuksiin.

KUVA 1. Luomukentän toimijoiden sidossuhteita (kuva Tuija Ranta-Korhonen)

kokosivat. Näiden pakettien tarkoituksena on luomun ytimessä oleville kouluttajille löytää uusia näkökulmia luomukoulutusten sisältöihin. Yhtenä koulutuspakettirunkona on Kirjanpito ja taseet, joka on uusi kokonaisuus. Aiemmin ei ole ollut kirjanpitoon ja taseisiin liittyvää koulutusmateriaalia yleisesti saatavilla. Usein toimijat kokevat tämän osa-alueen hankalaksi, kun selkeää ohjeistusta lainsäädännön vaatimusten käytännön toteutusratkaisuista ei ole ollut tarjolla. Muistiinpanot on keskeinen osa-alue luomutoiminnassa ja siihen liittyvä ohjeistus on paljolti lainsäädännön asettaman velvoitteen toteamista. Käytännön mallit ja sovellukset puuttuvat. Nyt tehty koulutusrunko toivottavasti auttaa neuvojia ja kouluttajia konkretisoimaan lainsäädännön vaatimuksia toimijoille.

Vapaasti verkossa

Tehdyt koulutusrungot on enemmänkin aloitus kuin lopullinen tulos. Tarkoitus ei ole käyttää näitä runkoja

MAMK

teksti: Mari Järvenmäki, Mikkelin ammattikorkeakoulu

suoraan omissa koulutuksissaan, vaan ottaa näistä osia ja käyttää niitä tai muokata osia omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Tiedolla voidaan poistaa vääriä käsityksiä, mitä luomuun edelleen liitetään ja toisaalta tietoa jakamalla saadaan poistettua toimijoilta paineita luomuun liittyvien lainsäädännön vaatimusten täyttämisestä. ◀

Paremman koulutustarjonnan avulla voidaan saada lisää luomuelintarvikkeiden jalostajia.

Koulutusmateriaalit: luomu.fi/tietopankki/luomunmarkkinavalvonnan-koulutusmateriaalit

KUVA 2. Jatkojalostajan avoimia kysymyksiä (kuva Tuija Ranta-Korhonen)

vitaan opastusta kaikille ketjun toimijoille, myös kaupan edustajille, ammattikeittiöiden ja markkinavalvonnasta vastaaville henkilöille. Hankkeessa järjestettiin pilot-koulutuspäivä, jossa nimenomaan haluttiin avata luomun keskeisiä vaatimuksia ja muita tekijöitä niille luomun kanssa työskenteleville kohderyhmille, jotka eivät kuitenkaan ole luomun ”ytimessä”. Kuitenkin näillä ryhmillä on merkittävä vaikutus siihen, miten luomumarkkinat kehittyvät. Myös luomun oman turvallisuuden kannalta on keskeistä, kuinka hyvin luomun vaatimukset todentavat dokumentit tunnetaan ketjun loppupäässä. Mahdollinen huijaaminen vaikeutuu

sen myötä, mitä paremmin loppupään ostajat ja markkinavalvonta varmentavat asiakirjoista toimijan luomuvalvontaan kuulumisen. Sen myötä kuluttajan luottamus luomutuotteisiin pysyy ja vahvistuu.

Koulutusrunkoja kouluttajien avuksi

Hankkeessa työstettiin erilaisia koulutusrunkoja jotka löytyvät tämän lehden ilmestyessä luomu.fi -sivustolta ja ovat kaikkien kouluttajien vapaasti käytettävissä ja omiin tarpeisiin muokattavissa. Yhtenä runkopakettina on muun muassa (kuva 2) erilaisia ”ajatuspaketteja” luomusta, joita hankkeessa mukana olleet ”ei luomua tuntevat” henkilöt

LU O MU TO MA AT I T • tomaatti • kirsikkatomaatti • luumutomaatti • miniluumutomaatti

LU O MU S A L A AT I T J A -YR T I T LU O M U K U R K U T • minikurkku 100 g • lehtisalaatti • jääsalaatti • tammenlehtisalaatti • herneenverso Raikas ja maukas tuoteperheemme • tilli kasvaa Ikaalisissa ja Honkajoella. Tuotteemme löydät kaikista ruokakaupoista.

LU O M U K A S V I S T E N

KOT I

www.ikaalistenluomu.fi

Uusi palsta!

Kehitetään luomua

Teksti: Paul Riesinger

Luomun satoa

◁◁ Tutkimukselle on paljon hyötyä maanviljelijöiden kokemuksesta ja kysymyksistä. Bjarne Back Riimalasta on viljellyt luomuna vuodesta 1979. ◁ Ilman kommunikointia maanviljelijä ja tutkija menevät eri teitä, toteaa Sven Ek Pensalasta.

oukko tutkimuksia on osoittanut, että luomuviljelyn tuottoa rajoittaa pohjoismaisissa olosuhteissa lähinnä kaksi tekijää, nimittäin typen puute ja rikkakasvien esiintyminen. MTT:n ja Helsingin Yliopiston tutkimusprojektissa tutkittiin typpitaloutta, rikkakasvien esiintymistä ja luomuviljelyn tuottoa kenttäkokeissa noin 30 suomalaisessa maatilayrityksessä. Suomessa viljellään lähinnä kevätviljoja eläinten rehuksi ja ihmisravinnoksi sekä monivuotista laidunnurmea täyttämään märehtijöiden karkearehun tarpeen. Luomutuotannossa ei monivuotisia puna-apila-nurmiseoksia viljellä pelkästään karkearehun tuotantoon, vaan niillä on myös ratkaiseva merkitys koko viljelykierron typpitaloudelle. Siksi tutkimukset keskittyivät monivuotisiin puna-apila-nurmiseoskasvustoihin ja kevätviljasatoihin. Tilojen nurmikokeissa oli konkreettisena tavoitteena mitata sato, apilan osuus ja typensidonta luomuviljellyissä apila-nurmiseoksissa, jotta voidaan arvioida puna-apila-nurmiseoksen merkitys viljelykierron typpitaloudessa sekä havaita ne tekijät, jotka erityisesti rajoittavat puna-apila-nurmilohkon tuottavuutta ja typensidontaa. Tavoitteena tilojen kevätkylvöisten viljojen tutkimuksessa oli muodostaa kuva rikkakasvien esiintymisestä paikallisella tasolla ja tiloilla, mitata viljelykasvien kilpailukyky suhteessa rikkakasveihin sekä arvioida erilaisten viljelytoimenpiteiden merkitystä yk-

kehittymisessä. Myös tavanomaisessa viljelyssä sovelletaan luomutuotannon tuotantoketjun vahvoja lenkkejä. Heikkojen lenkkien korjaaminen taas on omistettu luomutuotannon tuottavuuden parantamiselle, ja se tulee hyödyttämään myös

Västra Nyland

tavanomaista viljelyä.

Luomulehti 1/2014

Tilakokeet luovat kontakteja tutkimuksen ja käytännön maatalouden välille, toteaa Paul Riesinger tyytyväisenä.

Paul Riesinger

Luomutuotanto on vetovoimatekijä kestävän maatalouden

sittäisten rikkakasvien esiintymisessä. Tutkimuksen kokonaisvaltaisena tavoitteena oli esittää suosituksia, jotka tukevat luomuviljelyn tuottavuuden parantamista. Tutkimuksen tuloksia esitellään neljässä artikkelissa käsitellen punaapila-nurmiseosten typensidontaa, typpitaloutta luomutuotannossa, puna-apila-nurmiseosten tuottoa ja apilapitoisuutta sekä rikkaruohojen esiintymistä ja tuottoa luonnonmukaisesti viljellyillä kevätviljoilla.

Tutkimukset luomutiloilla Suomen rannikkoalueilla

Käytännön maatalouden tutkimus yhteistyössä viljelijöiden kanssa mahdollistaa sellaisten kysymysten löytämisen ja tutkimisen, joita viljelijät kohtaavat käytännön työssään. Tilakokeet voivat näin ohjata maataloustieteellistä tutkimusta. Usein myös viljelijät itse ovat löytäneet ratkaisuja ongelmiin. Ennen kuin niitä voidaan lähteä levittämään muualle on tällaiset ratkaisumallit tes-

