Luomulehti 6/2021 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta

Nro 6/2021

10,00 €

Palkituissa luomutuotteissa maistuu laatuvilja ▷ 10

TUTKIMUSTIETO VAHVISTAA LUOMUN YMPÄRISTÖHYÖDYT

www.luomulehti.fi

▷ 22–26

UUSI CAP: MITÄ TIEDÄMME LUOMUKORVAUSEHDOISTA NYT? ▷ 20

IKAALISISTA BASILIKA valloittaa ensin tuoksullaan, sitten maullaan. Monikäyttöinen yrtti on vakiintunut osaksi pizzan, pastakastikkeiden ja keittojen makumaailmaa, mutta se sopii erinomaisesti myös munakkaalle tai vaikkapa leivontaan.

Raikas ja virkistävä MINTTU on lammasruokien tuttu makupari ja boolien piristäjä. Lisäksi se maistuu kasvisruoissa, salaateissa ja salaatinkastikkeissa. Mutta testaapa minttua makeaan yhdistettynä – mintun raikas Hurmaava kurkkumme sai uuden asun. Ei siis syytä ahdistua. aromi säväyttää niin leivonnaisissa kuin jälkiruoissa.

Paperilaminaattipakkaus sisältää 30 % aiempaa pakkausta vähemmän muovia. Luonnonvaroja säästyy ja hiilijalanjälki pienenee. PUHTAITA MAKUJA

Parannetaan maailmaa, kurkku kerrallaan.

– LUONNOLLISESTI

Pakkauksen voi lajitella kartonkijätteeseen. Lue lisää: ikaalistenluomu.fi

Jögeva4

Ebena

Varmin valkoapila

Rehevin rehuvirna

Juuson Juurivoima

Retu-apilanurmi

Suosittu uutuus

Monipuolinen menestyjä 92400 Ruukki p. (08) 270 7200 p. (02) 762 6200

LUOMULEHTI 6 | 2021

www.naturcom.fi

Edelläkävijät Kuva: Suvi Elo

Kiitos kaikille osallistujille ja järjestäjille hienosti sujuneista Luomupäivistä Seinäjoella. Vuosittaisten Luomupäivien tehtävä uuden tutkitun tiedon julkaisupaikkana on aina ollut merkittävä 1980-luvulta asti. Erityisesti ruuantuotannon ja ilmaston haasteiden sovittaminen yhteen on tärkeää. Uudet luomutuotantoon ja sen ympäristövaikutuksiin liittyvät tutkimustulokset, joista ensimmäisinä koko Euroopassa kuulimme, vahvistavat asemaamme kestävän ruuantuotannon toteuttajina. Luonnon monimuotoisuus on aina vahvasti yhdistetty luomutuotantoon, ja siitä on vahvaa näyttöä olemassa. Uudet meta-analyyseihin perustuvat tutkimukset eri hyönteislajien viihtymisestä luomupelloilla olivat kiistattomia. Vaikuttavuudeltaan keskeistä olisikin saada luonnonmukaisesti viljeltyjä lohkoja erityisesti voimakkaille perinteisen viljelyn alueille Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Uusimaa esimerkkeinä. Näin saataisiin luomulohkojen ympäröimille tavanomaisillekin alueille pölyttäjien ja loispistiäisten apuja. Uutena tutkimuksena mallinnukset tulevaisuuden vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin olivat varsinkin luomukasvinviljelytilojen osalta silmiä avaavia. Koko Kymenlaakson kattavalla mallinnuksella oli tehty laskelmia tulevaisuuden mahdollisuuksista tuottaa ruokaa ilmastonkin kannalta kestävästi ja jopa sitoa hiiltä maaperään osana ruuantuotantoon perustuvaa viljelykiertoa. Näin mahdollistuisi myös pääsy mukaan kasvaville hiilimarkkinoille sekä sitä kautta parempaan kannattavuuteen. Edelläkävijä kuvaa hyvin meitä luomuviljelijöitä. Olemme tärkeä osa tulevaisuuden ruuantuotannon ratkaisua. Kehitetään viljelyä yhdessä kohti vielä kovempia tavoitteita, kerrotaan siitä muillekin ja ollaan rohkeasti ylpeitä. Kiitos kuluneesta vuodesta ja rauhallista joulun odotusta.

JANNE RAUHANSUU Luomuliiton puheenjohtaja Myssyfarmin Isäntä janne.rauhansuu@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 6 | 2021

Seuraava Luomulehti ilmestyy 28.1.2022

Tässä numerossa:

36 40

PÄÄKIRJOITUS: Edelläkävijät Luomukonkarin arvonimi luomualan uranuurtaja Jukka Rajalalle

Luomujoulukuusi ei synny tyhjästä

Kuva: Jaana Elo

Joulukuusia luomuna?

KANNESSA: Laatuvilja ratkaisi Vuoden Luomutuote -kilpailun

s. 12

Knehtilän tilasta Vuoden Luomuyritys Haastava kasvukausi ja epävarmuutta tulevasta

EU:n luomuasetus tuo uutta luomutuotantoon

Luomun kuluttajat ovat vastuullisen kuluttamisen edelläkävijöitä Seinäjoen Luomupäivät ylittivät odotukset Luomu edistää kiistattomasti luonnon monimuotoisuutta Ilmastoratkaisuja luomupellolla

s. 50 s. 22

Luomu edistää kiistattomasti luonnon monimuotoisuutta

Tuloja maaperän hiilensidonnasta päästökompensaation kautta? Luomukotieläintilan karkearehut – Osa 5: Rikat kuriin Koulutilan jatkajille eläinten hyvinvointi on pääasia Näkökulmia luomumaidontuotannon ympäristövaikutuksiin Koneellista kompostointia kehitetään – Biopallo tulevaisuuden kompostointimenetelmä? Kokemuksia uudistavasta viljelytavasta

Kannen kuva: Marjo Koivumäki

Kuva: Brita Suokas

Kuva: Susann Rännäri

3 9 10 12 14 16 18 19 22 24 27 30 32 34

Palstat

42 46 50 54

Vastuullinen kulutus tapetilla Luomuelintarvikepäivässä Maatiaisilla monimuotoisuutta peltoon EU:n luomuasetus tuo uutta eläintuotantoon Luomutuotannon lisääminen tarvitsee riittävät resurssit

6 Alkupalat 20 KANNESSA:

Edunvalvontaa

KANNESSA: Yhdistyksistä

44 48 52 56 59

På Svenska Palveluksessanne Kysymyksiä Kolumni Seuraavassa numerossa

LUOMULEHTI 6 | 2021

Alkupalat TOIMITTANUT: NOORA MANTERE

Kansallisissa CAP-strategioissa puutteita luomun suhteen ympäri Eurooppaa LUOMUALAN EUROOPPALAINEN kattojärjestö, IFOAM Organics Europe on julkaissut arvion EU:n jäsenmaiden toimenpiteistä ja määrärahoista luomutuotannon tukemiseksi niiden kansallisissa suunnitelmissa tulevalle yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kaudelle. Arvion mukaan kansallisiin suunnitelmiin tarvitaan vielä merkittäviä parannuksia luomun kasvun tukemiseksi. Järjestö kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenmaat esittävät parempia toimenpiteitä ja tarkoituksenmukaisia budjetteja luomutuotannon ja -kysynnän kasvattamiseksi vastaamaan EU:n omaa luomutuotannon toimintasuunnitelmaa. – Jäsenvaltioilla on vastuu varmistaa, että seuraava CAP torjuu luontokatoa ja ilmastokriisiä. Luomutuotannon tuki on keskeinen väline tässä työssä, kommentoi järjestön puheenjohtaja Jan Plagge. Tilanne on erityisen huolestuttava suurissa maissa, kuten Ranskassa, jossa ollaan poistamassa luomutukea. Saksassa luomuviljelijät ovat vaarassa menettää tukea jopa 80 euroa hehtaarilta. Espanjan ja Puolan tukitoimenpiteiden luonne ja budjetti ovat edelleen epävarmoja. Monet jäsenvaltiot ovat asettaneet luomupinta-alalle vaatimattomia kasvutavoitteita. Esimerkiksi Itävallassa, joka on EU:n

johtava maa luomutuotannon pinta-alalla mitattuna, asetti vain 30 prosentin tavoitteen vuodelle 2030, kun luku on jo nyt 26 prosenttia. Joissakin maissa, kuten Suomessa, luomuviljelijöiden yhdistykset eivät ole olleet edustettuina virallisessa CAP-suunnitteluprosessissa. Vain muutamat maat ovat asettaneet selkeät kansalliset tavoitteet sekä realistiset budjetit ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Näin on Belgiassa (Vallonia), Kroatiassa, Tanskassa ja Unkarissa. ◀ Katsaus maa- ja metsätalousministeriön viimeisimpään ehdotukseen luomukorvaukseksi Suomen kansallisessa CAP-strategialuonnoksessa sivuilla 20–21.

Logo uudistui, leppis jäi LUOMULIITOSSA KÄYNNISTYI alkuvuodesta logouudistus, jonka tavoitteena oli luoda liitolle logo, joka eroaisi selvästi pakkausmerkintänä käytetystä Leppismerkistä. Luomuliiton tuottajajäseniä lähestyttiin suunnitteluvaiheessa sähköisellä uutiskirjeellä, ja he saivat vaikuttaa suunnitteluprosessiin. Merkittävä enemmistö kannatti leppäkertun ottamista mukaan uuteenkin logoon. Myös tutut värit – leppäkertun punainen ja rehevän kasvun vihreä – saivat kannatusta. Uutta logoa tullaan hyödyntämään myös Luomuliiton uusilla verkkosivuilla, joiden suunnittelu on parhaillaan käynnissä. ◀ Mikäli olet Luomuliiton tuottajajäsen, mutta et ole vielä mukana sähköisen uutiskirjeen jakelussa, olethan yhteydessä paikallisyhdistykseesi tai osoitteeseen jenna.yrjas@luomuliitto.fi tai piipahda sivulla luomuliitto.fi/jasentiedot.

LUOMULEHTI 6 | 2021

Uudistuksen tavoitteena oli luoda Luomuliitolle logo, joka eroaisi selkeästi pakkausmerkintänä käytettävästä Leppismerkistä.

Viljasato 2000-luvun pienin

Luomun konkari Topi Laitinen juhlii 50-vuotista yrittäjätaivaltaan

LUONNONVARAKESKUS ON julkaissut ennakkotiedot vuoden 2021 satotilastoista. Niiden mukaan tämänvuotinen viljasato Suomessa oli 2000-luvun pienin – 2,6 miljardia kiloa – pudoten edellisvuodesta 23 prosenttia. Luomun osalta pudotus edellisvuoteen oli vielä hieman suurempaa: 28 prosenttia. 113 miljoonan kilon luomuviljasato on nelisen prosenttia Suomen koko viljantuotannosta. Puolet luomuviljasadosta oli kauraa: 57 miljoonaa kiloa. Luomukaurasato oli kolmanneksen pienempi kuin edellisenä vuonna, vielä suurempaa pudotus oli ohran osalta: 44 prosenttia. Luomuruissato ei kärsinyt vastaavasti kuivasta kesästä ja pysyi ennallaan 10 miljoonassa kilossa. Luomupalkokasvien sadot sen sijaan putosivat: herneellä kolmanneksen ja härkäpavulla kaksi kolmasosaa. Satotilasto tarkentuu helmikuussa 2022, kun kaikki aineisto on kasassa. ◀

LUOMUVILJELIJÄ JA -kauppias Topi Laitinen juhlii 50-vuotista kauppiasuraansa. Laitinen avasi vuonna 1991 Topin Maatilamyymälän Muuruvedelle, jossa hän myös viljelee yhtä Suomen ensimmäisistä kaupallisista pensasmustikkaviljelmistä – luomuna toki. Myymälä tunnetaan laajasta luomutuotevalikoimastaan. Myymälän toinen toimipiste sijaitsee Kuopion kauppahallissa. Liiketoiminta on sittemmin siirtynyt Laitisen tytärten vastuulle. Ennen Muuruvedelle asettumista Laitinen teki Kuopiossa 20-vuotisen kauppiasuran K-ryhmässä. Juhlavuotta juhlistetaan Topin Maatilamyymälässä 4.12. kaikille avoimin luomukahvein. ◀

Kuva: Noora Mantere

Topi Laitisen innostus luomuun syttyi kauppiasmatkoilla Etelä-Euroopassa, jossa viljelijät kielsivät vieraitaan syömästä torjunta-ainein käsiteltyjä vihanneksia ja hedelmiä.

PRO LUOMU ry on perustanut elintarvikeryhmän täydentämään arvoketjutyöryhmätoimintaansa. Aiemmat arvoketjutyöryhmät ovat toimineet luomumaidon, -lihan, -kasvisten ja -keruutuotteiden parissa. Ryhmät kokoavat yhteen tuotannonalan keskeiset toimijat, kuten panosteollisuuden, viljelijät, jalostajat ja kaupan sekä tutkimuksen ja neuvonnan. Elintarvikeryhmän tavoitteena on koota valmistajien näkemyksiä erityisesti säädösten pullonkauloista ja tuoda järjestön jäsenten näkemyksiä säädösvalmisteluun Suomessa sekä luomualan eurooppalaisen kattojärjestön, IFOAM Organics Europen jalostusta ja kauppaa koskevaan toimintaan. Luomuliittoa työryhmässä edustaa elintarvike- ja keruutuoteasiantuntija Jaana Elo. ◀

Kuva: Jouko Tikkanen

Luomuliitto mukana Pro Luomun uudessa elintarvikeryhmässä

LUOMULEHTI LUOMULEHTI 6 | 2021

Parhaat eväät luomutuotantoon

löydät Lantmännen Agrosta!

Lantmännen 10-3-1 luomulannoite Markkinoiden korkeatyppisin lannoite luomuviljelyyn

Patenttikali Kali-magnesiumpitoinen sulfaattipohjainen lannoite kaikkeen luomutuotantoon

YaraVita Mancozin Moniravinteinen lehtilannoite viljoille ja muille viljelykasveille

Lue lisää:

maataloudelle 8Parasta suomalaiselle LUOMULEHTI 6 | 2021

Jukka Rajala kannustaa uusia luomuviljelijöitä perehtymään luomutuotannon menetelmiin, maan kasvukunnon hoitoon ja apilan viljelyyn.

TEKSTI: NOORA MANTERE KUVA: JUKKA RAJALAN ARKISTO

Luomukonkarin arvonimi luomualan uranuurtaja Jukka Rajalalle Luomuliitto on myöntänyt luomukonkarin arvonimen agronomi, luomuviljelijä Jukka Rajalalle monikymmenvuotisesta työurastaan ja panoksestaan suomalaisen luomutuotannon kehittämiseksi. Arvonimi myönnettiin 11.11. Seinäjoella

valtakunnallisten Luomupäivien yhteydessä.

ukka Rajala ansioluettelo on täynnä merkittäviä edistysaskeleita kotimaisen luomun parissa 40 vuoden ajalta. 80-luvulla Rajala toimi ensimmäisenä päätoimisena luomuneuvojana Suomessa auttaen jo silloin useita kymmeniä viljelijöitä siirtymään luomuun tilakohtaisen neuvonnan ja luomukurssien avulla. Vuonna 1985 hän oli mukana perustamassa Suomen luonnonmukaisen viljelyn liittoa, eli nykyistä Luomuliittoa. Samoihin aikoihin Rajala kokosi yhteen luomuviljelyn tuotantosääntöjä, minkä jälkeen Suomessa siirryttiin yhtenäisiin luomuviljelyn käytäntöihin ja luotiin luomulle oma tarkastusmerkki – Leppäkerttu-merkki. Vuodesta 1996 Rajala on viljellyt Ypäjällä sukunsa tilaa, jolla on sovellettu luomutuotannon menetelmiä jo 60-luvulta lähtien. – Jukka Rajala on ollut mukana luomassa luomujärjestelmää nykyisen kaltaiseksi ja on tehnyt vuosikymmeniä töitä niin viljelijöiden kuin neuvojienkin osaamistason nostamiseksi. Rajalan toimittama kirja, “Luonnonmukainen maatalous” toimii edelleenkin luomutuotannon raamattuna Suomessa, avaa Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri arvonimen myöntämisen perusteita.

Rajalan monikymmenvuotinen kouluttajan ura huipentui vuosina 2015–2019 OSMO-hankkeeseen, jossa muun muassa valmennettiin yli 1000 viljelijää maan kasvukunnon hoitoon. OSMO-hankkeessa konkretisoitui Rajalalle ominainen toimintatapa: yhdessä tekeminen ja tutkiminen, vuorovaikutus ja tiedon käytäntöön soveltaminen. Keväällä 2020 Rajala jäi eläkkeelle Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista erikoissuunnittelijan tehtävistä, mutta työ luomun kehittämisen parissa jatkuu aktiivisesti muun muassa neuvojien Maaneuvo-valmennuksen vetäjänä. – Luomulla on koko ajan enemmän tilausta. Kestävän kehityksen, ruoan laadun ja huoltovarmuuden näkökulmasta luomu on ykkösvaihtoehto ja antaa virikkeitä myös tavanomaisen viljelyn kehittämiseen, hän kertoo. Uusia luomuviljelijöitä Rajala kannustaa perehtymään luomutuotannon menetelmiin, maan kasvukunnon hoitoon ja apilan viljelyyn. – Sen jälkeen kaikki muu sujuukin jo helpommin, hän kertoo. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2021

TEKSTI: KATARINA BOIJER

Laatuvilja ratkaisi

Vuoden Luomutuote -kilpailun Krannin tila nappasi palkintonsa luomupizzajauholla ja Malmgård Pikkuhelmiä-yksijyvävehnällä. Voittajatuotteet kasvavat luomutilojen omasta maasta, ja ne on kehitetty

rannin tilan 00-tyyppinen pizzajauho on uutuustuote, joka rynnisti voittoon tarkan tuotekehityksen ansiosta. Pizzajauho palkittiin ammattikeittiösarjassa, mutta valinnan tehnyt raati huomauttaa, että tuote soveltuu yhtä hyvin niin koti- kuin ammattikäyttöön. Anne Lukana ja Olli Lukkarinen ovat pitäneet Nurmijärven Lepsämässä sijaitsevaa Krannin tilaa kahdeksan vuoden ajan. Tila on suomalaisittain vanha; sen juuret ulottuvat peräti vuoteen 1558. Tila siirtyi luomuun vuonna 2018, ja siellä viljellään kauraa, ohraa, vehnää, ruista sekä hernettä. Tuotevalikoimaan kuuluu parisen kymmentä tuotetta. Voittoisa tuote on tehty tilalla viljellystä Jaarli-kevätvehnästä, joka valmistetaan pizzajauhoksi perinteikkäässä Töllin myllyssä Lohjan Pusulassa. 00-tyyppisessä jauhossa on eroteltu jyvän ydin sekä sisin vaalea osuus on jauhettu tiettyyn karkeuteen. – Koska jokaisella viljalla on omat ominaisuutensa, ensimmäinen vaihe oli valita sellainen lajike, joka soveltuu meidän maaperäämme ja jossa on leipomisen kannalta juuri oikea sitko. Teimme jauhon kevätvehnästä ja olimme tyytyväisiä laatuun, Anne Lukana kertoo. – Tuotekehitysprosessissa suurenmoisena apuna oli Markus Haapala, joka toimii tutkijana kemian alalla ja on aktiivinen ruoka-

LUOMULEHTI 6 | 2021

Anne Lukana ja Olli Lukkarinen tekevät tiivistä yhteistyötä naapuriviljelijöiden kanssa.

kuva: Marjo Koivumäki

kuunnellen.

