Luomulehti 2/2018

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 2/2018

10,00 €

Puna-apilasta on moneksi – kannattavasti! ▶ 34

www.luomulehti.fi

Maatiaisviljojen mahdollisuudet ▷ 19

_Uutuudet siivittivät_ _luomun myynnin kasvua_ ▷ 25

VILOMIX FINLAND OY:N VALIKOIMASTA LUOMUTUOTANTOON SOVELTUVAT: • ADE–vitamiinivalmisteet • E-vitamiini- ja seleenivalmisteet Useita orgaanista seleeniä sisältäviä valmisteita

• Mira-kivennäisrehut • Nuolukivet naudoille • Natriumbikarbonaatti, merilevä, ruokintakalkki, magnesiumoksidi ja suola tilaseoksiin • Lisäksi runsas valikoima luomutiloille soveltuvia puhdistus- ja pesuaineita mm. vedinkastot ja kiertopesuaineet • Luomuelektrolyytti vasikoille ja karitsoille TIEDUSTELE TUOTTEITA PALVELEVALTA ALUE-EDUSTAJALTASI:

www.vilomix.fi/edustajat

Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

Frida

Retuapilanurmi

Ebena

rehevin rehuvirna

paras alsike

kestää!

Kontu valkuaisvarasto

Jögeva4

varmin valkoapila

www.naturcom.fi

Laajeneeko luomu uusille aloille ja mitä se vaatii?

Elisa Niemi

Pauli Talvitie

L

uomu on saavuttanut nuorten aikuisten keskuudessa lähes valtavirran aseman.

Luomun ominaisuudet ja vaikutukset on sisäistetty ajattelussa hyvin. Tiedetään sen riskittömyys terveyden ja ympäristön näkökulmasta. Eläinten hyvä kohtelu on tärkeää kuluttajille.

Luomu täyttää kaikki nämä kriteerit hyvin.

Luomua on näihin asti tuotettu lähinnä elintarvikkeiksi. Nyt halutaan ostaa samojen periaatteiden mukaan muutakin. Kun ihminen on sisäistänyt jonkin asian hyvin, niin se näkyy kaikessa hänen toiminnassaan.

Kysyntää on ainakin seuraavilla aloilla; kosmetiikassa, golfissa, puutuotteissa, vaatteissa ja matkailussa.

Kun kysyntää syntyy uudelle alueelle, niin se asettaa myös haasteita.

Luomun ollessa uusi asia, ei ollut vielä mitään sertifiointia. Luomuliitto oli niitä aikanaan luomassa. Myöhemmin kriteerien asettaminen ja valvonta siirtyivät ensin valtiovallalle ja sittemmin Euroopan Unionin asetuksilla tapahtuvaksi.

EU:n luomuasetus käsittelee lähinnä elintarvikkeita. Muilla osaalueilla Suomessa ei vielä ole sertifiointia. Euroopasta saa halutessaan yksityisen sertifikaatin.

Kuluttaja on uuden tilanteen edessä aina epävarma. Voiko hän luottaa markkinoinnin väittämiin näistä uusista sertifioimattomista tuotteista ja palveluista. Kuluttajansuoja antaa jonkinlaisen suojan, mutta siitä on pitkä matka EU-asetukseen perustuvaan järjestelmään.

Alan menestyksen kannalta on tärkeää, että kuluttaja voi luottaa sertifiointiin. Tulevaisuus on luomun kysynnän suhteen monipuolinen ja sertifioinniltaan monen kirjava.

Paine uudenlaiseen sertifiointijärjestelmään näyttää kasvavan.

Yritykset lanseeraavat omia brändejään ja hakevat niille yksityisiä sertifikaatteja. Jotkut haluavat erottua lainsäädäntöä tiukemmilla kriteereillä markkinoilla, toiset taas löysemmillä ehdoilla päästäkseen helpolla hyötymään luomun kysynnän kasvusta.

Tästä kaikesta seuraa kova paine nykyiselle järjestelmälle. Kun on seurannut vuosia EU:n luomuasetuksen valmistelua ja sen vaikeutta, niin tulee vakuuttuneeksi, ettei ko. järjestelmä sellaisenaan kykene kyllin joustavaan toimintaan markkinoiden näkökulmasta.

EU:n luomuasetus tullee säilymään perusstandardina ja sitä täydentävät muut lievemmät ja tiukemmat sertifioinnit.

Luomuala joutuu tämän asian kanssa viettämään vielä monta tuumaustuntia ennen kuin olemme selvillä, miten kannattaa edetä.

Kaiken A ja O on kuluttajien luottamuksen säilyttäminen.

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 2 | 2018

3

RAVINTEIDEN KIERTO –

lannoitusta kierrätysravinteilla

5.4. klo 9–14 Galleria Bertel (Finlaysonin alueella, Työväenmuseo Werstas, 2. krs) Väinö Linnan aukio 8, Tampere

Ilmoittautuminen kaikkiin 5.–6.4. tapahtumiin (ks. s. 56) www.luomuliitto.fi

Ohjelma pj. Mikko Rahtola, Luke 9.00 Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitien avaussanat 9.05 Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla,

toimitusjohtaja Mika Juvonen, Bio10 Oy 9.20 Kannattavuutta ja kasvukuntoa kierrätyslannoitteilla, agronomi Tiiti Kämäri, Soilfood Oy 9.35 Mitä lannoitteita saa käyttää luomutuotannossa? ylitarkastaja Sampsa Heinonen, Evira 9.45 Paneelikeskustelu

Pekka Paavola, luomutuottaja (tärkkelysperuna, viljoja)

Rami Lilja, luomutuottaja (peruna, herne, tattari, viljoja)

Suvi Mantsinen, toimitusjohtaja, Humuspehtoori Oy VAPAA PÄÄSY.

Taina Salminen, tuotepäällikkö, Hankkija Oy TERVETULOA!

Tapio Lahti, agronomi, Yara Oy 11.00 Lounas 11.45 Täydennyslannoitteiden käytön kannattavuus, luomuasiantuija Juha-Antti Kotimäki,

ProAgria Etelä-Savo 12.00 Viisi askelta hedelmälliseen peltoon - miten rakentaa humusta, Vibhoda Holten,

Vitalanalyse, Norja (tulkataan suomeksi) 13.15 Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla, agroekologi Jukka Kivelä, Ecolan Oy 13.30 Yhteenveto ja loppukeskustelu Järjestäjä: BioRaKi-hanke, jota rahoittaa Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

LUOMU ETELÄ-

POHJANMAALLA 28.3.2018 KLO 18-21

SEINÄJOEN KAUPUNGINKIRJASTO APILA Tule tapaamaan luomutuottajia ja maistamaan luomuherkkuja! Tapahtuma on avoin ja maksuton!

OHJELMA 18:00

Metsien sertifiointi luomuun

18:30

Verkostoyhteistyötä ja kiertotaloutta luomuun

19:00

Ravinteikkaasta maasta luomujalosteeksi

20:00

Valkuaisomavaraisuuden parantaminen Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa

20:30

4

Uudet lajikkeet luomuun

LUOMULEHTI 2 | 2018

le h ti

> Pellot kuntoon ennen täydennyslannoitusta 36

3

Pääkirjoitus: Laajeneeko luomu uusille aloille ja mitä se vaatii?

8 9

Gmo-viljelyn rajoittamisesta tulossa laki Ei juuri poikkeuksia luomurehuihin huonosta satovuodesta huolimatta

12 16 Pienteurastamosta uniikkilihaa asiakkaan

Taimisipulin viljelytekniikka ja lajikkeet testissä

toiveiden mukaan

19 22 25

26 28

KANNESSA: Maatiaisviljojen mahdollisuudet Perunan viljelyyn etsittiin ratkaisuja KANNESSA: Uutuudet siivittivät luomun myynnin kasvua Romania yllätti aktiivisuudellaan Lähiruokayrittäjät hakevat kilpailuetua tuotteiden erilaisuudella– luomu vahvana vaihtoehtona erottautua

> Mentor: Pihvikarjan kasvatus kannattaa s. 40

BIOFACH & 30 TERVEISIÄ VIVANESS -luomumessuilta 32 BioFach-konferenssin tutkimusantia 34 KANNESSA: Puna-apilasta on moneksi – kannattavasti!

kuntoon ennen 36 Pellot täydennyslannoitusta mylly kannustaa 38 Uusi puhdaskauran viljelyyn kasvatus 40 Pihvikarjan kannattaa 44 Kaistasekaviljelyllä monipuolisuutta pellolle ja tukea hyötyeliöille

54 Työryhmistä tulosta!

Tampereella 56 Tapahtumia 5.–6.4.2018

Elisa Niemi

Hannulan MTY

Anna-Leena Vierimaa

Sisällys 2/2018

Työryhmistä tulosta! s. 54

Palstat

6 Alkupalat 10 Luomuliiton kuulumisia 43 På svenska 47 Yhdistyksistä 48 Palveluksessanne 50 Mielipide 51 Kommentti 52 Kysymyksiä 57 Ajankohtaista

Luomuliiton jäseneduissa

59 Kannen kuva: Elisa Niemi

Minä ja luomu

LUOMULEHTI 2 | 2018

5

KOONNUT: ELISA NIEMI

Elisa NIemi

Eläinsuojelulaki ehdotetaan muutettavan eläinten hyvinvointilaiksi LAKILUONNOKSEEN JÄTETTIIN 289 lausuntoa 28. helmikuuta mennessä. Yksi niistä on Luomuliiton lausunto. Lausunnossa otetaan kantaa lainkohtiin, jotka toteutuessaan toisivat muutoksia luomueläintilojen toimintaan ja lain valvontaa koskeviin määräyksiin.

Eläinten hyvinvointilaki on luomueläintuotannon kannalta erittäin merkityksellinen laki. Luomueläintilojen tulee noudattaa eläinsuojelulain määräyksiä, kuten kaikkien eläintenpitäjien, lisäksi luomutuottajilla on lakiin hyvin tiivis yhteys sen vuoksi, että eläinsuojelumääräysten noudattaminen on ehto hyväksytylle luomutarkastukselle. Lain määräysten noudattamista tarkastellaan luomuvalvontakäynnin aikana.

Luomuliitto tähdentää, että eläinten hyvinvointilain valvonnan tulee toimia tasapuolisesti eri puolilla Suomea, eikä valvonta saa aiheuttaa lisää hallinnollista taakkaa. Valvojilla tulee olla erittäin hyvä tuntemus valvontakohteina olevien eläinlajien lajityypillisistä tarpeista ja eläinten terveydentilan arvioinnista. Mikäli viranomaisella itsellään ei ole riittävää asiantuntemusta on otettava herkästi käyttöön lain 81§ suoma mahdollisuus asiantuntijan ja avustajan käyttämisestä.

Esimerkiksi yksinomaan säännellyissä sisätiloissa kasvatettavien eläinten kuten sikojen, broilereiden ja munituskanojen hoito tavanomaisessa tuotannossa eroaa voimakkaasti samojen eläinten luomukasvatuksesta, johon liittyy aina kesäaikainen ulkoiluvaatimus.

Uuden EU:n luomuasetuksen toimeenpanoa valmistellaan UUSI LUOMUN EU-asetus astuu voimaan 1.1.2021. Kolmikannan osapuolet (komissio, neuvosto ja parlamentti) pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen asetuksen sisällöstä 28.6.2017.

Neuvoston ja parlamentin lopulliset käsittelyt (maaliskuussa 2018) ovat lähinnä muodollisuuksia, totesi Eviran ylitarkastaja Sampsa Heinonen Pohjoisen Luomupäivillä Kalajoella helmikuussa.

Evira aloittaa uuden luomuasetuksen tarkemmat julkiset esittelyt eli ”lukukinkerit”, kun julkaisuaikataulu täsmentyy eli aikaisintaan huhti-toukokuussa 2018. Asetustekstin yhdessä läpikäyminen on tärkeä osa valmistelutyötä.

Lue koko lausunto: www.luomuliitto.fi

Euroopan komissio

Lisää Pohjoisen Luomupäivistä sivuilla 38–42.

6

LUOMULEHTI 2 | 2018

Pohjoisen Luomupäivillä tuotteita esiteltiin yrityskierrokselta.

Lähituottajia halutaan innokkaammin mukaan julkisiin kilpailutuksiin MITEN KUNTALAISTEN lautasille saadaan vastuullisesti tuotettua, maukasta ja turvallista ruokaa? Tähän kysymykseen etsittiin vastauksia EkoCentrian Vastuulliset elintarvikehankinnat -kiertueella.

Kiertueella vahvistui, että kunnissa ollaan halukkaita hankkimaan paikallisia lähi- ja luomutuotteita.

Elintarvikekilpailutuksiin on löydetty uusia malleja, joiden avulla paikallinen pk-yrittäjä voisi tarjota omaa tuotettaan ruokapalveluille vaikkapa vain yhdellä tarjouspyyntörivillä tai vain yhteen kohteeseen.

Kunnan strategisilla päätöksillä voidaan ohjata, jääkö hankinnoista hyöty omalle alueelle vain karkaako se jopa Suomen rajojen ulkopuolelle. Vastuulliset hankinnat -kiertue toteutettiin osana Lähi- ja luomuruoan käytön lisääminen ja hankintaosaamisen edistäminen -hanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

TÄYDENNYSLANNOITTEIDEN VALIKOIMA kasvaa nyt nopeasti. Hankkijan uusi luomulannoite on valmistettu sataprosenttisesti kotimaisesta hygienisoidusta kananlannasta ja se sisältää ravinteita NPK 3-1-3 sekä kattavasti hivenravinteita. Valmistusprosessissa lanta saadaan loppukäyttäjää varten helppokäyttöiseen muotoon, kovaksi rakeeksi, jonka levittäminen onnistuu pintalevittimellä, paineavusteisella kylvölannoittimella tai lannan tarkkuuslevittimellä.

Tiedotteessaan Hankkija tuo esiin tyytyväisyytensä, että voi tarjota luomuviljan tuottajille lannoite, joka on käytettävyydeltään ja raaka-ainepohjaltaan (gmo- ja lääkejäämistä vapaa).

Toimivalla luomulannoitteella uskotaan olevan jatkossa kasvava kysyntä myös erikoiskasvituotannossa. Luomuna tuotettujen mansikoiden ja muiden puutarhakasvien kysyntä on nyt Hankkijan mukaan erityisen voimakkaassa kasvussa. Lannoitteen valmistaja on Farmimuna Oy. Evira on lisännyt luomutuotantoon hyväksyttyjen lannoitteiden listalle nyt myös YaraVita Brassitrel Pro -lehtilannoitteen. Se sisältää booria, mangaania, magnesiumia, kalsiumia ja molybdeenia kasveille helposti käytettävässä muodossa. Tuote sopii erityisesti öljykasveille, mutta myös muille pelto- ja puutarhakasveille. Molybdeenin saanti on tärkeää esimerkiksi palkokasvien juurinystyröiden toiminnalle. Suomen viljelyolosuhteissa boorista ja mangaanista on yleisesti puutetta, toteaa Yara tiedotteessaan.

Luomuun soveltuvista lannoitteissa on tulossa myös keskustelutilaisuudet Tampereella (s. 4) ja Turussa (s. 50).

Luomumunien tuottajahinta jatkoi nousuaan A-LUOKAN HÄKKIMUNIEN tuottajahinta jatkoi laskuaan ja oli vuonna 2017 keskimäärin 83 senttiä kilolta. Luomumunien tuottajahinta puolestaan kasvoi edellisten vuosien tavoin ja oli vuonna 2017 keskimäärin 2,63 euroa kilolta. Lattia- ja ulkomunien hinta pysyi lähes ennallaan, kertoi Luonnonvarakeskus tiedotteessaan maaliskuun alussa.

Lisää luomusta nimenomaan kouluihin liittyen sivulla 54.

Marjo Koivumäki

Elisa NIemi

Uusia luomuun sopivia lannoitteita

LUOMULEHTI 2 | 2018

7

TEKSTI: ELISA NIEMI

Gmo-viljelyn rajoittamisesta tulossa laki EU mahdollistaa geenimuunneltujen lajikkeiden kieltämisen kansallisesti tai alueellisesti yksi kerrallaan. Suomen hallituksen luonnos esitykseksi laista jätti vielä avoimeksi sekoittumisen estämiseen liittyvää turvaa.

L

uomuliitto antoi lausunnon esitysluonnoksesta helmikuun lausuntokierroksella. Ongelmallista on se, että lain valmistelijat eivät näe muuntogeenisten lajikkeiden uhkia kattavasti.

Sekoittumisen ehkäisyyn ei ole esitysluonnoksessa kirjattu riittäviä keinoja, vaikka luomualan lisäksi gmo-vapaana haluaa pysyä myös valtaosa tavanomaisesta tuotannosta. Kuluttajat eivät halua ostaa gm-ruokaa.

Tällä hetkellä ei ole Suomessa viljelyyn sopivia, EU:ssa hyväksyttyjä gm-lajikkeita.

Se, että laki on tulossa nyt Suomeenkin on positiivinen asia, koska se luultavasti tarjoaa laajan mahdollisuuden laillisesti kieltää gmo:ita. Tämä toteutuu kuitenkin vain, jos lajikkeittain gmo:iden kieltämiseen on poliittista tahtoa.

Markkinat eivät gm-tuotteita arvosta, vaan ne ovat nimenomaan halpaa tuotantoa. Suomen maatalouspoliittisen linjan täytyy olla täysin päinvastainen, koska emme pysty kilpailemaan halvan tuotannon kanssa, toteaa Luomuliitto lausunnossaan.

Sekoittumisen ehkäisyssä puutteita Luomutuotannon kannalta on hyvin keskeistä, ettei gm-aines pääse sekoittumaan luomutuotantoketjuun. Kyse on luomuviljelijöiden oikeudesta harjoittaa ammattiaan. Suomen hallitus on linjannut, että luomutuotannon kasvua edistetään.

Gmo-viljely ei saa uhata luomutuotannon merkittävää potentiaalia. Myös Suomen hallitus on linjannut, että luomutuotannon kasvuun panostetaan, muistuttaa Luomuliitto.

8

LUOMULEHTI 2 | 2018

Suomen hallituksella ei ole ollut rohkeutta linjata, että koko Suomi pidetään gmovapaana. Paitsi ratkaiseva imagohyöty, tästä tulisi myös merkittävä kustannussäästö, kun kolmea eri tuotantotapaa (gmo, tavanomomainen, luomu) ei tarvitsisi pitää erillään. Monissa maissa on tullut yllätyksenä se, kuinka haastavaa erilläänpito on.

Lakiesityksessä ei oteta kantaa siihen, millaisia suojaetäisyyksiä tai muita riskinhallintatoimia käytännössä olisi tarpeen asettaa muuntogeenisten viljelykasvien leviämisen estämiseksi. Lain käytännön soveltamisen ja valvonnan kannalta on kuitenkin olennaista, että muuntogeenisten organismien leviäminen estetään myös ääriolosuhteissa ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä muuttuvissa ympäristöja viljelyoloissa.

Kysymyksiä jää esitysluonnoksessa auki: Miten huolehditaan siitä, ettei tavanomainen ja luomutuotanto kontaminoidu muualta tulevalla gmo-pitoisella siitepölyllä ja siementen sekaantumisella eri vaiheissa?

Kuka maksaa valvontatoimenpiteet ja miten valvotaan?

Vaikuttamismahdollisuudet epäselviä Kieltoesityksen tekijäksi on esitysluonnoksessa nimetty Evira. Epäselväksi jää, miten kieltoesityksiin voi vaikuttaa demokraattisesti. Luomuliitto vaatii, että uusiin lajikkeisiin liittyen täytyisi viranomaisten lähettää laajasti lausuntopyynnöt.

Kriteerit GMO-lajikkeiden kiellolle ovat pääosin yhteiskuntapoliittisia. Siksi valmisteluun ja päätöksiin tarvitaan ehdottomasti mukaan muitakin tahoja, kuten STM. Geenitekniikkalautakunnan lisäksi tulee kuulla useita muitakin tahoja, toteaa Luomuliitto. ◀

EU mahdollistaa gm-lajikkeiden kieltämisen "Viljelyn rajoittaminen tai kieltäminen tulee päätöksellä, jonka on perusteltu, eikä se saa olla ristiriidassa EU:n yhteisen riskinarvioinnin kanssa. Tämä tarkoittaa, että kieltoperusteena ei voisi käyttää turvallisuuteen tai terveellisyyteen kohdistuvia perusteluja, sillä turvallisuus ihmisille, eläimille ja ympäristölle on ollut hyväksymisen edellytys jo viljelyluvan myöntämisvaiheessa", todetaan esitysluonnoksen nykytila kuvauksessa.

"Kieltoperusteiden tulisi olla EU:n oikeuden mukaisia, perusteltuja, oikeasuhtaisia ja syrjimättömiä, sekä niiden tulisi perustua lisäksi pakottaviin syihin, jotka on lueteltu direktiivissä.

Kieltoperusteena direktiivissä on mainittu ympäristöpoliittiset tavoitteet, kaavoitus, maankäyttö, sosioekonomiset vaikutukset, muuntogeenisten organismien muissa tuotteissa esiintymisen välttäminen sekä maatalouspolitiikan tavoitteet.

Näitä voitaisiin soveltaa kieltoperusteina sellaisenaan.

Lisäksi yhdessä jonkin toisen perusteen kanssa käytettävänä kieltoperusteena voi toimia oikeusjärjestyksen perusteet."

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI KUVA: EUROOPAN KOMISSIO

Ei juuri poikkeuksia luomurehuihin huonosta satovuodesta huolimatta Luomuliitto tiedotti helmikuun alussa rehujen poikkeusluvista, koska aiheesta oli liikkeellä huhupuheita, että luomukotieläintuotannossa saa käyttää tavanomaisia rehuja, jos luomurehuja ei huonon sadon vuoksi ole saatavana.

E

dellisen kasvukauden poikkeukselliset sääolosuhteet ja sitä seurannut sadon menetys, johti tavanomaisen rehun käytön poikkeusluvasta luomukotieläintuotannossa tiedottamiseen eri tiedotusvälineissä. Asiasta informoiminen on pääosin hyvä asia, mutta se on myös osittain johtanut väärinkäsityksiin. Mitään yleistä lupaa tavanomaisen rehun käyttöön ei kuitenkaan ole.

Elintarviketurvallisuusvirasto voi sallia rajoitetun ajan ja määrätyllä alueilla yksittäisille toimijoille mahdollisuuden käyttää tavanomaista rehua eläinten ruokinnassa. Lupa voidaan myöntää, jos rehusato menetetään tai tuotannolle asetetaan rajoituksia erityisesti poikkeuksellisten sääolosuhteiden, tartuntatautien puhkeamisen, myrkyllisten aineiden

aiheuttaman saastumisen tai tulipalon vuoksi.

Lupaa haetaan suoraan Evirasta ja hakemuksen liitteenä tulee toimittaa eläintuotannon ehdoissa mainittavat dokumentit. Myönnetty lupa on maksullinen ja tavanomaisen rehun poikkeuslupa edellyttää toimijalta erityisen huolellista kirjanpitoa eläinten ruokinnasta poikkeuksen aikana.

Tuottajan on eriteltävä mille rehulle ja eläinlajille lupaa haetaan ja kuinka suurta rehuerää lupa koskee. Lupaa varten edellytetään myös satokautta koskevaa lausuntoa kunnan maaseutuviranomaisilta.

Lausunnosta tulee käydä ilmi katoon johtanut tapahtuma, vahingot lohkoittain ja kasvikohtaisesti.

Evirassa jokainen haettu lupa käsitellään erikseen ja yksilöllisesti. Tarvittaessa ollaan myös yhteydessä tuottajaan henki-

lökohtaisesti ennen luvan myöntämistä.