Paul Riesinger

rajoittavia tekijöitä tattava kuitenkin tieteellisellä menetelmällä yleisellä tasolla päteviksi. Käytännön kasvinviljelyssä tulos syntyy useampien lyhyempi- tai pidempiaikaisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Kun konkreettisia tekijöitä tutkitaan tilatasolla, törmää tutkimus monimutkaisiin yhteyksiin, joissa voi olla vaikeaa mitata tai edes identifioida yksittäisen tekijän vaikutusta tuotantotulokseen. Kokeellinen tutkimus auttaa tässä eteenpäin varmistamaan yksittäisten tekijöiden vaikutuksia ja niiden yhteisvaikutuksia niin, että jokaisen tekijän vaikutukset voidaan määrittää erikseen. Tilakokeet ja perinteinen tutkimus täydentävät näin toisiaan. Jo tutkimustyön aikana, mutta viimeistään sen loputtua on tärkeää, että tutkijoiden työn tulokset saadaan yleiseen käyttöön. Tilakokeet perustuvat suoriin ja epäsuoriin kommunikointikanaviin käytännön ja tutkimuksen välillä ja takaavat siten sen, että tulokset tulevat käyttöön. Sellaisilla taustaajatuksilla toteutettiin tämä tutkimus-

projekti lohkoilla, joiden hoito tapahtui joukossa maatalousyrityksiä normaalin työn puitteissa. Projektin 34 tilaa sijaitsevat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla. Tilojen suhteellisen suuren määrän ja niiden sijoittumisen eri alueille oletettiin hajottavan tuottoa määräävien tekijöiden vaikutuksia sadon määrään. Tiloja valittaessa oli ehtona, että tila kuuluu luomutarkkailuun ja toisena ehtona oli sekä monivuotisen nurmen että kevätviljojen kuuluminen viljelykiertoon. Jotta tutkimustulokset edustaisivat tuottavaa luomukasvinviljelyä, piti tilojen myös olla täyspäiväisesti hoidettuja, sekä viljelijän osoittaa kiinnostusta luomuviljelyä kohtaan. Tutkimusten tausta, materiaali, metodit ja tulokset on julkaistu ja käsitelty aikaisemmin tarkastetuissa artikkeleissa kansainvälisissä maataloustieteellisissä julkaisuissa. Työ on myös esitetty tohtorinväitöskirjassa Helsingin yliopistossa. ◀ Kirjoittaja on maataloustieteen tohtori, joka on mukana Helsingin yliopiston maataloustieteellisen tiedekunnan agroekologian tutkimusryhmässä. Haasteita luomukasvinviljelyssä -tutkimusprojektia ja artikkelien kirjoittamista ovat rahoittaneet R. Erik Serlachiuksen säätiö (näytteiden ottoa) ja Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö (analyysiä ja julkaisua). Artikkelit on julkaistu aikaisemmin Landsbygdens Folk -lehden Lantmän och andelsfolk -liitteessä (2011 ja 2012). Ruotsista kääntänyt Marja Nuora.

Luomu-lannoitteet edullisesti pelletöity kanankakka alk.240 euro/1000kg Katso lisää www.lannoite.com Lisätietoja ja tilauksia soita 0400 224 224

Luomulehti 1/2014

TEKSTI JA KUVAT: VISA VILKUNA

Noin kymmenen vuotta sitten aloitettu määrätietoinen työ pohjoisen karitsanlihan eteen on kantanut hyvää hedelmää. Alussa mukana oli vajaa kymmenen lampuria, mutta nyt lihaa toimitetaan jo 85 lammastilalta. Mukana on myös seitsemän luomutuottajaa, joiden karitsat ovat vuosia Rönkä maksaa lampureille 60 sentin luomulisän lihakilosta.

menneet kuluttajille tavanomaisena lihana.

uomun suosion kasvaessa teurastamolta kyseltiin, olisiko mahdollista saada luomukaritsaa. Myös tuottajat painoivat päälle, jotta lihalle saataisiin sen arvon mukainen leima. Alusta alkaen Meri-Lapin Karitsa -hankkeessa mukana ollut kemiläinen Veljekset Rönkä Oy:n teurastamo otti viime talvena pässiä sarvista ja alkoi tutkia mahdollisuutta luomuhyväksynnän saamiseksi laitokselleen.

Rakentavassa hengessä

Meri-Lapin Karitsa kruunattiin

Kun luomuhyväksyntä on kerran saatu, sen ylläpitäminen on helppoa, toteaa hankintapäällikkö Anne Närhilä.

Luomulehti 1/2014

Hankintapäällikkö Anne Närhilä kuvaa luomulaitoshyväksynnän hakemista melko raskaaksi ja byrokraattiseksi prosessiksi, sillä luomujärjestelmään liittyminen tarkoittaa muutoksia luomukaritsan koko teurastus- ja käsittelyprosessissa, aina teurasajojen suunnittelusta lähettämöön asti. Mutta kun hyväksyntä on kerran saatu, sen ylläpitäminen on helppoa. Varsinaiset tarkastukset teurastamolla tapahtuivat innostavan ja kannustavan ilmapiirin vallitessa. - Joku aika sitten luomusääntöjä laitosten osalta hieman järkeistettiin ja niinpä meilläkin oli mahdollisuus ottaa askel asiakkaidemme haluamaan luomusuuntaan. Vanhojen pykälien mukaan luomuruhoille olisi pitänyt varaa aina täysin erilliset tilat. Tämän luokan investoinnit pienelle EU-teurastamolle oli ollut liikaa. Nyt riittää, kun luomuruhojen sekoittuminen tavanomaisiin on estetty, iloitsee Närhilä. Tämän

vuoksi jokaiseen luomuruhon neljännekseen laitetaan LUOMU-leima. Syyskuun alussa teurastettu ensimmäinen 40 luomuruhon erä meni heti. Kysyntää tuntuu olevan enemmän kuin tarjontaa. Toistaiseksi Meri-Lapin Karitsaa myydään vain ruhoina, sillä leikkaamisen ja pakkaamisen luomuun saaminen vaatisi teurastamolta liian isoja investointeja. Ruhot menevät etelän isoihin marketteihin, joissa luomulupa on suurempien myyntimäärien ansiosta ollut taloudellisesti mahdollista saada kuntoon.

Ennakointi teettää työtä

Anne Närhilä muistuttaa, että luomukaritsan kanssa on edettävä huomattavasti ennakoivammin, kuin tavanomaisen karitsanlihan kanssa. Markkinoinnin ja lihan ostajien on ymmärrettävä, ettei luomukaritsaa noin vain päivän parin varoitusajalla voi tilatakaan. Teurastusajankohdaksi on määritelty maanantaiaamu, mikä helpottaa luomuruhojen logistiikkaa teurastamolla. Luonnollisestikaan joka maanantai ei luomukaritsoita teurasteta, sillä Närhilän arvion mukaan Rönkän luomusopimustiloilta saadaan noin tuhat karitsaa vuodessa. Luomuhyväksynnän saamisella teurastamolle on asiakaspalvelun ja hyvän maineen kannalta merkitystä. Ryhtymällä Meri-Lapin luomukaritsan teurastajaksi, Rönkä osoitti toimivansa tuottajien ja kuluttajien haluamalla tavalla. Alkuun teurastusmäärät ovat var-

masti pieniä eikä toiminta ole kullan vuolemista. Tulevaisuus on kuitenkin se, jonka eteen niin tuottajan, teurastamon kuin kaupankin on panostettava.

Hyvä eläinaines tärkeä

Meri-Lapin Luomu Karitsat teurastetaan 4–10 kuukauden iässä, jolloin keskimääräinen ruhopaino on 20 kiloa. Hankintapäällikkö Anne Närhilän mukaan nopeimmin kasvavat karitsat saavuttavat 20 kilon teuraspainon peräti kolmen kuukauden iässä. Tuottajat ovatkin kiitettävästi havahtuneet kasvunopeuden parantamiseen niin jalostuksen kuin asianmukaisen ruokinnan keinoinkin. Rönkä maksaa lampureille 60 sentin luomulisän lihakilosta, mikä omalta pieneltä osaltaan antaa positiivista viestiä ja luo uskoa tulevaisuuteen. Perheyritys Veljekset Rönkä Oy on teurastanut pohjoisen laatulihaa jo lähes 30 vuotta. Naudan, lampaan ja poron lisäksi teurastusohjelmassa on myös hevonen. Yritys työllistää Kemin ja Ranuan teurastamoillaan lähes 60 ihmistä. Nauta on ykköstuote yli kahden miljoonan kilon vuotuisella teurastusmäärällä. Poron lihaa saadaan noin 300 000 kiloa ja karitsaa 110 000 kiloa vuodessa. Liikevaihtoa Veljekset Rönkä Oy kerää noin 16 miljoonaa euroa. ◀

Luomulehti 1/2014

Teksti: Kirsi Korhonen, Ossi Kotavaara ja Milla Miettinen Kuva: Ossi Kotavaara

Ruokapiirit

lähiruoan jakelukanavina

seiden tutkimusten perusteella kuluttajat haluavat lisää lähi- ja luomuruokaa, joiden alkuperä ja tuotantotapa ovat selvillä. Lähi- ja luomuruoan keskeisenä ongelmana nähdään kuitenkin kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, sillä toistaiseksi vähittäiskaupan valikoima näiden tuotteiden osalta on kokonaistarjontaan nähden melko pieni. Paikkatietojärjestelmän (GIS, Geographical Information Systems) avulla selvitetään tuotannon ja kulutuksen alueellista kohtaamista sekä luodaan laskennallisesti näkökulmia alueellisen logistisen ketjun tehostamiseksi siellä, missä se pienten tuottajien ja jalostajien kannalta on mahdollista. Tutkimuksessa hyödynnetään tilojen, jalostajien ja väestön sijaintitietoja sekä liikenneverkon digitaalista mallia. Hankkeessa tehdään kyselyitä ja haastatteluita elintarvikeketjun eri toimijoille paikkatietoanalyysien tueksi.

