Luomulehti 1/2021 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta

Nro 1/2021

Lajike- ja lannoituskokeiden tuloksia

www.luomulehti.fi

▷ 36

UUSI JUTTUSARJA ALKAA: VILJELYKIERRON ABC ▷ 10

KANNATTAVAN EMOLEHMÄTUOTANNON AVAIMET ▷ 12

10,00 €

Luomutuotannossa Maaemosta pidetään hyvää huolta eikä tulosta tehdä pelkästään suurilla tuloilla vaan myös pienillä menoilla Metsäkin voidaan uudistaa samoilla säännöillä ja puolittaa aukkohakkuun haitat (Älä mätästä!) Akkuporakone + maapora + taimitarrain Yllätyt kuinka helppoa ja nopeaa uudistaminen on: 5 80 euron maaporalla poraat kymmeniätuhansia reikiä 5 80 euron taimitarraimella istutat reikiin jalostetut taimet 5 Ei monttuja, ei mättäitä. Liikkuminen on helppoa nyt ja aina 5 Ei täydennysistutuksia. Taimikuolleisuus yleensä alle 2,5% 5 Ei runsasta vesakkoa. Tuulessa lentäville siemenille ei itämisalustaa 5 Ei biodiversiteetin hävitystä 5 Ei vesistöjen rehevöitymistä 5 Istuta jalostetut taimet jatkuvan kasvatuksen kohteeseen, tulevaisuuden turvaat monen puulajin sekametsällä ja aikaa säästyy 10 vuotta Tyytyväisiä asiakkaita on kattavasti ympäri Suomen. Taimien kasvuunlähtö on erinomainen ja kehittyminen samaa tasoa verrokkien kanssa.

Varmista saatavuus tilaamalla heti www.miniforest.fi

Kestävä Kestävä klas Kestävä klassik Ebena Jögeva4 Suosituin rehuvirna

San Sangas Sangaste -syy -syysru -syysruis Kestävin valkoapila

w 2

LUOMULEHTI 1 | 2021

UUSI ALOITUS

Suvi Elo

yvää alkanutta vuotta 2021. Tämä on Luomuliiton puheenjohtajakauteni ensimmäinen pääkirjoitus, jossa haluan kehottaa meitä torjumaan suuria ongelmia pienillä muutoksilla. Maailmaa koetellaan juuri nyt suurilla muutoksilla. Pandemiasta ei olla vielä selvitty, ja ilmasto jatkaa lämpenemistään vuosi toisensa perään. Demokratian ja luotettavan hallintojärjestelmän uskottavuus on myös monissa valtioissa murentunut. Kun ongelmat ovat isoja, globaaleja ja monimutkaisia, ratkaisujen löytämiseksi on vain aloitettava jostain! Onneksi meillä viljelijöillä on ongelmien ratkaisussa keskeinen rooli. Pieni muutos johtaa seuraavaan asiaan, joka johtaa seuraaviin vähän isompiin muutoksiin ja ketju jatkuu. Pienen muutoksen aloittaminen on meidän kaikkien tehtävissä oleva asia. Kuten presidentti Niinistö uuden vuoden puheessaan sanoi: ” Ihmisten käyttäytymisestähän ilmastonmuutoksen torjunnassa on kyse.” Muutosten tekeminen on silti aina meille kaikille vaikeaa. Siihen tarvitaan usein omaa terveyttä uhkaava sairaus tai muu pakko, jolloin muuta vaihtoehtoa ei ole. Sosiaali- ja terveydenhuollossa usein puhutaan ennaltaehkäisevän työn tärkeydestä ja kustannustehokkuudesta. Ennaltaehkäisevä työ olisi erityisen tärkeää myös maapallomme selviytymisen kannalta. Ilmastonmuutos on kuin salakavalasti planeettaamme vaivaava elämäntapasairaus, jota meidän pitäisi ehkäistä. Lääkkeet siihen ovat jo onneksi olemassa ja meidän viljelijöidenkin tiedossa: maataloudessa hiilensidonta ja luonnon monimuotoisuuden tukeminen ovat keskeinen osa ratkaisua. Muutosten alkuunpanossa ja toteuttamiseksi vaan tarvittaisiin laajemmalti sopivaa pakkoa maan hallinnolta ja poliitikoilta. Tuet muodostavat keskeisen osan maataloustuloa ja siten ohjaavat vahvasti maataloustuotantoa. Vetoankin hallintoon ja poliitikkoihin: pyritään tekemään maatalouden uudesta, parhaillaan valmisteltavasta vuosia 2023–2027 koskevasta tukijärjestelmästä selkeästi kunnianhimoisempi ja ympäristön tilaa huomioiva. Näin toimien annamme selkeän signaalin ja tuen yrityksille kehittää ruuantuotantoa, tuotteita ja toimintaansa kestävämmäksi ja vähemmän ympäristöä ja maapalloamme kuormittavaksi. Aloitetaan siis pienistä asioista ja muutetaan pala palalta tekemistämme: muokataan viljelykiertoa maaperän ja ympäristön kannalta kestävämmäksi. Istutetaan jalo- ja lehtipuita jokien varsille ja järvien rannoille. Huolehditaan tuotantoeläinten yhteydestä luontoon. Käytetään monipuolisia lajikesekoituksia monimuotoisuuspelloillamme. Tästä lehdestä löydät ideoita toteutukseen. Hyviä hiihtokelejä ja inspiroivia lukuhetkiä uuden Luomulehden parissa. ◀

JANNE RAUHANSUU Luomuliiton puheenjohtaja Myssyfarmin Isäntä janne.rauhansuu@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 1 | 2021

KIINNOSTAAKO LUOMUALAN EDUNVALVONTA JA VAIKUTTAMINEN?

TYÖRYHMÄT:

MAITO LIHA SIIPIKARJA

Liity Luomuliiton työryhmän jäseneksi ja anna äänesi kuulua!

KASVI

Luomuliitolla on useampi työryhmä, joissa käsitellään tietyn tuotantosuunnan tai aiheen asioita. Työryhmässä pohditaan kantoja edunvalvontatyöhön, käydään keskustelua luomualkutuotannon haasteista ja kehittämistarpeista. Työryhmät toimivat ensisijaisesti verkossa, sähköpostin ja verkkotapaamisten muodossa.

PUUTARHA AMMATTIKEITTIÖ KERUU

Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä! Susann Rännäri, 040 144 6061 susann.rannari@luomuliitto.fi

WEBINAARI

Ilmoittaudu mukaan 19.2. mennessä osoitteessa luomuliitto.fi/ viljelykiertowebinaari

VILJELYKIERROISTA Luomuliiton mentoreille 23.2. klo 18–20

Kouluttajana Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen

Koulutus on jatkoa kesän pellonpiennartapahtumalle Kamparsin tilalla, jossa tarkasteltiin pellon vesitaloutta ja maan rakennetta. Koulutus järjestetään etäyhteyksin Teamsin välityksellä.

LUOMULEHTI 1 | 2021

Tässä numerossa:

38 41

Amazon kiinnostaa pieniä luomuyrityksiä KANNESSA: Viljelykierron ABC osa 1: Säädökset ja suunnittelu KANNESSA: Emolehmätuotannossa kannattavuus muodostuu tavoitteista Luomuviljelijän pitää hankkia kylvösiemenet ajoissa Tila siirtyi luomuun, ja siat vaihtuivat emolehmiin

Mädätysjäännös on kelpo lannoite 34

Vetovastuu vaihtui Pro Luomussa Mikrobit kasvinsuojelussa

Ensimmäisen vuoden opit kumppanuusmaataloudesta

Luomutuotteiden vähäinen käsittely ja pienimuotoinen jalostus maatilalla

Kannustimia vähäpäästöiseen tulevaisuuteen osa 3: Puhtaammin liikenteessä

Luomuviljelijän pitää hankkia kylvösiemenet ajoissa

Niipalan tila siirtyi kumppanuusmaatalouteen Maaseudun elonkirjo Luomumaitoseminaarin aiheena Mädätysjäännös on kelpo lannoite KANNESSA: HYKERRYSkierrätyslannoituskokeessa kahden vuoden ruissadot laarissa Lannoituksen vaikutus Mustialan lajikekokeissa Luomutuotteet pärjäsivät kokonaiskestävyyden arvioinnissa parhaiten

Kannen kuva: Hannele Antila

42 46 50 54

Brita Suokas

Sopisiko hyönteistuotanto luomuun?

Niipalan tila

30 32 34 36

PÄÄKIRJOITUS: Uusi aloitus

PEL-tuote

3 8 10 12 14 16 18 22 24 26 28

Seuraava Luomulehti ilmestyy 26.3.

Palstat Luomulajikekokeet Pohjois-Pohjanmaalla Luomutuotanto kaipaa uusia lajikkeita Luomunautatilan sairauksien hoidosta – Osa 6: Utareterveys Tilaustoiminta tyssäsi, suoramyynti kukoistaa

6 Alkupalat 20 Edunvalvontaa -

luomutuottajan asialla

44 48 52 59

På svenska Palveluksessanne Kysymyksiä Seuraavassa numerossa

LUOMULEHTI 1 | 2021

Alkupalat TOIMITTANUT: NOORA MANTERE

Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelmaan haetaan osallistujia

Luomulehden arkisto/Marjo Koivumäki

KYMMENTÄ RUOKAPALVELUTOIMIJAA haetaan mukaan uuteen kehitysohjelmaan, joka antaa työvälineitä ja sparrausta vastuullisuustyön kehittämiseen asiantuntijaverkoston tuella. Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelma tukee ja sparraa ruokapalvelutoimijoita suunnitelmallisen vastuullisuustyön tekemiseen ja asiakkaiden kohtaamiseen. Lisäksi k ehitysohjelman aikana jokainen ruokapalvelutoimija saa työvälineitä oman vastuullisuussuunnitelmansa laatimiseen. Hakija voi olla julkinen tai yksityinen ruokapalvelutoimija koosta tai maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Kehitysohjelman toteutuksesta vastaa Savon koulutuskuntayhtymä/EkoCentria yhteistyössä Ammattikeittiöosaajat ry:n, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston, Motivan ja Ruokatieto Yhdistyksen kanssa. Ohjelmaa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö osana hallituksen ilmastoruokaohjelmaa. ◀ Hae mukaan 14.2.2021 mennessä: ekocentria.fi/varuke

EU:n komissio suosittaa kasvattamaan luomualaa Suomessa EUROOPAN KOMISSIO on antanut jokaiselle jäsenmaalle maakohtaiset suositukset yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kansallisen strategian laadintaan. Suomea komissio suosittaa huomioimaan luomualan kasvattamisen kansallisessa CAP-strategiassaan. Luomuviljellyn pinta-alan kasvattaminen tukisi EU:n vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) tavoitteita. Suosituksissa mainitaan myös luomun kulutuskysynnän kasvattaminen sekä luomuun liittyvä tutkimus- ja kehitystyö.

LUOMULEHTI 11| |2021 2021

Kaiken kaikkiaan komissio kannustaa Suomea asettamaan CAP-strategiassaan selkeät vihreän kehityksen ohjelman mukaiset kansalliset tavoitteet. Suosituksissa kehotetaan myös kasvattamaan maataloustuotannon arvoa muun muassa luomu- ja laatumerkein sekä korostamalla kestäviä tuotantotapoja. ◀ Luomualan kasvutavoitteista lisää sivulla 20.

Kumppanuusmaataloussivusto avattu KUMPPANUUSMAATALOUS ON saanut omat verkkosivut. Kumppanuusmaataloudella tarkoitetaan ruoan tuottajan ja kuluttajan yhteistyötä, jossa kuluttaja sitoutuu etukäteen ostamaan osan kumppanuustilan sadosta, jonka viljelijä puolestaan sitoutuu tuottamaan. Uusi sivusto palvelee niin kumppanuusmaataloudesta kiinnostuneita kuluttajia kuin maataloustuottajiakin. Sivustolta löytyy paitsi olemassa olevien kumppanuusmaatalousyhteisöjen esittelyt, myös ohjeistusta kumppanuusmaataloustoiminnan käynnistämiseen. Luomuliitto ja Ruralia-instituutti ovat toteuttaneet sivuston osana KUMAKKA-hanketta (Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta), joka saa rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Sivustoa kehitetään yhdessä Kumppanuusmaatalous ry:n kanssa. ◀

Henri Murto

Tutustu sivustoon osoitteessa kumppanuusmaatalous.fi.

Etätarkastuksia jatketaan vähäriskisissä kohteissa RUOKAVIRASTON TIEDOTTEEN mukaan luomutuotannon valvontaa voidaan jatkaa osittain etävalvontana koronavirustilanteen vuoksi 31.5. saakka. Uusi ohjeistus koskee niin ELY-keskusten, Valviran kuin Ruokaviraston tekemää tarkastustyötä. Etätarkastusten kohteiksi valitaan toimijoita, joiden riski tahallisesta tai tahattomasta säädöstenvastaisesta toiminnasta on pieni. Alkutuotannossa vain vähäriskiset kasvintuotantotilat ovat tällaisia. Tarkastus voidaan toteuttaa etänä samassa kohteessa kahtenakin vuonna peräkkäin. Etätarkastuksin pyritään vähentämään tarkastushenkilöstöön ja tarkastusten kohteisiin kohdistuvaa COVID 19 -koronaviruksen tartuntapainetta. ◀

Siirtymäkauden säännöt EU:n maatalouspolitiikan siirtymäkaudelle hyväksytty EUROOPAN PARLAMENTTI on hyväksynyt siirtymäkautta koskevan EU-lain. Lailla jatketaan yhteisen maatalouspolitiikan nykyisten sääntöjen soveltamista vuoden 2022 loppuun asti, jolloin EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen on määrä astua voimaan. Näin varmistetaan, että viljelijöille ja maaseudun kehittämiseen tarkoitettujen tukien maksua voidaan jatkaa. Samalla päätettiin myös 8 miljardin euron koronakriisituesta, jota viljelijät, elintarviketuottajat ja maaseutualueet voivat käyttää kestävän ja digitaalisen elpymisen rahoittamiseksi. Tuesta vähintään 37 prosenttia kohdennetaan luomutiloille, ympäristö- ja ilmastotoimiin sekä tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Vähintään 55 prosenttia tuesta käytetään investointeihin. ◀

LUOMULEHTI LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI: MINNA NURRO KUVA: GETTY IMAGES

Amazon kiinnostaa pieniä luomuyrityksiä

Ruotsiin avattiin Amazonin varasto syksyllä, mutta uusi vientirengas suuntaa nimenomaan Saksan Amazoniin, koska se tavoittaa kuluttajat myös muissa Keski-Euroopan maissa. Kuvituskuva.

Kaksi suomalaista

aksan Amazonissa (Amazon. de) on tarjolla arviolta 25–30 suomalaista elintarvikebrändiä. Iso osa niistä on alkoholijuomia ja makeisia. Noin vuodenvaihteesta lähtien valikoimassa on ollut myös Birkkalan tilan ja Murtolan HamppuFarmin tuotteita. Kumpikaan yritys ei ole noviisi vientimarkkinoilla, vaan niiden speltti- ja hampputuotteita on myynnissä jo useassa maassa. Birkkalan tilan yrittäjä Simo Larmo uskoo, että pienelle yritykselle Amazon voi olla potentiaalinen vientikanava, etenkin kun yhteistyöllä kustannuksia saa alemmas.

LUOMULEHTI 1 | 2021

luomutilaa lähti mukaan vientirenkaaseen, joka markkinoi niiden tuotteita Saksan Amazonin kautta. Asiantuntijat pitävät verkkokauppaa kiinnostavana, mutta suurta osaamista vaativana vientiväylänä.

HamppuFarmin yrittäjä Ville Virtanen on samoilla linjoilla. Hän korostaa, että Amazonissa on enemmän kuluttajia ja mahdollisuuksia kuin mitä vienti yksittäisiin maihin tai kauppaketjuihin tarjoaisi. – Emme silti odota, että tämä lähtee rytinällä. Vie vuoden tai kaksi, ennen kuin näkee, mihin on päästy, hän toteaa. Vientirenkaassa on mukana myös Voima-Papu Finland Oy eli Karviaisten tila. Yritysten tuotteiden markkinoinnin ja tarvittavan paperityön hoitaa erillinen palveluntuottaja, Amazoniin.fi-niminen yritys. Ruotsiin avattiin Amazonin varasto syksyllä, mutta uusi vientirengas suun-

taa nimenomaan Saksan Amazoniin, koska se tavoittaa kuluttajat myös muissa Keski-Euroopan maissa. Lisäksi speltti ja hamppu tunnetaan siellä paremmin kuin Pohjoismaissa. Verkkojätti vaatii osaamista Tutkimusjohtaja Hanna Karikallio Pellervon taloustutkimus PTT:stä pitää maavalintaa hyvänä. Hän toteaa, että Amazon avaa ihan eri kokoluokan markkinat kuin kotimaassa olisi tarjolla, mutta toisaalta edellyttää tiukkaa sitoutumista verkkojätin sääntöihin. – Tuotteen saaminen näkyville vaatii työtä ja resursseja, minkä lisäksi on tunnettava eri maiden arvonlisävero- ja elintarvikelainsäädäntöä. Yritysten näkökulmasta huono puoli on se, että Amazon ei luovuta asiakastietoja niille, Karikallio arvioi. Myös ohjelmajohtaja Esa Wrang Business Finlandista korostaa Amazonin olevan hyvin osaamisintensiivinen myyntikanava. Wrangin vetämä Food From Finland -ohjelma edistää vientiä sekä perinteisissä myyntikanavissa että kansainvälisissä verkkokaupoissa. Amazonia varten ohjelmalla on Amazon Light -toimintamalli, joka auttaa yrityksiä verkkojätin pelisäännöissä. – Verkkokauppa on tavallaan demokraattisempi jakelukanava kuin kauppaketju, jossa varsinkin pienten toimijoiden on haasteellista edistää omien tuotteidensa myyntiä. Verkossa kaikki on mahdollista, mutta toiminta vaatii yritykseltä todella paljon osaamista. Markkinoinnin on olta-

”Bulkilla ja hinnalla kilpaileminen ei Amazonissa kannata.”

va ammattitaitoista, tuotteen hyödyt asiakkaalle on tuotava erittäin konkreettisesti esille myös verkkokaupassa, ja tietyt pakkauskoot sekä hintatasot toimivat paremmin kuin toiset, Wrang kuvailee. Luomu on hyvä lähtökohta Sekä Birkkalan tilan että Murtolan HamppuFarmin Amazon-valikoiman tuotteet ja niiden markkinointi on jo mietitty tarkkaan. Kumpikin yritys aikoo hyödyntää sekä Amazonin omaa algoritmia että sosiaalista mediaa. Luomusertifikaattia yrittäjät pitävät tuotteilleen lähes välttämättömänä. Simo Larmo huomauttaa, että luomutuotteesta pystyy esimerkiksi pyytämään parempaa hintaa kuin tavanomaisesta.

– Aiemmin on huomattu, että saksalaiset haluavat ostaa vain saksalaista spelttiä, joten kohdennamme markkinointia Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan, hän kertoo. Ville Virtanen on havainnut, että Keski-Euroopan markkinoilla lähes kaikki hampputuotteet näyttävät olevan luomua. Markkinatutkimuksen perustella saumaa näyttäisi olevan esimerkiksi hamppusnacksille ja marjoilla maustetuille hamppurouheille, joten niitä nyt tarjotaan. Myös kaupan ja viennin asiantuntijat pitävät luomua hyvänä lisäarvotekijänä Keski-Euroopan markkinoilla. Hanna Karikallio toteaa, että bulkilla ja hinnalla kilpaileminen ei Amazonissa kannata. Esa Wrang muistuttaa, että luomun lisäksi tuotteen on erotuttava muullakin tavoin ja tuotteiden markkinointiin on satsattava merkittävästi – hakukoneoptimoinnista alkaen. Saapuuko Amazon Suomeen? Amazonin tulo Ruotsiin kiihdytti spekulointia siitä, perustaako verkkojätti joskus varaston myös Suomeen. Wrang arvioi, että Amazonin näkökulmasta Suomen markkinat ovat liian pienet, mutta Pietarin ja muun Venäjän läheisyys voi houkutellakin sen jonain päivänä Suomeen. Karikallio toteaa, että Amazonin varaston saaminen Suomeen voisi tarjota uuden myyntikanavan myös tuoretuotteita, kuten lihajalosteita, valmistaville pienille elintarvikeyrityksille. ◀

Novarbo Arvo- ja Aino-lannoitteet luomuviljelyyn novarbo.fi

Kysy lisää: Mika Nurminen p. 040 137 9858

mika.nurminen@novarbo.fi

LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI JA KUVAT: ERKKI VIHONEN

Luomuviljelyssä tulisi yhä enemmän kiinnittää huomiota viljelykiertoon. Viljelykierto ei ole vain sääntö luomuviljelyssä, vaan se on luomuviljelyn tärkeimpiä lähtökohtia paremman ja laadukkaamman sadon tuottamiseksi.

uomusäännöt ovat luoneet viljelykierrolle omat rajat ja arvot, joita tulisi luomussa noudattaa. Kuitenkin yhä enemmän tulee vastaan ongelmia viljelykierron ja sen tulkinnan kanssa. Yksinkertaisuudessaan viljelykierto on koko luomuviljelyn yksi tärkeimmistä tekijöistä. Viljelykierrolla pystytään tukemaan maan kasvukuntoa, taistelemaan rikkakasveja vastaan sekä pitämään tauti- ja tuholaistilanne hallussa. Lisäksi viljelykierto mahdollistaa laadukkaan ja hyvän sadon tuottamisen markkinoille. Siksi jokaisella luomutilalla tulee olla kuvaus viljelykierrosta luomusuunnitelmasta ja erillinen viljelykiertosuunnitelma. Mistä lähdetään liikkeelle? Viljelykierron suunnittelu lähtee liikkeelle omien lohkojen kartoittamisesta sekä tilan tai markkinoiden tarpeesta. Monella tilalla on kasvultaan hyviä ja huonoja lohkoja tai kaukaisempia peltoja, jotka tulisi huomioida viljelykierrossa erikseen. Tärkeimpiä asioita lohkojen viljelykiertoja suunniteltaessa on ajatus niiden kasvukunnon parantamisesta ja ylläpitämisestä. Hyvien lohkojen viljelyn tulisi olla sellaista, että se jopa parantaa kasvukuntoa. Tilalla voi olla heikompia lohkoja, esimerkiksi kivisiä peltoja, jolloin näiden peltojen viljely on pitkälti nurmea, jota täydennetään ja niitetään niin, että lohkon olosuhteet pysyi-

LUOMULEHTI 1 | 2021

Viljelykierron

ABC

OSA 1:

Säädökset ja suunnittelu

Monipuolinen palkokasvinurmi, jossa valkomesikkää, punaapilaa ja heiniä.

