Luomulehti 2/2020 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 2/2020

10,00 €

Uusien luomusitoumusten sekä jatkoajan haku avautuu ▷8

www.luomulehti.fi

Luomuviljan alhaiset hinnat harmittavat – mitä tuo tuleva kasvukausi? ▷10

Onnistujien vinkit syysrypsin viljelyyn ▷10

Luomuviljelyyn sertifioidut viljan, nurmi- ja öljykasvien siemenet Kaurat

Herne

Ohrat

Härkäpapu

Vehnät

Apilat

Vihermassaherne

Timoteit

Seokset

Muut nurmisiemenet

Öljypellava

Vihermassahärkäpapu

Rypsi, rapsi

Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192

info@junttilantila.fi Sastamala www.junttilantila.fi

Retu-hiilinurmi Monipuolinen uutuus

Retu-apilanurmi Varma suosikki

Ebena-rehuvirna Satoisa klassikko

92400 Ruukki p. (08) 270 7200 p. (02) 762 6200

www.naturcom.fi 2

LUOMULEHTI 2 | 2020

Olisiko joukkorahoituksesta apua luomualan kasvuun?

uomun kysyntä markkinoilla kasvaa voimakkaasti niin meillä Suomessa, Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Maatalous on pitkäjänteistä toimintaa, ja sen kyky reagoida markkinoiden nopeisiin muutoksiin rajallinen. Kauppa ja isot jalostajat kykenevät paremmin nopeisiin liikkeisiin. Ne ovat paremmassa asemassa kuin maatilat ja maaseudun pienet jalostajat. Luomutuotteet ovat laadukkaita erikoistuotteita, joiden markkinoilla tarjonnan laaja kirjo on olennaista. Sitä syntyy juuri pienissä maaseudun jalostavissa yrityksissä. Jos nämä eivät kykene lisäämään tuotantoa riittävän nopeasti, niin silloin on mahdollista, että markkinoilla oleva kysyntä korvautuu tuonnilla. Yksi näiden pienten jalostajien kasvun este on riittävä omien pääomien saanti. Normaaleilla maatiloilla, joilla kasvu on suhteellisen hidasta, pääoman saanti ei ole useinkaan suurin ongelma. Mutta niillä tiloilla, jotka alkavat myös jalostaa tuotteitaan ja ovat löytäneet markkinoilta voimakasta kysyntää, pääoman saanti muodostaa äkkiä suuren ongelman. Pelkän velkarahan varaan ei ole viisasta investoida. Myös niillä tiloilla, joilla on todennäköisesti hyvä ja menestyvä tuote, mutta markkinat eivät ole vielä hallussa, on tarvetta satsata markkinointiin. Olisiko joukkorahoituksesta apua näissä tilanteissa lisäpääoman saamiseksi ja tunnettavuuden lisäämiseksi? Joukkorahoituksen idea on kerätä laajan joukon panostuksia jonkun hyvän idean rahoittamiseksi. Siinä on kaksi puolta: markkinoida ideaa ja samalla kerätä pääomia sen toteuttamiseen. Tietoliikenneverkot ja sinne luodut alustat ovat tehneet tästä helppoa ja vaivatonta. Joukkorahoituksessa on useita tyyppejä. Yksi on vastikkeellinen lahjoitus, jossa saadaan vastikkeeksi hankkeen tuotosta. Se voi olla tuote tai palvelu tai vastaava, muttei rahaa. Myös vertaislainat ja suorat sijoitukset yrityksen osakkeisiin kuuluvat repertuaariin. Tässä lehdessä on toisaalla artikkeli, jossa esitellään eri joukkorahoitustyyppejä ja käydään läpi kokemuksia niiden soveltuvuudesta maatiloille ja pieniin yrityksiin. Kehityskaarensa alussa oleville pienille yrityksille on pääoman saannin lisäksi tärkeää hankkeesta saatava julkisuus ja tunnettavuus. Se voi auttaa markkinoille pääsyä merkittävästi. Isot elintarvikealan toimijat eivät tarvitse joukkorahoitusta, mutta pienet uusilla ideoilla varustetut yritykset voivat saada siitä merkittävää etua. Ja niitähän juuri luomualalla on paljon. ◀

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 2 | 2020

TERVETULOA opintomatkalle RUOTSIIN!

Luomuliitto järjestää 14.–18.6.2020 matkan Slätte Ekodag -luomupeltopäiville. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 27.3. mennessä: luomuliitto.fi/tervetuloa-luomuliiton-opintomatkalle-ruotsiin

Pohjois-Euroopan suurin luomuviljelytapahtuma Teemana biostimulantit Viljelykokeita luomutilalla Työnäytöksiä Kaksi tilavierailua (tulkataan suomeksi)

Matkan hinta jäsenille 400 € ja ei-jäsenille 500 € (ALV 0 %)

Luomuruokaa ja -juomaa Matka on osa maaperän kasvukunnon kohotus -hanketta, jota rahoitetaan Ålandsbankenin Itämeri -projektista.

Seuraava Luomulehti ilmestyy 29.5.

Tässä numerossa: 3

PÄÄKIRJOITUS: Olisiko joukkorahoituksesta apua luomualan kasvuun?

KANNESSA: Uusien luomusitoumusten sekä jatkoajan haku avautuu

18 22 25 26 28 30 32 34 36 38

Poikkeuksellisen leuto talvi vaatii viljelijältä valppautta

Riitta Makkonen

KANNESSA: Luomuviljan alhaiset hinnat harmittavat – mitä tuo tuleva kasvukausi?

Uusi kolumnisti: Ilmastotietoinen naudankasvattaja

18 & 56

KANNESSA: Onnistujien vinkit syysrypsin viljelyyn Eurooppalaisten luomutoimijoiden yhteinen tutkimusstrategia on julkaistu Ilmastotietoinen naudankasvattaja Joukkorahoitus pohjaa yhteisön voimaan

Joukkorahoitus pohjaa yhteisön voimaan

Tarkista, meneekö rehunsäilöntäaine vaihtoon

36 Kierrätyslannoitteet testissä

Kurkirahasto

12 14 17

Luomumerkinnät tutuksi kuluttajille

Jukka Kivelä

9 10

Mustialan navetta tuunattiin luomukuntoon Kryptosporidioosi – vakavasti otettava pikkuvasikoiden ripulitauti Tavanomaisilla ja luomueläimillä samat terveyshaasteet Kaura- ja ohralajikkeet testiin luomuviljelyssä Hyvä kasvusto torjuu yksivuotisia rikkakasveja Luomuun soveltuvat kierrätyslannoitteet tuottavat runsaasti satoa Orgaaniset lannoitteet vaativat kivennäisainesta

Kannen kuva: Katarina Rehnström

44 50

Kierrätyslannoitteista hyviä tuloksia HYKERRYS-hankkeessa Pohjoisen luomupäivillä asiaa nykypäivän viljelytrendeistä 1980-luvulle Luomupeltoalassa tasaista kasvua ja muutamia piikkejä

Palstat

6 20

Alkupalat

43 46 48 52 54 56

Yhdistyksistä

Edunvalvontaa luomutuottajan asialla Ulkomailla Palveluksessanne Kysymyksiä Kommentti Kolumni

LUOMULEHTI 2 | 2020

Koivikon kartano palkittiin luomuyrittäjyyden kehittäjänä SAVO-KARJALAN LUOMUYHDISTYS on palkinnut Vuoden Luomutoimijoina kiteeläiset Koivikon Kartanon yrittäjät Pekka Partasen ja Pauli Tolosen. Yhdistys perusteli valintaansa Koivikon Kartanon monipuolisella toiminnalla, jota on pitkään kehitetty ennakkoluulottomasti. Tilan pellot ovat olleet luomussa vuodesta 2012 lähtien ja maidontuotanto vuodesta 2017. Luomuviljeltyä peltoalaa on 400 ha ja lypsylehmiä 120 robottilypsyssä. Tavoite on laajentaa 160 lehmään. Koivikon Kartano tekee paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa, muun muassa Raumas Oy:n kanssa, jolla myös on viljelyssä luomupeltoa 400 hehtaaria, sekä Riveria-oppilaitoksen kanssa, josta tulee maatalousopiskelijoita perehtymään maatilan töihin. Pekka Partanen on osakkaana myös Biokymppi Oy:ssä, joka on tuottanut Kiteellä biokaasua muun muassa biojätteistä vuodesta 2006 lähtien. Sivutuotteena syntyy luomuviljelyyn soveltuvia lannoitteita, joita käytetään myös Koivikon Kartanon pelloilla. ◀ Koivikon kartanoon pääset tutustumaan Joensuun Luomupäivillä 3.–4.11.

Luomutilat mukaan Suomen luonnon päivän tapahtumaan SUOMEN LUONNON päivää juhlitaan tänä vuonna lauantaina 29.8. Osana päivää järjestetään jo kahdeksatta kertaa myös Luonnon päivä luomutiloilla -tapahtuma. Ympäri maata toteutuvan tilaisuuden teemana on tänä vuonna monimuotoisuus. Toivomme tapahtumaan mukaan luomutiloja, jotka ovat valmiita avaamaan ovensa yleisölle. Tilat esittelevät vieraille luomutilan toimintaa ja tuotantosuuntaansa. Luomutietouden lisäksi vieraita kiinnostavat elämykset sekä tapahtumakahvilat ja luomutuotteita myyvät tilapuodit. Tilat ovat avoinna vieraille klo 12–15, mutta halutessaan voi tapahtumaa jatkaa vaikka koko päivän. Viime vuonna tapahtumaan osallistui yhteensä 41 luomutilaa 14 eri maakunnasta. Tänä vuonna tavoitteena on 50 luomutilaa. Tapahtumaa koordinoivat Luomuliiton kanssa maa- ja metsätalousministeriö, Pro Luomu, Biodynaaminen yhdistys, MTK ja SLC. ◀ Lisätietoja tapahtumasta:

Susann Rännäri

Sassu Lindström 0400 534 003 sassu.lindstrom@luomuliitto.fi

Vuoden Luomutoimijat palkittiin Savo-Karjalan luomuyhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä. Kuvassa vasemmalta Kati, Liisi sekä Pekka Partanen.

LUOMULEHTI 2 | 2020

Kiinnostuitko?

Ilmoittaudu 15.4.–31.7. osoitteessa luomu.fi/luonnon-paiva-luomutiloilla-2020

Luomun myynti tuplaantui reilusti vuosikymmenessä LUOMUTUOTTEIDEN MYYNTI vähittäiskaupassa lisääntyi vuonna 2019 9,6 prosenttia. Pro Luomu arvioi, että viime vuonna luomutuotteita myytiin yhteensä noin 368 miljoonalla eurolla. 2010-luvun aikana luomun myynti on yli kaksinkertaistunut. Päivittäistavarakaupan koko ruokamyynnistä luomun osuus kasvoi 2,6 prosenttiin. Luomun myynti kasvaa edelleen reilusti enemmän kuin päivittäistavarakaupan kokonaismyynti. Uudet tuotteet ja osuminen kuluttajatrendeihin selittävät osan kasvusta, mutta luomu on myös arkipäiväistynyt ja pitää paikkansa peruselintarvikkeiden myynnissä. – Kun kuluttajilta kysyttiin, miksi he suosivat luomua, tärkeimmäksi syyksi nousi puhtaus. Seuraavina tulivat hyvä maku ja ympäristöystävällisyys, joiden merkitys on viime vuosina noussut, kertoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila. Suurimmat tuoteryhmät luomumyynnissä olivat viime vuosien tapaan hedelmät, maito ja muut nestemäiset maitotuotteet sekä vihannekset. Myös kahvi ja kananmunat olivat edelleen suosittuja luomutuotteita. Suhteellisesti eniten luomumyyntiään kasvattivat panimotuotteet sekä pakasteet. Yleinen maidon kulutuksen väheneminen näkyy luomumaidon myynnin kasvun tasaantumisena. Myös luomulihan myynnissä kasvu on tasaantunut.

Tavoite: luomuala Euroopassa 20 prosenttiin LUOMUALAN EDUNVALVOJIEN eurooppalainen kattojärjestö IFOAM-EU esittää, että luomuviljelty pinta-ala Euroopassa tulisi kasvattaa 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komission julkaisema Green Deal -ohjelma tavoittelee kestävämpiä ruuantuotannon tapoja sekä ympäristömuutoksen pysäyttämistä Euroopassa. IFOAM-EU:n mukaan luomutuotanto vastaa juuri tähän haasteeseen, sillä siitä hyötyvät niin ympäristö kuin viljelijätkin. Pinta-alatavoitteiden lisäksi IFOAM-EU vaatii, että seuraavalla rahoituskaudella 70 prosenttia maataloustuista korvamerkitään ympäristö- ja ilmastotoimiin sekä eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. ◀

Luomun myynti 2011–2019 Lähde: Pro Luomu ry

– Teollisuuden ja kaupan mukaan tuoreelle lihalle ja lihatuotteille olisi kysyntää, eli potentiaalia myynnin kasvuun olisi, mutta viime vuonna myyntiin vaikuttivat erityisesti saatavuusongelmat, kertoo Marja-Riitta Kottila. ◀

Oikaisu: Luomulehdessä 1/2020 Kuka kukin on? Luomuedunvalvojat Suomessa ja maailmalla -juttuun oli päässyt virhe. IFOAM EU:n jäseniä Suomesta ovat Etelä-Suomen Viljelijäyhdistys – ESVY ry, Kuhilas ry, Kurmakka – Organic Food Ltd., Kymen Luomu Osk, Luomuliitto ry, Pro Luomu ry, Prolgae Spirulina Supplies Pvt Ltd, Yhdistyneet Luomutuottajat ry – Ekologiska Producenternas Allians rf sekä Vilja&Jankko. Pahoittelemme virhettä.

LUOMULEHTI 2 | 2020

TEKSTI JA KUVA: BRITA SUOKAS

Uusien luomusitoumusten sekä jatkoajan haku avautuu Vuonna 2020 voi hakea luonnonhaittakorvausta sekä uusia luonnonmukaisen tuotannon ja luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumuksia. Ympäristösitoumukseen ja ympäristösopimuksiin voi hakea vuoden jatkoa.

uhtikuun lopussa päättyviin luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksiin ja luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumuksiin voi hakea yhden vuoden jatkoa päätukihaun yhteydessä Vipupalvelussa. Myös uusilla toimijoilla on mahdollisuus hakea kyseisiä sitoumuksia viideksi vuodeksi. Viljelijän, joka hakee luomusitoumusta ensimmäistä kertaa, on käytävä luomukurssi ja muistettava liittyä luonnonmukaisen tuotannon valvontaan viimeistään 30.4.2020 saadakseen sitoumuksen voimaan vuodelle 2020. Vuonna 2020 saa samat hehtaarikorvaukset kuin on saanut vuodesta 2015 alkaen. Voimassaolevan sopimuksen jatko Viljelijän, jolla on voimassa oleva luomusitoumus eikä jonka tilalla ole tapahtunut muutoksia, sitoumusta jatketaan kuudes vuosi. Hakemuksessa riittävät pelkät hakurastit ja tieto sitoumuslohkojen kasvilajista. Jos tila on saamassa sellaisia luomusitoumuslohkoja hallintaansa, jotka ovat vuonna 2019 olleet toisella luomuviljelijällä, voi lohkot liittää Vipu-palvelussa omalle päätukihakemukselle ja sitoumusaika pysyy samana.

LUOMULEHTI 2 | 2020

Jos viljelmään liitetään tavanomaisesta viljelystä tulevia korvauskelpoisia lohkoja, on myös jätettävä paperinen lomake 215. Kun pinta-ala on alle viisi hehtaaria, ne liitetään voimassa olevaan sitoumukseen. Jos uutta alaa liitetään yli viisi hehtaaria, on haettava uusi viisivuotinen sitoumus. Pellot luomussa, eläimet tavanomaisessa Eläintiloilla, joilla on kasvitilan sitoumus, eli eläimet eivät ole luomuvalvonnassa, on ratkaistava jatkotoimet. Tällaisen tilan sitoumusta ei voida jatkaa, ellei tilan eläimiä siirretä luomuvalvontaan tai aloiteta myyntikasvien viljelyä sitoumuksen vaatimalla tavalla vuonna 2020. Eläimiä luomuun siirrettäessä on erityisesti huomioitava luomun tiukemmat vaatimukset tuotanto-olosuhteissa. Luomueläinlajin täytyy olla se, joka käyttää pääosan tilan rehuntuotannosta. Jos tuotanto ei tuotantorakennuksen tai muun eläintuotannon vaatimuksen toteutumatta jäämisen vuoksi läpäise luomutarkastusta, eikä tilalla ole vaihtoehtoisesti myyntikasveja 30 prosenttia, joudutaan jatkoaikahakemus hylkäämään. Jos näin käy, tila ei voi seuraavaan kahteen vuoteen hakea uutta luomusitoumusta. ◀ Aiheesta on kirjoitettu tarkemmin Luomulehdissä 6/2019 ja 1/2020.

TEKSTI: JAANA ELO

Luomumerkinnät tutuksi kuluttajille Miksi pakkausmerkintä -hanke käynnistyi

yseessä on Marttaliiton koordinoima hanke, jossa Luomuliitto ja sen alueelliset yhdistykset ovat mukana osatoteuttajina. Luomuliitto tekee yhteistyötä Marttaliiton kanssa hankkeen tapahtumien ja viestintäkampanjan toteuttamisessa. Lisäksi mukana on myös Ruokatieto Yhdistys ry sekä Kuluttajaliitto ry, jotka toimivat hankkeessa viestinnän yhteistyötahona. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2019–31.7.2021. Hankkeen tavoitteena on lisätä kuluttajien pakkausmerkintöjen lukutaitoa, lisätä tietoa eri merkintöjen merkityksestä ja helpottaa kuluttajaa löytämään itselle sopivat tuotteet sekä edistää terveyttä hyvillä valinnoilla ja ehkäistä ruokahävikkiä. Luomumerkintöjen osalta tavoitteena on auttaa kuluttajaa tunnistamaan paremmin luomutuotteet ja niiden alkuperä. Hankkeen aikana teetetään kaksi kuluttajatutkimusta elintarvikepakkausten lukutaitoon liittyen. Seuraavassa Luomulehdessä kerrotaan ensimmäisen kuluttajatutkimuksen tuloksista. Hanke näkyy ja kuuluu mainontana julkisissa kulkuvälineissä, radiomainontana sekä kampanjointina verkkosivuilla ja somessa. Hankkeen aikana tuotetaan materiaalia, jota Luomuliitto ja sen alueyhdistykset voivat hyödyntää erilaissa koulutuksissa ja tapahtumissa myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Miksi pakkausmerkintä -hanke on kuluttajille suunnattu viestintä- ja neuvontakampanja, joka edistää elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä olevien päiväys-, ravintosisältö-, alkuperämaamerkintöjen sekä EU-laatujärjestelemien mukaisten merkkien tuntemusta ja kuluttajien kiinnostusta niitä kohtaan.

Luomuyhdistysten ja Marttaliiton yhteistyömahdollisuuksia Yhteisiä kampanjoita tai tietoiskuja voi järjestää eri puolilla Suomea luomutapahtumissa. Hanke näkyy isosti jo kesällä Farmari-messujen yhteydessä Mikkelissä, jossa Luomuliiton osastolla on Luomuklinikka tuottajia ja kuluttajia varten. Luomutuottajat ja -jalostajat ovat tervetulleita hakemaan neuvoja ja vinkkejä esimerkiksi omien tuotteiden pakkausmerkintöihin liittyvissä kysymyksissä. Elokuun 29. päivä vietetään Suomen luonnon päivää, jolloin useat luomutilat ympäri maata järjestävät yleisölle avoimia tilaisuuksia. Marttayhdistykset ovat olleet monena vuotena tiloilla mukana muun muassa sienineuvonnalla, ja tavoitteena on, että tänä vuonna Miksi pakkausmerkintä -kampanjalla. Syyskuun 12. päivä on valtakunnallinen Osta tilalta -päivä, jonka yhteydessä on erinomainen tilaisuus jakaa tietoiskuja kuluttajille. Hanke on esillä myös marraskuussa Joensuussa valtakunnallisilla Luomupäivillä, jossa toteutetaan iso luomutuotteiden kauppatapahtuma. Hankkeen kuulumisia voi seurata Luomuliiton verkkosivuilla, Luomulehdessä ja kampanjan sivustolla miksipakkausmerkinnat.fi ◀ Lisätietoja myös kirjoittajalta, joka on Luomuliiton elintarvikeasiantuntija.

LUOMULEHTI 2 | 2020

TEKSTI: ANNE RINTAMÄKI KUVA: NOORA MANTERE

Luomuviljan alhaiset hinnat harmittavat – mitä tuo tuleva kasvukausi? Monella luomutilalla lähdetään tulevaan kasvukauteen epävarmoissa tunnelmissa; luomuviljojen ostohinnat ovat tulleet reilusti alas, eikä muutosta parempaan ole näkyvissä. Suurin pudotus on ollut kauran ja rukiin hinnoissa – siis juuri niissä viljoissa, joita moni suomalainen luomutila on tottunut tuottamaan.