Alkuperätietoisen kuluttajan valinta

Ruokapiirit ovat esimerkki vaihtoehtoisista ruokaverkostoista, joiden toiminnan ideologiana on alun perin ollut hankkia luomutuotannon periaatteita noudattavia tuotteita ilman välikäsiä. Ruokapiirien toiminta voi olla organisoitua tai epämuodollista. Se perustuu vapaa-ehtoisuuteen ja jäsenmäärä vaihtelee kymmenistä satoihin, tilauksia tehdään useimmiten kerran kuussa.

Luomulehti 1/2014

RuokaGIS-hanke toteutti keväällä 2013 sähköisen kyselyn Pohjois-Pohjanmaalla toimiville ruokapiireille. Vastauksia saatiin yhteensä 119 viidestätoista eri ruokapiiristä. Ruokapiiriläisten ikä vaihteli 20:stä 67:ään vuoteen keskiarvon ollessa 41 vuotta. Vastaajat pitivät lähi- ja luomuruoan tuotantoa tärkeänä. Noin 90 prosenttia valitsi sekä lähi- että luomuruoalle arvon 4 tai 5 (asteikko 1=ei lainkaan tärkeää – 5=erittäin tärkeää). Lisäksi noin kaksi kolmasosaa ilmoitti ostavansa lähiruokatuotteita vähintään kerran viikossa ja vastaavasti yhtä usein luomuruokatuotteita osti noin 75 prosenttia vastaajista. Lähi- ja luomuruoasta ollaan valmiita maksamaan tavanomaisiin tuotteisiin verrattuna hieman enemmän. Noin puolet maksaisi sekä lähi- että luomuruoasta 1–15 prosenttia enemmän kuin tavanomaisista tuotteista. Vastaavasti vähintään 16 prosenttia enemmän kuin tavanomaisista tuotteista maksaisi lähiruoasta noin 30 prosenttia vastaajista ja luomuruoasta noin 40 prosenttia vastaajista.

Ruokapiirit linkkeinä alkutuotantoon?

Lähi- ja luomuruoan tuotanto ja kulutusta tarkastellaan myös kaupunki-maaseutu näkökulmasta. Kyselyvastaajien ympäristöä voidaankin tarkastella paikkatietoperusteisesti (Kuva 1). Tällöin ruokapiirit näyttäytyvät selkeästi kaupungin ja ydinmaaseudun ilmiönä. Kyselyyn vastanneita ruokapiiriläisiä ei asunut ollenkaan kaupungin lähei-

MTT:n ja Oulun yliopiston yhteisessä RuokaGIShankkeessa kartoitetaan lähi- ja luomuruoan saavutettavuutta paikkatietomenetelmillä. Löytyykö lähi(n)ruoka aktiivisuuden ja vähien välikäsien kautta? sellä maaseudulla tai harvaanasutulla maaseudulla. Tärkeimpiä lähi- ja luomuruoan hankintakanavia ruokapiirien lisäksi olivat suuret vähittäiskaupan myymälät ja lähikaupat. Lähituotteita haluttaisiin hankkia nykyistä huomattavasti useammin lähikaupoista ja erikoistuneilta vähittäiskauppiailta ja luomuruokaa puolestaan suoraan tuottajilta, toreilta ja erikoiskaupoista. Lähiruoan määrittelyssä tärkeimpänä ominaisuutena pidettiinkin sitä, että jakeluketjussa on mahdollisimman vähän väliportaita.

Ruokapiirit näyttäytyvät kaupungin ja ydinmaaseudun ilmiönä paikkatietoperusteissa tarkastelussa.

Läpinäkyvyydestä laatua

Hankkeessa on haastateltu PohjoisPohjanmaalaisten ruokapiirien vetäjiä. Vetäjät kokevat ruokapiirin mielekkääksi lähi- ja luomuruoan hankintakanavaksi, sillä ruokapiirin kautta tilatessa ruoan alkuperä on tiedossa ja parhaimmillaan pääsee tutustumaan ruoan tuottajaan. Tuottajien tukemi-

Poimintoja ruokapiirikyselystä Keskimääräinen ruokapiirinjäsenyysaika 3,5 vuotta (max. 25 vuotta). Tilauskertojen määrä keskimäärin vuoden aikana 8,7 (max. 24). 40–49 -vuotiaista 65 prosenttia teki ruokapiiritilauksen vähintään 11 kertaa vuodessa. Tilauksiin käytetään keskimäärin noin 40–70 euroa per tilauskerta.

nen on erityisen tärkeää osalle ruokapiireistä, kun taas toisissa korostuu ympäristön hyväksi toimiminen. Myös yhteisöllisyyttä ja henkilökohtaista sosiaalista vuorovaikutusta arvostetaan monessa ruokapiirissä. Ruokapiireissä on todettu, että menoissa voi säästää tilaamalla suoraan tuottajalta tai tukusta, ja näin ollen mahdollistaa luomuruoan

hankkimisen myös pienituloisille talouksille. Kaikissa ruokapiireissä hinta ei ole kuitenkaan ratkaiseva tekijä. Pohjois-Pohjanmaan ruokapiirit tilaavat ruokaa pääosin oman alueensa tuottajilta, pienyrittäjiltä ja tukkureilta. Jonkin verran tuotteita tilataan myös Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolisilta yrityksiltä, jotka maahantuovat

luomutuotteita. Tuotteiden toimitukset jakelupisteeseen on ruokapiireissä useimmiten hoidettu tavarantoimittajien ja tuottajien toimesta. Toimitusmaksuja ei välttämättä peritä, tilauksen toimittajasta ja koosta riippuen. ◀ www.oulu.fi/maantiede/node/16205 Tuoreimmat hankekuulumiset löytyvät Ruoka-GIS facebook-sivuilta.

Luomulehti 1/2014

På svenska

Nya anställda i Förbundet för naturenligt odling

nyt on oikea aika

OSTAA T

Mikko Aulanko

I Förbundet för naturenligt odling Luomuliitto - finns det en ny anställd, Katarina Rehnström. Hon är svenskspråkig husdjursexpert från Ekenäs. Hon har i många år jobbat med frågor inom ekologisk odling bland annat som inspektör för Evira samt rådgivare för ProAgria.

I april börjar en praktikant Minna Kotkamaa som är också svenskspråkig. Hon är studerande och har som huvudämne näringslära och som biämnen ekologisk odling, miljövetenskap samt husdjursvetenskap. Hon kommer att assistera till exempel med Eko & Närmat mässan 11.-13.4. i Mässcentret.

Juha Alasaarela är också en praktikant. Han började redan i Januari. Alasaarela studerar till agrolog i Karelia yrkeshögskola. I förbundet gör han sitt examensarbete om mentor-verksamhet. Han intervjuar mentorer och samlar bra praxis.

Nyt kaikkiin T-sarjan traktoreihin liikenne- ja mukavuuspaketti

-50%

• Liikennevarustus 50 km/h • Etulokasuojat • Jarruventtiili • Etuakselin jousitus • Ohjaamon jousitus

VALTRA - kuution verran ekstraa. Lue lisää www.Valtra.Fi

Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

Luomulehti 1/2014

Uusi palsta!

Valkuaista kännykkäkansalle

Teksti: päivi mattila kuvat: Teija heikkinen

Hernettä Herneen viljely on tuttua lähes kaikille luomuviljelijöille, mutta vain harva on jalostanut sitä ihmisruoaksi. Ostajia riittää esimerkiksi kasvispihveille, vakuuttavat pioneerit.

ta pitäisi ehtiä maistattaa eri tilaisuuksissa, jotta se löydettäisiin ja sen uudet käyttötavat opittaisiin. Rauhansuun mielestä herneellä on ollut sama kohtalo kuin kurpitsalla Saksassa. Molemmat raaka-aineet on tähän päivään asti mielletty sota- ja pula-ajan ruoaksi, ja ne ovat siksi jääneet syrjään. Rauhansuu uskoo, että ymmärrys on muuttumassa. – Tässä yhtyy monta asiaa. Maailman ruokavarat riittävät paljon paremmin, jos kasvivalkuainen syödään suoraan, eikä sitä syötetä ensin eläimille. Nuorempi sukupolvi ottaa näitä asioita jo paremmin huomioon. Kasvisruoan valitsemiseen on myös terveyssyyt.

ta nykyistä laajemmin esillä ja niiden käyttö tulee ihmisille tutuksi. – Herne sopisi moniksi muiksikin jalosteiksi, kuin mitä teen tällä hetkellä. En vain vielä ole löytänyt riittävän yksinkertaisia valmistustapoja, Lassila kertoo. Molempien tuottajien mukaan herne on varsinkin seosviljelyssä varma viljeltävä. – Huonoina hernevuosina tuottaja saa ainakin viljan. Jos herneen laatu ei riitä ihmisravinnoksi, on sille olemassa markkinat rehupuolella, Lassila sanoo. Kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut toimittaja ja yksi Härkäpapua sarvista -lähiruokakasviskeittokirjan tekijöistä.

