Luomulehti 1/2020 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 1/2020

10,00 €

Juuristovyöhykkeellä – hiilensidontaa ja kasvinterveyttä ▷ 34

Valmistautuminen kevään 2020 luomutukihakuun

www.luomulehti.fi

▷ 50

Minustako luomuviljelijä? Asiantuntijoiden vinkit luomuun siirtyville tiloille ▷ 10

Uudistettu Root Stopper ™ kultivaattori Pysäyttää kestorikat nostamalla niiden juuret pellon pinnalle kuivumaan Suomalaisten luomuviljelijöiden kanssa yhteistyössä kehitetty rikkatorjunnan ykkönen on nyt vieläkin parempi! Uudistetuilla malleilla: ● Suurempi ajonopeus ● Puhtaampi erottelutulos ● Järeämpi rakenne ● Useita eri terävaihtoehtoja

Hyödynnä mahtava alkuvuoden kampanjatarjous! Esim. Root Stopper 2.8m alkaen 17 400€ + alv Root Stopper 3.6m kysy tarjous! Myös 60kk rahoitus ilman käsirahaa! Voimassa 30.3.2020 asti

Tiustech Oy

Kysy lisää! 045 130 6822 info@tiustech.com

Aidosti suomalaista tekoa

www.tiustech.com

Varmat valinnat! Ebena-rehuvirna Jögeva4-valkoapila Retu-apilanurmi Pihvilaidunseos® Lammasnurmiseos

www.naturcom.fi

Luomusta on moneksi

uomuelintarvikkeiden myynti on kasvanut viime vuodet nopeasti vähittäiskaupassa. Kasvu on pysyvää ja trendinomaista. Se tarkoittaa, että ihmisten ajattelussa on tapahtunut pysyviä muutoksia. Valinnat tehdään tietoisesti. Niissä on oleellista ekologisuus sekä tuotantotavan hyväksyttävyys. Pysyvä ajattelutavan muutos vaikuttaa myös muuhun kysyntään kuin elintarvikkeiden kauppaan. Luomulainsäädäntö koskee ensisijassa elintarvikkeita. Kotimaista sertifiointia ei ole tarjolla muille kuin maatalous-, keruu- ja kotieläintuotteille. Kysyntä kasvaa voimakkaasti kosmetiikassa, ja sille alalle on jo syntynyt kotimaista yrittäjyyttä. Samoin kysyntää on tekstiileissä, matkailussa elämyksineen ja jopa golfkenttiä on suunniteltu siirrettävän luomuun. Myös metsä ja puutuotteet kiinnostavat. Tarvitaanko lainsäädäntöä ja kotimaista sertifiointia muulle luomutuotannolle? Jos muussa tuotannossa käytetään maatalousperäisiä, kotieläinperäisiä tai keräilyalueilta kerättyjä luomuraaka-aineita, niihin sovelletaan jo nyt voimassa olevaa lainsäädäntöä. Markkina-alueena Suomi on niin pieni, ettei omaa sertifiointia edellä mainituille uusille aloille ole viisasta lähteä rakentamaan. Myös näiden uusien alojen markkinat ovat usein jopa globaaleja. Silloin kannattaa tukeutua jo olemassa oleviin kansainvälisiin standardeihin ja jo olemassa oleviin sertifiointilaitoksiin. Tärkeää tässä on, voimmeko ja pitääkö meidän vaikuttaa noiden standardien sisältöön, jotta ne soveltuisivat myös meille. Maatalousalan luomulainsäädäntöön voimme vaikuttaa EU:n lainsäädäntömekanismin kautta, mutta miten se tapahtuu yksityisiin sertifikaatteihin nähden? Isot uskottavat kansainväliset sertifiointilaitokset seuraavat oman alansa kehitystä tarkkaan ja myös alansa trendien muutoksia. Sertifioijan ideaan kuuluu palvella asiakkaitaan. Silloin on luonnollista, että ainakin isot toimijat voivat saada äänensä kuuluviin sertifikaatteja säädettäessä. Ongelmia syntyy helposti silloin, kun Suomeen syntyy uusia toimialoja ja uusia pieniä toimijoita. Pienille yrityksille kansainväliset sertifioinnit ovat kalliita ja joskus myös jäykkiä ja soveltuvat huonosti Suomen oloihin. On hienoa, että luomu laajenee uusille aloille. Kannustan rohkeasti muusta luomutuotannosta innostuneita kokeilemaan ja luomaan uutta. Yrittäjä kyllä kykenee sopeutumaan lainsäädäntöön, standardeihin ja sertifikaatteihin, kun on luova ja joustava. Myös lainsäädäntö muuttuu ja ottaa huomioon muuttuvat olosuhteet, ja sama pätee standardeihin sekä sertifikaatteihin. ◀

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 1 | 2020

Tässä numerossa: PÄÄKIRJOITUS: Luomusta on moneksi Heikkilän Juustola luopui lehmistä ja vaihtoi luomuun KANNESSA: Minustako luomuviljelijä? Talous esillä Luomumaitoseminaarissa Luomueläimet terveiksi ja dokumentointi kuntoon Laajamittainen siirtyminen luomuun edellyttää kunnianhimoista maatalouspolitiikkaa

24 monipuolisesti 27 Hernettä lautaselle 30 Kumppanuusmaataloudella suuret tuotot pieneltä alalta 32 Luomukasvisten viljelykoulutukset kiinnostivat Juuristovyöhykkeellä 34 KANNESSA: – hiilensidontaa ja kasvinterveyttä yhdessä 37 Luomu näkyville Farmarissa kohti 40 Biokaasuntuotannolla ravinne- ja energiaomavaraisuutta kasvinviljelyalueilla

42 Kunnianhimoista ravinteidenkierrätystä Kiteellä Valmistautuminen 50 KANNESSA: kevään 2020 luomutukihakuun – osa 2

Luomuvasikoille kaivataan loppukasvatuspaikkoja

Viron luomu 30 vuotta – tiikerinloikka ohi Suomen

Kannen kuva: Johanna Ratia

Luomuvasikoille kaivataan loppukasvatuspaikkoja

24 30

Kumppanuusmaataloudella suuret tuotot pieneltä alalta Titta Jämsä

Luomueläimet terveiksi ja dokumentointi kuntoon

Thomas Snellman

3 8 10 14 16 22

Palstat

6 20

Alkupalat Edunvalvontaa luomutuottajan asialla

38 Ulkomailta 44 På svenska 46 Yhdistyksistä 48 Palveluksessanne 52 Kysymyksiä 56 Pakina

Seuraava Luomulehti ilmestyy 13.3.

LUOMULEHTI 1 | 2020

Ella Karttunen / Pro Luomu

TOIMITTANUT: NOORA MANTERE

Luomumaidon käyttö kouluissa ja päiväkodeissa tuplaantui LUOMUMAITOA JUOTIIN Suomen kouluissa ja päiväkodeissa 2,97 miljoonaa litraa lukuvuonna 2018–2019. Se oli noin kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Tiedot ilmenevät Ruokaviraston koulujakelutukea koskevista tilastoista. Luomumaidon käyttö suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa alkoi lisääntyä syksyllä 2017, kun sille alettiin maksaa korotettua koulujakelutukea. Se on EU:n täysin rahoittamaa tukea. Koulujakelutukea myönnetään vain rasvattomalle maidolle tai piimälle sekä jogurtille, viilille, rahkalle ja juustolle. Lisäksi tuen piirin kuuluu useita kasviksia ja marjoja, kuten lanttu, porkkana, tomaatti ja herukat, sekä kevätlukukaudella myös tuontihedelmiä, kuten appelsiini ja banaani.

LUOMULEHTI 1 | 2020

Maantieteellisesti luomumaitoa myydään ympäri Suomea. Valion kategoriapäällikkö Mirva Tollet arvioi, että luomumaidon käytön kasvuvauhti ei voi jatkossa olla yhtä kova kuin aiemmin, koska luomun käyttäjiksi siirtyi viime lukuvuodella monia isoja toimijoita. Hänen mukaansa luomumaitoa riittää jatkossakin kaikille halukkaille kouluille ja päiväkodeille. – Ainakaan toistaiseksi luomumaidon riittävyys ei ole tullut haasteeksi. Koko koulujakelutukea ajatellen haasteena on, että sitä saa vain rasvattomalle maidolle; monissa kunnissa haluttaisiin tarjota kevytmaitoa, jos se sopii paremmin paikallisiin makutottumuksiin, Tollet toteaa. ◀

Koulujakelutuotettua maitoa käytettiin 15,39 milj. litraa lukuvuonna 2018–2019

Luomumaito 19 %

Tavanomainen maito 81 %

Lähde: Ruokavirasto

UUDET OHJEET LUOMUKERUUALUEISTA JA -TUOTTEISTA METSISTÄ JA järvistä saadut luonnonantimet eivät automaattisesti ole luomua. Luomuna saa markkinoida vain tarkastetuilta ja valvontaan liitetyiltä keruualueilta valvotusti kerättyjä luonnonvaraisia kasveja tai niiden osia. Keruutuotteet, kuten metsämarjat, sienet ja luonnonyrtit, ovat luomutuotteita ainoastaan silloin kun ne on kerätty erikseen hyväksytyiltä keruualueilta. Metsänomistajat voivat helposti ja maksutta tehdä sopimuksen selvittäjän kanssa metsätilansa liittämisestä luomukeruualueeseen Metsään.fi -palvelussa. Siinä vaiheessa, kun metsätiloja on lähiseudulla riittävästi, selvittäjä lähtee tekemään tätä työtä ja liittämään alueita valvontaan. Jos metsänomistaja haluaa itse ryhtyä keräämään esimerkiksi marjoja, sieniä tai mahlaa ja myymään tuotteita luomuna, hänen on ilmoittauduttava ELY-keskuksen luomukeruutuotannon valvontaan. Metsänomistajat voivat hoitaa metsiään parhaaksi katsomallaan tavalla. Luomukeruualueilla voi käyttää juurikäävän torjunnassa harmaaorvakkaliuosta ja metsää voi lannoittaa puun tuhkalla. Ainoastaan luomussa kiellettyjen torjunta-aineiden ja lannoituksen käytöstä tulee ilmoittaa etukäteen Metsään.fi-palvelussa. ◀ Ohjeet sertifiointiin löytyvät Ruokaviraston verkkosivuilta: www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/luomutuotteet/ luomukeruutuotteet-luomukeruualueilta.

Oletko siirtynyt luomuvalvontaan 2017–2020 välisenä aikana ja olitko silloin alle 40-vuotias? Siinä tapauksessa olet oikeutettu ilmaiseen tuottajajäsenyyteen ja Luomulehteen vuonna 2020! Liity jäseneksi osoitteessa www.luomuliitto.fi/jarjesto/liity-jaseneksi

Uusi hanke suomalaisen regeneratiivisen luomuviljelyn kehittämiseksi LUOMULIITTO KÄYNNISTÄÄ hankekumppanina Luomuinstituutin, Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston sekä luomuviljelijöiden kanssa Luomu 2.0 -nimisen hankkeen. Sen tavoitteena on koota, tuottaa ja välittää tietoa regeneratiivisesta eli uudistavasta luomuviljelystä pohjoisissa olosuhteissa. Luomulehdessä ja Luomupäivillä kuullaan hankkeen puitteissa regeneratiivisen luomuviljelyn teemoista, kuten ympärivuotisesta kasvipeitteisyydestä, monilajisista kasvustoista ja minimimuokkausmenetelmistä sekä näiden vaikutuksista maan kasvukuntoon, hiilivaroihin, kasvintuhoojien esiintymiseen, monimuotoisuuteen sekä ilmastoon ja vesistöihin. ◀

Australian päätös keventää GMO-sääntelyä vaarantaa paikallisen luomutuotannon AUSTRALIAN PARLAMENTTI on hyväksynyt hallituksen ehdotuksen höllentää geeniteknologiaa koskevia säännöksiä. Uuden lainsäädännön myötä muun muassa niin sanotun geenisaksimenetelmän avulla tuotetut organismit eivät enää vaadi erityistä lupaa edellyttäen, että organismiin ei tuoda perimää sen ulkopuolelta. Australian luomujärjestö NASAA pelkää päätöksellä olevan dramaattisia vaikutuksia luomutuotantoon. Järjestön puheenjohtaja Glenn Schaube kommentoi, että pian kuluttajia ei välttämättä pystytä vakuuttamaan siitä, että tuotanto on GMOvapaata ja täyttää luomu- tai biodynaamiset standardit. Tällä olisi hänen mukaansa myös merkittäviä vaikutuksia GMO-vapaiden luomuelintarvikkeiden vientiin. – Lakimuutoksen myötä riski GMO-aineksen leviämisestä luomutuotantoon kasvaa. Tarvitaan riittävää säätelyä ja valvontaa, jotta luomu ja GMO voidaan pitää erillään toisistaan, järjestö esitti tiedotteessaan. ◀

Etuuden arvo on 100 €, ja se koskee vain uusia jäsenyyksiä.

LUOMULEHTI 1 | 2020

TEKSTI JA KUVAT: MINNA NURRO

Heikkilän Juustolan tuotteet ovat nyt luomua.

Vuosikymmenen vaihtuminen toi pälkäneläisen Heikkilän Juustolan toimintaan ison muutoksen. Maitotilan yhteyteen vuonna 1995 perustettu pienjuustola luopui lehmistä ja keskittyy nyt luomujuustojen tuotekehitykseen, valmistukseen ja markkinointiin.

Heikkilän Juustola luopui lehmistä ja vaihtoi luomuun

rittäjäpari Annika Heikkilä ja Pekka Moisio on luotsannut Laitikkalan makukylässä sijaitsevaa pienjuustolaa vuodesta 2010 lähtien. Sitä ennen ohjaksissa olivat Annikan vanhemmat. Tavanomaista maitoa tuottaneella tilalla oli viime marraskuuhun asti noin 20 lypsävää, ja juustonvalmistuksen lisäksi maitoa myytiin meijerille. Pitkään hauduteltu ajatus luopua omista lehmistä ja keskittyä luomumaidon jatkojalostukseen kypsyi päätökseksi viime vuoden keväällä. Päätökseen vaikuttivat sekä raaka-aineen riittävyyskysymykset että oman jaksamisen turvaaminen. – Juustojen kysyntä alkoi kasvaa sen verran, että oman navetan raaka-aine ei enää tahtonut riittää. Maidontuotannon laajentaminen olisi vaatinut isoja investointeja, mutta se ei innostanut, koska koko 2010luku on ollut alkutuotannon syvää sukeltamista, Pekka Moisio taustoittaa. Heikkilän Juustola on käyttänyt viime vuosina juustonvalmistukseen 100 000– 120 000 litraa maitoa vuodessa.

LUOMULEHTI 1 | 2020

Luomu valittiin kilpailuvaltiksi Suomessa toimii noin 60 juustolaa, joista noin 2/3 on pienjuustoloita. Heikkilän Juustolan tuotteiden tuotekehityksestä ja valmistuksesta vastaava Annika Heikkilä huomauttaa, että valtaosalla pienjuustoloista on sama toimintamalli kuin heillä nyt. – Alkutuotantoa ja juustonvalmistusta pitäisi koko ajan kehittää, ja kun teki kaiken itse, jokin osa-alue kärsi jatkuvasti. Nyt esimerkiksi tuotekehitykseen ja markkinointiin on paremmin aikaa ja jaksamista: tekeminen on tehokkaampaa ja järkevämpää, hän pohtii. Luomun Heikkilä ja Moisio valitsivat, koska arvioivat sen hyväksi kilpailuvaltiksi käsin tehdyille artesaanijuustoilleen. – Luomu antaa herkuttelutuotteille lisäarvoa, ja hintajousto on suurempi. Etenkin Helsingissä luomua arvostetaan, ja sieltä löytyy myös maksukykyisiä asiakkaita, yrittäjäpari analysoi. Luomuvalvonta ei kismitä Heikkilän Juustola valmistaa tuorejuustoja ja kypsytettyjä juustoja sekä jogurttia ja pii-

mää. Kaikki tuotteet ovat tästä talvesta lähtien luomua. Raaka-ainehankinnassa tehdään yhteistyötä Arlan kanssa. Yrittäjäparin mielestä luomuvalvontaan liittyminen on sujunut juohevasti, eikä heillä ole kielteistä sanottavaa luomubyrokratiasta. Juustolan alkutarkastus oli loppuvuodesta, ja ainoa petrattava asia koski luomutunnuksen oikeaoppista asettelua tuote-etiketteihin. Siinäkin valvontaviranomaiset neuvoivat.

Lehmät lähtivät, mutta navettakissa Börje partioi yhä reviirillään.

kunnalla useita. Juustot löytyvät myös Eggspressin valikoimasta. Lisäksi Heikkilän Juustola toimittaa kerran viikossa luomumaitoa suoraan helsinkiläisille laatukahviloille. Moisio esitteli tätä Suomessa ainutlaatuista toimintamallia viime syksynä Luomuelintarvikepäivän innovaatiokilpailussa. – Asiakkaina on noin 20 kahvilaa, joiden baristat arvostavat maidon makua ja sitä, että se on vähemmän käsiteltyä kuin meijerimaito. Ilmatiiviin pakkauksen ansiosta maitomme säilyy silti hyvin, hän kertoo.

– Kirjanpitoa luomuvalmistus tietysti lisää paljon, mutta kun on täytellyt pitkään maatalous- ja investointitukilomakkeita ja vastaavia, niin esimerkiksi luomusuunnitelman teko oli aika helppoa, Heikkilä toteaa.

Heikkilän Juustolan yrittäjät Annika Heikkilä ja Pekka Moisio päättivät keskittyä luomujuustojen tuotekehitykseen ja markkinointiin. Uusia lanseerauksia on kehitteillä, mutta niistä ei vielä hiiskuta.

Laatua hinnan kustannuksella Heikkilän Juustola valmistaa premiumjuustoja, joita ostetaan herkutteluun. Ihan perusmarketeista niitä ei siksi saa. Juustoja on myynnissä Helsingissä ja Tampereella esimerkiksi Food Market Herkuissa ja kauppahalleissa, ja tänä vuonna tavoitteena on saada ne myyntiin myös Turkuun. Pälkäneellä juustoja saa paikallisista kaupoista ja tilamyymälöistä, joita on paikka-

novarbo.fi

Tavoitteena kohtuullinen kasvu Heikkilän Juustolan uuden toimintamallin tavoitteena on kasvattaa yrityksen liiketoimintaa, mutta ei rajattomasti. – Tavoitteena on toimeentulo, mutta ei välttämättä rikastuminen, Moisio muotoilee. Tuotekehityksen lisäksi aiempaa enemmän huomiota on tarkoitus kiinnittää markkinointiin. Juustolan tärkein markkinointikanava on nykyajan puskaradio eli sosiaalinen media. Yrittäjäpari pitää yllä sometilejä Facebookissa ja Instagramissa omin voimin. – Meidän somenäkyvyys on poikkeuksellisen hyvä, ja seuraajien sitoutumisaste korkea, useita kymmeniä prosentteja, he iloitsevat. Periaatteessa myös vientimarkkinat kiinnostavat, mutta käytännössä sitä ei nähdä kovin realistisena mahdollisuutena. – Jos lähtee tekemään vientiä, volyymin pitäisi olla jotain ihan muuta kuin 100 000 litraa vuodessa, Moisio arvioi. ◀

Kysy lisää: Mika Nurminen p. 040 137 9858

mika.nurminen@novarbo.fi

LUOMULEHTI 1 | 2020

Kaija Hinkkanen

TEKSTI: KAIJA HINKKANEN JA PIRKKO TUOMINEN

Luomulehden arkisto

Minustako luomuviljelijä?

Tuotantotavan muuttaminen on tilalle iso päätös, jota tehdessä on tärkeää tiedostaa, miksi muutoksen haluaa tehdä ja mitä sillä tavoittelee. Tämän jälkeen on helpompi suunnitella, mitä käytännön asioita on otettava huomioon ja mikä on tavoiteltu tuotanto luomuvaiheessa.

LUOMULEHTI 1 | 2020

iinnostus luomutuotantoon on lisääntynyt tasaisesti. Tiettyä kaavaa luomuun siirtymiseen ei ole – osa pohtii asiaa useita vuosia, joku tekee ratkaisun nopealla aikataululla. Yhä useammin valmistelut aloitetaan hyvissä ajoin ja luomuperuskurssi käydään selkeästi ennen luomuun siirtymistä. Ainakaan toistaiseksi luomuperuskurssi ei vanhene. Luomutuotantoon siirtyminen Kasvitila voi siirtää lohkot luomuun kahdessa vaiheessa – toisena vuonna on viimeistenkin peruslohkojen lähdettävä siirtymään. Luomuun siirtymisen jaksotus ja siitä saatava hyöty on syytä harkita tapauskohtaisesti. Käytännössä jaksotuksen myötä syntyy usein rinnakkaisviljelytilanne, eli samaa kasvilajia viljellään eri tuotantovaiheessa. Näissä tilanteissa kirjanpito ja varastointi ovat luomutarkastusten painopisteinä.

Paperitöitä ja päätöksiä Yleisin – ja suositeltavinkin – toimintatapa on, että kaikki siirtymiseen liittyvät paperit palautetaan omaan ELY-keskukseen samalla kertaa: luomusuunnitelma, kiertosuunnitelma, valvontaan liittymispaperit, luomusitoumus- ja mahdolliset poikkeuslupahakemukset. Uuden viljelijän on hakeuduttava luomuvalvontaan viimeistään 30.4., jos tekee luomusitoumuksen tänä vuonna. Ensimmäisen vuoden osalta iso päätös on alustavan viljelykierron suunnittelu. Järkevää on hyödyntää siirtymävaihe ja panostaa sen aikana maata parantavien kasvien viljelyyn. Talouden näkökulmasta ja oman lisäysaineiston saamiseksi osalla lohkoista viljellään yleensä myös siirtymävaihevuosina niin sanottuja puimurikasveja. Kotieläintilalla toki keskipisteessä on rehunsaannin varmistaminen. Kokemuksen karttuessa kiertosuunnitelmaa usein päivitetään, ja se joustaa markki-

Mieti tavoitteet luomuviljelylle.