Tuottajan pitää pystyä ensin osoittamaan, että luomurehujen saatavuutta on kartoitettu. Jokainen myönteinen päätös ilmoitetaan asetuksen mukaisesti kaikille EU:n jäsenmaille ja komissiolle OFIS-järjestelmän kautta.

Poikkeuslupaan käyttää tavanomaista rehua hätätilanteissa turvaudutaan harvoin. Evira myönsi vuonna 2017 yhden poikkeusluvan. Tänä vuonna lupia on tähän mennessä myönnetty yksi kappale. ◀ www.luomuliitto.fi/poikkeus-rehu Lisätietoja: Luomuliiton eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström, puh. 040 936 2150 Evira, ylitarkastaja Merja Manninen, puh. 040 849 8325

Luvan hakeminen lomakkeella 9b. Liitteet, joita tarvitaan löytyvät Eviran eläintuotannon ehdoista kohta 5.9.2.

Maaseudun tulevaisuudessa oli rehupoikkeuksista harhaanjohtavaa tietoa.

Mitään yleistä lupaa tavanomaisen rehun käyttöön ei ole.

LUOMULEHTI 2 | 2018

9

TEKSTI JA KUVAT: ELISA NIEMI

Eväitä edunvalvontaan

Luomuliiton hallitus kokoontui jo perinteeksi muodostuneille Tiimipäiville tällä kertaa Alajärven Lehtimäelle ja Ähtäriin.

L

uomuliiton uusi edunvalvontajohtaja Susann Rännäri aloitti työnsä osallistumalla hallituksen Tiimipäiville.

Kokouksessaan hallitus päätti mm. valita Noora Mantereen Luomulehden toimitussihteerin ja Luomupäivien koordinaattorin sijaiseksi toiminnanjohtajan vanhempainvapaan ajaksi.

Kokouksen lisäksi keskusteltiin työryhmissä, joissa yhdeksi aiheeksi nousi seuraava tukikausi. Luonnonvarakeskuksen uusimman tilaston mukaan käytännössä kaikissa tuotantosuunnissa luomutuotanto on tavanomaista tuotantoa kannattavampaa. Tämä johtuu Luken mukaan mm. tukien suuremmasta osuudesta ja osin korkeammista tuotehinnoista.

Yhtenä kysymyksenä on, jos tukia sidotaan hiilen sidontaan, miten se vaikuttaa luomutiloilla? Olisi tärkeää, että luomutilatkin saisivat hiilensidontatukia, eikä järjestelmää rakenneta niin, että vain tavanomaisille tiloille myönnetään niitä, todettiin Luomuliiton hallituksen työryhmäkeskustelussa.

Nimenomaan ilmastopäästöihin liittyen on noussut toistuvasti yleistä keskustelua turvepelloista. Peltoja valtakunnallisesta näkökulmasta määrällisesti vähän, mutta niiden hiilidioksidipäästöt

10

LUOMULEHTI 2 | 2018

ovat suuret. Joillekin maatiloille ja alueille turvepeltokysymykset ovat kohtalon kysymyksiä.

Työryhmäkeskustelussa valmisteltiin Luomuliiton kannaksi linjausta, että viljelijät, joilla on turvelohkoja pitää pystyä tulevaisuudessakin harjoittamaan elinkeinoaan. Lisää tutkimusta tarvitaan, jotta viljelymenetelmien avulla voidaan kuitenkin pienentää Ilmastopäästöjä mahdollisimman pieniksi.

Kysyntään vastaamiseen tartuttava Markkinointikanavista esimerkiksi ammattikeittiöissä on paljon kysyntää luomutuotteille ja raaka-aineista on pulaa.

Työryhmäkeskustelussa nousi esille, että julkisten keittiöiden hankinnat ja niiden luomu-aste ovat paljolti asenteista kiinni.

Mihin pitäisi vaikuttaa, ovat kuntapäättäjät, jotta hankintapäällikkö saa poliittisen tuen hankinnoille ja ylhäältä päin tulevan ohjauksen.

Lisäksi todettiin, että varsinkin koulu ja päiväkotilasten lounaisiin pitäisi saada enemmän luomuraaka-aineita ja myös viestiä aiheesta ulospäin. Luomuliiton ammattikeittiötyöryhmässä on mukana tärkeä yhteistyökumppani, Portaat luomuun hankepäällikkö Anu Arolaakso.

Esimerkiksi vihanneksista, juureksista, marjoista ja hedelmistä olisi kysyntää

◁◁ Tiimipäivien tilavierailulla Karin luomutilalla, jossa luomun pioneeri Urho Kari ja nykyinen isäntä Ville Kari kertoivat tilan 3 hehtaarista alkaneesta historiasta ja nykyisestä 800 000 euron liikevaihdon tuotannosta. Konetöissä ja navetassa on molemmissa yksi ulkopuolinen työntekijä. Vasemmalla Janne Rauhansuu ja Juha Hankamäki. ◁ Karin tila on itse kehittänyt parempia koneita mm. rypsin viljelyyn. △ Tiina Peltonen esitteli 2010 hankittua lypsyrobottia. Kuvaamassa lihatyöryhmästä Juha Hankamäki. Karin tilalla on 70 lehmää ja yhteensä 250 päätä, koska sonnit kasvatetaan itse. Tila kuuluu Luomuliiton mentor-verkostoon.

enemmän kuin tarjontaa myös muissa kanavissa. Toisaalta on myös havaittavissa, että on tuotantoa, joka ei kohtaa kuluttajaa – ongelma tulee vastaan pitkässä ketjussa. Ongelma pitkässä ketjussa on myös maksettu hinta – välillä hinta ei edes kata tuotantokustannuksia, jolloin tuotanto ei ole kestävällä pohjalla.

Haasteena on osaamisen ja laadukkaan neuvonnan puute. Osaamista puuttuu siis sekä neuvojilta ja tuottajilta. Luomuliitto työstää hankerahoituksen saamista, jotta saadaan lisää tiedonvaihtoa tuottajien kesken, tutkimuksen kanssa ja myös kansainvälisesti.

Katso lisää työryhmistä s. 54.

TOIMITTANUT JA KUVA: ELISA NIEMI

Luomuliiton uusi edunvalvontajohtaja on Susann Rännäri Luomuliiton uudeksi edunvalvontajohtajaksi on valittu Susann Rännäri. Hän aloitti tehtävässään maaliskuun alussa.

L

uomuliitto ajaa luomutuottajien etuja kattaen kaikki tuotantosuunnat. EUtasolla ja globaalisti vaikutetaan muun muassa luomun kattojärjestö IFOAMin kautta.

Edellinen edunvalvontajohtaja Niina Ratilainen siirtyi Varsinais-Suomen liittoon maakunnan edunvalvonnan tehtäviin. Hänen johdollaan valmisteltiin viime vuonna mm. edunvalvonnan painopisteet.

Susann Rännäri on koulutukseltaan AMK Hortonomi ja siirtyy ruotsinkielisen ProAgria keskusten liiton (SLF) kehityspäällikkön tehtävistä Luomuliitolle. Hän on ollut ProAgrialla lähes kymmenen vuotta erilaisissa neuvonta- ja kehittämistehtävissä mm. Uudellamaalla ProAgria Etelä-Suomi ry:llä yritysasiantuntijana.

Hänen erityisiä osaamisalueitaan ovat maatilatalous ja puutarhatuotanto. Hän on suunnitellut ja työskennellyt lukuisissa luomu- ja innovaatiohankkeissa.

– Minulle on tärkeää työskennellä nimenomaan luomun parissa. Odotan innolla, että pääsen tutustumaan jäsenistöön ja heidän toiveisiin ja tarpeisiinsa, kertoo maatilan yhteydessä Sipoossa Itä-Uudellamaalla asuva Susann Rännäri.

Uusi edunvalvontajohtaja esittäytyy jäsenistölle muun muassa 6.4. Luomuliiton Järjestöpäivässä Tampereella. Järjestöpäivän vieraisiin kuuluu MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Edellisenä päivänä 5.4. Tampereella on myös seminaari Ravinteiden kierto - lannoitusta kierrätysravinteilla sekä tapaaminen Lisää kannattavuutta luomuerikoiskasvien tuotantoon. Rännärin tehtäviin kuuluu jatkossa myös näistä hankkeista vastaaminen.

– Edunvalvontajohtajan tehtävään tuli runsaasti hyviä hakemuksia, mikä kertoo kiinnostukses-

Ota yhteyttä! susann.rannari@luomuliitto.fi puh. 040 1446 160

ta kasvavaa luomualaa ja Luomuliittoa kohtaan, toteaa Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.

Susann Rännäri toimii myös sijaisena merkittävässä osassa toiminnanjohtajan tehtäviä vanhempainvapaan aikana huhtikuusta lähtien. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2018

11

TEKSTI : PIRJO KIVIJÄRVI, TERHI SUOJALA-AHLFORS, ASKO HANNUKKALA, HILLA TAAVILA KUVAT: PIRJO KIVIJÄRVI

Taimisipulin viljelytekniikka ja lajikkeet testissä

Vuosina 2016–2017 toteutetuissa taimisipulin lajiketestauksissa vertailussa olleista seitsemästä taimisipulilajikkeesta parhaimman sadon tuottivat Hylander, Hytech ja Hybound. Taimista tuotetun sadon laadun ja säilyvyyden tulee olla huomattavasti istukkaalla tuotettua parempi, jotta taimien käyttö on järkevää.

12

LUOMULEHTI 2 | 2018

L

uomusipulin tuotantoala on laskenut voimakkaasti viime vuosina. Yksi syy tuotannon laskuun on tautiongelmat, joista suurimpia satotappioita aiheuttavat sipulinnäivete (Fusarium ssp.), naattihome (Peronospora destructor) ja harmaahome (Botrytis allii). Sipulin istukkaan ja maan kautta leviävä Fusarium aiheuttaa sipulinnäivetettä, joka voi pilata satoa jo pellolla, mutta suurimmat tappiot se aiheuttaa varastoinnin aikana.

Sipulintuotannossa ongelmana ovat tuonti-istukkaat, joissa on tutkimuksin todettu olevan runsaasti eri Fusariumlajeja, myös sipulille haitallisia lajeja. Tavanomaisessa tuotannossa käytetyt kemiallisesti peitatut istukkaat hillitsevät

jonkin verran Fusariumin aiheuttaman sipulinnäivetteen esiintymistä, mutta istukkaiden peittauskaan ei poista ongelmaa täysin. Naattihome voi lakastuttaa naatit jo heinäkuun alkupuolella, jolloin sipulin kasvu lakkaa ja sipulin koko ja satomäärä jäävät pieneksi. Harmaahome on varastotauti, joka voi pilata sipulia varastossa koko varastointikauden ajan.

Edellä mainittujen sipulia pilaavien tautien torjuntaan ei ole luomussa tällä hetkellä tehokkaita torjuntakeinoja, joten Fusariumista vapaiden sipulin taimien käyttö lisäysmateriaalina voisi tuoda helpotusta varastosipulin satohävikkeihin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) meneillään olevissa hankkeissa olemme tutkineet taimisipulin käytön mahdollisuuksia sipulin tuotannossa.

Ruotsista tuodut puristepaakkutaimet säilyivät elinvoimaisena, vaikka kuljetusaika venyi viikon mittaiseksi.

Kokeissa oli seitsemän lajiketta Kesällä 2016 toteutimme Luke Mikkelin koekentällä taimisipulin lajikekokeen, jossa oli mukana kuusi varastosipulilajiketta: keltasipulit Hybing, Hybound, Hylander, Hytech ja punasipulit Red Baron ja Retano. Kokeen siemenet olivat Retano-lajiketta lukuun ottamatta luomutuotettuja. Taimet viljeltiin luomumenetelmin ja koe toteutettiin virallisesti luomussa olevalla lohkolla. Siemenet kylvettiin 11.4. käsin Plantek 256-kennoihin, 4 siementä/potti. Taimet saivat lyhyen päivän käsittelyn. Taimikasvatusaika oli noin kuusi viikkoa.

Myös vuoden 2017 koe toteutettiin luomulohkolla. Koekentällä oli testauksessa neljä keltasipulilajiketta, Hybound, Hylander, Hytech ja Summit sekä punasipulilajike Red Baron. Luomutaimet ostettiin Ruotsista (Åhus Grönt, www.ahusgront.se) ja kuljetettiin Suomeen kylmäkuljetuksella. Taimet olivat 4 x 4 x 5 cm:n puristepaakkutaimia, joihin oli kylvetty 6–7 siementä/potti. Taimikasvatusaika oli neljä viikkoa (3.–29.5.). Taimille ei annettu lyhyen päivän käsittelyä.

Koealueet lannoitettiin ennen istutusta Arvo-lannoitteella (NPK 4–1–2). Vuonna 2016 lannoituksessa levitettiin peltoon typpeä 80, fosforia 20, kaliumia 40 kg/ha ja vuonna 2017 typpeä 100, fosforia 25 ja kaliumia 50 kg/ha. Vuonna 2016 koealue oli runsasmultaista karkeaa hietaa ja vuonna 2017 runsasmultaista hietamoreenia.

Ensimmäisenä koevuonna taimet (potissa 3–4 tainta) istutettiin käsin 19. toukokuuta taimivälillä 15 cm ja rivivälillä 35 cm. Yhden koeruudun pituus oli 3,6 metriä ja leveys raidevälin keskeltä keskelle 1,75 metriä. Toisena vuonna taimet istutettiin 5. kesäkuuta taimivälillä 20 cm ja rivivälillä 35 cm. Rivejä koeruudussa oli neljä. Yhden koeruudun pituus oli 5 metriä ja leveys sama kuin edellisenä vuotena. Näillä istutustiheyksillä taimipottimäärä oli 152 000 kpl/ha ja 114 000 kpl/ ha, jolloin hehtaarille saatiin suurin piirtein sama yksilömäärä kuin istukkaita

käytettäessä. Heti istutuksen jälkeen koealue kasteltiin, ja kasvukaudella koekenttiä sadetettiin tarvittaessa.

Myös katteita testissä Luke Piikkiön koekentällä testattiin vuonna 2016 taimisipulin rikkakasvien torjunnassa erilaisia maanpinnan katteita: Bioska, Valotan biohajoava kalvo, Biobagin biohajoava kalvo, paperikate (Stora Enso ja Walki) ja musta muovi. Kontrollina oli ilman katetta viljellyt ruudut. Kasvukaudella 2017 katekokeessa mukana olivat vain musta muovi, Bioska ja Walkin paperikate. Lisäksi testattiin Prestopja Mycostop-torjuntavalmisteita kasvitautien hallinnassa.

Piikkiön molempien vuosien kokeet toteutettiin tavanomaisin viljelymenetelmin. Vuoden 2016 kokeeseen Hytech-lajikkeen taimet ostettiin viljelijältä, joka kasvattaa taimia omaan tuotantoon, ja ne oli kasvatettu Plantek 256-kennoissa. Vuonna 2017 käytettiin Åhus Gröntin luomutaimia lajikkeena Hylander.

Taimet istutettiin käsin 19.5.2016 ja 6.6.2017 kolme riviä sisältäviin penkkeihin, joissa riviväli oli 3035 cm ja taimiväli 15 cm vuonna 2016 ja 20 cm vuonna 2017. Koeruudun pituus oli 5 metriä vuonna 2016 ja 4 metriä vuonna 2017 ja leveys 1,6–1,7 metriä. Kokeet lannoitettiin mineraalilannoitteilla (N 90–100 kg/ ha, P 25 kg/ha ja K 100–110 kg/ha).

Luken kenttäkokeiden lisäksi taimisipuleita on testattu neljällä luomutilalla tavoitteena kokeilla koneellista istutusta, rikkakasvien torjuntaa käytännössä sekä vertailla taimisipuleiden tuottamaa satoa istukkaista tuotettuun satoon. Vuonna 2016 sipulin taimia istutettiin kahdella eri istutuskoneella, Ferrarin Multipla-istutuskoneella ja Lännen Tehtaiden rulettisyötteisellä istutuskoneella. Vuonna 2017 istutus ei onnistunut edellä mainituilla koneilla taimipaakun ison koon vuoksi. Sen sijaan istutus onnistui Ferrarin Rotostrapp-koneella. Tiloilla on testattu myös paperikatetta, jolloin taimet istutettiin käsin katteeseen, sekä rikkakasvien torjuntaa traktorivetoisilla sormi- ja hanhenjalkaharoilla käsin haraamisen ja kitkennän lisäksi.

Harmia rikkakasveista Molemmat koekesät olivat luomusipulin tuotannossa hyvin haasteellisia rikkakasvien ja sääolosuhteiden osalta. Erityises-

ti vuonna 2016 yksivuotisia rikkakasveja taimettui koko kesän. Taimisipulikasvustoissa rikkakasvien torjuntaa ei voi tehdä liekittämällä, joten rikkakasvit on torjuttava mekaanisesti. Katteiden käyttö ei ratkaise rikkakasviongelmaa, koska taimisipulin hitaan kasvunlähdön vuoksi taimireikiin ehtii kasvaa rikkoja, jotka on kitkettävä käsin. Tämä on erittäin hidasta ja työlästä.

Piikkiön katekokeessa havaittiin vuonna 2016, että kitkennän myöhästäminen viikolla aiheutti kasvun hidastumista, lisäsi tautisten sipuleiden määrää sekä alensi satotasoa. Tilakokeesta saadun kokemuksen mukaan rikkakasvien torjunta traktorikäyttöisillä sormiharoilla ja hanhenjalkaterillä onnistuu, jos pellolla ei esiinny monivuotisia rikkalajeja. Haraamaan on lähdettävä silloin, kun rikat ovat pieniä, jotta rikat irtoavat juurineen.

Jos haraukset onnistuvat hyvin, ei kitkentää tarvitse välttämättä ollenkaan. Käsin kitkentään on kuitenkin syytä varautua.

Satotasoissa ja laadussa vaihtelua Taimisipulin käyttö vaatii pidemmän kasvuajan kuin istukkaista tuotettu sato.

Molempina vuosina istutus jäi hyvin myöhäiseksi, minkä vuoksi myös sadonkorjuu venyi pitkälle elokuun loppuun tai syyskuun puolelle. Tosin vuonna 2017 viivästyneillä istutuksilla onnistuimme välttämään toukokuussa esiintyneet pakkaset, jotka olisivat voineet olla tuhoisia hennoille sipulin taimille.

Vuonna 2016 satotasot jäivät alhaisiksi kaikissa kokeissa. Myös sipulin koko jäi pieneksi. Mikkelin kokeessa kuivatun, kauppakelpoisen sadon määrät olivat 1,8–3,0 kg/m2Sipulin koko vaihteli 40–55 gramman välillä. Parhaimmat sadot tuottivat Hytech, Hybing ja Hylander, joiden sipulit olivat myös keskikooltaan kookkaimpia, 53–55 g. Sato oli erittäin tervettä, tautisia esiintyi vain muutamia yksilöitä. Myös varastossa sato säilyi hyvin terveenä. Varastointikaudella tautisten osuus oli alle 2 %, paitsi Hytech-lajikkeella hieman yli 4 %.

Piikkiön katekokeessa vuonna 2016 satotaso jäi alhaiseksi. Paras kauppasato saatiin mustassa muovikatteessa, 1,8 kg/m2.

Katteiden käyttö nosti satotasoa kattamattomaan verrattuna, jossa sato oli 1,4 kg/m2. Piikkiössä alhaiseen satotasoon oli syynä alhainen kasvutiheys, koska yhdessä istutusaukossa kasvoi keskimäärin ▷▷

LUOMULEHTI 2 | 2018

13

vain kaksi yksilöä. Vastoin ennakko-odotuksia Piikkiön kokeessa myös taudit verottivat satoa jo pellolla.

Kuivatussa sadossa tautisia oli enemmän katetuilta ruuduilta korjatussa sadossa kuin kattamattomassa maassa kasvaneissa sipuleissa. Kuivauksen jälkeen tautisten osuus oli enimmillään yli 30 % mustassa muovissa kasvaneilla sipuleilla ja muissa katteissa 15–28 %. Kattamattomilla ruuduilla kasvaneilla sipuleilla tautisten osuus oli 10 %.

Satoa verottivat ensisijaisesti Fusariumsienet. Huomionarvoista on se, että samoissa olosuhteissa istukkaista kasvatetut sipulikasvustot olivat huomattavasti ter-

veempiä Piikkiön kentällä, kun taas Mikkelissä tilanne oli päinvastainen. Tälle yllättävälle tulokselle ei ole löydetty selvää syytä.

Tilakokeissa vuonna 2016 oli testauksessa Hybing-, Hylander- ja Red Baron-lajikkeet, Hylander kahdella tilalla ja muut yhdellä tilalla. Red Baron kasvoi paperikatteessa, muut paljaassa maassa. Satotasot jäivät alhaiseksi, 0,8–1,9 kg/m2. Parhain sato saatiin Hylanderista ja alhaisin Red Baronista, jonka satotasoa laski kasvustoon iskeytynyt naattihome. Hylander sen sijaan on naattihomeen kestävä lajike.

Kaikissa ilmoitetuissa satotiedoissa, kg/ m2, on huomioitu koko penkin leveys, jo-

ten neliösadot on suoraan muutettavissa hehtaarisadoiksi.

Istukkailla parempi sato Tiloilla istukkaista tuotettu sato oli noin kaksinkertainen taimisipulin satotasoihin verrattuna, mutta neljän kuukauden kylmävarastoinnin jälkeen istukkailla tuotetun sadon kauppakelpoisuus oli 86 % ja taimisipuleilla tuotetun sadon 94 %.

Poikkeuksena tästä oli Red Baron-lajike, jonka taimisipuleilla tuotettu sato säilyi heikommin kylmävarastossa kuin istukkailla tuotettu sato. Syynä Red Baronin tautisuuteen saattoi olla Piikkiön tavoin katteen käyttö. Huomattavaa on, että taimisipuleista tuotettua satoa pilasi varastossa lähinnä harmaahome.

Vuonna 2017 Mikkelissä eri lajikkeiden kuivatut, kauppakelpoiset satomäärät olivat samaa suuruusluokkaa kuin ensimmäisenä koevuonna, 1,9–3,1 kg/m2.

Korkeimmat sadot tuottivat Hylander, Summit ja Hybound. Hylander-lajikkeen sadosta 91 % oli kokoluokassa 40–70 mm.

Summit-lajikkeen sadossa oli pieniä, alle 40 mm:n sipuleita 32 %, koska keskimäärin yhdessä taimipotissa oli 6 yksilöä, jotka joutuivat kilpailemaan kasvutilasta.

Muilla lajikkeilla yksilömäärä taimipotissa oli keskimäärin 4.

Kasvukauden aikana ja sadonkorjuussa löytyi Mikkelin kokeessa vain muutamia tautisia yksilöitä. Kuivauksen jälkeisessä kauppakunnostuksessa eniten Fusariumin saastuttamia sipuleita oli Hytech-lajikkeessa, 3,6 %, ja vähiten Hylander-lajikkeessa, alle 1 %.

Vuonna 2017 Piikkiön katekokeessa satotaso oli hieman korkeampi ilman katetta tai mustassa muovissa kuin Bioska- tai paperikateruuduissa. Kauppakelpoinen sato oli 2,6–2,9 kg/m2. Tauteja esiintyi sadossa varsin satunnaisesti, joten katteiden tai biologisten torjuntavalmisteiden vaikutus tauteihin ei tullut ilmi selvästi.

Vuoden 2017 tilakokeissa taimisipuleiden satotaso oli edelleen alhainen istukkailla tuotetun sadon määrästä. Hylanderin kuivattu, terve sato oli vaihdellen 1,3–1,6 kg/m2, kun istukkaista tuotettu

Ryhmätaimessa yksilöt kilpailevat kasvutilasta.