sivät peltomaisena ja rikkakasvit pysyisivät poissa lohkolta. Lisäksi kannattaa miettiä, miten palkokasvivaatimus toteutetaan. Vaikka tarjolla on runsaasti erilaisia luomulannoitteita, on asiaan hyvä kiinnittää huomiota. Palkokasvit soveltuvat moneen eri tarkoitukseen, ja niillä on muitakin positiivisia vaikutuksia kuin pelkästään typen tuottaminen maahan. Palkokasvien avulla voidaan torjua rikkakasveja ja kasvitauteja tehokkaasti. Lisäksi nurmipalkokasvit ovat tehokkaita murustamaan maata syvillä juurillaan ja näin lisäämään maan kasvukuntoa. Kun omien peltojen mahdollisuudet on riittävästi kartoitettu, aloitetaan viljelykierron suunnittelu, jossa huomioidaan myös luomusäännöt. Viljelykierron vaatimukset Viljelykierron pituus voi olla esimerkiksi viidestä vuodesta 15 vuoteen. Viljelykierto voi koostua esimerkiksi kahdesta kolmen vuoden kierrosta, jolloin kierto on kuusi vuotta. Viljelykierto voi olla tilakohtainen, jos kaikki lohkot ovat suurin piirtein samanlaisia, mutta viljelykierto voi olla myös erilainen tilan eri pelloille riippuen niiden kasvukunnosta ja sijainnista. Tällöin tilalle tulee useita erilaisia viljelykiertoja, jotka on hyvä mainita luomusuunnitelmassa. Viljelykierrolle määritetään alkamis- ja loppumisajankohta. Uusilla luomutiloilla viljelykierto alkaa siitä, kun pellot lähtevät luomuvalvontaan. Jo luomussa olevilla tiloilla uusi viljelykierto voi alkaa, kun nykyinen kierto on loppunut, sitoumuskausi on alkanut uudestaan tai viljelykasvien määrä laajenee tai tapahtuu muu vastaava muutos. Viljelykiertosuunnitelmaan saa ja pitää tehdä muutoksia, jos niille on perusteet. Esimerkiksi rikkakasvien hallinta on hyvä syy muuttaa viljelykiertoa samoin kuin vaikkapa luomumarkkinoiden muutokset. Viljelykiertoon tehtävien muutosten aiheuttajat on hyvä kirjata luomusuunnitelmaan, jotta

Syväjuurisilla kasveilla pystytään parantamaan maan rakennetta muokkauskerroksen alapuolelta.

itse muistaa syyt muutokselle. Niistä myös luomutarkastaja näkee perustelut. Viljelykierron perustusta ei kannata tehdä luomusuunnitelmaan liian tarkasti, vaan karkea kuvaus riittää. Kuvauksessa tulee näkyä nurmet, palkokasvit ja kevät- tai syysviljat erikseen. Esimerkiksi apilanurmi x 2 – syysvilja / -öljykasvi – syysvilja – herne – vilja. Tätä suunnitelmaa kannattaa pitää silmällä, kun tekee vuosittaista viljelysuunnitelmaa ja tarkempaa erillistä viljelykiertosuunnitelmaa kaikille lohkoille, jolloin ei tule tehtyä suuria virheitä eikä ainakaan toistuvia virheitä lohkoilla. Viljelykiertosuunnitelmassa tulee näkyä kaikki lohkot ja lohkotiedot, kuten nimi

ja lohkonumero sekä niiden luomuvaiheet (SV1, SV2, luomu). Hyvin ja huolellisesti tehty viljelykiertosuunnitelma kertoo helposti, mikä on palkokasvien määrä kierrossa, ja yleensä hyvin toimiva viljelykierto sisältää enemmän lataavia kasveja kuin minimivaatimuksen mukaiset 30 prosenttia. Luomuviljelykierron tulee olla vähintään viiden vuoden mittainen. Viljelykierrossa tulee olla vähintään 30 prosenttia palkokasveja, joista osan on oltava palkokasvinurmia. Viljaa tai palkoviljoja voi viljellä enintään kolmena vuotena peräkkäin. Käytännössä puitavia kasveja ei voi olla neljää vuotta peräkkäin, ellei yksi niistä ole härkäpapu, herne tai muu puitava palkokasvi. Palkonurmet katkaisevat aina peräkkäisyyden viljoilla. Perunaa ja muita juureksia sekä vihanneksia voi olla samalla kohdalla lohkoa vain kaksi vuotta peräkkäin. Viljan ja erikoiskasvien viljely samalla lohkolla tuo omat haasteensa, ja on pidettävä kiinni siitä, ettei kuluttavia kasveja tule neljää vuotta peräkkäin. Niin sääntöjen kun viljelykierron perusteiden tarkoituksena on pitää viljelyssä tasapaino maata parantavien ja maata kuluttavien kasvien kesken. Siksi viljelykierron suunnitteluun ja hallintaan kannattaa panostaa. Se tuo riittävää monipuolisuutta viljelyyn ja mahdollistaa rikkakasvien hallinnan. Lisäksi hyvällä viljelykierron suunnittelulla saa myös tuotettua markkinoille riittäviä määriä tuotteita ja kasvivalikoimaan voi valita myös tukitasoltaan korkeampia tukikoodeja, joilla voi optimoida tilan taloutta. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija. Juttusarjan seuraavassa osassa käsitellään eri viljelykasveja sekä niiden merkitystä viljelykierrossa.

LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI: MAIJU PESONEN KUVA: JOHANNA JAHKOLA

Emolehmätuotannossa kannattavuus muodostuu tavoitteista Taloudellisesti kannattava emolehmä tuottaa vuosittain säännöllisesti ja vaivattomasti elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan. Tuottavan emolehmän elinikäistuotos muodostuu korkeaksi.

LUOMULEHTI 1 | 2021

molehmätuotannossa tavanomaisen ja luomutuotannon tuotannollisesti toimivien tavoitteiden ero on vain hiuksen hieno. Kannattavan, tuottavan ja ympäristöllisen kestävän emolehmätuotannon tavoitteet ovat kummassakin tuotantotavassa aivan samat: tilan eläinaineksen on sovelluttava tuotantoympäristöönsä ja tuotettava tulosta tilalle valitulla tuotantostrategialla. Täsmällinen ruokinta lisää hyvinvointia Karkearehu on emolehmätilan toiminnan ja kannattavuuden keskiössä. Emolehmätilalla tulisi tavoitella monilajikkeisia, tiheitä nurmia ja ympärivuotista kasvipeitteisyyttä. Kokoviljasäilörehuksi korjatut seoskasvustot ovat oivaa rehua emojen sisäruokintakauden

Talviulkoilu lisää emolehmien hyvinvointia ja terveyttä.

rehustukseen. Eri viljojen ja palkokasvien käyttö seoksissa lisää monimuotoisuutta, maittavuutta ja ravintoainesisältöä. Ruokinta vaikuttaa kannattavuuteen syötetyn rehumäärän ja ruokinnasta muodostuvan tuloksen kautta. Emon elopaino on olennainen tekijä karkearehun syöntimäärään ja energiantarpeeseen. Ylläpitokaudelle tulee olla riittävästi alhaisemman sulavuuden karkearehua. Ennen laidunkautta tapahtuvalle imetyskaudelle tarvitaan sulavampaa rehua. Nuorten, kasvavien eläinten ruokintaan tulisi tilalla olla rehua, jonka Darvo on yli 670 g/kg ka. Ruokinta tulee nähdä eläinten terveyttä ja tuotantoa ylläpitävänä toimenpiteenä. Sopivaa kivennäisruokintaa ei tulisi unohtaa missään tuotantovaiheissa. Onnistunut ruokinta on kokonaisuus, joka tuottaa tuloksia hyvinvoivana karjana ja hyvänä taloudellisena tuloksena.

Kiinnitä huomiota seuraaviin seikkoihin: ▷

Panosta nurmeen.

▷

Suunnittele ruokinta vuosikierron mukaan.

▷

Tavoittele säännöllistä poikimarytmiä.

▷

Suosi emojen hedelmällisyyttä ja kestävyyttä.

▷

Kasvata uudistushiehot suunnitelmallisesti.

▷

Selvitä karjasi hävikin syyt.

▷

Valitse eläimiisi kasvua.

▷

Panosta eläinten hyvinvointiin.

▷

Tiedä, mitä tuotat ja kenelle.

▷

Tee suunnitelma tuotannon eteenpäin viemiseksi.

Selkeät tavoitteet luovat raamit Pitkäikäiset emot ovat kestävän tuotannon tukijalka. Jokainen menetetty tai ennenaikaisesti poistettu eläin lisää tilalla muodostuvaa hävikkiä. Hävikki lisää työtä ja ympäristökuormitusta sekä heikentää kannattavuutta. Hävikin muodostumiseen vaikuttaa tuotanto-olosuhteet, ruokinta ja eläinvalinnat. Tuotannon tavoitteena tulisi olla, että vasikkasaanto on vuosittain vähintään 98 prosenttia. Poikimavälin tulisi olla 365 päivää. Tuloksena syntyy ikärakenteeltaan yhtenäinen vasikkaryhmä, joka on käytännössä helpompi hallita. Kaikki vasikat ovat samassa kasvun vaiheessa, jolloin sairastumiset voivat olla vähäisempiä. Vasikoiden vieroitus voidaan tehdä samanaikaisesti ja ruokinta järjestää kaikille tasapuolisesti. Yleensä tämä johtaa yhtenäisempään vasikkaryhmään, jonka myyntiarvo on korkeampi. Uudistushiehot suurennuslasin alle Uudistushiehon kasvatus on aina kustannus, mutta myös tuotannollinen riski. Uudistushiehon tuotannollisesta on-

nistumisesta ei ole takuuta ennen kuin uudistushieho on onnistuneesti vieroittanut vasikan ja todettu uudelleen tiineeksi. Kannattavan uudistushiehon tulee poikia ensimmäisen kerran 24 kuukauden iässä. Uudistushiehoiksi kasvatettavien hiehojen tulisi olla kasvatettavissa tavoite-elopainoihin kohtuullisin tuotantopanoksin. Valinnassa tulisi suosia vieroitusvaiheeseen vanhimpia ja painavampia lehmävasikoita. Tavoite-elopainot ovat vieroituksessa vähintään 40 prosenttia, vuoden iässä 55 prosenttia, astutusikäisenä 65 prosenttia ja poikiessa 85 prosenttia aikuiselopainosta. Vaali eläinten kasvua Mikään ei rahallisesti korvaa eläinten hyvää kasvutulosta pihvivasikoilla ja loppukasvatuksessa. Pihvivasikantuotannossa tavoitteena tulisi olla 300 kilon vieroituspaino. Tasalaatuinen, yli 300 kilogramman painoinen vasikka on loppukasvattajalle helpompi kasvattaa kuin pienempi vasikka. Koko ketjun kannattavuuden kannalta on olennaista, että pihvivasikantuottaja antaa ajatuksen sille, minkälainen kasvatustulos loppukasvatuksessa on mahdollista saada aikaiseksi. Vieroituksen jälkeen kasvun tulisi jatkua tasaisesti. Loppukasvatuksen tavoitteen tulisi olla kohtuullinen kasvatusaika, joka tuottaa hyvän lihasaannon ruhon optimaalisella pintarasvalla. Teuraspainotavoitteet ovat 400–420 kiloa liharotuisille sonneille ja yli 250 kiloa liharotuisille hiehoille. Laiduntaminen kuuluu emolehmätuotantoon Laidunnus tukee luonnon monimuotoisuuden kirjoa. Hyvin toteutettu onnistunut laidunkausi vähentää fossiilisilla polttoaineilla kerätyn rehun tarvetta. Kannattavaksi laidunkausi muodostuu, kun vasikat kasvavat hyvin, emojen kuntoluokka nousee ja eläimet voivat hyvin. Peltolaitumilla rotaatiolaidunnus tuo suomalaisissa nopean nurmenkasvun olosuhteissa parhaan tuloksen. Luonnonlaitumilla eläinten oikean rotutyypin valinta on laidunnuksen onnistumisen kulmakivi. ◀ Maiju Pesonen (MMT) työskentelee emolehmätuotannon asiantuntijana Satafood Kehittämisyhdistyksen Emolehmätuotannon eläinaineksen kehittämishankkeessa.

LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI JA KUVA: BRITA SUOKAS

Luomuviljelijän pitää hankkia kylvösiemenet ajoissa Luomukasvi saa alkunsa luomusiemenistä, poikkeustapauksissa myös tavanomaisista. Luomusiemenen hankinnasta tai luvista tavanomaisen siemenen käyttöön täytyy huolehtia luomuun siirtymisen alusta lähtien.

Joulukuun puolivälissä päivitetystä lisäysaineistorekisteristä löytyi luomusiementä neljästä eri hernelajikkeesta kohdasta korsi- ja palkoviljakasvit. Kaksi tuottaa puitavaa satoa, ja kaksi sopii vihantarehuseokseen.

LUOMULEHTI 1 | 2021

udistetun EU:n luomuasetuksen tuotantosäännöt otetaan käytäntöön vuoden 2022 alusta alkaen. Asetuksessa on tavoitteena, että vuonna 2036 luomutilat käyttäisivät vain luomutuotettua lisäysaineistoa. Siihen saakka on mahdollisuus käyttää tavanomaisia lisäysaineistoja, jos luomua ei ole saatavilla, joko tilakohtaisella luvalla tai yleisellä luvalla kuten nytkin. Pääsääntö on, että luonnonmukaisessa viljelyssä käytetään luomuviljeltyjä siemeniä, istukkaita, juurimukuloita, taimia ja sieniymppejä. Luomulisäysaineistoa tulee käyttää heti luomuvalvontaan ilmoittautumispäivästä alkaen. Tässä artikkelissa keskitytään siemeneniin. Luomuviljelyehtojen mukaisia siemeniä tarvitaan jo heti pellon siirtymävaiheen alusta alkaen ja taimikasvatettuina istutettavien kasvien kylvössä.

Selvitä luomusiementen saatavuus Ota selvää millaisia luomusiemeniä on markkinoilla. Se käy kätevästi, koska Ruokavirasto kokoaa ja julkaisee lisäysaineiston ajantasaiset saatavuustiedot. Listaus on nimeltään Luonnonmukaiset siemenet ja taimet (lisäysaineistorekisteri). Luettelossa on julkaisuhetkeen mennessä Ruokavirastolle ilmoitetut ja saatavissa olevat erityyppiset lisäysaineistot ja niiden myyjät yhteystietoineen. Lista ei ole täysin kattava, muitakin luomusiemeneriä voi olla myynnissä. Kun saat siementoimituksen tilalle tai lastaat säkit- tai pussit itse kyytiin, varmista jokaisen vakuustodistuksesta, että niissä on luomuvalvonnan merkinnät paikallaan. Etsi tieto poikkeusluvista Jos tarvitsemasi kasvilaji ja lajike ei ole listalla, lue Ruokaviraston julkaisu Yleinen lupa käyttää tavanomaista lisäysaineistoa. Jos kasvilaji löytyy listalta, kaikkia sen lajikkeita saa käyttää sillä edellytyksellä, että siemenet ostetaan tai tilataan luvan voimassaolon aikana. Joidenkin kasvien kohdalla luettelossa on vain tietyt lajikkeet, joita saa hankkia tavanomaisina. Printtaa tai tallenna sähköisesti lupa talteen samalla kun teet tilauksen tai ostat siemenet. Talleta tilausvahvistus, kuormakirja, lasku tai maksukuitti, jotta voit näyttää ne luomutarkastuksessa. Hankinta-ajan todistaminen on tärkeää, koska kasvi poistuu yleisen luvan luettelosta sen jälkeen, kun kasvilajin tai tietyn lajikkeen saatavuus on niin laajaa, että se siirtyy edellä mainittuun lisäysaineistorekisteriin. Aikavälillä 31.3.–15. yleisen luvan piiriin merkittyjen kasvilajien ja lajikkeiden luettelo ei muutu, vaikka kyseisistä kasveista tulisi luomusiemeneriä saatavuuslistalle. Kiireaikaan voi keskittyä peltotöihin, kun ei tarvitse enää tarkistella, muuttuuko siementen käytön vaatimus. Tee siemeneräkohtaisen luvan haku ajoissa Mikäli et löydä tarvitsemaasi yleisen luvan piiristä, on ryhdyttävä hakemaan siemenerää koskevaa ELY-keskuksen lupaa tavanomaisen lisäysaineiston käyttöön. Lu-

paa voi hakea siemenille, juurimukuloille, istukkaille, rönsyille ja pistokkaille. Lupaa ei saa siemenistä kasvatetuille taimille, esimerkiksi kaalintaimille eikä mansikan taimille, jotka tuottavat jo istutusvuonna sadon. Lupahakemusta varten on Luomuvalvontalomake 9c. Se löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta kohdasta Luomun lomakkeet ja ohjeet. Hakemus toimitetaan omaan ELY-keskukseen. Tavanomaisen siemenen hankkimisen tarve pitää perustella hakulomakkeella ja tarpeen mukaan erillisellä liitteellä. Lupa pitää hakea hyvissä ajoin ennen kylvöä, koska siemeniä ei saa kylvää ennen kuin lupa on voimassa. Lupa on voimassa yhden kasvukauden ajan siihen merkityn ajanjakson mukaisesti.

si. Kirjaa kasvin nimi, lajike ja määrä varastokirjanpitoon. Yleisen luvan luettelon tarkastelun voi aloittaa jo syksyllä 1.10. alkaen. Jos kasvi tai lajike löytyy yleisen luvan piiristä, talleta tieto muistiinpanoihin. Jos nimeä ei löydy hyvissä ajoin ennen kylvöhetkeä, on siemenerälle haettava ELY-keskuksesta tavanomaisen lisäysaineiston käyttölupa. Tämän tarkastelun avuksi Ruokaviraston luomuvalvonta kokoaa listan Luomulisäysaineiston käyttövaatimus kasvilajeittain. Lista julkaistaan 1.4. Se kertoo, onko kasvi tai sen lajike ollut yleisen luvan piirissä vähintään kerran 1.10.–31.3. ja voitko käyttää sitä tulevan kasvukauden aikana. Jos listassa lukee Ei, on kevätkylvöisten kasvien lupahakemuksen tekoon ryhdyttävä pikaisesti. ◀

Ylivuotisia varastossa, varmista käyttömahdollisuus Jos kaikki siemenet eivät tule käytetyksi, varastoi ne hyvin erottuvaksi eräk-

Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

Erityistilanteita Myyjä kauppasi siemenseosta, jossa osa on luomua ja osa tavanomaista. Miten tämän kanssa pitää menetellä? Kun seoksessa on tavanomaisia siemeniä, on tarkistettava löytyvätkö ne yleisen luvan piiristä. Jos eivät löydy, on tilan haettava ELY-keskuksesta siemeneräkohtainen lupa. Sain tavanomaisen siemenen käyttöluvan, tilasin samaa kaverillekin, jonka kanssa on kiinteä tilayhteistyö ja hoidan hänen peltojensa kylvöt. Onko ok? Yhteistilaus on hyvä asia, silloin on muistettava, että jokaisen tilan on haettava ja saatava ELY-keskuksesta oma lupa tavanomaisen siemenen käyttämiseen. Kaikilla on myös oltava siementen tiedot viljelymuistiinpanoissaan luomutarkastuksella. Mitä seuraa, jos käytän tavanomaista siementä eikä ole lupaa? Mikä on seuraus? Kyseessä on luomussa kielletyn tuotantopanoksen käyttäminen, joten tuotettua satoa ei saa markkinoida luomutuotettuna, vain tavanomaisena. Jos tila on hakenut luomukorvausta, seurauksena saattaa olla myös tukileikkaus. Jokainen tapaus käsitellään yksilöllisesti. ELY-keskus kuulee viljelijää ennen päätöstä.

LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI JA KUVA: RIITTA MAKKONEN Uudessa navetassa emolehmillä ja vasikoilla on hyvät oltavat. Otto Saikkonen on tyytyväinen tekemiinsä ratkaisuihin.

Laskukone oli Otto Saikkosen tärkein työväline, kun hän pohti luomuun siirtymistä ja tuotantosuunnan vaihtoa. Siat saivat siirtyä emolehmäkarjan tieltä.

Tila siirtyi luomuun, ja siat vaihtuivat emolehmiin

”

Olihan se melkoinen muutos, kun oli ikänsä sikoja hoitanut ja yhtäkkiä pitikin osata hoitaa nautoja, poikimisia ja pitää tarkkaa nautarekisteriä, tohmajärveläinen Otto Saikkonen muistelee nyt kolmen vuoden takaista muutosta. Hän on kasvanut sika- ja viljatilalla. Nuori mies pohti Koivikon maatalousoppilaitoksesta valmistuttuaan opiskelujen jatkamista korkeakoulussa, mutta Oton isä, Juha Saikkonen, oli juuri valittu MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajaksi, ja tehtävä vaati paljon kokousmatkoja. Otto otti enemmän vastuuta tilan hoidosta vuonna 2002. Juha Saikkonen menehtyi syksyllä 2008 ja Otosta tuli isäntä. – Sukupolvenvaihdos toteutui lopullisesti vuonna 2014, kun ostin äidin ja sisarusten osuudet ja perustin MaKoSa Oy:n. Tilalla oli tuolloin 500 lihasikaa, viljanviljelyä ja koneurakointia.

LUOMULEHTI 1 | 2021

Kerran elämässä -tilaisuus Kun Saikkonen pohti tilan kehittämistä, sikatiloja oli ajautumassa ahdinkoon ylituotannon vuoksi. Hän haki uusia vaihtoehtoja. – Ajattelin, että sianlihan tuotanto ei kanna eläkkeelle asti. En nähnyt mitään mieltä myöskään massiiviselle bulkkituotannolle. Ajattelutapakin oli muuttunut, ja luomutuotanto alkoi kiinnostaa entistä enemmän. Kevättalvella 2016 Saikkonen kävi luomukurssin. Samana keväänä pelloista siirtyi 50–60 prosenttia luomuun. Naudanlihan tuotanto alkoi kiinnostaa entistä enemmän hyvän markkinatilanteen vuoksi. Muutos tuntui kuitenkin suurelta toteutettavaksi. Onnekas yhteensattuma tuli kuitenkin avuksi: Saikkonen sai nimittäin tietää, että tohmajärveläinen luomuviljelijä oli luopumassa emolehmäkarjasta. – Ajattelin, että tämä on kerran elämässä -tilaisuus, johon pitää tarttua. Kohta olimmekin jo suunnittelemassa kylmäpihattoa

emolehmäkarjalle. Vuonna 2017 uuden vuoden aattona näpyttelimme eläinrekisteriin nautoja, Saikkonen kuvailee hymyillen muutoksen vauhdikasta etenemistä. Puolen vuoden ajan tilalla oli sekä sikoja että nautoja. Nyt uudessa hiekkapohjaisessa kylmäpihatossa on MaKoSa Oy:n lukuun sata emolehmää vasikoineen ja Juha-Matti Haarasella toinen sata. Saikkonen on erikoistunut aberdeen-angus -rotuun. – Anguslehmien poikimiset onnistuvat hyvin, ja ne hoitavat vasikkansa erittäin hyvin. Yhteisnavetta, omat eläimet Otto Saikkosella on ollut koko viljelijäuran ajan yhteistyökumppanina Juha-Matti Haaranen. Miehet ovat tunteneet toisensa jo pikkupojasta, sillä heidän isänsä omistivat osakeyhtiönä yhteisen sikalan, joka on vielä omana yhtiönään olemassa.