•

Hanki tietoa päätösten tueksi.

•

Mieti tavoitekierto ja suunnittele ensimmäisen vuoden viljely hyvissä ajoin.

•

Jos olet varma siirtymisestä, paperit kannattaa jättää omaan ELY-keskukseen heti kun ne ovat valmiit – myöhemmin keväällä asiat ruuhkautuvat ja päätöstä esimerkiksi tavanomaisen siemenen poikkeusluvalle joutuu odottamaan pidempään.

•

Ota huomioon maan viljavuus ja vesitalous – tärkeää aina, mutta korostuu luomuviljelyssä. Esimerkiksi täydennyslannoitukselle ei jää katetta, jos perusasiat eivät ole kunnossa

•

Hankkiudu puheisiin muiden luomuviljelijöiden kanssa – varsinkin koneyhteistyö vaikuttaa merkittävästi kannattavuuteen Byrokratiaa on turha pelätä – apuja on saatavilla alkuun, ja luomun tuoma lisä toimistotöihin ei ole suuri kasvinviljelytilalla, josta vilja lähtee rekoilla eteenpäin.

•

Aina kun tulee mieleen, voikohan näin tehdä tai onko tämä luomussa sallittua, varmista asia etukäteen. Varsinkin keväällä, jos esimerkiksi kylvösiemen loppuu, kannattaa istahtaa alas ja varmistaa, että uusi hankittava siemen on luomusiementä. Tai jos kyseessä on tavanomainen siemen, sen käytölle on oltava lupa.

•

Hyödynnä Neuvo 2020 -palvelu: lähes kaikki luomutuotantoon siirtymiseen liittyvät paperityöt voidaan tehdä sen puitteissa. Luomukurssilla asiat käydään läpi enemmän yleisellä tasolla, neuvontapalvelu mahdollistaa siirtymisen pohdinnat tilatasolla niin tuotannon kuin talouden näkökulmasta.

Siirtymävaiheen aikana kannattaa panostaa maata parantavien kasvien viljelyyn.

noiden, sään ynnä muun mukaan. Toisena siirtymävaihevuonna voi jo saada tuotteesta – esimerkiksi härkäpavusta – lisähintaa. Riittävätkö ravinteet? Jos maan kasvukunto ei ole erityisen hyvällä tolalla, kannattaa harkita (kohtuullista) lannoitteiden käyttöä myös siirtymävaiheessa. Näin saadaan varjostavamman kasvuston ansiosta kilpailua rikkakasveille, ja samalla varmistetaan sadon laatukriteereiden täyttyminen. Nykyisin täydennyslannoitukseen on tarjolla lukuisia eri vaihtoehtoja. Tärkeintä on varmistaa, että kyseinen tuote todella on luomuhyväksytty! Peltojen peruskuntoon kannattaa panostaa ja käyttää luomuun soveltuvia maanparannusaineita niitä tarvitsevilla lohkoilla. Samoin ojitukset on laitettava kuntoon, mikäli niissä havaitaan puutteita. Siementuotanto jo siirtymävaiheen mahdollisuutena Siirtymävaiheessa on mahdollisuus tehdä sertifioidun luomusiemenen tuotantosopimus. Näin saadaan siirtymävaiheen tuotteelle ”luomulisää”.

Tavanomaisen lisäysaineiston poikkeuslupakäytäntö kiristyy, ja luomusiementuotantoa kaivataan lisää. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä luomusiementä pakkaaviin yrityksiin. ▷▷

Kaija Hinkkanen

•

Kaija Hinkkanen

Kasvintuotannon tarkastuslista

Maan kasvukunnon merkitys korostuu luomuviljelyssä.

LUOMULEHTI 1 | 2020

Eläimetkin luomuun? Eläinten siirtäminen luomuun on aina astetta haastavampaa kuin peltojen. Etukäteissuunnitteluun on varattava aikaa, jotta siirtyminen on hallittua. Onnistunut luomueläintuotanto edellyttää, että toimija on vilpittömän kiinnostunut eläinten hoitamisesta luomumenetelmin ja valmis etsimään omat käytännön toimintamallinsa. Tuotantosuuntien välillä on isoja eroja siinä, paljonko luomutuotanto eroaa tavanomaisesta. Emolehmä- ja lammastuotantoon luomu ei tuo juurikaan uutta, mutta maidontuotannossa ja yksimahaisten hoidossa eroja ja haasteita on enemmän. Keskiössä rehunsaannin varmistaminen Tärkeintä on luomuun siirtymistä harkittaessa varmistaa eläinten riittävä rehunsaanti kaikissa tilanteissa, myös katovuosina. Kun pellot ovat jo luomussa, voi kohtalaisen hyvin arvioida, mihin asti omien peltojen tuotanto normaalisti riittää. Mutta mikäli siirretäänkin pellot ja eläimet yhtä aikaa luomuun, arviointi voi olla astetta vaikeampaa. Jos lisärehulle on tarvetta säännöllisesti, kannattaa lähialueen luomukasvintuottajien kanssa tehdä rehuntuotantosopimuksia. Luomuväkirehun osalta on mahdollista hankkia täydennystä vapailta markkinoilta, mutta karkearehun saantiin sieltä ei voi luottaa.

LUOMULEHTI 1 | 2020

Tuotantosuuntien välillä on isoja eroja siinä, paljonko luomutuotanto eroaa tavanomaisesta. Emolehmäja lammastuotantoon luomu ei tuo juurikaan uutta, mutta maidontuotannossa ja yksimahaisten hoidossa eroja ja haasteita on enemmän.

Luomulehden arkisto

Eläinsuojiin voi tarvita muutoksia Seuraavaksi tulee varmistaa, että eläinsuojat täyttävät luomuehdot. Mikäli muutoksia täytyy tehdä, esimerkiksi lisätä valoaukkoja, on ne saatava valmiiksi ennen valvontaan ilmoittautumista. Sisätiloista eläinten käytössä olevaksi lasketaan vain se, mihin ne pääsevät vapaasti kulkemaan ja seisomaan. Tämä ala määrittää, paljonko enintään eläimiä voi kussakin osastossa pitää ja ratkaisee, voidaanko jatkaa entisellä pääluvulla. Eläinlajikohtaisesti tuotantoehdoissa on muitakin vaatimuksia eläinsuojille, jotka on aina tarkistettava. Kun tiedetään, paljonko eläimiä eläinsuojissa voi luomuna pitää, pystytään laskemaan, täyttyykö kyseisellä eläinmäärällä luomusitoumuksen eläintiheysvaatimus eli 0,3 eläinyksikköä sitoumushehtaaria kohden. Mikäli suunnitteilla on isompi laajennus, kannattaa lisäeläinten hankkimista harkita ennen luomuvalvontaan ilmoittautumis-

ta. Valvonnassa ollessa voidaan tavanomaisia eläimiä hankkia varsin rajoitetusti, eikä aina ole tarjolla juuri sellaisia luomueläimiä kuin itse haluaisi. Erityisesti lihaeläinten loppukasvatusta harkittaessa, on ennakkoon selvitettävä, miten eläinliikenne saadaan toimimaan siten, että uusia luomukasvatuseriä löytyy tarpeen mukaan. Tuotteiden markkinat selville Ennen lopullista päätöstä luomuun siirtymisestä on viisainta vielä luoda katse markkinatilanteeseen. Onko tuotteet mahdollista saada myytyä luomuna ja miten? Saako tuotteista lisähintaa? Erityisen tärkeää tämä on maidontuotannon osalta. Luomumaidontuotannon kannattava toteutus edellyttää, että siitä saadaan luomukorvauksen lisäksi lisähinta ostajalta. Jos kaikki palaset tuntuvat olevan kohdallaan ja eläinten luomuun siirtäminen ajankohtaista, laaditaan kirjallinen suunnitelma eläinten luomuhoidosta. Samalla kirjataan tiedot ja piirustukset rakennuksis-

Eläintuotannon tarkastuslista Tuntuuko luomu omalta: • Oletko valmis luomaan omat toimintamallit? •

Oletko valmis kirjaamaan asioita muistiin?

•

Kiinnostaako asioiden selvittely?

•

Oletko käynyt luomukotieläintuotannon peruskurssin?

Varmista rehunsaanti: • Mihin omien peltojen sato riittää normaalivuonna / katovuonna? •

Onko rehuntuotantoyhteistyöstä kiinnostuneita tiloja?

•

Mitä voit ostaa vapailta markkinoilta?

Luomulehden arkisto

Tarkista kelpaavatko rakennukset: • Riittääkö eläinsuojan sisäpinta-ala?

ta sekä mahdollisista peltojen ulkopuolisista laidunaloista, joille haetaan siirtymävaiheen lyhennys. Lopulta ilmoittaudutaan luomuvalvontaan eläinten osalta palauttamalla luomuvalvontalomake 1 ja täydennyslomake 1d liitteineen ELY-keskukseen. Tämä ilmoittautuminen pitää tehdä viimeistään 30.4., jos tarkoitus on hakea samana keväänä päätukihaun yhteydessä luomueläinsitoumusta. Muista, että sitoumuksen teko edellyttää kahden päivän luomukotieläinkoulutusta. Eläintuotannon luomupohdintoihin voi ja kannattaa käyttää avuksi Neuvo 2020 -neuvontaa. Tällöin voidaan jo heti alkuvaiheessa varmistua, että toiminta lähtee oikeille urille. ◀

•

Onko tarpeeksi valoaukkoja?

•

Täyttyvätkö muut eläinlajin luomuvaatimukset suojissa?

Pohdi eläinliikennettä • Onko tuotannon laajuus tavoitteessasi? •

Mistä saat uudistuseläimet?

•

Mistä saat luomueläimet loppukasvatukseen?

•

Täyttyykö eläintiheysvaatimus, jos olet hakemassa kotieläinsitoumusta?

Selvitä tuotteiden markkinat. Ilmoittaudu luomuvalvontaan ja hae sitoumusta: • Tee ilmoitus ELY-keskukseen viimeistään 30.4., jos aiot hakea luomusitoumusta. •

Ilmoitukseen tarvitaan luomueläinten hoitosuunnitelma liitteineen.

•

Hae luomueläinsitoumusta päätukihaun yhteydessä, muista liitteeksi luomueläinkurssitodistus.

Kirjoittajista Hinkkanen toimii luonnonmukaisen kasvintuotannon asiantuntijana ProAgria EteläSuomessa ja Tuominen luomun erityisasiantuntijana ProAgria Itä-Suomessa.

LUOMULEHTI 1 | 2020

TEKSTI JA KUVAT: TIINA PELTONEN

Talous esillä Luomumaitoseminaarissa Marraskuun lopulla suurin osa Etelä-Pohjanmaan luomumaidontuottajista kokoontui kaksipäiväiseen seminaariin Lappajärven Kivitippuun.

Lehmät ulkoilemassa kirjoittajan tilalla Lehtimäellä.

LUOMULEHTI 11|| 2020

eminaari järjestettiin osana ProAgria Etelä-Pohjanmaan vetämää Luomumaidontuotannon kehittämishanketta.

Trendit, talous ja tehokkuus Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari toi tilaisuuteen tervehdyksen videon välityksellä ja muistutti ammattiylpeyden tärkeydestä, koska suomalaiset luomutuottajat tuottavat maailman puhtainta ruokaa. Trendit, talous ja tehokkuus olivat vahvasti esillä luomumaidontuotannon tulevaisuutta peilaavan seminaarin esityksissä. Luomuliitto oli mukana luennoilla asiantuntija Jaana Elon ja toiminnanjohtaja Susann Rännärin toimesta. Elo painotti, että luomumaidontuottajat ratsastavat aallonharjalla vastaamassa tulevaisuuden ruokatrendeihin, vaikka maito onkin mediassa saanut hyvin negatiivisen sävyn. Luomu, ekologisuus, vastuullisuus ja lähiruoka ovat päivän sanoja. Luomumaitotiloja kannustettiin myös liittämään metsä-

tilansa luomukeruualueiksi. Suomalaisissa luomumaitotiloissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Luomutilojen tuotantokustannusvertailu Maitoyrittäjät ry:n Henna Mero esitteli EDF-tilojen luomumaidontuotannon kannattavuuslukuja Suomesta ja Euroopasta. European Dairy Farmers on toimintaansa kehittäville maitotilayrittäjille suunnattu kerho, joka toimii kokemusten ja osaamisen vaihdossa kansainvälisellä tasolla viljelijältä viljelijälle. EDF on puolueeton ja itsenäinen sekä poliittisesti sitoutumaton. Mukana on noin 450 jäsentä, jotka ovat maitotilayrittäjiä, neuvojia, tutkijoita sekä kaupallisia kumppaneita. EDF:n tuotantokustannusvertailussa on mukana tiloja 16 EU-maasta. Tiloista tavanomaisessa tuotannossa on 280 ja luomutuotannossa 34. Lisäksi on muutama maa EU:n ulkopuolelta. Suomalaistiloja vertailuissa on 17, joista kolme on luomutilaa. Tilojen karjakoko vaihtelee valtavasti, pienimmillä

Seminaariin kuului tilavierailu kolmen robotin luomulypsykarjatilalle Hietakorpi Ay:lle Vimpeliin. Vierailulla tutustuttiin vasikkatiloihin ja hoitokäytäntöihin, ihasteltiin tilan ensimmäistä satatonnaria ja päästiin katsomaan tilan viime vuonna valmistunutta biokaasulaitosta.

Luomuliittoa tapahtumassa edustivat Susann Rännäri (vasemmalla), Jaana Elo ja Erkki Vihonen.

on 20 ja suurimmilla 2100 lehmää, yli puolella tiloista on kuitenkin alle 160 lehmää. Tulokset eivät kuitenkaan edusta koko Eurooppaa, koska otanta on pieni ja tiloja ei ole valittu tilastollisten kriteerien mukaan. Tuotanto-osaaminen on Suomen vahvuus Suomesta mukana olevaa kolmea luomutilaa on hieman haastavaa vertailla muiden maiden tiloihin tai keskiarvoihin luotettavasti, kosta tiloja on niin vähän. Nämä kolme tilaa lehmäkohtaisella EKM-keskituotoksellaan (energiakorjattu maitomäärä) 9520 kg EKM / lehmä sijoittuvat reilusti keskiarvon (8848 kg EKM/le) yläpuolelle. Pitoisuudet maidossa ovat keskiarvoa alemmat sekä rasvan että valkuaisen osalta. Myös lehmämäärä Suomessa on tilaa kohti pienempi kuin vertailumaiden keskiarvo. Suomalaisten luomutilojen kannattavuus pysyy kohtuu korkealla Meron esittämän aineiston mukaan korkeiden tuotantoon sidottujen ja kansallisten tukien johdosta. Ne ovat Suomessa selvästi korkeimmat EDF-

Keskituotos kg EKM / lehmä edelliset 12 kk: • Matinaho Heikki ja Päivi, Ähtäri 11 093 kg/EKM •

Malm Ahti ja Merja, Karijoki 11 015 kg/EKM

Paras keskipoikimakerta Piri Matti ja Marika, Kauhava 3,42 Vasikkakuolleisuus 0 • Korpela Teuvo, Kauhajoki •

Oravasaari Esko ja Eila, Soini

•

Väljä Marko, Kauhajoki

•

Malm Ahti ja Merja, Karijoki

maiden joukosta. Suorien peltotukien osalta maiden välillä ei ole niin suurta vaihtelua. Mero toi esityksessään esille Suomen vahvuuksia vertailuissa, ja ennen kaikkea tuotanto-osaaminen nousi esille. Tuotannollisissa vertailuissa, kuten hiehojen poikimaiässä tai poistoprosentissa, Suomi pärjää erinomaisesti. Suomessa kuitenkin syötetään suuri määrä väkirehua muihin maihin verrattuna: suomalaisilla luomumaitotiloilla käytetään 383 grammaa väkirehua/EKM kg, kun EUalueella keskiarvo on 296. Eli meillä käytetään väkirehua energiakorjattua maitokiloa kohti laskettuna enemmän. Myös resurssien tehokkaassa käytössä olisi parantamisen varaa. Mero nosti esille työvoiman käytön, peltojen tehokkaan hyödyntämisen ja sidotun pääoman määrän. Mero kannusti luomumaitotiloja liittymään Maitoyrittäjien jäseneksi ja mukaan EDF-vertailuun. Luomumaitotiloja palkittiin Seminaarin yhteydessä palkittiin menestyneitä eteläpohjanmaalaisia luomumaitotiloja edellisen 12 kuukauden perusteella. ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiantuntijat yhdessä ProAgria Keskusten liiton Sanna Nokan kanssa tuottivat aineiston ja kriteerit palkitsemiseen pääasiassa tuotosseurannan mukaan, mutta palkitsemisessa haluttiin ottaa myös muita luomutuotannon positiivisia arvoja huomioon. Luomumaitoseminaari järjestetään jälleen ensi syksynä, ja sinne ovat tervetulleita kaikki luomumaidontuottajat myös hankealueen ulkopuolelta. ◀ Kirjoittaja on ProAgria Etelä-Pohjanmaan luomukotieläintuotannon asiantuntija ja Luomumaidontuotannon kehittämishankkeen hankevetäjä, lypsykarjatilan emäntä sekä Luomuliiton hallituksen toinen varapuheenjohtaja. Artikkeli on toteutettu osana Luomumaidontuotannon kehittämishanketta, rahoitus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Paras laiduntaja KujaFarm Oy, Kurikka Paras luomumaidon imagon luoja Tikan Maatila Oy, Kurikka

LUOMULEHTI LUOMULEHTI 11|| 2020

Emolehmät ja niiden vasikat sairastuvat harvoin. Sairastumisiin kannattaa kuitenkin emotiloillakin varautua etukäteen ja selvittää itselleen luomusäännöt.

TEKSTI: BRITA SUOKAS JA PIRKKO TUOMINEN

Luomueläimet terveiksi ja dokumentointi kuntoon Ruokaviraston nettisivuilta löytyy luettelo, jossa kerrotaan Suomessa tuotantoeläimille hyväksytyt lääkevalmisteet. Kaikkia eläinlääkärin määräämiä valmisteita saa käyttää luomueläimen sairastaessa. Kun luomueläintä lääkitään, on kuitenkin muistettava useita asioita.

LUOMULEHTI 1 | 2020

avonia-ammattikorkeakoulun Eläinterveyttä ja ekonomiaa -hanke järjesti joulukuun alussa Luomutilan terveydenhuolto -koulutuspäivän. Artikkelissa kerrotaan päivän luennoitsijoiden puheenvuoroissa esille tulleista asioista. Puhujat olivat ProAgrian luomuasiantuntija Pirkko Tuominen ja eläinlääkäri Seija Perasto, Ruokaviraston ylitarkastaja Merja Manninen ja luomumaidontuottaja Kaire Hallikainen. Seuraa lääkehoitojen määrää Tuottajille ja heidän eläinlääkäreilleen tuottaa päänvaivaa sääntö hoitokerroista. Sen mukaan luomueläintä voidaan hoitaa

lääkevalmisteilla enintään kolme kertaa 12 kuukauden aikana tai vain yhden kerran eläimen elinaikana ilman, että eläimen on aloitettava siirtymävaihe alusta. Luomutuotantoehdoissa kerrotaan, että yhdeksi hoitokerraksi katsotaan kaikki yhtä sairastapausta varten annetut lääkehoidot edellyttäen, että kyseessä on saman sairauden hoito. Mutta kuka osaa sanoa, milloin näin on, kysyi Kaire Hallikainen. Merja Mannisen mukaan tilan eläimiä hoitavalla eläinlääkärillä on paras näkemys sen määrittelemiseen, mitkä lääkehoidot sisältyvät yhteen hoitokertaan. Tuottajan vastuulla on kirjata tieto tilan lääkekirjanpitoon tavalla, jolla asia tulee selväksi luomutarkastajalle.

Brita Suokas

Tuotantosäännöistä ilmenee suoraan, että lääkehoitojen lukumääriin ei lasketa loislääkitystä eikä rokotteita. Kannattaa myös muistaa, että nupoutuksen, sarvien poistamisen, kuohitsemisen ja sonnin nenärenkaan asettamisen aikana annettavien rauhoitusaineiden, puudutteiden ja kipulääkkeiden käyttöä ei lasketa lääkehoitojen lukumäärään, koska niiden käyttö on pakollista luomueläimille. Noudata kaksinkertaista varoaikaa Lääkkeelle määrättyä varoaikaa on noudatettava kaksinkertaisena. Jos lääkkeen varoaika ennen lihan luovuttamista elintarvikkeeksi on esimerkiksi kaksi vuorokautta, on odotettava neljä vuorokautta ennen eläimen myymistä teuraaksi luomueläimenä. Eläin on mahdollista myydä tavanomaisena tavallisen kahden vuorokauden varoajan kulumisen jälkeen. Varoajan pituudesta on tehtävä selkeästi erottuva muistiinpano eläinlääkintäkirjanpitoon. Seija Perasto opasti kirjoitta-

maan näkyviin kaksi kertaa 24 tuntia, ei suoraan 48 tuntia, jolloin on selvää, että varoajan noudattaminen kaksinkertaisena on muistettu. Pese ja desinfioi taudinaiheuttajat pois Useita sairauksia ennaltaehkäistään tilojen ja eläinten puhtaanapidolla sekä käyttämällä tarpeenmukaisia pesu- ja desinfiointiaineita. EU:n luomuasetuksen sallittujen puhdistus- ja desinfiointiaineiden lista ei sisällä läheskään kaikkia erityistilanteissa tarvittavia aineita. Silloin kun listan valikoima ei riitä, luomutilan on mahdollista käyttää tautisaneeraukseen muitakin valmisteita. Tila tarvitsee virkaeläinlääkärin tekemän suunnitelman, joka esitetään oman alueen ELY-keskuksen luomuvalvontavastaavalle ennen valmisteiden käyttämistä. Suunnitelmassa on kerrottava, mitä valmistetta on tarve käyttää, miksi ja kuinka kauan.