Markkinoille mahtuu vielä

inoa markkinoilla oleva kotimainen hernevalmiste oli tölkkihernekeitto, kun Jukka Lassila, nykyinen Luomuliiton puheenjohtaja, aloitti viljelyn 1990-luvulla. Lassila otti haasteekseen oppia jalostamaan hernettä kiireisille kokkaajille sopivaan muotoon. – Proteiinipitoiselle kasvisruoalle on kysyntää. Viime vuosina myös suurkeit-

Luomulehti 1/2014

◁ Jukka Lassila tarjoilee hernekolmiot perunamuussin ja härkäpapurouhekastikkeen kanssa.

valmistaa Hulda-herneistä raakaa hernerouhetta. – Kehitin tuotettani osana seuturuoka-hanketta, ja sain sen S-ketjun lähiruokahyllyyn vuonna 2010, kertoo Rauhansuu.

△ Vasemmalla raaka- ja oikealla esikypsennetty hernerouhe.

Tutun maun uusi muoto

tiöt ovat alkaneet kiinnostua kotimaisista helppokäyttöisistä valmisteista. Nyt Lassilan tilalla Tuusulassa jalostetaan hernettä usealla tavalla. On esikypsennettyä hernerouhetta, -jauhoa ja pikaisesti kypsyviä kokonaisia herneitä. Tarjolla on myös kasvispihvijauho-seos ja valmiita pihvejä. Herneen jalostajia on tullut Suomeen muitakin. Myssyfarmia Pöytyällä isännöivä Janne Rauhansuu

Hernerouheen voi ajatella olevan kotimainen vaihtoehto soijarouheelle. Kyse ei ole täysin uudesta keksinnöstä. – Suomessa on jo vuosisatojen ajan tehty talkkunaa. Siihen on paikoin käytetty kypsennettyä hernettä, Lassila huomauttaa. Herneen käytön laajentamista edistää Lassilan mukaan se, että suomalaiset ovat tottuneet sen mietoon makuun. Muutkin kuin kasvissyöjät ovat joskus syöneet sitä. Toisaalta herneen tuttuus ei kuitenkaan vähennä markkinoinnin tarvetta. – Jos tuote on eksoottinen, ihmiset ostavat sitä tutustuakseen. Hernerouhet-

Yksi todiste sille, että kotimaisille palkokasveille voisi olla nykyistä suurempaakin kysyntää, löytyy Tullin taulukoista. Ulkomaisista raaka-aineista Suomeen tuodaan ihmisravinnoksi eniten soijaa, mutta muitakin papuja tuotiin vuonna 2012 yli 400 tuhatta kiloa. Tavallista hernettä tästä oli 78 tonnia. Sekä Lassila että Rauhansuu toivottavat uudet viljelijät tervetulleiksi jalostajien joukkoon. Kaikki hyötyvät siitä, jos erilaiset hernetuotteet ovat kaupois-

Herneen lisäksi useat muutkin valkuaiskasvit sopivat nykyistä monipuolisemmin ruokapöytiin ja tilatasolla jalostettaviksi. Juttusarjan tulevissa osissa käsitellään härkäpapua, hamppua ja joukkoa vähemmän viljeltyjä kasveja.

Hernerouhe sopii tuttuihin resepteihin esimerkiksi jauhelihan tilalle. Kypsennetty rouhe käy ilman esiliotusta kastikkeisiin, laatikkoruokiin, suolaiseen leivontaan ja smoothieisiin. Raaka rouhe on hyvä etenkin kaikenlaisiin pihveihin ja -pyöryköihin, koska herne sitoo muuta massaa. Raaka rouhe on kypsennettävä keittämällä (vedessä tai rasvassa uppopaistamalla) tai höyryttämällä. Liotusaika riippuu rouheen koosta. Osa ihmisistä voi syödä raakaa rouhetta jopa myös ilman kypsentämistä, mutta monien vatsalle herne ei sovi raakana.

Hernekolmiot 4 dl hernerouhetta (raakaa) 7 dl vettä 1 sipuli 2 tl suolaa 1 tl mustapippurijauhe 1 tl curry 1 tl kumina 1 tl (rosmariini, paprika, persilja valkosipulijauhe) sekoitus ripaus kurkumaa

Sekoita hernerouhe, mausteet ja vesi. Anna turvota mielellään yön yli. Kuullota sipuli ja lisää se massaan. Muotoile massa levyksi ja höyrytä n. 30 minuuttia. Levyn hieman jäähdyttyä leikkaa kolmioiksi. Paista rypsiöljyssä kunnes saavat väriä pintaan.

Eveliina Pakarinen

Luomulehti 1/2014

Leipomassa

Skepsis ry:lle

kepsis ry jakoi vuosittaisen Huuhaa-palkintonsa nyt GMO-vapaa Suomi -kampanjalle (TS 5.12.). ”Skepsiksen mukaan ei ole olemassa pitävää näyttöä esimerkiksi siitä, että geneettisesti muunnellut viljalajikkeet olisivat turvattomampia kuin muilla menetelmillä jalostetut lajikkeet.” Toisin kuin Skepsis ry väittää, maailmalla on lukemattomia julkaistuja, päinvastaista osoittavia tutkimuksia. Mutta ne ovat tietenkin aina ala-arvoisia ja epätieteellisiä, kun ne ovat ristiriidassa Skepsiksen ainoan oikean tiedon kanssa. On aika mainiota, miten paras tieteellinen tietämys on tiivistynyt tämän yhdistyksen joukkoihin. Mikä sotii heidän näkemyksiään vastaan, se on huuhaata. Erityisen ansiokkaasti yhdistys on ollut sotajalalla homeopatiaa ja luomuviljelyä vastaan. Nyt geneettisen muuntelun siunauksellisuutta epäilevät näyttävät pääsevän samaan arvokkaaseen kastiin. Sinne mahtuu myös akupunktio, joka kirjamessuilla olleen Skepsiksen edustajan mukaan perustuu uskomuksiin, ja siksi ”on saman tekevää mihin niitä neuloja pistellään”. Mitä yhdistyksen piirissä ei hyväksytä tai ymmärretä, sitä siis ei ole olemassa. Mitkään tutkimukset eivät vakaumusta muuksi muuta. Skepsiksellä on aina parhain tieto maailman ilmiöistä. Vaikka Skepsis tietää jo etukäteen tämänkin tutkimuksen vuodelta 2010 roskaksi, referoin sitä kuitenkin, koska se mielestäni valaisee hyvin GMO:n

Luomulehti 1/2014

ongelmakenttää. Surov’s Institute of Ecology and Evolution of the Russian Academy of Sciences (Venäjän tiedeakatemian ekologian ja evoluution Surov Instituutti) on yhteistyössä the National Association for Gene Securityn (Kansallinen geeniturvallisuuden yhdistys) kanssa tehnyt kaksivuotisen (kolme sukupolvea) kokeen marsuilla ja neljällä verrokkiryhmällä. GM-soijaa saaneilla kasvu hidastui ja sukukypsyys myöhästyi. Poikaskuolleisuus oli viisinkertainen ja monista naaraista tuli steriilejä. Erityinen yllätys oli, että kolmannen polven GMhamstereilla esiintyi karvoitusta suun sisällä. Toinen Venäjän tiedeakatemian tutkijan Irina Ermakovan ruokintakoe (2005) antoi samansuuntaisia tuloksia: GM-soijaa saaneiden rottien jälkeläisistä yli puolet kuoli kolmen viikon sisällä. Kuolleisuus oli myös tässä kokeessa viisinkertainen verrokkiryhmään nähden. Älkäämme kuitenkaan turhaan huolestuko tällaisista joutavista tutkimuksista! Voimme varmasti suhtautua täysin luottavaisesti Skepsiksen kaiken kattavaan, perusteltuun asiantuntemukseen. Skepsis on tässä julkistetun palkintonsa ansainnut. Seppo Lohtaja Kirjoittaja oli 1972-2001 luomuviljelijä. Hän on ollut mukana lähes kaikessa luomutoiminnassa Suomessa ja vuodesta 1988 myös Eestissä. Perehtynyt erityisesti kansainväliseen luomututkimukseen.

OIKAISU Edellisessä Luomulehdessä

(s. 57) kerrottiin uutuuksista: Myllärin Ciabatta Leipäaines ja Myllärin Kuituinen Talonleipäaines. Nämä eivät ole luomutuotteita, vaikka tekstissä oli virheellisesti mainittu luomuciabatta ja Myllärin Luomu. Kiitos tästäkin huomiosta lukijalle, joka otti yhteyttä! luomulehti@luomuliitto.fi

Myllärin Luomua Myllärin Luomu Hurjan Viljainen Sämpyläjauho Lukijan kommentti: Tein just sämpylöitä ja tuli tosi hyviä!