Krannin tilan 00-tyyppisen pizzajauhon tuotekehityksessä on otettu asiakkaiden makumieltymykset ja toiveet huomioon.

kuva: Marjo Koivumäki

omalla tilalla vaativaakin asiakaskuntaa

harrastaja. Kun Jaarli-sato saatiin, teimme ensimmäiset myllytyskokeilut ja annoimme jauhoa kokeiltavaksi hapanjuurileipureille sekä pizzakokeille. Saimme kokemuksia sitkosta ja jauhon käyttäytymisestä. – Jauhomme on monen ammattilaisen yhteistyön tulos. Sen menestyksen takana ovat niin pitkään kokemukseen perustuva maanviljelytyö, ahkerat pizzakokit, mylläri kuin asiakkaammekin, jotka todella halusivat auttaa, hän kehuu. Seuraavana vuorossa oli vilja-analytiikka. – Lukumääreet ja raja-arvot saadaan jauhoa analysoimalla, ja ne voidaan laittaa paketin selosteeseen. Analyysi tehtiin KeskiEuroopassa. Luvut ovat pizzan tekijöille tärkeitä. Paketissa on myös Haapalan kehittämä resepti, joten kotikokkikin onnistuu artesaanipizzan teossa. Jaarli on vahvasitkoista, joten se sopii myös hapanjuurileivontaan sekä pastan tekoon, Lukana jatkaa. Tämän vuoden sanosta analyysi tehdään Isossa-Britanniassa, ja sen tuloksia vielä odotetaan. Krannin tilan puodissa on myytävänä myös muiden tuottajien herkkuja. Kesäisin Krannissa toimii kesäkahvila, mutta tiloja laajennetaan parhaillaan myös ympärivuotiseen kahvilatoimintaan. Vuodesta 2018 alkaen omassa kauramyllyssä on valmistettu kahdesta kauralajikkeesta tumman leseen sisältäviä täysjyväkaurahiutaleita. Maukasta muinaisviljaa Koskenkylänjoen varrella Loviisassa sijaitseva Malmgård on erikoistunut maatiais- ja muinaisviljoihin. Maailman vanhin alkuvehnä on yksijyvä, jonka läheisiä sukulaisia ovat emmer ja speltti. Tilalla on peltopintaalaa noin 500 hehtaaria, ja luonnonmukaisesti Malmgårdissa on viljelty jo vuodesta 1995 asti. Tilan yrittäjä Henrik Creutz kertoo:

kuva: Marjo Koivumäki

kuva: MoodFoood Company

Luomuliitto myönsi kilpailussa kunniamaininnan MoodFood Companyn luomumyslille sen näyttävästä, innovatiivisesta ja täysin kierrätettävästä pakkauksesta.

Henrik Creutz on ollut maataloustöissä nuoresta asti ja viljelee tilaa kolmannessatoista sukupolvessa.

– Vehnän lisäksi viljelemme myös kauraa, ruista ja ohraa. Luomuun siirryimme, koska halusimme eroon viljelyssä käytetyistä haitallisista aineista. Kyllästyimme torjunta-aineisiin, koska tiesimme, mitä ne tekevät ihmisille ja luonnolle. – Alkuperäisissä viljalajikkeissa on parempi maku. Yksijyväinen antaa hyvää satoa, ja se on myös kaunis ja upean värinen. Se sopii hyvin luomuviljelyyn sekä ilmastoomme. Jyvistähän voi keksiä vaikka mitä uusia tuotteita. Mekin ideoimme koko ajan, mitä seuraavaksi kehittäisimme. Seuraamme myös, mitä muualla maailmassa tapahtuu ja voisiko niitä ideoita soveltaa Suomen olosuhteisiin. – Pikkuhelmien nimi kuvaa tuotetta hyvin. Se on pieni, maukas, monipuolinen ja muistuttaa kuskusia. Se valmistuu nopeasti, ja sitä voi käyttää niin lämpimiin ruokiin, salaatteihin kuin jälkiruokiinkin. Kuluttajatuotteiden sarjan Vuoden Luomutuote -kilpailussa voittanut Pikkuhelmiä-yksijyvävehnä kuoritaan läheises-

sä myllyssä, minkä jälkeen se murskataan ja lajitellaan. – Koronan aikana myymälässämme oli hiljaista, mutta nettikauppa veti hyvin. Suomalaiset suorastaan hurahtivat leivontaan, ja saimme paljon asiakkaita ympäri Suomea, Creutz kertoo hyvillään. Malmgårdin linnamaiseen kartanoon järjestetään tilauksesta tutustumisretkiä, ja tiluksilla on myös maineikas panimo. Puodista saa jauhojen ja oluen lisäksi myös pastoja, hilloja, hunajaa, mausteita, lakritsia sekä Malmgårdin omia ruokakirjoja. ◀ Luomuliitto järjestää vuosittain Vuoden Luomutuote -kilpailun nostaakseen esille Suomen parhaita luomutuotteita. Voittajan valitsee asiantuntijaraati, johon kuuluivat tänä vuonna K-ryhmästä päivittäistavarakaupan johtaja Harri Hovi sekä myynti ja omat brändit -johtaja Tuuli Luoma ja Luomuliitosta toiminnanjohtaja Susann Rännäri, puheenjohtaja Janne Rauhansuu sekä elintarvikeasiantuntija Jaana Elo.

LUOMULEHTI 6 | 2021

Liesniemen isännän Seppo Katajaisen oma suosikki on korkea ja tuuhea joulukuusi.

TEKSTI JA KUVAT: JAANA ELO

Luomujoulukuusi ei synny tyhjästä Joka joulu suomalaisiin koteihin hankitaan yli miljoona kuusta. Tämän päivän kuluttaja peräänkuuluttaa ympäristöystävällisyyttä, joten yhä useampi valitsee kotiin luomujoulukuusen tai kuusen luomusertifioidusta metsästä.

LUOMULEHTI 6 | 2021

etsien luomusertifiointi on monelle tuntematon asia, vaikka lähes kaikki Suomen metsät täyttäisivät kriteerit nykyisiä hoitokäytäntöjä muuttamatta. Metsien sertifiointi tarjoaa uusia kaupantekomahdollisuuksia esimerkiksi joulukuusimarkkinoille. Luomusertifiointi todistaa kuusen olevan luomusertifioidulta alueelta. Helpoiten tämä käy, kun maanomistaja liittää omistamansa alueet alkutuotannon valvontajärjestelmään antamalla luomusitoumuksen omalle ELY-keskukselle. Metsän omistaja vastaa valvonnan kustannuksista ja saa sertifikaatin sekä sen myötä oikeuden kerätä ja myydä luomutuotteita sekä luovuttaa paikkatietoa ja keruulupia muille alueen hyödyntäjille. Kuuset voivat olla myös viljeltyjä luomumaatalouden tuotteita. Tällöin kuuset istutetaan luomupeltoon. Taimet istutetaan selkeisiin riveihin, jotta kuusien leikkaaminen ja muotoilu on helpompaa. Puuston harvennus tehdään samalla kun kuuset kaadetaan. ELY-keskuksen luomuvalvonta tarkastaa alueella tehdyt toimenpiteet osana luomutilan muuta alkutuotantoa. Luomusertifioituakin metsää saa hoitaa ja kaataa Luomustatus ei rajoita puun käyttöä tai hakkuutapaa. Metsää saa hoitaa, harventaa ja hakata, mutta muutamat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Luomusertifioidussa metsässä tai viljellyllä luomukuusialueella ei saa tehdä kemiallista lannoitusta eikä kantokäsittelyä urealla. Harvennushakkuut kannattaa tehdä talvella, jolloin kantokäsittelyä ei tarvita. Kesäaikaiset hakkuutkaan eivät ole poissuljettuja, sillä juurikäävän torjuntaan on saatavilla biologinen valmiste, harmaaorvakkaliuos. Ravinne-epätasapainoa voidaan hoitaa tuhkalannoituksella. Heinä pitää torjua mekaanisesti, sillä kemiallinen torjunta ei ole luomussa sallittua. Päätehakkuun voi tehdä avohakkuuna ja maata muokata ennen taimien istuttamista. Luomutaimia ei tällä hetkellä ole markkinoilla, vaan kaikki havupuiden taimet käsitellään kemiallisesti tukkimiehentäitä vastaan. Istutuksen jälkeen alueelle tulee

ramyyntiä. Tila järjestää myös kuusisafareita, joilla tarjotaan koko perheelle luontoelämys sekä oman kuusen hakuretki. – Ennen asiakkaiden ihannekuusi oli suuri, yli kaksimetrinen ja leveä, mutta nykyisin toiveena on matalampi ja kapea mutta tuuhea puu, Seppo Katajainen kertoo. Kauniit kuuset eivät synny itsestään, vaan niitä täytyy leikata 2–3 kertaa vuodessa. Ensimmäisen kerran ne leikataan keväällä ennen kasvukautta ja kerkkien tuloa, toisen kerran kesällä elokuussa ja kolmannen kerran heti joulun jälkeen. – Kovalla pakkasella kuusia ei kannata leikata, jottei vahingoita jäistä oksan pintaa, Seppo Katajainen huomauttaa. Kuusia ei voi leikata liian lähellä joulua, ettei puu ala sisälle tuotaessa vuotaa pihkaa. Kuusien kasvua ohjataan leikkaamalla siten, että niistä tulee riittävän tiheitä, ja samalla estetään puun leviäminen. Kuusia aloitetaan leikkaamaan joulupuun muotoon jo 0,5–1 metrin korkuisina, ja se onkin ehdottomasti työllistävin vaihe. Kaadetusta kuusen tyngästä kasvaa ajan myötä uusia kuusen alkuja.

kolmen vuoden siirtymävaihe, mutta se ei haittaa, sillä kuusien kasvuaika on ainakin kymmenen vuotta. Pienet ja tuuheat puut käyvät kaupaksi Seppo ja Susanna Katajainen kasvattavat luomukuusia Liesniemen tilalla Sauvossa. Tilan isäntä mietti pitkään, miten hyödyntää 40 aarin peltoalue, joka ei maapohjaltaan ja runsaskivisenä oikein soveltunut viljelykäyttöön. Idea luomukuusien kasvatuksesta syntyi luomukurssilla, jossa kerrottiin keruualueiden sertifioimisesta. Alue oli helppo saada mukaan luomuun, kun kiellettyjä tuotantopanoksia ei ollut käytetty vuosikausiin eikä lähellä ole mitään saastelähteitä. Kuuset myydään yleensä joulumarkkinoilla ja yhteistyössä paikallisen rautakaupan kanssa, mutta koronan myötä kuuset on myyty suoraan tilalta osana muuta suo-

Kolme kuusta samasta rungosta Kuusia ei tarvitse aina lähteä kasvattamaan uusista taimista. Jos kuusta ei kaadeta ihan alhaalta juuresta, vaan noin metrin korkeudesta, lähtee puu kasvattamaan uutta runkoa kaatokohdan tyvestä. Uutta joulukuusen alkua aletaan koulia leikkaamalla noin kolmen vuoden päästä. Toisinaan yhdestä kaadetusta tyngästä saadaan kaksikin uutta joulukuusta. Luomukuusen kovimmat haastajat ovat tavanomaiset joulukuuset ja viljeltyjen kuusien tuonti Tanskasta sekä muut niin sanotut joulupuut. Liesniemen luomujoulukuuset maksavat puun koosta riippuen 35–60 euroa. Luomukuusien kanssa on haasteellista pärjätä halpoja hintoja vastaan, mutta onneksi löytyy kuluttajia, jotka ovat valmiit maksamaan ilman lannoitteita kasvatetuista puista. – Luomukuusien kasvatus ei ole vaatinut isoja investointeja, mutta jonkinlainen kuusien sukituslaite täytyy hankkia, jotta asiakkaat saavat helpommin kuljetettua kuuset kotiin, Liesniemen isäntä pohtii. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton elintarvike- ja keruutuoteasiantuntija.

LUOMULEHTI 6 | 2021

TEKSTI JA KUVAT: SINIMAARIA KANGAS

Knehtilän tilasta Vuoden Luomuyritys Luomuliitto on myöntänyt Vuoden Luomuyritys -palkinnon hyvinkääläiselle Knehtilän tilalle hienona esimerkkinä toimijoiden välisestä yhteistyöstä, kokonaisvaltaisesta ajattelusta ja tilan toimintojen kehittämisestä laajalla rintamalla. Palkinto julkistettiin 11.11. Seinäjoella valtakunnallisten Luomupäivien yhteydessä.

nehtilässä viljellään kauraa, syysvehnää, -ruista ja -rypsiä, tattaria sekä öljyhamppua 380 hehtaarin peltoalalla. Lisäksi 200-vuotiaalla sukutilalla järjestetään tilaisuuksia pihapiirin vanhassa navetassa. Knehtilä on kansainvälisesti kuulu Palopuron agroekologisesta symbioosista eli luomuyrittäjien yhteisöstä, jonka puitteissa ravinteet ja energia kiertävät paikallisesti. Tuloksena saadaan viljatuotteita, vihanneksia, kananmunia ja biokaasua. Tilan toiminta pohjaa pitkälti verkostoihin ja laaja-alaiseen ajatteluun, jotka perustuvat osaltaan isäntäparin taustaan. – Toimin vuoteen 1999 saakka tutkijana Taideteollisessa korkeakoulussa ja kesäisin olin kotitilan töissä, kertoo Markus Eerola. – Samalla rakensin verkostoja maatalousalankin tutkimukseen ja näin työmatkoilla, kuinka maataloutta harjoitetaan muualla maailmassa. Minna Sakki-Eerola on alkujaan tekstiilisuunnittelija. Hän vastaa tilan tapahtumaja puotitoiminnasta.

LUOMULEHTI 6 | 2021

– Eri toiminnot täydentävät toisiaan. Monet ryhmät tulevat tänne, koska he haluavat tutustua maatalouteen ja tapaamme tehdä asioita. Tilan yhteydessä toimii myös perheen vanhempien poikien vetämä Pieni puro -yritys, joka jalostaa tilan viljaa tuotteiksi valtakunnalliseen valikoimaan. Idea biosymbioosista versoi toipilasaikana Knehtilä siirtyi luomun vuonna 2010. Päätös oli monen asian summa. Eerola ajautui edunvalvontatyössä ympäristöalan työryhmiin ja perehtyi viljelytapaan. Tilapuodin perustettuaan isäntäpari huomasivat luomun kiinnostavan myös vieraita. – Lisäksi kevät ja syksy olivat ennen hyvin raskaita työrupeamia, kun taas luomussa työt jaksottuvat pidemmälle ajalle. Myös maan kasvukunto vaikutti asiaan, Eerola sanoo. Knehtilän lähistöllä ei toimi eläintiloja. Kokeilut, kuten hiilen ajaminen peltoon ja täsmäviljely, kasvattivat kuitenkin rohkeutta lähteä luomuun.

– Muutosvaihe oli takkuinen. Pellot näyttivät hurjilta, tulot pienenivät ja samalla kunnostettiin navettatilaa muuhun toimintaan. Siinä vaiheessa vaadittiin paljon uskoa, Sakki-Eerola sanoo. Isännän työtapaturma osui samaan saumaan. Vuonna 2012 hän putosi tikkailta pää edellä betonilattialle, ja toipuminen vei aikansa. Rytmi on nyt toisenlainen, ja levosta on pakko pitää huolta. Toipilasaikana Eerola alkoi pohdiskella, miten nurmea voisi hyödyntää. Ensin hän kehitteli naapureiden kanssa kiertotalousidean. Helsingin yliopistossa innostuttiin asiasta, projekti sai ulkopuolisen rahoituksen kiertotalousmallin tekemiseen. Sitä alettiin kutsua agroekologiseksi symbioosiksi. Pian kuvaan tuli mukaan biokaasulaitos. Suurimman osan siitä omistaa energiayhtiö. – Kaasu menee tilalla olevaan energiayhtiön tankkauspisteeseen ja pääasiassa liikenteen käyttöön. Sitä on jatkossa tarkoitus hyödyntää muun muassa tilan yhteyteen suunnitellussa leipomossa ja maatilan kuivurissa. Biokaasulaitoksen kuivamädätys-

Knehtilässä pohditaan parhaillaan tilakokonaisuuden kehittämistä. Kukaan neljästä lapsesta ei ole jatkamassa viljelypuolta. Yrittäjät Markus Eerola ja Minna SakkiEerola toivovat, että luomuviljely säilyttää paikkansa tilalla ja että työ ekologisen ruoantuotannon parissa jatkuu.

Palopuron agroekologiseen symbioosiin kuuluu myös biokaasulaitos ja kaasun tankkauspiste. Kaasua on jatkossa tarkoitus hyödyntää muun muassa tilan yhteyteen suunnitellussa leipomossa ja maatilan kuivurissa. Biokaasulaitoksen kuivamädätysjäännös on erinomaista luomulannoitetta maatilan pelloille.

jäännös on erinomaista luomulannoitetta maatilan pelloille, Eerola kertoo. Knehtilä kuuluu kansainväliseen Global Network of Lighthouse Farms -verkostoon, joka kattaa 15 tilaa ympäri maailmaa. Niissä kaikissa on meneillään yksi tai useampi muutos, joka vie ruoantuotantoa kestävämpään suuntaan. Palopuron symbioosi on näistä yksi. Erikoiskasveja ja automaatiota Sään lisääntyvä ennakoimattomuus tuo haasteensa myös luomuviljelyyn. Tilan kasvivalikoimaa onkin laajennettu riskin hajauttamisen vuoksi. – Tuotantoon täytyy saada maan rakenteen kautta lisää joustavuutta, jotta tila selviää muuttuvista olosuhteista. Luomun viljelytapaa puoltaa se, että siinä on panostettava maan kasvukuntoon, Eerola sanoo ja harmittelee niukkoja resursseja käytännön viljelyn tutkimukselle. Eerola näkee ongelmallisena sen, että luomun osuutta tuotannosta lisätään hallinnollisista syistä. Tällöin luomusta tulee ylitarjontaa ja sen hinta laskee.

– Tänä syksynä esimerkiksi luomuohra oli tavanomaista halvempaa. Mielestäni luomu tulee säilyttää premium-tuotteena, koska sen tuotanto on kalliimpaa, isäntä sanoo. – Nykytilanteessa eri hallinnon alojen kesken ei ole tarpeeksi vuoropuhelua koko ruokaketjun suhteen. Toivoisin yhteistä näkemystä siitä, mikä on luomun osuus koko ruokaketjussa. Knehtilä aikoo viljelypuolella jatkossa panostaa enemmän erikoiskasveihin, vaikka ne ovat työläitä ja riskialttiita. – Öljyhampulla ja puhtaalla kauralla kun on gluteenittomina tuotteina hyvät vientimahdollisuudet, Eerola kertoo. – Sovellan etenkin kasvivalikoimalla sellaista järjestelmää, että pärjään yksinkin. Automaation kasvu on yksi tulevaisuuden piirteistä luomussakin, ja peltorobotteja on jo myynnissä. Nautin kuitenkin peltotöistä. Saisin burnoutin, jollen pääsisi traktorilla pellolle töihin. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2021

kuva: Sanne Wikström

Luomuvuosi 2021:

Haastava kasvukausi ja epävarmuutta tulevasta Kulunut kasvukausi asetti taas viljelijöille haasteita sääolojen muodossa. Samaan aikaan monella tilalla odotetaan tietoja tulevasta CAP-kaudesta ja sen vaikutuksesta tukitasoihin.

kuva: Hannele Antila

uomuliitossa ja Etelä-Pohjanmaan ProAgriassa luomukasvintuotannon asiantuntijana toimiva Erkki Vihonen kertoo, että luomun tulevaisuuteen liittyy monia kysymysmerkkejä. – Tuotantopanosten, erityisesti lannoitteiden hinnannousu on saanut monet tavanomaiset tilat pohtimaan siirtymistä luomuun. Samanaikaisesti kuitenkin luomuviljan hinnat ovat alhaalla, eikä lihan-

Erkki Vihonen

LUOMULEHTI 6 | 2021

tuotannossa teollisuudelta edelleenkään löydy halukkuutta luomun nostamiseen, hän toteaa. – Samanaikaisesti CAP-uudistuksen tuomat muutokset ovat vielä ihan auki. Esimerkiksi kotieläintiloilla mietitään, onko kannattavampaa pitää eläimet luomussa, vai tarjoaako esimerkiksi eläinten hyvinvointikorvaus kannattavampia vaihtoehtoja tavanomaisille eläimille. Myöskään ympäristösitoumukseen esitetyt vaihtoehdot eivät mielestäni kohtele tiloja tasapuolisesti. Vihonen toivoo, että kotimaasta löytyisi markkinoita nimenomaan kotimaiselle luomuviljalle. Vuoden 2021 sato ei ollut laadullisesti mitenkään erityisen hyvä, joten edellytyksiä kysynnän heräämiselle ja hinnannousulle on. Luomu kiinnostaa Pitkään luomupuolen asiantuntijana toiminut ProAgria Etelä-Suomen Pekka Terhemaa kertoo, että luomuun siirtyminen kiinnostaa, mutta haasteita riittää. – Harmillista on se, että luomuviljan hintakehitys on ollut heikkoa. Uskon kuitenkin, että parannusta on luvassa, ja esimer-

kuva: Elina Valkeinen

TEKSTI: ANNE RINTAMÄKI

Pekka Terhemaa

kiksi luomumallasohrasta ollaan tekemässä uusia sopimuksia. Syysrypsille on kysyntää, syysvehnä ja -ruis sen sijaan ovat haastavampia myytäviä. Terhemaa uskoo luomuviljan sopimustuotantoon ja näkee, että pitkässä juoksussa hinnan kiinnittäminen on kannattava vaihtoehto, toki tämä vaatii tiloilta myös varastokapasiteettia. – Suosittelen viljelijöitä miettimään, kuinka omalla tilalla voisi hyödyntää kerääjä- ja

Nina Långstedtin tilalla on toteutettu fermentointikokeilu, josta voi lukea lisää blogista senseofhumus.fi (ruotsiksi).

välikasveja sekä erilaisia saneerauskasveja. Maan kasvukuntoon kannattaa aina panostaa. – Toivoisin, että tulevalle CAP-sopimuskaudelle saataisiin vielä esimerkiksi ympäristökorvauksen ehtoihin jotain järkeä. Luonnoksessa esitettyjen vaihtoehtojen vaikutus ilmastokysymyksiin on mielestäni aivan mitätön, Terhemaa toteaa.

la. Koska prosessissa tarvitaan maakosketus, pelto kultivoitiin heti nesteen levityksen yhteydessä. Eko.nu-hanke otti lohkolta maanäytteitä, ja on mielenkiintoista nähdä, onko fermentoinnilla minkälainen vaikutus. Maitohappobakteerien avulla on tarkoitus nopeuttaa eloperäisen aineksen hajoamista ja samalla lisätä hiilensidontaa, Långstedt kertoo.