14

LUOMULEHTI 2 | 2018

SANEERAUSKASVIT sato oli Setton- ja Motion-lajikkeilla 2,7 kg/m2. Myös sipuleiden koko jäi taimisipulilla pienemmäksi kuin istukkaista tuotetussa sadossa. Tilojen välillä oli eroja taimien istutustiheydessä ja penkin leveydessä, mikä vaikuttaa tilakokeilta saatuihin hehtaarisatomääriin. Tautisten osuus sadonkorjuuvaiheessa oli 0–3 % eri lajikkeilla ja tiloilla. Tautisia oli enemmän tiloilla, joilla sipulia on viljelty jo pidempään.

Taimi vai istukas?

Vuoden 2016 tulosten perusteella taimisipuli tuotti terveempää satoa ja säilyi paremmin varastossa kuin istukkaasta tuotettu sipulisato, poikkeuksena Piikkiön koe. Vuonna 2017 taimisipulista tuotetussa sadossa esiintyi vähän tautisia sipuleita kasvukaudella ja sadonkorjuussa, mutta sama oli tilanne myös istukkaalla tuotetussa sadossa. Kesän 2017 viileä sää ilmeisesti esti Fusariumin leviämistä. Kokeissa tuotetun sadon säilymistä seurataan varastoinnin aikana maaliskuuhun asti.

Kasvuston perustamiskustannukset ovat taimia käytettäessä moninkertaiset istukkaaseen verrattuna, joten kasvukauden aikaisen kasvuston terveyden, sadon määrän, sipulin koon ja säilyvyyden varastossa olisi oltava parempia kuin istukkaalla tuotetussa sadossa, jotta taimisipulin käyttö olisi istukkaaseen verrattuna kannattavaa. Kokeissamme sipulin taimien istutusaika oli molempina koevuosina myöhäinen. Aikaisemmalla istutusajalla olisi todennäköisesti saavutettu korkeammat sadot. Taimisipulin käyttö vaatii myös viljelytekniikan kehittämistä. Esimerkiksi rikkakasvien torjuntaan on löydyttävä tilakohtaisesti tehokkaat ratkaisut. ◀ Tämän artikkelin tulokset on tuotettu hankkeissa Ratkaisuja kotimaisen sipulintuotannon tautiongelmaan ja Taimisipulin käytön mahdollisuudet sipulintuotannossa, joita rahoittavat MMM Makera ja Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiö.

Sipulin taimituotannosta ja taimisipulin käytöstä sipulintuotannossa on tulossa kannattavuuslaskelmat Luken Taloustohtorin LaskelmaKirjastoon. Vuoden 2017 lajikekokeiden tuloksista on valmistunut opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulun puutarhatalouden koulutusohjelmassa ja siihen löytyy linkki: www.luomulehti.fi

PELTOSI PARHAAKSI  Lisää humusta  Parantaa maan rakennetta  Sitoo ravinteita  Tukahduttaa rikkakasvit  Torjuu ankeroisia  Pienentää kasvitautipainetta

CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA

VETO-VALKOSINAPPI

COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa)

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

KATSO

eo: haran esittelyvidom www.garford.c

Robocrop

TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella.

Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri.

Maahantuonti2ja myynti: LUOMULEHTI | 2018 15 S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Pienteurastamosta

uniikkilihaa asiakkaan toiveiden mukaan

Jari Paakkunaisen ja Veli Pekka Uimosen teurastamo Bonus Carnis panostaa suurten volyymien asemesta hyvään laatuun ja asiakaspalveluun.

T

utun lähiteurastamon lopettaminen yrittäjän eläköitymisen vuoksi asetti luomuna ylämaankarjaa kasvattavan kesälahtelaisen Jari Paakkunaisen haasteelliseen tilanteeseen. Lähimmät ylämaankarjaa teurastavat teurastamot olisivat olleet Kiteellä ja Polvijärvellä. Niin kauas lähiteurastamoon tottunut Paakkunainen ei halunnut lähteä eläimiä kuljettamaan.

Aikaisemmin teurastamo oli alle 20 ki-

16

LUOMULEHTI 2 | 2018

lometrin päässä hänen Lahtela Highland –tilastaan.

– Lähiteurastamo oli elinehto. Vaihtoehtoina oli tuotantosuunnan vaihdos tai oman teurastamon perustaminen. Päätettiin yhtiökumppanin kanssa tarttua haasteeseen ja rakentaa teurastamo, Jari Paakkunainen kertoo.

Yhtiökumppani Veli Pekka Uimonen toimi Parikkalassa sijaitsevalla Louhen Lihan teurastamolla teurastajana ja lihanleikkaajana, joten hänen myötään

△ Luomulihan tuottaja Jari Paakkunainen osti entisen kyläkoulunsa ja rakennutti sen kylkeen uuden teurastamon, joka rakennettiin moduuliperiaatteella.

Koulun käyttö on vielä pohdinnassa. △△ Veli Pekka Uimonen, vasemmalla, ja Roope Hermunen leikkaavat karitsan lihaa.

uusi teurastamo sai kokemusta ja valmiin asiakaskunnan.

Moduuliteurastamo avaimet käteen -periaatteella Uusi teurastamo päätettiin rakentaa nopealla aikataululla. Viime vuoden kesäkuussa Paakkunainen perusti Uimosen kanssa Bonus Carnis Oy:n. Syksyllä he ostivat Puruveden koulun, jossa Paakkunainen aikoinaan aloitti koulutiensä.

Yhtiökumppanit päätyivät moduulirakenteiseen ratkaisuun, jonka suunnittelu alkoi lokakuussa.

– Koko tuo valkoinen rakennus tehtiin Kauhajoella Kometos Oy:n tehtaalla ja tuotiin tammikuussa moduulina paikoilleen. Moduulissa on teurastamon tilat ja ruhokylmiö. Tainnutustilat, leikkaamo, pakkaamo, pakastimet ja kylmiöt sekä sosiaaliset tilat ja toimisto rakennettiin koulun tiloihin. Viereiseen konttiin eläimet tuodaan odottamaan teurastusta, Paakkunainen esittelee.

Hän arvioi, että paikalleen rakennettuna teurastamo olisi saattanut tulla edullisemmaksi, mutta moduulirakenteisena rakennus valmistui nopeammin ja helpommin. Teurastamo oli valmis pakettiratkaisu koneineen ja laitteineen. Koko teurastamoprojekti on 500 000 euron investointi.

Eviran kanssa asioinnista Paakkunaisella on pelkkää hyvää sanottavaa.

– Etukäteen tietysti jännitti, miten lupa-asiat etenevät. Eviran ylitarkastaja kävi paikalla, hän neuvoi, mitä kannattaa huomioida. Yhteistyö Eviran kanssa oli positiivinen yllätys, Paakkunainen kiittää.

Kahtena päivänä enimmäkseen nautoja ja lampaita Toiminta uudessa teurastamossa alkoi 19. helmikuuta. Teurastamo työllistää alkuun täyspäiväisesti Uimosen ja oppisopimuksella teurastajaksi ja lihanleikkaajaksi opiskelevan Roope Hermusen sekä osa-aikaisesti Paakkunaisen.

– Meillä on kaksi teurastuspäivää: maanantai ja keskiviikko tai torstai. Välipäivät ovat leikkauspäiviä, Paakkunainen kertoo.

Bonus Carnis palvelee useita kymmeniä lähialueiden pientuottajia, jotka kuljettavat eläimet teurastamolle itse. Eläimet

◁ Teurastuksen ja verenlaskun jälkeen eläinten vuota irrotetaan tässä. △ Kuvauspäivänä teurastamon koukuissa roikkuu naudan ja lampaan ruhoja.

tulevat 120 kilometrin säteellä Kesälahdelta eli Pohjois- ja Etelä-Karjalasta sekä Etelä-Savosta.

– Puruveden koulun sijainti valtatie kuutosen varrella on hyvä. Tänne on helppo tulla eri suunnista, Paakkunainen kiittää.

Sijainti on hyvä myös hänen oman yrityksensä kannalta. Maatila on viiden kilometrin päässä teurastamosta. Eläimet eivät ehdi stressaantua kuljetuksesta.

Vaikka teurastamo olikin Paakkunaisen oman tilan kannalta erittäin tärkeä tekijä, oman tilan lihamäärä on noin kaksi prosenttia koko teurastamon arvioidusta kapasiteetista. Teurastamon läpi

arvioidaan kulkevan vuoden aikana 200 nautaa ja 1500 lammasta.

Nautojen lisäksi uudessa teurastamossa on lupa teurastaa lampaita, vuohia, sikoja, villasikoja, kaneja, hevosia sekä eläinlääkärin tarkastamaa riistaa, kuten karhuja, hirviä, kauriita ja villisikoja.

– Meidän lisäksi Suomessa on varmaan yksi teurastamo, joka saa teurastaa kaneja, Paakkunainen kertoo.

Bonus Carnis teurastaa sekä luomulihaa että tavanomaisesti tuotettua lihaa.

– Luomueläimet teurastetaan ja leikataan aina teurastuspäivänä ensimmäisenä ennen muita eläimiä. Näin taataan, että LUOMULEHTI 2 | 2018

17

▷▷

Ylämaankarja sopii luonnostaan luomuun Skotlannista lähtöisin oleva ylämaankarja on sopeutunut hyvin Suomen arktiseen talveen. Se pärjää ulkona kesät talvet.

P

itkäturkkiset ja hankosarviset ylämaannaudat märehtivät helmikuun auringossa rauhallisina hengitys pakkasessa höyryten.

– Näin pakkasilla eläimet pyrkivät säästämään energiaa ja liikkuvat kohtalaisen vähän, Jari Paakkunaisen puoliso Elisa Mustonen kertoo.

Talvella laitumelle kuljetetaan tuorerehupaaleja, jotka hupenevat pakkasella nopeasti. Keväästä syksyyn ne saavat ravintonsa pelto- ja metsälaitumilta. Tilaa ylämaankarja tarvitsee paljon. Eri-ikäiset eläimet pidetään eri laitumilla, samoin emot ja hiehot erillään sonneista.

– Meillä käy tyttöjen luona sonni aivan erikseen, Mustonen kertoo.

Kevät on poikimisen aikaa Helmikuussa emot ovat vierottamassa vasikoita, jotka vielä mielellään kulkevat emonsa vierellä. Vasikat kulkevat emojen mukana kymmenen kuukauden ikäisiksi.

Uusia vasikoita syntyy huhti-toukokuussa.

Nykyisellään Lahtela-Highlandin laitumilla Kesälahden Purujärven kylässä käyskentelee 70 highlanderiä, joista 14 on emoja ja 15 hiehoja.

– Viime vuosina on jostain syystä syntynyt enemmän hiehovasikoita kuin härkävasikoita, Mustonen kertoo.

Vaikka highlanderin olemus herättää kunnioitusta, naudat ovat hoitajien mukaan rauhallisia ja helppoja käsitellä.

– Ylämaankarjan naudat saavat kasvaa kolmevuotiaaksi ennen teurastamista. Siitä huolimatta liha on vähärasvaista. Eviran tutkimuksen mukaan rasvaprosentti oli tutkitussa erässä 2,09, Paakkunainen kertoo.

Pellon saatavuus rajoittaa laajentamista Jari Paakkunaisen kotitila oli perinteinen lypsykarjatila. Jarin vanhemmat luopuivat lypsykarjasta vuonna 2002 ja ottivat navettaan lihakarjaa.

18

LUOMULEHTI 2 | 2018

Kun sukupolvenvaihdos tehtiin tilalla vuonna 2010, Paakkunainen hankki ensimmäiset 20 highlanderiä.

Pellot hän siirsi luomutuotantoon vuonna 2010 kahden vuoden siirtymäkaudella ja eläimet siirtyivät luomuun vuonna 2015.

– Ylämaankarja soveltuu laiduntavana rotuna luonnostaan luomuun, joten ratkaisu oli sikäli helppo. Pellot ovat laitumena ja nurmella. Olen laskeskellut, että yksi eläin tarvitsee hehtaarin nurmea ja laidunta. Meillä on nyt 70 hehtaaria ja 70 eläintä, Paakkunainen kertoo.

Laajentamishaluja nuorella yrittäjällä olisi, sillä lihan menekki ja hinta ovat hyvät, mutta pellon saatavuus on osoittautunut rajoittavaksi tekijäksi.

– Jos vain maata saisi ostettua tai vuokrattua tästä läheltä, voisin laajentaa.

Lahtela Highland -tilan erikoisuus on hollannikkaat, joissa yhdistyy kotimainen koivu ylämaankarjan taljaan. Hollannikkaita valmistaa Erja Räty Myrskylässä.

– Näin jossain naudantaljahollannikkaat, ajattelin, että tehdäänpä vielä komeammat ylämaankarjan taljasta, Paakkunainen naurahtaa.

Emot vierottavat pian kymmenkuiset vasikkansa. Vielä on hetki aikaa olla tiiviisti yhdessä.

teurastamo on puhdas ja eläimet sekä lihat pysyvät erillään tavanomaisesti tuotetusta, Paakkunainen korostaa.

Pientoimijalla erikoisosaamista Uimonen leikkaa lihat asiakkaiden tilauksen mukaan. Kuvauspäivänä Uimosen ja Hermusen käsittelyssä oli karitsanlihaa. Karitsoista eroteltiin paistit, fileet, entrecôte ja kyljykset. Lavan Uimonen pilkkoi kuutioiksi.

– Isoissa teurastamoissa ei pystytä tekemään tällaisia erikoistilauksia, mihin meillä pystytään, Uimonen kertoo.

Karitsanlihantuottajat käyvät itse noutamassa valmiiksi leikatut ja jauhetut lihat ja toimittavat ne itse edelleen kauppoihin, ravintoloihin ja asiakkailleen.

Paakkunaisen ylämaankarjan luomuliha menee nykyisin pääosin Sketjuun Joensuun ja Savonlinnan Prismoihin.

– Vaikka S-ketju hehkuttaa halpuuttamista, meidän lihan osalta ei ole ollut halpuutusta, vaan olemme saaneet lihasta sen hinnan, mitä olemme halunneet, Paakkunainen kiittää.

Kauppojen lihatiskeihin halutaan hänen mukaansa fileiden ja paistien lisäksi entistä enemmän erikoisempia ruhonosia, kuten osso bucco -lihaa, t-luupihvejä ja tomahawk-pihvejä. Juuri näitä pienteurastamo pystyy toimittamaan.

Paakkunaisen Lahtela Highland –tilalla on myös suoramyyntiä. ◀

TEKSTI: ANNIKA MICHELSON, HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, MAARIT HEINONEN, LUONNONVARAKESKUS KUVAT: ANNIKA MICHELSON

Maatiaisviljojen mahdollisuudet Suomalaisten vanhojen maatiaisviljojen viljelyvarmuus, kuten nopea orastaminen ja talvenkestävyys, ovat edelleen tärkeää pohjoisissa kasvuolosuhteissa.

Maatiaiskasvit voivatkin tarjota mahdollisuuksia vastata ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ruuan kulutustarpeiden muutokseen.

Vasemmalta: tuntematon mustakaurakanta, Jorma-maatiaisohra, vanha kauppalajike Ruso-vehnä ja Tvengsberg-kaskiruis kuvattu 19.8.2015.

V

arhaiset suomalaiset viljelivät ruista kydöttämällä ja kaskeamalla. He kuivattivat jyvät riihessä ja lajittelivat sadosta parhaimmiksi katsomansa jyvät kylvösiemeniksi. Tämä johti vähitellen siihen, että rikkarukiin siemenet vähentyivät ja viljarukiin lisääntyivät viljeltävissä ruiskannoissa. Viljaruis syntyi tällä tavoin esihistoriallisena aikana ja levisi Suomesta muualle. Suomalaiset viljelijät kehittivät rukiin viljelymuotoja vaihtelemalla kylvöaikoja ja kasvupaikkaa, ja näin muodostuivat juureisruis, routaruis, kevätruis ja kaskirukiista erilaistunut peltoruis.

Maatiaisrukiiden ja muidenkin maatiaisviljojen piti sopeutua vähäiseen lannoitukseen tai kasvamaan jopa kokonaan ilman, sillä lantaa oli vähän saatavilla.

Tämä kasvumuisti on säilynyt tallessa maatiaisviljoilla. Maatiaisviljat pystyvät ottamaan pellosta olemassa olevia ravinteita ja viihtyvät niukkaravinteisilla lohkoilla.

Ilmastoviisautta Maatiaisviljojen viljelyominaisuuksia ja ravintoarvoa on tutkittu vasta vähän, mutta tulokset ovat erittäin mielenkiintoisia. Viljamaatiaisilla on laaja juuristo ja siksi ne sietävät hyvin kuivuutta. Pitkä korsi ja leveät lehdet ovat hyödyksi kilpailussa rikkaruohoja vastaan. Lakoontuessa pitkäkortinen maatiaisvilja nousee pystyyn ja helpottaa puintia. Pienikokoiset jyvät kuivuvat nopeammin, jolloin tarvitaan vähemmän energiaa kuivatukseen.

Ruotsalainen luomuviljelijä Niclas Dagman kuuluu Wästgötarna nimiseen maatiaisviljojen tuotantorenkaaseen.

Hän viljelee jalostettua uutta härkäpapulajiketta, mutta kaikki viljat ovat maatiaisia. Hänen maatilalleen on tehty ilmastoviisauteen liittyvä laskenta käyttäen Jordbruksverketin VERA-ohjelman Klimatkollen-sovellusta.

Dagmanin maatilan hiilijalanjälki oli 0,2 kg CO² ekvivalenttia viljakiloa kohden, kun tavanomaisella viljanviljelytilalla luku on 0,4. Dagmanin mukaan hyvää ▷▷

LUOMULEHTI 2 | 2018

19

Kpl.

Maatiaiskantoja Pohjoismaisessa geenipankissa (kpl) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0

Vehnä

Ohra

Kaura

Ruis

Suomi

20

88

23

86

Ruotsi

33

27

21

25

Tanska

10

14

18

4

Norja

6

14

4

7

Kaskiruis ‘Tvengsberg’ lisäysviljelyksessä HAMKin pellolla Mustialassa. Kuva otettu 1.7.2017.

Pohjoismaisessa geenipankissa olevien maatiaiskantojen kappalemääriä maittain.

tulosta selittävät korkea typen hyödyntäminen, maatiaisviljojen viljelyn yhdistäminen apilanurmen kanssa, kevätkyntö, kompostin ja aluskasvien käyttö sekä ennen kaikkea maatiaisviljojen laaja juuristo, jotka löytävät ravinteita syvästä pellosta.

Ravintorikkautta Jalostettuihin viljalajikkeisiin verrattuna maatiaisviljojen sato on matala, noin 1000–1500 kiloa hehtaarilta, mutta se on ravinnerikasta. Ruotsin maatalousyliopistolla vuosien ajan maatiaisviljojen ominaisuuksia tutkinut Hans Larsson havainnollistaa viljamaatiaisten ravintoarvoa: – Nykyään pitää syödä 400 grammaa leipää saadakseen samat ravinnemäärät josta ennen saatiin yhdestä viillosta. Larssonin tutkimusten mukaan pitkä korsi ja laaja juuristo ovat yhteydessä korkeisiin vitamiini- ja mineraalisisältöihin.

Tanskalainen mylläri ja leipuri Jørn Ussing Larsen on maatiaisviljojen jalostamisen edelläkävijä. Hänen mukaansa vanha kivimyllyllä jauhamisen tekniikka sopii parhaiten maatiaisjyville, sillä isot teolliset valssimyllyt jauhavat nopeasti ja tällöin lämpötila nousee. Se voi tuhota jyvän sisältämiä mineraaleja ja vitamiineja.

Hapanjuuri tehostaa makua Maatiaisjauhoista leivotaan parhaiten hapanjuurella, jossa pitkä leivontaprosessi poistaa fytiinejä ja jauhojen ravinteet ovat suoliston paremmin hyödynnettävissä.

20

LUOMULEHTI 2 | 2018

Sen sijaan teollinen hiiva nostattaa taikinaa nopeasti. Verrattuna jalostettuihin lajikkeisiin, maatiaisjauho sitoo enemmän vettä antaen näin leivälle pidemmän säilyvyyden.

Artesaanituotteet ovat nousussa maailmalla. Artesaanileipurit seuraavat Jarkko Laineen perustamaa kansainvälistä Bread Magazine –lehteä. Tanskalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset kuluttajat jo tuntevat kaskirukiista leivotun leivän.

Suomi on vasta heräämässä maatiaisviljojen mahdollisuuksiin. Uusia hapanjuurileipomoita perustetaan ja ne ovat erittäin kiinnostuneita maatiaisviljoista. Vuosi sitten kotileipuri Eliisa Kuusela perustamassa Facebook-ryhmässä Hapanjuurileipurit on yli 2 000 jäsentä.

Yhteistyötä saatavuuden edistämiseksi Vuonna 1979 perustettu Pohjoismaiden geenivarakeskus NordGen käynnisti laajamittaisen peltokasvien maatiaislajikkeiden keräyksen eri puolilla Suomea heti toimintansa alkuvaiheessa. Yhteispohjoismaisen geenipankin maatiaisnäytteistä reilu puolet on suomalaista aineistoa: rukiista 86 näytettä, ohrasta 88, kaurasta 23 ja vehnästä 20. Geenipankkiin on talletettu myös jalostettuja lajikkeita, jotka ovat poistuneet viljelystä.

Ruotsalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset ovat lisäysviljelleet maatiaisviljoja, mutta myös luoneet tämänhetkisen ilmastoon sopivia niin sanottuja evoluutioviljoja.

Suomessakin on muutamia alkuperäis-

Ruotsin maatalousyliopiston tutkija Hans Larsson on Pohjoismaisen maatiaisviljaseminaarin perustaja.

kasvilajikkeiksi rekisteröityjä maatiaisviljoja. Haastetta on kuitenkin ollut siemenviljelyn säädösten soveltamisessa.

Muualla Pohjoismaissa siementuotannon määrärajoituksia ratkaisemaan on perustettu tuotantorenkaita, joissa usein viljelijöiden lisäksi jäseninä ovat myllyjä ja leipomoita. Siemenviljaa ei myydä vaan ne käytetään suljetussa tuotantorenkaassa.

Maatiaisviljojen saatavuuden edistämiseksi ja viljelykokemusten jakamiseksi etenkin luomuviljelyssä Suomessa on perustettu Facebook-ryhmä Maatiaisviljat – Lantkorn. Pohjoismaissa on vuodesta 2008 järjestetty maatiaisviljojen viljelyn ja käytön edistämiseksi verkostotapahtuma, joka kerää yhteen viljelijöitä, mylläreitä ja leipureita sekä alan tutkijoita.

Tänä vuonna sen järjestää Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala. ◀ Linkkejä lisätietoihin: www.luomulehti.fi

maan parhaista antimista

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Pohjoismaisen maatiaisviljaseminaarin vierailu tanskalaisessa Aurionin myllyssä vuonna 2016.

Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

Gotlantilainen vihneinen maatiaisvehnä ‘Borstvete Gotland’ kuvattu 13.7.2017.

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 2 | 2018

21

TEKSTI: VIRPI VORNE JA LEA HILTUNEN KUVAT: LUONNONVARAKESKUS OULUN KUVA-ARKISTO

Perunan viljelyyn etsittiin ratkaisuja Luonnonvarakeskuksen Pohjois-Pohjanmaasta luomuperunamaakunta -hankkeessa testattiin viime vuonna luomutuotantoon sopivia lajikkeita, biotorjunta-aineita sekä lisälannoituksen vaikutusta neljän eri lajikkeen satoon ja laatuun.

T

estauksilla pyrittiin löytämään luomuperunan viljelyyn uusia ratkaisuja, joiden avulla luomuperunatuotannon varmuus ja kannattavuus paranisivat.

Kokeet tehtiin luomuviljelijän pellolla Limingan Ala-Temmeksellä sijaitsevalla koekentällä.