Rautalisä on välttämätön sisällä kasvatettaville pikkuporsaille, koska emakon maidossa on hyvin vähän rautaa. Ulkona kasvavat siat saavat rautaa tonkiessaan maata.

Tarkkana täydennysrehujen kanssa Täydennysrehuvalmisteet ovat eläinten erityisravinnoksi tarkoitettuja rehuja, joita käytetään nopean kotihoidon tarpeisiin ja/ tai yhdessä lääkityksen rinnalla tukihoitona. Tällaisia ovat esimerkiksi ripulitautien aikana annettavat elektrolyyttivalmisteet, kalsiumpastat ja -bolukset sekä ruoansulatuksen toimintaa virkistämään tarkoitetut valmisteet. Silloinkin kun luomueläin on sairas ja eläinlääkäri tai eläintenhoitaja itse antaa sille hoitoa, johon sisältyy rehuvalmisteita, vitamiineja tai hivenaineita, käytettävissä LUOMULEHTI 1 | 2020

▷▷

ovat vain ne rehuaineet, jotka Ruokaviraston luomuvalvonnan ohjeiden mukaan soveltuvat luomueläimille. Luomueläinten ruokinnan pääsääntö on, että maataloustuotannosta peräisin oleva rehu on luonnonmukaisesti tuotettua. Tästä seuraa, että erityistilanteissa annettavien rehuvalmisteiden pellavansiementen, glukoosin, hunajan, pektiinin, glyserolin ja elävän leivinhiivan sekä monen muun vastaavan maatalousperäisen rehuaineen on oltava luomulaatua. Poikkeuksena on, että EU:n luomuasetuksessa annetaan rehunvalmistajille mahdollisuus käyttää tavanomaista melassia, kun luomumelassia ei ole saatavilla. Rehuissa käytettävien kivennäisten, hivenaineiden, säilöntäaineiden ja rehujen ravitsemuksellisten lisäaineiden käyttöä varten on EU:n luomuasetuksessa positiivilistat, mikä tarkoittaa, että vain luetellut aineet ovat sallittuja luomueläinten rehuissa. Esimerkiksi naudoille, lampaille ja vuohille ei saa antaa B- tai C-vitamiinia sisältäviä täydennysrehuvalmisteita.

Vastasatanut lumi puhdistaa tehokkaasti lypsylehmien sorkat, ja nivelet saavat kylmähoitoa, joka virkistää verenkiertoa talvipäivän ulkoilureissulla.

KURSSIPÄIVÄN KYSYMYKSET & VASTAUKSET Kryptosporidioosi on vasikoiden ja myös ihmisten helposti tarttuva ripulitauti. Sen hallintaan voi käyttää halofuginonia, kauppanimikkeellä Halocur. Onko sitä sallittua käyttää luomutiloilla? Kyllä. Kyseessä on loislääke, eikä sitä niin ollen lasketa lääkehoitokertojen lukumäärään.

Saako luomutilalla käyttää tavanomaisia saappaiden ja työkoneiden desinfiointiaineita? Kyllä saa, koska luomusääntöjen rajoitukset koskevat kotieläinrakennuksia ja eläinrakennuksissa olevia laitteita, eivät muuta kalustoa ja saappaita.

Saako luomueläimen kytkeä kiinni hoitotoimien ajaksi? Tilapäisesti kyllä. Vapaasti pihatoissa ja karsinoissa kasvatettavat luomueläimet saa kytkeä kiinni tai sulkea kääntymisen estävään karsinaan eläinlääketieteellisiä hoitotoimia ja siemennystä varten. Silloinkin eläimellä on edelleen oltava näkö- kuulo- ja hajuyhteys lajitovereihin. Tätä tarvetta varten on tehtävä kuvaus eläintenhoitosuunnitelmaan. Kirjaa näkyviin miten, milloin ja miksi eläimiä kytketään.

Pitääkö välitykseen myytävien vasikoiden sairastuessa ripuliin etsiä niille luomukelpoinen elektrolyyttivalmiste, vaikka tiedän, että vasikat päätyvät tavanomaiseen jatkokasvattamoon? Kyllä. Vasikat on hoidettava luomuehtojen mukaisesti niin kauan kuin ne ovat luomueläintilalla.

Saako eläinlääkäri antaa luomutilalle lääkkeitä tulevien tautitapausten varalle? Kyllä saa, samoin ehdoin kuin tavanomaisillakin tiloilla. Tilalla on oltava eläinlääkärin kanssa tehty eläinten terveydenhuoltosopimus, johon kuuluvat säännölliset tilakäynnit ja terveydenhuoltosuunnitelma. Eläinlääkäri kirjaa suunnitelmaan valmiiksi ne tilanteet ja oireet, joiden vuoksi, tuottaja itse aloittaa eläimen lääkehoidon. Lisäksi tilan lääkekirjanpito on tehtävä sähköisessä järjestelmässä, josta on yhteys valtakunnalliseen terveydenhuolto-ohjelmaan Sikavaan tai Nasevaan.

Pitääkö lääkintämuistiinpanot kirjata erillisiksi luomumuistiinpanoiksi?

Brita Suokas

Ei tarvitse tehdä erillisiä muistiinpanoja luomutarkastajaa varten. Kannattaa hyödyntää valmisohjelmia ja alustoja, joihin saa selkeästi merkittyä myös luomutarkastuksessa tarvittavat asiat.

LUOMULEHTI 1 | 2020

Kirjoita soveltuvat rehuvalmisteet eläintenhoitosuunnitelmaan Luomurehujen ja positiivilistoista löytyvien aineiden lisäksi Ruokavirasto sallii, että luomueläinten poikimahalvauksen, laidunhalvauksen ja ketoosin hoitoon tarkoitetuissa täydennysrehuissa on vaikuttavina aineina kalsiumpropionaatti, kalsiumkloridi ja/tai propyleeniglykoli. Käytön ehtona on, että eläintenhoitosuunnitelmassa on tilan eläimiä hoitavan eläinlääkärin tekemä lista edellä mainittujen sairauksien hoitoon tarkoitetuista luomueläimille soveltuvista rehuvalmisteista. Lisäksi Ruokavirasto sallii, että vastasyntyneille luomuporsaille annetaan rautafumaraattia sisältäviä rautavalmisteita. Käytön ehtona on, että tuottaja kuvaa eläintenhoitosuunnitelmassa, miten ja millä valmisteella rautatäydennys tehdään. Täydennysrehujen valinnan avuksi ei ole olemassa valmista listausta, vaan luomuun soveltuvia valmisteita on kysyttävä luomueläintuotantoon erikoistuneilta asiantuntijoilta sekä suoraan valmistajilta ja markkinoijilta. Vuoden 2019 lopussa markkinoilla oli muutamia ripulin hoitoon sopivia elektrolyyttivalmisteita, yksi valmiste poikimahalvauksen hoitoon sekä useita erilaisia ketoosin hoidossa tarvittavia rehuvalmisteita. Ainakin yhdeltä valmistajalta löytyi luomuporsaille sopiva rautafumaraattivalmiste. Luomuvalvonta edellyttää listaa valmisteista vain ketoosin, poikimahalvauksen ja laidunhalvauksen osalta, mutta muutkin vaivat on hyödyllistä käydä läpi etukäteen. Näitä ovat esimerkiksi asidoosi eli hapan pötsi, ripulitaudit sekä erilaiset ruoansulatushäiriöt. Kirjaa nimi kokonaan ja tarkasti, jotta osaat tehdä juuri oikeat hankinnat. Kun täydennysrehuja on käytetty, merkitse rehukirjanpitoon, mille eläimelle, mitä valmistetta ja miten paljon rehuvalmistetta on annettu. ◀ Kirjoittajista Suokas toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa ja Tuominen luomun erityisasiantuntijana ProAgria Itä-Suomessa. Lisää nautojen terveyteen liittyvää asiaa tulevissa Luomulehden numeroissa.

MEILTÄ TUOTTEET LUOMUTILOILLE Serenade ASO

Biologinen bakteerivalmiste sienitautien, erityisesti harmaahomeen ja härmän torjuntaan useilla marjoilla ja vihanneksilla sekä avomaalla että kasvihuoneissa.

Raptol

Biologinen tuote tuhohyönteisten torjuntaan hedelmäpuilta, vihanneksilta ja koristekasveilta.

Wuxal Terios Mn+

Viljan hivenravinnepeittaus varmistaa mangaanin ja muiden hivenravinteiden saannin heti itämisvaiheessa. Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö, lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä.

p. 020 791 4030 • viljelijänberner.fi

LUOMULEHTI 1 | 2020

TEKSTI: JAANA ELO

asialla Edunvalvontaa - luomutuottajan

Kuka kukin on?

Luomuun liittyvissä lehtijutuissa,

Luomun edunvalvojat Suomessa ja maailmalla

sosiaalisessa mediassa ja ihmisten välisissä keskusteluissa vilistää runsaasti erilaisia lyhenteitä ja toimijoita. Mitä kaikki lyhenteet tarkoittavat, ja mikä taho oikein vastaa mistäkin luomuasioista?

uomun edunvalvontatyötä tehdään meillä Suomessa, EU:n tasolla ja maailmalaajuisesti monissa eri järjestöissä ja yhteisöissä. Näkökulma ja lähestymistapa asioihin saattaa poiketa toisistaan mutta kaikkia yhdistää luomun edistäminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

IFOAM – IFOAM Organics International

International Federation of Organic Agricultural Movement on luonnonmukaisen maatalouden liikkeiden kansainvälinen liitto. Se on maailmanlaajuinen luomualan kattojärjestö, jolla on 800 jäsenorganisaatiota 117 maassa. Liiton visiona on luonnonmukaisen maatalouden periaatteiden saattaminen maailmanlaajuiseksi toiminnaksi. Liitto ylläpitää luonnonmukaisen maatalouden standardia sekä akkreditointi- ja sertifiointipalvelua.

IFOAM EU IFOAM EU haluaa lisätä luomun osuutta ja merkitystä Euroopassa. Koska EU:ssa on yhteinen maatalouspolitiikka ja luomulainsäädäntö, merkittävät päätökset tehdään Brysselissä. Luomusäädösten lisäksi IFOAM EU vaikuttaa siihen, että Euroopan tutkimus- ja kehitysvaroja ohjautuu luomun kannalta tärkeisiin kehittämiskohteisiin. Sillä on yli 160 jäsenorganisaatiota eri puolilta Eurooppaa.

IFOAM SUOMI IFOAM Suomi on suomalaisten IFOAM EU:n jäsenten muodostama yhteistyöryhmä, jonka tehtävä on tuoda suomalaisten toimijoiden näkemykset IFOAM EU:n toimintaan jo siinä vaiheessa, kun säädöksiä vasta valmistellaan sekä rakentaa myös tiiviimpää yhteistyötä muun muassa Pohjoismaiden välillä kanssa, ja saada siten mahdollista tukea suomalaisille näkemyksille. IFOAM Suomi -ryhmän muodostavat Luomuliitto, Pro Luomu, MaBio, Organic Finland, Kymen Luomu, Tmi Reijo Käki sekä Etelä-Suomen ja Kymenlaakson luomuviljelijöiden yhdistykset.

LUOMULEHTI 1 | 2020

CC – COPA COGECA Ammattiviljelijöiden ja maatalousosuuskuntien keskusliitto, joka ajaa eurooppalaisten viljelijöiden etuja. Pääkonttori sijaitsee Brysselissä, ja sen yhteydessä toimii myös MTK:n, SLC:n ja Pellervo-Seuran kanssa yhteinen Brysselin edustusto. Edunvalvonta keskittyy sekä tavanomaisen maatalouden että luomutuotannon yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja muihin viljelijöille ja maatalouden osuuskunnille tärkeisiin politiikan aloihin, kuten elintarviketurvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi, kasvien terveys, kauppa, ympäristö ja tutkimus. MTK on Copa Cogecan jäsen, ja MTK Luomun puheenjohtaja Jaana Elo osallistuu CC:n luomutyöryhmän kokouksiin sekä tapaamisiin komission ja IFOAM EU:n edustajien kanssa.

MTK Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on ammatti- ja etujärjestö, jonka tehtävänä on valvoa maatalousyrittäjien, maaseutuyrittäjien ja metsänomistajien etuja. Keskusliitto vastaa valtakunnallisesta ja EU-tason sekä globaalista edunvalvonnasta. MTK osallistuu myös kansallisen maataloustukiohjelman valmisteluun. Kaikki luomualan toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään, mutta Luomuliitto ja MTK ovat laatineet erillisen kirjallisen sopimuksen yhteistyöstä.

MTK LUOMU MTK Luomu toimii MTK:ssa luomutuottajien edunvalvojana, jossa jokainen tuotantosuunta on edustettuna; peltokasvit, lihan- ja maidontuotanto sekä erikoiskasvit. MTK Luomun tehtävä on vahvistaa luomutuottajien asemaa arvoketjussa ja siten taata tiloille edellytykset kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. Ryhmän jäsenet ovat luottamusmiehiä, jotka MTK:n valtuuskunta valitsee joka toinen vuosi.

Maan parhaista antimista, maan parhaille luomutiloille. Me täällä Kinnusen Myllyllä haluamme tarjota korkealaatuisia ja turvallisia rehuja luomutiloille. Meiltä löytyy hyvä valikoima luomurehuja ja luomuun soveltuvia kivennäisiä niin lypsyja lihakarjalle kuin lampaille.

Tehty kotimaisesta luomukaurasta ja -ohrasta.

Saatavana sekä lypsyja lihakarjalle, että lampaille.

Myös luomuun soveltuvat kivennäiset.

Valmistettu Kinnusen Myllyllä Utajärvellä.

SLC – SVENSKA LANTBRUKSPRODUCENTERNAS CENTRALFÖRBUND SLC on Suomessa toimiva ruotsinkielisten maataloustuottajain keskusliitto. Se on MTK:n sisarjärjestö, joka toimii ruotsinkielisillä rannikkoalueilla ja julkaisee omaa Landsbygdens Folk -lehteä. Keskusjärjestön tarkoitus on valvoa ruotsinkielisen maaseudun taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia etuja. SLC:llä on myös oma edustaja MTK Luomun ryhmässä. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton elintarvike- ja keruutuotteiden asiantuntija.

Katso koko luomuvalikoimamme nettisivuiltamme.

08 514 4700 | www.kinnusentahtirehut.fi

LUOMULEHTI 1 | 2020

TEKSTI: NOORA MANTERE KUVA: IFOAM EU

Laajamittainen siirtyminen luomuun

edellyttää kunnianhimoista maatalouspolitiikkaa Luomu on osa ympäristöongelmien ratkaisua, ja sen tulisi näkyä myös Euroopan unionin maatalouspolitiikassa, IFOAM EU:n johtaja esittää.

uomuliitto järjesti marraskuussa maatalouspolitiikka-aiheisen seminaarin yhdessä muiden suomalaisten maatalousalan edunvalvontajärjestöjen sekä IFOAM EU:n kanssa. Tapahtuman merkeissä IFOAM EU:n johtaja Eduardo Cuoco antoi Luomulehdelle haastattelun – vaikka olikin estynyt itse saapumasta paikan päälle. Luomualan äänenkannattaja IFOAM EU on luomualan merkittävin edunvalvoja EU:ssa ja Euroopan vapaakauppa-alueella (EFTA). Sillä on 210 jäsentä 34 maassa: järjestöjä, kaupan ja elintarviketeollisuuden toimijoita, neuvojia, tutkijoita ja sertifikaattien myöntäjiä. IFOAM EU vaikuttaa luomutuotantoa koskevien säädösten valmisteluun sekä yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) valmisteluun. Tavoitteena on maataloustukijärjestelmä, joka palkitsee luomutuottajat kestävästä luonnonvarojen käytöstä. IFOAM EU:n ajaa myös geeniteknologian tiukkaa säätelyä, jotta luomutuotanto voidaan pitää jatkossakin GMO-vapaana. Cuoco myöntää, että Euroopan laajuisen luomutoimijoiden kentän yhteisen äänen löytämisessä on haasteensa. Tasapuolisuuteen pyritään siten, että kaikki jäsenet ovat edustettuina yleiskokouksessa, hallituksen jäsenet valitaan alueellinen tasapuolisuus

LUOMULEHTI 1 | 2020

huomioiden ja neuvostossa on jäsen jokaisesta EU- tai EFTA-maasta. Näiden lisäksi IFOAM EU:lla on neljä työryhmää, joista luomutuottajien ryhmä kokoontui Suomessa CAP-seminaarin yhteydessä. Muutokset maatalouspolitiikkaan riittämättömiä Käynnissä olevaa CAP-uudistusta Cuoco kommentoi seuraavasti. – Suunnitteilla olevat muutokset ovat riittämättömiä sekä ympäristömuutosten että luomualan tarpeiden näkökulmasta. CAP-uudistuksessa tulisi hyödyntää komission alkuperäistä ehdotusta, jotta sen ympäristö-, talous- ja sosiaaliset tavoitteet olisivat riittäviä, hän ehdottaa. Cuocon mukaan päättyvän tukikauden viherryttämispolitiikka ei ole ollut riittävän kunnianhimoista eikä ole johtanut tosiasiallisiin viljelykäytäntöjen muutoksiin. – Vastikkeettomien tukien sijaan viljelijöitä pitäisi palkita siitä, että he tuottavat terveellistä ja turvallista ruokaa ja pitävät huolta yhteisistä luonnonvaroista: maaperästä, vedestä ja luonnon monimuotoisuudesta. Laajamittainen siirtyminen luomuun edellyttää kunnianhimoista maatalouspolitiikkaa, hän perustelee. Maataloustukibudjettiin ja etenkin maaseudun kehitysrahoihin on odotettavissa leikkauksia tulevalla CAP-kaudella. IFOAM

EU vaatii osaltaan, että rahoituksen tulee vähintään säilyä entisellään ja sitä tulisi kaikilta mahdollisilta osin käyttää kestävän maatalouden kehittämiseen. – Luomutuotannon tulisi saada tukia sekä ykkös- että kakkospilareista, ja rahoitusosuuden tulisi kasvaa edellisestä kaudesta, Cuoco lisää. Samaa tavoitetta ajaa myös Luomuliitto. Jäsenmaille on tulevalla CAP-kaudella suunniteltu annettavan aiempaa enemmän liikkumavaraa verrattuna nykyiseen komissiovetoiseen päätöksentekoon. Cuoco näkee tässä riskinä sen, että jäsenmaat lähtevät hakemaan minimitasoa ympäristötoimien suhteen. IFOAM EU esittää, että 70 prosenttia maataloustuista tulisi lukita ympäristö- ja ilmastotoimiin. Lisäksi ekojärjestelmään sisältyvät toimenpiteet tulee määritellä selkeästi.

CAP-seminaarin esitykset on videoitu, ja linkki tallenteisiin löytyy osoitteesta luomulehti.fi.

– Tukipolitiikalla tulee myös ehkäistä jäsenvaltioiden takapakki ympäristötoimissa, Cuoco huomauttaa. Tukipotin lisäksi jäsenvaltioiden tulisi hänen mukaansa kartoittaa luomusektorin potentiaali ja laatia kansallinen strategia luomualan kehittämiseksi, jotta luomutuotteiden kasvavaan kysyntään pystyttäisiin vastaamaan. Viljelijän ääni kuuluviin järjestöjen kautta Miten pienen pohjoisen maan luomuviljelijät voivat sitten vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon? Cuoco kannustaa liittymään paikalliseen luomujärjestöön, joka pystyy vaikuttamaan ministeriöiden suuntaan ja sitä kautta kansalliseen päätöksentekoon. Ministeriöt taas edustavat oman maansa kantaa EU:n päätöksenteossa. Lisäksi hän suosittelee luomuviljelijöiden ja muiden luomualan edustajien toimivan aktiivisesti IFOAM EU:n suuntaan, jotta heidän äänensä kuultaisiin laajemmin Euroopassa. ◀ euorganic2030.bio

Sanastoa: I-pilari: CAPin rahoitusjärjestelmän osa, josta maksetaan maatalouden suorat tuet ja yhteiset markkinatoimenpiteet. EU maksaa I-pilarin tuet kokonaan. II-pilari: CAPin rahoitusjärjestelmän osa, josta maksetaan mm. luomukorvaus ja monia muita ehdollisia korvauksia sekä maaseudun kehittämisohjelmat. EU maksaa osan II-pilarin tuista ja jäsenvaltio loput. Ekojärjestelmä: CAPin I-pilariin kaavailtu uusi rahoituspalikka, jonka tavoitteena on kannustaa viljelijöitä ottamaan käyttöön ympäristöä ja ilmastoa suojelevia toimia. Tarkoitus on, että jäsenmaat kehittävät omat ekojärjestelmänsä, jonka toimet ovat viljelijöille vapaaehtoisia.

LUOMULEHTI 1 | 2020

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM

Luomuvasikoille kaivataan loppukasvatuspaikkoja Luomuketjun ohi tavanomaiseen tuotantoon menee vasikoita sekä lypsykarja- että emolehmätiloilta, koska välitysvasikoille ei tahdo löytyä luomuloppukasvatuspaikkoja. Ongelman ratkaisemiseksi vaadittaisiin satsauksia alan kannattavuuteen ja markkinoihin sekä ternivasikoilla juottorehujen laadun parantamiseen.

Titta Jämsä

Mäen tilalla Sotkamossa kasvatetaan luomupihvivasikoita teuraaksi Atrialle.

aitotilojen erikoistuminen on Atrian kehityspäällikkö Susanna Vehkaojan mukaan lopettanut vasikoiden kasvattamisen omalla tilalla. Vasikoita menee pieni määrä uudistamiseen, ja jonkun verran niitä kasvatetaan myös teuraiksi. Ennen tällaiset yhdistelmätilat olivat tavallisia, mutta nykyään tilat haluavat keskittyä maidontuotantoon. – Luomumaitotilat, kuten tavanomaisetkin maitotilat, haluavat päästä mahdollisimman nopeasti eroon ternivasikoistaan. Maitorotuisten vasikoiden kasvattajia ei sen sijaan tahdo löytyä, Vehkaoja täydentää. Luomumaitojauhetta saavat ainakin toistaiseksi käyttää vain loppukasvatustilat, joilla ei ole käytettävissä luonnollista maitoa. Luomukelpoisen juottorehun käyttö pitäisi Vehkaojan mielestä vapauttaa myös maitotilojen käyttöön. Tämä saattaisi innostaa osan maitotiloista kasvattamaan vasikat teuraskypsiksi itse.