Myllärin Luomu Sämpyläjauho

Kumppanuusmaatalous: yhteisöllisyyttä ja uutta kulttuuria

umppanuusmaatalous, suomennos lauseesta ’Community Supported Agriculture’ (CSA) kuvaa osuvasti liikkeen alkuperäistä ihannetta, yhteisöllisyyden ja maanviljelyn liittoa. Liikkeen yhdysvaltalaiset pioneerit korostivat johtoajatuksenaan siirtymistä yhteisön tukemasta maaviljelystä maanviljelyksellisesti tuettuihin yhteisöihin, maanviljelijöiden ja kuluttajien väliseen yhteistyöhön ja yhteisöön. Kumppanuusmaatalous on tapa kasvattaa ruokaa, joka tuo tuottajat ja kuluttajat lähemmäksi toisiaan. Uudenlaiselle yhteisöllisyydelle on ollut tilausta myös Suomessa. Liike sai alkunsa Herttoniemessä Helsingissä vuonna 2011; tänä vuonna uusia yhteisöjä on 6-8 ympäri maata. Liike puhuttelee laatu- ja ympäristötietoisia kuluttajia, mahdollisuus panostaa ja osallistua konkreettisesti kestävämmän tulevaisuuden turvaamiseksi saa ihmiset toimimaan. Miten voidaan parhaiten varmistaa, että kumppanuusmaatalouden suomat mahdollisuudet hyödynnetään? Mielestäni on tärkeää, että pysymme uskollisina alkuperäiselle konseptille, jolloin yhteisö -näkökulma ei jää vain yhdeksi markkinoinnin osaEntäpä, jos alueeksi, vaan se säilyy olennaisena osana hyvä ruoka olisi kumppanuusmaatalouden toimintaa. kaikkien, myös CSA-liikkeen kehitys Yhdysvalloissa on hyvähävaraisten, vin opettavainen tässä suhteessa. Toiminta ulottuvilla?! sai alkunsa Yhdysvalloissa1980 -luvulla eurooppalaisten biodynaamisten maanviljelijöiden toimesta. Heidän toiveenaan oli elävöittää maatalouden kulttuuria luova voima, ja siten luoda uusia sosiaalisia ja taloudellisia suhteita. Liike alkoi kukoistaa, mutta alkuperäinen ajatus on nykyään paljolti menetetty. Yh-

dysvalloissa suurimmassa osassa CSA-yhteisöjä viljelijä toimittaa sovitun määrän ruokaa vastineeksi kuluttajan vuosittain maksamasta ennakosta. Tämä järjestely tukee pientilallisia luomuviljelijöitä, jotka saavat ponnistella löytääkseen toimivat markkinointikanavat. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tätä järjestelyä voisi vielä kehittää. On kiitettävää, että kuluttajille tarjotaan lähi- ja luomuruokaa. Entäpä, jos hyvä ruoka olisi kaikkien, myös vähävaraisten, ulottuvilla?! Entä kumppanuusmaatalouden tarjoama oppimisympäristö? Kumppanuusmaatalouden tarjoamalla mahdollisuudella löytää maanläheinen yhteys luontoon, toimia oman paikallisen ympäristön tilan parantamiseksi, ja olla mukana oman ruuan tuotannossa, on mittaamaton vaikutus! Viljelijöiden modernissa, yli-teollistuneessa maataloudessa kokemaan eristyneisyyteen kumppanuusmaatalous voi tuoda helpotusta. Nämä näkökohdat ja ihmisten välinen yhteistyö ovat elintärkeitä rakennettaessa kestävämpiä, ja inhimillisempiä, paikallisia yhteisöjä. Toivotaan, että kumppanuusmaatalous kehittyy ja kukoistaa Suomessa, ja että me kaikki pyrimme ylläpitämään sitä elintärkeää energiaa, mitä kumppanuuskäsite pitää sisällään. Noel Bruder Kirjoittaja on Lahden Ruokaosuuskunnan jäsen ja puutarhuri. Tekstin englannista kääntänyt Katri Halme. Kumppanuusmaataloudesta oli useampi artikkeli Luomulehdessä 6/2013 s. 42-46.

Luomulehti 1/2014

Timo Elomaa

Vuoden fundamentalistipalkinto

Osuuskunta Oman maan toimintaa esitteli Jukka Lassila Lassilan tilalla Tuusulassa.

Toimijoita ympäri Eurooppaa yhdistää tarve kehittää aidosti kestävämpiä ruokasysteemejä, jotta pystytään vastaamaan ympäristöhaasteisiin. Paikallisessa ruokaketjussa laatu on parempi kuin supermarketeissa. Tuotteet ovat pääosin luomua tai kuluttajat pyytävät tuottajia siirtymään luomuun. Hinta voi olla alhaisempi kuin kaupoissa, koska tuottoa ei valu välikäsille. Tuottaja saa reilun korvauksen työlleen ja pystyy investoimaan etukäteismaksujen ansiosta.

- 500 perhettä ja 80 000 e liikevaihtoa on hyvä saavutus viime kesänä Pietarsaaressa ja Vaasassa aloittaneelle REKOtoiminnalle, kertoi Thomas Snellman. Snellman teki EkoNu-hankkeessa pohjatyön eli kutsui kuluttajat ja tuottajat yhteen. Nyt mitään koordinointityötä ei tarvita, vaan tuottajat ja kuluttajat toitottavat tarjouksensa ja tilauksensa REKOn suljetussa Facebook-ryhmässä.

Rakkaudesta luomuun

Teksti: Elisa Niemi Kuvat: Timo Elomaa

Terveisiä

kumppanuusmaataloustapaamisesta! Luomuliitto järjesti tammikuussa kumppanuusmaatalous-tapaamisen, johon tuli kansainvälisiä osallistujia Ranskasta, Saksasta ja Belgiasta.

Heikki Manner tulkkasi ranskalaisille vieraille.

Aaltosen puutarhalla tutustuttiin Lahden ROK-osuuskunnan toimintaan.

CIMOn rahoittama CSA-hanke antaa mahdollisuuden tutustua kansainvälisiin kumppanuusmaatalouden toimijoihin Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan toimintaan!

Luomulehti 1/2014

Belgialainen An Verboven halusi luomuvihannestilan ja pystyi ostamaan sen yhdessä kuluttajien kanssa. Nyt hän myy vihanneksia viikoittain laatikoissa, jotka kuluttajat ovat tilanneet – osa sitoutuu koko vuodeksi, osa tilaa halutessaan, osa on mukana erilaisissa talkoissa.

Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Suomen johtavan toimittajan huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset ja -yrtit löydät ruokakaupoista Natura-merkillä varustettuna. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun.

Lisätietoja: anu.tuomola@luomuliitto.fi, puh. 040 8385 004 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/kumppanuusmaatalous Satotukku Oy | Tuupakantie 32, 01740 Vantaa | Puh. 09 251 59100 | satotukku@satotukku.fi | satotukku.fi

Luomulehti 1/2014

Palveluksessanne

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

Seuraava Luomulehti ilmestyy 21.3!

Siemeniä

Teksti: Soile Koskinen kuva: alter tierra

Siemeniä

koneet

Laatusiemenet luomuun!

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä!

UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

29. toukokuuta 2011 belgialaisella perunapellolla tapahtui kummia. Sadat ihmiset repivät geenimuunneltuja perunoita maasta ja korvasivat

Uudistettu tositarkka AEROSTAR EXACT rikkaäes

CHOPSTAR rivivälihara ROWGUARD kameraohjauksella

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

ohjelmistoja

Taimia

Combcut ohdakkeen leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita, taloudellisia ja nostavat satoja. Tätä monet käyttäjätkin kertovat.

Tied. Antti Keskitalo

puh: 040-509 2326 Luomumansikantaimia

Keskitalon tilan tuottamia paakkutaimia saatavilla kevään 2014 istutuksiin. Tuottamamme lajike on Polka. Luomu-mansikan kysyntä on erittäin hyvä ja lisää viljelijöitä tarvitaan. Hintaan sisältyy myös viljelyneuvonta tuotannon aloittamiseksi. Tuotantomme on viranomaisten valvomaa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella teet kaiken yhdellä koneella. Projekti1:Layout 1

4.10.2011

12:33

Sivu2

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.ekotjanst.fi

Tilaukset nettikaupasta: www.keskitalontila.fi

karjatilalle

luomuviljelyyn

Kärki Vitalix Nuolukivet Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan! Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas P. 064 298 900 www.karkiagri.fi

Gm-pellon vapautusliike korjasi perunasatoa

luomutuotteita

niitä perunarutolle luontaisesti vastustuskykyisillä luomulajikkeilla.

