Luomulehti 2/2022

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta

Nro 2/2022

10,00 €

Kotimaiselle karitsanlihalle ja villalle riittää kysyntää ▷ 22

www.luomulehti.fi

MIKÄ NEUVOKSI, JOS SYYSVILJAT EIVÄT TALVEHDI? ▷ 10

SEISOOKO VESI PELLOLLA – RIITTÄÄKÖ LÄPÄISEVYYS? ▷ 14

Luomuviljelyyn sertifioidut viljan, nurmi- ja öljykasvien siemenet Kaurat

Herne

Ohrat

Härkäpapu

Vehnät

Apilat

Timoteit

Muut nurmisiemenet

Vihermassaherne

SynthiaBOR-rypsi

Monipuoliset ja laadukkaat nurmi- ja viljaseokset, myös tilan omat räätälöidyt seokset!

Katso kaikki lajit sekä lajikkeet kotisivuiltamme ja kysy tarjous!

Junttilan Tila Oy, Sastamala

• info@junttilantila.fi • www.junttilantila.fi Seuraa myös somessa:

Jögeva4

0400-777 192 / Taisto 040-4177 292 / Teemu @junttilantila

Ebena

Varmin valkoapila

Rehevin rehuvirna

Juuson Juurivoima

Retu-apilanurmi

Suosittu uutuus

Monipuolinen menestyjä 92400 Ruukki p. (08) 270 7200 p. (02) 762 6200

2

LUOMULEHTI 2 | 2022

www.naturcom.fi

Kriisit ja alueellinen omavaraisuus Suvi Elo

T

ätä kirjotettaessa lumikinokset jatkavat ainakin osassa Suomea kasvuaan ja olympialaisten hengessä hiihtokelit vain paranevat. Lähipelto tai -metsä lumisine latuineen ja maisemineen luo meille fyysisen kunnon lisäksi rauhaa, jatkuvuutta ja tasapainoa maailman kriisien keskelle.

Ilmastokriisi, lähialueilla vallitseva sotakriisi ja meitä viljelijöitä konkreettisimmin koskettava maatalouden kannattavuuskriisi – uhkia riittää. Kriisitilanteissa tärkeään asemaan tilojen kannattavuudessa nousee omavaraisuus energian ja tuotantopanosten kohdalla sekä kyky sopeuttaa tuotantoa. Kasvinviljelytiloilla muutoksia viljelysuunnitelmiin on helpompi tehdä kuin kotieläintiloilla. Eläimet tarvitsevat ruokaa ja rehua, ja niiden hyvinvoinnista on huolehdittava. Tuotantoeläinten hyvinvointia voi tukea vain hyvinvoiva Isäntä tai Emäntä. Taloudellinen kannattavuus on kaiken perusta.

Luomutuottajat ovat tottuneet toimimaan luonnon antamilla ehdoilla. Luomutuotannon vahvuuksia ovat vähäisempi ostopanosten tarve, hyvä alueellinen yhteistyö ja sitä kautta alueelliseen omavaraisuuteen sopiva tilakoko ja eläinmäärä.

Raha kiertää tilojen välillä ja mahdollisimman suoraan kuluttajilta tiloille. Rahan valumista maatalouden ulkopuolelle on vähennettävä. Luomutuotanto ja -tuotteet ovat vahva huoltovarmuustekijä.

Tulevaisuuden sääriskejä ja erilaisia kriisejä kestävä, alueelliseen omavaraisuuteen ja luonnon kantokykyyn perustuva luomutuotanto on varmasti meidän kaikkien toiveissa.

JANNE RAUHANSUU Luomuliiton puheenjohtaja Myssyfarmin Isäntä janne.rauhansuu@luomuliitto.fi

Hyviä lukuhetkiä ja kevättä odotellen.

LUOMULEHTI 2 | 2022

3

Y ht e i s

en

ym

pu

ole

st a

•

• H A

UT

KIJAN REH NK

p ä r i st ö m m

e

KESTÄVYYS KUNTOON KIVENNÄISILLÄ Hankkijan laadukkaat luomukivennäiset mahdollistavat huipputulokset nautatiloilla. Ne tukevat korkeaa elinikäistuotosta ja kestävää kasvua.

Kaikki kivennäisemme on suunniteltu kansainvälistä yhteistyöverkostoamme hyödyntäen ja uusimpiin tutkimustuloksiin perustuen.

Tilaa vähintään 1200 kg nautojen kivennäisiä 30.4.2022 mennessä, saat kaupan päälle 2 kpl Melassiglykoli 10 kg -energialiuosta.

Hanki kevään ravinteet Hankkijalta YaraSuna Bio Plus 10-4-1 uutuuskierrätyslannoite, jonka typen käytön tehokkuutta on parannettu aktivointiaineella • Nopeuttaa lannoitteen orgaanisen typen hajoamista kasveille käyttökelpoiseen muotoon.

• Tuotteen helppoliukoinen hiili ja aminohapot aktivoivat maan mikrobitoimintaa heti kasvukauden alusta.

• Parantaa typenkäytön tehokkuutta.

• Sadonlisää +55 % verrattuna lannoittamattomaan (Yara Kotkaniemi 2021).

LUOMUAMMATTILAISEN VALINTA!

4

VERKKOKAUPPA: hankkija.fi LUOMULEHTI 2 | 2022

Laadukkaat siemenet korkealuokkaisista lajikkeista tarjolla kevään kylvöille.

TILAA KYLVÖSIEMENET VIIMEISTÄÄN NYT!

Seuraava Luomulehti ilmestyy 27.5.

Tässä numerossa:

27 28 30 32 34 36 38 40

PÄÄKIRJOITUS: Kriisit ja alueellinen omavaraisuus Luomun myynti rikkoi ennätyksiä vuonna 2020 Luomumyynnin kasvu Suomessa tasaantui

Erkki Vihonen

Kevättyöt polttelevat – milloin lähteä pellolle?

KANNESSA: Mikä neuvoksi, jos syysviljat eivät talvehdi?

s. 12

Kevättyöt polttelevat – milloin lähteä pellolle?

Tasaiset päiväkasvut ja hiilensidontaa rotaatiolaidunnuksella

KANNESSA: Seisooko vesi pellolla – riittääkö läpäisevyys?

KANNESSA: Kotimaiselle karitsanlihalle ja villalle riittää kysyntää Suomalaista luomuosaamista komission neuvontaryhmään

Soja Sädeharju

Lannasta käyttövoimaa liikenteeseen Adobe Stock

3 8 9 10 12 14 17 22

s. 30

s. 34

Tuotanto-ohjeet luomukasvihuone- ja -keruutuotantoon sekä -mehiläistarhaukseen

Parempia sähköisiä palveluita viljelijöille Rotaatiolaidunnus antaa nurmen levätä Kokemuksia tilalta: 10 vuotta luomussa Luomukasvihuonetuotanto saa vihdoin omat tuotantoehdot Keruutuotteet luomuun Uutta luomumehiläistarhauksen tuotantoehdoissa Kokemuksia ohran ja porkkanan täydennyslannoituksesta

Palstat

44 50 54

Sekaviljelyn lannoitus haastavaa vihannestuotannossa Luomukotieläintilan karkearehut – Osa 7: Laitumelle lompsis Kotipellon viljoista omia myllytuotteita

6 20 26 46 48 52 56 59

Alkupalat Edunvalvontaa Yhdistyksistä På svenska Palveluksessanne Kysymyksiä Kolumni Seuraavassa numerossa

Kannen kuva: Johannes Tervo

LUOMULEHTI 2 | 2022

5

Alkupalat TOIMITTANUT: NOORA MANTERE

EU:N KOMISSIO on julkistanut kilpailun, jossa palkitaan parhaat ja innovatiivisimmat luomutoimijat EU:n alueelta. Kilpailun avulla pyritään nostamaan esille luomutuotantoa ja sen myönteisiä vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Palkintokategorioita on kaikkiaan seitsemän parhaasta luomuviljelijästä parhaaseen luomukaupunkiin. Kilpailuun voi ilmoittautua mukaan 25.3.–8.6.

Palkinnonsaajat julkistetaan EU:n luomupäivänä 23.9.

Kilpailu on tarkoitus järjestää vuosittain osana komission luomun toimintasuunnitelmaa. Hakukriteereihin voi tutustua komission verkkosivuilla. ◀

Webinaarisarja luomututkimuksesta käynnistyy LUOMUINSTITUUTTI JÄRJESTÄÄ keväällä webinaarisarjan luomututkimuksen ajankohtaisista aiheista. Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia eivätkä vaadi ennakkoilmoittautumista. Osa esityksistä pidetään englanniksi.

Seuraavat webinaarit järjestetään 24.3., 20.4. sekä 11.5. kello 15–16.

Tarkempi ohjelma sekä linkki webinaareihin löytyy osoitteesta luomuinstituutti.fi. Webinaarit ovat katsottavissa myös jälkikäteen kahden viikon ajan Luomuinstituutin verkkosivuilla. Webinaarisarja jatkuu syksyllä. ◀

Luomuliiton uudet verkkosivut on julkaistu!

Tutustu uusiin sivuihin osoitteessa luomuliitto.fi

6

LUOMULEHTI 2 | 2022

Tero Tolvanen

EU:n laajuinen luomutoimijoiden kilpailu avautui

Savo-Karjalan luomuyhdistys kiitteli luomuviljelijä Pasi Hartikaista ennakkoluulottomaksi luomun edelläkävijäksi.

Pasi Hartikainen palkittu vuoden luomutoimijana SAVO-KARJALAN LUOMUYHDISTYS on valinnut vuoden 2022 luomutoimijaksi luomuviljelijä ja -neuvoja Pasi Hartikaisen Kiteeltä. Yhdistys palkitsee vuosittain alueeltaan ansioituneen luomutoimijan. Valinnasta päätti yhdistyksen vuosikokous.

Yhdistys perusteli valintaansa Hartikaisen vuosikymmenten aikana tekemällä monipuolisella työllä luomun eteen.

Hartikaisella on Kiteen Heinoniemellä luomutila, jota hän on viljellyt 20 vuotta. Luomutilallaan hän tuottaa sopimustuotantona muun muassa puhdaskauraa, heinäkasvien siemeniä, syysrypsiä ja hernettä. Viljelyssä otetaan huomioon niin taloudelliset tekijät kuin ympäristö ja luonnon monimuotoisuus.

Yhdistyksen mukaan Hartikainen on luomun edelläkävijöitä, joka kokeilee ensimmäisenä uusia luomuun soveltuvia tuotantopanoksia sekä viljelymenetelmiä ja jakaa mielellään kokemuksistaan toisille viljelijöille. Hartikainen tarttuu rohkeasti uusiin ideoihin ja tekee pelloillaan myös viljelykokeita.

Talvikaudella Hartikainen toimii luomuasiantuntijana ProAgria Itä-Suomessa. Hän edistää luomua myös MTK Itä-Suomen luomuvaliokunnan toiminnassa. ◀

KUMPPANUUSMAATALOUSVIIKKO ENSIMMÄISTÄ KERTAA SUOMESSA

Kasvua luomulihan, -maidon ja -munien tuotannossa

SUOMESSA VIETETTIIN ensimmäistä kertaa kansainvälistä kumppanuusmaatalousviikkoa 20.–27.2.2022. Tapahtumaviikon tavoitteena oli kasvattaa suuren yleisön tietoisuutta kumppanuusmaataloudesta sekä nostaa esiin vaihtoehtoja vallitseville ruuan tuotanto- ja jakelumalleille. Joukko suomalaisia kumppanuusmaatalousyhteisöjä julkaisi viikon kunniaksi ruokamanifestin nostaakseen esille kumppanuusmaatalouden roolia ruuantuotannon muutoksessa.

Lisäksi Helsingissä toimiva kumppanuusmaatalousyhteisö Kaupunkilaisten Oma Pelto pääsi tapahtumaviikolla palkintosijoille kansainvälisen kumppanuusmaatalousverkosto Urgencin järjestämässä valokuvakilpailussa. ◀

Kaupunkilaisten Oma Pelto

Ruokamanifesti on luettavissa osoitteessa kumppanuusmaatalous/ruokamanifesti-2022.

SUOMESSA TUOTETTIIN viime vuonna lihaa ennätysmäärä, 411 miljoonaa kiloa siipikarjanlihan tuotannon kasvun siivittämänä, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Sianlihaa tuotettiin lähes sama määrä kuin edellisvuonna. Naudanlihan tuotanto väheni prosentin verran ja lampaanlihan tuotanto kahdeksan prosenttia.

Luomulihaa tuotettiin 4,6 miljoonaa kiloa, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa tuotannosta oli luomunautaa. Luomunaudan- ja luomusianlihan tuotanto lisääntyi edellisvuodesta, kun taas luomulampaanlihan tuotanto väheni.

Maitoa tuotettiin vuonna 2021 Luken tilastojen mukaan 2 247 miljoonaa litraa. Määrä on neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Maidon keskimääräinen tuottajahinta nousi hienoisesti. Luomumaidon tuotanto lisääntyi pari prosenttia kohoten 81 miljoonaan litraan.

Määrä on 3,6 prosenttia koko maidontuotannosta Suomessa.

Kananmunia tuotettiin viime vuonna vajaa 78 miljoonaa kiloa, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tuotanto kasvoi nyt jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Myös luomumunien tuotanto kasvoi kahdella prosentilla. Luomutuotannon osuus oli seitsemän prosenttia kananmunien kokonaistuotannosta.

Virikehäkkimunien tuotanto on korvaantumassa lattiamunien tuotannolla (kasvua 25 prosenttia) ja ulkomunien tuotannolla (kasvua kahdeksan prosenttia).

Virikehäkkimunien tuotanto on kääntynyt laskuun, kun muun muassa suurimmat kauppaketjut ovat ilmoittaneet luopuvansa virikehäkkimunien myynnistä muutaman vuoden kuluttua. ◀

Voittoisa sadonkorjuuaiheinen otos on kuvattu Kaupunkilaisten Oman Pellon talkoissa Vantaan Korsossa.

LUOMULEHTI LUOMULEHTI 2 | 2022

7

TEKSTI JA KUVA: NOORA MANTERE

Luomun myynti rikkoi ennätyksiä vuonna 2020

S

ekä luonnonmukaisessa tuotannossa olevan viljelysmaan että luomuelintarvikkeiden myynnin arvo jatkoivat vahvaa kasvua vuonna 2020.

Vuonna 2020 maailman suurin luomumarkkina löytyi Yhdysvalloista: 50 miljardia euroa. Euroopassa luomun myynti kasvoi ennätykselliset 15 prosenttia ylittäen 52 miljardia euroa. Euroopan suurimmat luomumaat kokonaismyynnin perusteella olivat Saksa (15 miljardia) ja Ranska (12,7 miljardia euroa).

Saksassa koettiin vuonna 2020 myös hurjia kasvulukuja: luomuelintarvikkeiden myynti kasvoi 22 prosenttia.

Luomuelintarvikkeiden kulutus henkilöä kohden oli suurinta Sveitsissä, jossa käytettiin keskimäärin 418 euroa vuodessa luo-

Vuonna 2020 luomuelintarvikkeiden myynnin arvo maailmanlaajuisesti kasvoi ennätykselliset 14 miljardia euroa rikkoen 120 miljardin euron rajapyykin. Euroopassa luomumarkkina kasvoi 15 prosenttia.

muelintarvikkeisiin. Tanska johtaa tilastoja suurimmalla markkinaosuudella: 13 prosenttia elintarvikekaupasta on jo luomua.

Vuoden 2020 markkinatilanteeseen vaikutti merkittävästi koronapandemian puhkeaminen. Kotona kokattiin entistä enemmän, ja kiinnostus terveelliseen ruokaan kasvoi. Samaan aikaan kuluttajien ymmärrys ruuantuotannon ympäristövaikutuksista lisääntyi.

Viljelypinta-aloissa kasvua maailmanlaajuisesti Vuonna 2020 luomua tuotettiin maailmanlaajuisesti 75 miljoonalla hehtaarilla.

Kasvua vuoteen 2019 oli tullut neljä prosenttia. Suurin luomutuotannossa oleva pinta-ala löytyi Australiasta: 35,7 miljoonaa hehtaaria.

Euroopassa luomua tuotettiin 17 miljoonalla hehtaarilla. Euroopan suurimmat luomumaat pinta-aloissa olivat Ranska (2,5 miljoonaa hehtaaria) ja Espanja (2,4 miljoonaa hehtaaria).

Euroopassa oli vuonna 2020 yhteensä 420 000 luomuviljelijää. Runsaslukuisimmin heitä löytyi Italiasta: 71 590 luomuviljelijää.

Luomutuotannon ja -kaupan maailmanlaajuiset tilastot on julkaissut ja koonnut luomututkimukseen erikoistunut FiBL sekä luomualan kansainvälinen kattojärjestö IFOAM Organics International yhdessä BIOFACH-messujen kanssa. ◀

Itävallassa luomutuotannon osuus on EU-maiden suurin: vuonna 2020 maan kaikesta viljelymaasta 26,5 prosenttia oli luomussa. Kuvituskuva.

8

LUOMULEHTI 2 | 2022

TOIMITTANUT: NOORA MANTERE KUVA: MARJO KOIVUMÄKI

Luomumyynnin kasvu Suomessa tasaantui Huippuvuoden 2020 jälkeen haasteena luomumyynnin kehitykselle oli erityisesti valmisruokien myynnin voimakas kasvu, sillä tuoteryhmässä ei juurikaan ole luomuvaihtoehtoja.

L

uomutuotteita myytiin vähittäiskaupassa 407 miljoonalla eurolla vuonna 2021, arvioi luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu. Myynti laski edellisestä vuodesta 0,5 prosenttia. Luomun osuus päivittäistavarakaupan kokonaismyynnistä oli viime vuonna noin 2,5 prosenttia.

Peruselintarvikkeista valmisruokiin Vuoden 2021 luomun myyntiluvut vertautuvat koronapandemian ensimmäiseen vuoteen eli päivittäistavarakaupan myyntien ennätysvuoteen, minkä takia luomun kasvu jäi monissa tuoteryhmissä vähäiseksi tai kääntyi jopa laskuun. Esimerkiksi jauhojen myynti laski noin 10 prosenttia vuoden 2020 leivontabuumista.

Luomun myynti laski selkeästi myös maidon ja muiden nestemäisten maitotuotteiden, kasviöljyjen ja pakasteiden tuoteryhmissä. Selkeää kasvua edellisvuoteen oli puoles-

taan mehuissa ja mehukeitoissa, maustamisessa, panimotuotteissa ja lastenruuissa.

– Viime vuonna koko elintarvikkeiden myynnin kasvusta puolet tuli valmisruokien myynnin kasvusta. Luomutuotteita on valmisruokien kategoriassa hyvin marginaalisesti, joten luomu ei tästä kulutuksen muutoksesta raaka-aineista valmiisiin tuotteisiin onnistunut hyötymään. Olisi todella tärkeää, että jatkossa kasvavaan valmisruokakategoriaan saataisiin lisää luomuvaihtoehtoja, sanoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.

Syksyllä 2021 julkaistun luomun kuluttajabarometrin mukaan eniten luomua ostavat kaipaavat lisää valikoimaa.

– Luomussakin pitää pystyä tarttumaan pinnalla oleviin trendeihin ja kehittää uusia tuotteita kasvaviin tuoteryhmiin asiakkaiden kiinnostuksen mukaisesti, kommentoi Pro Luomun puheenjohtaja ja Keskon päivittäistavaratoimialan tavarakaupasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Harri Hovi. ◀

milj. €

Luomun myynti päivittäistavarakaupoissa 2011–2021

273

240

225

2020

2021

368

336

407

0

163

100

202

200

215

300

309

400

409

500

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

LUOMULEHTI 2 | 2022

9

TEKSTI: ERKKI VIHONEN

Mikä neuvoksi,

Syyskylvöisiä kasveja koetellaan

jos syysviljat eivät talvehdi?

Suomen olosuhteissa monella tapaa.

Sääolosuhteet vaihtelevat talven aikana monesti hyvinkin paljon, mikä vaikuttaa merkittävästi kasvien talvehtimiseen.

Mutta mitä tehdä, kun tuho näyttää iskevän lohkolle vesilammikoiden ja

Erkki Vihonen

jäätiköiden myötä?

S

ääolosuhteet eivät ole ainoa uhka syysviljojen onnistuneelle talvehtimiselle, vaan siihen vaikuttavat myös pellon vesitalous, maanpinnanmuodot, maalajit, maan rakenne ja ravinteet. Kyseiset asiat kannattaa huomioida ennen syysviljojen kylvämistä.

Edes onnistunut lohkon valinta ei takaa talvehtimisen onnistumista, joten tuhoutuneille alueille on hyvä miettiä varasuunnitelma. Varasuunnitelma olisi hyvä olla olemassa jo ennen kylvöä, mutta viimeistään kevättalven aikana tulisi varautua korvaamaan mahdollisesti tuhoutuneet kasvustot.