LUOMULEHTI 1 | 2020

Liharotuisten kasvatus helpompaa Pihvirotuisten vasikoiden loppukasvatus on maitorotuisia helpompaa. Suurin etu on se, etteivät eläimet loppukasvatustilalle tullessaan tarvitse maitojuottoa. Emolehmätiloilta myydään usein koko vuoden vasikat kerralla. Logistiikka on helpompi hoitaa, eikä isommille eläimille pitkä kuljetusmatka myöskään ole samalla tavalla ongelma. – Vaikka emolehmätilojen määrä kasvaa koko ajan ja pihvirotuisten eläinten kasvattaminen on helpompaa, on luomuloppukasvattajien määrä silti vähentynyt viime vuosina. Muutamia pihvirotuisiin välitysvasikoihin erikoistuneita tiloja vielä löytyy. Etelä-Pohjanmaalla on aikaisemmin ollut useampia isoja vasikoiden luomuloppukasvatustiloja. Tärkein syy tähän ainakin osalla on tuotannon huono kannattavuus, sanoo Vehkaoja.

Emolehmät vasikoineen laiduntavat Vehkaojan luomutilalla Seinäjoella.

Tukiuudistus pudotti kasvattamojen määrän Yli 20 kuukauden ikäisten sonnien tukien maksamisen lopettaminen oli Susanna Vehkaojan mukaan luomun kannalta huono asia. – Jotta kasvattaminen olisi kannattavaa, pitää päiväkasvut saada sopivan suuriksi. Luomueläimet tulevat teuraskypsiksi myöhempään, ja tuen poisto vei kannattavuudelta pohjan. Teurasta-

mojen hinnoittelussa suositaan hyviä ruhopainoja, eivätkä luomueläimet ole teuraskypsiä yhtä aikaisin kuin tavanomaiset eläimet. Vanhempia ja hitaasti kasvavia eläimiä ei tiloilla kannata pitää, ja mahdollisuus hitaaseen kasvatukseen poistui tuen myötä, hän tarkentaa. Liharotuisten vasikoiden kasvattaminen loppuun saakka luomuna olisi helppo tapa lisätä nopeasti luomulihan määrää. Luomulihan kysyntä ja tarjonta ovat tällä hetkellä tasapainossa, ja lihalle pitäisi ensin olla markkinat valmiina, jotta tuotantomääriä edes kannattaa lisätä. Erilaisten päällekkäisten brändimerkkien määrä lihapaketeissa ei sekään helpota luomulihan myyntiä. Lypsykarjatilasta ternivasikoiden kasvattajaksi Luomutuottaja Timo Tuhkasaari Kauhavalta kasvattaa teuraaksi maito- ja risteytysrotuisia ternivasikoita. Tila on isännän mukaan yksi harvoista maitorotuisten luomuvasikoiden jatkokasvattajista Suomessa. Ternivasikoita kasvattamaan päädyttiin aikoinaan sen takia, että maidontuotannon lopettamisen yhteydessä tilalle etsittiin uutta tuotantosuuntaa. Vasikoiden kasvatukseen löytyi tilalta valmiiksi tilat ja osaaminen. Tilalla on jatkuvasti kasvamassa noin 250 eriikäistä nautaa. Tuotannon rotaatio kulkee kah-

Susanna Vehkaoja

▷▷

den kuukauden sykleissä: kasvattamoon tulee noin 25 pikkuvasikkaa kerralla, ja samoihin aikoihin teuraaksi lähtee vastaavasti 25 teuraskypsää eläintä. – Eläimet tulevat tilalle yli kymmenen päivän ikäisinä. Aikaisemmin vasikat olivat nuorempia ja huonompilaatuisia kuin nykyään. Tänä päivänä laatuongelmia ei samalla tavalla enää ole. Osaltaan tähän vaikuttaa vasikan korkeampi ikä, mutta eniten siihen on vaikuttanut seleeni. Orgaanisen seleenin käytön salliminen luomumaitotiloilla on parantanut eläinten hyvinvointia ja vasikoiden terveyttä merkittävällä tavalla, Tuhkasaari kertoo. Vaikka vasikoiden jatkokasvatus toimii Tuhkasaaren mukaan tilalla käytännössä hyvin, on heillä jatkuvasti mietinnässä tuotantotavan uudistaminen tai ainakin toiminnan muuttaminen. Yhtenä vaihtoehtona on pohdittu imettäjälehmien hankkimista, jotta huonoihin juottorehuihin liittyvät ongelmat ratkeaisivat. – Suurin ongelma on tuotannon heikko kannattavuus. Luomulisä on kohtuullisen korkea, mutta se menetetään lopulta teu-

rashinnoittelussa. Teurasruhosta maksettavaan hintaan vaikuttavat ennen kaikkea lihaksikkuus ja päiväkasvu. Luomunaudat häviävät näissä tavanomaisille naudoille, ja kannattavuus heikkenee. Luomulisä ei hintaeroa pysty kompensoimaan, Tuhkasaari sanoo. Juottorehun hintalaatusuhde ei kohtaa Luomumaitojauheen laatuongelma on Tuhkasaaren mukaan merkittävin syy huonoihin teuraseläimiin ja kannattavuusongelmiin. Vasikoiden ravinnontarpeen kannalta tavanomaisessa juottorehussa kaikki ainesosat ovat hänen mukaansa kohdallaan. Luomujuottorehua Tuhkasaari sen sijaan vertaa 1970-luvulla käytettyihin vasikoiden maitojauheisiin, ja tällainen juottorehu ei nykyvasikalle riitä. Eläimet pysyvät hengissä, mutta hinnaston mukaan niitä ei saa kasvamaan. Heikosti kasvanut pikkuvasikka ei myöhemmin pysty kuromaan juottovaiheen huonoa päiväkasvua umpeen.

Laiduntamis- ja ulkoilusäännöissä liikaa tulkinnan varaa Tuhkasaaren tilalla satsattiin luomuun siirtymisen alussa hyviin ja isokokoisiin laidunalueisiin. Hyvät aidat ja aitausten hoitotyöt tulevat kalliiksi. Toisaalta, jos on kunnolliset aidat, karkailuongelmia ei ole ollut edes isoilla sonneilla. Eläinten laiduntaminen on sinänsä hyvä asia, ja sillä on tutkitusti monia positiivisia vaikutuksia. – Päiväkasvua laidunnus tosin ei ainakaan sonneilla lisää, ja sonnit ovat huonoja laiduneläimiä. Ne liikkuvat päivässä useita kilometrejä, ja liikuntahan tunnetusti laihduttaa. Sonnit tuppaavatkin laitumella laihtumaan. Siksi appeen määrää ei laidunkaudellakaan sovi vähentää, Tuhkasaari sanoo. Laidunnukseen liittyvät luomusäännöt ovat Tuhkasaaren mukaan liian tulkinnanvaraisia. Eri ikäiset, eri aikaan syntyneet ja eri tuotantovaiheessa olevat naudat tekevät ulkoiluun liittyvien sääntöjen soveltamisesta haastavaa. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

Vilomixin UUSI RIPULINKATKOJA

Osmo Luomu Elektrolyyttijauhe luomutuotantoon Erikoisruokavalio elektrolyytti- ja vesitasapainon vakauttamiseen ruoansulatushäiriöiden (ripulin) riskitilanteissa, hoidon tai toipumisen aikana.

LUOMULEHTI 1 | 2020

Soita ja kysy lisää www.vilomix.fi/edustajat tai omasta meijeristäsi

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Hernettä monipuolisesti lautaselle

Viljelijät voivat olla myös tuotekehittelijöitä.

Tapio ja Ulla Hassinen käyvät ahkerasti lähiruokapäivillä esittelemässä uusia hernetuotteita.

Tapio ja Ulla Hassinen tekevät tutuiksi herneen erilaisia muotoja.

iteeläinen luomuviljelijä Tapio Hassinen on viljellyt hernettä liki 20 vuotta. – Melkein yhtä pitkään olen viljellyt hernettä, kuin olen ollut luomussa. Ensin viljeltiin lehmien rehuksi ohra-kaura-herneseosta. Myöhemmin ryhdyin viljelemään pelkkää hernettä, kun se onnistui kohtalaisen hyvin ja sopi hyvin tilan viljelykiertoon, Hassinen kertoo. Lypsykarjasta tilalla luovuttiin kuusi vuotta sitten. Pelloilla kasvaa vihreää hernettä, ruista, vehnää ja heinää. Viime kesänä Hassisen pellolla kasvoi hernettä noin kahdeksalla hehtaarilla. Herneen tukikasvina oli vehnä. – Viime kesä oli herneen kannalta kohtalaisen hyvä. Satoa tuli 14 tonnia kymmeneltä hehtaarilta, ja laatu oli kohtalaisen hyvä, Hassinen kertoo. Hän ei ole kuitenkaan kasvattamassa herneenviljelyalaa. Pienen luomuyrityksen tuotanto on monipuolista. Rukiista Hassi-

sen puoliso Ulla leipoo luomuruisleipää Ullan luomuruisherkku -yrityksessä. Lisäksi tilalla on luomuomenatarha. Viime vuonna tilalle rakennettiin mehuasema, jossa mehustetaan myös muille. Luomuomenamehu on osoittautunut kysytyksi tuotteeksi. Tuotekehitystä Pajarin myllyn kanssa Hassisen tilan herneet kuivataan lähellä olevassa rahtikuivaamossa. Viiden vuoden ajan herneet on kuorittu myllyssä ja myyty pyöreinä. – Oma mylly on meille ehdottoman tärkeä. Viljat ja herneet pystytään jalostamaan tässä lähellä. Hiilijalanjälkikin jää pieneksi, Ulla Hassinen korosti. Pajarin myllyn mylläri Tuomo Monto vinkkasi, että herneestä voisi myllyssä jalostaa muutakin. Tuotekehittelyyn on myös kannustanut hankevetäjä Airi Timonen kasvisproteiiniin keskittyneessä Vastuullista kasvisproteiinia -hankkeessa.

– Täällä on tehty härkäpavusta rouhetta ja jauhoa. Ajattelin, että herneestäkin voisi kokeilla samaa, Monto kertoi. Viime vuoden aikana herneestä kehitettiin Pajarin myllyn kanssa rouhe, hiutale ja jauho. – Sellaisiin tuotteisiin kannattaa nykyaikana keskittyä, joista saa nopeasti ja helposti ruokaa, Monto korostaa. – Hernejauho on sellainen nopea tuote, sitä voi käyttää jopa kypsentämättömänä smoothieen tai jogurtin päälle, Ulla Hassinen kertoo. Vihreitä pihvejä maisteltaviksi Uusien tuotteiden lanseeraaminen vaatii aikaa ja ideoita. Marraskuun lopulla Hassiset esittelivät hernetuotteita Kiteen lähiruokapäivässä. Tapio ja Ulla Hassinen maistattivat hernepihvejä, jotka on valmistettu hernehiutaleista. Vihreä hernepihvi vaatii vielä kuluttajilta totuttelua. Suutuntuman saaminen on tär▷▷

LUOMULEHTI 1 | 2020

keää. Maistamisen myötä ennakkoluulotkin hälvenevät. – Hyvältä maistuu, Reetta ja Reijo Timonen kuvailevat hernepihviä. Mukaan lähtee hernerouhetta. – Rouheesta tai hiutaleesta saa hernekeiton tunnissa parissa ilman liottamista, ja jauho sopii kastikkeiden suurustamiseen tai lettutaikinaan, Ulla Hassinen vinkkasi. Taina Kankkunen on käyttänyt härkäpaputuotteita, mutta hernetuotteet ovat hänelle uusia. – En edes tiennyt, että Kiteellä viljellään hernettä ja jalostetaan tällaisia tuotteita. Hienoa, että kehitetään uusia kasvisproteiinituotteita. Luomu on minulle tärkeää. Käytän paljon luomutuotteita, Kankkunen kertoo. Kauppojen lähiruokapäivät ovat tärkeitä markkinointitilaisuuksia. – Ihanteellisinta olisi, jos joku ammattilainen markkinoisi tuotteita ja itse voisi keskittyä viljelyyn ja jalostamiseen, Ulla Hassinen toivoi. Hassisen hernetuotteita on myynnissä esimerkiksi Joensuussa Pilkon Citymarketissa. – On hyvä, että isot marketit ottavat myyntiin luomulähituotteita, mutta itse pitää olla aktiivinen ja seurata koko ajan tuotteiden menekkiä ja olla viemässä lisää tuotteita, Ulla Hassinen kertoo. ◀

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Luomuviljelijöiden luottomylly

ajarin mylly jalostaa luomuviljelijöiden viljat, herneet ja härkäpavut jauhoiksi, hiutaleiksi, rouheiksi ja suurimoiksi. Pajarin myllyllä palaa taas valot. Mylläri Tuomo Monto on työpaikallaan. Vankka nelikerroksinen kivirakennus Kiteejärven rannalla on kokenut Tuomo Montolla on takanaan yli 30 vuoden monenlaisia aikoja. Se raken- kokemus myllärinä. nettiin vuonna 1944 Kiteen Osuusmeijerin myllyksi. Meijerifuusion jälkeen nimi muuttui Joensuun Ympäristön Osuusmeijerin myllyksi. Viimeisen kerran osuusmeijerin myllyssä jauhettiin paikallisten viljelijöiden jyviä jauhoksi 9.3.1993. Sen jälkeen myllyssä alkoi 19 vuoden hiljaisuus. Myllyn uusi elämä Runsaat kolme vuotta sitten Kiteen kaupungin omistuksessa oleva mylly kunnostettiin EU-rahoitteisella hankkeella. Myllytoimintaa pyörittämään paikalliset henkilöt perustivat Meijerinrannan mylly -osakeyhtiön. Myllytoiminta osoittautui kuitenkin odotettua vaativammaksi, ja mylly hiljeni muutamaksi kuukaudeksi. Vuoden 2019 alusta Tuomo Monto perusti Pajarin mylly -osakeyhtiön, ja myllytoiminta pääsi jatkumaan. Monto on kolmannen polven mylläri, joka on pyörittänyt Kiteellä sijaitsevaa Puhoksen myllyä yli 30 vuoden ajan. – Tällaisia pieniä rahtimyllyjä ei ole kovin paljoa enää täällä Itä-Suomessa, Monto arvioi. Pajarin myllyyn tuodaan viljaa, hernettä ja härkäpapua aina Imatraa ja Sulkavaa myöten monien satojen kilometrien päästä. Kasvisruokabuumi on tuonut työtä perinteikkäälle myllylle. Pajarin myllyssä jauhetaan muiden muassa keltaista hernettä seitanin raaka-aineeksi valkuaisainepitoisuutta parantamaan. Seitan valmistetaan joensuulaisessa Riikosen leipomossa Polkka Oy:n ruokalistalle Joensuun kouluille vegaaniseksi vaihtoehdoksi. Suunnitelmissa gluteenittomat tuotteet

Reetta ja Reijo Timonen yllättyivät hernepihvin hyvästä mausta.

LUOMULEHTI 1 | 2020

– Tässä myllyssä tehdään melkein mitä vaan, Monto kertoo. Myllyssä jauhetaan pääasiassa rahtijauhatuksena vehnää, ruista, ohraa, kauraa, tattaria, hernettä ja härkäpapua. Viljelijät tuovat jauhatettavat raaka-aineensa ja vievät valmiit tuotteet muualle myytäväksi. – Asiakkaista valtaosa on lähikuntien luomuviljelijöitä, mutta tavanomaisesti viljeltyjä viljoja ja herneitäkin meillä jauhetaan. Ennen luomuviljojen, -papujen ja herneiden käsittelyä myllyjä käytetään ohjeen mukaan tyhjillään viiden minuutin ajan. Sen jälkeen myllyt ovat ihan puhtaat, Monto kertoo. Gluteenittomia tuotteita ei Pajarin myllyssä pysty tuottamaan, koska puhtausvaatimukset ovat tiukat. – Suunnitelmissa on hankkia uusi kuorija, joka sijoitettaisiin Puhoksen teollisuusalueelle erilliseen halliin. Siellä olisi mahdollista tehdä gluteenittomia tuotteita tattarista, herneistä, pavuista ja kaurasta, Monto kertoo. Hän toivoo myös nuorempaa jatkajaa mylläriksi. – Poikani Iiro on jo jonkin verran kokeillut myllärin hommia. Hän olisi sitten neljäs sukupolvi myllärinä, Tuomo Monto myhäilee.

HANKKIJA – LUOMUAMMATTILAISEN VALINTA

RYHDY LUOMUSIEMENEN SOPIMUSTUOTTAJAKSI Haemme joukkoomme ympäri Suomea ammattitaitoisia luonnonmukaisen viljelyn siementuottajia. Tällä hetkellä sopimuksia tehdään kaikista viljelykasveista. Lisää tietoa siementuotannosta ja sopimusehdoista antavat: Suvi Hara, puh. 010 76 83540 ja Mervi Pyykkönen, puh. 010 76 83436.

LAAJA REHUVALIKOIMA JOKAISEN TARPEISIIN

TORJU SIEMENLEVINTÄISET KASVITAUDIT KYLVÖSIEMENESTÄ

Hankkijan kattavasta luomurehuvalikoimasta löydät täydennysrehut ja erikoisrehut naudoille, lampaille ja siipikarjalle. Valikoimaa täydentävät Kotkan rehutehtaalla valmistettavat tilakohtaiset Luonnon Sopiva® -rehut. Kysy lisää ruokinta-asiantuntijaltasi!

Cerall ja Cedomon ovat biologisia peittausaineita, joiden teho perustuu Pseudomonas-maabakteeriin. Aineiden teho on verrattavissa kemiallisten valmisteiden tehoon. Kysyy lisää tuotteista myyjältäsi.

OTA YHTEYTTÄ! HANKKIJAN ASIAKASPALVELU PALVELEE MA–PE KLO 8–16, PUH. 010 402 2020.

hankkija.fi

Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min. (alv 24 %)

LUOMULEHTI 1 | 2020

TEKSTI JA KUVAT: THOMAS SNELLMAN

Kumppanuusmaataloudella suuret tuotot pieneltä alalta Kanadalaistila tekee puolen miljoonan liikevaihdon neljältä hehtaarilta. Kumppanuusmaatalousmallissa asiakkaat sitoutuvat viikoittaisiin vihanneskoreihin koko kasvukaudeksi.

sallistuin syyskuussa Expo Champs Bio -maatalousnäyttelyyn Quebecin osavaltiossa Kanadassa puheenvuorollani REKOlähiruokarenkaista. Näyttelypaikkana toimi luomuvihannestila La Ferme Aux Petits Oignons, joka sijaitsee Mont Tremblantissa noin sata kilometriä Montrealin pohjoispuolella. Quebecin osavaltio on vahvaa luomualuetta. Alueella toimii noin 2500 luomutilaa, ja valtaosa niistä on vihannestiloja. Osasyynä tähän pidetään paikallisen Victoriavillen luomukoulutustilaa ja ammattitaitoisia opettajia. Kumppanuusmaatalous käytännössä Aux Petits Oignonin tilan omistavat Francois Handfield ja Veronique Bouchard. Tilan viljelyolosuhteet ovat suunnilleen samanlaiset kuin Suomessa Pohjanmaalla. Kasvukausi avomaalla alkaa toukokuun puolivälissä ja kestää syyskuun loppuun asti. Lisäksi neljän tunnelin avulla kasvukautta pidennetään keväästä ja syksystä. Tilan tuotanto on erittäin intensiivistä ja monipuolista. Neljän hehtaarin viljelyalalla viljellään yli 60 eri vihannesta. Tilalla on käytössä kumppanuusmaatalousmalli, jossa 650 kotitaloutta sitoutuu etu-

LUOMULEHTI 1 | 2020

Kauppakunnostus torimyyntiä varten ValDavid’in pikkukaupungissa. Viidessä tunnissa myynnin arvo oli noin 6500 euroa.

Kaasutoiminen peruskone, johon voi liittää erilaisia työvälineitä.

käteen viikoittaisiin tuotekoreihin. Tilaukset maksetaan etukäteen keväällä, ja tilaajat saavat korillisen sesongin vihanneksia viikoittain kesäkuusta lokakuuhun. Tilaajat noutavat tuotteensa joltakin kolmesta jakelupisteestä, joista yksi toimii tilalla. Viikkotilaukset kattavat noin 40 prosenttia kokonaistuotannosta. Sen ohella tuotteita myydään kahdella tuottajatorilla sekä omassa myymälässä, joka sijaitsee tilan ulkopuolella. Pienempi määrä tuotteita päätyy ravintoloihin ja satunnaisostoihin. Viikoittaiset vihanneskorit vaativat paljon suunnittelua. Maanantaina tilan isäntä käy läpi kaikki viljelypalstat ja tekee muistiinpanoja siitä, mitkä vihannekset ovat korjuukelpoisia. Sen jälkeen hän suunnittelee erilaisia yhdistelmiä koreihin. Koreja on kahta eri kokoa: 20 tai 30 euron arvoisia. Hinnan lisäksi täytyy miettiä houkuttelevia tuoteyhdistelmiä. Sitten hän laskee jokaisen tuotteen korjuutarpeen ja antaa korjuusta vastaavalle työntekijälle. Valitut tuotteet korjataan tiistaina. Lopuksi tuotteet pestään ja lajitellaan, eikä hävikkiä synny lainkaan. Hävikki minimiin Hävikin minimoiminen on tuottajille tärkeää. Jos jostain syystä kaikkea ei pystytä myymään, on mahdollista lahjoittaa tuotteita hyväntekeväisyyteen. Tila ei saa tästä korvausta, mutta puolet tuotteiden arvosta voidaan vähentää verotuksessa. Vuositasolla tämä tarkoittaa alle 10 000 euroa, mikä on melko vaatimatonta, kun tilan liikevaihto on noin 550 000 euroa.