Vuonna 2018 Saikkosen tilakeskuksen yhteyteen rakennettu uusi kylmäpihatto on yhteinen yhteensä 900 000 euron investointi. Pihatossa kummallakin on omat luomueläimet omalla puolellaan. Lisäksi miehillä on omilla koneilla yhdessä maatalouden koneurakointia sekä yksityisteiden ja Destian teiden hoitoa. – Yhteistyö antaa paljon tukea yrittämiseen. On rauhoittavaa tietää, että jos minulle sattuu jotain, kaveri tietää lähes kaiken sen, minkä minäkin, ja pystyy hoitamaan tilan työt, Saikkonen kertoo. Hänellä on kolme vakituista työntekijää. Koneurakointi sopii hänen mukaansa ajallisesti hyvin maatalouden kanssa. – Emot poikivat aikaisintaan huhtikuussa, jolloin auraustyöt ovat jo loppuneet. Täydellinen ajatusmallin käännös Saikkonen luonnehtii luomuun siirtymistä täydelliseksi ajatusmallin käännökseksi. Aiemmin pelloilla on viljelty ohraa ja vehnää. Kasvuvoima on tullut sianlannan lisäksi keinolannoitteista, ja rikkakasvien torjunta on hoidettu torjunta-aineilla. – Tavanomaisessa viljelyssä asioita voi korjata nopeasti vielä kasvukauden aikanakin, mutta luomuviljelyssä se, mitä teet pellolla, näkyy vielä kolmen vuoden päästä, viljelijä havainnollistaa. – Luomussa jokainen nurkka ja kolo ovat tärkeitä, ettei rikkakasveja pääse pesiytymään. Nyt tilan noin 300 hehtaarista 70–80 prosenttia on nurmella ja loput kauralla ja vehnällä. Viljojen alla on viherlannoitusnurmi. Laidunala on suuri, naudat ovat laitumella viisi kuukautta vuodessa. – Luomussa on monia juttuja, joita voisi noudattaa myös tavanomaisessa viljelyssä, Saikkonen korostaa. Hänen mielestään eläinten hyvinvointi on luomussa tärkeää. Se oli merkittävä asia myös pihaton suunnittelussa. Hiekkapohjaisessa pihatossa eläimet säilyvät puhtaana ja voivat hyvin. Luomutuotantoon liittyvät tarkastuksetkin Saikkonen näkee oppimisen paikkoina, vaikka nautojen vuoksi paperien määrä kasvoi eksponentiaalisesti. – Tarkastuksen jälkeen tietää, missä on onnistunut ja mitä pitää tehdä vielä paremmin. Ja pitäähän luomun olla todellista luomua, viljelijä korostaa. ◀

LAADUKKAAT TUOTTEET LUOMUTUOTANTOON Kampanjaetu voimassa 31.5.2021 asti. Osta 10 kpl 22,5 kg tai 3 kpl 80 kg Vilolix-kiveä, saat kaupan päälle vitamiinituotteita. Osta 10 kpl 20 kg tai 4 kpl 50 kg Nuolux-kiveä, saat kaupan päälle vitamiinituotteita.

50 kg 20 kg

Nuolux

50 kg 20 kg

Nuolux Tunnutus

80 kg 22,5 kg

Vilolix™ Natur

20 kg 1 kg

Osmobakt Luomu Soveltuvat myös luomutuotantoon.

Kun ostat koko lavan Vilolix- tai Nuolux-nuolukiviä, saat kaupan päälle laadukaan Fenix-otsalampun.

Kysy lisää alue-edustajaltasi: www.vilomix.fi/edustajat Vilomix Finland Oy LUOMULEHTI 1 | 2021 puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

Pro Luomu täyttää tänä vuonna 10 vuotta,

Uusi toiminnanjohtaja, Aura Lamminparras uskoo, että tulevaisuudessa luomu tunnustetaan entistä vahvemmin vastuullisen ruuantuotannon veturiksi.

ja samalla vaihtuu järjestön vetovastuu. Miltä luomun ja Pro Luomun tulevaisuus näyttää uuden puheenjohtajan ja uuden

Pro Luomun puheenjohtajana aloittanut Harri Hovi toivoo luomuasioissa avointa vuoropuhelua.

Milla Karkulahti

Vetovastuu vaihtui Pro Luomussa

K-Ryhmä

TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY

toiminnanjohtajan mielestä?

uomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomun vuosi on lähtenyt käyntiin uuden johtokaksikon vetämänä. Hallituksen puheenjohtajana aloitti K-ryhmän tavarakaupan ja vastuullisuuden johtaja Harri Hovi ja toiminnanjohtajana maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja agroekologi Aura Lamminparras. Molemmilla on hyvä tuntuma Pro Luomun toimintaan, sillä Harri Hovi on toiminut kaksi kautta hallituksen varapuheenjohtajana ja Aura Lamminparras on tullut tutuksi Pro Luomun asiantuntijana. Tänä vuonna 10-vuotista taivaltaan juhliva Pro Luomu on historiansa aikana onnistunut menestyksekkäästi edistämään luomualan kehitystä ja yhdistämään koko luomuarvoketjun toimijoita luomuviljelijöistä elintarvikeyrityksiin ja kauppaan. Järjestöä ovat alusta asti ansiokkaasti luotsanneet puheenjohtajana S-ryhmän Ilkka Alarotu, joka ei asettunut syyskokouksessa enää ehdolle, sekä toiminnanjohtajana Marja-Riitta Kottila, joka jää kevään aikana eläkkeelle. Kysyimme millaiselta näyttää luomun ja järjestön tulevaisuus uuden puheenjohtajan ja uuden toiminnanjohtajan mielestä.

LUOMULEHTI 1 | 2021

Millaisena näette luomun aseman tällä hetkellä? Harri Hovi: – Sekä K-ryhmä että muut kaupan ryhmät ovat lisänneet luomutuotteita valikoimiinsa. Tässä on edelleen paljon mahdollisuuksia kasvattaa alaa yhdessä tavarantoimittajien kanssa, jotka valmistavat kuluttajia kiinnostavia tuotteita. – Asiakkaat ovat yhä tarkempia valinnoistaan ja miettivät myös yhä useammin, miten omat valinnat vaikuttavat ympäristöön. Vastuullisia valintoja tekevät asiakkaat luottavat luomuun. Jos katsomme taustadataa, niin esimerkiksi Pro Luomun Kantarilta syyskuussa tilatun tutkimuksen mukaan luomua löytyy yhä useammin suomalaisten ostoskorista. Suomalaisista reilu kolmannes ostaa nyt luomutuotteita vähintään kerran viikossa ja vajaa kolmannes vähintään kerran kuukaudessa. Koronapandemia on lisännyt myös luomun kiinnostavuutta, sillä se takaa tuotteille aina tietyn laatutason. Aura Lamminparras: – Luomu on kestävän ruuantuotannon pioneeri, joka on jo vuosikymmenet pitänyt yllä ja innovoinut kestäviä viljelymenetelmiä, jotka tukevat maan kasvukuntoa ja luonnon monimuotoisuutta. Ympäristökriisin vakavuus ymmärretään nykyään aiempaa paremmin, ja myös luomun menetelmät kiinnostavat yhä laajemmin kaikkia viljelijöitä. – Luomun kulutus on kasvanut vahvasti halki koko 2010-luvun, mutta varsinaista kysynnän räjähdystä ei ole Suomessa nähty. Luomun asema on kuitenkin vakaa: kulutus kasvaa, luomuviljely kiinnostaa ja politiikassa on vahvaa painetta luomun edistämiseen.

Millainen on luomun tulevaisuus? Harri Hovi: – Kasvulle on edelleen varaa. Yhteistyötä lisäämällä voimme kasvattaa luomun kiinnostavuutta jatkossakin. Tärkeänä nostona on yhteinen luomukampanjamme, jonka tavoitteena on lisätä luomun ostamista sekä parantaa EU:n luomumerkin tunnettuutta ja sen merkityksen ymmärtämistä. Aura Lamminparras: – Luomu valtavirtaistuu tulevaisuudessa, kulutus kasvaa kotitalouksissa ja ammattikeittiöissä ja luomusta tulee vankemmin osa suomalaisten arkea. Luomumenetelmät kiinnostavat yhä enemmän kaikkia viljelijöitä, ja luomulla on myös jatkossa kokoaan isompi rooli kestävien menetelmien edelläkävijänä. Luomu tulee olemaan entistä vahvemmin tunnustettu kestävän ruuantuotannon veturi.

TEE VILJELYSOPIMUKSESI NYT! Ostamme jatkossa luomuviljoja vain viljelysopimuksilta.

Millainen on Pro Luomun rooli tulevaisuudessa? Harri Hovi: – Pro Luomulla on tärkeä rooli luomun tulevaisuudessa, sillä järjestössä on edustettuna koko elintarvikeketju ja yhteinen asioiden kehittäminen on tärkeää. Omat odotukseni ovat, että yhteistyö vuonna 2021 on edelleen korkealla tasolla. Toivonkin avointa vuoropuhelua, ja luomuasioissa kannattaa olla yhteydessä Pro Luomuun tai minuun. Aura Lamminparras: – Pro Luomu on alan merkittävä viestijä, vaikuttaja ja yhteistyön rakentaja. Pro Luomu kokoaa myös tulevaisuudessa aktiivisesti yhteen luomualan toimijoita, yrityksiä ja muita yhteisöjä, ja luomua kehitetään vahvassa yhteistyössä arvoketjun kaikissa osissa.◀

Luomutuotannon sopimusviljely lisää tuotteiden laatuketjun näkyvyyttä ja pystymme tämän myötä tehokkaammin edistämään tuote- ja markkinakehitystä. Hyödynnä sopimuslisät – tee viljelysopimus ajoissa! ppaan! iljakau ranen uloa V Oiva Oh Tervet eena käyttäjänä jautun Olet kir Asiakas

ET MUKS YSOPI VILJEL MUS YSOPI EL LJ TEE VI T TTEE ESINÄY

AT HTUM PATAPA KAUP OT USTIED IT IM TO KSET TILITY

Kaikkiin viljelysopimuksiin KAUPAN PÄÄLLE Hybridi-takki (arvo 59 €).

Viljelysopimuksen voit tehdä joko hankkĳa.fi, Hankkĳa mobiilisovelluksella tai kasvinviljelytilojen asiantuntĳamyyjäsi kautta. Ota yhteyttä!

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • VERKKOKAUPPA:

LUOMULEHTI 1 | 2021

hankkĳ a.fi 19

Edunvalvontaa - luomutuottajan

asialla

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI

Missä viipyy luomun kasvun tavoitteiden määrittely? Kansallista CAP-suunnitelmaa on laadittu jo useampi vuosi, mutta luomun kasvun tavoitteita ei ole vieläkään määritelty. Luomuliitto on esittänyt tavoitteeksi 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Panostaminen luomutuotannon kasvuun palvelee kaikkia: kuluttajaa, tuottajaa ja ympäristöä.

ätä juttua kirjoitettaessa tammikuun puolessa välissä Suomi ei ole vieläkään määritellyt luomutuotannon kasvun tavoitteita luomun kehittämisohjelman päivitykseen tai kansalliseen luonnokseen yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) strategiasta. Aiheesta ei olla edes kunnolla keskusteltu alan kanssa; tunnelma on ollut, että aihetta on jopa vältelty. Tilanne on erikoinen, koska samanaikaisesti on kuitenkin kerrottu, että ensimmäinen luonnos kansallisesta CAP-strategiasta tulee lausunnoille keväällä, ja sitä on valmisteltu jo useampi vuosi. Itse näkisin, että työn tulisi edetä niin, että ensiksi laaditaan tavoite, johon halutaan päästä. Sen jälkeen pohditaan, millä toimenpiteillä kyseiseen tavoitteeseen päästään.

LUOMULEHTI 1 | 2021

Läpinäkyvyyttä CAP-valmisteluun Kansallisen CAP-strategian laadinnassa tavoite näyttää olevan, että halutaan olemassa oleviin toimenpiteisiin mahdollisimman vähän muutoksia, eikä kriittistä arviointia ole tehty siitä, mihin tämä valittu tie vie ja olisiko suunnan tarkistuksen paikka. Valmisteluprosessi on ollut voimakkaasti virkamiesvetoinen, ja virkamiehet ovat toimineet maa- ja metsätalousministerin ohjauksessa. Linjauksista ei olla käyty avointa yhteiskunnallista keskustelua, eikä prosessia voi kuvata läpinäkyväksi. Toimijoiden osallistaminen on ollut lähinnä näennäistä. Haluttomuus keskustella varsinkin luomun roolista kokonaisuudessa on ristiriidassa muun muassa hallitusohjelman sekä yleisen käsityksen kanssa sen suhteen, minkälaista tulevaisuuden kuvaa tulisi tavoitella. Hallitusohjelma noteeraa luomun selvin

sanoin. Ohjelmassa todetaan, että kotimaisten luomutuotteiden osuutta ruuantuotannossa, elintarvikejalostuksessa, kotimaan kulutuksessa ja viennissä lisätään. Tämä tarkoittaa että myös tuotantoa tulisi edistää. Herääkin kysymys, millä tavoin tuotantoa on ajateltu edistettäväksi, ellei sitä tehdä CAPin keinoin? Tanska, joka on luomutuotannon edelläkävijä maailman suurimmalla luomun markkinaosuudella, on jakanut omia kokemuksiaan siitä, miten he ovat tässä onnistuneet. Heidän oppinsa keskittyvät voimakkaasti markkinoiden kehittämiseen, yhteistyön tärkeyteen ja toisilta oppimisen merkitykseen. Mutta jopa tanskalaiset myöntävät, että pelkästään luomun voimakkaan markkinan kehittäminen ei riitä, kun tulevaisuus

on pelissä. Maataloustukia on myös oikeasti kohdennettava niin, että ne tuottavat merkittävää ympäristö- ja ilmastohyötyä. Luomu vastaa yhteiskuntamme haasteisiin EU:n komissio on ottanut selkeästi kantaa aiheeseen. Komission Pellolta pöytään -strategiassa on määritelty EU:lle kunnianhimoinen luomupinta-alan kasvun tavoite: 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Sekä Pellolta pöytään- että biodiversiteettistrategiassa luomutuotanto on tunnistettu tehokkaaksi keinoksi vähentää kemikaalikuormaa, edistää luonnon monimuotoisuutta sekä hiilensidontaa. Luomutuotanto on tunnistettu kestävän maatalouden edelläkävijäksi, joka vie koko ruuantuotantojärjestelmää kohti kestävämpiä tuotantotapoja. Luomutuotanto vastaa kaikkiin keskeisiin yhteiskuntamme haasteisiin; siihen, miten pystymme tuottamaan ruokaa luonnon ehdoilla. Luomuliitto on esittänyt, että luomuviljeltyä pinta-alaa tulisi kasvattaa 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Useat ympäristöjärjestöt ovat asettaneet vielä kunnianhimoisemman tavoitteen, jonka mukaan 30 prosenttia saavutettaisiin jo vuoteen 2027 mennessä. Mikä Suomen tavoite tulee olemaan, sen tulee tämä kevät näyttämään. ◀

Luomulannoitteet

Suuri valikoima sekä pellettiä että nestemmäisiä erikoislannoiteita.

Uutuuksia

BeneSol 4-3-3 kanalantapelletti. Erkoistilauksena tuote jonka raaka-aine tulee luomu-kanaloista.

(Ei sisällä mitään jäämiä ja myydään ainoastaan luomutiloille.)

Biota nestemmäisiä lannoitteita, ei siirappia! Voi sekoittaa oman tarpeen mukaisen koostumuksen. SuperMag rakeinen dolomiittikalkki sis.12%Mg Belenus rakeinen rikki/kaliumlannoite

Lue lisää kotisivulta

www.lannoite.com Kaskärr Grönsaker Ab kaskarr.gronsaker@gmail.com 0400 224 224 LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI: SARI AUTIO KUVAT: PIRJO KIVIJÄRVI

Mikrobit kasvinsuojelussa Luomutuotannossa kasvinsuojelu edellyttää huolellista viljelykierron

Streptomyces-aktinobakteerit voivat aiheuttaa punajuuren rupea. Streptomyces K61 -kantaa sisältävää valmistetta käytetään taimien kasvualustan käsittelyyn ja siementen peittaukseen sienitauteja vastaan.

suunnittelua ja ennakointia, jotta kasvintuhoojat eivät pääse lisääntymään haitaksi asti. Eräiden kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan on valikoivia mikrobiologisia torjuntaeliöitä, jotka ovat

luomussa sallittuja.

iologista torjuntaa varten on EU:ssa hyväksytty yli 20 mikrobikantaa, jotka ovat kasvintuhoojien loisia tai kilpailijoita. Useimpia näistä on markkinoilla myös Suomessa. Onnistunut biologinen torjunta edellyttää satokasvin, kasvintuhoojan ja mikrobien välisten suhteiden tuntemusta. Mikrobiologisia torjuntaeliöitä löytyy useista ryhmistä: itiöllisistä ja itiöttömistä bakteereista, mykoparasiittisista eli sienillä loisivista, entomoparasiittista eli hyönteisillä loisivista ja saprofyyttisistä eli toisten eliöiden tuottamia yhdisteitä hyödyntävistä sienistä, aktinobakteereista sekä hyönteisten ja kasvien viruksista. Mikrobeja voidaan myös hyödyntää tuottamalla niiden avulla biokemiallisia kasvinsuojeluaineita, jotka ovatkin kemikaaleja eikä eläviä eliöitä. Bakteerit kasvinsuojeluaineina Itiöllisistä bakteereista on esimerkkinä Bacillus-suku, johon kuuluu sekä hyödylli-

LUOMULEHTI 1 | 2021

siä että haitallisia bakteereita, monenlaisia elintapoja ja ekologisia lokeroita. Ne tuottavat toksiineja. Esimerkiksi B. thuringiensis -lajin toksiinia käytetään hyönteisten torjunnassa. Toiset toksiinit voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksiä. Tietyt B. subtilis -kannat tehoavat kasvitauteihin. Yhteistä itiöitä muodostaville bakteereille on niiden nopea lisääntyminen. Epäedullisissa oloissa ne vetäytyvät lepotilaan itiöiksi, jotka säilyvät hyvin pitkiä aikoja kuivassa, kylmässä ja kuumassa. Meneillään on esimerkiksi tutkimus, jossa aiotaan selvittää B. subtilis -itiöiden säilyvyyttä 500 vuoden ajan. Tuloksia on vasta ensimmäisiltä vuosilta. Itiöttömistä bakteereista mainittakoon siemenlevintäisiä kasvitauteja vastaan hyväksytty Pseudomonas chlororaphis. Sitä esiintyy luontaisesti maaperässä, juuristoissa, kasvien lehdillä ja vesistöjen sedimenteissä. Sen teho perustuu antibioottien tapaisiin yhdisteisiin. Näiden bakteerien säilyvyys ei ole yhtä hyvä kuin itiöllisillä lajeilla, jolloin torjuntatehokin on lyhytaikainen.

Sienet torjuvat toisiaan Mykoparasiittiset sienet loisivat toisilla sienillä. Ne ovat isäntäsientensä suhteen valikoivia, hajottavat isäntänsä soluseinämiä eritteidensä avulla ja ottavat siltä ravinteita. Pythium oligandrum M1 vahvistaa pikkutaimien kasvua loisimalla taimipoltteen aiheuttajilla ja saman lajin toiset kannat iholla elävillä sienillä, kuten kynsisienellä. Toisten Pythium-lajien tiedetään sen sijaan aiheuttavan juuristotauteja viljelykasveille. Myös hyönteisten loissieniä voidaan käyttää biologisessa torjunnassa. Esimerkiksi kun Beauveria bassiana -sienen itiöt pääsevät hyönteistoukan iholle, ne alkavat kasvattaa rihmastoja syvemmälle kudoksiin. Sieni imee toukasta ravintoa, kunnes se peittyy rihmastoon kokonaan. Sitä käytetään ansarijauhiaisten ja kirvojen torjunnassa kasvihuoneissa. Saprofyyttiset sienet saavat ravintonsa toisten sienten tai kasvien tuottamista yhdisteistä. Ne elävät monenlaisissa ympäristöissä maaperän karikkeen hajottajina. Esimerkiksi vasta kaadettujen havupuiden

Maalevintäisten sienitautien kuten Rhizoctonian torjuntaan on hyväksytty muun muassa Trichoderma harzianum T-22 -kantaa sisältävä valmiste kasvualustan käsittelynä. Myös luomutuotantoon hyväksytyt kasvinsuojeluaineet löytyvät Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä: kasvinsuojeluaineet.tukes.fi.

kannoille levitetty harmaaorvakka (Phlebiopsis gigantea) kilpailee menestykkäästi juurikäävän kanssa estäen tyvilahon leviämistä. Tietyt Trichoderma-suvun lajit taas tuottavat ritsosfäärissä kasvihormonien kaltaisia yhdisteitä, jotka auttavat kasveja puolustautumaan maalevintäisiä kasvitauteja kohtaan. Aktinobakteerit ja virukset Aktinobakteerit eli aktinomykeetit tunnettiin aiemmin sädesieninä. Niillä on yhteisiä ominaisuuksia sekä bakteerien että sienten kanssa. Hyvässä ravintotilanteessa ne kasvattavat rihmastoja, jotka tuottavat itiöitä, kunnes ravintolähde ehtyy ja rihmastot kuihtuvat. Itiöiden avulla ne leviävät ja aloittavat elinkiertonsa alusta. Suomalaisesta rahkaturpeesta eristetty Streptomyces sp. K61 -kantaa käytetään kasvitauteja vastaan kasvualustojen käsittelynä, siementen peittaukseen ja ruiskutevalmisteena. Eläinten ja kasvien viruksista on eristetty kantoja kasvinsuojelutarkoituksiin. Omenakääriäisen torjuntaan on hyväksytty Cydia pomonella granulovirus. Pepinomosaiikkiviruksen vahva kanta aiheuttaa tomaatin lehtiin kasvuhäiriöitä, mutta mietona kantana se estää sadonmenetyksiä aiheuttavia vioituksia ikään kuin rokotteena. ◀ Kirjoittaja työskenteli Luomuinstituutin tutkimuspäällikkönä.

Bacillus subtilis QST 713 -kanta on hyväksytty sienitautien torjuntaan vihanneskasveilta kuten sipulilta, mutta tehokkaampi torjuntakeino on käyttää puhdasta istukasmateriaalia.

LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI: JAANA ELO KUVA: EKOCENTRIA/TERO TAKALO-ESKOLA

Luomutuotteiden vähäinen käsittely ja pienimuotoinen jalostus maatilalla

Pienimuotoinen ja vähäriskinen elintarvikkeiden valmistus ja myynti on mahdollista ilman suurta valvonnan byrokratiaa; marjatila voi pitää kahvilaa sesongin aikana, yksityishenkilö leipoa sämpylöitä kotikeittiössään ja myydä ne kauppaan tai REKO-renkaan kautta kuluttajille, samoin tilapuodin perustaminen on vaivattomampaa. Helpotuksista huolimatta elintarviketurvallisuudesta ei tingitä ja toimija vastaa aina omasta toiminnastaan.