”S

uuri perunavaihto” oli etukäteen ilmoitettu julkinen kansalaistottelemattomuustempaus, jolla haluttiin vauhdittaa keskustelua gm-kasvien käytöstä maataloudessa. Tapahtuman oli kutsunut koolle belgialainen Peltojen vapautusliike -niminen kansalaisverkosto. Myllerrettyyn peltoon oli kylvetty runsas sata gm-perunaa. Koeviljelmän taustalla oli mm. maailman suurin kemikaaliyritys BASF, paikallinen bioteknologiainstituutti sekä Gentin ja Wageningenin yliopistot. Koe todettiin jälkeenpäin oikeudessa laittomaksi, koska sillä ei ollut asianmukaisia lupia. Kansalaistottelemattomuustempauksesta asetettiin syytteeseen 11 ihmistä. Viime syyskuussa heidät tuomittiin 3–6 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin sekä maksamaan yli 25 000 euroa sakkoa, vahingonkorvauksia ja oikeudenkäyntikuluja. Lisäksi heitä rangaistiin “rikollisjengin muodostamisesta”. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ympäristöaktivisteille on Belgiassa annettu tuomio järjestäytyneestä rikollisuudesta. He ovat valittaneet tuomiosta. Pellonvapauttajien mukaan aiempi tutkimus on jo osoittanut, että gm-lajikkeiden vastustuskyky perunarutolle on lyhytaikainen. He katsoivat, että bioteknologiateollisuus haki kyseisellä kenttäkoepellollaan lähinnä myönteistä julkisuutta hankkeelleen. Tempaus onnistui ainakin mediahuomion saamisessa. Geenimuuntelun tarpeellisuudesta ei ole aiemmin juuri puhuttu Belgian hollanninkielisessä osassa Flanderissa, mutta tapahtuman jälkeen aihe on pysynyt kuumana. Syytettyjen lisäksi lähes sata paikalla ollutta tai sitä muutoin sympatisoinutta ihmistä ilmoittautui vapaaehtoisiksi vastaajiksi oikeudenkäyntiin. Sakkoihin alettiin hyvissä ajoin kerätä varoja “Niittäjäksi” nimetyn hyväntekeväisyysoluen avulla. Tempaus sai tukea myös kansainvälisesti. Syyskuussa Belgiassa vieraillut Vandana Shiva rohkaisi pellonvapauttajia pysymään vahvoina.

Peltojen vapautusliikkeen kotisivut: www.fieldliberation.org

Luomulehti 1/2014

Kysymyksiä

Viljelijä haluaa ostaa sellaista lajiketta viljasta, jota ei ole saatavana luomulaatuisena. Mitä pitää huomioida?

Onko luomutuotteissa muka vähemmän nitraattia ja nitriittiä kuin tavanomaisissa tuotteissa?

Mistä voin ostaa luomuvihannessiemeniä ja mitä luomusäännöt tästä sanovat?

Kasvisten osalta on vähän ristiriitaisia tutkimustulok-

Puutarhatuotantoa koskevat samat säännöt kuin

Elisa Niemi

Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo puh. 040 9641 518

Luomulehti 1/2014

muutakin kasvintuotantoa, eli käytettävien siementen tulee olla luomutuotettuja, aina kun niitä on saatavilla. Saatavuudesta pitää kirjaa Evira ja ajantasaiset listat löytyvät Eviran kotisivuilta. Tämän hetken (13.1.2014) listojen mukaan mm. kepasipulia, valkosipulia, maa-artisokkaa tai sokerimaissia ei löydy luomusiemenistä, joten niissä voi ilman erillistä lupaa käyttää tavanomaista peittaamatonta lisäysaineistoa. Sen sijaan esimerkiksi kurkkujen, tomaattien, salaattien, porkkanoiden ja punajuurien luomusiemeniä on riittävästi tarjolla, joten viljelijän tulee niitä myös käyttää. Eviran listat koskevat kotimaassa tarjolla olevia eriä, joilla on suomalainen maahantuoja tai edustaja. Mikään ei tietysti estä tilaamasta EU-alueelta muualta luomusiemeniä. Tilatessa on kuitenkin hyvä varmistua, että tarjottavat lajikkeet soveltuvat myös pitkänpäivän olosuhteisiin. Joitakin vuosia sitten luomusiementen laatu vaihteli toisinaan turhan paljon ja yllätyksiä tapahtui, mutta viime vuosina kokemukset luomusiemenistä ovat olleet pääosin hyviä ja suurimmasta osasta tuttuja lajikkeita löytyy myös luomuvaihtoehto. Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola puh. 040 573 4791

Arella Rahtola

sia, mutta useimmat tutkimustulokset osoittavat luomutuotteissa olevan vähemmän nitraattia. Nitraattia kertyy kasviksiin luontaisesti osana typen kiertokulkua, sitä voi esiintyä esimerkiksi vihreiden lehtivihannesten lehdissä. Kasvisten nitraattipitoisuuksiin vaikuttavat tuotantotavan ohella myös maatalouskäytännöt ja muut ympäristötekijät, kuten lannoitus ja maaperän kosteus, lämpötila ja kasvilajike ja valonmäärä. Nitraatin ja nitriitin saantiin voi kuitenkin vaikuttaa myös omilla valinnoilla - esimerkiksi luomulihavalmisteissa saa käyttää vain noin puolet tavanomaisiin lihavalmisteisiin sallitusta nitraatin tai nitriitin määrästä. Tämä onkin tärkeä turvallisuustekijä, koska nimenomaan nakit ja makkarat, joissa niitä käytetään, ovat usein lasten suosikkeja ja syöntimäärät saattavat olla enemmän kuin aikuisten. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta ovatkin antaneet uudet suositukset makkaroiden, nakkien ja leikkeleiden käytöstä alle kouluikäisillä lapsilla. Suosituksen perusteena on makkaroissa, nakeissa ja leikkeleissä säilöntäaineena käytetty nitriitti. Tarkemmat syöntisuositukset löytyvät Eviran kotisivuilta, osoitteesta www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa elintarvikkeista/elintarvikevaarat

Tarkista ensin Eviran yleinen lupa

Eviran kotisivuilta. Jos ostettavasta lajikkeesta on hankinta-ajankohtana Eviran yleinen lupa, niin hankinta-ajankohta pitää voida todistaa. Todistaminen tapahtuu tilausvahvistuksella, jossa hankintapäivä näkyy, tai laskulla, jossa näkyy hankinta- tai saapumispäivä. Viljelijän kannattaa aina pyytää siemenen myyjältä tilausvahvistus. Jos asiakirjoista selviää pelkästään saapumispäivä ja tuona päivänä ko. lajiketta on saatavissa luomuna, on kyseessä tuotantoohjeiden rikkomus. Tarvittaessa hae ELY-keskuksesta viljelijäkohtainen lupa. Viljelijän on mahdollista hakea ELY-keskuksen myöntämää poikkeuslupaa käyttää tavanomaista lisäysaineistoa. Poikkeuslupaa on haettava viimeistään toukokuun 1. päivänä. ELY-keskuksen on käsiteltävä tämän jäl keenkin tullut lupahakemus, jos kyse on kokonaan uudesta toimijasta tai jos syynä on esimerkiksi luomulisäysaineiston toimitusongelma, kasvihuonetuotanto, sääolosuhteet tai syyskylvöiset lajikkeet. ELY-keskus voi myöntää viljelijäkohtaisen luvan, jos yksikään myyjä ei pysty toimittamaan lisäysaineistoa ennen kylvöä tai istutusta, vaikka viljelijä on tilannut lisäysaineiston hy vissä ajoin. Eviran tulkinnan mukaan kevätkylvöisten peltokasvien osalta kohtuullinen toimitusaika on 15.4. mennessä. Luvan

Uusi eläintuotannon asiantuntija esittäytyy

myöntäminen edellyttää, että viljelijä on perusteluissa selvittänyt, milloin tilaus on tehty ja miltä toimittajilta lajiketta on kysytty. ELY-keskus voi myös myöntää viljelijäkohtaisen luvan, jos rekisterissä olevat lajikkeet eivät perustellusti sovellu tuotantoon. Perusteluina tavanomaisesti tuotetun lajikkeen käyttämiselle voi olla esimerkiksi viljelytekniset syyt, kuten kasvuaika- ja kasvupaikkavaatimus tai taudinkestävyys. Perusteluksi ei riitä pelkästään ”viljelytekniset syyt”, vaan selvityksen on ol tava yksityiskohtai sempi esim. mihin viljelyteknisiin syihin hakemus perustuu. Lupa voidaan myöntää ainoastaan yksittäiselle toimijalle yhden kasvukauden ajaksi kerrallaan. Jos luvan saa nutta erää jää ylivuotiseksi (erä käytetään luvan voimassaoloajan jäl keen), on erän käyttöön haettava uusi lupa. Tavanomaista lisäysaineiston käyttöä koskeva päätös on maksullinen riippumatta siitä, onko päätös kielteinen vai myönteinen. Kasvintuotannon asiantuntija Reijo Käki puh. 040 9360 377

Olen koulutukseltani agrologi ja kotieläinten ravitsemustieteeseen erikoistunut agronomi. Kiinnostus luomuun heräsi jo agrologi opintojen aikaan ja hakeuduinkin harjoittelemaan luomutilalle Ruotsiin. Yksi vuosi vierähti myös saksalaisessa yliopistossa luomuopintojen parissa. Työkokemusta Eviran luomutarkastajana on kertynyt kohta 15 vuotta. Lisäksi kirjoitan maatalousalan lehtiin ja pidän kursseja tuottajille. Luomun kulutuksen sekä tuotannonja tilakoon kasvu luovat uusia haasteita sekä neuvonnalle että tarkastustoiminnalle. Tavanomaisen tuotannon puolella ollaan aistittu ajan henki ja lähestytään jatkuvasti monia luomuajatuksia. Erityisesti luomukotieläintuotannolle on jatkossa yhä haastavampaa perustella kuluttajille se miksi hänen tulisi valita ostoskoriinsa luomumuna eikä esimerkiksi ulkokanan munia. Luomukotieläintuotannossa kiehtoo juuri alan monipuolisuus ja tulevaisuuden haasteet. Miten yhdistää kuluttajan toiveet, viljelijän mahdollisuudet, luomusäännöt ja eläinten hyvinvointi? Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström puh. 040 9362 150 Mikko Aulanko

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Arto Käki

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia nopeisiin kysymyksiin. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Luomuliiton mentorit auttavat. Neuvonnassa Luomuliitto tekee yhteistyötä ProAgrian Luomupalveluiden kanssa.