Valtaosa työvoimasta on paikallista. Tilalla työskentelee jonkin verran myös kansainvälisiä vapaaehtoisia, mutta lyhin työsopimus on kaksi kuukautta, jotta aikaa ei tarvitse käyttää jatkuvaan perehdyttämiseen. Jokaisella työvaiheella on oma vastuuhenkilönsä. Yksi on vastuussa sadonkorjuusta, toinen työvälineiden huollosta, kolmas kauppakunnostuksesta, neljäs varastotilanteesta ja niin edespäin. Kestävyysnäkökulmasta tilalla oli paljon vahvuuksia: halvat ja kevyet koneratkaisut, viherlannoitus ja keräilykasvi heti sadonkorjuun jälkeen, erittäin vähän hävikkiä. Oman kompostin ohella tilalla käytetään naudanlantaa viereiseltä luomutilalta. Suurin pääoma oli erittäin motivoitunut työporukka ja erinomainen työjärjestelmä. Pitää nostaa hattua tälle tilalle, joka pystyy tuottamaan neljän hehtaarin alalta vihanneskoreja noin 1500 perheelle viikossa. Tilaa pidetään yhtenä Quebecin parhaimmista, ja se on myös saanut useita palkintoja. Suomen näkökulmasta tila on mielenkiintoinen, sillä olosuhteet olivat melko samankaltaiset kuin vaikka Pohjanmaalla. ◀ Kirjoittaja on Vuoden maaseutukasvo 2018, REKOn perustaja ja pitkäaikainen luomutuottaja Pedersörestä, Pohjanmaalta. Artikkeli on tuotettu osana KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta -hanketta, joka saa rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

LUOMULEHTI 1 | 2020

TEKSTI: JOHANNA PIHALA JA SAULI JAAKKOLA

40 viljelijää ilmoittautui vuoden 2019 alussa mukaan luomukasvisten viljelykoulutuksiin Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Kurssin tavoitteena on ollut lisätä luomukasvisten viljelyosaamista sekä tarjota viljelijöille eväitä luomutuotannon menetelmien

Luomukasvisten t e s k u t lu u o k ly je il v kiinnostivat

oulutuksiin on osallistunut sekä luomu- että tavanomaisen tuotantosuunnan viljelijöitä. Osalla viljelijöistä oli kokemusta kasvisviljelystä ja osalla ei. Kouluttajina on vuoden aikana toiminut useita vihannes- ja perunanviljelyn asiantuntijoita.

keroisten ja sepäntoukkien määrää pellossa ja pahkahome säilyy maassa sitkeästi, koska sillä on yli 300 eri isäntäkasvia. Viljelykierron merkitystä viljelyn onnistumiselle kaikilla kasveilla ei voi kyllin korostaa. Se vaikuttaa viljelyssä käytännössä kaikkeen, esimerkiksi tuhoojiin, ravinteisiin, maan rakenteeseen ja vesitalouteen. Lista on pitkä!

Viljelykierron suunnittelu avainasemassa Tauti-, rikka- ja tuholaisasiat ovat olleet koulutuksissa runsaimmin keskusteluja herättäneitä aiheita, samoin kasvisten ravinnetarpeista huolehtiminen. Luomutuotannossa keinoja kasvinsuojeluun on, mutta ne vaativat hyvää ennakointia. Esimerkiksi oikein suunniteltu viljelykierto edesauttaa sekä rikkojen, tuholaisten, tautien että varastopilaantumisen torjuntaa. Useat kasvit toimivat isäntinä erilaisille kasvintuhoojille, minkä takia esikasvivaikutuksiin tulisi kiinnittää huomioita. Esimerkiksi nurmi ja raiheinä lisäävät an-

Luomussa haasteita riittää KOULU-hankkeen kouluttajat ovat työuriensa aikana nähneet viljelymenetelmien kehittymisen ja tietotaidon kasvun sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa. Kehitys on mahdollistanut mm. tuotantomäärien kasvun. Varsinkin luomukasvisten viljelyssä on kuitenkin vielä lukuisia ratkaisua vaativia kysymyksiä. Esimerkiksi joillain luomuvihanneksilla on haastavaa taata viljelykasveille riittävä typensaanti. Varsinkin paljon typpeä vaativat kaalikasvit ovat ravinnehuollon puolesta vaateliaimpia luomuvihanneksia ja tarvitsevat täydennystyppeä. Tällä hetkellä

LUOMULEHTI 1 | 2020

(Johanna Pihala

käyttöönottoon tuotantosuunnasta riippumatta.

Pellonpiennarkoulutuksessa Räpin koetilla 18.6. nähtiin muun muassa Tiustechin Root Stopper -kultivaattori tositoimissa.

markkinoilla olevat luomulannoitteet sisältävät typpeä maltillisesti, joten nekään eivät täysin vapauta luomukaalin viljelijää pähkäilemästä typen riittävyyttä. ProAgrian Dennis Grönroos suositteli luomukasviskoulutuksissa lisäämään ravinteet peltoon sijoittamalla ne suoraan kasvien juurelle. Koulutuksista käytännön hyötyjä Luomukasvisten viljelykoulutuksiin osallistunut Lea Räisänen näkee luomukasvistuotannon etuna paremman taloudellisen kannattavuuden. Räisänen aloitti tilallaan luomuvihannesten viljelyn vuonna 2014 toimittuaan sitä ennen muun muassa päivittäistavarakaupan myymäläpäällikkönä ja 1990-luvun alussa tavanomaisen tuotantosuunnan viljatilan emäntänä. Viljelyn uudelleen aloittaminen luomuna oli Räisäselle selvä päätös alusta asti. Yhdeksi mielenkiintoisimmaksi oppimistaan asioista Räisänen mainitsee Luonnonvarakeskuksen (Luke) Asko Hannukkalalta kuullun tiedon sepäntoukista:

Koulutuksille jatkoa Viljelijät olivat pääosin tyytyväisiä koulutuksiin. Osa osallistujista toivoi vielä enemmän käytännönläheisyyttä ja konkreettisia esimerkkejä. Tähän pyrittiin vastaamaan muun muassa kokeneempien luomuvihannes- ja perunanviljelijöiden mentoroinnilla koulutustilaisuuksissa. Tulevissa koulutuksissa käytännön esimerkkejä painotetaan entistä voimakkaammin. Luomukasvisten viljelykoulutus järjestetään toistamiseen vuonna 2020, ja ensimmäiset koulutukset alkavat helmi–maaliskuussa. Luentotyyppisten koulutusten lisäksi luvassa on myös pellonpiennartilaisuuksia. Lisäksi 5.2.2020 järjestetään luomukasvisseminaari, jossa uusinta alaan

liittyvää kansainvälistä tutkimustietoa esittelevät Perunantutkimuslaitoksen ja Luken asiantuntijat. Seminaarin pääpuhujana on luomukasvisten viljelyneuvontaan erikoistunut tanskalainen Richard de Visser. ◀ Kirjoittajat työskentelevät Pyhäjärvi-instituutissa alkutuotannon kehittämisen parissa.

Sauli Jaakkola

nurmikasvuston jälkeen sepäntoukat voivat muodostua viljelykierrossa haitaksi vasta toisena vuotena. Ensimmäisenä nurmen jälkeisenä viljelyvuotena ei siis vielä kannata huokaista helpotuksesta, jos sepäntoukkia ei pellossa näy, vaan varautua niiden ilmaantumiseen vasta seuraavana vuotena. Tieto oli Räisäselle hyödyllinen, sillä sepäntoukat vioittavat muun muassa perunaa, jota Räisänen viljelee. Perunan lisäksi hänen pelloiltaan löytyy mittava valikoima erilaisia vihanneksia ja marjoja, muun muassa kaaleja, kurpitsoja, avomaankurkkua, mangoldia, kelta- ja punajuurta, porkkanoita, papuja, salaatteja, mansikoita ja pensasmustikkaa. Lisäksi Räisänen tuottaa hunajaa.

Sauli Jaakkola

Hankkeessa kesällä 2019 järjestetyllä Tanskan ammattimatkalla tutustuttiin monipuolisesti ammattimaiseen luomuvihannestuotantoon. Yksi kohteista oli Kiselgården, jossa vierailtiin muun muassa tilan kaalilohkolla.

Tanskan hankematkan osallistujat tarkkailivat Kiselgårdenissa porkkanan itämistä testipenkissä.

Koulutukset järjestettiin osana Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon -hanketta, joka saa päärahoituksensa MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmasta Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kautta. Hanketta hallinnoi Pyhäjärvi-instituutti, ja yhteistyökumppaneina ovat Luonnonvarakeskus ja Perunantutkimuslaitos.

LUOMULEHTI 1 | 2020

TEKSTI: IIRIS MATTILA

Juuristovyöhykkeellä

– hiilensidontaa ja kasvinterveyttä

Karikkeen ja nyrkin kokoiset maapaakut läpäisevä kylvökone Weaving lähdössä kylvämään syysruista kevytmuokattuun peltoon.

Ilmastonmuutoksen edetessä hiilipäästöjen ja kasvitautien kerrotaan usein lisääntyvän. Juuristovyöhykkeen mikrobimonimuotoisuus on kuitenkin sekä hiilen varastointia että kasvinterveyttä edistävä elementti. Hoitamalla maanalaista mikrokarjaansa viljelijä voi edistää kasvinterveyttä

Iiris Mattila

ja vähentää peltojensa kasvihuonekaasupäästöjä.

Hyötymikrobien toimintoja

Maaperämikrobiston hyötyvaikutuksia Viime aikoina tutkimusta on kiihtyvällä tahdilla suunnattu maaperän mustan laatikon toimintaan, ja tulokset ovat hämmästyttäneet sekä tutkijat että viljelijät. Maamikrobien tuottamat prosessit vähentävät haihduntaa, lisäävät maan vedenpidätyskykyä ja tuottavat pysyviä hiilivarastoja. Mikrobit ja kasvit viestivät ja toimivat vuorovaikutuksessa, joka hyödyttää molempia. Eri kasveilla on jopa omat ”lempikumppaninsa” juuristovyöhykkeen mikrobilajeissa. Kasvin juuristovyöhykkeessä elää tuhansia mikrobilajeja niin taudinaiheuttajia kuin kasville hyödyllisiä mikrobejakin. Kasvien hyötymikrobit tuottavat valtavasti ekosysteemipalveluja ja saavat kasvilta vastavuoroisesti ravintoa juurieritteiden muodossa.

LUOMULEHTI 1 | 2020

•

Yleinen taudintukahtuminen maassa – kasvitautien aiheuttajamikrobien leviämisen hillintä

•

kasvin vastustuskyvyn tehostaminen – myös ympäristöstressitekijöiden sietokyky

•

kasvitaudinaiheuttajien uloskilpailu tai tuhoaminen antibiootein

•

ravinteiden saatavuus ja otto

•

juuristorakenteen manipulointi ja muutokset

•

veden saatavuus

•

kasvihormonien tuotanto tai sen stimulointi

•

typensidonta

•

hajotustoiminta

•

myrkkyjen hajotus, saastuneen maan puhdistus

Mikrobien vaikutus maan hiilen sitoutumiseen on esitetty oheisessa kuvassa. Maan mururakenne on pitkälti mikrobien tuottamien yhdisteiden tulosta, ja näissä muruissa hiili on melko pysyvästi tallessa. Syvempiin maakerroksiin sitoutuu myös hiiltä mikrobitoiminnan ja maan mineraalirakenteen yhteistoimintona. Kasvin ja maaeliöstön vuorovaikutus tuottaa kasvinterveyttä Kasvin ulkoisia keinoja suojautua kasvinsyöjiltä ja taudinaiheuttajilta ovat muun muassa vahakerrokset, piikit ja myrkyt. Vähän häirityissä maissa, mutta usein myös peltomaassa, mikrobiekologiaan perustuva yleinen taudintukahtuminen on normaali ilmiö. Maan luontaisesti monimuotoinen mikrobiyhteisö pitää kurissa monenlaisia taudinaiheuttajia niin, ettei kasvitautiepidemioita synny. Taudin tukahtuminen voi olla myös lajikohtaista, jolloin tietyt mikrobit nujertavat tietyt taudinaiheuttajat. Tätä il-

Kasvin puolustusjärjestelmä

miötä käytetään hyväksi mikrobivalmisteteollisuudessa. Taudintukahtumisilmiön lisäksi kasvilla on suojanaan taudinaiheuttajan tai hyötymikrobin aikaansaama puolustusjärjestelmä, hieman kuin ihmisellä immuniteetti. Hauska uudehko tieto on, että eri kasveilla on samassa maassa erilaisia juuristomikrobiomeja. Mikrobiomi on siis tietyllä hetkellä tietyssä rajatussa paikassa (suolisto, iho, juuristo, tms.) sijaitseva mikrobipopulaatiojoukko. Kasvit voivat vaikuttaa mikrobiomin muodostukseen ja toimintaan juurieritteiden kautta. Tutkimuksen mukaan ruis ja kaura suosivat arbuskelimykorritsoja (sienijuuri, joka kasvaa osin kasvin juurisolujen sisään), virna suosii solunulkoisia sienisymbiontteja ja kyseisellä alalla rikkaruohot aktinomykeettejä ja gram-positiivisia bakteereja. On myös todettu, että jopa saman kasvilajin eri genotyypit (esimerkiksi lajikkeet) voivat tuottaa erilaiset mikrobiomit.

asvin luontaisesta puolustuksesta voitaisiin tehdä vertaus ihmisen vastustuskyyn. Niin kuin mikrobit ihmisen suolistossa suojaavat taudinaiheuttajilta, edistävät ravinteiden imeytymistä ja aiheuttavat immuniteetin, tekevät juuristovyöhykkeen mikrobit kasville samoin. Kasvin puolustusjärjestelmä aktivoituu, kun taudinaiheuttaja tai hyötymikrobi kohtaa kasvin juuristovyöhykkeellä tai kasvustossa. Kasvi tunnistaa vieraan ja erittää puolustuksekseen erilaisia aineita tai muuttaa esimerkiksi soluseinän rakennetta, jottei vieras pääsisi tuhoamaan kasvia. Juuristovyöhykkeen taudinaiheuttajat tuottavat yleensä vastustusta muita mikrobeja vastaan, kun taas kasvin lehtiä syövät hyönteiset voivat aiheuttaa vastustuskykyä sekä itseään että mikrobeja vastaan. Joissain tapauksissa immuniteetti tiettyä taudinaiheuttajaa vastaan voi siirtyä seuraavaan kasvisukupolveen. Jos esimerkiksi yhtenä vuonna tautipaine on kova, mutta satokasvi selviää siitä, sen siemenet kantavat vahvempaa vastustuskykyä kyseistä tautia kohtaan. Se, miten tehokkaan puolustusreaktion kasvi kykenee tuottamaan, riippuu myös ympäristön olosuhteista ja saatavilla olevista reaktioihin tarvittavista rakennusaineista. Kasvilla tulee olla hyvä ravitsemustila sekä juuriston kasvun edellytykset kunnossa tehokasta vastustuskykyä varten. Vahva vastustusreaktio voi viedä resursseja kasvin sadontuottokyvyltä.

Miten kasvin ja peltomaan taudinvastustuskykyä edistetään maanviljelyssä? Edellä mainittujen hyötyjen saavuttaminen vaatii tietysti sen, että luontaisia prosesseja ei tuhota kemikaalein tai antibiootein. Kasvilla tulee lisäksi olla kasvuun hyvät edellytykset, maan rakenteen, vesitalouden ja ravitsemustilanteen tulee olla kunnossa. Kyntämisen yleensä todetaan pienentävän maan hiilivarastoa verrattuna minimimuokkaukseen tai suorakylvöön, mutta muokkauksen kokonaisvaikutus mikrobipopulaatioihin ja monimuotoisuuteen, erityisesti pohjoisissa olosuhteissa, on vielä perusteellisesti selvittämättä.

Nurmen kevytmuokkaus (kultivointi, äestys) jättää paljon orgaanista ainesta maan pintakerrokseen mikrobien ravinnoksi ja kosteuden pidättäjäksi. Tiivistymät on poistettu jankkurilla.

Iiris Mattila

▷▷

LUOMULEHTI 1 | 2020

Maaperän mikrobistoa voidaan tukea seuraavin keinoin:

Maaperän kestävän hiilivaraston muodostuminen

1. Viljelyjärjestelmän monilajisuus. Kasvuston monilajisuus tuottaa kasvibiomassaa maan päällä ja alla sekä lisää juuristovyöhykkeen monimuotoisuutta ja muuttaa sieni-bakteerisuhdetta maassa sienivaltaisempaan suuntaan. Viljelykierto, jossa vaihtelevat palkoja viljakasvit, nurmet, erikoiskasvit, monivuotiset ja yksivuotiset, hillitsee taudinaiheuttajien rikastumista peltomaassa.

Yhteyttäminen

CO2 Kasvintähteet

Juurten eritteet Ligniini Selluloosa Hemiselluloosa

2. Jatkuva kasvipeitteisyys takaa mikrobistolle ravintoa ympäri vuoden sekä pitää yllä maan rakennetta. Maan pinnalla karike suojaa kaikenlaisia eliöitä paahteelta ja rankkasateilta. Keväällä heräävä kasvusto lisää maamikrobiston aktiivisuutta verrattuna paljaaseen maahan. Kylvösiemenen sijoittaminen muokatun kerääjäkasvuston jäljiltä elävään maahan voi parantaa satokasvin alkukasvua. Toisaalta kerääjäkasvin allelopaattiset, eli eri lajin kasvua hidastavat juurieritteet voivat myös hidastaa siemenen itämistä. 3. Maan kasvukunnon hoito. Hyötymikrobit ovat pääasiassa hapellisissa oloissa viihtyviä mikrobeja. Siksi maan hyvä rakenne on tärkeää ja pellon vesitalouden tulee toimia. Muokkaus on hyvä minimoida. Tiivistymät on poistettava ja koneiden rengaspaineet pidettävä olosuhteisiin sopivina tiivistymien välttämiseksi. Kationinvaihtokapasiteettia on hyvä tarkastella – erityisesti kalsiummagnesiumsuhdetta, joka vaikuttaa maan muokkautuvuuteen.

Maahengitys

Juuristo

Mikrobien erittämät solunulkoiset entsyymit

Mikrobien kautta kiertävä hiili CO2

Mikrobien ulkopuolella tapahtuva hiilen muuntuminen

Mikrobit

Kasveista ja mikrobeista peräisin oleva labiili eli vaihteleva hiilivarasto Mikrobien hiilipumppu MCP

CO2

Sienet

Bakteerit

Maaperän pitkäaikainen hiilivarasto Osittain hajonnut kasvimateriaali

Solunulkoiset aineenvaihduntatuotteet Kuollut mikrobimassa

"Entombing effect" = kuolleiden mikrobien jäänteet stabilisoituvat vuorovaikutuksessa maaperän mineraalien kanssa

Lähde: Peltonen S., Aalto K., Hennola, I. & Anttila S. (toimittajat). 2019. Ilmastoviisas maatilyritys. Tieto tuottamaan 145. ProAgria Keskusten Liitto.

4. Tuotteet. Jotkut kaupalliset biostimulantit ja hyötymikrobivalmisteet kilpailevat taudinaiheuttajien kanssa resursseista tai vahvistavat kasvin puolustuskykyä. Kypsän ja hyvän kompostin käyttö vaikuttaa hyödyllisesti mikrobipopulaatioihin maassa.

Kevytmuokkaus on aloitettu rinteessä, alla puimaton kaura, keskellä monilajinen kukkakaista pölyttäjiä palvelemassa: hunajakukka, ruisvirna, ruiskaunokki, päivänkakkara, lampaannata, sikuri ja apila.

Kasvin hyvinvointi alkaa juuristovyöhykkeellä. Kasvin juurieritteet ovat mikrobiston ensisijaista ravintoa. Peltomaan elonkirjon lisääminen ja hoitaminen ovat sijoitus tulevaisuuteen. ◀

LUOMULEHTI 1 | 2020

Iiris Mattila

5. Laidunnus. Laiduntava eläimet yhdistettyinä nopeaan laidunkiertoon, kasvuston havainnointiin ja kasvin kasvurytmin tuntemukseen lisäävät pellon hiilensidontaa ja mikrobimonimuotoisuutta.

Kirjoittaja on soveltava mikrobiologi ja toinen Kilpiän luomutilan viljelijöistä.

