Luomulehti 2/2021

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta

Nro 2/2021

10,00 €

Vaihtoehtoja kevätmuokkaukseen ▷ 14

www.luomulehti.fi

ALKUPERÄISRODUT SOPIVAT LUOMUUN ▷ 54

Juttusarja alkaa:

HOLISTIC MANAGEMENT TUO UUSIA TYÖKALUJA TILAN JOHTAMISEEN ▷ 38

Luomuviljelyyn sertifioidut viljan, nurmi- ja öljykasvien siemenet Kaurat

Herne

Ohrat

Härkäpapu

Vehnät

Apilat

Vihermassaherne

Timoteit

Muut nurmisiemenet

Öljypellava

Vihermassahärkäpapu

Rypsi, rapsi

Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192

Ebena

Rehevin rehuvirna

Seokset

info@junttilantila.fi Sastamala www.junttilantila.fi

Jögeva4

Varmin valkoapila

Alfa1-mailasseos Retu-apilanurmi Satokilpailun sankari

Kestävä ja satoisa

92400 Ruukki p. (08) 270 7200 p. (02) 762 6200

2

LUOMULEHTI 2 | 2021

www.naturcom.fi

Kestävyydestä

Suvi Elo

U

uden alun jälkeen tarvitaan kestävyyttä, pitkäjänteistä tekemistä, oli kyse sitten luomuun siirtymisestä tai tämän järjestön johtamisesta. Omaa tilaa, saati sitten maailmaa ei muuteta hetkessä.

Kestävyyttä voidaan mitata monella tavalla. Ympäristön kannalta kestävyyttä mitataan luonnonvarojen riittävyytenä ja uusiutumisena. Sosiaalisena ja taloudellisena kestävyytenä voidaan ajatella yrityksen tai maatilan siirtämistä seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin on itse sen haltuunsa ottanut. Kestävyys on hidasta, mutta periksiantamatonta työtä tärkeiden asioiden eteen. Vastoinkäymisiltäkään ei voida välttyä, ja juuri silloin kysytään kestävyyttä.

Sertifioitu luomutuotanto on jo itsessään tuotantotapana kestävä, mitattiinpa sitä miltä kantilta tahansa. Luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen on todistetusti yksi luomutuotannon suurimpia vahvuuksia. Me luomuviljelijät olemme jo tehneet kestävän valinnan tuotantotapamme suhteen, mutta pyrkimyksen parempaan ja kestävämpään tuotantoon ei tarvitse kuitenkaan loppua siihen, että sertifikaatin kriteerit täyttyvät heittämällä. Me luomuviljelijätkin pystymme aina parantamaan tilamme kestävyyttä. Työkaluja on monia, ja kestävyys paranee viljelykiertoja ja -lajikkeita monipuolistamalla, eläinten laidunnusta lisäämällä, ympärivuotiseen kasvipeitteisyyteen panostamalla, maan muokkausta vähentämällä ja esimerkiksi polttoaineen kulutusta minimoimalla.

Syysviljoja suosimalla pystymme paitsi pitämään pellot kasvipeitteisenä yli talven myös vähentämään viljojen kuivaamista kuivureissa, jotka käyttävät fossiilista polttoainetta. Kuivaus on täysin ylimääräinen, joskin kyllä täällä Pohjolassa usein pakollinen kustannus, jota hyvin tuleentuneet ja kuivat syysviljat yleensä vaativat vähemmän. Toki tiloilla kannattaa miettiä myös muut energiaa ja polttoainetta vaativat työt tuotannossa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pääseminen irti fossiilisista polttoaineista olisi kestävä tapa toimia.

Kestävyyttä tarvitsemme myös edunvalvonnassa. Luomutuotannon etujen esillä pitäminen vaatii jatkuvaa toistoa ja pitkäjänteisyyttä. Kestävyyden tuleekin olla avainsanana uuden CAP-tukikauden valmistelussa.

Vanhan kansakoulun opettajan viisaus ”kertaus on opintojen äiti” pätee tässäkin. Kun itse alkaa jo kyllästyä kertaamaan, alkavat muut vihdoin päästä jyvälle luomutuotannon eduista.

Antoisia lukuhetkiä ja katseet kohti kasvukautta!. ◀

JANNE RAUHANSUU Luomuliiton puheenjohtaja Myssyfarmin Isäntä janne.rauhansuu@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 2 | 2021

3

HANKKIJA – LUOMUAMMATTILAISEN VALINTA

NYT ON KIVENNÄISKAUPAN AIKA! Nyt on hyvä hetki päivittää omat kivennäiset ajan tasalle. Hankkijan luomukivennäiset suunnitellaan aina tutkitusti tehokkaista raaka-aineista, kokonaisuus huomioon ottaen. Onnistuneen kivennäisruokinnan vaikutuksen havaitset ajan kanssa! Tilaa vähintään 1200 kg Hankkijan kivennäisiä 30.4. 2021 mennessä, saat nauta-aiheisen seinäkellon.

TILAA KOTIMAINEN HANKKIJA LUOMULANNOITE 4-1-3 KEVÄÄN KYLVÖILLE.

TEE VILJELYSOPIMUS LUOMUVILJASADOSTA UUDELLA MOBIILISOVELLUKSELLA an! auppa Viljak hranen a O a lo iv tu O yttäjänä Terve ena kä e rjautun Olet ki Asiakas

KSET PIMU LYSO VILJE US SOPIM ILJELY TEE V ET YTTE ESINÄ

MAT AHTU PATAP KAUP DOT USTIE TOIMIT KSET TILITY

Kananlannasta valmistettu 100 % suomalainen lannoite täydentää viljelykasvien ravinnetarpeita.

OTA YHTEYTTÄ! HANKKIJAN ASIAKASPALVELU PALVELEE MA–PE KLO 8–16, PUH. 010 402 2020.

hankkija.fi Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min. (alv 24 %) 4 LUOMULEHTI 2 | 2021

Ostamme luomuviljaa jatkossa vain viljelysopimuksilta!

Tässä numerossa:

34 36 38 40

Kuva: Kalliolan luomu/Elina Reponen

PÄÄKIRJOITUS: Kestävyydestä Luomun myynti ylitti 400 miljoonaa

Yhteistyö kukoistaa Haukivuoren viljelijöiden kesken

Koronavuonna luomumyynti notkahti Ruotsissa Uudistava viljely hyödyntää luomuosaamista Luomuvaatimukset vain alku kestävälle viljelytavalle

36

KANNESSA: Vaihtoehtoja kevätmuokkaukseen Luomututkimus katsoo tulevaisuuteen Ympäristöjärjestöt huolissaan maatalouspolitiikan suunnasta Viljelykierron ABC osa 2: Palkokasvit ja viljat Uusi luomuasetus mullistaa siementuotantoa

40

Käytä sertifioitua siementä – vähennä riskejä

26

Kuva: Kaija Hinkkanen

Uusi luomuasetus mullistaa siementuotantoa Kuva: Timo Lötjönen

3 8 9 10 12 14 17 18 23 26 28 30 32

Seuraava Luomulehti ilmestyy 28.5.

