Luomulehti 4/2022

tuotantoTavanomainen

Kasvukausi lähestyy loppuaan, ja kasvustot näyttävät vähintään kohtuullisilta, monin paikoin jopa hyviltä. Nurmisadot ovat myös olleet hyviä. Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta erinomaisia asioita. Maailmalla tilanne etenee kriisistä toiseen, ja ruuan tuotannolle tärkeä säätila vaihtelee rankkasateista kuivuuteen. Ilmastonmuutos etenee.

Muutosta tarvittaessa ovat erilaiset kriisit olleet kautta histo rian hyviä ajankohtia uudenlaisten toimintamallien käyttöön ottoon. Nyt vallitseva energiakriisi tulee muuttamaan maail maa ja markkinoita pysyvästi sekä nopeuttamaan siirtymää pois fossiilisista energialähteistä. Toivottuja ja tarvittavia muutoksia.

Myös elintarviketuotannossa tarvittaisiin kiireesti muutosta ympäristön, ihmisten terveyden ja tuotteiden laadun kannalta kestävämpään suuntaan. Kuluttajien tekemien tärkeiden valin tojen helpottamiseksi ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuottei den markkinaosuuden kasvattamiseksi tulisi luomutuotantoa alkaa kutsua tavanomaiseksi ja luoda uusi kemiallisfossiilista ruuantuotantoa kuvaava punainen lehtimerkki. Valitsisitko ostoskoriisi mieluummin punalehtisen kemiallisesti tuotetun tuotteen vai vihreän tavanomaisen, luonnonmukaisin menetel minToivotaantuotetun?keskustelun jatkuvan ja sadonkorjuusään suosivan. Antoisia lukuhetkiä Luomulehden parissa.◀

JANNE janne.rauhansuu@luomuliitto.fiLuomuliitonRAUHANSUUpuheenjohtajaMyssyfarminIsäntä

EloSuvi

YaraUUTUUS!Suna®-

YaraSunaerityisestiviljelyssäNevalmistettujaYaraSunakierrätyslannoitteetrgaanisetBIOPlus10-4-1,YaraSuna9-4-2jaYaraSunaAGRA10-4-1ovatSuomessaorgaanisiakierrätyslannoitteita.soveltuvatkäytettäväksiluonnonmukaisessataiosanatavanomaistaviljelyä,joskarjanlantaaeiolekäytettävissä.BIOPlus10-4-1tehoaonparannettuaktivointiaineella.

Miksi valita YaraSuna-lannoite?

• Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia.

• Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raakaaineet ja tiukat tuotantovaatimukset.

• Tuote on helppo levittää tavallisilla levittimillä ja kylvölannoittimilla.

• Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin 800 kg suursäkeissä.

YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään viljelijöille ja metsänomistajille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja viljelykasvien sekä puiden kasvun ja terveyden edistämiseksi.

Lisätietoa kierrätyslannoitteista: yara.fi/yarasuna yara.fi/luomu

Ota yhteyttä: yara.fi/yhteystiedot

Alkupalat

TOIMITTANUT: NOORA MANTERE

Tutustu luomutiloihin Suomen luonnon päivänä

LUKUISAT LUOMUTILAT avaavat taas ovensa ylei sölle, kun Suomen luontoa juhlitaan lauantaina 27.8. Päivän aikana tapahtumayleisöllä on mah dollisuus tilasta riippuen nautiskella pop up -kah viloiden ja tilapuotien herkuista sekä tutustua eri laisiin työkoneisiin ja kotieläimiin.

Suomen luonnon päivän kunniaksi voi myös nostaa lipun salkoon. Suomen luonnon päivä nou see vakiintuneeksi liputuspäiväksi ensimmäistä kertaa vuonna 2023, mutta sisäministeriö suosit taa liputusta jo nyt.◀

Tapahtumassa mukana olevat luomutilat löydät osoitteesta luomu.fi/luonnonpaiva.

LUOMUAepätasaisestijakautuuLuomupeltoalamaakunnittainTUOTETAANympäriSuomea,muttaluomupeltoaloissa on merkittäviä eroja maakuntien välillä. Helsingin yliopisto Ruralia-ins tituutin tutkimuksen mukaan suurimpien luomuosuuksien maakun tia yhdistää kolme tekijää: pitkä luomuperinne, maidontuotantoval taisuus sekä tukien tärkeys luomuun siirryttäessä. Muita suurempia luomuosuuksia selittäviä tekijöitä ovat muun muassa tilojen keski määräistä suurempi koko sekä keskimääräistä monipuolisemmat markkinat.Vastaavat tekijät yhdistävät päinvastaisina keskimääräistä alhai sempien luomuosuuksien maakuntia. Esimerkiksi alueen viljanvilje lyvaltaisuus, tukien merkityksen vähäisyys luomuun siirtymisen syissä sekä pitkän luomuperinteen puuttuminen alueelta ovat siten yhdistä viä tekijöitä usealle alhaisemman luomuosuuden maakunnalle. Luomualan kasvutavoitteiden saavuttamiseksi olisi tärkeää to teuttaa erilaisia luomutuotannon edistämiseen tähtääviä toimenpi teitä. Joillain alueilla tuet toimivat hyvänä kannus timena siirtyä luomutuotantoon, toisilla taas

SYYSKUUN 23. päivä vietetään toista kertaa koko EU:n laajuista luomupäivää. EU:n komissio, par lamentti ja neuvosto ovat yhdessä käynnistäneet vuosittaisen teemapäivän, jonka tavoitteena on lisätä EU:n kansalaisten tietämystä luomutuo tannosta.Tapahtumapäivänä

palkitaan myös EU:n laa juisen luomuosaajien kilpailun voittajat. Myös suomalaiset luomutoimijat tempaisevat teema päivän kunniaksi.◀ rganic

EU:n luomupäivää vietetään 23.9.

Selvitys monimuotoisuudenluonnon

LUOMUELINTARVIKEPÄIVÄlokakuussaLuomuelintarvikepäiväJÄRJESTETÄÄNkeskiviikkona5.10.2022

Ra vintola Töölössä. Luomualan asiantuntijatapahtuma kokoaa yhteen alan ammattilaiset pohtimaan ruoka-alan viimeisimpiä tutkimustulok sia, megatrendejä ja mahdollisuuksia.

Tapahtumassa julkistetaan muun muassa tuoreita tuloksia suoma laisten luomun kulutuksesta sekä luottamuksesta luomuun ja sen kestä vyyshyötyihin sekä palkitaan Vuoden Luomutuote -kilpailun voittajat. ◀

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa proluomu.fi/ luomuelintarvikepaiva.

JULKISTEN RUOKAHANKINTOJEN avulla voidaan vähentää ruuantuotannon haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Maa- ja metsäta lousministeriön julkaisemassa selvityksessä lin jataan luonnon monimuotoisuutta edistäviä peri aatteita ja kriteereitä kestävien ruokahankintojen tueksi.Ruuantuotantoon tarvittavaa pinta-alaa voidaan vähentää siirtymällä kasvispainotteisempaan ruo kavalioon sekä minimoimalla ruokahävikkiä. Sel vityksen mukaan kasvisten määrän lisääminen, luomuruuan ja kestävästi tuotetun lihan- ja kalan suosiminen muodostavat hyvän pohjan luonnon monimuotoisuutta edistävälle ruokavaliolle.

Selvityksessä todetaan myös, että luonnon mo nimuotoisuudelle hyödyllisten toimintatapojen käyttäminen julkisten hankintojen kriteereinä vaa tii selkeästi todennettuja järjestelmiä, esimeriksi sertifiointeja, joista luomu on yksi esimerkki.

Selvitys on osa hallitusohjelman mukaista Ilmas toruokaohjelmaa, jonka tavoitteena on tukea yh teiskunnan siirtymistä kohti ilmastokestävää ruo kajärjestelmää. Sen toteuttivat yhteistyössä Gaia Consulting ja Pellervon taloustutkimus PTT ry. ◀

Selvitys on luettavissa osoitteessa elintarvikehankinnoista-valmistunut.selvitys-luonnon-monimuotoisuuden-huomioivista-mmm.fi/-/

Takalo-EskolaEkoCentria/Tero

CAP-suunnitelma vihdoin valmis

uusi elementti, joka näkyy viljelijöiden ar jessa vähentyvinä tilatarkastuksina. Toi saalta vuoropuhelu viljelijän ja hallinnon välillä tukivuoden aikana lisääntyy. Viljeli jä voi esimerkiksi pyynnöstä lähettää paik kaan sidottuja kuvia peltolohkostaan säh köisestiKomissionhallinnolle.muodollista hyväksyntää Suo men CAP-suunnitelmalle odotetaan syys kuun alussa 2022. Syyskuun puolessa vä lissä annetaan eduskunnalle ehdotukset kansallisiksi laeiksi. Uuden CAP-suunnitel man toimeenpano alkaa vuonna 2023, ja se on voimassa vuoteen 2027 asti. ◀

CAP-suunnitelma ja vastaukset komission CAP-suunnitelmasta antamiin havaintoihin ovat luettavissa maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla.

Maatalouden typpitaloutta voidaan luomutuotannontehostaa menetelmin

Luonnonvarakeskuksen (Luke) synteesiraportissa esitetään vaihtoehtoja ja ratkaisuja Ukrainan sodan aiheuttamaan maatalouden typpilannoitepulaan. Raportin mukaan typpilannoitteiden raaka-aineiden tuontiin on löydettävä vaihtoehtoisia lähteitä, ja mineraalilannoitteiden käyttöä on syytä vähentää lisäämällä palkokasvien viljelyä sekä tehostamalla lannan ja muiden kierrätyslannoitteiden käyttöä.

Suomalaisen typpilannoitete ollisuuden 000tonnialilannoitteet)orgaanisissanoinvuosinaraportinkäyttöönjossaammoniakkiadendelle.haasteammoniakistatuontiriippuvuusonhuomattavatypenhuoltovarmuuTyppilannoitteitajaniivalmistuksessatarvittavaaontuotupääosinVenäjältä,niidentuotantoperustuumaakaasunvedynlähteenä.LukenkesäkuussajulkaisemansynteesimukaanSuomenpelloilleonviimekäytettykokonaistyppeäyhteensä230000tonniavuodessa.Tästäepälannoitevalmisteissa(mineraatyppeäon140000–150000jatuotantoeläintenlannassanoin70tonnia.Loppuosatypestä(noin10000–

20 000 tonnia) tulee kierrätyslannoiteval misteista, biologisesta typensidonnasta, kyl vösiemenestä ja typpilaskeumana.

Maatalouden riippuvuutta mineraality pen käytöstä voidaan vähentää lisäämällä palkokasvien viljelyä. Teollisesti valmiste tun typen tarvetta voitaisiin Suomessa vä hentää jopa 60 prosentilla, jos tavanomais ten tilojen kivennäismailla käytettäisiin palkokasvien viljelyn kaikki mahdollisuu detPalkokasvientäysimääräisesti.typensidontaa voitaisiin parantaa tehokkaiden typensitojabakteeri en valinnalla ja niiden siirrostamisella sie meniin. Tuotantopanosten käyttöä voidaan myös tehostaa täsmäviljelyllä, jossa määrite

Luken raportin mukaan teollisesti valmistetun typen tarve vähenisi Suomessa noin 60 prosentilla, mikäli tavanomaisten mahdollisuudetpalkokasvienkivennäismaillatilojenkäytettäisiinviljelynkaikkitäysimääräisesti.

tään kasvuolosuhteet ja esimerkiksi annos tellaan typpilannoitusta paikkakohtaisesti.

Huoltovarmuuden lisäksi palkokasvien viljelyn lisääminen ja täsmäviljely sekä lan nan ja kierrätyslannoitevalmisteiden käy tön ja logistiikan tehostaminen palvelevat myös vihreän siirtymän tavoitteita.

Luken raportissa todetaan myös, että tu levaisuudessa omavaraisuutta olisi tärkeää lisätä kasvattamalla biokaasun tuotanto määrää ja puhdistamalla siitä biometaania, jota voitaisiin hyödyntää ammoniakin val mistuksessa vedyn lähteenä. ◀

Raportti ”Maatalouden typpihaaste –vaihtoehtoja ja ratkaisuja” on luettavissa osoitteessa jukuri.luke.fi/handle/10024/551964

Juuristojen kertomaa

Juurten kasvutapa kertoo maan kasvukunnosta. Juurten kasvun perusteella kannattaa suunnitella toimenpiteitä juuriston kasvun edistämiseksi ja maan kasvukunnon parantamiseksi.

Juurten kasvutapa ja tiheys kertovat paljon maan raken teesta ja biologisesta tilasta. Pääjuurten kasvu suoraan alas päin ilmaisee maan rakenteen olevan juurten kasvulle riit tävän hyvä. Mutkitteleva, vaakasuora tai paksuuntunut juurten kasvu kertoo maan olevan juurelle liian tiivistä. Samaa kertoo hajajuuristoisten kasvien juuriston harva ja matalaMailasenkasvutapa.taimuun pääjuurisen kasvin juuristo voi olla voimakkaasti haarautunut jollakin syvyydellä. Tämä syvyys voi vaih della saman lohkon eri osissa. Syynä pää juuren haarautumiselle on yleensä maan liiallinen tiiviys. Tämä voi johtua viljelytoi

Hyvä juuriston kasvu varmistaa hyvä sadon kuivanakin vuonna. Kuvassa luomutilan apila on kuivana kesänä 2018 noin 20 senttiä korkeampaa salaojien kohdalla, missä juuristo on kehittynyt paremmin kuin tiiviissä maassa salaojien välissä.

menpiteistä tai luontaisesti erittäin tiiviistä pohjamaasta. Pääjuuri saattaa kääntyä kas vamaan myös vaakasuoraan. Näin tapahtuu useimmiten tiiviin kyntöanturan takia. Hy värakenteisessa maassa mailasen pääjuuri kasvaa suoraan salaojasyvyyteen asti.

Erittäin tiiviissä maassa pääjuuri mut kittelee jo ruokamultakerroksessa. Kas vu onnistuu vain tiiviiden paakkujen hal keamissa. Ääritapauksissa juuri voi kiertyä korkkiruuvimaisesti etsien helpompia kas vureittejä. Juuri voi myös paksuuntua luon nottomaksi ja jäädä lyhyeksi.

Vaikutus ravinteiden ja veden ottoon Juurten tulisi tavoittaa mahdollisimman suuri osuus maan tilavuudesta. Kun juuria kasvaa vain paakkujen ja kokkareiden vä lisissä halkeamissa, juuristo tavoittaa vain pienen osan maatilavuudesta. Tällöin ve den ja ravinteiden otto jää heikoksi. Näissä oloissa kasvi tarvitsisi runsaan helppoliu koisen lannoituksen ja vettä sopivia mää riä usein.

Nurmen tälläsäilörehunerittäinjuuristokorkkiruuvimainenhyvinhyvärakenteistavoiruokamultakerroksestajakokonaanjuurtentäyttämästähyvinmurustuneestapäätellämaanolevanjatoimivan(kuvavasemmalla).Harva,nurminadankertoomaanolevantiivistä(kuvaoikealla),janurmenkasvuolikinlohkollaheikkoa.

Kasvien kannalta oleellista kasvulle on juurten tavoittama maanhiukkasten pin ta-ala. Tässä mielessä kasvien aktiivikäytös sä olevia tehollisia hehtaareita tulisi pyrkiä lisäämään.

Aktiivista yhteyttä juurten ja maan välillä Maahiukkasten tarttuminen juuriin kuvaa juuriston juurieritteiden määrää ja juuristo vyöhykkeen mikrobien toimintaa. Toisinaan sienirihmastoa voi nähdä juuriston pinnalla ja läheisyydessä jopa paljain silmin.

Typensitojakasveilla juurinystyröiden muodostuminen juuriin kertoo maan raken teesta ja kasvukunnosta. Palkokasvien juuriin tulee muodostua nystyröitä, jotta biologis ta typensidontaa voisi tapahtua. Se kuluttaa runsaasti energiaa (sokereita kasvilta) ja kaa suja (typpikaasu ilmasta) ja tarvitsee hyvän kaasujen vaihdon eli hyvärakenteisen maan.

Kun nystyröitä on runsaasti, maan raken ne ja kasvin kunto ovat hyviä. Jos nystyröi tä on vain pienessä osassa juuristoa lähelle maan pintaa, maan rakenne on syvemmäl lä liian tiivis ja pieneliötoiminnalle epäsuo tuisaa. Edellytyksiä biologiselle typensidon nalle ei siellä ole.

Toimia juurten kasvun edistämiseksi Juurten tarkastelun lisäksi on syytä tutkia lapiolla maan rakennetta laajemmin ruoka multakerroksesta ja pohjamaasta. Myös kui vatuksen tila on tarpeen selvittää esimerkiksi

Vasemmalla hyvin kehittynyt puna-apilan

heikkoajavanhoissahalkeamissamaassaraiteessa.lohkollapuna-apilanOikeallasuojaviljankylvövuodenjuuristosyyskuussapuinninjälkeen.huonostikehittynytjuuristosamallatiivistyneessäTiiviissäjuuriakasvaavaintaikokkareidenrei’issä.Ravinteidenvedensaantionsilloinjakasvuhuonompaa.Mailasenjuurionkasvanut

ensin suoraan 20 senttimetriä ja sitten haaroittunut (kuva vasemmalla). Pohjamaa on liian tiivistä vahvajuuriselle mailasellekin. Mailasen pääjuuren tulisi kasvaa suoraan alas aina pohjaveden pintaan asti. Oikeanpuoleisessa kuvassa mailasen juuri on ruokamultakerroksessa kasvanut suoraan alapäin ja kääntynyt sen jälkeen vaakasuoraan. Tällöin ainakin pohjamaan yläosa – kyntöantura – on liian tiivistä.

Tarkastele kasvutapaajuurten

• Mikä on juuriston tiheys / juurten tavoittama maatilavuus?

• Missä juuret kasvavat?

• Missä määrin juuret kasvavat pohjamaahan? Miten syvälle?

• Kasvavatko juuret suoraan vai mutkitellen tai paksuuntuen?