Lisälannoituksesta etua ja haittaa Lajike- ja lannoituskokeessa haluttiin selvittää, saataisiinko lisälannoituksesta hyötyä Pohjois-Pohjanmaan oloissa, joissa on erityisen tärkeää pystyä hyödyntämään lyhyt kasvukausi tehokkaasti. Mukana olivat Marabel-, Solist-, Colomba- ja Albatros -lajikkeet.

Viherlannoituksen lisänä käytettiin lihaluujauhopohjaista Erikois-Viljoa NPK (8-4-8), josta testattiin kahta eri lisälannoitustasoa, 30 ja 60 kg N/ha. Ruutukoko oli 5 m x 1,6 m ja kerranteita neljä.

Kontrolli- eli perustasona oli tilan omana viherlannoituksena käytetty monivuotinen apilanurmi. Istutus tehtiin 6.6. ja nosto 7.9.

Marabelin ja Solistin sadot olivat noin 23 t/ha, Colomban 25 t/ha ja Albatrossin hieman alle 20 t/ha.Albatrossin satotaso jäi kokeessa alhaiseksi, koska kasvusto ei ehtinyt tuleentua. Korkeampi lannoitustaso lisäsi satoa kaikilla lajikkeilla, mutta alensi tärkkelyspitoisuutta (Kuva 1) ja kauppakelpoisen sadon osuutta kokonaissadosta. Sadon ulkoisessa laadussa ei lannoitustasojen välillä ollut eroja.

22

LUOMULEHTI 2 | 2018

Korkeampi lannoitustaso lisäsi satoa, mutta alensi sadon tärkkelyspitoisuutta.

Kontrollina tilan viherlannoitus.

Lannoitustasoilla ei ollut vaikutusta taimettumiseen eikä ruton ilmaantumiseen, mutta lajikkeiden välisiä eroja oli havaittavissa. Aikaiset lajikkeet Solist ja Colomba taimettuivat keskiaikaista Marabelia ja myöhäistä Albatrosia aikaisemmin. Lehtiruttoa havaittiin ensimmäisenä aikaisissa lajikkeissa elokuun puolivälissä. Sadonkorjuun aikaan syyskuun alussa aikaiset lajikkeet Solist ja Colomba olivat lähes täysin lehtiruton tuhoamia, Marabellista oli tuhoutunut 85 % ja Albatros-lajikkeesta hieman yli 50 %.

Glykoalkaloidipitoisuudet tarkkailuun Solist-lajike oli altis perunaseitille. Lisäksi sen sadossa oli hieman muita lajikkeita enemmän epämuotoisia ja korkkeutuneita halkeamia sisältäviä mukuloita.

Ravinnepitoisuuksissa ei havaittu oleellisia eroja. Tärkkelyslajike Albatrossin glykoalkaloidipitoisuus nousi korkeaksi, yli ruokaperunoille sallitun raja-arvon

200 mg/kg (KTM 237/2002). Tämä on huomioitava tärkkelysteollisuuden sivuvirtoja hyödynnettäessä, erityisesti rehuteollisuudessa. Perunoiden glykoalkaloidipitoisuuksia tulisikin seurata aika ajoin.

Tulokset näyttävät luomuperunatuotannon kannalta lupaavilta. Sopiva viljelykierto ja viherlannoitus antavat onnistuessaan riittävän ravinnepohjan laadultaan ja määrältään hyvälle sadolle.

Mikäli palkokasveja sisältävällä viljelykierrolla ja kompostilla tai karjalannalla ei kyetä täyttämään ravinnetarvetta, voidaan käyttää täydennyslannoitusta. Tällöin luomuohjeistuksen mukaan täydennyslannoituksen käytön on perustuttava esimerkiksi lannoitus- tai ravinnetarvelaskelmaan ja käytön perusteet tulee kirjata luomusuunnitelmaan tai lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.

Lajikkeita esittelyssä Luomukoekentällä toteutettiin 14 perunalajiketta sisältänyt esittelykenttä, jo-

Esittelykentässä olleiden lajikkeiden sadontuottokyvyssä, tärkkelyspitoisuuksissa ja rutonkestävyydessä oli suuria eroja.

t/ha

Lisälannoituksen vaikutus satoon ja tärkkelyspitoisuuteen

35

% 25

Sato t/ha

30

Tärkkelys %

20

25 20

15

15

10

10

5

5

0

Marabel

Solist

Colomba

60 kg N/ha

30 kg N/ha

Kontrolli

60 kg N/ha

30 kg N/ha

Kontrolli

60 kg N/ha

30 kg N/ha

Kontrolli

60 kg N/ha

30 kg N/ha

Kontrolli

0

Albatros

Kuva 1. Korkeampi lannoitustaso lisäsi satoa, mutta alensi sadon tärkkelyspitoisuutta. Kontrollina tilan viherlannoitus.

t/ha

%

Kokonaissato ja tärkkelys

30

30

Kokonaissato

25

25

Tärkkelys

20

20

Soraya

Jessica

Colomba

Sunita

Soraya

Jessica

Colomba

Sunita

Privileg

Gala

Kuras

Solist

Avanti

Albatros

0

Acoustic

5

0

Annabelle

10

5

Fambo

15

10

Marabel

15

Ruton tuohoama lehtiala (2.9.)

% 80 60 40 20

Privileg

Gala

Kuras

Solist

Avanti

Albatros

Acoustic

Annabelle

Fambo

Marabel

0

Kuva 2. Esittelykentässä olleiden lajikkeiden sadontuottokyvyssä, tärkkelyspitoisuuksissa ja rutonkestävyydessä oli suuria eroja.

hon siemenperunoita toimittivat Finpom (Marabel), HZPC Kantaperuna (Annabelle, Avanti, Colomba, Jessica, Sunita), Lapuan Peruna (Kuras), Myllymäen Peruna (Albatros, Gala, Privileg, Solist, Soraya) ja Suomen siemenperunakeskus (Acoustic, Fambo).

Lajikkeista Albatros ja Kuras ovat tärkkelysperunalajikkeita. Osa lajikkeista oli uusia ja kokemukset entuudestaan niiden soveltuvuudesta Suomen olosuhteisiin vähäisiä. Koska esittelykentän ruutukoko oli pieni (5 m x 1,6 m) ja jokainen lajike oli vain yhdessä ruudussa, ovat satotulokset suuntaa antavia. Esikasvina oli apilanurmi ja lisälannoituksena Erikois-Viljo (N-taso 60 kg/ha).

Satoisimmat lajikkeet olivat Sunita, Colomba, Jessica, Soraya ja Privileg (Kuva 2). Korkeimmat tärkkelyspitoisuudet olivat tärkkelyslajikkeilla Kuras ja Albatros sekä jauhoisella ruokaperunalajikkeella Privilegillä. Yleisesti ottaen, lajikkeet näyttivät käyttäytyvän aika hyvin lajike-edustajien ilmoittamalla tavalla myös luomutuotannossa.

Biotorjunta-aineistako apua kasvitautien hallintaan?

Kasvitautien hallinta on yksi keskeisimmistä ongelmista luomuperunan tuotanLUOMULEHTI 2 | 2018

23

▷▷

nossa. Hyvänlaatuisen ja terveen siemenperunan käyttö, sopivan lajikkeen valinta sekä monipuolinen viljelykierto ovat onnistuneen kasvitautinen hallinnan perusta. Nykyisin on markkinoilla monia biologisia torjunta-aineita. Niiden tehokkuudesta luomuperunan tuotannossa on kuitenkin vähän tietoa.

Biotorjunta-ainetestauksessa mukana olivat luonnonmukaiseen tuotantoon hyväksytyt lannoitevalmisteisiin kuuluvat mikrobivalmisteet RhizoVital42 (Bacillus amyloliquefaciens) ja Rhizocell (B. amyloliquefaciens ja hiivauute), kasvinsuojeluaine Prestop (Gliocladium catenulatum) sekä Streptomyces-sädebakteeri kanta 272, joka on aiemmissa kokeissa hillinnyt perunaruven kehittymistä.

Kasvukaudella 2017 ruttoa ei juuri esiintynyt rutonkestävässä Opera-lajikkeessa. Kaikki biotorjunta-ainekäsittelyt nopeuttivat taimettumista vesipeittaukseen (kontrolli) nähden. Käsittelyt lisäsivät myös hieman kokonaissatoa, mutta sadonlisäys ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kaiken kaikkiaan satotaso oli hyvä, sillä kokonaissadot olivat keskimäärin 23 t/ha. Sadoissa laatuvioituksia eniten aiheuttivat seittirupi ja perunarupi. Biotorjunta-ainekäsittelyt eivät vaikuttaneet tautien esiintymiseen tai ankaruuteen eivätkä muutoinkaan sadon laatuun.

Biotorjunta-aineiden tehoon vaikuttavat monet tekijät, muun muassa taudin määrä (tautipaine), sääolot, maaperän ominaisuudet, valmisteen käyttömäärä ja -tapa. Biotorjunta-aineiden testauksia tulisikin tehdä useilla eri koepaikoilla ja useiden kasvukausien ajan, jotta saataisiin lisää tietoa niiden olosuhderiippuvuudesta ja optimaalisista käyttötavoista ja jotta niitä voitaisiin hyödyntää osana luomuperunan taudinhallintaa. ◀ Kirjoittajista Virpi Vorne on tutkija ja Lea Hiltunen erikoistutkija Luonnonvarakeskus Oulussa.

Kotimaan mullasta nousee ruokapöydän kultaa.

Suomalainen viljelijä pitää pellostaan niin hyvää huolta, että siitä saatavia tuotteita voidaan verrata luonnon omiin antimiin. Ne kelpaavat kaikkein vaativimpien ruokamestareiden parhaimpien luomusten raaka-aineiksi ja tekevät arkipäivän kotiruuasta herkullisen maistuvaa.

Hyvin hoidetusta pellosta nousee ruokapöydän kultaa.

BESTON® on osa maukasta laatua.

Valitse BESTON®- se on hyvä!

Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri

Luonnollisesti paperipussissa

Pohjois-Pohjanmaasta luomuperunamaakunta –hanke Tavoitteena oli kehittää koko luomuperunaketjun toimivuutta Pohjois-Pohjanmaalla.

Hanke toteutettiin 2016–2017.

Toteuttajina olivat Luonnonvarakeskus Oulu ja Pro Agria Oulun Maa- ja kotitalousnaiset.

Hanke sai rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta sekä yksityistä rahoitusta useilta yrityksiltä ja yhteisöiltä.

24

LUOMULEHTI 2 | 2018

PAKKAA PAPERIPUSSIIN! Ota yhteyttä, kerromme lisää materiaalivaihtoehdoista.

Puh. 03 213 6700, paperipussi@peltolanpussi.fi

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI KUVA: PRO LUOMU/ELLA KARTTUNEN

Uutuudet siivittivät luomun myynnin kasvua

Luomun myynnin kasvu Suomessa jatkui voimakkaana viime vuonna. Pro Luomu arvioi, että vuonna 2017 luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupassa 309 miljoonalla eurolla, mikä oli 13 % edellisvuotta enemmän.

L

uomun myynti lisääntyi viime vuonna selvästi enemmän kuin päivittäistavaroiden vähittäismyynti, joka kasvoi 1,7 % arvossa mitattuna. Luomun markkinaosuus vähittäiskaupan elintarvikemyynnistä on nyt 2,3 %.

Suomen luomumarkkinoita koskevat luvut ovat arvioita, jotka perustuvat päivittäistavarakaupan ryhmittymiltä saatuihin myyntitietoihin.

Luomun myynti on kasvanut koko 2010-luvun ajan: viidessä vuodessa myynti on noussut 50 %. Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila toteaa, että luomusta on tullut osa ruokakaupan arkea.

– Valikoimiin tulee lisää luomutuotteita, niitä mainostetaan ja otetaan mukaan tarjouskampanjoihin. Luomutuotteiden myynnin kasvu ei johdu hintojen noususta vaan myyntimäärien kasvusta, hän taustoittaa.

Luomun markkinaosuus korkein kasviöljyissä ja kananmunissa Luomun myynti lisääntyi viime vuonna lähes kaikissa tuoteryhmissä. Suhteellisesti eniten kasvoi luomumehujen ja -mehukeittojen, kuumien juomien eli erityisesti luomukahvin sekä luomujogurttien ja muiden maitopohjaisten luomuvälipalojen myynti.

– Vahvan kasvun takana ovat sekä kuluttajatrendit että uudet tuotteet. Parhaimmillaan ne osuvat yhteen, jolloin uutuustuote nostaa koko tuoteryhmän myyntiä, Kottila huomauttaa.

Myös tuoreen luomulihan myynti lisääntyi paljon, mikä selittyy luomujauhelihan hyvällä menekillä. Niin ikään luomun myynti lisääntyi reippaasti hedelmien ja vihannesten sekä kananmunien tuoteryhmissä. Lähes kaikki luomutuoteryhmät ovat kasvaneet, pientä laskua on vain panimojuomissa ja tuoreissa leipomotuotteissa.

Luomun myyntilukuja kysyttiin nyt aiempaa tarkemmalla tuoteryhmäjaottelulla. Se paljasti, että eri tuoteryhmistä luomulla on korkein markkinaosuus kasviöljyissä: kauppojen myymistä kasviöljyistä 20 % on luomua (arvosta mitattuna). Kananmunien tuoteryhmässä luomun osuus on noussut 17 prosenttiin.

Eniten luomuna myydään heviä ja maitoa Suurimmat luomutuoteryhmät olivat viime vuonna samat kuin aiemmin: eniten luomuna myydään hedelmiä, maitoa ja muita nestemäisiä maitotuotteita sekä vihanneksia. Nämä kolme tuoteryhmää vastaavat yli kolmanneksesta kaikesta luomumyynnistä.

Luomumyynnin neljänneksi myydyin tuoteryhmä on kuumat juomat eli kahvi ja tee, ja viidenneksi myydyin tuoteryhmä on kananmunat. ◀ Pro Luomu ry on luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun kasvua ja kehitystä Suomessa.

Luomuliitto on yksi Pro Luomun perustajajäsenistä.

LUOMULEHTI 2 | 2018

25

Luomukaupan hyllyillä runsain määrin erilaisia luomuhunajia.

TEKSTI JA KUVAT: ERKKI VIHONEN

Romania yllätti aktiivisuudellaan Romanian luomutuotanto kirii muuta Eurooppaa kiinni nopeasti. Niin yliopisto- kuin yritysmaailmassa on tekemisen meininki luomun kasvattamisessa.

26

LUOMULEHTI 2 | 2018

S

einäjoen Ammattikorkeakoulu on mukana Interreg Europe:n rahoittamassa SME ORGANICS -hankkeessa, jonka puitteissa tutustuimme Romanian Transilvanian alueen luomuun ja luomupienyrityksiin viime joulukuussa.

Romaniassa kuten muuallakin Euroopassa luomu on kasvanut ja siihen on alettu panostaa niin yliopistotasolla opetuksessa kuin erilaisten yritysten kautta.

Cluj-Napocan maatalous- ja eläinlääketieteellisen yliopiston vaikutus luomun kehittymiseen on ollut Transilvanian alueella merkittävää.

Toistaiseksi luomun osuus Romaniassa on pieni, mutta tuotteiden markkinat ovat kasvavat ja kynnys siirtyä luomuun on pieni, koska tiloilla ei juurikaan käytetä kemikaaleja. Lisäksi elintarvikehygienia ja logistiikka kehittyvät nopeasti koulutuksen ja yritysten kautta. Luomun kehittyminen näillä osa-alueilla tulee tuomaan markkinoille paljon lisää tuotteita.

Vuonna 2016 luomu Romaniassa ei vielä pinta-alallisesti ollut merkittävää sillä vain 2,1 % peltoalasta oli luomussa.

Romanian luomukotieläintuotannosta siipikarjan osuus on jopa 50 % ja lampaan 37 % koko luomukotieläintuotannosta, joten luomukotieläinten painotus on huomattavasti erilainen, kuin vaikkapa meillä Suomessa.

Kuvaavampaa on kuitenkin tarkastella asiaa luomutoimijoiden suhteen, joita Romaniassa on yli 10 000. Näistä 95 % on maataloustuottajia, mutta varsinkin elintarvikejalostuksessa ja tuotteistamisessa on yli viisinkertaistettu toimijoiden määrä viiden viimeisen vuoden aikana. Tämä kasvu näkyy varsinkin Transilvanian alueen kehityksessä, jossa yliopisto ja teknologiayritykset ovat lisänneet myynti- ja tuotantomahdollisuuksia luomutuotteille runsaasti.

Transilvanian alueella tuotetaan monipuolisesti luomutuotteita. Suurimmat alat ovat omenalla sekä luumulla yli 1000 ha ja vasta sen jälkeen tulevat viljatuotteet 640 ha. Tämä näkyi myös alueen maaseudulla, sillä omena ja luumupuita oli paljon niin tavanomaisessa kuin luomussa. Lisäksi erilaiset öljykasvit, pähkinät, marjat, sienet ja tattari ovat kasvavia tuotantosuuntia luomussa.

Pääsimme tutustumaan monipuolisesti Transilvanian alueiden yrityksiin, kun he esittelivät toimintaansa. Toisaalta monella yrityksellä menivät lähituotteet ja

luomutuotteet puheessa jokseenkin sekaisin. Tärkeintä heille oli kuitenkin löytää tuotteille oikea markkinapaikka ja näin saada tuotteista parempi hinta. Lähiruoka-ajattelu vie myös luomutuotantoa eteenpäin ja luo luomulle uusia markkinoita Romaniassa.

Luna Solain öljynpuristamolla saimme maistella erilaisia öljyjä ja nauttia paikallisesta vieraanvaraisuudesta.

Luna Solain luomuöljyjä. Valitettavasti kaikkia laatuja ei ollut viime syksynä saatavissa haastavien kasvuolosuhteiden vuoksi. Puristaja toivoisikin parempia lajikkeita ja myös jatkuvuutta tilojen väliseen yhteistyöhön, jotta luomulaatuja olisi mahdollista puristaa vuosittain.

Kaupoissa paikallista luomua laajasti Tutustuimme matkalla paikalliseen luomukauppaan ja sen valikoimaan. Kaupan suurin tuoteryhmä on hunaja, jota romanialaiset rakastavat. Erilaisia mehiläistuotteita löytyi runsaasti valikoimista aina makuhunajista raakahunajaan ja erilaisiin siitepölytuotteisiin asti. Näiden lisäksi oli mehiläisvahasta tehty erilaisia tuotteita.

Luomukaupan pakastealtaasta löytyi myös paikallisia luomumarjoja ja –sieniä, joita tulisi Suomessakin saada tehokkaammin esiin ja kaupallistettua.

Luomukaupassa yllättikin Romaniassa tuotettujen tuotteiden määrä.

Tavallisissakin ruokakaupoissa löytyi maitohyllystä ja vihannes osastolta yllättävän paljon romanialaisia luomutuotteita. Toki kuivatuotteissa oli runsaasti myös muualta Euroopasta tuotuja luomutuotteita.

Positiiviset kehitysnäkymät Romaniassa tuntui olevan hyvä ja ahkera tekeminen luomutuotannon suhteen.

Kehitystä tapahtuu yliopiston johdolla ja kansainvälistä kokemusta hankitaan. Lisäksi monipuolinen yrityskulttuuri ja laaja valikoima viljeltyjä erikoistuotteita takaavat raaka-aineen saannin.

Ei mene todennäköisesti kovinkaan kauan aikaa, kun romanialaisia tuotteita alkaa löytyä ympäri Eurooppaa. Onhan Transilvaniasta suora moottoritie Saksaan asti. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2018

27

TEKSTI: KORHONEN KIRSI, RIKKONEN PASI JA VÄRE MINNA

Lähiruokayrittäjät hakevat kilpailuetua tuotteiden erilaisuudella – luomu vahvana vaihtoehtona erottautua Lähiruokayritysten kiinnostavuutta lisäävät tällä hetkellä sekä paikallisuuden ja kestävyyden korostaminen että kuluttajien myönteinen mielikuva. Lähiruokaa tuottavat yritykset ovat keskenään hyvin erilaisia. Ne toimivat eri toimialoilla, noudattavat erilaisia toimintamalleja ja käyttävät erilaisia jakelukanavia.

Moni hakee kilpailuetua lähiruokamarkkinoilta myös luomu-

Lähiruokayritysten pääasiallisia jakelukanavia ovat tällä hetkellä suoramyynti ja vähittäiskauppa. Yli kolmannes kyselyn vastaajista ilmoitti suoramyynnin muodostavan yli puolet yrityksensä kokonaismyynnistä.

28

LUOMULEHTI 2 | 2018

Luken kuvapankki / Veikko Somerpuro

tuotannolla.

L

uonnonvarakeskuksen (Luke) toteuttamassa ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin mm. lähiruokayritysten kilpailukykytekijöitä, eri jakelukanavien kannattavuutta sekä tuotteiden mahdollista hintapreemiota erityisesti suoramyyntikanavissa. Yrittäjille suunnattu kysely sekä tehty hintavertailu toteutettiin vuoden 2016 lopulla.

Laatu ja osaaminen vahvuuksina Yrittäjät kokevat tärkeimmiksi kilpailueduikseen laadukkaat tuotteet ja yrityksen sijainnin. Lisäksi kyselyvastauksista nousevat esiin hyvä palvelu, erilaisuus, maine, luotettavuus ja brändi sekä aitous, vakioasiakkaat ja toimiminen edelläkävijänä. Yrityksen sisäisiksi vahvuuksiksi nähdään erityisesti yrittäjän ammattitaito ja motivaatio. Vaikka luomutuotantoa ei kysytty erikseen, nostivat vastaajat luomutuotannon esiin yrityksensä vahvuutena. Luomutuotantoon liitettiin vastauksissa eettisyyden ja ekologisuuden lisäksi muun muassa ympäristöhaittojen vähentäminen.

Lähiruokayritykset ovat usein kooltaan pieniä. Tästä on sekä etua että haittaa.

Pienen yrityskoon vahvuutena ovat mm. joustavuus ja nopea reaktiokyky. Toisaalta pienen yrityksen heikkoutena ovat tuotannon pieni volyymi sekä resurssien puute. Yrittäjien mielestä vakiintuneet asiakassuhteet, lähiruoan suosion ja tunnettuuden kasvu, yhteistyöverkostot sekä lähiruoan edistämiseen tähtäävät hankkeet edistävät osaltaan yritystoimintaa.

Suoramyynti tilalta käytetyin ja kannattavin jakelukanava Tuotteiden vaihtoehtoisten jakelukanavien kuten verkkokaupan, torien ja ruokapiirien mielletään yleisessä keskustelussa profiloituvan vahvasti juuri lähiruokaan ja lähiruoan jakelukanavik-

si. Tulosten mukaan lähiruokayritysten pääasiallisia jakelukanavia ovat tällä hetkellä suoramyynti omalta tilalta ja vähittäiskauppa.

Yli kolmannes kyselyn vastaajista ilmoitti suoramyynnin muodostavan yli puolet yrityksensä kokonaismyynnistä. Noin neljänneksellä yrityksistä suoramyynti muodostaa 10–49 % kokonaismyynnistä. Suoramyyntiä haluavat kokeilla myös yritykset, jotka eivät sitä vielä käytä.

Alkutuotantoa harjoittavien yritysten pääasiallisia jakelukanavia ovat tilamyynnin lisäksi REKO-rengas ja ruokapiiri. Hintaseurannan kenttähavaintojen mukaan erityisesti REKO-renkaissa ja ruokapiirissä luomulla on vahva sija.

Luomu kilpailukykyinen hinnoissa Tutkimuksessa vertailtiin myös lähiruokatuotteiden hintoja 11 eri jakelukanavassa. Hintatietojen vertailtavuuden vuoksi etsittiin ensisijaisesti muita kuin luomutuotteita, mutta mikäli tavanomaisesti tuotettuja tuotteita ei ollut tarjolla, otettiin vertailuun mukaan luomutuote.