Mystinen mangaani

Monimuotoisuus kukoistaa luonnonlaitumilla Kotieläintilan karkearehut – Osa 1: Panostuksella parempaan tulokseen Luxemburgista hevostilalle Keski-Suomeen Yhteistyö kukoistaa Haukivuoren viljelijöiden kesken KANNESSA: Kokonaisvaltaisen suunnittelun työkaluja – Osa 1: Haussa kokonaisvaltainen tavoite Mystinen mangaani

Kannen kuva: Hannele Antila

42 46 50 54

Palstat Elintarvikelain kokonaisuudistus etenee Luomuliiton hallitus esittäytyy Metsien luomusertifiointi monipuolistaa luomutilaa KANNESSA: Alkuperäisrodut sopivat luomun monimuotoisuusperiaatteeseen

6 Alkupalat 20 Edunvalvontaa - Tuleva

luomukorvaus ehtoineen hahmottumassa

44 48 52 59

På svenska Palveluksessanne Kysymyksiä Seuraavassa numerossa

LUOMULEHTI 2 | 2021

5

Alkupalat TOIMITTANEET: NOORA MANTERE JA BRITA SUOKAS

Luomukotieläintuotannon määrä kasvussa

Luomueläinten osuus suomalaisista tuotantoeläimistä

TOP 5 myydyimmät luomutuotteet

KARITSOINEITA UUHIA 43 % EMOLEHMIÄ 42 % KUTTUJA 27,5 % KANOJA 8,2 % LYPSYLEHMIÄ 4 % EMAKOITA 1 %

1.

2.

3.

4.

5.

Lähde: Ruokaviraston ja Luken tilastot

Lähde: Pro Luomu

BANAANIT KANANMUNAT MAITO KAHVI JAUHELIHA

Kuva: Luomulehden arkisto/Marjo Koivumäki

VUONNA 2020 luomuvalvontaan tuli mukaan reilut 70 uutta eläintilaa ja 12 uutta mehiläistarhaajaa. Luomukananmunat olivat Pro Luomun markkinakatsauksen mukaan eniten myyty luomukotieläintuote. Myös maito ja jauheliha ovat myydyimpien luomutuotteiden viiden kärjessä.

Ruokaviraston vuodenvaihteessa julkaiseman ennakkotiedon mukaan luomumaatilojen määrä on 5010, mikä on 11 prosenttia Suomen maatiloista. Luomukotieläimiä oli 21 prosentilla luomumaatiloista. Luomueläintuotannon valvonnassa oli mukana 1051 tilaa.

Edellisenä vuonna tiloja oli 973. Lisäys oli suurempi kuin monena aiempana vuonna.

Luomusikojen kasvattajia liittyi luomuvalvontaan yksi lisää. Emolehmiä ja lampaita luomuna hoitavien tilojen määrä kasvoi 70 tilalla. Lypsylehmiä ja munituskanoja hoitavien tilojen määrä väheni. Luomubroilereita kasvatettiin edelleen kolmella ja biisoneita yhdellä tilalla. Mehiläistarhauksen luomuvalvonnassa oli 75 mehiläistarhaajaa. ◀

BIRDLIFE SUOMEN vastikään julkaiseman Linnuston tila Suomessa -raportin mukaan peltolinnuston tila Suomessa on heikentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maatalousympäristöissä pesivistä lintulajeista jo 19 on lajien uhanalaisuutta kuvaavalla punaisella listalla, kun 2010 vastaava luku oli 9.

Syitä peltolinnuston vähenemiseen ovat raportin mukaan muun muassa tuotannon tehostuminen ja yksipuolistuminen, maatalousmaiseman yksipuolistuminen sekä tuotantosuuntien alueellinen keskittyminen. Linnut ovat kärsineet rehunkorjuun tehostumisesta sekä talviaikaisen kasvillisuuden, avo-ojien, viljelemättömien saarekkeiden ja laitumien vähenemisestä.

Raportissa suositellaan luomutuotantoa peltolinnuston turvaamiseksi, sillä linnut hyötyvät tutkitusti erityisesti luomukarjatilojen läheisyydestä. Lisäksi peltolinnustoa hyödyttävät laidunnuksen lisääminen, haitallisimpien torjunta-aineiden käytön rajoittaminen, ojien ja jokien varsien pensaiden ja matalan puuston säilyttäminen, talviaikainen kasvipeitteisyys sekä pientareiden talventörröttäjien säästäminen. Järjestön mukaan myös käytäntöjä rehunkorjuun ja kevätkylvön aiheuttamien pesä- ja poikastappioiden vähentämiseksi tulisi kehittää. ◀

6

LUOMULEHTI 22| |2021 2021

Kuva: Luomulehden arkisto/Erkki Paajanen

PELTOLINNUSTON TILA HEIKENTYNYT – LUOMU HYÖDYKSI LINNUSTOLLE

TUTKIMUSLAITOS FIBL yhteistyökumppaneineen julkaisi helmikuussa raportit luomualan tilanteesta Euroopassa ja koko maailmassa vuoden 2019 lukujen valossa.

Raporttien mukaan luomuelintarvikkeiden markkina kasvoi maailmanlaajuisesti 106 miljardiin ja Euroopassa 45 miljardiin euroon. Maailman suurin luomumarkkina löytyy Yhdysvalloista (44,7 miljardia euroa), perässä tulevat Saksa (12 miljardia euroa) ja Ranska (11,3 miljardia euroa). Tanskalaiset ja sveitsiläiset ovat kovimpia luomun kuluttajia: 344 ja 388 euroa vuodessa henkilöä kohden.

Suurin markkinaosuus luomulla on Tanskassa: 12 prosenttia elintarvikekaupasta.

Luomuviljelty pinta-ala kasvoi vuonna 2019 1,6 prosentilla 72 miljoonaan hehtaariin. Suurin luomuala löytyy Australiasta: 36 miljoonaa hehtaaria. Maailmanlaajuisesti 1,5 prosenttia kaikesta viljelymaasta on luomutuotannossa, Euroopan alueella yhteensä 8 prosenttia. Esimerkiksi Itävallassa jo yli neljännes viljelyalasta on luomutuotannossa, Suomessa vastaava luku on 14 prosenttia. ◀

Vuoden ympäristösankari -palkinto Salmensuun tilalle Sauvoon HKSCAN ON palkinnut Vuoden ympäristösankari -palkinnolla Salmensuun tilan Sauvosta. Luomutuotannossa olevalla tilalla on 160 emolehmää.

Tilan omistavat Antti, Mari ja Tero Toivonen.

Vuoden ympäristösankariksi Salmensuun tila valittiin, koska tilalla on pitkä ja vahva perinne emolehmien laidunnuksessa. Tilalla hyödynnetään Varsinais-Suomessa neljän eri kunnan alueella olevia luonnonlaitumia, mikä tukee luonnon monimuotoisuutta. Tilan omistajien mielestä on tärkeää, että pellon ulkopuolisten laidunten määrää lisätään.

Salmensuun tila tekee maisemanhoitotyön lisäksi myös kuluttajaviestintää tarjoamalla tilapuotinsa kautta kuluttajille kokemuksia emolehmätuotannosta. ◀

Kuva: HKScanin arkisto

Luomu nousujohteessa Euroopassa ja maailmanlaajuisesti

European Organic Congress kesäkuussa

LUOMUTUOTTAJIEN EUROOPPALAINEN kattojärjestä IFOAM Organics Europe sekä portugalilainen Agrobio järjestävät European Organic Congress -tapahtuman 16.–18.6. Tapahtuma kokoaa yhteen luomualan toimijoita ympäri Eurooppaa. Tapahtuman ohjelma ja muut tarkemmat tiedot päivittyvät osoitteeseen organicseurope.bio. ◀

1.2021 11.–12.1

MERKITSE KALENTERIIN:

Luomupäivät 11.–12.11.