• Ota huomioon eri kasvien juuristojen erot (pääjuuriset vai hajajuuriset)

Maamurujen tarttuminen juurten pinnalle kertoo juurten aktiivisuudesta. Juurikarvat ja juurieritteet, jotka ruokkivat pieneliöstöä juurten pinnalla, sitovat muruja juurten pinnalle.

seuraamalla pohjaveden tasoa lapiokuopis ta märkään Mahdollisenaikaan.tiiviin kerroksen sy vyys ja paksuus selvitetään, jotta ra kennetta parantavat toimet voidaan suunnitella oikein. Tiivistä ruokamulta kerrosta voidaan kuohkeuttaa kyntäen sii vellisellä tai siivettömällä auralla tai kul tivoiden. Syvemmällä olevia tiivistymiä rikotaan jankkuroinnilla tai myyräauralla. Kuivatusta tulee parantaa tarvittaessa pin nanmuotoilulla, salaojien huuhtelulla, lisä sorastuksin tai jankkurointia.maaneivätjia,ovatVahvajuurisettäydennysojituksin.maanparannuskasvitensisijaisiamaanrakenteenparantamuttajosesimerkiksimailasenjuuretkasvapohjamaahan,niintarvitaanmekaanistakuohkeuttamista,kuten

Raportti ”Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina” on luettavissa osoitteessa kasvukunnon-mittarina.peltohavaintoja-aistinvarainen-tarkastelu-maan-instituutti/koulutus/maan-kasvukunto/raportti-helsinki.fi/fi/ruralia-

Ruisvirnan juuristossa on nystyröitä vain aivan ylimmässä noin viiden senttimetrin maakerroksessa. Syvemmällä ruokamultakerroksessa ei ole sivujuuria tai nystyröitä (kuva vasemmalla). Siellä maa on liian tiivistä. Oikeanpuoleisen kuvan herneen juuristo on laaja, ja typpeä sitovia nystyröitä on laajalla alueella. Maan rakenne on selvästi parempi ja olosuhteet suotuisammat pieneliötoiminnalle ja typensidonnalle.

Juurten tekemät vanhat juurikanavat erottuvat syvällä pohjamaassa ruskeina täplinä. Juurikanavat pysyvät auki vuosia, jos maata ei tiivistetä. Tällöin pellon läpäisevyys on hyvä. Pelto on viljelyvarma sateisinakin vuosina.

Traktori kulkemaanbiokaasulla

Kiinnostus biokaasua kohtaan on kasvanut energian hinnannousun myötä. Käytetynkin dieseltraktorin voi muuntaa kulkemaan biokaasulla.

Koulutuskuntayhtymä OSAO:n Haukiputaan yksikössä on muunnettu dieselkäyttöinen traktori kulkemaan biokaasul la. Muunnosta varten hankitta van traktorin kriteereinä olivat suhteellisen uusi keskikokoinen traktori va rustettuna common-rail -tekniikalla (polt toaineen yhteispainesuihkutusjärjestelmä) ja AD-blue/dpf -pakokaasujenpuhdistuslait teistolla. Ad-blue on pakoputkistoon suih kutettava lisäaine, joka alentaa typen oksi dien päästöjä ja dpf pakoputkistossa oleva partikkelisuodatin.Koulullehankittiin näillä ominaisuuksil la varustettu New Holland T6.140 -traktori. Sillä on ajettu noin 3000 tuntia, ja se täyt ti annetut kriteerit. Tämän ikäinen trakto ri on monella tilalla siirtymässä ”kakkos

koneeksi”, ja näin ollen voisi ajatella sen olevan juuri sellainen, johon muunnos voi daan hyvin tehdä. Uuden koneen hankin taa harkitsevan voisi ajatella hankkivan ko neen tehdasvalmisteisena kaasutraktorina. Toisaalta kovin monta vaihtoehtoa ei ole tällöinEnsimmäinentarjolla. haaste oli löytää kaasusäi liöille paikka traktorista. Ajatus oli, että etu kuormaaja tulisi olla käytössä muunnoksen jälkeenkin. Monien kokeilujen jälkeen tul tiin siihen tulokseen, että ainoa paikka säi liöille on traktorin Lujuuslaskelmienkatolla.jälkeen rakennet tiin traktorin ohjaamon ympärille kehik ko, jonka varaan kaksi pulloa sijoitettiin. Pullot ovat varsin massiiviset: yhden pul lon tilavuus on 115 litraa. Tyhjänä tällai sella pullolla on painoa noin 100 kiloa.

Traktori valmiina työhön.

Kuvassa kaasujärjestelmän ECU sijoitettuna moottoritilaan.

Vaatimuksena kehikolle oli, että se ei saa millään tavalla haitata traktorin käyttöä ja näkyvyyttä ohjaamosta.

Kehikon pystyputket valmistettiin vah vaseinämäisestä neliöprofiiliputkesta hyd raulisella putkentaivuttimella. Tämä osoit tautui suhteellisen helpoksi, profiili taipui hyvin, ja niistä saatiin traktorin ohjaamon ääriviivoja noudattavat. Etupäässä profiilit kiinnittyvät omien korvakoiden avulla etu kuormaajan kiinnityspisteisiin ja lisätuen avulla etukuormaajan pystytukiin. Takana profiileille on valmistettu H-mallinen tuen takappale, joka tukeutuu takasiltaan.

Kaasutekniikka

Kun kaasupullot oli saatu sijoitettua katol le, alkoi itse kaasujärjestelmän rakentami nen. Työmääränä kehikon rakentamiseen kului huomattavasti enemmän aikaa kuin kaasujärjestelmän asentamiseen, vaikkakin kaasujärjestelmässäkin oli omat ongelman sa johtuen siitä, ettei kyseisistä järjestelmis tä ollut Suomessa kokemusta. Ensimmäi senä haettiin paikat komponenteille. ECU, tankkausliitin, regulaattori, kaasun jako tukki ja kaasusuuttimet täytyi saada sijoi tettua johonkin. ECU eli Electronic Control Unit on moottorin ohjausyksikkö kaasulle. Kaikille näille löytyi hyvä paikka helposti, ja voidaankin sanoa, että kyseinen trakto ri on melkein kuin valmistettu näitä kom ponentteja silmällä pitäen.

ECU tarvitsee anturitietoja pakokaasu jen hapen määrästä ja -lämpötilasta, kaa supolkimen asemasta, dieselsuuttimen au keamisesta ja aukioloajasta, moottorin kampiakselin asemasta ja- pyörimisnopeu desta sekä moottorin nakuttamisesta. Lisäk si ECU saa anturitiedon kaasun paineesta ja lämpötilasta.Ohjelmoinnissa esiintyi pieniä haastei ta. Kyseisistä muunnossarjoista ei ollut vie lä Suomessa kokemusta, ja edetä täytyi hie man kokeilemalla.

Koeajo ja säätö Koeajovaiheessa laitettiin traktorin perään kärry ja siihen murskekuorma, jolloin ko konaismassa oli maksimi kyseiselle koneel

Kuvassa näkyvät kehikon pystyputket ja osa takakehikkoa.

Kuvassa traktorin ohjaamon muotoja noudatteleva, katon yläpuolelle sijoitettu kehikko, johon pullot on kiinnitetty. Yläosa tulee traktorin etuosaan päin, näin kattoluukku on edelleen toiminnassa.

le. Näin kaasujärjestelmän ohjausarvoja voi tiin säätää ajon aikana ja päästiin lähelle optimiarvoja. Tärkeimmät tarkkailtavat ar vot olivat pakokaasujen lämpötila, suihku tusaika ja pakokaasujen jäännöshappi (seos eli käytännössä lambda-arvo). Pakokaasujen lämpötila on tärkeä säätöarvo. Jos lämpöti la kohoaa liian suureksi, voi siitä aiheutua moottorivaurio. Tämä tarkoitti sitä, että toi sen henkilön ajaessa traktoria toinen hoiti tietokoneella säätämistä ja tarkkaili, mitä moottorissaKoeajovaiheentapahtuu.kokemukset olivat hy viä. Kaasun käyttäminen polttoaineena ei vaikuta koneen ominaisuuksiin juuri ol lenkaan tai parantaa niitä. Muun muas sa mäennousunopeus on täysin sama pel

källä dieselillä tai biokaasulla ajettaessa. Tämän voidaan ajatella olevan ominai suus kyseisen muunnoksen toimintataval le. Koska kyseessä on dual fuel -järjestelmä, dieseliä syötetään moottoriin aina jonkin verran, jotta kaasu syttyisi – pelkkä kaa su ei syty dieselmoottorissa. Kuormituk sen kasvaessa moottoriin syötetään myös enemmän dieseliä ja saadaan voimaa mo lemmista polttoaineista. Jotkin tahot ovat testeissä havainneet moottoritehon nous seen huomattavasti biokaasun ja dieselin kaksoiskäytössä.Koneenkäyttöön muunnos ei vaiku ta muulla tavalla kuin että on muistetta va tankata dieselin lisäksi myös kaasua. Jos kaasu loppuu, kone siirtyy käyttämään pelkkää dieseliä, eikä muutos vaadi kuljet tajalta toimenpiteitä. Ainoa asia, joka muis tuttaa kuljettajaa kaasusta, on nappi, jolla voidaan tarvittaessa valita pelkkä diesel käyttö. Tämän napin ympärillä on näyttö, joka kertoo kuljettajalle, paljonko kaasua on jäljellä. Kaikki toiminnot järjestelmässä tapahtuvat automaattisesti, eikä kuljettajan tarvitse huolehtia niistä.

Turvallisuus ja jatkotestaus Kaasujärjestelmä on varsin turvallinen. Säi liöillä on olemassa sähköiset sulut, jotka sul keutuvat, jos järjestelmä havaitsee vikatilan tai kone sammutetaan. Lisäksi samassa su lussa on virtaustoiminto, joka sulkee vent tiilin, jos kaasun virtaus kasvaa liian suurek si. Sulkuventtiilissä on kolmaskin toiminto, jolla pullot voidaan sulkea mekaanisesti. Lisäksi pulloissa on turvajärjestelmä, joka lämpötilan kasvaessa päästää kaasun pur kautumaan hallitusti. Näin estetään pullo jen räjähtäminen tulipalon sattuessa. Myös biokaasun ominaisuudet ovat sellaiset, ettei se ole erityisen paloarkaa hallitsemattomas sa Kaasusäiliöttilassa. lisäävät traktorin korkeutta noin puoli metriä. Korkeus ei aiheuta suu ria ongelmia, mutta se tulee muistaa ajetta essa. Ohjaamossa on korkeudesta varoitta vatKoneentarrat. osalta hanke etenee niin, että syksyllä 2022 ”penkitetään” kone ja saman aikaisesti mitataan koneen päästöt tark kuusanalysaattorilla. Penkityksessä trakto rin voiman ulosottoon kytketään tehon ja

väännön mittausjärjestelmä, jolla saadaan mitatuksi moottorin teho ja vääntömo mentti. Tarkkuusanalysaattorilla saadaan tietoa muunnoksen vaikutuksesta traktorin pakokaasupäästöihin.

Kustannukset

Muunnoksen kokonaishintaa on vaikea ar vioida, koska telineiden työn osuutta on vaikea määrittää. Osa työstä on tehty opis kelijatyönä ja osa henkilökunnan toimesta. Lisäksi työssä on ollut paljon kehittämistä ja kokeilua. Osapaketti maksaa tällä hetkel lä noin 3000 euroa. Materiaalit telineisiin ja koteloon maksoivat noin 700 euroa. Ulko puolista työtä rakentaminen vaati 700 eu ron edestä. Telineiden tekemiseen ammat timieheltä kuluu noin viikon työtunnit.◀

Artikkeli on toteutettu osana Oulun ammattikorkeakoulun, Koulutuskuntayhtymä OSAOn ja Centria-ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttamaa Biokaasua ja biometaania maatiloilta – BioKaMa -hanketta.

Kirjoittajista Imppola toimii projektipäällikkönä Oulun ammattikorkeakoulussa ja Kyngäs lehtorina Koulutuskuntayhtymä OSAO:ssa.

Siirtyminen luomuun paransi taloutta Mustialassa

Tammelassa sijaitseva Mustialan opetus ja tutkimusmaatila aloitti luomuun siirtymisen 2018, ja lehmätkin saatiin luomuun kesällä 2020. Luomuun siirtymisellä tavoiteltiin parempaa taloutta. Perinteinen katetuottolaskelma osoitti, että luomu parantaa taloutta noin 80 000 eurolla.

Vuosi 2021 oli ensimmäinen varsinainen kokonainen vuosi, josta voi arvioida luo muun siirtymisen taloutta. Vertailuun saadaan tavan omaisen osalta vain vuosi 2017, koska aikaisempina vuosina Lepaan koulutilan viljelykset olivat mukana talous luvuissa. Mustialassa on peltoa 185 hehtaa ria ja yhden robotin navetta.

Satotasot notkahtivat alkuvuosina Kasvukausi 2017 oli viileä. Kevään kuivan kauden jälkeen sadetta tuli tasaisesti ja lop pusyksyllä liikaakin. Mustialassa osa kyl vöistä tehtiin myöhässä, koska odotettiin lietteenlevitystä. Siksi sato jäi alhaiseksi.

Viljojen satotasot vaihtelivat kauran 1500 kg/ha seosviljan 6100 kg/ha. Säilörehun kuiva-ainesato oli reilut 7300 kg ka/ha.

Kasvukausi 2021 oli hyvin lämmin ja kuiva. Touko–kesäkuun runsaat sateet hait tasivat kylvöjä, joita tehtiin vielä kesäkuun puolessa välissä. Viljojen satotasot vaihteli vat ohran 800 kg/ha syysvehnän 3700 kg/ ha. Härkäpavusta saatiin satoa 900 kg/ha ja herneestä lähes 2900 kg/ha. Säilörehun sa totaso oli 5700 kg ka /ha.

Neljän vuoden perusteella luomun kas vikohtainen satotaso Mustialassa on noin 20 prosenttia tavanomaista pienempi. Sa toisamman säilörehunurmen osuuden kas vun myötä yhteenlaskettu kokonaissato (kg ka) viljojen ja nurmien osalta ei ole juuri

Nummi-lohkollasadonmittaustaNurmipalkokasvikaistojenMustialassa

laskenut. Karjatilalla on ravinteita käytös sä kohtuullisesti, mutta ne eivät ole kasvi en käytössä optimaaliseen aikaan. Kuivat tai kylmät säät heikentävät lannan ravin teiden käyttökelpoisuutta. Tämä näkyy kasvustoissa. Rikoista ei ole vielä haittaa sadonmuodostukselle.Vuonna2017maitoa toimitettiin meije riin 736 000 ja vuonna 2021 645 000 lit raa. Keskilehmäluku oli lähes sama reilut 76 lehmää. Tarkkailun keskituotos oli pu donnut luomussa reilut 1000 kg EKM, ja maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet ovat pudonneet 0,1 prosenttiyksikköä. Myydyn maidon määrää pienentää luomussa vasi koiden juotto, ja keskituotoksessa näkyy myös väkirehujen käytön vähentäminen.

Eräiden tulojen

Viljelytarvike-

Väkirehujen osuutta kuiva-aineesta vähen nettiin tavanomaisen tuotannon reilusta 50 prosentista luomun edellyttämään noin 38 prosenttiin.Luomuei ole edellyttänyt tilalla suuria investointeja. Kasvinviljelyyn hankittiin rikkaäes, ja uudehko äes vaihdettiin äkee seen, johon oli mahdollista asentaa läpileik kaavat hanhenjalkaterät. Navetassa joudut tiin hankkimaan kumimattoja ritiläalan pienentämisen vuoksi. Aitoja on myös jou duttu rakentamaan, koska tavanomaisessa tuotannossa eläimet eivät laiduntaneet.

Tarvikemenot vähenivät

Opetusmaatilan talous parani vuodesta 2017 vuoteen 2022 myyntitulojen, tuki en ja juoksevien menojen erotuksen osalta 111 000 euroa. Luomu lisäsi tuloja kaikki aan 98 000 euroa. Luomutuet vaikuttivat tukisumman kasvuun, ja luomumaidon parempi hinta näkyi maitotuloissa, vaik ka meijeriin toimitetun maidon määrä vä heni. Viljaa liikeni myyntiin vähemmän, koska nurmien pienempi satotaso lisää nurmipinta-alan osuutta pellon käytössä. Luomussa ruokinta on perustunut aiempaa enemmän omiin rehuihin, joten myytävää viljaa on Tarvikemenotvähemmän.vähenivät.

Siemenmenoi

hin ja laiduntamiseen liittyvissä menois sa tuli lisäystä, mutta kun ostolannoittei ta ja kasvinsuojeluaineita ei käytetä, niistä säästyi yli 30 000 euroa. Ostorehujen osal ta kustannus väheni 8000 euroa. Luomussa väkirehuruokinta perustuu paljolti omaan viljaa ja härkäpapuun, ja vain lypsyrobotil la on ostorehua. Henkilöstökustannuksiin, ostopalveluihin tai konemenoihin luomul la ei ollut vaikutusta. Näissä on tapahtunut jonkin verran nousua, mikä liittyy yleiseen kustannustason nousuun ja navetan koneis tuksenEnsimmäistenikääntymiseen.vuosien kokemusten pe rusteella luomuun siirtyminen paransi Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan ta loutta ainakin lasketun 80 000 euron ver ran. Vuosittaiseen kannattavuuteen vaikut tavat paljon kesän sato ja yleinen hintojen kehitys. Kasvukunnoltaan heikoimmil la lohkoilla satotasot tulevat viljelykierron myötä paranemaan, mikä vakiinnuttaa sa totason jonkin verran korkeammalle tasol le. Luomumaidon ja tavanomaisen maidon välinen hintaero on kaventunut 2017 vuo den jälkeen. Laskelmat tehtiin 15 sentin hintaerolla, ja vuoden 2021 lopussa ero oli 12,5 senttiä/litra. Vuoden 2022 aikana hin tojen välinen ero Mustialan maidon ostajal la on kaventumassa merkittävästi. Toisaalta rehuomavarainen karjatila on melko vakaa talouden osalta.

Kirjoittaja toimii lehtorina ammattikorkeakoulussa.

Hiehoja

suurtahinnoitteluLuomuvalvonnansuosiijasuoraviivaista

osansuhteettomansaattavatvalvontamaksuttuottavillaLuomuhunajaatiloillahaukatasuurenliikevaihdosta.

Muutos suhteettomanjoutuvatpienemmätosakseenmaksuperusteissaluomutarkastustenonsaanutarvostelua.Erityisestijamonipuolisettilatmaksamaantarkastuksestapaljon.

Luomuvalvonnan tarkastusmaksu käytäntö muuttui vuonna 2021 hehtaariperusteisesta maksusta tuntiperusteiseksi. Nykyinen valvon tamaksu koostuu perusmaksusta ja tuntiperusteisesta tarkastusmaksus ta. Perusmaksu on vähäriskisellä toimijalla 160 euroa. Vähäriskisillä toimijoilla tarkoitetaan luomutiloja, joilla on peltoviljelyä alle 120 heh taaria tai niin sanottuja perusmallin mukaisia luomukeruualueita. Jos tilalla on kasvihuoneita tai peltoviljelyn lisäksi muita tuotantosuuntia –esimerkiksi luomukotieläintuotantoa – peritään toimijalta valvonnan perusmaksu 300 euroa. Lisäksi luomutiloilta peritään 144 euron tunti hinta jokaiselta alkavalta tarkastustunnilta.

Tuntiveloitukseen perustuvan muutoksen tar koitus on ollut tarkastuskäytäntöjen yhtenäistä minen. Näyttää tosin siltä, että vaikutus on ollut päinvastainen. Monet pienikokoiset ja monipuo liset tilat, mehiläistuottajat ja puutarhatilat jou tuvat maksamaan liiketoiminnan kokoon verrat tuna suhteettoman korkeita tarkastusmaksuja.