Luomulehti 1/2014

Teksti: Elisa Niemi

Yhteyksiin! Kuulemiin! Keskusteleva Luomuliitto saa enemmän aikaan.

uomuliitto on pystynyt viime vuosina tekemään vaikutustyötä huomattavasti tehokkaammin - monissa maatalous- ja ruoka-alan työryhmissä on osallistumisen avulla saatu luomunäkökulma jopa ensimmäistä kertaa tai yhä paremmin esiin. Tänä vuonna hallitus haluaa kehittää järjestön sisäistä asioiden valmistelua edelleen. Aktiivisten hallituksen työryhmien avulla asioiden valmistelua voidaan tehostaa. Olennaisen tärkeää on myös, että jäsenet ovat aktiivisesti yhteyksissä hallitukseen ja toimihenkilöihin, jotta olennaiset vaikuttamiskohdat löydetään.

Vaikutustyötä

Edunvalvonta Jukka Lassila, Tarja Musikka, Pekka Välinen, Jorma Kallio, Matti Tilkanen

Viestintä Anna-Leena Ilmarinen, Jaakko Nuutila

Neuvonta / koulutus Anna-Leena Vierimaa, AnnaLeena Ilmarinen, Jaakko Nuutila, Tarja Musikka

Kansainvälinen toiminta

Työryhmien kanssa yhteistyössä toimivat Luomuliiton asiantuntijat (s. 56-57), Aira Sevón, Jukka Lassila jotka neuvonnan lisäksi mm. osallistuvat erilaisiin tilaisuuksiin, työryhmiin ja valMuut vastuualat mistelevat lausuntoja. Lausuntoja läheTalousvastaava: Jorma Kallio tettiin viime vuonna ennätykselliset 14 Tutkimusvastaava: Jaakko Nuutila kappaletta. Lausuntojen valmistelusta pyritään tiedottamaan jäsenistöä luomuyhdistykset- ja tuotantosuuntakohtaisten sähköpostiryhmien kautta, jotka ovat kaikille avoimia. (Ks. luomuliitto.fi/jarjesto) - Vaikutustyössä on aina tärkeää lähteä liikkeelle ajoissa. Jäsenistöltäkin mielel- jo pian menossa umpeen, kannustaa Luolään kuullaan asioita, jotka huolestutta- muliiton puheenjohtaja Jukka Lassila. - Luomuliiton verkostossa on nyt vat. Ongelmiin on helpompi tarttua silloin kuin esimerkiksi jokin siirtymäaika ei ole mentoreita, asiantuntijoita, luottamus-

Toimialaryhmät Maito Hannele Sippu Anna-Leena Vierimaa Vastaava: Pekka Välinen

Liha Teppo Heikkilä Tuomo Karhunen Samuli Leinonen Vastaava: Tarja Musikka

Kasvi Matti Tilkanen Anna-Leena Ilmarinen Vastaava: Jorma Kallio

henkilöitä, paikallisen luomuyhdistyksen toimijoita – sopiva kontakti löytyy varmasti kaikille, kun jokin asia mietityttää! ◀

Hallitus 2014

Maito

Jukka Lassila Puheenjohtaja Luomulehden päätoimittaja jukka.lassila@luomuliitto.fi puh. 050 529 0482 Jorma Kallio varapuheenjohtaja Työryhmät: Kasvintuotanto, Talous Ekoviljelijät (Etelä-Pohjanmaa) jorma.kallio@nic.fi puh. 050 5502 590 Tarja Musikka 2. varapuheenjohtaja Työryhmät: Liha, Edunvalvonta Savo-Karjalan luomuyhdistys tarja.musikka@gmail.com puh. 040 7356 336

Edunvalvonta

Neuvonta / koulutus

Viestintä

Kasvi

Teppo Heikkilä Työryhmät: Kansainvälinen toiminta, Liha Lounais-Suomen luomuyhdistys luomuheikkila@gmail.com puh. 050 5962 460

Kansainvälinen toiminta

Anna-Leena Ilmarinen Työryhmät: Viestintä, Kasvintuotanto Kuhilas ry (Kymenlaakso) anna-leena.ilmarinen@pp.inet.fi puh. 040 7422 931 Jaakko Nuutila Työryhmät: Tutkimus, Neuvonta ja koulutus, Viestintä Esvy (Etelä-Suomen luomuyhdistys) jaakko.nuutila@gmail.com puh. 045 6504 970 Pekka Välinen Työryhmät: Maito, Edunvalvonta Kainuun luomuyhdistys valinen@gmail.com puh. 0400 299 254

Liha

Hallituksen varajäsenet pekka Välisen varajäsen: Hannele Sippu Kuhilas ry (Kymenlaakso) Työryhmät: Maito hannele.sippu@kymp.net puh. 040 5822 178

Luomulehti 1/2014

Anna-Leena Ilmarisen varajäsen: Tuomo Karhunen Työryhmät: Liha Savo-Karjalan luomuyhdistys pohjoissavonluomuyhdistys @gmail.com puh. 044 3817 229

Teppo Heikkilän varajäsen: Matti Tilkanen Työryhmät: Kasvi, Edunvalvonta Lounais-Suomen luomuyhdistys matti.tilkanen@gmail.com puh. 0500 517 744

Jorma Kallion varajäsen: Anna-Leena Vierimaa Työryhmät: Maito, Neuvonta ja koulutus Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys annaleena.vierimaa@gmail.com puh. 040 5065 626

Tarja Musikan varajäsen: Samuli Leinonen Työryhmät: Liha Kainuun luomuyhdistys samuli.leinonen@vaala.net puh. 040 526 6350

Jaakko Nuutilan varajäsen: Aira Sevón Suomen edustaja luomun kansainvälisen kattojärjestön IFOAMin EU-ryhmässä. Esvy (Etelä-Suomen luomuyhdistys) aira.sevon@kolumbus.fi puh.040 5035 115

Luomulehti 1/2014

Tuotteen tarina

Lukijakuva

Lähetä meille kuva – julkaistut kuvat palkitaan! luomulehti@luomuliitto.fi

Teksti: Elisa Niemi

Pöperöitä ja pipanoita lapsille Suomalaisia luomuraakaaineita ja lapsille terveellisiä välipaloja. Näitä Berrypicker haluaa tarjota kuluttajille.

△ Annika Mäyrä on erikoistunut mikrobiologisiin ja ravitsemuksellisiin uusiin elintarvikekonsepteihin. Berrypicker-tuotteissa on BifidoLactobacillus –bakteereja mukana vatsan hyvinvointia edistämässä. ▽ Berrypicker esitellään karhuna, joka on yksi metsän asukkaista. Mukana myös Sukkela Siili ja Nirppa Norppa, jota autetaan pöperöiden myynnistä kertyvillä rahoilla.

uonna 2007 perustettiin Verso Oy. Se tekee elintarvikeyrityksille brändi- ja konseptitoteutuksia, jotka sisältävät myös tuotekehityksen. Annika Mäyrä vastaa tuotekehityksestä ja Anna-Leena Hakatie brändien visuaalisesta ilmeestä. - Olisi kiva tehdä oma myös oma tuoteperhe, ajattelimme alusta asti, kertoo Mäyrä. Nyt Berrypicker-tuotteita on ollut markkinoilla pari vuotta. Tuotteita on kuusi erilaista. Muroja, pöperöitä ja pipanoita! Muroissa on suolaa vain nimeksi verrattuna moniin muihin murotuotteisiin. Pöperöt ovat runsaskuituisia myslimäisiä seoksia, jotka voi sekoittaa maitoon tai jogurttiin. Pipanat ovat suklaakuorrutteisia mustikoita. - Tuotteet ovat löytäneet sen asiakaskunnan, minkä niiden ajateltiinkin löytävän. Koska marjamäärissä ei haluttu tinkiä, niiden hinnat ovat muihin välipaloihin nähden korkeita – premium tuotteita, kuvaa Mäyrä. - Usein lasten välipaloissa on paljon sokeria ja suolaa. Ne ovat epäterveellisiä. Berrypicker-tuotteissa ei ole sakkaroosia ollenkaan, vaan se on korvattu hunajassa luontaisesti esiintyvällä isomaltuloosilla. Tuotepakkauksissa kerrotaan sarjakuvana terveysominaisuuksista. Uudenlainen lähestymistapa! ”Vain hitaita hiilihydraatteja” kuulostaa hyvältä, mutta messuilla ja