Seinäjoella ja verkossa

LUOMULEHTI LUOMULEHTI 2 | 2021

7

Luomun myynti ylitti 400 miljoonaa Luomun myynti jatkoi vuonna 2020 vahvaa kasvuaan edellisvuosien tahtiin, ja kokonaismyynti oli ensimmäistä kertaa yli 400 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 ostoskoreihin päätyi aiempaa enemmän erityisesti luomujauhoja ja -vihanneksia.

TOIMITTANUT: NOORA MANTERE KUVA: SHUTTERSTOCK

L

uomutuotteita myytiin vähittäiskaupassa noin 409 miljoonalla eurolla vuonna 2020, arvioi luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu. Myynti lisääntyi 9,7 prosenttia edellisvuodesta.

Luomun myynti kasvoi edelleen päivittäistavarakaupan kokonaismyyntiä enemmän, vaikka koronapandemia lisäsi päivittäistavarakaupan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien myyntiä ennätykselliset 7,3 prosenttia. Luomun osuus päivittäistavarakaupan kokonaismyynnistä oli noin 2,6 prosenttia.

Luomumyynnin suurimpien tuoteryhmien kärjestä löytyvät viime vuosien tapaan hedelmät ja vihannekset sekä maito ja muut nestemäiset maitotuotteet. Poikkeuksellisena vuonna eniten myyntiään kasvattaneita luomutuoteryhmiä olivat jauhot sekä makeuttaminen ja maustaminen. Myös vihannesten sekä kahvin ja teen luomumyynti kasvoi hyvin.

Luomutuoteryhmien laskijoita olivat jogurtit, rahkat ja muut välipalatuotteet sekä tuoreet leivät. Maidon ja muiden nestemäisten maitotuotteiden kasvu hiipui.

8

LUOMULEHTI 2 | 2021

Kulutustrendit vahvistavat luomua Luomun alle kolmen prosentin osuutta kokonaismyynnistä selittää sen erityisen pieni osuus lihavalmisteissa ja tuoreissa leipomotuotteissa, jotka ovat molemmat myynniltään suuria tuoteryhmiä. Luomuvaihtoehtoja on näissä tuoteryhmissä tarjolla kuluttajille hyvin vähän.

Luomun markkinaosuuden kasvattamiseksi tarvittaisiin lisää tuotekehitystä ja uusia tuotteita erityisesti leipiin, makkaroihin ja leikkeleisiin. Tiedostavien kuluttajien ostoskoriin päätyy yhä enemmän myös lihaa ja maitoa korvaavia tuotteita, joista kaivattaisiin enemmän luomuvaihtoehtoja.

– Kulutustrendit ja tuoreet kuluttajatutkimukset tukevat luomun kasvua. Ilmaston rinnalle on keskusteluun nousemassa luonnon monimuotoisuus.

Koska luomu tutkitusti edistää monimuotoisuutta, se vahvistanee luomun kysyntää entisestään. Myynnin kasvun edellytys on kuitenkin kasvava ja kehittyvä luomutuotevalikoima, muistuttaa Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras. ◀

Myydyimpien luomutuotteiden listalla banaanit jatkavat kärjessä edellisvuosien tapaan. Lastenruuissa ja kananmunissa luomun osuus on jo yli 20 prosenttia.

TEKSTI: HIA SJÖBLOM KUVA: TERO VESALAINEN/PIXABAY

Koronavuonna luomumyynti notkahti Ruotsissa Vauhti kasvoi verkossa ja Systembolagetissa Luomuelintarvikkeiden myynti koko maailmassa on koronapandemian aikana kasvanut, mutta tuoreen markkinatutkimuksen mukaan näin ei ole käynyt Ruotsissa.

”

Luomuelintarvikkeiden myynti ruotsalaisissa päivittäistavarakaupoissa laski viime vuonna ensimmäisen kerran kahteentoista vuoteen, toteaa tutkimuspäällikkö Olle Ryegård Ekowebin tiedotteessa.

Riippumaton tutkimuslaitos Ekoweb on seurannut luomutuotteiden myyntiä Ruotsissa 12 vuotta. Elintarvikkeiden kokonaismyynti kasvoi Ruotsissa koronavuonna 2020 runsaat kuusi prosenttia. Samaan aikaan luomuelintarvikkeiden myynti laski parilla prosentilla. Miksi näin kävi?

Ekowebin markkinatutkimuksen mukaan syy on selkeä. Vastaus löytyy markkinoiden rakenteista ja toimista. Ruotsissa luomutuotteiden myynti väheni viime vuonna päivittäiskaupoissa, mutta kasvoi nettikaupassa. Luomukasvua oli myös Systembolagetissa, joka vastaa suomalaisten Alkoa.

Kauppaketjut vähentävät Ryegård on seurannut luomutuotteiden markkinoita yli 20 vuotta.

– Viime vuosi oli jo kolmas peräkkäinen vuosi, kun lähes kaikki suuret päivittäiskauppaketjut tiputtivat luomutuotteiden osuuksia tarjonnastaan Ruotsissa.

Tämän kehityksen vastavirtaan uivat Systembolaget, Lidl ja verkkokauppa, joka kasvattaa luomuosuuttaan tasaisesti.

Ryegård huomauttaa tiedotteessa, että monet kauppaketjut, kuten ICA, ovat vähentäneet luomun esiin nostamista kampanjoissa ja markkinoinnissa.

Asiakas tekee siis käytännössä valintoja yhä enemmän vain hintojen perusteella.

Toinen selkeä syy luomukysynnän hupenemiseen on Ryegårdin mukaan, että monet hotellit, ravintolat ja kahvilat ovat joutuneet taistelemaan toimintansa jatkumiseksi.

Verkkokauppa vetää Luomutuotteiden kysyntä verkkokaupoissa on Ruotsissakin kasvanut pandemian aikana. Luomuelintarvikkeiden osuus verkkokauppamyynnistä on tavallisia ruokakauppoja suurempi.

Syy on Ryegårdin mukaan siinä, että luomutuotteet on helpompi löytää verkkokaupasta kuin useimpien kauppojen hyllyiltä.

Systembolagetin kauppaamista tuotteista yhä suurempi osa on luomua. Myydyistä alkoholittomista tuotteista yli 22 prosenttia on luomua ja viineistä yli 24 prosenttia. ◀

Ruotsissa luomutuotteiden myynti väheni viime vuonna päivittäistavarakaupoissa, mutta kasvoi nettikaupassa.

LUOMULEHTI 2 | 2021

9

TEKSTI: HELI LEHTINEN KUVAT: JUKKA RAJALA

Uudistava viljely hyödyntää luomuosaamista Uudistavalla viljelyllä on paljon yhteistä luonnonmukaisen viljelyn kanssa. Molempien tavoitteena on parantaa maan kasvukuntoa sekä lisätä eloperäisen aineen määrää maassa.

Monilajinen, syväjuurisia kasveja sisältävä nurmi on tärkeä osa uudistavaa viljelyä. Kuvassa rehumailasta, puna-, alsike- ja valkoapilaa sekä timoteita, nurminataa ja ruokonataa sisältävä toisen vuoden nurmi.