Talven aikana kannattaa myös käydä tarkkailemassa omia syyskylvöisiä lohkoja. Talvella voi tehdä jonkin verran toimenpiteitä, joilla voidaan estää mahdollinen täydellinen talvituho. Lapiolla tehtävillä ojituksilla voidaan ohjata pintavesiä pois

10

LUOMULEHTI 2 | 2022

Syysvilja saattaa kuolla talven aikana lähes täydellisesti, jos sääolosuhteet ovat haastavat ja kasvin talvehtimisominaisuudet heikot. Kuvan lohkolle on syksyllä kylvetty syysspelttivehnäkasvusto.

pellolta, ja jääkerrosta voidaan rikkoa sopivan tiheään yksittäisellä jankkurin piikillä ja näin vähentää jään ja seisovan veden aiheuttamia tuhoja merkittävästi. Toki aina nämäkään eivät riitä pelastamaan kasvustoja. Kannatta myös miettiä, aiheuttaako koneellisella toimella enemmän haittaa kasvustolle ja maan rakenteelle kuin jos antaisi lohkon olla rauhassa.

Seosviljat ja palkokasvit avuksi Luomussa viljellään monipuolisesti eri viljoja syysmuotoisina. Eniten kylvössä on ruista, joka on myös kestävin talvehtija, kun toisessa ääripäässä ovat erikoisemmat kasvit, kuten syysohra. Mikäli kasvusto tuhoutuu ja joudutaan keväällä uusimaan kokonaan, syysviljat ovat siinä mielessä haastavia, että niitä harvoin saa äestyksellä kokonaan pois pellosta. Sieltä täältä nouse-

Kerääjäkasvit mahdollisuutena

vat syysviljat voivat pilata puhtaan viljasadon laadun ja aiheuttaa näin turhia kustannuksia. Hanhenjalkaterillä varustetut äkeet varmentavat syysviljojen häviämistä tehokkaammin ja näin varmistavat puhtaamman kylvöalustan kevätkylvöille.

Syysviljojen täydentäminen kevätviljoilla on mahdollista, mutta yleensä se vaikuttaa alentavasti laatuun, ja toisaalta siementä ei voi myöskään käyttää seuraavan vuoden kylvöön.

Yksi hyvä vaihtoehto on seosviljojen tai palkokasvien kylvö keväällä. Myös erilaisten yksivuotisten viherlannoituskasvien käyttöä kannattaa harkita. Viherlannoituksen voi päättää kohtuu ajoissa ja kylvää uudelleen vaikkapa syysviljan, jos pelto on todettu muuten syysviljoille soveltuvaksi.

Talvi ei aina tuhoa kasvustoa täydellisesti. Silloin kun kasvusto on harventunut tai tuhoutuneet alueet ovat pienempiä, on kerääjäkasvien hyödyntäminen yksi mahdollisuus. Keväällä kylvetyt kerääjäkasvit täyttävät nopeasti aukkopaikat ja estävät rikkakasvien kasvua. Samalla voi luoda pölyttäjäystävällisiä alueita käyttämällä kukkivia kasveja kerääjinä.

Riittävän kuivissa olosuhteissa tehtävä kerääjäkasvin kylvö esimerkiksi rikkaäkeellä saattaa myös lisätä viljojen pensontaa, jolloin harventunut syysvilja myös tihentyy hiukan. ◀

Lumien sulamisaika aiheuttaa stressiä kasvustossa.

Päivälämpötilat voivat olla yllättävän korkeat, ja toisaalta yöt erittäin kylmiä. Lisäksi pellon pinnan maa-aineksen sulaminen ja jäätyminen saattaa aiheuttaa roustetta, joka nostaa ja katkoo kasvien juuristoa.

Syyskylvöiset öljykasvit ovat herkimpiä tuhoutumaan täydellisesti talven aikana. Niiden tuhoutumiseen voi olla monta syytä.

Ne eivät juurikaan kestä jäätikköjä tai seisovaa vettä pellolla, koska juuristo tarvitsee hapekkaan ympäristön. Lisäksi kevättalven vaihtelevat lumipeitteet ja lämpötilat saattavat aiheuttaa suuria tuhoja. Sääolosuhteiden lisäksi myös eläimet voivat aiheuttaa merkittävää haittaa. Runsas määrä laiduntavia hirvieläimiä tai syksyllä kasveja syövät etanat saattavat vioittaa kasvustoa siinä määrin, että talvehtiminen ei onnistu.

Syyskylvöiset öljykasvit ovat kokemukseni mukaan erinomaisia esikasveja viljalle. Öljykasvit ovat keränneet syksyllä tehokkaasti ravinteita, ja sään lämmetessä niiden kasvimassa lähtee maatumaan nopeasti, jolloin viljat saavat ravinteet nopeasti käyttöönsä ja lähtevät reippaasti hyvään kasvuun.

Yleensä syysöljykasveilla kasvuston päättämiseen riittää lohkon hyvä äestäminen.

Muutamat säilyneet yksilöt eivät juurikaan haittaa viljan seassa. Kevätöljykasveilla täydennyksen ongelmana on kasvien eriaikainen tuleentuminen, joten ainakin sadon laatu kärsii merkittävästi.

Adobe Stock

Syyskylvöiset öljykasvit erinomaisia esikasveja viljalle

Kirjoittaja on Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija.

LUOMULEHTI 2 | 2022

11

TEKSTI JA KUVAT: ERKKI VIHONEN

Kevättyöt polttelevat – milloin lähteä pellolle?

Keväät ovat muuttuneet Suomessa hyvin erilaisiksi säiden puolesta. Lisäksi kevättalven sääolosuhteet vaikuttavat paljon siihen, miten märkää tai kuivaa meillä on keväällä, mikä on roudan tilanne ja niin edelleen. Ei ole siis yhtä oikeaa tapaa sanoa, mikä on oikea kylvöaika.

K

uivana keväänä voi kylvää maahan, vaikka lämpötilat eivät olisikaan korkeat ja maa lämmennyt kunnolla.

Märkänä keväänä taas kannattaa kylvää vasta, kun pelto on riittävän kuivaa. Riittävän kuivuuden saa helposti selville kaivamalla maata lapiolla ja tunnustelemalla sitä. Kynnetty pelto voi olla pellon pinnalta kuivaa, mutta syvemmältä maa voi olla hyvinkin märkää. Liian märkään maahan kylvötöitä tehdessä on olemassa suuri tiivistymisen riski. Lisäksi kylmässä ja märässä maassa siemenet saattavat myös mädäntyä.

Maan kosteuden ja lämpötilan lisäksi tulee huomioida sääennusteet ja arvioida, minkälainen vaikutus niillä on kasvustojen kehittymiseen. Kylmä ja kostea sää aiheuttaa riskejä, kun taas lämmin ilma luo kiihtyvää kasvua.

Maan hyvä vesitalous ja rakenne helpottavat myös kevytmuokkausta keväällä.

Seuraa lämpötilojen lisäksi rikkoja Maan lämpötilaa voi mitata kylvösyvyydestä erilaisilla mittareilla ja saada näin varmistettua kasvit, joita kylvetään. Viljat tarvitsevat 4–5 astetta, ja kauran voi kylvää jopa tätä kylmempään. Herneelle ja härkäpavulle optimi olisi kuusi astetta tai lämpöisempi. Rypsi ja muut öljykasvit tarvitsevat huomattavasti enemmän lämpöä, 10 astetta.

Kevään lämpötilan kehitys vaikuttaa merkittävästi itämiseen ja orastumiseen.

Mitä paremmin maa lämpenee yli edellä mainittujen asteiden, sitä parempi on kasvien kasvu. Jos lämpötilat eivät nouse, hidastuu kasvien kasvu entisestään.

Kylvöajankohtaa miettiessä kannattaa myös seurata ympäristöä, eli miten esimerkiksi rikkakasvit lähtevät kasvuun. Kun

Kylvötoimenpiteet on helppo tehdä riittävästi kuivuneelle pellolle, joka luo hyvän kasvupohjan kylvetyille kasveille.

12

LUOMULEHTI 2 | 2022

maan parhaista antimista rikkakasveista esimerkiksi pillikkeen siemenet alkavat itämään, ovat pellon lämpötila ja olosuhteet yleensä muuttuneet niin, että peltoa voi muokata. Suosittelen kuitenkin lapion käyttämistä asian varmistamiseksi.

Muokkaukset vaikuttavat kuivumiseen Multamailla ja hikevillä hietamailla kevätkyntö tai muu muokkaus nopeuttaa maan lämpenemistä ja kuivumista. Tämä pystytään suorittamaan aikaisessa vaiheessa, jos edellisen vuoden kerääjäkasvina on ollut esimerkiksi raiheinää. Raiheinä tuo juuristollaan kantavuutta peltoon, ja alkaessaan yhteyttämään se myös haihduttaa kosteutta maasta, jolloin pelto kuivuu nopeammin.

Kynnetyillä mailla tasausäestys on hyvä keino vähentää peltojen liiallista kuivumista, mutta liian märkää maata ei kannata käsitellä edes tasausäkeellä. Samalla sillä voidaan tehdä ensimmäinen rikkakasvien idätys, jos olosuhteet ovat otolliset rikkakasvien itämiselle.

Osa keväistä ollut erittäin lämpöisiä ja kuivia, jolloin on mahdollista torjua monivuotisia rikkakasveja, kuten juolavehnää. Samalla maata monesti kuivatetaan liikaa. Sama toistuu liiallisissa äestyksissä, joita luomussa tehdään monesti yksivuotisten rikkakasvien takia. Liian syvään tehty äestys kuivattaa maata ja aiheuttaa itämisen hidastumista sekä epätasaisuutta orastumisessa. Äestys tulisi aina tehdä siihen syvyyteen, johon myös kylvö tehdään.

Näin varmistetaan tasainen kosteus maassa sekä tasainen itäminen.

Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, joten tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää tarkkailla ja tuntea omien peltojen kasvukunto maan rakenteen ja vesitalouden osalta. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija.

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Pellon pinta voi olla hyvinkin kuiva, mutta maanpinnan alla voi olla runsaasti kosteutta. Kevätkyntö paljasti pellon märkyyden.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 2 | 2022

13

TEKSTI: JUKKA RAJALA

Seisooko vesi pellolla – riittääkö läpäisevyys?

Kun pelto kuivuu hitaasti, on syytä selvittää, mistä puutteellinen kuivatus johtuu. Syynä voi olla vesien liian hidas pääsy salaojiin, koska maan läpäisevyys on riittämätöntä. Usein huono läpäisevyys johtuu viljelytoimien

K

uivatusongelmia voi esiintyä kaikilla maalajeilla. Maa voi olla luontaisesti liian tiivistä, tai siinä on luontaisesti tiiviitä kerroksia.

Aluksi on tarpeen selvittää tiivistyneen kerroksen paksuus ja sijainti.

Onko kyseessä ohut tiivistymä, ”kyntöantura”, vai ohut tiivis kerros syvemmällä pohjamaassa? Vai onko kyseessä paksumpi tiivis kerros pohjamaassa, tai onko koko pohjamaa tiivistä salaojasyvyyteen asti?

Tiiviin kerroksen sijainnin ja paksuuden selvittäminen on edellytys sille, että korjaavat toimet osataan suunnitella oikein.

Pohjamaan yläosaa voidaan tutkia piikillä painellen ja lapiolla kaivamalla. Salaojasyvyyteen päästään kaivamalla kaivinkoneella useita kuoppia lohkon erilaisiin osiin.

Pohjamaan rakennetta arvioitaessa huomiota kiinnitetään maan lohkeiluun, kerroksellisuuteen, tiiviyteen, halkeamiin, juurikanaviin ja juurten kasvuun sekä maan väriin. Usein tiiviit kerrokset ovat liuskeisia, ja maalaji niissä vaihtuu. Tiiviissä kerroksissa ei ole juuria eikä juurikanavia eikä kuivana halkeamia. Oheisissa kuvissa on esimerkkejä pohjamaan tiiviistä, vettä erittäin huonosti läpäisevistä kerroksista.

aiheuttamasta tiivistymisestä.

Erkki Vihonen

Pohjamaan rakennetta voidaan parhaiten tutkia kaivurikuopista. Kuvassa maan läpäisevyyttä tutkivat irlantilaiset salaojitusasiantuntijat: professori Fenton Owen (takana) ja tohtori Patrick Tuohy.

14

LUOMULEHTI 2 | 2022

Jukka Rajala

Jukka Rajala

Kun ongelmana on pellon märkyys, on syytä tutkia, mistä ongelma johtuu, jotta korjaavat toimenpiteet osataan suunnitella oikein.

Kuvan lohkosta noin puolet kärsii märkyysongelmasta.

Tämän hienoa hietaa olevan perunalohkon huonon läpäisevyyden syy selvitettiin OSMOhankkeen yliopistotutkijana työskennelleen Tuomas Mattilan johdolla piikillä ja lapiolla tutkien.

Ruokamultakerroksen alapuolelta löytyi 22 sentin paksuinen tiivis, vettä läpäisemätön kerros.

Jukka Rajala

Huonon kuivatuksen syynä voi olla myös se, että vesi ei pääse salaojaputkiin riittävän nopeasti. Kuvan lohkolla tiiliputkiojitus on tehty hyvin huolella. Putket ovat liimautuneet toisiinsa kiinni niin tiiviistä, että vesi pääsee umpiputkiin vain tihkumalla tiiliseinämän läpi.

Sadekausina lohkon kuivatus on tämän takia huono.

Kuivatuksen huoneentaulu on tarpeen tunnistaa, millaisen D Tapauskohtaisesti kuivatuksen kukin peltolohko ja lohkon osa tarvitsevat. ominaisuudet ja erityisesti pohjamaan läpäisevyys D Maan tutkitaan huolella. Varmimmin se onnistuu kaivurikuopista, Pohjamaan yläosan tiivistymät voidaan kuohkeuttaa mekaanisesti.

Huonon kuivatuksen lohkot tai lohkon osat tarvitsevat täydennysojituksen.

Salaojien sora- tai haketäyttö varmistaa vesien pääsyn salaojiin.

Huonosti vettä läpäisevillä mailla veden pääsyä salaojiin tulee nopeuttaa esimerkiksi yhdistämällä salaojat soralla maan pintakerroksiin, joiden läpäisevyyttä parannetaan muutaman vuoden välein toistettavalla myyräojituksella tai kertaluonteisesti soramyyräojituksella.

Jukka Rajala

D D D D

joita kaivetaan useita lohkon erilaisiin osiin.

Tässä savimaassa on noin 50–60 sentin syvyydessä kolme kerrosta karkeampia maalajitteita. Nämä kerrokset tekevät maan erittäin heikosti vettä läpäiseväksi. Myöskään juuria ei tämän kerroksen läpi juurikaan kasva. Eri pelloilla tällaiset ”filmivanerikerrokset” voivat sijaita eri syvyyksissä, ja paksuus voi vaihdella yhdestä senttimetristä 0,5 metriin. ▷▷

LUOMULEHTI 2 | 2022

15

Jukka Rajala Jukka Rajala

Hyvärakenteinen pohjamaa on huokoinen ja sisältää juurikanavia, jolloin se läpäisee vettä hyvin. Kuvassa hienon hietamaan rakennetta heti salaojasyvyyden yläpuolelta. Maa on liuskeista mutta murenee hyvin helposti ja sisältää juurten tekemiä reikiä. Mikäli juurikanavat puuttuvat, maa ei läpäise vettä ja vaatii normaalia tehokkaamman salaojituksen.

Lisätietoja Kuivatus kuntoon –raportista.

16

LUOMULEHTI 2 | 2022

Jukka Rajala

Erittäin tiivis pohjamaa, joka ei läpäise vettä. Maalaji on savinen ja hietainen hiesu. Noin 30 vuotta aikaisemmin tehtyjen salaojien kohdissa maa on yhtä tiivistä. Monella muullakin lohkolla maalaji voi vaihtua pohjamaassa erittäin tiiviiksi, vaikka ruokamultakerros ja pohjamaan yläosa ovat hyvää maalajia.

Salaojan soratäyttö ruokamultakerroksen pohjaan asti varmistaa hyvän vesien pääsyn salaojiin tiiviillä mailla.

Turvemaissa voi pohjamaassa olla kerros maatumattomia kasvintähteitä, jotka muodostavat vettä läpäisemättömän kerroksen ”kattohuopaa”. Tämä kerros tulee löytää ja rikkoa, jotta läpäisevyys paranee.

Kuvan pellolta tiivis kerros löytyi 30 sentin syvyydestä.

Jukka Rajala

Jukka Rajala

Läpäisevyyttä korjaavat toimenpiteet voidaan suunnitella oikein, kun ensin tiedetään tiivistyneen kerroksen sijainti ja paksuus. Mikäli pohjavesi pysyy korkealla viikkoja tai kuukausia, silloin syväjuurisista maanparannuskasveista on harvoin apua yksinään. Tarvitaan viljelijän aktiivisia toimia.

Mikäli pohjamaan yläosassa on vain 10–15 sentin paksuinen tiivis kerros, se voidaan kuohkeuttaa kyntöauraan liitettävillä jankkuriterillä tai kapeakärkisellä, järeällä kultivaattorilla.

Jankkurilla voidaan kuohkeuttaa 15–50 senttiä paksu pohjamaan tiivistymä. Jankkurin jalkojen tulee ylettää tiivistymän alapuolelle. Myyräauraa voidaan käyttää 40–60 sentin syvyyteen ulottuvan tiivistymän kuohkeuttamiseen.

Sitä syvemmälle ulottuva tiivis pohjamaa tarvitsee tehokkaan salaojituksen. Vesien pääsy salaojiin tulee varmistaa täyttämällä salaojat hyvin vettä läpäisevällä materiaalilla kuten soralla, hakkeella tai muulla vastaavalla materiaalilla muokkauskerroksen pohjaan asti.

Tiiviin pohjamaan yläosaa on täydennysojituksen jälkeen syytä kuohkeuttaa jankkurilla tai myyräauralla vetämällä 1,5–3 metrin välein myyräojia poikittain salaojiin nähden. Helposti lasehtivilla hieta- ja hiesumailla soramyyräojitus kahden–kolmen metrin välein poikittain salaojiin nähden varmistaa hyvän kuivatuksen.

Kaikissa tapauksissa peltoon tulisi saada syväjuurinen kasvusto vielä saman kasvukauden aikana sitomaan maa pysyvämmin vettä läpäiseväksi. ◀

Jukka Rajala

Läpäisevyyden parantaminen

TEKSTI: SINIMAARIA KANGAS

Lannasta käyttövoimaa liikenteeseen

M

Sinimaaria Kangas

aatilojen omat biokaasulaitokset yleistyvät hiljalleen. Jos kaikki sujuu käsikirjoituksen mukaan, myös Tikan luomutilan maito kulkee ensi vuoden puolella meijeriin oman tilan kaasulla.

– Meijerin puolelta tuli ajatus, että pystyisikö tilalle rakentamaan biokaasulaitoksen, josta saisi polttoainetta heidän autoonsa, kurikkalainen tuottaja Tuomo Mäkinen kertoo.

Suunnitteilla on nesteytettyä liikennepolttoainetta maatilalla tuottava laitos. Tavoitteen mukaan meijerin rekka tankkaisi puhdistettua biokaasua eli biometaania samalla kun se noutaa maidon tilalta.

Joka visiitillä kaasua tankattaisiin noin 500 kiloa, jolla maitoauto ajaa reilut tuhat kilometriä.

Biokaasulaitokseen tuottaa raaka-ainetta 350 lypsylehmää ja nuorkarja.

Tankataanko maaseudulla tulevaisuudessa paikallisilla tiloilla tuotettua biometaania?

– Laitokseen syötettäisiin kaikki tilan lanta. Sen lisäksi meidän on käytettävä peltobiomassaa, jotta päästäisiin tavoiteltuun vuotuiseen kaasumäärään, joka korvaisi 600 000 litraa dieseliä, Mäkinen selittää.

Suunnitelmien mukaan energiayhtiö hoitaa kokonaan biokaasun jalostuksen liikennepolttoaineeksi. Kaasuntuotannon sivutuotteena saatu mädätysjäännös hyödynnetään lannoitteena.

– Eli kaikki lanta ajetaan omille pelloille, kuten tähänkin mennessä; sitten se vain viedään sinne biokaasulaitoksen läpi.

Toistaiseksi tila ei ole vielä saanut minkäänlaista tukea investointiin, mutta projektin edetessä sitä olisi tarkoitus hakea. Omalla tilalla biokaasua ei ole tarkoitus käyttää muuhun kuin sähköntuotantoon. ▷▷

Viime vuosina Suomeen on saatu paljon lisää kaasun tankkauspisteitä, joista pohjoisimmat löytyvät toistaiseksi Oulun seudulta.

LUOMULEHTI 2 | 2022

17

Biokaasufaktaa Biokaasu on pääasiassa metaanin ja hiilidioksidin seos, jota syntyy, kun mikrobit hajottavat biomassaa hapettomissa oloissa mädättämällä. Biokaasua voi tuottaa miltei kaikesta eloperäisestä materiaalista.

Biokaasua voi sellaisenaan käyttää polttoaineena esimerkiksi lämmön- ja sähköntuotantoon. Liikennepolttoaineeksi sitä täytyy jalostaa poistamalla siitä hiilidioksidia ja muita epäpuhtauksia. Puhdistettua biokaasua sanotaan biometaaniksi.

Biokaasu ei lisää kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä, koska esimerkiksi kasvit sitovat hiilidioksidia yhtä paljon kuin niiden hyödyntäminen biokaasuauton polttoaineena vapauttaa ilmakehään. Lannasta taas vapautuu metaania siitä huolimatta, otetaanko se hyötykäyttöön vai ei. Biokaasulla ajamisen päästöt johtuvat kaasun tuotannon ja jakelun aiheuttamista päästöistä.