LUOMULEHTI 1 | 2021

U:n yleinen elintarvikelaki määrittelee selkeästi, mitkä ovat alkutuotannon tuotteita ja milloin tuote on jaloste. Lainsäädännön mukaan vaatimuksia tulee kuitenkin soveltaa elintarvikkeiden tuotannon ja käsittelyn riskien mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että useita pienimuotoista tai vähäriskistä toimintaa koskevia vaatimuksia on kevennetty ja lainsäädännön joustavuutta on Suomessa otettu kansallisiin säädöksiin sekä Ruokaviraston ohjeisiin. Luomutuotteiden osalta määritelmät ovat osittain erilaiset johtuen luomuvalvonnan jakautumisesta paikallisten ELY-keskusten ja Ruokaviraston kesken. Kuka sitten valvoo mitäkin, ja mitä ilmoituksia tulee tehdä? Alkutuotannosta ilmoitettuun elintarvikehuoneistoon Elintarvikkeiden alkutuotannolla tarkoitetaan elintarviketuotannon ensimmäistä vaihetta, kuten viljan ja sienten viljelyä sekä sadonkorjuuta, maidon- ja munantuotantoa, lihakarjan kasvatusta ja kaikkia eläintuotannon vaiheita ennen teurastusta, metsästystä, kalastusta ja luonnonvaraisten tuotteiden keräämistä. Lisäksi alkutuotannoksi katsotaan elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen alkutuotannon tuotteiden luovutus suoraan kuluttajalle, kuten vihannesten, raakamaidon tai munien myynti suoraan tilalta annettujen määrien rajoissa. Vähäriskisyys perustuu pääsääntöisesti tuotteiden pieneen tai rajoitettuun myyntimäärään

ja lyhyeen toimitusketjuun tuottajalta kuluttajalle. Toimija tekee ilmoituksen alkutuotantopaikasta kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle, mutta mikäli toimija esimerkiksi hakee elintarvikkeiden alkutuotannolle viljelijätukia tai tekee ilmoituksen eläinten pitopaikasta, tieto alkutuotantopaikasta kulkee viranomaiselta toiselle eikä toimijan tarvitse silloin tehdä erillistä ilmoitusta alkutuotantopaikasta. Samoin ilmoitusta ei tarvitse tehdä metsästyksestä, luonnonvaraisen riistan luovutuksesta kuluttajalle eikä luonnonvaraisten kasvien tai sienten keräilystä. Mikäli myy isompia määriä tai käsittelee tuotteita siten, että niiden luonne muuttuu (kuivataan marjat, tehdään hilloa tai leivotaan vilja leiväksi), tulee toiminnasta tehdä erillinen elintarvikehuoneistoilmoitus oman kunnan elintarvikevalvonnalle ja ilmoittautua valvontaan. Pienimuotoinen valmistus luomutilalla Luomutuotteiden osalta ELY-keskus valvoo tilalla tapahtuvia luomutoimintoja, myös tilan omien tuotteiden kauppakunnostusta ja vähäistä käsittelyä, kuten luomuvihannesten pesemistä ja pakkaamista tai yrttien ja marjojen kuivaamista. Vaikka Ruokavirasto vastaa pääasiassa luomuelintarvikkeiden valmistajien ja maahantuojien luomuvalvonnasta, on tästä poikkeuksena maatiloilla tapahtuva tilan omien tuotteiden alhaisen jalostusasteen valmistustoiminta. Sen valvonta tehdään maataloustuotannon tarkastusten yhteydessä.

Alhainen jalostusaste on oma tuotantosuuntansa, josta tulee ennen toiminnan aloitusta tehdä ilmoitus omalle ELY-keskukselle (luomuvalvontalomake 1e). Tällaisia alhaisen jalostusasteen tuotteita voivat olla esimerkiksi raasteiden ja salaattien valmistus omista kasviksista, viljan jauhaminen ja hiutalointi tai jopa hillojen ja leivonnaisten valmistus. Vaikka elintarvikelainsäädännön rajoissa tämä on elintarvikkeiden jalostusta ja edellyttää ilmoitusta elintarvikehuoneistosta, voi luomutila harjoittaa tällaista toimintaa alkutuotannon luomuvalvonnan puitteissa. Suunniteltaessa jatkojalostusta omille tuotteille kannattaa aina olla ensin yhteydessä omaan ELY-keskukseen ja varmistaa oikea valvontataho. Muutoksia odotettavissa EU:n uuden luomuasetuksen myötä myös kansallinen luomuvalvontaa koskeva lainsäädäntö on päivityksen alla. Siihen tullee selkeämmin kirjattua valvontavastuut Ruokaviraston ja ELY-keskusten välillä. Tällä hetkellä rajanveto alhaisen jalostusasteen kohdalla vaihtelee, ja tulkinta tuotteen luonteesta tullee uuden lainsäädännön myötä selkeämmäksi: onko kyseessä luomujaloste, joka tulisi olla Ruokaviraston valvonnassa, vai alhaisen jalostusasteen luomutuote, joka voidaan valvoa ELY:n valvonnan yhteydessä. ◀ Luomutuotteiden pakkausmerkinnöistä kerrotaan sivulla 52. Kirjoittaja on Luomuliiton elintarvikeasiantuntija.

Asiaa koskevaa sanastoa Elintarvikehuoneistoilmoitus:

Kauppakunnostus ja vähäinen käsittely:

Ilmoitus huoneiston, esimerkiksi tilapuodin perustamisesta sijaintikunnan elintarvikevalvontaan viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista, mikäli myydään muutakin kuin tilan omia alkutuotannon tuotteita (esimerkiksi naapuritilan tuotteita, teollisuuden valmisteita)

Mullan, naattien eli kasvien maanpäällisen osan tai päällimmäisten lehtien poisto. Joissain tapauksissa tarkoittaa kasvisten pesua, suurten kasvisten leikkaamista osiin tai pakkaamista myyntiä varten (esimerkiksi porkkanoiden pussitus tai kananmunien pakkaaminen)

Alhaisen jalostusasteen valmistustoiminta: Luomutilan omien tuotteiden alhainen jalostus (esimerkiksi marjojen tai -yrttien kuivaaminen, jauhelihan valmistaminen tai myslien valmistus omasta viljasta ja marjoista)

Vähäriskinen toiminta: Suomen kansallinen säädös (VNa 1258/2011, muutettu 164/2016), joka määrittelee, miten paljon voi myydä omaa elintarviketuotantoaan helpotetuilla vaatimuksilla

LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI: SUSANNE HEISKA JA MIIKA TAPIO

Hämeen ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus tutkivat eri tavoin käsiteltyjen sirkan, jauhopukin ja mustasotilaskärpäsen frassin lannoitusvaikutusta kurkulla.

Salla Leppäkoski

Sopisiko hyönteistuotanto luomuun?

Hyönteisten massakasvatuksessa voidaan hyödyntää erilaisia sivuvirtabiomassoja tehokkaasti, ja hyönteisistä haetaankin kestävää vaihtoehtoa rehujen tuontiproteiineille sekä mineraalilannoitteille.

LUOMULEHTI 1 | 2021

uroopassa tuotettiin vuonna 2019 noin 6000 tonnia hyönteisproteiinia. International Platform of Insects for Food and Feed (IPIFF) arvioi, että vuonna 2030 tuotanto on jo kolme miljoonaa tonnia. Nyt hyönteisproteiineja voidaan käyttää kalanrehuissa, mutta hyönteisalalla valmistaudutaan lakimuutokseen, jonka odotetaan mahdollistavan

Hyönteisistä lannoitteita luomuviljelyyn? Hyönteistuotanto poikkeaa muiden elintarviketuotantoeläinten kasvatuksesta. Hyönteiset ovat vaihtolämpöisiä, ja niiden kasvatussykli on nopea. Monet tuotantohyönteislajit elävät luontaisessa ympäristössään hyvin tiheinä populaatioina. Hyönteisten tuotanto ei ole sidottu sijaintiin maaseudulla, vaan tuotantoympäristöksi sopivat myös kaupungit tai teollisuusalueet, joilla syntyy hyönteisten rehuksi kelpaavia puhtaita elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Hyönteisistä voi löytyä vastauksia luomutuotannon lisäämisen haasteisiin myös ravinnekierrätyksen näkökulmasta. Hyönteistuotannon sivutuotteena syntyy hyönteisten ulosteista, kitiinikuorista, kuolleista hyönteisistä ja syömättä jääneestä rehusta koostuvaa frassia, jonka käytöstä kasvin puolustuskykyä lisäävänä lannoitteena on saatu hyviä tuloksia. Ranskalainen Ynsect valmistaa hyönteislannoitteita luomuviljelyyn, sillä Ranskan tulkinnan mukaan frassia voidaan käyttää lannoitteena luomussa.

Susanne Heiska

hyönteisproteiinien käyttö myös siipikarjan- ja sianrehuissa. Hyönteismarkkinan kasvuodotukset perustuvatkin pitkälti hyönteisproteiinien käytön lisääntymiseen kotieläinten rehuissa. EU:n tuoreen Pellolta pöytään -strategian yhtenä tavoitteena on lisätä luomutuotantoa merkittävästi. Tavoitteiden toteutuminen lisäisi luomutuotantoon hyväksyttyjen rehujen kysyntää. Siksi myös rehuhyönteisen luomusertifiointi voi nousta tärkeäksi kysymykseksi lähitulevaisuudessa. Kuhnurin toukkaa lukuun ottamatta hyönteisiä ei meillä voida vielä toistaiseksi sertifioida luomuksi. Uusia luomutuotantosääntöjä odotellessa hyönteisille on Saksassa mahdollista saada Naturlandin luomumerkki, jonka sertifiointikriteerit ottavat huomioon luonnonmukaisuuden ja ekologisen kestävyyden lisäksi myös eettiset ja sosiaalisen vastuun näkökulmat. Yksityiskohtainen standardi valmistui jo 2019. Ensimmäistä sertifiointia odotetaan lähiaikoina.

Luomuhyönteisiä kolmansista maista EU:n ulkopuolella luomuhyönteisiä on jo markkinoilla. Sveitsissä Bio Suissella on hyönteistuotannon ja hyönteistuotteet huomioiva standardi. Sen mukaiselle tuotannolle voi saada sertifikaatin, joka mahdollistaa Bio Suissen silmumerkin (englanniksi Bio Bud) käytön. Sveitsiläinen Ensectable tuottaa jo sertifioitua jauhopukintoukkaa elintarvikkeiden jatkojalostukseen. Essento on saanut sertifikaatin esimerkiksi Essento Bio-Burgerille, jota myydään Sveitsissä Coop-ketjun kautta. Yrityksen suunnitelmissa on saada hyönteistuotteet myös EU:n markkinoille. Kanadassa Entomo Farms on pitänyt pitkään ykkössijaa luomuhyönteisten tuottajana. Sertifioituja hyönteistuotteita valmistetaan vientiin asti, ja pakkauksesta löytyy Ecocert, USDA Organic ja Canadian Organic -merkit. Entomo Farmsin sirkoista valmistetaan esimerkiksi Grilo Proteinin luomusertifioidut hyönteiselintarvikkeet Australiassa. Kanadan elintarviketarkastuslaitoksen (Canadian Food Inspection Agency, CFIA) luomustandardissa luomuhyönteiset ovat mukana. Vesiviljelylle on oma luomustandardinsa. Siinä hyönteiset on listattu rehuaineena, jota voidaan käyttää luomukalalle. Myös tavanomaisesti tuotettuja hyönteisiä voidaan käyttää tietyin rajoituksin luomukalan rehuna. Kanadassa kaloille on ollut tarjolla hyönteisrehuja vuodesta 2016 asti. Rehuksi hyväksyttyä mustasotilaskärpästä tuottavat ainakin Enterra Feed Corporation ja Oreka.

Luomuhunajan tuotannossa syntyviä kuhnurintoukkia voi markkinoida luomuna.

Tuotannon erityispiirteitä Hyönteistuotannon erityispiirteet ovat tuottaneet sertifioijille monenlaista päänvaivaa eri puolilla maailmaa, sillä olemassa olevia elintarviketuotantoeläimille laadittuja luomusääntöjä on vaikeaa soveltaa hyönteisiin esimerkiksi ulkoiluvaatimusten osalta. Yhdysvaltain maatalousosasto (United States Department of Agriculture, USDA) soveltaa luomunaudan, -sian ja -siipikarjan kasvatuksen näkökulmasta laadittua standardia myös hyönteisille. IPIFF on ottanut kantaa EU:n komissiossa valmistelussa olevaan luomuasetukseen. Toiveissa on saada säännöt, jotka mahdollistavat muun muassa paikallisten sivuvirtojen käytön hyönteisten rehuina, vaikka niitä ei olisi tuotettu hyönteiskasvattamossa tai ne eivät olisikaan sata prosenttisesti luomualkuperää.◀ Kirjoittajat työskentelevät erikoistutkijoina Luonnonvarakeskuksessa.

LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI JA KUVA: MAARIT KARI

Kannustimia vähäpäästöiseen tulevaisuuteen osa 3: Puhtaammin liikenteessä Liikenteen päästöjä voi vähentää liikkumista optimoimalla, vähäpäästöisillä käyttövoimilla ja energiatehokkailla ajoneuvoilla. Tukia on kohdennettu uusiutuvien käyttövoimien tuottamiseen ja jakeluun sekä jossain määrin myös ajoneuvojen hankintaan.

Avustus (nimi Mistä tai tyyppi) haetaan

iikenteen ja työkoneiden käyttövoiman korvaaminen uusiutuvilla on hitaampaa ja hankalampaa kuin lämmön tai laitesähkön tuottaminen uusiutuvalla energialla. Dieselmoottoreita kehitetään kuitenkin toimimaan kaasulla mahdollisimman suurella osuudella yhdessä dieselin kanssa niin sanotulla dual fuel -tekniikalla, ja fossiilisia voi korvata biodieselillä. Sähkökäyttöisten traktoreiden kehittämistä kannustavat kiristyvät päästönormit. Kaasun integroiminen bensiinimoottorin käyttövoimaksi on yksinkertaisempaa.

Tämänhetkiset tukimuodot kohdistuvat lähinnä henkilöautoihin ja uusiutuvan energian tuotantoon. Yksityistä sähköistä liikennettä tuetaan Sähköautoilun tukeminen perustuu sen suureen päästövähennyspotentiaaliin. Sähkön tuotannon päästökuorma on Suomessa pieni, ja sähkömoottorin hyötysuhde on polttomoottoreita huomattavasti parempi. Sähköautot tai sähkötoimiset ajoneuvot ovat myös kiinnostava keino esimerkiksi aurinkopaneelien tuottaman sähkön hyödyntämiseen. Sähköauton hankintaa yksi-

Millaisiin kohteisiin

Ketä/mitä koskee

Tyypillinen avustusosuus, -summa tms.

Millaisiin kustannuksiin

Lisätietoa

Asuinrakennuksen omistavat yhteisöt ja pysäköintiyhtiöt

45/55 % toteutuneista kustannuksista (sis. alv.), enintään 90 000 eur

Tarvekartoitus, hankesuunnittelu, tarvittavat muutostyöt (sähköliittymän tyyppi, putkitukset, kaapeloinnit, maanrakennustyöt), latauslaitteet

Ara.fi

ARAn sähköautojen latausinfra-avustus

ARA

Sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin ja latauspisteisiin

Sähköauton hankintatuki

Trafi

Täyssähköauton hankinta tai vuokraus yksityishenkilöille

Yksityiset henkilöt

2000 €/auto

Uuden sähköauton hankinta

Traficom.fi

Muuntotuki kaasuautoksi muuntamiseen

Trafi

Henkilöauto (lähinnä bensa)

Yksityiset henkilöt

1000 €/auto

Asennustyö laitteineen

Traficom.fi ja katsastustoimipaikat (tekniset asiat)

Muuntotuki etanoliautoksi muuntamiseen

Trafi

Henkilöauto (lähinnä bensa)

Yksityiset henkilöt

200 €/auto

Asennustyö laitteineen

Traficom.fi ja katsastustoimipaikat (tekniset asiat)

Kotitalousvähennys

Verohallinto

Sähköautojen latauspisteen asennustyö

Max 40 % työkustannuksesta, vähennetään ansio- ja Yksityiset henkilöt pääomatulon verosta, enintään 2250/v/ verovelvollinen

Työkustannukset (Y-tunnukselliselta toimijalta)

Vero.fi

Kaasukäyttöisen raskaan ajoneuvon hankintatuki

Traficom

Uuden kaasukäyttöisen, yli 16 tonnin raskaan ajoneuvon hankinta liikennekäyttöön

Yksityishenkilö tai yritys

5000/12 000 €

Hankintakulu (1.12.2020–30.11.2022)

Traficom.fi

Yli 10 vuotta vanhan auton romutuspalkkio

Traficom

Vähäpäästöisen henkilöauton, sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikennelippujen tai liikennepalveluiden hankkiminen

Yksityiset henkilöt

1000 tai 2000 €

Hankintakulu, kun henkilöauto romutetaan (vuoden 2021 loppuun)

Traficom.fi

LUOMULEHTI 1 | 2021

tyiskäyttöön tuetaan 2000 euron hankintatuella, kun uusi hankittava ajoneuvo on täyssähköauto eikä maksa yli 50 000 euroa. Tuen voi saada myös sitovaan kolmen vuoden vuokrasopimukseen. Autojen lataamisinfraa tuetaan ARA:n avustuksella, joka soveltuu lähinnä taloyhtiöille ja pysäköintipalvelujen tuottajille, mutta maatalousyrittäjillä voi olla myös kiinteistöalan liiketoimintaa. Tuki edellyttää vähintään viiden latauspaikan perustamista, ja avustus on 35 prosenttia toteutuneista kuluista tai jopa 50 prosenttia, jos latausteho on vähintään 11 kilowattia. Omakotitalo- ja maatilaympäristössä on käytettävissä kotitalousavustus sähköauton akkujen lataamiseen tarkoitetun kotilatausaseman asennustöihin. Yli 10 vuotta vanhan auton romutuspalkkiota voi käyttää uuden ajoneuvon, kuten täyssähköauton, kaasu- tai etanoliajoneuvon, ostoon mutta myös sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikennelippujen ja liikennepalvelujen hankintaan.

Kaasua tai etanolia tankkiin Bensiinikäyttöisen auton voi muuntaa toimimaan kaasulla niin sanotulla bi-fuel -periaatteella, jolloin käynnistämisen jälkeen moottori voi toimia puhtaasti kaasulla, eli moottori käyttää kerrallaan vain yhtä kahdesta polttoaineesta. Avustus kaasuautoksi muuntamiseen on 1000 euroa, ja kustannus pyörii 2000 euron tienoilla. Bensa-auton muuntaminen etanolille on edullisempaa kuin kaasuautoksi, ja siihen saa pienemmän, 200 euron tuen. Uusi kaasuauto on hinnaltaan kilpailukykyinen bensa-autoon verrattuna, mutta kaasu on toistaiseksi bensiiniä edullisempi polttoaine. Esimerkiksi Gasumilla on ollut vaihtelevia polttoainekampanjoita kiinteällä kuukausihinnalla. Päästökriteereihin mahtuvaan uuteen kaasuautoon voi soveltaa myös romutuspalkkiota.

Kaasukäyttöisten kuormaautojen hankintaan uusi tuki Maatalouden ympäristöinvestointina on periaatteessa voinut saada investointitukea traktorin muuntamiseen dual-fuel -traktoriksi, jolloin moottori käyttää sekä kaasua että dieseliä samanaikaisesti vaihtelevalla seossuhteella. Tämän toteutus jälkiasennuksena on kuitenkin vaikeaa, ja lopputulos voi vuotojen vuoksi olla päästökuormaltaan huonompi kuin yksinomaan dieseliä käyttävä ajoneuvo. Tukea ei ole käytännössä haettu, eikä siitä ole juurikaan viestitty. Raskaiden, yli 16 tonnin kaasukäyttöisten uusien ajoneuvojen hankintatuki tuli voimaan joulukuun 2020 alussa, ja se on voimassa marraskuun 2022 loppuun saakka. Tuki koskee uusia, liikennekäyttöön hankittuja ajoneuvoja. Tuki on 5000 euroa paineistettua ja 12 000 euroa nesteytettyä kaasua käyttäville ajoneuvoille. Tuki ei koske traktoreita. ◀

Liikennebiokaasua tuotetaan kasvavassa määrin maatalouden biomassoista. Mikkelissä tankataan muun muassa peltobiomassoista tuotettua kaasua.

LUOMULEHTI 1 | 2021

Ensimmäisen kauden kokemusten perusteella kumppanuusmaatalous nähdään Niipalan tilalla aikaja energiatehokkaana tapana myydä vihanneksia.

TEKSTI: ANNIINA HILLEBRANDT KUVAT: NIIPALAN TILA

Niipalan tila

siirtyi kumppanuusmaatalouteen Ensimmäinen kausi kumppanuustilana oli onnistunut. Siirtymä toi mukanaan ajansäästöä, kysynnän kasvua ja ajatuksia myyntimallin kehittämisestä yleisesti.

LUOMULEHTI 1 | 2021

iipalan tila sijaitsee Hollolan perinnemaisemissa Lahden kupeessa. Mikko ja Johanna Niipala ottivat vanhan sukutilan haltuunsa vuonna 2012 sen rapistuessa käyttämättömänä. Päätökseen vaikutti toive elää luonnonläheistä elämää ja tarjota omille lapsille hyvä kasvuympäristö. Tilalla viljellään luomuviljaa ja -vihanneksia. Peltoalaa Niipalan tilalla on yhteensä 30 hehtaaria, josta vihannesviljelyä on 60 aaria. Vihannestuotantoon ryhdyttiin vuonna 2017, minkä myötä kumppanuusmaatalouden kokeileminen alkoi kiinnostaa. Kumppanuustoiminta päätettiin lopulta aloittaa kasvukautena 2020.

– Ennakkomyyntimalliin ei haluttu lähteä ennen kuin oli saatu riittävästi varmuutta vihannestuotantoon. Lahden Ruokaosuuskunnan kanssa ei myöskään haluttu alkaa kilpailemaan, Mikko Niipala tarkentaa. Lahden Ruokaosuuskunnan toiminta loppui keväällä 2020. Sato-osuuden ostajat löytyivät viime hetkellä sadon jo kypsyessä. Apuna oli noin viikon mittainen Facebook-kampanja. Osuuksia myytiin yhteensä 41, ja niihin kuului tuoreita vihanneksia sisältävä satolaatikko joka toinen viikko 20 viikon ajan. Kautena 2021 suunnitteilla on tarjota sata sato-osuutta. – Kysyntää Lahden seudulla voisi hyvin suunnitellulle ja toteutetulle palvelulle olla sitäkin enemmän. Sadan satolaatikon kä-

”Satolaatikkomallia tulisi avata ja kehittää, koska se voisi olla niin paljon muutakin.”