Lopullisessa tarkastelussa oli mukana 354 hintatietoa 14 eri tuotteesta, joista luomua oli 12,4 %. Luomun osuus kerätyissä hintatiedoissa vaihteli selvästi jakelukanavittain. Se oli suurin suoramyyntikanavissa (noin 20 %) ja korostui

Julkaisu: Rikkonen, P. Korhonen, K. Helander, A-S., Väre, M. Heikkilä, L. ja Kotro, J. 2017.

Onko lähiruokayrittäminen kannattavaa?

– yrittäjien kokemuksia jakelukanavista.

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 24/2017.

Luonnonvarakeskus, Helsinki. Katso linkki julkaisuun: www.luomulehti.fi

erityisesti ruokapiireissä. Lähiruokamyymälöissä ja lähiruoan verkkokaupoissa luomun osuus oli noin 10 % ja vähittäiskaupoissa noin 3 %.

Joitakin luomutuotteita (tomaatti, kananmunat, hunaja) näytti olevan edullisimmin saatavilla suoramyyntikanavissa, mutta on huomioitava, että luomutuotteiden osuus eri tuoteryhmissä oli pääosin hyvin pieni. Lisäksi erityisesti kananmunan hintaerot olivat luomun ja tavanomaisesti tuotetun osalta suoramyyntikanavissa suhteellisen pienet. Niissä tavanomaisten ja luomumunien keskihinnan ero oli vain 0,07e/kpl, kun esimerkiksi vähittäiskaupassa se oli 0,24e/kpl.

Mielenkiintoista on myös se, että luomukaurahiutaleet (ka. 2,53 e/kg) olivat suoramyyntikanavissa edullisempia kuin tavanomaisesti tuotetut kaurahiutaleet (ka. 3,17 e/kg). Hintavertailutarkastelun perusteella on kuitenkin mahdotonta arvioida, missä kanavissa luomutuotteiden myynti on tuottajalle kannattavinta.

Suoramyyntikanavissa oman tai naapurimaakunnan luomutuotteita on ainakin tällä hetkellä paremmin saatavilla kuin esimerkiksi vähittäiskaupoissa. Kentältä saatujen kommenttien mukaan erityisesti vihannekset ja kasvikset ovat niissä myös tuoreempia ja paremman laatuisia. ◀ Kirjoittajat työskentelevät Luonnonvarakeskus Lukessa.

uksiksi

Vahvuudet vahvuudet Lähiruokayrityksien Ammattitaito ja motivaatio Laatu ja toimitusvarmuus Vakiintunut asema ja maine

Suoramyynti voi olla myyntiä…

Sijainti Erilaisuus ja erikoistuminen Joustava organisaatiorakenne Innovatiivisuus ja tuotekehitys Luomu, eettisyys ja ekologisuus Brändi ja Markkinointi Yrityksen taloudellinen tilanne Tuotantoteknologia ja –tilat Yhteistyö ja verkostot

•

tilalla tai omassa myymälässä

•

yrittäjän omassa verkkokauppassa

•

ruokapiirissä

•

REKO-renkaassa

•

torilla

MUU Mainintoja (kpl) kyselyn vastauksissa 0

20

40

60

80

100

120

LUOMULEHTI 2 | 2018

29

TEKSTI: JAANA ELO KUVAT: BIRGITTA PARTANEN

TERVEISIÄ

BIOFACH & VIVANESS -

luomumessuilta Helmikuun 14.–17. Saksassa pidetyt BioFachja Vivaness -luomumessut lumosivat jälleen kerran. Luomuna oli tarjolla kaikkea mahdollista ja vähän mahdotontakin. Messut yhdistivät Nurnbergissä luomuruoan sekä luonnon ja luomuhyvinvointialan toimijat neljän päivän ajan.

30

LUOMULEHTI 2 | 2018

L

uomun kulutus kasvaa Euroopassa vauhdilla ja luomutuotteita on tarjolla ympäri maailmaa joka makuun ja erilaiseen ruokavalioon. Maailman suurin luomualan ammattilaistapahtuma Biofach ja hyvinvointialan Vivaness vetivät yli 50 000 kävijää 134 maasta. Näytteilleasettajia oli 3 200, joista 275 esitteli tuotteitaan Vivanesspuolella. Luomutuotteita oli ympäri maailmaa 93 maasta. Messut tuntuvat kasvavan joka vuosi ja jälleen kerran oli mukana kaksi uutta hallia. Messujen isäntämaa Saksa esiintyi näyttävästi tarjoten laajat valikoimat juustoja, hedelmiä ja vihanneksia, lihaa ja lihavalmisteita, oluita ja viinejä.

Vaikka muutama suomalainen yritys oli mukana omalla osastolla, oli Suomella kuten useimmilla muillakin Euroopan mailla Biofachissa oma maaosasto. Amerikan sekä Aasian maat oli edustettuina maittain, mukana isosti mm. Kanada ja Peru, Kiina ja Intia. Naapurimaa Viro toi voimakkaasti esiin maan 30 prosentin luomuisuutta ja luomukeruutuotteita kuten mahlaa ja pakuria. Tanska oli jälleen luomuisin maa isolla osastolla ja runsaalla peruselintarvikkeiden tuotevalikoimalla.

Uusia tuotteita ja luonnon kauneutta BIOFACH-messujen yli 700 uutuustuotetta oli koottuna yhteen halliin ja tuotteiden iso määrä mykisti varmasti jokaisen messuvieraan. Mikään muu teollisuus ei taida olla niin dynaaminen kuin luomusektori.

Tämän vuoden trendeinä olivat erilaiset öljyerikoisuudet ja proteiinivalmisteet, superfoodit, levät ja kasvisruokavalmisteet. Luomuvalmisruoat ja – puolivalmisteet ovat tulleet jäädäkseen ja niitä löytyi runsaasti sekä pakasteina että tuoreina. Valmisruoat ovat nykykuluttajan arkea ja myös luomukuluttaja haluaa helppoa ja tietysti luomuna. Innovaatioiden ja uutuuksien määrä ja monipuolisuus kuvastivat hyvin koko messujen tämän vuoden teemaa; seuraava sukupolvi, joka haluaa kokonaisvaltaista hyvää itselle ja ympäristölleen. Tämä näkyi myös Vivaness-puolella. Uusia hyvinvointituotteita oli satoja, mieleen jäi erityisesti kierrätysmateriaaleista valmistetut hammasharjat ja hygieniatuotteet. Pohjoisuudella oli brändätty miltei kaikki hiusten- ja ihonhoitotuotteet, mielikuvia tehostettiin marjojen ja jopa porojen kuvilla. Luomukosmetiikka

on jo elämäntapa, ei enää pelkkä trendi. Eli potentiaalia olisi suomalaisille luomukeruutuotteille loputtomiin. Luomusirkkoja ei näkynyt - ainakaan vielä.

Kongressisalit vetivät kuulijoita Messujen yli 150 yksittäistä seminaaria BIOFACH- ja VIVANESS-kongresseissa houkuttelivat yli 9 000 kuulijaa. Suomelle tärkeä oli tietenkin Vivaness-puolen seminaari, jossa esiteltiin suomalaisten luomukeruutuotteiden mahdollisuuksia luomukosmetiikkaan. Pohjoisen voima ja meidän kasvuolosuhteiden ainutlaatuisuus herätti sekä suurta kiinnostusta että ihastusta.

Suomen luonnon ja luonnon antimien erikoisuus tulee varmasti näkymään tulevaisuudessa myös luonnonkosmetiikan raaka-aineissa. Vetonaulana voidaan varmasti pitää Inari Cosmetics yritystä, jonka edustaja hehkutti seminaarissa yrityksen käyttävän vain luomukeruutuotteita Suomen Lapista. Yksi iso tavoite oli houkutella kuulijat tutustumaan luonnonkeruutuotteisiin jo messujen aikana Suomen maaosastolle ja tässä onnistuttiin erinomaisesti.

Luomu globaali kysyntä kasvaa Biofachin ja Vivanessin esittelemälle luomurunsaudelle on kysyntää maailmalla.

IFOAM Organic Internationalin mukaan maailmanlaajuinen liikevaihto oli viime vuonna lähes 90 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Luonnontuote ja hyvinvointialalla voidaan myös juhlia, sillä pelkästään Saksassa myytiin viime vuonna luomukauneudenhoitotuotteita, joiden arvo on 1,2 miljardia euroa. Luomu kasvaa tasaisesti ympäri maailmaa ja suomalaiselle luomulle on kysyntää Aasia myöten, erityisesti Kiinassa ja Koreassa. Messuilla mukana olleet suomalaiset toimijat toivovatkin että kauppakanavat näihin maihin saadaan mahdollisimman nopeasti auki.

Seuraava kansainvälinen Biofach ja Vivaness pidetään 13.–16.2.2019. Tämän vuoden kävijöistä 96 prosenttia on ilmoittanut palaavansa myös ensi vuonna. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton elintarvikeasiantuntija ja luomukeruun mentor. Hän esitteli Power from the North - Arctic ingredients & modern design -seminaarissa suomalaista keruuluomua.

LUOMULEHTI 2 | 2018

31

TEKSTI: SARI AUTIO, LUOMUINSTITUUTTI

BioFachkonferenssin tutkimusantia

Nürnbergin BioFach 2018 –messujen yhteydessä oli runsaasti kiinnostavia tieteellisiä konferenssiesityksiä.

Tulevaisuudessa toivoisimme näkevämme yhä useammin myös suomalaisia tutkimusryhmiä mukana yhteiseurooppalaisissa tutkimushankkeissa.

Luomun kattojärjestö IFOAM EU edistää ilmastonmuutoksen hillinnän ottamista EU:n yhteisen maatalouspolitiikan keskeiseksi kestävyystavoitteeksi. Tavanomaisen maatalouden yksipuolinen tuottavuuskeskeisyys tulee kääntää ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävään suuntaan. Tässä luomuviljelyn menetelmillä on annettavaa.

Tereza Maarova (IFOAM EU) ja Lin Bautze (FiBL) kertoivat kolmessa EU-maassa käynnissä olevasta SOLMACChankkeesta (Strategies for Organic- and Low-input-farming to Mitigate and Adapt to Climate Change). Siinä tutkitaan luomuviljelyn potentiaalia ilmastonmuutoksen hillinnässä tilatason ilmastoviisaiden ratkaisujen keinovalikoiman laajentamiseksi. Hankkeessa on demonstraatiotiloja Ruotsissa, Saksassa ja Italiassa. Hankkeeseen sitoutuneet maatilat pyrkivät optimoimaan neljänlaisia hiilen sidontaa edistäviä viljelytoimia: tilatason ravinnekiertoa, viljelykiertoa, maanmuokkausta ja peltometsäviljelyä.

Havainnollisen kuvamateriaalin avulla esiteltiin esimerkiksi nurmisilpun käyttöä viherlannoitteena vihannesten kasvatuksessa sekä kasvimateriaalin kompostointia.

Koko ruokajärjestelmän muutos agroekologiseen suuntaan edellyttää viljelijöiden motivoitumista omaksumaan uudenlaisia viljelykäytäntöjä, mutta myös yhteiskunnan sitoutumista ravitsemuksen muutoksiin eläinperäisten ravintolähteiden rajoittamiseksi. Karjataloutta ei kuitenkaan kokonaan tarvitse hylätä, sillä nurmet ja nautakarja edistävät osaltaan luonnon monimuotoisuutta, joten tutkimuksen avulla koetetaan etsiä ilmaston kannalta kestävän karjatalouden rajoja.

Tutkimuksen valossa luomuviljely ei välttämättä ole vähemmän tuottavaa kuin tavanomainen, jos taloudellisuuslaskelmissa otetaan huomioon myös ympäristövaikutukset.

32

LUOMULEHTI 2 | 2018

Hans Pfänder

Ilmastonmuutoksen hillintää luomumenetelmin

Maanhoito ja hiilensidonta peltomaahan ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen torjuntakeinoja. Kuvassa useita viikkoja hautuneen kompostikasan kääntöä ja sekoitusta.

Viestinnällä ja neuvonnalla on tässä onnistumisen avaimet.

Hankkeen nettisivut löytyvät osoitteesta www.solmacc.eu.

Suomessa on käynnissä hyvin samantapainen VILMA–hanke (Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle).

Liveseed.eu Liveseed.eu

Maaike Raaijmakers (Bionext, Hollanti), Alvaro Barrera Fernandez (Espanja), Dora Drexler (Unkari) ja Kostas Koutis (Kreikka) kertoivat nelivuotisesta EU:n rahoittamasta Liveseed –hankkeesta, jonka tarkoituksena on edistää luomusiemenen ja lisäysmateriaalin saatavuutta Euroopan luomuviljelyksille. Hankkeessa oli selvitetty kahdentoista EU-jäsenmaan tilannetta luomusiemenen saatavuudessa. Pohjoismaista ja Baltiasta oli mukana tässä hankkeessa ainoastaan Tanska ja Latvia.

Siementuotanto on hitaampaa kuin itse viljelykasvin tuotanto. Esimerkiksi pinaatilla lehtisatoa saadaan kuudessa viikossa, mutta siementä neljässä kuukaudessa.

Näin ollen sertifioidun kylvösiemenen tuotanto ei aina ole viljelijöitä kiinnostava tuotantomuoto.

Luomuviljelyyn sopivien lajikkeiden jalostus ei useinkaan ole kaupallisten kasvinjalostajien intresseissä, vaan esimerkiksi Espanjassa ja Kreikassa kylvösiemenen kerrottiin olevan pääosin peräisin omalta tilalta, kun sertifioitua siementä ei ole markkinoilla. Sertifioidun luomusiemenen tuotannon lisääminen edellyttääkin riittäviä kannustimia viljelijöille.

Luomutuotannon satotason nostaminen edellyttää hyvälaatuisen kylvösiemenen saatavuutta. Lisäksi paikallisten alkuperäislajikkeiden sopeutuvuus ilmastonmuutokseen ja monimuotoisuuden ylläpitäminen tulisi ottaa jalostuksessa huomioon, joten kansallista ja paikallistason osaamista tulee kehittää ja pitää yllä. Viljelijöiden osaaminen kasvinjalostuksessa ja hyvän kylvösiemenen tuotannossa vaatii tietoa, jota pyritään hankkeen sidosryhmätapaamisten ja demonstraatioiden avulla viemään käytäntöön. Hankkeen avulla pyritään myös yhtenäistämään EU:n luomusiemenlainsäädännön erilaisia tulkintoja ja soveltamista jäsenmaissa.

Liveseed.eu

Luomusiementä eurooppalaisella yhteishankkeella

Liveseed-konsortioon kuuluu lukuisia tahoja tutkimuskeskuksista, jalostus- ja siemenyrityksiin, luomujärjestöihin ja kansallisiin viranomaisiin.

www.liveseed.eu

Kirjoittaja on Luomuinstituutin tutkimuspäällikkö.

LUOMULEHTI 2 | 2018

33

TEKSTI: JAANA ELO KUVA: ELISA NIEMI

Puna-apilasta on moneksi – kannattavasti!

Luomutuottajat tuntevat puna-apilan yhtenä tärkeimmistä nurmipalkokasveista, joka murskataan pari kolme kertaa kasvukauden aikana tai syötetään eläimille. Mutta kuinka moni on miettinyt, mitä muuta sille voisi tehdä? Voisiko apilan kukista saada taloudellista hyötyä?

P

una-apila on rohdoskasvi ja kauppayrtti, jonka hyviin ominaisuuksiin on uskottu jo pitkään. Puna-apilan kukissa on voimakas meden maku ja lehdet ravinnerikkaita, siksi ne ovatkin hyvin suosittuja teen raaka-aineina ja jopa leivonnaisten makuaineiksi. Suomalaiset luomuteenvalmistajat haluavat käyttää nimenomaan luomupuna-apilan kukkia, jotka sisältävät runsaasti flavonoideja, hiilihydraatteja ja isoflavonoideja.

Jo 1970-luvulla tutkijat osoittivat, että puna-apilan isoflavonoidit sisältävät yhdisteitä, joilla on vahva ihmi-

34

LUOMULEHTI 2 | 2018

sen terveyttä edistävä vaikutus kuten vaihdevuosioireiden lieventäminen tai rintasyöpään sairastumisen riskin vähentäminen. Lisäksi puna-apilan isoflavonoideilla on hyvä antioksidanttivaikutus. Puna-apilan kukat sopivat siis sekä elintarvikkeeksi että lääketeollisuuden raaka-aineeksi.

Lisäansiota kukkien myynnistä Elintarvikkeisiin käytettävät puna-apilan kukat kerätään käsin, jolloin ne ovat puhtaita eikä mukaan tule lehtiä tai melko paksua vartta. Lääketeollisuuteen kerättävät puna-apilan kukat voidaan puida koneella, koska roskien ja varsien mukaan

tulo ei haittaa jatkojalostusta, jossa kukista tehdään uute.

Teen raaka-aineet kuivataan ja sen tähden kukkien puhtaus on erityisen tärkeää.

Paras laatu teen raaka-aineille saadaan, kun kuivaus tapahtuu mahdollisimman pian keruun jälkeen. Kotioloissa omaan käyttöön voi kuivata vaikka kiertoilmauunissa, mutta uunikuivauksen laatu ei riitä teollisuudelle.

Kuivauksessa maltti on valttia eikä pidä pilata puna-apilan hyviä ainesosia liian kuumalla kuivauksella. Käteviä ja toimivia vaihtoehtoja on useita. Hintataso vaihtelee sadasta eurosta kuuteen sataan euroon laitteen kapasiteetista ja säätö-

BERNERILTÄ luomuhyväksytyt KASVINSUOJELUAINEET mahdollisuuksista riippuen. Mukavaa lisäansiota voi saada jo parin sadan laitteella. Hankkimalla kunnon kuivauslaitteen voi samalla säilöä itsellekin kesän herkkuja kuten yrttejä ja marjoja, vihanneksia ja jopa lihaa.

Kuivattuna apila sopii viherjauheeksi keittoihin ja kastikkeisiin, risottoihin ja laatikoihin. Pienet suklaatehtaat ovat myös oivaltaneet apilan kukan kauneuden ja käyttävät niitä koristeina sekä massan joukossa että suklaan pinnalla.

Monipolista käyttöä keittiöön ja hyvinvointiin Puna-apilan lehdissä on melko paljon proteiinia, erittäin paljon C-vitamiinia sekä E-vitamiinia, karotenoideja ja kivennäisaineita. Apiloiden nuoret lehdet ovat parhaita salaatteihin ja voileivälle, keittoihin ja wokkeihin, pannukakkuun tai ihan vaan vihersilpuksi. Sanotaan, että lehdet ovat parhaimmillaan ennen kukintaa, mutta kyllä niitä voidaan käyttää milloin vain.

Puna-apilaa voi myös pakastaa talven varalle. Lehdet on parasta ryöpätä ennen pakastusta. Kukat voi pakastaa sellaisenaan ja lisätä jäisenä esimerkiksi yrttijuomaan tai käyttää hauteena pakkasen kuivattaneille jaloille. Villiruoka on POP ja useat keittiömestarit hehkuttavat myös puna-apilan kukkien puolesta. Ammattikeittiöt ovat valmiita ostamaan apilaa tuoreena, kuivattuna sekä pakastettuna. Ravintoloiden ostoannokset mahtuvat hyvin pieniin pakastusrasioihin, joten logistiikan ei pitäisi muodostua ongelmaksi.

Paahdettu luomuvilja, luomuhunaja ja kuivatut luomumarjat sekä luomupunaapilankukat saavat myslin maistumaan ja näyttämään kauniilta. Luomutuotteiden jatkojalostajat hakevat koko ajan uutuuksia ja puna-apilasta on tullut kestosuosikki niin leipureille ja kondiittoreille kuin lihan marinointiin tai kalan koristeluun.

Ravintorikas luomupuna-apila kannattaa siis hyödyntää kaikin mahdollisin tavoin. Melko pienellä vaivalla siitä voidaan saada melko iso kate tuotteille. ◀

Turex

Sluxx

Tuhohyönteisten torjuntaan monilla vihanneskasveilla.

Etanoiden torjuntaan kaikilla kasveilla.

Raptol

Serenade ASO

Sienitautien torjuntaan monilla kasvi­ huone­ ja avomaan vihanneksilla ja marjoilla.

Madex

Luonnon pyretriiniä sisältävä tuote tuhohyönteisten torjuntaan puutarhakasveilla.

Carbon Kick Booster

Härmäsienten ja vihannespunkkien torjuntaan kasvihuoneissa ja kotipuutarhoissa.

Omenakääriäisen torjuntaan omenaviljelmillä.

ja luomuhyväksytyt LEHTILANNOITTEET Multiple Pro hivenlehtilannos

Lebosol Robustus SC

Calsium Forte

Aminosol 9%N

Mangaania, sinkkiä, kuparia ja magnesiumia sisältävä lehtilannoite.

Aminohappoja sisältävä kalsiumlehti­ lannoite erityisesti marjojen ja hedelmien lisälannoitukseen.

Lebosol Copper 350 SC

Kuparia sisältävä lehtilannoite kaikille kasveille.

Kalsiumia ja booria sisältävä erikois­ lehtilannos erityisesti mansikalle.

Aminohappoja sisältävä orgaaninen NK­lehtilannoite.

Wuxal Terios Mn+

Uutuustuote viljojen hivenravinne­ peittaukseen.

p. 020 791 4030

Kylvökone - riviharayhdistelmä tuottavaan luomumaatalouteen Tilaa System Cameleon ajoissa, niin saat vielä syyskylvöille 2018!

Youtube ja Facebook = Oy Pargas Gård Ab 040 5305953 www.pargasgard.fi

jaana.elo@luomuliitto.fi, puh. 040 9641 518

LUOMULEHTI 2 | 2018

35

TEKSTI: ELLA KARTTIMO, PROAGRIA OULU

Pellot kuntoon ennen täydennyslannoitusta Luomuviljan parempi hinta ja kate ovat lisänneet kiinnostusta nostaa satotasoja ja täydentää peltojen lannoitusta.

”

Lohkojen peruskunnon ja satoa rajoittavien tekijöiden selvittäminen ovat avainasioita ennen täydennyslannoitusta, muistutti Pohjoisen Luomupäivillä puheenvuorossaan ProAgria Oulun luomuasiantuntija Anna-Leena Vierimaa.

Jos vesitalous askarruttaa, ongelmia voi avata kuoppatesteillä sekä salaojien tarkistuksella ja huollolla. Samalla voi havainnoida tiivistymisiä, joita voi ehkäistä muun muassa peltoliikennettä suunnitellen.

Viljavuusanalyysi kertoo maan ravinnetilan sekä happamuuden ja kalkitustarpeen. Eloperäisen aineksen lisääminen ja monipuolinen viljelykierto edistävät maan pieneliötoimintaa.

täydennyslannoitusta, joka on kuvattava luomusuunnitelmaan.

Täydennyslannoitteita on markkinoilla jo runsaasti. Evira pitää kotisivuillaan yllä luetteloa luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvista lannoitevalmisteita. Lista ei ole välttämättä kattava, vaan muitakin ehdot täyttäviä tuotteita voi käyttää niiden koostumuksen perusteella.

Täydennyslannoitteiden tarve voidaan osoittaa lannoitustarve- tai ravinnetaselaskelmalla, viljavuusanalyysillä tai kasvustosta havaittavilla ravinnepuutosoireilla.

– Täydennyslannoituksella ei kuitenkaan voi korvata viljelykierron 30 prosentin palkokasvivaatimusta Anna-Leena Vierimaa sanoo.

Suunnitellen liikkeelle Luomuviljelyn lannoitus perustuu viher- ja luomulantaan. Kaikki muu on

Miten tarve mitataan?