Pienillä tiloilla on myönteinen vaikutus luon non monimuotoisuuteen sekä huoltovarmuu teen. Luomukuluttajien kannalta pienten tilojen katoaminen on huono asia. Runsas tuotevalikoi ma, korkeampi jalostusaste sekä suora kontakti kuluttajiin ovat usein pienten tilojen tarjoamia etuja. Lisäksi juuri luomupuutarhatuotteiden ja erilaisten luomujalosteiden kysyntä on suurem paa kuin tarjonta.

Yrttejä, vihanneksia ja kesäköynnösten taimia tuottava Katja Juhola toivoisi, että tarkastuksiin saataisiin takaisin neuvonnallinen ote, jossa huomiota kiinnitettäisiin käytännön viljelytoimiin eikä papereihin.

Pieni koko ja monipuolisuus nostaa tarkastuksen hintaa MTK, SLC ja Luomuliitto tekivät keväällä kar toituksen tarkastusmaksujen muutosten vaiku tuksista, koska järjestöt olivat saaneet runsaasti asiaa koskevia yhteydenottoja. Kyselyn tulok set voi kiteyttää seuraavasti: uudistus suosii iso ja tiloja, mutta on epäreilu pienille ja erikoistu neilleKyselyntiloille.perusteella alle 10 hehtaarin sekä 10–50 hehtaarin kokoisilla tiloilla tarkastusmaksut

Lindströmarkisto/SassuLuomulehden

SuokasBrita

ovat nousseet uudistusten myötä. Osalla tiloista tar kastusmaksu on jopa kaksin- tai kolminkertaistunut. Useampi kyselyyn vastannut valitteli myös sitä, että tuntiperusteiseksi muuttunut maksu vaihtelee tarkas tajan mukaan. Maksun suuruutta ei voi ennakoida, ja se myös asettaa viljelijät eriarvoiseen asemaan. Tuotta jat peräänkuuluttavatkin maksujen standardisointia.

Keskustelu valvontamaksuista jatkuu Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri ker too, että Ruokaviraston kanssa on käyty keskusteluja valvontamaksuihin liittyvistä epäkohdista. Asiaan ei ainakaan toistaiseksi olla saatu muutoksia, ja keskus telut jatkuvat. Valvontamaksu-uudistus ei koske vain luomusektoria vaan maatalouden viranomaismaksuja yleensäkin. Parannusten läpi saaminen on Rännärin mukaan hankalaa, ja mahdollisiin muutoksiin tarvi taan poliittisia päätöksiä.

– Tämänhetkinen tilanne johtaa siihen, että pienet ja monipuolista toimintaa harjoittavat tilat eivät jat kossa ole mukana luomuvalvonnassa, sillä valvonta tulee liian kalliiksi. Pienemmät tilat tekevät usein tärkeää yhteistyötä isompien luomutilojen kanssa ja lisäävät alueellista monimuotoisuutta, Susann Rän näri

Uusiasanoo.luomutiloja ei myöskään synny yhtä helpos ti, jos ei ole mahdollisuutta aloittaa ensin pienimuo toisella tuotannolla. Rännäri sanoo, että Tanskassa luomuvalvonta on tuottajille maksutonta. Valtio on tällä tavoin päättänyt edesauttaa luomutuotannon lisäämistä.

Lisääntyvä valvonnan byrokratia kuormittaa Raaseporissa sijaitseva Juholan puutarha on ollut luomussa vuodesta 1996 saakka. Tila tuottaa noin 1000 neliömetrin alalla yrttien, vihannesten ja ke säköynnösten taimia. Yrittäjä Katja Juhola sanoo, ettei ole varsinaisesti huomannut, onko luomuval vontamaksu noussut, mutta hän pitää valvontaa yli päänsäkin kalliina ja koko järjestelmää aivan liian byrokraattisena. Tällä hetkellä tarkastusmaksu on monta sataa euroa ja on Juholan mielestä liian kor kea heidän tuotantoonsa nähden.

– Luomuvalvonta aiheuttaa paljon paperityötä, ja jos joku lappu on unohtunut, siitä rangaistaan. Valvonta on kiinnostunut vain papereista eikä siitä, miten vilje lyksiä käytännössä hoidetaan, Katja Juhola sanoo.

Hän pitää myös omituisena sitä, että eettisyyden ja myrkyttömyyden valvonnasta pitää ylipäänsä maksaa. Asioiden pitäisi olla juuri päinvastoin. Juholan puutar han suoramyyntiasiakkaat ostaisivat tuotteita ilman luomustatustakin, mutta tukkuun lähteville tuotteille luomusertifikaatti sen sijaan on tärkeä. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

LuomurehujenkarjatiloilleperheJovuodesta2005

Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme

Esim.

Luomu-Tähti 180 vahvan lypsykarjallesäilörehunapilapitoisentäydentäjäksijanuorkarjalle

Luomu-Tähti 190 vahva lypsykarjalleluomutäysrehujanuorkarjalle

Luomu-Tähti 250 maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Luomu-Tähti 280 luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI

EU:ssa keskustellaan GMO:n uudelleen määrittelystä

Kiinnostus kasvien perimän muokkaamiseen uusilla genomitekniikoilla on kasvussa ja tekniikan kehitys nopeaa. EU:ssa tähdätään alaa koskevaan lainsäädäntöuudistukseen parin vuoden sisällä. Luomutuotannossa GMO:n käyttö on kiellettyä.

EU:ssa on muokattu genomitekniikalla eliöiden perimää vuodesta 2001, kun di rektiivi geneettisesti muunneltujen or ganismien (GMO) tarkoituksellisesta le vittämisestä ympäristöön hyväksyttiin. Vuonna 2018 EU:n tuomioistuin selven si direktiiviä siten, että lainsäädäntö koskee myös eliöitä, joiden geenejä on muunneltu kohdennetuil la mutageneesitekniikoilla. Nämä ovat niin sanottu ja uusia genomitekniikoita (NGT).

Vuonna 2019 EU:n neuvosto pyysi komissiota te kemään tutkimuksen uusien genomitekniikoiden asemasta. Huhtikuussa 2021 julkaistussa tutkimuk sessa todettiin, että uudet genomitekniikat ovat ke hittyneet nopeasti ja että kehityksen odotetaan jat kuvanKomissionopeana.onkin avannut uusista genomiteknii koista keskustelun, jonka pohjalta aletaan valmis tella toimintapoliittista aloitetta. Aloite tulee joh tamaan lainsäädäntöuudistukseen parin vuoden sisällä. Ensimmäinen julkinen kuuleminen loppui 22.7., ja toista suunnitellaan keväälle 2023.

Kohti tapauskohtaista riskinarviointia

Riskinarviointivaatimukset on yksi kohtuuttomana koettu osa GMO-lainsäädäntöä. Euroopan ruokatur vallisuusvirasto (EFSA) on todennut, että joihinkin

SANASTO:

Uudet genomitekniikat:

Uusilla genomitekniikoilla tarkoitetaan tekniikoita, joilla voidaan muokata eliöiden perintöainesta ja joita on ilmaantunut tai jotka on kehitetty nykyisen hyväksymisen,GMO-lainsäädännönelivuoden2001, jälkeen.

Mutageneesi:

Mutaation tuottaminen eliöön ilman, että siihen lisätään vierasta perintöainesta.

Kohdennettu mutageneesi: Yläkäsite, jolla tarkoitetaan uusia mutageneesitekniikoita, joiden avulla muokataan organismin perimää halutuissa kohdissa genomia ilman vieraan perintöaineksen lisäämistä.

Lajinsisäinen genetiikka: Cisgeneesissä vastaanottajaorganismin perimään lisätään perintöainesta.luovuttajaorganisminristeytymiskykyisenvierasta

Ominaisuus:

Sanalla viitataan niihin ominaisuuksiin, jotka muokattuun kasviin on siirretty kohdennetun mutageneesin tai lajinsisäisen genetiikan avulla.

kohdennetun mutageneesin tai lajinsisäisen ge netiikan avulla muokattuihin kasveihin liit tyvät riskit ovat pienempiä kuin ne, jotka liit tyvät geeninsiirrolla tuotettuihin kasveihin. Tämä voisi puoltaa sitä, että uusien genomi tekniikoiden käyttöön ei tarvitsisi tulevaisuu dessa soveltaa GMO-lainsäädännön raskasta riskiarviointia.Luomuliitto esittää lausunnossaan, että joi denkin NGT-sovellusten ominaisuuksia ei voi da pitää osoituksena turvallisuudesta sinänsä, vaan arvioinnissa on huomioitava myös viite kehys (esimerkiksi torjunta-aineiden käyttö), minkälaisiin viljelykäytäntöihin ominaisuudet johtavat ja vaikutukset ekosysteemeihin.

Koska kehitysvauhti alalla on kiihtymässä ja arvioinnit ekosysteemivaikutuksista pysty tään tekemään vasta sitten, kun käyttöönotto on laajaa ja pitkäaikaista, on tärkeää, että siir rytään tapauskohtaiseen riskinarviointiin. Ta pauskohtainen riskinarviointi on tieteellises ti järkevä ja joustava tapa tunnistaa vaaroja ja arvioida riskejä. Lisäksi tarvitaan vaiheittaista lähestymistapaa peruuttamattomien haittavai

kutusten välttämiseksi. Tällaisten vaikutusten välttäminen on ennalta varautumisen periaat teenPerusteellisenmukaista.

riskinarvioinnin tulee osoit taa selkeä arvo mahdollisten ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvien haittavai kutusten ehkäisyssä. NGT:iden avulla kehitet tyjen genomien DNA-sekvenssejä tulisi ver rata alkuperäiseen genomiin, jotta voidaan arvioida muutoksia geneettisellä tasolla sekä tutkia (suojatuissa olosuhteissa) niiden feno tyyppistä ilmentymistä, jotta voidaan järke vämmin arvioida tuotteiden turvallisuutta, hyödyllisyyttä ja vakautta.

Luomu vaihtoehtona Luomutuotannon perusperiaate on ruuantuo tanto yhteistyössä luonnon kanssa. Kasvinjalos tusta ei toistaiseksi olla kehitetty palvelemaan luomualaa. Perinteinen jalostus on tuottanut kasveja, jotka palvelevat ensisijaisesti tavan omaisia maatalouskäytäntöjä, ja näistä lajik keista on saatu luomusiementä tuottamalla sie meniä luonnonmukaisin menetelmin.

Tänä vuonna voimaan astunut uusi luomu lainsäädäntö ottaa aiheeseen kantaa, kun he terogeeniset monimuotoiset joukot sallitaan muodostamaan pohjan luomukasvinjalos tukselle. On tärkeää tunnistaa, että vaihtoeh dot luovat ruokajärjestelmään turvallisuutta, muutosjoustavuutta ja kestävyyttä.

Jäljitettävyys tärkeää luomualalle

Jotta GMO-tuotteet voidaan erottaa muista, niiden merkitseminen ja jäljitettävyys on tärkeää. Se on myös luomutuotannon edel lytys. Myös vähittäiskauppiaiden ja kulutta jien valinnanvapaus riippuu GMO-tuottei den jäljitettävyydestä ja käytettiinkötännössäkaikkiaJäljitettävyyssäännöstenmerkinnöistä.tuleevelvoittaaelintarvikeketjuntoimijoita.Käykaikilletoimijoilletuleeollaselvää,prosessissaNGT-tuotteitavaiei.

Tavoitteena ruuantuotantokestävämpi

Komission uudessa GMO-tutkimuksessa todettiin myös, että uusilla genomiteknii koilla tuotettuja kasveja voitaisiin käyttää EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja eri tyisesti biodiversiteetti- ja Pellolta pöytään -strategian sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen ruuantuotannon muutosjoustavuuden ja kestävyyden paran tamisen nimissä.

Luomuliitto totesi tähän, että geneetti sesti muunnellut kasvit eivät toistaiseksi ole edistäneet kestävää elintarviketuotan toa. Päinvastoin: ne on yhdistetty kestä mättömiin viljelykäytäntöihin, jotka ovat johtaneet lisääntyneeseen torjunta-ainere sistenssiin. Yksittäisiin ominaisuuksiin keskittymisen sijaan viljelykäytäntöjen ke hittäminen on paljon parempi tapa teh dä ruokajärjestelmästä kestävämpi. Kasvin ominaisuudet eivät itsessään takaa, että tuo te tuotetaan kestävämmällä tavalla.

Kestävyyttä pitää ajatella järjestelmä näkökulmasta ja ottaa huomioon erilaiset tuotantopanokset ja koko prosessin aika na sovelletut maatalouskäytännöt. Uusien genomitekniikoiden tuottamia hyötyjä kes tävyyden näkökulmasta ei olla tutkittu riittävästi. Siksi GMO:n edistäminen kes tävyysväitteillä aiheuttaisi epäreilua kil pailua kestävien viljelyjärjestelmien, kuten luomutuotannon, kanssa, jotka käyvät läpi sertifiointiprosessin.

Rinnakkaiselo – onko se mahdollista?

Tällä hetkellä Espanjassa on alueita, joil la luomumaissia ei voi enää viljellä, koska GMO-maissin viljely on niin laajaa ja kon taminaation riski ilmeinen. Jotta luomu tuotanto olisi mahdollista tulevaisuudessa kin, on laadittava rinnakkaiselosäännökset.

Myös Suomessa on EU:ssa hyväksyttyjen GMO-kasvien viljely sallittua ilman, että rinnakkaiseloa on pohdittu. Tällä hetkellä on luomuviljelijän vastuulla pitää huoli sii tä, että hänen tuotantonsa on GMO-vapaata.

Rinnakkaiselon tulisi olla ennalta varau tumisen periaatteen mukaista, mikä tar koittaa peruuttamattomien haittavaikutus ten välttämistä. Avoimuus jäljitettävyyden ja merkintöjen avulla on myös tärkeää. Rin nakkaiselon tulee kattaa koko ketju siemen ten tuotannosta valmiiseen mastinäidentelykasvattamiseenvoivatmukaistaatumisenkustannuksistaviljelijöidenmukaantääRinnakkaiselosäännöksiintuotteeseen.tulisisisällytmyössaastuttajamaksaa-periaate,jonkamuuntogeenisiäeliöitäkäyttävienonvastattavarinnakkaiselonmukaanlukienGMO-saasaiheuttamattaloudellisetvahingot.RinnakkaiselosäännöksettulisiyhdenEU:nalueella.Erilaisetsäännötjohtaageenimuunneltujenkasvienjäsenvaltioissa,joissasäänonheikkoa.Sevoimyöslisätäriskiäkasvienleviämisestähallitsemattojäsenvaltiostatoiseen.

Luomuliiton vastaus komission kuulemiseen löytyy kokonaisuudessaan luomuliitto.fi/lausunnot-ja-kannanotot.osoitteesta

Webinaari Katarina Rehnström, Luomuliiton kotieläinasiantuntija

• Kananmunia kumppanuusmaatalouden kautta ja mobiilikanalasta, Tuiskula farm

• Mobiilikanala- ja peltometsäviljelykokemuksia saksalaiselta kumppanuusmaatilalta, Anniina Hillebrandt

• Keskustelua aiheesta

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät osoitteesta kumppanuusmaatalous.fi/tapahtumia

Webinaarin järjestää KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta -hanke, jota toteuttavat Luomuliitto ja Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti EU:n maaseuturahaston tuella.

Luomueläinten hyvinvointitutkimusta kaivataan lisää

Luomuolosuhteisiin sopimaton eläinaines ja korkea tuotostaso ei ole paras lähtökohta luomun tavoitteita ajatellen. Luomutuotantoa pidetään tuotantoeläinten hyvinvoinnin kannalta parempana vaihtoehtona, mutta onko se aina sitä?

Ruotsin maatalousyliopisto SLU:n 26.4. järjestämässä we binaarissa esiteltiin tutkimus tuloksiin pohjautuvaa tietoa luomueläinten terveydestä ja hyvinvoinnista verrattu na tavanomaisten eläinten hyvinvointiin. Webinaarin perustana toimi SLU:n julkaisu ”Djurvälfärd i ekologisk produktion – vad vet vi idag?”. Raportti läpivalaisee luomu- ja tavanomaiseen kotieläintuotantoon liitty viä tutkimustuloksia Euroopassa ja PohjoisAmerikassa. SLU:n tutkijat esittelivät webi naarissa raportin tuloksia. Asiantuntijoista ja tuottajista koostuvassa paneelissa poh dittiin aiheeseen liittyviä teemoja. Tämä artikkeli perustuu raporttiin, tutkijoi den esityksiin sekä webinaarissa käytyyn keskusteluun.

Tuotos- ja kehitettäväluomutavoitteitayhdessä

Linderödsika on Ruotsin ainoa alkuperäisrotuinen sika. Rotu on sopeutunut pohjoismaiseen ilmastoon ja viihtyy parhaiten ulkona.

Eläin- ja kasvintuotannon välinen tasa paino suhteessa rehuntuotantoon ja ravin teisiin on luomutuotannon keskeisimpiä ajatuksia. Luomussa, samoin kuin tavan omaisessakin tuotannossa, haaskataan re sursseja. Tänä päivänä luomutuotannossa kin takerrutaan menetelmiin, jotka eivät pitkällä tähtäimellä ole kestäviä. Esimer kiksi luomuvalkuaista tuodaan ulkomailta, vaikka valkuaisen tuottaminen kotimaassa kin on mahdollista. Kukkopoikien lopetta minen untuvikkoina ja lypsylehmien alhai nen teurasikä ovat niin ikään ristiriidassa luomutuotannon tavoitteiden kanssa. Kes kustelun painopiste luomukotieläinpuo lellakin on lähes yksinomaan tuotannon maksimoinnissa.

RehnströmKatarina

Yksi keskeinen ruokinnassa.märehtijöidenhyödyntäminenkarkearehuntuotannossaluomukotieläin-kulmakivionrunsasjalaitumen

Luomueläintuotannon yksi tärkeä tavoi te on mahdollisimman lajinmukaisen käyt täytymisen mahdollistaminen. Eläinten ulkoilu edistää liikuntaa ja lajinmukaista käyttäytymistä, mutta luomussakin käyte tyt rodut ja jalostustavoitteet sekä tautiris kit voivat olla ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Luomuasetuksessa lukee selvästi, että tuotannossa tulee suosia paikallisia ja luomuun soveltuvia rotuja. Tällä hetkellä näin ei kuitenkaan ole, ja tästä aiheutuu ris tiriitoja ja hyvinvointiongelmia.

valkuaisrehujenongelmatSiipikarjasektorinkeskittyvätympärille

Ruotsissa noin 15 prosenttia munista tuo tetaan luomuna. Luomumunantuotannos sa käytetään pääosin samoja kanahybridejä kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomub roilerintuotannossa käytetään hitaammin kasvavia broilereita, ja nopeasti kasvavien rotujen käyttöä on rajoitettu. Hitaammin kasvavillakin roduilla ongelmana tahtoo olla lintujen kasvaminen liian painavik si. Ruotsin broilerinlihantuotannosta noin prosentti on luomua, eikä sektorilla juuri kaan ole Luomusiipikarjantuotannonkasvua. ongelmat keskittyvät valkuaisrehujen ympärille, ja

aminohappojen saannin tasapainottami nen luomuhyväksytyillä rehuilla on hanka laa. Tutkimusten mukaan luomukanat sen sijaan liikkuvat enemmän kuin tavanomai set kanat, ja liikunta sekä ulkoilu paranta vat luomukanojen jalkaterveyttä.