Adobe Stock

Biokaasun sivutuotteena syntyy mädätysjäännöstä, johon jää pääosa raaka-aineiden ravinteista, ja jota hyödynnetään lannoitteena.

Biokaasua voi tuottaa melkein mistä tahansa eloperäisestä materiaalista.

Kaasuautojen polttoaineena käytetään Suomessa maakaasua tai biokaasua.

– Suunnitelmien mukaan biokaasulaitoksen tuottama sähkö kattaisi kaiken tilalla tarvittavan energian, eli 400–500 000 kilowattia. Aurinkoenergiaa meillä jo onkin.

Tilalliset eivät aio käyttää biokaasua tilan työkoneissa, koska se tehdään nesteytetyksi.

– Laitoksessa ei ole tarkoitus tuottaa paineistettua biokaasua, joka kävisi työkoneisiinkin. Ainakaan tällä hetkellä en tiedä, saako koneisiin nesteytyspäivityksiä.

Päästöt riippuvat raaka-aineista Tikan tilan biometaania käyttävän maidonkeruuauton hiilidioksidipäästöt olisivat projektin laskelmien mukaan 90 prosenttia pienemmät kuin dieseliä käyttävän auton.

Mitkä ovat biokaasua käyttävien autojen kasvihuonekaasupäästöt yleensä verrattuna bensalla ja dieselillä kulkeviin ajoneuvoihin?

– Päästöt riippuvat biokaasun kohdalla laskentatavasta sekä siitä, mistä kaasu on tuotettu. Jos se valmistetaan lannas-

18

LUOMULEHTI 2 | 2022

ta tai jätteistä, niistä vapautuva metaani otetaan hyötykäyttöön, mikä tekee biokaasusta hyvin vähäpäästöistä, sanoo tutkija Teemu Meriläinen Suomen ympäristökeskuksesta.

– Joidenkin arvioiden mukaan biokaasun kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 80 prosenttia pienemmät kuin bensiinin ja dieselin, kun otetaan huomioon polttoaineen päästöt koko sen elinkaarelta.

Liikennekäytössä olevissa kaasuautoissa voi yleensä käyttää myös esimerkiksi bensiiniä. Niinpä kaasuauton hyödyt riippuvat siitä, ajetaanko sillä koko ajan biokaasulla vai tankataanko siihen muutakin.

– Käytännössä on siis vaikea arvioida, mikä on todellinen päästövähennys kasvihuonekaasujen suhteen, mutta periaatteessa biokaasu voi mennä sähkön kanssa tasoihin. Tämä taas riippuu tietysti siitä, millä sähkö on tuotettu. Koska Suomessa sähkö tuotetaan todella vähäpäästöisesti, sähköautojen päästöt ovat meillä vastaavasti pieniä.

Sivuvirroista kaasua kuljetukseen Vaikka kaasuautojen rekisteröinti on moninkertaistunut viime vuosina, ne kattavat vain noin puoli prosenttia Suomen tämänhetkisestä henkilöautokannasta. Viime vuonna uusia rekisteröintejä oli prosentin verran, kun taas esimerkiksi sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli noin 10 prosenttia.

Kaasuautojen suosiota rajoittaa Meriläisen mukaan osin se, ettei houkuttelevia henkilöautoja ole tarjolla yleisesti. Uusia malleja ja teknologiaa ei enää juuri kehitetä.

Koordinaatio-ongelmat eli tankkauspisteiden sijainti luovat oman haasteensa, vaikka viime vuosina Suomeen on ilmaantunut paljon lisää tankkauspisteitä. Pohjoisimmat niistä sijaitsevat tätä nykyä Oulun seudulla.

– Uskoisin, että biokaasulla voisi olla Suomen tieliikenteen osalta potentiaalia etenkin raskaassa liikenteessä, jossa on helpompi suunnitella reitit ja järjestää tankkaukset asemien mukaan. Esimerkiksi teollisuuslai-

tokset saattavat tuottaa sivuvirtana biokaasua ja tarvita samalla raskaita kuljetuksia.

Samaan tapaan ruoantuotannossa syntyy usein jätettä, josta on helppo valmistaa biokaasua. Sitä voi hyödyntää lopputuotteen, kuten maidon, kuljetukseen.

– Tarkastelimme tuoreessa raportissa tieliikenteen päästöjen vähentämistä PohjoisPohjanmaalla. Siellä on maatalousvaltaisia kuntia, joissa biokaasu voisi kattaa suuren osan henkilöautoliikenteen polttoainetarpeesta, Meriläinen kertoo.

– Joissakin pienissä kunnissa melkein kaikki pystyisivät ajelemaan biokaasulla, mutta vastaan tulevat muun muassa taloudelliset seikat. Ehkäpä paikkakunnilla, joissa on paljon potentiaalia biokaasun suhteen, sitä voisi hyödyntää nimenomaan raskaaseen liikenteeseen. Kaikkiaan noin viidennes nykytieliikenteen tarvitsemasta energiasta pystyttäisiin kattamaan tämänhetkisellä biokaasupotentiaalilla.

”Tuotanto kannattaa, jos biomassaa on saatavilla tasaisesti ja kaasua voidaan hyödyntää mahdollisimman lähellä.”

Artikkeli on tuotettu osana Kasimir – Jätteet ja tähteet käyttökelpoisiksi luomupuutarhalannoitteiksi -hanketta, joka saa rahoitusta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.

Lue lisää SYKEn raportista Paikalliset vaikutusmahdollisuudet henkilöautoliikenteen kasvihuonekaasupäästöihin. Tapaustarkastelu Pohjois-Pohjanmaalla.

Lannasta biometaania vai sähköä?

Karjatiloilla biokaasuprosessi helpottaa lannan käsittelyä ja vähentää hajuhaittoja.

Brita Suokas

Biokaasun käytön lisääntyminen tuo tiloille ja maaseudulle lukuisia etuja. Ensinnäkin sen avulla erilaisten biomassojen sisältämät ravinteet saadaan takaisin luontoon kiertotalousperiaatteen mukaisesti.

– Lannan osalta biokaasuun liittyy monia mukavia asioita: biokaasuprosessi helpottaa lannan käsittelyä, vähentää hajuhaittoja ja pienentää huomattavasti kasvihuonepäästöjä. Biokaasun taloudellisia etuja tilalle ovat omavaraisuus energian ja lämmön suhteen, Meriläinen sanoo.

– Tuotanto kannattaa, jos biomassaa on saatavilla tasaisesti ja kaasua voidaan hyödyntää mahdollisimman lähellä. Esimerkiksi maatilojen välinen yhteistyö voi tehdä kokonaisuudesta kannattavampaa.

Jos kaasua pystyy jalostamaan liikennekäyttöön, siitä saa parempaa hintaa. Polttoaine pitäisi kuitenkin saada myytyä tai käytettyä itse.

– Eli pystyykö tila tarjoamaan biokaasua liikennekäyttöön järkevästi – riittääkö sille käyttäjiä? Vakaa kysyntä helpottaa investointia. Kaikkiin uusiin teknologioihin liittyy muna–kana -ongelma, minkä vuoksi Suomen valtio tukeekin kaasuntankkausasemia. Biokaasun liikennekäyttö on edelleen sen tavoitteena, Meriläinen selittää

– Jos esimerkiksi lantaa on joka tapauksessa tarjolla, sille kannattaa toki tehdä jotain. Kysymys on vain, mikä olisi järkevin tapa hyödyntää lannan energiapotentiaali. Siitähän pystyy myös tuottamaan esimerkiksi energiaa sähkönä, jota voi käyttää vaikkapa sähköautojen lataukseen.

Meriläinen huomauttaa, että sähköautojen teknologia kehittyy nopeasti. Jos akkujen hinta laskee huomattavasti ja tuotantokapasiteetti kasvaa, voi olla, että raskas liikennekin sähköistyy.

– Tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan kaikkia puhtaita energialähteitä. Biokaasun rooli Suomen liikenteessä riippuu monesta seikasta, kuten politiikasta EU-tasolla.

LUOMULEHTI 2 | 2022

19

Edunvalvontaa - luomutuottajan

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI KUVAT: EVELIINA SILLANPÄÄ

asialla

Edunvalvontatyössä saavutettiin luomukorvausten osalta torjuntavoitto, mutta CAPin kokonaisuus ei ole luomutuottajalle suosiollinen.

Edunvalvonnan haaste – kun kokonaisuus ratkaisee

Yksityiskohtia viilataan kuitenkin

Edunvalvonnan onnistumiset ja haasteet

V

altioneuvoston hyväksymä Suomen kansallinen CAPstrategia lähetettiin EU:n komission hyväksyttäväksi vuodenvaihteessa. Strategia tarkentuu vielä, kun komissio esittää siitä tarkentavia kysymyksiä.

Oletettavasti komissio hyväksyy syksyyn mennessä Suomen suunnitelman neuvottelujen tuloksena ja uusi rahoituskausi alkaa suunnitellusti 2023.

Suunnitelmassa on useita kohtia, joihin komissio oletettavasti pyytää tarkennuksia.

Luomutuotannon edistäminen on varmasti yksi niistä. Tarkastelemalla pintapuolisesti pelkästään luomukorvausta sekä siihen varattuja määrärahoja ei kovin kauaskantoisia johtopäätöksiä voi tehdä, koska loppujen lopuksi kokonaisuus ratkaisee. Kuinka syvällisesti komissio pystyy arvioimaan CAPsuunnitelman kokonaisuutta luomun näkökulmasta, jää nähtäväksi.

Uskon, että Suomessa valmistelevat virkamiehet jännittävät myös, tuleeko komissio tarttumaan Suomen suunnitelmiin varata uudelleenjakotukeen ja ekojärjestelmään vähemmän määrärahoja kuin mitä komissio on ohjeistanut. Uudelleenjakotuki on tullut CAP-suunnitelmaan lausuntokierroksen jälkeen. Kyseessä on I-pilarin tuki, jonka tavoitteena on siirtää tukea isoilta tiloilta pienille.

20

viimeiseen asti.

LUOMULEHTI 2 | 2022

Teimme paljon töitä vaikuttamalla luomukorvauksen ehtoihin ja saavutimme paljon hyvää, mutta samanaikaisesti rajallisten resurssien takia oli haasteellista seurata ekojärjestelmän, ympäristötukien ja eläinten hyvinvointikorvausten valmistelua sekä analysoida, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen ja miten vaikutukset heijastuvat eri tuotantosuuntiin tilatasolla.

Haasteena on myös se, ettei valmistelevissa työryhmissä ollut luomuedustusta ja alalle järjestettiin omia kuulemistilaisuuksia, jossa käsiteltiin vain luomukorvauksen ehtoja. Tietoa kokonaisuudesta ja valmistelun etenemisestä sai kalastella milloin mistäkin. Suunnitelmaan tehtiin viilauksia aivan viime metreille asti.

Nyt kun suunnitelma on hyväksytty ja julkaistu ja siihen on saanut tutustua rauhassa, alkaa karvas pettymys maistua suussa.

Luomu suhteessa kokonaisuuteen Luomukorvausehdoissa on määritelty, että luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksen tehneelle tuensaajalle ei voida maksaa viherlannoitusnurmista, luonnonhoitonurmien tai monimuotoisuuspeltojen alasta, suojavyöhykkeistä, ympäristökorvauksen puutarhakasvien vaihtoehtoisesta kasvinsuojelusta tai eläinten hyvinvointikorvauksen laidunnustoimenpiteestä.

Niin sanotun tuplatuen maksu ei ole hyväksyttävää, joten vaikka valmisteluvaiheessa alalle vakuuteltiin, että yksin-

kertaisuuden nimissä ei sellaisia tukia suunnitella, jotka ovat toisensa poissulkevia, ja että ekojärjestelmässä toimenpiteet ovat lähtökohtaisesti kaikkien haettavissa, on todellisuus hyvin toisen näköinen. Tässä kohtaa tulee myös piinallisen näkyväksi se, kuinka yksin Luomuliitto ajaa luomutuottajien etua.

Luomualan kipukohdat Yleisenä kysymyksenä luomutilallisen kannattaa pohtia, kannattaako luomusitoumusta tehdä laisinkaan vai saako paremman kokonaisuuden itselleen luopumalla luomukorvauksista ja rakentamalla tukipottinsa muilla tuilla. Luomuvalvonnassahan voi joka tapauksessa olla, jotta saa sadon myytyä luonnonmukaisena.

Luomukotieläintiloille muodostuu kysymys, kannattaako tehdä pelkkä luomukasvinviljelyn sitoumus ja hyödyntää eläinten hyvinvointikorvaukset täysimääräisinä.

Pelkällä luomukasvinviljelysitoumuksella joutuu tosin tuottamaan sen 30 prosenttia myyntikasveja, mutta jos se ei ole ongelma, niin on hyvä ainakin laskea tarkkaan, mikä kannattaa.

Luomuhedelmän- ja -marjantuottajat joutuvat pohtimaan, kannattaako luomusitoumusta tehdä, kun vaihtoehtoisten kasvinsuojelumenetelmien käytöstä voi saada 500 euroa ja luomukorvaus on vain sen 160 euroa hehtaarille. Puutarhakasvien vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät sisältävät nykyään myös katteiden käytön, ellei tätä kohtaa muuteta.

Avomaavihannesten viljelijät kärsivät siitä, että tarhaherne on tippunut pois avomaavihannesten listoilta, joten viljelykiertoa kannattaa pohtia, mikäli tarhaherne on ollut merkittävässä roolissa.

leenjakotukeen, on se pois jostain muualta.

On pidettävä huolta siitä, ettei vähennyksiä tehdä ainakaan luomukorvauksesta.

Toisaalta edunvalvontatyö ei lopu siihen, kun CAP-suunnitelma hyväksytään lopullisesti. Jäsenmaiden on raportoitava CAPin tuloksista komissiolle. Luomun kasvun osalta tulokset ovat mitattavissa hehtaareissa, jotka saavat luomukorvausta. Mikäli tavoitteisiin ei päästä, on jäsenmaan tehtävä suunnitelmiin muutoksia. CAP-suunnitelmasta ja varsinkin ekojärjestelmän toteutumisesta tehdään myös väliarvio vuonna 2025, ja kohta alkaa myös sitä seuraavan rahoituskauden valmistelu.

Yksityiskohtia ei siis olla vielä lyöty lukkoon, ja lopulliset korvaustasotkin voivat vielä muuttua. Ei voi olla hallinnonkaan tahtotila, että luomuviljelijät jättävät luomutuet hakematta. Suunnitelmaa on nyt parannettava sen verran, että tukia kannattaa hakea. Eivät ne muuten tee kauppaansa. ◀

Luomuliiton edunvalvontatyö nojautuu vahvasti jäsenten palautteeseen.

Kiitos kuuluu teille aktiivisesta yhteydenpidosta ja tuesta.

Ole rohkeasti yhteydessä! susann.rannari@luomuliitto.fi

Vaikuttamisen mahdollisuuksia on vielä Edunvalvonnan saralla saamme tarkkaan seurata, mitä tarkennusvaatimuksia EU:n suunnalta tulee ja mitä tarkennetaan kansallisella lainsäädännöllä. On hyvä ymmärtää, että CAPin määrärahat ovat nollasummapeliä. Mikäli komissio vaatii, että määrärahoja on kasvatettava esimerkiksi ekojärjestelmän toimenpiteisiin ja uudelLUOMULEHTI 2 | 2022

21

TEKSTI: ANNIINA HOLOPAINEN

Kotimaiselle karitsanlihalle ja villalle riittää kysyntää

Lähestyvä pääsiäissesonki saa ostajat liikkeelle.

Karitsanlihalle on ollut hyvä kysyntä jo jonkin aikaa, mutta heikko kannattavuus supistaa tuotantoa.

E

U:hun liittymisen aikoihin 1995 lampaanlihan tuottajahinta romahti. Lampaanlihan tuotanto lähti laskuun, joka jatkui aina 2000-luvulle saakka. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lampaiden määrä on vaihdellut 100 000 ja 160 000 välillä. Lammastuotannon rakennemuutos on samankaltainen kuin muissa kotieläintuotantosuunnissa: tilamäärä on vähentynyt, kun taas tilakoko sekä keskimääräinen eläinmäärä ovat kasvaneet.

Huomattava määrä lampaista on edelleenkin harraste-eläimiä.

Luomun osuus lihantuotannosta on suurin lammastiloilla. Vuonna 2020 vajaa 30 prosenttia kaikista lammastiloista oli luomussa ja kaikesta tuotetusta lam-

22

LUOMULEHTI 2 | 2022

paanlihasta luomun osuus oli noin 25 prosenttia.

Luomukaritsaa ja -lammasta ohjautuu teollisuudessa edelleen jonkin verran tavanomaiseksi. Osa lihateollisuuden toimijoista maksaa luomulisää. Vaikka luomukaritsan lihalle ei aina saada lisähintaa, on luomulammastilojen määrä tasaisesti lisääntynyt. Myös niin sanottuja sekatiloja, joilla pellot ovat luomussa mutta eläimet markkinoidaan tavanomaisena, on edelleen jonkin verran.

Tukiehtojen muutokset aiheuttavat epävarmuutta lammastiloilla. Monet niistä odottavat nyt uusien tukiehtojen ja korvausten varmistumista.

Ongelmana on lammastalouden heikko kannattavuus, jonka vuoksi karitsanja lampaanlihan tuotannon arvioidaan

Norrbackin tilalla hyödynnetään rotaatiolaidunnusta, jossa eläimiä siirretään usein ja nurmet saavat välillä levätä. Monipuoliset nurmiseokset, maan hyvä kasvukunto ja laidunkierto takaavat karitsoille optimaalista evästä myös vaihtelevissa sääoloissa.

vuonna 2021 vähentyneen kymmenen prosenttia. Samalla eurooppalaisen lampaanlihan hinta on kohonnut, mikä on pienentänyt sen tuontia meille.

Vaikka karitsanlihan tuotanto on Suomessa laskenut, sen kysyntä on säilynyt suurin piirtein samalla tasolla. Tämä on vuorostaan nostanut lihan hintaa. Kohonnut tuottajahinta todennäköisesti lisää karitsanlihan tuotantoa lähivuosina, mutta muutos tapahtuu verkkaisesti.

Koronan aiheuttamat ravintolasulut ovat muuttaneet myös lampaanlihan kysyntää. Lihatukut ovat pystyneet vastaamaan muutokseen leikkaamalla enemmän lihaa vähittäiskaupan tarpeisiin.

Kulutustrendi ”vastuullisesti, vähemmän ja laadukkaammin” edesauttaa karitsanlihan kysyntää. ◀

Johannes Tervo

Vuoden 2022 alussa lammasmarkkinat vetävät hyvin.

Norrbackin tilalla Närpiössä tuotetaan luomukaritsanlihaa

Tukiehdot ja tuotantokustannusten nousu tuskastuttavat Tilalla ollaan kiinnostuneita myös eläintenjalostuksesta. Se on hakeutunut maedi-

Johannes Tervo

N

orrbackin tilalla on pitkä kokemus lampaista. Isä Bengt aloitti lampaiden pidon jo 80-luvulla. Tila on ollut luomussa vuodesta 1998 lähtien, jolloin pellot siirrettiin luomuun. Tilalla oli silloin lypsylehmiä, joista luovuttiin 2004. Lehmät eivät olleet koskaan mukana luomussa. Vuodesta 2004 alkaen tilan päätuotantosuunta on ollut luomulammastuotanto.

Tilalla on juuri tehty sukupolvenvaihdos, ja tilaa jatkavat sisarukset Josefin ja Dennis Norrback. Koulutukseltaan Josefin on agronomi ja Dennis kauppatieteiden maisteri.

Tilalla on 140 liharotuista tuotantouuhta.

Karitsointi ajoittuu kevääseen, ja vuosittain syntyy runsaat 200 karitsaa, jotka markkinoidaan tuottajaorganisaatio Suomen lammasosuuskunnan (entinen Pohjanmaan lammasosuuskunta) kautta.

Tilalliset kokevat, että tuottajaorganisaatio helpottaa tilan arkea ja antaa varmuutta tuotantoon. Lammasosuuskunnan tavoitteena on parantaa lammastuottajien asemaa markkinoilla ja saada markkinoitua lampaanlihaa. Lammasosuuskunnan jäsenenä on nykyään noin 130 lammastilaa ja muutama vuohitila. Osuuskunta markkinoi jäsentilojen teuraat teollisuuteen ja kehittää markkinoita yhteistyössä ketjun muiden toimijoiden kanssa. Tuottajahintaa on saatu nostettua tuottajaorganisaation neuvottelumahdollisuuden myötä.

Lihan suoramyyntiä ei Norrbackin tilalla harjoiteta, sillä siihen menevä työaika käytetään mieluummin tilan kehittämiseen.

Norrbackien mukaan Pohjanmaalla ei luomulla juuri ole suoramyynnissä lisäarvoa, vaan paikallisuus tuntuu merkitsevän kuluttajille enemmän.

Josefin Norrback pyörittää tilaa veljensä Dennisin kanssa.

Esimerkiksi lomien järjestely on sisarusten kesken helppoa.

visna -terveysvalvontaan, joka on nykyään vapaaehtoinen, ja siksi ohjelman kustannukset koituvat tuottajan maksettavaksi.