Maan kasvukunto edellä Inkoolainen Nina Långstedt kertoo, että heilläkin kasvukausi oli haastava, mutta onni onnettomuudessa oli se, että kuivaajan rakentamisen vuoksi viljoja oli muutenkin kylvössä normaalia vähemmän. – Syksyllä 2020 kylvetty ruis ei talvehtinut, joten sen tilalle kylvimme keväällä kauraa. Sen sijaan syysspelttikokeilu onnistui ihan hyvin, ja toiveissa on rakentaa sen ympärille yhteistyötä lähistöllä sijaitsevan Mustion Myllyn kanssa, Långstedt kertoo. Tänä vuonna pelloille kylvettiin sekä syyspelttiä että -ruista, keväällä kylvössä tulee olemaan kauraa ja vehnää. – Omassa työssäni keskiössä on regeneratiivinen viljely. Esimerkiksi monivuotisissa viherlannoitusnurmissa on käytössä seos, jossa on mukana 21 eri lajiketta. Näin varmistetaan monipuolinen juuristo ja mikrobisto. – Kuluneen kesän mielenkiintoisin kokeilu oli murskatun viherlannoituskasvuston fermentointi maitohappobakteerien avul-

Rehuviljan saatavuus haaste Kiuruvedellä luomusikoja kasvattava Hannu Kämäräinen sanoo suoraan, että kasvukausi oli heillä vaikea. – Viljasadot eivät onnistuneet. Ohrasta, kaurasta ja herneestä saatiin noin 50 hehtaarin alalta vain puolet normaalisadosta. Haasteena on siis löytää sioille luomuviljaa järkevään hintaan. Vehnää vielä löytyy, mutta ohra on arvoitus. Kyllähän se taloutta vetää tiukille, kun ostomäärät nousevat. Tulevaa CAP-kautta Savo-Karjalan luomuyhdistyksen puheenjohtaja kommentoi seuraavasti. – Mutta eteenpäinhän tässä vain on mentävä. Tulevan CAP-kauden osalta olen jopa hieman toiveikas, että eläinten hyvinvointikorvaus tarjoaisi jatkossa mielekkäitä vaihtoehtoja myös luomusikatiloille. Meitä luomusikatiloja on Suomessa niin vähän, että kysyntää lihalle on onneksi löytynyt. ◀

kuva: Heikki Parviainen

Hannu Kämäräisen luomusikatilalla Kiuruvedellä haasteena on löytää sioille luomurehuviljaa järkevään hintaan huonon satokauden jälkeen.

LUOMULEHTI 6 | 2021

Kuluttajabarometrin mukaan lapsiperheet ovat edelleen keskeinen luomun käyttäjäryhmä, mutta etenkin nuorten naisten ja 30–50-vuotiaiden miesten osuus on kasvanut.

TOIMITTANUT: NOORA MANTERE KUVA: PRO LUOMU / JAN JERNMARK

Luomun kuluttajat ovat vastuullisen kuluttamisen edelläkävijöitä Aktiiviset, viikoittain luomua ostavat kuluttajat arvostavat ympäristövastuullisuutta keskimääräistä suomalaista enemmän. He myös ostaisivat entistä enemmän luomua, jos valikoima olisi laajempi.

uomuruokaa syö joka viikko 1,7 miljoonaa suomalaista. Lapsiperheet ovat edelleen keskeinen luomun käyttäjäryhmä, mutta etenkin nuorten naisten ja 30–50-vuotiaiden miesten osuus on kasvanut.

Tulokset käyvät ilmi tuoreesta luomun kuluttajabarometrista, jonka Kantar TNS Agri toteutti syyskuussa 2021 Pro Luomun toimeksiannosta. Vastausten perusteella luomun kasvu jatkuu. Vähintään kerran viikossa luomua ostavista yli 60 prosenttia on lisännyt luomutuotteiden käyttöä viimeisen vuoden aikana ja yli 80 prosenttia arvioi myös lisäävänsä sitä jatkossa. Hinta on edelleen suurin este luomun käytön lisäämiselle, mutta sen merkitys on selvästi laskenut viime vuosina. – Eniten luomua ostavat kaipaavat lisää valikoimaa. Tämä kannattaa sekä kauppojen että jalostavien yritysten ottaa huomioon, sanoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras. 17 prosenttia suomalaisista kertoo ostaneensa luomua päivittäistavarakauppojen verkkokaupoista. Luomun ostamisesta verkosta ovat innostuneet etenkin nuoremmat kuluttajat ja perheet, joissa on pieniä lapsia.

LUOMULEHTI 6 | 2021

Ympäristövastuullisuus tärkeää luomukuluttajille Tutkimuksessa kartoitettiin myös ruuan ympäristövastuullisuuteen liittyvien ominaisuuksien tärkeyttä suomalaisille. Luomua aktiivisesti ostaville suomalaisille antibioottivapaus, luonnon monimuotoisuus, pieni hiilijalanjälki ja ympäristöystävällinen pakkaus olivat selkeästi tärkeämpiä ominaisuuksia kuin väestölle keskimäärin. – Mittakaava on kuitenkin vähän hukassa. Ympäristöystävälliset pakkaukset olivat kyselyn mukaan tärkeämpiä ominaisuuksia kuin luonnon monimuotoisuus tai pieni hiilijalanjälki, vaikka todellisuudessa pakkausten osuus elintarvikkeen ympäristövaikutuksesta on vähäinen, Lamminparras pohtii. Luomun tärkeimpiä ympäristövaikutuksia suomalaiset tuntevat melko kiitettävästi: 75 prosenttia suomalaisista on vähintään melko samaa mieltä väitteen kanssa ”luomu tukee luonnon monimuotoisuutta” ja 66 prosenttia suomalaista on vastaavasti vähintään melko samaa mieltä väitteen kanssa ”luomutuotanto huomioi eläinten hyvinvoinnin tavanomaista tuotantoa paremmin”. ◀

TEKSTI: NOORA MANTERE KUVAT: HANNELE ANTILA

Seinäjoen Luomupäivät ylittivät odotukset Ilo oli käsin kosketeltavissa, kun luomualan ammattilaiset pääsivät tapaamaan toisiaan pitkän tauon jälkeen Seinäjoen Luomupäivillä 11.–12.11. Alan yritykset ja hankkeet olivat hyvin edustettuina aulan näyttelyssä.

Luomuliiton asiantuntijat pitivät Luomupäivillä luomuklinikkaa, jossa heille sai käydä esittämässä luomussa askarruttavia kysymyksiä.

Luomupäivät on erinomainen tilaisuus verkostoitua alan toimijoiden kesken: tutustua uusiin kasvoihin ja vaihtaa tietoa.

Tapahtuman ruokailut oli toteutettu luomupainotteisina niin seminaaripaikalla kuin iltajuhlassakin.

Seinäjoen Frami tarjosi väljät puitteet tämän vuoden Luomupäiville.

Parhaita paloja tapahtuman ohjelmasta seuraavilla aukeamilla sekä Luomuliiton YouTube-kanavalla.

Luomuliitto kiittää kaikkia osallistujia ja järjestäjiä! LUOMULEHTI 6 | 2021

Edunvalvontaa - luomutuottajan

asialla

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI KUVA: HANNELE ANTTILA GRAFIIKKA: EVELIINA SILLANPÄÄ

Luomukorvausehdot alkavat hahmottua Maa- ja metsätalousministeriö esitteli 10.11. luomualalle tarkennettuja suunnitelmia luomukorvausehdoiksi seuraavalle yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kaudelle 2023–2027. Pääpiirteittäin tilanne näyttää luomun osalta kohtuulliselta.

ässä artikkelissa esitetään kohtia ministeriön luonnoksesta. Ne eivät siis ole lopullisia päätöksiä ja saattavat siksi muuttua vielä. Luomukorvausehdoissa on paljon entuudestaan tuttuja ehtoja. Kasvi- ja kotieläintuotannon sitoumukset tehdään erikseen. Luomuavomaanvihannesten tuotannossa koko tilan ei tarvitse olla luomuvalvonnassa. Luomukasvinviljelytilalla pellot voivat olla luomussa ja kotieläimet tavanomaisessa tuotannossa. Ennen sitoumusta on suoritettava viiden päivän pituinen luonnonmukaisen viljelyn peruskurssi tai muu vastaava koulutus luonnonmukaisen viljelyn harjoittamisesta. Tuotantoeläinten siirtäminen luomuun edellyttää kahden päivän pituista koulutusta tai vastaavaa. Näiden lisäksi sitoumusaikana on suoritettava yhden päivän pituinen koulutus tai hyödynnettävä Neuvo-järjestelmän mukaista luomuneuvontaa.

rehualan sijaan tarkasteltaisiin 0,5 eläinyksikön eläintiheyttä hehtaaria kohti. Tämä tarkoittaa sitä, että myyntikasvivaatimus ei koske tiloja, joilla on luomukotieläimiä vähintään 0,5 eläinyksikköä hehtaaria kohti. Kasvinviljelytila voi poiketa myyntikasvivaatimuksesta, jos vähintään 50 prosentilla tilan peltoalasta viljellään rehua luomukotieläintilalle. Yhteistyöstä edellytetään kirjallista sopimusta. Sopimuksessa on perusteltava kotieläintilan tarve yhteistyön mukaiselle rehumäärälle. Mikäli tila on tehnyt osittaisen vain avomaavihannesten tuotantoa koskevan luomusitoumuksen, tulee tilan osoittaa myyntikasvivaatimuksen sijaan viljelykierto sitoumukseen kuuluvilla lohkoilla. Mikäli avomaanvihanneksia tuotetaan muilla sitoumuksilla, voi myyntikasvivaatimuksen prosenttia laskettaessa alan kertoa kahdella. Tarhahernettä on esitetty poistettavaksi avomaanvihannesten listalta valvonnallisten ongelmien takia. Tämä olisi ikävä takaisku luomuavomaanvihannestuotannolle.

Myyntikasvivaatimukseen vähän muutoksia 30 prosentin myyntikasvivaatimus koskee pääsääntöisesti kaikkia tuensaajia. Vaatimuksesta voi poiketa, mikäli tila on tehnyt luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumuksen ja vähintään puolella tilan peltoalasta viljellään rehua oman tilan luomueläinten rehuksi. On esitetty, että 50 prosentin

Tukitasot jatkuvat entisellään Luomukorvausta ei näillä näkymin tulla maksamaan ekojärjestelmän luonnonhoitonurmille eikä suojavyöhykkeille. Sitoumusalan, josta korvaus maksetaan, tulee täyttää maataloustoiminnan määritelmä. Tukea halutaan kohdentaa ak-

LUOMULEHTI 6 | 2021

tiiviseen tuotantoon. Luomuvalvonnassa on oltava vähintään viisi hehtaaria peltoa tai yksi hehtaari puutarhakasveja ja kotieläimiä on oltava vähintään viisi eläinyksikköä, jotta kotieläinsitoumuksen voi tehdä. Luomukorvaukseksi on esitetty samaa 160 euron hehtaarikorvausta kuin nytkin. Avomaanvihanneksille korvaus olisi 600 euroa. Kotieläintuotannolle on esitetty 130 euron hehtaarikorvausta. Korvaus maksetaan 0,5 eläinyksikölle per hehtaari ja niin monelle hehtaarille, kuin eläinyksiköt riittävät.

paljon. Tuottajan aseman vahvistamiseksi olisikin tärkeää saada vienti vetämään. Myös ammattikeittiöiden luomun käyttöasteen nosto toisi markkinoille parempaa imua. Loppuvuoden aikana on päästävä yhteisymmärrykseen CAPin lopullisista yksityiskohdista, koska suunnitelma on luovutettava komissiolle 1.1.2022. Tämän jälkeen alkavat neuvottelut komission kanssa, ja koko suunnitelma tulisi hyväksyä vuoden 2022 syksyyn mennessä. Samaan aikaan tehdään kansallisten säädösten ja järjestelmien viimeistelyä. CAPin toteutus alkaa vuonna 2023. ◀

Määrärahat riittämättömät kasvutavoitteisiin nähden Seuraavalle CAP-kaudelle on Suomessa asetettu 20 prosentin luomupinta-alatavoite, ja EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa 25 prosentin tavoite vuoteen 2030 mennessä. Tämän mukaan vuonna 2027 Suomessa olisi 442 000 hehtaaria luomupeltoa, josta 135 000 hehtaarille maksettaisiin luomukotieläinkorvausta. Peltopinta-alatavoitteeseen päästään noin kahdeksan prosentin ja kotieläintavoitteeseen 3,5 prosentin vuosikasvulla. Määrärahoja on varattu noin 76 miljoonaa euroa vuodessa, mikä ei riitä, mikäli luomuala jatkaa tasaista kasvua kuten tähänkin asti. Varsinkin kotieläinpuolen alat ovat alakantissa. Toisaalta pelkkä tuotannon tuki ei riitä luomualan tasapainoiseen kasvuun, vaan luomua on kehitettävä kokonaisvaltaisesti läpi koko arvoketjun. Varsinkin lihapuolella on paljon tehtävää. Haasteena on jo nyt saada luomuna syntyvät vasikat päätymään luomuna kuluttajien lautasille asti. Viljapuolella hinnat ovat heitelleet syksyn aikana todella

Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri kertoi tuoreeltaan uusimmat tiedot luomukorvausten muotoutumisesta Seinäjoen Luomupäivillä 11.11.

Kutsu ystäväsi mukaan Luomuliittoon! Tuottajajäsenemme: innosta ystäväsi Luomuliiton jäseneksi, niin tarjoamme vuoden 2022 Luomulehdet veloituksetta. Edun arvo 40 €

luomuliitto.fi/jarjesto/liity-jaseneksi Kampanja on voimassa 15.1.2022 asti.

LUOMULEHTI 6 | 2021

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM KUVAT: NOORA MANTERE

Luomu edistää kiistattomasti luonnon monimuotoisuutta Luomutuotanto lisää tutkimusten mukaan lajimonimuotoisuutta sekä paikallisesti että alueellisesti. Luomutilalla on keskimäärin 37 prosenttia enemmän lajeja tavanomaiseen tilaan verrattuna.

elsingin yliopiston agroekologian apulaisprofessori Johan Ekroos luennoi Seinäjoen luomupäivillä 11.11. luomutuotannon vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen. Ekroosin mukaan tutkimustuloksia luomutuotannon vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen oli vielä 20 vuotta sitten saatavana vain vähän. Erilaisia oletuksia luomun positiivisista vaikutuksista sen sijaan oli silloin jo olemassa. Tällä hetkellä tilanne on täysin toinen, ja tutkimus alalla on lisääntynyt valtavasti. Eniten on tutkittu kasveja ja niveljalkaisia sekä tuotantoympäristöinä vilja- ja sekatiloja. Juuri vilja- ja sekatiloilla on eniten vaikutusta lajimääriin. Tutkimusten mukaan vaihtelu eri luomutilojen välillä on suurta. Lisäksi maisema- ja paikalliset tekijät vaikuttavat siihen, kuinka suurista vaikutuksista puhutaan. Muutosten holistinen eli kokonaisvaltainen ymmärtäminen vaatii poikkitieteellistä mallinnusta. Meta-analyyseissä oli mukana 184 vertailua lajimäärästä, ja tulosten mukaan luomutilalla on keskimäärin 36–37

LUOMULEHTI 6 | 2021

Tuotantotavan lisäksi myös maiseman rakenne vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen maatilalla. Monimuotoisessa maisemassa on enemmän lajeja. Esimerkiksi teiden ja ojien pientareet tarjoavat ruokailu- ja pesäpaikkoja muun muassa hyönteisille.

prosenttia enemmän lajeja tavanomaiseen tilaan verrattuna. Ero tavanomaisten ja luomutilojen lajimäärissä on pysynyt samansuuruisena 30 vuotta. Luomupeltojen merkitys pölyttäjille korostuu loppukesällä − Hyvin tehotuotantovaltaisissa maisemissa luomun hyödyt tulevat selvimmin esille ja luomulla on ylivoimaisesti isoin vaikutus kasveihin ja pölyttäjiin. Kasvit ovat riippuvaisia paikallisista kasvuolosuhteista, ja niihin vaikuttaa muun muassa viljelykierto ja ruiskutukset, Johan Ekroos sanoo. Luomutiloilla erilaisia ravinnoksi kelpaavia kasvilajeja on enemmän eli lajikirjo on runsaampaa. Alkukesällä ero tavanomaisten- ja luomutilojen välillä ei ole niin suuri esimerkiksi pölyttäjien määrässä. Loppukesästä ero on kuitenkin selvä, ja luomupelloilla on tutkimusten mukaan paljon enemmän kimalaisia. Luomupeltojen kukkivat kasvit tarjoavat ravintoa pölyttäjille. Sen turvin esimerkiksi kimalaisten määrät pysyvät korkeina läpi kesän, mikä on oleellista uuden kuningatarten sukupolven tuottamiselle. Luomunurmilla esiintyy runsaasti kukkivia mesikasveja erityisesti keski- ja loppukesällä. Erityisesti petohyönteiset hyötyivät luomusta peltovaltaisessa maisemassa. Kasvien ja pölyttäjien vasteet puolestaan eivät ole yhtä herkkiä maiseman rakenteen vaihteluille. Pölyttäjät hyötyvät luomusta kaiken tyyppisissä maisemissa. Alueellisella tasolla luomusta näyttäisivät hyötyvän erityisesti mesipistiäiset. − Tilan viljellyn alan määrä suhteessa viljelemättömiin alueisiin on niin ikään tärkeää. Esimerkkinä tästä ovat avo-ojat, joilla on todella suuri merkitys suoja- ja pesäpaikkoina. Pyrkimyksestä salaojittaa kaikki pellot pitäisikin jo päästä eroon, sanoo Ekroos. Luomun tehostuminen vaikuttaa lajimääriin Vaikuttaako monimuotoisuuden kehittymiseen se, kuinka kauan tilalla on viljelty luomuna? Asiaa ei Ekroosin mukaan ole vielä paljoakaan tutkittu, mutta erään julkaisemattoman tutkimuksen mukaan näin tosiaan näyttäisi olevan. Eli mitä kauemmin tila on ollut luomussa, sitä monimuotoisemmaksi eliöstö ja kasvusto muuttuvat. Ovatko luomu- ja tavanomainen tuotanto lähestymässä toisiaan, ja mikä on sen vaikutus monimuotoisuudelle? Vaikuttaako esimerkiksi satotason nosto monimuotoisuuteen? Toisinaan väitetään, että alhaisempien satotasojen vuoksi luomu ei edistä luonnon monimuotoisuutta, mutta luomun epäsuoria vaikutuksia ei Ekroosin mielestä vielä tunneta riittävän hyvin. Tarvitaan enemmän kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, mikä vaikutus esimerkiksi tukipolitiikalla on. Luomutuotannon tehostuessa myös monimuotoisuushyöty kärsii. Kysymys kuuluukin, miten satotasoa saadaan nostettua ilman, että luonnon monimuotoisuus kärsii tai jopa lisäten monimuotoisuutta samalla. ◀

Toivotamme rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2022! TAMMINEN Itäinen Valkoisenlähteentie 21 | 01260 Vantaa Puh. (09) 868 9000 | www.tamminen.fi

Laatulihaa käsityön leimalla

Johan Ekroosin esitys julkaistaan Luomuliiton YouTube-kanavalla. Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

LUOMULEHTI 6 | 2021

TEKSTI: ERKKI VIHONEN

rinnakkaisohjelmassa tuotiin esiin näkemyksiä ja mahdollisuuksia luomuviljelijän ilmastoratkaisuiksi.