10

LUOMULEHTI 2 | 2021

U

udistavalla viljelyllä tavoitellaan kannattavaa, kestävää ja ympäristöhyötyjä tuottavaa maataloutta. Siinä hyödynnetään laajaa valikoimaa erilaisia viljelymenetelmiä, jotka perustuvat agroekologiaan, luomutuotantoon, permakulttuuriin, peltometsäviljelyyn sekä kokonaisvaltaisen tilanpidon (Holistic Management®) menetelmiin.

Uudistava viljely, luomu ja uudistava luomu Useat uudistaviksi kutsutut viljelymenetelmät ovat olleet luomutuotannossa käytössä jo pitkään, esimerkiksi viljelykierto, biologinen typensidonta, alus- ja kerääjäkasvit sekä karjanlannan ja eloperäisten maanparannusaineiden käyttö. Monesti uudistavan viljelyn tavoitteena on yhdistää kasvi- ja eläintuotanto, mikä luomukarjatiloilla toteutuu hyvin. Peltometsäviljelyksi voidaan mieltää metsälaitumien ja hakamaiden hyödyntäminen. Nautakarjatilojen laidunnuksen kehittäminen kohti kokonaisvaltaista laidunkiertosuunnittelua veisi tilojen tuotantoa uudistavaan suuntaan.

Luomuehdot edellyttävät viljelykiertoa, palkokasvien käyttöä sekä eloperäisten lannoitteiden hyödyntämistä, mutta muiden uudistavien menetelmien käyttö jää tilan päätettäväksi. Uudistavien menetelmien entistä laajempi hyödyntäminen – uudistava luomuviljely – voisi olla keino parantaa luomun ympäristökestävyyttä ja usein myös kannattavuutta.

Luomutilan tuotantosuunnalla on merkitystä sen suhteen, miten erilaiset uudistavan viljelyn menetelmät soveltuvat käyttöön. Erityisesti avomaan vihannestuotannossa maanmuokkauksen suuri tarve asettaa haasteita minimimuokkaustavoitteen soveltamiselle. Myös talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämisessä myöhään korjattavien vihannesten sekä varhaisvihannesten tuotannossa on kehitettävää.

Muokkauksen keventäminen ja kynnön välttäminen luomuviljelyssä herättää usein huolen kestorikkakasvien lisääntymisestä.

Uudistavassa viljelyssä rikkakasvit pyritään tukahduttamaan monipuolisella viljelykierrolla sekä pääsatokasvien, alus- ja kerää-

Uudistaviksi kutsuttuja viljelymenetelmiä: ▷

Ympärivuotisen elävän ▷ kasvipeitteisyyden maksimointi

Eloperäiset maanparannusaineet

▷

Monimuotoinen viljelykiert

▷

Karjanlanta lannoitteena

▷

Alus- ja kerääjäkasvit

▷

Komposti ja kompostiuute

▷

Sekaviljely

▷

▷

Suorakylvö

Eläimet osana kasvintuotantoa

▷

Minimimuokkaus

▷

▷

Peltometsäviljely

Kokonaisvaltaiseen suunnitteluun perustuva laidunkierto

Hyvärakenteista savimaata. Maan kasvukunnon, kuten multavuuden ja rakenteen, hyvä hoito on uudistavan viljelyn keskeinen tavoite.

jäkasvien muodostamilla peittävillä kasvustoilla. Myös viljelykierron nurmivuodet mahdollistavat rikkakasvien kurittamisen esimerkiksi puhdistusniitoilla. Viljelyä haittaamattomat rikkakasvit voivat puolestaan lisätä monimuotoisuutta ja tarjota ravintoa esimerkiksi pölyttäjille.

Kansainvälinen uudistavan viljelyn sertifikaatti täydentää luomusertifiointia Yhdysvalloissa kehitetty Regenerative Organic Certification -sertifikaatti (ROC) tarjoaa esimerkin siitä, mitä uudistava luo-

mutuotanto voisi olla. Tämän sertifikaatin perustasovaatimuksena on USDA Organic -luomusertifikaatti tai muu vastaava kansallinen luomusertifiointi. Uudistavaa tuotantoa arvioidaan kolmen osa-alueen perusteella: maan kasvukunto sekä maan hoito, eläinten hyvinvointi sekä viljelijöiden ja työntekijöiden hyvinvointi ja oikeudenmukainen kohtelu.

ROC-sertifikaatti pyrkii täydentämään luomutuotannon kriteerejä ja nostaa rimaa erityisesti eläinten hyvinvoinnin ja sosiaalisen reiluuden osalta. Viljelymenetelmissä korostuu suorakylvö sekä mi-

nimimuokkaus niin kutsutulla murskainpakkerilla (crimper roller), viljelykierto, jatkuva kasvipeitteisyys sekä lajimonimuotoisuuden lisääminen. Ulkomailla käytettävien menetelmien soveltuvuus Suomeen vaatii tutkimusta. ◀ Kirjoittaja työskentelee tohtorikoulutettavana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Luomu 2.0 – Tutkittua tietoa ja käytännön malleja regeneratiivisen luomuviljelyn kehittämisen tueksi -hankkeessa.

LUOMULEHTI 2 | 2021

11

TEKSTI JA KUVAT: SANNE WIKSTRÖM

Luomuvaatimukset vain alku kestävälle viljelytavalle Inkoolainen Nina Långstedt on ollut luomun ja kestävän kehityksen puolustaja jo kauan. Hänelle uudistava viljely ja permakulttuuri ovat kokonaisvaltaisia tapoja nähdä maailmaa.

12

LUOMULEHTI 2 | 2021

N

ina Långstedt viljelee noin 90 hehtaaria peltoa Inkoossa.

Krämarsin tilaan kuuluu myös noin 150 hehtaaria metsää. Pääasiassa tilalla viljellään viljaa ja herneitä.

Långstedt otti sukutilan haltuunsa noin 20 vuotta sitten, ja 11 vuotta sitten hän siirtyi luomuviljelijäksi. Luonto on aina kiinnostanut häntä, ja hän seurasi jo nuorena luonnossa tapahtuvia muutoksia samalla kun osallistui tilan töihin. Pikkuhiljaa hän rupesi kyseenalaistamaan tavanomaista tapaa tuottaa ruokaa.

Luomukin voi olla monokulttuuri Kun Nina Långstedt opiskeli agrologiksi 80-luvulla, luomusta ei paljon puhuttu.

Krämarsin tilaan kuuluu noin 90 hehtaaria peltoa ja 150 hehtaaria metsää. Tila on ollut luomuviljelyssä 11 vuotta, mutta jo opiskeluaikoina Nina Långstedtia kiinnosti luomu.

Silloin 80-luvulla luomua sivuttiin lähinnä kertomalla, miltä tyypillinen luomuviljelijä näytti.

Nyt hän suunnittelee jatko-opintoja aiheesta Ruotsissa.

– Olen todella kiinnostunut permakulttuurista ja sen edustamasta ajatusmaailmasta. On aivan mahtavaa, että tässä iässä voi vielä opiskella ja tekniikka antaa nykyään mahdollisuuksia osallistua myös ulkomailla järjestetyille kursseille.

– Luomuviljely mainittiin lähinnä sivulauseissa esimerkkinä trendistä, jota ei otettu ihan vakavasti. Luomuviljelijän määritelmä oli lähinnä ulkonäköön liittyvät tuntomerkit. Mutta itse olin jo silloin kiinnostunut luomusta ja etsin siihen liittyvää kirjallisuutta, hän muistelee.