Siitoseläinkauppaa hidastaa myös tuore tiukennus luomun jalostuseläinehtoihin, jonka mukaan luomutilalle voi ostaa vain luomujalostuseläimiä. Jos sopivia luomueläimiä ei luomurekisteristä löydy, voi tila ostaa poikkeusluvalla tavanomaisia jalostus▷▷

LUOMULEHTI 2 | 2022

23

eläimiä. Poikkeusluvan hinta kuitenkin nostaa jalostuseläinten hintaa vajalla sadalla eurolla.

Uudet luomun tukiehdot mietityttävät myös Norrbackin sisaruksia. Etenkin luomukotieläinkorvauksen eläinyksikkörajan nostaminen 0,5 eläinyksikköön hehtaaria kohti koetaan huonoksi, sillä lampaiden eläinyksikkökertoimet ovat niin heikot. Villamarkkinoiden kehittyminen nähdään tilalla erittäin positiivisena muutoksena. Tällä hetkellä myös liharotujen villalle on kysyntää.

Jatkuva tuotantokustannusten nousu huolestuttaa yrittäjiä. Rehukustannusten nousu on ollut jyrkkä, vaikka tila onkin pääosin omavarainen rehun suhteen.

Tuotantokustannusten nousuun on saa-

tu apua tuottajaorganisaatiolta, joka kilpailuttaa myös tuotantopanoksia. Olkea Norrbackit joutuvat ostamaan, sillä suurin osa tilan pelloista on nurmella.

Rotaatiolaidunnuksella erinomaisiin tuloksiin Kesällä kaikki tilan lampaat laiduntavat.

Karitsat kasvavat hyvin puhtailla ja laadukkailla nurmilla rotaatiolaidunnuksessa, jossa eläinryhmiä siirretään usein. Siirrot hoituvat ripeästi yhden ihmisen ja koulutetun paimenkoiran voimin.

Laitumet säilyvät hyvinä, kun niitä ei ylilaidunneta ja ne saavat levätä kahdesta kolmeen viikkoa. Monipuoliset nurmiseokset, maan hyvä kasvukunto ja laidunkierto ta-

kaavat karitsoille optimaalista evästä myös vaihtelevissa sääoloissa, kuten viime kesän pitkän hellejakson aikana. Viime vuoden laidunkasvatus onnistui hyvin ja teurastulokset olivat ensiluokkaisia.

Norrbackit ovat tyytyväisiä, että päätyivät jatkamaan tilaa yhdessä. Kumpikin tekee töitä myös tilan ulkopuolella. Lomien pitäminen kotieläintilalla on sisaruksina helpompaa kuin esimerkiksi yrittäjäpariskuntana viljeltäessä. Tilalla valmistaudutaan paraikaa eläintenhoitotöiden kiihkeimpään sesonkiin: karitsointiaikaan. ◀ Kirjoittaja toimii toimitusjohtajana tuottajaorganisaatio Suomen lammasosuuskunnassa ja vastaa villan hankinnasta Pirtin Kehräämöllä.

villan kysyntää

K

orona-aikana moneen suomalaiseen on iskenyt vakava neuloosi. On syntynyt villasukkaa ja -paitaa, ja lankakauppojen hyllyt ovat tyhjentyneet vauhdilla. Lammastuottajien omat langat viedään käsistä, ja kehräämöjen jonot ovat kasvaneet noin vuoden mittaisiksi. Lankapuoteja syntyy kuin sieniä sateella, kotimaista villaa kehrääviä kehräämöitä on niitäkin tullut viime vuosina useampia, ja uusia investointeja tehdään edelleen.

Kirsi Haapamatti

Neuloosi lisännyt

Villan hinta nousussa Raakavillan hinta on muutamassa vuodessa tuplaantunut. Villasta maksettava hinta kattaa tällä hetkellä keskimäärin kerintäkustannukset. Lampurille ei useinkaan vielä jää kerinnästä palkkaa, mutta kehityssuunta on oikea, sillä lampaiden hyvinvoinnin vuoksi ne tulee keriä vähintään kerran vuodessa, mieluiten kahdesti. Kerintä tehdään usein syksyllä ja keväällä joko tilan omin voimin tai ulkoistamalla se rahtikeritsijälle.

Jotta lampaista saadaan laadukasta villaa, lampurin tulee kiinnittää siihen huomiota tuotannossa. Kaikki alkaa hyvinvoivasta eläimestä: sen ruokinnan täytyy olla kunnossa etenkin kivennäisten osalta. Paras villa tuotetaankin kesäaikaan laitumilla, jolloin se ei pääse likaantumaan ja tuore ruoho ja aurinko hellivät eläimiä.

Sisäruokinta- ja kuivitusratkaisut vaikuttavat suuresti villan laatuun. Olki on toistaiseksi yleisin kuivike. Mikäli kuivitus on

24

LUOMULEHTI 2 | 2022

toteutettu viskovalla koneella, kuten paalisilppurilla, talvivilla menetetään helposti. Myös kerinnän ajoituksella on merkitystä: liian pitkällä kerintävälillä villa kasvaa pitkäksi ja huopuu herkästi. Liian lyhyellä kerintävälillä taas villakuitu ei ehdi kasvaa riittävän pitkäksi, jotta siitä saataisiin kehrättyä lankaa.

Raakavilla luomusertifikaatin alle Vuoden alusta lähtien luomulammastuottaja on voinut liittää myös tuottamansa käsittelemättömän raakavillan luomuvalvontaan. Luomuraakavillaa valvotaan normaalin luomutarkastuksen yhteydessä samoin kuin esimerkiksi alhaisen jalostusasteen tuotteita. Jalostettuja villatuotteita, kuten villalankaa tai siitä valmistettuja tuotteita, ei kuitenkaan voida kutsua luomuksi, ellei niille haeta yksityistä sertifikaattia. Niitä voidaan silti markkinoida luomulampaan villasta valmistettuina. ◀

Hoida Mela-turvaasi verkossa, kun se sinulle sopii mela.fi/ asiointipalvelut

Turvaamme arkeasi, tuemme työtäsi!

LUOMU_2_210x146+3mm.indd 1

17.2.2022 10.06

Ennakkotilausehdot 28.2.2022 asti, kysy lisää!

Ennakkotilausehdot

Elomestari Oy lisää!

28.2.2022 asti, kysy

Elomestari 040 581 8477 Oy 040 581 8477 www.elomestari.fi www.elomestari.fi LUOMULEHTI 2 | 2022 25

Yhdistyksistä Ekoviljelijät ry:n sihteeri, luomuasiantuntija Erkki Vihonen (vas.) tarkastelee kaurakasvustoa Pekka Paavolan ja Timo Erkkilän kanssa.

TEKSTI: NOORA MANTERE KUVAT: TIINA PELTONEN

Luomuyhdistykset esittäytyvät: Ekoviljelijät Etelä-Pohjanmaalta Tiesitkö, että Luomuliitolla on 12 paikallista jäsenyhdistystä ympäri Suomea? Paikalliset luomuyhdistykset toimivat luomutuottajien vertaisverkostoina sekä linkkeinä maakunta-

Ekoviljelijät ry järjestää joka kesä pellonpiennartapahtuman. Kesällä 2020 vierailtiin Pekka Paavolan tilalla Kauhavalla.

ja kuntatason päätöksentekoon.

Luomulehti esittelee jäsenyhdistyksiä tulevissa numeroissa. Ekoviljelijöiden puolesta kysymyksiin vastasi yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Peltonen Alajärveltä.

Kuinka monta jäsentä yhdistyksessänne on?

Ekoviljelijöillä on hiukan alle 200 jäsentä.

Minkälaista luomutuotanto on yhdistyksenne toimialueella?

Ekoviljelijöiden toiminta-alueella Etelä-Pohjanmaalla on paljon luomukotieläintiloja.

Erityisesti alue on suosittua luomumaidontuotantoaluetta. Luomukasvinviljelytilat tekevät paljon yhteistyötä alueen luomukotieläintilojen kanssa.

Mitä yhdistyksenne tekee?

Järjestämme kokousten yhteydessä mukavaa toimintaa, opintomatkoja sekä koulutuksia.

Kesäisin on kokoonnuttu pellonpientareelle.

Teemme myös edunvalvontaa yhdessä Luomuliiton kanssa.

Kaikki paikalliset luomuyhdistykset löydät Luomuliiton uusilta verkkosivuilta osoitteessa luomuliitto.fi/luomuyhdistykset

26

LUOMULEHTI 2 | 2022

Keitä yhdistyksenne hallitukseen kuuluu?

Kesällä 2020 Ekoviljelijät kokoontuivat pellon pientareelle Jurvaan Minna ja Reijo Haaviston tilalle.

Ekoviljelijät ry:tä luotsaa puheenjohtaja Tiina Peltonen sihteerinä Erkki Vihonen. Muut yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat Heikki Hauta-aho, Jussi Mäntysalo, Päivi Kasari, Vuokko Yli-Kesäniemi, Risto Mäkipernaa ja Juhana Hilmola.

Miten teidät tavoittaa?

Meillä on Facebookissa oma ryhmä: EteläPohjanmaan Ekoviljelijät ry. Hallituksen jäsenet saa hyvin kiinni puhelimella tai sähköpostilla. ◀ Ole siis rohkeasti yhteydessä!

Tiina Peltonen: 044 481 1309 tiina.peltonen@proagria.fi Erkki Vihonen: 040 678 7689 erkki.vihonen@gmail.com

TEKSTI: NOORA MANTERE KUVA: LUONNONVARAKESKUS

Suomalaista luomuosaamistakomission neuvontaryhmään Sari Autio on valittu EU:n komission luonnonmukaisen tuotannon asiantuntijaryhmään.

S

ari Autio (FT) toimii ylitarkastajana Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesissa. Hänet tunnetaan myös Luomuinstituutin tutkimuspäällikkönä vuosilta 2017–2020.

Komission nimittämä ryhmä (European Group For Technical Advice on Organic Production, EGTOP) neuvoo komissiota luomulainsäädännön toimeenpanossa. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi kasvinsuojeluaine, lannoite, rehu tai lisäaine, joka haluttaisiin hyväksyä luomussa käytettäväksi. Luomutuottajalle asia on tuttu luomuasetuksen liitteinä olevien listojen kautta. Kun jäsenmaat pyytävät komissiota lisäämään aineita listoille, komissio aina pyytää ryhmältä lausunnon.

Lisäksi asiantuntijaryhmän avulla varmistetaan, että EU pysyy ajan tasalla luomualan teknisestä kehityksestä, sillä ala muuttuu jatkuvasti Ryhmän jäsenet on valittu eri tuotannon aloilta ja eri puolilta Eurooppaa sekä siten, että he edustaisivat mahdollisimman laajasti alan tuntemusta tieteellisestä näkökulmasta.

Sari Autiolla on yli 30 vuoden kokemus kasvinsuojeluaineiden riskinarvioinneista ja hyväksymisprosesseista sekä aineiden vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Hän aloittaa pesu- ja desinfiointiaineiden alatyöryhmän puheenjohtajana sekä kasvinsuojeluaineiden alatyöryhmän jäsenenä.

– Luomussa hygieniavaatimukset ovat yhtä tiukat kuin tavanomaisessa tuotannossa, mut-

ta luomuun hyväksyttävien biosidien tulee olla biohajoavia ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia, hän kommentoi uutta työnsarkaansa.

Aution erityisosaamista ovat myös ei-kemialliset kasvinsuojelumenetelmät sekä hyvät viljelykäytännöt, minkä lisäksi hän tuo ryhmään pohjoisten olosuhteiden näkökulmaa.

– Suomalaisetkin yritykset voivat ehdottaa innovatiivisia ratkaisuja, kuten lannoitevalmisteita tai rehun lisäaineita, hyväksyttäviksi luomuasetuksen piiriin. Hakumenettely kulkee Ruokaviraston kautta. Ratkaisut vievät aikaa, ja haku perusteluineen ja aineiston keruineen vaatii pitkäjänteistä työtä, hän kertoo.

Komissio on nimittänyt ryhmään 13 pysyvää jäsentä, minkä lisäksi se voi konsultoida alan asiantuntijoita ryhmän ulkopuolelta. Jäsenet on valittu nelivuotiseksi toimikaudeksi. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2022

27

TEKSTI: VIRPI ASPELIN-NIEMINEN, LAURA BLOMQVIST, TAINA PELTOLA, MARJA PULKKINEN, SANI SAMPOLAHTI, MARJUT SUURSOHO KUVA: TUOMO SAARINEN

Parempia sähköisiä palveluita viljelijöille

Tällä hetkellä luomuviljelijän asiointi tapahtuu monessa eri kanavassa ja suurilta osin manuaalisena. Miten sitä voisi parantaa asiakkaan ja viranomaisen yhteistyöllä? Visioimme yhdessä luomurehuviljelijöiden kanssa tulevaisuuden palvelun, jossa

donkulun automatisointia. Tavoitteena on, että asiakkaamme voisivat tulevaisuudessa asioida alusta loppuun saman sähköisen asiointiportaalin kautta tietojen ilmoittamisesta ja niiden käsittelystä aina päätösten ja tulosten saamiseen.

kaikki vuoden mittaan tapahtuvat tilan ja valvonnan tapahtumat ja palvelut löytyisivät koottuna yhdestä paikasta yhdellä

Luomuvalvonnan näkökulma

sisäänkirjautumisella.

Luomuvalvonnan osalta uudet toiminnot ovat jatkokehitystä aiemmin toteutetulle luomuviljelijöiden sähköiselle poikkeuslupahakemukselle. Seuraavan neljän vuoden aikana luomuviljelijöiden sähköinen asiointi laajentuu. Seuraavien vuosien aikana saadaan sähköiseksi myös rehualan alkutuottajiin kuuluvien toimijoiden (muun muassa rehujen viljelijät ja kotieläintuottajat) rekisteröityminen niin, että rekisteröityneet asiakkaat voivat asiointipalvelun kautta nähdä omat rekisteritietonsa ja päivittää niitä tarvittaessa.

Laboratoriopalveluita tarvitsevat asiakkaat voivat jatkossa täyttää sähköisen

U

uden luominen on usein haastavaa, joten halusimme ottaa asiakkaat mukaan alusta lähtien miettimään luomuvalvonnan asiointipalveluita. Näissä keskusteluissa emme huomioineet viljelijöiden tukihakuasioita, vaan keskityimme luomu- ja rehuvalvonnan kehittämiseen. Ruokaviraston ja ELY-keskuksen asiantuntijoita oli mukana Luomupäivillä keskustelemassa ja kokoamassa tietoa luomurehun matkas-

28

LUOMULEHTI 2 | 2022

ta siemenestä luomueläimen suuhun.

Pyrimme ymmärtämään luomurehuviljelijän palveluiden nykytilaa, vuodenkierron tapahtumia sekä tämän päivän iloja ja haasteita tiloilla. Samalla visioimme viljelijöiden kanssa tulevaisuuden toivekuvaa viranomaispalveluista.

Seuraavien neljän vuoden aikana Ruokavirasto ja ELY-keskukset kehittävät luomu-, rehu-, siemen-, lannoite-, varmennetun taimiaineiston valvonnan sekä laboratorioiden asiakkaille sähköisiä palveluita ja tie-

näytelähetteen, saada palvelun hinnan tietoonsa heti ja tulokset sähköisen asiointipalvelun kautta.

Tavoitetila

Kohti sujuvampaa asiointia Viljelijöiden tapaamisten, haastattelujen ja työpajojen jälkeen koostettiin tulevaisuuden tavoitetila, jossa luomuviljelijät toivovat yhdenvertaista asiointia yhdestä paikasta. Luomurehuviljelijöiden tarvitsemat palvelut löytyisivät koottuna yhdestä paikasta yhdellä sisäänkirjautumisella. Tarvittaessa viranomaiset olisivat tavoitettavissa ja neuvomassa nopeasti. Viljelijän kaikki tiedot olisivat koottuna yhteen paikaan, jossa ne pysyisivät helposti ajan tasalla ja olisivat suoraan myös jaettavissa turvallisesti viljelijän valitsemille tahoille.

Luomuviljelijä Mathias Weckström Raaseporista kokee hyvänä sen, että saatiin koottua kaikki toimijat saman aiheen ympärille ja tuotua monta näkökulmaa esiin.

Käyttäjäprofiili kokoaa omat tärkeät tiedot.

Tukee vastuullista toimintaa, takaa turvallisuuden ja jäljitettävyyden

Kätevä käyttää paikast, laitteesta ja verkkoyhteydestä riippumatta

YHDENVERTAINEN ASIOINTI YHDESTÄ PAIKASTA

Yksi kanava ohjaa oikeaaikaisesti ja mahdollistaa vuorovaikutteisen viestinnän.

Ajantasaiset tiedot turvallisesti jaettavissa ja käytettävissä.

Tunnistaa kirjautuneelle käyttäjälle sopivat palvelut ja asioimaan pääsee yhdellä kirjautumisella.

– Mielestäni tätä voisi hyvin soveltaa myös muissakin projekteissa. Uskon, että säästyy rahaa ja aikaa, kun jo alkuvaiheessa löydetään toimijoiden ongelmakohtia. Yhteiset ratkaisut pystytään alusta asti miettimään siten, että ne oikeasti palvelevat kaik-

kia osapuolia. Muuten niistä tulee helposti rasite jollekin. ◀ Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina Ruokavirastossa.

Luomutilan ykkösvalinta Kokeile nyt ja käytä ILMAISEKSI!

3

min aloitus

IHMINEN ELÄIMET

MAA

PREPARAATIT KASVIT

80€ 1 päivä 50€ ä3 5 pä+ivaälv 24%

Etsii lohkon itse

Asenna Sirppi puhelimeesi · automatisoitu lohkokirjanpito · karttamerkinnät · luomutilan varastokirjanpito · puintiennusteet Sopii myös nykyisen ohjelmasi täydentäjäksi!

Myös tietokonekäyttö. Tutustu ja ihastu: www.sirppi.fi

Biodynaamisen viljelyn koulutus 5 PÄIVÄÄ 5 TEEMAA

KOULUTUSTA AMMATTILAISILLE BIODYNAAMISILLA TILOILLA Lisää tietoa: www.biodyn.fi/koulutus Ilmoittautumiset: training@biodyn.fi LUOMULEHTI 2 | 2022

29

TEKSTI: MINNA NURRO KUVAT: SOJA SÄDEHARJU

Rotaatiolaidunnus antaa nurmen levätä Kestilän tilalla Urjalassa harjoitetaan emolehmäkarjan tilannetajuista rotaatiolaidunnusta, koska sen hyödyt koetaan suuriksi. Laitumet riittävät aiempaa paremmin, ja vasikoiden päiväkasvu on tasaista. Isäntäkin saa liikuntaa.

T

ilannetajuisessa rotaatiolaidunnuksessa karja siirtyy laidunlohkolta toiselle niin usein, että nurmelle jää pitkät lepojaksot. Nopeilla vaihdoilla tavoitellaan laitumen maksimaalista kasvua ja hiilensidontaa.

Urjalan Halkivahan kylässä sijaitsevan Kestilän tilan isäntä Tuomas Näppilä otti rotaatiolaidunnuksen käyttöön kesällä 2019. Tilan karjassa on noin 30 herefordemolehmää ja 20 hiehoa. Laidunkaudella Näppilä rajaa karjalle uuden laidunalueen kerran tai kaksi päivässä siirtolankojen

30

LUOMULEHTI 2 | 2022

avulla. Nurmen lepojakso kestää 40–60 vuorokautta.

– Aiemmin laitumina oli neljä lohkoa, ja karja siirrettiin aina viikon jälkeen uudelle laidunlohkolle. Se oli tuhlailevaa, ja loppukaudesta laidun oli silti täysin tyhjäksi syöty. Rotaatiolaidunnuksessa nurmen syöntilaatu säilyy hyvänä ja lisäruokinnan tarve on vähentynyt, hän taustoittaa.

Kestilän tila on mukana Carbon Action -hankkeessa, ja sieltä on peräisin myös Näppilän into kokeilla rotaatiolaidunnusta. Se heräsi, kun toinen urjalalainen luomuviljelijä, Johanna Jahkola esitteli laidunstrate-

giaa eräässä hankkeen tilaisuudessa. Kokemuksia vaihdetaan tarpeen mukaan.

Haastavinta järjestää varjo Näppilän karjan laidunkausi alkaa yleensä toukokuussa ja kestää lokakuun alkuun.

Teurashiehot laiduntavat toukokuulta elokuun loppuun asti. Syksyllä käytössä voi olla myös täydennysruokinta, samoin kesällä, jos laidunten riittävyys epäilyttää esimerkiksi helteiden takia. Osa tilan laitumista on metsälaitumia.

– Hellejaksot vaikuttavat laitumiin paljon, ne voivat olla jopa päivän erolla aivan erinäköiset, Näppilä huomauttaa.

Laidunalueen päivittäinen siirto lankojen avulla voi kuulostaa työläältä, mutta Näppilä ottaa sen hyötyliikunnan kannalta. Hänen mielestään haastavinta rotaatiolaidunnuksessa on järjestää eläimille varjo joka lohkolle.

– Toinen haaste on ollut se, että valkohäntäpeurat ovat joskus vieneet kevytrakenteisia lankoja, hän toteaa.