Niipalan tilalla haasteeksi on koettu satolaatikoiden täyttäminen monipuolisella ja tasapainoisella vihannesvalikoimalla alkukaudesta loppusyksyyn.

sittely ja toimitus toisivat kuitenkin uusia logistisia haasteita, joita varten tilalla harkitaan suurempaan pakettiautoon ja pakkaustiloihin investoimista, Mikko Niipala toteaa. Myynti tehostui, viljelyssä omat haasteensa Kuluneen kauden kokemusten perusteella kumppanuusmaatalous on Niipalan näkökulmasta aikaja energiatehokas tapa myydä vihanneksia. Tilan vihannekset myytiin noin kymmenen eri myyntikanavan kautta: oli torijälleenmyyjiä, ravintola, REKO-rinkejä ja oma tilakauppa. Toisin kuin edellä mainituissa myyntikanavissa, kumppanuusmaataloudessa vihannessato myydään ennakkoon. Tuotteet myös toimitetaan keskitetysti ennalta sovittuihin paikkoihin ja samoihin aikoihin. Kaudella 2020 Niipalan tilan sato-osuuden ostajat hakivat satolaatikkonsa joko suoraan tilalta tai Lahden REKO-ringin yhteydestä. Niipalan tilalla on edelleen pieni tilakauppa, ja satolaatikoita myydään Lahden REKO-ringissä silloin kun ylijäämää on. Kaiken kaikkiaan myyntityö sekä toimituskilometrit ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi kumppanuusmaatalouteen siirtymisen myötä.

Suora yhteys asiakkaisiin oli myös yksi keskeinen syy ryhtyä kumppanuusmaatalouteen. – Mahdollisuus olla suorassa vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa tuo mielekkyyttä toimintaan; se, että tietää, kenelle tuotteet menevät, Niipala pohtii. Suullinen palaute satolaatikoista on ollut todella positiivista. Sato-osuuden ostaneille tehdään kuitenkin vielä talvella kysely, jonka avulla kartoitetaan asiakkaiden toiveita. Kauden 2021 suunnitelmiin kuuluu myös esimerkiksi sadonkorjuujuhlat kauden lopuksi kaikille sato-osuuden tilanneille. Haasteena Niipala on kokenut satolaatikoiden täyttämisen monipuolisella ja tasapainoisella vihannesvalikoimalla alkukaudesta loppusyksyyn. Alkaneena vuonna viljelysuunnitelmaan tullaan siis panostamaan erityisen paljon. Uusia ideoita kumppanuusmaatalouteen – Meidän mallimme on vielä aika lailla niin sanottu karvalakkimalli. Satolaatikkomallia tulisi avata ja kehittää, koska se voisi olla niin paljon muutakin, Niipala toteaa. Toiveena olisi sato-osuuksien ostajien mahdollisuus räätälöidä satolaatikoitaan. Jos ei esimerkiksi pidä selleristä tai halua perunoita sato-osuuteensa, tulisi olla mah-

dollista voida valita sato-osuus ilman kyseisiä vihanneksia. Niipalan isäntä etsiikin yhteistyötahoa, joka kykenisi luomaan verkossa toimivan ohjelman satokauden suunnittelua ja työnhallintaa varten. Asiakkaat voisivat tilata räätälöidyn sato-osuutensa ohjelmalla, joka tilausten sulkeutumisen jälkeen loisi tiedoston, jonka avulla voisi nähdä helposti tulevan kauden tuotantomäärät ja viikoittaiset sadonkorjuutarpeet satolaatikoita varten. Räätälöidyt sato-osuudet toisivat joustavuutta ja valinnanvapautta, mitä nykypäivän kuluttajat arvostavat. Sadonjakoa olisi myös hyvä kehittää joustavammaksi niin, etteivät sato-osuuden ostajat olisi sidottuja esimerkiksi tiettyyn noutoaikaan. Uusia innovaatioita siis tarvitaan, jotta kumppanuusmaatalous pysyy aikamme kehityksessä mukana palvellen niin tuottajia kuin kuluttajiakin parhaalla mahdollisella tavalla. ◀ Artikkeli on tuotettu osana KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta -hanketta, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuliitto EU:n maaseuturahaston tuella.

LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI JA KUVA: TIINA PELTONEN

Maaseudun elonkirjo Luomumaitoseminaarin aiheena Luomumaitotilat voivat olla ylpeitä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiä. Hyvinvoiva luonto ja maisema auttavat luomutiloja saavuttamaan myös taloudellista tulosta.

uomen luomumaidontuotannon ytimessä EteläPohjanmaalla lähes kaikki luomumaidontuottajat ovat osallistuneet reilun vuoden ajan käynnissä olleeseen ProAgria Etelä-Pohjanmaan vetämään luomumaidontuotannon kehittämishankkeeseen. Hanke on mahdollistanut Luomumaitoseminaarin järjestämisen jo toisena vuotena peräkkäin. Tämän vuoden Luomumaitoseminaarissa keskityttiin luomumaitotilojen mahdollisuuksiin ylläpitää maaseudun elonkirjoa. Maanalaisen karjan hoitajat Luomumaitotilat hoitavat paljon muutakin karjaa kuin eläimiään navetassa. Luomukasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen toi hyvin esille maanalaisen karjan hoitomahdollisuudet edistää luomutilan menestystä. Jos navetassa lasketaan kiinteän lattian pinta-alavaatimuksia, niin yhtä tärkeää olisi kiinnittää huomio luomupellon lierojen määrään. Lapiollisesta maata tulisi löytyä vähintään neljä lieroa, jolloin niitä olisi neliöllä sata. Maan rakenne, kasvipeitteisyys ja muokkaustapa vaikuttavat lierojen määrään. Lierot ovat mahtava luonnon lannoituskalusto. Lieronlanta sisältääkin monin kerroin enemmän ravinteita kuin pelkkä maa. Tämä maanalainen karja tekee tärkeää muokkaus- ja poraustyötä sekoittaen maata, pitämällä yllä mururakennetta, parantamalla maan vesitaloutta ja lisäämällä mikrobien aktiivisuutta. Nämä toimenpiteen parantavat kasvien kasvumahdollisuuksia.

LUOMULEHTI 1 | 2021

Luomukasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen toi puheenvuorossaan esille luomutilan maanalaisen karjan, eli maaperäeliöiden merkityksen.

Lieroista tulee pitää hyvää huolta. Siinä auttaa esimerkiksi monipuolisten nurmien ja laidunten pitäminen mukana viljelykierrossa, palkokasvien viljely, talviaikainen kasvipeitteisyys, maan vesitalouden parantaminen ja orgaanisen aineen lisääminen. Vihonen muistutti, että lierojen lisäksi luomupelloissa tulee hoitaa myös sieniä, bakteereja ja arkeoneja. Ne hyödyttävät kasveja ravinteiden ja veden otossa, kasvihormoneiden tuotossa, suojaavat taudinaiheuttajilta ja vähentävät lannoitustarvetta. Lisäksi ne ovat merkittävässä osassa hiilensidonnassa ja parantavat maan mururakennetta. Monimuotoisuutta lajija maisematasolla Luomuinstituutin tutkimuspäällikkö Sari Autio vakuutti seminaarin osallistujia luomuviljelyn tuomista myönteisistä vaikutuksista elonkirjoon eli luonnon monimuotoisuuteen. Suomen pinta-alasta on metsiä 75 prosenttia ja vesistöjä 10 prosenttia. Jäljelle jäävä pinta-ala käsittää maatalousympäristöt, joihin lasketaan mukaan peltoekosysteemit, pientareet, laitumet, perinnebiotoopit, metsänreunat ja pienvedet. Luomuviljelyn alhainen kemikaalikuormitus helpottaa maaperän elinyhteisöjen toimintaa, jolloin maaperässä on elinmahdollisuus useammilla lajeilla. Toimiva maaperä mahdollistaa paremman kasvukunnon kasveille sekä pellossa että muissa maatalousympäristöissä. Kasvien lajirikkaus tuo elinympäristöihin paljon hyönteisiä, ja hyönteiset puolestaan toimivat ravintona muille lajeille. Sekä Suomessa että muualla maailmassa on tehty useita tutkimuksia lajien määristä. Tutkimuksissa on tullut esiin, että kasvien,

Seminaarissa palkitut Etelä-Pohjanmaan ja ruotsinkielisen Pohjanmaan luomumaitotilat Parhaat keskituotokset (EKM, energiakorjattu maitotuotos):

Korkeimmat keskipoikimakerrat:

1. Jaakko ja Laura Lammi 11 123 kg

Teuvo Korpela 3,62

2. KujaFarm Oy 11 077 kg

Matti ja Marika Piri 3,39

3. Päivi ja Heikki Matinaho 10 958 kg

Andreas Ingerström 3,36

4. Christian Björknäs 10 456 kg 5. MTY Noppa ja Perälät 10 351 kg

hyönteisten ja lintujen kokonaislajirikkaus on suurempi luomu- kuin tavanomaisesti viljellyillä lohkoilla. Laidunlohkot sekä luonnonniityt lisäävät monimuotoisuutta entisestään. Maisematasolla luomutilojen monimuotoisuus on suurempi kuin tavanomaisilla tiloilla. Ekologinen kestävyys kasvaa suhteellisesti eniten tehokkaan maatalouden alueilla, joissa siirrytään luomuun. Vaikutukset monimuotoisuudessa näkyvät parhaiten isoilla peltoaukeilla. Luomusta on hyötyä myös pienillä peltokuvioilla, niin maisemallisesti kuin lajistollisesti. Autio toi myös ProAgria Etelä-Pohjanmaan talousasiantuntija Juha Pennalan tavoin esille peltojen satotasot. Pennala vertaili, kannattaako peltoa vuokrata tai ostaa hinnalla millä hyvänsä, ja Autio mietti satotasojen maksimointia suhteessa monihyötyisyyteen. Luomussa strategiana on ylläpitää maan kasvukuntoa monipuolisten viljelykiertojen avulla, huolehtia ravinneta-

loudesta typpeä sitovien palkokasvien avulla, vähentää rikkakasvikilpailua ja hallita tauti- ja tuholaisriskejä. Satotasot voivat olla aluksi matalammat, mutta pitkällä aikavälillä lähestytään tavanomaisen tuotannon satotasoja. Satotason lisääminen on tehtävä hallitusti, ettei aiheuteta riskejä ympäristölle, eläinten ja ihmisten terveydelle eikä vaaranneta tuotannon taloudellista kestävyyttä. Hyvät satotasot mahdollistavat kuitenkin peltomäärän pitämisen maltillisena varsinkin, jos sitä joutuisi muuten hankkimaan lisää. ◀ Seminaarin tallenne osoitteessa: etela-pohjanmaa.proagria.fi/tapahtumat/ tallenne-luomumaitoseminaari-webinaari-15716 Artikkeli on tuotettu osana Luomumaidontuotannon kehittämishanketta (ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Österbottens Svenska Lantbrukssälskap), joka saa rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI: BRITA SUOKAS

Mädätysjäännös on kelpo lannoite Biokaasutus muuttaa lietelannan ominaisuuksia monin tavoin paremmiksi verrattuna raakaan lietteeseen. Haitta-aineet vähenevät, ja

iljelymaille sopiva mädätysjäännös on yleisimmin seos, joka on peräisin eri syötteiden käyttämisestä: lanta, kasvijätteet, elintarviketeollisuuden jätteet. Se on lannoitusarvoltaan parempaa kuin yhden eläinlajin raaka lietelanta tai kuivalanta, koska mädätysprosessissa eri ainekset yhdistyvät ja itse mädätysprosessi muuttaa seoksen koostumusta. Usean EU-maan yhteishankkeena tehdyn tutkimuksen raportissa BiogasHandbook kerrotaan maatilojen yhteydessä toimivien biokaasulaitosten märkämädätysprosessissa syntyvän lietemäisen mädätysjäännöksen lannoituskäytöstä. Mädätysjäännöstä voi käyttää sellaisenaan lannoitteeksi tai erotella kuivajakeen ja nestejakeen erikseen levitettäviksi. Luomuun sopivaa mädätysjäännöstä syntyy, kun raaka-aineet löytyvät EU:n luomuasetuksen sallittujen lannoiteaineiden luettelosta. Naapuriystävällisempi lannanlevitys Tutkimukset osoittavat, että mädätys poistaa epämiellyttävien hajujen aiheuttajista jopa 80 prosenttia. Rikkiyhdisteet vapautuvat ilmaan laitoksen sijaintipaikalla, ne eivät haise enää pellolla. Muiden haisevien yhdisteiden hajun on todettu häviävän levityspaikan tuulen alapuoliselta alueelta lähes kokonaan 12 tunnin kuluttua levityksestä. Mädätys vähentää lannassa olevien bakteerien, virusten ja loisten määrää. Vaikka

LUOMULEHTI 1 | 2021

hygienisoitumista tapahtuu, se on voimakkaasti riippuvaista prosessin lämpötilasta, sekoituksen tehokkuudesta ja syötteiden viipymäajasta reaktorissa. Luomuohjeissa 2018 rajataan, että mädätysjäännöksen käyttö on sallittua ennen kasvukautta ja sen aikana vain kasveille, joiden satoa ei käytetä tuoreena ihmisravinnoksi eikä rehuksi. Rikkasiementen itävyys heikkenee Lannassa ja kasvijätteessä olevien itämiskykyisten rikkakasvin siementen määrä vähenee biokaasutuksessa. Suurin osa siemenistä menettää itämiskykynsä, kun mädätys on kestänyt 10–16 päivää. Teho voimistuu, kun lämpötila nousee ja syötteiden viipymäaika reaktorissa pitenee. Suomessa laitoshyväksyntä vaatii yleisimmin käytetyssä 30–35 asteen lämpötilassa toimivassa mesofiilisessa prosessissa viipymäajan olevan vähintään 21 päivää. Viljelijät kertoivat tutkimushaastatteluissa havainneensa, että kun mädätysjäännöstä käyttää lannoitteena pidemmän aikaa, rikkakasvien määrä kasvustoissa vähenee ja arvokkaammat nurmirehukasvit saavat enemmän kasvutilaa kuin raakaa lietettä käytettäessä. Turvallisempaa kasveille ja maaperäeliöille Kasvien lehtiä vaurioittavien orgaanisten happojen, kuten esimerkiksi etikkahapon, pitoisuudet vähenevät voimakkaasti mädätyksessä. Mädätebakteerit käyttävät ne

PEL-tuote

ruokamultaa muodostuu enemmän.

Lietevaunuun kiinnitetyllä multaavalla levityslaitteella helppoliukoinen typpi saa maakosketuksen välittömästi, mikä vähentää levityksen aikaisia typen haihtumistappioita.

ravinnokseen. Mädätysjäännös on juoksevampaa kuin tavallinen lietelanta, joten se valuu nopeasti pois kasvien lehdiltä. Samalla kun mädättäminen hajottaa pahaa hajua aiheuttavia aineita, orgaanisia happoja ja syövyttäviä voimakkaan emäksisiä aineita, se muuttuu paremmin siedettäväksi maaperän eliöiden kannalta kuin raaka lietelanta. Pienempi ilmastokuorma Mädätysjäännöksen hapenkulutusvaikutus maassa on vain noin kymmenesosa raa’an lietteen aiheuttamasta. Sen myötä riski sille, että maahan syntyy hapettomat olot, vähenee ja typpitappioiden riski pienenee. Saksalainen tutkimus kertoo, että sianlietteen mädätysjäännös tuottaa humusta 27 prosenttia tehokkaammin kuin raaka liete. Mädätetty liete tuottaa uutta ruoka-

Runsaasti helppoliukoisia ravinteita sisältävän mädätysjäännöksen levityksessä muistettava:

Nopea lannoitusvaikutus Mädättäminen pilkkoo syötteiden hiilirakennetta, jolloin typpi tulee kasveille käyttökelpoisempaan muotoon. Hiili–typpi -suhde on matalampi kuin käsittelemättömässä lannassa, tällöin lannoitusvaikutus on nopeampi ja lyhytaikaisempi, muistuttaa väkilannoitetypen lannoitusvaikutusta. Tästä on hyötyä erityisesti kasvien nopean kasvun vaiheessa. Kasveille käyttökelpoisen typen ja fosforin suhde on mädätyksen jälkeen kasvien kannalta paremmin tasapainossa kuin käsittelemättömissä lantalajeissa.

Lietesäiliötä sekoitetaan maltillisesti ennen levitystä, ei voimakkaasti.

▷

Ei levitetä tuulella ja auringonpaisteella vaan tyynellä säällä, kun ilmankosteus on korkea

▷

Levitetään vain kasvien tarpeen mukainen määrä lannoitussuunnitelman mukaan.

▷

Levitetään kasvukauden aikana ravinteet hyödyntävälle kasvustolle.

▷

Sijoitetaan maahan multaavia levityslaitteita käyttäen tai muokkaamalla heti levityksen jälkeen.

Brita Suokas

multaa ja humusta enemmän kuin vastaava määrä käsittelemätöntä lietelantaa, koska helposti hajoavat aineet, selluloosa ja rasvahapot, muuntuvat metaaniksi ja jäljellä oleva vaikeasti hajotettava hiilipitoinen aines, eritoten ligniini, päätyy humukseen maaperän sienten ja mikrobien hajotustoiminnan kautta. Peltoviljelyn haitallinen ilmastokuormitus pienenee, kun ilmaan karkaavan typen määrä vähenee ja hiiltä sitoutuu peltoon enemmän.

▷

Viljelijöillä myönteisiä kokemuksia Tutkimuksessa ei tehty sadon määrää ja laatua mittaavia lannoituskokeita. Hankkeessa haastateltujen viljelijöiden kokemus on, että biokaasutuksen läpikäynyt lanta on parempi lannoite kuin käsittelemätön lietelanta. Tavanomaiset viljelijät kertovat, että siirtyminen mädätysjäännöksen käyttämiseen on vähentänyt kemiallisen kasvinsuojelun ja mineraalilannoitteiden tarvetta. Luomuviljelijät kertovat, että olkisato ja heinäsato ovat selvästi kasvaneet, samoin kuin sadon laatu. Kaikkien viljelijöiden havainto on, että naudat syövät mädätysjäännöksellä lannoitettua nurmirehua mieluummin kuin raakalietteellä lannoitettua. Myös peurat ja jänikset tulevat mieluummin biokaasutuksen

Reaktorista pois pumpattu mädäte kuplii jälkikaasualtaassa. Siitä irtoaa vielä kaasua, mikä otetaan talteen, ennen kuin mädätysjäännös ajetaan varastosäiliöihin odottamaan sopivaa levitysajankohtaa.

läpikäyneellä lietteellä lannoitetuille pelloille kuin raakalietteellä lannoitetuille. ◀ Artikkelissa on käytetty lähteenä Tanskan, Saksan, Itävallan ja Kreikan yhteisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa tuotettua biokaasuntuotannon käsikirjaa Biogas Handbook 2008: lemvigbiogas.com/BiogasHandbook.pdf Artikkeli on tuotettu osana Peltomaan kunnonkohotus -hanketta, joka saa rahoitusta Ålandsbankenin Itämeri-projektista.

LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI JA KUVA: MARI UNNBOM

HYKERRYS-kierrätyslannoituskokeessa kahden vuoden ruissadot laarissa

Vuoden 2020 rukiin satotulokset olivat hyvin samanlaiset vuoden 2017 tulosten kanssa. Paras sato saatiin mädätysjäännöksillä, ja lihaluujauhot tuottivat tasaista tulosta.

uosi 2020 oli Hyvän sadon kierrätyslannoitushankkeessa neljäs vuosi kierrätyslannoituksen toimivuuden ja toteuttamistapojen testauksen parissa. Viisivuotisen viljelykierron ympärille suunnitellusta peltokokeesta saatiin toisen vuoden tulokset kierrätyslannoitteilla ja maanparannusaineilla lannoitetuille syysruissadoille. Hankkeeseen osallistuneet yritykset suunnittelivat itse koeruutujensa lannoituskäsittelyt omien kierrätyslannoituskonseptiensa mukaisesti. Rukiilla käytetyistä kierrätyslannoitteista luomukelpoisia olivat Ecolanin Agra-tuotteet sekä Soilfoodin Väkevä ravinnelannos, Ravinnekuitu II, Väkevä ravinneseos, Boost NKS Premium ja Boost NPKS. Koepelto ei ole luomutuotannossa.

Rukiin puinti 19.8.2020. Jokaiselta koeruudulta puitiin koeruutupuimurilla noin 10 neliömetrin näyte, joka kuivauksen jälkeen lajiteltiin ja punnittiin. Puintitoimissa teknikko Markku Tykkyläinen ja harjoittelija Saku Juvonen.

LUOMULEHTI 1 | 2021

Kiinteä mädätysjäännös lunasti odotukset Soilfood käyttää rukiin syyslannoituksissa maanparannusaineena biokaasun tuotannossa syntyvää kiinteää mädätysjäännöstä (Väkevä ravinnelannos). Ravinnelannoksen reilun 10 tonnin levitysmäärällä ruis saa syksyllä hyvän määrän ravinteita liukoisessa muodossa, mutta suuri osa ravinteista on sitoutuneena orgaaniseen ainekseen vapautuen hitaasti kasvien käyttöön. Kevätlannoituksissa kyseisillä ruuduilla käytettiin lietemäistä mädätysjäännöstä (Väkevä ravinneseos). Vuonna 2017 syysruis tuotti tällä lannoitusyhdistelmällä 4,7 tonnin hehtaarisadon ja vuonna 2020 reilun viiden tonnin hehtaarisadon. Kumpanakin vuonna tulos on yhtä suuri väkilannoiteverrokin kanssa, ja lannoittamattomaan verrokkiin verrattuna sadonlisäys on ollut noin 2,5 tonnia.

Maan hiilipitoisuuden nousu viittaa kiinteän ravinnelannoksen maanparannusvaikutukseen. Syksyllä 2016 levitetyn lannoksen mukana levitettiin noin tonni hiiltä (kuiva-ainetta) hehtaarille. Kevätlannoituksissa lietemäisen mädätysjäännöksen mukana hiiltä on tullut 100–200 kiloa (kuiva-ainetta) hehtaarille levitysmäärästä ja viljelykasvista riippuen. Maan hiilipitoisuuden kehitys onkin ollut näillä ruuduilla positiivista. Näiden kahden vuoden tulosten perusteella tässä lannoitusyhdistelmässä ravinteet kiertävät tehokkaasti ja satoa tulee mukavasti. Ravinnekuidusta otettiin opiksi Soilfoodin käyttämä toinen maanparannusaine on paperiteollisuuden jätevesien puhdistuksesta kerättyä kompostoitua ja kalkkistabiloitua sekalietettä (Ravinnekuitu I). Ravinnekuidusta on saatu hankkeessa arvokasta oppia ja kokemusta. Ravinnekuidulla käsitellyillä ruuduilla havaittiin syksyllä 2016 orasvaiheessa typenpuutosoireita. Syyksi epäiltiin liian syvää muokkausta ja turhan lyhyttä väliä kuidun levityksen ja kylvön välillä. Syksyn 2019 kylvösuunnitelmassa levityksen ja kylvön välistä aikaa pidennettiin ja muok-

kaussyvyyttä vähennettiin, mutta reaktio toistui syksyn 2019 orailla. Näiden kahden vuoden kokemusten perusteella ohra esikasvina ja kyntö ennen levitystä eivät ole sopivia menetelmiä Ravinnekuidun kanssa. Kuidun levitysajankohta siirrettiinkin syksystä 2020 alkaen syysrukiilta viherlannoitusnurmen lopetuksen yhteyteen. Kasvukaudella 2021 nähdäänkin siis Ravinnekuidun vaikutukset ohralle. Syksyllä 2016 Ravinnekuidulla käsitellyillä ruuduilla on ollut rukiin jälkeen viljelyvuorossa härkäpapu, kaura ja viherlannoitusnurmi. Kuivien vuosien 2018 ja 2019 sadot jäivät vaatimattomiksi, mutta vuoden 2020 runsaat viherlannoitusnurmisadot ja maan hiilipitoisuuden positiivinen kehitys antavat kuitenkin viitettä siitä, että kuitu toimii ennakko-oletusten mukaan maassa vielä neljä vuotta levityksen jälkeen. Lihaluujauhoilla tasaiset tulokset Ecolan jatkoi aikaisempien vuosien tapaan typpisäästeliäällä linjalla myös syysrukiin lannoituksissa. Ecolanin Agra-lihaluujauholannoitteita käytetään pääasiallisesti luomuviljelyssä, joten on perusteltua käyttää myös tässä kokeessa käytännön viljelyssä käytettäviä lannoitusmääriä.