Luomuun siirtyminen oli pitkä prosessi, mutta Långstedtin kiinnostus ja tavoitteet ovat kasvaneet koko ajan.

– Myös luomutuotanto voi olla erittäin yksipuolista tukematta biologista monimuotoisuutta.

Kun tunne, että luomu on vain askel oikeaan suuntaan, kasvoi, Nina Långstedt ryhtyi opiskelemaan permakulttuuria ja kävi Suomen Permakultuuriyhdistyksen suunnittelukurssin.

– Permakulttuuri ei ole viljelytapa vaan ajattelutapa, hän selittää.

– Siinä on kolme tärkeää kulmakiveä, eli huolenpito ihmisestä, maasta ja resurssien oikeudenmukaisesta jakamisesta. Permakulttuurista ajattelutapaa voidaan käyttää niin viljelyssä kuin vaikkapa kaupunkien suunnittelussa. Permakulttuuri ei ole rajoittavaa: esimerkiksi lihaa saa syödä, mutta pitää miettiä, miten se on tuotettu.

Kerääjäkasvien monipuolisuus Toinen tärkeä asia Långstedtille on uudistava viljely, jossa panostetaan erityisesti maaperän hyvinvointiin. Hänen mukaansa se sopii hyvin permakulttuuriseen ajattelutapaan, mutta soveltuu myös isojen tilojen malliksi ja huomioi tuotannon taloudelliset vaatimukset. Tällä hetkellä hän opiskelee aihetta Yrkeshögskolan Noviassa.

Monipuoliset kerääjäkasvit ja ympärivuotinen kasvipeite ovat olennainen osa uudistavaa viljelyä. Ne sitovat ravintoaineita, muokkaavat maaperää ja lisäävät viljelykierron humuspitoisuutta.

– Laskin, että viljelen 14 eri kerääjäkasvilajia, kuten timoteitä, ruokonataa, sinimailasta, rehukattaraa, nurminataa, Italianraiheinää, englanninraiheinää, keltamaitetta, koiranheinää ja rehusikuria. Niillä on erityyppiset juuristot; esimerkiksi rehusikurilla on vahva pääjuuri, joka muokkaa pakkaantunutta maakerrosta. Kerääjäkasvit sitovat erilaisia ravinteita, ja yhdessä ne parantavat kasvuedellytyksiä varsinaisille viljelykasveille. Monipuolinen kasvusto on tärkeä myös mikrobeille ja sienille, jotka ovat todella tärkeitä hyvinvoivalle maaperälle.

– Kun sanotaan esimerkiksi, että rankkasateet veivät sadon, niin se on vain osatotuus. Syyt ovat syvemmällä. Meidän pitäisi miettiä, miten voisimme viljellä niin, että maaperä kestää sateet, miten viljelyllä rakennetaan maaperän kasvukuntoa paremmaksi. Ongelmamme on yksipuolinen tuotanto ja liian tiivis maaperä.

Paikallinen ja pienimuotoinen ruuantuotanto oli vielä 40 vuotta sitten paljon tärkeämpi osaa tuotantojärjestelmäämme kuin tänään. Suomessa on mahdollisuuksia tuottaa paljon ruokaa pienillä tiloilla, mutta se vaatii paljon enemmän työpanoksia kuin tuottaa ruokaa isoissa yksiköissä.

– Voidaan myös kysyä, mitkä ovat tulevaisuuden ammatit, joissa ihmiset työskentelevät? Ruuantuotannosta voi löytyä paljon työpaikkoja. Maailmassa tuotetaan paljon ruokaa pientiloilla. Hajautettu tuotanto on myös tärkeää tuotannon turvallisuuden kannalta.

Nina Långstedt on aktiivinen keskustelija myös erilaisilla nettifoorumeilla. Hänellä on oma blogi senseofhumus.fi, jossa hän kirjoittaa näistä aiheista. Hänen mielestään ei saa luovuttaa kohdatessaan tietämättömyyttä, vaan pitää selittää ja perustella, miksi meidän pitää muuttaa suhtautumistamme siihen, mitä me syömme ja miten ruokaa tuotetaan. ◀ Artikkeli on tuotettu osana Peltomaan kunnonkohotus -hanketta, joka saa rahoitusta Ålandsbankenin Itämeri-projektista.

Tässä on hyvä lukea ja opiskella, sanoo Nina Långstedt. Kohta uudistuvan viljelyn opinnot Yrkeshögskolan Noviassa on viety loppuun, ja seuraavaksi häntä kiinnostaa opiskella lisää permakulttuurista.

Nykyinen malli ei toimi Tavallinen argumentti luomutuotantoa vastaan on, ettemme pysty ruokkimaan koko maapalloa luomutuotannolla. Mutta toistuva nälänhätä maailmassa on merkki siitä, ettei nykyinenkään tuotantosysteemi toimi, sanoo Långstedt. Malli, jossa tietyissä maissa on jatkuvasti ylituotanto ja toisissa koko ajan puute elintarvikkeista, ei voi hänen mielestään olla oikea.

LUOMULEHTI 2 | 2021

13

TEKSTI: JUKKA RAJALA

Vaihtoehtoja kevätmuokkaukseen Keväinen kylvömuokkaus on tärkeä vaihe viljelyssä. Miksi maata muokataan? Mitä pitää ottaa huomioon hyvään lopputulokseen pääsemiseksi?

Miten maalaji ja maan rakenne vaikuttavat muokkaukseen?

M

aan kuntoa tulee ensin arvioida ja päättää vasta sen jälkeen muokkauksen tavoitteet sekä valita sopivat muokkaustavat tehtyjen havaintojen perusteella, jotta päästää hyvään lopputulokseen.

Muokkausajankohdan valinta Maan tulee olla niin kuivaa, että se muokkautuu muokattavaan syvyyteen. Maan tulee myös syvemmältä olla niin kuivaa, että se kantaa peltoliikenteen tiivistymättä. Mitä kosteampi ja herkemmin tiivistyvä maa on, sitä pienemmillä rengaspaineilla ja -kuormilla sekä vähemmillä ajokerroilla kylvötyöt tulisi tehdä.

Lämpimään maahan kylvettäessä kasvuunlähtö on nopeaa. Silloin rikkakasveilla on vähemmän mahdollisuuksia ja maan omat ravinnevarat saadaan paremmin kasvien käyttöön. Toisaalta hyvät kylvökelit kannattaa hyödyntää silloin kun maa on riittävän kuivaa. Tämä on tärkeää varsinkin hitaasti kuivuvilla mailla, koska poutajaksoa seuraa useimmiten sateinen jakso.

Kun viljelykierron aikana on hoidettu mahdolliset tarpeet syvemmälle maan muokkaukselle esimerkiksi kesämuokkauksin syysviljoille ja kestorikat on samalla saatu hallintaan, niin kevätmuokkaukseksi riittää hyvin kevyt muokkaus hyvärakenteisilla mailla, jopa yksi äestys.

Seuraavassa käydään läpi eri maalajien muokkauskäytäntöjä esimerkkien avulla.

14

LUOMULEHTI 2 | 2021

Tavoitteet hyvälle kevätmuokkaukselle •

Hyvä liettymissuoja runsaampien sateiden varalta. Jotta tähän päästään, tarvitaan riittävän karkea ja kokkareinen maan pintakerros, riittävästi kasvinjätettä, riittävä multavuus ja hyvä murukestävyys pintakerroksessa.