Täydennyskylvöjä joka vuosi Näppilä uudistaa laidunnurmia neljän–viiden vuoden välein, mutta pitää parempana hieman tiheämpää tahtia.

Herefordit ovat luonteeltaan rauhallisia. Kestilän tilan karja ulkoilee myös talvella.

– Kuivat kesät ovat olleet haasteellisia laitumen perustamisen suhteen, hän sanoo.

Täydennyskylvöjä tehdään joka vuosi.

Näppilä käyttää valmiita siemenseoksia, jotka sisältävät monipuolisen kirjon eri lajeja: muun muassa apilaa, sikuria, englanninraiheinää, nurminataa, niittynurmikkaa, koiranruohoa, laidunkattaraa ja timoteitä.

– Mieluummin useampaa sorttia kuin vähän sortteja. Monilajinen nurmi maistuu hyvin eläimille ja kestää paremmin ääreviä säitä, hän perustelee.

Rotaatiosta monia hyötyjä Näppilä pitää rotaatiolaidunnuksen hyötyjä moninaisina. Tasalaatuinen, nuori laidunnurmi maistuu eläimille hyvin, mikä edistää niiden terveyttä ja hyvinvointia. Näppilän mukaan rotaatioon siirtymisen jälkeen vasikoiden painonvaihtelut ovat tasaantuneet ja emolehmien kuntoluokat säilyvät paremmin, mikä näkyy myös taloudellisena hyötynä.

– Lisäksi ihmisen ja eläimen vuorovaikutus on parantunut, kun eläimiä käsitellään joka päivä. Ne oppivat luottamaan siihen, että tuo ihminen antaa aina uutta laidunta.

Luottamus pysyy myös talven sisäruokintakaudella ja helpottaa esimerkiksi korvamerkkien laittoa, isäntä tarkentaa.

Hän arvioi, että maittavan laitumen ansiosta paaliruokinnan tarve laidunkaudella on supistunut noin 30 päivän verran, mikä on suoraa taloudellista säästöä. Epäsuoraa säästöä tulee siitä, että rehun- ja lannanajot jäävät pois, kun myös teurashiehot ovat laitumella. Lisäksi vähenee työn määrä.

– Laitumella lannanajokalustolla on neljä sorkkaa ja turpa, Näppilä kiteyttää.

Tavoite kasvattaa vasikat itse

Tuomas Näppilä arvioi, että tilannetajuinen rotaatiolaidunnus lisääntyy ainakin emolehmätiloilla.

Kestilän tilan vasikat ovat tähän asti menneet välitykseen ja pääosin tavanomaisille tiloille, mutta isäntä suunnittelee jatkossa kasvattavansa ne teurasikään asti omalla tilalla.

– Koen laidunnuksen hyödyt niin suurina, että haluan hyödyntää sitä kasvattamalla eläimet itse. Mielestäni on harmillista, että teurastamot eivät pysty tarjoamaan läheskään kaikille välitykseen meneville luomuvasikoille loppukasvatusta luomuna, Näppilä toteaa. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2022

31

TEKSTI: ANNE RINTAMÄKI KUVAT: LARVAMÄEN TILA

△ Syksyllä syntyneet risteytyssonnipojat ovat päässeet mukaviin päiväkasvuihin. ◁ Pelkosten tilalla on satsattu erityisesti hyvälaatuisiin nurmirehuihin ja laiduntamiseen.

Kokemuksia tilalta: 10 vuotta luomussa Larvamäen tilalla nähdään luomun hyödyt, mutta byrokratia ja talous huolestuttavat.

K

aksitoista vuotta sitten Annikki ja Sami Pelkonen ryhtyivät jatkamaan Samin kotitilaa Ilmajoen Pojanluomalla.

Kaksi vuotta myöhemmin tulivat ensimmäiset emolehmät ja tilan pellot siirrettiin luomuun.

– Luomun puolesta puhui laskukone, ja eläimiksi valikoitui ylämaankarja, koska se ei tarvinnut rakennuksia. Siitä sitten lähdettiin vauhdilla eteenpäin, oli intoa ja vahva usko esimerkiksi luomulihan suoramyyntiin, Annikki Pelkonen muistelee.

– Ei se alku mitenkään helppoa ollut; edellinen sukupolvi oli luopunut viljelystä aikoja sitten. Peltoa oli runsaat 10 hehtaaria, eikä eläimille ollut valmiita tiloja, Sami Pelkonen kertoo.

Nykyisin tilalla on noin 80 hehtaaria peltoa ja reilut neljäkymmentä liharotuista emoa. Sonnivasikat menevät välitykseen, lehmävasikat ovat toistaiseksi jääneet kasvamaan emoiksi.

32

LUOMULEHTI 2 | 2022

Jatkuvaa muutosta Pelkoset ovat pinta-alan kasvattamisen lisäksi tehneet rohkeita muutoksia, kun niille on ollut tarvetta.

– Vuosien varrella tuli huomattua, että kyllä ylämaankarjakin tarvitsee jonkinlaisen rakennuksen, se on Suomen oloissa sekä eläinten että niitä hoitavien ihmisten etu, Pelkoset toteavat.

– Lisäksi olemme molemmat tilanpidon lisäksi palkkatöissä, joten suoramyynti oli liian aikaa vievää ja kannattamatonta. Näin ollen luovuimme pikkuhiljaa ylämaankarjaemoista; osaksi niitä risteytettiin liharodun sonneilla, osaksi ostimme puhtaita herefordemoja vuonna 2017.

Tilalle 2011 valmistunut hallirakennus muutettiin 2020 kokonaan emojen käyttöön. Osa emoista on kevät-, osa syyspoikivia, ja tilalta löytyy sekä angus- että simmentalsonni.

Emolehmätuotannon pitää isäntäparin mielestä olla mahdollisimman yksinker-

taista ja tehokasta, tulosta tehdään loppujen lopuksi ihan perusasioilla.

– Laiduntaminen on ehdottomasti emolehmätuotannon perusta. Meillä on kaistalaidunnettu jo vuosia, lisäksi laitumia lannoitetaan ja eri siemenseoksiin kiinnitetään paljon huomiota, Annikki Pelkonen luettelee.

Samin mukaan englanninraiheinä on osoittautunut hyväksi laidunkasviksi, rehumailanen menestyy kovemmilla ja hiekkamailla. Savimailla uusin kokeilu on sikuri, mutta sen talvehtimisesta ei vielä ole kokemusta.

Viljaa myös myyntiin Tilan viljelykierrossa pääpaino on rehuissa.

Vuosittain uudistetaan noin 16–17 hehtaaria, yleensä ohra-kauralla, joka menee läheiseen luomukanalaan rehuksi.

– Lisäksi näemme herne-viljaseokset hyvinä rehuina eläimille, ja paras hyöty saadaan, kun ne tehdään kokoviljasäilörehuna paaliin, isäntä toteaa.

Rehuista teetetään vuosittain analyysit, ja vasikoiden päiväkasvuja seurataan punnituksilla. Hyvät kasvustot ovat pariskunnan mielestä mahdollisimman monilajisia, toki luomusiementen hinnannousu on aiheuttanut pientä karsintaa.

– Timoteitä olemme viljelleet vuosia myös itselle siemeneksi. Lajike pitää vain

valita sen mukaan, että sen kasvurytmi menee yksiin apilan kanssa.

Rehut tehdään paaliin, joista suurin osa säilötään tuubeihin. Näin muovikustannuksissa säästyy lähes puolet. Tästä ja muistakin harkituista ratkaisuista näkee, että Pelkoset ovat tottuneet laskemaan asioita.

– Eihän tämä aina mitenkään järkevältä touhulta tunnu, Sami Pelkonen pudistelee päätään.

LAADUKKAAT TUOTTEET LUOMUTUOTANTOON Kampanjaetu voimassa 31.5.2022 asti Kaupan päälle vitamiinituotteita, kun ostat 10 kpl 22,5 kg:n tai 3 kpl 80 kg:n Vilolix-nuolukiviä tai 10 kpl 20 kg:n tai 4 kpl 50 kg:n Nuolux-kiviä.

Mistä lisää tuloja?

Annikki ja Sami Pelkonen ovat huolissaan siitä, että luomuun tulee koko ajan lisää vaatimuksia, mutta samaan aikaan markkinoilta saatava hinta laahaa pahasti jäljessä.

– Sitä on tullut pohdittua paljon, minkälainen tulevaisuus luomulla ja luomuviljelyllä on. Kun aloitimme 2012, luomun noste oli kova ja tuntui, että ihan kaikille luomutuotteille on kysyntää, isäntä sanoo.

– Nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että luomun kannattavuus on huono, ja samanaikaisesti kuitenkin byrokratiaa tulee jatkuvasti lisää, työtä on enemmän kuin tavanomaisessa viljelyssä ja tuotantopanosten hinta on korkeampi. Mistä luomuviljelijälle saadaan lisää tuloja? Pelkoset kysyvät.

– Ja kyllähän se vetää maton alta, kun maataloustukiin tehdään jatkuvasti äkkinäisiä muutoksia. Viljelijällä ei ole mitään mahdollisuuksia ennakoida asioita saatikka sitten tehdä mitään pitkäjänteistä kehitystyötä, Annikki Pelkonen huomauttaa.

Paras tapa viljellä Pelkoset moittivat luomuasetuksen muutoksessa erityisesti sitä, että teurassonneilta ja -hiehoilta poistuu sisälläpitomahdollisuus loppulihotuskauden ajalta. Tämä lisää jaloittelutarhojen tarvetta ja edelleen kustannuksia tiloilla.

– Kyllä nyt joutuu laskemaan, onko tulevalla sopimuskaudella mahdollisuuksia jatkaa luomussa, vai onko tukitaso esimerkiksi uudessa eläinten hyvinvointikorvauksessa niin hyvä tavanomaisille tiloille, että työläämpi ja kalliimpi luomu saa olla, Sami Pelkonen pohtii.

– Eihän luomusta luopuminen missään tapauksessa ole toiveissa – luomu viljelytapana on opettanut todella paljon, ja se on mielestäni paras mahdollinen tapa viljellä maata. Ja toki olemme ylpeitä siitä, että vaikka meidän luomutouhuille aluksi kuinka naurettiin, niin olemme tässä onnistuneet. ◀

UUTUUS!

50 kg

Nuolux Emo

50 kg 20 kg

Nuolux

50 kg 20 kg

Nuolux Tunnutus

80 kg 22,5 kg

Vilolix™ Natur

20 kg 1 kg

Osmobakt Luomu

Soveltuvat myös luomutuotantoon.

Kun ostat koko lavan Vilolix- tai Nuolux-nuolukiviä, saat kaupan päälle laadukaan lihaskuntovasaran.

Kysy lisää alue-edustajaltasi: vilomix.fi/info/myyntiverkosto Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 LUOMULEHTI 2 | 2022 www.vilomix.fi

33

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI KUVAT: ADOBE STOCK

Luomukasvihuonetuotanto saa vihdoin omat tuotantoehdot Vuodenvaihteessa olemme saaneet ensimmäistä kertaa luomukasvihuonetuotannolle omat tuotantoehdot.

T

ähän mennessä kasvihuonetuotantoon on sovellettu luomutuotannon kasvintuotantoehtoja eikä kasvihuonetuotannon erityskysymyksiin ole otettu kantaa. Pohjoismaissa on saatu siirtymäkausi toimijoille, jotka kuuluivat luomuvalvontaan ennen 28.6.2017. He saavat jatkaa vanhoilla säännöillä 31.12.2031 asti.

Kasvihuoneeksi lasketaan perinteiset kasvihuoneet, kausihuoneet, tunnelit ja myös kasvatukseen tarkoitetut muunlaiset sisätilat ja hallit. Tosin näitä ehtoja ei sovelleta idätettyjen siementen luomutuotantoon tai luonnostaan vedessä kasvaviin kasvilajeihin.

Luomutuotannossa kasvihuoneissa kasvavat kasvit on tästä eteenpäin viljeltävä elävällä maaperällä pintamaassa, joka on yhteydessä pohjamaahan ja peruskallioon.

34

LUOMULEHTI 2 | 2022

Maaperäkosketus luomutuotannon perusperiaate Isoin ja hankalin muutos tuotantoehtoihin on vaatimus maaperäkosketuksesta. Kasvit on viljeltävä elävällä maaperällä pintamaassa, joka on yhteydessä pohjamaahan ja peruskallioon.

Maaperää voi parantaa ja lannoittaa käyttämällä luonnonmukaisessa tuotannossa sallittuja aineita ja tuotteita, esimerkiksi kalkkia, lannoitteita ja luomuun soveltuvia kasvualustakomponentteja. Elävässä maaperässä kasvien juurilla tulee olla mahdollisuus kasvaa kyseisen kasvilajin juuriston luonnolliseen syvyyteen.

Käytettäessä vaihdettavia kasvualustoja, esimerkiksi osittain rajattuja astioita, säkkejä tai lavoja, on varmistettava, että juurilla on esteetön mahdollisuus kasvaa pinta- ja pohjamaahan. Kasvien kasvattaminen säiliöissä, kasseissa tai kasvualustoilla, joissa juuret eivät ole kosketuksessa elävään maaperään, ei ole sallittua.

Kuluttajamyyntiin tarkoitettuja yrttejä ja koristekasveja voi edelleen kasvattaa ruukuissa, kunhan ne myydään ruukkuineen.

Maaperävaatimuksen poikkeuksia Ruukussa saa kuitenkin kasvattaa koristekasveja ja yrttejä, kun ne myydään ruukkuineen loppukuluttajalle. ”Yrtti” voi olla mauste- tai lehtivihanneskasvi, joka myydään kasvatusruukkuineen. Taimia, jotka on tarkoitus istuttaa myöhemmin, on myös mahdollista kasvattaa ruukuissa.

Pohjoismaille on myönnetty määräaikainen poikkeus 31.12.2031 saakka toimijoille, jotka kuuluivat luomuvalvontaan ennen 28. kesäkuuta 2017. He voivat jatkaa vanhoilla tuotantoehdoilla sillä pinta-alalla, joka heillä oli tuolloin valvonnassa. Mikäli toimija laajentaa toimintaansa, astuvat uudet tuotantoehdot voimaan laajennuksen alalla.

Maapohjan rakentaminen Maapohjaista kasvihuonetta voidaan rakentaa juurisyvyyden alapuolella, jossa voi siis olla esimerkiksi soraa tai hiekkaa ja salaojitus. Maapohjaa ei saa eristää tavalla, joka estää juurien kasvua. Käytetyillä rakentamisja toimintatavoilla on kuitenkin estettävä tai minimoitava ympäristöä saastuttavat vaikutukset. ◀

Monimuotoisuussuunnitelma Luomun periaatteisiin kuuluu luontaisesta ravinnekierrosta, luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta sekä luontaisesta kasvinsuojelusta huolehtiminen. Näiden periaatteiden toteutumisesta on tehtävä monimuotoisuussuunnitelma, jossa kuvataan, miten kasvihuoneessa toteutetaan kasvinvuorotusta ja kasviston monimuotoisuutta. Siinä voidaan soveltaa esimerkiksi seuraavia viljelymenetelmiä: Viherlannoituskasvustot: Erotuksena koko vuoden tai kasvukauden viherlannoituskasvustosta voivat lyhyen aikavälin viherlannoituskasvustot koostua esimerkiksi alus- ja kerääjäkasveista, välikasveista tai saneerauskasveista.

Viljelykierto: Viljelykierto on käytäntö, jossa tietyn viljelyalan kasveja vaihdellaan tuotantokausittain suunnitellun järjestyksen ja jaksotuksen mukaan siten, että samalla kasvupaikalla ei kasvateta samaa lajia keskeytyksettä.

Kasviston monimuotoisuus: Kasviston monimuotoisuusuudella tavoitellaan yksipuolisen viljelyn haittojen vähentämistä. Kasviston monimuotoisuuteen kuuluvat sekä myytävää satoa tuottavat viljelykasvit (pääkasvit) että muut monimuotoisuutta kasvihuoneessa lisäävät kasvit.

viljely pelkällä → Jatkuva keinovalolla ei ole sallittua.

Muita yksityiskohtia Maaperäkosketuksen lisäksi luomukasvihuonetuotannon tuotantoehdot ottavat kantaa useaan muuhunkin kohtaan joko sallimalla tai kieltämällä menetelmiä. Näiden lisäksi sovelletaan yleisiä luonnonmukaisen kasvintuotannon ehtoja lannoituksen ja kasvinsuojelun osalta.

Tässä vielä lista muista kohdista:

Root Stopper ™ kultivaattori

on sallittua → Kasvihuoneissa pintamaan höyrykäsittely

enintään 10 sentin syvyyteen.

osittaista vaihtoa voi tehdä → Pintamaan kasvinsuojelusuunnitelman puitteissa kestämättömän tautipaineen hallitsemiseksi ja muiden hallintakeinojen osoittautuessa epäonnistuneiksi.

kuvataan → Tuotantoehdoissa erikseen sienten ja salaattisikurin luomutuotannon mahdollisuudet.

● Suuri ajonopeus ● Puhdas erottelutulos ● Järeä rakenne ● Useita terävaihtoehtoja Kysy lisää! 045 130 6822 www.tiustech.com

LUOMULEHTI 2 | 2022

35

TEKSTI: BIRGITTA PARTANEN

Keruutuotteet luomuun Moni mieltää virheellisesti luonnontuotteiden, kuten metsämarjojen ja -sienten, olevan automaattisesti luomua. Niitä koskevat kuitenkin samat säännöt kuin muutakin luomutuotantoa: koko ketjun on oltava valvonnassa. Keruualueiden liittäminen valvontaan on tuotantosuunnista mutkattominta ja etenkin luomutiloilla harkitsemisen arvoista.

L

uomukeruualueilla tarkoitetaan luonnonmukaisen tuotannon valvontaan hyväksyttyjä ja vaatimukset täyttäviä luonnonalueita, kuten metsiä ja soita. Myös maatalousalueita, kuten peltoja, pientareita ja luonnonlaitumia, voidaan liittää luomukeruualueiksi. Jo luomutuotannossa oleva pelto ei kuitenkaan suoraan ole luomukeruualue, vaan se on liitettävä myös keruualueiden valvontaan.

Maatalousympäristö luomukeruualueena onkin varteenotettava vaihtoehto. Erityisesti jatkuvasti suosiotaan kasvattavia luonnonkasveja, joita villivihanneksina, mausteina ja teeaineksina käytetään, kasvaa juuri pelloilla, pientareilla ja pellon ja metsän reunavyöhykkeillä.

Metsien keruutuotteista on marjojen rinnalle nousemassa vahvasti keruuluvan maanomistajalta vaativat raaka-aineet, kuten mahla, kuusenkerkät, pihka ja män-

nynkuori. Esimerkiksi männynkuoren kysynnän ennustetaan kasvavan voimakkaasti lähivuosina ja nimenomaan luomuna. Metsästä saatavista raaka-aineista on mahdollisuus saada lisätuloa ilman erillisiä tuotantopanoksia.

Luonnonvaraisten eläinten metsästykseen ja kalastukseen ei sovelleta luomulainsäädäntöä. Järvikalat ja riista eivät siis voi olla luomukeruutuotteita.

Uusi luomuasetus toi vain vähäisiä muutoksia

Arktiset Aromit ry

Kuluvan vuoden alusta alettiin soveltaa EU:n uutta luomuasetusta. Luomukeruuseen se ei juuri tuonut muutoksia. Luomukeruuseen sovelletaan kasvintuotannon tuotantosääntöjä, ja erikseen luomukeruutuotantoa koskien säädetään vain kolmen vuoden siirtymäajasta ja siitä, että keruu ei saa vahingoittaa luonnollisen elinympäristön vakautta eikä lajin pysyvyyttä keruualueilla.

Lajien pysyvyyteen keruu ei aiheuta riskiä, sillä kaupallinen keruu kohdistuu sellaisiin lajeihin, joita esiintyy runsaasti ja joita voi siten tehokkaasti kerätä. Keruutuotantoa koskee kirjaamisvaatimus kerätyistä lajeista, määristä ja ajoista. Se on uusi vaatimus asetuksessa, mutta meillä jo aiemminkin sovellettua käytäntöä.

36

LUOMULEHTI 2 | 2022

Kuusenkerkkiä ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa.

Luomukeruualueen ilmoittaminen valvontaan Keruualueen voi ilmoittaa luomuvalvontajärjestelmään joko 1) perusmallilla (alueen omistaja tai haltija) tai 2) selvittäjämallilla (keruualueen selvittäjä).

Perusmallilla liityttäessä alueen omistaja tai haltija liittää itse alueet ELY-keskuksen valvontaan ja vastaa itse valvonnan kustannuksista.

ELY-keskus tai Ruokavirasto tarkastaa vuosittain luomukeruutuotannon toimijoiden toiminnan sekä luomukeruuvalvontaan liitettyjen alueiden hoitotoimenpiteet.

Kolmen vuoden siirtymäaikaan haetaan käytännössä lähes aina lyhentämistä, sillä harvoin metsässä tai muillakaan keruualueilla on käytetty luomussa kiellettyjä lannoitteita tai torjunta-aineita. Uuden asetuksen myötä muun kuin tukivalvotun alan osalta siirtymäajan lyhentämiseen sovelletaan monivaiheista ennakkohyväksymismenettelyä, johon kuuluu riskianalyysi ja ennakkotarkastus ennen päätöstä.