Karkearehu lisää vastustuskykyä ja vähentää käyttäytymishäiriöitä Ruotsissa tuotetusta sianlihasta noin kolme prosenttia on luomua, ja käytössä on samo ja rotuja kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomutiloilla tehdään jonkun verran tila tason jalostustyötä kiinnittämällä huomio

ta isälinjoihin. Erityisesti luomutiloilla ha lutaan hillitä sikojen kasvunopeutta.

Luomussa sioille pitää syöttää karke arehua, millä on suuri merkitys sikojen hyvinvoinnin kannalta. Karkearehu tut kitusti vähentää hännänpurentaa ja li sää vastustuskykyä. Karkearehu myös an taa mahdollisuuden harjoittaa luontaista käyttäytymistä, vähentää sioilla yleisen ma hahaavaongelman riskiä ja lisää kylläisyy den tunnetta. Tämä on tärkeää erityisesti emakoilla vieroituksen yhteydessä.

Luomusioilla on enemmän loisista johtu via maksavaurioita ja tietyntyyppisiä keuh

Peltonenarkisto/TiinaLuomulehden

MantereNoora

Kuluttajat avulla.tehtävänmaatalousyliopistossamuunhaetaankineettiseenlypsykarjatiloilla,jaarvostelleetovatvasikanemonerottamistajatähänongelmaanratkaisuamuassaRuotsintutkimuksen

ko-ongelmia kuin tavanomaisilla sioilla. Luomusioilla on myös enemmän nivelon gelmia, kun taas luomusikojen jalkaterve ys yleisellä tasolla näyttäisi olevan parempi.

Lampaan- ja naudanlihantuotanto eroaa vain vähän tavanomaisesta tuotannosta

Vuonna 2020 Ruotsin lampaista noin 22 prosenttia oli luomussa. Suurin luomu lammastuotannon haaste on loispaineen hallinta. Tutkimusten mukaan luomu lampaita madotetaan yhtä paljon kuin ta vanomaisiaLuomunaudoillalampaita.teurastamossa hylätty jen maksojen määrä on lisääntymään päin. Syynä tähän on maksamato-niminen loi nen, jota esiintyy, kun emolehmiä laidun netaan kosteilla laitumilla. Vuonna 2020 Ruotsin emolehmistä oli luomussa 36 pro senttia. Luomu- ja tavanomaisen lammas- ja naudanlihantuotannon tuotantotapojen vä lillä on vain vähän eroja, ja tutkimustietoa molemmista tuotantosuunnista on niukalti.

korkeaMaidontuotannossaintensiteetti

Ruotsin lypsylehmistä 19 prosenttia oli luo mussa vuonna 2020. Ruotsissa luomuleh mät lypsävät noin 8 prosenttia vähemmän kuin tavanomaiset lehmät ja väkirehua käy tetään

Suurinpaljon.haaste maidontuotannossa on utareterveys. Luomu- ja tavanomaisten lyp sylehmien utareterveyttä vertailevat tut kimukset antavat ristiriitaista tietoa sii tä, kumpi tuotantotapa on utareterveyden kannalta parempi. Eri maiden utareterve ystilannetta vertailtaessa löytyy isoja eroja. Myös lypsykarjarodulla on merkitystä uta reterveyden kannalta. Luomulehmien jal katerveys on tavanomaisia lehmiä parem pi, ja ontuvia eläimiä esiintyy vähemmän. Luomulehmien runsas karkearehun syönti ei tutkimustulosten mukaan aiheuta eläi mille enempää aineenvaihdunnallisia on gelmia, kuten ketoosia.

Vaikka luomulehmät näyttäisivät olevan hieman pitkäikäisempiä kuin tavanomai set lehmät, on luomulehmienkin poistoikä liian alhainen. Tanskalaiset ja ruotsalaiset luomulehmät ovat kaikista lyhytikäisimpiä ja korkeatuottoisimpia; 2–3 keskipoikima kertaa ennen teurastusta ei ole hyvä asia, ja sille pitäisi tutkijoiden mukaan tehdä jota kin. Korkeatuottoisuus ja elinikä ovat kyt köksissä toisiinsa. Jalostustyössä olisi tärke ää saada mukaan sekä elinikäistuotos että vanhempien eläinten arvostus.

Kokenut kehittäisiluomumaidontuottajakolmeapääkohtaa

Webinaarin paneelikeskusteluun osallis tunut ruotsalainen luomumaidontuotta ja Marianne Schönning nosti esille kolme pääkohtaa, joihin luomumaidontuotan nossa pitäisi kiinnittää huomiota. Ensim mäinen ratkaisua kaipaava ongelma on se, miten luomulehmät saadaan jatkossa syö mään vielä enemmän karkearehua. Luo mussa käytetään hänen mukaansa liikaa väkirehuja.Toinenkysymys on, mitä tulisi tehdä emon ja vasikan yhteiselolle luomumaidon tuotantotiloilla. Schönningin tilalla on ko

keiltu lehmien ja vasikoiden pitämistä yh dessä. Lisäkustannus jokaista emon kanssa olevaa vasikkaa kohti on noin 400–500 eu roa. Juotossa oleva vasikka saa yhdeksän lit raa maitoa päivässä, mutta jos vasikka saa imeä vapaasti emoaan, se juo 15–20 litraa vuorokaudessa. Olisiko kuluttaja valmis maksamaanViimeiseksikustannukset?Schönningnostaa esille anti bioottien käytön. Paljon on tehty antibioot tien käytön vähentämiseksi, mutta paljon on vielä tehtävää. Tavoitteen saavuttami seksi tarvitaan hänen mukaansa jokin toi miva ja lääkkeiden käyttöä vähentävä käy tännön menetelmä. ◀

Artikkelissa viitattu julkaisu Djurvälfärd i ekologisk produktion – vad vet vi idag? löytyy osoitteesta slu.se/bibliotek.

Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

Valkuaisrehun määrä ja laatu on erityisesti luomusiipikarjasektoria askarruttava kestoteema.

Eräjärven läheltäammentaaEerolaideoitajakaukaa

Orivedellä sijaitseva Eräjärven Eerola on 300-vuotias maatila, jonka kansainvälisiäluomupeltojenyritysjamatkailu.”päätuotantosuunta”nykyinenonRuokailu-,majoitus-juhlapalvelujatarjoavayhdistääsulavastiomienantimiasekävaikutteita.

Yrittäjä Hannele EerolaJämsén johdattaa vieraan Eerolan juhlatilaan, jonka si sustus henkii vanhaa suoma laista talonpoikaiskulttuuria ja samalla ilahduttaa silmää esineillä, joiden alkuperä on selvästi näitä maita ja mantuja kauempana. Emäntä ker too, että rakennus on aiemmin toiminut si kalana, mitä on hieman vaikea uskoa.

Eräjärven Eerola tarjoaa matkailijoille aa miaismajoitusta, ja juhlatilassa pidetään esi merkiksi häitä, yritystilaisuuksia sekä eri laisia kursseja. Matkailupalvelun aloittivat jo Hannelen vanhemmat yli 40 vuotta sit ten, mutta Eerola-Jämsén ja hänen tyttären sä Jasmin Jämsén ovat kehittäneet toimin taa näkemyksellisesti.

– Haluamme tuottaa matkailijoille elä myksiä ja mahdollisuuden nauttia hyväs tä ruoasta ja musiikista. Maaseutu tarjoaa nykyihmisille rauhaa ja luontoa, ja usein jo matka maalle on osa elämystä, EerolaJämsén taustoittaa.

Sekä ruoka- että tapahtumatarjontaa on höystetty rohkeasti kansainvälisillä vaikut teilla. Eerolassa järjestetään esimerkiksi ke säsunnuntaisin musiikillisia brunsseja, ja tänä vuonna lanseerattiin kello viiden tee tapahtuma. Aiemmin on pidetty muun mu assa slaavilaisia pitoja.

Jasmin Jämsén ja Hannele Eerola-Jämsén haluavat tarjota asiakkaille elämyksiä maaseudun rauhassa.

TEKSTI JA KUVAT: MINNA NURRO

Uskallusta ja uusia ideoita

Viime talvena Eerolan yrittäjät pokkasivat Vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyhdis tys -tunnustuksen. Ja ihan aiheesta. Perin teisen maaseutumatkailun lisäksi äidiltä ja tyttäreltä löytyy roppakaupalla ideoita ja uskallusta

Muutamauuteen.vuosi sitten Eerola-Jämsén hankki omistukseensa naapurikunnassa Juupajoella sijaitsevan vanhan kenkäteh taan, joka teki häneen ja Jasminiin vaiku tuksen ensi silmäyksellä. Nyt Walleniuksen Wapriikiksi nimetty punatiilinen tehdas on moderni kulttuuri- ja elämyskeskus, jos sa on muun muassa useita taidenäyttelyti loja, tee- ja kahvihuone sekä herkkukauppa.

Sekä Eerolan että Wapriikin markki nointia hoitaa pääasiassa Jasmin Jämsén, joka on viittä vaille valmis kauppatieteiden maisteri. Hän kertoo, että asiakkaita tulee ympäri Suomea.

– Kun palvelu on hyvää ja paikka mielen kiintoinen, niin sijainnilla ei ole niin mer kitystä. Ihmiset ovat valmiita liikkumaan elämysten takia, hän arvioi.

Tärkein markkinointikanava on sosi aalinen media, tuo nykyajan puskaradio. Eräjärven Eerolalla ja Walleniuksen Wap riikilla on omat tilit muun muassa Faceboo kissa ja Instagramissa. Jämsén huomauttaa, että asiakkaat jakavat käynneistään paljon omaakin sisältöään somessa, mikä vuoros taan tuo uusia asiakkaita.

Kaukaa näkee lähelle Kansainvälisten vaikutteiden sekoittami nen suomalaiseen maaseutumatkailuun

käy Eerolan yrittäjiltä luontevasti, sillä per he on asunut useita vuosia ulkomailla dip lomaattina toimivan isän Kauko Jämsénin työn takia. Asemapaikkoja olivat muun mu assa Moskova, Pietari ja Sofia.

Suomeen perhe palasi vuonna 2009, ja pian sen jälkeen Hannele Eerola-Jämsen otti vetovastuun sekä kotitilasta että mat kailupalvelusta. Vuodet ulkomailla ovat saaneet näkemään maaseudun mahdolli suudet uusin silmin.

– Sloganini on, että kaukaa näkee lähel le. Kansainvälinen kokemus tuo uutta per spektiiviä Suomeen, mutta myös vahvistaa juuria tänne, maatilaan ja menneisiin suku polviin, hän toteaa.

Luomua laadun vuoksi Eerolan tila siirrettiin luomutuotantoon viime vuosikymmenellä. Tähänkin päätök seen vaikuttivat kokemukset muista maista, joissa ruoan turvallisuus ei aina ollut itses tään selvää.

– Koin, että luomu on trendikästä, ja li säksi siinä yhdistyvät korkea laatu, ter veellisyys ja ruokaturvallisuus. Tärkeää on myös viljelyn pienempi kemikaalikuorma –vaikka Suomessa myös tavanomainen tuo tanto on turvallista moniin muihin maihin nähden, Eerola-Jämsén perustelee.

Maatilan työt hoitaa nykyään urakoit sija. Pelloilla viljellään luomukauraa, joka menee pääasiassa myllyteollisuudelle. Pieni osa viljasta jää yrityksen omaan käyttöön, leivontaan ja ruoanlaittoon. Lisäksi tilalla on pienimuotoinen hedelmä- ja marjatar ha, jonka antimista myös Eerolan asiakkaat pääsevät nauttimaan.

Ja tietenkin jotain uuttakin on mielessä.

– Meillä on kehitteillä myyntiin omia luomuviljatuotteita, esimerkiksi mysliä, granolaa ja leipäjauhoja, Hannele EerolaJämsén paljastaa. ◀

Juhlatila on sisustettu tunnelmalliseksi.

Eräjärven Eerolan juhlatila on kunnostettu vanhaan sikalaan.

muistiinpanotLuomukotieläintilan–osa 1: Luomusuunnitelma

Luonnonmukainen tuotanto edellyttää toimijoilta tavanomaista enemmän asioiden muistiin kirjaamista ja dokumentointia. Luomukotieläintilalla tärkein ajan tasalla pidettävä dokumentti on luomusuunnitelma, jonka sisältöön uusi luomuasetus on tuonut lisävaatimuksia.

Luomusuunnitelma laaditaan luo mutuotantoon siirtymisen yhte ydessä, ja siinä kuvataan, miten luomutuotannon vaatimuksia ti lan eri toiminnoissa käytännössä noudatetaan. Suunnitelmaa päi vitetään, kun muutoksia toimintaan tulee. Helposti ajatellaan, että luomusuunnitelma on vain pakollinen dokumentti, joka esi tellään tarkastajalle. Mutta ennen kaikkea luomusuunnitelma on toimijalle itselleen työkalu, jonka avulla varmistetaan, että kai kissa työvaiheissa tulevat luomutuotannon ehdot huomioiduksi.

Luomusuunnitelman avulla ehkäistään riskejä

Tänä päivänä luomusuunnitelman laadin nassa ja päivityksessä painotetaan erityi sesti riskien ennakointia sekä niiden to teutumisen välttämistä. Riskejä ovat kaikki sellaiset tekijät, jotka voisivat vaarantaa lopputuotteen luomuisuuden. Luomu kotieläintilalla tällaisia ovat esimerkiksi luomuun soveltumattoman rehun hank kiminen, tavanomaista alkuperää olevan eläimen hankinta ilman lupaa, sisätilan pinta-alatarpeen riittämättömyys tai lääk keiden varoaikojen noudattamatta jättä minen. Luomusuunnitelmaan mietitään

ja kuvataan kaikki mahdolliset omaan tuo tantosuuntaan liittyvät riskit.

Samoin kuvataan varotoimet, joiden avulla riskien toteutuminen voidaan vält tää. Varotoimia ovat esimerkiksi rehuhan kintoihin liittyvien dokumenttien ja niiden luomumerkintöjen tarkistaminen ennen rehun ottamista syöttöön. Varotoimien noudattamisen puolestaan osoittaa käytän nössä dokumenttiin tehty kirjaus vastaan ottotarkastuksesta. Sitäkään ei siis tehdä vain tarkastajaa varten, vaan se on osa omaa laatujärjestelmää, jolla voidaan dokumen toidusti todentaa toiminnan luomuisuus.

Pohdi muutokset ensin paperilla Kun tilan tuotantoon on tulossa muutoksia, esimerkiksi aloitetaan omien vasikoiden teuraskasvatus, muutetaan eläintuotannon suuntaa tai ruokintaan tulee siirtymävai heen rehuja, on järkevintä ensin tehdä muu tokset luomusuunnitelmaan ja käydä siinä läpi kaikki näihin liittyvät tuotantoehdot.

Luomusuunnitelmassa tulee huomioida mahdolliset riskit, joita voivat olla esimerkiksi luomuun soveltumattoman rehun hankkiminen tai tavanomaista alkuperää olevan eläimen hankinta ilman lupaa.

Kun luomusuunnitelman kuvaukset on saa tettu ajan tasalle, voidaan olla varmempia siitä, että muutoksen käytännön toteutus on asetuksen Luomutarkastuksillamukainen. havaitut puutteet luomuehtojen noudattamisessa kohdistu vat useimmiten johonkin, mikä on muut tunut edellisvuodesta. Pieneltäkin vaikutta vaan muutokseen voi liittyä asioita, joita ei heti tule oivaltaneeksi.

Muista kuvata muistiinpanojärjestelmämyös

Yksi tärkeä osa luomusuunnitelmaa on kuvaus siitä, milloin, miten ja mihin toi mintaan liittyviä muistiinpanokirjauksia tehdään. Hyvin tehty kuvaus ja sen toteut taminen käytännössä varmistavat, että mer kinnät löytyvät tarvittaessa sujuvasti, myös tarkastuksen yhteydessä.

Luomuvalvonta on aina jälkikäteen ta pahtuvaa valvontaa, jossa erilaisten toimi jan tekemien kirjausten perusteella arvioi daan, onko toiminta ollut tuotantoehtojen mukaista. Kirjallinen merkintä on konk reettinen osoitus siitä, miten jokin asia on toteutunut. Esimerkiksi kalenteriin tehdyt merkinnät eläinryhmien laiduntamisesta osoittavat, miten ulkoiluun liittyviä vaati muksia on noudatettu.

Tuotantoehdoista apua laadintaan Ruokaviraston uusimmissa luomueläin tuotannon ehdoissa on kuvattu hyvin tär keimpiä asioita, joiden kuvaukset eläinten luomusuunnitelmaan eli eläintenhoito suunnitelmaan tulee tehdä. Aiempaan ver sioon verrattuna mukana on nyt uusia ala kohtia, joten ennen seuraavaa tarkastusta kannattaa tarkistaa ja tarvittaessa päivittää

oma suunnitelma. Samalla tulee käytyä läpi uuden luomuasetuksen mukanaan tuomat muutokset esimerkiksi eläinten hankintaan ja lääkintään Luomusuunnitelmanliittyen. perusperiaatteita on kuvattu Ruokaviraston Luomutuotan non yhteiset ehdot -osiossa, johon kannat taa myös Luomusuunnitelmanperehtyä. muoto on vapaasti valittavissa, ja sen voi toteuttaa itselleen hel poimmalla tavalla sähköisesti tai paperille. Oleellista on, että suunnitelman tulee olla helposti tarkistettavissa tarpeen mukaan. Mikäli tuntee tarvitsevansa apua, on luo musuunnitelmien päivitykseen toki mah dollista käyttää myös Neuvo-palveluita.◀ Kirjoittaja toimii luomun erityisasiantuntijana ProAgria Itä-Suomessa.

Kalenteriin tehdyt merkinnät eläinryhmien laiduntamisesta osoittavat, miten ulkoiluun liittyviä vaatimuksia on noudatettu.

monimuotoisuusLuonnon kiittää laiduntajia

Käynnistymässä on Lumotaito-maastovalmennus Labbyn luomutilalla Isnäsissä. Päivän aiheena on: missä lumo luuraa? Lumolla tarkoitamme luonnon monimuotoisuutta sen kaikissa ilmenemismuodoissa.