Syyslannoitus Levitysmäärä, N liuk., N tot., 2019 kg/ha kg/ha kg/ha

Ecolan

Soilfood

Verrokit

Kevätlannoitus 2020

Ecolan testasi yhdellä ruudulla sittemmin yrityksen valikoimista poistunutta bioenergiateollisuuden sivuvirtaa, Agra NS 3–0–0 kevätlannoituksessa sekä monipuolisesti Agra-lannoitteita. Sadot olivat tasaisesti neljää tonnia hehtaarilta, mutta poikkeuksen teki Agra NS 3–0–0, joka tuotti hieman vajaan 3,5 tonnin hehtaarisadon. Tulos yllätti, sillä kyseisessä tuotteessa oli moninkertaisesti liukoista typpeä lihaluujauhoihin verrattuna. Vuoden 2017 ruissadot olivat 3,5–4 tonnia hehtaarilta. Lihaluujauhokäsittelyillä saatiin vajaan kahden tonnin sadonlisä verrattuna lannoittamattomaan verrokkiin. ◀ Kirjoittaja on HYKERRYS-hankkeiden koordinaattori. HYKERRYS 2 -hanke rahoitettiin Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. HYKERRYS 3 -hanke toteuttaa viljelykierron sulkevan viidennen vuoden Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämällä maaseutuohjelman kehittämishanketuella.

Levitysmäärä, N-liuk., N-tot, kg/ha kg/ha kg/ha

Sato, t/ha

Agra 8-4-2

375

Agra NS 3-0-0

1923

3,4

Agra 13-0-0

230

Agra 8-4-2

625

4,2

Agra 8-4-8

375

Agra 13-0-0 + Patenttikali

385 + 150

4,2

Patenttikali

200

Agra 13-0-0

385

4,0

Ravinnekuitu I

40000

144

Väkevä Ravinneseos

12000

120

156

4,2

Väkevä ravinnelannos

12000

216

Väkevä Ravinneseos

9000

117

5,1

Ravinnekuitu I

40000

144

Boost NKS Premium

4800

106

154

2,0

Ravinnekuitu I

40000

144

Boost NPKS

3692

1,4

Y5+ Pat.kali +MnSO₄

200+148+40

Y5+ Belor N 27+ Pat. kali+ MnSO₄

120+347+89+40

120

5,1

Lannoittamaton

2,5

Syksyllä 2019 kylvetyn rukiin luomukelpoiset lannoituskäsittelyt, typpilannoitus (kg/ha) ja sato (t/ha). Soilfood käytti taulukossa esitettyjen tuotteiden lisäksi ruuduillaan mangaanintäydennykseen luomukelpoista mangaanisulfaattia. Ravinnekuitu alensi satoja erityisesti Boost-tuotteilla keväällä lannoitetuilla ruuduilla.

LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI: SAKARI RAISKIO JA KAIJA HINKKANEN KUVAT: KAIJA HINKKANEN

Lannoituksen vaikutus Mustialan lajikekokeissa Ostolannoitteiden käyttö lisäsi sadon määrää kaikilla kokeessa mukana olleilla kasvilajeilla, mutta ainoastaan kevätvehnällä lisäsadolla pystytään kattamaan lannoituksen kulut. Sadon laatuun lannoituksella ei eri kasvilajeilla ollut juurikaan merkitystä.

uomussa Vara Parempi -hankkeen toimesta on vuosina 2019– 2020 järjestetty syys- ja kevätviljojen lajikekokeita Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla Tammelassa. Tilan pellot lähtivät siirtymään luomutuotantoon keväällä 2018. Kokeet on toteutettu noudattamalla mahdollisuuksien mukaan virallisten lajikekokeiden ohjeistoa, joten tulokset ovat suurelta osin vertailukelpoisia. Tämän vuoden lajikekokeissa syysvehniä oli 12 lajiketta, kevätviljoista kaura- ja ohralajikkeita 10 kumpaakin ja vehnälajikkeita 12. Syysvehnien vertailu toteutettiin kahtena rinnakkaisena kerranteena, jolloin samaa lajiketta oli kaksi ruutua. Kevätviljojen kokeissa käytettiin neljän kerranteen mallia, jossa kerranteet olivat peräkkäin ja kasvilajit rinnakkain omina ryhminään.

Syysvehnälajikkeiden koeruutuja 4.8.

LUOMULEHTI 1 | 2021

Viljalajin keskimääräinen satotaso ja pituus (luomulajikekoe 2020) Kaura

Lannoittamaton

Lannoitettu

Erotus

Pituus cm

84,3

91,1

6,8

Satotaso kg

4014

4807

793

Ohra

Lannoittamaton

Lannoitettu

Erotus

Pituus cm

49,2

4,8

Satotaso kg

2788

3376

588

Vehnä

Lannoittamaton

Lannoitettu

Erotus

Pituus cm

71,8

81,4

9,6

Satotaso kg

3250

4288

1038

Viljalajin keskimääräinen satotaso ja pituus.

Vuoden 2020 lajikekokeiden uutuutena oli mukana lannoitettu koejäsen. Kaikki kokeissa olleet ruudut oli jaettu kahteen osaan, joista toinen puoli lannoitettiin, toinen ei. Koelohkon viljavuusarvot ja maan rakenne olivat kunnossa. Hikevänä lohkona se oli myös ihanteellinen ajatellen kuivaa ja koleaa alkukesää. Koska lohkon pH oli 7 ja fosforiluokka korkea, lannoitteena käytettiin Ecolanin 13–0–0-lannoitetta 400 kg/ha lannoitetulle koejäsenelle. Kaikkien kevätviljojen lannoitettu koejäsen sai siis typpeä 52 kg/ha. Lannoitetut koejäsenet saivat suhteellisen kallista, fosforivapaata lannoitetta, koska lohkon korkean P-luvun vuoksi muuta ei voitu käyttää. Lannoituksen kannattavuutta on arvioitu näillä hintatasoilla (viljan hinnat suhteellisen alhaiset, lannoitteen hinta keskimääräistä korkeampi). Tilanne muuttuu, jos käytetään lannoitetta missä ravinnesuhteet esimerkiksi 8–4–2. ▷▷

Lannoituksen vaikutus tuotannon kannattavuuteen

annoituksen kannattavuutta joudutaan arvioimaan, kun luomutuotannon ostopanosten hankintaa suunnitellaan. Lajikekokeissa verrattiin saatua sadonlisää ostolannoituksen hintaan. Vehnä hyötyi eniten lisälannoituksesta, ja saadut lisäkilot kattoivat näillä hintatasoilla kustannukset useimmilla vertailussa mukana olleilla lajikkeilla. Kaura- ja ohralajikkeiden hyöty lannoituksesta oli vähäisempi, ja lajikkeiden välillä oli suurempia eroja. Keskimääräinen sadonlisä kevätvehnällä oli noin 1000 kiloa, kauralla vajaat 800 kiloa ja ohralla noin 650 kiloa. Jotta lannoituksen kustannus saadaan katetuksi, olisi vaadittava sadonlisä vertailussa käytetyllä lannoituksella kauralla 1100 kiloa, ohralla noin 1000 kiloa ja kevätvehnällä vajaat 900 kiloa. Edellä olevasta voidaan todeta, että lannoitus kannatti kevätvehnällä, mutta kauralla ja ohralla lannoitekustannusta ei tällä sadonlisällä saada katettua. Syysvehnälajikkeiden osalta lannoituksen sadonlisäystä tuli keskimäärin 500 kiloa. Kaikkien syysvehnälajikkeiden valkuaisprosentti jäi alle vastaanottorajan, ja muutamien lajikkeiden

osalta myös sakoluku alitti leipäviljarajan. Lannoituksella (28 kiloa typpeä syksyllä) ei ollut syysvehnien laatuun juurikaan vaikutusta. Lannoituksen vaikutusta verrattiin sadon elintarvikelaadun vastaanottolaatuvaatimuksiin. Elintarvikekauran osalta hehtolitrapainolla on merkitystä. Vertailussa lannoitteella ei ollut merkitystä, sillä lähes kaikki lajikkeet saavuttivat vastaanottorajan ilman lannoitustakin. Mallasohralla valkuaisprosentin rajat määrittelevät sadon vastaanottokelpoisuuden. Vertailussa annettu lannoitus nosti lajikkeiden valkuaisprosentin yli vastaanottorajan, eli lannoitteen vaikutus oli negatiivinen sadon laadun näkökulmasta. Leipävehnän laatuun ei lannoituksella ollut vaikutusta. Vastaanottolaatuun vaikuttavat sakoluvun lisäksi muun muassa valkuaisprosentti ja hehtolitrapaino.

LUOMULEHTI 1 | 2021

Kuivan ja kolean alkukesän vaikutukset Korren pituus kuivina kasvukausina selittää pitkälti kasvin ja lajikkeen kuivuuden kestoa. Tämä tuli hyvin esille useampien viljalajien kohdalla. Esimerkiksi kauralajikkeista Meeri oli lyhyimpien joukossa, Donna pisimpien. Mielenkiintoista oli myös, että Meerin korrenpituus oli sama niin lannoitetulla kuin lannoittamattomalla koejäsenellä. Donnan keskimääräinen pituus lisääntyi lannoituksella kuusi senttimetriä. Monitahoiset ohrat ovat alttiita alkukesän kuivuudelle, koska ne tulevat aikaisin tähkälle ja tekevät satonsa muutamalla versolla. Tästä on esimerkkinä Vertti, joka jäi erittäin lyhyeksi ja satotaso alhaiseksi, myös lannoitettuna. Vaikka lannoitteen mukana tuli typpeä 52 kg/ha, ei se ehtinyt viileän ja kuivan alkukesän vuoksi tehota. Kaksitahoiset kestävät paremmin kuivuutta, ja niiden kehitys jaksottuu pidemmälle ajalle. Niillä on erilainen kasvurytmi, ne tekevät enemmän versoja ja kasvu ajoittuu pidemmälle ajalle. Näin ollen ne pärjäävät paremmin myös savimailla. Lajikekokeiden mielenkiintoinen tuttavuus oli Gotlannista kotoisin oleva kaksitahoinen Balder-ohra, joka on otettu uudestaan lisäysviljelyyn. Lannoitetussa koejäsenessä sen pituus kasvoi 16 senttimetriä ja satotaso nousi 1200 kg/ha, kun keskimäärin ohralla lannoitusvaikutus jäi kevätviljakokeiden alhaisimmaksi. Kevätvehnän tulokset tasaisia, huomio laatuun Vehnän kaupallisilla lajikkeilla tulokset olivat tasaisimmat. Pitkän kasvuajan kasveina ne ehtivät myös hyötyä eniten lannoituksesta. Elintarvikkeeksi viljeltäessä kannattaa lajikevalinnassa huomio kiinnittää laatuun ja leivontaominaisuuksiin. Esimerkiksi Leidi on eteläisen Suomen lajike, joka tarvitsee paljon ravinteita ja mielellään vielä jaetun typpilannoituksen. Valkuaisen muodostuksessa rikki on tärkeä ravinne – koelohkolla rikki oli punaisella, lannoite sisälsi kaksi prosenttia myös rikkiä. Sakoluvun kestoa ei lajikekokeissa testata. Kestoon vaikuttavat olosuhteiden lisäksi myös lajikeominaisuudet. Aikaiset vehnälajikkeet kannattaakin korjata heti kun ne ovat valmiita, esimerkiksi loppukesän trooppiset yöt, jolloin on lämmintä ja kosteaa, alentavat sakolukua nopeasti.

LUOMULEHTI 1 | 2021

Kevätviljan lajikekokeet 15.6. Ero lannoitetun ja lannoittamattoman koejäsenen välillä näkyi hyvin, mutta silmämääräisesti ero tasoittui kesän edetessä. Vasemmalla puolella lannoittamaton, oikealla lannoitettu koejäsen.

Mangaanin merkitys Koska koelohkon pH oli korkealla, mitattiin kauralajikkeista myös mangaanipitoisuudet. Kasvustossa ei näkynyt puutosoireita, mikä selittyi todennäköisesti maalajilla. Kuivina kesinä erityisesti multavilla lohkoilla puutokset ovat olleet silmin nähtävissä, jo alhaisemmillakin pH-lukemilla. Mittaustulosten mukaan puutos oli kohtalainen–vähäinen. Mangaanitilannetta kannattaa kauraa viljeltäessä seurata, koska sillä on oleellinen merkitys yhteyttämisessä sekä jyvien muodostumisessa ja täyttymisessä. Korren pituus, kuivuuden kesto ja satotaso Mielenkiintoista on poimia koetuloksista eri viljalajien keskimääräiset pituudet ja

satotasot. Lajikekohtaisia eroja toki löytyi, mutta jo viljalajien keskiarvojen osalta löytyy eroja. Viljalajit hyötyivät lajikekokeessa lannoituksesta tässä järjestyksessä: vehnä, kaura ja ohra. Vehnällä satotaso nousi noin 1000 kiloa ja korrenpituus lähes kymmenen senttiä. ◀ Kirjoittajista Raiskio on Luonnonvarakeskuksen tutkija ja Hinkkanen luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Suomessa. Koetulokset sekä tallenne tuloswebinaarista löytyvät Luomussa vara parempi -hankkeen sivustolta bit.ly/luomuhame.

TEKSTI: NOORA MANTERE KUVA: LUOMULEHDEN ARKISTO/MARJO KOIVUMÄKI

Luomutuotteet pärjäsivät kokonaiskestävyyden arvioinnissa parhaiten

uotsin maatalousyliopiston (Svenska Lantbruksuniversitet, SLU) tammikuussa julkaisemassa tutkimuksessa selvitettiin kasvipohjaisten elintarvikkeiden kokonaiskestävyyttä yhdistellen tietoa tuotteiden ympäristöjalanjäljestä ja elinkaariarvioinneista. Tutkijat Hanna Karlson Potter ja Elin Röös tarkastelivat 90 kasvipohjaista tuotetta viidestä tuoteryhmästä: proteiinin- ja hiilihydraatin lähteet, juomat, hedelmät ja marjat sekä vihannekset ja sienet. Tuotteista valtaosa oli jalostamattomia raakaaineita, mutta mukaan mahtui joitain jalosteita, kuten pasta ja kasvipohjaiset juomat. Useiden tuotteiden kohdalla kokonaiskestävyyttä arvioitiin erikseen tuonti-, tuontiluomu-, ruotsalaisten sekä ruotsalaisten luomutuotteiden osalta. Ympäristövaikutukset laskettiin tuotekiloa kohti. Kokonaiskestävyyttä arvioitiin neljän kategorian kautta: vaikutukset ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen sekä veden ja torjunta-aineiden käyttöön. Ruotsin WWF on laatinut tulosten perusteella oppaan kasvipohjaisten elintarvikkeiden valintaan täydentämään lihaja kalaoppaitaan. Aiemmista oppaista tuttuun tapaan kukin tuote merkittiin omalla ”liikennevalollaan” (vihreä, keltainen tai oranssi) sen tuotannossa syntyvän ympäristökuorman mukaan. Vihreällä merkittyjä tuotteita suositellaan syötäväksi mielin määrin, keltaisella merkittyjä harvemmin ja oranssilla merkittyjä tuotteita välttämään ja korvaamaan muilla. Koska kasvipohjaisten elintarvikkeiden ilmastokuorma ja maankäyttöpaine ovat merkittävästi eläinperäisiä tuotteita pienemmät, merkittiin kaikkein pienimmän ympäristövaikutuksen tuotteet vihreän valon lisäksi tähdellä. Luomu vihreän tähden valinta Tutkimuksessa tehdyn arvioinnin mukaan luomutuotteilla oli alhaisin ympäristökuorma kautta tuoteryhmien. Erottavat tekijät olivat tuotannon vaikutus luonnon monimuotoisuuteen sekä torjunta-aineiden käyttö. Ilmastovaikutuksen ja vedenkäytön osalta luomu- ja tavanomaiset tuotteet eivät tässä vertailussa eronneet toisistaan. Joidenkin tuotteiden kohdalla kotimainen vaihtoehto pärjäsi vertailussa tuontituotetta paremmin, muiden osalta tuotantoalue ei tuonut eroa. Ruotsin WWF suositteleekin oppaassaan valitsemaan luomutuotteita ja mahdollisuuksien mukaan paikallisesti tuotettua luomua. ◀

Ero tavanomaisesti tuotettuihin selittyy tuotannon torjuntaaineettomuudella ja pienemmällä vaikutuksella luonnon monimuotoisuuteen.

Ruotsin WWF suosittelee tulosten pohjalta laatimassaan oppaassa valitsemaan luomusertifioituja kasvipohjaisia elintarvikkeita.

Linkki tutkimusartikkeliin osoitteessa luomulehti.fi

LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI: TIMO LÖTJÖNEN, VIIVI VIRKKULA JA OLLI VALTONEN KUVA: TIMO LÖTJÖNEN

Lajikekoetuloksia Pohjois-Pohjanmaalta Ohralajikkeiden sadot ja

ohjois-Pohjanmaan luomulajikekokeet jatkuivat 11 ohralajikkeella ja 14 kauralajikkeella. Kasvukaudella 2020 kokeet keskitettiin ruukkilaiselle tilalle, jonka pellot ovat olleet luomuviljelyssä noin 30 vuotta. Merkittävimmät muut luomulajikekokeet Suomessa ovat EkoNu-projektin kokeet Loviisassa ja Luomussa vara parempi -projektin kokeet Mustialan opetustilalla. Luomulajikekokeiden maantieteellinen kattavuus alkaa siis olemaan varsin hyvä. Rahoitus tulisi saada vakinaistettua, kuten tavanomaisen viljelyn ”virallisissa” lajikekokeissa, etteivät koesarjat katkea, kun luomuhankkeet aikanaan päättyvät. Sääoloiltaan siedettävä kasvukausi Kaura- ja ohrakokeet perustettiin keväällä kynnetylle multamaalle, jossa esikasvina oli herne-kaura-ohra. PH oli koepaikalla kuuden paikkeilla, mutta fosfori ja kalium luokissa välttävä/huononlainen, mikä on tyypillistä keveille, pitkään luomussa ol-

LUOMULEHTI 1 | 2021

sadon laatu olivat varsin hyviä kasvukaudella 2020. Kauroista saatiin myös kelpo luomusato, ja laadut olivat hyvällä tasolla. leille maille. Täydennyslannoitteeksi valittiin 500 kg/ha Ecolan Agraa 8–4–8, josta tuli typpeä 40 kg/ha. Demokokeet tehtiin neljällä toistolla. Molemmat kokeet kylvettiin samana päivänä 25.5. Kesäkuu oli tavanomaista lämpimämpi ja erittäin kuiva, satoi vain noin 10 mm. Oraskasvustot rikkaäestettiin yhden kerran. Kasvit kestivät ihmeen hyvin kuivuuden, mikä johtunee koepellon runsasmultaisuudesta. Vähemmän multavilla pelloilla kärsittiin selvästikin poutavaurioista. Heinäkuussa satoi vuorostaan yli kaksinkertaisesti (165 mm) verrattuna pitkän keskiarvon sademäärään. Loppukesän säät olivat siedettäviä, joten molemmat kokeet voitiin puida välillä 2.9.–15.9.

Ohralla sadot parempia kuin kauralla Demokokeiden satotulokset on koottu oheisiin taulukoihin. Varsinkin ohrasadot olivat hyviä, keskimäärin 5500 kg/ha, mikä lähentelee jo tavanomaisten lajikekokeiden satoja. Parhaat sadot tulivat Bredosta ja Arildista, mutta myös aikainen Aukusti ylitti 6 t /ha rajan. Juolavehnää oli molempien viljojen koealueilla harmillisen paljon, mutta ainakaan ohran satoon se ei vaikuttanut. Enemmänkin se haittasi koeruutukoneilla tehtäviä peltotöitä. Kaurasadot olivat keskimäärin 3300 kg/ ha, joka on sekin ihan hyvä luomusato. Viime vuoden keskisadosta jäätiin noin 500 kg/ha. Paras sato tuli Donnasta (4100 kg/ha), Ringsakerin, Steinarin ja Mattyn seuratessa perässä. Näillä satoerot olivat niin pieniä, etteivät ne liene tilastollisesti merkitseviä. Kovin paljon näistä eivät jääneet jälkeen aikaiset Niklas, Meeri ja Perttu. Luomuviljat hyötyvät lämpimästä alkukesästä. Tällöin multavasta maasta ja orgaanisista lannoitteista vapautuu hyvin typpeä kasvien alkukehitykseen. Ilmiö voi-

Koeruutujen kylvöä 25.5.2020. Loppukesästä lämpösummaa kertyi sen verran nihkeästi, että lajikkeiden kasvuajat olivat noin 10 vuorokautta pidempiä kuin virallisissa kokeissa on ollut. Tämä on tyypillistä Ruukin seudulle ja kannattaa ottaa huomioon lajikevalinnassa.

Luomuohra 2020, Ruukki Siikajoki Korren VerkkoKasvuaika, vrk Sato Hehto1000 LakoValkuainen, pituus, laikku keltatuleen- kg/ha paino, jyvän % % Kjeldahl cm (13.8.) % tumiseen (15 %) kg/hl paino, g Vertti

4721

65,3

42,0

13,1

Aukusti

6148

66,7

44,3

12,1

Brage

5223

64,0

36,4

12,3

tiin todeta vieressä olleesta ohran lannoituskokeesta, jossa lisälannoitteista oli vain vähän hyötyä ohran sadolle.