tuote-esittelyissä otetaan myös aukiselittäminen ilolla vastaan. Hitaasti vapautuvan energian ansiosta nälkä pysyy pitkään poissa ja myös diabeetikot kiittävät. Isomaltuloosi on myös hammasystävällistä. Isomaltuloosi on uutta elintarvikekehityksessä ja sen kanssa on maun tasapainoisuuteen pitänyt kiinnittää huomiota. Marjat on kuivattu luomumehuihin, kun kuivaus yleensä tehdään sakkaroosiin. Uusiakin tuotteita on jo valmiina ulostuloon. - Alusta asti ajattelimme mahdollisuutta kansainvälisille markkinoille. Hyvä säilyvyys on yksi perusedellytyksistä. Kustannussäästöjä etsitään parhaillaan, koska vientituotteissa väliportaille menee myös enemmän rahaa. - Viime vuonna olimme BioFach-messuilla ja siellä ihasteli ympäri maailmaa olevat kävijät ilmettämme. Arvasimme, että japanilaiset tykkäisivät, mutta myös amerikkalaiset ja eurooppalaiset olivat innoissaan. Kansainvälisiä kontakteja tuli niin paljon, että niitä yhteistyömahdollisuuksia käydään läpi vielä tänä vuonnakin. Suomessa tuotteita on tällä hetkellä Keskon valikoimissa, Etelä-Suomen alueella SOK:lla sekä netti- ja erikoiskaupoissa. - Hidastahan tämä on, mutta uskomme suomalaisiin luomuraaka-aineisiin. Jos suomalaisen luomumarjan saanti nyt sertifioinnin helpottumisen myötä tulee varmemmaksi, on turvallisempaa lähteä kansainvälisille markkinoille. ◀

”Meidän mielestämme tämä ”sääasema“ on aika luomua…” Kivi on märkä = sataa vettä Kivi on valkea = sataa lunta Kivi heiluu = tuuli / myrsky kiveä ei näy = sumua kivi on kuiva / lämmin = aurinkoa kivi on maassa = maanjäristys kivi näkyy kahtena = humalassa

Kuvan lähetti Marjut Langefeld Kuopiosta. Voittaja valitsi palkinnoksi Luomulehden tilauksen.

Tilaa nyt! www.luomulehti.fi

Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. LUOMULEHTI Tunnus 5009144 33003 VASTAUSLÄHETYS

Luomulehti 1/2014

Liity LUOMULIITTOON ja tilaa Luomulehti!

Pitää tehdä, siis teen

Haluan liittyä jäseneksi, jäsenyystyyppi: ☐ Suorajäsen 60 €

☐ Yhdistysjäsen 140 €

☐ Kuluttajajäsen 25 €

☐ Olen kiinnostunut liittymään Luomuliittoon paikallisen luomuhdistyksen kautta. (Merkitse seuraavassa kohdassa yhdistys.)

☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

Kuhilas ry:n uusi puheenjohtaja on myös Luomuliiton hallituksen

Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Jättämällä tämän kohdan tyhjäksi, haet suoraan Luomuliiton jäseneksi.

Hanki nyt Leppäkerttumerkki, saat Luomulehden vuosikerran kaupan päälle.

☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

☐ Laita rasti niin lähetämme lisätietoa. Leppäkerttu-merkki 150 € / 3 vuotta + jäsenyys + Luomulehti 0 €.

Pinssi 1 €

T-paita 25 €

kpl

le h ti

☐ Yhden vuoden tilaus 66,50 € (sis. ALV 10 %)

☐ Muu: Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Nimi: Osoite: Sähköposti:

62 Luomulehti 1/2014 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin

Yhdessä tulosta

- Luomuviljely on ainakin oman kokemukseni mukaan jo itsessään vaativaa. Tällä hetkellä suurin vaikeus ovat kuitenkin lukemattomat pikkutarkat säädökset ja joskus mielivaltaisia piirteitä saavat viranomaistulkinnat. Ne eivät innosta ketään uudistamaan tai laajentamaan toimintaansa.

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

Puhelinnumero:

sesta tai maaperän köyhtymisestä puhutaan nyt uudella tavalla ja keskustelu on jälleen aktivoitumassa. Niitä ei saa jättää juhlapuheisiin, Ilmarinen vaatii. - Kun on huutanut, että pitää toimia, niin nyt tuli aika vastata siihen huutoon, perustelee Ilmarinen puheenjohtajan vastuunottoa. Samaan aikaan hän aloittaa myös Luomuliiton hallituksessa, jossa hän on mukanaviestintä-jakasvintuotantotyöryhmissä.

Anna-Leena Ilmarinen viljelee Mouhun tilaa Iitissä. Tilalla alettiin siirtyä luomuun jo 70-80-luvun vaihteessa. - Nyt olen keskittynyt kauraan, spelttiin ja härkäpapuun, jota on parin välivuoden jälkeen taas tarkoitus kylvää, Ilmarinen sanoo.

☐ Kestotilaus 60,50 € (sis. ALV 10 %)

☐ Opiskelijatilaus 30 € (sis. ALV 10 %)

un Kymenlaakson luomuyhdistys Kuhilas ry perustettiin 1990-luvun alussa, Anna-Leena Ilmarinen oli sen ensimmäinen puheenjohtaja. Tuntuuko nyt, että ympyrä sulkeutuu, kun ryhdyt jälleen puheenjohtajan pestiin? - Pikemminkin kokonaan uusi ympyrä on avautumassa. Luomuviljelyn tilanne on nyt aivan erilainen kuin yli 20 vuotta sitten, Ilmarinen sanoo. Ilmarinen mieltää luomutuottajat toki ruoantuottajiksi, mutta myös ympäristövaikuttajiksi. Ilmastonmuutok-

kpl

Haluan tilata Luomulehden Ilmestyy 6 kertaa vuodessa

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 € (sis. ALV 10 %)

uusi viestintätyöryhmän vastaava.

Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi ☐ ESVY ry (Etelä-Suomi) ☐ Kuhilas ry (Kymenlaakso) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry

Yhdistyksistä

Teksti: Elisa Niemi kuva: kiira ilmarinen

1/2014

Naapuriyhdistyksien Esvyn ja Saimaan luomun kanssa Kuhilas on aikaisemminkin järjestänyt yhteisiä tapahtumia ja tapaamisia. Kesälle Kuhilas suunnittelee pellonpiennarpäivää erikoiskasveista. Tarkoitus on myös osallistua Malmgårdin järjestämälle muinaisviljaretkelle ja - seminaariin Ahvenanmaalle. Luomuviikkoon yhdistys osallistuu tänäkin vuonna. Pitkän toimittajauran YLEllä ja Ruotsin radiossa tehnyt Ilmarinen pitää tärkeänä, että asioista puhutaan. Ilman tietoa on vaikea vaikuttaa. - Viljelijöiden on seurattava valppaasti myös sitä, mitä EU-tasolla tapahtuu. Isot päätökset tehdään siellä. - Luomuliiton hallitustyöskentelyssä innostaa se, että ihmiset ovat tosissaan. Hihat ovat käärittyinä ja ollaan valmiina tekemään. Erityisen koville joutuu puheenjohtaja. Luomuliiton ja –yhdistyksien toiminnan Ilmarinen toivoo kehittyvän entistä avoimempaan ja keskustelevampaan suuntaan. Tekijöiden ei pidä vain odottaa, että heihin otetaan yhteyttä vaan mennä mukaan tilaisuuksiin, tavata ihmisiä, ja herättää keskustelua. Luomuliiton pitää herkällä korvalla kuunnella kentän viestejä. ◀

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

Päätoimittaja Jukka Lassila jukka.lassila@luomuliitto.fi 050 529 0482

Tilaajapalvelu arkisin klo 9 – 15 luomuliitto@tilitoimistolindgren.fi puh. 040 738 4448

Puheenjohtaja Jukka Lassila jukka.lassila@luomuliitto.fi puh: 050 529 0482

Toimitussihteeri Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

Ulkoasu Eveliina Pakarinen 044 515 6900 eveliina.pakarinen@kallo.fi

Toiminnanjohtaja Elisa Niemi elisa.niemi@ luomuliitto.fi puh: 0400 534 003

Toimitus PL 145 00101 Helsinki

Julkaisijat Luomuliitto ry

Ilmoitusmyynti Maritta Humala/Palmera ky 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

Paino SP-Paino Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

Luomuneuvonnan yhteyshenkilö Mikko Rahtola mikko.rahtola@luomuliitto.fi puh: 040 5734791

Luomulehti 1/2014

Tee Iso-Vilja -sopimus Agrimarketissa! ®

Uuden kauden sopimuksia tehdään kaurasta, vehnästä, herneestä, härkäpavusta, rukiista ja ohrasta. Sopimustuottajana saat selviä etuja: • • • •

Sopimusvilja analysoidaan ilmaiseksi DON-analyysit Etuoikeus uutuuslajikkeisiin Paras käyttötarkoitus sekä paras mahdollinen hinta viljallesi

Lisätietoja: Terhi Kujala 010 768 3444 terhi.kujala@agrimarket.fi sekä Agrimarketit kautta maan.

Tervetuloa viljakaupoille!

Ota yhteys omaan Agrimarketiisi! www.agrimarket.fi