Olemme Emilia ja Juha Närin tilalla, joka on yksi Isnäsin lukuisien kartanoi den ketjusta. Labby gård on osa Pernajan vanhojen keskiajalta perityvien kar tanoiden kokonaisuutta. Labby on myös osa valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta, Pernajanlahden ja Koskenkylänjoen kulttuurimaisemaa.NärinsukutuliLabbyn kartanon omista jiksi 1960-luvulla. Myöhemmin tila erotet tiin erillisiksi tiloiksi, joista Juha Näri isän nöi nyt Labby Gårdia ja serkut Idlax Gårdia ja Södra Rönnes Gårdia. Tilojen perinnebio toopit muodostavat yhdessä sata hehtaaria käsittävän kokonaisuuden. Osa perinnebio toopeista on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Näistä luonnon monimuotoi suudeltaan tärkeistä alueista on muodos tettu yksityiset luonnonsuojelualueet. Kui tenkaan alue ei säilyisi nykyisellään ilman laidunnusta vaan umpeutuisi vähitellen.

Lumo pesii puissa

Maastovalmennuksen ensimmäinen pysäh dys on kartanon puistossa. Suuntaamme katseet korkeuksiin kohti vanhojen saarni en latvoja. Labbyn kartanoa ympäröi sata vuotias puulajipuisto. Löysimme sieltä yh den Suomen vanhimmista saarneista, jolla on ikää vähintään 180 vuotta. Maisemaasiantuntija Auli Hirvonen kertoo puil la olevan valtavasti seuralaislajeja: sieniä ja kääpiä, hyönteisiä, jäkäliä ja sammalia, kas veja ja lintuja. Raita on esimerkiksi hyvä pö

lyttäjille, ja varsinkin haapa tarjoaa elinym päristön lukuisille lajeille läpi elämänsä ja vielä kuolleena lahopuunakin.

Puut ovat tärkeitä myös tilanpitäjille. Labbyssä onkin järjestetty kesäisin puunja maisemanhoitokurssi jo 30 vuoden ajan. Kuten kaikessa tilan toiminnassa, myös puunhoitokurssilla lähestymistapa on ko konaisvaltainen, puun biologian, ekologi an ja kulttuurillisen merkityksen huomi oonSuurtenottava.puiden katveessa on useita van hoja rakennuksia.

– Linnut hyödyntävät niitä monipuoli sesti, kertoo Luonnonvarakeskuksen vierai leva asiantuntija, dosentti Juha Tiainen

– Tilakeskukset ovat lintulajistoltaan mo nimuotoisimpia, mutta suurin osa tilakes kuksissa pesivistä lajeista hakee ravintoa pelloilta.Navetalla varpuset pesivät tiilien alla. Samoin tekevät tervapääskyt, joista teim mekin näköhavainnon. Tiainen kehottaa suosimaan pikkulintuja, kuten pääskyjä, tervapääskyjä, kivitaskuja ja kirjosieppoja, jos haluaa vähentää paarmoja ja kärpäsiä navetan läheisyydessä.

Laidunnus monimuotoisuudenluonnon ylläpitäjänä

Tilalla luovuttiin karjasta 1960-luvulla, ja alueet päätyivät joko tehoviljelyyn tai met sittyivät. 1990-luvun taitteessa tilalle saa pui pitkästä aikaa taas karjaa, ja vähitellen vanhoja niittyjä päästiin ennallistamaan. Emolehmien ja nuorkarjan laidunnuksen

TiaisenlinnuistakutenmonimuotoisuudenuuttakeskustellenMaastokierroksellamaatalousluontoon.tutustumaanviljelijöidenjakokoonnutaanLumotaito-maastovalmennuksissaasiantuntijoidenaiheestakiinnostuneidenkanssaesimerkkitiloillemonimuotoiseenjaetaanosaamistajaopitaanpäivänteemanmukaisistaosasista,maatalousympäristönasiantuntijaJuhaopastamana.

myötä kasvillisuus muuttui monipuolisek si ja hyönteisten määrä kasvoi. Luonnon monimuotoisuudelle ja etenkin perinne biotooppien lajistolle karjatalous on ääret tömän

Lopuksitärkeää.tulemme avoimelle erilaisten niittyjen laidunkokonaisuudelle. Ryhmä hajoaa tutkimaan kasveja ja hyönteisiä. Lin

TEKSTI: KATRIINA KOSKI JA LAURA JÄNTTI KUVAT: KATRIINA KOSKI

Hakamaan maisemanhoitajat. Lehmien lannassa viihtyvät lantakuoriaiset vähentävät lannan kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti kaivaessaan sitä maan sisään. Ne ilmastavat ja pilkkovat lantaa ja vähentävät näin lannasta aiheutuvia metaanipäästöjä.

nut ovat hiljaisia, mutta laitumelta kantautuu muun muassa niittykirvisen ja pajusirkun ää net. Laaja niittyalue tarjoaa tutkittavaksi mo nenlaisia elinympäristöjä: kuivia ketoja, tuo reita niittyjä, rantaniittyjä ja tulvaniittyjä. Kahlaajia emme näe, koska kasvillisuus peit tää lähempänä rantaa olevat matalammat lai tumet. Kasvien tunnistuksessa apuna käytetään puhelimeen ladattavaa sovellusta. Onneksi mukana on myös asiantuntijat, jotka kertovat, onko sovelluksen ehdottama laji oikea.

Luonnon lisämaustettamonimuotoisuudestapalveluihin

Paluumatkalla keskustelemme erilaisista ta voista hyödyntää luonnon monimuotoi suutta tilan tuottamissa palveluissa. Tarjolla onkin monipuolisesti erilaisia kursseja, leiri kouluja, piknikkejä perinnebiotoopeilla ja ti lakierroksia. Kaikessa toiminnassa painote taan tilan historiaa, maisemaa ja luonnon monimuotoisuutta.Päivänaikanatunnistimme ja kirjasimme lä hes sata ruohovartista kasvia ja lisäksi lukuisia lintuja, hyönteisiä ja puita.◀

Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina Lumotaitohankkeessa sekä ProAgria Etelä-Suomessa ja MKN maisemapalveluissa. Lue lisää: proagria.fi/hankkeet/ lumotaito

TEKSTI: ANNA KUJALA KUVAT: NOORA MANTERE

sertifioidustiLuonnonlaidunlihaa

Kosken kartanolle on luonnonlaidunlihaa.naudanlihasertifikaattiIP-järjestelmänluonnonlaidunlihasertifikaatti.Suomessaensimmäisenämyönnettymukainentakaa,ettämyytäväontodennetusti

Kosken kartanon Fredrik von Limburg Stirum on tekemäs sä hukkakaurakierrosta ja eh tii samalla kertoa tilan tista.luonnonlaidunlihasertifikaauudesta

– Suomessa IP-sertifiointi on ollut käytös sä puutarhapuolella, mutta Ruotsissa on jo useamman vuoden ajan sertifioitu muuta kin alkutuotantoa. Meille myönnetty serti fikaatti on IP Sigill Nauta & Maito, jossa li sävalintanaLuonnonlaitumillaluonnonlaidunliha.tarkoitetaan peltojen ulkopuolisia alueita, joilla karja laiduntaa. Luonnonlaitumia ei lannoiteta eikä muo kata, niitä hoidetaan laiduntamalla ja niit tämällä. Lajistoltaan arvokkaimmat luon nonlaitumet ovat perinnemaisemia.

Kosken kartano sijaitsee Salossa, ja pää tuotantosuunta on herefordkarjan luomuli ha. Tilalla on noin 80 hehtaaria luonnonlai tumia ja reilu 200 nautaa.

– Panostamme premium-luokan lihaan ja olemme tuotteistaneet tuottamaam me lihaa 1990-luvulta lähtien. Nyt myön netty sertifikaatti on jatkumoa tälle työlle – eräänlainen lisäsinetti, että tuotantom me edistää luonnon monimuotoisuutta ja eläinten hyvinvointia, isäntä kertoo.

Kosken herefordkarjakartanonlaiduntaa muun muassa joenrantaniittyjä.

vimme vaimoni Helenan kanssa läpi kaikki vaadittavat kriteerit ja teimme tarvitta vat muutokset tuotantoon. Toivoisin, että neuvontajärjestöt tulevaisuudessa tarjoaisi vat apua sertifiointia hakeville tiloille, von Limburg Stirum sanoo.

Sertifikaatti vaatii myös yksityiskohtai sen, jatkuvan dokumentaation tuotannosta.

– Siinä jouduimme petraamaan, vaik ka meillä luomussa aiemminkin oli tark ka kirjanpito verrattuna tavanomaiseen tuotantoon.

Sertifiointikriteerit ovat laajat ja koskevat paitsi eläintuotantoa myös esimerkiksi pel toviljelyn vaikutusta vesistöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.–Olihanseaikapaksu pinkka dokument teja, joka piti käydä läpi. Ennen ulkopuo listen auditoijien kutsumista paikalle kä

Laki vastaan laki IP-standardin sertifioinnin taustalla on ruotsalainen yritys, ja sertifikaatin kriteerit vastaavat Ruotsin lainsäädäntöä.

– Sekä eläinsuojelu- että ympäristölain säädännössä on eroja maiden välillä. Esi merkiksi Ruotsissa vaaditaan, että kaikki

naudat on tarkastettava päivittäin, kun taas Suomessa ei vaadita jokaisen eläimen fyy sistä tarkastamista joka päivä. Joskus luon nonlaitumet sijaitsevat hankalassa paikassa, vaikkapa saaressa, joten tämä vaatimus voi teettää lisätyötä. Mekin olemme joutuneet uudelleen priorisoimaan, jotta täytämme tämän vaatimuksen, von Limburg Stirum mainitsee

Luonnonlaidunlihasertifikaattiesimerkkinä. vaatii, että vähintään puolet tilan laidunpintaalasta on luonnonlaitumia ja että vähintään puolet ajasta, jonka nauta on laitumella, sen on oltava luonnonlaitumella. Kosken karta nolla sonnit eivät ole mukana sertifioinnis sa, koska ne eivät kulje luonnonlaitumilla toisena kesänään. Sonnien lihaa ei myös kään myydä luonnonlaidunlihana.

– Kukaan viljelijä ei halua lisää byrokra tiaa, mutta minulla on aito halu edistää

luonnonlaidunlihantuotantoa ja tunnet tavuutta. Toimin myös Luonnonlaidunli han tuottajat ry:n puheenjohtajana. Uskon, että sertifikaatilla voidaan lisätä kiinnos tusta luonnonlaidunlihan kulutukseen ja tuotantoon, ja näin saadaan lisää luonnon laitumia, mikä edistää luonnon monimuo toisuutta merkittävästi. Kun karja saa ra vintonsa muualta kuin viljellyiltä pelloilta, pellot jäävät elintarvike- ja talvirehutuotan toon. Tämä edistää tasapainoista tuotantoa ja maamme huoltovarmuutta, von Limburg StirumIP-sertifiointiuskoo. on mahdollista myös lam paan luonnonlaidunlihalle. ◀

• tillval-naturbetskottoch-regler/not-och-mjolk/ruotsiksi:luonnonlaidunlihasertifikaatista•puutarhaliitto.fi/ip-sertifiointiPuutarhaliiton•lyhyesti•tarkastettavaksijokatekeetoinentekeeriippumaton•jakestävästäympäristövastuullisuudesta,Merkkielintarvikkeille•käyttäämukaisetSigill-•toimiiedustajanaKvalitetssystemmyöntääLuonnonlaidunlihasertifikaatinruotsalainenSigillAB,jonkaSuomessaPuutarhaliitto.SertifioinnitovatIP-standardintailisävalintatasonjaantavatoikeudenSigill-merkkiä.Sigill-merkkimyönnetäänjakukille.kertootuotannontuotantotavastatuoteturvallisuudesta.Sertifikaattiedellyttää,ettäsertifiointiyritysauditoinnintilallejokavuosi.Välivuonnatilaomavalvontaraportin,toimitetaansertifioijille.Sigill-merkistäjasertifioinnistasuomeksi:www.sigill.fiOhjeitahakemiseensivuilta:www.Lisätietojawww.sigill.se/omraden-selviytymisenpienempienjakasvilajinehkäiseekasvustonKarjamonimuotoisuudelle.ovatLuonnonlaitumettärkeitäluonnonpitäälaiduntamallamatalana,mikäjonkintietynrunsastumistamahdollistaanäinkasvilajienkilpailussa.

Kirjoittaja on maataloustoimittaja. Artikkelia varten haastateltiin myös WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpelaa

Mikä sertifikaatti?

Pyhäjoen Parhalahdella sijait sevan Rautalan tilan isäntä, Toni Kippola ei ole koskaan sulkenut silmiään uudistuksil ta. Tuorein esimerkki on syk syn aikana käyttöön otettava emolehmäpihatto, joka on räätälöity sekä toiminnoiltaan että pohjaratkaisultaan luo mutilan tarpeisiin. Satapaikkaisen pihaton myötä tilan karjanhoito ja merkittävä mää rä töistä siirtyy muutaman kilometrin pää hän entisestä.

– En ole koskaan ollut pikapyrähdysten mies, joten pihattoakin suunniteltiin use ampi vuosi. Toimintasuunnitelmat tehdään portaittain ja sen verran väljästi, että suun taa voidaan tarvittaessa muokata ja jopa muuttaa. Mahdollisuus korjausliikkeisiin on yksi tärkeimmistä pärjäämisen avaimis ta, Kippola luonnehtii.

Sata hehtaaria luonnonlaitumia Vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana Toni Kippola on luonut Rautalan tilasta esi merkillisen luomutilan.

– Olen lähtenyt lähes tyhjästä liikkeelle. Perikunnalta vuonna 1995 ostamani koti tila oli pieni, mutta elävä. Peltohehtaarei ta oli kahdeksan, lampaita karsinallinen ja metsääkin nimellinen määrä. Tämä riitti kuitenkin alkuun, sillä taustalla oli nuoren miehen into ja vahva maamiehen palo.

Ensimmäiset kymmenen vuotta hän hankki päätoimeentulonsa metalli alan komennushommista ja pyöritti hei nän- ja viljanviljelyyn painottuvaa tilaa sivutoimisesti.–Näinsain luotua toimivat raamit tule vaan ja aikaa miettiä, miten ja millä aika janalla tilaa kannattaa kehittää eteenpäin, isäntä luonnehtii tyytyväisenä.

Vuonna 2012 Rautalan tila siirtyi sekä karjan että peltojen osalta luomutuotan toon. Myös pinta-alaa ryhdyttiin kasvatta maan reippaammalla tahdilla, ja vuodesta 2016 lähtien tilan pelloilla on keskitytty kokonaan nurmiviljelyyn.

– Viljelyksessä on tällä hetkellä noin 200 hehtaaria, ja tämän lisäksi karjalle on tar jolla sadan hehtaarin verran luonnonlaitu toimii

Rautalan luomutilalla on satapäinen emolehmäkarja. Valtarotuna toimii rauhallinen ja hyvänä laiduntajana tunnettu hereford.

mia. Kokemukseen pohjautuen voin sanoa, että luomu sopii emolehmätuotantoon to della hyvin. Tuotantomallia tukevat mo net asiat ja erityisesti helpompi ruokinta. Nurmialaa ei tarvitse uusia usein, ja tuotan topanoksia keventää myös se, että emoleh mille soveltuu hieman karkeampikin rehu. Lisäksi rantamailla olevat luonnonlaitumet tarjoavat läpi kesän luonnonruokaa, ja sii nä samalla emot huolehtivat myös alueen maisemanhoidosta.

Lanta parempaan kiertoon Navettainvestoinnin myötä Rautalan tilal la noustaan myös tuotannon suhteen uudel le tasolle. Kippolan mukaan avaimet käteen -periaatteella toteutettu emolehmäpihatto on rakennettu luomuehdot huomioon otta en ja tulevaisuutta ajatellen.

– Nyt saamme koko karjan saman ka ton alle, ja tarvittavat toiminnot on nipu tettu ympärille. Pohjaratkaisu on väljä, va loisa ja viihtyisä. Toimivuutta tukee lisäksi tilojen selkeys. Satapaikkaisen emohallin lisäksi pihatosta löytyy tilat myös kahdel lekymmenelle hieholle sekä neljälle siitos sonnille. Eläinten hyvinvointia lisäävät lisäksi sairaskarsinat sekä reilut tilat vasi koille

Pihattoonvasikkapiiloineen.onsuunniteltu riittävästi tilaa, valoa sekä lämmitettäviä juoma-astioita, kuten luomusäännökset edellyttävät.

– Emohallissa täytyy olla tietty määrä va loa, ja tämä saatiin toteutettua ilman ikku noita rakolautasysteemillä. Käytännössä jo kaisen seinälaudan välissä on kahdeksan millimetrin rako. Eläinten hyvinvointia li säävät myös parsimatot, reilut tilat sekä va paa kulku ruokintapöydälle. Tilakeskuksen ympärillä on riittävästi tilaa myös mahdol lisia laajennuksia ajatellen. Uuden navetan myötä myös karjanlannan käyttö tehostuu, kun kaikki saadaan talteen ja paremmin kiertoon, isäntä kertoo tyytyväisenä.

Omavaraisuutta kannattaa kehittää Monenlaiset viljelykaudet nähneenä Toni Kippola lyö edelleen rumpua luomutuotan non puolesta.

– Luomulla on aina oma paikkansa suo malaisessa tuotannossa. Vaikka satotaso on perinteiseen nurmiviljelyyn verrattuna pie nempi, niin kylvöjä on mukava tehdä, kun ei tarvitse käsitellä kemiallisia lannoitteita.

Toni näkee luomutuotannossa myös eteenpäin kantavia mahdollisuuksia.

– Omavaraisuus on asia, jota kannattaa tukea ja kehittää. Omalla tilallani omava raisuusaste on korkea, ja hyvä niin, sillä tä män ansiosta olen pystynyt kehittämään toiminnan ympärille kestävän perustan. Pe riaatteeni on, että kaikkia munia ei kanna ta latoa samaan koriin. Jokaisella tilalla tu lee olla niin sanottu näkymätön laskuvarjo myös mahdollisia notkahduksia ajatellen.

Emolehmien lisäksi Kippolan vuo si täyttyy koneurakoinnista ja metsäta loudesta. Talousmetsän lisäksi tilalla on myös suojelukohteita sekä kolme erillistä maanottoaluetta.–Osallistunja teen paljon myös itse, sil lä oma osaaminen on maaseutuyrittäjyyden parhaimpia pelastuslauttoja. Pidän myös tärkeänä, että tilan velkataakka pysyy koh tuuden rajoissa. Jo alussa tein itselleni sel väksi, että investoinnit tehdään vain tar peen, ei tavan mukaan. ◀

Satapaikkainen emolehmäpihatto on räätälöity sekä pohjaratkaisultaan että toiminnoiltaan luomutilan tarpeisiin. Uuden pihaton kokonaisala on noin 3 000 neliötä ja kustannusarvio noin 800 000 euroa.

Luomupihatossa täytyy olla riittävästi tilaa ja valoa. Toni Kippola kertoo, että pihatossa ei ole ikkunoita, vaan tilaan saadaan riittävästi valoa oviaukoilla sekä rakolautaseinillä.seinien

Luomumaidosta jäätelöä Koivikolla

Koivikon kartano sai maidonjalostajan lähelle, kun Minna Kaasalainen siirsi MyIceDjäätelötehtaansa Suonenjoelta Kiteelle.