LUOMULEHTI 2 | 2020

”

Tässä pitää muistaa se, että hintataso nousi vuosina 2017 ja 2018, jolloin kasvuolosuhteet olivat osassa maata vähintäänkin haastavat ja viljasato jäi normaalia pienemmäksi, toteaa asiantuntija Pekka Terhemaa ProAgriasta. – Vuonna 2019 päästiin hyviin satoihin sekä Suomessa että Baltiassa, mikä on laskenut Suomenkin hintoja selvästi. Lisäksi markkinoille on tulossa lisää luomuviljaa, koska vuonna 2018 uusia luomusopimuksia tehtiin runsaasti. Viljan ostajien viesti onkin ollut se, että hintataso ei ainakaan tule nousemaan. Luvut kertovat karua totuutta; tällä hetkellä myllykauran matalimmat ostohinnat ovat reilusti alle sen tason, millä pari vuotta sitten tehtiin rehukaurakauppaa. Terhemaa on mukana Vilja-alan yhteis-

työryhmässä eli VYR:ssä, joka julkaisee hintatilastoja säännöllisesti. – Luomuviljan hintakehityksestä on keskusteltu sielläkin. Näyttää siltä, että hintaheilahtelut tulevat jatkumaan. Kannattaako sopimuksen teko? Sekä viljelijät että vilja-alan asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että luomuviljamarkkinoiden hintakehitystä on ollut erittäin vaikea ennustaa. Lisäksi ei ole mitään yleispätevää joka tilalle sopivaa neuvoa, kuinka tilanteessa tulisi toimia. – Nyt korostuu suunnitelmallisuus ja oman toiminnan tuntemus. Lisäksi pitää tiedostaa, minkälaisia riskejä on valmis ottamaan, Pekka Terhemaa sanoo. Siinä missä toisella tilalla odotetaan markkinahinnan kehittymistä hinnanlaskun uhallakin, toisella tilalla tehdään hy-

Luomuviljojen hinnat Suomessa 2015−2020 450

400

350

€ / tn

300

250

200

150

100 2015

2016

Luomusuurimokaura Luomumallasohra Luomurehuvehnä

2017 Luomurehukaura Luomuruis

vissä ajoin sopimukset teollisuuden kanssa. Terhemaa kertoo itse kallistuvansa viljelijänä sopimusten kannalle. – Olen tehnyt jo parinkymmenen vuoden ajan sopimuksia, mikä on tuonut tietyn turvan tekemiseen. En ole päässyt hyödyntämään markkinoiden huippuhintoja, mutten ole myöskään kokenut pahoja pettymyksiä. – Lisäksi näen sopimukset yhtenä keinona tuoda vakautta koko markkinaan. Varsinkin kauran kohdalla tämä olisi mielestäni hyvä asia, sillä sen osuus on yli puolet koko maamme luomuviljatuotannosta. Terhemaan kanssa samoilla linjoilla on Heikkilän luomutilan isäntä Auvo Heikkilä Paattisista. – Meidän strategiamme on riittävän monipuolinen tuotanto, eli tällä hetkellä tuotamme mm. luomusiementä, puhdaskauraa ja seosviljaa Vennan lypsykarjatilalle. Ainakin puolet sadosta on kiinnitetty vuosittain sopimuksin etukäteen, Heikkilä kertoo. – Kyllä sopimuksia täytyy jatkossa miettiä entistäkin tarkemmin, sillä aina riskinotto hyvän hinnan perässä ei kannata. Esimerkiksi viime kesänä rukiin sopimushinta olisi ollut 100 euroa enemmän tonnilta, kuin mitä siitä tällä hetkellä maksetaan. Heikkilä muistuttaa, että viljelijöiden kannattaa myös itse kartoittaa ostajia. Lähi-

2018 Luomuohra Luomumyllyvehnä

2019

2020 Päivitetty 28.2.2020

alueilla saattaa hyvinkin olla pienyrityksiä ja leipomoja, jotka ovat kiinnostuneet laadukkaasta luomuviljasta hyvään hintaan. Pellot kuntoon Vaikka luomuviljojen hinta on meillä laskenut, on luomun kysyntä varsinkin Keski-Euroopassa jatkanut kasvuaan. Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen uskoo, että etenkin suomalaiselle kauralle olisi siellä kysyntää.

"Nyt korostuu suunnitelmallisuus ja oman toiminnan tuntemus. Lisäksi pitää tiedostaa, minkälaisia riskejä on valmis ottamaan."

– Toki vientiin pitää olla riittävän isoja määriä riittävän laadukasta tavaraa, eli tarvitaan useamman tilan yhteistyötä. Tässä olisi mielestäni tilaisuus erilaisille tuottajaorganisaatioille. Markkinoilla suomalaisen kauran maine on hyvä, joten ostajaksi voisi hyvinkin löytyä esimerkiksi keskikokoinen saksalainen mylly, Vihonen toteaa. – Kuten todettu, Suomessa luomukauran tai -rukiin hinta tuskin nousee hetkeen. Yksi varteenotettava vaihtoehto tälle kasvukaudelle on tietysti satsaaminen pellon kasvukuntoon; moni lohko hyötyisi esimerkiksi kalkituksesta tai nurmivuodesta ja jankkuroinnista. Myös Pekka Terhemaa on samaa mieltä. – Luomulannoitteiden hinnat ovat olleet pienessä nousussa. Parantamalla pellon kasvukuntoa tehostetaan samalla myös orgaanisten lannoitteiden hyväksikäyttöä. – Näistä asioista löytyy nykyään valtavasti tietoa, jota jokaisen viljelijän kannattaa hyödyntää. Esimerkiksi me olemme molemmat Erkin kanssa mukana Maaneuvoja-koulutuksessa, jonka oppeja pystymme tuomaan asiakkaidemme tueksi. Erikoisemmat mukaan Pekka Terhemaa toteaa, ettei sovi myöskään unohtaa monipuolista viljelykiertoa. – Viljan sijaan kannattaa tänä vuonna harkita muun muassa palko- ja öljykasveja, jopa erikoisempia viljeltäviä, kuten öljyhamppua tai camelinaa. Erkki Vihonen pitää niin ikään hernettä, härkäpapua ja puhdaskauraa hyvinä vaihtoehtoina. – Ja aina kannattaa myös miettiä, olisiko luomusiementuotanto mahdollista omalla tilalla. Tässä kohtaa tulee toki ensimmäiseksi huomioida hukkakauratilanne, joka sanelee tuotannon rajoitukset. Vuodet eivät ole veljeksiä, eikä kasvukaudesta koskaan tiedä ennakkoon, mutta silti Vihonen, Terhemaa ja Heikkilä katsovat luomun tulevaisuuteen luottavaisesti. – Luomutuotannon suhteellinen kannattavuus tavanomaiseen nähden ei ole juuri hiipunut. On turha verrata tilannetta vanhaan – nyt pitää löytää keinot menestyä tässä markkinassa. Peltojen hyvä kunto ja oikeat lajikkeet auttavat tuottamaan laatua, jolla on aina kysyntää, Terhemaa toteaa. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2020

TEKSTI JA KUVA: MINNA NURRO

Poikkeuksellisen leuto talvi vaatii viljelijältä valppautta

eutoja ja vähälumisia talvia on eteläisessä Suomessa eletty ennenkin, mutta tästä talvesta tekee erikoisen lämmön ja veden yhdistelmä. Monin paikoin keskilämpötilat ovat olleet ennätyslukemissa ja sadetta on riittänyt. Johtava tutkija Ari A. Rajala Luonnonvarakeskuksesta korostaa, että satotappioita on vielä turha ennakoida. Hän arvioi, että suurimmassa riskissä ovat syyskylvöiset kasvit ja nurmet, joille peltojen märkyys voi aiheuttaa lohkokohtaisia ongelmia. Toisaalta pellon talviaikainen kasvipeitteisyys vähentää ravinteiden huuhtoutumisen riskiä. – Pelloilla pitkään makaava vesi voi vaurioittaa kasvustoa. Vaikka kasvit ovat lepotilassa, ne kärsivät hapettomista oloista. Myös lämpötilan vaihtelu nollan molemmin puolin voi aiheuttaa vahinkoja, sillä jäätyvä vesi vaurioittaa kasvien kasvupisteitä, Rajala taustoittaa. Hän huomauttaa, että nurmet ovat yleensä yksivuotisia kasveja sitkeämpiä, mutta

LUOMULEHTI 2 | 2020

pellolla seisova vesi voi aiheuttaa niillekin ongelmia. Myös maan pieneliöt voivat kärsiä jatkuvasta märkyydestä. – Vedelle menetettyjä lohkoja ei kuitenkaan pelasta muu kuin niiden kylväminen uusiksi keväällä. Savimailla poikkeuksellisen leuto talvi voi lisäksi heikentää maan muokkautuvuutta, koska routa ei murusta ja muokkaa maata tavalliseen tapaan, Rajala muistuttaa. Taudit ja tuholaiset tarkkailuun ajoissa Peltokasvien tuhohyönteisille ei leudolla talvisäällä ole välttämättä suurta merkitystä. Johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta toteaa kuitenkin, että leutojen kelien jatkuessa keväällä taudit ja tuholaiset voivat lähteä liikkeelle tavallista aikaisemmin. Lämmöstä ja kosteudesta hyötyvät esimerkiksi maa- ja kasvijätelevintäiset taudinaiheuttajat sekä etanat ja kotilot. – Myös rikkakasvit saattavat ponnistaa pinnalle aikaisin, mutta siitä voi olla

Kuluva talvi on ollut eteläisessä Suomessa poikkeuksellisen leuto ja harvinaisen sateinen. Maataloudessa mitään ei ole vielä menetetty, mutta viljelijän on syytä pitää tilannetta silmällä etenkin syksyllä kylvetyillä pelloilla.

Pirkanmaan pelloilla ei tänä talvena ole lunta juuri näkynyt.

jopa hyötyä, kun ensimmäinen aalto saadaan torjuttua kevätmuokkauksen yhteydessä, Peltonen pohtii ja opastaa viljelijöitä tarkkailemaan tilannetta totuttua aikaisemmin. – Etenkin luomutiloilla on tärkeää ennakoida riskejä ja miettiä sopivia viljelyteknisiä menetelmiä niiden torjumiseksi, hän toteaa. Jatkuessaan leudot kelit voivat aiheuttaa myös sen, että viljelykasvit lähtevät kasvuun ennen aikojaan. Peltonen arvioi, että monivuotisille kasveille tilanne ei aiheuttaisi suuria ongelmia, koska niillä on riittävästi vararavintoa juurissaan, mutta erityisesti syysöljykasvit voivat kärsiä. Äärisää korostaa maaperän kuntoa Sään ääri-ilmiöiden yleistyminen lisää riskinhallinnan tärkeyttä maataloudessa. Peltosen mukaan avainasemassa ovat peltojen hyvä vesitalous, monivuotinen viljelykierto ja laaja kasvivalikoima, johon kuuluu myös syväjuurisia kasveja. – Tuotanto on meillä perinteisesti hyvin viljavaltaista, mutta viljelykiertoon pitäisi saada valkuais- ja erikoiskasveja, kuten öljy- ja palkokasveja, kuminaa, tattaria sekä monivuotisia nurmikasveja. Uusia erikoiskasveja ovat esimerkiksi hamppu, lupiini ja linssi, joista kertyy pikkuhiljaa lisää viljelykokemuksia. Pitkän aikavälin riskinhallintaa ja maan kasvukuntoa korostaa myös kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen Luomuliitosta. Hän toteaa, että nopeita poppakonsteja peltojen kunnon parantamiseksi ei ole. – Tämä talvi on aika hyvä indikaattori siitä, onko peltomaan rakenne ja ojitukset kunnossa. Hyväkuntoinen maa on huokoista, ja vesi imeytyy myös viljelykerrosta syvemmälle, hän huomauttaa. Luomutiloilla ei syytä paniikkiin Luomutilojen osalta Vihonen ei ole erityisen huolissaan, sillä hän arvioi niiden syysviljatilanteen hyväksi. Kriittisimmät ajat ovat edessä kevätauringon voimistuessa, kun päivän ja yön lämpötilaero suurenee. Kasvit kuivuvat silloin helposti, ja rousteinen maa voi katkoa juuria. – Jos pellolla ei ole vettä, niin tulevaisuus on hyvällä mallilla. Jos pellolla on vettä, niin sinne ei kannata mennä koneilla ajelemaan, mutta lapion kanssa voi mennä tekemään puroja, jotta vesi saataisiin pois, hän opastaa. Siirtymävaiheen pelloilla riskejä voi olla enemmän – etenkin, jos viljely on ollut yksipuolista. Vihonen muistuttaa, että ensi kesän viljelykiertoon ehtii vielä tarvittaessa tekemään muutoksia. Luonnonvarakeskuksen kasvintuhoojaennusteet julkaistaan kasvukaudella Maatalousinfo-palvelussa: maatalousinfo.luke.fi ◀

Kysy kauppiaaltasi luomuunkin sopiva BESTON®.

Puhtaasti viljelty maa ruokkii kaikkia asujiaan BESTON®-kalkituskuona on ekologisen kierrätyksen malliesimerkki, miten teollisuuden sivutuotteesta on kehitetty ja jalostettu luontoa rasittamatta kalkitusaineiden parhaimmistoa. Sen hiilijalanjälki on hyvin pieni.

Kalkituslaskuri: www.merox.fi/kalkituslaskuri

CERTIFIED

ISO 14001

ECOL AN AGR A ® – lannoitteet luomuviljely yn

UUTUUS

nestemäinen liuoslannoite (puuvinassi)

ECOL AN AGRA ® 3- 0 - 0 NS TIEDUS TELUT JA TIL AUKSET

Luonnonvarakeskuksen kasvintuhoojaennusteet julkaistaan kasvukaudella Maatalousinfo-palvelussa: maatalousinfo.luke.fi

LUOMULEHTI 2 | 2020

TEKSTI: ERKKI VIHONEN

Onnistujien vinkit syysrypsin viljelyyn Hyvä maan kasvukunto, tasapainoinen lannoitus ja kokeilumieli poikivat hyviä syysrypsisatoja

Jaana Nikkilä

luomussakin.

LUOMULEHTI 2 | 2020

Vahva syyskasvu on tärkeää talvehtimisen ja rikkakasvien hallinnan kannalta. Kuvassa Tero Tolvanen tarkastelee kasvustoa.

Hyvä kasvukunto pohjana, ravinteita monipuolisesti Kaikki haastateltavat ovat sitä mieltä, että tärkeimpiä asioita syysviljojen onnistumisessa on huolehtia maan viljavuudesta. – Lohkolla tulee olla riittävästi ravinteita, ja erityisesti maan rakenteen tulee olla kunnossa. Syysrypsi on hyvä kasvi monipuoliseen viljelykiertoon, ja se auttaa maan rakenteen ylläpidossa, mutta huonossa maassa ja huonolla kasvulla ei näitä positiivisia vaikutuksia saavuteta, toteaa Heikki Ajosenpää. Viime kasvukauden onnistumisen takana oli Juuso Joonan mukaan esikasvina hyvä viherlannoitusnurmi, jolle levitettiin Ravinnekuitua ja tuhkalannoitetta. Nurmi lopetettiin kultivoimalla muutamaan kertaan, ja kylvöalusta viimeisteltiin lautasmuokkaimella matalaan. Kylvö suoritettiin jyräämisen yhteydessä. Vuoden 2019 sato ei saanut muuta lannoitusta. Tulevalle kaudelle Joona täydensi lannoitusta. Ravinnekuidun lisäksi pelto sai syksyllä kali- ja rikkilannoitteeksi Soilfoodin Soilia 250 kiloa hehtaarille ja keväällä levitetään ruiskulla Boost NKS-lannoitetta noin yhden kuution verran hehtaarille typpi- ja rikkilannoitteeksi. Joonan mielestä tärkeintä lannoituksia mietittäessä on ottaa huomioon koko viljelykierto sekä maan viljavuus ja pyrkiä mahdollisimman tasapainoiseen lannoitukseen. Tällöin kasvit saavat parhaimman hyödyn ja pystyvät myös kestämään paremmin ulkoiset stressitekijät, kuten tuholaiset. Myös Tolvanen ja Hartikainen huolehtivat monipuolisesta lannoituksesta ennen kylvöä. Typpeä annetaan 30–40 kiloa hehtaarille. Boori ja rikki levitetään tarvittaessa

Heikki Ajosenpää

uuso Joona Etelä-Karjalasta sai elämänsä suurimman sadon syysrypsistä kasvukaudella 2019: keskisato oli luomussa hurjat 2300 kiloa hehtaarilta. Myös muualla Suomessa saatiin keskimääräinen sato syysrypsistä. Pasi Hartikainen ja Tero Tolvanen saivat Pohjois-Karjalassa noin 1000 kilon hehtaarisadon ja Heikki Ajosenpää VarsinaisSuomesta 1300 kiloa hehtaarilta.

Heinäkuussa kylvetty ja hyvin taimettunut syysrypsi viimeistelee keskikesän kesannon. Rikkakasveille ei jää kasvutilaa, ravinteet tulevat sidotuiksi kasvuun ja pellonpinta suojattua eroosiolta.

rakeisina ennen kylvöä. Syksyn sääolosuhteiden salliessa annetaan vielä kasvustoon ruiskulla mangaania talvehtimisen parantamiseksi. Lisäksi syysrypsi harataan kylvön jälkeen harjuille, joiden on todettu parantavan talvehtimista. Ajosenpää miettii lannoitusta enemmänkin maaparannuksen kautta kuin itse rypsin lannoitustarpeen kautta. Hän käyttää lannoitukseen kompostoitua naudanlietteen separoitua kuivajaetta sekä toisinaan kanankuivikelantaa. Rikkiviisas on käytössä nimenomaan öljykasvin tarpeeseen. Keväällä hän kokeili myös hivenravinteiden ruiskutusta, mutta sen mahdolliset hyödyt jäivät kuivuuden takia näkemättä. Rikat hallussa, koit ja kuivuus kurittivat Tero Tolvanen kunnosti 2018 syysrypsille kylvettäviä maitaan rajusti alkaen ojituksen parantamisesta ja hiventen lisäämisestä peltoon. Valitettavasti sato ei aivan vastannut tavoitetta, vaan satotaso jäi keskimäärin 1000 kiloon hehtaarilta. Sadonmenetyksen taustalla olivat kaalikoit, jotka aiheuttivat

satotappioita noin neljän metrin matkalla peltojen reunoilta. – Taloudellisesti syysrypsi jäi kuitenkin voitolliseksi, vaikka ei ihan odotuksia täyttänytkään, mainitsee Tolvanen. Hänen mukaansa suurimmat tuholaiset syysrypsille löytyvät yleensä nelijalkaisista, eli hirvieläimistä. Ajosenpää pitää tuholaisista pahimpina etanoita, joita hän joutuu joinakin vuosina torjumaan Sluxx-valmisteella. Syysrypsin suhteen kirpat ja kuoriaiset kerkeävät harvoin aiheuttamaan suuria ongelmia. Hartikainen ja Tolvanen tuovat esiin syysrypsin rikkakasveja vähentävän vaikutuksen. Viherlannoitusnurmen muokkaaminen kesällä kurittaa kaikkia kestorikkakasveja, ja syysrypsi itää nopeasti ja kilpailee hyvin rikkakasveja vastaan, jolloin pellot ovat syksyllä hyvinkin siistit rikkakasveista. Toisaalta, jos talvi aiheuttaa syysrypsille paljon tappioita ja kasvusto jää harvaksi, saattaa esimerkiksi peltosaunio lisääntyä pellossa merkittävästi. Ajosenpään kasvustot ovat kahtena viime vuonna kärsineet kuivuudesta, joten ▷▷

LUOMULEHTI 2 | 2020

nyt hän suunnittelee osalle lohkoista kastelumahdollisuutta, jotta kasvit pääsevät keväällä tasaisesti kasvuun. Se, onko sille oikeasti tarvetta ja saako siitä lisäarvoa, on siis vielä näkemättä. Talvenkestävyys rajoittaa lajikevalintoja Largo ja Legato ovat yleisimmät lajikkeet syysrypsin viljelyssä luomuna. Hartikainen on kokeillut molempia lajikkeita ja todennut Largon paremmaksi pohjoisiin olosuhteisiin, koska sillä on parempi talvenkestävyys. Joona on kokeillut myös molempien lajikkeiden seosta ja saanut siitä varsin hyviä kokemuksia. Myös uusien lajikkeiden kokeilu kiinnostaisi, mutta haasteena on niiden mahdollinen selviäminen Suomen talvista. Kokeilemalla konstit haltuun Heikki Ajosenpää on kokeillut niin kevät- kuin syysrypsiäkin. Syysrypsiin hän on päätynyt ilmaston muuttuessa ja töiden tasoittamiseksi.

LUOMULEHTI 2 | 2020

– Lisäksi syysrypsi toimii heikoimmillakin lohkoilla hyvänä pyydyskasvina, hän toteaa. Ajosenpää on kokeillut monia erilaisia kylvötapoja sekä rivivälejä, mutta vielä ei ole sitä oikeaa löytynyt. Tärkeimpänä asiana hän pitää ennen kaikkea kasvuston jyräämistä kylvön jälkeen. Talveksi hän on kokeillut myös pellon muotoilua harjuille. Hänen maillaan ei ole harjuista ollut juurikaan apua talvehtimiseen, vaan kokee tärkeimmäksi maan vedenläpäisykyvyn alkukevään vaihtelevissa sääolosuhteissa.

"Toimenpiteet tulee olla tehtyinä oikeaan aikaan ja oikealla tavalla."

Juuso Joonan onnistuminen perustuu useamman vuoden ja erilaisten tekniikoiden kokeiluun. Toki ei keskisato kokeiluissakaan huonoksi jäänyt, vaan satoa kertyi vuosittain 1500 kiloa hehtaarilta. – Toimenpiteet tulee olla tehtyinä oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, Joona toteaa. Hän on kokeillut monia erilaisia tapoja perustaa syysrypsikasvustoja, ja nyt on löytynyt hyviä tapoja sen toteuttamiseen. Syksyllä 2019 Joona kokeili myös syysrypsin suorakylvöä, ja tulevaisuuden ajatukset ovat jo syysrapsin kokeilussa sekä suorakylvön tapojen kehittämisessä. Hartikaisen ja Tolvasen mukaan kevättalven sääolosuhteet ratkaisevat pohjoisessa syysrypsin onnistumisen tai epäonnistumisen. Tolvanen kuitenkin toteaa, että vaikka keväällä joutuukin tekemään mahdollisen kasvuston rikkomisen, on menetetty syysrypsi hyvä esikasvi kevätkylvöiselle kasville, josta todennäköisesti saadaan keskimääräistä parempi satotaso. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija.

TEKSTI: SARI IIVONEN KUVA: AGFORWARD-PROJEKTI

Peltometsäviljely nähdään tutkimusstrategiassa yhtenä keinona ilmastonmuutoksen hillintään ja viljelyn monimuotoistamiseen.