TEKSTI: KIRSI MUTKA-PAINTOLA, SUSANN RÄNNÄRI

Luomu yhdessä näkyville Farmarissa Luomuliitto ja ProAgria Etelä-Savo tavoittelevat yhdessä muiden luomutoimijoiden kanssa yhtenäistä luomualan näyttelyaluetta Mikkelin Sampo Luukkainen

Farmariin 2.–4.7.2020.

rityisesti luomutuottajilta on tullut palautetta, että luomutarjonta hukkuu maatalousnäyttelyissä helposti tapahtuman kokonaistarjontaan. Luomutuottajia turhauttaa kävellä näyttelyaluetta yrittäen löytää tuotteet ja palvelut, jotka on tarkoitettu erityisesti heille. Myös kuluttajakävijöiden on hyvin vaikea muodostaa alueelle pirstaloituneesta tarjonnasta kokonaiskäsitystä luomusta. Farmarin näyttelyalueelle Mikkelissä on nyt varattu yhtenäinen alue luomutoimijoille. Mikäli tarjoat tuotteita ja palveluita luomutuottajille tai muuten haluat tulla Farmarissa tunnistetuksi luomutoimijaksi, osastosi kannattaisi sijoittua tälle yhteiselle alueelle. Ilmaise halukkuutesi yhteiselle luomualueelle sijoittumisesta kirjoittamalla tämä ilmoittautumisen yhteydessä lisätietokenttään. Näin olet tekemässä maatalousnäyttelyistä luomumpia! Ilmoittautumaan

Ole yhteydessä: Luomuliitto: Toiminnanjohtaja Susann Rännäri, 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi ProAgria Etelä-Savo: Näyttelypäällikkö Kirsi Mutka-Paintola, 043 826 7882 kirsi.mutka-paintola@proagria.fi www.farmari.net

pääset tapahtuman verkkosivuilta, joilta löytyy myös lisätietoa näytteilleasettajille sekä muun muassa näyttelypaikkahinnasto. Farmari-maatalousnäyttely järjestetään Mikkelissä 2.–4.7.2020. Tapahtumaan tavoitellaan 500 näytteilleasettajaa ja 75 000 näyttelyvierasta. Uudistuneella Kalevankankaan 13 hehtaarin näyttelyalueella on runsaasti tilaa Farmarille. Näyttelyssä ovat vahvasti esillä muun muassa maaja metsätalouden vastaaminen ilmastonmuutokseen, biotalouden ja energiantuotannon uudet mahdollisuudet, suomalaisen ruokaketjun kehittäminen sekä uusin tieto ja teknologia. Kotieläimet ovat esillä Farmarin laajalla kotieläinkentällä. Näyttelyssä pääsee verkostoitumaan alan osaajien kanssa, ja se on myös erinomainen kohtaamispaikka kuluttajien suuntaan. Myös eteläsavolainen ruokakulttuuri maistuu tapahtuman aikana. Näyttely tarjoaa näin asiaa ja elämyksiä koko perheelle. ◀

LUOMULEHTI 1 | 2020

Ulkomailta

TEKSTI: ANU AROLAAKSO

IT D N E R T A K O U R N E D TULEVAISUU

Anu Arolaakso

Luuliemet tulevat uudelleen ammattikeittiöihin.

Tulevaisuudessa vastuullisten ja tiedostavien kuluttajien osuus kasvaa voimakkaasti. Näille kuluttajille luomu on minimivaatimus. Jotta ammattikeittiöt ja kauppa voivat vastata kasvavaan vastuullisten tuotteiden kysyntään, tulee raakaaineiden ja tuotteiden tuotannon lisääntyä merkittävästi.

ordic Organic Food Fair (NOFF) -tapahtuma kokosi marraskuussa Ruotsin Malmöön noin 500 yritystä, runsaasti ruokapalvelualan toimijoita sekä luomualan kehittäjiä. NOFF on Pohjoismaiden suurin ja ehkä tärkein luomualan B&B -tapahtuma ja tiivis paketti uusimmista luomumarkkinoista Pohjoismaissa sekä uusimmista ruokatrendeistä.

LUOMULEHTI 1 | 2020

Luomu on minimivaatimus Tapahtumassa näkyi vahvasti vegaanisuuden ja kasvisruokailun voimakas kasvu. Vastuulliset ja tiedostavat kuluttajat ovat kiinnostuneita ruokaratkaisuista, jotka vastaavat kestämättömyyden haasteisiin ja jopa ratkaisevat ne. Näiden kuluttajien osuus kasvaa jo nyt voimakkaasti. Kulutus ja elämäntavat muuttuvat ekologisesti tietoisemmiksi, ja kestävyys heijastuu kokonaisvaltaisesti kaikissa käyttäytymisen ja arkielämän toiminnoissa.

Tämä asettaa haasteita koko elintarvikealalle. Tuottajien ja jatkojalostajien on pystyttävä vastaamaan tiedostavien kuluttajien vaatimuksiin ja kysyntään. Vegaanisuus ja kasvisruokailu ovat vain yksi osa tätä kysyntää. Terveellisen ruoan ja vähän prosessoitujen ruoka-aineiden arvostus kasvaa myös. Vastuulliselle kuluttajalle sertifioitu luomu on minivaatimus. Vastuullisuus asettaa haasteita myös pakkauksille, kuljetukselle sekä valmistamiseen käytettävälle energial-

Luomutarjonta ammattikeittiöille Malmössä itseäni eniten kiinnosti tapahtuman luomuanti ammattikeittiöiden näkökulmasta. Kiertäessäni messuhallia ja näytteilleasettajien pöytiä ei ammattikeittiöille näyttänyt olevan tarjolla juuri mitään. Tarkempi keskustelu yritysten kanssa paljasti, että kyllähän ammattikeittiötuotteita toki on, mutta ne vain eivät olleet messuilla mukana. Tämä oikeastaan hämmästytti, koska messut olivat Ruotsissa, jossa hallitus on nostanut ammattikeittiöiden luomun käytön tavoitteeksi 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Onko sitten niin, että Ruotsissa ammattikeittiöt ja tuottajat sekä tukkutoimijat keskustelevat paremmin keskenään, jolloin suurkeittiötuotteita ei tarvitse erikseen markkinoida, vaan ruokapalvelutoimijat tietävät, että kaikkea saa, jos vain haluaa ja ymmärtää niitä vaatia? Tanskan osastolla yksi ammattikeittiöillekin todella loistavasti sopiva tuote kiinnitti huomion: luuliemet. Suomessa on osittain unohdettu hyvien teurastuksen sivutuotteiden jalostaminen ja käyttö. Meillä luuliemiä markkinoidaan lähinnä terveystuotteina, vaikka niitä voisi käyttää myös ammattikeittiöissä lihaliemijauheiden ja fondien sijasta. Myös luuliemen keittämisen sivutuotteena syntyvää rasvaa oli messuilla tarjolla ja nimenomaan ammattikeittiöiden käyttöön. Ruotsalaiselta valmistajalta löytyi innovaatiotuote, joka sopii mainiosti myös ammattikeittiöille: muninnan lopettaneen kanan lihasta valmistetut luomupyörykät, -makkarat ja -fileet. Näitä luomutuotteita Ruotsissa käyttävät myös julkisen sektorin ruokapalvelut, ja hinta oli vain noin 20 prosenttia vastaavia tavanomaisia kanatuotteita kalliimpi. Luomukysyntä suomalaisissa ammattikeittiöissä Suomalaisten ammattikeittiöiden luomutoivelistalta löytyvät lähes kaikki tuotteet, joita oli runsaasti esillä Malmön mes-

suilla: luomuhedelmiä ja -marjoja sekä näistä valmistettuja jälkiruokatuotteita, luomukasviksia ja -kasvistuotteita, luomukasvisproteiinituotteita, luomumaitotuotteita muitakin kuin juotava maito, luomumausteita, luomujuomia. Oikeastaan ihan kaikkea, mitä ruokapalveluissa voidaan käyttää, haluttaisiin vaihtaa luomuksi. Haasteena on edelleen tuotteiden saatavuus, hinta ja markkinointi. Kannustan koko ruokaketjua, tukut mukaan lukien, tekemään enemmän yhteistyötä keskenään ja ammattikeittiöiden kanssa, jotta keittiöille saataisiin lisää luomutuotteita käyttöön sopivalla hinnalla ja riittävällä volyymilla. Ammattikeittiöstä saadaan tuotteille volyymi, ja ne toimivat monessa suhteessa suunnannäyttäjinä sekä markkinavetureina. Myös Suomessa luomua käyttävien tiedostavien kuluttajien määrä kasvaa jo nyt merkittävästi, ja nämä kuluttajat vaativat, että luomu näkyy myös ruokapalveluiden ruokatarjonnassa. Jos ammattikeittiöt eivät saa luomua kotimaasta, silloin turvaudutaan tuontituotteisiin, jossa luomuvalikoimaa riittää.

Luomusta ja vastuullisuudesta viestintä Suomessa viestintä ja tiedottaminen luomusta ja yleensä vastuullisuudesta on vielä lapsen kengissä, kun vertaa esimerkiksi naapurimaihin Ruotsiin ja Tanskaan. Meillä ollaan liian vaatimattomia omasta tekemisestä. Messuilla tämän eron huomasi selkeästi. Ruotsalaiset ja tanskalaiset kertoivat rinta rottingilla omista maailman parhaista luomutuotteistaan, kun suomalaiset pidättyivät ehkä liikaa faktoissa. Myös yrittäjien yhteistyö ja yhteishenki olivat naapurimaiden osastoilla tiiviimpää ja näkyvämpää. Rohkaisenkin suomalaisia tuottajia ja yrittäjiä tekemään enemmän yhteistyötä ja kertomaan äänekkäämmin omista luomutuotteistaan sekä vastuullisuudestaan. Useamman ääni kuuluu kauemmas ja paremmin kuin yhden. ◀ Kirjoittaja on Savon koulutuskuntayhtymän projektipäällikkö ja vastaa Portaat luomuun -ohjelmasta. Lisätietoja www.luomuravintola.fi

Håkan Olsson

le. Tiedostavat ja vastuulliset kuluttajat vaativat, että vastuullisuus on läpinäkyvää ja kattaa koko tuotteen elinkaaren alusta loppuun, kierrätykseen saakka.

Messuilla palkittiin Ruotsin eniten luomua tarjoava julkinen ruokapalvelu 2019. Voittaja on Byskolan, Lundista, jossa luomun osuus on 99 prosenttia. Kuvassa keittiömestari Håkan Olsson.

LUOMULEHTI 1 | 2020

TEKSTI JA KUVAT: KARI KOPPELMÄKI

Biokaasuntuotannolla kohti ravinne- ja energiaomavaraisuutta kasvinviljelyalueilla Suomen maatalouden jakautuminen koti- ja kasvinviljelyalueisiin on suuri haaste, ja se koskee myös luomutiloja. Harva kasvinviljelytila aloittaa kotieläintalouden

urmen hyödyntäminen biokaasuntuotannossa on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina. Voisiko viljelyjärjestelmä tuottaa samanaikaisesti ruokaa ja energiaa niin, että se tehostaisi ravinteiden kierrätystä? Ja miten tämä ajatus sopisi luomuviljelyyn?

uudestaan siitä kerran

Palopurolla tuotetaan jo biokaasua nurmesta Hyvinkään Palopurolla maatilojen, energiayhtiön ja ruoanjalostuksen muodostamassa agroekologisessa symbioosissa (AES) toimii biokaasulaitos, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa luomukasvinviljelytilan viljelykierrossa olevista viherlannoitusnurmista. Symbioosista tehdyn tutkimuksen mukaan tämä lisää viljasatoja tehostuneen ravinteidenkierrätyksen ansiosta, vähentää ravinnehävikkiä ympäristöön ja tekee maataloustuotannosta energiantuottajan energiankuluttajan sijaan. Entä mitkä olisivat vaikutukset, jos biokaasua alettaisiin tuottaa laajemmassa mittakaavassa Etelä-Suomen kasvinviljelyvaltaisilla alueilla? AES-verkostot -hanke selvitti tätä Mäntsälän kunnan alueella tehdyssä tutkimuksessa.

luovuttuaan, mutta voisiko nurmelle olla muuta käyttöä kuin rehukäyttö?

Biokaasuntuotannon alueelliset vaikutukset Tutkimuksessa vertailtiin kolmea skenaariota, joissa biokaasua tuotettaisiin laajemmassa mittakaavassa. Näissä malleissa biokaasuntuotannon määrä ja sadonkäyttö vaihtelevat, mutta ravinteet palautetaan aina viljelyyn korvaamaan mineraalilannoitteita mädätysjäännöksen muodossa. Jokaisessa vaihtoehdossa laskettiin alueella tuotettavan ruoan määrä, typpi- ja fosforitaseet, kierrätysravinteiden osuus käytetyistä lannoitteista sekä hiilisyötteen määrä maaperään. Enemmän ruokaa ja samalla energiaa Tulosten perusteella biokaasuntuotanto maatalouden sivuvirroista kasvinviljelyvaltaisella alueella mahdollistaa merkittävän energiantuotannon. Lisäämällä apilanurmia (tässä selvityksessä 20 prosenttia yksivuotisten viljelykasvien pinta-alasta) viljelykiertoon pystytään kasvattamaan hehtaarikohtaista energiantuotantoa suuremmaksi kuin tämän hetken suora energiankulutus maataloudessa on hehtaaria kohden. Samalla ravinneomavaraisuus kasvaa, koska mädätysjäännöksellä voidaan korva-

Mädätysjäännöksen levitystä kuivalannan levityskärryllä.

Nykyinen järjestelmä

Nykyinen järjestelmä energiantuotannolla – Biokaasua kesannoista, lannasta ja aluskasveista

AES-järjestelmä ja 20 % vilja-alasta apilanurmeksi – Biokaasua apilanurmista kesannoista, lannasta ja aluskasveista

AES järjestelmä ja 20 % vilja-alasta apilanurmeksi, joka käytetään lypsykarjan rehuna – Biokaasua lannasta ja aluskasveista

Skenaariot alueellisten vaikutusten tarkastelussa.

LUOMULEHTI 1 | 2020

140

12000

120

10000

100

8000

6000

4000

2000

Ruoan- ja energiantuotanto sekä kierrätysravinteiden osuus eri skenaarioissa. Kierrätysravinteiden osuus %

Ruoantuotanto MJ/ha, Energiantuotanto kwh/ha

14000

0 1

Ruoantuotanto MJ/ha

Energiantuotanto k wh/ha

Kierrätysravinteiden osuus (N) %

Kierrätysravinteiden osuus (P) %

ta mineraalilannoitteita. Lisäksi hiilisyöte peltomaahan kasvoi lisääntyneen nurmialan johdosta. Jotta ravinnevirrat saataisiin suljetummiksi, vaatisi se kotieläintuotannon lisäämistä alueella, koska suurin osa alueella tuotetusta viljasta päätyy nyt rehuksi alueen ulkopuolisille kotieläintiloille. Skenaariossa, jossa kotieläintuotantoa kasvatettiin lisääntyneen nurmirehun tuotannon mukaan, alueen ruoantuotanto lisääntyi merkittävästi. Samalla ravinneomavaraisuus parani, sillä mädätysjäännös korvasi lähes kaiken mineraalifosforin ja lähes puolet typestä. Lisäksi hiilisyöte peltoon lisääntyisi nurmiviljelyn ansiosta. Biokaasuntuotanto luomussa Tutkimusta ei tehty luomuviljelyn näkökulmasta, ja eri skenaarioita verrattiin alueen nykyiseen maatalouteen. Viherlannoitusnurmien mukaan ottaminen joko energiantuotantoon tai kotieläintuotantoon mahdollistaisi kuitenkin laajamittaisen luomutuotannon alueella. Luomukasvinviljelyssä biokaasuntuotanto tehostaisi ravinteiden kierrätystä ja mädätysjäännös tarjoaisi tiloille paikallisen orgaanisen lannoitteen. Suurimmat haasteet biokaasuntuotannon yleistymisessä liittyvät taloudelliseen kannattavuuteen. Tähän liittyy myös kysymys siitä, mihin tuotettu energia käytetään. Esimerkiksi liikennebiokaasun tuottami-

nen vaatii hyvää sijaintia, ja laitokseen sekä kaasunjakeluun tarvittavan investoinnin suuruus kasvaa. Yksi mahdollisuus on saada maatilojen yhteyteen energiaa kuluttavia toimintoja, kuten elintarvikkeiden jalostusta, tai lisätä kotieläintilojen määrää kasvinviljelyalueilla. ◀ Tutkimuksen tuloksista raportoidaan tarkemmin kevättalven 2020 aikana osoitteessa blogs. helsinki.fi/palopuronsymbioosi/aes-verkosto. Kirjoittaja tutkii tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa ruoan- ja energiantuotannon yhdistämistä. Hän on myös luomuvihannesviljelijä Hyvinkään Palopurolla.

Kysy kauppiaaltasi luomuunkin sopiva BESTON®.

Puhtaasti viljelty maa ruokkii kaikkia asujiaan BESTON®-kalkituskuona on ekologisen kierrätyksen malliesimerkki, miten teollisuuden sivutuotteesta on kehitetty ja jalostettu luontoa rasittamatta kalkitusaineiden parhaimmistoa. Sen hiilijalanjälki on hyvin pieni.

Kalkituslaskuri: www.merox.fi/kalkituslaskuri

CERTIFIED

ISO 14001

LUOMULEHTI 1 | 2020

TEKSTI: NOORA MANTERE

Lietelannan separoinnista syntyvä kuiva-aine on Pekka Partasen mukaan loistavaa kuiviketta.

Kunnianhimoista ravinteidenkierrätystä Kiteellä Koivikon kartanolla luomuviljely nojaa laadukkaaseen lannoitukseen. Tavoitteena on lisätä

Tero Nenonen

ravinneomavaraisuutta entisestään.

LUOMULEHTI 1 | 2020

Kierrätysravinteilla luomuun Koivikon kartanon kahden robotin navetassa märehtii 120 lypsävää, tavoitteena on laajentaa karjan kokoa 160 päähän. Navetta sijaitsee entisen Koivikon maatalousoppilaitoksen tiloissa, jotka Partanen ja lankonsa Pauli Tolonen ostivat vuonna 2010. Lisäksi Partanen ja Tolonen kasvattavat lypsykarjarotuisia vasikoita sekä tekevät koneurakointia. – Pidemmän aikavälin tavoitteena on saada kasvattamotkin luomuun, Partanen kommentoi. Yhdessä yhteistyökumppaneiden maiden kanssa viljeltävää on melkein 800 hehtaaria. Tilan pellot siirrettiin luomuun biokaasulaitoksesta saatavien luomukelpoisten ravinteiden turvin jo 2012, ja maito on myyty luomuna nyt kahden vuoden ajan. – Me emme tarvitse kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita, pärjäämme kierrätysravinteilla jopa paremmin kuin aikaisemmin, Partanen kommentoi luomuun siirtymistä. Tasapainoisella lannoituksella terve karja Kasvien ravinteidensaannin suhteen isäntä on hyvin tarkka. – Lehmä tuottaa laadukasta maitoa laadukkaalla rehulla, eivätkä kasvit kasva ilman laadukasta lannoitusta. Ravinnetasapaino on luomussa erityisen tärkeää, viljelyn ensimmäinen edellytys, Partanen kuittaa. Biokaasulaitoksella syntyvistä lannoitejakeista tilalla hyödynnetään sekä nestemäistä että kiinteämpää, separoitua mä-

dätysjäännöstä. Testissä on ollut myös mädätejäännöksestä kalvosuodatustekniikalla sekä käänteisosmoosikalvoilla valmistettu ravinnekonsentraatti, jossa on kierrätysravinteeksi paljon liukoista typpeä. Tilalla on luonnollisesti käytettävissä oman tilan kuiva- ja lietelantaa, minkä lisäksi lannoitusta täydennetään lihaluujauholla, puuvinassilla sekä hivenravinteilla. Lannan separointi kuivikkeeksi Koivikon kartanolla on käytössä lietelannan separointilaitteisto. Separoitu neste levitetään lannoitteena lietteenlevityskalustolla, ja kiintoaine on niin kuivaa, että sitä käytetään kuivikkeena. Kuivike muodostuu käytännössä karjanlannan sisältämistä kuiduista, jotka ovat peräisin säilörehusta ja oljesta. Partanen on ratkaisuun tyytyväinen. – Kuivajae on nykyisellään äärimmäisen hyvä kuivike. Niin sanottu green bedding -menetelmä tekee kuivikkeesta erityisen kuivan, kuiva-ainepitoisuus on noin 35 prosenttia. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun kuivikkeeksi ei lisätä muuta materiaalia, hän kommentoi. Aluksi kuivituksessa käytettiin myös turvetta, mutta se muodosti ongelman separointivaiheessa. Turve kun luovuttaa nestettä haihduttamalla, ei puristamalla. Energian ja ravinteiden tuotanto omiin käsiin Partasen visiona on – ei enempää eikä vähempää kuin – energia- ja ravinneomavarainen maatalous. Vision taustal-

la on yrittäjän näkemys maatilatalouden kannattavuudesta. – Kannattavuus ei synny yhdestä tekijästä, kuten maidontuotannosta, vaan kokonaisuuden on oltava toimiva. Yrittäjän tavoitteena onkin saada jatkossa kaikki toiminnot omiin käsiin. Esimerkiksi tilan töissä ja urakoinnissa kuluu vuosittain 100 000 litraa polttoainetta. Partasen tavoitteena on saada työkoneet kulkemaan uusiutuvalla energialla. Tulevaisuudessa näemme kenties myös Koivikon kartanon jalostamia luomujugurtteja ja -juustoja. Myöskään haavetta tilamittakaavan biokaasulaitoksesta Partanen ei ole kuopannut. – Karjanlannasta voisi hyödyntää sähkön ja lämmön omaan käyttöön, hän esittää. Karjanlannan ajaminen tilan ulkopuoliseen biokaasulaitokseen ei ole kannattavaa. Biokaasuntuotanto kun pyörii porttimaksuilla. – Kuorman päällä pitää tulla setelinippu, jotta toiminta kannattaa, Partanen kommentoi. Yksi asia biokaasun tuotannossa Partasta kuitenkin huolettaa. – Mikäli nurmibiomassaa aletaan käyttää biokaasuntuotannon raaka-aineena laajemmassa mittakaavassa, se ei saa kilpailla kotieläintalouden rehuntuotannon kanssa. ◀ Artikkeli on tuotettu osana BioRaKi 2 -hanketta, joka on saanut rahoitusta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.

Jaakko Juvonen

iteeläinen puuhamies, maatalousmoniyrittäjä Pekka Partanen lähti suunnittelemaan omaa biokaasulaitosta jo vuonna 2002. Kierreltyään muualla Euroopassa esimerkkiä etsimässä Partanen tuli tulokseen, ettei tilakohtainen investointi kannata. Työ ei kuitenkaan mennyt hukkaan – yhteistyössä Mika Juvosen kanssa syntyi BioKymppi Oy, joka on tuottanut Kiteellä biokaasua muun muassa biojätteistä vuodesta 2006 lähtien. Kylkiäisinä syntyy luomuviljelyyn soveltuvia lannoitteita.

LUOMULEHTI 1 | 2020

På svenska TEXT: MICAELA STRÖM

NSL och Projekt EkoNu’s ekologiska sortförsök 2019 Årets försök såddes först i slutet av maj efter rikliga regn i början av månaden vilket syntes som ojämnheter i fältet hela sommaren, ändå blev det rätt normala skördar.