Kuva: Hannele Anttila

Ilmastoratkaisuja luomupellolla

Luomupäivien

Ilmastosoturit-hanke järjesti Luomupäivillä myös retken Haaviston tilalle Peräseinäjoelle, jossa tutustuttiin tilan toimintaan ja keskusteltiin kerääjäkasvien, nurmien ja viljan lajikkeista, kylvömääristä sekä viljelytekniikoista.

innakkaisohjelmassa tuli esiin vankkaa tukea luomussa jo vakiintuneille toimenpiteille ja niiden myönteisille vaikutuksille maaperän hiilen määrään. Niin Seinäjoen ammattikorkeakoulun yliopettaja Arja Nykänen kuin Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Elena Valkamakin toivat esityksissään esille kerääjäkasvien, kasvipeitteisyyden maksimoinnin ja mahdollisimman kevyen muokkauksen suotuisat vaikutukset maaperän hiilen määrään. Orgaaninen ja viherlannoitus lisäävät hiiltä peltoon toisin kuin synteettiset lannoitteet, mistä syntyvät suurimmat erot luomun ja tavanomaisen välillä. Ilmastotoimet syynissä Ilmastosoturit-hankkeessa on jo näkyvissä tuloksia siitä, millaisilla toimenpiteillä on mahdollista saada maahan lisää hiiltä. Kerääjäkasveista erityisesti italianraiheinän

LUOMULEHTI 6 | 2021

positiivinen vaikutus on näkynyt demoruuduilla. Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet erityisen haastavia kuivuuden, korkeiden lämpötilojen sekä osittain myös märkyyden vuoksi. Raiheinä on kasvanut kuitenkin hyvin ja ennen kaikkea sitonut ylimääräiset ravinteet itseensä pelloilla sekä kasvattanut syvän ja tiheän juuriston, joka on ylläpitänyt ja jopa parantanut peltojen rakennetta ja biologista aktiivisuutta. Toinen selkeästi havaittu tulos on se, että monipuoliset säilörehunurmet ovat huomattavasti varmempia tuottamaan satoa ääriolosuhteissa. Niiden satotaso ei tipu samassa suhteessa kuin yksipuolisten kasvustojen, ja suurin syy tähän on palkokasvien määrä. Lisäksi niillä on maankasvukuntoa parantava vaikutus typensidonnan, paremman maan rakenteen sekä hiilensidonnan kautta. Hankkeessa on mukana myös perunaa ja sokerijuurikasta tuottavia tiloja. Näillä tiloilla on päästy myös mittaamaan eri-

koisempien kasvien mahdollisuuksia hiilensidonnassa. Erikoisemmista kasveista öljyretikka tuotti todella suuret biomassat peltoon. Kesän 2021 mittauksissa juurten biomassa oli 4 400–5 100 kiloa ja maanpäällinen biomassa jopa 20 000 kiloa kuiva-ainetta hehtaarille. Tutkimustulokset luomumenetelmien tukena Elena Valkama on tutkinut ja tehnyt laskelmia mallinnuksen avulla luomun ja tavanomaisen tuotannon välillä tietyillä viljelykierroilla sekä lannoitteilla. Näiden tutkimusten valossa luomutila on huomattavasti hiilineutraalimpi kuin tavanomainen tuotanto. Kokonaisuudessaan mallinnus antaa kuvan yhdestä mallista, ja tilatasolla toimintaa tehdään niin luomussa kuin tavanomaisessa hyvin erilaisin panostuksin ja toimintatavoin. Tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että luomun me-

Rinnakkaisohjelman videotallenne löytyy hankkeen sivuilta: etelapohjanmaa.proagria.fi/ilmastosoturit Kirjoittaja toimii luomukasvintuotannon asiantuntijana Etelä-Pohjanmaan ProAgriassa sekä Luomuliitossa. Ilmastosoturit-hanke tuotti Luomupäivillä 12.11. rinnakkaisohjelman yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa. Hanketta tukee Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasto.

Kuva: Erkki Vihonen

netelmät ovat suotuisia maaperän hiilen määrälle ja luomupellot voivat toimia jopa hiilinieluina. Erilaiset skenaariot ennakoivat hyvin viljelyssä tarvittavaa muutosta. Muutos koskee tulevaisuudessa maan muokkaamista mahdollisimman kevyesti, talviaikaista kasvipeitteisyyttä, vesitaloutta, maan rakennetta, kerääjäkasveja, lannoitusta ja kasvustoja kokonaisuudessaan. Näistä tekijöistä rakentuu ilmastoystävällinen viljely, johon tulisi pyrkiä. Toimenpiteet tulevat aiheuttamaan suuria muutoksia viljelyssä, ja luomussa suurimpana haasteena tulee todennäköisesti olemaan tapojen muuttaminen sekä rikkakasvien torjunta. Luomun suurimpia vahvuuksia ovat monimuotoisuus viljelykierrossa ja kasvillisuudessa sekä eloperäisten lannoitteiden ja viherlannoituksen hyödyntäminen kemiallissynteettisten lannoitteiden sijaan. Vahvuuksia ovat myös kerääjäkasvien monipuolisempi ja säännöllinen käyttö. Nämä tekijät vaikuttavat positiivisesti maaperän hiilensidontaan. Lisäksi tarvitaan vielä maan kasvukunnosta huolehtimista, muokkaustapojen muuttamista ja mahdollisimman paljon talviaikaista kasvipeitteisyyttä, jotta maaperän hiilensidontaa voidaan entisestään lisätä. ◀

Ilmastosoturit-hankkeen demoruuduilla raiheinä on aluskasvina sitonut ylimääräiset ravinteet itseensä sekä kasvattanut syvän ja tiheän juuriston, joka on ylläpitänyt ja jopa parantanut peltojen rakennetta ja biologista aktiivisuutta.

Ennakkotilausehdot 28.2.2022 asti, kysy lisää! Elomestari Oy 040 581 8477 www.elomestari.ﬁ

Yhdistyksistä

Tutkimustieto vahvistaa luomutuotannon ympäristöhyödyt TEKSTI JA KUVA: NOORA MANTERE

Luomutuotannon myönteiset vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle ovat tutkimusten perusteella kiistattomat ja kasvihuonekaasupäästöt luomussa pienemmät tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Luomuliitto painotti syyskokouksensa kannanotossa, että tämä tulisi tunnistaa ja tunnustaa poliittisessa päätöksenteossa.

LUOMULEHTI 6 | 2021

einäjoella 11.–12.11. pidetyillä valtakunnallisilla Luomupäivillä kuullut tutkijapuheenvuorot puhuvat selkeästi luomutuotannon puolesta. Agroekologian apulaisprofessori Johan Ekroos Helsingin yliopistosta kertoi esityksessään, että luomutuotannon hyödyt luonnon monimuotoisuudelle ovat kiistattomat. Ne perustuvat ensisijaisesti luomupeltojen rikkaampaan kasvilajistoon, joka ruokkii monimuotoista selkärangattomien joukkoa, erityisesti pölyttäjiä. Luomukotieläintilojen hyödyt linnuston monimuotoisuudelle on tutkimustiedolla vahvistettu jo aiemmin. – Luomu todellakin tuottaa sen minkä lupaa: ruokaa yhdessä luonnon kanssa. Luomu näyttää suuntaa koko maataloussektorille. Kaikki keinot tulisi ottaa käyttöön, jotta saisimme viennin vetämään ja kotimaan markkinat toimimaan paremmin, koska pelkkä tukipolitiikka ei riitä luomutuotannon kestävän kasvun tueksi, kertoo Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Elena Valkama esitteli tapahtumassa tuloksia mallinnustutkimuksista, joiden mukaan maataloustuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat luomussa pienemmät kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomutuotannossa myös maaperän hiiltä häviää huomattavasti vähemmän kuin tavanomaisessa tuotannossa, joissain tapauksissa luomupellot toimivat jopa hiilinieluina, eli hiilen sidonta on hajotusta suurempaa. Valkama huomautti, että maan voimakas muokkaus esimerkiksi kyntämällä aiheuttaa hiilen hävikkiä pellosta ja että käyttämällä kerääjäkasveja ja keventämällä muokkausta saadaan maan hiilitasetta parannettua entisestään. – Luomutuottajat ovat vahvoilla, jos ja kun tulevaisuudessa maaperän hiilensidonnasta maksetaan korvauksia. Tämä parantaisi luomutuotannon taloudellisia edellytyksiä entisestään, kommentoi Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu. Luomuliiton syyskokouksen kannanotto esitettiin Luomupäivien yhteydessä 12.11.

TEKSTI: SINIMAARIA KANGAS

Tuloja maaperän hiilensidonnasta päästökompensaation kautta? Päästökompensaation markkinat ovat sekä kasvussa että murroksessa. Haasteista huolimatta ne merkitsevät maataloudelle tulevaisuuden mahdollisuuksia.

esimerkiksi metsityshankkeissa, koska sidonta tapahtuu maan alla. Maaperästä on otettava paljon näytteitä tihein väliajoin, jotta hiilensidontaa pystytään tarkkailemaan ja sen pysyvyyttä todentamaan. Niinpä kompensaatiomarkkinoilla on toistaiseksi harvoja maataloushankkeita. Kompensaatiossa pysyvyys on a ja o Laineen mukaan yksi hyvä maatalouteen liittyvä mahdollisuus päästökompensaatiossa on biohiilen lisääminen maaperään. Se toimii sekä maanparannusaineena että hiilivarastona. Biohiili valmistetaan biomassasta, jonka tulee olla kestävästi tuotettua ja mielellään peräisin jätemateriaalista. Massa muutetaan hiileksi pyrolyysilla eli polttamalla sitä erittäin kuumassa lämpötilassa. Biohiilen valtteja on Laineen mielestä korkea pysyvyys, eli lähtökohtaisesti se säilyy maassa sadasta jopa tuhanteen vuoteen. Esimerkiksi ravinnekuitujen kaut▷▷

Kuva: Oregon Department of Forestry

iertotalousyritys Soilfood ilmoitti elokuussa avanneensa pelloille syntyvien hiilinielujen myynnin Puro.earth -markkinapaikalla, joka käy kauppaa hiilidioksidin poistolla ilmakehästä. Kyseisiä hiilinieluja syntyy maaperään, kun viljelijä käyttää maanparannuskuituja, joita jalostetaan teollisuuden sivuvirroista. Kuidut parantavat maan kasvukuntoa ja sitovat samalla hiiltä maahan. Myynnistä saatavat tulot jaetaan tasan viljelijän, teollisen toimijan ja Soilfoodin kesken. Millaisia mahdollisuuksia päästökompensaatio yleensä ottaen avaa maataloudelle? – Itse asiassa maatalous on yksi haastavimpia aloja päästökompensaatiossa, sanoo vanhempi asiantuntija ja ympäristöekonomi Anna Laine Gaia-konsulttitoimistosta. – Tämä johtuu siitä, että hiilensidonnan laskenta ja todentaminen on hankalampaa maataloudessa kuin

Biohiilen lisääminen maaperään voisi olla yksi tapa toteuttaa päästökompensaatioita maataloudessa. Biohiili toimii sekä maanparannusaineena että hiilivarastona.

LUOMULEHTI 6 | 2021 LUOMULEHTI

Yksinkertaistettuna: yhtä ja samaa puuta ei voi myydä kahteen kertaan.

Kaksoislaskenta on yksi päästökompensaation haasteista. Esimerkiksi kaikki Suomen metsät lasketaan tällä hetkellä lähtökohtaisesti Suomen valtion päästötaseeseen, eli niissä ei periaatteessa voi toteuttaa yksityisen puolen päästökompensaatiohankkeita. Hyvän päästökompensaatiohankkeen tulisi tuoda jotain uutta nykytilaan verrattuna. Tällaista on esimerkiksi joutomaan metsitys, jota ei muuten olisi tehty.

LUOMULEHTI 6 | 2021

Hyvä päästökompensaatiohanke täyttää sarjan kriteerejä Suomessakin on Laineen mukaan useampia toimijoita, jotka myyvät kompensaationa sellaista palvelua, joka ei välttämättä täytä hyvän kompensaation kriteerejä. – Esimerkiksi jo olemassa oleva metsä ei ole kompensaatiota, koska sen kasvu ei ole lisäinen tai ylimääräinen asia olemassa olevaan tilanteeseen verrattuna. Kompensaatiohankkeen täytyy olla se syy, miksi jokin asia on tapahtunut. Tällaista on esimerkiksi joutomaan metsitys, mitä ei muuten olisi tehty, Laine selittää. – Lisäinen osa on siis perustilanteen ja hankkeen aiheuttaman tilanteen erotus. Niinpä myös metsien lannoituksella aikaansaatu lisäkasvu voidaan periaatteessa huomioida kompensaatiossa. Toiseksi hankkeessa on käytettävä soveltuvia ja tunnustettuja laskentamenetelmiä hiilinielun tai päästövähennyksen laskentaan, ja hanketta on seurattava ja siitä tulee raportoida selkeästi. Hanketta tulisi myös mielellään olla todentamassa riippumaton kolmas osapuoli. Lisäksi hankkeen pitäisi olla mahdollisimman pysyvä, eli lähtökohtaisesti vähintään sata vuotta. Muuten pysyvyysriskiä tulisi vähentää jollain tavoin, esimerkiksi ostamalla enemmän yksiköitä. – On myös muistettava välttää hiilivuotoa: eli metsän suojelu ei saisi aiheuttaa hakkuita sen ulkopuolella. Sen varmistaminen onkin varsin hankalaa, Laine sanoo. – Lopuksi on vielä vältettävä kaksoislaskenta, eli samaa hillintätulosta ei pitäisi käyttää useampaan kertaan eikä laskea useamman kuin yhden tavoitteen hyväksi. Yksinkertaistetusti yhtä ja samaa puuta ei voi myydä kahteen kertaan. Jos siis päästövähennys tai hiilinielu lasketaan mukaan valtion tavoitteeseen, sitä ei pitäisi laskea yksittäisen toimijan tavoitteeseen. Kimurantti kaksoislaskenta Kaksoislaskenta on nykytilanteessa valtava haaste vapaaehtoisen kompensaatiokaupan kannalta. – Tällä hetkellä esimerkiksi kaikki Suomen metsät lasketaan lähtökohtaisesti Suomen valtion päästötaseeseen. Eli kompensaatiohankkeesta saatu hyöty lasketaan kahteen kertaan: sekä valtion hyväksi että toimijalle, joka ostaa kompensaation, Laine sanoo. Tähän saakka suurin osa maailman päästökompensaatiohankkeista on toteutettu Kuva: Pixabay

Teknologia siis auttaa maatalouteen liittyvien hankkeiden mallinnuksessa ja laskennassa tulevaisuudessa. Menetelmät eivät ole kuitenkaan vielä siinä vaiheessa, että kompensaatiohankkeita voisi toteuttaa helposti ja yksinkertaisesti. Useat hiilensidonta- ja päästövähennysteknologiat ovat sen sijaan halventuneet ja helpottuneet, joten kompensaatiohankkeita on Laineen mukaan helpompi tehdä monenlaisissa maissa. Jos siis ongelma maaperähankkeiden mittausmenetelmien suhteen pystytään ratkaisemaan, maataloudella voisi paljon potentiaalia päästökompensaatiossa ympäri maailman.

Kuva: Pixabay

ta tapahtuvassa varastoinnissa pysyvyys on vain noin 20 vuotta. – Jos halutaan kompensoida pysyvää päästöä, joka aiheutuu esimerkiksi energian kulutuksesta liikenteessä, myös kompensoinnin tulisi olla mahdollisimman pysyvä, Laine sanoo. – Biohiili on tuhansia vuosia vanha maanparannusmenetelmä, mutta vasta viime aikoina on ymmärretty, että se varastoi hiiltä pitkäaikaisesti ja sitä voi hyödyntää myös kompensaatioon. Koko maailmassa on silti toistaiseksi vain muutamia biohiili- tai muita maaperän hiilensidontaan liittyviä hankkeita. Mittaaminen maaperänäytteiden kautta on ollut niin hankalaa ja kallista, että se on käytännössä estänyt tähän mennessä monet alan hankkeet, Laine selittää. – Sanoisinkin että nykyisillä systeemeillä maataloudella ei ole hurjan suurta potentiaalia kompensaatiokaupassa. Mallinnukseen ja esimerkiksi kaukokartoitukseen pohjautuvat menetelmät kehittyvät kuitenkin kaiken aikaa. Esimerkiksi satelliittijärjestelmillä voidaan jo nyt kartoittaa maaperää jonkin verran maanpinnan alle.

Jos ongelma maaperähankkeiden mittausmenetelmien suhteen pystytään ratkaisemaan, maataloudella voisi paljon potentiaalia päästökompensaatiossa ympäri maailman.

Kotimaiset luomutuotantoon sopivat Lehmän-pastat Green Line KALSIUM-pasta Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä. Sisältää runsaasti kalsiumia. Pakkaus 6 x 380 g

UUSI

kehittyvissä maissa, koska niille ei ole aiemmin asetettu omia päästövähennystavoitteita. Tilanne on kuitenkin tuoreeltaan muuttunut. Niinpä kaksoislaskentaan liittyvä ongelma kattaa käytännössä koko maailman. – Nyt onkin keskusteltu paljon siitä, miten ongelma voitaisiin ratkaista Suomessa. Olemme esimerkiksi ympäristöministeriölle tehdyssä Vapaaehtoisen kompensoinnin sääntely -raportissa ehdottaneet vapaaehtoista kansallista rekisteriä, johon kerättäisiin kaikki kompensaation kriteerit täyttävät hankkeet. Nämä hankkeet voitaisiin sitten poliittisen päätöksen kautta poistaa Suomen päästötaseesta. Rekisteri on Laineen mukaan ainoa keino välttää kaksoislaskenta. Sitä varten tarvitaan kuitenkin Suomen valtiolta poliittinen päätös, että se haluaa luopua vapaaehtoisen kompensaation avulla tehdyistä hiilensidonta- ja päästövähennystonneista. – Koska Suomen valtiolla on aika tiukka oma hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2035 mennessä, voi vapaaehtoisen kompensaation osuuden poistaminen päästötaseesta olla haastavaa. Suomessa ei ole vielä omaa erillistä säätelyä vapaaehtoiselle kompensaatiomarkkinalle. Siihen liittyy kuitenkin kuluttajalainsäädäntö, joka kieltää muun muassa harhaanjohtavan markkinoinnin. Ympäristöministeriölle laadittu säätelyehdotus kattaisi rekisterin lisäksi oppaan hyvistä käytännöistä: mitä kompensaatio tarkoittaa myyjälle ja mitä taas ostajalle. Toiseksi yritykset voisivat sitoutua vapaaehtoisesti oppaan käytäntöihin allekirjoittamalla ne. Kansalliseen rekisteriin voisivat liittyä kaikki suomalaiset vapaaehtoiset hankkeet, jotka täyttävät tietyt kriteerit. – Koska rekisteri perustuisi vapaaehtoisuuteen, kaikkien hankkeiden ei olisi pakko hakeutua siihen. Asiakkaan kannattaisi kuitenkin hankkia kompensaatiota vain rekisteriin hakeutuneelta, luotettavalta myyjältä, Laine sanoo. ◀ Artikkeli on tuotettu osana Kasimir – Jätteet ja tähteet käyttökelpoisiksi luomupuutarhalannoitteiksi -hanketta, joka saa rahoitusta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.

MAGNESIUM-pasta

KETOOSI-pasta

Kun on riski laidun halvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Asetonitautiriskin pienentämiseen lehmillä. Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 390 g Toimittaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

Valmistaja

www.finncow.fi

Luomutilan ykkösvalinta Kokeile nyt ja käytä ILMAISEKSI!

min aloitus

Etsii lohkon itse

Asenna Sirppi puhelimeesi · automatisoitu lohkokirjanpito · karttamerkinnät · luomutilan varastokirjanpito · puintiennusteet Sopii myös nykyisen ohjelmasi täydentäjäksi! Myös tietokonekäyttö. Tutustu ja ihastu: www.sirppi.ﬁ

LUOMULEHTI 6 | 2021

Jauhosavikan niitto tehdään ennen siementen muodostumista.