Eurooppalaisten luomutoimijoiden yhteinen tutkimusstrategia on julkaistu

P Organics on yksi Euroopan komission tunnustamista teknologiayhteisöistä, jotka kokoavat alan tutkimustoimijoita yhteen. Se julkaisi eurooppalaisen luomu- ja agroekologisen tutkimuksen strategiapaperin joulukuussa Brysselissä. Strategia kuvaa alan toimijoiden näkemyksiä siitä, mihin teemoihin luomututkimusta olisi Euroopassa tulevina vuosina suunnattava. Taustalla on tietysti myös halu vaikuttaa siihen, että näihin teemoihin suunnattaisiin tutkimusrahoitusta seuraavasta EU:n tutkimusrahoituksen puiteohjelmasta Horisontti Euroopasta vuosina 2021–2027. Luomuinstituutti on ollut mukana vaikuttamassa strategian muotoiluihin. Neljä suurta tutkimusteemaa Tuore eurooppalainen strategia nostaa neljä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan suurta teemaa esille. Näistä ensimmäinen Moving organics forward liittyy luomutuotannon kehittämiseen uuden luomuasetuksen viitoittamaan suuntaan. Tässä teemassa nostetaan esille muun muassa tarve kehittää luomujalostusta, luomuun sopivia kasvinsuojeluaineita ja orgaanisia lannoitteita sekä luomurehuja.

Ympäristömuutos ja uusi luomuasetus näkyvät luomututkimuksen teemoissa. Strategia vaikuttaa myös suomalaisen luomututkimuksen suuntaamiseen.

Toinen iso teema on ilmastoviisas ja monimuotoinen viljely Climate-resilient, diversified farming systems, jolla tavoitellaan ilmastonmuutoksen hillintää, siihen sopeutumista ja toiminnallisen monimuotoisuuden ylläpitoa. Yhtenä keinona ilmastonmuutoksen hillinnässä ja monimuotoistamisessa nähdään myös peltometsäviljelyn sovellutukset. Kolmanneksi tärkeäksi teemaksi on nostettu maatalouspolitiikan toimien kestävyysvaikutusten mittaaminen ja arviointi paikallisella ja EU-tasolla Redesign of policies from local to EU level. Tässä teemassa nostetaan esille muun muassa tarve luoda uu-

denlaisia liiketoimintamalleja tukemaan erityisesti lyhyiden tarjontaketjujen ja julkisten ruokapalveluiden luomun käytön kehittymistä. Neljäs suuri teema on kestävien ruokajärjestelmien kehittäminen Sustainable value chains for better food systems, jossa koko tuotannon ketjun lisäksi tarkastellaan kuluttajuuden eri ilmiöitä ruokahävikistä ruokavalioihin. Luomutuotanto kärkitoimenpiteeksi Euroopan komissio on käynnistänyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal), josta ei puutu kunnianhimoa. Tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Ohjelmaan sisältyy elintarvikeketjun pellolta pöytään -strategia, jonka tarkoituksena on torjua ilmastonmuutosta, suojella ympäristöä, säilyttää biologinen monimuotoisuus, lisätä luonnonmukaista maataloutta sekä varmistaa, että eurooppalaiset saavat edullista ja kestävästi tuotettua ruokaa. Euroopan komissio on luvannut esitellä strategian sisältöä keväällä 2020. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan tarkempaa kuvausta keinoista lisätä luomutuotantoa. Toivon mukaan tuore tutkimusstrategia ja sen rahoitus nähdään yhdeksi keskeiseksi keinoksi tukea luomutuotannon kasvua. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2020

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN Jyri-Pekka Lemettinen uskoo vahvasti, että naudanlihaa voi tuottaa hiilinegatiivisesti.

Ilmastotietoinen naudankasvattaja Jyri-Pekka Lemettinen ei päästä itseään helpolla. Hän on päättänyt todistaa, että naudanlihaa pystyy tuottamaan hiilinegatiivisesti.

”

Jos ei onnistu, lopetan lihantuotannon ja ryhdyn kasvissyöjäksi, mies vakuuttaa suosiota saavuttaneella Youtube-videollaan. Lemettisen herefordsonnit eivät pyryä pelkää. Lumen tupruttaessa ne makailevat ryhmässä ruokintahäkin läheisyydessä, vaikka ne pääsisivät navetan ja ladon suojiin. – Valitsin herefordit hyvän korsirehun hyödyntämisen ja helposti käsiteltävän luonteen vuoksi. Rauhallisia poikia, Lemettinen rapsuttaa viereen tullutta nuorta nautaa. Omannäköinen maatila Pyrypäivä pohjoissavolaisella kotitilalla Keiteleellä ei kuulunut Lemettisen haaveisiin tai suunnitelmiin, kun hän lähti opiskelemaan maa- ja metsätaloustieteelliseen tiedekuntaan Helsingin yliopistoon. – Vaimoni Jennin kanssa päätettiin perustaa perhe ja muuttaa maalle, kun ensimmäinen lapsi oli tuloillaan. Niinpä Lemettisestä tuli Jokinotko-tilan jatkaja 1800-luvulta peräisin olevaan kotitaloon. – Pellot siirrettiin luomuun heti alkuun ja karja seuraavaksi. Luomuun tutustuin tarkemmin opiskeluaikana, tieteellisistä ja ympäristösyistä luomulle löytyy perusteita. – Muutaman vuoden kasvatin karjaa ritiläpalkkipohjaisessa navetassa ja päätin siirtää eläimet free range -kasvatukseen eli laitumelle, jossa on tarjolla suojaa, Lemettinen kertoo.

LUOMULEHTI 2 | 2020

Lihanautojen lisäksi tilalle hankittiin kyyttöjä ja lampaita. Maalle muuttaminen innosti laajentamaan toimintaa kotieläinpihaan, kesäkahvilaan ja maatilapuotiin. Jokinotkon-tilan naudat kuljetetaan Jyväskylään Atrian teurastamolle, jossa ruhot myös paloitellaan. Lihat Lemettinen myy pääosin Eggspress-lähiruokajakelun kautta, osa menee läheiseen ravintolaan ja kauppaan. Jaksaminen koetuksella Lemettinen teki pitkiä päiviä itseään säästelemättä. Perhekin kasvoi vielä toisella tyttärellä. Lopulta seinä tuli eteen. Työuupumus johti masennukseen. Viljelyn lopettaminenkin kävi mielessä, mutta opiskelujen kautta tullut sosiaalinen verkosto kannusti jatkamaan. Ensimmäinen ratkaisu oli vähentää työtä: luopua kotieläinpihasta, kesäkahvilasta, maatilamyymälästä ja lampaista. Lemettinen on halunnut puhua avoimesti uupumuksesta ja masennuksesta, jotta muut saman ongelman kanssa painiskelevista viljelijöistä ymmärtävät hakea apua. – Apua olisi pitänyt ymmärtää hakea jo paljon aiemmin. Ammatti-ihmisen kanssa keskustelu on auttanut paljon. Välitä viljelijästä -hanke on erittäin hyvä, sen kautta löytyy apua, kun sitä ymmärtää pyytää. Lemettinen on pohtinut toisten viljelijöiden kanssa, miksi masennus on yleisempää luomuviljelijöiden kuin muiden joukossa. Onko luomu rasittavampaa, vai hakeutuuko alalle tavallista herkempiä ihmisiä?

Herefordnaudat viihtyvät pihalla jopa pyrypäivänä.

– Tavoitteena on kahdeksan tunnin työpäivä kesän sesonkihuippuja lukuun ottamatta. Pelkkä työmäärän vähentäminen ei riitä. Välillä on päästävä näistä ympyröistä pois, vaikka Lappiin hiihtämään. Onneksi lomitus on toiminut hyvin. Ilmastoahdistuksesta hiilinegatiivisuuteen Lemettinen haluaa hiilinegatiivisuustempauksellaan saada aikaan järkevää keskustelua laajemmin ja monipuolisemmin maatalouden ja naudanlihan ympäristövaikutuksista. Lemettisen mukaan laskelmilla on osoitettavissa, että naudanlihan tuotanto on mahdollista saada, ei vain hiilineutraaliksi, vaan jopa hiilinegatiiviseksi. Viisivuotisella Carbon Action -hankkeella seurataan hiilen sitoutumista laidunmaahan.

– Maa on se, josta kaikki lähtee. Laitumet ja muut nurmet voivat sitoa valtavan määrän hiiltä, etenkin jos ne ovat ympärivuotisesti kasvipeitteisiä. Hyvin toteutetussa laidunnuksessa nurmi pysyy jatkuvassa kasvussa. Näin nurmikasvit eivät pääse kukkimaan eivätkä tekemään siementä. Vegetatiivisen kasvuvaiheen jälkeen hiilensidonta heikkenee, Lemettinen kertoo. Lemettinen soveltaa tilallaan kiertolaidunnusta, eli naudat syövät lohkon kerrallaan ja sen jälkeen siirtyvät seuraavalle lohkolle. Olennaista on myös nautojen määrä hehtaarilla sekä ylilaidunnuksen välttäminen, jolloin nurmikasvustot pysyvät vahvoina. Kasvuvaiheessa olevat laitumet voivat sitoa hiiltä niin paljon, että se ylittää nautojen metaanipäästöt.

"Laitumet ja muut nurmet voivat sitoa valtavan määrän hiiltä, etenkin jos ne ovat ympärivuotisesti kasvipeitteisiä."

Lisäksi laiduntavat naudat lannoittavat maata. Karjanlanta puolestaan tuottaa humusta ja monipuolisen pieneliöstön, mikä taas parantaa hiilen sitoutumista maahan. Lemettisen laitumella kasvaa timoteita, puna-, valko- ja alsikeapilaa, sinimailasta, nurmi- ja punanataa, nurmikkaa sekä raiheinää. Lisäksi tulevat vielä nurmet, joilta talvikauden rehu korjataan. Hiiltä sitovat maahan myös peltoviljelyssä olevat valkuaiskasvit. – Viime kesänä kokeilin virna-kaura-raiheinäseosta, ja se onnistui valtavan hyvin ja maistuu eläimille. Lemettinen on varma asiastaan. Hän uskoo vielä viiden vuoden jälkeenkin tuottavansa luomunaudanlihaa. ◀

Lue myös Lemettisen kolumni sivulla 56.

LUOMULEHTI 2 | 2020

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI

asialla Edunvalvontaa - luomutuottajan

Luomun hyödyt esille CAP-suunnitelmissa

Luomuliitto vaatii, että luomutuotannon tuottamat yhteiskunnalliset hyödyt, kuten luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja turvaaminen, palkitaan tulosperusteisesti uudella ohjelmakaudella.

ämä vaatii uudenlaista ajattelua tukijärjestelmän suunnitteluun, rohkeutta viedä muutosta eteenpäin sekä luopumista tukien kustannusperusteisesta laskentatavasta. Käsillä oleva ehdotus EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta (CAP) ekojärjestelmineen sisältää tarvittavat välineet muutoksen tekemiseksi. CAP-valmistelut kesken Seuraavaa rahoituskautta valmistellaan monilla tahoilla. Komissio on antanut ehdotuksensa, mutta parlamentin uudet europarlamentaarikot ovat avanneet monta artiklaa uuteen käsittelyyn. Neuvostossa

I-pilari: CAPin rahoitusjärjestelmän osa, josta maksetaan maatalouden suorat tuet ja yhteiset markkinatoimenpiteet. EU maksaa I-pilarin tuet kokonaan. II-pilari: CAPin rahoitusjärjestelmän osa, josta maksetaan mm. luomukorvaus ja monia muita ehdollisia korvauksia sekä maaseudun kehittämisohjelmat. EU maksaa osan II-pilarin tuista ja jäsenvaltio loput. Ehdollisuuden vaatimukset: Perusvaatimukset, jotka kaikkien on täytettävä tukia saadakseen. Komissio on esittänyt, että niiden tulisi mennä pidemmälle kuin tämänhetkiset täydentävät ehdot ja viherryttäminen yhteensä.

LUOMULEHTI 2 | 2020

ollaan vesittämässä ehdollisuuden vaatimuksia ja vastustetaan ehdotuksia, joilla tehostettaisiin kohdentamista, eli että jo EU-tasolla määrättäisiin, kuinka paljon määrärahoista on kohdennettava ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin. Myös ekojärjestelmä jakaa mielipiteitä; tulisiko sen olla vapaaehtoinen jäsenmaille vai ei? EU-tasolla ei myöskään olla päästy sovintoon rahoituskehyksestä. On siis todennäköistä, että uusi rahoituskausi alkaa vasta 2023. Samalla jäsenmaat työstävät kansallisia CAP-strategioita. Komission antamassa ehdotuksessa on nimittäin esitetty, että jäsenmaille annettaisiin enemmän vapautta

suunnitella toimenpiteitä, joilla komission tavoitteisiin päästään. Ekojärjestelmä muutoksen välineenä Ekojärjestelmä on yksi uuden CAPin innovaatioista. Sillä halutaan kannustaa viljelijöitä siirtymään kestävämpiin tuotantomuotoihin. Tuki maksettaisiin niin kutsutusta I-pilarista, joka on kokonaan EU-rahoitteista ja voi olla luonteeltaan kannustavaa. Ehdotus on, että ekojärjestelmä olisi pakollinen jäsenmaille ja vapaaehtoinen viljelijölle. Tuella halutaan tukea sellaisia järjestelmiä, kuten luomutuotantoa tai peltometsäviljelyä, jotka perustuvat agroekologisiin periaatteisiin.

Mitä kuuluisi tukea – kustannuksia vai yhteiskunnallista hyötyä? Luomuviljely tuottaa paljon erilaisia yhteiskunnallisia hyötyjä. Syyskokouksen yhteydessä Luomuliitto otti kantaa siihen, että maataloustuet tulisi kohdentaa niihin toimenpiteisiin, joiden vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen ja maatalouden sopeutumiskykyyn on vahvaa tieteellistä näyttöä. Useat tutkimukset osoittavat luomutuotannon positiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle.

Ekojärjestelmän heikkoudet Ekojärjestelmän tuet perustuisivat vuosittaisille sitoumuksille, käyttämättömiä varoja ei voisi siirtää seuraavalle vuodelle, ja jos ekojärjestelmästä tulee liian suosittu, se heijastuu tukitasoon. Vuosittaiset sitoumukset ovat haastavia ympäristö- ja ilmastotoimenpiteissä, joiden vaikutukset näkyvät yleensä vasta pidemmän ajan jälkeen. Tukitasojen vuosittainen vaihtelu vaikeuttaa tuotannon suunnittelua tilatasolla. Toisaalta lyhyet sopimukset lisäävät joustoa hallinnolle kohdentaa toimenpiteitä. Kansallista strategiaa tehdessä on oltava tarkkana, koska tuplatukea ei saa maksaa. Riski on aiheellinen, koska ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä löytyy tukijärjestelmän monesta eri kohdasta niin pakollisen ehdollisuuden piiristä kuin vapaaehtoisista I- ja II- pilareista Koska jäsenmaille on annettu liikkumatilaa ekojärjestelmän toteutuksen suhteen, pelkona on, että kukin jäsenmaa pyrkii toteuttamaan järjestelmän osaltaan mahdollisimman löyhillä ympäristökriteereillä.

Tällä hetkellä luomutuotantoa tuetaan kustannusperusteisesti II-pilarista. Mikäli otamme tämänhetkisen järjestelmän käyttöön ilman minkäänlaista uudelleenarviointia, luomutuki pienenee noin puoleen, koska tuen kustannusperusteisuudessa on viljan hinta yhtenä tekijänä ja luomutuotetun viljan myyntihinta on viimeisten vuosien aikana ollut merkittävästi korkeampi kuin tavanomaisesti tuotetun. Tarvitaankin radikaalia ajattelutavan muutosta, että tukijärjestelmämme perustuisi tuotetuista hyödyistä palkitsemiseen eikä kustannusten korvaamiseen.

Luomutuen valmistelu Suomessa Suomessa CAPia valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön (MMM) nimeämissä työryhmissä, maataloutta koskevia tukia käsitellään pääasiassa maataloustyöryhmässä, jossa ei ole luomuedustusta. Tammikuussa maatalousryhmä käsitteli luomutukea, ja valmistelu etenee mentaliteetillä "jatketaan niin kuin ennenkin". Maaliskuun lopussa MMM järjestää luomualan toimijoille työpajan, jossa käsitellään luomutukea laajasti. Ministeriöissä valmistellaan lopullinen Suomen kansallinen CAPstrategia, jonka eduskunta hyväksyy. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2020

TEKSTI: SINIMAARIA KANGAS KUVAT: KURKIRAHASTO

Joukkorahoitus pohjaa yhteisön voimaan

Joukkorahoitus on ketterä tapa kerätä rahoitusta. Kampanjan kautta voi myös kirkastaa viestintää, testata ja laajentaa markkinoita sekä luoda yhteisön toiminnan ympärille.

iis mikä joukkorahoitus? Laki määrittelee sen tavaksi kerätä rahoitusta henkilöiden ja organisaatioiden hankkeille sekä yritysten toimintaan. Rahoitus kerätään yleensä laajalta joukolta pieninä summina netissä toimivien palvelualustojen kautta. Joukkorahoitus kattaa monta eri muotoa. Sijoituspohjainen joukkorahoitus on joko osake- tai velkapohjaista, jolloin yritys antaa sijoittajilta saamiensa varojen vastikkeeksi osakkeita tai velkakirjoja. Vastikkeeseen perustuvassa joukkorahoituksessa taas rahoittaja saa ostaa ennakkoon hankkeen lopputuotteen, elämyksen tai palvelun. Tuki- tai lahjoituspohjainen joukkorahoitus sisältää puolestaan esimerkiksi hyväntekeväisyyslahjoitukset. Valtaisa oppimisprosessi – Joukkorahoituksessa on usein kyse jostain merkityksellisestä toiminnasta, jota ihmiset haluavat tukea, kertoo Osuuskunta Ehta Rahan talous- ja rahoitusneuvoja Marika Lohi. Rahoituskampanja on Lohen mielestä hyvä työkalu lainan omarahoitusosuuden hankintaan sekä tuotteen esimarkkinointiin. Sen kautta voi myös kirkastaa omaa viestiä ja tutkia, onko jollekin tuotteelle kysyntää.

Haltijan tilan maakauppa Vesilahdella mahdollistui joukkorahoituksella kerätyn omarahoitusosuuden turvin. Yhteiselle maalle perustettiin syksyllä 2019 "Mahdollisuuksien Puutarha".

LUOMULEHTI 2 | 2020

– Joukkorahoituksen keinoin voi läpinäkyvästi kertoa muille toiminnastaan ja siitä, miksi tekee tällaista työtä. Usein motiivina on halu parantaa maailmaa ja kutsua muita tukemaan toimintaa. Joukkorahoitus on Lohen mukaan lisäksi oiva keino vahvistaa omaa yhteisöä ja tuoda asiakkaita lähemmäs toimintaa. Hankkeen ympärille voi järjestää esimerkiksi erilaisia tapahtumia. – Joukkorahoituskampanja on paikallista vaikuttamistyötä. Sen kautta voi kertoa ihmisille toiminnastaan, tuotteistaan ja esimerkiksi luomutuotannosta. Kampanja on myös keino sitoa oma toiminta yhteen ruokaketjun muiden toimijoiden kanssa sekä vahvistaa tilojen välistä ja muuta paikallista yhteistyötä.

"Kampanjan eteen täytyy olla valmis tekemään työtä – ei se itsestään onnistu."

Lohi varoittaa lähtemästä hankkeeseen yksin. Sen tueksi kannattaa rakentaa useamman henkilön toimiva tiimi. Joukkorahoituskampanjaan ryhtyvillä pitää olla kärsivällisyyttä, kykyä pitkäjänteiseen viestintätyöhön ja halua kerätä ihmisiä toiminnan ympärille. Kampanjan eteen täytyy olla valmis tekemään työtä – ei se itsestään onnistu. Ehta Raha ei enää toimi alustana joukkorahoituskampanjoille mutta tarjoaa niihin työkaluja ja viestintäapua. Osuuskunta on luotsannut rahoitusta esimerkiksi Luomuleipomo Samsara Oy:n uudelle leipomorakennukselle. Sen joukkorahoitus koostui osakeannista, joukkovelkakirjasta ja tukiostoista. – Lisäksi meillä on ollut maanhaltijuuskampanja sekä pieniä kokeiluja, kuten hu▷▷

Luomumyssyjä maailmalle

öytyäläinen Myssyfarmi on maatilalähtöinen designyritys, jonka valtteja ovat eettiset ja esteettiset luomuneuleet. Ne syntyvät paikallisten eläkeläisten puikoissa lähiseudulla kasvavien suomenlampaiden villasta. Myssyjen ohessa Rauhansuun luomutilalla tuotetaan vilja-, öljy- ja palkokasveja ja jatkojalostetaan niitä elintarvikkeiksi. Designfirma päätti kerätä pääomaa kasvuun ja kansainvälistymiseen osakeantimuotoisella joukkorahoituksella, joka hoitui Invesdorin kautta. – Ei meillä ollut juuri vaihtoehtoja. Invesdorilla on pisimmälle viety alusta ja ammattimaisinta toimintaa, Myssyfarmin toimitusjohtaja Anna Rauhansuu sanoo. Kampanjan menestys yllätti kaikki. Osakeanti merkittiin täyteen viikkoa ennen määräajan loppua. Sen myötä sijoittajille siirtyi viidennes Myssyfarmin osakkeista. Farmin isäntä Janne Rauhansuu arvelee, että yhteisön voima näytteli onnistumisessa merkittävää roolia. – Noin neljännes sijoituksista tuli Pöytyältä ja lähikunnista. Toinen neljännes saatiin muilta maatiloilta, varsinkin lammastiloilta. Halu kerätä yhteisö tuotteen ympärille onkin tärkeä osa joukkorahoitusta. Invesdorin Riikka Koskenohi selittää Myssyfarmin menestystä ennen muuta sillä, että kyseessä on kiva ja lempeä firma, joka herättää ihmisissä lämpimiä tunteita.