Avkastning, protein och hektolitervikt 2019 Medelskörden för vårvete var 3 146 kg/ha, högst medelskörd hade Leidi (3 752 kg/ha) och lägst Anniina (2 617 kg/ha). Proteinet

LUOMULEHTI 1 | 2020

Fältträff vid försöken 6.8.

Jens Bäckman

Ekologiska försök 2019 Årets försök såddes för femte året i rad på Stefan Widlunds ekogård i Påvalsby, Lovisa. Widlund föder upp Highland Cattle boskap och har odlat ekologiskt sedan 2010. Förfrukten var tvåårig fodervall och innan vallbrott på våren 2019 kalkades åkern med magnesiumkalk 5 ton/ha. Markkarteringen visade mullrik molera med pH 6,2. Mangan, zink och bor var på rätt dålig nivå, kalium och fosfor på försvarlig nivå. Sortförsöken varken tilläggsgödslades eller ogräsharvades. Sortlistan uppdaterades igen tillsammans med växtförädlare och samarbetspartners, sammanlagt 13 kornsorter, 12 havresorter och 13 vårvetesorter ingick i årets sortförsök. Sådden skedde sent, först 20 maj efter mycket regn i början av maj. Åkern var ojämn och lite för våt ännu vid sådd, vilket också syntes i fältet genom hela odlingssäsongen. Försöket tröskades 10 september.

Mikaela Ström

ylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL) började i samarbete med Projekt EkoNu ekologiska sortförsöken i havre, korn och vårvete sommaren 2012. Sedan dess har samarbetet fortgått och i år såddes sortförsöken för åttonde året i rad. Nedan presenteras förhandsresultaten från 2019 års ekologiska sortförsök.

Drönarbild från ekofältet 12.7. Det syns bra uppifrån var på fältet det varit mest vattensjukt, var täckdiken går och trampskador etc. Bilden visar kornrutorna längst till vänster, följt av havren och ovanför ”tomrummet” i första upprepningen finns demorutorna med lantsorter, vidare till höger kommer odlingstekniska rutorna med havre, korn, vete i 6 st rader och efter det längst till höger veterutorna.

varierar från 9,15 procent (Leidi) till 12,75 procent (Quarna). Hektolitervikten (HLV) ligger i medeltal på 76,8. Medelskörden för havre var 4 054 kg/ha, högst medelskörd hade Avanti (4 629 kg/ha) följd av Matty (4 537 kg/ ha) och lägst skörd hade Meeri (3 222 kg/ha). Proteinet varierar från 11,0 procent (Avanti) till 13,3 procent (Meeri). Hektolitervikten ligger i medeltal på 53,76 kg/hl. Vi har även testat sorterna på DONtoxin, inget prov gav något utslag (alla sorter <0,5 ppm). Medelskörden för korn var knappt 2 ton (1 946 kg/ha), högst medelskörd hade Arild (3 231 kg/ha) följd av Trekker (2 361 kg/ha) och lägst skörd hade Alvari (1 142 kg/ha). Proteinet varierar från 10,6 procent (Crescendo och Trekker) till 13,1 procent (Wolmari). Hektolitervikten ligger i medeltal på 61,29 kg/hl och stärkelsen på 60,5. Förutom ekosortförsöket som kort redovisades ovan fanns på försöksskiftet även ett demo-försök med bland annat gamla lantsorter, spelt och naket korn, samt ett odlingstekniskt försök (nytt för 2019) och ett svampgödslingsdemo. ◀

VÅRVETE/KEVÄTVEHNÄ 2019 Skörd 15%

Protein

Stärkelse

HLV

TKV 15%

Falltal

Strålängd

Sato 15%

Valkuainen

Tärkkelys

HLP

TJP 15%

Sakoluku

Korren pituus

Sort/Lajike

kg/ha

Leidi Demonstrant Tritop KWS Mistral Jaarli Kreivi Krabat Helmi Diskett Wappu Quarna Iceman Anniina Medeltal/ Keskiarvo

kg/hl

(cm)

3752 3713 3354 3353 3286 3181 3069 3064 3043 2874 2812 2783 2617

9,2 10,1 10,0 9,6 10,7 10,3 10,7 10,7 10,5 10,9 12,8 11,3 11,8

68,9 68,0 68,0 69,6 69,4 68,5 66,7 67,7 67,2 68,6 65,7 68,3 68,1

76,0 77,3 74,9 77,7 77,7 76,4 77,7 75,1 75,9 75,8 78,0 78,3 77,9

43,76 37,20 40,30 40,71 40,13 37,21 36,45 35,38 37,74 36,14 36,68 40,00 33,18

228 290 260 183 205 283 320 298 266 267 276 295 273

77 74 78 68 75 68 67 74 72 65 66 65 69

3146

10,6

68,0

76,8

38,07

265

*) Tabell förklaring/Selitys Högst/Längst Korkein/Pisin Skörd 15% = Lägst/Kortast Matalin/Lyhin Sato 15 % = TKV 15% = TJP 15 % =

Hela rapporten med tabeller samt info om tidigare års resultat, bilder mm hittas på www.ekonu.fi/category/ekosortforsok.

medelskörd/hektar beräknat enligt 15 % fukt keskisato/ha, ilmoitetaan 15 % kosteudessa tusenkornvikten i gram räknad enligt 15% fukt 1000 jyvän paino grammoina, ilmoitetaan 15 % kosteudessa

HAVRE/KAURA 2019 Sort/Lajike Avanti Matty Belinda Canary Ringsaker Donna Steinar Benny Akseli Niklas Avetron Meeri Medeltal/ Keskiarvo

Skörd 15% Protein HLV TKV 15% DON Strålängd Sato 15% Valkuainen HLP TJP 15% Korren pituus kg/ha % kg/hl g (ppm) cm 4629 11,0 52,9 42,04 <0,5 76 4537 11,3 54,0 43,53 <0,5 88 4509 11,4 51,9 41,56 <0,5 81 4398 11,3 54,8 44,34 <0,5 80 4359 11,4 55,1 36,16 <0,5 83 4111 11,2 52,4 39,80 <0,5 87 4038 11,4 52,1 40,09 <0,5 81 3823 11,4 53,7 42,81 <0,5 75 3791 12,9 54,9 34,60 <0,5 82 3631 12,3 53,5 41,96 <0,5 79 3598 12,3 56,0 37,09 <0,5 84 3222 13,3 54,2 40,08 <0,5 82 4054

11,8

53,8

40,34

<0,6

KORN/OHRA 2019 Sort/Lajike Arild Trekker (M) Harbinger (M) Vanille (M) NFC Tipple (M) Fairytale (M) Crescendo (M) RGT Planet (M) Propino (M) Kaarle Justus Wolmari Alvari Medeltal/ Keskiarvo

Skörd 15% Protein Stärkelse HLV TKV 15% Maltkornssortering Strålängd Sato 15% Valkuainen Tärkkelys HLP TJP 15% Mallasohra, seulonta Korren pituus kg/ha % kg/hl g I + II IV cm 3231 10,9 61,3 68,6 49,72 95,71 0,84 62 2361 10,6 61,2 65,6 50,42 93,28 1,61 54 2297 11,4 60,2 61,9 45,60 95,07 1,54 52 2209 11,1 60,5 57,9 50,33 96,08 1,34 56 2208 10,7 61,3 65,7 54,36 97,77 0,61 50 2095 11,3 61,1 62,6 43,38 87,52 2,82 53 2031 10,6 60,9 60,9 50,16 97,30 1,09 57 2020 11,1 60,7 62,8 50,70 96,46 1,43 52 1665 11,7 60,1 62,6 51,12 96,73 1,18 56 1551 11,4 60,5 59,3 39,02 80,06 4,44 47 1303 12,3 59,7 56,6 37,10 85,44 4,85 46 1179 13,1 59,5 55,1 33,65 67,45 7,56 40 1142 13,0 59,6 57,5 38,25 75,98 5,34 45

(M) = Maltkorn/Mallasohra

1 946

11,5

60,5

61,3

45,7

89,60

2,67

LUOMULEHTI 1 | 2020

Yhdistyksistä

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI

Tavoitteena on vahvistaa

Brita Suokas

Suomen Luonnon Päivää juhlitaan luomutiloilla taas tulevana kesänä.

edelleen Luomuliiton asemaa luomutuottajien

Luomuliitto lisää vuorovaikutusta ja yhteistyötä vuonna 2020

uomuliiton syyskokouksessa 7.11.2019 Jyväskylässä vahvistettiin liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2020. Tärkein päätavoite vuodelle 2020 on yhteistyön lisääminen. Toiminta keskittyy kolmeen pääkohtaan: edunvalvonta, luomutuottajien osaamisen kehittäminen sekä Luomulehti. Edunvalvontaa yhteistyössä Luomuliiton tärkein tehtävä on luomutuottajien edunvalvonta, jota tukemaan muut toiminnot suunnitellaan. Edunvalvontatyön tavoitteena on, että luomutuottajien tuotantoedellytykset säilyvät ja toiminta pysyy kannattavana. Vaikuttamistyötä tehdään Pro Luomu ry:n jäsenenä ja yhteistyössä ProAgrian, MTK Luomun ja SLC:n kanssa sekä IFOAM EU:n kumppanina. Aktiivisia vaikuttamistyön paikkoja ovat vakiintuneet edustukset, kuten Pro Luomun arvoketjutyöryhmät, maaja metsätalousministeriön luomualajaosto, Ruokaviraston sidosryhmäyhteistyö sekä

LUOMULEHTI 1 | 2020

yhteydenpito keskeisiin luomualaan vaikuttaviin henkilöihin, kuten kansanedustajiin. Vuoden 2020 tavoitteena on vaikuttaa erityisesti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen, hallituksen luomustrategiaan sekä uuden luomulainsäädännön tulkintoihin Suomessa. Parempaa sisäistä viestintää Luomuliittoon kuuluu 12 alueellista luomuyhdistystä sekä suorajäseniä. Luomuliiton pääviestintävälineitä ovat verkkosivut ja Luomulehti. Vuonna 2020 otetaan näiden rinnalle käyttöön sähköinen uutiskirje. Uutiskirje lähetetään Luomuliiton tuottajajäsenille, joiden sähköpostiosoite löytyy jäsenrekisteristä. Tavoitteena on myös kehittää Luomuliiton sisäistä viestintää sekä tukea luomuyhdistyksiä kehittämään omaa toimintansa. Liiton uuden järjestösihteerin, Sassu Lindströmin tehtävänä on tukea luomuyhdistyksiä ja jäsentoimintaa sekä kehittää sopivia osallistumistapoja liiton hankkeisiin ja tapahtumiin.

valtakunnallisena edunvalvojana ja eturivin toimijana.

Luomuliitto on alkanut julkaista tuottajakirjettä sähköpostitse jäsenilleen. Mikäli et ole saanut tuottajakirjettä, käy lisäämässä osoitteesi jäsenrekisteriin, niin saat jatkossa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi. www.luomuliitto.fi/jasentiedot

Ota järjestösihteeriimme yhteyttä paikallistoimintaan ja jäsenviestintään liittyvissä kysymyksissä. sassu.lindstrom@luomuliitto.fi 0400 534 003

Lisää jäseniä Uusia luomutuottajia pyritään saamaan jäseniksi aktiivisella kampanjoinnilla yhteistyössä luomuyhdistysten kanssa sekä kertomalla luomukursseilla luomuyhdistysten ja Luomuliiton toiminnasta. Jäsenhankintakampanjassa lähetetään Luomulehden ilmaiskappaleet niille luomutuottajille, jotka eivät vielä ole liiton jäseniä, minkä jälkeen he saavat yhteydenoton sähköpostilla tai kirjeellä. Syyskokouksessa päätettiin myös jatkaa vuonna 2020 nuoren viljelijän etuutta tarjoamalla vuodeksi ilmaista jäsenyyttä ja Luomulehteä nuorille, vasta-aloittaneille viljelijöille. Luomutuottajien osaamisen kehittäminen Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta ovat avauksia uusille neuvontamenetelmille. Näiden palveluiden avulla voimme kehittää luomutuottajien ammattitaitoa ja täydennämme jo olemassa olevia neuvontapalveluita.

Vuonna 2020 jatkamme asiantuntijapalveluiden ja mentor-toiminnan tunnetuksi tekemistä. Ne ovat malliltaan joustavia, kustannustehokkaita ja kohdennettuja neuvonnan työkaluja. Hankkeet tukevat muuta toimintaa Keskeinen osa Luomuliiton toimintaa ovat myös hankkeet. Hankkeiden sisällöt suunnitellaan tukemaan luomutuottajien osaamisen kehittämistä tai tuotantoedellytyksien parantamista. Vuoden 2020 aikana toteutettavia hankkeita ovat ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta rahoitettu BioRaki 2 – ravinteiden kierrätyksen jatkohanke, ruokaketjuvaroista rahoitettu Miksi pakkausmerkinnät? -hanke yhteistyössä Marttaliiton kanssa, MannerSuomen maaseutuohjelmasta rahoitettu KUMAKKA – kumppanuusmaatalous -hanke, jota toteutetaan yhteistyössä Ruralian kanssa ja Ålands bankin Itämeri-projektin rahoittama Hiiliviljelyverkosto-hanke.

Olemme myös vaikuttamassa sidosryhmätyössä tai osana ohjausryhmää seuraavissa hankkeissa: • UNISECO (Understanding and Improving the Sustainability of agroECOlogical farming systems in the EU) • SUREVEG – new diversified cropping systems for vegetables. (Kaistasekaviljely ja kierrätysravinteet monimuotoisessa ja resurssitehokkaassa luomuvihannestuotannossa) • Carbon Action, BSAG Vuodelle 2020 on suunniteltu jo paljon sekä Luomuliiton omia että muiden järjestämiä tapahtumia, joihin osallistumme aktiivisesti. Merkitse ajankohdat jo nyt kalenteriin! ◀ luomuliitto.fi/tapahtumia-vuonna-2020

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa Harat Liekittimet Ryömijä Terrateck Ratkaisut luomuvihannesten rikkatorjuntaan Ennakkoehdot 28.2. asti Elomestari Oy 95520 Tornio 040 581 8477 www.elomestari.

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 13.3.

KONEITA

LUOMUTAIMIA

VADELMAN JA MANSIKAN TAIMET LUOMUNA: • Muskoka • Maurin Makea

Soita! Boris 0500 567611

Meiltä tutkitusti parhaat mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan ja luomutuotantoon tarkoitetut koneet

• Polka

Kotimainen, varmennettu taimituottaja!

EINBÖCK AEROSTAR

Rikkaäestää 100% tarkkuudella

SIEMENIÄ

Laatusiemenet luomuun! SUIRE ROTAKING

Torjuu kuorettuma ja rikat

COMBCUT leikkaa

Voittanut monta palkintoja

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

KVICK-FINN

Torjuu juuririkkaruohot 98% teholla

OSTAMME LUOMUVILJAA

ALLROUNDER classic Avoin hanhenjalkaäes

AGUIRRE

Äes- kylvökone 3–9 m

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

LUOMULEHTI 1 | 2020

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

SCHAUMANN

LECKMASSE NUOLUKIVI Sisältää mm. A-vitamiinia D3-vitamiinia E-vitamiinia Seleeniä

250.000 ky 50.000 ky 500 mg 40 mg (org. 16 mg)

luomuUN Pakkauskoot: 20 kg & 65 kg

MYYNTI www.eurotrading.fi • p. 010 3211 950

LANNOITTEITA NEKOLTA UUTTA!

Lannoitteita luomuviljelyyn

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Neko Luonnonlannoite N-P-K 10-3-1 + (Ca 4)

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

• • • • •

koko: 4 mm pelletti raaka-aineet: liha-luujauho korkea typpipitoisuus Muut saman sarjan lannoitteet: hyvä typpi-fosfori -suhde NPK 9-4-3 ja C/N - suhde 3-5 – typpi NPK 6-3-12 nopeasti kasvin käyttöön • 750 kg:n suursäkki PRO

Tiedustelut: puh. 03 616 2167 neko@neko.f i • www.neko.f i

LUOMUTUOTTEITA

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

KONEITA

Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT Luomuleipomo

TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

LUOMULEHTI 1 | 2020

TEKSTI JA KUVA: BRITA SUOKAS

Valmistautuminen kevään 2020 luomutukihakuun – osa 2

Kevään 2020 päätukihaussa on mahdollista hakea uusia luomusitoumuksia sekä kasvintuotantoon että kotieläintuotantoon. Lisäksi luomusitoumuksen antanut viljelijä, joka on ostanut tai vuokrannut peltoa, joka on ollut viime vuonna toisen viljelijän luomusitoumuksella, voi liittää alueet omaansa.

LUOMULEHTI 1 | 2020

rtikkelia kirjoitettaessa on tiedossa asetusluonnos, jonka mukaan voimassa olevaan luomusitoumukseen saisi liittää aiemmin sitoumukseen kuulumattomia alle viiden hehtaarin lisäaloja. Jos alaa on enemmän, tilan tulisi antaa uusi sitoumus. Asia varmistuu kevään aikana. Vuonna 2015 annetut luomusitoumukset päättyvät huhtikuussa 2020. Sitoumusta voi jatkaa kevään päätukihaussa, ja sitoumukset jatkuvat nykyisin ehdoin 30.4.2021 saakka. Jos EU:n uusi tukikausi ei ole vielä vuonna 2021 varmistunut, niin päättyville sitoumuksille voi todennäköisesti silloinkin hakea jatkoaikaa.

Jatko haetaan Vipu-palvelussa tai lomakkeella 101B. Uusi sitoumus haetaan Ruokaviraston vuoden 2020 lomakkeella 215. Ensimmäistä luomusitoumusta hakevan on huomattava, että tila on ilmoitettava ELYkeskuksen luomuvalvontaan ennen 30.4. Tämä on välttämätöntä, koska sitoumuksen ehto on, että luomuehtojen noudattamisen tulee alkaa viimeistään 1.5. Sekä kasvintuotannon että kotieläintuotannon sitoumusehdoissa on vaatimus luomukoulutuksesta. Kurssit on käytävä ennen huhtikuun loppua. Sitoumushakemuksen viimeistelyyn on aikaa tukihaun päättymiseen saakka 15.6. Sitoumusala ja korvauskelpoinen ala Luomusitoumusta tehtäessä sekä uutta peltoa hankkiessa kannattaa selvittää etukäteen, voiko peltolohko saada luomukorvausta. Korvauskelpoisuuteen vaikuttaa pellon aiempien vuosien tukihistoria. Tiedon saa kunnan maataloustoimistosta. Tilan kaikki pellot on viljeltävä luonnonmukaisesti – myös sellaiset, jotka eivät ole korvauskelpoisia. Tilalla voi olla tavanomaisesti viljelty kasvihuone, kun viljelyssä on eri kasvilajeja tai selvästi erottuvia lajikkeita kuin avomaanviljelyssä. Sitoumuksen ulkopuolelle voi jättää peltoja, joista tiedetään, että luomuehtojen mukaisen viljelykierron ja sitoumusehdoissa lueteltujen myyntikasvien tuottaminen on vaikeaa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi hyvin kiviset lohkot, turvepellot ja suojavyöhykkeet. Kuluvan vuoden viljely vaikuttaa siihen, saako luomukorvauksen. Viljelemättä jätetystä pellosta ei saa korvausta. Kesantoja ja luonnonhoitopeltonurmia saa olla vuosittain enintään 25 prosenttia sitoumusalasta ilman että korvaussummaa vähennetään. Kolme sitoumustyyppiä Sitoumustyypit ovat kasvitilan sitoumus, kotieläintilan sitoumus ja tilan osan sitoumus avomaanvihannesviljelyn perusteella. Kasvitilan sitoumuksessa on heti ensimmäisenä vuonna oltava vähintään viisi hehtaaria korvauskelpoista peltoa tai vähintään yksi hehtaari korvauskelpoista peltoa, jolla viljellään yksi- tai monivuotisia puutarhakasveja. Kaiken sitoumuksen piirissä olevan

alan on oltava luomuviljeltyä tai siirtymävaiheessa luomuun viimeistään toisesta sitoumusvuodesta alkaen. Kotieläintilan sitoumus sisältää peltoviljelyn ja eläintuotannon. Tilalla tulee olla vähintään 0,3 eläinyksikköä luomutuotantoehtojen mukaan hoidettavia nautoja, sikoja, vuohia, lampaita, munivia kanoja tai lihasiipikarjaa sitoumushehtaaria kohti. Hevostila voi antaa sitoumuksen vain kasvitilana, koska hevosista ei kerry luomusitoumuksen eläinyksiköitä, vaikka hevoset olisivat luomuvalvonnassa. Tilan osan sitoumus avomaanvihannesviljelyn perusteella annetaan vain peltolohkoista, joilla viljellään avomaan vihanneksia sekä viljelykiertoon kuuluvia muita kasveja. Muilla pelloilla voi viljellä tavanomaisesti, mutta ei voi viljellä samoja kasvilajeja kuin luomuna. Kasvinvuorotus ja sitoumuksen vaatimukset Luomusitoumusehdot sisältävät viljelykasveja koskevia ehtoja, joita on toteutettava viiden sitoumusvuoden ajan. Yksi tärkeimmistä on, että kasvitilan on viljeltävä sitoumusehdoissa lueteltuja myyntikasveja vähintään 30 prosentilla sitoumusalasta.

Luomulehdessä 6/2019 on lisää opastusta tiloille, joilla on kotieläimiä.