OSA 5: – T U H E R A LAN KARKE I T N I Ä L E I T LUOMUKO

Rikat kuriin TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO TUOMINEN

Rikkakasveista ei luomutuotannossa päästä kokonaan eroon, mutta niiden osuus kasvustosta kannattaa karkearehuntuotannossakin pitää kurissa. Rikkakasvit heikentävät sadon ruokinnallista arvoa ja maittavuutta sekä voivat muuttaa kivennäissuhteita siten, että ne aiheuttavat haasteita eläinten ruokintaan ja terveyteen.

onivuotisista rikoista haasteellisimpia karkearehun tuotannossa ovat yleensä juolavehnä, voikukka ja hevonhierakka. Mikäli nurmien tiheys on hyvä ja niitot tehdään huolella useampaan kertaan kasvukaudessa, eivät valvatti ja ohdake pääse valloilleen samoin kuin yksivuotisten kasvien viljelyssä. Juolavehnää ei tuotantonurmissa tarvita Juolavehnää ei aina nähdä ongelmallisena rikkana vaan nurmikasvina muiden joukossa. Sillä onkin hyvänä ominaisuutena viljelyvarmuus, eikä se yleensä kärsi talvesta. Juolavehnän rehuarvot ovat kuitenkin alhaiset, ja sen laatu heikkenee no-

LUOMULEHTI 6 | 2021

peasti varsinkin toisessa rehusadossa, joten torjuntaa kannattaa tehdä. Parhaiten juolavehnän määrää pystyy rajoittamaan lopettamalla nurmen jo kesällä ja kesannoimalla alaa loppukasvukauden. Tavoitteena on saada juolan juuret pintaan kuivumaan. Lyhyeksi katkotut juuret kuivuvat tehokkaammin kuin pitkäksi jääneet, joten pyöriväteräinen tai leikkaava muokkauskone on eduksi. Lyhyessä juuressa varastoidun energian määrä on rajallinen, ja uusi verso kuluttaa sen kasvuun lähtiessään, mikä osaltaan näännyttää kasvia. Pelkkä kyntö ei juolavehnää hävitä, vaan vain hautaa ongelman hetkeksi.

kukka. Näihin tehoaa parhaiten nopea nurmikierto ja huolellinen kyntö. Yksilöiden tuhoutumista edistää, jos juuri saadaan katkaistua kymmenkunta senttiä maan pinnan alapuolelta ja haudattua syvälle. Pintaan jääneet juuret lähtevät usein uudestaan kasvamaan. Hierakkayksilö tuottaa kasvukauden aikana lukuisan määrän siemeniä, ja on tärkeää estää niiden tuleentuminen itämiskykyisiksi. Mikäli yksilöitä on paljon ja torjuntaa tehdään puhdistusniitoin, on ne ajoitettava siten, että siemenet ovat vasta muodostumassa. Kasvin varsi on murskattava. Pelkästään katkaistussa varressa saattaa olla tarpeeksi energiaa kasvattaa siemenet Voikukka ja hevonhierakka haasteena itämiskykyisiksi. Etenkin vanhempiin nurmiin pesiytyy helSatovuosina ainoa tehokas tapa kasvussa posti juuririkkakasveista hierakka ja voi- olevien hierakoiden hävittämiseen on kitke-

Hevonhierakan varmin torjuntakeino on kitkentä.

minen. Pienillä aloilla ja kohtuullisessa tiheydessä tämä on järkevin vaihtoehto. Kitkentä kannattaa ajoittaa hetkeen, jolloin maa on sopivan märkä tai kuiva, jotta juuri lähtee mukaan kokonaisena. Voikukka leviää siementen avulla herkästi pellon ulkopuolelta. Mikäli voikukkaa esiintyy lohkon läheisyydessä paljon, saattaa nurmen uudistaminen olla viisainta tehdä kesällä, jolloin maanpinta ei ole paljaana siementen levittäytyessä. Kitkentä tulee harvoin kyseeseen voikukan kohdalla, ja niitto ei siihen juuri vaikuta. Tärkeintä onkin pitää nurmikierto lyhyenä, haudata voikukan juuret syvälle ja huolehtia perustettavan kasvuston tiheydestä. Yksivuotiset rikat perustamisvuonna Jos nurmen perustaminen onnistuu kunnolla, ei useimmista yksivuotisista rikoista ole haittaa kuin uuden nurmen perustamisen yhteydessä. Yleisimmistä rikoista pillikkeet ja jauhosavikka ovat herkkiä puhdistusniitolle. Ukontatar sen sijaan lähtee helpommin uudestaan kasvuun niiton jälkeen ja vaatii useamman katkaisun, jottei se pääse kehittämään siemeniä. Mikäli nurmi perustetaan vihantakasvia suojakasvina käyttäen tai ilman suojakasvia, voidaan tehdä niitto pitkään sänkeen heti kun rikat ovat sopivassa niittokorkeudessa. Satovuosina yksivuotisista rikoista yleisimpänä esiintyy peltokanankaali, josta on joillain alueilla tullut jo ongelma. Kanankaali tekee kukintonsa varsin aikaisin keväällä, ja sen torjunnassa puhdistusniitot voivat olla tarpeen vuosittain. Kukintojen katkaisu ennen siementen kehittymistä auttaa, mutta viivästyttää jonkin verran ensimmäisen sadon korjuuta. Tosin viivästyneessä ensimmäisen sadon korjuussa korjuussa on se hyvä puoli, että apilat ehtivät paremmin heinäkasvien mukaan ja sadon valkuaispitoisuus nousee. Pidä huolta kasvustoista Kaikki toimet, joilla saadaan edistettyä varsinaisten viljelykasvien kasvua, auttavat rikkojen hallinnassa. Erityisesti kannattaa muistaa täydennyskylvöt ja sopiva lannoitus, joiden avulla saadaan pidettyä kasvustot tiheinä. Maan rakenteesta huolehtiminen ja ojituksen kunnossapito kuuluvat laadukkaan karkearehuntuotannon perustekijöihin. Rönsyleinikki ja muut heikommissa oloissa pärjäävät kasvit levittäytyvät helposti tiivistyneisiin ja märkiin kohtiin. Näiden torjunnan tärkein menetelmä on maan kasvukunnon parantaminen, sillä pelkät suorat torjuntatoimet eivät ongelmaa poista. Hyvässä kasvussa oleva rikkavapaa nurmi tuottaa sellaista satoa, jota luomueläimille on ilo syöttää. ◀ Kirjoittaja toimii luonnonmukaisen tuotannon erityisasiantuntijana ProAgria Itä-Suomessa.

LUOMULEHTI 6 | 2021

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Koulutilan jatkajille eläinten hyvinvointi on pääasia Muuruveden maatalousoppilaitoksella alkoi uusi elämä, kun Samuel ja Kaire Hallikainen päättivät jatkaa maatilaa.

oukko paikallisia viljelijöitä perusti Muuruveden maatalousoppilaitoksen yli sata vuotta sitten. Maatalousopetuksen uusjaossa perinteikäs maatila oli vaarassa loppua. Koulutilalla vuodesta 2002 alkaen työskennellyt Samuel Hallikainen ja puutarhakoulussa kukkasidontaa opettanut Kaire Hallikainen päättivät vuonna 2015 ryhtyä maatalousyrittäjiksi. – Tavoitteena oli, että opetusta voidaan jatkaa tilalla, Kaire Hallikainen kertoo. Vuonna 2015 koulutilan navetta ja karja sekä maatilan koneet siirtyivät Hallikaisten omistukseen ja pellot vuokralle. Muuruveden koulutila on ollut luomutuotannossa vuodesta 1995 lähtien, ja se on Savon ainoa luomuun erikoistunut maatalousoppilaitos. Siksi tilan pitäminen luomussa tuntui Hallikaisista merkitykselliseltä. Maatalousopetus siirtyi syksyllä 2019 Kuopion lähelle Toivalaan, jossa ei ole navettaa eikä peltoja.

LUOMULEHTI 6 | 2021

Samuel ja Kaire Hallikaisen navetassa on ayshirelehmien lisäksi myös suomenkarjaa. Ne tuottavat rasvaisempaa maitoa, ja nyt maksetaan rasvasta ja valkuaisesta, Kaire Hallikainen huomauttaa. Etualalla suomenkarjanlehmä Pouta.

”Luomumaidon tuotannossa on tärkeää toimia ennaltaehkäisevästi koko ajan askel edellä niin, että lehmät ja vasikat pysyvät terveinä.”

Niinpä Kauniskankaan tila on edelleen opetusmaatila, jossa opiskelijat käyvät tekemässä harjoitteluita. – Tänä vuonna meillä on harjoitellut yksi ryhmä, Kaire Hallikainen kertoo. Hallikaiset asuvat emännän entisellä työpisteellä, jonka he hankkivat vuosi sitten asunnokseen. Hyvinvointi tuo tuottavuutta Kauniskankaan-tilan lämminpihatossa märehtii satapäinen karja, josta lypsäviä on 60 ja loput hiehoja ja vasikoita. Hallikaisilla on tavoitteena lisätä ayshire- ja suomenkarjaa. – Ayshire on luomutuotannossa kestävämpi kuin holstein, Samuel Hallikainen perustelee. – Nyt maksetaan rasvasta ja valkuaisesta, suomenkarjan lehmät tuottavat rasvaisempaa maitoa, Kaire Hallikainen kertoo. Navetassa on seitsenpaikkainen kalanruoto- ja nelipaikkainen tandem-lypsyasema. Lukuisat 50-tonnareiden kunniakirjat kertovat tuottoisista ja pitkäikäisistä lehmistä. –Jos kaikki menee hyvin, meillä olisi mahdollisuus saada ensimmäinen satatonnari: Hassu-lehmä on lypsänyt yli 90 000 kiloa, Kaire Hallikainen iloitsee.

Karjan keskituotos oli viime vuonna 10 200 kiloa. Korkea tuottavuus ja lehmän terveys on Hallikaisten mukaan haastava yhtälö varsinkin luomumaidon tuotannossa, jossa lehmien lääkityskertoja on rajoitettu ja terveyttä edistävät luonnolliset lisäravinteet on kielletty. – Luomumaidon tuotannossa on tärkeää toimia ennaltaehkäisevästi koko ajan askel edellä niin, että lehmät ja vasikat pysyvät terveinä, yrittäjät korostavat. Mahdollisilla tulevilla investoinneilla on Samuel Hallikaisen mukaan tarkoitus parantaa eläinten olosuhteita navetassa. – Eläinten hyvinvointi on tärkeintä, ne ovat meidän työnantajiamme, Kaire Hallikainen korostaa. Luomun tulevaisuus huolestuttaa Karjan hyvinvoinnin perustana on rehu, joka tuotetaan itse pääosin koulutilalta vuokratuilla pelloilla. Ne ovat olleet Samuel Hallikaisen hoidossa vuodesta 2004 lähtien. Lisäksi peltoja on saatu vuokralle yksityisiltä. Kaikkiaan peltoa on 167 hehtaaria. – Koulutuskuntayhtymän pellot on vuokrattu vuoteen 2040 saakka, Samuel Hallikainen kertoo. Nurmia on kierrossa 70 hehtaaria, viljoja, pääasiassa ohraa ja kauraa Hallikainen viljelee 30–35 hehtaarin alalla, hernettä 15–20 ja härkäpapua neljän hehtaarin alalla. Menneen kesän viljasatoa Samuel Hallikainen luonnehtii surkeaksi. Kannattavuus on koetuksella myös luomumaidon tuotannossa. – Luomumaidon tuotantokustannukset ovat rehujen osalta tavanomaiseen verrattuna yli kaksinkertaiset, Samuel Hallikainen laskee.

Kauniskankaan tila SavoKarjalan Vuoden Luomutoimija

avo-Karjalan luomuyhdistys myönsi Vuoden Luomutoimija -tunnustuksen tänä vuonna Kauniskankaan-tilan Samuel ja Kaire Hallikaiselle. –Hallikaiset ovat herättäneet henkiin Muuruveden maatalousoppilaitoksen maatilan, joka perustettiin aikanaan innokkaasti ja suurin unelmin. Ilman Hallikaisia luomuviljelyn opetustila olisi loppunut. Hallikaiset ovat hoitaneet tilaansa hyvin. Myös vuokrapellot on erittäin hyvin hoidettu, perusteli yhdistyksen hallituksen jäsen Topi Laitinen. – Luomuyhdistykseltä tullut tunnustus tuntuu hienolta. Se on kiitos siitä työstä, jota olemme tehneet, Samuel ja Kaire Hallikainen sanovat.

Hallikaiset toivoivat, että meijerit, kuten Valio, pitäisivät luomua enemmän esillä mainostamalla. – Jos luomu ei ole julkisuudessa esillä, se pysyy vain pienen piirin asiana, Samuel Hallikainen arvelee. ◀

TEHOA POHJOISEEN LUOMUUN

Pohjoisen Luomupäivät 2022 to–pe 10.–11.2.2022 Kalajoki, Santa’s Resort & Spa Hotel Sani Päivien aiheita: Uuden CAPin vaikutus luomuun • Uudistava viljely pohjoisessa • Lannoituksen suunnittelu kannattavasti • Uusi luomuasetus • Rikkakasvit, kasvipeite ja uudistava maatalous • Hyvinvointi: ravitsemustilan biohakkerointi luonnonmukaisesti • Voit osallistua myös etänä.

Lue lisää ja ilmoittaudu 30.1.2022 mennessä: proagriaoulu.fi/ pohjoisen-luomupaivat-2022 TERVETULOA – VIEDÄÄN YHDESSÄ LUOMUA ETEENPÄIN!

LUOMULEHTI 6 | 2021

TEKSTI: PIRKKO TUOMINEN

Näkökulmia luomumaidontuotannon ympäristövaikutuksiin Kokoavana teemana lokakuussa pidetyssä Pohjoismaisessa luomumaitotilojen asiantuntijoiden etäseminaarissa oli, miten luomumaidontuotannossa voitaisiin suosia paikallisesti tuotettuja rehuja. Teeman valintaan vaikutti julkisuudessa käytävä keskustelu maidontuotannon ympäristövaikutuksista.

Kokonaan eroon valkuaislisistä? Toimittajana työskentelevä Niclas Åkeson julkaisi aiemmin tänä vuonna Ekologiskt Lantbruk -lehdessä artikkelin, jossa totesi valkuaislisän maidontuotannossa olevan resurssien hukkaa. Ruotsin maata-

LUOMULEHTI 6 | 2021

lousyliopisto SLU:n aiemman ruokintakokeen pohjalta hän on päätynyt tulokseen, että lypsylehmän tarpeet saadaan edullisemmin ja tehokkaammin täytettyä säilörehu-viljaruokinnalla kuin antamalla erillistä valkuaislisää. Tutkimustulosten pohjalta mallinnettiin, että pyrittäessä tuottamaan sama kokonaismaitomäärä eri rehustuksilla, valkuaislisän sisältävä malli vaati isomman pinta-alan rehuntuotantoon kuin säilörehu-viljaruokinta. Kokonaisvalkuaistuotto oli hehtaaria kohden parempi ilman varsinaisten valkuaiskasvien viljelyä. Valkuaislisän poisjättö laski keskituotosta 700 kiloa energiakorjattua maitoa, mutta kannattavuus parani 200 euroa lehmää kohden vuodessa. Luomumaitotilojen tuotanto on tehokasta Norjalainen Tine-meijeri on vertaillut tavanomaisten ja luomumaitotilojen tuotannon resurssitehokkuutta. Vertailussa tilat on ryhmitelty taustatietojen mukaan ja vastakkain asetettu vain samantyyppiset tilat. Ei siis olla vertailtu vain keskimääräisiä tiloja tai kaikkia tiloja, jolloin tulokset eivät olisi suoraan vertailukelpoisia. Vertailussa tuottavuuspotentiaali oli suurempi tavanomaisilla tiloilla, mutta ne eivät syystä tai toisesta hyödyntäneet sitä.

Hyvälaatuinen apilapitoinen säilörehu on ympäristönäkökulmastakin parasta luomulehmän ravintoa.

Kuva: Pirkko Tuominen

uomessa soijaa ei ole enää vuosiin käytetty märehtijöiden rehuissa, mutta muissa Pohjoismaissa se on yhä käytännössä ainoa lisävalkuaisen lähde naudoille. Soijan käyttö rehuna on ongelmallinen paitsi ympäristönäkökulmasta, myös eettisesti ajateltuna, sillä se soveltuisi suoraan ihmisravinnoksi. Suomalainenkaan rehustus ei ole täysin ongelmatonta, koska rypsin ja rapsin osalta olemme pitkälti tuonnin varassa ja toisaalta herneen ja härkäpavun voisivat ihmiset syödä. Tavoitteena tulee olla ruokkia luomunautoja tehokkaasti mahdollisimman vähäisellä lisävalkuaisella. Ensisijaisesti on hyödynnettävä märehtijän kykyä muodostaa pötsin mikrobien avulla tarvitsemansa valkuainen karkearehusta. Luken tutkijan Marketta Rinteen sanoma seminaarilaisille oli, että maidontuotannon taso valitaan säilörehun laadulla ja sitä pystytään lähinnä hienosäätämään viljalla ja valkuaisrehulla.

Kuva: Brita Suokas

Vilja-herneseos on hyvä kotoinen valkuaislähde kaikille tuotantoeläimille.

Luomutilojen on oltava tavanomaisia tehokkaampia saavuttaakseen saman tuottavuuden. Tämän saivat aikaan pienemmät muuttuvat kustannukset, korkeampi tuotteen hinta ja tuki sekä parempi toiminnan johtaminen. Luomutuottajilla oli yleensä enemmän koulutusta, he olivat kiinnostuneempia tuotantoon vaikuttavista tekijöistä, ja he olivat motivoituneempia. Lopputulos oli siis hyvin erisuuntainen kuin väite, jonka mukaan luomutuotanto on tehotonta ja siksi sen ympäristöystävällisyys kyseenalaista. Kun vertaillaan kahta tilaa, joilla on samat lähtökohdat, on hyvin todennäköistä, että meilläkin luomutila osoittautuu lopulta resurssitehokkaammaksi kokonaisuudeksi. Metaanin merkitystä on yliarvioitu Norjalaisen tutkimuslaitoksen NIBIO:n edustaja Matthias Koesling esitteli las-

kelmia luomumaidontuotannon hiilijalanjäljestä. Maidontuotantoa on yleisesti arvosteltu isoksi kasvihuonekaasujen päästölähteeksi, koska märehtijöiden ruuansulatuksessa syntyy merkittäviä määriä metaania. Laskelmissa metaanin kasvihuonekaasukerroin on hiilidioksidia korkeampi, koska se sitoo suhteessa enemmän lämpöä itseensä. Viime aikoina on kuitenkin otettu käyttöön uudet suhdeluvut, joissa on huomioitu metaanin nopeampi hajoaminen ilmakehässä. Siinä missä hiilidioksidi säilyy tuhansia vuosia, metaani hajoaa 27 vuodessa. Näillä uusilla luvuilla laskettaessa metaanipäästöjen vähentämisellä ei ole yhtä merkittävää vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Suhdeluvun valinnalla on suuri vaikutus maidon hiilijalanjäljen suuruuteen. Se ei kuitenkaan muuta vertailua tavanomaisen ja luomun välillä. Laskelmien perusteella

luomumaidontuotannon hiilidioksidipäästölukema on keskimäärin alhaisempi kuin tavanomaisen. Mutta koska tilojen välillä toiminnassa on suuria eroja, voi luomumaitotilan hiilijalanjälki olla joko selkeästi pienempi tai jonkin verran isompi kuin keskimääräisellä tavanomaisella tilalla. Tämän vuoksi tilakohtaisten laskelmien teko on välttämätöntä luotettavan tuloksen saamiseksi. ◀ Kirjoittaja toimii luomutuotannon erityisasiantuntijana ProAgria Itä-Suomessa.