– Se on hyvän mielen juttu ja ainutlaatuinen tapaus Suomessa. Vaikka kyse on bisneksestä, firman kaikki toiminta on ajateltu hyvän tekemisen kautta: eläkeläiset saavat työtä, tekemistä ja seuraa ja samalla hyödynnetään suomalaista villaa. Muutoinhan siitä menee niin suuri osa hukkaan. Anna Ruohonsuun mielestä joukkorahoitus on nimenomaan kasvuyritysten instrumentti. Sitä ei voi hakea pelkästään liiketoiminnan ylläpitämiseen vaan firmalla on oltava kasvutavoitteita ja -potentiaalia. – Kampanja vaatii mittavat laskelmat ja taustatyön. Pitää olla realistinen kasvusuunnitelma ja tiimi, joka pystyy viemään sen läpi. Joukkorahoitusta ei voi ajatella ilmaisena rahana, vaan siihen kuuluu aina vastuu. Uusille osakkeenomistajille täytyy kertoa riskit ja yrityksen on raportoitava osakkeenomistajille, onko se saavuttanut tavoitteet vai ei, Anna Rauhansuu sanoo. Janne Rauhansuun mukaan joukkorahoitus on hyvä markkinointikeino, jolla saa tuotteelle runsaasti medianäkyvyyttä ja laajempia markkinoita. Viestintää vauhdittaa merkittävästi, jos yrityksellä ja tuotteella on ihmisiin vetoava tarina. Se ei toki saa olla mikään tekaistu juttu. – Olemme pitäneet sijoittajailtoja, jotka ovat olleet hyvin suosittuja. Nyt kun korot ovat niin alhaalla, ettei tuottoa saa vain rahan makuuttamisesta, ihmiset satsaavat mielellään läpinäkyvään ja kestävään sijoittamiseen.

Palvelualustoja meillä ja muualla INVESDOR Kasvuyrityksiin keskittyvä suomalainen sijoituspalveluyritys, joka tarjoaa alustan ainoastaan osake- ja velkapohjaiselle joukkorahoitukselle. MESENAATTI Suomen ensimmäinen ja suurin vastikepohjaiseen joukkorahoitukseen tarkoitettu palvelu. KICKSTARTER Yhdysvaltalainen joukkorahoituspalvelu, joka keskittyy etenkin luovien projektien vastikkeelliseen joukkorahoitukseen. INDIEGOGO Toinen yhdysvaltalainen palvelualusta, jolla on löyhemmät kriteerit rahoitusprojektien suhteen.

muskampanja, jolla pyritään saamaan kaupunkilaisia mukaan hiiliviljelyyn ja maanparantamiseen. Mielestäni jokainen kampanjaan lähtevä onnistuu, koska joukkorahoitus on aina suuri oppimisprosessi. Osakeannilla vauhtia kasvuun Netissä toimii useita joukkorahoituksen palvelualustoja. Yksi niistä on suomalainen Invesdor, joka keskittyy osake- ja velkapohjaiseen joukkorahoitukseen. – Periaatteessa mikä tahansa osakeyhtiömuotoinen yritys voi hakea joukkorahoitusta meidän kauttamme, kertoo Riikka Koskenohi. – Lähinnä sijoittajamme ovat kuitenkin kiinnostuneita yrityksistä, joilla on jo liikevaihtoa ja jotka tarvitsevat rahoitusta kasvuun ja ehkä kansainvälistymiseen. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että sijoittajien pitäisi saada rahansa takaisin. Vaikka joukkorahoitus on Koskenohin mukaan ehdottomasti nousussa, suomalaispankit eivät enää tarjoa joukkorahoitusalustoja. Invesdor tekee kuitenkin tätä nykyä yhteistyötä Nordean kanssa lähinnä yhteisten asiakkaiden kampanjamarkkinoinnin tiimoilta. – Monet ryhtyvät kampanjaan sen tarjoaman laajan näkyvyyden vuoksi. Usein joukkorahoituksessa motivoi yhtä lailla sen tarjoamat viestintä- ja markkinointimahdollisuudet kuin itse rahoitus – toki yrityksestä riippuen. ◀

Haltijan tilan joukkorahoituskampanjaan osallistuneista 229 henkilöstä tai yhteisöstä tuli Maanhaltijoita, jotka saivat vastineeksi osallistumisestaan palan kukkapeltoa, omenapuuta tai marjapensasta.

SIEMENTUOTANTOON! Teemme siemenviljelysopimuksia nurmikasveista. Myös luomut. www.savonsiemen.com

LUOMULEHTI 2 | 2020

Antti Sarvela 044 591 6400

TEKSTI: BRITA SUOKAS KUVA: MONTERKOI / PIXABAY

Tarkista, meneekö rehunsäilöntäaine vaihtoon

uomueläinten säilörehun valmistuksessa on mahdollista käyttää säilöntäaineita, silloin kun niitä tarvitaan rehun laadun varmistamiseksi. Säilörehun valmistuksessa on sallittua käyttää entsyymejä ja luokan 1k mikro-organismeja. Näiden lisäksi voi käyttää natriumformiaattia, natriumpropionaattia, sekä muurahais- ja propionihappoa sisältäviä happoja. Lista lyheni, joten aivan kaikki aiempina vuosina käytössä olleet happovalmisteet eivät enää sovellu luomueläinten säilörehujen valmistukseen. Muussa rehunsäilönnässä, esimerkiksi maidon hapatuksessa tai viljan säilönnässä, voidaan käyttää natriumformiaattia, sorbiini-, muurahais-, etikka-, maito-, propionitai sitruunahappoa.

Varmista sopivat säilöntäaineet ProAgrian luomueläintuotannon neuvojien kokoamassa listassa on kolme luomuun soveltuvaa happopohjaista säilörehun säilöntäainetta (AIV 2+Na, Mestarin Vahva ja Hankkijan Prima). Biologisia säilöntäaineita löytyy useita ja myös muutama happovalmiste, jotka soveltuvat muuhun säilöntään kuin säilörehun valmistukseen. Varmista aina myyjältä säilöntäaineen koostumus ja sopivuus ennen ostamista, pelkkään esitteessä tai nettisivuilla olevaan mainintaan luomuun soveltuvuudesta ei pidä luottaa. Uutta teollisten rehuseosten raaka-aineisiin Asetusmuutos mahdollistaa guarkumin käytön sidonta- ja paakkuuntumisenestoai-

Luomunurmirehun säilönnässä käytettäviin aineisiin ja rehuseoksissa sallittujen aineiden listaan on tullut muutoksia.

neena luomurehuissa. Samoin kastanjauutteen käyttö aromiaineena on sallittu. Sikojen ja siipikarjan luomurehussa voidaan nyt käyttää vedetöntä betaiinia. Betaiinin tulee olla peräisin luonnosta tai luonnonmukaisesta tuotannosta. Hivenaineyhdisteiden listalta poistuivat mangaanikarbonaatti ja natriumselenaatti. Varmista rehujen soveltuvuus luomueläimille ennen niiden ostamista. Muutokset ovat seurausta voimassa olevaan EU:n komission luomuasetukseen tehdyistä muutoksista. Tiedot on päivitetty Eläintuotannon ehdot -julkaisuun, joka löytyy Ruokaviraston verkkosivustolta kohdasta Luomun lomakkeet ja ohjeet. ◀ Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

LUOMULEHTI 2 | 2020

TEKSTI: JARI HEIKKONEN, JUKKA KORHONEN, SIMO PÄRSSINEN, OUTI VAHTILA, TERHI THUNEBERG JA ANNIKA MICHELSON KUVAT: HAMK

Mustialan navetta tuunattiin luomukuntoon

Opetus- ja tutkimusmaatilalla Tammelassa eletään luomun siirtymävaihetta.

Luomutuotannossa on tärkeää varmistaa rehun riittävyys.

asvituotannon siirtyminen aloitettiin Mustialassa keväällä 2018, ja maidontuotannon siirtymävaihe alkoi tammikuussa 2020, kun navetta hyväksyttiin luomutuotantoon. Tilan tuotteet ovat luomua kesällä 2020. Mustialan vuonna 2015 valmistuneessa viileässä pihattonavetassa on tilat 90 lypsylehmälle. Keskilehmäluku vuonna 2019 oli 78 ja keskituotos 9755 kiloa lehmää kohden. Vuonna 2019 maitoa lähettiin meijeriin 718 000 litraa. Kuluvana vuonna meijeriin menevän maitomäärän on arvioitu laskevan 600 000 litraan, koska luomuvasikoille juotetaan maitoa kolmen kuukauden ikään asti. Myös keskituotoksen mahdolliseen laskuun on varauduttu.

tu väljiksi, ja tilaa eläintä kohti on riittävästi. Kiinteän lattian pinta-alavaatimukset saatiin täyttymään siirtämällä makuuparsien niskaputkea sekä asentamalla kumimattoa ritilälattian päälle. Poikimatilat ja vasikkakarsinat kelpasivat luomuun sellaisinaan. Luonnonvalon vaatimuksiin vastaavat kennolevyseinät, isot päätyikkunat sekä katon valoharja. Luomussa kaikilla eläimillä pitää olla mahdollisuus ulkoilla. Mustialan navetan päädyssä on jaloittelutarha, mutta kaikilta eläinosastoilta ei ole suoraa pääsyä tarhaan. Koska kaikkien eläinryhmien talviulkoilu ei ole järjestettävissä, käytetään kaikilla ryhmillä pidennettyä laidunkautta. Karjaa on laidunnettu Mustialassa aina, ja sen rutiinit osataan.

Pieniä muutoksia navettaan Luomuun siirtymistä ei otettu huomioon, kun uutta navettaa suunniteltiin. Muutos tavanomaisesta tuotannosta luomuun ei kuitenkaan aiheuttanut isoja ongelmia. Eri eläinryhmien tilat on alun perin suunnitel-

Huomio rehuomavaraisuuteen Vuonna 2019 tuotetut rehut ovat toisen siirtymävuoden rehuja. Omavaraisuus rehuissa on tärkeää, koska luomurehujen saatavuus on heikko ja ne ovat kalliita.

LUOMULEHTI 2 | 2020

Ostorehuna on tällä hetkellä lypsyrobotin täysrehu, kivennäiset sekä vasikoiden alkukasvatusrehu. Aikaisemmin ostettiin valkuaisrehuksi rypsiä, mutta nyt oman rehuntuotannon pitää varmistaa sekä valkuais- että energiaomavaraisuus. Mustialassa tämä merkitsee nurmien ja valkuaiskasvien osuuden lisäämistä sekä siemenseosten tarkempaa pohtimista. Viljelysuunnitelmaan on lisätty rehumaissia, härkäpapua, hernettä ja erilaisia seosviljoja. Tulevalla kasvukaudella on tarkoitus kokeilla myös viljojen ja valkuaiskasvien seosviljelyä. Karjan ruokinnassa huolehditaan, että väkirehutaso pysyy alle 40 prosentin. Haastetta ruokinnansuunnitteluun tuo se, että viime kesän säilörehujen energia-arvot sekä sulavuus ovat vaatimattomia. Lisäksi valkuais- ja kalsiumpitoisuudet ovat korkeita. Se selittyy osin rehun suurella apilapitoisuudella. Apilarehujen syönti-indeksi on hyvä, mikä hieman korjaa alhaista D-arvoa. Maissisäilörehu on vasta tulossa ruokintaan, joten kokemukset siitä karttuvat myöhemmin.

Lehmät pääsevät myös talvella navetan päädyssä olevaan jaloittelutarhaan.

Maan parhaista antimista, maan parhaille luomutiloille. Me täällä Kinnusen Myllyllä haluamme tarjota korkealaatuisia ja turvallisia rehuja luomutiloille. Meiltä löytyy hyvä valikoima luomurehuja ja luomuun soveltuvia kivennäisiä niin lypsyja lihakarjalle kuin lampaille.

Kannattavuus nousuun Luomuun siirtymisen tavoitteena oli parempi taloudellinen tulos. Talous onkin parantunut, ja kasvinviljelyn tuotto on ollut noin 400 euroa hehtaarilta parempi. Maidontuotannon kannattavuutta parantavat väkirehun vähäisempi määrä ja omien rehujen käyttö. Taloutta on heikentänyt kertaluontoisena menona investointi navetan kumimattoihin. Vasta vuoden päästä pystytään arvioimaan tarkemmin koko tilan taloutta, kun maidontuotannon siirtyminen on tapahtunut. Luomuun siirtymiseen pitää varata riittävästi aikaa. Siirtymisen edellytyksenä oleva viiden päivän kurssi on hyvä alku, mutta itse siirtyminen on pitkä prosessi. Mustialan luomuun liittyvää koe- ja kokeilutoimintaa voi seurata osoitteessa bit.ly/ luomuhame. Sivustolta löytyy myös navetan luomuun siirtämisestä kertova video. ◀ Kirjoittajat työskentelevät Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Tehty kotimaisesta luomukaurasta ja -ohrasta.

Saatavana sekä lypsyja lihakarjalle, että lampaille.

Myös luomuun soveltuvat kivennäiset.

Valmistettu Kinnusen Myllyllä Utajärvellä.

Katso koko luomuvalikoimamme nettisivuiltamme.

08 514 4700LUOMULEHTI | www.kinnusentahtirehut.fi 2 | 2020

LUOMUNAUTATILAN SAIRAUKSIEN

TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO TUOMINEN

HOIDOSTA – OSA 1

Kryptosporidioosi – vakavasti otettava pikkuvasikoiden ripulitauti

Sairauden varalta on hyvä olla jo valmiina selkeä suunnitelma siitä, miten toimia, jotta vahingot jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

LUOMULEHTI 2 | 2020

ryptosporidioosi on kokkideihin kuuluvan alkueläimen (Cryptosporidium parvum) aiheuttama vasikoiden ja myös ihmisten helposti tarttuva ripulitauti, joka on ottanut jalansijaa eri puolilla Suomea. Se leviää tehokkaasti ympäristöön erittyvien ookystien eli paksukuoristen kestomuotojen välityksellä. Ookystat säilyvät tartuttamiskykyisinä jopa kuukausia ja sairastuttavat myös ihmisen pahaan ripuliin elimistöön päätyessään. Taudin ennaltaehkäisy ja tehokas hoito tuleekin ottaa vakavasti kaikilla tiloilla.

Vasikkatilojen huolellinen kuivitus auttaa sairauksien hallinnassa.

Ennaltaehkäisy avainasemassa Eläimet voivat olla oireettomia tartunnansaajia, jotka vain levittävät tautia eteenpäin. Yleensä muutaman viikon ikäiset vasikat ovat ryhmä, jolla tauti näkyy voimakkaana vetisenä ja runsaana ripulina. Kuolleisuus sinänsä on varsin alhainen, mutta heikentynyt vastustuskyky altistaa pienen vasikan muille sairauksille, millä voi olla kohtalokkaat seuraukset. Tautiin ei ole tehokasta lääkehoitoa, joten taudin leviämisen estäminen on parasta hoitoa. Netistä löytyy aiheesta hyvää kirjallista ohjeistusta, johon kannattaa tu-

tustua. Eläinten terveys ETT:n nettisivuilla on selkeä taudinkuvaus sekä lista tärkeimmistä toimenpiteistä tartuntapaineen alentamiseksi. Työterveyslaitoksella puolestaan on käynnissä Krypto-hanke, jonka puitteissa on jo laadittu työturvallisuusohje kryptosporidioosin torjuntaan huomioiden nimenomaan tilanväen ja muiden työntekijöiden turvallisuus. Näitä ohjeita on hyvä noudattaa, mutta muistaa samalla mahdolliset luomuasetuksen mukanaan tuomat rajoitteet. Huomio vasikkalan hygieniaan Muista aina huolehtia vasikkatilojen hyvästä hygieniasta ja ilmanvaihdosta, rakenteiden puhdistuksesta ja kuivauksesta sekä karsinoiden huolellisesta kuivituksesta. Näillä päästään jo pitkälle monen sairauden ennaltaehkäisyssä. Luomuasetuksen sallimat pesu- ja desinfiointiaineet ovat niitä, joita ensisijaisesti tulee käyttää eläintuotantotiloissa. Sallittujen raaka-aineiden luettelo löytyy luomuasetuksen liitteestä. Mikäli kuitenkin todetaan, että niillä ei ole riittävää tehoa ookystiin, voi virkaeläinlääkäri ohjeistaa tapaus- ja tilakohtaisesti sekä kertaluonteisesti käytettäväksi muita aineita. Kyseistä loista vastaan tehokkaiksi desinfiointiaineiksi on todettu laboratoriokokeissa esimerkiksi kresolipohjaiset pintojen desifiointiaineet. Tällaisten aineiden käyttö luomukotieläintilalla edellyttää, että virkaeläinlääkäri on todennut niiden tarpeen ja laatinut yhdessä tilan kanssa käyttösuunnitelman, jossa kuvataan, mitä, missä ja milloin on tarkoitus käyttää. Suunnitelma toimitetaan ELY-keskukseen ennen käytön aloitusta, ja kopio säilytetään tilalla luomueläintenhoitosuunnitelman liitteenä. Tärkeää on käyttää aineita ohjeiden mukaan ja osana muita torjuntakeinoja, jotta saavutetaan mahdollisimman tehokas vaikutus. Jos desinfiointi vahvoilla erikoisaineilla ei syystä tai toisesta ole mahdollista tai toivottavaa, niin höyrypesu vaikuttaisi kokeilemisen arvoiselta vaihtoehdolta. Tässäkin on ennen käsittelyä muistettava puhdistaa pinnat huolella ja varmistaa kunnollinen kuivatus höyryn käytön jälkeen.

Huokoisia, hankalasti puhdistettavia betoni- ja puupintoja on mahdollista myös käsitellä kalkkimaidolla. Jos tartunta kuitenkin iskee Kaikki toimet, jotka tukevat ja parantavat vasikan vastustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan, ovat tärkeitä. Niistä ensimmäinen on varmistaa riittävä hyvälaatuisen ternimaidon saanti heti syntymän jälkeen. Hyvä ternimaito sisältää vasta-aineiden lisäksi myös riittävästi muun muassa seleeniä, mikä varmistetaan umpilehmien tasapainoisella ruokinnalla. Muunkin pikkuvasikan tarjolle annettavan rehun on oltava ensiluokkaista ja kehittyvän eläimen tarpeisiin soveltuvaa. Taudinaiheuttajasta huolimatta tärkeintä ripulivasikan hoidossa on nestetasapainon säilyttäminen, jossa auttavat maitojuoton rinnalla suun kautta annetut elektrolyyttiliuokset. Varmista, että käyttämäsi tuote soveltuu luomutuotantoon. Tällaisia luomuraaka-aineista tehtyjä valmisteita on esimerkiksi Vilomixin OSMO Luomu.

Vakavissa tapauksissa Halocur-oraaliliuosta voidaan käyttää vasikoilla kryptosporidioosin yhteydessä ripulin ehkäisyyn ja lievittämiseen eläinlääkärin määräyksestä. Tuote on alkueläinloislääke, joten sen käytöstä ei muodostu hoitokertaa, mutta varoaika on muistettava kaksinkertaistaa. Älä levitä tautia eteenpäin Jos tauti osuu omalle tilalle, on oltava erityisen huolellinen, ettei sitä vahingossa levitä edelleen naapurustoon. Tautisulkujen toimivuus on tarkastettava ja mahdolliset heikot lenkit korjattava. Ulosteperäisten tartuntojen ehkäisyssä on muistettava myös lannan huolellinen käsittely. Lannanlevityskaluston mukana ei lantaa saa levitä yleisille tai muiden kotieläintilojen käyttämille kulkureiteille. Tärkeää on myös lannan huolellinen multaus levityksen yhteydessä sekä hygienia säilörehun korjuussa, jotta riski tautiketjun jatkumisesta on mahdollisimman pieni. ◀ Kirjoittaja on luomun erityisasiantuntija ProAgria Itä-Suomesta.

Juottovälineiden hyvä hygienia pienentää riskiä taudin leviämisestä eläimestä toiseen.

LUOMULEHTI 2 | 2020

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM

Tavanomaisilla ja luomueläimillä samat terveyshaasteet Ovatko luomueläimet terveempiä kuin tavanomaisessa tuotannossa? Monet eri tekijät vaikuttavat hyvinvointiin enemmän kuin se, onko kyseessä luomu- vai tavanomainen tila.

Lisätilasta ja ulkoilusta hyötyä Eri maiden ja eri tilojen välillä löytyy suuria eroja eläinten terveydessä huolimatta siitä, onko kyseessä tavanomainen vai luomutuotanto. Sisätilojen merkitys eläinten hyvinvoinnille korostuu Pohjois-Euroopassa, jossa eläimet viettävät paljon aikaa sisällä. Luomutuotannon lisätilavaatimus vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen positiivisesti. Lisäksi lepoaika lisääntyy ja tautipaine alenee. Eläinten hoitoon ja tuotantoympäristöön ja näin ollen myös hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat lukuisat eri tekijät niiden

LUOMULEHTI 2 | 2020

Katarina Rehnström

avanomaisia ja luomukotieläimiä vertailevia tutkimustuloksia eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyen on olemassa vain vähän. Kotieläinten terveyteen vaikuttaa enemmän se, miten eläimiä eri tiloilla hoidetaan, kuin se, ovatko eläimet luomutuotannossa. Nämä johtopäätökset nousivat esiin Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tammikuussa järjestämässä luomueläinten hyvinvointia ja terveyttä tarkastelevassa seminaarissa. Seminaarin tarkoituksena oli tarjota tieteellinen yhteenveto eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista eri maissa vuosien 2008 ja 2019 välillä. Seminaarin alustajina toimi Ruotsin maatalousyliopiston tutkijoita sekä KRAV-luomusertifiointijärjestelmän edustaja.

Luomulehden arkisto

Luomukanat tuottavat noin 95 prosenttia siitä, mitä sama kanahybridi tuottaa virikehäkissä.