Koivikon entisen maatalousop pilaitoksen suurkeittiöstä lei juu makea tuoksu. Siellä teh dään jäätelöä kuin viimeistä päivää kesän jäätelömarkki noille. Jäätelötehdas työllistää neljä henkilöä. Tavoitteena on valmistaa kuluvalle kesälle 400 kiloa kermajäätelöä, joka markkinoidaan lähialueen ravintoloil le ja Koivikonkahviloille.kartanon

tuottamalle luomumaidolle lisäarvoa pai kallisesta jalostuksesta.

tuli tunnetuksi viime kesänä Linnanmäel lä myydystä vegaanisesta pehmytjäätelöstä.

luomumaitotilan

isäntä, toimitusjohtaja Pekka Partanen lu sikoi suuhunsa suklaajäätelöä ja on erittäin tyytyväinen sen makuun. Partasella on ol lut pitkään toive saada Koivikon kartanon

– Nyt eletään murrosta luomutuotannos sakin. Olen viimeiset kymmenen vuotta suunnitellut tähän jalostustoimintaa. Omat rahkeet eivät kaikkeen riitä, joten meijeri alan yrittäjää tähän on haettu. Entisen kou lukeittiön omistus ratkesi viimeinkin siten, että saatoimme ottaa siihen yrittäjän vuok ralle, Partanen Keski-Karjalankertoo.kehitysyhtiö Ketin yri

tysneuvoja Päivi Karhunen toimi linkki nä kuopiolaisen By Maitola Oy:n toimitus johtaja Minna Kaasalaisen ja kiteeläisen Partasen välillä. Kaasalaisen MyIceD-yritys

Merkittävä osa Kaasalaisen yrityksen jää telöistä on kuitenkin lehmänmaidosta ja kermasta valmistettuja. Niinpä maitotilan naapuruus oli houkutteleva tekijä, kun hän siirsi yrityksensä Kiteelle.

Käsityöläisjäätelöä montaa makua Luomumaito ja -kerma ovat Kaasalai sen mielestä erinomainen pohja hyvälle käsityöläisjäätelölle.–Luomumaidolle ei tehdä jäätelön val mistuksessa mitään muuta kuin pastörointi eli kuumennus 85 asteeseen. Maidon raken

Vasta jäätelökoneesta ulos tullut suklaajäätelö maistuu Pekka Partaselle ja Minna Kaasalaiselle.

ne säilyy luonnollisena, kun sitä ei homo genoida. Esimerkiksi luomumaidosta tulee erittäin hyvä vaniljajäätelö, kun sen tekee aidosta vaniljasta, Kaasalainen kertoo.

Jäätelön maku ja rakenne ovat keittiö mestarin koulutuksen saaneelle Kaasalai selle hyvin tärkeitä asioita. Makuja uudel la jäätelötehtaalla on erittäin paljon, ja niitä kehitellään koko ajan lisää.

– Pekka on ollut meillä makutuomarina, Kaasalainen naurahtaa.

Erityisen hyvin Partaselle maistui suk laajäätelö, johon oli tullut kolminkertainen annos suklaata.

Luomun tiukat vaatimukset hiertävät Partanen toivoo, että tilan luomumaidosta valmistettaisiin jossain vaiheessa luomuser tifioitua jäätelöä. Koivikolla olisikin hyvät mahdollisuudet tuottaa luomujäätelöä, on han luomumaitoa tarjolla runsain määrin ja lähistöllä useita luomumarjatiloja. Kaa salaisella ei ole kuitenkaan tarkoitus tehdä luomusertifioitua jäätelöä.

– Toki jäätelöihin tulee maininta, että se on valmistettu Luomusertifioidussaluomumaidosta.jäätelössä kaiken pi tää olla luomua, myös sokerin ja maustei den. Nyt luomusokerin saaminen ei ole yk sinkertaista, ja hinta on melkoinen. Myös

luomumarjat ovat kalliimpia kuin tavan omaisesti viljellyt, Kaasalainen luettelee. Hänen mukaansa täysin luomusertifioidun valmiin tuotteen hinta tulisi niin korkeak si, että kuluttajat eivät välttämättä haluaisi sitä ostaa.

Vegaaninen jäätelö kauramaidosta Viime kesänä Kaasalainen myi 150 kiloa vegepehmytjäätelöä. Sitä on myynnissä Lin nanmäellä tänäkin kesänä.

– On paljon sellaisia lapsia, jotka eivät voi syödä tavallista jäätelöä maito- tai muna-al lergian vuoksi. Kauramaidosta valmistettu vegaaninen jäätelö sopii heillekin, Kaasalai nen kertoo vegaanisen jäätelön alkuideasta.

Myös vegaanista, kauramaidosta tuotet tua pehmytjäätelöä valmistetaan Kiteellä.

– Minulle on tärkeää se, että kaura on vil jelty Suomessa. Haluan tukea suomalaista maataloutta, Kaasalainen korostaa.

Kauramaito tulee Fazerilta. Partanen suh tautuu nihkeästi viljaproteiinituotteisiin.

– Ne ovat hyvin voimakkaasti prosessoi tuja, mutta jos kuluttajat haluavat sitä, niin sitten pitää Maitoproteiiniallergikoilletehdä. voi olla mah dollista saada myös maitopohjaista jäätelöä.

– Puhoksessa oli pienmeijeri, joka valmis ti tuotteita lehmiemme A2-maidosta. Kar

jamme brown swiss -rotuiset lehmät tuotta vat sitä. On kokemusta siitä, että A2-maito on soveltunut myös maitoproteiiniallergi asta kärsiville, Partanen kertoo.

A2-maitoa lypsävät lehmät lypsettiin erikseen meijeriä varten. Määrät olivat pieniä.Partanen uskoo, että A2-jäätelöäkin on vielä mahdollista tehdä Koivikolla. ◀

TEKSTI: VEERA NAUKKARINEN

Maan viljelijöidenhuippuosaajatkasvukunnonavuksi

Viime keväänä joukko kasvintuotannon neuvojia valmistui maan kasvukunnon huippuosaajiksi MAANEUVO -koulutuksesta. Näiltä neuvojilta kannattaa kysyä, jos maan kasvukuntoon liittyvät asiat mietityttävät.

MAANEUVO-valmennus toteutettiin monimuotoopiskeluna. Käytännön peltopäivät ja harjoitukset olivat tärkeässä roolissa kurssilla.

Mpohjallasilaisellahin,neuvojientoiAANEUVO-valmennuskaivattujavälineitätyökalupakkeivaikkamonellakursolijoennestäänvuosikymmen ten työkokemus. Neuvojat kertovat olevan sa tyytyväisiä kurssin kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan.–Olenollutmaan rakenneasioiden ja vil javuuden parantamisen kanssa tekemisissä kohta 30 vuotta. Siitä huolimatta sain kurs silta paljon eväitä. Erilaiset laskurit ja muut työkalut jäävät varmasti käyttöön, kertoo ProAgria Etelä-Suomessa työskentelevä Kaija Hinkkanen.

– Kurssin suurin anti oli saada kokonais kuva siitä, mitkä kaikki asiat maan raken teeseen, kasvukuntoon ja hyvinvointiin vai kuttavat, kertoo Pekka Terhemaa ProAgria Etelä-Suomesta.–Moniaihe oli ennestään tuttu, mut ta kurssin myötä sain kaikkeen tekemi seen paljon uusia työkaluja, kuten erilai sia laskentapohjia. Nyt hienot ajatukset konkretisoituvat sanoiksi ja parhaimmil laan luvuiksi, sanoo Elomestari Oy:n Petri Leinonen , joka toimii myös Luomuliiton mentorina.

Peltojen vesitalous haastaa monia Erilaiset maan kasvukunnon haasteet ovat yleisiä maatiloilla. Ongelmia voi ai heutua erityisesti huonosti toimivasta vesitaloudesta.–Vanhastasalaojituksesta ja suurien ko neiden käytöstä seuraa helposti noidanke hä. Rengaspaineet voivat olla todella suuria, ja esimerkiksi puimurin aiheuttama kuor mitus saattaa yllättää. Ja kyllähän nämä sään ääri-ilmiöt haastavat vesitaloutta ko vasti, Kaija Hinkkanen listaa.

– Oja on pellon äiti, vertaa Petri Leinonen. – Vesitalouden parantamiseen ei voi ostaa korjaussarjaa kaupasta, vaan työ on tehtävä itse, hän Luomutuotannossajatkaa. viljelykiertovaatimus edistää maan kasvukuntoa, mutta luomu ei kuitenkaan takaa hyvää maan rakennetta.

KUVAT: SÄDEHARJU

– Luomussa on viljelykierto joka tapauk sessa, joten tiivistymisriskit ovat vähän pie nempiä. Myös luomutiloilla käytetään isoja koneita ja on maan kuivatusongelmia, jo ten haasteiden kirjo on ihan samanlainen kuin tavanomaisillakin tiloilla, kertoo Pek kaNeuvojatTerhemaa.muistuttavat, että maan kas vukunnon ongelmat ratkaistaan aina lohkokohtaisesti.

Maan hoito on tavoitteellista työtä Maan kasvukunnon parantamiseksi on tun nistettava kasvukunnon ongelmat, suunni teltava tarvittavat muutokset toimenpitei siin ja seurattava muutosten vaikutuksia.

– Maan kasvukunnon eteen on tehtävä töitä, ja ennen kaikkea asian on oltava mie lessä silloin, kun tehdään viljelytoimiin liit tyviä päätöksiä, Kaija Hinkkanen toteaa.

– Jokaisella tilalla pitäisi olla suunnitel ma siitä, mitä täytyy lähteä muuttamaan. Jollain toimenpiteellä voi aloittaa, ja myö hemmin lisätä toimenpiteiden valikoimaa. Käytäntö muodostuu pikkuhiljaa, Pekka Terhemaa opastaa.

– Maan hoito on erittäin mielenkiintoista. Siihen kannattaa syventyä, hän kannustaa.

MAANEUVO eli Kestävä maaperän hoito ja hiiliviljely laajasti käyttöön tutkimustie don ja neuvonnan avulla -hanke on Baltic Sea Action Groupin, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Suomen ympäristökes kuksen (SYKE) sekä ProAgria Etelä-Suomen vuosina 2019–2022 toteuttama hanke, jos sa kehitetään maan kasvukuntoon liittyvää neuvontaa ja tutkimustiedon jalkauttamis ta. Hanketta rahoittaa Maa- ja vesiteknii kan tuki ry. ◀

Kirjoittaja työskentelee suunnittelijana Baltic Sea Action Groupissa.

valmistuneetMAANEUVO-koulutuksestaneuvojat:

Henna Aapro, ProAgria Etelä-Suomi (tavanomainen, luomu)

Kaija Hinkkanen, ProAgria Etelä-Suomi (luomu)

Jari Huikuri, ProAgria Itä-Suomi (tavanomainen, luomu)

Alma Lehti, ProAgria Länsi-Suomi (tavanomainen, luomu) vanhempainvapaalla

Petri Leinonen, Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu (luomu)

Netta Leppäranta, ProAgria EteläSuomi (tavanomainen, luomu)

Riikka Mäkilä, ProAgria Länsi-Suomi (tavanomainen, luomu)

Juhani Peltola, ProAgria KeskiSuomi (tavanomainen, luomu)

Maarit Partanen, ProAgria Itä-Suomi (tavanomainen)

Aila Riikonen, Wikli Group Oy (tavanomainen)

Marika Sohlo, ProAgria Oulu (tavanomainen, luomu)

Pekka Terhemaa, ProAgria Etelä-Suomi (luomu)

Jari Tikkanen, ProAgria Keski-Pohjanmaa (tavanomainen, luomu)

Pirkko Tuominen, ProAgria ItäSuomi (tavanomainen, luomu)

Elina Valkeinen, ProAgria Etelä-Suomi (tavanomainen)

Erkki Vihonen, Lyckegård Finland (tavanomainen, luomu)

Maan havainnointiin.maan-korttiarviointiaistinvarainenrakenteen(MARA)onyksityökalukasvukunnon

TEKSTI: PÄIVI KURKI KUVA: ELINA NURMI

Kuusen hautomokuoresta apua maan kasvukunnon ylläpitoon

Kuusivaneritehtaan sivutuotteena syntyvää hautomokuorta testattiin luomutuotannossa lupaavin tuloksin. Suuri hautomokuoren ja puuta polttavan voimalaitoksen pohjatuhkan levitysmäärä yhdessä käytettynä paransi luomukevätvehnän sadontuottoa levitystä seuraavana vuonna.

Suomessa hikeviä kivennäis maita on yli puolet peltoalasta, Itä-Suomessa yli 80 prosent tia. Varsinkin karkeilla kiven näismailla orgaanisen ainek sen säännöllinen lisääminen parantaa maan ravinteisuutta ja maan kas vukuntoa, kun ravinteiden kiinnityspaikat maahiukkasten pinnoilla siten lisääntyvät. Myös saves pidättää ravinteita, mutta näillä mailla sitä ei juuri ole. Karjanlannan saata vuus on vähentynyt, ja muut orgaanisen ai neksen lähteet ovat tarpeen.

Hautomokuori on kuusitukkien hauto moaltaista saatavaa kuori- ja maa-ainesta sisältävää materiaalia. Vanerin raaka-ai neena käytettävää kuusta liotetaan läm

pimässä vedessä, mikä irrottaa kuorta. Kuoriaines kuivataan, murskataan ja seu lotaan levityskelpoiseksi. Sitä voi käyttää peltoviljelyssä ja viherrakentamisessa sel laisenaan tai pohjatuhkaan sekoitettuna. Tuote löytyy Ruokaviraston luomutuo tantoon soveltuvien lannoitevalmisteiden luettelosta.

Hiilipitoinen hautomokuori hajoaa hitaasti

Hautomokuori sisältää noin 80 prosenttia orgaanista ainetta, pH on 5,7–6,0. Hiili–typ pi -suhde on korkea, 78, eli tuote hajoaa hi taasti ja kuluttaa hajotessaan typpeä. Levi tysmäärä 20 tonnia hehtaarille sisältää noin 40 kiloa kokonaistyppeä, josta liukoista on

2 kiloa. Kokonaisfosforia tulee keskimäärin 3,2, kaliumia 10 ja rikkiä 6 kiloa.

Voimalaitoksen pohjatuhka on puun tuh kaa, jonka pH on 12 ja neutralointikyky on 23,1 %. Se soveltuu taittamaan hautomo kuoren happamuutta. Levitysmäärä 3 ton nia hehtaarille sisältää fosforia 10,5, kaliu mia 69 ja kalsiumia 36 kiloa.

Myönteisiä tuloksia levitystä seuraavana vuonna Mikkelissä Luken pelloilla testattiin hau tomokuorta vuosina 2017–2018 luomuke vätvehnällä (Wellamo). Maalaji oli multava karkea hieta, jonka viljavuus oli tyydyttävä ja pH 6,2. Kevätvehnä kylvettiin kahtena vuonna peräkkäin samalle paikalle viidelle koekäsittelylle. Vehnä lannoitettiin ensim mäisenä vuonna Agralla (25 kg N/ha) ja toi sena Arvolla (70 kg N/ha).

Hautomokuoren ja pohjatuhkan kertale vitys paransi sekä kevätvehnän satoa että laatua. Eroa ei näkynyt vielä levitysvuon na. Seuraavana vuonna havaittiin parempi tulos sadon määrässä, typen otossa, viljan valkuaispitoisuudessa, 1000 siemenen pai nossa sekä hehtolitrapainossa. Tilastoana

Hautomokuori Pohjatuhka Koejäsen Koekäsittely Yhteensä t/ha Yhteensä t/ha

1 Verranne Ei maanparannusaineita 0 0

2 HK 2017 Hautomokuori 40 t/ha vain 2017 40 0

3 HK+PT 2017 Hautomokuori 40 t/ha + pohjatuhka 4 t/ha vain 2017 4

4 HK 2017 & 2018 Hautomokuori 40 t/ha sekä 2017 että 2018 0

5 HK+PT 2017 & 2018 Hautomokuori 40 t/ha + pohjatuhka 4 t/ha sekä 2017 että 2018 8

Luke Mikkelin kokeen koejärjestely. Hautomokuori levitettiin keväällä. Kaikki käsittelyt saivat saman lannoituksen. Ruuduilla, joille maanparannusaineita levitettiin vain vuonna 2017, seurattiin jälkivaikutusta vuonna 2018.

tuhkan kalkitusvaikutuksen kautta. Tuh kassa tulee maahan myös hivenaineita, joi ta tyypillisesti karkeilta kivennäismailta puuttuu. Ravinnesuhteita tulee seurata levi tysten jälkeen. ◀

Tulokset on tuotettu Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittamissa Peltohavainto- ja HIHAT- sekä kansainvälisessä EFSOA-hankkeessa ProAgria Etelä-Savon, Luonnonvarakeskuksen, viljelijöiden ja UPM Plywood Ristiinan vaneritehtaan yhteistyönä.

Kirjoittaja toimii tutkijana Luonnonvarakeskuksessa.

lyysien mukaan pelkällä hautomokuoren käytöllä ei ollut vaikutusta sadon määrään tai laatuun näin lyhytkestoisessa kokeessa. Sato ja laatu ei eronnut verranteen sadosta. Kuidun hajotusprosessi on hidas ja riippuu maan mikrobiologisesta aktiivisuudesta, kosteusoloista, ravinnesuhteista ja käytet tävissä olevan typen määrästä. Pohjatuhka paransi kasvuoloja ja sillä näytti olevan po sitiivinen yhteisvaikutus hautomokuoren ja orgaanisten lannoitteiden kanssa.

Maan kasvukunto paranee, kun mikro beilla on ruokaa. Kuitua hajottavat maa mikrobit tarvitsevat typpeä toimiakseen. Jos suuri kuitumäärä alkaa hajota nopeasti, se voi verottaa sadonmuodostusta. Kokeessa pelto oli kasvipeitteinen kuoren kevätlevi tykseen saakka. Kasvipeite pidätti ravintei ta, myös typpeä, kevätvehnän ja maamikro bien käyttöön. Paras kuoren levitysaika on, kun hajotustoiminnalle on typpeä. Hyvä vaihtoehto olisi viherlannoitusnurmen pin taan jo aiemmin kasvukaudella tai viimeis tään typpeä sitoneen kasvuston muokkauk senPohjatuhkaayhteydessä.

ei aina tarvita. Maltillinen kuoren levitysmäärä (20 tonnia hehtaaril le) muutaman vuoden välein ei tuo happa muusongelmaa, jos peltomaa on muutoin kunnossa. Liian korkeita maan pH-arvoja alentamaan tarvittaisiin varsin suuria mää riä kuorta. Jos maan pH on alhainen, kuoripohjatuhkaseoksella tilannetta voi korjata

Hautomokuoren ja pohjatuhkan yhteislevitys (HK+PT 2017) lisäsi sekä jyväsatoa että typenottoa levitystä seuraavana vuonna 2018.

Hautomokuori levittyy helposti kuivalannan levityslaitteilla.