LUOMULEHTI 6 | 2021

TEKSTI JA KUVAT: JUKKA RAJALA

Koneellista kompostointia kehitetään –

Biopallo tulevaisuuden kompostointimenetelmä? Koneellista kompostointia on kehitetty Suomessa nyt kolme vuotta. Tekniikka ja menetelmä alkavat olla valmiita käytäntöön. Koneellisessa kompostoinnissa saadaan erittäin hyvälaatuista kompostia vaativaankin käyttöön. Alustavat viljelykokemukset ovat lupaavia.

iopallo-yrityksessä Kuopiossa on tiimityönä kehitetty sekä koneelliseen kompostointiin sopivaa tekniikkaa että tehokkaaseen kompostointiin pystyviä mikrobiseoksia. Eri materiaalien kompostointiin tarvitaan erilaisia ”kompostinjuuria”. – Teollisen kompostoinnin tekniikka ja mikrobisto on nyt kehitetty niin tehokkaiksi, että kompostilaitoksessa riittää jopa vuorokauden viipymä. Jälkikypsytys tehdään aumoissa, kertoo tiimiin puolesta käytännön kehitystyötä tekevä Matti Saastamoinen. On testattu erilaisia tukiaineita, kuten haketta, järviruokoa ja luumurskaa raakana ja keitettynä. Menetelmässä hajoamattomat tukiaineet seulotaan erilleen ja käytetään uudelleen. Menetelmällä voidaan kompostoida erilaisia eloperäisiä aineita kuten lantaa, puutarhajätteitä, biojätteitä ja teurasjätteitä. Menetelmän kehittämisen taustalla on useita eri alojen asiantuntijoita. Tarve maatalouden vesien- ja ilmastonsuojeluun yhdistää Saastamoisen ja muut tiimin jäsenet pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Saastamoinen uskoo, että hyvällä kompostilla voidaan kunnostaa heikkokuntoisia maita, suojella vesistöjä ja sitoa hiiltä maahan. Hyvällä kompostilla voi-

LUOMULEHTI 6 | 2021

Biopallo-kompostointilaitoksen kehitysversion rummussa (takana) voidaan kompostoida kahden tonnin eriä kerrallaan. Hajoamaton tukiaine voidaan seuloa kompostista pois uudelleenkäyttöä varten (vihreä laite oikealla), kertoo kehitystyötä tekevä Matti Saastamoinen.

daan myös vähentää tautipainetta ja lisätä kasvien stressinkestävyyttä. Ensimmäisen ison mittakaavan kompostointilaitoksen rakentaminen on suunnitteilla teurasjätteiden kompostointiin. Jätteiden hygienisoimiseksi lämpötila tulee saada nousemaan noin 70 asteeseen. Menetelmä on saanut Ruokaviraston hyväksynnän. Koko prosessi on tietokoneohjattu ja automatisoitu. Yritys keskittyy laitteistojen kehittämiseen ja rakentamiseen sekä kompostin juurien kehittämiseen ja toimittamiseen me-

Puolivalmis komposti vasemmalla sekä seulottu keskellä. Oikealla lannoitteeksi pelletöity lopputuote.

netelmää käyttäville toimijoille kotimaassa ja ulkomailla. Monia soveltamismahdollisuuksia Koneellisen kompostoinnin soveltamismahdollisuudet näyttävät lupaavilta. Koska investointi on melko kallis, tulee tuotteen käytöstä saada riittävä lisäarvo kustannusten kattamiseksi. Arvokkaampien kasvien, kuten luomuvihannesten, viljelyssä menetelmä voi olla hyvinkin kannattava. Myös tavanomaisessa vihannesviljelyssä tarvitaan yhä enemmän maan kuntoa parantavia menetelmiä ja tuotteita. Menetelmä voi olla hyvinkin kilpailukykyinen parantuneiden satotasojen ja paremman laadun sekä paremman varastointikestävyyden ansiosta. Menetelmällä voidaan korvata turvetta valmistettaessa kasvualustoja kasvihuoneviljelyyn ja taimikasvatukseen. Karjataloudessa lantoja voidaan kompostoida arvokkaiksi lannoitteiksi. Koneellisesti valmistetuista komposteista voidaan valmistaa edelleen lannoitteita lisäämällä niihin sopivia ravinnelähteitä ja pelletöimällä tuote. Viljelykokemukset lupaavia Koneellisen kompostoinnin menetelmällä valmistettuja komposteja on testattu vihannestiloilla lupaavin kokemuksin. Luomu-

vihannesviljelijä Veli Rahikainen Mikkelistä on testannut koekomposteja kolmena kasvukautena sipulin viljelyssä. Kompostit ovat olleet hyvälaatuisia, ja hän on saanut niillä 60–90 tonnin hehtaarisatoja hyväkuntoisilla luomupelloilla. Sadot ovat vertailukelpoisia Rahikaisen itse valmistamien laadukkaimpien kompostien kanssa. Kompostissa tulee olla runsaasti typpeä, jotta kasvuunlähtö ja sato ovat hyviä. Niukemmin typpeä sisältäviä komposteja hän on täydentänyt lisätypellä, jolloin komposteista on saatu täysi hyöty ja suuri sato. Edellytys hyville sadoille on Fusarium-varastotaudista täysin puhdas sipulin istukas. Maassa oleva Fusarium on pysynyt kurissa kompostilannoitusta käytettäessä. Heikkoon kuntoon menneellä tavanomaisella vihannespellolla maan kasvukuntoa on saatu elvytettyä kompostilla, ja sadot ovat olleet huomattavasti parempia kuin väkilannoituksella. Sadon varastokestävyys on ollut tätä kompostia käytettäessä huomattavasti parempi, koska varastotauteja on ollut vähemmän.

Suuri potentiaali hiilensidonnassa Hyvälaatuisilla komposteilla on suuria mahdollisuuksia hiilen sitomisessa maahan. Esimerkiksi Saharan hiekkaan on luomuviljelyssä onnistuttu lisäämään kompostilannoituksen avulla vuosittain 900 kiloa hiiltä hehtaarille 30 vuoden ajan, eli maan hiilen määrä on lisääntynyt 30 vuodessa yhteensä 27 tonnilla hehtaaria kohti. Kompostilannoitus sopii hyvin myös hyväkasvuisen ruokamultakerroksen syventämiseen, jolloin hiilensidontapotentiaali kasvaa edelleen.

Lisätietoja aiheesta osoitteessa luomulehti.fi

▷▷

LUOMULEHTI 6 | 2021

▷▷

Koneellista kompostointia luomutilalla jo 1980-luvulla

oneellista kompostointia tutkittiin Juvalla kolme vuotta kestäneissä viljelykokeissa vuosina 1984–86. Sikalan yhteyteen rakennettuun vaakatason kompostointirumpuun syötettiin emakkosikalan lanta olkikuivikkeen ja turpeen kanssa. Rumpua pyöritettiin hieman useita kertoja vuorokaudessa. Rummun sisällä olevat ohjaussiivekkeet kuljettivat materiaalia kohti toista päätä. Neljän vuorokauden viipymän jälkeen puolivalmis komposti jälkikypsytettiin aumoissa. Rumpukompostoidun lannan lannoitusvaikutuksia tutkittiin perunalla ja keräkaalilla kolmen vuoden ajan. Muina koejäseniä oli turveaumaan imeytetty ja kompostoitu sianlietelanta, käsittelemätön sianlietelanta ja väkilannoitus. Lannoitustasoja oli kaksi: runsas ja puoli annosta. Vaikut-

tavan typen määrä pyrittiin mitoittamaan samaksi. Kaikki lannoitus annettiin keväällä. Kaalin taimet kasvatettiin itse koostetussa taimimullassa, joka oli lannoitettu rumpukompostilla. Rumpukompostilla saatiin väkilannoitteen veroisia satoja hyväkuntoisella luomupellolla. Myös lietelannalla sadon määrä oli lähellä edellisiä. Aumakompostilla satotaso jäi edellisiä alhaisemmaksi. Satotasot olivat melko korkeita. Sadon laatu oli paras rumpukompostilla ja huonoin lietelannalla. Rumpukompostilla lannoitetuissa perunan viipaleissa kasvoi Penicillium-sieni ja lietelannalla lannoitetuissa Fusarium-sieni. Muilla lannoitteilla hajonta oli suurta. Laatuerot olivat selvimpiä suuremmilla lannoitemäärillä. Johtopäätös kolmivuotisista kenttäkokeista oli, että rumpukompostoinnissa saadaan erittäin hyvälaatuista kompostia. Ra-

vinteet olivat säilyneet siinä hyvin, ja ne vaikuttivat hyvin. Sadot olivat väkilannoitteella lannoitettujen veroisia ja sadon laatu oli hyvä. Komposti soveltui erinomaisesti myös taimimullan lannoitteeksi. Myöskään rikkakasvien siemeniä siinä ei ollut yhtään. Rumpua sekä täyttö- ja tyhjennyskierukoita jouduttiin korjaamaan usein. Myöhemmin viljelijä luopuikin rummusta, koska sen rakentanut yritys ei ollut valmis tekemään siitä riittävän vahvaa kestämään jatkuvaa käyttöä. Kehitystyö jäi silloin kesken. ◀

Hyväkasvuista luomuperunaa OSMOtilakokeessa syyskuun loppupuolella sadekesänä 2017. Kuvituskuva.

LUOMULEHTI 6 | 2021

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2022! T. LUOMULIITON VÄKI

Rauhallista jo onnellista uutta v

tv. Luomuliiton v

Hyvää Joulua!

Maukasta Maukasta Joulua Joulua ja ja Valoisaa Valoisaa Uutta Vuotta! Uutta Vuotta!

Hyvää Joulua ja Satoisaa Uutta Vuotta!

SASTAMALA

l l Luomulehti Tilaa joululahjaksi!

Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja l

20 €

llll

H l

Tilaus osoitteessa: luomuliitto.fi/jarjesto/liity-jaseneksi

LUOMULEHTI 6 | 2021

TEKSTI JA KUVAT: TIMO LÖTJÖNEN

Kokemuksia uudistavasta viljelytavasta

udistavalla viljelyllä tarkoitetaan viljelytapaa, jossa maata muokataan mahdollisimman harvoin ja vain pinnasta. Maa pyritään pitämään suuren osan aikaa vuodesta kasvipeitteisenä. Tavoitteena on, että ravinteet ja maan hiili (eli multavuus) pysyisivät mahdollisimman hyvin pellossa eivätkä karkaisi vesistöihin tai ilmaan. Mielenkiintoista on nähdä, miten tämä onnistuu luomussa, sillä tehokasta muokkausta on pidetty välttämättömänä taistelussa kestorikkakasveja vastaan. Kokemuksia kokeilun ensimmäisestä vuodesta julkaistiin Luomulehden numerossa 5/2020. Koetoimintaa hietamailla Uudistavan viljelyn kokeilut aloitettiin keväällä 2020 kolmella siikajokisella tilalla. Näistä kahdella on kaksi demokaistaa ja yh-

LUOMULEHTI 6 | 2021

Siikajoen regeneratiivisen eli uudistavan viljelyn kokeiluissa on takana toinen viljelyvuosi. Erityispiirteenä kokeiluissa on, että viljellään melko pohjoisessa ja kevyillä, multavilla hietamailla.

dellä yksi. Kokeilujen tarkoituksena on selvittää, onnistuisiko tämäntyyppinen viljely luomussa ylipäänsä. Siksi meillä ei ole kerranteita eikä erityisen tarkkoja ja monipuolisia mittauksia. Toistaiseksi on lähinnä mitattu vain satoa ja seurattu rikkakasvien menestymistä silmämääräisesti. Kokeilumme ideana on, että rikkakasvit pidetään kurissa kerran viljelykierrossa toistuvalla puolikesannolla ja juolannostimella tapahtuvalla parilla kevätmuokkauksella ennen viljelykasvin kylvöä. Muun aikaa pelto saa olla kasvipeitteisenä, jolloin alus- tai kerääjäkasveilla on merkittävä rooli syksyn ja talven aikana. Niihin kannattaa tässä viljelytavassa panostaa. Ohessa on muutama sopivaksi arvioitu viljelykiertoesimerkki. Niissä on oletettu, että luomupellossa on aina jonkin verran kestorikkoja, joten kierto on hyvä aloittaa ”puhtaalta pöydältä” puolikesannol-

Tutkittua tietoa

Hernekaura niitettiin säilörehun raaka-aineeksi. Kasvu oli rehevää, ja myös aluskasviseos viihtyi (italian- ja englanninraiheinä, persianapila ja valkoapila). Saa nähdä, mitä aluskasveista on keväällä hengissä.

la. Aina rikkoja ei ole haitaksi asti, ja kierto voidaan aloittaa muistakin kohdista. Vaihtoehtoisesti nurmi voidaan lopettaa puolikesantoon. Takapakkejakin tuli… Viljelimme kaistoillamme vuonna 2020 syysvehnää ja hernekauraa. Puolikesantoa ei nyt ollut vuorossa. Tila, jolla oli vain yksi demokaista, kärsi kevään märkyydestä, ja kevätmuokkaukset olivat hankalia. Ehkä ojituskaan ei ole lohkolla parhaassa mahdollisessa kunnossa. Koska viljelijä halusi kylvää pellon monivuotiselle kasville, kyseisestä kaistasta luovuttiin. Kuten viime vuonna kerroin, syysvehnän kylvö kasvavaan viherlannoituskasvustoon onnistui kahdella tilalla hyvin murskainpakkerin ja suorakylvökoneen yhdistelmällä. Lokakuun alussa Arktika-syysvehnän oraat erottuivat selkeästi pakkerilla kaadetun vihermassan joukosta. Kävi kuitenkin niin, että toisella koepaikalla talvehtiminen onnistui hyvin, mutta toisella paikalla vehnäkasvusto oli melko aukkoinen touko-

kuun koittaessa. Kasvusto ehti ehkä liian reheväksi ennen talvea syksyn lämpimyydestä johtuen ja kärsi lumihomeesta.

paaleihin. Kasvu oli kaikilla kolmella kaistalla rehevää, hernekauran kuiva-ainesadot olivat 5,8–8,1 tonnia hehtaarilla.

… ja onnistumisia Onnistuneella kaistalla syysvehnän sato oli vajaat 3,5 tonnia hehtaarilla ja hehtolitrapaino oli 78 kiloa. Tätä voi pitää hyvänä satona, sillä vehnän lannoituksena oli vain edellissyksynä maahan jyrätty viherlannoitus. Rikkakasveja ei juurikaan näkynyt; puolikesannointi, jyrätty viherlannoitus ja aluskasvi lienevät auttaneet tähän. Muissakin kokeissamme puolikesannon ja vihervauhtiseoksen yhdistelmällä juolavehnän määrä on saatu hyvin vähiin. Muut kaistat ajettiin keväällä kahdesti juolannostimella ennen kylvöä, ja epäonnistunut syysvehnä rikottiin kerta-ajolla. Näille kaistoille kylvettiin herne-kaura (Ingrid 170, Niklas 70 ja neljän lajin aluskasvi 15 kiloa hehtaarille). Mitään lannoitusta ei annettu. Kesäkuun puolelle menneestä kylvöstä johtuen sadosta ei yritettykään saada puitavaa, vaan se korjattiin säilörehuksi

Miten tästä eteenpäin? Kulunut loppusyksy vaikuttaa lämpimälle, jolloin aluskasveista luulisi olevan hyötyä. Sadonkorjuussa pitäisi välttää liian lyhyeen sänkeen leikkaamista, jotta aluskasvit pääsisivät nopeasti liikkeelle. Ensi kesän kasveja ei olla vielä päätetty, mutta herne-kauran jälkeen voisi laittaa ohraa ja syysvehnän jälkeen herne-kauraa. Osaan kaistoista pitäisi kylvää apilanurmen siemen aluskasviksi. Yhdellä kaistalla on ohdakepesäke, joka näytti leviävän kuluneen kesän aikana. Tällä kaistalla ei ole ollut vielä puolikesantoa, joten sen paikka voisi olla tulevana kesänä. Toivottavasti kokeilutoimintaa rahoittaneet Polve- ja Luomu 2.0 -projektit saavat jatkorahoitusta, jotta vasta alussa oleva demotoiminta voisi jatkua. ◀ Kirjoittaja toimii tutkijana Luonnonvarakeskuksessa ja viljelijänä Pohjois-Pohjanmaalla.

Uudistavaan viljelyyn sopivia viljelykiertoesimerkkejä. Tavoitteena on tuottaa osa ravinteista palkokasvien ja aluskasvien avulla, jolloin lisälannoitteita tarvittaisiin mahdollisimman vähän.

NURMEA HYÖDYNTÄVÄN KASVINVILJELYTILAN VILJELYKIERTO:

KASVINVILJELYTILAN KIERTO (myyntikasvien maksimointia):

NAUTAKARJATILAN VILJELYKIERTO:

1. VUOSI: Puolikesanto + viherlannoitus + syysvilja 2. VUOSI: Syysvilja tai kevätvilja + aluskasvi 3. VUOSI: Kevätvilja tai herne + nurmensiemen 4. VUOSI: Apilanurmi 5. VUOSI: Apilanurmi

1. VUOSI: Puolikesanto + viherlannoitus + syysvilja 2. VUOSI: Syysvilja tai kevätvilja+ aluskasvi 3. VUOSI: Herne tai hernekaura + aluskasvi 4. VUOSI: Kaura + aluskasvi

1. VUOSI: Apilanurmi 2. VUOSI: Apilanurmi 3. VUOSI: Apilanurmi + puolikesanto + kerääjäkasvi 4. VUOSI: Kevätvilja 5. VUOSI: Kevätvilja + nurmensiemen

LUOMULEHTI 6 | 2021

TEKSTI: JULIA KAJAS

Vastuullinen kulutus tapetilla Luomuelintarvikepäivässä Pro Luomu järjesti lokakuun lopussa vuoden tauon jälkeen järjestyksessään seitsemännen Luomuelintarvikepäivän. Tapahtuma järjestettiin poikkeuksellisesti virtuaalisena, mutta etälinjoja pitkin osallistujia oli silti reilusti yli sata. Luomuelintarvikepäivä on luomualan ammattilaistapahtuma, jossa kuullaan ajankohtaista asiaa luomusta alan asiantuntijoilta, ja joka tarjoaa yleensä oivat mahdollisuudet verkostoitumiselle.

LUOMULEHTI 6 | 2021

Luomuelintarvikepäivässä käytiin paneelikeskustelu aiheella "Miten markkinoida luomua?". Kuvassa panelistit ja päivän juontaja Kirsi Alm-Siira. Vasemmalta oikealle Mirva Tollet, Kirsi Alm-Siira, Pertti Pällijeff ja Laura Ihanainen.

– Se, että Coop on tuonut markkinoille kolme omaa luomutuotemerkkiä, on vaikuttanut osaltaan luomun menestykseen, hän kertoi. Kaupan omat merkit ovat erikoistuneet eri tavoin yhden tarjotessa suurta luomuvalikoimaa ja toisen osallistuessa hintakilpailuun tavanomaisten tuotteiden kanssa. Coopin operoimalla supermarketketju Irmalla on myös oma luomumerkkinsä. Irmassa luomun osuus on jo huimat 40 prosenttia. Toinen päätekijä luomun menestykseen Coopissa on vahvat siteet luomutuottajiin, joiden kanssa ketju tekee pitkäjänteistä yhteistyötä. Tällä hetkellä Coopissa esimerkiksi kaikki banaanit ja melkein kaikki las-

Coop Denmarkin ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Signe D. Frese kertoi luomun menestystarinasta tanskalaisessa vähittäiskaupassa.

kuva: Signe Fiig

Tanskan luomuihme Yksi päivän kiinnostavimpia puhujia oli Coop Denmarkin ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Signe D. Frese, joka kertoi luomun menestystarinasta tanskalaisessa vähittäiskaupassa. Tanskassa luomun kulutus on maailman suurinta, ja luomun markkinaosuus on 12,8 prosenttia. Coop Denmark on maan suurin vähittäiskauppaketju, ja siellä luomun markkinaosuus on jo 16 prosenttia. Coopilla on 40 vuoden historia luomun myynnin edistämissä, ja yritys kehittikin ensimmäisen luomumerkin jo 1980-luvulla. Frese kertoi, mitkä tekijät ovat Tanskassa luomun menestyksen taustalla.