Luomuun sopivien rotujen valintaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Maatiaisrodut soveltuvat usein paremmin luomutuotantoon.

elinympäristössä. Eläinten hyvinvoinnin parantamisessa avainasemassa on kokonaisvaltainen näkemys niiden hoidosta. Lypsykarjatilojen yleisimpiä terveysongelmia sekä tavanomaisilla että luomutiloilla ovat utaretulehdukset sekä aineenvaihdunta- ja hedelmällisyyshäiriöt. Myös jalkavaivat ja eläinten ontuminen aiheuttavat ongelmia. Ruotsissa jalka- ja sorkkaongelmat tosin eivät ole yhtä merkittäviä kuin monessa muussa maassa. Tuoreen tutkimuksen mukaan lammastaloudessa luomu- ja tavanomainen tuotanto eroavat vain vähän eläinten terveyden suhteen. Luomulammastilojen eläimet tosin ovat hieman pitkäikäisempiä. Luomusioilla näytti tutkimusten mukaan olevan tavanomaisia sikoja huonompi lisääntymiskyky, mutta tilojen väliset erot olivat suuria. Hengityselinongelmia luomusioilla puolestaan oli vähemmän. Tämän oletetaan johtuvan eläinten ulkoilusta. Myös jalkaongelmia luomutiloilla oli vähemmän, vaikkakin jalka- ja nivelsairaudet ovat kaikilla sikatiloilla iso ongelma. Kanojen sisäloisongelma johtuu pehkusta, ei luomusta. Esimerkiksi suolinkaisia löytyy yhtä paljon luomu- kuin lattiakanoilta. Näyttää kuitenkin siltä, että mitä enemmän kanat ulkoilevat, sitä vähemmän loisia niillä esiintyy. Myös käyttäytymishäiriöiden ehkäisyssä pehkulla ja rehulla on kanojen kannalta suurin merkitys. Salmonellaa ei luomusiipikarjatiloilla ole tavanomaisia tiloja enempää. Salmonella tu-

lee tiloille tuotantomuodosta riippumatta yleensä rehuauton mukana. Eläinten hyvinvointi luomun kärkenä Korkea tuotostaso saattaa ympäristönäkökulmasta olla hyvä asia, mutta onko se sitä eläimen hyvinvoinnin tai luonnon monimuotoisuuden kannalta? Luomua ostava kuluttaja pitää eläinten hyvinvointia yhtenä tärkeimmistä perusteista luomutuotteiden valitsemiselle. Lisäksi kuluttaja olettaa eläinten hyvinvoinnin paranevan koko ajan. Ruotsissa luomun kulutus on ollut laskussa pitkään jatkuneen nousun jälkeen. Esimerkiksi moni aikaisemmin luomulihaa ostanut kuluttuja on vähentänyt lihansyöntiä. Luomueläintuotteiden markkinointi ja luomun tavoitteiden perusteleminen kuluttajille tulee olemaan tulevaisuudessa yhä haastavampaa. Seminaarissa keskusteltiin myös siitä, miten joskus eläinten hyvinvointi on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa, mutta eläinten tarpeita ei saa unohtaa tuotosta tuijottaessa. Eläinten hyvinvoinnin tulee olla luomussa ykköstavoite. Toisaalta meidän pitää pystyä huomioimaan enemmän kuin yksi asia kerrallaan ja parantaa sekä eläinten että ympäristön hyvinvointia. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija. Seminaarin esityksistä koottu raportti julkaistaan kevään aikana SLU:n verkkosivuilla.

LUOMULEHTI 2 | 2020

TEKSTI: TIMO LÖTJÖNEN JA TIMO KERÄNEN KUVAT: TIMO LÖTJÖNEN

Kaura- ja ohralajikkeet testiin luomuviljelyssä

Kahdella pohjoispohjanmaalaisella luomutilalla vertailtiin kaura- ja ohralajikkeiden menestymistä sääoloiltaan haasteellisena kesänä 2019.

erkittävimmät luomulajikekokeet Suomessa ovat EkoNu-hankkeen kokeet Suomen etelärannikolla, joiden viime kesän tulokset julkaistiin Luomulehdessä 1/2020. Olemme tehneet Siikajoen Ruukissa nyt kauran lajikedemon neljänä vuonna, mutta ohralajikkeille tämä oli ensimmäinen koevuosi. Tulosten esitystapaa on yhtenäistetty EkoNu-hankkeen kanssa, jotta vertailu olisi helpompaa eri koepaikkojen välillä.

Koeruutujen puintia syksyllä 2019. Lämpösummaa kertyi kesällä hitaasti, joten kaura- ja ohralajikkeiden kasvuajat venyivät keskimäärin pari viikkoa pidemmiksi kuin virallisissa kokeissa keskimäärin.

Luomukaura 2019, Ruukki Siikajoki Lajike

Kasvuaika, vrk, keltatuleentumiseen

Sato kg/ ha (15%)

Hehtopaino, kg/hl

1000 jyvän paino, g

Vihreät jyvät, %

Lako, %

Korren pituus, cm

Meeri

102

3785

57,4

44,3

Perttu

105

3546

54,3

41,2

Niklas

101

3380

56,1

45,1

Avetron

104

4136

58,5

41,0

Marika

105

3085

54,8

42,0

Ringsaker

106

4434

56,9

38,7

101

Steinar

107

4032

57,7

42,2

101

Canary

108

3162

54,6

43,0

Matty

107

4741

58,1

46,7

Harald

107

4445

57,9

52,2

101

Benny

108

3194

54,6

41,1

Donna

108

3686

57,0

41,9

102

Bettiina

107

4017

55,7

43,8

Keskiarvo

106

3819

56,4

43,3

Suurin arvo Pienin arvo Lajikkeet virallisten kokeiden mukaisessa aikaisuusjärjestyksessä.

LUOMULEHTI 2 | 2020

Luomuohra 2019, Ruukki Siikajoki Lajike

Kasvuaika, vrk keltatuleentumiseen

Sato kg/ ha (15%)

Hehtopaino, kg/hl

1000 jyvän paino, g

Valkuainen, %

Verkkolaikku (3.9.) %

Lako-%

Korren pituus, cm

Vertti

3455

52,9

34,3

13,1

Aukusti

2755

54,3

34,2

13,8

Brage

3453

56,7

36,3

13,4

Armas

3016

54,8

38,2

14,4

Birk

108

2639

56,4

43,0

13,2

Alvari

2714

54,6

39,7

13,2

Arild (M)

6460

66,6

55,0

11,4

Kaarle

108

2446

55,7

39,2

13,4

Harbinger (M)

108

4889

57,9

47,3

11,5

Crescendo (M) 110

4262

54,7

48,5

10,6

Keskiarvo

101

3609

56,5

12,8

Suurin arvo

Pienin arvo

Lajikkeet virallisten kokeiden mukaisessa aikaisuusjärjestyksessä. Huom! Elokuun alun hallat vaikuttivat satoja laatutuloksiin. (M) = Mallasohraksi soveltuva lajike, 2-tahoinen

Poikkeukselliset sääolot haastoivat Kaura- ja ohrakokeet perustettiin vuonna 2019 tiloille, jotka kummatkin ovat olleet luomuviljelyssä liki 30 vuotta. Kaurakokeen maalaji oli runsasmultainen hieno hieta, esikasvina kaura, ja ohrakokeen multamaa, esikasvina nurmi. Lannoitukseksi levitimme koealoille ennen kylvöä naudan lietelantaa 31 tonnia hehtaarille, josta tuli liukoista typpeä 43 kiloa hehtaarille. Demokokeet tehtiin neljällä toistolla. Toukokuu oli melko sateinen. Kaurakoe kylvettiin 23.5., ohrakoe vasta 3.6. Touko- ja kesäkuu olivat keskimääräistä hieman lämpimämpiä ja kosteampia. Oraskasvustoille tehtiin rikkaäestys yhden kerran. Heinäkuun alusta alkoi 40 päivää kestänyt kuivuusjakso, jolloin satoi alle 10 milliä. Samalla oli tavanomaista viileämpää pohjoistuulten vallitessa. Koekasvustot kestivät kuivuutta yllättävän hyvin korkean multavuuden ansiosta. Vähemmän multavissa paikoissa kasvustot kärsivät selvästi kuivuudesta. Elokuun alussa oli kolme hallayötä samalla viikolla (−3– −6 °C), mikä on viime vuosiin nähden poikkeuksellista. Ohran lajikekokeessa hallan vaikutukset olivat selvästi nähtävillä, kauralla ei niinkään. Koska lämpösummaa kertyi hitaasti heinä- ja elokuussa, ohrat puitiin vasta 17.9.–3.10. ja kaurat 11.9.–8.10. välisenä aikana.

Sadot kohtuullisen hyviä Demokokeiden satotulokset on koottu oheisiin taulukoihin. Kaurasadot olivat keskimäärin 3800 kg/ha, jota on pidettävä ihan hyvänä luomusatona. Paras sato tuli Mattysta (4741 kg/ha) ja heikoin Marikasta (3085 kg/ha). Sadot ovat samansuuntaisia kuin EkoNun kokeissa ja Ruukin 2018 kokeessa. Tosin 2018 yleinen satotaso oli korkeampi ja monista lajikkeista saatiin Mattya korkeampia satoja. Ohrakokeessa satoerot repesivät suuriksi. Sadot olivat keskimäärin 3600 kg/ha, joka on hyvä luomuohrasato. Paras sato oli Arildilla (6460 kg/ha) ja alhaisin Kaarlella (2446 kg/ha). Kokeemme ei kärsinyt Ekonun kokeen tapaan toukokuun märkyydestä, joten ohrasadot olivat parempia. Ekonun kokeen lannoituksena oli pelkästään viherlannoitus, me käytimme lisänä lietelantaa, millä lienee myös kasvua edistävä vaikutus. Ohrasadon laatu jäi vaatimattomaksi Hehtolitrapainot olivat kaikilla kauralajikkeilla yli 54 kiloa, mikä usein on viljan ostajilla elintarvikekauran alaraja. Vaihteluväli oli 54–58 kiloa, mikä kuvastaa lajikkeiden tasaisuutta ja on samaa tasoa kuin vuosina 2016 ja 2018 kokeissamme. Tuhannen jyvän painot olivat hyviä: Ringsakerin 38,7 grammasta Haraldin 52,2 grammaan. Järjestys oli sama myös vuonna 2018. Kauran

laatutulokset ovat samansuuntaisia Ekonukokeen kanssa, jopa hieman parempia. Ohrien hehtolitrapainot jäivät heikoiksi: viljakaupassa yleisesti käytettävään perushintarajaan (64 kg) ylsi vain Arild-lajike. Muut eivät päässeet edes vastaanottorajaan. Jyvät olivat pieniä; tuhannen jyvän painot olivat alhaisia lukuun ottamatta Arildia, Crescendoa, Harbingeriä ja Birkiä. Elokuun alun hallojen on täytynyt vaikuttaa jyvien kokoon ja painoon. Miksi halla ei vaikuttanut Arildin laatuun, jää vielä arvoitukseksi. Arild ei ole erityisen aikainen tai myöhäinen lajike. Kaikkien kaksitahoisten lajikkeiden valkuaispitoisuus alitti täpärästi mallastamojen nyt käyttämän perushintarajan (11,5 prosenttia). Muita mallastusominaisuuksia ei tutkittu, sillä jyvien keveys olisi kuitenkin estänyt mallastamokäytön lukuun ottamatta Arildia. Aikaisissa ohrissa oli runsaasti verkkolaikkua ja jonkin verran härmää, mutta ei juurikaan rengaslaikkua. Tilakokeet on toteutettu ”Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot”-projektissa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja ProAgria Oulun sekä alan yritysten kanssa. Rahoitusta on saatu ELY-keskukselta. Vanhempien kauran lajikekokeiden ja muiden demojen tuloksista voit käydä lukemassa projektin nettisivuilta. ◀ Timo Lötjönen on Luonnonvarakeskuksen tutkija ja Timo Keränen tutkimusmestari.

LUOMULEHTI 2 | 2020

TEKSTI: EEVA-LIISA JUVONEN, OUTI VAHTILA, JUKKA KORHONEN JA RAUNO LAINE KUVAT: EEVA-LIISA JUVONEN

Hyvä kasvusto torjuu yksivuotisia rikkakasveja

ämeen ammattikorkeakoulun Mustialan tutkimus- ja opetusmaatilalla tutkittiin yksi- ja monivuotisten rikkakasvien runsastumista rikkakasvien hallintakokeessa siirtymävaihevuosina 2018 ja 2019.

Rikkakasvien määrällä ja rikkaäestyksellä ei tutkimuksessa ollut vaikutusta satomäärään.

Kasvukaudet poikkesivat merkittävästi toisistaan Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla Tammelassa luomuun siirtyminen aloitettiin 2018. Kasvukausien 2018 ja 2019 rikkakasvihavainnot ovat olleet täysin erilaisia. Vuonna 2018 alkukesän kuivuus loi hyvät edellytykset yksivuotisten rikkakasvien ja etenkin jauhosavikan menestymiselle. Jauhosavikka kasvoi ohran päällyskasvina koko kesän. Kevään 2019 kylvöjen jälkeiset sateet auttoivat viljan hyvään kasvuun, ja jauhosavikat pysyivät aluskasvina koko kesän. Rikkakasvikokeessa tutkittiin rikkaäestyksen ja sen eri muunnelmien vaikutusta yksivuotisten rikkakasvien esiintymiseen.

Rikkaäestys yksinään ei vähentänyt yksivuotisten rikkakasvien määrää.

LUOMULEHTI 2 | 2020

Jauhosavikka väheni kasvukauden aikana kaikissa käsittelyissä ja käsittelemättömissä koeruuduissa. Tavanomaisen tuotannon päättyessä vuonna 2017 koelohkolta löytyi pieniä juolavehnäpesäkkeitä, jotka laajentuivat kokeen aikana ohrakasvustossa merkittävästi. Kokeessa tehdyillä rikkaäestyksillä ei havaittu olevan vaikutusta juolavehnän määrään. Osalla ruuduista oli aluskasvina raiheinäapilaseos. Myöskään aluskasvilla ei havaittu olevan vaikutusta juolavehnän eikä yksivuotisten rikkakasvien kasvuun. Rikkakasveilla ei ollut kumpanakaan vuonna vaikutusta satomäärään. Vuonna 2019 ohran sato oli erittäin hyvä, keskimäärin 5300 kuiva-ainekiloa. Rikkasiemeniä sadossa ei juuri ollut. Vuonna 2018 satoa saatiin 3700 kiloa lajittelematonta kuivaainetta hehtaarilta. Jauhosavikalla määrällinen etu Vaikka Mustialassa aikaisemmin käytetyt kasvinsuojeluaineet torjuivat jauhosavikkaa hyvin, runsas rikkasiemenpankki oli

Sokkoäestys yhdistettynä rikkaäestykseen vähensi yksivuotisten rikkakasvien määrää.

Jauhosavikan määrä, kpl/m2 160 140 120 100 80 60 40 20 0

ennen rikk aäestystä, sokkoäestys tehty

10 päivää rikkaäestyksen jälk een

vikko ennen puintia

2 viikkoa puinnin jäl keen

ei käsittelyä

rikkaäestys

sokkoäestys + rikkaäestys

rikkaäestys + al uskasvit

Jauhosavikan määrä väheni kasvukauden aikana.

Juolavehnän versojen määrä kpl/m2 80 70 60 50 40 30 20 10 0

ennen rikkaäestystä, sokkoäestys tehty

10 päivää rikkaäestyksen jälkeen

vikko ennen puintia

2 viikkoa puinnin jälkeen

ei käsittelyä

rikkaäestys

sokkoäestys + rikkaäestys

rikkaäestys + aluskasvit

Kuvio 2. JuolavehnänJuolavehnän määrä lisääntyi kasvukaudella määrä lisääntyi kasvukaudella.

syntynyt tavanomaisen tuotannon aikana. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa on todettu jauhosavikan olevan yleisin luomupeltojen rikkakasvi. Mielenkiintoista on, minkä vuoksi se menestyy niin hyvin. Pienet, esimerkiksi jauhosavikan siemenet säilyvät paremmin maassa kuin suuret, koska ne sekoittuvat maahan suuria paremmin. Toki maamikrobien toksiinit ja entsyymit tuhoavat siementen itävyyksiä,

mutta suuren siementuottonsa vuoksi jauhosavikoilla on määrällinen etu. Savikoiden suku myös kestää kuivuutta hyvin. Kiertävätkö jauhosavikan siemenet nautakarjatilalla? Puinnin yhteydessä osa rikkojen siemenistä menee peltoon ja osa päätyy viljan mukana puimurin säiliöön. Vuoden 2018 sadossa rikkoja tuli runsaasti jyväsadon

mukana. Osa siemenistä pystyttiin erottelemaan esipuhdistimella kuivauksen yhteydessä. Lisäksi rikkasiemeniä poistettiin lajittelemalla viljaerät. Lopuista rikkasiemenistä valtaosa murskautuu jauhatuksen yhteydessä. Säilörehuun menevät rikkakasvien siemenet tuhoutuvat käymisessä yli 70 prosenttisesti. Sen lisäksi nautojen ruoansulatus tuhoaa rikkasiemeniä. Yhdessä säilörehun käyminen ja eläinten ruoansulatus voivat tuhota itävyyden kokonaan. Tulevaisuus näyttää, miten jauhosavikkaa hallitaan siirtymävaiheen jälkeen vilja-nurmikierrossa, kun lannoitteena käytetään lietelantaa. Juolavehnä lisääntyy Mustialan rikkakasvien hallintakoe aloitettiin viljelykierrolla, jossa neljän vuoden aikana on yksi täysi nurmivuosi. Viljapainotteinen kierto lisää monivuotisten rikkakasvien esiintymistä. Kokeen perusmuokkausmenetelmänä on kyntö kuorimilla varustetuilla auroilla. Kylvömuokkaus tehtiin vuonna 2018 pystykärjillä varustetulla S-piikkiäkeellä. Juolavehnän lisääntymisen takia, kylvömuokkaimena käytettiin vuonna 2019 hanhenjalkaterillä varustettua S-piikkiäestä. Lisäksi koeasetelmaan lisättiin sadonkorjuun jälkeinen sänkiäestys lautasmuokkaimella. Vuonna 2019 tehty sänkimuokkaus vähensi juolavehnän versojen määrää verrattuna muokkaamattomaan. Sänkimuokkauksen pysyvämpi vaikutus selviää tulevina vuosina. On kuitenkin oletettavaa, että juuriston rikkominen ennen kyntöä pienentää juolavehnäpainetta. Mustialassa sänkimuokkaus tehtiin 19 päivän kuluttua puinnista. Heti puinnin jälkeen tehtynä se olisi ollut tehokkaampi. Jatkossa selviää, kuinka usein sänkimuokkausta on tehtävä. Aika myös näyttää, voidaanko intensiivistä viljakiertoa jatkaa vai tuleeko siirtyä nurmipitoisempaan viljelykiertoon. ◀ Kirjoittajat ovat tutkineet Hämeen ammattikorkeakoulun Luomussa vara parempi -hankkeessa rikkakasvien hallintaa.

LUOMULEHTI 2 | 2020

TEKSTI: ELINA NURMI JA JUKKA KIVELÄ

Luomuun soveltuvat kierrätyslannoitteet tuottavat runsaasti satoa Satotulosten perusteella lannoitteet tuottivat parhaimmillaan lähes kaksinkertaisen sadon

ierrätyslannoitteilla tarkoitetaan erilaisista kierrätettävistä sivuvirroista prosessoituja lannoitevalmisteita. Luomuviljelyyn soveltuvia kierrätyslannoitteita testattiin viljan lannoitteena kesällä 2018 ja 2019. Esikasveista kasvuvoimaa viljoille Mikkelissä Luonnonvarakeskuksen Karilan tutkimusasemalla Mikkelissä testattiin Agra 8-4-8, Agra 13-0-0 ja Agra 13-0-2+hivenseos -lannoitteita kesällä 2019. Agra 13 -lannoitteita täydennettiin kaliumsulfaatilla. Koe toteutettiin pitkään luomuviljelyssä olleella lohkolla, jossa oli 2017 esikasvina apilanurmi. 2018 rikkakasveja torjuttiin Kvick-Finn -roottorikultivaattorilla kolmesti ennen viherlannoituksen kylvöä kesäkuun lopulla. Monipuolinen viherlannoitusseos – rehuvirna, rehukaali, kuituhamppu, raiheinä – kylvettiin torjumaan etenkin juolavehnän kasvua. Seoksen runsaimpana kasvina heinä–elokuun helteillä menestyi kuituhamppu. Kuituhamppu on hyvä kasvi rikkakasvien torjunnassa, mutta sen muokkaaminen ainakin puhdaskasvustoissa voi olla haastavaa. Seos murskattiin syksyllä ja kasvusto kynnettiin maahan. Lannoitusvaikutus tällaisella metrin korkealla täystiheällä kas-

LUOMULEHTI 2 | 2020

vustolla voi olla 60 kiloa typpeä vastaava määrä. Kasvukaudella 2019 koekasvina oli Helmi-kevätvehnä, jolle annettiin lannoitteissa typpeä 60 kg/ha. Maalajina oli karkea hieta, jonka pH oli 6,4. Vuonna 2018 viljelykasvina myös pitkään luomuviljelyssä olleella viereisellä lohkolla oli monitahoinen Wolmari-ohra. Esikasvina oli apilanurmi, joka murskattiin ja kynnettiin keväällä ennen kylvöä. Agra 8-4-8 -lannoitteen ohella käytettiin biokaasulaitoksen naudanlietelantapohjaista mädätettä. Kokonaistyppitasona oli 40 kg/ha. Kohtuulliset sadot kuivuudesta huolimatta Viljat tuottivat kumpanakin helteisenä ja kuivana kesänä kohtuullisen sadon. Kesä– elokuun sademäärä Mikkelissä oli 2019 jopa pienempi verrattuna edelliskesään. Kevätvehnän sato hehtaaria kohden oli pienimmillään esikasvin jälkivaikutuksella 2800 kiloa ja suurimmillaan noin 3450 kiloa Agra 13-0-2+hivenseos ja kaliumsulfaatti -lannoituksella. Sadon laatuun lannoituksella ei juuri ollut vaikutusta, mutta se oli keskimäärin erittäin hyvä hehtolitrapainon ollessa noin 80,4 kiloa ja tuhannen jyvän painon 41,6 grammaa. Vehnän valkuaispitoisuuskin oli hyvä (13,8 prosenttia). Ohran sato vuonna 2018 oli ilman lannoitusta 2500 kiloa, mädätteellä 2750 kiloa

Jukka Kivelä

verrattuna lannoittamattomaan lohkoon.