Armas

4816

64,5

37,7

12,9

Birk

102

5402

63,7

47,4

11,8

Alvari

5438

63,0

42,7

11,9

Ohrien laatu parani huomattavasti edellisvuodesta Ohrien hehtolitrapainot olivat kohtuullisen hyviä: viljakaupassa yleisesti käytettävän perushintarajan (64 kg) ylitti seitsemän lajiketta, kun edellisvuonna hallojen takia tähän ylsi vain Arild-lajike. Erityisesti ilahduttivat aikaisten lajikkeiden (Vertti, Aukusti, Armas) hyvät hehtopainot. Jyväkokoa kuvaavat tuhannen jyvän painot olivat myös hyvällä tasolla, keskimäärin ottaen samaa luokkaa kuin ne ovat olleet virallisissa kokeissa. Ohrien valkuaispitoisuus määritettiin kemiallisella Kjeldahl-menetelmällä, jolla saadaan varsinkin uusista lajikkeista tarkempi tulos, kuin yleisesti käytetyllä NIT-pikamittarilla. Maltaaksi sopivia lajikkeita oli mukana kaksi. Näistä Harbingerin valkuainen jäi täpärästi perushintarajan (11,5 prosenttia) yläpuolelle, kun taas Crescendolla se alittui kirkkaasti. Toki Crescendon alhainen hehtolitrapaino voi aiheuttaa ongelmaa tarjottaessa sitä mallastukseen. Jyväkoon puolesta molempien lajikkeiden pitäisi kelvata mallastukseen. Taudeista merkittävin oli verkkolaikku, joskin kaikkien ohralajikkeiden väliset erot siinä jäivät pieniksi. Hehtolitrapainot olivat lähes kaikilla kauralajikkeilla yli 54 kiloa, mikä usein on viljan ostajilla elintarvikekauran alaraja. Vaihteluväli oli 53–58 kiloa, mikä on samaa tasoa kuin vuosina 2016 ja 2018 kokeissamme. Tuhannen jyvän painot olivat hyviä ja verrattavissa vuosien 2018–19 tuloksiin. Aikaisten Meerin, Niklaksen ja Pertun hyvä laatu kiinnittää huomiota. Aiemmin on ehkä ajateltu, että hyvää elintarvekauraa voisi saada vain myöhäisemmistä lajikkeista. ◀

Arild (2t)

6356

70,5

48,2

12,4

Bredo

6386

67,1

42,9

11,4

Kaarle

102

5601

62,4

43,0

11,6

Harbinger (2 t)

102

4866

65,7

43,1

11,7

Crescendo (2 t)

109

6041

62,4

45,2

9,8

Keskiarvo

5545

65,0

43,0

11,9

Luomukaura 2020, Ruukki Siikajoki Korren Kasvuaika, vrk Sato Hehto1000 Valkuainen, Vihreät Lako, pituus, keltatuleen- kg/ha paino, jyvän % (NIT) jyvät, % % cm tumiseen (15 %) kg/hl paino, g Meeri

3325

57,5

46,0

13,6

3,0

Niklas

3464

58,0

45,5

13,4

2,4

Perttu

100

3311

57,5

40,9

13,5

2,7

Avetron

102

2578

54,8

36,1

13,3

4,1

Marika

2988

56,6

43,3

13,0

4,8

Ringsaker

102

3825

56,6

34,9

12,2

4,5

Kontio

104

2714

53,4

40,4

12,6

7,3

Steinar

104

3788

55,4

40,0

11,9

6,4

Canary

108

2887

55,3

42,8

11,6

6,5

Matty

110

3766

56,3

42,6

11,0

9,0

Harald

107

3586

55,9

47,9

11,7

7,1

Benny

110

3199

57,9

43,4

12,0

6,4

Donna

110

4112

55,7

37,3

11,2

8,4

104

Bettiina

110

2817

55,1

40,6

11,9

6,9

Keskiarvo

104

3312

56,1

41,5

12,3

5,7

2 t= 2-tahoinen, voi sopia mallastukseen. Kaudella 2020–21 valkuaisen tulee olla < 12,0 % (peruslaatu 11,5 %) Suurin arvo Pienin arvo Lajikkeet virallisten kokeiden mukaisessa aikaisuusjärjestyksessä.

Tilakokeet on toteutettu Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot -projektissa. Kirjoittajista Lötjönen on Luonnonvarakeskuksen tutkija ja Virkkula sekä Valtonen ovat ProAgrian asiantuntijoita.

LUOMULEHTI 1 | 2021

På svenska TEXT: MICAELA STRÖM BILD: JENS BÄCKMAN

NSL och Projekt EkoNu 3.0’s ekologiska sortförsök 2020 Det ovanligt varma och torra vädret i slutet av juni gjorde att växtsäsongen fick en kickstart och grödorna kom bra igång. Värmen blev dock på gränsen till för mycket och speciellt kornet stressades till att skjuta ax tidigt. Trots torkan slutade skörderesultat på en bra nivå för vete och

ylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL) började i samarbete med Projekt EkoNu ekologiska sortförsöken i havre, korn och vårvete sommaren 2012. Sedan dess har samarbetet fortgått och i år såddes ekoförsök för nionde året i rad. Nedan presenteras förhandsresultaten från 2020 års ekologiska sortförsök. Eftersom ekologiska försök bör utföras på en ekologisk gård så är våra ekoförsök utstationerade hos en ekobonde. Från år 2015 har försöken varit på Stefan Widlunds gård i Påvalsby, Lovisa. Stefan föder upp High-

havre.

Drönarbild från fältet 23.7. Filmer från drönarflygningarna hittas på EkoNu’s Youtube kanal.

LUOMULEHTI 1 | 2021

land Cattle nötboskap och har odlat ekologiskt sedan 2010. Försöken såddes efter bondböna som förfrukt Vanligen sår vi våra ekoförsök efter vall i växtföljden, men årets fält hade en annorlunda odlingshistoria. Vall fanns på skiftet 2017, 2018 växte där spannmål och 2019 bondböna. Markkarteringen visade mullrik mellanlera med pH 6,1. Mangan och svavel var på försvarlig nivå, övriga näringsämnen på tillfredställande och god nivå. Sortförsöken varken tilläggsgödslades eller ogräsharvades. Sortlistan är den samma som 2019, sammanlagt 13 kornsorter, 12 havresorter och 13 vårvetesorter ingick i årets sortförsök. Sådden skedde sent, närmare bestämt den 29.5. Början av maj var kall, och mitten av maj förde med sig ostadigt väder som i sin tur sköt fram försökssådderna till slutet av maj. Försöket såddes i varm jord och vältades två dagar senare, 31.5. I slutet av juni kom det en väldigt varm och torr period som stressade grödorna att gå i ax tidigt (speciellt tydligt påverkades kornet). Försöken tröskades 18 och 27 september. Normala skördar på ekofältet i år Medelskörden för vårvetet i sortförsöket var relativt bra och stannade i år på 3 489 kg, högst medelskörd hade Kreivi (4 015 kg/ ha) och lägst Leidi (3 058 kg/ha). Medelproteinet var 11,1 procent och varierade från 9,8 procent (Leidi) till 13 procent (Quarna). Medel hektolitervikt (HLV) låg på 76,7 hl/ kg och falltalen varierade från 197 (Anniina) till 339 (Krabat). Havrens medelskörd blev som väntad god och stannade på 5 218 kg/ha. Högst medelskörd hade Steinar (5 869 kg/ha) och lägst Meeri (3 994 kg/ha), medelproteinet var också här 11,1 procent Hektolitervikten för

havre var i medeltal 52,8 hl/kg och variationen var från 50,5 (Steinar) till 54,5 (Canary). Vi har även i år testat havresorterna på DON-toxin, några prover gav utslag men alla sorter klarade ändå livsmedelskvalitet som för havre är 1,75 ppm. Observera att ”nollvärdet” i DON-mätningarna tidigare var <0,5 ppm och nu <0,25 med nya noggrannare mätmetoder (från hösten 2020) vilket också gör att fler prover gett utslag. Kornet klarade sig lite sämre i år men kom ändå upp till en medelskörd på två ton (2015 kg/ha). Högst medelskörd hade igen sorten Arild (3117 kg/ha) och lägst Alvari (1256 kg/ha), medelprotein var 10,6 procent med en variation från 9,5 procent (Crescendo) till 12,5 procent (Wolmari). Medeltal för hektolitervikten var 58,74 kg/hl och stärkelsen 61,1. Förutom ekosortförsöket som kort redovisades ovan fanns på försöksskiftet även ett demo-försök med bland annat gamla lantsorter, spelt och naket korn, samt ett odlingstekniskt ekoförsök i vete. I år bestod det odlingstekniska försöket av 7st försöksled där vi bland annat använt åtgärder som bladgödsling, sortblandning och jordförbättringsmedlet Sobac Quaterna® Terra UAB. Det odlingstekniska försöket följdes med noggrant under växtsäsongen. På våren och försommaren togs N-sensor mätningar, vi skickade in bladprover för växtanalys och vi gjorde en uppföljning med jordprover från rutorna på hösten efter skörden. ◀

VÅRVETE/KEVÄTVEHNÄ 2020 Sort/Lajike

Skörd 15 % Sato 15 % kg/ha

Protein Valkuainen %

Stärkelse Tärkkelys

HLV HLP kg/hl

TKV 15 % TJP 15 % g

Falltal Sakoluku

Strålängd Korren pituus (cm)

Kreivi

4015

11,1

69,9

76,7

34,0

342

KWS Mistral

3723

10,1

71,0

79,1

37,3

229

Jaarli

3718

11,1

70,0

79,7

37,1

283

Tritop

3568

10,2

68,7

74,4

35,7

252

Iceman

3509

10,2

69,6

78,0

33,1

315

Wappu

3502

12,5

67,4

75,3

33,7

251

Diskett

3455

10,5

69,1

76,0

32,2

233

Krabat

3422

11,9

66,8

75,8

31,6

339

Demonstrant

3416

10,7

67,8

76,3

30,7

283

Helmi

3386

11,0

67,4

75,1

32,4

214

Quarna

3382

13,0

66,4

78,7

34,4

302

Anniina

3203

12,3

68,7

78,7

32,0

197

Leidi

3058

9,8

68,1

73,6

33,8

278

3489

11,1

68,5

76,7

33,69

270

Medeltal/ Keskiarvo

KORN/OHRA 2020 Sort/Lajike

Skörd 15 % Protein Sato 15 % Valkuainen kg/ha %

Stärkelse Tärkkelys

HLV HLP kg/hl

TKV 15 % Maltkornssortering TJP 15 % Mallasohra, seulonta g I + II

Strålängd Korren pituus cm

Arild

3 117

10,4

61,5

64,0

44,1

89,58

1,77

Trekker (M)

2 595

9,6

61,8

60,5

41,1

81,80

5,23

Crescendo (M)

2 413

9,5

61,6

59,6

45,4

94,04

1,78

Fairytale (M)

2 188

9,7

62,0

58,8

36,9

81,40

5,19

Vanille

2 170

10,2

61,2

59,4

45,8

91,88

2,27

NFC Tipple (M)

1 987

10,0

61,1

59,1

41,6

88,33

4,06

Justus

1 914

11,4

60,6

58,3

37,8

86,17

3,86

Harbinger (M)

1 911

10,3

61,6

61,5

36,7

80,35

5,38

RGT Planet (M)

1 874

10,0

61,4

57,1

40,9

87,66

3,97

Kaarle

1 823

11,3

60,5

55,9

36,9

81,36

5,68

Wolmari

1 546

12,5

60,1

55,6

36,0

76,21

5,53

Propino (M)

1 405

10,5

61,3

59,4

43,3

92,86

1,83

Alvari

1 256

12,2

59,9

54,6

35,6

79,46

5,19

Medeltal/ Keskiarvo

2015

10,6

61,1

58,7

40,1

85,47

3,98

(M) = Maltkorn/Mallasohra

Tabell förklaring/Selitys

Högst/Längst = Korkein/Pisin Lägst/Kortast = Matalin/Lyhin

Skörd 15 % = medelskörd/hektar beräknat enligt 15 % fukt Sato 15 % = keskisato/ha, ilmoitetaan 15 % kosteudessa TKV 15 % = tusenkornvikten i gram räknad enligt 15% fukt TJP 15 % = 1000 jyvän paino grammoina, ilmoitetaan 15 % kosteudessa

Hela rapporten med tabeller samt info om tidigare års resultat, bilder mm hittas på ekonu.fi/category/ ekosortforsok

HAVRE/KAURA 2020 Sort/Lajike

Skörd 15 % Protein / HLV / HLP Sato 15 % kg/ha Valkuainen % kg/hl

TKV 15 % DON TJP 15 % g (ppm)

Strålängd / Korren pituus cm

Steinar

5 869

11,0

50,5

38,7

<0,25

Donna

5 826

10,6

51,9

39,7

1,03

Avanti

5 781

10,6

52,2

40,8

0,35

Matty

5 579

10,5

53,5

41,7

1,11

Canary

5 508

10,7

54,5

43,1

<0,25

Benny

5 271

10,9

53,7

41,0

0,29

Belinda

5 221

10,6

51,5

39,7

<0,25

Niklas

5 121

11,7

52,2

38,4

<0,25

Akseli

5 031

12,0

53,7

33,1

<0,25

Avetron

4 803

11,6

54,4

34,0

0,38

Ringsaker

4 614

10,6

53,1

35,0

<0,25

Meeri

3 994

12,7

52,8

38,6

<0,25

Medeltal/Keskiarvo

5218

11,1

52,8

38,66

0,26

LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI: ANNIKA MICHELSON JA OUTI VAHTILA KUVA: ANNIKA MICHELSON

Luomutuotanto kaipaa uusia lajikkeita

uomussa vara parempi -hankkeen webinaarissa marraskuussa puhuneet tanskalainen luomuviljojen jalostaja, Agrologica -yrityksen johtaja Anders Borgen sekä Viron kasvintutkimuslaitoksen tutkija Ilmar Tamm avasivat kasvinjalostuksen tarpeita luomutuotannossa. Luomulajikkeiden jalostus kannattamatonta Kasvinjalostusta toteutetaan eri maissa eri tavoin. Omistajista ja rahoitusmalleis-

Anders Borgen kertoo jalostustoiminnasta Mariagerissa Tanskassa.

LUOMULEHTI 1 | 2021

Tavanomaisen tuotannon jalostuskriteerit eivät tuota luomuun soveltuvia viljalajikkeita. Tarvitaan omaa jalostustyötä luomuviljelyn erityispiirteet huomioiden. Työtä tehdään jo naapurimaissamme.

ta riippuen jalostuksen tavoitteet ja valitut toimintalinjat vaihtelevat. Viljelijöiden, kasvinjalostajien ja yhteiskunnan intressit ovat osin erilaisia. Pääosa jalostustoiminnasta tapahtuu yksityisissä yrityksissä. Yritysten tulot pohjautuvat viljelyalojen suuruuden perusteella maksettaviin rojalteihin. Tämä on johtanut siihen, että jalostustoiminnassa monimuotoisuuteen liittyvät seikat eivät aina tule riittävästi huomioiduksi. Tanskassa jalostus tapahtuu kokonaan kasvinjalostukseen erikoistuneissa yksityisissä yrityksissä. Yritysten toimintaa ohjaavat liiketaloudelliset näkökulmat, ja luomutuotannon merkitys on niin pieni, että siihen panostaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Virossa jalostusta tehdään julkisesti rahoitetussa Viron kasvintutkimuslaitoksessa. Luomukokeita on tehty vuodesta 2005. Omat jalostuskriteerit luomuun Anders Borgen jalostaa luomuun sopivia lajikkeita pienessä jyllantilaisessa kylässä Mariagerissa. Viljelmät eivät ole mittavia pinta-alaltaan, mutta monimuotoisuudessaan kylläkin. Yli 7000 koealalla on eri lajikkeita, kantoja ja jalostuslinjoja. – Tavanomaiseen tuotantoon tarkoitetun viljan jalostuksessa käytettävät kriteerit eivät vastaa luomuviljantuotannon tarpeisiin, vaan luomulajikkeiden jalostamiseen tarvitaan omat jalostuskriteerit, Borgen kertoo. Hänen tavoitteenaan on jalostaa luomutuotantoon sopivia ja kestäviä viljoja. Tärkeimpiä asioita ovat kyky kilpailla rikkaruohoja vastaan ja vastustuskyky taudeille. Myös leivontaominaisuuksiin ja satotasoon tulee kiinnittää huomioita. Haasteena kasvitaudit Borgenin mukaan luomuviljelyssä ongelmallisia tauteja ovat haisunoki, ruoste ja lentonoki. Noet leviävät siementen avulla. Ongelmia tulee, mikäli käytetään vain peittaamatonta luomusiementä.

Tärkeimpiä asioita ovat kyky kilpailla rikkaruohoja vastaan ja vastustuskyky taudeille.

Erityisesti luomuohran jalostuksessa tulee kiinnittää huomiota lentonokeen. – Täysin lentonoelle vastustuskykyisiä lajikkeita tuskin saadaan, mutta pohjoisissa olosuhteissa sen leviäminen on huomattavasti vähäisempää eteläisimpiin maihin verrattuna, Ilmar Tamm toteaa. Ruosteen torjuntaa vaikeuttaa se, että se leviää helposti tuulen mukana. Ruosteelle vastustuskykyisten lajikkeiden jalostuksessa tulee löytää kasveja, joilla on iso joukko ruosteelle vastustuskykyisiä geeniä. Virossa vertailtu satoja lannoitustasoja Virossa tehdyissä kokeissa on verrattu luomun ja tavanomaisen tuotannon satotasoeroja viiden vuoden ajan. Kevätvehnällä luomun satotaso on ollut 77 prosenttia ja kauran 85 prosenttia tavanomaisesti viljelyn sadon määrästä. Rukiin viljelyssä erot ovat olleet pienemmät. Luomusato on ollut 11 prosenttia tavanomaisesti viljeltyä alhaisempi.

Lannoituskokeissa on tutkittu Ecolan Agra (8–4–4) -lannoitteen vaikutusta. Luomuohralla lannoituksella on saatu merkittävää, yli 30 prosentin sadonlisää. Kevätvehnällä merkitystä ei ole juurikaan havaittavissa. Luomussa ovat menestyneet syysrukiit Elvi ja Sangaste sekä Kalle-kaura. Elvi ja Sangaste ovat talvenkestäviä, ja niillä on hyvä kilpailukyky rikkaruohoja vastaan. Elvin valkuaispitoisuus on korkea ja lakoprosentti matala. Sangaste on isojyväinen, pitkä ja lakoherkkä. Kalle on terve ja satoisa isojyväinen kaura, joka kilpailee hyvin rikkaruohojen kanssa. Kesällä 2020 Kallen keskisato Keski-Virossa oli 4,8 tonnia hehtaarilta. Järjestö luomusiementuotannon tueksi Tanskassa on perustettu Landsorten-niminen järjestö, joka organisoi luomuviljojen jalostamista ja lisäystoimintaa. Kun viljelijä liittyy järjestöön, hänellä on oikeus saada pieni määrä siemeniä, josta hän voi tuottaa siementä omaan käyttöönsä. Siemenen omistusoikeus on Landsorten-järjestöllä, eikä siementä ole julkisesti myynnissä. Järjestön kautta on tilattavissa liikuteltava lajittelija, jolla maatilalla tuotetut siementen pienerät voidaan kunnostaa. Ruotsissa samantyyppistä toimintaa organisoi Allkorn-niminen järjestö. Järjestöllä on oma siemenvarasto, josta jäsenten on mahdollista saada pieni määrä siemenviljaa lisäysviljelyä varten. Suomeen tarvitaan vastaavantyyppistä toimintaa, joka turvaa luomusiementuotannon tulevaisuutta. Uuden toimintamallin kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa. Yhteistyön myötä voimme saavuttaa isomman volyymin ja näin varmistaa toiminnan vaikuttavuutta ja kannattavuutta. ◀ Kirjoittajat työskentelevät Luomussa vara parempi -hankkeessa Hämeen ammattikorkeakoulussa.

LUOMULEHTI 1 | 2021

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 26.3.

Olemme kumppanisi mekaanisessa rikkakasvien torjunnassa. Ota yhteyttä ja kerromme, miten voimme auttaa sinua.

KONEITA

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 7,5–12 m

Saatavana nyt myös veitsiterillä

Murskaa viherlannoitusnurmen ja taittaa kerääjäkasvit ennen muokkausta. Nostaa kasvit juurineen pintaan. Ongelmarikkojen niitot kasvustoista

Pyörtänöiden, laidunten ym. viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus

w-cult.fi

W-Cult Oy, Luvian Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

SIEMENIÄ

Laatusiemenet luomuun! KvickFinn on tehokkain kultivaattori mekaaniseen juuririkkaruohojen torjuntaan.

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

Juuririkkaruohot saavat alkunsa siemenestä – Torju niitä rikkaäestämällä.

OSTAMME LUOMUVILJAA

Ylläpidä riviväliharauksella ja leikkaamalla rikkakasvit kasvavasta kasvustosta, myös kasvuston yläpuolelta. Boris 0500 567 611 boris.lindgard@bt-agro.fi VARAOSAT 050 326 1556

LUOMULEHTI 1 | 2021

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

SCHAUMANN

LECKMASSE NUOLUKIVI Sisältää mm. A-vitamiinia D3-vitamiinia E-vitamiinia Seleeniä

250.000 ky 50.000 ky 500 mg 40 mg (org. 16 mg)

luomuUN Pakkauskoot: 20 kg & 65 kg

MYYNTI www.eurotrading.fi • p. 010 3211 950

LANNOITTEITA

LUOMUVILJELYYN apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Ota in meih ttä yhtey

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

MENTOR-TOIMINTAA

TILAPEITTAUSTA

KULTAKASVU Premium - paljon enemmän kuin peittausaine! Viljelijät ovat havainneet: ►se on näivettänyt mm. pillikkeen, savikan ja juolavehnän kasvua ►se on nostanut satoa ja hl-painoa

Tilaa alan pioneerilta kevään ennakkoehtohintaan 15.2.

UUTTA! www.tilapeittaaja.fi Tilapeittaaja Reijo Hartikka 0400 325 863

Huom. katso filmit.

Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi – maksutta! Lisätietoja: www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

Lisätiedot valmistajan kotisivuilta elom.ﬁ

LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI: PIRKKO TUOMINEN KUVA: BRITA SUOKAS

LUOMUNAUTATILAN SAIRAUKSIEN HOIDOSTA – OSA 6

Utareterveys

Utareterveyden vaaliminen on monen tekijän

Talviulkoilu edistää utareterveyttä puhdistamalla sorkkia ja parantamalla lehmien liikuntakykyä.

summa, jossa ennakointi auttaa. Myös luomuohjeet tulee pitää muistissa.

uotantotavasta riippumatta yksi suurimpia haasteita maidontuotantotilalla on lehmien hyvän utareterveyden ylläpito. Maitoa tuottava utare on herkkä erilaisille tulehduksen aiheuttajille, jotka pääsevät sisään vedinkanavan kautta. Korkeatuottoisen lehmän vakava utaretulehdus lääkehoitoineen ja kaksinkertaisine varoaikoineen aiheuttaa ison taloudellisen loven luomumaitotilan talouteen. Onkin tärkeää pohtia oman tilan kriittiset pisteet utareterveyden näkökulmasta ja

LUOMULEHTI 1 | 2021

ottaa käyttöön toimintatavat, joilla tulehdusriski saadaan mahdollisimman pieneksi. Navettaolosuhteet kuntoon Kuten kaikkien muidenkin sairauksien kohdalla, myös utaretulehdusten torjunnassa eläinten olosuhteilla on suuri merkitys. Utareterveyden kannalta tärkeää on, että eläimille on väljät tilat, joissa ilmanvaihto ja lannanpoisto toimivat tehokkaasti. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää parsien mitoitukseen ja niiden hyvään kuivitukseen sekä ihoa vaurioittavien rakenteiden

poistamiseen. Ehjä ja puhdas iho suojaa parhaiten tulehduksenaiheuttajilta. Lypsykoneen toiminnan säännöllinen tarkistus kuuluu varmasti jokaisen maitotilan rutiineihin kuten omalle karjalle sopivien lypsinten ja nännikumien valintakin. Omat lypsyrutiinit kannattaa myös tarkistaa säännöllisesti kriittisellä silmällä, jotta lypsyhygienian osatekijät pysyvät hallinnassa. Maidon solupitoisuuden yksilöllinen seuranta nostaa ongelmatapaukset esiin jo ennen kuin ne pääsevät yllättämään.

Tue naudan yleistä hyvinvointia Merkittävä rooli utaretulehdusten torjunnassa on lehmän yleiskunnolla ja hyvällä vastustuskyvyllä, joita ylläpidetään tasapainoisella ja hyvin suunnitellulla ruokinnalla. Riittävä vitamiinien ja hivenaineiden saanti on varmistettava. Erityisesti huomioitavia ovat seleeni, kupari, sinkki sekä A- ja E-vitamiini. Vastapoikineille myös D-vitamiinilisä voi olla tarpeen erityisesti sisäruokintakaudella. Uuden tuotantokauden alussa vaara ruokinnallisiin sairauksiin on korkeimmillaan. Poikimahalvaus, ketoosi, juoksutusmahaongelmat tai hapan pötsi lisäävät myös utaretulehdusriskiä. Maidontuottaja voikin tehdä paljon utareterveyden eteen parantamalla tavoitteellisesti säilörehun ruokinnallista ja säilönnällistä laatua. Mitä paremmin se vastaa naudan kulloistakin tarvetta, sitä paremmalla tasolla lehmän terveys ja vastustuskyky pysyy. Luomutuotanto ei ole selitys tai peruste huonolle rehun laadulle. Säännöllinen sorkkien hoito parantaa utareterveyttä suoraan pienempänä vedinpolkemariskinä ja epäsuoraan ylläpitämällä lehmän hyvää liikkumiskykyä. Vedinten kunnosta on huolehdittava. Luomussa on sallittu kaikki vedinten puhdistukseen ja desinfiointiin tarkoitetut valmisteet, joten vedinkastoakin voi tarvittaessa käyttää. Vedinrasvoilla saadaan estettyä ihon liiallinen kuivuminen. Jos utareen alueelle tulee haavaumia, hoidetaan niiden puhdistus huolella. Jos päädytään käyttämään lääkkeeksi rekisteröityä desinfiointiainetta, tulee siitä luomueläimelle hoitokerta, vaikka käyttö onkin ulkoista.

la ja umpeutuksella. Näissäkin tapauksissa kipulääkkeestä voi olla apua. Luomueläinten kohdalla on muistettava, että 0 vrk varoajallisestakin kipulääkkeestä tulee hoitokerta, vaikka erilleen lypsyä ei lääkkeen vuoksi tarvitakaan. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä varmaa, tuleeko uuden luomuasetuksen myötä 0 vrk varoajallisille lääkkeille jatkossa 48 tunnin varoaika. Monet lievät ja krooniset utaretulehdukset hoidetaan tehokkaimmin riittävän pitkällä umpikaudella. Erityisen tarkka umpikauden pituudesta on oltava käytettäessä antibiootteja umpeenpanon yhteydessä. Poikimisen jälkeen on lääkkeen varoaikaa muistettava noudattaa kaksinkertaisena. Umpeutuksen yhteydessä käytettävät vahatulpat ovat myös lääkkeitä ja aiheuttavat eläimelle hoitokerran.

Luomutiloillakin on mahdollista käyttää rokotteita tiettyjen bakteerien aiheuttamien pahojen tulehduskierteiden katkaisuun. Rokotteesta ei tule eläimelle hoitokertaa, ja sen teho yhdistettynä muihin toimiin on ollut hyvä. Kaikkiin taudinaiheuttajiin rokote ei tehoa, ja haasteellisimmissa tapauksissa järkevintä on karsia karjasta niitä levittävät yksilöt. Tulehdusten aiheuttajat on aina selvitettävä, ja korjattava tarvittaessa omaa toimintaa, jotta uusien tautitapausten määrää saataisiin vähennettyä. ◀ Kirjoittaja on luomun erityisasiantuntija ProAgria Itä-Suomessa.

Jos utaretulehdus kuitenkin iskee Mikäli tulehdus on akuutti ja vakava, on nopea eläinlääkärin apu tarpeen. Koska luomussa tulkitaan kaikki samaan sairauteen liittyvät hoidot yhdeksi hoitokerraksi, lasketaan esimerkiksi antibioottihoidon tueksi annettu kipulääke samaan hoitokertaan. Jos aloitettu lääkekuuri ei auta, vaan lääkettä joudutaan vaihtamaan kesken hoidon, menee tämä vielä samaan hoitokertaan. Lieviä solutteluja voi hoitaa kotikonstein tiheämmällä lypsyllä, lämmittävillä voiteil-

LUOMULEHTI 1 | 2021

Kysymyksiä

Luomuliiton @ asiantuntijat vastaavat Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Tiimissä mukana myös:

Moa Aulanko

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 936 0377

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

LUOMULEHTI 1 | 2021

Mikäli haluaa myydä kuorittua luomukauraa lintujen talviruokintaan, pitääkö liittyä luomurehuvalvontaan ja ilmoittautua rehualan toimijan valvontaan? LUOMUVILJAN VILJELIJÄ suunnittelee pakkaavansa kuorittua luomukauraa lintujen talviruokintaa varten. Tuotetta myytäisiin vähittäispakkauksissa suoraan kuluttajille kotoa käsin ja myös myyjäisissä sekä tarjottaisiin myyntiin paikalliseen rauta -ja maatalouskauppaan. Ruokaviraston rehujaoston ylitarkastaja Tiina O´Toole vastasi kysymykseen. Mikäli viljelijä itse kuorii kauran, hänen tulee rekisteröityä rehualan toimijaksi. Mikäli viljelijä teettää kuorimisen alihankkijalla, viljelijän tulee varmistaa, että alihankkija on rekisteröitynyt rehualan toimijaksi, ja hänen itsensä pitää rekisteröityä markkinoille saattajaksi, koska hän myy kuorittua kauraa paikalliseen rauta- ja maatalouskauppaan. Etiketöinnissä riittää, että pakkauksessa kerrotaan seuraavat asiat: luomukaura, rehuaine, eränumero (esimerkiksi valmistuspäivä), nettopaino (kg) ja toimijan yhteystiedot (toimijan nimi/toiminimi ja osoite). Lisäksi voi kirjoittaa rehun käyttötarkoituksen: luonnonvaraisten lintujen talviruokintaan. Tiedot tulee antaa suomeksi ja/tai ruotsiksi. O’Toole muistuttaa, että luonnoneläinten rehujen valmistukselle ei ole EU:n yhteistä luomustandardia eikä kotimaista luomustandardia. Näin ollen talvilintujen luomurehujen valmistaja ja/tai markkinoija ei voi liittyä luomurehujen valvontaan eikä EU:n luomutunnusta voi pakkauksessa käyttää. Pakkaukseen ei saa myöskään painaa ELY-keskuksen luomuvalvonnan tunnusnumeroa.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Qube's Pictures Pixabay

Luomuasiantuntija Brita Suokas 044 528 8722

Miten elintarvikkeiden merkinnät muuttuvat uuden luomuasetuksen myötä?

maan parhaista antimista

UUDEN LUOMUASETUKSEN soveltaminen siirtyi vuodella ja

alkaa vasta 1.1.2022, jolloin myös luomuelintarvikkeiden suomenkielisen tuotantopaikkamerkinnän muutos astuu voimaan. Ruokavirasto on kuitenkin tulkinnut, että pakkausmerkintämuutoksia voi soveltaa jo tämän vuoden aikana. Muutokset on hyvä huomioida ajoissa luomutuotteiden pakkaussuunnittelun yhteydessä. Mikä sitten muuttuu? Kun käytetään Euroopan unionin luonnonmukaisen tuotannon tunnusta eli lehtimerkkiä, sen kanssa samassa visuaalisessa kentässä on mainittava, missä tuotteen maatalousperäiset raaka-aineet on tuotettu – aivan kuten ennenkin. Ilmaisutapa sen sijaan muuttuu, ja sen tulee olla jossakin seuraavista muodoista tapauksen mukaan: a) ’EU:n maataloudesta’, kun maatalousperäiset raaka-aineet on tuotettu unionissa; b) ’muusta kuin EU:n maataloudesta’, kun maatalousperäiset raaka-aineet on tuotettu kolmansissa maissa; c) ’EU:n ja muusta kuin EU:n maataloudesta’, kun osa maatalousperäisistä raaka-aineista on tuotettu unionissa ja osa kolmannessa maassa. Vastaava ruotsinkielinen merkintä ei muutu, koska asetusteksti ei muutu näiltä osin. Vain suomenkielinen käännös on uusi. Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa sana ’maatalous’ voidaan tapauksen mukaan korvata sanalla ’vesiviljely’. Samoin sanat ’EU:n’ ja ’muusta kuin EU:n’ voidaan korvata tai niitä voidaan täydentää maan nimellä tai maan ja alueen nimellä, jos kaikki tuotteeseen sisältyvät maatalousperäiset raaka-aineet on tuotettu kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella. Vähäiset ainesosat voidaan jättää ottamatta huomioon edellyttäen, että näiden kokonaismäärä maatalousperäisten raaka-aineiden kokonaismäärästä on enintään viisi prosenttia. Aiemmin huomioon ottamatta jätettävien ainesosien kokonaismäärä maatalousperäisten raaka-aineiden kokonaismäärästä oli enintään kaksi prosenttia. Siirtymäaika vuoden 2021 aikana vanhoilla merkinnöillä pakatuille tuotteille jatkuu vuodelle 2022, eli niitä saa markkinoida vielä vuoden 2022 aikana kunnes varastot loppuvat. Lisätietoja: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/848 art. 32 kohta 2 sekä 834/2007 art. 24

Elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo 040 964 1518

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat. Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 1 | 2021

TEKSTI: SINIMAARIA KANGAS

Tilaustoiminta tyssäsi, suoramyynti kukoistaa Koronatilanne on kurittanut tilojen ruokamatkailua ja tapahtumatoimintaa mutta kiihdyttänyt suoramyyntiä. Knehtilässä juhlatilan varaukset tyhjenivät viime keväänä, kun taas Ratia Ranchin lihan kysyntä kasvoi ja lähiruoan myynti moninkertaistui Uudenmaan ruoka -foodhubin kautta.

LUOMULEHTI 1 | 2021

yvinkääläisellä Knehtilän luomutilalla järjestetään viljantuotannon ohessa juhlia ja muita tilaisuuksia. Vanhassa navetassa palvelee myös kahvila ja puoti, joka myy oman viljatuotesarjan lisäksi lähiseudun valmistajien tuotteita. – Koronan iskiessä tilaustoiminta pysähtyi täysin maaliskuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Kärsimme yli sadan tuhannen euron tappiot, ja jouduin lomauttamaan vakituisen työntekijän, joka tekee nyt tuntitöitä tarpeen mukaan, kertoo Minna Sakki. Sakki kehitti kesäksi pihakahvilakojun paikkaamaan suljettua sisäkahvilaa. Kun säädökset lievenivät, otettiin terassi käyttöön. Tilan yhteydessä toimii toisen yrittä-

Minna Sakki

knehtilän tila

Knehtilän tilalla puodin tuotteita saattoi ostaa kahvilakojun kautta koko kesän ajan. Omien viljatuotteiden suoramyynti väheni hiukkasen koronan myötä, mutta sen osuus tilan tuotannosta on ylipäänsä pieni.

jän pyörittämä kotieläinpiha, joka toi paljon perheitä kahvilaan. Aikaa ideoinnille Elo–lokakuussa Knehtilän tilaustoiminta normalisoitui kuudeksi viikoksi. Kaksi pariskuntaa uskaltautui jopa pitämään häänsä syyskuussa. – Lokakuussa juhlatilaisuudet lakkasivat jälleen, ja loppuvuosi oli hiljaista aikaa, vaikka yleensä järjestämme silloin paljon esimerkiksi pikkujouluja ja yhdistysten syyskokouksia. Tilannetta paikattiin pyhäinpäivän ja isänpäivän brunsseilla sekä joulumarkkinoilla, jotka sovitettiin tilanteen mukaan: markkinat pidettiin ulkona, ja 100 hengen juhlatilassa mahtui nyt aterioimaan mak-

Minna Sakki Knehtilän tilalta on hyödyntänyt juhlapalvelulta vapautunutta aikaa uuden ideointiin ja oman toiminnan kehittämiseen.

simissaan 30 henkeä. Puoti pidettiin auki viikonloppuisin jouluun asti asiakkaiden toiveesta. Sakki sanoo koronan kouraisseen Knehtilää kovasti, mutta löytää kurimuksesta jotain hyvääkin. – Poikkeustilanne on jättänyt tilaa ideointiin ja ajatusten kehittämiseen. Yleensä meillä on tilaisuuksia jatkuvana putkena ja kaikki energiani menee niiden hoitamiseen. Pakollinen luppoaika on antanut Sakille osviittaa kahvilan ja puodin tulevaisuuden suhteen. Nyt saattaisi olla hyvä sauma lähteä kehittämään niitä kattavan valikoiman luomukaupaksi ja kahvilapisteeksi, jotka palvelisivat päivittäin ympäri vuoden. – Ensin on kuitenkin seurattava tilannetta ainakin tuleva vuosi ja saatava taloutta LUOMULEHTI 1 | 2021

▷▷

balanssiin. Investoinnit vaativat olosuhteiden normalisoitumista ja uskoa tulevaan. Kauppaa ilman lähikontakteja Ratia Ranch tuottaa luomulihaa 60-päisen ylämaankarjalauman voimin Itä-Uudenmaan Askolassa. Lisäksi tilalla viljellään luomuviljaa. – Keväällä koronan alkaessa lihan suoramyynti kasvoi selvästi sekä tilalta tuotteita noutavien asiakkaiden että REKO-rinkien osalta. Tällöin ihmiset myös ostivat selkeästi lihaa hieman varastoon – esimerkiksi isompia määriä jauhelihaa pakkaseen. Tilanne on nyt tasaantunut, mutta monet uudet asiakkaat ovat jääneet kanta-asiakkaiksi, Johanna Ratia kertoo. Ratia selittää menekin kasvua ainakin osittain turvallisuudella. Koska tilalla ei ole varsinaista myymälää, suurin osa lihasta myydään ennakkotilauksin. Tuotteet voi noutaa tilan pihalta kylmälaukusta ilman kontakteja ja maksun hoitaa etukäteen laskulla. Myös REKO-ringeissä asioidaan ulkona ja turvavälit on helppo säilyttää. Korona ei ole juuri vaikuttanut Ratioiden suunnitelmiin. He pyrkivät jatkamaan toimintaa samalla tyylillä ja samassa mittakaavassa ja panostamaan edelleen markkinointiin netissä ja omissa somekanavissa. Loppuvuodesta tilalle hankittiin muutama belted galloway -nauta, joista saattaa kehittyä tulevaisuudessa uusi tuotantosuunta.

Lähiruoka – poikkeusajan valopilkku Uudenmaan ruoka sai paljon uusia asiakkaita keväällä, kun ihmiset eivät pystyneet lähtemään kauppaan ja isojen liikkeiden kotiinkuljetuspalvelut olivat tukossa tai toimitusajat pitkiä. Foodhubin kaltaiset pienet toimijat pystyivät toimittamaan tilaukset ketterämmin.

– Eräs asiakas sanoi, että koronatilanteen hyvä puoli on se, että hän löysi Uudenmaan ruoan ja mahtavat paikalliset tuotteet. Hän asuu ison Prisman vieressä, mutta tilasi silti meiltä viikoittain ruokia. Hän koki, että tässä ajassa on kohtaamisten välttämisen lisäksi järkevää tukea lähituottajia. Myynnin kasvu – ja sen myötä tuottajien lisääntynyt tyytyväisyys – on valanut Repoon lisää uskoa Uudenmaan ruoan malliin. – Paljon on tosin vielä tekemistä, ja jännittää, miten ihmiset toimivat pandemian jälkeen. Säilyykö kuluttajissa uusi tiedostuneisuus? Vai tarkoittaako paluu normaaliin, että he hakevat taas turvallisuutta entisenlaisesta kuluttamisesta? Korona-ajan kuluessa Repo on vakuuttunut entistä vahvemmin sopimuspohjaisesta kulutusmallista, jota Uudenmaan ruoka on ollut mukana kehittämässä. Siinä kuluttaja solmii sopimuksen suoraan viljelijän kanssa. – Mallin kautta homman voi hoitaa kestävästi. Pitempiaikainen suhde tuottajan kanssa tarkoittaa sitä, että kuluttajat jakavat vähän tuottajan riskiä, Repo sanoo. – Monelle tuottajalle voi olla vaikeaa suunnitella toimintaa tämän vuoden jälkeen. Suoramyynti kasvoi hirveästi, mutta tuleeko kysyntä jatkumaan? Sopimuspohjaisessa viljelyssä tuottaja voi kysyä kuluttajilta, mitä he haluavat ja sitten viljellä sitä heille. ◀ Ratia Ranchin kokemusten mukaan lihan suoramyynti kasvoi koronakevään aikana. Tilan päätuote on luomuylämaankarjan liha.

Johanna Ratia

Kriisin kestävä jakelumalli Koronan iskiessä lähiruoan jakelukeskus Uudenmaan ruoka rakensi parhaillaan uutta noutopistettä kauppakeskus Hertsiin, joka oli vastikään valmistunut.

– Juuri silloin rajoitukset astuivat voimaan ja Hertsin avajaiset peruttiin. Ajattelimme, että tähänkö tämä pari vuotta toiminut foodhub tyssäsi, Olli Repo kertoo. – Sitten tilauksia alkoi yhtäkkiä virrata, ja liikevaihtomme nelinkertaistui huhtikuussa. Foodhubissa mietittiin, miten mallia tulisi mukauttaa poikkeusoloihin. Systeemi toimi kuitenkin yllättävän hyvin kriisin aikana, koska lyhyt ketju vaatii vähän kontakteja ja kohtaamisia. – Perustimme vain uusia noutopisteitä, joita on tällä hetkellä viisi. Keväällä toimimme myös noutopisteenä monien ravintoloiden annoksille. Vaikka noutopisteet ovat yhä Uudenmaan ruoan pääasiallinen jakelukanava, kotiinkuljetukset nousivat korona-aikaan niiden rinnalle. – Kun Espoossa kierrätyskeskuksen yhteydessä toimiva pisteemme meni kiinni, päätimme tarjota kotiinkuljetusta ja palkkasimme yrittäjän hoitamaan sitä, Repo selittää. – Sitten mietimme mitä käyttöä keksisimme uudelle tilalle kauppakeskus Hertsissä. Se osoittautui kuitenkin käteväksi paikaksi keräilylle ja lajittelulle. Tuottajien tarvitsi vain tuoda tilaukset sinne.

LUOMULEHTI 1 | 2021

HYÖDYNNÄ UUDEN LUOMUVILJELIJÄN ETU! Oletko liittynyt luomuvalvontaan 2018–2021 välisenä aikana, ja olitko silloin alle 40-vuotias? Siinä tapauksessa olet oikeutettu ilmaiseen tuottajajäsenyyteen Luomulehtineen vuonna 2021! Täytä jäsenhakemus osoitteessa luomuliitto.fi/jarjesto/liity-jaseneksi

Etu koskee vain uusia jäsenyyksiä.

Ensimmäisen vuoden jäsenyys sisältäen 6 Luomulehteä

0€

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti! 6 numeroa vuodessa

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

hti.fi www.luomule

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 6 | 2019

Haluan liittyä luomuyhdistyksen tai Luomuliiton suorajäseneksi Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 110 €

Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e. Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

☐ Kuluttajajäsen 35 € ☐ Kannatusjäsen 110 € yritys tai henkilö

Haluan tilata Luomulehden Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen! Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata, vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 150 €

Oletko liittynyt luomuvalvontaan 2018–2021 välisenä aikana, ja olitko silloin alle 40-vuotias? ☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2021 jäsenyyden ilmaiseksi! ☐ En

Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhteisöjäsenet sekä Österbottens-jäsenet) ☐ Kestotilaus 70 € ☐ Yhden vuoden tilaus 76 € ☐ Opiskelijatilaus 40 € ☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja 20 € ☐ Muu**

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla. **Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä. Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä. le h ti

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

Puhelinnumero: Luomuliiton rekistereitä koskeva tietosuojaseloste löytyy osoitteesta luomuliitto.fi/yhteystiedot. 58 LUOMULEHTI 1 | 2021

1/2021

Seuraavassa numerossa:

Uusi juttusarja luomukotieläintilan nurmista

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Janne Rauhansuu janne.rauhansuu@luomuliitto.fi 0500 533 408 TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404 TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

Luomulehden arkisto/Hanna Kankaanpää

PALKOKASVIT JA VILJAT LUOMUTILAN VILJELYKIERROSSA

UUDISTAVA-, LUOMU- VAI UUDISTAVA LUOMUVILJELY?

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi TILAUS- JA JÄSENYYSASIAT luomuliitto@luomuliitto.fi 040 144 6160

PUHEENJOHTAJA Janne Rauhansuu 0500 533 408

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMINNANJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

LUOMULEHTI 1 | 2021

Junttilasta sertifioidut viljan, nurmi- ja öljykasvien siemenet Satoisat lajikkeet luomuviljelyyn: KAURAT • Benny

OHRAT • Alvari

VEHNÄT

HERNEET

HÄRKÄPAVUT

NURMISEOKSET

• Apilat • Nadat • Raiheinät • Timoteit

MUUT SIEMENET

• Niklas • Sandy

• Fuego-vihanta • Sampo-puitava

• Anniina • Helmi • Iceman

• Toria • Vertti

• Apilaseos • Hiisi®-seos • Laidunseos • Yleisnurmiseos

• Arvika-vihanta • Ingrid-puitava

• Öljypellava • Rypsi, rapsi

Haemme uusia luomusiemenviljelijöitä sopimustuotantoon: NURMIKASVIT, VILJAT, HERNE JA HÄRKÄPAPU SOITA JA KYSY LISÄÄ: TEEMU JUNTTILA p.040 4177 292 tai s-postilla info@junttilantila.fi

Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192/Taisto Junttila 040 4177 292 / Teemu Junttila info@junttilantila.fi Sastamala