Kuva: Pro Luomu ry

amupäivällä ohjelmaan kuului tuoreen luomun kuluttajabarometrin tulosten julkistaminen. Lisäksi kuultiin mielenkiintoinen paneelikeskustelu, jonka aiheena oli ”Miten markkinoida luomua?”. Paneelissa Mirva Tollet Valiolta, Laura Ihanainen Keskolta ja Pertti Pällijeff Ryhmä Creative Agencylta keskustelivat siitä, miten luomun kulutusta voitaisiin lisätä markkinoinnin keinoin. Keskustelussa korostui etenkin se, miten luomun eduista pitäisi viestiä. – Luomulla on konkreettisia todisteita siitä, mitä se on ja miten se eroaa muista vastuullisesti markkinoiduista tuotteista. Näiden tosiasioiden viestimisessä kuluttajalle toisto on tärkeää, totesi Ryhmä Creative Agencyn toimitusjohtaja Pertti Pällijeff. Paneelissa peräänkuulutettiin myös laajempaa luomuvalikoimaa ja miten tärkeää se on luomun kulutuksen edistämisessä. Luomun tarjonta tuli esille muissakin päivän puheenvuoroissa. Foodinin luova johtaja ja yrittäjä Maria Jalkanen kertoi, että kotimainen luomutuote kiinnostaa suomalaista kuluttajaa ja että Foodinilla pyritään mahdollisuuksien mukaan lisäämään tällaisia tuotteita valikoimaan. – Meille saa tarjota kotimaisia luomuraaka-aineita. Esimerkiksi kotimaiset luomumarjat ja -hamppu kiinnostavat meitä paljon, Jalkanen kertoi.

maan parhaista antimista tenruoka on luomua. Ketjun tavoitteena on kasvattaa luomun osuus vuoteen 2025 mennessä 60 prosenttiin. Päivän lopuksi palkittiin Vuoden Luomutuote - ja Luomu SM -voittajat hienoista saavutuksista. Ensi vuonna Luomuelintarvikepäivä pyritään järjestämään taas paikan päällä ja tapahtuman osallistujat pääsevät tapaamaan toisensa kasvotusten ja verkostoitumaan. ◀

Uudistava viljely kulkee luomun kanssa rinnakkain

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Kuva: Noora Mantere

Nestlén pohjoismainen vastuullisuusjohtaja Ulla Luhtasela kertoi Luomuelintarvikepäivässä suomalaisen luomulastenruuan valmistuksen lisäksi Nestlén uudistavan viljelyn tavoitteista. Hänen mukaansa uudistavasta eli regeneratiivisesta viljelystä ei puhuta vielä tarpeeksi, ja hän halusi erityisesti korostaa, miten lähellä uudistava viljely on luomutuotantoa. – Alamme jo ensi viikolla kouluttamaan viljelijöitämme Suomessa yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin kanssa. Tässä projektissa keskitytään perunaan, porkkanaan ja sipuliin, joiden kohdalla uudet viljelymenetelmät ovat haastavia, Luhtasela kertoi. Luomussa ja uudistavassa viljelyssä on paljon samoja menetelmiä käytössä. Ulla Luhtaselan näkökulmasta suurimmat erot ovat siinä, että luomussa rajoitetaan tiettyjä asioita, kun taas uudistavassa viljelyssä ei olla niin ehdottomia. Tämä luo osaltaan potentiaalia isommalle joukolle viljelijöitä siirtyä kestävämpään ruuantuotantoon. – Uudistava viljely tukee luomuun siirtymistä isossa kuvassa, sillä sen kautta on matalampi kynnys siirtyä kokonaan luomutuotantoon, Luhtasela arvioi. Nestléllä on tavoitteena, että vuoteen 2025 mennessä 20 prosenttia pääraaka-aineista tulisi uudistavan viljelyn kautta. – Ajatuksena Uudistava viljely on lähellä luomutuotantoa ja voi tukea on koko ruoluomuun siirtymistä. kajärjestelmän muokkaaminen kestävämmäksi. Sekä luomu että uudistava viljely ovat tässä muutoksessa tärkeässä asemassa, Luhtasela kertoi. ◀

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 6 | 2021

På svenska TEXT OCH BILDER: ULRIKA WIKMAN

Gödselförsök i ekohavre med rötrest

< Skörd 20. augusti. Nollrutan till höger. < 28. juni. Nollrutan är inom de röda plogpinnarna.

Maj 2021 anlade projektet EkoNu 3.0 ett gödselförsök med rötrest i ekohavre vid Per-Johan och Annika Grannas, Grannas Lantbruk i Bertby, Vörå. Trots alla utmaningar som säsongen 2021 bjöd på uppnåddes ett riktigt gott skörderesultat.

LUOMULEHTI 6 | 2021

är man funderar på vilken effekt ett visst gödselmedel har är det en fördel att anlägga en nollruta. Nollrutan är ogödslad men alla andra odlingsåtgärder och bearbetningar görs. Då ser man med egna ögon på det egna skiftet vad skillnaden blir mellan ogödslat och gödslat. Man får en mer faktabaserad bedömning när man funderar på orsakerna varför något blev som det blev. Därför anlades det här gödselförsöket som en demo-odling hur det skulle bli med och utan gödsling. I det här fallet var gödselmedlet Jeppo Växtkraft, som är en rötrest från Jeppo biogas.

m långt) gjordes ingen gödsling. Skiftet såddes 13 maj med Niklas-havre och 290 kg/ha. Enligt odlingsplaneringsprogram var näringsbehovet på det här skiftet 92 kg kväve – 18 kg fosfor (max 16 kg) – kalium 42 kg – svavel – 5 kg/ha. 25 m3/ha rötrest spreds ut och det ger 62,5 kg lösligt kväve och 15,5 kg fofsor/ha (maxnivån för fosforn enligt miljöersättningens regler). Hela skiftet ogräsharvades i broddstadiet och en mangangödsling gjordes med Mangan 235 Jett (1,5 l). Kväve upptagningen mättes från växtbeståndet 11 och 19 juni. Vid mätningen 11.6. var skillnaden 1–2 kg kväve/ha och en vecka senare 5 kg/ha mer upptag i den gödslade delen.

Försöksskiftet Försöksskiftets markkarteringar var i stort tillfredställande med jordarten grynlera, mullrik och pH 5,8. Det var tredje året spannmål på skiftet. Hösten 2020 hade ett kraftigt vitklöverbestånd kommit naturligt så det fick vara fånggröda över vintern och vårplöjning utfördes maj 2021 och därefter harvning. Rötresten hade förvarats i gårdens svämbrunnar över vintern. Rötresten spreds ut 10 maj med nedmyllningsaggregat. Innan spridningen togs ett gödselprov för analysering och resultatet användes vid näringsberäkningen. På nollrutan (15 m brett och 150

Tröskning och skörd Rutorna skördades 20.8. av Grannas Lantbruk med deras tröska och rutornas råskörd vägdes på bilvåg. Den tröskade arealen mättes upp med gps. Fuktprocenten var 19,8 procent för nollrutan och 20,4 procent för gödselrutan. Det blev en riktigt bra skörd också i nollrutan, cirka 4800 kg/ha. Skörden från gödslade rutor blev över 6000 kg/ha. Det ger en merskörd på ca 1200 kg/ha. Medelskörden på hela skiftet uppskattas enligt odlaren var strax under 5000 kg/ha. Skördeproverna torkades och analyserades vid Västankvarn försöksstation i Ingå. Proteinhalten, tusenkornvikten och sållningen var något bättre i den gödslade skörden. Hektolitervikten var 55,35 för båda, vilket är över mottagningsgränsen för ekogrynhavre. Stöd och kostnader Liksom flytgödsel är rötresten ett stöddugligt gödselmedel i den skiftesvisa åtgärden

placering av flytgödsel á 40 euro/ha. Jeppo Växtkraft kostar 1 euro/tn + moms vid leverans under vintern och under växtsäsongen kostar den 1,50 euro/tn + moms. Eventuella transportkostnader kan komma till beroende avståndet mellan den egna gården och biogasanläggningen. Därtill kommer en spridningskostnad. Under de två tidigare spannmålsåren hade skiftet gödslats med rötrest (15–25 m³/ ha) och vilket också har en eftereffekt. Hösten 2020 började ett vitklöverbestånd växa av sig och det lät man växa under hösten. Vitklöverbeståndet var tätt och cirka 15–20 cm högt samt jämnt över skiftet. Beståndet plöjdes in på våren. Nollrutans skörderesultat visar på en god gödseleffekt av vitklövern och rötrestens eftereffekt. Åkern är grynlera och mullhalten är mullrik med goda vattenhållandeegenskaper samt god markstruktur. Dessa egenskaper var speciellt viktiga i sommar med den torra och heta juli. Likväl var det A och O att åkern kunde svälja mycket vatten så att det inte blev syrebrist för rötterna under säsongens regniga veckor. Ett varmt tack till familjen Grannas för all deras arbetsinsats och upplåtande av sin åker för att gödselförsöket kunde genomföras. ◀ På projektet EkoNu 3.0 hemsida ekonu.fi kan man ta del av mer information och resultat från försöket. Skribenten fungerar som ekorådgivare i ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap. Projekt EkoNu 3.0 – nya steg framåt för ekobranschen i Svenskfinland finansieras med medel från europeiska jordbruksfonden för landsbygdsutveckling.

Skörd och kvalitetsegenskaper

B e ha ndling

Lösligt kväve kg/ha

Rötrestgiva m³/ha

Skörd kg/ha fukt-korrigerad 14 %

Merskörd kg/ha mot 0-ruta

Protein, %

Hektolitervikt kg/hl

TK-vikt g

Sållning <2 mm

Ing e n g öds e l

4790

12,2

55,35

42,95

2,96

Rötre s t

62,5

6019

+1229

12,8

55,35

43,73

2,28

LUOMULEHTI 6 | 2021

TEKSTI JA KUVAT: ANNIKA MICHELSON

Leipuri Sebastien Boudet keskustelemassa norjalaisen maatiaisviljojen viljelijän Johan Swärdin kanssa.

Maatiaisilla monimuotoisuutta peltoon Lokakuun lopussa järjestetyssä pohjoismaisessa maatiaisviljaseminaarissa jaettiin uutta tietoa lähimaiden trendeistä ja tutkimuksista. Tapahtuma yhdistää maatiaisviljojen ruokaketjun, tutkijat, päättäjät ja viranomaiset.

eskustelu lajikkeista, monimuotoisuudesta, viljelyteknisistä yksityiskohdista, jauhatukseen liittyvistä seikoista sekä hapanjuurileipomisesta käy kuumana. Keskustelujen myötä opimme kiinnittämään huomiota eri toimijoiden tarpeisiin. Viljelijän pitää tietää, mitä mylläri haluaa, ja myllärin pitää tietää, mitä leipuri vaatii. Kaikkien tulee kuunnella kuluttajaa. Yhdessä pyritään löytämään parhaat ratkaisut, joilla lisätään monimuotoisuutta peltoon ja ruokapöytään. Kokemuksia jaettaessa kuultiin mielenkiintoisia asioita. Norjalainen viljelijä yleisöstä kertoi, että hänellä oli yksi aikainen ohra ja myöhäinen herne. Hän päätti viljellä näitä seosviljana, ja yllätykseksi molemmat valmistuivat samaan aikaan. Voivatko kasvit synkronoida valmistumistaan, vai oliko tämä sattuma? Maanviljelijä Johan Swärd kertoi, että hän on useampana vuonna lisäysviljellyt öölanninspelttiä. Jauhatuksessa koko mylly täyttyy vaniljan tuoksusta, mutta ei kuitenkaan joka vuosi. Swärd kertoi, että vaniljantuoksu on niin voimakas, että sen voi havaita myös kaikissa jauhoista tehdyissä tuotteissa. Mikä aiheuttaa öölanninspel-

LUOMULEHTI 6 | 2021

ison kokoelman, jossa oli vanhoja, harvinaisia viljoja ja niiden esivanhempia. Mukana oli villi yksijyväinen, mustavihneinen egyptiläinen emmer, vaalea persialainen emmer, sininen vehnä ja eurooppalaisen speltin esivanhempi, pölkkyvehnä.

Viljojen maailma ja kirjo on monimuotoinen. Aikoinaan gruusialaista vehnää viljeltiin koko Euroopassa, mutta nykyään ne ovat harvinaisia myös kotimaassaan Georgiassa.

tin vaniljan tuoksun, ja miksi sitä ei esiinny joka vuosi? Kasvinjalostuksen eremitusprofessori Åsmund Bjørkstad Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta tempasi meidät mukaansa viljojen historiaan. Kuulimme viljojen ekologiasta, teknologian kehityksestä sekä sosiaalisista ja kansallisista ulottavuuksista viljojen viljelyssä. Aikoinaan georgialaista vehnää viljeltiin koko Euroopassa, mutta nykyään se on harvinaisuus myös Georgiassa. Bjørkestad oli rakentanut

Hivenaineita, makua ja vaihtelua maatiaisviljoista Tanskalainen Anders Borgen Agrologicasta kertoi luomuviljojen jalostuksesta ja jalostustavoitteista. Hän totesi, että valkuaisen lisäksi myös maku ja hivenaineiden määrä korreloivat negatiivisesti satotason kanssa. Mitä enemmän satoa, sitä vähemmän on valkuaista, hivenaineita ja makua. Valkuaismäärää voit lisätä joko lannoittamalla tai antamalla kasveille enemmän tilaa. Borgen käyttää itse kylvössä 40 sentin riviväliä, mutta jo 20–30 cm rivivälillä saa enemmän valkuaista. Tällöin myös jyväkoko kasvaa. Yhden seminaarin mielenkiintoisimmista esityksistä piti norjalainen geneetikko Tora Asledottir. Hän tutkii, miten maatiaisvehnät ja modernit vehnät vaikuttavat vehnän aiheuttamiin sairauksiin. Todettiin, että vehnäyliherkkyyttä on paljon, ja se ilmenee keliakiana, vehnäallergiana ja vehnäintoleranssina. Yksijyväinen ja spelt-

ti tuottavat vähemmän keliakiaan liittyviä reaktiivisia sekvenssejä. Kahden päivän aikana useampi leipuri ja kokki vaihtoivat kokemuksia keskenään. Leipurit esittivät kysymyksen "Maistuuko leipä erilaiselle, jos sama lajike on viljelty maantieteellisesti eri paikoissa?". Leipureiden omien kokeilujen perusteella saman lajikkeen eri kasvupaikat tuottavat makueroja. Viljojen käyttöä ruuanlaitossa voisi lisätä merkittävästi. Loviisalainen Kristina Creutz Malmgårdin tilalta esitteli lukuisia

ruokakokeiluja. Tilan uusin tuote on yksijyväisestä tuotteistettu Pikkuhelmiä. Tuote on valittu Vuoden Luomutuotteeksi 2021. Pikkuhelmiä muistuttaa kuskusia, sitä voi valmistaa kaikista viljoista, ja se sopii käytettäväksi kaikkialla, missä riisiäkin käytetään. Tuote kypsyy nopeasti ja sopii nykyihmisen kiireiseen elämään. Kotiin tuotavaksi löytyi Bjørkestadin uusi kirja Kornboka. Luettavien listalla on myös kaksi muutakin kirjaa, hollantilainen kirja Neglected Cereals. From Ancient Grains to

Superfood ja uunituore ranskalainen kirja Homme et le Grain. ◀ Monimuotoisuutta peltoon -kehittämishankkeessa etsitään ratkaisuja Suomessa viljeltävien lajikkeiden monipuolistamiseksi maatiaisia ja vanhoja kauppalajikkeita hyödyntäen. Kirjoittaja toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Novarbo Arvo- ja Aino-lannoitteet luomuviljelyyn novarbo.fi

Kysy lisää: Mika Nurminen p. 040 137 9858

mika.nurminen@novarbo.fi

LUOMULEHTI 6 | 2021

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 28.1.2022

KONEITA

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 7,5–12 m

by Lyckegård Saatavana nyt myös veitsiterillä

Olemme kanssasi koko kasvukauden! Uutus! Treffler

Ongelmarikkojen niitot kasvustoista

Pyörtänöiden, laidunten ym. viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus

w-cult.fi

W-Cult Oy, Luvian Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

SIEMENIÄ Uutus!

Laatusiemenet luomuun!

Cameleon

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! 15% kaikkien tuotemerkkien kuluvista osista! Voimassa 1. joulukuuta 2021 – 31. tammikuuta 2022

www.bt-agro.fi

Tom: 0400 806 165 • Boris: 0500 567 611 Patrik, varaosat ja huolto: 050 3261 556

LUOMULEHTI 6 | 2021

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

KARJATILALLE

KASTELU

SCHAUMANN

LECKMASSE NUOLUKIVI Sisältää mm. A-vitamiinia D3-vitamiinia E-vitamiinia Seleeniä

250.000 ky 50.000 ky 500 mg 40 mg (org. 16 mg)

Moduulirakenteiset Steketee-harat mekaaniseen rikkojen torjuntaan

luomuUN

Koneet suunnitellaan aina vijelijän tarpeen mukaan, lähtökohtana viljelykasvi, riviväli ja koneketju Sekä etu- että takanostolaitteelle, takakiinnitteisiin koneisiin saatavana myös kameraohjaus Monikäyttöinen perusharayksikkö, johon voidaan yhdistää sopivat terät, kiekot tai sormiharat laajasta valikoimasta

Pakkauskoot: 20 kg & 65 kg

MYYNTI

AVAGRO OY | p. 02 858 3600 | www.avagro.fi

www.eurotrading.fi • p. 010 3211 950

LANNOITTEITA

LUOMUVILJELYYN apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Ota in meih ttä yhtey

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

LUOMUELINTARVIKKEITA

Haluaisitko ilmoituksesi Luomulehteen? Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

LUOMULEHTI 6 | 2021

EU:n luomuasetus tuo uutta eläintuotantoon

TEKSTI JA KUVAT: BRITA SUOKAS

Ruokaviraston Luomueläintuotannon ehdot -julkaisu on uudistumassa. Ohje kertoo luonnonmukaisen kotieläintuotannon tuotannon vähimmäisvaatimukset sekä kirjanpidon ja luomueläinten hoitosuunnitelman vaatimukset.

uomutuotettujen eläintuotteiden lista on täydentynyt. Uutena tulee mukaan mehiläisvaha sekä raakavilla ja raakavuodat. Luomusiipikarjaa koskevista uusista tuotantosäännöistä kerrotaan Luomulehden numerossa 1/2022.

Rehulaskelmissa on huomioitava ostetun SV2-rehun sallitun määrän pieneneminen. Oman tilan SV2-rehua saa edelleen syöttää vapaasti.

LUOMULEHTI 6 | 2021

Uutta eläinten hankinnassa Tavanomaisesta tuotannosta on sallittua hankkia vain uudistukseen käytettäviä eläimiä, ja määrä on rajoitettu. Uutta on, että tilan on haettava ja saatava tavanomaisten jalostuseläinten hankintaan oikeuttava lupa ennen eläinten tuomista tilalle. – Lupa on haettava sekä naaraille että uroksille. Poikkeuksena on suomalaisten alkuperäisrotujen eläimet, niiden hankintaan lupaa ei tarvita, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Merja Manninen. Jokaisen EU:n jäsenmaan on perustettava rekisteri, jolle eläintenkasvattajat voivat ilmoittaa myynnissä olevista luomujalostuseläimistä. Ruokavirasto perustaa tätä varten luomueläinrekisterin, jonka käyttäminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Tavoitteena on, että rekisteri avautuu 1.1.2022. Kun tila tarvitsee uutta eläinainesta, tuottajan tulee lukea rekisteriä ja selvittää onko hänen tarvitsemiaan eläimiä myynnissä. Jos sopivia eläimiä ei ole, tai ei ole tarpeeksi, voi hakea lupaa tavanomaisten eläinten hankintaan.

Uutta ruokinnassa Kaikkia eläinlajeja koskee muutos tilan ulkopuolelta ostetun toisen siirtymävaihevuoden rehun (SV2) sallitusta määrästä. Nykyisin on mahdollista, että päivän rehuannoksessa voi olla keskimäärin enintään 30 prosenttia ostettua SV2-rehua, jatkossa 25 prosenttia. Uutta on, että tila tarvitsee luvan, kun on tarve ruokkia pikkuporsaita ja nuoria lintuja tavanomaisella valkuaisrehulla. Lupa haetaan Ruokavirastosta. Hakemukseen tulee selvittää luomuvalkuaisrehun saatavuustilanne ja liittää eläinten ruokintasuunnitelma, josta tavanomaisen rehun käyttötarve ilmenee. Luvan voi saada enintään viidelle prosentille maatalousperäisen rehun kuiva-ainemäärästä laskettuna. Uutta eläinten olosuhteissa Uutta on, että lihahiehojen tulee päästä laitumelle loppulihotusvaiheenkin aikana. Yli vuoden ikäisiä sonneja ei ole välttämätöntä laskea laitumelle, niille riittää edelleenkin pääsy ulkotarhaan. – Ohjeessa on tulkinta, että karitsoiden ja kilien, jotka syntyvät laidunkauden päättymisen jälkeen, tulee päästä ulos sääolojen salliessa, mikäli ne teurastetaan ennen seuraavaa laidunkautta, kertoo Manninen. Ohjeeseen on kirjattu emakoiden hoitoa koskeva täsmennys. Emakot saa siirtää ryhmästä vapaaporsituskarsinaan tiineysajan viimeisen viikon alkaessa, ja karsinaan on tuotava olkia tai muuta luonnonmateriaalia porsimispesän rakennusaineeksi. Uutta laidunnuksessa ja uloslaskussa Eläinten laiduntamista ja ulkojaloittelua koskevat tuotantosäännöt ovat täsmentyneet. Uutta on, että Suomi on jaettu ELY-keskuksittain jaoteltuna kolmeen alueeseen, joille määritellään normaali yhtäjaksoisen laidunkauden pituus. Eteläisimmässä osassa maata se on vähintään neljä kuukautta, keskisessä Suomessa noin kaksi viikkoa lyhyempi ja pohjoisimmissa osissa edelleen kaksi viikkoa lyhyempi. Mikäli eläimet laiduntavat vähimmäisajan, niiden tulee muun ajan vuodesta päästä jaloittelemaan ulos. Jos laidunnus

jatkuu vähintään kaksi viikkoa pidempään, uloslasku ei ole välttämätöntä. Kuten nytkin, ohjeessa määritellään eläinlajikohtaisesti, millaisten luonnonolosuhteiden aikana eläimet voivat olla hyväksytysti sisällä. Uutta on, että ELY-keskukseen tulee ilmoittaa, jos terveet eläimet ovat sisätiloissa muusta kuin ohjeessa mainitusta syystä. Uusia lupia hätätilanteisiin Uusi EU:n luomuasetus mahdollistaa poikkeuslupien hakemisen hätätilanteissa, joissa luomutuotantosääntöjen noudattaminen ei ole mahdollista. Tuotanto säilyttää luomustatuksen hätätilanteen perusteella annetun poikkeusluvan aikana. Luvat haetaan Ruokavirastosta, ja ne ovat voimassa korkeintaan 12 kuukautta. Jos tila menettää luomurehusatonsa tai jo varastoidun luomurehun, voi hakea lupaa käyttää tavanomaista rehua ja/tai pyytää lu-

paa pienentää lampaiden, vuohien, nautojen ja hevosten ruokintaa koskevaa vähintään 60 prosentin päivittäisen karkearehun osuutta. Luomutilan on myös mahdollista hakea lupaa laiduntaa eläimiä tavanomaisesti viljellyllä laitumella, jos luomulaidun menetetään esimerkiksi tulvan vuoksi. Jos kotieläinrakennus vaurioituu tai tuhoutuu luonnonkatastrofin vuoksi, on mahdollista hakea lupaa hoitaa eläimiä pienemmistä tiloissa kuin mitä vähimmäistilavaatimukset edellyttävät. Jos eläinmäärä on vähentynyt poikkeuksellisen suuren kuolleisuuden vuoksi, voi hakea lupaa menetyksen korvaavien eläinten hankintaan. ◀ Uudistettu ohje julkaistaan sähköisenä Ruokaviraston nettisivuilla. Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

Yli vuoden vanhojen teurassonnien laiduntaminen ei ole jatkossakaan vähimmäisvaatimus. Kyyttörotuisen siitossonnin hankintaan ei tarvitse hakea lupaa.