Leppäkertutkin viihtyivät vehnäkasvustossa pitkään luomuviljelyssä olleella peltolohkolla Mikkelissä kesällä 2019.

ja Agra 8-4-8 -lannoitteella 2950 kiloa hehtaaria kohden. Lannoitus vaikutti myös kasvuston korkeuteen, joka vaihteli 54–63 cm välillä. Hehtolitrapaino oli tavanomainen eli noin 63 kiloa, mutta tuhannen jyvän paino oli vain 36,7 grammaa. Ohran valkuaispitoisuus oli korkeahko, 13 prosenttia. Kaliumsulfaatti nosti merkittävästi maan rikkipitoisuutta ja hivenravinteilla täydennetty Agra 13-0-2+hivenseos -lannoite boorin määrää. Liukoinen typpi ja rikki tuottivat suuren sadon PohjoisKarjalan tilakokeessa Kasvua pellosta -hankkeessa toteutettiin havaintokokeita viljelijöiden pelloilla. Pohjois-Karjalan Siemenen yrittäjät Riikka ja

Vehnäsadot (kg/ha) Mikkelissä 2019. 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0

Agra 13-0-2 + hivenet + ks

Agra 13-0-2 + hivenet

Agra 848

Agra 13 + ks

Agra 13

0-ruutu

kg/ha

Vehnäsadot (kg/ha) Liperin havaintokokeessa 2019. 4500 4000 3500 2500 2000 1500 1000 500

LA N OS T+ EC O

Timo Lötjönen

SO ILI

OS T BO

ILA NN OS RI KK

LA N EC O

LL A

84 2

Ruukin kaurakokeen tulosten tulkinta on vaikeaa Luken tutkija Timo Lötjösen mukaan. Kuvassa näkyvät mangaanin puutosoireet eivät alentaneet satoa Pohjoisen Luomudemonstraatiot -hankkeen koeruuduilla.

Lähde: Kasvua pellosta -hanke.

3000

Osmo Koponen testasivat Liperissä kesällä 2019 tehdyssä kokeessa Soilfoodin Soililannoitetta ja alkuainerikkiä, Ecolan Agra 8-4-2, Soilfood Boost NS ja Boost NS + Ecolan Agra -lannoituksia. Lannoitteet levitettiin ennen kylvöä maan pintaan havaintoruuduille. Lannoitukset tehtiin pellolle kaistoina, eikä kokeessa ei ollut kerranteita. Esikasvina oli rypsi. Lohkon maalaji oli karkea hieta ja pH 6,3. Maanäytteissä kalium ja rikki olivat tyydyttävällä tasolla. Helmi-kevätvehnän satomäärät olivat kohtuullisen suuria. Ilman lannoitusta sato oli noin 2500 kiloa hehtaarilta, kun Boost NS + Agra -lannoitus tuotti 4100 kilon sadon. Havaintokokeessa oli erikoista, että kaliumia ja rikkiä sisältävä typetön Soili-lannoitus tuotti toiseksi suurimman sadon. Kasvianalyysin perusteella Soili-ruudussa myös rikki- ja typpipitoisuus oli korkein. Hivenlannoitus ei lisännyt satoa Ruukissa Hivenravinteiden puute on osoittautunut ongelmaksi monilla tiloilla, jotka ovat siirtyneet voimaperäisestä tavanomaisesta tuotannosta luomuviljelyyn. Maiden pH-arvot ovat korkeita, ja varsinkin karkeilla kivennäismailla tai multamailla on puutetta kaliumista sekä kasvinviljelytiloilla myös fosforista. Lisäksi hivenravinteet ovat usein epätasapainossa. Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusasemalla tehtiin viime kesänä hivenlannoituskoe. Koejäsenet olivat käsittelemätön, peittaus Terrios Mn+ -tuotteella, peittaus ja kaksi ruiskutusta Multiple -tuotteella ja Ecolanin rakeinen Mn-lannos 50 tai 100 kg/ha kylvön yhteydessä. Esikasvina oli härkäpapu, eikä muuta lannoitusta käytetty. Lohko kynnettiin keväällä, ja koekasvina oli Niklas-kaura. Viileän ja kuivan keskikesän takia kaura kasvoi hitaasti, mutta satoa kertyi runsaasti eikä lannoittamattomilla ruuduilla lehdissä näkynyt mangaanin puutos pienentänyt satoa. Lannoittamattomalta ruudulta ja Ecolanin koekäyttöön valmistetulla hivenlannoitteella saatiin 4000 kilon sato hehtaarilta, kun muut hivenkäsittelyt pienensivät satoa. ◀ Kirjoittajista Nurmi on Luonnonvarakeskuksen tutkija ja Kivelä Ecolan Oy:n tuotekehityspäällikkö.

LUOMULEHTI 2 | 2020

TEKSTI: EEVA-LIISA JUVONEN JA JARKKO NUMMELA KUVAT: EEVA-LIISA JUVONEN

Orgaanisilla lannoitteilla Turvealustalla, eli vasemmalla kasvit ovat pienempiä kuin kivennäismaalisäyksen saaneilla seuraavalla rivillä. Sama väri osoittaa samaa lannoitusta.

voi saada kivennäismaata ja turvemaata seoksena sisältävillä kasvualustoilla samoja satoja kuin mineraalilannoitteilla.

yppi- ja kaliumpitoinen konsentraatti, joka on väkevöity biokaasutuotannosta syntyneen lietteen nestejakeesta, on kokeissa antanut yhtä hyviä ja kuivissa oloissa jopa parempiakin nurmisatoja kuin mineraalilannoitteet. Rohkaisevien tulosten vuoksi konsentraatin käyttömahdollisuuksia turvealustalla tutkittiin Konsentraatista ja biohiilestä kasvuvoimaa -hankkeessa. Mikrobivalmisteen ja biohiilen vaikutusmekanismit eivät vielä selvillä

Orgaaniset lannoitteet vaativat kivennäisainesta 38

LUOMULEHTI 2 | 2020

Laboratoriossa tehtyjen kasvualustakokeiden tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa biohiilen ja mikrobivalmisteen (Effective micro-organisms) toimivuudesta konsentraattilannoituksessa. Biohiilen ja mikrobivalmisteen vaikutuksia kasvuun on tutkittu paljon, ja tulokset ovat ristiriitaisia. Molemmille on löydetty myönteisiä vaikutuksia, vaikka aina niistä ei ole ollut hyötyä. Mikrobivalmisteen on todettu lisäävän esimerkiksi typen ja fosforin hyväksikäyttöä, mutta joissakin kokeissa niillä ei ole saatu vasteita. Mikrobivalmiste sisältää maitohappobakteereja, fotosynteesibakteereja ja muita bakteereja sekä hiivoja sokeriruokomelassissa. Esimerkiksi Bacillus subtiliksen on todettu edistävän fosforin hyväksikäyttöä. Biohiilen kasvua edistävät vaikutukset liittyvät kasveille käyttökelpoisen veden pidätyskykyyn ja estävät vaikutukset ravinteiden, esimerkiksi nitraattitypen pidättymiseen. Nitraattitypen pidättyminen on ympäristön kannalta edullista huuhtoutumisen vähentymisen vuoksi. Biohiili sisällytettiin kokeeseen, koska sillä oletettiin voitavan korvata uusiutumattomaksi luokitellun turpeen käyttöä. Biohiili sisältää

kiintohiiltä, joka vapautuu erittäin hitaasti, jos koskaan takaisin ilmakehään. Kokeessa käytetyn biohiilen pinta-ala oli 550 m2/g, mutta se voi olla jopa 3000 m2/g. Suuren pinta-alansa ansiosta sillä on mahdollisuus pidättää ravinteita. Ravinteiden pidätysmekanismi ei ole vielä täysin selvä, mutta erilaisten funktionaalisten ryhmien, esimerkiksi karboksyylien on havaittu osallistuvan ravinteiden pidätykseen.

Mikrobit säilyvät sokeriruokomelassissa.

Verrattaessa turve- ja maa-alustalta otettujen puriste- ja valumavesien typen muotoja alkoi konsentraattilannoituksen heikko teho turvealustalla selkiytyä. Se johtui typen muodosta konsentraatissa, eli ammoniumista (NH4+) sekä sitä muuttavien bakteerien, eli nitrifikaatiobakteerien vähäisyydestä turvealustalla. Kun kasvit hyödyntävät paremmin nitraattityppeä (NO3-) kuin ammoniumia, mineraalilannoite, jonka typestä 40 prosenttia on nitraattimuodossa, tuotti enemmän turvealustalla.

Turve- ja maa-alusta erilaisia Kokeet aloitettiin turvealustalla, minkä jälkeen konsentraattia, biohiiltä ja mikrobivalmistetta testattiin maa-alustalla (hietamoreeni). Lopuksi niitä testattiin turve-maa-alustalla. Missään kokeessa mikrobivalmiste ja biohiili eivät vaikuttaneet tilastollisesti merkitsevästi kasvuun, vaikka biohiili hiukan aina alensikin ja mikrobivalmiste nosti satoa konsentraattilannoituksessa. Tavanomainen mineraalilannoite tuotti turvealustalla selvästi enemmän, minkä oletettiin johtuvan sen suuremmasta fosforipitoisuudesta. Tämä oletus ei kuitenkaan täysin selittänyt kasvun eroja, mikä selvisi vasta maa-alustakokeen analyysien jälkeen.

Murskattua kuusipohjaista biohiiltä.

Ammoniumtypen osuus puriste-/ valumaveden koko typestä turvealusta

kivennäismaa-alusta

sadon korjuun jälkeen

sadonkorjuun jälkeen*

viiden kuukauden päästä

96%

16%

*Arvot ovat todennäköisesti paljon pienempiä kuin ilmoitetut. Analyysirajat aiheuttivat laskelmassa liian korkeat arvot. Turpeen puristeneste on ammoniumpitoista ja kivennäismaan valumaneste nitraattipitoista.

Orgaanisten lannoitteiden hyödyntäminen Tulosten perusteella orgaaniset lannoitteet toimivat hyvin, kun alustassa on kivennäismaata. Kivennäismaapitoisuuden ollessa 30 painoprosenttia konsentraatti tuotti yhtä hyviä satoja kuin mineraalilannoitekin. Lisätty kivennäismaa sisälsi myös typpeä, mutta kuviossa 1 ilmenevä suuri kasvunlisäys ei selity yksinomaan sillä. Selvitettäväksi jää, millaisessa orgaanisen aineksen pitoisuudessa eloperäisten lannoitteiden, esimerkiksi kierrätyslannoitteiden ja karjanlannan sisältämä ammoniumtyppi ei enää muutu kunnolla nitraatiksi. Tämän koesarjan perusteella voi olettaa, että sellaisia peltomaita on erittäin vähän. Turvemaiksi luokitellaan maat, joissa orgaanisen aineksen pitoisuus ylittää 40 painoprosenttia. Tässä kokeessa käytetyn alustan orgaanisen aineksen pitoisuus oli yli 71 prosenttia, ja sielläkin nitrifikaatio toimi hyvin. ◀ Kirjoittajat ovat toimineet Hämeen ammattikorkeakoulun Biotalouden tutkimusyksikössä. Artikkeli on tuotettu osana Konsentraatista ja biohiilestä kasvuvoimaa -hanketta. Kasvatuskokeita on tehty Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan kampuksella.

LUOMULEHTI 2 | 2020

TEKSTI JA KUVAT: MARI UNNBOM

Kierrätyslannoitteista hyviä tuloksia HYKERRYS-hankkeessa – testissä uusia tuotteita sekä vanhoja tuttuja Kierrätyslannoitteet tuottivat saman suuruisia satoja väkilannoiteverrokin kanssa, vaikka kuivuus verottikin satomääriä kasvukaudella 2019. Maanparannusaineita 2016 saaneet alat tuottivat suurimmat sadot, mikä viittaa maan kasvukunnon paranemiseen.

Lannoitusten ravinnemäärät yhteistyöyritysten omien konseptien mukaan HYKERRYS-kokeissa yhteistyöyritykset suunnittelevat koeruutujensa lannoitukset omien kierrätyslannoituskonseptiensa mukaisesti. Soilfoodin ruuduilla kaikilla muilla lannoitteilla paitsi Boost NPKS:llä kokonaistypen määrä oli kauralla 100 kg/ ha ja ohralla 120 kg/ha. Boost NPKS:n kohdalla fosforin ja kaliumin määrät olisivat nousseet tarpeettoman korkeiksi samoilla typpimäärällä, joten sillä typen määrä oli 44 kg/ha kauralla ja 48 kg/ha ohralla. Mangaanisulfaatilla levitysmäärällä 40 kg/ha saatiin 15 kilon mangaanilannoitus.

LUOMULEHTI 2 | 2020

Kauran lannoitus 2019 Agra 13-0-0 Agra 13-0-0 + Patenttikali Ecolan Agra 8-4-2 Agra 8-4-2 + hivenlannoitus (testi) Ravinneseos II + mangaanisulfaatti Boost NK + mangaanisulfaatti Soilfood Boost NS + mangaanisulfaatti Boost NKS + mangaanisulfaatti Boost NPKS + mangaanisulfaatti Y 5 + Patenttikali + mangaanisulfaatti HY Lannoittamaton

Ohran lannoitus 2019

N liuk. Agra 13-0-0 4 Agra 13-0-0 + Patenttikali 4 Ecolan Agra 8-4-2 (I) 11 Agra 8-4-2 (II) Lannoituskäsittelyt 201911 Ravinneseos II + mangaanisulfaatti 84 Boost NK + mangaanisulfaatti 97 Lannoittamaton Soilfood Boost NS + mangaanisulfaatti 75 Ecolan Agra 8-4-2 + hivenlisä Boost NKS + mangaanisulfaatti 82 Ecolan Agra 13-0-0 Boost NPKS + mangaanisulfaatti 55 Soilfood Boost NS Y5+salpietari+K2SO4+MnSO4 120 Ecolan Agra 13-0-0 + Patenttikali HY Lannoittamaton 0 Soilfood Boost NK Soilfood Boost NPKS Soilfood Boost NKS Ecolan Agra 8-4-2 Väkilannoite Soilfood Ravinnekuitu -17/ Ravinneseos II -19 Soilfood Maanparannuslannos -17/ Ravinneseos II -19 Kaura

asvukaudella 2019 hankkeen viljelykokeissa oli mukana monipuolisesti luomutuotantoon hyväksyttyjä lannoitteita ja maanparannusaineita. Mukana oli aikaisempinakin vuosina kokeessa käytetyt Ecolanin Agralihaluujauhot sekä Soilfoodin biokaasun tuotannossa syntyvä lietemäinen mädätysjäännös, kauppanimeltään Ravinneseos II. Uusina lannoitteina mukana olivat Soilfoodin nestemäiset Boost-tuotteet, jotka ovat bioenergia- ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoina syntyviä vinasseja ja melasseja. Hivenlannoitteina testattiin Soilfoodin luomuhyväksyttyä mangaanisulfaattia sekä Ecolanin vielä kehitysvaiheessa olevaa hivenvalmistetta.

Lannoittamaton

N tot. 40 40 40 40 100 100 100 100 44 110 0

Lannoituksen ravinnemäärät, kg/h N tot. 40 40 40 Sato, kg/ha N tot. 40 14% 120kosteudessa 120 0 1591 120 40 1820 120 40 1860 48 100 1901 120 40 1927 0 100 1975 44 1984 100 1988 40 2015 110 2048 100

2153

100

2210

1296 *

Ohra puitiin 15.8.2019. Lämpösummaa sille kertyi 1024 °C ja kasvuaikaa 90 vuorokautta. Ohran jälkeen ruuduille kylvettiin syysruis.

Mangaanisulfaatilla täydennettiin kaikki Soilfoodin käsittelyt sekä yliopiston väkilannoiteverrokki. Ecolan käytti kaikilla lannoituskäsittelyillään maltillista 40 kilon kokonaistyppimäärää. Kauralla Ecolanin käsittelyt olivat Agra 8-4-2 hiventäydennyksellä sekä ilman täydennystä ja Agra 13-0-0 sellaisenaan sekä täydennettynä 150 kilolla Patenttikalia. Tällä levitysmäärällä Patenttikalista tulee noin 40 kiloa kaliumia ja 9 kiloa magnesiumia hehtaarille. Ohralle ei annettu hiventäydennystä, muuten lannoitukset olivat samat kuin kauralla. Kesäkuussa kaivattiin sateita Sääolosuhteiltaan kasvukausi oli jälleen kuiva ja lämmin. Erityisesti kesäkuu oli poikkeavan kuiva, 16 millin sadanta jäi 21 milliä 30 vuoden vertailukauden keskiarvosta. Kuivuus sattui juuri satoisuusikkunaksi kutsuttuun sadonmuodostuksen kannalta tärkeään ajanjaksoon.

Hyvän sadon kierrätyslannoitushankkeissa (HYKERRYS, Tila-HYKERRYS ja HYKERRYS2) testataan kierrätysraakaaineista koostuvia lannoitteita ja maanparannusaineita monivuotisissa peltokokeissa. Tällä hetkellä käynnissä oleva HYKERRYS2 (2019–2020) on rahoitettu Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Helsingin yliopisto toteuttaa hanketta yhteistyössä kolmen kierrätyslannoitetoimijan – Ecolan Oy:n, Soilfood Oy:n ja Helsingin seudun vesi- ja jätehuollon (HSY) – kanssa.

▷▷

LUOMULEHTI 2 | 2020

Kaura Ohra

Lannoituskäsittelyt 2019

N tot.

Sato, kg/ha 14% kosteudessa

Lannoittamaton Ecolan Agra 8-4-2 + hivenlisä Ecolan Agra 13-0-0 Soilfood Boost NS Ecolan Agra 13-0-0 + Patenttikali Soilfood Boost NK Soilfood Boost NPKS Soilfood Boost NKS Ecolan Agra 8-4-2 Väkilannoite Soilfood Ravinnekuitu -17/ Ravinneseos II -19 Soilfood Maanparannuslannos -17/ Ravinneseos II -19

0 40 40 100 40 100 44 100 40 110 100

1591 1820 1860 1901 1927 1975 1984 1988 2015 2048 2153

100

2210

Lannoittamaton Soilfood Boost NK Soilfood Boost NPKS Soilfood Boost NS Ecolan Agra 8-4-2 Soilfood Ravinneseos II Ecolan Agra 8-4-2 Soilfood Boost NKS Ecolan Agra 13-0-0 Ecolan Agra 13-0-0 + Patenttikali Väkilannoite

0 120 48 120 40 120 40 120 40 40 120

1296 * 1482 * 1559* 1573* 1606* 1653* 1666* 1670* 1753* 1755* 2022 *

Sadoissa erot jäivät pieniksi Kauran sadot jäivät niukoiksi, ja erot satojen määrissä olivat vaatimattomia. Kierrätyslannoitteilla saatiin pienimmillään 230 kilon sadonlisäys lannoittamattomaan verrokkiin verrattuna, ja suurimmillaankin ero oli vain 620 kiloa. Syksyllä 2016 levitetyt Soilfoodin maanparannusaineet – Ravinnekuitu ja Hämeenlinnan maanparannuslannos – tuottivat kauralla suurimmat sadot. Kyseisillä käsittelyillä oli myös suurimmat biomassat kukintavaiheessa. Nämä tulokset antavat varovaista viitettä siitä, että maanparannusaineet ovat parantaneet maan kasvukuntoa. Puintien jälkeen kauralta kerättiin näytteitä maan vedenpidätyskapasiteetin ja maamurujen kestävyyden analyyseja varten. Tulosten analysointi on käynnissä. Ohralla Ecolan Agra 13-0-0 pärjäsi kierrätyslannoitteista parhaiten. Ainoastaan lannoittamattoman verrokin ja Boost NK:n sadot olivat tilastollisesti merkitsevästi pienemmät kuin väkilannoiteverrokilla. Ti-

lastollinen merkitsevyys tarkoittaa, että on epätodennäköistä, että saatu tulos on sattumaa. Pienien satojen positiivisena puolena on sadon hyvä laatu. Jyvien proteiinipitoisuudet olivat molemmilla viljoilla erittäin suuret, jopa yli 18 prosenttia. Typpeä on siis ollut saatavilla jyvän täyttymisvaiheessa. Vesi oli tälläkin kasvukaudella satoa rajoittava tekijä, eikä varsinkaan viljakasveistamme kasvuunsa eniten vettä tarvitsevalle kauralle saatu lannoituskäsittelyiden välisiä eroja sadoissa. Boost NK:n tulosta lukuun ottamatta toimivat kierrätyslannoitteet kuivana kasvukautena sadonmuodostuksen suhteen samaan tapaan mineraalilannoitteiden kanssa. ◀ Kirjoittaja on HYKERRYS-hankkeiden koordinaattori.

Kauran ja ohran sadot jäivät vaatimattomiksi, mutta proteiinipitoisuudet olivat erittäin suuret. Lannoituskäsittelyt on esitetty taulukossa satojen suuruusjärjestyksessä. Asteriksi (*) tuloksen perässä merkitsee tilastollisesti merkitsevää eroa muihin lannoituskäsittelyihin verrattuna.