Täydennyslannoitukseen voi olla aihetta viimeisinä viljavuosina, kun viherlannoi-

Tunnista kasvukunto

36

Hyväkuntoiset peltolohkot

Keskituottoiset peltolohkot

Heikkokuntoiset peltolohkot

Hyvät sadot viljelyvarmat

Kasvustot epätasaisia

Huono satotaso

Viljavuus ja pH vähintään tyydyttävällä tasolla

Viljavuusluvut ja pH välttävä tai tyydyttävä

Viljavuus ja pH huonoja tai välttäviä

Satokasvien viljely

Selvitä miksi lohkot eivät tuota enempää

Arvioi kannattaako lohkojen kunnostus

Ylläpidä viljavuutta, tarkista ja huolla ojitukset, pidä rikkakasvit kurissa

Paranna: vesitalous, orgaaninen aines, syväjuuriset kasvit

Reservissä ja nurmipeitteisinä

LUOMULEHTI 2 | 2018

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

tuksen vaikutus alkaa olla vähäistä. Korkeampi satotaso, viljan laatu ja nurmen ravinteiden parantaminen ovat myös perusteita lannoituksen täydennykseen.

– Viljavuusnäytteet antavat tietoa kalkitus- ja lannoitussuunnitteluun. Kasvustohavainnot kertovat havaitut puutosoireet, jotka kannattaa myös kirjata.

Analyyseilla saadaan selville puutokset jo ennen kuin ne ovat silmin nähtävissä.

Kaliumin ja fosforin puutetta Täydennyslannoitteita löytyy luomutilan kaikkien pääravinteiden puutteisiin.

– Typensaanti ei yleensä tuota ongelmaa, sillä siihen voidaan vaikuttaa viljelykiertoa säätämällä. Kaliumin puute on yleistä sekä luomukotieläin- että kasvitiloilla. Fosfori puolestaan on usein punaisella erityisesti kasvitiloilla. Kalsiumin puute vaihtelee riippuen lohkojen kalkituksesta.

Kaliumin puute heikentää nurmen kasvua ja näkyy lakoontumisena. Viljakasvusto on lyhyttä. Myös fosforin puute näkyy viljan hidastuneena kasvuna ja tuleentumisena. Juuristo kehittyy hitaasti ja siementuotanto heikentyy.

Maan kylmyys ja tiivistyminen lisäävät fosforiongelmia.

Hivenravinteita on käytetty täydennyslannoitukseen pääasiassa viljatiloilla, mutta nurmituotannossa vähemmän.

Nestemäiset hivenravinteet levitetään kasvustoon ruiskulla ohjeen mukaan ja niitä voidaan käyttää myös viljan peittaukseen. Ruiskuttajan todistusta ei tarvita.

Kasvustohavainnot ja -analyysit auttavat arvioimaan myös hivenaineiden puutoksia sekä antavat tietoa oikean ravinteen ja ruiskutusajankohdan valintaan. ◀

Anna-Leena Vierimaa Ella Karttimo

Pellon hyvä kasvukunto, maan rakenne ja toimiva vesitalous parantavat viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä. Kuoppatesti on helppo keino selvittää lohkojen peruskunto.

– Hyvää satoa voi odottaa, kun pellon vesi- ja ravinnetalous ovat kunnossa. Rajoittavat tekijät kannattaa selvittää ja korjata kuntoon ennen täydennyslannoitusta, Anna-Leena Vierimaa sanoo.

LUOMULEHTI 2 | 2018

37

Kinnusen Mylly

TEKSTI: ELLA KARTTIMO, PROAGRIA OULU

Uusi mylly kannustaa puhdaskauran viljelyyn Kinnusen Myllyn rakentaa parhaillaan kotisijoilleen Utajärvelle kauramyllyä, joka käsittelee pelkästään tavanomaista ja luonnonmukaisesti viljeltyä gluteenitonta puhdaskauraa.

Kaurahiutaleiden ja -suurimoiden jauhanta elintarviketeollisuudelle alkaa vuonna 2019.

T

oimitusjohtaja Aarne Kinnunen kertoi Kalajoella Pohjoisen Luomupäivillä, mitä puhdaskauran sopimusviljely laatuvaatimuksineen käytännössä tarkoittaa.

Puhdaskauran viljelijän on sitouduttava puhtausvaatimuksiin, sillä täysin gluteeniton ruokavalio on ainoa tapa hoitaa keliakiaa. Useimmille keliaakikoille sopii puhdaskaura.

– Puhdaskauratila ei saa viljellä eikä käsitellä gluteenia sisältäviä viljakasveja, kuten ohraa, vehnää tai ruista. Vuoroviljelyssä käytetään esimerkiksi perunaa, rypsiä tai nurmirehua.

38

LUOMULEHTI 2 | 2018

Lohkolla ei ole saanut kasvaa edellisellä satokaudella muita viljakasveja kuin kauraa. Joka satokausi vieraat viljakasvit tulee kitkeä pois viljelmiltä.

Viljelyssä käytettyjen työkoneiden ja kuljetusvälineiden täytyy myös olla puhtaita kontaminaatioriskin vuoksi. Viljelijällä pitää olla riittävän suuret varastot oman sadon varastoimiseksi.

– Varmuudella puhdas kaura on koko toiminnan edellytys. Myllyn tulevassa yhdessä viljakilossa saa olla enintään viisi vieraan viljan jyvää – tavoitteenamme on nolla, Aarne Kinnunen kertoi.

Kauramyllyssä ei käsitellä mitään muuta kuin puhdaskauraa. Myllyn sisäilma

on suodatettu ja mylly ylipaineistettu niin, että kaikki sisäilma tulee suodatinlaitteistojen kautta.

Viljelysopimuksia vuodelle 2019 Puhdaskaura kiinnostaa myös viljelijöitä.

Kinnusen Myllyn luomusopimuskiintiö tulevalle satokaudelle on jo täynnä, mutta kesälle 2019 tehdään taas uusia sopimuksia markkinanäkymien mukaan.

Sopimusviljelijöille maksetaan puhdastakaurasta sopimuslisä, joka on 50 euroa tonnilta. Luomupuhdaskauralle on kiinteä perushinta.

– Etsimme pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Olemme aina hyödyntä-

▷ – Uusi kauramylly nosta osaltaan kauran jalostusasetta Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa kasvavasta noin miljardista kaurakilosta ainoastaan 100 miljoonaa kiloa jalostetaan elintarvikkeiksi kotimaassa, toimitusjohtaja Aarne Kinnunen kertoi. Kuvassa meneillään Pohjoisen Luomupäivien kierros yrityksien esittelypisteillä.

neet mahdollisimman pitkälle oman lähialueen raaka-ainetta. Uusi kauramylly vahvistaa yhteistyötä viljelijöiden kanssa entisestään, Aarne Kinnunen sanoo.

Hän pitää kasvuoloja Oulun seudulla ja pohjoisessa Suomessa kauran kannalta erityisen hyvinä happaman maaperän ja sateisten mutta valoisien kesien ansiosta. Talvi pitää kurissa kasvitaudit ja -tuhoojat.

– Näissä oloissa syntyy ihanteellista vaaleaa, suurijyväistä ja ohutkaurista kauraa.

www.peltosiemen.fi

Kaurankuorista kaukolämpöä Vehnä-, ohra- ja ruismyllyn kupeeseen nouseva mylly on pian 60-vuotiaan perheyrityksen merkittävin yksittäinen investointi, joka maksaa noin 9,5 miljoonaa euroa. Ely-keskus tukee hanketta 25 prosentin investointituella. Myllyn lisäksi uuteen kokonaisuuteen tulevat omat vastaanottotilat, pakkaamo ja varasto.

Elisa Niemi

◁ Vehnä-, ohra- ja ruismyllyn kupeeseen ja utajärveläiseen maisemaan nouseva kauramylly on Kinnusen perheyrityksen historian suurin investointi.

Puhdaskauran vaatimukset.

Kauramyllyn valmistuttua Kinnusen Myllyn vuotuiset viljanostot kasvavat noin puolella eli 50 000 tonnista 75 000 tonniin. Mylly pystyy käsittelemään 26 000 tonnia elintarvikekauraa vuodessa.

– Suunnitteilla on hyödyntää jauhannasta ylijäävät kaurankuoret uusiutuvana kaukolämpöenergiana yhteistyössä Utajärven kunnan kanssa, Aarne Kinnunen kertoo.◀

Junttilasta luomuviljelyyn sertifoidut siemenet Viljat Öljypellava

Herneet

Härkäpapu

Nurmisiemenet

Vihermassaherne ja -härkäpapu Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192

info@junttilantila.fi Sastamala www.junttilantila.fi LUOMULEHTI 2 | 2018

39

TEKSTI: ELISA NIEMI KUVAT: AHTI HANNULA

Pihvikarjan kasvatus kannattaa Pohjoisen Luomupäivillä oli kiinnostavia viljelijäpuheenvuoroja, joissa keskeinen teema oli kannattavuus.

K

eski- ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla Sievissä Ahti Hannula siirsi vuonna 1995 tilansa pellot luomuun ja vuosituhannen vaihteessa päätettiin keskittyä lypsykarjan sijaan erikoiskasveihin.

– Viljelyssä oli esimerkiksi spelttiä, ruista, rypsiä ja vientikauraa. Monen eri kasvin viljely meni vaikeasti hallittavaksi kokonaisuudeksi.

– Hankimme myös lihakarjaa, jotta nurmi luomun viljelykierrossa pystytään hyödyntämään. Aluksi lihakarja oli sivuroolissa, mutta 2005 rakensimme 80-90 emolehmän pihaton.

Kauraa on nytkin myyntiviljana ja tilakauppojen myötä on nyt hyvät varastotilat sekä kuivaamo. Pinta-ala on lisääntynyt aiemmasta 100 hehtaarista lähemmäs paria sataa. Säilörehua myydään A-rehun kautta jonkin verran muille tiloille.

Luomuun Hannulat siirtyivät siksi, että se tuntui mielenkiintoiselta – se luo mahdollisuuksia pärjäämiseen, kun tuotteilla on parempi hinta.

– Tavanomaisessa tuotannossa ei tarvitse paljon osata: katsoo vaan milloin naa-

40

LUOMULEHTI 2 | 2018

puritkin menevät pellolle ja tekee, mitä säkin kyljestä lukee, heittää Hannula ja saa yleisön hymyilemään.

Hannulan maatalousyhtymä on myynyt pienessä mittakaavassa myös purkitettua lihaa mm. kylän lähikaupalla.

Kannattavuudessa isoja eroja Vuonna 2013 Hannulan tilalla rakennettiin pihvirotuisille sonneille loppukasvattamo.

– Loppukasvattamossa on hyvä nähdä eläinaineksen laatua. Valtarotuna meillä on Limousin ja hiehojen sulhasena usein Angus, jotta poikimiset pysyvät helppoina.

Loppukasvattajia on Suomen luomutuottajissa aivan liian vähän ja valtaosa luomuemolehmätiloista laittavat sonnit kasvamaan tavanomaisille tiloille. Hannula antaa mielellään vinkkejä esimerkiksi sonnikasvatusta aloittaville tuottajille.

– Se on pienistä asioista on kiinni, että saa tulosta. Rehun onnistuminen vaikuttaa päiväkasvuun paljon, pohtii Hannula.

– Luomutiloilla on Atrian mukaan suuret erot päiväkasvussa, mutta luomutiloja on mukana kärkikastissa. Joillakin tiloilla päiväkasvut ovat sonneilla vain 600 gramman pintaan, meillä on 700-800 g päivässä.

◁◁◁ Sonnimullikoiden siirtäminen onnistuu helpoiten ajoaidan avulla. ◁◁ Seosviljan teko tuubiin säästää kustannuksia, muovia ja helpottaa logistiikkaa. ◁ Jääpoltetta voi hyödyntää rikantorjunnassa. Se on tehokas tappamaan – kuin glyfosaatti. Joulukuun suojakelillä Hannulan poika jyräsi vähäiset lumet pellon pintaan ja keväällä paljastui kuvan mukainen tulos, joka sitten kynnettiin.

Tuottajapuhujat nyt myös mentoreita Molemmat tuottajapuheenvuorojen pitäjät Ahti Hannula ja Mikko Salmu lähtivät Pohjoisen Luomupäivillä mukaan Luomuliiton mentortoimintaan. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että heille voi mielellään soittaa ja keskustella oman tilan kehittämisestä.

Mentor-toiminnassa voidaan myös vierailla kokeneiden tuottajien tiloilla tai uutta luomutuotantoa suunnittelevalla tilalla – vain mentorin ja mentoroitavan kesken tai ryhmänä. Haluatko ehdottaa kiinnostavaa vierailukohdetta?

– Tavanomaisessa tuotannossa on helpompi korjailla tilannetta lisärehuilla.

Melkein olkea olevaa, myöhään korjattua kokoviljasäilörehua voi vielä syöttää emolehmille, mutta sonnit sillä ei kasva.

Hannulan tilan kannattavuuskerroin on ollut enimmillään lähelle kaksi, joskus taas lähellä ykköstä eli juuri ja juuri kannattavan puolella. Yleisesti suomalaisessa maataloudessa kannattavuus painuu usein jopa alle yhden eli kannattamattomaksi.

– Peltopuolta ei voi tukien perässä hoitaa sitäkään, täytyy pyrkiä saamaan

tuloa markkinoilta. Enäähän ei ole olemassakaan luomutukea vaan luomukorvaus. Olin pitkään mukana vaikuttamassa MTK:n luomuvaliokunnassa, kunnes se nyt sitten lakkautettiin.

Pellon ravinteiden pitää olla kunnossa Tavanomaisessa tuotannossa Hannulan tilalla käytettiin paljon keinolannoitteita, jotka happamoittavat peltoa. Luomuun siirtymisen myötä maan pH nousi nopeasti. ▷▷

Mentoreita on jo yli 60 ympäri Suomea! Katso oman alueesi mentorit: www.luomuliitto.fi/ luomutuotanto/mentor

▷▷

LUOMULEHTI 2 | 2018

41

– Aiemmin käytimme paljon teräskuonaa, mutta pH:n nousun myötä kalkitusta päätettiin vähentää. Siitä seurasi kuitenkin kaliumin puutetta, joka ilmeni nurmien kasvun ja talvehtimisen heikkenemisenä.

Nyttemmin Hannulan peltoihin on lisätty biotiittia, joka ei juurikaan nosta pH:ta, mutta tuo kaliumia. Hannula toteaa, että myös mangaanin puutetta täytyy seurata. Se voi muodostua ongelmaksi erityisesti peltomaissa, joilla on korkea pH. – Kestorikkakasveihin pitää kiinnittää luomussa jatkuvasti huomiota - kaikkia konsteja pitää käyttää. Raskaita kultivaattoreitakin olemme kokeilleet, mutta ykkösasia on hyvät kyntöaurat ja taitava kuski. Silmukkapiikkikultuvaattori on kevyt ja nopea käyttää. Koneiden paino on hyvä huomioida, pohtii Hannula Luomulehdelle.

Toisen vuoden nurmet käy Hannulan tilalla urakoitsija täydennyskylvämässä 7–8 lajin nurmiseoksella. Lietelantaakin nurmille jonkin verran ajetaan ja myös Ecolanin kierräyslannoitetta on viime vuonna kokeiltu.

– Hyvin olemme viime vuosina saaneet tarvittaessa myös vuokrapeltoa. Tavanomaiset tuottajat ovat huomanneet, että luomusta saa melkein samat sadot, jopa paremmat kuin tavanomaisessa niin viljan kuin nurmen tuotannossa.

– Erityisesti luomuun siirtymisen jälkeen kävin paljon tapahtumissa ja kahvipöytäkeskusteluthan ovat parasta oppia.

Aina enemmän tajuaa asioista ja haluaa parantaa omaa tuotantoa. ◀

Syysrypsi on kannattavaa pienemmälläkin sadolla Syysrypsiä kannattaisi viljellä enemmän, kehotti Mikko Salmu tuottajapuheen-vuorossaan Pohjoisen Luomupäivillä.

M

ikko Salmu on yli kymmenenvuotisen luomuviljelyuransa aikana ehtinyt viljellä kuminaa, kauraa, ohraa, spelttiä ja heinäkasveja. Myös timotein, ruokonadan ja ohran siementuotanto on tuttua.

Myös kevätrypsiä Salmu on viljellyt, mutta syysrypsistä hän on erityisen innostunut. Syysrypsi kukkii jo toukokuussa eli niin aikaisin, että tuholaiset eivät ehdi sen kimppuun.

Ilman lannoitustakin Salmu on saanut sadoksi 980 kg/ha. Kahden kymmenen lietelanta tonnin ajon jälkeen sadoksi tuli 1080 kg/ha, joten vaikutus ei ollut merkittävä. Kevätlannoitus Viljolla ei tuottanut ”merkittävää sadonlisäystä”.

Lokit söivät kaiken.

– Huonosti onnistuessaankin syysrypsi tuottaa yleensä tarpeeksi. Hinta on noin 550–700 e/t, toteaa Mikko Salmu.

Syysrypsin siemen on edullista, joten Salmu on kylvänyt sitä jopa 3,8 kg/ha – monien mielestä 2,6 kg riittää. Syysrypsi kylvetään heinäkuun lopulla, mikä on mukavasti erillään työhuipuista. Harjuun kylväminen on hyvä vaihtoehto, liian hienoksi muokattu kylvöalusta taas huonovaihtoehto. Tavoitteena on saada kasvusto riittävän suureksi ennen pakkasia ja kasvupiste talvehtimaan.

– Mikäli talvehtiminen epäonnistuu, on pelto kuitenkin jo syysmuokattu.

Kaikki kustannukset jaettuna tuotteesta saadulla hinnalla ovat viljan viljelyn kokonaiskustannuksiin verrattuna edulliset.

Paalujuuri ei pysty pahasti tiivistyneeseen maahan, mutta parantaa kuitenkin kohtuukuntoista peltoa jatkuvasti paremmaksi. Pellon muotoilun on oltava kunnossa – seisovaa vettä ei saa olla. Syysrypsin viljely tukahduttaa tehokkaasti myös juolavehnää.

Puintikosteus on 9–12 %. Puinti tapahtuu seuraavan vuoden elokuussa eli jälleen muiden työhuippujen ulkopuolella.

Mikko Salmu

Syysrypsi kukkii jo toukokuussa. Sen kylvöja korjuuajankohta ovat kätevästi eri aikaan kuin viljojen.

42

LUOMULEHTI 2 | 2018

TEXT OCH BILDER: SOILE WARTIAINEN

På svenska

Äntligen ekomjölk på Åland Efter många år av diskussioner, funderingar och kalkyleringar var tiden så äntligen mogen för en lansering av ekologisk mjölk på Åland. De första, efterlängtade, tetrorna lokalproducerad ekologisk mjölk nådde de åländska konsumenterna i november 2016.

D

et är makarna Sussi och Frej Bomansson på Johannisbergs Gård i Saltvik, mitt på det åländska fastlandet, som vågat vara producentpionjärer i den här satsningen från det lilla, lokala mejeriet, Ålands Centralandelslag, ÅCA. Johannisberg är en gård med långa anor som har funnits i släkten allt sedan 1600-talet.

Frejs föräldrar lade ner mjölkproduktionen 1974 men den återupptogs av Frej och Sussi som 1990 skaffade fem kor ett par år efter att de övertagit gården. Så startade deras nysatsning på mjölkproduktion. I deras lösdriftsladugård finns idag mellan 60 och 70 mjölkande kor av något varierande ras där Friesian-Holstein, eller frisiska kor som man säger i vardagslag, är dominerande.

Fruktbart samarbete med Roslagsmjölk Gårdens åkerareal har varit omlagd till ekologisk odling sedan många år, så när diskussionerna med ÅCA startade, tog det inte alls länge för paret Bomansson att bestämma sig för att svara ’ja’ på mejeriets förfrågan, om de var intresserade av att börja producera ekologisk mjölk. Efter regelrätt karenstid kunde man starta distributionen och förädlingen i slutet av november 2016. Ett samarbete mellan det producentägda ’Roslagsmjölk’ och ÅCA har skett parallellt och givit god draghjälp till den lokala satsningen.

Det innebär att fyra mjölkproducenter i Roslagen, alldeles vid den svenska kusten på andra sidan av Ålands hav, levererar hälften av sin ekologiska mjölk till ÅCA. Där sker sedan förädling till färskmjölk av olika fetthalt, yoghurt och grädde som oavkortat sänds tillbaka till Roslagen och distribueras till de lokala butikena där.

Hur otroligt det än må låta så är ÅCA i Jo-

mala på Åland Roslagens närmaste mejeri, varför ett dylikt sammarbetet inte alls känns långsökt utan snarare helt naturligt.

Högre pris på ekofoder Medelavkastningen hos korna på Johannisberg är 10 800 kg mjölk/år. De förändringar Frej och Sussi har upplevt vid omställningen till ekologisk mjölkproduktion är ett betydligt dyrare inköpspris på kraftfoder och en viss sänkning av protein- och fetthalterna i mjölken. Sänkningen i halterna är speciellt tydlig under betesperioden. Exakt det samma har man konstaterat i den rikssvenska kokontrollen där man nyligen publicerat en årsrapport för 2017 i VäxaSverige.

Paret Bomansson odlar totalt 100 ha åker och allt grovfoder och all foderspannmål som används vid utfodringen är lokalt producerat medan det ekologiska kraftfodret köps in från en svensk foderleverantör. Alla ungdjur föds upp på gården som även sköter sin egen rekrytering. 10-15% av korna insemineras med köttras för att förbättra slaktvikterna på ungdjuren. Semin sköter gården helt själv.

Paret är mycket nöjda med sin satsning och upplever det positivt att marknaden, efter en inkörningsperiod med vissa ’barnsjukdomar’, nu har stabiliserat sig.

Efter bara ett drygt år är den lokala ekologiska mjölkens andel redan uppe i 15 % av mejeriets totala färskmjölksproduktion, vilket är en glädjande stor siffra! ◀ Linken till den rikssvenska kokontrollen där man nyligen publicerat en årsrapport för 2017 i VäxaSverige: www.luomulehti.fi

LUOMULEHTI 2 | 2018

43

TEKSTI: SARI HIMANEN

Kaistasekaviljelyllä

monipuolisuutta pellolle ja tukea hyötyeliöille Luomussa on vahvat edellytykset tukea ja hyödyntää ekosysteemipalveluita kuten pölytystä, luontaista biologista torjuntaa ja ravinteiden tehokasta kiertoa. Keväällä 2018 käynnistyy tutkimushankkeita, joissa tutkitaan kaistasekaviljelyä keinona tukea hyötyeliöitä ja parantaa sadontuottoa, unohtamatta myöskään resurssitehokasta ravinnetaloutta.

K

einoja tukea viljelyekosysteemien hyötyeliöitä, kuten pölyttäjiä ja kasvintuholaisten luontaisia vihollisia, on monia. Monilajisia kukkivia monimuotoisuuskaistoja voidaan viljellä peltolohkojen reunoilla. Monipuolisten viherlannoitusseosten käyttö viljelykierrossa tuottaa viljelyjärjestelmään hyötyeliöitäkin hyödyttävää monipuolisuutta, sekä maan alle että päälle. Yksi menetelmä lisätä peltolohkon monimuotoisuutta on useamman kasvilajin tai niiden seoksen kaistasekaviljely (engl. strip intercropping).

Kaistasekaviljelyssä monimuotoisuus upotetaan osaksi tuotantoa: monimuotoisuutta pyritään kasvattamaan yhtäaikaisesti lisääntyvän sadontuoton kanssa peltolohkotasolla. Samaan tavoitteeseen tähtäävään seosviljelyyn verrattuna kaistasekaviljelyn etuna on mahdollisuus tehdä kaistoilla itsenäisesti hoitotoimia.