Lämpö- ja kosteusolojen hallinta.

Hikevillä hietamailla veden kapillaarisen nousun katkaisu, jotta maa lämpenee riittävästi.

Tasausäestys herkästi liikaa kuivuvilla savimailla tai lohkon osilla.

•

Keväällä jo itäneiden rikkakasvien irrotus ja riittävä kuivatus, etteivät jatka kasvuaan.

•

Maan rakenteen säilyttäminen hyvänä kylvömuokkauskerroksen alapuolella ruokamultakerroksen alaosassa ja pohjamaassa.

Kestorikkakasvien katkaisu muokkaussyvyyteen.

•

Epätasaisen maan tasaaminen pitäisi tehdä jo edellisenä vuonna.

•

Hyvät itämis- ja orastumisolosuhteet siemenille. Siemenen koko vaikuttaa kylvösyvyyteen ja kylvöalustan vaatimuksiin.

•

•

Kuva: Pekka Paavola.

Kuva: Pekka Paavola.

Sänkimuokkausta joustopiikkiäkeellä, johon on vaihdettu hanhenjalat ja korkeammat piikit vahvikejousin. Äes sopii hyvin myös kevätmuokkauksiin.

Pekka Paavolan tilalla joustopiikkiäkeeseen vaihdettiin läpileikkaavat hanhenjalat ja korkeammat piikit vahvikejousilla varustettuna ja piikkiväliä harvennettiin.

Hietamaat Pekka Paavolan tilalla Kauhavalla pellot kynnettiin ennen yleensä syksyllä ja keväällä tehtiin äestys joustopiikkiäkeellä 1–2 kertaa ennen kylvöä. Nykyisin syysmuokkaus tehdään hanhenjaloilla varustetulla sänkiäkeellä läpileikaten rikat katkaisten noin 10–12 sentin syvyyteen.

Kevätviljoja varten äestys tehdään hanhenjaloin varustetulla kylvöäkeellä kahteen kertaan ajaen; ensimmäisellä ajokerralla kylvetään lannoite ja toisella siemen.

Haaste tässä matalassa muokkaustavassa on kestorikkakasvien torjunta. Siksi muokkausta tarvitaan useinkin kevytmuokkausta enemmän.

Syvämuokkaus tehdään tarvittaessa lopetettavaan nurmeen ennen rukiin kylvöä jankkurilla ja kyntäen. Ruis kylvetään suoraan kynnökseen.

Perunalle maa kynnetään keväällä pakkerilla varustetulla auralla – tulevaisuudessa sängellä ajaen. Muokkaus tehdään kelajyrsimellä hellävaraisesti. Tavoitteena on saada istutusvalmis muokkaus kerta-ajolla.

Varotaan muokkaamasta liikaa, ettei maan rakenne kärsi ja liettymisriski kasva. Siksi kierrokset pidetään kohtuullisina ja ajonopeus melko suurena työjälkeä tarkkaillen.

Urpasavimaat Jussi K. Niemistön tilalla Laihialla perusmuokkauksena on syyskyntö. Kevätmuokkaus tehdään itse joustopiikkiäkeestä rakennetulla EU-Ekoäkeellä kerran, poikkeustapauksissa kahdesti.

Joustopiikkiäkeeseen vaihdettiin S-piikkien tilalle leveäkärkiset höylä-äkeen piikit. Etulataa pidennettiin päältä eteenpäin, jotta se ei päästä multaa ylitseen, vaan tasaa tarvittaessa kaikki epätasaisuudet kertaajolla. Sen terää muotoiltiin myös sopivasti maata muokkaavaksi ja läpäiseväksi. Äkeessä on ainutlaatuinen työsyvyyden säilyttämisen automatiikka maalajien vaihtelun varalta. Pehmeämpää maata muokatessa äes pyrkii syvemmälle, mutta silloin

etulata kerää enemmän maata eteensä ja alleen ja kannattelee äestä edestä. Etulataan pyörien kohdalle tehdyistä aukoista valuu samalla enemmän maata pyörien kohdalle, jolloin pyörät kulkevat ylempänä ja pitävät äestyssyvyyden valittuna. Kasvinjätettä saa olla maan pinnalla vain vähän, jotta tämä äes toimii hyvin.

Raskaat, hitaasti kuivuvat ja runsaasti magnesiumia sisältävät savimaat Omalla tilallani Lounais-Hämeessä pellot kynnettiin ennen syksyisin ja keväällä tasausäestettiin 1–2 kertaa, jonka jälkeen tehtiin joustopiikkiäestys kapein kärjin 1–2 kertaa.

Nykyisin syysmuokkaus tehdään raskaalla lautasäkeellä tai kultivaattorilla sekä tarvittaessa ja kelien salliessa siivettömällä kyntöauralla kuohkeuttaen. Kerääjäkasvi saadaan joko puintitappiojyvistä tai kylvämällä ruista tai syysrypsiä. Märkinä syksyinä muokataan yleensä vain roudan päältä.

Keväällä äestetään läpileikkaavin hanhenjaloin varustetulla joustopiikkiäkeellä kaksi kertaa. Rukiin, rypsin ja taimettuneiden rikkakasvien kuivumisen/kuolemisen takia toinen äestys on tarpeen. Muutoin hyvärakenteiseen pintamaahan riittäisi yksi äestys.

Haaste on hitaasti kuivuvien rikkakasvien kuoleminen. Muokkauskertojen ja kylvön väli pidetään riittävänä, jotta pintaan nostetut rikkojen juuret ehtivät kuivahtaa, mutta varotaan kuivattamasta maata liikaa.

Hitaasti kuivuvia ovat esimerkiksi saunakukka, lutukka ja peippi sekä kestorikkojen juuret. Maan pinnan tulisi ennen seuraavaa ajokertaa ehtiä kuivahtaa mustasta hieman harmaaksi ja pölytä kevyesti seuraavalla ajokerralla. Irrotettujen rikkojen kuolemisen varmistamiseksi ja pintakerrokseen jääneiden rikkakasvien siementen itämisen viivästyttämiseksi maa jyrätään vasta 1–3 päivää kylvön jälkeen. ▷▷

LUOMULEHTI 2 | 2021

15

Kuva: Jukka Rajala.

Kerääjäkasvina toimineen rypsin rikkominen kevätviljalle onnistuu läpileikkaavalla hanhenjalkaäkeellä hyvin.

Kevätmuokkaus suoraan nurmeen

Muiden maalajien muokkaus Hiesumaat ovat herkästi lasehtivia. Siksi niille sopii kevätkyntö tai kevätkultivointi ja kylvö jopa suoraan kynnökseen.

Multa- ja turvemaat ovat kosteita ja hitaasti lämpeneviä. Kevätkyntö sopii niille siksi parhaiten ja mieluiten paripyörin. Äestys tehdään joustopiikkiäkeellä tai pyöriväteräisellä muokkaimella tarpeen mukaan.

Herkästi kuivuville hiekkamaille sopii kevätkyntö pakkerilla tai viiluntasaimella varustetulla auralla tai vain matala äestys läpileikaten. ◀ Linkkejä jutussa käytettyihin esimerkkeihin osoitteessa luomulehti.fi.

Nurmi voidaan jopa savimaillakin muokata vasta keväällä, kun muokkaus tehdään riittävän kuivaan maahan.

Tällöin maa muokkautuu ja murustuu hyvin. Muokkausta helpottaa, jos maan pinta rikotaan ensin vetojyrsimellä (Dyna-Drive) tai lautasmuokkaimella.