Uusi asetus antaa mahdollisuuden hyödyntää myös keruutuotannossa ryhmäsertifiointia. Siitä ei meillä Suomessa ole vielä kokemuksia, ja toimivia esimerkkejä olisikin hyvä saada. Ryhmäsertifiointi edellyttää toimijaryhmää, jolla on yhteinen markkinointijärjestelmä. Ryhmän jäsenet sitoutuvat noudattamaan luomuehtoja. Valvonta on kaksivaiheinen: ryhmällä tulee olla sisäinen tarkastusjärjestelmä ulkoisen tarkastuksen lisäksi. Sertifikaatti annetaan ryhmälle, eikä ryhmän yksittäinen toimija voi itse myydä suoraan luomutuotteita. ◀ Artikkeli on tuotettu osana Luomua metsäluonnosta -hanketta. Hanke järjestää webinaarin luomukeruusta ja metsien monimuotoisuudesta 28.4. kello 13–15 yhdessä ECEAT Suomen kanssa.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: lyyti.fi/reg/ Luomukeruu_alueet_osana_matkailua_ja_ metsien_eri_suojelumuodot_webinaari_8876

Marko Ämmälä

Selvittäjämallilla valvontaan liittymisen ja siitä aiheutuvat kustannukset hoitaa selvittäjä, joka liittyy Ruokaviraston valvontaan.

Männynkuorella on kasvavaa kysyntää juoma- ja ravintolisäkäyttöön, nimenomaan luomuna.

Luomukeruualueen hoito Luomustatus ei rajoita puun käyttöä tai hakkuutapaa. Metsää saa hoitaa, harventaa ja hakata, mutta muutamat toimenpiteet aiheuttavat siirtymäajan käsitellyille alueille.

Sallittu: D

Maaperän mekaaninen muokkaus ja ojitus

D

Luomutuotannossa sallitut lannoiteaineet, kuten puun tuhka ja hivenlannoitteet, kuten useat boorilannoitteet

D

Juurikäävän kantokäsittely harmaaorvakkasienellä

D

Vesakon- ja heinäntorjunta mekaanisesti

Kielletty: ×

Kemialliset lannoitteet

×

Juurikäävän kantokäsittely urealla

×

Kemiallinen heinän- tai vieraslajien torjunta

Kiellettyä tuotetta käytettäessä käsitelty alue rajataan pois luomukeruualueesta kokonaan tai kolmen vuoden siirtymäajaksi. Tuotteiden käytöstä on pidettävä kirjaa, ja kasvinsuojelutoimenpiteet on kuvattava osana luomusuunnitelmaa.

LUOMULEHTI 2 | 2022

37

TEKSTI JA KUVAT: ANNELI SALONEN

Uutta luomumehiläistarhauksen tuotantoehdoissa Luomutarhauksen uudet tuotantoehdot tulivat voimaan tämän vuoden alusta alkaen. Ehtoja tiukennettiin esimerkiksi siten, että luomuun siirryttäessä pesiin vaihdetaan luomuvahapohjukkeet jo siirtymäaikana.

A

setus luonnonmukaisesta tuotannosta muuttui jo vuoden 2021 alussa, mutta luonnonmukaisen mehiläishoidon uudet tuotantoehdot astuivat voimaan vuoden 2022 alusta. Tähän artikkeliin on koottu tuotantoehtoihin tulleet muutokset.

Tarkemmin asiaa puidaan SML:n luomuwebinaarissa 19.2.2022, jonka tallenteen voit pyytää Suomen mehiläishoitajain liitosta.

Uusien ohjeiden mukaan luomuvalvontaan voi liittyä mihin aikaan vuodesta tahansa. Suositus on kuitenkin, että liittyminen tehtäisiin lentokausien välissä, viimeistään 30.4. Jos luomuvalvontaan liitytään muuna aikana, siirtymävaiheen hunajasatoja on kaksi.

Luomumehiläisvalvontaan liittyminen voidaan tehdä kahdella eri tavalla: luomumehiläishoidossa käytettävät mehiläiset hankitaan luomumehiläishoitajilta tai omat mehiläiset siirretään luomutarhaukseen 12 kuukauden mittaisen siirtymävaiheen kautta. Luomumehiläispesiä ostettaessa on huomioitava, että luomuvalvontaan pitää liittyä ennen kuin ostaa luomumehiläispesiä, jos haluaa välttyä siirtymävaiheelta.

Valvontaan liittyvän täytyy laatia oman toiminnan kuvaus eli luomusuunnitelma, jossa tarhaaja kuvaa, miten hän hoitaa luomutuotantoon kuuluvat asiat omassa mehiläishoidossaan. Suunnitelmassa kuvataan

38

LUOMULEHTI 2 | 2022

muun muassa satoalueita, ruokintaa, varroapunkin torjuntatapoja sekä kirjanpitoa.

Myös tarhan sijaintiin ja mehiläisten hankintaan muutoksia Uudessa asetuksessa ohjetta mehiläisvahan vaihtamisesta pesiin on tiukennettu niin, että pesissä oleva kakusto pitää vaihtaa luomuun luomuvahapohjukkeita käyttäen jo siirtymävaiheen aikana. Käytännössä se tarkoittaa siirtymävaihevuoden ja ensimmäisen luomutuotantovuoden hunajasadon pienenemistä huomattavasti, koska mehiläiset joutuvat käyttämään osan keräämästään medestä vahan tuottamiseen kakuston rakentamiseksi luomuvahapohjukkeille. Toisen ongelman saattaa aiheuttaa luomuvahapohjukkeiden saatavuus. Niitä kannattaakin kysyä suoraan luomuhunajantuottajilta.

Luomuvalvonnassa mukana olevat mehiläistarhaajat saavat hankkia mehiläistarhojen uudistamista varten tavanomaisia mehiläisparvia tai emoja vuosittain 20 prosenttia talvehtineiden yhteiskuntien tai edellisen vuoden tukihakemuksessa ilmoitettujen yhteiskuntien lukumäärästä.

Kaikkia mehiläishoitajia koskeva mehiläistarhojen paikkojen ilmoittaminen eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin on luomussa erityisen tärkeää. Keväällä 2022 sekä uudet että jo aikaisemmin luomumehiläis-

Mehiläiset tekevät kennoja vaharauhasistaan tuottamansa uuden vahan avulla puisessa kakkukehyksessä olevan vahapohjukkeen kennokuvion jatkeeksi. Ylhäällä ja oikealla näkyy pesään laitettava vahapohjuke.

Keskellä ja vasemmalla mehiläiset ovat jo jatkaneet pohjukkeessa olevia kennokuvioita vaharauhasistaan erittämänsä vahan avulla.

Luomumehiläiset talvehtivat luonnonmateriaalista, yleensä puusta valmistetuissa pesälaatikoissa.

tarhausta harjoittaneet toimijat tekevät kuvauksen pitopaikkojen ympärillä olevista mehiläisten mesi- ja siitepölylähteistä. Siihen merkitään oman alueen ELY-keskusta varten myös alueet, jotka voivat vaarantaa mehiläisten terveyden tai saastuttaa mehiläishoidon tuotteita. Näin toimitaan aina myös otettaessa käyttöön uusia tarhapaikkoja. Odotamme tähän tarkempia ohjeita lähikuukausina.

Mehiläistarhojen on sijaittava siten, että kolmen kilometrin säteellä tarhan sijaintipaikasta yli puolet mesi- ja siitepölylähteistä on luonnonmukaisesti tuotettuja viljelykasveja, luonnonvaraisia kasveja tai ympäristökorvausjärjestelmän mukaisessa tuotannossa olevia viljelykasveja. Kasveihin kohdistuvien käsittelyjen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan vähäisiä, eivätkä ne saa vaikuttaa mehiläistuotteiden laatuun.

Mehiläishoitoon soveltumattomia alueita voivat olla esimerkiksi teollisuuslaitokset, kaatopaikat, ampumaradat, paloharjoittelualueet, jätteenpolttolaitokset ja joissakin tapauksissa tavanomaiset marjaviljelmät.

Tästä listasta ovat jääneet pois vilkkaasti liikennöidyt tiet, koska liikenne ei enää nykyisin aiheuta niin suuria päästöjä ympäristöön kuin aikaisemmin.

Muissa kohdissa vähäisiä muutoksia Pesämateriaalien luomuohjeet säilyvät entisellään. Talvella mehiläisiin kosketuksissa olevien pesän osien pitää olla luonnonmateriaalia. Kesällä hunajaosastoissa saa käyttää kevytpesälaatikoita.

Luomutuotannossa kirjaamisvaatimukset ovat tiukat, jotta tarkastuksissa pystytään seuraamaan, miten asiat mehiläishoitoyksikössä hoidetaan. Ne pitää kuvata selvästi omassa luomusuunnitelmassa. Jo luomuvalvonnassa mukana olevien tarhaajien kannattaa tarkastaa uusista ohjeista, ovatko omat kirjaamiskäytännöt ohjeiden mukaiset.

Varroapunkin torjuntaa voidaan jatkaa luomussa kuten tähänkin asti. Ruokintasäännöksiin on tullut tiukennuksia. Jatkossa mehiläisiä saa ruokkia kesäaikana vain äärimmäisissä hätätilanteissa.

Lisää tarkentavia ohjeita tähän saadaan toivottavasti kevään aikana. ◀ Kirjoittaja toimii tutkimusasiantuntijana Suomen mehiläishoitajain liitossa.

LUOMULEHTI 2 | 2022

39

Tutkittua tietoa

TEKSTI: TIMO LÖTJÖNEN, VIIVI VIRKKULA JA OLLI VALTONEN KUVAT: TIMO LÖTJÖNEN

Kokemuksia ohran ja porkkanan täydennyslannoituksesta Ohran lannoituskoetta kylvämässä Luken Timo Keränen ja Anna Tamminen.

Raemaiset lannoitteet voidaan sijoittaa maahan samalla ajokerralla harmaasta laatikosta.

T

äydennyslannoitteiden tarkoituksena on täydentää viherlannoituksen, esikasvien ja karjanlannan ravinteita, eikä niinkään toimia yksinomaisina ravinnelähteinä.

Ruokavirasto pitää luomuun soveltuvista lannoitteista ja maanparannusaineista yllä luetteloa, josta voi tarkistaa tuotteen sopivuuden luomutuotantoon.

Täydennyslannoitemarkkinat kasvavat nyt nopeasti. Uusia tuotteita tulee markkinoille, ja vanhoja poistuu. Siten kaksivuotisen kokeen järjestäminen samoilla tuotteilla tuotti osin hankaluuksia, eikä kaikkia markkinoilla olevia lannoitevalmisteita voitu mitenkään ottaa kokeisiin.

Luomuun sopivien täydennyslannoitteiden raaka-aineina ovat usein liha-luujauho, kananlanta tai teollisuuden sivutuotteet (vinassi, rejektit, konsentraatit).

Raaka-aineiden olisi hyvä olla ravinnepitoisuuksiltaan melko vahvoja, ettei lannoitteiden käyttömäärä hehtaaria kohden nouse kohtuuttoman korkeaksi. Tarpeen

40

LUOMULEHTI 2 | 2022

Ohra ja porkkana ovat ravinteiden suhteen melko vaativia luomukasveja. Ohran pitäisi saada typpeä pian orastumisen jälkeen, ja porkkana vaatii runsaasti erityisesti kaliumia.

Näihin viherlannoituksen ja karjanlannan ravinteet eivät monesti pysty vastaamaan. Siksi kokeilimme muutamia luomuun soveltuvia täydennyslannoitteita kaksivuotisessa koesarjassamme.

mukaan orgaanisiin ainesosiin voidaan lisätä luomussa sallittuja epäorgaanisia ravinteita, kuten kaliumsulfaattia. Tällöin ravinnesuhteet saadaan paremmin maan ja kasvien tarpeita vastaaviksi.

Viljelyolosuhteet ohrakokeessa kohtalaiset Ohrakokeemme esikasvina oli vuonna 2020 herne-kaura-ohra (multamaa) ja vuonna 2021 apila-timoteinurmi (multava hietamoreeni). Kokeet sijaitsivat ruukkilaisella luomutilalla, jonka pellot ovat olleet luomuviljelyssä yli 30 vuotta. Maa-analyysien mukaan pH:t olivat hyviä (6,1–6,9), fosfori välttävä–tyydyttävä (4,9–11) ja kalium huononlainen–välttävä (60–75). Kumpaakin kesää voisi luonnehtia sanalla lämmin.

Vuonna 2020 kesäkuu oli hyvin kuiva, kun taas vuonna 2021 heinäkuu oli kuiva. Multavien maalajien ansiosta pitkistä poutajaksoista selvittiin kuitenkin melko pienin satotappioin.

Ohrakokeessa kokeilimme Novarbo Oy:n eri vahvuisia Arvo-lannoitteita, vinassia, Fertilex-lannoitetta ja lietelantaa (kuva 1).

Näistä Arvot olivat mukana molempina vuosina, muut vain toisena vuonna muun muassa vinassin saatavuusongelmien takia.

Vuonna 2020 vinassi oli mukana sellaisenaan ja myös niin, että sillä väkevöitiin lietelantaa. Molempina vuosina kokonaistypen tavoite oli 60 kg/ha. Arvo-lannoitteilla tämä tarkoitti 750 kg/ha levitysmäärää, Fertilexillä 1200 kg/ha, vinassilla 2 t/ha ja naudanlietelannalla 30 t/ha.

Kannattaa huomata, että orgaanisissa lannoitteissa ilmoitetaan säkin kupeessa usein kokonaistypen määrä eikä liukoisen typen määrää, kuten mineraalilannoitteilla on käytäntö.

Tumen laatikkolevitin, jota käytettiin porkkanakokeessa.

Anna Tamminen Lukelta tekee kiertokoetta.

Onko aikaistetusta lannoituksesta hyötyä?

5000 4500 4000

Sato, kg/ha

3500 3000 2500 2000 1500

2020

1000

2021

500 Lie te lan ta

-1 -2

Fe rti lex 5

lie te lan ta

Vi na ss i

Vi na ss i+

Ar vo

8-

Ei l

an no itu sta 121 (1 Ar 0 vo pv 8ek 1.)

52 (1 0 pv ek .)

Ar vo 8121 Ar vo 8152

0

Ohran sadot lannoituskokeessa. Lajike oli vuonna 2020 Armas ja vuonna 2021 Arild. ”10 pv ek.” tarkoittaa, että lannoite levitettiin ja mullattiin maahan 10 päivää ennen ohran kylvöä. Lannoitteet vinassista oikealle olivat mukana vain yhtenä vuonna. Jana kuvastaa keskihajontaa (n=4).

On esitetty, että varsinkin ohra voisi hyötyä siitä, että orgaaninen lannoite mullataan maahan jonkin verran kylvöajankohtaa aiemmin. Silloin orgaanisen lannoitteen typpi ehtisi paremmin muuttua liukoiseen muotoon, kun ohra orastuu. Siksi kokeilimme Arvo-lannoitteiden levitystä maahan kymmenen päivää kylvöä aiemmin.

Levitykset tehtiin koeruutukoneen lannoitteensijoitusyksiköllä, joka on melko samanlainen kuin tavallisissa kylvölannoittimissa. Arvo-lannoitteet kulkivat levittimen läpi ongelmitta, mutta Fertilexin tasalaatuisuus ja raekoko kaipaisi vielä parantamista. Lietelanta ja vinassi levitettiin kastelukannuilla.

Täydennyslannoitteiden antamat hyödyt jäivät yllättävän pieniksi. Multavien maalajien, lämpimien alkukesien ja kohtuu hyvien esikasvien ansiosta ohra tuotti ilman lannoitustakin noin 3 t/ha sadon, mikä on hyvä sato luomussa. Parhaimmillaan lisälannoituksilla saatiin lisäsatoa 700–1000 kg/ha. Toisena koevuonna nuo erot olivat tilastollisesti merkitseviä. Lannoitteiden levittämisen aikaistamisesta ei näyttänyt olevan mitään hyötyä. Tulos voisi olla toisenlainen, mikäli kylvöaikaan olisi viileää. Nyt molempina vuosina toukokuun kehnot säät estivät aikaisen kylvön ja kesäkuussa tuli ▷▷ sitten äkkiä lämmin.

LUOMULEHTI 2 | 2022

41

Tutkittua tietoa

Parhaat sadot saatiin Arvo-lannoitteilla, kun ne sijoitettiin maahan kylvön yhteydessä. Myös lietelannalla yllettiin toisena vuonna lähes samaan. Ohran laatuun lannoitukset vaikuttivat vain vähän, valkuaispitoisuus parani enimmillään 0,6–0,8 prosenttiyksikköä. Vuonna 2020 enemmän kaliumia sisältävä Arvo näytti vähentävän ohran lakoisuutta. Vaikka satovaikutukset näyttivät nyt vähäisille, kannattaa huomata, että aina olosuhteet eivät ole näin suotuisat ohran kasvulle, jolloin lannoittamisella voi olla enemmän merkitystä. Lisäksi orgaanisten lannoitteiden vaikutuksista osa voi näkyä vasta seuraavan vuoden kasvustossa.

Lannoitteiden levityksen jälkeen maahan vedettiin harjut, joiden päälle porkkanan siemenet kylvettiin.

Porkkanan lannoituskokeessa käytettiin harjuviljelyä

42

LUOMULEHTI 2 | 2022

40 35 Kauppakelpoinen sato, ton/ha

Porkkana vaatii viljakasveja enemmän ravinteita, erityisesti kaliumia. Toisaalta myös sadon arvo on porkkanalla suurempi, joten lannoitukseen kannattaa panostaa.

Teimme porkkanakokeet yhteistyössä pyhäjokisen viljelijän kanssa, jolla on tarvittavat erikoiskoneet ja kokemusta luomuporkkanan viljelystä jo useamman vuoden ajalta.

Maalaji oli vuoden 2020 lohkolla multak.haj. 2021 va hietamoreeni, esikasvi apilanurmi, pH 6,6, fosfori luokassa hyvä ja kalium tyydyttävä. Vuonna 2021 koepaikka oli karumpi: vähämultainen karkea hieta, pH 5,5, fosfori luokassa tyydyttävä ja kalium huononlainen–välttävä.

Levitimme lannoitteet Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatikkolevittimellä kynnettyyn ja äestettyyn maahan koeruutukartan mukaisesti. Valitsimme kokeeseen kaliumrikkaita lannoitteita, ja kokonaistyppitavoite oli 80 kg/ha. Siten levitysmäärät nousivat suuriksi, esimerkiksi Arvo 3–1–10–4 NPKSlannoitteella 2670 kg/ha ja Ecolan 8–4–8 -lannoitteella 1000 kg/ha. Tumen laatikkolevittimellä Ecolan saatiin juuri ja juuri menemään kerta-ajolla, mutta Arvoille jouduttiin tekemään kolme levityskertaa. Keskipakolevittimillä lienee mahdollista syöttää suurempia määriä kerta-ajolla.

Viljelijä teki lannoitusten päälle harjut, jolloin lannoitteet sekoittuivat harjujen sisään. Pian tämän jälkeen viljelijä kylvi porkkanan harjujen päälle tarkkuuskoneella.

30 25 20

2020

15

2021

10 5 0 Ei lannoitusta Arvo 3–1–10–4 Arvo 3–1–15–5 Arvo 3–1–15–5 Ecolan 8–4–8 + Mykorritsa

Yhteen koejäseneen levitettiin myös veteen sekoitettua mykorritsavalmistetta kylvön jälkeen. Levitetty vesi saattoi antaa pientä itämisapua porkkanalle, mutta menettelyllä haluttiin varmistaa siemenen ja mykorritsan varma sekoittuminen. Suuremmassa mitassa kätevämpää olisi kuivapeitata siemenet ennen kylvöä.

Lannoituksesta hyötyä karkealla maalla Viljelijä hoiti viljelmien haraukset ja kitkennän, ensimmäisenä vuonna yhteistyössä ProAgrian kanssa. Yksi kitkentäkerta riitti, kun sen ajoitus oli oikea ja haraukset oli tehty huolella. Harsoja ei ollut käytettävissä, mutta ötököistä ei ollut haittaa lähes

Porkkanan kauppakelpoiset sadot vuosina 2020 ja 2021. Ensimmäisenä vuonna kauppakelpoisuuden rajana oli yleisesti käytetty porkkanan paino 50 g, mutta vuonna 2021 raja tiputettiin 40 grammaan, jotta edes jotain myytävää satoa kertyi. Jana kuvastaa keskihajontaa (n=4).

merenrannassa olevilla pelloilla. Sadetustakaan ei ollut käytössä. Porkkana nostettiin ruuduittain käsipelillä, ja kauppakelpoisen sadon osuus määritettiin käsilajittelulla Luken ja ProAgrian yhteistyönä.

Ensimmäisenä vuonna porkkanasato oli todella hyvä, 27–31 t/ha kauppakelpoista porkkanaa. Erot eri lannoitusten välillä olivat hyvin pieniä, eikä mitään eroa lannoittamattomaan saatu. Koepelto oli vähän liiankin hyvä; karjanlantaa oli käytetty menneinä vuosina runsaasti, eikä multavuuden ansiosta kuivuuskaan haitannut.