Kaistan leveys voidaan sovittaa tilan koneistuksen mukaan.

Kaistojen kasvilajien ei tarvitse kehittyä samanaikaisesti. Voidaan myös kylvää useammanlaisia kaistoja, jos halutaan maksimoida monipuolisuus tai valita lajeja lohkon kasvuolojen mukaan. Kaistasekaviljelyssä on mahdollisuus hyödyntää kasvukausi pidempään viljelemällä kasvuajoiltaan aikaisia ja myöhäisiä ja samalla eri aikaan ravinteita ja vettä voi-

44

LUOMULEHTI 2 | 2018

Härkäpapu houkuttelee pölyttäjiä tehokkaasti.

Onnistunut pölytys parantaa härkäpavun satoa.

makkaimmin ottavia lajeja yhdessä. Lämpimässä ilmastossa mahdollistuu myös peltolohkon jatkuvasatoisuus.

Valon ja veden hyödyntäminen tehostuu Kaistasekaviljelyä on maailmalla hyödynnetty etenkin eroosion eli maan kulumisen estämiseen kuivilla viljelyalueilla ja suuria korkeuseroja sisältävillä peltolohkoilla. Kasvipeitteiset kaistat vähentävät tuulen, maa-aineksen ja veden kulkua jyrkillä rinteillä ja voivat auttaa veden ja orgaanisen aineksen pidättämisessä. Kaistasekaviljelyn mahdollisuudet varmentaa satoa ja suojata maata sään äärioloissa ovat nousseet esiin myös etsittäessä keinoja varautua ilmastonmuutokseen. Suomessa kaistasekaviljelyä ei ole tutkittu tai hyödynnetty laajemmin käytännön viljelyssä toistaiseksi.

SUREVEG-hankkeessa tutkitaan luomukaalin kaistasekaviljelyä.

Kiinassa ja Yhdysvalloissa on käytetty mm. maissin, soijapavun ja viljan tai maissin ja vehnän kaistasekaviljelyä.

Reunarivien saama suurempi auringonsäteilyn määrä ja alhaisempi kilpailu ravinteista voi hyödyttää korkeampikasvuista ja kasvutekijöihin voimakkaasti reagoivaa lajia kuten maissia. Maissi tuottaakin suuremman sadon kaistasekaviljelyssä soijapavun kanssa, mutta vehnä kilpailee tehokkaammin maissin kanssa ja versoo enemmän reunariveissä.

Tanskassa on tutkittu myös monivuotisten ja yksivuotisten lajien kaistasekaviljelyä: englanninraiheinän, valko- ja puna-apilan seosta viljeltiin syysrukiin, ruisvirnan ja niiden seoksen kanssa kuuden metrin kaistoina. Tutkimuksessa peltolohkon kokonaissato ei parantunut kaistasekaviljelyssä. Monivuotisen kaistan etumatkan kasvussa arveltiin olevan yksi syy yksivuotisten lajien heikompaan kasvuun. Monivuotinen kaista myös hyödynsi vettä tehokkaammin kuin yksivuotinen kaista.

Tehokkaampaa tukea hyötyhyönteisille Monimuotoisuuskaistat peltolohkon reunoilla tukevat mm. hyötyhyönteisten talvehtimista, mutta ne eivät välttämättä mahdollista tehokasta biologista torjuntaa isoilla peltolohkoilla. Hyötyhyönteiset voivat siirtyä liian hitaasti kasvustoon, jolloin etenkin alkukesällä runsaina esiintyvien tuholaisten kurissapito ei onnistu.

Mettä ja siitepölyä tulisi myös olla tarjolla sekä riittävän aikaisin että koko kasvukauden ajan tukemaan ennakoivasti monipuolista hyötyhyönteisreserviä. Pölyttäjät kuten kimalaiset ja erakkomehiläiset siirtyvät helposti houkuttelevampiin ympäristöihin, mikäli kukkivien kasvien valikoima peltolohkolla on yksipuolinen tai määrä rajallinen.

Kaistasekaviljelymenetelmä voisikin olla keino houkutella hyötyhyönteisiä LUOMULEHTI 2 | 2018

45

▷▷

lohkojen reunoilta kasvustoon: sinne missä niitä tarvitaan viljelijän avuksi. Tämä voisi parantaa biologisen torjunnan tehokkuutta ja vähentää pölytysvajetta.

Härkäpapu kiinnostava Peltoviljelykasveistakin löytyy monia hyötyeliöstöä tehokkaasti tukevia lajeja kuten härkäpapu, tattari ja kumina; viherlannoitusseoksissa hyviä ovat mm. virnat tai hunajakukka. Härkäpapua tutkitaan paljon yhtenä ekosysteemipalveluja tehokkaimmin tukevana viljelykasvilajina, jolle on myös kysyntää markkinoilla.

Biologinen typensidonta ja hyvä esikasvivaikutus tekevät härkäpavusta kiinnostavan viljelykasvin myös kaistasekaviljelyyn. Kasvin pitkä kukinta- ja kasvuaika lisää sen hyötyjä pölyttäjille. Kukintojen ulkopuolisen meden tuotanto on tärkeää etenkin loispistiäisille. Härkäpavun voi halutessaan hyödyntää myös viherlannoituksena kaistasekaviljelyssä. ◀ Kirjoittaja on erikoistutkija Luonnonvarakeskuksella. sari.himanen@luke.fi

AG R A LUOMUL ANNOIT TEET

L A N N O I T T EE T LU OM U V I L J ELY Y N

SUCCESS , RECYCLED. K E S TÄVÄ Ä K A S V U A K I E R TOTA LO U D E S TA

Tutustu Agra® -luomulannoitteisiin osoitteessa www.ecolan.fi

Käynnistyviä hankkeita kaistasekaviljelystä

K

eväällä 2018 käynnistyy kaksi kolmivuotista tutkimushanketta, joissa tutkitaan kaistasekaviljelyä. SUREVEG-hanke on eurooppalainen CORE Organic Cofund ERA-NET -verkostohanke, jota koordinoi Aarhusin yliopisto Tanskasta. Hanke keskittyy luomuvihannesten kaistasekaviljelyn kehittämiseen sekä orgaanisiin lannoitteisiin ravinteiden tehokkaan käytön, maan orgaanisen aineen lisäämisen ja kasvitautien ehkäisyn näkökulmasta. Tutkimuksessa on mukana 12 eurooppalaista partneria. Suomessa hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopisto. Luomuliitto toimii hankkeen yhteistyökumppanina auttaen erityisesti tutkimustiedon jalkauttamisessa käytäntöön.

LUMOTTU-hanke selvittää, millaiset viljelyyn upotetut monimuotoistamismenetelmät ja viljelykasvivalinnat tehokkaimmin tukisivat monimuotoista luontaista hyötyeliöstöä ja siten maatalouden myönteisiä vaikutuksia luonnon lajistolle. Lisäksi arvioidaan menetelmien taloudellista kannattavuutta.

Kaistasekaviljelymenetelmää tutkitaan hankkeessa öljykasveilla ja härkäpavulla. Molemmat hyötyvät hyönteispölytyksestä ja hanke tutkii, voisiko lajien kaistasekaviljely houkutella pölyttäjiä tehokkaammin, ylläpitää niiden esiintymistä tasaisemmin ja parantaa pölytystä ja satoa. Lisäksi arvioidaan kaistasekaviljelyn

46

LUOMULEHTI 2 | 2018

vaikutusta luontaiseen biologiseen torjuntaan: rypsillä on runsaasti kasvintuholaisia, joiden luontaisia vihollisia härkäpapu voisi tukea. Kolmivuotista tutkimushanketta rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.

Tule mukaan hankkeiden toimintaan!

Molemmissa hankkeissa osa tutkimuksesta suoritetaan tilakokeina. Hankkeisiin toivotaan mukaan hyötyhyönteisten tukemisesta ja kaistasekaviljelyn kokeilemisesta kiinnostuneita viljelijöitä. SUREVEG keskittyy luomuvihannestiloihin ja tarjoaa tietoa myös orgaanisista lannoitteista. Tilakokeita toteutetaan Etelä-Savossa. LUMOTTU kerää ja tuottaa sekä tavanomaiseen että luomutuotantoon soveltuvaa tietoa koko maassa. Hankkeissa järjestetään myös työpajoja ja pellonpiennartapahtumia sekä jaetaan tietoa verkossa.

Yhdistyksistä

TEKSTI: ELISA NIEMI

Satakunta heräämässä luomuun Satakunta ei ole ollut kärkipäässä luomutuotannon tilastoissa ja yhdistystoimintakin on ollut hiljaista viime vuosina.

Helmikuun lopussa tuli kuitenkin koolle Poriin mukavan kokoinen porukka, kun luomuyhdistys järjesti tapaamisen.

Elisa Niemi

Luomuliiton mentorina toimiva Markku Weckman Luvialta kertoi oman tilansa luomutuotannosta.

Viljelyssä on mm. tärkkelysja ruokaperunaa, maaartisokkaa, öljypellavaa, hernettä sekä härkäpapua.

Janne Rauhansuu toimii myös Luomuliiton mentorina. Kuvassa hän esittelee rypsin tuotantoa.

Myssyfarmi

- Syysrypsin viljely parantaa maan kasvukuntoa ja on kannattavaa, totesi Janne Rauhansuu.

Satakunnan luomuyhdistystapaamisessa oli 28.2. mukana noin 20 henkeä.

Myssyfarmi

L

uomuyhdistyksen sihteeri ja ProAgrian luomuasiantuntija Anne Johansson kertoi Satakunnan Uutta kasvua luomusta -hankkeesta, joka toimii vielä tämän vuoden ajan.

– Satakunnassa on paljon luomutuotannon potentiaalia ja yhdistystoiminta on yksi tärkeä tapa edistää sitä, totesi Varsinais-Suomen rajakunnassa Pöytyällä viljelevä Luomuliiton varapuheenjohtaja Janne Rauhansuu.

Tilaisuudessa mietittiin Lounais-Suomen ja Satakunnan luomuyhdistyksien yhdistämistä. Lounais-Suomi on aktiivinen alueyhdistys. Tapaamisessa mukana olleella, LounaisSuomen luomuyhdistyksen hallituksen jäsen Auvo Heikkilällä on kokemusta muiden saman maakuntarajan ylittävien yhdistyksien yhdistämisestä.

– Kasvava luomumarkkina vaatii edunvalvontaan voimaa. Luomuyhdistyksien jäsenet ovat samalla myös Luomuliiton jäseniä. Yhdessä ollaan enemmän ja saadaan tehostettua raaka-aineen saatavuutta, jatkaa Janne Rauhansuu.

Luomuliitto esitteli tapaamisessa mentor-toimintaa sekä uutta siemen- ja puutarhatuotannon yhteistyöhön ja kannattavuuteen liittyvää hankettaan, jonka seuraava tapaaminen on 5.4. Tampereella. Seuraavana päivänä 6.4. Tampereella on myös Järjestöpäivä, joka sopii erinomaisesti uudesta luomuyhdistystoiminnasta kiinnostuneille satakuntalaisille (ks. 56). ◀

Tulossa: Luomupäivät Porissa Elisa Niemi

marraskuussa!

LUOMULEHTI 2 | 2018

47

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 25.5.

KONEITA

LUOMUTUOTTEITA

Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT

Luomuleipomo

TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

KONEITA

SIEMENIÄ

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

Laatusiemenet luomuun!

UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uusi tukkeutumaton AEROSTARROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan.

Rahoitusjärjestelyt.

Haetaan sopimusviljelijöitä!

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

48

LUOMULEHTI 2 | 2018

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

Schaumann Leckmasse -nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet.

Hyväksytty luomuun.

20 kg astia.

Sisältää mm.

40 mg seleeniä. www.eurotrading.fi

p. 010 3211 950

SOPIMUSVILJELIJÄT

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

KIINNOSTAAKO HAMPUNVILJELY ?

Etsimme lisää LUOMU öljyhampun sopimusviljelijöitä. (tukikelpoinen kasvi) Ota yhteyttä, kerromme lisää. info@hamppufarmi.fi puh. 0405665219 KONEITA

HYVÄ LUOMUVILJELIJÄ!

Uudella Root StopperTM kultivaattorilla eroon kestorikkakasveista.

Kultivaattorin ja voiman ulosotolla pyöritettävän roottorin yhdistelmä pysäyttää kestorikkakasvien kasvun nostamalla niiden juuret pellon pinnalle kuivumaan.

KYSY LISÄÄ: Tero Tiussa Puh. 045-1306822 www.tiustech.com Tiustech Oy

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

LUOMUTAIMIA

VADELMAN TAIMET LUOMUNA: Muskoka ja Maurin Makea Marjoniemeltä – myös varttuneet!

Kotimainen, varmennettu taimituottaja!

Järjestämme kesän aikana useita esittelytilaisuuksia.

Tutustu kiertuepaikkakuntiimme ja aikatauluihimme seuraamalla meitä facebookissa: www.facebook.com/Tiustech

LUOMULEHTI 2 | 2018

49

Luomuruoka on vahva eettinen valinta

R

avinnon turvallisuuden professori Marina Heinosen haastattelu (HS 1.2.) ja hänen mielipiteensä (HS 7.2.) herättävät monia kysymyksiä mm. käsityksestä ihmisten ruokavalintoihin vaikuttavista tekijöistä, alan tutkimuksesta ja sen seuraamisesta sekä tutkimuksen nimissä esitettyjen näkemysten todellisista taustoista. Se, että miljoonat ihmiset syövät päivittäin elintarviketeollisuuden valmistamaa ruokaa, ei ole merkki ruoan turvallisuudesta, vaan käytännön sanelema pakko.

Kuka tietää, mitä kaikkia seuraamuksia pitkään nautitulla teollisesti valmistetulla ruoalla tai torjunta-aineiden käytöllä voi olla? Entäpä jos meillä on käynnissä vuosikymmenten mittainen ihmiskoe, jonka tulokset näkyvät vasta meidän jälkeemme? Toivottavaa olisikin, että uusia monitieteisiä tutkimushankkeita käynnistettäisiin ruoan ja sen sisältämien lisäaineiden ja torjunta-ainejäämien vaikutuksista ihmiseen.

Suuntaa antavia tutkimustuloksia on jo olemassa eivätkä ne puhu lisäaineiden tai torjunta-aineiden käytön puolesta.

Marjojen terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti kotimaassa useissa tutkimuslaitoksissa sekä laboratoriokokeissa että kliinisissä tutkimuksissa. Tutkitut terveysvaikutukset ovatkin tänä päivänä monelle kuluttajalle tuttuja eikä niitä tulisi väheksyä. Esimerkkinä voi mainita karpalon virtsatieinfektioilta suojaavat vaikutukset sekä kotimaisten metsämarjojen potentiaaliset vaikutukset bakteerien aiheuttamien hengitystieinfektoiden ehkäisyssä. Tutkimusten mukaan marjat vaikuttavat edullisesti myös insuliiniaineenvaihduntaan, suolistomikrobeihin sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin ja mahdollisesti myös muistiin. Marjoilla on siis merkittäviä terveysvaikutuksia.

Ruoan ostopäätöksiin vaikuttavat monet tekijät. Luomua ostavat kuluttajat haluavat ruokavalinnoillaan mm. tukea luonnon monimuotoisuutta, eläinten hyvinvointia ja tuotantoa, joka on kansantaloudellemme edullista eikä kasvata vaihtotaseen alijäämää tuontiväkirehujen ja torjunta-aineiden käytöllä.

Mielipidekirjoituksessaan Heinonen vetoaa EFSA:n päätösten tieteellisiin perusteisiin. EU-parlamentti päätti joulukuussa 2017 jatkaa kasvinviljelyssä yleisesti käytetyn torjunta-aineen, glyfosaatin, käyttölupaa enää viisi vuotta.

EFSA tuki glyfosaatin käytön sallimista sillä perusteella, että se on ”tieteellisen tutkimuksen” mukaan ihmiselle turvallista.

Helmikuussa parlamentti päättikin asettaa erityisvaliokunnan tutkimaan EFSA:n käyttämien tutkimusten avoimuutta, vertaisarviointia ja tieteellisyyttä glyfosaatin ja muiden torjunta-aineiden käyttösuosituksia laadittaessa. ◀ PIRJO SIISKONEN valtiotieteen tohtori, vieraileva tutkija Helsingin yliopisto, Luomuliiton pj. 2017 CARINA TIKKANEN-KAUKANEN dosentti, farmaseuttinen biologia, Helsingin yliopisto ja kansanterveystiede ItäSuomen yliopisto

PELLON VILJAVUUDEN HOITO

7.4.2018 klo 9–16 Valtion virastotalon auditorio, Itsenäisyydenaukio 2, TURKU

– täydennyslannoittaminen luomuviljelyssä -seminaari Kaikille pellon kasvukunnon parantamisesta kiinnostuneille erinomainen tilaisuus kuulla parhaiden asiantuntijoiden esittelyt täydennyslannoittamisen ja maanparannuksen uusista vaihtoehdoista.

50

Seminaarin aiheet: Elom Oy: Kultakasvu-tuotteet luomulannoitteina Novarbo Oy: Novarbo-tuotteilla kasvukuntoa Humuspehtoori Oy: Humuspehtoorin ratkaisut pellon viljavuuden hoidossa Soilfood Oy: Lannoitus ja maanparannus osana viljelykiertosuunnittelua Ecolan Oy: Täydennyslannoitus luomuviljelyssä Ecolan Agra -lannoitteet Biocore Oy: Biohiili - ravinteiden ja mikrobien ”taksi”

LUOMULEHTI 2 | 2018

Osallistumismaksu on 30€, joka sisältää aamu- ja iltapäiväkahvin sekä lounaan.

Ilmoittautumiset 26.3. mennessä osoitteeseen lounaissuomen.luomuyhdistys@gmail.com tai 040 531 135/Tita-Marjut Salonen JÄRJESTÄJÄ: LOUNAIS-SUOMEN LUOMUVILJELYN YHDISTYS

Pellon kasvukunnon elvyttäminen

R

adiopuheenvuorossani 28.11.1982, jolloin maassa oli reilusti alle 100 luomutilaa, ennakoin luomuviljelyn kasvua ja totesin: – Väkilannoitteiden tarve putoaisi jyrkästi, mutta Kemira ei silti joutaisi suljettavaksi. Se ohjattaisiin jalostamaan teollisuuden puuntuhkat, kivipölyt ja muut arvokkaat jäteaineet maatalouden hivenlannoitteiksi. Samoin Kemiran tehtäväksi tulisi kaikkien niiden kompostiainesten keräily ja jalostaminen, joita maatalous ei voi suoraan hyödyntää.

Ei ottanut Kemira neuvosta vaarin vaan katosi lannoitemarkkinoilta. Onneksi meillä on nyt useita tuon tehtävän täyttäjiä: BioCore, Ecolan, Elom, Humuspehtoori, Novarbo ja Soilfood. Ja tarvehan on huutava – maataloustutkimuksen 12 koeasemalla 1961–90 suoritettu seurantatutkimus (E. Sirviö) osoitti peltojen humuskadoksi lähes 30 %. Nyt se on jo 50 prosentin luokkaa karjattomilla tiloilla, myös luomutiloilla.

Nobel-palkittu biokemisti, prof. A.I. Virtanen varoitti jo v. 1951 tulevasta kehityksestä Karjatalouslehdessa N:o 22. Häneltä kysyttiin, mikä käsitys professorilla on siirtymisestä maassamme karjattomaan maatalouteen?

– Maan kasvuvoiman huononeminen on kaikkein pelottavin seikka, joka koskee koko maata, totesi Virtanen.

Kuinka kauan voidaan mielestänne karjatonta ja nurmetonta maanviljeystä yleensä ajatella harjoitettavaksi?

– Esitän käsityksenäni, että jo viiden vuoden kuluttua voidaan odottaa selvän huononemisen tulevan esille ja kymmenen vuoden kuluttua tilanteen muuttuvan peräti vaikeaksi, vastasi Virtanen.

Siirtyminen hevosvedosta yhä suurempiin traktoreihin ja lopulta nelivetoihin on peittänyt alleen maan rakenteen radikaalin huononemisen eli humushäviön ja maan tiivistymisen. Nyt hevosvetoiset muokkausvälineet vain naarmuttaisivat pellon pintaa.

A.I. Virtanen oli myös käytännön viljelijä, joka tiesi mistä puhui. Kun hän v.

1933 aloitti 38 ha suuruisen Joensuun tilan

viljelyn, olivat sadot ajan tapaan 1000-2000 kg viljaa/ha. Viidentoista vuoden työn tulos näkyy oheisesta taulukosta. Runsas fosforilannoitus johtui siitä, että tuolloin ei mykorritsoista tiedetty vielä mitään.

Kun hyvä sato väkilannoiteviljelyssä tyhjentää ravinteet maasta, niin luomussa hyvä sato luo entistä paremmat edellytykset seuraavalle sadolle. Sen maahan erittämät orgaaniset yhdisteet ynnä muu maahan jäävä juuristo ja kasvinjäänteet ylläpitävät ja parantavat maan biologista aktiivisuutta ja lisäävät näin maan luontaista viljavuutta.

Tätä perusprosessia tukemaan ja voimistamaan on nyt tarjolla erilaisia orgaanisia luomulannoitteita ja maanparannusaineita.

Erityisen tervetulleita ne ovat siirtymävaiheessa ja ne antavat myöhemminkin väljyyttä viljelykiertojen suunnitteluun. Niiden avulla voi varmistaa, ettei kiertoon tule huonoja satoja. Luomuviljelyssä huono sato on huonoin mahdollinen esikasvi.

Lähde siis hakemaan uusinta tietoa Pellon viljavuuden hoito -seminaariin lauantaina 7.4. Turkuun. ◀ SEPPO LOHTAJA Luomukonkari

”Paras esikasvi on hyvä sato.”

Edwin Scheller, saksalainen tutkija

Virtanen tutki jo vuodesta 1925 alkaen biologista typensidontaa.

Hänen johtamansa Biokemiallinen tutkimuslaitos alkoi tuottaa tehokkaita typpibakteeriymppejä viljelijöiden käyttöön.

Joensuun tilan sadot pärjäsivät vielä 1990-luvulla maan keskisadoille.

LUOMULEHTI 2 | 2018

51

Kysymyksiä

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 9362 150

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

KARITSOJEN TULEE luomusääntöjen mukaan saada maitoa vä-

Luomuliiton puhelin- ja sähköposti-neuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

@

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Arella Rahtola

Tiimissä mukana myös:

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 9360 377

52

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola 040 573 4791

LUOMULEHTI 1 | 2018

hintään 45 päivää. Ensisijaisesti karitsat tulee ruokkia oman emän tai saman eläinlajin maidolla. Käytännössä tämä on tuttipullokaritsoilla kuitenkin aika vaikeaa, jollei mahdotontakin, toteuttaa.

Karitsoille sopivaa luomuhyväksyttyä juottorehua ei markkinoilta tietääkseni löydy.

Karitsat juotetaan lampaille sopivalla tavanomaisella juottorehulla, jota saa yleisesti maatalouskaupoista. Tuttipullokaritsat voidaan joko markkinoida kokonaan tavanomaisina tai sitten 6 kuukauden siirtymävaiheen jälkeen luomuna. Juotossa olleiden karitsojen siirtymävaihe alkaa heti siitä kun niiden ruokinta täyttää jälleen luomuvaatimukset. Tuttipullokaritsojen 6 kuukauden siirtymävaihe ei tavallisesti ole mikään ongelma. Juotossa olevat karitsat kasvavat emän alla olevia karitsoja hitaammin ja saavuttavat teuraspainon myöhemmin.