Seuraavaksi kasvien juuret leikataan hanhenjalkaäkeellä poikki ensin noin 3 sentin syvyydestä ja toisen kerran lopullisesta kylvösyvyydestä.

Edellytys on kasvuston murskaus mahdollisimman lyhyeen sänkeen.

Tavoitteena on saada maa muokattua niin hienojakoiseksi, ettei se kuivu liiaksi muokattuun syvyyteen. Kasvinjätteet on hyvä saada jäämään maan pintaan haihtumis- ja liettymissuojaksi.

Teksti on lyhennelmä Reijo Käen artikkelista, Luomulehti 4/2019.

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Harat Liekittimet Ryömijä Terrateck - ammattilaislaatua pienille tiloille

Kress 16

LUOMULEHTI 2 | 2021

- koettua tekniikkaa isoille aloille Elomestari Oy 040 581 8477 www.elomestari.�

TEKSTI: SARI IIVONEN KUVA: RISTO MUSTA

Luomututkimus katsoo tulevaisuuteen Luomuinstituutti julkaisi tammikuussa tutkimusstrategiansa vuosille 2021–2024. Tutkimusresursseja pyritään suuntaamaan suomalaisen luomuelinkeinon kehittämisen näkökulmasta keskeisiin kysymyksiin unohtamatta kansainvälisesti korkeatasoista perustutkimusta.

L

uomuinstituutin neljän tutkimusalan – luomualkutuotannon, ympäristövaikutusten, elintarvikkeiden ja ravitsemuksen sekä yhteiskunnan ja markkinoiden – lisäksi tutkimusstrategiassa nostetaan esiin uutena läpileikkaava tutkimusala, tulevaisuuden luomu. Sen ajatuksena on nostaa esiin luomu ruokajärjestelmän kestävyysmuutoksen veturina sekä tarkastella digitalisaation ja uusien teknologioiden lupauksia ja haasteita luomutuotannossa.

Monipuolista tutkimusta pellolta pöytään Alkutuotannon tutkimus keskittyy muun muassa luomutuotantojärjestelmien ja -menetelmien monipuolistamiseen ja ympäristökestävyyden parantamiseen, luomueläinten hyvinvoinnin kysymyksiin ja luomulisäysaineiston kehittämiseen. Ym-

päristövaikutusten tutkimuksen kärkiä ovat muun muassa ympäristökestävyyden arviointimenetelmät, ympäristökuormituksen vähentäminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen.

Luonnon monimuotoisuudella on yhteys myös ihmisten terveyteen esimerkiksi ympäristön ja elimistön mikrobilajiston välityksellä. Ympäristötutkimuksen ja yhteiskuntatutkimuksen välisenä linkkinä voidaan nähdä muun muassa luomutuotannon tarjoamien ekosysteemipalveluiden hinnoittelu ja markkinat.

Luomuelintarvikkeiden tutkimuksen saralla panostetaan luomuelintarvikkeiden prosessointiin ja laatuun liittyvään tutkimukseen sekä tuetaan elintarvikealan yritysten osaamista, jotta ne pystyisivät ottamaan huomioon luomutuotannon vaatimukset ja kulutuskysynnän muutokset tuotekehityksessään ja liiketoiminnassaan.

Luomu yhteiskunnassa ja markkinoilla -tutkimusteema tarkastelee luomualan toimintaedellytyksiä ja asemaa yhteiskunnassamme, kehittää liiketoimintamalleja sekä pureutuu kuluttajien luomutietoisuuteen, arvostukseen ja ostokäyttäytymiseen liittyviin kysymyksiin.

Tutkimuksen tulisi lähteä käytännön ongelmien ratkaisemisesta, mutta pitää yllä myös korkeaa tieteellistä tasoa. Suomalaisen luomututkimuksen tulisi nostaa esiin pohjoisten viljely- ja ympäristöolosuhteidemme erityispiirteitä ja ainutkertaisuutta – tätä työtä eivät muut tee meidän puolestamme. ◀ Kirjoittaja on Luomuinstituutin johtaja.

Linkki tutkimusstrategiaan osoitteessa luomulehti.fi

LUOMULEHTI 2 | 2021

17

Kuva: Pixabay

Ympäristöjärjestöt huolissaan maatalouspolitiikan suunnasta

TEKSTI: MINNA NURRO

Maatalouden uusi tukikausi huolestuttaa ympäristöjärjestöjä.

Ne toivovat, että tukia linjattaisiin ympäristö edellä, ei vanhan tuotannon säilyttämiseksi. Järjestöt kasvattaisivat luomun roolia

Tapani Veistola

ruoantuotannossa.

M

aa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu jo pitkään uuden CAPtukikauden 2022–2027 toimenpiteitä. Luomualan järjestöt ovat kritisoineet valmistelua virkamiesvetoiseksi ja läpinäkymättömäksi.

Hurraata ei huudeta ympäristöjärjestöissäkään. Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) suojelupäällikkö Tapani Veistola toteaa, että maatalouden ympäristöasioiden edistäminen näyttää uhatulta. Veistola istuu useissa maatalouspolitiikkaa käsittelevissä hallinnollisissa työryhmissä.

– Lisärahoitusta ympäristötoimenpiteisiin olisi tarjolla esimerkiksi komission ehdottamassa ekojärjestelmässä, mutta Suomi on yrittänyt estää ja vesittää sitä. EU:n biodiversiteettistrategia ja Pellolta pöytään -aloite ei-

18

LUOMULEHTI 2 | 2021

vät ole vaikuttaneet valmisteluun riittävästi, hän kritisoi.

BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemen mielestä tukikauden valmistelu EU-tasolla on näyttänyt lähinnä kaoottiselta. Ruotsinkielisen Natur och Miljö -järjestön hallituksen jäsen, luomutuottaja Jan-Erik Karlsson Nauvosta sanoo, että kaikki haluavat saada puhtaan ympäristön, ja se vaatii uutta ajattelua.

– Voisiko viljelijöistä tulla tulevaisuudessa hiilensitojia, hän pohtii.

Ekosysteemi ensin SLL, BirdLife Suomi ja Natur och Miljö julkaisivat reilu vuosi takaperin ”Kestävän maatalouden tiekartan”. Se tiivisti järjestöjen yhteisen näkemyksen uuden tukikauden toivotusta suunnasta ja esitteli tukun

Teemu Lehtiniemi

keinoja, joilla ruoantuotantoa saisi kammettua kestävämmäksi.

Ympäristöjärjestöt eivät halua leikata maataloustukia, vaan kohdentaa niitä aiempaa vaikuttavampiin ympäristötoimenpiteisiin.

Järjestöjen mielestä maatalous olisi nähtävä ekosysteemipalvelujen tuottajana.

– Ruoan lisäksi maatalouden pitäisi tuottaa muitakin hyötyjä, kuten luonnon moni-

SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI muotoisuutta. Kotimaista tuotantoa halutaan pitää yllä, koska se elättää isoa osaa kotimaisista lajeista. Kysymys on lähinnä viljelytapojen hienosäädöstä, SLL:n Veistola pohtii.

BirdLife haluaa kannustaa lintuystävällistä maataloutta. Sille olisi tärkeää pysäyttää peltolinnuston väheneminen ja saada kuriin lintuvesistöihin kohdistuvat valumat.