Yhdistyksistä TEKSTI: NOORA MANTERE KUVA: SASSU LINDSTRÖM

Luomuliiton strategiatyö käynnistyy Miltä luomukenttä ja Luomuliitto

näyttävät vuonna 2030?

uomuliiton strategiatyö käynnistettiin helmikuussa Kalajoella tiimipäivien yhteydessä. Liiton hallitus ja henkilöstö kokoontui kahden päivän ajan Vääräjoen Elämystilalla. – Tavoitteena on asettaa Luomuliitossa tehtävälle työlle tavoitteet vuoteen 2030 ja miettiä keinoja, joilla tavoitteisiin päästään, tiivistää Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri. Työ jatkuu pitkin vuotta, ja sitä jalkautetaan paikallisyhdistyksiin. Luomuliiton jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan strategian tekoon joko paikallisyhdistysten kautta tai suoraan myöhemmin tänä vuonna järjestettävällä kyselyllä. Strategia valmistuu 3.–4.11. Joensuussa järjestettäviin Luomupäiviin mennessä, jolloin se esitellään jäsenistölle syyskokouksen yhteydessä. ◀

Luomuliiton kevätkokous 2020 Tampereella 2.4. klo 11.00 Tampereella Ahlmanin opistolla, Hallilantie 24. Kevätkokouksen yhteydessä kuulemme Ahlmanin opiston toiminnoista sekä käsittelemme Luomuliiton työn alla olevaa strategiaa – tule mukaan vaikuttamaan! Tarjoiluiden mitottamiseksi pyydämme ennakkoilmoittautumista osoitteessa luomuliitto.fi/kevatkokous-2020 Kokousmateriaali lähetetään sähköpostilla kaikille ennakkoon ilmoittautuneille. OHJELMA: klo 11.00 Lounas klo 12.00 Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie avaa päivän klo 12.15 Luomu julkisessa keittiössä – Ahlmannin opiston ravintola palkittiin 2019 Luomu SM -palkinnolla eniten luomun käyttöä lisänneenä julkisena keittiönä. klo 12.45 Luomuliiton toiminta 2020 ja uuden strategian laadinta klo 13.40 Kahvit klo 14.00 Kevätkokous – kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistaminen sekä vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle Klo 15.00 Kevätkokouksen päättäminen Tarjoilujen mitoittamiseksi pyydämme ennakkoilmoittautumista 25.3. mennessä osoitteessa: luomuliitto.fi/kevatkokous-2020Ilmoittautumiset

Lisätietoja: pauli.talvitie@luomuliitto.fi, puh. 044 550 1850

Luomuliiton henkilöstö ja hallitus kokoontuivat helmikuussa tiimipäiville Kalajoella käynnistämään liiton strategiatyön.

susann.rannari@luomuliitto.fi, puh. 040 144 6160

Tervetuloa mukaan!

LUOMULEHTI 2 | 2020

TEKSTI JA KUVAT: VIIVI VIRKKULA

Pohjoisen luomupäivillä asiaa nykypäivän viljelytrendeistä 1980-luvulle

aikalla on sidosryhmien lisäksi niin luomutuottajat, kuin luomutuotannosta kiinnostuneet. Päivien ohjelmaan kuului muun muassa tuottajien, tutkijoiden ja neuvojien puheenvuoroja sekä yritysvierailuja.

Demonstraatiotuloksia ja katsaus historiaan Tutkija Timo Lötjönen Luonnonvarakeskuksesta kertoi Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot -hankkeen kesällä 2019 toteuttamista demonstraatioista. Luomulajikekoetoiminnan tarvetta määrittää muun muassa se, että luomuviljojen kysyntä on kasvanut. Esimerkiksi hyvälaatuisesta rehuohrasta on pulaa, ja luomumallasohralle löytyy kysyntää. Demonstraatioiden tuloksia läpikäydessä Lötjönen korosti, ettei mikään lajike yksinään takaa viljelyn onnistumista, vaan perusasiat, kuten ojitus, ravinteet ja rikkakasvien hallinta, tulee myös olla kunnossa. Päivillä kuultiin Pohjois-Pohjanmaan luomutuotannon historiasta. Kauko Lehto, alueen ensimmäinen luomuasiantuntija,

Tapahtumaan osallistui yli 100 alan toimijaa.

LUOMULEHTI 2 | 2020

Tapahtuma on tullut tunnetuksi yhteishenkeä vahvistavasta, hyvästä ja rennosta ilmapiiristään.

kertoi luomutuotannon alkaneen tällä alueella ammattimaisesti 1990-luvun alussa. Tuona aikana verkostoituminen, kokemukset ja kokeilu kehittivät luomutuotantoa, kuten tänäkin päivänä. – Opittiin virheiden kautta ja opittiin toisilta, hän totesi. Suurin haaste luomutuotannon aloittamisessa oli ymmärtää, miten maa toimii. 1990-luvulla luomutilojen ja -alan määrä

kasvoi erityisen voimakkaasti. Pohjois-Pohjanmaalla on edelleen maakunnista eniten luomupeltopinta-alaa ja -kotieläintiloja. Kuopan kautta oppimaan Maan toimintaa ja maan multavuutta pohdiskeli myös hiiliviljelijä Mika Malin. Kun maa on multava, se pidättää ravinteita, ravinteiden hyötykäyttö on tehokkaampaa ja lannoitukselle saadaan vastinetta. Malin korosti puheenvuorossaan, että jokainen osa-alue viljelyssä on tärkeä ja perusasioiden on oltava kunnossa, jotta onnistutaan. Kaikki toimii symbioosissa; esimerkiksi maksimoimalla yhteytys maksimoidaan mikrobit ja täten suoja kasville. Saman totesi Jussi Knaapi. Viljeltävä kasvi on osa ravintoketjua, ja jos tästä ketjusta puuttuu jokin osa, se ei toimi. Jotta pysytään perillä maan kasvukunnosta ja sen ominaisuuksista, Malin kehottaa kaivamaan kuopan pellolle ja tutkimaan maata sekä suunnittelemaan viljelytoimenpiteet lohkokohtaisesti. Muun muassa maan kosteuden kautta haetaan kylvösyvyys. Malin korosti myös viljelykierron ja kasvipeitteisyyden merkitystä. Lisäksi multavuutta

Lampuri Satu Kumpulainen sylissään karitsa, jonka emä selvisi suden hyökkäyksestä laitumella olevaan uuhilaumaan.

nostaa muun muassa niiton myöhäistäminen ja niittokorkeuden nostaminen. Inspiraatiota lähialueen yrityksiltä Torstai-iltapäivän ohjelmaan kuului retkiä. Kalajoen Neliveto on perustettu 2004. Yrittäjähenkisyyttä ja kehittämisen halua ei veljeksiltä koneurakoinnin parissa puutu. Tästä osoituksena ovat eri osa-alueet, joilla koneurakointia on harjoitettu. Toimitusjohtaja Ville-Matti Vuollet korosti toiminnan tunnuslukujen seuraamista ja niihin reagointia. Tyngän mylly on ollut toiminnassa vuodesta 1916 ja tarjosi täten retkiohjelmaan yrityksistä pisimmän, yli sadan vuoden kokemuksen. Myllyssä jauhetaan rahtituot-

teita omien myyntituotteiden – jauhojen, ryynien ja suurimoiden – lisäksi. Tuotteita myydään myllyn myymälässä sekä lähialueen kaupoissa. Ylitalon emolehmätilalla on 40 emolehmää ja peltoa noin 65 hehtaaria. Tilalla on aiemmin viljelty enemmänkin perunaa. Tällä hetkellä siitä vähäisestäkin määrästä yritetään luopua – kunhan vain vakiasiakkaatkin malttaisivat. Vuoden Luomuyrityksenä 2018 palkitulla Isokummun lammastilalla tuotanto on alusta loppuun omissa käsissä: karitsasta tilateurastamon kautta myyntipakkaukseen. Villat keritään ja jalostetaan. Lisäksi tila tarjoaa kuntoutusta mielenterveyskuntoutujille yhteistyössä sairaanhoitopiirin kans-

sa. Yhteisössä toimiminen, eläinten hoito sekä käytännön askareet ovat kuntoutujalle terapiaa. Pohjoisen luomupäivät kokosivat Kalajoelle yli sata alan toimijaa 20.–21.2.2020. Tapahtuman järjesti Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot -hanke, jota toteuttavat ProAgria Oulu ja Luonnonvarakeskus. Tapahtuman järjestämisessä yhteistyössä oli Luomuliitto, MTK Pohjois-Suomi sponsoroi. Pohjoisen luomupäivät järjestetään taas vuonna 2021. ◀ Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä ja luomuasiantuntijana Oulun ProAgriassa.

LUOMULEHTI 2 | 2020

Ulkomailta

TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY

Nürnberg Messe/Erich Malter

Pasta pääsi maissitärkkelyksestä tehtyyn pakkaukseen. Ympäristöystävälliset materiaalit ja turhan pakkaamisen välttäminen näkyivät monilla osastoilla, ja pakkaukset olivat myös messujen yksi virallinen teema.

Suomalaisyrityksiä oli näytteilleasettajina tänä vuonna ennätysmäärä. Raaka-aineista nousijoiksi voi messujen perusteella nostaa kauran,

Viljat ja vegetuotteet näkyvästi Biofachissa

aailman suurin ja merkittävin luomutuotteiden ammattilaistapahtuma Biofach kokoaa ammattilaiset ja luomutuotteita valmistavat yritykset yhteen vuosittain helmikuun puolessa välissä Saksan Nürnbergiin. Tänä vuonna messuilla vieraili neljän päivän aikana noin 50 000 kävijää 144 maasta. Näytteilleasettajia oli yli 3700. Suomalainen luomuruoka oli messuilla laajasti esillä, ja näytteilleasettajina oli ennätysmäärä eli 17 suomalaista elintarvikeyritystä. Suomalaista luomutarjontaa messuilla edustivat erityisesti erilaiset luo-

LUOMULEHTI 2 | 2020

mukaura- ja muut viljatuotteet sekä keruutuotteet, kuten marjat ja mahla. Lisäksi esillä on muun muassa suomalaista jäätelöä, hunajaa, perunatärkkelystuotteita ja vegaanituotteita luomuna. Tämän vuoden trendeissä viljaa ja hamppua Biofachin viralliset teemat olivat tänä vuonna ympäristöystävälliset pakkaukset, alueiden lähiluomu, luomusiementen jalostus ja vegaaninen luomu. Myös messuosastoilla näkyi trendejä. Esimerkiksi hampputuotteita oli esillä entistä enemmän teestä lisäravinteisiin. Lisäksi kosmetiikkaan keskittyvän Vivaness-tapah-

hampun ja vanhat viljat.

tuman puolella hamppu oli yksi vuoden teemoista. Messuilta tuomisina on viesti tuottajille: luomuhampulle on kysyntää niin Suomessa kuin ulkomailla. Vanhoja viljoja, kuten einkornia, emmeriä ja spelttiä oli tarjolla sekä jauhoina ja hiutaleina että valmiina tuotteina, kuten kekseinä ja leipänä erityisesti keskieurooppalaisten yritysten osastoilla. Hapanjuurileivonta ja erilaiset ruokavaliot, joihin esimerkiksi speltti sopii, saattavat lisätä vanhojen viljojen kysyntää myös Suomessa. Kauran suosio näkyi Biofachissa monessa tuoteryhmässä ja erityisesti vegaanisissa tuotteissa. Uutuustuotteiden näyttelyssä oli esillä esimerkiksi kaurapohjaista jogurttia, jäätelöä, pastaa ja kasviproteiinia.

Kirjoittaja toimii Pro Luomu ry:n tiedottajana.

Minna Ala-Kyyny

Luomuun kannattaa panostaa – Luomu osuu hyvin myös tämän hetken vastuullisuustrendeihin, mutta se ei välttämättä enää kaikissa tuoteryhmissä yksin riitä, vaan tuotteen täytyy olla myös esimerkiksi ympäristöystävällisesti pakattu. Kasvisruokavalio ja vegaanisuus sekä eläintuotteiden osittainen vähentäminen eli flexaaminen ovat kasvavia trendejä ja mahdollisesti tulleet jäädäkseen, kertoo luomun markkinoita seuraavan Ecovia Intelligencen johtaja Amarjit Sahota. Pelkkä kasvipohjaisuuskaan ei Biofachissa puhuneen The Vegan Societyn markkinointijohtajan Abigail Stevensin mukaan kauaa riitä, vaan kuluttajat vaativat, että tuotteessa sen lisäksi myös muita vastuullisuusmerkkejä, kuten luomumerkki. Luomututkimuslaitos FiBL:in kokoaman luomun maailmanmarkkinoiden tilastojulkaisun mukaan suurimmillakaan luomumarkkinoilla kysyntä ei ole vielä saavuttanut huippuaan, ja kehittyvillä luomumarkkinoilla, kuten Aasiassa, kysynnän kasvu on vasta lähtemässä käyntiin. Euroopassa markkinat ovat kasvaneet aiempina vuosina tuotantoa enemmän eikä oma tuotanto ole pystynyt vastaamaan kysyntään. Erilaiset panostukset tuotannon kasvattamiseen alkavat nyt näkyä, ja tuotanto kasvaa lähes markkinoiden vauhtia. Esimerkiksi Ranskassa on käynnissä kun-

Selvänä trendinä messuilla näkyi vanhat viljat sekä fermentoidut eli hapatetut tuotteet. Nämä kaksi yhdistyivät pakkauksessa, josta kuluttaja voi leipoa einkornhapanjuurileivän.

nianhimoinen luomuohjelma, jonka tavoitteena on kasvattaa luomutuotantoa 15 prosentilla vuoteen 2022 mennessä sekä panostaa tutkimukseen ja koulutukseen. Iso-Britanniassa luomupeltoala väheni yhtenä harvoista maista Euroopassa. Syynä on ilmeisesti Brexitin aiheuttama epävarmuus esimerkiksi maataloustukien osalta. ◀

Minna Ala-Kyyny

– Kauran suosio vegetuotteissa tarjoaa hyviä vientimahdollisuuksia suomalaiselle luomukauralle, sanoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila. – Myös luomuluonnontuotteille on kansainvälistä kysyntää. Harmillista, että luomusertifioitu keruuala on Suomessa Ruokaviraston muuttuneen tulkinnan vuoksi enemmän kuin puolittunut ja luomumarjojen ja muiden -keruutuotteiden saatavuus sen vuoksi heikentynyt. Toivottavasti asiaan saataisiin pian joku eteenpäin vievä ratkaisu, ettei Suomi menetä näitä vientimarkkinoita, Kottila jatkaa. Myös fermentointi eli hapatus näkyi monissa tuoteryhmissä. Kombuchan lisäksi esillä oli muita fermentoituja juomia, ja hapankaali oli saanut rinnalleen muita hapatettuja kasviksia, hapatettuja pähkinäpohjaisia tuotteita ja esimerkiksi fermentoitua lupiinikastiketta, jota käytetään soijan tavoin.

Kiantama Oy:n myyntipäällikkö Kristiina Sundelin oli tyytyväinen Biofach-messujen ammattilaiskontakteihin ja kertoi, että suomalaiset luomukeruutuotteet kiinnostavat. Yrityksellä oli esillä Biokiatuotemerkin luomumarjatuotteita.

LUOMULEHTI 2 | 2020

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 29.5.

KONEITA

LUOMUTAIMIA

VADELMAN JA MANSIKAN TAIMET LUOMUNA: • Muskoka • Maurin Makea

Soita! Boris 0500 567611

Meiltä tutkitusti parhaat mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan ja luomutuotantoon tarkoitetut koneet

• Polka

Kotimainen, varmennettu taimituottaja!

EINBÖCK AEROSTAR

Rikkaäestää 100% tarkkuudella

SIEMENIÄ

Laatusiemenet luomuun! SUIRE ROTAKING

Torjuu kuorettuma ja rikat

COMBCUT leikkaa

Voittanut monta palkintoja

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

KVICK-FINN

Torjuu juuririkkaruohot 98% teholla

OSTAMME LUOMUVILJAA

ALLROUNDER classic Avoin hanhenjalkaäes

AGUIRRE

Äes- kylvökone 3–9 m

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

LUOMULEHTI 2 | 2020

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

SCHAUMANN

LECKMASSE NUOLUKIVI Sisältää mm. A-vitamiinia D3-vitamiinia E-vitamiinia Seleeniä

250.000 ky 50.000 ky 500 mg 40 mg (org. 16 mg)

luomuUN Pakkauskoot: 20 kg & 65 kg

MYYNTI www.eurotrading.fi • p. 010 3211 950

LANNOITTEITA NEKOLTA UUTTA!

Lannoitteita luomuviljelyyn

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Neko Luonnonlannoite N-P-K 10-3-1 + (Ca 4)

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

• • • • •

koko: 4 mm pelletti raaka-aineet: liha-luujauho korkea typpipitoisuus Muut saman sarjan lannoitteet: hyvä typpi-fosfori -suhde NPK 9-4-3 ja C/N - suhde 3-5 – typpi NPK 6-3-12 nopeasti kasvin käyttöön • 750 kg:n suursäkki PRO

Tiedustelut: puh. 03 616 2167 neko@neko.f i • www.neko.f i

LUOMUTUOTTEITA

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

KONEITA

Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT Luomuleipomo

TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

LUOMULEHTI 2 | 2020

TEKSTI JA KUVA: BRITA SUOKAS

Luomupeltoalassa tasaista kasvua ja muutamia piikkejä Suomen luomuvalvonnasta vastaavan Ruokaviraston tilastoissa kerrotaan 15 ELY-keskuksen sekä Ahvenanmaan luomuviljelystä ja -kotieläintuotannosta. Vuoden 2018 ja 2019 välillä ei tapahtunut kovin suuria muutoksia.

Luomuviljelty ala kasvoi Tilamäärä pysyi samana kuin 2018. Tiloja oli valvonnassa 5039. Muiden luomuvalvonnassa olevien toimijoiden kuin maatilojen määrä kasvoi kymmenellä ollen 90. Tässä luvussa on alle viiden hehtaarin viljelmät, kasvihuonetuotanto ja sienten kasvatus. Luomutuotannossa ja siirtymävaiheessa olevien peltojen yhteismäärä ylitti 300 000 hehtaarin. Luomuviljellyn peltoalan osuus nousi 13,5 prosenttiin Suomen pelloista. Koko maan maatiloista reilulla 10 prosentilla on luomuviljeltyä peltoa. Siirtymävaiheen ohittaneiden peltojen viljelyalasta on 63 prosenttia monien erityyppisten nurmien viljelyssä. Alle kaksi prosenttia pinta-alasta on kesantoja. Viljoja, palkokasveja, rypsiä, perunaa, avomaan vihanneksia, marjoja, hedelmäpuita kasvaa 35 prosentilla luomupelloista. Pohjanmaalla eniten luomupeltoa, Lounais-Suomi kirii Luomuviljelmän keskikoon kasvu jatkui ja oli 61 hehtaaria viime vuonna. Vuonna 2018 peltoa oli keskimäärin 59 hehtaaria luomuvalvonnassa olevaa tilaa kohti. Pohjois-Pohjanmaan luomutiloilla on eniten peltoa tilaa kohti, 77 hehtaaria.

LUOMULEHTI 2 | 2020

peruna 757 ha

Siirtymävaiheen ohittanut luomuviljelty pelto, kasvilajijakauma Ruokavirastolta saadun tiedon mukaan nurmiin kirjataan kaikki erilaiset yksi- ja monivuotiset nurmet, suojavyöhykenurmet, suojakaistat sekä kaikki siemennurmet.

puutarhakasvit 2032 ha Kaura 33408 ha

kesanto 4323 ha

ohra 7548 ha

Kesantoon lasketaan avo-, sänki- ja viherkesantojen lisäksi tilapäisesti viljelemättömät alat ja viherlannoitusnurmet

seosvilja 13 496 ha

Lisäys vuoteen 2018 verrattuna 10 %

vehnä 6950 ha

härkäpapu 3286 ha

ruis 4731 ha

herne 2949 ha

rypsi 2246 ha

Viljat ja valkuaiskasvit yhteensä 88 110 ha

muut kasvit 13 608 ha Nurmi 162 316 ha

Kolmen kärjessä suurin luomualan osuus on Pohjois-Karjalassa 29, Kainuussa 25 ja Ahvenanmaalla 24 prosenttia. MannerSuomen ELY-keskuksista kolmossijalla on Etelä-Savo 19 prosentilla. Suurin hehtaarimäärä on Pohjois-Pohjanmaan ELY:n alueella, reilut 38 000 hehtaaria. Varsinais-Suomen alueella lähes 31 000 hehtaaria ja Etelä-Pohjanmaalla hieman yli 30 000 hehtaaria. Kolmen kärjen yhteenlaskettu peltoala on lähes kolmannes koko maan luomupelloista. Puutarhakasvialassa huomattava lisäys Puutarhakasvien viljelyala oli 2032 hehtaaria, kasvua edellisvuodesta reilulla 700 hehtaarilla. Perunan viljelyala pysyi samalla tasolla vuoden 2018 kanssa. Lähes puolet luomuperunasta kasvatetaan Etelä-Pohjanmaalla. Vihannes- ja marjakasvien lajikirjo on laaja, vain seitsemän kasvia tilastoidaan erikseen. Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla viljellään monipuolisin valikoima puutarhakasveja. Koko maan tilastosta selviää, että mustaherukkaa kasvoi yli 370 hehtaarilla, toisena mansikka-ala reilun 200 hehtaarin alalla. Yksivuotisista avomaanvihanneskasveista viljeltiin eniten porkkanaa 94 hehtaarilla. Hedelmäpuista eritellään vain omenatarhat, ala oli 68 hehtaaria, josta yli kolmasosa Varsinais-Suomessa. Luomumärehtijöitä löytyy koko maasta Luonnonmukaisen eläintuotannon tilamäärä ja eläinmäärä pysyivät lähes samoina kuin vuonna 2018. Vain kuttujen määrä kasvoi vuoden aikana selvästi, alle 2000 eläimestä yli 3000:een. Valtaosa luomuvuohista oli Uudellamaalla. Manner-Suomen alueella luomutarkastus tehtiin 973 tuotantoeläintilalle ja 63 luomumehiläistarhalle. Mehiläistarhoja oli selvästi eniten Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, molemmilla alueilla yli tuhat. Luomueläintuotanto painottuu nautoihin ja lampaisiin, joita on koko maan alueella. Harvinaisempi märehtijälaji on yh-

Missä kohtaat luomuviljelijän todennäköisimmin? Vastaus on Ahvenanmaa, missä 36 prosentilla viljelijöistä on luomutuotantoa. Manner-Suomen alueella PohjoisKarjalassa on luomuviljelijöitä tiheimmässä, viidennes maatiloista. Kainuusta löytyy lähes viidesosa. Seuraavaksi eniten luomupeltojen viljelijöitä on Uudellamaalla ja Pirkanmaalla kummassakin reilut 13 prosenttia. Lapin viljelijöistä vain 3,5 prosenttia viljelee luonnonmukaisesti. Kahden ELY-keskuksen luomuvalvontaviranomaisilla on yli 500 alkutuotannon luomutoimijaasiakasta. Nämä ovat PohjoisPohjanmaa ja Pirkanmaa.