Toisena vuonna toisella koelohkolla heinäkuun kuivuus haittasi merkittävästi: kauppakelpoista porkkanaa saatiin vain 0,5–11 t/ha. Nyt satoerot olivat merkittäviä; ilman lannoitusta ei kauppakelpoista satoa juuri saatu, porkkanat jäivät pieniksi. Lannoituksella voitiin varmistaa edes jonkinlainen sato. Alimittaista porkkanaa oli lannoitetuissakin ruuduissa runsaasti, 12–14 t/ ha kauppakelpoisen lisäksi, muuten porkkanan laatu oli hyvää.

Mykorritsa näytti lisäävän porkkanasatoa selvästi toisena vuonna, toki edellä kuvatulla ylimääräisellä kastelulla saattoi olla myös jotain vaikutusta. Jälkikäteen huomattiin, että koealueen pH oli vain 5,5, kun suositus porkkanalla on yli 6. Tälläkin saattoi olla vaikutusta alhaiseen satoon.

Kannattaako täydennyslannoitus?

Maatalouskauppiaille tammikuussa 2022 tehdyn kyselyn mukaan luomuun soveltuvien lannoitteiden hinnat ovat nousseet

vuodentakaisesta tasosta 0–30 prosenttia.

Tämä ei tietysti ole paljon mineraalilannoitteiden hinnannousuun nähden, mutta nousua ei pitäisikään juuri olla, sillä raaka-ainepohja on täysin erilainen. Toisaalta inflaatio on nyt tainnut päästä valloilleen joka puolella. Nykyisillä hinnoilla ohrakokeessamme käytetyn 60 kg/ha kokonaistyppimäärän antaminen maksaa lannoitevalmisteesta riippuen noin 250–430 euroa hehtaarille (alv. 0 %). Eikä tässä ole vielä huomioitu lannoitteen käyttämisestä aiheutuvaa lisätyötä.

Ohralla lannoituksen kannattavuus näyttää heikolta, jos lannoittamisella saa yhden lisätonnin hehtaarilta ja luomuohralla saisi myydessä esimerkiksi 270 euroa tonnilta.

Tästä hinnasta pitää vielä vähentää puinti-, kuivaus- ja rahtikulut pois. Mutta kuten todettu, huonommalla maalla ja viileämpänä kesänä lisälannoituksella voi saada suurempaa hyötyä kuin tässä kokeessa, ja lisäksi tulee lannoituksen jälkivaikutus.

Porkkanalla lisälannoite maksaa helposti 1300 euroa hehtaarille, mutta tälle saa yleensä paremman korvauksen kuin viljoilla. On syytä saadakin, koska siemenet ja kitkentätyö maksavat paljon ja omaa työtäkin kuluu selvästi enemmän kuin viljakasveja viljeltäessä. ◀ Kirjoittajista Lötjönen toimii tutkijana Luonnonvarakeskuksessa, Virkkula luomuasiantuntijana ja Valtonen erityisasiantuntijana ProAgria Oulussa.

Kokeet on toteutettu Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot projektissa.

Vuoden 2021 lannoituskokeen porkkanoita nostamassa Sanna Suomela (vas.), Viivi Virkkula ja Olli Valtonen ProAgria Oulusta. Taustalla astelee Luken Kati Ylitalo.

LUOMULEHTI 2 | 2022

43

Tutkittua tietoa

TEKSTI: PIRJO KIVIJÄRVI, TAPIO SALO JA SARI HIMANEN KUVAT: PIRJO KIVIJÄRVI

Sekaviljelyn lannoitus haastavaa vihannestuotannossa Avomaavihannesten vuororiviviljelyssä satotasot ja ravinteiden käytön tehokkuus riippuvat käytetyistä kasveista, viljelytekniikasta ja lannoitusmenetelmistä. Vuororiviviljelyssä typpilannoitus tulisi voida sovittaa molemmille kasveille niiden tarpeen mukaan, jotta ravinteiden käytön tehokkuus ja satotaso saadaan optimoitua.

S

eka-, kaista- ja vuororiviviljelyssä pyritään viljelyn monimuotoistamisen lisäksi tehostamaan ravinteiden käyttöä sekä vähentämään kasvintuhoojien painetta yksipuoliseen viljelyyn verrattuna. Maanparannusaineiden ja kierrätettävien lannoitusaineiden käytöllä pyritään pitkällä aikavälillä lisäämään tuotannon kestävyyttä, ravinteiden hyötykäyttöä ja kiertoa sekä maaperän kasvukuntoa ja hiilivarastoja.

44

LUOMULEHTI 2 | 2022

Vuonna 2018 vuororiviviljelykasveina olivat kaali ja härkäpapu ja seuraavana vuonna kaali ja sipuli.

Kokeissa tutkittiin erilaisia kasviyhdistelmiä ja lannoitteita Vuosina 2018–2019 tutkittiin kahden kasvilajin viljelyä vuororiveissä Luonnonvarakeskuksen luomututkimuspelloilla Mikkelissä. Lannoituksessa tavoitteena oli käyttää kasvi- ja eläinperäisiä maanparannusaineita ja lannoitteita, jotka voisivat olla esimerkiksi oman tilan sivuvirtoja.

Kokeissamme vuororiviviljelykasveina olivat vuonna 2018 syyskaali ’Castello’ ja härkäpapu ’Sampo’ ja vuonna 2019 härkäpapu vaihdettiin Setton-sipuliin. Kaikista kasveista oli myös puhdaskasvustot. Tutkitut lannoitusmenetelmät olivat: liha-luujauholannoitevalmiste (kontrolli), eläinperäinen biokaasulaitoksen mädätteen separoitu kuivajae ja kasviperäinen vaneritehtaan sivutuotteena syntyvä havupuukuorijae (hautomokuori). Lisätyppi, haihdutusväkevöity perunan soluneste (Bio-Kali), annettiin vuonna 2018 vain kaalille riviin kasvien juurelle.

Vuonna 2019 edellä mainittujen lannoitteiden lisäksi Bio-Kali-lisälannoitetta levitettiin kaikkiin koeruutuihin ennen istutusta sekä kaalille kasvukauden aikana.

Taulukossa 1 näkyy annetut kokonaistyppimäärät ja liukoisen typen määrät vuosittain, kasvilajeittain ja lannoitteittain.

Kokeessa käytetyt lannoitusaineet ja annetut kokonaistypen ja liukoisen typen määrät kasvilajeittain ja vuosittain Kaalin puhdaskasvusto

2018

Kokonais- Liukoinen Kokonais- Liukoinen typpi, typpi, typpi, typpi, kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha

Liha-luujauho (kontrolli) + Bio-Kali Mädäte + Bio-Kali Havupuukuorijae + Bio-Kali

2018: härkäpavun puhdaskasvusto Liha-luujauho (kontrolli) 2019: sipulin puhdaskasvusto

+ Bio-Kali Mädäte + Bio-Kali Havupuukuorijae + Bio-Kali

Sekakasvustot: 2018: kaali-härkäpapu 2019: kaali-sipuli

Liha-luujauho (kontrolli) + Bio-Kali kaalille Mädäte + Bio-Kali kaalille Havupuukuorijae + Bio-Kali kaalille

Sekaviljelyruuduilla kaalin ja sipulin yksilömäärä oli puolet puhdaskasvuston yksilömäärästä. Rivejä oli kuusi jokaisella koeruudulla. Härkäpavulla sekaviljelyruudun yksilömäärä jäi alle puoleen puhdaskasvustosta. Yhden koeruudun ala oli 15 neliömetriä ja toistoja kustakin koejäsenestä neljä.

Sekaviljely ei tuonut selkeää satoetua Sekaviljelyn satoetua puhdaskasvustoihin verrattuna kuvataan sekaviljelyteho eli LER-arvolla, joka saadaan, kun sekaviljelyn kasvilajikohtaiset sadot jaetaan saman pinta-alan yksittäiskasvustojen sadoilla. Mikäli arvo on suurempi kuin yksi, on sekaviljelystä saatu satoetua puhdaskasvustoihin verrattuna.

Kaali-härkäpapuvuororiviviljelyssä saatiin liha-luujauhokäsittelyssä pieni satoetu puhdaskasvustoihin verrattuna, muissa lannoituskäsittelyissä ei. Härkäpavun sadontuotto per kasviyksilö kasvoi sekaviljelyssä toisin kuin kaalin, jonka kerien paino oli sekaviljelyssä huomattavasti alhaisempi kuin puhdasruuduilla. Liha-luujauhokäsit-

2019

144

32

150

49

83

43

77

69

211

59

161

19

83

43

79

69

113

6

142

7

168

87

158

138

29

6

28

9

-

-

29

26

40

11

30

4

-

-

30

26

21

1

27

1

-

-

30

26

72

16

75

24

42

22

59

52

106

29

81

9

42

22

60

52

56

3

71

4

84

44

139

121

telyssä kerien painon ero oli pienin. Härkäpapu varjosti kaalirivejä, ja kasvusto lakoutui osittain kaalirivien päälle. Myös kahden hyvin erilaisen kasvin kasvuston perustaminen ja sadonkorjuu on hankalaa toteuttaa vuororiviviljelynä. Kasvien viljely kaistoina on toteutukseltaan helpompi.

Vuonna 2019 kaali-sipulivuororiviviljelyssä saatiin pieni satoetu mädäte- ja hautomokuorilannoituskäsittelyissä puh-

Kasvilajien typenotto puhdas- ja sekaviljelyssä lannoitekäsittelyittäin Kaali

Härkäpapu

Sipuli

daskasvustoihin verrattuna mutta lihaluujauhokäsittelyssä ei. Kun kaalilla oli riittävästi typpeä käytettävissä (liha-luujauho), ei sekaviljely tuonut satoetua. Sipuli kasvoi hyvin kaikissa lannoituskäsittelyissä. Sekaviljelyruuduilla yksittäisellä kaalilla oli enemmän typpeä käytettävissä kuin puhdasruuduilla, joten kerän painot olivat suuremmat sekaruuduilla kuin puhdaskasvustoissa.

Viljelytavalla vähäinen vaikutus ravinteiden ottoon Liha-luujauhon ja Bio-Kalin yhdistelmä takasi kaalille riittävän typpi- ja fosforilannoituksen molempina kasvukausina, mutta mädäte- ja hautomokuorikäsittelyissä kaali kärsi typenpuutetta. Härkäpavun ja sipulin fosforinottoon lannoitus ei vaikuttanut.

Vuororiviviljelyssä typen kokonaisotto oli samaa tasoa kuin puhdaskasvustoissa. Kasvukauden ja lannoitteen vaikutus typenottoon oli suurempi kuin viljelytavan (taulukko 2). Vuororiviviljelyssä fosforinotto oli keskimäärin 15 prosenttia pienempi kuin puhdaskasvustoissa, mikä johtui puhdaskasvustojen suuremmasta fosforinotosta liha-luujauhokäsittelyssä. ◀ Kirjoittajista Kivijärvi on tutkija ja Salo sekä Himanen erikoistutkijoita Luonnonvarakeskuksessa.

Tämän artikkelin tulokset on tuotettu SureVeg-hankkeessa, jonka Suomen osuuden rahoittivat MMM ja Luke. Lisätietoja: projects. au.dk/coreorganiccofund/core-organic-cofundprojects/sureveg/.

Typenotto, kg/ha Puhdaskasvusto

Sekaviljely

2018

2019

2018

2019

Liha-luujauho (kontrolli)

286

188

77

113

Mädäte

199

110

81

75

90

48

61

Havupuukuorijae

133

Liha-luujauho (kontrolli)

143

115

Mädäte

157

137

Havupuukuorijae

162

114

Liha-luujauho (kontrolli)

55

23

Mädäte

51

21

Havupuukuorijae

39

19

LUOMULEHTI 2 | 2022

45

På svenska TEXT: ULRIKA WIKMAN

Höståkerböna, en ny gröda i Österbotten Missnöjet med svaga skördarna hos den vårsådda åkerbönan eller problem med att bönan inte hinner mogna i rimlig tid på hösten har minskat intresset att odla vårsådd åkerböna. Det gjorde att när odling av höstsådd åkerböna och sorten Augusta började marknadsföras i Sverige Ulrika Wikman

väcktes också ett intresse hos producenter i Österbotten att pröva höståkerbönan här.

Höståkerböna, sådd 15.9.2021 i Korsholm, jämn uppkomst.

D

e svaga skördarna beror främst på åkerbönans torkkänslighet och att växttiden i Österbotten just och just räcker till tröskmognad.

Tröskningen blir sen med alla de problem som det medför.

Förväntningar på höståkerbönan är att rotsystemet är större redan från våren och att bönan därför bättre klarar av torka och annan stress under växtsäsongen. Man önskar en tidigare mognad och att då ha bättre förhållanden vid tröskningen. Samt att det skulle finnas tid och möjlighet att bearbeta åkern efter skörd om det behövs.

Skördeförväntningen är att man skulle åtminstone nå ärtens skördenivå men helst högre.

46

LUOMULEHTI 2 | 2022

Svenska erfarenheter Eftersom höståkerbönan var ny för oss alla arrangerades ett webbinarium, i regi av projektet Eko-Mjölk, i mitten av augusti med Oscar Gustafsson från Scandinavian Seed.

En frågeställning som behövdes besvaras var ”hur skall man tänka kring höståkerbönans såtidpunkt”.

När det gäller såtidpunkten får man tänka lite tvärtom. I stället för att tänka som med till exempel höstrågen att plantan skall var tillräckligt stor innan vintern kommer, får lära sig att tänka att höståkerbönans planta skall vara tillräckligt liten inför vintern.

Det sker en vernalisering under vintern och det gör att blomningen kommer i gång tidigare och därför mognar höståkerbönan tidigare. Om plantan bestockar sig på

hösten förlorar den möjligheten att gå in i vernalisering.

Höståkerbönan har cirka 300 dagar växttid. I svenska odlingar har höstvarianten mognat cirka 2–4 veckor tidigare än vårsådd åkerböna.

Odlingsrekommendationerna är att höståkerbönan skall ha 4–6 blad (2–3 bladpar) inför invintringen. Det ger ett krav på cirka 100–150 i värmesumma från sådd till rätt utvecklingsstadium inför vintern. Såtidpunkten för Österbotten blir då mitten till senare delen av september. Höståkerbönan sås djupt, cirka 6–10 cm beroende på jordart. Man eftersträvar en planttäthet på 35 st/m2. Ogrästrycket kan bli stort då höståkerbönan växer långsamt på hösten och det är glest mellan plantorna.

Utsäde av höståkerböna Augusta.

Höståkerbönan kräver en bra tillgång på fosfor och kalium samt prioriterade spårämnen är mangan, bor och magnesium.

Ulrika Wikman

Hösten 2021 sådde flera odlare i Österbotten höståkerböna. Skiften är belägna mellan Kristinestad till Korsholm. Det är cirka 100 km mellan skiftena i nord-sydlig riktning. Såtidpunkten varierade mellan 15–20 september. Sista veckorna i september var ovanligt kalla vilket märktes på den långsamma uppkomsten. Oktober var mer normal gällande temperatur och solinstrålning.

I mitten av november kom en rejäl köldperiod i hela området. Snömängden har hela vintern varit minst i Sydösterbotten och där har plantorna tidvis varit utan skyddande snötäcke. Man är fundersam över om plantorna klarat av de snöfria veckorna i månadsskiftet november-december. I Vasa-trakten har det hela tiden funnits ett snötäcke på bönskiftena. ◀

Asta Himmanen

Höståkerböna såddes 15–20 september i Österbotten

Höståkerböna, sådd 19.9.2022 i Närpes, rotat sig bra.

Skribenten fungerar som ekorådgivare i ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap.

Texten är producerad som en del i utvecklingsprojektet Ekomjölkproduktion.

LUOMUPUUTARHATUOTTAJA – tilaa nyt laatikot kesälle 2022 5 kg

◆ DS Smithin käsinkoottavia laatikoita ◆ Valmistettu Suomessa Laatikoihin painetaan viljelijän yhteystiedot, FI-EKO-tunnus, luomumerkki sekä sirkkamerkki, mikäli se on käytössä.

2,5 kg

◆ 5 kg laatikko yleis- tai marjapainatuksella ◆ 2,5 kg laatikko kahvalla Tee tilauksesi 3.4. mennessä.

Laatikot toimitetaan touko–kesäkuun aikana.

Lisätiedot ja tilaukset osoitteessa

luomuliitto.fi/luomulaatikot2022 LUOMULEHTI 2 | 2022

47

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 27.5.

KONEITA

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 7,5–12 m

Finland aikaisemmin BT Agro Oy Ab Kvickfinn - Maanmuokkaus ja juuririkan torjunta

Saatavana nyt myös veitsiterillä

Ongelmarikkojen niitot kasvustoista

Pyörtänöiden, laidunten ym. viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus

w-cult.fi

W-Cult Oy, Luvian Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

Köckerling Allrounder Matala maanmuokkaus hanhenjalalla

Cameleon - Täsmällinen kylvö ja riviharaus

Treffler - Rikkaäestys

Meiltä neuvot ja koneet kestävään viljelykiertoon!

SIEMENIÄ

Laatusiemenet luomuun!

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan.

Rahoitusjärjestelyt.

Haetaan sopimusviljelijöitä!

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA

Tehokas ja kestävä maatalous vaatii oikeantyyppisiä koneita. Lyckegårdilla on koneet viljelykierron kaikkiin vaiheisiin ja vankka tietotaito kestävästä viljelystä.

Ota yhteyttä, jos haluat tietää lisää!

Boris Lindgård 0500 567 611, boris@lyckegard.com

www.lyckegard.fi

48

LUOMULEHTI 2 | 2022

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

SCHAUMANN

LECKMASSE NUOLUKIVI Sisältää mm.

A-vitamiinia D3-vitamiinia E-vitamiinia Seleeniä

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

250.000 ky 50.000 ky 500 mg 40 mg (org. 16 mg)

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

luomuUN Pakkauskoot: 20 kg & 65 kg

MYYNTI Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

www.eurotrading.fi • p. 010 3211 950

LANNOITTEITA

TILAPEITTAUSTA

KULTAKASVU Premium - paljon enemmän kuin peittausaine!

Ota in meih ttä yhtey

Viljelijät ovat havainneet: ►se on näivettänyt mm. pillikkeen, savikan ja juolavehnän kasvua ►se on nostanut satoa ja hl-painoa

Tilaa alan pioneerilta ennakkoehtohintaan!

UUTTA! www.tilapeittaaja.fi Tilapeittaaja Reijo Hartikka 0400 325 863

Huom. katso filmit.

Lisätiedot valmistajan kotisivuilta elom.fi

le h ti

Haluaisitko ilmoituksesi Luomulehteen?

Kysy lisää:

Maritta Humala, ilmoitusmyynti, puh. 040 709 9856, palmera@kotiposti.net

LUOMULEHTI 2 | 2022

49

TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO TUOMINEN

– OSA 7: T U H E R A E LAN KARK I T N I Ä L E I T LUOMUKO

Laitumelle lompsis

Ensimmäisiä tuulahduksia keväästä on jo ilmassa, ja eipä aikaakaan, niin ollaan taas laidunkauden kynnyksellä.

Nyt kannattaa käyttää hetki edelliskesän laidunnuksen onnistumisen arviointiin ja suunnitella mahdollisia

M

ärehtijöiden luomuruokinnassa laidunnuksella on keskeinen rooli. Hyvin toteutettuna laidunruoho on laadultaan parasta ja halvinta rehua, mitä näille eläimille voidaan tarjota. Samalla hyödynnetään laidunnuksen myönteiset terveysvaikutukset sekä ylläpidetään luonnon monimuotoisuutta. Eikä tule unohtaa, että laidunnus vähentää rehuntekoon ja lannan käsittelyyn liittyvää työtä ja kustannuksia.

muutoksia tulevalle kaudelle.

Miten saataisiin laidunnuksesta

Aloita ajoissa

vielä enemmän tehoa irti?

Laidunnuksen aloituksen ajoitus on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka antaa suuntaa laidunkauden onnistumiselle. Keväinen kasvu on meillä niin voimakasta, että jos jäädään odottelemaan sopivaa nurmen pituutta ensimmäiselle lohkolle, ennättää järjestyksessään viimeisillä lohkoilla kasvusto jo liian pitkäksi ennen eläinten saapumista.

50

LUOMULEHTI 2 | 2022

Pitkästä nurmesta huomattava osa tallaantuu maahan, sen rehuarvo on heikompaa ja uudelleen kasvuunlähtö kärsii. Toki nurmesta on mahdollista tehdä ensimmäinen sato rehuksi tai niittää maahan, mutta tällöin joudutaan odottamaan useampi viikko uutta kasvua ennen laidunnusta.

Kevättöiden järjestys on syytä suunnitella siten, että eläimet saadaan laitumelle heti kun siellä alkaa hieman vihertää. Alkuvaiheessa voidaan valtaosa rehusta antaa vielä lisäruokintana laitumella tai navetassa. Tällöin saadaan ruokinnan muutos tehtyä asteittain, mikä helpottaa pötsin pieneliöiden sopeutumista.

Tavoitteena on tehdä ensin nopea laidunnuskierros kaikille lohkoille ja aloittaa sitten toinen kierros rauhallisemmalla tahdilla, kun kasvu on edennyt. Näin saadaan hyödynnettyä parhaiten nurmen kevään kasvunopeushuippu.

Pellon ulkopuoliset alat soveltuvat usein laidunnettaviksi ja tarjoavat eläimille suojaa paahteelta ja sateelta.