Kaliumvarojen säätyjako –kuuluvatko peltosi aatelisiin vai köyhälistöön?

Onko pelloiltasi määritetty varastokalium? Entä oletko käyttänyt saatua

moreenejatietoinen,KaliumtilanteestalottoarvonnansuhteenMaanlannoituksenvarastokaliumtulostasuunnitteluun?luontaistenkaliumvarojenvoitkuulualuontoäidinvoittajiintaihäviäjiin.kannattaaollaviljelisittenpohjoisentaietelänsavimaita.

Maa-analyysin tutut vilja vuusluvut toimivat lan noituksen perustana. Analyysissä tehty maan uuttaminen kuvaa kasvien kykyä ottaa maasta ravin teita käyttöönsä. Tämä toimii varsin hyvin useimmilla ravinteilla, mutta poikkeuksia kin on. On todettu, että viljavuuskalium ei aina kuvaa luotettavasti sitä kaliumin ko konaismäärää, joka on kasvien saatavilla maaperästä. Maan hidasliukoisen kaliumin huomioiva varastokaliummääritys onkin pysyvämpi kaliummittari. Ollaanko varas tokaliumin suhteen köyhällä (500 mg /l tai alle) vai vähintään tyydyttävällä maaperällä (600 mg /l tai enemmän), on tärkeä kysymys lannoitusta tarkennettaessa.

Savimaat aatelistoa

Varastokaliumin määrä yleensä lisääntyy maa-aineksen muuttuessa hienommaksi. Savimaissa on erityisen paljon kaliumia. Varastokaliumia voi olla yllättäen myös karkeissa kivennäismaissa, jos maa-aines koostuu helposti rapautuvasta kiillemine raalista. Kaliumvarojen köyhälistöön voi sen sijaan luokitella ison joukon karkeita

KasvilajitKarjalainenSoile

ja satotavoite vaikuttavat kaliumtarpeeseen.

Kasvustojen havainnointi ja analysointi voi paljastaa kaliumpuutoksen.

LeppävuoriHeikki

Hiesusavea heti karkeaa hietaa sisältävän juuristovyöhykkeessä.selvittää,kaliumvaratalapuolella.muokkauskerroksenPohjamaankannattaajosmaalajivaihtuu

kivennäismaita, jotka koostuvat maasälväs tä tai kvartsista. Myös turvemaiden luokit telu on helppoa: puhdas turve ei sisällä pal jonKäytännössäkaliumia. varastokaliummääritys on luotettavin tapa selvittää kaliumtilanne, eikä pelkkään omaan arvioon maan koos tumuksesta kannata nojata. Määritys kan nattaa teettää ensin tilan tärkeimmiltä, keskenään erilaisilta lohkoilta. Analyysin voi teettää erillisenä tai ottaa lisätilaukse na tavallisiin maanäytteisiin. Varastoka liumtulos on melko pysyvä, ja analyysitu losta voidaan hyödyntää jopa 20 vuotta. Analyysikustannus, noin 25 euroa, on siten edullinen.Hyvin toimivassa maaperässä juuris to hyödyntää varsin tehokkaasti maan ka liumvaroja. Pohjamaan kaliumvarat voi vat turvata etenkin syväjuuristen kasvien kaliumin saannin varsin hyvin. Jos pellol lasi pohjamaan maalaji on eri kuin pinta maassa, kannattaa pohjamaasta ottaa oma näyte varastoravinteiden määrittämisek si ja huomioida tulos kaliumlannoitusta suunnitellessa.

Kasvusto kertoo kaliumsaannista Kasvit tarvitsevat paljon kaliumia. Kalium turvaa kasvin tasapainoisen kasvun ja ke hityksen ja lisää muun muassa viljan kor renlujuutta ja versojen kylmänkestävyyttä. Palkokasvit ovat esimerkki paljon kaliumia ottavista kasvilajeista. Kaliumin puute voi johtaa satomenetyksiin ja lako-ongelmiin. Silloin kun kaliumia on runsaasti tarjolla, kasvi ottaa sitä luksusottona niin, että ka

liumpitoisuudet voivat nousta esimerkik si eläinten ruokinnan kannalta haitallisen korkeiksi.Kaliumlannoituksen riittävyyden ja kas vien kaliumsaannin voi tarkistaa kasvusto analyysillä, sadon kivennäispitoisuuksista sekä havainnoimalla puutosoireita. Korke at kasvin kaliumpitoisuudet kertovat kaliu mia olevan tarjolla runsaasti, ellei kasvusto ole kärsinyt kuivuudesta. Matalat kalium pitoisuudet kertovat kaliumin puutteesta ja voivat tarkoittaa satomenetyksiä. Kun puu tosoireet ovat silmin havaittavissa, on sa dosta menetetty jo suuri osa.

Kaliumköyhillä mailla lannoituksella hyvät tuotot hyvissä kasvuoloissa Korkean varastokaliumin maaperällä kali umlannoitusta voi kokeilla vähentää asteit tain suositusmääristä. Kaliumköyhiksi to dettujen maiden lannoitus kaliumrikkailla lannoitteilla, kuten karjanlannalla, biotiitil la tai kaliumsulfaatilla, on perusteltua. Lan noitusta kannattaa lisätä asteittain ja an taa tarvittaessa kaliumia satotason mukaan jopa koko kaliumtarve. Satotasotavoitteen lisäksi kaliumlannoituksessa kannattaa huomioida typpilannoituksen määrä: typ peä ja kaliumia tulisi olla kasvin saatavilla lähes sama määrä. Jos satoa rajoittaa jokin muu tekijä, kuten kuivuus tai lohkon kasvu kunto, ei lisäkaliumista ole hyötyä.

Rehunurmilla jokaiselle niittokerral le tulee huolehtia riittävä kaliummäärä. Kaliumtarve on suurimmillaan toisena ja kolmantena nurmen satovuonna ja eten kin loppukesästä. Viljan olkien jättämistä

peltoon kannattaa harkita kaliumköyhillä mailla, sillä oljet sisältävät noin 75 prosent tia sadon ottamasta kaliumista.

Kaliumvarojen tarkistaminen on edulli nen tapa kohdentaa lannoitusta ja varmis taa sadon laatu sekä määrä vuosikymme niksi. ◀

Lisätietoa osoitteessa oamk.fi/katu sekä YouTubessa haulla “Pellon pientareella –Kaliumilla turvemaat tuottamaan!”.

Kirjoittaja on maaperästä ja rehukasveista innostunut lehtori ja Kaliumilla turvemaat tuottamaan -hankkeen projektipäällikkö Oulun ammattikorkeakoulussa.

MaanSuomelaRaija

kasvien korrenlujuutta ja voi vähentää lakoriskiä. Kaura lakoontui elokuussa 2020 turvemaalla kohdassa, johon ei oltu levitetty kaliumia sisältävää biotiittia.

varastokalium paljastuu vasta Kaliumanalyysissä.lisää

Pitkän linjan luomuosaaja Jukka Kivelä oli Luomuliiton osastolla kertomassa kierrätysravinteista. Juttukaverina luomutuottaja Jaana Nikkilä Savo-Karjalan luomuyhdistyksestä.

esilläluomutuotantoOmavarainenFarmarissa

Luomuliiton osasto veti Farmarissa väkeä niin kokeneista kuin uusista ja tulevistakin luomutuottajista.

oli esillä Luomuliiton osastolla. Kuvassa luomutuottaja Heli Ahonen tutkailee pakurikääpää.

Mikkelissä 30.6.–2.7. nähtiin paljon iloisia kasvoja. Luomuliiton osastolla päivystivät Saara Paavola (vas.), Brita Suokas ja Susann Rännäri.

Luomuliiton osastolla oli paikalla edustusta eri jäsenyhdistyksistä. Kuvassa Savo-Karjalan luomuyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Kämäräinen (vas.) ja Luomuliiton puheenjohtaja Janne

RännäriSusann

RännäriSusann

RännäriSusann

TEKSTI JA KUVA: MINNA TANNER

Luomuyhdistykset esittäytyvät: luomuyhdistysKainuun

Tiesitkö, että Luomuliitolla on 12 paikallista jäsenyhdistystä ympäri Suomea? Yhdistyksistä on esittelyssä tällä kertaa Kainuun luomuyhdistys.

Yhdistyksemme toimintaalue on Kainuu sekä Vaala Pohjois-Pohjanmaan puolel ta, joten myös hallituksemme koostuu eri kuntien edustajis ta. Hallituksemme jäsenistä Samuli Leinonen (Vaala) on puheenjohtaja, Vesa Hyvönen (Paltamo) rahastonhoitaja ja Minna Tanner (Kajaani) sihteeri. Muut jä senet ovat Kaisu Haataja (Kajaani), Johanna Mehtälä (Vaala), Jyrki Nykänen (Sotkamo) ja Marjo Piirainen (Sotkamo). Hallitus edus taa laajalti luomukenttää: on viljelijöitä ko tieläin- ja kasvitiloilta, neuvonnan ja ELYkeskuksen

Yhdistyksemmeedustusta.jäsenmäärä on noin 50. Määrä on vuosien mittaan jonkun verran vähentynyt luomutuottajien määrän vähen tymisen

Luomutuotannollemyötä. alueella on yleistä, että emolehmätilat ovat monesti kokonaan luomussa, mutta vain osa lypsykarjatiloista. Monella lypsykarjatilalla pellot ovat luon nonmukaisesti viljeltyjä, mutta eläimet ta vanomaisessa tuotannossa.

Nyt muutaman vuoden sisään kiinnostus luomukasvintuotantoa kohtaan on lisäänty nyt ja tuotanto on enemmän erikoistunut.

On esimerkiksi luomupuhdaskauratuotan toa sekä piensiementuotantoa ja viljelykier rossa käytetään enemmän syyskylvöisiä kas veja. Kainuussa ja Vaalassa on tyypillisesti ollut suhteessa paljon luomupeltoa.

Yhdistyksemme toiminta on muutaman vuoden ajan keskittynyt vuosikokouksen ympärille. Olemme yhdistäneet siihen esi merkiksi jouluruokailun ja ajankohtaisia tietoiskuja muun muassa maanparannus asioista sekä luomulannoituksista. Meil lä on käytössä Facebook-sivut. Pari kertaa vuodessa laitamme jäsenillemme tiedote kirjettä. Tämän kevään kirjeessä on halli tuksemme yhteystiedot. Meihin voi olla rohkeasti yhteydessä suoraan ja myös Fa cebookin kautta. Muutama vuosi sitten re päisimme ja teetimme luomulogolla Luo mutyyppi-pipot, joita olemme myyneet eri tilaisuuksissa sekä antaneet esimerkiksi uu sille jäsenillemme. Aktiivisemminkin voi simme toimia, joten otamme ideoita mielel lään vastaan! ◀

Kaikki luomuyhdistykset yhteystietoineen löytyvät osoitteesta luomuliitto.fi/ luomuyhdistykset.

Kainuun uusillepipojateetättämiäluomuyhdistyksenLuomutyyppi-onjaettuesimerkiksijäsenille.

hedelmiäPölyttäjäpäivän

Savo-Karjalan luomuyhdistys, Suomen mehiläishoitajien liitto sekä ProAgria ItäSuomi järjestivät 20.6. pölyttäjäpäivän Rääkkylässä Tero Tolvasen ja Jaana Nikkilän luomutilalla. Mehiläiset huomioidaan tilan hoidossa monessa kohtaa, mutta myös luonnonpölyttäjät hyötyvät pölyttäjille perustetuista laitumista ja pesäpaikoista. Raidat ja pajut ovat kaikille pölyttäjille erittäin tärkeitä

Jaana Nikkilä ja Tero Tolvanen kertoivat, kuinka tilan ympäristöön on ripustettu 250 linnunpönttöä luonnonmukaista tuholaistorjuntaa varten. Tiaiset toki napsivat talvella elävää ravintoa mehiläispesistä, mutta maksavat veronsa takaisin syömällä kesällä tuhohyönteisiä.

pesäpaikkoja.lisäksitarvitsevatLuonnonerakkomehiläisille.Pesäpökkelöitäpölyttäjätravintokasviensopivia

Tilalla on viisi pölytysvaunua, joilla mehiläispesiä voidaan siirtää pölytettäville lohkoille. Kuvassa Minna Nevalainen.

NikkiläJaana

SalonenAnneli

SalonenAnneli

Helppoutta ja karjankäsittelyynharmoniaa

Low stress stock handling -menetelmä tuottaa rentoja eläimiä.yhteistyöhaluisiaja

Kymmenisen vuotta sitten Riikka Ruunaniemi osallis tui koirien paimennuskurs sille, jonka kouluttajina toi mi kaksi australialaismiestä. Heidän metodinsa perustui low stress stock handling -menetelmään, jonka juuret juontavat Yhdysvaltoihin 1960–1970-luvuille.–Sainensikertaa ahaa-elämyksen, että nautoja voi käsitellä ja liikutella näinkin. Ymmärsin heti, että metodista olisi hyötyä navetassamme. Toinen silloisista koulutta jista, David Hart, on edelleen mentorim me, kertoo Ruunaniemi, jonka mies Jukka Ruunaniemi on saarijärveläisen lypsykarja yritys HRV Farm Oy:n osakas.

Menetelmä perustuu siihen, että ihmi nen oppii lukemaan eläintä ja hyödyntä

mään sen luontaisia käyttäytymismalleja ja toimintatapoja. Näin hän pystyy saavutta maan tavoitteensa, esimerkiksi siirtämään eläimen paikasta A paikkaan B.

– Apuna hyödynnetään usein paimen koiria, jotka osaavat lähtökohtaisesti lukea karjaeläimiä. Koiran käyttö ei kuitenkaan aina kuulu menetelmään. Esimerkiksi meil lä työt tehdään ulkolaitumilla koirien kans sa, mutta pihatossa siirtoja voi tehdä myös ilman koiria.

Pakoetäisyyden hallinta on kaiken A ja O Metodi kulminoituu lauma- ja pakoeläin ten pakoetäisyyden hallintaan ja siihen, kuinka sitä voi hyödyntää eläinten liikut tamiseen. Jokaisella niistä on oma pakoetäi syytensä, ja meillä ihmisilläkin on saman

Low stress stock handling -menetelmä perustuu eläinten liikuttamisessa.hyödyntämiseenhallintaanpakoetäisyydenjasenniidenKuvituskuva.

TEKSTI:

kaltainen raja. Jos ventovieras ylittää sen, koemme olomme epämukavaksi.

– Kaikkien pakoeläinten selviytyminen on perustunut siihen, että ne tarkkailevat, mitä niiden pakoetäisyyden rajalla tapah tuu. Jos menen esimerkiksi naudan pakoe täisyyden rajalle, saan eläimen huomion. Jos taas siirryn rajan sisäpuolelle, eläin ko kee painetta ja halua siirtyä minusta pois päin, Ruunaniemi selittää.

Pakoetäisyyttä hyödyntävä menetelmä kääntää hänen mukaansa eläinten käsitte lyn päälaelleen perinteiseen verrattuna.

– Normaalisti eläimiä liikutellessa ne aje taan toivottuun suuntaan. Tässä menetel mässä niille taas annetaan painetta siihen tilaan, missä niiden ei haluta olevan. Paine vapautetaan siitä tilasta, minne niiden ha lutaan siirtyvän, Ruunaniemi sanoo.

– Näin eläimistä tulee rentoja ja yhteis työhaluisia, koska ne saavat mielestään itse valita, mitä ne tekevät. Ne luottavat käsit telijään, koska niitä ei pakoteta voimalla mihinkään.

Painetta oikeaan aikaan ja paikkaan HRV Farmin navetassa menetelmää käyte tään paljon hiehojen kanssa koirien avus tuksella. Lypsylehmien parissa sitä hyödyn netään myös pelkästään ihmisvoimin.

Nautatilojen ohella metodi on laajalti käytössä lammastiloilla. Samat lait toimi vat lajista riippumatta, eli ihmisen täytyy tuntea kunkin yksilön pakoetäisyys. Sen saa

selville opettelemalla eläimen luontaiset käyttäytymismallit.Ruunaniemimuistuttaa, ettei metodin nimi ole stressitön vaan matalan stressin karjankäsittely.–Tarvittaessa eläimille annetaan aika isoakin painetta sekä ihmisen että koiran voimin, mutta ihmisen on opittava, mi hin sitä annetaan. Jos haluan esimerkiksi eläimen siirtyvän karsinasta 1 karsinaan 2, annan painetta karsinaan 1. Paine va pautetaan heti, kun on saavutettu toivottu lopputulos.Eläinpalkitaan siis lopettamalla paine ja/ tai päästämällä se omiensa luokse.

HRV Farmin tilalla on yli tuhat eläintä, joten metodin on läpikäynyt valtaisa määrä nautoja kymmenen vuoden aikana. Tulok sena saadaan hyvin käyttäytyviä eläimiä, mikä helpottaa esimerkiksi niiden siirtä mistä teurasautoon.

– Mutta ei tämä ole yhden illan juttu. Esit telemme menetelmän – samoin kuin koirat – kaikille vasikkaryhmille tietyssä vaihees sa kasvua. Siinä vaiheessa, kun eläin on teu rasauton vieressä, se on jo täysin sinut siir telyjen kanssa ja kävelee monesti itsekseen autoon, Ruunaniemi kertoo.

Eläimiä voi toki totutella menetelmään vasta aikuisiässä, kuten HRV Farmin tilalla ostoeläinten kohdalla.

– Parhaimmillaan metodin sisäistäminen eläinlaumaan on helppoa ja nopeaa. Meil lä koulutushetket laumojen kanssa ovat ly

hyitä; esimerkiksi noin viisi kertaa puolisen tuntia kerrallaan. Käytämme myös mene telmää aina kun kohtaamme eläimiä.

Terveyttä, tuottavuutta ja turvallisuutta Metodi ei ole vielä levinnyt Suomessa laajal le. Koulutusta kaivattaisiin lisää.

– Opetan itse eläinten kanssa toimivil le ihmisille menetelmän perusperiaatteita. Pyrimme myös järjestämän parin vuoden välein David Hartin karjankäsittelyklini koita, joihin voi osallistua koiran kanssa.

Ruunaniemen mielestä käsittelytavasta olisi hyötyä kaikilla eläintiloilla. Tietotai don lisäksi metodin leviäminen on hänen mukaansa kiinni tilallisten halusta ajatella asioista toisin.

– Monen mielestä karjan käsittelyllä ei ole merkitystä, koska kyse on ”vain” tuotan toeläimistä. Sitähän ne ovat vahvasti meil läkin, mutta tästä menetelmästä koituu myös suurta taloudellista hyötyä. Se paran taa tuottavuutta ja terveyttä – samoin kuin työturvallisuutta. Isossa yksikössä on tärke ää, että eläinlaumat ovat rauhallisia ja niitä on helppo liikutella. ◀

Tutustu menetelmään videolla osoitteessa karjankasittely.fi.

Rehnströmarkisto/KatarinaLuomulehden

HRV Farm Oy:n tilalla metodi esitellään kaikille vasikkaryhmille tietyssä vaiheessa Kuvituskuva.kasvua.