dellä Kaakkois-Suomen alueen tilalla, jolla oli viitisenkymmentä luomubiisonia. Emolehmiä oli yli kuudellasadalla tilalla ja emouuhia 184 tilalla. Kumpiakin emoeläimiä on yli 20 000. Lypsylehmiä oli 150 tilalla, eläimiä hiukan alle 10 000 lypsävää. Luomulypsylehmistä yli neljäsosa löytyy Etelä-Pohjanmaalta. Munivia kanoja oli 53 tilalla. Luomukanoista lähes 60 prosenttia kotkottaa Varsinais-Suomessa. Luomubroilereita kasvatettiin Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pirkanmaalla, yksi jokaisen ELY:n alueella. Siipikarjan luomukasvatus on harvinaista, muttei niin harvinaista kuin sikojen. Lihasikoja kasvatettiin 15 tilalla, emakkoja oli 11 tilalla. Tilat sijoittuvat neljän ELYkeskuksen alueelle, 80 prosenttia lihasikojen määrästä oli Pohjanmaan rannikolla ja Varsinais-Suomessa. ◀ Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

KIINNOSTAAKO HAMPUN PELTOVILJELY ? Teemme vielä LUOMU öljyhamppusadon viljelysopimuksia ja osto-sopimuksia. Viljely EI vaadi erikoiskoneita tai viljelytapaa. Ota yhteyttä, kerromme lisää hinnasta/laadusta. info@hamppufarmi.fi tai puh. 0405665219

LUOMULEHTI 2 | 2020

Kysymyksiä

Luomuliiton @ asiantuntijat vastaavat Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Tiimissä mukana myös:

Tilalla on 1,2 hehtaarin alueella luonnonmukaisesti viljeltyjä marjapensaita ja hedelmäpuita, joiden ympärillä kasvaa monivuotista nurmea ja monivuotisia yrttikasveja. Voiko tila hakea luomusitoumusta ja saada luomukorvauksen? KYSYMYS VÄLITETTIIN Ruokaviraston ylitarkastaja Ant-

ti Hietalalle, joka vastasi kysymykseen myöntävästi. Edellytyksenä on, että alalla kasvaa vähintään yksi hehtaari luomusitoumusehtojen liitteissä 1 ja/tai 7 lueteltuja kasveja. Lisäksi puutarhakasvien tiheysvaatimusten tulee täyttyä. Herukoita ja karviaisia on oltava 1200, vadelmia 2800, marja-aronioita, marjatuomipihlajia ja tyrniä 800, pensasmustikoita 2250 sekä hedelmäpuita vähintään 400 kasvia hehtaarilla. Hakijan kannattaa selvittää etukäteen, onko viljelyalue maataloustukihaussa korvauskelpoinen pelto. Tiedon saa kysymällä kunnan maataloustoimistosta. Lue lisää luomukorvauksen ehdoista Luomulehden numerosta 1/2020. ◀

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 936 0377

LUOMULEHTI 2 | 2020

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Noora Mantere

Luomuasiantuntija Brita Suokas 044 528 8722

Mitä tarkoittavat luomumaitopurkissa mainitut pastörointi ja homogenointi, entä mitä on karrageeni? PASTÖROINTI ON maidon kuumennuskäsittelyä, jolla tuho-

taan maidosta mahdolliset tautia aiheuttavat bakteerit ja parannetaan tuotteen turvallisuutta. Pastörointi lisää maitotuotteiden säilyvyysaikaa huomattavasti, mutta ei vaikuta oleellisesti maidon ravintosisältöön, koostumukseen, makuun eikä väriin. Maitojen värierot johtuvat rasvan eri määristä. Homogenointi on myös luomussa sallittu tekninen toimenpide, jossa maidon rasva pilkotaan siten, ettei se nouse pintaan. Tällöin tuote on mahdollisimman tasalaatuista ja suuntuntuma on täyteläinen. Homogenoitu maitotuote voidaan myös lämpökäsitellä korkeammassa lämpötilassa, jolloin tuote säilyy hiukan normaalia pidempään. Karrageeni on elintarvikelisäaine. Elintarvikelisäaineet ovat aineita, joita ei yleensä kuluteta varsinaisina elintarvikkeina, vaan ne lisätään tarkoituksellisesti elintarvikkeisiin jotakin teknologista tarkoitusta varten, esimerkiksi elintarvikkeiden tasaisen rakenteen säilymisen takaamiseksi. Luomuasetuksen mukaan luomuelintarvikkeiden valmistuksessa saa käyttää vain välttämättömiä ja luonnossakin esiintyviä lisäaineita, joita on yhteensä alle 50. Se on vain murto-osa tavanomaisten elintarvikkeiden valmistuksessa sallituista lisäaineista. Luomuelintarvikkeiden valmistuksessa on sallittu joitakin hapettumisenestoaineita (kuten tokoferoliuute), emulgointi-, stabilointi- ja sakeuttamisaineita (kuten lesitiini tai karrageeni), happamuudensäätöaineita (esimerkiksi sitruunahappo) sekä paakkuuntumisenestoaineita (esimerkiksi piioksidi) ja pakkauskaasuja (esimerkiksi happi). Suurin osa lisäaineista on kokonaan kielletty luomutuotteiden valmistuksessa. Tällaisia ovat keinotekoiset säilöntäaineet (esimerkiksi natriumbentsoaatti), fosfaatit, makeutusaineet (kuten steviaglykosidi) ja arominvahventeet. Myös luomuelintarvikkeiden värjääminen kemiallisilla väriaineilla on kiellettyä. Useille luomussa sallituille lisäaineille on säädetty erityisedellytyksiä, esimerkiksi käyttömäärä on rajoitettu tai lisäainetta saa käyttää vain tiettyjen tuotteiden valmistuksessa. Luomutuotteissa käytetyt lisäaineet ilmoitetaan tuotteen pakkausmerkinnöissä aivan kuten tavanomaistenkin elintarvikkeiden lisäaineet. Kaikkien elintarvikkeiden valmistuksessa saa käyttää vain hyväksyttyjä lisäaineita. Jokaiselle lisäaineelle on tehty perusteellinen turvallisuusarviointi, ennen kuin se on hyväksytty käyttöön. EU:ssa elintarvikelisäaineiden turvallisuutta arvioi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA (European Food Safety Authority). Lisätietoja luomuelintarvikkeiden koostumuksesta ja jalostuksesta kirjoittajalta. ◀ Lisätietoa Ruokaviraston kotisivuilta: www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/ oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/luomunlomakkeet-ja-ohjeet

Elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo 040 964 1518

SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI  Lisää humusta  Parantaa maan rakennetta  Sitoo ravinteita  Tukahduttaa rikkakasvit  Torjuu ankeroisia  Pienentää kasvitautipainetta CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA

VALKOSINAPPI

VIHANNESTENTAIMET LUOMUUN

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

KATSO

eo: haran esittelyvid m www.garford.co

Robocrop TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti 2ja|myynti: LUOMULEHTI 2020 53 S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi

TEKSTI: IRYNA HERZON, KARI KOPPELMÄKI, SIRPA KURPPA

Sanotaanko hyvästit lihalle ja maidolle, vai etsitäänkö hyväksyttäviä tuotantovaihtoehtoja?

ihan kulutukseen liittyvä keskustelu on täynnä vastakohtia. Kokonaisvaltainen ja rationaalinen näkemys nautaeläinten käytöstä ruuantuotannossa ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista sen sijaan loistaa poissaolollaan. Kriittiset yksityiskohdat ovat tutkituksi todettuja – jopa tehokkain eläinperäisen proteiinin tuotanto häviää kilpailun kasviperäisen proteiinin tuotannolle maan, veden, energian käytön ja ilmastopäästöjen suhteen. Mitä korkeammalle ravintoketjussa mennään, sitä suurempi energiahävikki väistämättä on: kolmesta rehukilosta ei koskaan synny kolmea kiloa lihaa. Kotieläintaloudella on kuitenkin hyötyjä, jotka tietyissä tuotantorajoissa voivat tasapainottaa tilannetta. Hyödyt esille Märehtijöiden kyky jalostaa ihmisen syötäväksi kelpaamattomat biomassat – ensisijaisesti heinä ja nurmi – korkealaatuisiksi elintarvikkeiksi on kotieläinten piirissä ainutlaatuinen. Kaikki

HAITAT

Hyödyt

Kotieläintuotannon negatiiviset ja mahdolliset positiiviset vaikutukset.

kasvihuonekaasupäästöt

•

korkealuokkainen proteiini

•

vedenkäyttö

•

ravinnekierrätys

•

maa-alan käyttö

•

maan kasvukunnon ylläpito

•

ravinnekuormitus

•

nurmiviljely viljan viljelyn ohella

•

(eläinten hyvinvointi)

•

monimuotoisuus ja maisema

•

perinteet

•

(eläinten hyvinvointi)

•

TUOTANTOINTENSIIVINEN MALLI

tuotantoeläimet sen sijaan tuottavat lantaa, joka on arvokas ravinne ja orgaanisen aineksen lisä viljelyalueille. Märehtijöiden kasvatuksen yhteydessä – nimenomaan oikeanlaisella laidunnuksella – voidaan tukea luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi märehtijöiden kasvatus tukee nurmeen perustuvaa viljelykiertoa, mikä tarjoaa useita tuotannollisia etuja. Positiiviset vaikutukset toteutuvat kuitenkin vain tietyillä tuotantotavoilla. Luonnon monimuotoisuutta ylläpidetään nimenomaan laidunnetuilla tai niitetyillä puoliluonnontilaisilla niityillä, ei voimakkaasti lannoitetuilla, laidunnetuilla tai usein niitetyillä sekä voimakkaasti viljellyillä nurmilla. Lannan käyttö tuo lisäarvoa, kun sitä käytetään myös suoraan ihmisen syötäväksi tarkoitettujen kasvien lannoittamiseen eikä kokonaan rehuntuotantoon. Tällaista mahdollisuutta ei saavuteta erikoistuneessa ja yksipuolistuneessa tuotannossa, jossa eläintuotanto ja kasvintuotanto ovat erillään maatiloittain ja jopa alueittain.

LUOMULEHTI 2 | 2020

MONIVAIKUTTEISEN TUOTANNON MALLI

Laidunnukseen liittyvät edut

Luomulehden arkisto

Kokonaiskestävyys huomioon Viljelysuunnittelussa tulisi maksimoida kotieläinten pitämiseen liittyvät erityiset hyödyt sen sijaan, että viherrytetään nykyisen tuotannon yksittäisiä ympäristöongelmia. Jos käytämme eri tuotteiden ympäristövaikutusten vertailuun yksinomaan yksittäisiä indikaattoreita, kuten elintarvikkeiden kiloa kohden laskettuja hiilidioksidipäästöjä, meiltä jää huomioimatta ruuantuotannon kokonaiskestävyys. Peruslähtökohdat kestävän paikallisen tai alueellisen tuotantojärjestelmän rakentamiseen ovat yksinkertaiset. Hyväkuntoinen viljelymaa tulee ensisijaisesti käyttää ihmisille tarkoitettujen kasvipohjaisten elintarvikkeiden tuotantoon. Eläinten lanta on arvokasta, ja sitä tulee käyttää mahdollisimman paljon myös suoraan ihmisravinnon tuotannossa. Eläimiä tulee ruokkia raaka-aineilla, jotka eivät sovellu ihmisten ravinnoksi. Matalan tuottavuuden laiduntamista tulee hyödyntää tilanteissa, joissa sitä voidaan perustella lihan ja maidontuotannon ohella biologisen monimuotoisuuden edistämisellä tai muiden julkishyödykkeiden edistämisellä. Alueelliset ja kansalliset toteuttamisesimerkit meiltä vielä puuttuvat. Suomessa 80 prosenttia viljelymaasta käytetään rehuntuotantoon ja noin puolet viljasadosta päätyy rehuksi. Kuinka suuri osa tästä voitaisiin käyttää suoraan ravinnontuotantoon? Karkearehun osuus lypsykarjan rehun kokonaiskulutuksesta on tällä hetkellä noin puolet ja laidunrehun vain 4 prosenttia. Usein karkearehun osuuden ja laiduntamisen vähenemistä pidetään tarpeen maidontuotannossa korkean tuotoksen ylläpitämiseksi sekä nykyään myös päästöjen vähentämiseksi tuotettua maitolitraa kohden. Luomumaitotiloilla karkearehulla ja laidunnuksella on kuitenkin saatu viime aikoina todella hyviä tuotoksia. Monimuotoista tuotantostrategiaa toteuttava luomueläintila ja luomutilaryhmä (kotieläin-, vilja- ja vihannestilat)

Oikeanlaisella laidunnuksella voidaan tukea luonnon monimuotoisuutta.

olisikin lähtökohtaisesti ihanteellinen kokonaisuus, jossa monivaikutteista karjataloutta voitaisiin testata. Kysymyksiä ratkaistavaksi Kysymyksiä testaamiseen riittää. Mikä rehu naudan ruokinnassa eri kasvatus- ja tuotantovaiheissa tuottaisi mahdollisimman edullisen positiivisten ja negatiivisten vaikutusten tasapainon eläimen elinkaaren aikana? Miten luodaan paras mahdollinen ruokakasvien ja kotieläintuotannon yhdistelmä? Kuinka paljon eläinperäistä ruokaa tarvitaan tarjoamaan terveellinen ruokavalio Suomen väestölle? Millä keinoin ylimääräisenä tuotetut eläintuotteet suunnataan vienniksi alueille, joilla eläinperäistä ruokaa ei ole riittävästi? Ja jos eläintuotantoa vähennetään, mitkä ovat mahdolliset vaihtoehdot elinkeinoille maaseudulla? Keskeinen viestimme on, että lihan ja maitotuotannossa ei tulisi keskittyä yksittäisten negatiivisten vaikutusten minimointiin, eli osaoptimointiin, vaan siirtää huomiota karjan kasvatukselle ominaisiin positiivisiin vaikutuksiin ja kokonaisuuden hallintaan. Muutoin kotieläintuotannon oikeutus vähenee kuluttajien silmissä samalla kun erilaiset eläinperäisten tuotteiden korvikkeet tulevat yleisimmiksi niiden vähäisten negatiivisten yksittäisvaikutustensa ansiosta. ◀ Kirjoittajista Herzon on agroekologian yliopistonlehtori ja Koppelmäki tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa sekä Kurppa professori (emer).

LUOMULEHTI 2 | 2020

Kolumni

”

Vai lähdit sinäkin siihen pohjoiskorealaiseen viljelymalliin mukaan?” Siinä tyypillinen kommentti sen jälkeen, kun kylillä levisi tieto, että Jokinotkossa on siirrytty luomuun. Olimme puolisoni kanssa ottaneet kotitilani haltuun edellisenä vuonna – sinä samana, jona esikoisemme syntyi, valmistuin Viikistä maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi ja Suomi voitti toistamiseen lätkän MM-kultaa. Ikimuistoinen vuosi! Luomuun siirryimme lähes välittömästi tilakauppojen jälkeen. Vaakakupissa painoi paitsi talous, myös huoli ympäristön tilasta. Olin eksynyt viimeisinä Viikin vuosinani luomukursseille ja oppinut, että luomuviljelyn avulla voitaisiin ratkaista monta niin sanottuun tehomaatalouteen liittyvää ongelmaa, kuten maaperän köyhtyminen ja monimuotoisuuden hupeneminen. Varsinainen ”game changer” oli, kun minulle selvisi, että luomua voitiin tuottaa pienemmällä fossiilienergian määrällä tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Tämän jälkeen luomuun siirtyminen oli itsestään selvä valinta – ei kuitenkaan aivan helppo sellainen. Muistan, kun rekka toi viimeisen lannoitekuorman pihaan. Salpietarisäkkejä oli huomattavasti vähemmän kuin takavuosina, suurin osa pelloistamme kun oli jo luomun siirtymävaiheessa. Huomasin alkavani vaistomaisesti selitellä tilannetta tutulle kuljettajalle. ” No tämä nyt on tätä... Luomuun ollaan siirtymässä... Katsotaan nyt, mitä tästä tulee.” Sanalla sanoen – minä häpesin luomua. Eikä siinä isäntien piikittely – huumoria tai ei – ainakaan helpottanut. Ajattelutapa on alkanut kuitenkin muuttua. Kuittailua kuulee nykyisin vähemmän – osa keljuilijoista on siirtynyt itsekin luomuviljelijöiksi! Alkuun on saattanut kuulua kommentteja luovuttamisesta ja tuki-imuriksi ryhtymisestä – samaa selittelyä, jota itsekin alkuvaiheessa harrastin. Olen ilokseni kuitenkin huomannut, että monella epäilevällä tehomaajussillakin alkaa hiljakseen kelkka kääntymään. Peltojen kasvukunto ja uudet viljelymenetelmät alkavat kiinnostaa uudella tavalla. Viljelyyn alkaa löytyä täysin uutta mielenkiintoa ja tehokkuutta. Sillä todellisuudessahan luomu on parhaimmillaan sitä todellista tehoviljelyä – kaukana Pohjois-Korean mallista. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2020

Jyri-Pekka Lemettinen on savolainen luomutilan isäntä, munataksikuski ja wanna be -kirjailija, jonka mietintöjä sonniaitauksessa voi seurata myös Jokinotkon karjatilan Youtube-kanavalla.

Jyri-Pekka Lemettinen

Pohjois-Korean mallia vai todellista tehomaataloutta?

Kuusen alla on sonnin hyvä olla.

LUOMUPUUTARHATUOTTAJA - TILAA NYT LAATIKOT KESÄLLE 2020! ◆ DS Smithin käsinkoottavia laatikoita ◆ Valmistettu Suomessa Laatikoihin painetaan viljelijän yhteystiedot, FI-EKO-tunnus, luomumerkki sekä sirkkalehtimerkki, mikäli se on käytössä. ◆ 5 kg laatikko yleis- tai marjapainatuksella ◆ 2,5 kg laatikko kahvalla ◆ Uutuus: kahvallinen 1,5 kg laatikko marjapainatuksella Tilaukset tulee tehdä 31.03.2020 mennessä. Laatikot toimitetaan touko-kesäkuun aikana.

UUTUUS! Lisätiedot ja tilaukset osoitteessa

luomuliitto.fi/laatikkotilaus2020

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 6 | 2019

Haluan liittyä luomuyhdistyksen tai Luomuliiton suorajäseneksi Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 100 € Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e. Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

☐ Kuluttajajäsen 25 € ☐ Kannatusjäsen 100 € yritys tai henkilö

Haluan tilata Luomulehden Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen! Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

Oletko siirtynyt luomuvalvontaan 2017– 2020 välisenä aikana ja olitko silloin alle 40-vuotias? ☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2020 jäsenyyden ilmaiseksi! ☐ EN

Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus 60 € ☐ Yhden vuoden tilaus

66 €

☐ Kestotilaus jäsenelle 40€ (kuluttaja-, kannatus- ja yhteisöjäsenet + Österbotten-jäsenet) ☐ Opiskelijatilaus 30 € ☐ Näytenumero 1 kpl

0€

☐ Jäsenyhdistyksille lisävuosikerrat

15 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja

15 €

☐ Muu**

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla. **Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä. Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä.

le h ti

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

Puhelinnumero:

58 LUOMULEHTI 2 | 2020 löytyy osoitteesta luomuliitto.fi/yhteystiedot. Luomuliiton rekistereitä koskeva tietosuojaseloste

2/2020

Seuraavassa numerossa:

Lisää kotimaista luomuhamppua

Luomulehden arkisto

Miten luomutuotteet erottuvat torikaupassa ja REKOissa?

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LIEROJEN SALATTU ELÄMÄ

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 5501 850

TILAUS- JA JÄSENYYSASIAT Järjestösihteeri sassu.lindstrom@luomuliitto.fi puh. 0400 534 003

TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 5501 850 TOIMINNANJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

LUOMULEHTI 2 | 2020

TILAA KEVÄTVILJAN JA HÄRKÄPAVUN SIEMENET KEVÄÄN KYLVÖILLE

Tilan oman siemenen itävyys kannattaa selvittää ajoissa. Luonnonmukaisesti tuotettujen seftifioidun kevätviljan siementen valikoima on laaja, josta löytyy useita lajikevaihtoehtoja eri kasvuaikoihin ja käyttötarkoituksiin. Tilaa laadukkaat kylvösiemenet Hankkijan asiantuntijamyyjältäsi.

TORJU SIEMENLEVINTÄISET KASVITAUDIT

LAAJA REHUVALIKOIMA JOKAISEN TARPEISIIN

VAIHTOEHTO MUOVIKALVOLLE

Cerall ja Cedomon biologiset peittaus aineet soveltuvat luomuun. Valmis teiden teho perustuu Pseudomonas chlororaphis maabakteeriin. Niiden teho siemenlevintäisiä kasvitauteja vastaan on verrattavissa kemiallisiin valmisteisiin. Tilaa 31.3.20 mennessä asiantuntijamyyjältäsi.

Hankkijan kattavasta luomurehu valikoimasta löydät täydennysrehut ja erikoisrehut naudoille, lampaille, sioille ja siipikarjalle. Valikoimaa täydentävät Kotkan rehutehtaalla valmistettavat tilakohtaiset Luonnon Sopiva® rehut. Kysy lisää ruokintaasiantuntijaltasi!

Tarjoamme maissitärkkelyspohjaisia biohajoavia ja kompostoituvia maan peitekalvoja erikoiskasviviljelyyn. Saatavana eri leveyksiä ja vahvuuksia yksi tai monivuotiseen käyttöön, myös valmiiksi istutusrei’itettynä! Kysy lisää tuotteista asiantuntijamyyjältäsi.

OTA YHTEYTTÄ! HANKKIJAN ASIAKASPALVELU PALVELEE MA–PE KLO 8–16, PUH. 010 402 2020.

hankkija.fi

Puhelun hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min. (alv 24 %)