Tarkkaile tilannetta Riippumatta siitä, käytetäänkö laidunnuksessa lohko- vai kaistasyöttöstrategiaa, onnistuneen laidunnuksen edellytys on jatkuva kasvustojen tarkkailu. Tutki, miten viimeksi syötetyllä lohkolla on uusi kasvu päässyt vauhtiin. Seuraa, miten syönti etenee nykyisellä lohkolla ja milloin eläimet pitää siirtää seuraavalle. Kaikkein tärkeintä on arvioida, miltä kasvusto näyttää seuraavaksi syöttöön tulevilla lohkoilla.

Jos seuraavan lohkon nurmi on vielä matalaa, tulee lisäruokinta aloittaa heti. Näin annetaan seuraaville lohkoille aikaa kasvaa halutun mittaisiksi ennen eläinten tuloa. Mikäli laidunnurmet syötetään aina uudestaan ennen kuin ne ovat ennättäneet toipua edellisestä kerrasta, hiipuu niiden jälkikasvukyky ja sadontuotto jää haluttua pienemmäksi.

Jos seuraavan lohkon nurmi uhkaa kasvaa liian pitkäksi, vähennä mahdollista lisäruokintaa. Jos ylipitkä kasvu on säännöllistä, mieti lohkojako uudestaan. Muista huolehtia kierrosta ja vaihtaa lohkoa viimeistään, kun syötettävän nurmen keskimääräinen pituus on naudoilla 10 ja lampailla 5 senttiä. Lyhyemmästä kasvustosta eläimet eivät saa enää kunnolla syötävää, loistartunnan riski kasvaa ja nurmen kasvu kärsii.

ja, jotka kestävät tallausta ja tiheää syöntiä sekä pysyvät mahdollisimman lehtevinä ja maittavina. Monilajiset seokset varmistavat sadontuoton lohkon eri osissa.

Laiduntaminen aiheuttaa helposti nurmiin aukkoisuutta, joten säännölliset täydennyskylvöt ovat perusteltuja tiheyden ylläpitämiseksi. Rikkakasvien torjunnasta on huolehdittava tarpeen mukaan puhdistusniitoilla ja nurmen uusimisella. Lohkolle ilmestyvät piharatamot ja kylänurmikat ovat merkkejä ylilaidunnuksesta ja pellon pinnan tiivistymisestä. Varmista, ettei lohkoilla kasva eläimille myrkyllisiä kasveja, joiden riski on suurin rantalaitumilla.

Huolehdi kasvustoista

Riittääkö ala?

Laidunnurmet joutuvat kesän mittaan hyvin erilaiselle rasitukselle kuin rehunurmet. Siemenseokseen kannattaa valita laje-

Joskus haasteena on, ettei tuotantorakennuksen lähettyvillä ole paljoa laidunnukseen sopivia lohkoja. Tällöin tulee koko pel-

Hyvälaatuisella laidunnurmella päästään hyviin tuloksiin.

toala varata ensisijaisesti laidunnukseen ja tehdä säilörehu kauemmilta pelloilta. Mikäli alasta on niukkuutta, kannattaa avoimin mielin pohtia, pystyisikö kuitenkin laiduntamaan lisäaloja. Teiden ylityksiin löytyy ratkaisuja, ojien yli voidaan tehdä kulkusiltoja ja hieman kauemmille lohkoille eläinten kuljetuskujia. Usein myös pellon ulkopuoliset alat ovat käyttökelpoisia.

Suunnittelun avulla saadaan pienetkin alat tehokkaaseen käyttöön. Lohkojakojen mitoittaminen, eläinten siirtojen suunnittelu, juoton ja mahdollisen lisäruokinnan järjestäminen voidaan pohtia valmiiksi jo talvella. Näin kaikki on aloittamista vaille valmista, kun uusi kasvukausi lähtee käyntiin. Suunnittelun tueksi löytyy netin syövereistä monta hyvää laidunnusopasta, ja apua saa aina asiantuntijoilta. ◀ Kirjoittaja toimii luomun erityisasiantuntijana ProAgria Itä-Suomessa.

TEHOA POHJOISEEN LUOMUUN

Pohjoisen Luomupäivät 2022 to–pe 7.–8.4. Kalajoki, Santa’s Resort & Spa Hotel Sani Päivien aiheita: Uuden CAPin vaikutus luomuun • Regeneratiivinen viljely pohjoisessa • Luomun tulevaisuus EU:ssa • Lannoituksen suunnittelu kannattavasti • Uusi luomuasetus • Rikkakasvit, kasvipeite ja uudistava maatalous • Hyvinvointi: optimaalinen suorituskyky ja palautuminen

Lue lisää ja ilmoittaudu viimeistään su 27.3. proagriaoulu.fi/ pohjoisen-luomupaivat-2022 TERVETULOA – VIEDÄÄN YHDESSÄ LUOMUA ETEENPÄIN!

LUOMULEHTI 2 | 2022

51

Kysymyksiä

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi.

Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia.

Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 luomuliitto.fi/tietoa-luomusta

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: luomuliitto.fi/tietoa-luomusta

52

LUOMULEHTI 2 | 2022

Miten monimuotoisuuspelto – niitty soveltuu luomuviljelyyn?

Lasketaanko kasvusto lataavaksi kasvustoksi?

MONIMUOTOISUUSPELTOJA ON mahdollisia hyödyntää luomussa. Yleisempiä luomussa ovat niin riistakuin maisemapellot.

Niitty on siinä mielessä haastava luomussa, koska se ei saa sisältää nurmipalkokasveja, jotka lataavat maata. Sen tähden niitty ei sovellu lataavaksi kasvustoksi.

Kannattaa miettiä niitylle sellainen lohko, joka on rikkakasveista vapaa ja jonka maa on jo köyhtynyt ravinteista eikä sovellu kovinkaan hyvin aktiiviviljelyyn.

Kyseinen lohko kannattaa luomusuunnitelmassa huomioida niin sanotusti viljelykierron ulkopuoliseksi lohkoksi, jolloin niittykasvustoa voi olla useampi vuosi putkeen. Niitty on toki uusittava joka toinen vuosi.

Siemenseos kannattaa valita mahdollisimman monipuoliseksi, ja kasvuston tulee olla riittävän peittävä. Nurmirölli, lampaannata ja jäykkänata riittävänä seoksena tuovat peittävyyttä, kun muista niittykasveista siihen ei juurikaan ole.

Niittykasvustoon tulee kylvää myös kukkivia kasveja. Näin niitystä saa vihersuojan monille pölyttäjille ja muille hyönteisille. Lisäksi hyvin perustettu niitty on myös maisemallisesti kaunista katsottavaa. ◀

Hannele Antila

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Niittykasvustoon tulee kylvää myös kukkivia kasveja.

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 936 0377

SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI Saako muniville luomukanoille antaa virikerehuksi tavanomaista olkea?

Hannele Antila

LUOMUELÄIMILLE SAA käyttää tavanomaista olkea ainoastaan kuivikkeena. Olkea käytetään kuivikkeena joissakin pienemmissä kanaloissa, mutta yleensä kanaloissa käytetään kuivikkeena kutterinpurua.

Luomusääntöjen mukaan kanoille tulee antaa päivittäin karkearehua. Virikerehusta luomusäännöt eivät sano mitään, vaikka sekä virikerehun että karkearehun tarkoitus yksimahaisilla on tarjota eläimille puuhastelua ja jonkin verran myös karkearehun tarjoamaa ravitsemuksellista hyötyä. Tavanomainen olki ei kuitenkaan sovellu luomukanoille viriketai karkearehuksi, vaan kaiken nokittavaksi ja syötäväksi tarkoitetun materiaalin on oltava luomulaatuista. ◀

 Lisää humusta  Parantaa maan rakennetta  Sitoo ravinteita  Tukahduttaa rikkakasvit  Torjuu ankeroisia  Pienentää kasvitautipainetta CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA

VALKOSINAPPI

VIHANNESTENTAIMET LUOMUUN

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN Tiimissä mukana myös:

Hannele Antila

KATSO

Luomuasiantuntija Brita Suokas 044 528 8722

eo: haran esittelyvid m .co rd rfo ga www.

Robocrop TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT

Hannele Antila

Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo 040 964 1518

Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella.

Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri.

Maahantuonti 2ja|myynti: LUOMULEHTI 2022 53 S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Kotipellon viljoista omia myllytuotteita Polvijärveläinen Antti Ahosola jalostaa kotipellon viljoista omassa myllyssä Laulavan Myllärin luomuviljaa.

”

Isä on se laulava mylläri, hän aina lauleskelee, Antti Ahosola kertoo isästään Esa Ahosolasta.

Antti jatkaa isänsä työtä luomuviljelijänä ja myllärinä. Ahosolan tila oli vuoteen 2000 saakka lypsykarjatila. Esa Ahosola siirsi tilan luomutuotantoon vuonna 2008 ja aloitti myllytoiminnan 2011.

– Viljaa tuli sen verran pieniä eriä, ettei ollut järkeä lähteä kuljettamaan niitä Liperin Myllyyn, vaan oli parempi jalostaa ne itse, nuori mylläri kertoo myllytoiminnan alusta.

Kaivoskoneista leikkuupuimurin hyttiin Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2014.

– Olin silloin Kylynlahden kaivoksella töissä. Lähdin sitten opiskelemaan Muuruveden maatalousoppilaitokseen, josta valmistuin maaseutuyrittäjäksi 2016. Myllärin työt olen oppinut isän kanssa työn ohessa, Antti Ahosola kertoo.

Alkuperäiseltä ammatiltaan hän on raskaskonekorjaaja. Ura raskaiden koneiden parissa alkoi Joensuussa John Deeren teh-

Laulavan Myllärin Luomuviljaa -etiketit ovat mainostoimiston käsialaa.

54

LUOMULEHTI 2 | 2022

taalla kokoonpanopuolella. Ennen viljelijäksi ryhtymistä hän ehti palvella myös rauhanturvatehtävissä Kosovossa 2006–2007 ja Tsadissa vuonna 2009.

– Sielläkin olin huoltamassa sotilasajoneuvoja.

Nykyisin hänen työpaikkansa on Tapojärvellä Siilinjärven kaivoksella kaivinkoneiden ja kiviautojen korjaajana. Kotitilan koneetkin monitaitoinen isäntä pystyy huoltamaan ja korjaamaan itse.

Syysvehnä kokeilussa Oman jännityksen tulevan kevään töihin antaa se, miten viime syksynä kylvetty syysvehnä on talvehtinut.

– Viime kesänä syysruis oli ainoa vilja, joka onnistui hyvin. Se sai keväällä hyvää etumatkaa kasvuun eikä kärsinyt kesä–heinäkuun kuivuudesta niin paljon kuin kevätviljat. Niinpä ajattelin kokeilla nyt syysrukiin lisäksi myös syysvehnää, Ahosola kertoo.

Tammikuun loppuun mennessä säät ja olosuhteet syysviljojen suhteen ovat olleet erittäin hyvät.

– Maa ehti routaantua hyvin ennen lumen tuloa, ja lunta on nyt paljon kasvustoja suojaamassa.

Rukiin ja vehnän lisäksi Ahosola viljelee kauraa ja ohraa. Puolet 38 hehtaarin peltoalasta on viljelykierron mukaisesti viherlannoitusalana kahden vuoden jaksoissa.

– Käytin aiemmin lietelantaa, mutta sitten tuli melkoinen rikkaongelma. Pelloille tuli hevonhierakkaa, joka on hankala torjuttava, Ahosola kertoo.

Nykyisin hän käyttää typensitojakasvien lisäksi liha-luujauhoa ja nestemäistä kierrätyslannoitetta.

Ahosolalla ei ole suunnitelmia peltopinta-alan laajentamiseen.

– Lähiseudulla ei ole peltomaata saatavilla. Kaksi vuotta sitten raivasin kolme hehtaaria peltoa metsästä.

Jatkoon vaikuttaa myös EU-tukipolitiikka. Ahosola aikoo säilyttää tilansa luomussa.

– On tärkeää, että vilja on puhdasta ja torjunta-aineetonta, viljelijä korostaa.

Tuoretta kauppaan Ahosolan myllylupa mahdollistaa vain omien viljojen jauhamisen ja myynnin.

– Myllytoiminta on vanhassa navetassa, jossa on käytettynä hankitut koneet: kivimylly suurimoille, vasaramylly jauhojen jauhamiseen ja valssimylly hiutaleille. Pakkaaminen tapahtuu vanhassa maitohuoneessa, joka on remontoitu myllyhuoneeksi ja pakkaamoksi.

Ahosola jauhaa viljaa tarpeen mukaan, yleensä joka toinen viikko.

– Säilytän viljan mahdollisimman pitkään jyvänä. Haluan, että kuluttajat saavat tuoreita jauhoja. Varsinkin kaura- ja ohrajauhot pitää jauhaa ja pakata usein, mylläri korostaa.

Valikoimassa on ruis-, vehnä-, kaura- ja ohrajauhoja, ruis-, kaura-, vehnä ja neljän viljan hiutaleita sekä vehnä- ja ohrasuurimoita. Suosituimpia tuotteita ovat ruis- ja riihiruisjauho sekä kaurahiutaleet.

Antti Ahosolalla on laaja valikoima tuotteita. Jauhojen ja hiutaleiden lisäksi hän valmistaa rikottuja ohrasuurimoita.

– Riihiruisjauhon rukiit savustetaan jyvinä vanhassa savusaunassa, koska riihi paloi 1960-luvulla. Jyviä savustetaan pienet erät kerrallaan. Pari päivää ne saavat siellä ottaa savua, mylläri kertoo.

Koronapandemia ei ole Ahosolan mukaan merkittävästi vaikuttanut jauhojen ja hiutaleiden kysyntään.

– Riihitettyä ruisjauhoa kysytään hieman enemmän. Lisäksi Polvijärven kunta osti 2020 keväällä 300 kiloa kaurahiutaleita etäkoulun vuoksi koululaisten perheille jaettavaksi.

Laulavan Myllärin luomuviljaa myydään Kuopiossa, Lieksassa, Juuassa, Joensuussa, Liperissä ja Polvijärvellä. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2022

55

TEKSTI: ELIISA MALIN KUVA: PASI SALMINEN/ATRIAN KUVA-ARKISTO

Kolumni

Kasvin kumppanuus

K

asvinkumppani on henkilö, jonka kanssa on kasvettu yhdessä. Kasvinkumppani kilpailee huomiosta ja jakaa herkut. Kasvinkumppani auttaa, kun kaadut metsäretkellä, ja heittää merenrannassa päähän kivellä. Kasvinkumppani rankaisee ja rakastaa.

Suomen kielen kutkuttavaa herkkua ovat nämä sanojen pienet erot.

Kasvinkumppanista poistetaan yksi n, ja tuloksena on kasvikumppani. Jos kasvinkumppanuus kirjoitetaankin erikseen, paljastaa se jokaisen maanviljelijän syvimmän ystävyyssuhteen: kasvin kumppanuuden.

Tätä pohtii jokainen maanviljelijä, joko tietoisesti tai tiedostamatta. Kevään lähestyessä on tehtävä päätös kylvettävistä satokasveista ja niiden kumppaneista.

Kasvi ei koskaan kasva luonnossa yksin. Myös kylvetyillä aloilla joukossa on aina muita kasveja, joko tukevina kumppaneina tai kiusaavina rikkoina. Me viljelijät pystymme vaikuttamaan viljelykasvin kasvuympäristöön ja ohjaamaan kasveja oikeanlaiseen seuraan.

Näistä kasvikumppaneista voi olla korvaamatonta hyötyä pellon ekosysteemissä. Ne voivat olla hyötyhyönteisten suosimia mesikasveja ja tarjota niille myös suojaa. Kasvikumppaneiden juuristot muokkaavat maan rakennetta, nostavat ravinteita maan pintakerroksiin, estävät niiden huuhtoutumista ja maan eroosiota. Monimuotoiset kasvustot ovat myös lintujen suojapaikkoja.

Kasvin kumppanuus voi olla myös kemiallista. Termi allelopatia tarkoittaa kasvien tuottamien kemiallisten yhdisteiden vaikutusta toisiin kasveihin ja muihin eliöihin. Vaikutus voi olla kasvua estävä tai edistävä. Siksi viljelijän on tärkeää tutustua satokasvilleen valitsemiinsa seuralaisiin kunnolla; voiko tässä seurassa varttua vahva ja tasapainoinen yksilö, jonka pää elokuussa painuu laadukkaiden jyvien painosta?

Parhaimmillaan kasvikumppanit jatkavat viljelykasvin tekemää työtä. Hyvin valitut kerääjäkasvit odottavat viljelykasvin alla antaen sille tilaa ja aikaa kukoistaa. Kun satokasvin korjuun aika koittaa, alkaa kerääjäkasvin kausi. Se kasvaa, peittää maan ja yhteyttää. Se sitoo hiiltä ilmakehästä ja pitää arvokkaan pintamaan paikoillaan syksyn viiltävissä sateissa.

Kun teette päätöksiä kylvökasveista, muistakaa vastuunne kasvattajina. Valitkaa arvokkaille kasvikumppaneillenne kasvinkumppaneita, jotka varmistavat hyvän sadon ja hoitavat peltomaata tuleville sukupolville. ◀

56

LUOMULEHTI 2 | 2022

Optimistiksi tunnustautuva Eliisa Malin pyrkii pienillä teoilla kohti kannattavaa maataloutta, suuria ympäristöhyötyjä ja parempaa maailmaa niin luomutilallaan Vihdissä kuin suunnittelijana Baltic Sea Action Groupissa.

Luomuliiton kevätkokous 2022

Pohjoisen luomupäivien yhteydessä Aika: 7.4. klo 16–17.30 Paikka: Kalajoki – Santa's Resort & Spa Hotel Sani, Jukupolku 5 Kokoukseen voi osallistua myös verkkoyhteydellä.

ILMOITTAUDU MUKAAN! luomuliitto.fi/ kevatkokous2022

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Kokousmateriaali ja linkki verkkokokoukseen lähetetään osallistujille sähköpostilla.

Lisätiedot: janne.rauhansuu@luomuliitto.fi, 0500 533 408 susann.rannari@luomuliitto.fi, 040 144 6160

Tilaa nyt!

Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat.

Tilaa Luomulehti!

6 numeroa vuodessa

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

hti.fi www.luomule

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 6 | 2019

57

Haluan liittyä luomuyhdistykseen tai Luomuliiton suorajäseneksi.

Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 110 €

Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e.

Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

☐ Kuluttajajäsen 35 € ☐ Kannatusjäsen 110 € yritys tai henkilö

Haluan tilata Luomulehden Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen!

Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata, vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 150 €

Oletko liittynyt luomuvalvontaan 2019–2022 välisenä aikana, ja olitko silloin alle 40-vuotias? ☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2022 jäsenyyden ilmaiseksi! ☐ En

Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhteisöjäsenet sekä Österbottens-jäsenet) ☐ Kestotilaus 70 € ☐ Yhden vuoden tilaus 76 € ☐ Opiskelijatilaus 40 € ☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja 20 € ☐ Muu**

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla. **Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä. le h ti

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

Puhelinnumero: Luomuliiton rekistereitä koskeva tietosuojaseloste löytyy osoitteesta luomuliitto.fi 58 LUOMULEHTI 2 | 2022

2/2022

Seuraavassa numerossa:

Satelliittikuvista apua viljelyyn

Pysyvä penkkiviljely nosteessa

Noora Mantere

Eläimelle stressitön loppu kotitilalla

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Janne Rauhansuu janne.rauhansuu@luomuliitto.fi 0500 533 408 TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404 TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi TILAUS- JA JÄSENYYSASIAT luomuliitto@luomuliitto.fi 040 144 6160

PUHEENJOHTAJA Janne Rauhansuu 0500 533 408

TAITTO Eve Sillanpää eve@evesillanpaa.fi 044 515 6900

TOIMINNANJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

PAINO Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 1455 0660 Aikakausmedia ry:n jäsen

LUOMULEHTI 2 | 2022

59

UUTUUS! YaraSunaTM orgaaniset kierrätyslannoitteet YaraSuna™ BIO Plus 10-4-1 ja YaraSuna™ 9-4-2 ovat Suomessa valmistettuja orgaanisia kierrätyslannoitteita.

Ne soveltuvat käytettäväksi luonnonmukaisessa viljelyssä tai osana perinteistä viljelyä. YaraSunaTM BIO Plus 10-4-1 tehoa on parannettu aktivointiaineella.

Miksi valita YaraSuna-lannoite?

• Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia.

• Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raakaaineet ja tiukat tuotantovaatimukset.

• Tuote on helppo levittää tavallisilla levittimillä ja kylvölannoittimilla.

• Säilyy hyvin 800 kg suursäkeissä oikeaoppisesti varastoituina.

Kierrätettävä pakkaus

Turvalliset raaka-aineet

YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään viljelijöille ja metsänomistajille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja viljelykasvien sekä puiden kasvun ja terveyden edistämiseksi.

YaraSuna™ BIO Plus 10-4-1 on myynnissä Hankkijalla ja YaraSuna™ 9-4-2 Suomen Maataloustukun sekä Valmakaupan kautta.

Lisätietoa kierrätyslannoitteista: yara.fi/yarasuna yara.fi/luomu

Ota yhteyttä: yara.fi/yhteystiedot