Myyntikasvien luetteloissa on viljoja, öljykasveja, avomaan vihanneksia, mauste- ja lääkekasveja, marjoja, hedelmäpuita, koristekasveja, hyötykasvien ja koristekasvien taimia ja nurmisiementen siementuotantoaloja sekä hunajantuotantoon tarkoitetut mettä tuottavat kasvustot. Uudella 2020 aloittavalla tilalla on neljännen ja viidennen vuoden myyntikasvien pinta-aloista saatava keskiarvoksi 30 prosenttia sitoumuksen hehtaareista. Ensimmäisinä kolmena vuonna myyntikasvialan osuutta ei vielä tarkastella. Luomusitoumusta jatkavalla tilalla vaatimuksen pitää täyttyä heti tänä vuonna. Myyntikasveja ei tarvitse myydä pois tilalta, vaan sadon voi käyttää tilalla. Heinä ja säilörehu eivät ole myyntikasveja, vaikka sato myytäisiin tilalta pois. Viljelysuunnittelussa on muistettava myös, että koko sitoumusala saa olla viherlannoitusnurmena enintään kaksi vuotta peräkkäin. Sama pelto voi olla viherlannoitusnurmena enintään kolme vuotta peräkkäin. Luomukorvauksen suuruus Korvausta maksetaan vuosittain 160 euroa hehtaarilta korvauskelpoisille sitoumuslohkoille. Kotieläintilan sitoumuksen korvaus on 294 euroa, eli pellon korvauksen lisäksi maksetaan 134 euron kotieläinkorotus. Kaikentyyppisissä sitoumuksissa maksetaan 600 euroa hehtaarilta vuodessa lohkoille, joilla viljellään avomaan vihanneksia. Avomaan vihanneksien tuen päälle ei makseta kotieläinkorotusta. Maksamisen ehtona on, että luomuviljelijä ilmoittaa viljelykasvit luomuvalvontaan ja hakee korvauksen maksua vuosittain. Haku tapahtuu sähköisessä tukihaussa tai paperilomakkeella 101B, joka jätetään kunnan maataloustoimistoon. Aloittavan luomusitoumustilan kannattaa käyttää maataloustukineuvontaa tekevän ammattitaitoisen luomuneuvojan apua viljelykierron suunnittelussa, luomusitoumusta hakiessa ja viljelmän ilmoittamisessa luomuvalvontaan. ◀ Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

LUOMULEHTI 1 | 2020

Kysymyksiä

Luomuliiton @ asiantuntijat vastaavat Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 1 | 2020

Nordic Organic Food Fair

Elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo 040 964 1518

Mitä kaikkia asiakirjoja ja todistuksia tarvitaan luomutuotteiden viennissä? LUOMUTUOTTEIDEN MAAILMANMARKKINAT ovat kasvaneet koko 2010-luvun ajan, eikä kasvulle näy loppua. Tämä näkyy myös toimijoiden lisääntyneistä kyselyistä koskien luomutuotteiden vientiä ja siihen liittyvien asiakirjojen ja todistusten muotoa ja tarpeellisuutta. Seuraavat asiat tulisi ottaa huomioon. Luomusäädökset ovat voimassa kaikissa EU-maissa. Tämä on niin sanottua sisämarkkinakauppaa, jossa luomutuotteita voi myydä ja markkinoida kaikissa EU:n jäsenmaissa sekä Norjan ja Islannin välisessä kaupassa ilman erillistä sopimusta. Suomalaisten luomutuotteiden myynti ja markkinointi EU:n ulkopuolelle edellyttää, että viennin kohdemaa on hyväksynyt EU:n luomusäädökset vastaamaan omiaan tai että kyseinen luomutuote on erikseen hyväksytty. Vientituotteen tulee olla kohdemaan lainsäädännön mukainen sisällöltään ja merkinnöiltään. EU:n komissio on solminut kahdenkeskeiset luomusopimukset joidenkin EU:n ulkopuolisten maiden, kuten Japanin ja Yhdysvaltojen kanssa. Eli pääosa Suomessa tuotetuista luomutuotteista voidaan myydä luomuna näihin maihin. On hyvä huomioida, etteivät sopimukset koske kaikkia luomutuotteita, vaan osassa on rajattu joitain tuoteryhmiä sopimuksen ulkopuolelle. Hyväksyttävyys on syytä tarkistaa aina etukäteen kohdemaan viranomaisilta. Sopimusten ulkopuolisten maiden luomuvaatimukset ja hyväksynnät tulee luomutuotteiden viejän itse tarkistaa kohdemaan viranomaisilta.

Tiimissä mukana myös:

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 936 0377

Luomuasiantuntija Brita Suokas 044 528 8722

EU:n sisämarkkinoilla luomutodistukseksi riittää asiakirjaselvitys, jolla toimija todistaa kuuluvansa luomuvalvontaan. Usein ostaja kuitenkin vaatii erillistä vientitodistusta, jonka Ruokavirasto myöntää tilauksesta. Maksullinen vientitodistus voi olla toimija-, erä- tai maakohtainen. Samoin vietäessä EU:n ulkopuolelle tarvitaan yleensä erillinen vientitodistus. Vientitodistusta tilattaessa kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä, sillä todistuksen saaminen kestää noin kaksi viikkoa. Hakemuksen liitteeksi tulee olla asiakirjat, joista selviää vietävän tuotteen jäljitettävyyden kannalta tarvittavat tiedot, kuten raaka-aineiden toimittajat ja heidän luomutodistuksensa, erän valmistukseen liittyvät dokumentit (esimerkiksi valmistusraportti), vientierään liittyvät saateasiakirjat (myyntilasku ja kuljetusasiakirjat). Luomuasetus muuttuu 2021, ja asiakirjaselvityksen sijaan toimija tulee saamaan sertifikaatin valvontaan kuulumisesta. Tämä tulee varmaan osaltaan vähentämään erillisten vientitodistusten tarvetta ainakin sisämarkkinakaupassa. ◀ Lisätietoja EU:n ulkopuolisten maiden sopimuksista ja vientitodistusten hinnoista löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta. Yhteistyösopimusmalli luomusiementuotantoon löytyy osoitteesta luomuliitto.fi/hankkeet.

SOILFOOD BOOST Soilfood Boostit mahdollistavat korkeat satotasot luomutuotannossa ja tarjoavat myös tavanomaiseen viljelyyn edullisen tavan esimerkiksi kaliumlannoitukselle. Boostit ovat nestemäisiä orgaanisia lannoitteita, jotka soveltuvat erinomaisesti lietteen väkevöintiin tai niitä voi käyttää sellaisenaan. Boostien typestä merkittävä osa vapautuu hyvin nopeasti kasvien käyttöön. Näin saadaan turvattua kasvien typensaanti kasvukauden alussa. Myös Boostien kalium ja rikki ovat heti kasvien käytettävissä. Väkevöinnillä voidaan lietteen ravinnesuhteita muuttaa satokasvin tarpeiden mukaiseksi, jolloin myös levityspinta-ala kasvaa. Ota meihin yhteyttä! Yhteystiedot osoitteesta:

soilfood.fi/yhteystiedot

LUOMULEHTI 1 | 2020

TEKSTI: SEPPO LOHTAJA KUVAT: ANDRES LUMI

Kapellimestari Eri Klas löi Viron luomun alkutahdit

Viron luomu 30 vuotta – tiikerinloikka ohi Suomen

uonna 1985 Tallinnan Estonia-teatterin orkesteri teki vierailun Tukholmaan. Se oli vielä synkkää neuvostoaikaa, jolloin KGB vahti muusikoita tarkasti. Kapellimestari Eri Klas onnistui kuitenkin junailemaan orkesterin käyrätorvensoittaja Arvo Purgalle (luomuviljelijä vuodesta 1990) tilaisuuden livahtaa kaupungille, missä hän tapasi Ruotsin DEMETER-liiton puheenjohtajan Thomas Lüthin. Se oli lähtölaukaus Ruotsin biodynaamikkojen ja Viron luomupioneerien yhteistyölle.

LUOMULEHTI 1 | 2020

Alkuun tukea Suomesta Vuonna 1988 Virossa alkoivat puhaltaa vapauden tuulet ja neuvostokomento rupesi menettämään otettaan. Virolaiset alkoivat saada takaisin vanhoja maaomaisuuksiaan, jotka neuvostosysteemi oli takavarikoinut. Vuoteen 1995 mennessä syntyi 27 000 yksityistilaa, joiden isänniltä puuttui viljelijän perusammattitaito ja koneet. Vuonna 1988 joukko virolaisia antroposofeja vieraili Järnan biodynaamisessa keskuksessa Ruotsissa ja yliopistotutkijat Paul Taamert ja Ülo Mander (nyk. Tarton professori) loivat suhteita Saksan suunnalla.

Yli 200 henkilöä osallistui marraskuussa järjestettyyn juhlaseminaariin. Kuvassa Joonas Püvi AS Salvestista puhuu luomuvauvanruokien viennistä.

Vuonna 1990 ruotsalaiset antroposofit kustansivat seitsemän virolaista kuudeksi kuukaudeksi eli koko kasvukaudeksi Järnan biodynaamisille tiloille oppimaan käytännön viljelyä. Heistä viidestä tuli aktiivisia luomun kehittäjiä, merkittävimpinä Aivar Kallas ja Arvo Purga. Suomen biodynaamisen yhdistyksen ja virolaisten välinen yhteistyö alkoi juhannuksena 1988, kun 35 yhdistyksen jäsentä teki kolmipäiväisen matkan Tallinnaan ja sen ympäristöön tutustumaan Viron maatalouden uusiin mahdollisuuksiin. Syksyllä kutsuttiin 16 nuorta virolaista taloustietei-

lijää tutustumaan Suomen biodynaamiseen viljelyyn. Joukossa oli muun muassa kaksi myöhempää maatalousministeriä sekä kaksi tutkimuslaitoksen johtajaa. Aloimme yhteistyössä ruotsalaisten kanssa antamaan koulutusta ja tilakohtaista neuvontaa eri puolilla Viroa. Ruotsalaiset vastasivat matkakuluistamme vuosina 1988–90, ja luentoja pidettiin 120 tuntia. Kävin tekemässä viljelysuunnitelmia noin 20 tilalla. Vuonna 1991 Biodynaaminen yhdistys sai Suomen ulkoministeriön Lähialueyhteistyö-ohjelmasta rahoitusta 28 000 markkaa, ja käytännön työ siirtyi suomalaisille, koska ruotsin kielen tulkkeja oli vaikea löytää. Vuosina 1991–96 saatiin vuosittaista projektirahaa 30 000–110 000 markkaa per vuosi. Yhteensä avustusta saatiin 350 000 markkaa. Sen avulla järjestettiin koulutusta eri puolilla Viroa kaikkiaan 475 luentotuntia, ja kuulijoita oli satoja. Noin 150 tilaa sai tämän kirjoittajalta tilakohtaista neuvontaa, useimmat 2–3 kertaa. Kaikkiaan noin 30 suomalaista luomuasiantuntijaa osallistui koulutukseen. Myös tarkastustoiminta käynnistettiin yhteistyössä Suomen biodynaamisen yhdistyksen kanssa. Omalta osaltani aktiivinen toiminta Virossa jatkui vuoteen 2005. Vuosina 1999–2003 olin Viron parlamentin luomukomitean virallinen jäsen kuuden alan pioneerin kanssa. Vuodesta 2001 tarkastustoiminta on ollut valtiollista kuten meilläkin. Viron luomulehti Elav maa alkoi ilmestyä 1989, ja Mahepõllumajanduse leht (Luomu-lehti) sai alkunsa 1996 norjalaisen biodynaamikon Vonne Lundin johdolla. Olin toimituskunnassa mukana 1996–2005. Vuodesta 2008 alkaen lehti on ilmestynyt verkossa. Tiikerinloikka Kun Viro vuonna 1991 otti takaisin itsenäisyytensä 52 vuoden neuvostomiehityksen jälkeen, maan infrastruktuuri oli täysin rapakunnossa. Voi sanoa, että mikään ei pelannut kunnolla ja meno oli kuin villissä lännessä. Maassa eli voimakkaana tahto hypätä suoraan nykypäivään tekemällä ”tiig-

ri hüppe” eli tiikerinloikka. Kuvaavaa tälle innovatiiviselle hengelle ja tahdolle oli seuraava esimerkki. Ystäväni lakitoimisto vaihtoi vuonna 1994 286-tietokonekantansa uusiin ja tarjosi 12 konetta annettavaksi Viroon. Kun tarjosin koneita Jänedan maatalousoppilaitokselle, minulle todettiin kohteliaasti, että heillä ei ole käyttöä menneisyyden työkaluille, mutta Pentium-koneet kyllä kelpaisivat. Ja tiikerinloikka tehtiin. Vaikka vielä 2001 Saarenmaan luomutila Oy joutui hakemaan viiden tonnin siemenviljaerän mantereelta omalla kuorma-autolla, niin Viro on jo kymmenen vuotta ollut digitalisaation aallonharjalla, ja sähköiset systeemit pelaavat huomattavasti paremmin kuin Suomessa. Tiikerinloikka myös luomussa Voi sanoa, että virolaisviljelijät aloittivat 30 vuotta sitten tyhjästä. Muutosvauhti on sielläkin olut kova, ja 27 000 aloittaneesta tilasta leikissä on mukana enää noin 10 000. 1990-luvun pioneerivuosien jälkeen luomun kasvu on ollut huikeaa. 1999 tarkastettuja tiloja oli 89 ja hehtaareja 4000, mutta jo 2012 Viron luomuala ohitti Suomen ja 2018 luomun osuus oli jo 21 prosenttia. Ti-

loja oli 1948 ja keskiala 108 hehtaaria. Yli 1000 hehtaarin tiloja oli yhdeksäntoista! 2019 kasvu jatkui voimakkaana. Luomun markkinat ovat nopeassa kasvussa, ja marketeissa on jo omat luomunurkkaukset. Luomuun erikoistuneita kauppoja on lähes 40. 2018 jatkojalostajia oli jo 368, joista 61 myös viljeli. Kotimaisia luomutuotteita oli 1695, kasvu vuodessa 17 prosenttia. Koko myynnin arvo oli 42 miljoonaa euroa, eli osuus 2,7 prosenttia. Viennin arvo 2017 oli 27 miljoonaa euroa, jossa kasvua vuodesta 2015 75 prosenttia! Virossa ei ole meidän Luomuliiton kaltaista etujärjestöä. Toiminnan rungon muodostavat maakunnalliset yhdistykset kuten meilläkin. Niitä on kuusi ja lisäksi valtakunnallinen Eesti Biodünaamikaühing. Luomun yhteistyöelimessä Eesti Mahepõllumajanduse Koostöökogus on 14 alan organisaatiota. Eesti Maaülikoolissa Tartossa (Viron maayliopisto) on erillinen luomuosasto. ◀ Kirjoittaja on luomukonkari Uudestakaupungista. Mahepõllumajanduse leht on luettavissa osoitteessa www.maheklubi.ee/ mahepollumajanduse_leht

Arvo Purga, Seppo Lohtaja, Juhan Särgava, Ülo Mander, Eike Lepmets ja Eve Ader muistelevat luomutuotannon alkutaivalta Virossa.

LUOMULEHTI 1 | 2020

Pakina

Karhua ruokkimaan

lkuvuoden paperityökausi on monella maatilalla huipussaan. Verokarhu kaipaa tuoreita tietoja dieettinsä suunnitteluun. Varsinaisen maatalouden veroilmoituksen voi ikiaikaisen helmikuun lopun sijasta nykyään jättää vasta huhtikuussa. Otson jälkiruokamahassa on kuitenkin edelleen Kalevalan päivänä arvonlisäveron verran tyhjää. Euromuotoinen sepustus maatilan edellisvuotisesta toiminnasta täytyy siis siinä vaiheessa olla aika valmiilla mallilla kuten ennenkin. Järjestelmällisimmissä yksiköissä ei ehkä voi verojen yhteydessä puhua huippusesongista, koska kuitit on naputeltu järjestelmään pitkin vuotta. Tässä talossa olivat kuitenkin rakettien räiskyessä jälkimmäisen vuosipuoliskon tositteet vasta mapissa odottamassa kirjanpitäytymistä. Satokauden myyntien painottumisesta johtuen jälkimmäinen puolisko on myös – sinänsä positiivisesti – kirjaamisen kannalta se työläämpi osa. Kansiosta kuitenkin puuttuivat tässä vaiheessa esimerkiksi isännän sähköpostissa varastoituvat verkkokauppatilausten kuitit. Osana kirjanpitotyötä emäntä odotteleekin isännän pullistelevan sähköpostin latautumista ja etsii kaipaamiaan. Se siitä kirjesalaisuudesta. Sähköposti ei siis ole paras menetelmä, jos joku aikoo kysyä isännältä vinkkejä emännän syntymäpäivälahjaksi tai muuksi. Ainakaan otsikkoon ei kannata laittaa mitään aiheen paljastavaa. Jättöpäivämäärät ovat pikkujuttu. Viljelijän kannalta oikeasti positiivinen uutuus maatalousverotuksessa on

on Luomulehden pakinoitsija ja hämäläinen luomuviljelijä, jonka käsien kautta kulkee paitsi kyytönlihaa ja vihanneksia suoramyyntiin, myös osuvia blogitekstejä Huljalan Tupalasta.

viime vuosina ollut yrittäjävähennys. Sitä kertyi maatiloille ensimmäisenä soveltamisvuonna noin 50 miljoonaa euroa. Tappiota tekevä tila ei tietysti tästä lystistä hyödy. Luomutilat ovat kuitenkin tilastojen mukaan kannattavampia kuin maatilat keskimäärin. Tästä syystä keskivertoluomuviljelijä iloitsee tietysti pykälää railakkaammin siitä, että maatilat saatiin vähennyksen piiriin. Tahtoa ulkopuolelle jättämiseen olisi todennäköisesti löytynyt muualtakin kuin julkisten kirstujen vartijoilta. Erityisen hyötyneeksi voi itsensä tuntea, jos kotikunnan veroäyri sattuu olemaan yläkanttinen. Maatilojen kohdalla tätä suhteellista hyötymistä on kyllä valitettavan monelle tarjolla. Alhaisimmat veroprosentit ovat alueilla, joilta infrastruktuuri on karkottanut viljelyn. ◀

Luontaisetuna maatalouden veroilmoituksen pääsee laatimaan maisemakonttorissa. Täytyy vain välillä muistaa kurkata ikkunasta ulos.

Mika Hämäläinen

LAURA HÄMÄLÄINEN

LUOMULEHTI 1 | 2020

TEHOA POHJOISEEN LUOMUUN

Pohjoisen Luomupäivät 2020

Ilmoittaudu viimeistään pe 7.2.

to–pe 20.–21.2.2020 Kalajoki, Kylpylähotelli Sani, Jukupolku 5 Päivien ohjelmassa muun muassa: Luomun lyhyt historia Pohjois-Pohjanmaalla • Tuloksia kesän demonstraatioista • Maan kasvukunto ja hiiliviljelymenetelmät luomutiloilla • Ajankohtaista luomuvalvonnasta ja -sitoumuksista • Turvemaiden hiilijalanjälki Osallistumismaksut: 50 € + alv 24 % / 2 päivää ja 30 € + alv 24 % / 1 päivä. Ruokailut omakustanteisia (luomulounas 16,50 €, luomuillallinen 39,50 €, luomuyhdistykset tarjoavat illallisen jäsenilleen) Majoitushinnat/vrk: 64 € / hlö / 2hh; 102 € / 1hh. Huoneistot: 69 € / hlö / 2hh; 112 € / 1hh; 256 € / 3hh–4hh. Yöpymiset varataan itse puh. 08 4692 500 tai kalajoki@santashotels.fi. Ohjelmatiedot ja ilmoittautumislinkki: proagriaoulu.fi/pohjoisen-luomupaivat-2020

Tervetuloa Kalajoelle – viedään yhdessä luomua eteenpäin!

Lisätietoa: ProAgria Oulu, Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot -hanke viivi.virkkula@proagria.fi puh. 043 827 2282

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 6 | 2019

Haluan liittyä luomuyhdistyksen tai Luomuliiton suorajäseneksi Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 100 € Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e. Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

☐ Kuluttajajäsen 25 € ☐ Kannatusjäsen 100 € yritys tai henkilö

Haluan tilata Luomulehden Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen! Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

Oletko siirtynyt luomuvalvontaan 2017– 2020 välisenä aikana ja olitko silloin alle 40-vuotias? ☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2020 jäsenyyden ilmaiseksi! ☐ EN

Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus 60 € ☐ Yhden vuoden tilaus

66 €

☐ Kestotilaus jäsenelle 40€ (kuluttaja-, kannatus- ja yhteisöjäsenet + Österbotten-jäsenet) ☐ Opiskelijatilaus 30 € ☐ Näytenumero 1 kpl

0€

☐ Jäsenyhdistyksille lisävuosikerrat

15 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja

15 €

☐ Muu**

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla. **Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä. Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä.

le h ti

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

Puhelinnumero:

58 LUOMULEHTI 1 | 2020 löytyy osoitteesta luomuliitto.fi/yhteystiedot. Luomuliiton rekistereitä koskeva tietosuojaseloste

1/2020

Seuraavassa numerossa:

Leuto talvi haastaa viljelijän

Lannoitus- ja lajikekokeiden tuloksia

TTapani Hellman / Pixabay

Joukkorahoituksen mahdollisuudet luomuyrityksille

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 5501 850

TILAUS- JA JÄSENYYSASIAT Järjestösihteeri sassu.lindstrom@luomuliitto.fi puh. 0400 534 003

TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 5501 850 TOIMINNANJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

LUOMULEHTI 1 | 2020

Junttilasta sertifioidut viljan, nurmi- ja öljykasvien siemenet Satoisat lajikkeet luomuviljelyyn: KAURAT • Benny

OHRAT • Alvari

VEHNÄT • Anniina

HERNEET

HÄRKÄPAVUT

NURMISEOKSET

• Apilat • Nadat • Raiheinät • Timoteit

MUUT SIEMENET

• Niklas • Sandy

• Fuego-vihanta • Sampo-puitava

• Toria • Vertti

• Apilaseos • Laidunseos • Yleisnurmiseos

• Iceman

• Arvika-vihanta • Ingrid-puitava

• Öljypellava • Rypsi, rapsi

Haemme uusia luomusiemenviljelijöitä sopimustuotantoon: NURMIKASVIT, VILJAT, HERNE JA HÄRKÄPAPU SOITA JA KYSY LISÄÄ: TEEMU JUNTTILA p.040 4177 292 tai s-postilla info@junttilantila.fi

Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192/Taisto Junttila info@junttilantila.fi Sastamala