Lampurin tulee kuitenkin muistaa huolellinen kirjanpito. Kaikkien juotossa olevien karitsojen korvamerkit kirjataan ylös. Lisäksi jokaisen eläimen tai eläinryhmän kohdalta merkitään koska juotto on aloitettu ja koska se on loppunut. Kirjanpito tarkastetaan luomueläintarkastuksen yhteydessä. Kyseiset eläimet ovat siirtymävaiheessa eikä niitä saa myydä luomuna.

Osa tuottajista pitää tuttipullokaritsoihin liittyvää työtä niin hankalana, että he myyvät karitsat pois mahdollisimman pian. Tuttipullokaritsat menevätkin usein kesälampaiksi. Karitsat ovat valmiiksi kesyjä ja monen kesälampaanpitäjän mielestä pullosta syöttäminen on mukavaa puuhaa.

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström puh. 040 9362 150

Elisa Niemi

Ajattelimme siirtää suomenlammaskatraamme luomuun. Mitä luomussa tehdään tuttipullokaritsoille, joita väkisinkin tulee joka vuosi?

Reilua kauppaa, luomua, vastuullisuutta – mitä eri sertifikaatit oikein tarkoittavat?

KAUPPOJEN HYLLYT ovat täynnä tavaraa, joista löytyy erilaisten sertifikaattien merkkejä. Luomun lehtilogon tunnistaa jo suurin osa kuluttajista mutta entä sitten, kun tuotteessa on lisämerkkejä.

Mitä ne kaikki oikein tarkoittavat? Entä mitä on vastuullisuus? On hyvä muistaa, että tuote voi olla vastuullisesti tuotettu ja valmistettu myös ilman sertifikaattia, mutta vastuullisuus on useimpien sertifikaattien kriteerinä, joten sertifikaatti on myös tärkeä merkki kuluttajalle vastuullisesta tuotannosta. Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat nykypäivän trendi ja luomu sopii siihen oikein hyvin.

Jokaisella sertifikaatilla on omat painotusalueensa, mutta paljon on yhtäläisyyksiäkin.

lisen ympäristön hyvinvoinnin ja ekosysteemin suojelemiseksi esimerkiksi vähentää tilan energian- ja vedenkulutusta. Tilat eivät myöskään saa hävittää metsiään ja kasvihuonepäästöjä on pienennettävä. Kuten Reilu kauppa tässä ohjelma takaa työntekijöille kohtuulliset palkat ja hyvät asunnot elää sekä edistää paikallista terveydenhuoltoa ja koulutuspalveluita. www.rainforest-alliance.org

KRAV KRAV ON ruotsalainen luomutuotannon val-

tu kansainvälisiä Reilun kaupan kriteerejä, jossa tuotanto on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä pohjalla. Reilussa kaupassa tuotteesta maksetaan viljelijälle vähintään takuuhinta, joka kattaa ympäristön ja ihmisten kannalta kestävän tuotannon kustannukset. Takuuhinnan ohella maksetaan Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu koko yhteisön hyväksi yhteisöä kehittäviin hankkeisiin. Järjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja tilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupassa. Reilun kaupan valvonnasta vastaa riippumaton kansainvälinen FLO-Certifiointiyhtiö.

vonnan merkki. Järjestön tavoitteena on edistää kestävän kehityksen mukaista ja kuluttajan näkökulmasta luotettavaa ja laadukasta elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden tuotantoa. Lähtökohtaisesti KRAV-säännöissä on samat vaatimukset kuin luomussakin, mutta sen lisäksi viljelijöiden on minimoitava tilojen energian kulutus ja tilan aiheuttamat päästöt. Viljelyn kaikissa vaiheissa on huomioitava luonnonmukainen kehitys ja käyttäytyminen, ekosysteemit ja biologinen monimuotoisuus. Viljelijöille ja muille tuotantoon osallistuville on taattava reilu palkka ja turvallinen työympäristö, mielekäs ja tyydyttävä työ. Yleensä KRAV-merkki esiintyy pakkauksissa yhdessä EU:n luomulogon kanssa. KRAV-sertifiointia tekee useampi valvontajärjestö, mutta kaikki noudattavat samoja KRAVsääntöjä.

www.reilukauppa.fi

www.krav.se

UTZ

EU:n luomulogo

UTZ CERTIFIED on maailmanlaajuinen sertifioin-

EU:N LUOMUMERKKI on pakollinen kaikissa EU:n alueella tuotetuissa ja pakatuissa luomuelintarvikkeissa. EU-maatalouspolitiikka tukee turvallista elintarviketuotantoa ja luomu on asetuksella säädettyä tuotantoa, joka velvoittaa huomioimaan ympäristönsuojelun kokonaisvaltaisena. Luomulogo on jokaisessa jäsenmaassa samanlainen, mutta sen yhteydessä olevat valvontaviranomaisen tunnusnumero ja maatalousperäisten ainesosien alkuperämerkintä riippuu tuotantopaikasta ja valvovasta tahosta. Unionin ulkopuolelta tuoduissa elintarvikkeissa luomumerkki on vapaaehtoinen. Luomutuotteiden tuotantoa ja markkinointia Suomessa valvovat Evira, ELY-keskukset, Valvira (luomualkoholit) kunnat (markkinavalvonta) ja Tullilaitos (tuonti).

Suosimalla ja ostamalla suomalaisia luomutuotteita kuluttaja voi ainakin luottaa tuotteen ympäristöystävälliseen ja kestävää kehitystä suosivaan tuotantotapaan, jossa vastuullisuus korostuu kaikissa tuotannon vaiheissa.

RAAKA-AINEEN VALMISTUKSESSA on noudatet-

tiohjelma, joka varmistaa ja todentaa vastuullisen tuotantotavan tiloilta lähtien. Ohjelma perustuu vaativaan toimintaohjeistukseen, joka auttaa viljelijöitä kehittymään viljelyn ammattilaisiksi huomioiden ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin. Sertifioinnin ohjeistuksen mukaisilla viljelymenetelmillä on tarkoitus parantaa sadon laatua ja nostaa tilojen tuottavuutta. Esimerkiksi lannoitteita, vettä ja energiaa käytetään säästeliäästi ja asianmukaisesti.

Lapsien koulunkäyntiä pyritään edistämään. Työoloja, -turvallisuutta ja -oikeuksia parannetaan viljelyalueilla ja edistetään terveydenhuoltoa. Viljelijöille maksetaan sertifioiduista raaka-aineista ja tuotteista, suuremmasta ja laadukkaammasta sadosta lisäkorvausta, jolloin viljelijän tulot kasvavat merkittävästi. Iso osa UTZ sertifioiduista tuotteista voidaan jäljittää kuluttajapakkauksessa olevien tietojen perusteella viljelijätilalle asti. www.utz.org

Rainforest Alliance RAINFOREST ALLIANCE on kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö, jonka pyrkimyksenä on kestävien ansaintamahdollisuuksien luominen viljelijöille ja luonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen. Järjestö pyrkii vaikuttamaan metsien hakkuuseen ja kasvavaan viljelyyn, karjatalouteen ja matkailuun. Sertifioidut tilat sitoutuvat tekemään töitä paikal-

Lisätietoja eri sertifikaattien vaatimuksista: www.evira.fi Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo puh. 040 9641 518

Hanna Tuominen

Reilu kauppa eli Fairtrade

Jaana Elo Elintarvikeasiantuntija puh. 040 9641 518

LUOMULEHTI 1 | 2018

53

TEKSTI: ELISA NIEMI

Työryhmistä tulosta!

Luomuliiton työryhmissä on viimeisen vuoden aikana valmisteltu kokonaisuuksia, jotka ovat myös tuottaneet tulosta. Luomuliiton edustajia on myös mukana monissa tärkeissä muiden organisaatioiden työryhmissä.

”

Työryhmät ovat tärkeä apu Luomuliiton hallituksen päätösten valmistelussa ja tiedon hankinnassa. Ne tehostavat sitä, että kaikkien tuotantosuuntien ääni tulee kuuluviin, toteaa Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.

Puheenjohtaja ja edunvalvontajohtaja tekevät toki keskeisen osuuden Luomuliiton edunvalvontatyöstä, mutta tässä muutama esimerkki nimenomaan työryhmien ja edustajien vaikuttamisesta: Maito- ja ammattikeittiötyöryhmät ovat olleet mukana vaikuttamassa siihen, että luomumaito saa nyt MMM:ltä korkeampaa tukea kuin tavanomainen maito. Tämän avulla voidaan lisätä luomumaidon menekkiä ja hyötyjinä ovat myös nuoret. Tämän vuoden puolella lausuttiin vielä koulujen vihannes- ja maitotuen yksityiskohdista. Tärkeää on kaikkien vaikuttaa myös oman kuntansa päättäjiin ja kouluihin, jotta luomua hankitaan kouluihin!

Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallisessa ohjausryhmässä Luomuliiton edustajana on toiminut Soile Prokkola, joka on pontevasti tuonut esiin vähäriskisten torjuntamenetelmien mahdollisuuksia. Ne ovatkin pian valmistuvassa Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelmassa 2018–2022 aiempaa paremmin esillä. Prokkolan työtä on tukenut Luomuliiton puutarhatyöryhmä, joka on kommentoinut viime vuoden aikana myös luomutaimituotannon kehittämistä sekä luomuun hyväksyttyjen torjunta-aineiden saamista Suomen markkinoille.

Luomuvilja-alan vetovoimasta kertoo se, että Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) järjestämässä seminaarissa oli vii-

54

LUOMULEHTI 2 | 2018

Pauli Talvitie Puheenjohtaja Luomulehden päätoimittaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi puh. 044 550 1850

Ota yhteyttä! www.luomuliitto.fi/yhteystiedot

Varsinaiset hallituksen jäsenet

Varajäsenet

Janne Rauhansuu, vpj. janne@rauhansuu.fi puh. 0500 533 408 Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys Työryhmät: Kasvintuotanto, Ammattikeittiö

Auvo Heikkilä auvo.heikkila@gmail.com puh. 0400 526 278 Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys Työryhmät: Kasvintuotanto

Tiina Peltonen, 2. vpj.

Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) tiksu.peltonen@gmail.com puh. 044 5033 643 Työryhmät: Maito, keruuluomu

Juha Hankamäki Keski-Suomen luomuyhdistys ry juha.hankamaki@gmail.com puh. 044 5417 043 Työryhmät: Liha

Hannele Sippu Luomuliiton suorajäsen hannele.sippu@kymp.net puh. 040 582 2178 Työryhmät: Maito, puutarha

Steve Nyholm Svenska Österbottens Ekologiska förening nyholm.steve@multi.fi puh. 0400 562 850 Työryhmät: Liha

Matti Kumpulainen Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry matti.kumpulainen@macutec.fi puh. 040 5161 715 Työryhmät: Puutarha, ympäristö

Heikki Korhonen Kainuun luomuyhdistys ry ketolan.luomutila@sotkamo.net puh. 044 5420 848 Työryhmät: Maito

Airi Timonen Savo-Karjalan luomuyhdistys ry airi.timonen@gmail.com puh. 050 494 2079 Työryhmät: Ammattikeittiö

Susanna Kinnunen Savo-Karjalan luomuyhdistys ry susanna.kinnunen1@gmail.com puh. 040 7177 211 Työryhmät: Siipikarja

Brita Suokas Saimaan luomu ry britasuokas@hotmail.com puh. 044 5288 722 Työryhmät: Maito, liha

Johanna Helkimo Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry johanna.helkimo@proagria.fi puh. 043 827 2282 Työryhmät: Ympäristö

Elisa Niemi

Elisa Niemi

Työryhmistä esimerkkejä Maito Tiina Peltonen (pj.), Hannele Sippu, Brita Suokas, Heli Ahonen, Pekka Välinen, Katarina Rehnström Liha Steve Nyholm (pj.), Juha Hankamäki, Samuli Leinonen, Tarja Musikka, Brita Suokas, Katarina Rehnström Siipikarja Susanna Kinnunen (pj.), Katarina Rehnström

△ Soile Prokkola puutarhaviljelyksillään Heinävedellä. ◁ Maityöryhmän uusi jäsen Tiina Peltonen ja konkari Hannele Sippu pohtivat lypsykarjan rehustusta hallituksen Tiimipäivien tilavierailulla (ks. s. 10).

Kasvi Janne Rauhansuu (pj.), Erkki Vihonen, Auvo Heikkilä Puutarha Antti Vauhkonen (pj.), Hannele Sippu, Airi Timonen, Soile Prokkola, Kaijus Ahlberg, Petri Leinonen, Matti Kumpulainen, Jan Liesaho, Kirsi Ali-Alha, Mikko Rahtola, Jaana Elo Ammattikeittiö Jaana Elo (pj.), Airi Timonen (vpj.), Janne Rauhansuu, Anu Arolaakso Ks. kaikki työryhmät: www.luomuliitto.fi/jarjesto/verkostot/tyoryhmat-ja-edustukset

Luomuliiton edustajat ja yhteyshenkilöt • MMM:n Elintarvikkeiden lainsäädännön ja valvonnan jaosto, ELV. Tarja Musikka (Jaana Elo varajäsen).

• Tarja Musikka (Jaana Elo varajäsen) • Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen ohjausryhmä (NAP): Soile Prokkola • Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) luomuryhmä: Auvo Heikkilä • MTK:n luomuydinryhmä yhteyshenkilö: Susann Rännäri • Erikoisyhdistysten liitossa edustaja johtokunnassa: Elisa Niemi • ECEAT luomumatkailuyhdistyksen hallituksen jäsen: Elisa Niemi • Luomu.fi-sivuston toimituskunta: Elisa Niemi Pro Luomu ry:n toiminta Hallituksen jäsen: Pauli Talvitie Arvoketjutyöryhmät: • Maito: Heli Ahonen maito (Katarina Rehnström varajäsen) • Liha: Sini Sillanpää (Katarina Rehnström varajäsen) • Kasvis: Hannele Sippu (Soile Prokkola varajäsen)

me syksynä Salossa jopa 170 henkeä. Luomuliiton edustajalla Auvo Heikkilällä oli esitys luomusiementuotannosta. Puolet osanottajista oli tavanomaisia viljelijöitä, jotka harkitsivat luomuviljelyyn siirtymistä.

Maa- ja metsätalousministeriön Ruokapoliittisen neuvottelukunnan alainen Elintarvikelainsäädännön ja -valvonnan jaosto ja sen alaryhmät käsittelevät pääasiallisesti ajankohtaista lainsäädännöstä, asiaa valvonnasta sekä myös Euroopan Unionin ja esim WHO:n elintarvikealaan liittyviä asioita. Luomuliiton edustajat Tarja Musikka ja Katarina Rehnström ovat pystyneet vaikuttamaan mm. ante mortem videotarkastuksen etenemisestä Euroopan Unioniin, valvontakäytäntöjen yhdenmukaistamisesta Suomen alueella, tilakohtaisilla esimerkeillä erilaisten säädösten vaikutuksesta päivittäiseen työhön ja lausuntojen myötä tarkennuksia ja ehdotuksia lainsäädäntöön. Luomuliiton ääntä kuunnellaan ja pyydetään tuottajien näkemyksiä mahdollisiin lainmuutoksiin eli pystytään vaikuttamaan asioihin jo lakienvalmisteluvaiheessa. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2018

55

Tapahtumia Tampereella 5.–6.4.2018

Galleria Bertel (Finlaysonin alueella, Työväenmuseo Werstas, 2. krs), Väinö Linnan aukio 8, Tampere Vapaa pääsy kaikkiin tapahtumiin: Ilmoittautuminen: www.luomuliitto.fi

Ravinteiden kierto -seminaari lannoitusta kierrätysravinteilla

Järjestöpäivä 2018

5.4. klo 9–14

Perjantaina 6.4. klo 9–14

ks. ohjelma s. 4

Paikka: ks. sivun ylälaita.

9.00 Luomuliiton puheenjohtajan

Pauli Talvitien tervetuliaissanat 9.05 Esittelykierros - luomuyhdistyksien onnistumisia

ja haasteita 10.00 Maatalouden uudet haasteet –

ratkaisuja luomusta?

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila 10.30 Maatilatalouden kehittäminen, Luomuliiton edunvalvontajohtaja Susann Rännäri 10.45 Jäsenhankintakampanjointi 11.00 Lounas (omakustanteinen, Ravintola Ziberia) 12.00 Yhdistyksien toiminnan kehittäminen:

toiminnan suunnittelua ja työnjakoa, Krissu

Sirola-Korhonen, KSL-opintokeskus

Uusia ideoita mukaan luomuyhdistyksien ja

Luomuliiton toimintaan tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet!

Lisää kannattavuutta luomuerikoiskasvien tuotantoon 5.4. klo 14–16

Ilmoittautumista pyydetään järjestelyiden vuoksi viimeistään 26.3. Ilmoittautumislomake: www.luomuliitto.fi

Paikka: ks. sivun ylälaita.

Tilaisuuden avaus, Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie Uusia mahdollisuuksia kannattavuuden kehittämiseen, Luomuliiton asiantuntijat Jaana Elo ja Erkki Vihonen Siementuotanto Puheenjohtaja: Erkki Vihonen Siementuotantoa tarvitaan lisää, toimitusjohtaja Timo Mäkinen, Naturcom Oy Yhteistyöllä kannattavuutta, Esa Heinonen, luomutuottaja Kokemuksia siementuotannon kannattavuudesta, luomuasiantuntija Juha-Antti Kotimäki, ProAgria Etelä-Savo Puutarhatuotanto Puheenjohtaja: Jaana Elo Luomun kysyntä ja tarjonta kasvaa, myyntipäällikkö Heikki Ahopelto, Wihuri Oy Yhteistyöllä kannattavuutta, Petri Leinonen, luomupuutarhatuottaja Sopimustuotanto mahdollisuutena, Antti Vauhkonen, luomupuutarhatuottaja

Luomuliitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2018 Perjantaina 6.4. klo 14 Paikka: ks. sivun ylälaita.

Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet tervetulleita!

Ilmoittautumista pyydetään kahvituksen ja järjestelyiden vuoksi viimeistään 26.3. Ilmoittautuneille lähetetään kokouspaperit sähköpostitse. Ilmoittautumislomake: www.luomuliitto.fi

5.4. klo 17.30 luomuillallinen Paikka: Suomalaisen klubin ravintola, Puutarhakatu 13 Ilmoittautuminen viimeistään 26.3.: www.luomuliitto.fi

Jatkoille: Paapan kapakka, live-musiikkia klo 21, Koskikatu 9

56

LUOMULEHTI 2 | 2018

Lisätietoja: Pj: pauli.talvitie@luomuliitto. fi, puh. 044 5501 850 Tj: elisa.niemi@luomuliitto. fi, puh. 0400 534 003

Kävelymatka joka paikkaan!

Majoituskiintiö Luomuliitto 24.3. asti: Koskikadun Cumulus 79 € / 1 hh, 98 € / 2 hh

Ajankohtaista Luomuliiton jäseneduissa Lisää jäseneduista: www.luomuliitto.fi/jasenedut Tilaa nyt laatikoita 4.4. mennessä!

Laatikot ovat DS Smithin käsinkoottavia laatikoita.

Laatikot valmistetaan ja painetaan Tampereella.

Tilaaminen edellyttää Luomuliiton jäsenyyttä – voit liittyä nyt!

Lisätietoja ja tilauslomake: www.luomuliitto.fi/ laatikoiden-tilaus

Tilaa nyt!

Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat.

Tilaa Luomulehti.

6 nroa vuodessa.

Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 2 | 2018

57

Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ TUOTTAJAJÄSEN

☐ KULUTTAJAJÄSEN

☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ KANNATUSJÄSEN ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä ☐ Tuottajajäsen 100 € * ☐ Kuluttajajäsen 25 € Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

* Sisältää jäsenmaksun ja Luomulehden vuosikerran 40 e (josta alv 10 % eli 3,64 e ja alviton osuus 36,36 e) Luomulehti sisältyy vain tuottajajäsenmaksuun. Muille jäsenhintainen tilaus kohdassa Luomulehti.

Hanki nyt Leppäkerttu suomalaisen luomun merkki! ☐ Alkutuotanto ja alhainen jalostus 150 € / 3 vuotta ☐ Mikroyritykset 250 € / 3 vuotta (yritykset, joissa on vähemmän kuin 10 työntekijää) ☐ Muut yritykset 500 € / 3 vuotta + 0,2 % Leppäkerttu-tuotteiden liikevaihdosta

Pinssi 1 € T-paita 25 € Väri

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/leppakerttumerkki

Koko

kpl kpl (S-XXL)

le h ti

☐ Yhden vuoden tilaus 66 € ☐ Kestotilaus 60 € ☐ Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhdistysjäsenet) ☐ Opiskelijatilaus 30 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 € ☐ Muu: Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Hinnat sis. ALV 10 %

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

58 LUOMULEHTI 2 | 2018 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

2/2018

Minä ja luomu

TEKSTI: ELISA NIEMI

"Kun syö luomuruokaa, tulee hyvä olo" Rallikuski Jari-Matti Latvala tykkää ajaa traktoria isänsä luomutilalla ja valitsee mielellään luomuruokaa. Hän pitää suomalaisten kauppojen luomuvalikoimia parempina kuin vaikkapa ranskalaisten.

A-lehdet kuva-arkisto

Isäsi viljelee luomutilaa EteläPohjanmaalla. Miten se on vaikuttanut elämänasenteisiisi?

LUOMU ON yhtä kuin puhdasta ruokaa. Kun syö luomuruokaa, tulee hyvä olo. Perhetaustani on vaikuttanut siihen, että arvostan luomuruokaa ja -viljelyä.

Edustaako sinusta luomuviljely pehmeitä arvoja vai nimenomaan rationaalista lähestymistapaa ruoantuotannossa?

NÄKISIN LUOMUN hyvänä vaihtoehtona ruoantuotannossa kyllä ajattelen asian niin, että se on rationaalinen vaihtoehto.

Asut Monacossa ja kuljet ympäri maailmaa kisamatkoilla. Löytyykö usein luomuruokavaihtoehtoja?

Onko sinulla pidempiaikaisia suunnitelmia olla joskus enemmän mukana luomutilan töissä?

SUOMESSA ON asiat hyvin, luomutuotteet ovat hyvin esillä. Ulkomailla ei ole yhtä hyvin - esimerkiksi Ranskassakaan, jossa ruokatavaraa on muuten paljon esillä. Suomessa ihmiset ovat nyt löytäneet luomutuotteet. Arvot ovat muuttuneet vaikkapa parinkymmenen vuoden takaisesta.

PIENENÄ POIKANA tykkäsin olla äitini siskon miehen maatilalla.

Isäni on aloittanut luomutilan pidon vasta vähän myöhemmässä vaiheessa. En ole miettinyt, mitä teen nykyisen urani jälkeen.

Nykyään käyn välillä ajamassa traktoria isän tilalla ja myös leikkuupuimureita on hauska ajaa.

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 5501 850

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9–15 luomuliitto.jarvenpaa@rantalainen.fi 010 321 6500

TOIMITUSSIHTEERI luomulehti@luomuliitto.fi Noora Mantere on Elisa Niemen sijainen viim. 17.4. alkaen.

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 5501 850 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi 0400 534 003 EDUNVALVONTAJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

LUOMULEHTI 2 | 2018

59

! s u u t u U Hankkijan Luomulannoite GMO vapaalla rehulla ruokittujen kanojen lannasta valmistettu NPK-peltolannoite.

LUOMUAMMATTILAISEN VALINTA

Meiltä saat luomurehut niin naudoille, siipikarjalle, sioille kuin lampaille!

Viljan- ja nurmenviljelyn tuotantopanokset!

Meiltä laadukkaat merkit erikoistyökoneista!

• Kevätviljojen ja nurmen siemenet • Peltolannoite • Cedomon peittausaine • YaraVita -lehtilannoitteet • Säilöntäaineet

• Carre Sarclerse • Väderstad • Spearhead

Ota yhteyttä!

Hankkijan puhelinvaihde puh. 010 76 83000 www.hankkija.fi Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min. (alv 24 %)