LUOMULEHTI 6 | 2021

Kuva: Luomulehden arkisto

Kysymyksiä

Luomuliiton @ asiantuntijat vastaavat Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Moa Aulanko

Tiimissä mukana myös:

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

Luomuasiantuntija Brita Suokas 044 528 8722

Miten elintarvikkeen ainesosana olevan maidon tai lihan alkuperä tulisi ilmoittaa? ELINTARVIKKEIDEN PAKKAUSMERKINTÄSÄÄDÖKSET

edellyttävät, että pakkauksessa ilmoitetaan tarkemmat tiedot elintarvikkeen alkuperämaasta, jos sen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa ostajaa harhaan elintarvikkeen todellisen alkuperämaan suhteen tai erityislainsäädäntö sitä edellyttää. Eri lihalajien alkuperän ilmoittamisesta säädetään myös EU-tasolla. Kuluttajien kiinnostus elintarvikkeen alkuperämaata kohtaan on entisestään lisääntynyt, ja yleinen keskustelu elintarvikkeiden merkinnöistä, kuten raaka-aineiden alkuperästä, on lisääntynyt. Suomi kannattaa elintarvikkeiden alkuperämerkintöjä koskevien vaatimusten harmonisointia EUlainsäädännössä. Täytäntöönpanosäädöksillä varmistettaisiin merkintävaatimusten asianmukainen ja yhtenäinen soveltaminen eri EU-jäsenvaltioissa. Toistaiseksi kaikista yksityiskohdista ei olla päästy yksimielisyyteen jäsenmaiden kesken. Suomi on pitänyt tarpeellisena säätää kansallisesti maa- ja metsätalousministeriön asetuksella elintarvikkeen ainesosana käytetyn lihan ja mekaanisesti erotetun lihan (eläinlajit: nauta, sika, lammas, vuohi ja siipikarja) alkuperämaan ja maidon alkuperämaan sekä maitotuotteiden ainesosana käytetyn maidon alkuperämaan ilmoittamisesta.

▷▷

LUOMULEHTI 6 | 2021

▷▷

Alkuperämaan ilmoitusvelvollisuus koskee siis yksinomaan Suomessa valmistettuja, valmiiksi pakattuja elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu loppukuluttajalle tai suurtalouksille. Asetus tuli alkujaan voimaan 1.6.2017. Kyseessä on määräaikainen asetus, jota jatkettiin tänä syksynä, ja se on voimassa 31.12.2023 asti. Mikäli elintarvikkeen merkinnöissä on käytössä vapaaehtoinen Hyvää Suomesta -merkki, tietoa ainesosana käytetyn lihan tai maidon alkuperämaasta ei tarvitse erikseen ilmoittaa, koska merkin käytön vaatimuksena on sataprosenttisesti suomalainen liha tai maito.

Aiheeseen liittyvä lainsäädäntö: Elintarviketietoasetus: EU 1169/2011 Naudanlihan merkintävaatimukset: (EY) 1760/2000, 1825/2000, 275/2007 Sian, lampaan, vuohen ja siipikarjan lihan alkuperän ilmoittaminen: EU 1337/2013 Elintarvikkeen pääainesosan ilmoittaminen: EU 2018/775 Ainesosana käytetty liha ja maito: MMMa 218/2017, MMMa 685/2019, MMMa 885/2021

Elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo 040 964 1518

Lannoitteiden hinnat ovat nousseet huomattavasti. Vaikuttaako tämä myös luomutuotantoon? Mitä luomussa käytetään lannoitteena? TÄLLÄ HETKELLÄ näyttää siltä, että myös luomussa käytettä-

vien lannoitteiden hinnat nousevat jonkin verran, mutteivat lainkaan siinä mittakaavassa, kuin synteettiskemiallisten lannoitteiden hinnat. Tämä johtuu näiden lannoitteiden eri raaka-aineista ja tuotantoprosesseista. Esimerkiksi synteettiskemiallisten typpilannoitteiden raaka-aine tuotetaan niin kutsutulla Haber-Bosch -menetelmällä sitomalla ilmakehästä typpeä käyttäen suuria määriä maakaasua. Luomutuotannossa käytettävien lannoitteiden pääravinteet ovat peräisin eloperäisistä massoista. Näin ollen energian hinnannousu vaikuttaa niihin lähinnä kasvavien yleiskustannusten muodossa (esimerkiksi rahti ja varastointi). Luomutuotannossa ehdottomasti suurin osa pääravinne typen tuotosta tulee viherlannoituksesta, jossa typpeä sitovat kasvit sitovat typpeä ilmakehästä. Toiseksi tärkein ravinne-erä luomutuotannossa ovat erilaiset lannat. Näiden lisäksi markkinoilla on saatavilla kasvava määrä kaupallisia kierrätysra-

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

vinnetuotteita, joiden raaka-aineina käytetään esimerkiksi elintarviketeollisuuden ja bioenergian tuotannon sivuvirtoja. Näiden tuotteiden koostumus vaihtelee lietemäisistä biokaasulaitoksissa syntyvistä mädätysjäännöksistä kylvölannoittimiin sopiviin pelletöityihin lannoitteisiin. Näiden lisäksi luomussa voi käyttää sellaisia hivenlannoitteita, jotka eivät sisällä teollisesti valmistettuja typpi- ja fosforilannoitteita. Ruokaviraston verkkosivuilta löytyy lista, joka sisältää luomutuotannossa käytettäviä lannoitteita, ja se antaa osviittaa siitä, mikä luomussa on sallittua ja mikä ei.

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 936 0377

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 6 | 2021

TEKSTI: MINNA NURRO KUVA: SCANSTOCKPHOTO

Luomutuotannon lisääminen tarvitsee riittävät resurssit Uuden kansallisen luomuohjelman tavoite on, että 25 prosenttia Suomen peltoalasta olisi luomuviljelyssä vuonna 2030. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää riittävää resursointia.

LUOMULEHTI 6 | 2021

uomun osuus Suomen peltoalasta on tällä hetkellä noin 14 prosenttia. Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri pitää sen nostamista mahdollisena, mutta ihan itsestään kasvu ei tule. – Markkinoiden puolelta täytyy tulla imua, sillä pelkällä tuella ei tuotteita voi puskea eteenpäin. Lisäksi luomun tuottajahintojen on pysyttävä reiluina, hän huomauttaa. Tukien merkitystä ei maataloudessa voi kuitenkaan vähätellä. Rännäri muistuttaa, että EU:n maatalouspolitiikka (CAP) ohjaa tuotantoa kestävään suuntaan, ja luomu on siihen työkalu parhaasta päästä: sertifioitua, valvottua ja kuluttajien tunnistamaa. – CAPin suurin huolenaihe on määrärahojen riittävyys. Jos luomukorvauksiin ei ole riittävästi varoja, se on jarru alan kasvulle, hän toteaa. Ohjelmassa mainitaan myös, että luomukeruualaa pyritään laajentamaan ja luomuvesiviljelyn edellytyksiä ryhdytään selvittämään. Tuotannon haasteet haltuun Uudessa luomuohjelmassa todetaan, että luomun haasteiden selättämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Esimerkiksi satotasoja on saatava nostettua, jotta tuotekiloa kohden lasketut ympäristövaikutukset pienenevät. – Satotasojen nosto on seuraava steppi, siihen kannattaa panostaa. Muita haastei-

ta ovat siemenet ja lajikejalostus: tuotannon lisäämiseksi tarvittaisiin nimenomaan luomuun jalostettuja lajikkeita, Rännäri sanoo. Hän kertoo, että EU:n luomulainsäädäntö on muuttumassa siten, että jatkossa sallitaan lajikkeiden jalostaminen myös niin sanotun heterogeenisen kasvijoukon pohjalta. Tämä mahdollistaa tilatason lajikejalostuksen. Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen toteaa, että tietoaukkoja on paljon ja tutkimus voi tarjota ratkaisuja moniin kysymyksiin. Samalla hän muistuttaa, että esimerkiksi satotasojen nostaminen on kyettävä tekemään kestävästi. – Satotasoja voidaan ihan varmasti nostaa, se vaatii toimia tutkimukselta ja neuvonnalta. Meillä ei ole vielä kovin hyvää ymmärrystä luomun satopotentiaalista ja viljelyvarmuuden parantamisesta. Siihen liittyy myös rikkakasvien hallinta ja viljelytekniikoiden kehittäminen, hän listaa. Tutkimus tarvitsee tekijänsä Luomuohjelmaa Iivonen pitää kunnianhimoisena, mutta tutkimuksen näkökulmasta hieman ympäripyöreänä. Hän toivoo lisää satsauksia etenkin koulutukseen, sillä luomututkijoita ei kasva tyhjiössä. – Luomu pitäisi ottaa vahvemmin mukaan yliopistotasoiseen maatalous- ja elintarvikealan koulutukseen, hän arvioi. Iivosen mukaan haasteellista on myös se, että tietyillä tuotannonaloilla tehdään Suo-

messa hyvin vähän luomuun liittyvää tutkimusta. Esimerkiksi puutarhatuotannossa tutkimus on vähäistä, vaikka hedelmät ja vihannekset on ostetuin luomutuoteryhmä. Yhteistyötä tiivistettävä Susann Rännäri katsoo, että luomukulutuksen lisääntyessä on syytä vahvistaa luomutuottajien asemaa markkinoilla. Hän arvioi, että se onnistuu parhaiten lisäämällä tuottajien keskinäistä yhteistyötä muun muassa tuottajaorganisaatioiden kautta. Myös tuottajahinnoista tarvitaan tietoja nykyistä kattavammin. – Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa viljan tuottajahintoja isoilla ostajilla, mutta systemaattista seurantaa tarvittaisiin myös viljelijöiden välisestä kaupasta ja Euroopan markkinoilta. Luomutuottajien asema vahvistuisi, jos vienti tarjoaisi vaihtoehtoisen myyntikanavan, Rännäri pohtii. ◀ Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa asiantuntijat kommentoivat luomuohjelman tavoitteita.

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI

Luomu 2.0 -ohjelman toimeenpano Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut neljä työryhmää Luomu 2.0 -ohjelman täytäntöönpanoa varten. 1. 2. 3. 4.

Luomun tuotanto ja kulutus, ammattikeittiöiden luomun käyttö, luomuelintarvikkeiden valikoima ja jalostus, luomuviennin lisääminen sekä luomulainsäädäntö ja valvonnan kehittäminen Luomukeruualueen kasvattaminen Luomuvesiviljelyn käynnistäminen Luomututkimuksen ja -osaamisen kehittäminen ja neuvonnan ja luomutiedon lisääminen

Toimenpideohjelma, joka sisältää yksityiskohtaiset toimenpiteet ja mittarit sekä kustannusarviot tavoitteiden saavuttamiseksi, tehdään yhdessä luomualan toimijoiden kanssa. Kunkin työryhmän puheenjohtaja kutsuu mukaan ryhmän virkamiesjäsenet sekä sidosryhmien edustajat. Luomuliitto on saanut toistaiseksi kutsut ryhmiin 1 ja 4. Maaliskuun 2022 loppuun mennessä luomuohjelman koordinaatioryhmä kokoaa yhteenvedon työryhmien tuloksista. Samalla asetetaan välitavoitteet vuodelle 2027, jolloin tehdään ohjelman väliarviointi. Tavoitteiden toteutumista on tarkoitus seurata säännöllisesti.

Työryhmien toimikausi on 15.10.2021–31.12.2026.

LUOMULEHTI 6 | 2021

TEKSTI: ELIISA MALIN KUVA: PASI SALMINEN/ATRIAN KUVA-ARKISTO

Kolumni

Pikkuvarpusia juhannusruusussa

ahlaan savessa kylvöaikaan, ponnistelen ylös lohdutonta mäkeä, kylvökelvotonta rinnettä. Nuuskin kuivan maan tuoksua keskikesällä. Ojentelen lohduttomana käsiäni mitatakseni saven halkeamia, reittejä toisiin maailmoihin. Lasken sadepisaroita traktorin tuulilasista kauhunsekaisin tuntein. Vilkuilen puimurin tyhjentäessä pilvien liikkeitä satelliittikuvista, toistuvasti uudelleen ja uudelleen epätoivoisena sään narkomaanina. Nöyrryn maan edessä. Enhän muuta voi. Miksi ihmeessä sidon perheeni tähän työhön, yöttömään yöhön, kesän kiivaaseen valoon ja talven lohduttomaan pimeyteen? Sen takia, että maailmassa ei ole mitään parempaa. Keväisessä savessa näin, kuinka lierojen valtatiet olivat ruuhkaiset, maa tuoksui perunakellarilta ja toipui nopeasti sateen raiskauksesta. Kuumina iltoina pysähdyin kuuntelemaan lehtohepokattien konserttia. Vanhuus ei ole vielä vienyt minulta tätä iloa. Sateiden tultua näin kuinka pienten apiloiden ahkerat juuret vaalenivat ja pullistuivat, nystyrät punertaen ne kohottivat versonsa uuteen kasvuun. Halkeamat toipuivat, ja kasvit käyttivät luonnon jankkurin jälkiä juuriensa pelastukseksi, uusina kanavina kohti syviä vesiä. Laskin niitä sadepisaroita traktorin lasissa yhdessä lasteni kanssa, änkesimme puimurin hyttiin paikaten rakkaudella sen, minkä kelit haavoittivat. Kävelen vastavalmistuneen kosteikon reunaan ja kiljun koirille, jotka hätyyttävät ilmaan ensi vuoden pesäpaikkaa varmistelevat joutsenet. Askel on ehkä kesän jäljiltä hiukan lyhyt, mutta kevyt. Kävelen takaisin Vierelän viimaiselle mäelle vielä kukkivan monimuotoisuuspenkan kautta. Kylmien öiden jäljiltä pörinä on vaimennut, ja syksyn kasteet taivuttivat myöhään itäneiden kukkien raskaat päät kohti maan pintaa, väistämätöntä hajotusta, maan karjan ahnaita suita. Millainen olisikaan se yksinäisyys, joka valuisi ylleni, jos hylkäisin maan, kasvit, hyönteiset, linnut ja eläimet. Pakenisin etäälle ystävistäni, työtovereistani, maan tuoksusta ja sen voimasta ohittaa kaikki muu, määrätä tahti. Ja jokaisena vuonna pääsen lepäämään, maa jäätyy ja rakennan pesääni kodin seinien sisäpuolelle. Muutun satuolennoksi, sytyttelen tulia ja annan pakkasten tulla. Talvi tuo hiljaisemmat ystävät, usvan ja tähdet. Linnut kerääntyvät pihaan. Nojaan keittiön pöytään ja kiitän siitä, että aamuisin lapseni saavat herätä katsomaan keittiön ikkunasta pikkuvarpusia juhannusruusussa. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2021

Optimistiksi tunnustautuva Eliisa Malin pyrkii pienillä teoilla kohti kannattavaa maataloutta, suuria ympäristöhyötyjä ja parempaa maailmaa niin luomutilallaan Vihdissä kuin suunnittelijana Baltic Sea Action Groupissa.

Nuori viljelijä! Oletko siirtynyt luomuvalvontaan 2018–2021 välisenä aikana ja olitko silloin alle 40-vuotias? Siinä tapauksessa saat ensimmäisen vuoden tuottajajäsenyyden veloituksetta liittyessäsi Luomuliittoon. Tuottajajäsenyys sisältää Luomulehdet – 6 numeroa vuodessa. LIITY JÄSENEKSI NYT: luomuliitto.fi/jarjesto/liity-jaseneksi

Tarjous koskee vain uusia jäsenyyksiä.

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti! 6 numeroa vuodessa

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

hti.fi www.luomule

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 6 | 2019

Haluan liittyä luomuyhdistyksen tai Luomuliiton suorajäseneksi Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 110 €

Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e. Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

☐ Kuluttajajäsen 35 € ☐ Kannatusjäsen 110 € yritys tai henkilö

Haluan tilata Luomulehden Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen! Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata, vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 150 €

Oletko liittynyt luomuvalvontaan 2018–2021 välisenä aikana, ja olitko silloin alle 40-vuotias? ☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2021 jäsenyyden ilmaiseksi! ☐ En

Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhteisöjäsenet sekä Österbottens-jäsenet) ☐ Kestotilaus 70 € ☐ Yhden vuoden tilaus 76 € ☐ Opiskelijatilaus 40 € ☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja 20 € ☐ Muu**

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla. **Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä. Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä. le h ti

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

Puhelinnumero: Luomuliiton rekistereitä koskeva tietosuojaseloste löytyy osoitteesta luomuliitto.fi/yhteystiedot. 58 LUOMULEHTI 6 | 2021

6/2021

Seuraavassa numerossa: Luomulajikekokeiden tuloksia

Kannattaako kyntö?

Havaintoja maanmuokkauskokeesta

Valmistelu etenee:

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Janne Rauhansuu janne.rauhansuu@luomuliitto.fi 0500 533 408 TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404 TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

Kuva: Shutterstock

uusia tuotanto-ohjeita kasvinviljelyyn ja siipikarjantuotantoon LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi TILAUS- JA JÄSENYYSASIAT luomuliitto@luomuliitto.fi 040 144 6160

PUHEENJOHTAJA Janne Rauhansuu 0500 533 408

TAITTO Mari Mero mariilonamero@gmail.com 040 824 1158

TOIMINNANJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakausmedia ry:n jäsen

LUOMULEHTI 6 | 2021

Junttilasta sertifioidut viljan, nurmi-, palko- ja öljykasvien siemenet Satoisat lajikkeet luomuviljelyyn: KAURAT • Benny

OHRAT • Alvari

VEHNÄT • Helmi

HÄRKÄPAVUT

NURMISEOKSET

MUUT NURMI-, PALKO, ÖLJYKASVIT

• Harald • Niklas • Perttu • Sandy

• Fuego-vihanta • Louhi-puitava • Sampo-puitava • Vire-puitava

• Toria • Vertti

• Apilaseos • Hiisi®-seos • Laidunseos • Yleisnurmiseos

HERNEET

• Arvika-vihanta • Ingrid-puitava • Rokka-puitava

• Iceman • Iisakki • Jaarli • Quarna

• Apilat • Nadat • Raiheinät • Sinimailanen

• Synthia-kevätrypsi • Timoteit • Virnat • Öljypellava

VILJASEOKSET: Kolmen viljan seos, kaura-vehnäseos ja herne-vehnäseos RÄÄTÄLÖIDYT TILAN OMAT SEOKSET: Nyt on paras hetki varata tilan omat nurmi- ja viljaseokset! SOITA JA KYSY LISÄÄ SEOKSISTA: TEEMU JUNTTILA p. 040 4177 292 tai s-postilla info@junttilantila.fi

Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192/Taisto Junttila 040 4177 292 / Teemu Junttila info@junttilantila.fi Sastamala