Kysymyksiä

vastaavatasiantuntijatLuomuliiton

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä

eteenpäin.SuuremmissasähköpostineuvontaLuomuliitonasiantuntijat.Niihinneuvonta@luomuliitto.fi.osoitteeseenvastaavatLuomuliitonpuhelin-jaovatilmaisia.pohdinnoissaohjataan

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 luomuliitto.fi/tietoa-luomusta

Katso lisää kysymyksiä ja luomuliitto.fi/tietoa-luomustavastauksia:

KYLLÄ, SILLÄ vuoden alusta alettiin soveltamaan uutta EU:n luomuasetusta, jonka myötä myös nollavaroajal listen lääkkeiden kanssa pitää noudattaa 48 tunnin vä himmäisvaroaikaa.Eläinperäisettuotteet (maito, muna ja liha) voidaan lääkkeen virallisten varoaikojen umpeuduttua ja luomu varoaikojen vielä ollessa päällä markkinoida tavanomai sena tai käyttää oman tilan eläinten rehuksi. Eläintä hoi tava eläinlääkäri ilmoittaa tuottajalle eläinlääkkeiden viralliset varoajat. Luomutuottajan vastuulla on varoai kojen noudattaminen luomuvaatimusten mukaisesti.

Vähintään 48 tunnin varoaika ei koske rokotteita eikä eläinlääkkeiksi luokiteltavia vitamiini- ja hivenvalmistei ta eikä homeopaattisia valmisteita.

Ruokaviraston sivuilta löytyy asiasta tarkempaa tietoa ja myös taulukko, jossa annetaan esimerkkejä erilaisista nollavaroaikalääkkeistä ja 48 tunnin säännön sovelta misesta käytännössä.

040KatarinaasiantuntijaEläintuotannonRehnström9362150

AntilaHannele

PixabaySajkovMirko

Onko totta, luomukotieläintiloillaettä soveltaanollavaroaikalääkkeilläkinpitää48tunninvaroaikoja?

Olin kuvitellut, että SV1-viljaa ei enää saa käyttää edes siemenenä. Minulla on pieni erä viljaa, joka on puitu vuonna 2020, enkä tiedä mihin sen käyttäisi, jos sitä ei voi kylvää. Erä on liian pieni myytäväksi ja harmillinen varastokirjanpidossa.

VUODEN 2020 SV1-siemenet saat käyttää loppuun. Ne on pidettävä varastossa erillään ja kirjattava kylvöön käytetyt määrät varastokirjanpitoon. Kyseisen viljaloh kon vuoden 2020 lohkomuistiinpanot pitää esittää, jos niitäKasvintuotannonkysytään. luomuohje on vuodelta 2018, joten siitä ei uusinta tietoa löydy. Kevään viljelijäkir jeestä 13.4.2022 löytyy sivulta kuusi tieto kohdasta Aikaisempien tuotantovaatimusten mukaisen luomuli säysaineiston käyttö.

Kyseinen viljelijäkirje on luettavissa osoitteessa: kirjeet/viljelijakirje_2022_fi.pdfkavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/viljelijaruo

KauppakelpoinenMAKKONENomena

luomuomenaKaupallinen on haaste

ja kuluttajan suosikki on kookas, kaunis ja makea.

Panu Hiekkala tuottaa EU:n pohjoisimpia kuvaileeomenatuotannonluomuomenoita.kauppakelpoisia–Täälläollaanjokaupallisenrajamailla,PanuHiekkalaKuo

pion Jännevirtaa, joka on kolmosvyöhyk keellä. Talvella on ankaria pakkaskausia, ja toisaalta kesän lämpösumma ei aina ole riit tävän suuri. Hiekkala on viljellyt kotitilaan sa vuodesta 1995 lähtien. Luomuun Hiekka la siirsi tilan vuosi sukupolvenvaihdoksesta.

– Luonnon hyvinvointi, kemikaalitto muus ja puhtaat elintarvikkeet olivat tär keimmät tekijät ratkaisussa.

Vuosia hän on viljellyt ruista, kauraa, her nettä ja apilaa. Vuonna 2009 hän halusi li

sää haasteita ja perusti hedelmätarhan. Täl lä hetkellä tila tuottaa hedelmien ja viljan lisäksi kesäkurpitsaa ja kuokkaperunaa. Ke sällä pelloilla ahertaa 4–6 työntekijää.

Lajike ja maalaji ratkaisevat Omenatarhassa kasvaa venäläislajikkeita, kuten Solnyshko, Orlovim, Slava popedi teljam ja ruotsalaislajike Särsö ja kotimai nen Pirja.

– Venäläiset lajikkeet ovat ylivoimaisia hedelmäruven ja muumiotaudin kestävyy dessä. Kauppakelpoisissa omenoissa niitä kumpaakaan ei saa olla, Hiekkala korostaa.

Myös päärynätarhassa venäläiset lajik keet, kuten Lada ja Kafedralnaja, ovat valt

– Syyskuun alussa nämä voi poimia, painoa niillä on silloin 80–150 grammaa, Panu Hiekkala tutkii Slava popediteljam -puun omenoita heinäkuun lopulla.

tia ruvettomuuden ja hyvän talvenkestä vyydenHiekkalavuoksi.sai

opastusta kokeneelta ome nanviljelijältä Anssi Krannilalta.

– Kun suunnittelin hedelmänviljelyn aloittamista, kutsuin Anssin katsomaan, onko maaperä ja mikroilmasto soveliaat omenalle ja päärynälle. Anssin mukaan ovat.

Omenalle sopii kevyt ja läpäisevä hieta maa. Myös sijainti ylävällä rinteellä Juu rusveden ja Jännejärven välisellä niemel lä on Vuonnahyvä.2010

Hiekkala istutti tuhat tain ta: 800 omena- ja 200 päärynäpuuta. Osan taimista hän hankki taimistolta, mutta val taosan hän on varttanut itse ja kasvattanut piiskataimet kasvihuoneessa istutuskun toon. Uusia taimia on istutettu muutaman vuoden välein.

Oksat oikeaan kulmaan pyykkipojilla Omena- ja päärynäpuut ovat kääpiöiviä, puun pieni koko helpottaa hedelmien poimintaa.

– Tavoitteena on saada kaikki oksankul mat 90 asteeseen, jolloin ne kestävät par haiten hedelmien painon. Taivutus tehdään nuorena pyykkipojilla, Hiekkala kertoo.

Omena ja päärynäpuun taimet Hiekkala istuttaa kankaan peittämään penkkiin. En nen taimien istutusta hän on tehnyt myy räsuojaukset maahan ja erikseen jokaisen omenapuun runkoon. Omena- ja päärynä tarhat on aidattu hirvien ja jänisten varalta.

– Viime talvena oli niin paljon lunta, että jänikset pääsivät loikkimaan aidan yli jär simään puiden oksia ja runkoja, Hiekkala näyttää kuivuneita omenapuita.

Eläimet ovat myös yhteistyökumppanei ta. Hedelmätarhan laidalla on useita me hiläisyhdyskuntia varmistamassa onnistu nutta pölytystä.

Pitkäjänteistä työtä

Tällä hetkellä hedelmätarhoilla on yhteen sä noin 5 000 omena- ja 1 000 päärynä puuta, joista yli puolet ei vielä tuota satoa. Omena- ja päärynätarhan perustaminen on suuri investointi, ja hedelmiä saa odottaa vuosikaudet.–Omenan ja päärynän tuottaminen on pitkäjänteistä työtä. Vaikka tekisi kaiken oikein, saattaa tulla yllättäviä takaiskuja, Hiekkala kuvailee ensimmäisten vuosi en taimikatoa, jolloin tuhat omenapuuta tuhoutui.

Ongelmia aiheuttaa esimerkiksi hyvin sa teinen syksy, jolloin maahan varastoituu run saasti vettä, joka pakkasilla vioittaa juuria. Omenoiden koko on turvattu kastelujär jestelmällä. Pumppulaitos nostaa järvestä vettä hedelmätarhaan. Hiekkala lannoit taa hedelmäpuita orgaanisilla kierrätyslan noitteilla. Kasvulannoitukset tehdään kah desti, ensimmäinen heti keväällä ja toinen juhannukseen mennessä. Lisäksi tulee syys lannoitus heinä-elokuun vaihteessa. Sato kausi alkaa elokuussa, syyskuun lopussa sato on jo Luomutuotannostapoimittu. huolimatta Hiekka lan omenat ja päärynät eivät ole olleet eri tyisen herkkiä tuholaisille.

– Lehtikirvoja tuhotaan tarpeen mukaan luomutuotannossa sallitulla pyretriinin ja ruokaöljyn seoksella. Sitä käytetään harki ten vain pahimpiin Pihlajanmarjakoiltapesäkkeisiin.Hiekkalan omenat ovat saaneet olla rauhassa.

– Mahdollisesti terve kuori suojaa myös tuholaisilta, Hiekkala arvelee.

Markkinat keskusliikkeissä ja suurkeittiöissä

– Tavoitteena on saada omenoita ja pääry nöitä yhteensä vähintään 10 000 kiloa vuo dessa. Tästä puolet menee jalostettavaksi. Ja lostuksella oli tarkoitus saada aluksi saada lisäarvoa II-luokan omenalle.

Hedelmiä menee kauppoihin ympäri Suomen. Päärynöistä puolestaan vain pie ni osa päätyy lähelle Kuopion seudun kaup poihin tuoretuotteeksi.

– Nämä päärynälajikkeet pehmenevät herkästi, joten ne eivät kestä pitkiä kuljetus matkoja moitteettomassa kunnossa. Niinpä ne jalostetaan hilloiksi ja siirapiksi.

Hiekkala on kehittänyt SavoGrow-kehi tysyhtiön kanssa omenoista ja päärynästä jalosteita Pohjolan Hedelmä -tuotemerkillä. Jalostus hilloiksi, soseiksi, mehuiksi ja sii rapeiksi tapahtuu yhteistyönä paikallisen yrittäjän kanssa. Hiekkala on suunnannut tuotteiden markkinointia suuria eriä osta ville suurtalouskeittiöille ja ravintoloille. Omenamehua ja hilloja menee muiden mu assa Finlandia-talon brunssille. ◀

Päärynä Lada tekee hyvää hedelmää. Nyt tarvitaan lämpöä ja vettä.

Luomuporkkana kasvaa myös pohjoisessa

Luomuporkkanalle on kysyntää, ja tuotanto tarjoaa mahdollisuuksia, mutta itse viljely vaatii kovaa työtä.

Pohjois-Pohjanmaan keski- ja eteläosan ilmasto-olosuhteet sopivat hyvin luomuvihan nesten viljelyyn, vaikka kas vukausi on hieman lyhyempi ja päivät ovat pidempiä EteläSuomeen verrattuna. Kasteluvettäkin on hyvin saatavilla.

Hannu Keskinen on viljellyt luomupork kanaa ja muita luomuvihanneksia Pyhäjoen Parhalahdella viiden vuoden ajan. Viljelijä kokee, ettei itse saanut toimintaa aloittaes saan kovin helpolla tietoa luomuporkkanan viljelystä. Hän on joutunut pääsääntöises ti itse oppimaan viljelyn kokeilun ja koke muksen kautta.

Keskinen haluaa tilanteeseen muutoksen ja edesauttaa tiedonkulkua, jotta luomuvi hannestuotantoa saadaan tehostettua. Hän toteaa, että jos luomuviljelijöitä olisi enem män, he voisivat tehdä enemmän yhteis työtä, kuten tuottaa keskitetysti suurempia tuote-eriä markkinoille. Keskisen mukaan pohjoisen olosuhteet sopivat hyvin luomu vihannesten viljelyyn.

– Täällä ei ole tuholaisia. Täällä lähellä merta tuulee, ja se karkottaa tuholaiset. Ja viljelmiä on harvemmassa kuin etelässä.

Siksi Keskinen ei käytä harsoja porkka naviljelmien päällä, mikä säästää työtä ja kustannuksia.

Satotasot vaihtelevat

Keskisen tilalla on toteutettu demonstraa tiotoimintaa porkkanan lajike-, kylvötihe ys- ja lannoitusdemojen muodossa. Useat porkkanalajikkeet sopivat pohjoisen olo suhteisiin, kuten Keskisen tilallakin vilje lyssä olevat Romance ja Musico.

Kauppakelpoiset satotasot ovat vaihdel leet 31 tn/ha sadosta 1 tn/ha satoihin, kun porkkanan keskisato Suomessa on noin 30 tn/ha. Demonstraatiotoiminnan sekä Keskisen tilan kokemuksien mukaan tähän on mahdollista päästä myös pohjoisen kas vuolosuhteissa. Demoruudulla pienimmän sadon selittää lannoittamattomuus (nolla ruutu), alhainen pH ja kuivat kasvuolosuh teet, jolloin porkkana jäi pääsääntöisesti alamittaiseksi. Tällaisen lohkon sadon voisi turvata lannoituksella ja kastelulla.

Tilalla on ravinnepitoisuuksien suhteen erilaisia maita. Porkkanalle otollisimpia ovat kevyet eloperäiset ja karkeahiekkaiset maat. Maaperän ja pellon ominaisuuksien lisäksi rikkakasvien torjunnalla on suurin merkitys luomuporkkanasatoon. ◀

Luomuporkkanan demonstrointia sekä luomutuotannon kehittämistoimintaa to teuttaa Tehoa pohjoiseen luomuun -hanke.

Vuoden 2021 lannoituskokeen porkkanoita Keskisen tilalla nostamassa Sanna Suomela (vas.), Viivi Virkkula ja Olli Valtonen ProAgria Oulusta. Taustalla astelee Luonnonvarakeskuksen Kati Ylitalo.

Pessimisti ei pety, vai miten se menikään?

Olen pettynyt tämän kesän säihin. Miksi ihmeessä keväällä oli niin kylmää ja märkää, että kylvöt lykkääntyivät viikkotol kulla. Olen pettynyt siihen, että emme voineet täysin pysyä kylvösuunnitelmassa. Muutokset ja tilanteessa säveltäminen eivät todellakaan ole minulle mieleisiä. Pidän säännöistä, listoista ja suunnitelmista.

Kaikista eniten olenkin pettynyt itseeni. Miksi ihmeessä rikon joka vuosi jotakin? Pitäisi jo osata varoa noita pientareita. Miksi lohkomerkinnät laa haavat aina vähän perässä, vaikka joka ilta puoli yhdeksän aikaan puhelin hälyttää ja muistuttaa minua? Miksi meidän sänkymme alla on koirankar vatolloja, vaikka tosi monen viljelijän kotona on kaudesta riippumatta vim pan päälle siistiä?

Minä olen optimisti ja siis koen pettymyksiä. Olisiko tilanne parempi, jos eläisin tätä elämää aina puolivaloilla, varmuuden vuoksi jo synkistellen, toi nen jalka haudassa, koska sinnehän tässä ollaan matkalla! Onko pessimis teillä helpompaa?

No kuulkaas ei ole! Minä olin hetken aikaa pettynyt rikkoutuneeseen äkeeseen, kunnes mieheni korjasi sen ja meillä oli samalla aika mukavaa. Sa massa hetkessä pessimistiksi määriteltävä mieheni ehti kyseenalaistamaan ajotyylini lisäksi koko äkeen toiminnan, muokkaushetken ajoituksen, pel tojen keväisen kylvöjärjestyksen, kylvettyjen kasvien valikoiman, valitut lannoitteet ja niiden levityksen ajoituksen sekä taitonsa korjata laitteita. Hajoaahan se äes tietysti kohta uudestaan, sen korjatun kohdan vierestä! Pu humattakaan siitä, kuinka monta kertaa tämän prosessin aikana katsottiin sääennustetta ja petyttiin. Homma jatkui samaan malliin niittojen kanssa, odottelen jännityksellä puintisesonkia.

Optimistina toivun pettymyksistä helposti. Sateen jälkeen tunnen, kuin ka lämpenevä maa höyryää ja tuoksuu. Puutarhaan istuttamani taimet kas vavat kosteassa kelissä kohisten, vaikka peltotyöt sateen takia seisovatkin. Sen ansiosta ehdin keväällä kulkemaan linnunrengastajan matkassa lähes kokonaisen päivän! Vaikka konerikot joskus hidastavat etenemistä, olen mahdottoman ylpeä itsestäni, kun huomaan viat ajoissa, ja osaan jopa kor jata jotain itse. Pojalla ei ole vielä traktorikorttia, niin häntä pitää kuskata lohkolta toiselle niittämään. Kuinka moni äiti saa viettää teinin kanssa ai kaa näin, hoilaten kovaan ääneen Juicen klassikoita, nojaillen kahvitauolla kyljet vastakkain renkaisiin tai kuunnellen hiljaa äänikirjaa yhdessä. Työn hidaste luo minulle muistoja, joita kannan mukanani pitkälle vanhuuteen.

Optimisti pettyy mutta toipuu, iloitsee pienestä ja saa huikeita muistoja –muistoja, joita ei unohda ikinä. ◀

Optimistiksi tunnustautuva Eliisa Malin pyrkii pienillä teoilla kohti kannattavaa maataloutta, suuria ympäristöhyötyjä ja parempaa maailmaa niin luomutilallaan Vihdissä kuin suunnittelijana Baltic Sea Action Groupissa.

TEKSTI: ELIISA MALIN

kuva-arkistoSalminen/AtrianPasi

Liity Luomuliittoon ja tilaa Luomulehti!

Tuottajajäsenet saavat jäsenetuna Luomulehden, Suomen ainoan luomualan ammattilehden kuusi kertaa vuodessa. Lisäksi Luomuliitto toimittaa tuottajajäsenilleen omaa sähköistä tuottajakirjettä kuusi kertaa vuodessa.

Luomuliitolla on 12 jäsenyhdistystä ympäri Suomen. Alueelliset luomuyhdistykset toimivat linkkeinä maakunta- ja kuntatason päätöksentekoon sekä luomutuottajien vertaisverkostoina. Mikäli alueellasi ei toimi Luomuliiton jäsenyhdistystä, voit liittyä Luomuliiton suorajäseneksi.

Luomuliiton alueelliset jäsenyhdistykset

• Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa)

• Kainuun luomuyhdistys ry

• Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry

• Keski-Suomen luomuyhdistys ry

• Länsi-Suomen luomu ry

• Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry

• Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

• Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme)

• Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo)

• Satakunnan luomutuottajat ry

• Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala)

• Svenska Österbottens Ekologiska förening

Lehden tilaushinnat (sis. alv. 10 %)

• Tuottajajäsen 110 € Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 €, alviton osuus 36,36 €. Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

• Kuluttajajäsen 35 €

• Kannatusjäsen 110 € yritys tai henkilö

• Yhteisöjäsen 150 €

• Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhteisöjäsenet sekä Österbottens-jäsenet)

• Kestotilaus 70 €

• Yhden vuoden tilaus 76 €

• Opiskelijatilaus 40 €

• Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja 20 €

Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen! Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehteä voivat tilata muutkin kuin Luomuliiton jäsenet. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.