– Suojavyöhykkeiden ja -kaistojen olisi oltava riittävän laajoja, sillä ne ovat tärkeitä pesimäpaikkoja peltolinnuille. Niillä pitäisi olla linnuille tärkeitä pensaita ja korkeaa kasvillisuutta ympäri vuoden, Teemu Lehtiniemi tarkentaa.

Natur och Miljön Karlsson toteaa, että maatalouden olisi oltava kilpailukykyistä ja kannattavaa myös pienillä tiloilla.

– Se saavutetaan parhaiten tukemalla ympäristöystävällistä viljelyä. Nuoria tuottajia on kannustettava käyttämään uusia, tutkittuja menetelmiä, hän korostaa.

 Lisää humusta  Parantaa maan rakennetta  Sitoo ravinteita  Tukahduttaa rikkakasvit  Torjuu ankeroisia  Pienentää kasvitautipainetta

Luomua lisää ”Kestävän maatalouden tiekartassa” ympäristöjärjestöt asettivat tavoitteeksi luomun osuuden nostamisen 30 prosenttiin peltoalasta vuoteen 2027 mennessä. Se edistäisi maatalousympäristön monimuotoisuutta.

– Luomun roolia pitäisi mielestämme kasvattaa voimakkaasti, sillä linnusto voi tutkitusti paremmin luomuviljelmillä kuin muilla viljelmillä, Lehtiniemi sanoo.

Hän muistuttaa, että maisemarakenteen ja kasvillisuuden yksipuolistuminen on iso ongelma, jota voi ehkäistä esimerkiksi monimuotoisuuskaistoilla. Ne hyödyttävät elonkirjoa myös luomupelloilla.

Jan-Erik Karlsson muistuttaa, että luomutuotanto on edelläkävijä, joka näyttää tietä maatalouden kehittämiselle. Tapani Veistola uskoo luomun kysynnän kasvavan jatkossakin. Hän arvioi luomun tuottavan laatua, josta kuluttajat ovat valmiita maksamaan.

– Ympäristön huomioiva tuotanto on iso mahdollisuus kehittää maataloutta paremmin kannattavaksi. Se turvaisi tukien maksamisen myös Maailman kauppajärjestössä, Veistola huomauttaa.

VALKOSINAPPI

Päätä seinään Ympäristöjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan maatalouspolitiikkaan voimavarojensa puitteissa. Tehtävää ei koeta ihan helpoksi.

– Edellisen rahoituskauden neuvotteluissa oli meiltä mukana hyvin aktiivisia peltolinnuston asiantuntijoita. He kokivat turhauttavaksi sen, että vaikka tiedetään, mitä pitäisi tehdä, toimenpiteitä ei löytynyt, BirdLifen Lehtiniemi kertoo.

SLL:n Veistola kuvailee maatalouspoliittista vaikuttamista maratonlajiksi, jossa on jaksettava lyödä päätä seinään. Järjestöissä arvellaan vaikuttamisen vaikeuden johtuvan siitä, että maatalouspolitiikka on vahvasti politisoitunutta ja sen valmistelu siiloutunutta.

– Vanhakantaiset poliittis-hallinnolliset rakenteet pitävät yllä vanhaa tapaa jakaa tukia. Se blokki on vähän kuin valtio valtiossa, Veistola analysoi. ◀

CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA

VIHANNESTENTAIMET LUOMUUN

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

KATSO

eo: haran esittelyvid m .co rd rfo ga www.

Robocrop TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella.

Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri.

Maahantuonti 2ja|myynti: LUOMULEHTI 2021 19 S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi

Edunvalvontaa - luomutuottajan

asialla

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI KUVAT: EVELIINA SILLANPÄÄ

Tuleva luomukorvaus ehtoineen hahmottumassa Seuraavan CAP-kauden valmistelu on edennyt vaiheeseen, jossa maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt luonnoksensa tulevan tukikauden luomukorvauksista. Luomuliitto ja Yhdistyneet Luomutuottajat eivät allekirjoita kaikkia ehdotettuja muutoksia luomukorvauksiin ja niiden ehtoihin.

M

aa- ja metsätalousministeriö (MMM) pyysi maaliskuun alussa kommentteja luonnokseen luomukorvauksesta yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) seuraavalle rahoituskaudelle.

Luomuliitto ja Yhdistyneet Luomutuottajat toimittivat yhdessä kootut kommentit ministeriöön 5.3.

Ministeriön luonnoksen radikaaleimmat muutokset liittyvät myyntikasvivaatimuksen laajentamiseen koskemaan myös luomukotieläintiloja ja vaatimukseen, että kotieläintilan eläimet on liitettävä luomuvalvontaan jo ensimmäisen sitoumuskauden aikana. Luonnos sisältää myös ajatuksen, että luomukotieläintuotannon tuki maksettaisiin eläinyksiköiden mukaan eikä hehtaarien kuten nykyisin.

Luomu vastaa kannattavuusja ympäristöongelmiin Luomukorvauksen ilmasto- ja ympäristötavoitteiksi on asetettu kestävän kehityksen

20

LUOMULEHTI 2 | 2021

edistäminen, luonnonvarojen hyvä hoito, luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, elinympäristöjen ja maiseman säilyttäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä kestävä energiantuotanto ja -käyttö.

Näiden tavoitteiden taakse pystyy koko luomukenttä asettumaan. Toivottavaa on, että näistä tavoitteista myös viestittäisiin paremmin. Luomuliitto esitti, että tavoitteisiin lisättäisiin eläinten hyvinvoinnin paratavat hoito- ja kasvatusmenetelmät.

Luomukotieläintuotannossa tehdään käytännön ratkaisuja, jotka vievät todistetusti tuotantoeläinten hoito-olosuhteita parempaan suuntaan.

Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi luomutuotanto mahdollistaa tilojen paremman kannattavuuden. Komissio on suosituksissaan jäsenmaille esittänyt, että Suomen tulisi panostaa luomutuotantoon, jolla pystytään vastaamaan kahteen keskeiseen maatalousalan haasteeseen: maatilojen heikkoon kannattavuuteen ja ilmasto- ja muihin ympäristöhaasteisiin.

Luomutuotanto pitää nähdä Suomelle parhaana ratkaisuna viljelijöiden toimeentulon ja CAPin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

Pinta-alatavoite pettymys alalle Näiden päätavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu määrälliset tavoitteet, joiden mukaan tarvittavat määrärahat varataan.

Luonnoksessa esitetty tavoite 20 prosentin luomupinta-alasta vuoteen 2027 mennessä on Luomuliiton mielestä ristiriidassa komission esittämien suositusten ja Suomen hallitusohjelman kanssa. Lisäksi tavoite on sama kuin edellisellä rahoituskaudella.

Komissio on esittänyt Pellolta pöytään -strategiassa, että luomuviljelyn osuus EU:n viljelyalasta tulisi olla 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä EU:ssa on keskimäärin alle 8 prosenttia luomuviljeltyä pinta-alaa. Luomuliitto esittää, että Suomen kansallisen tavoitteen tulisi olla tätä kunnianhimoisempi, koska Suomessa luomupellon osuus on jo nyt yli EU:n keskiarvon, 14 prosenttia.

Korvaustasot ennallaan Luonnoksessa on esitetty, että luomukorvaus säilyy nykytasolla, mutta laskelmia ja tarkennuksia ei vielä ole esitetty. Luomuliitossa olemme kuitenkin huolissamme, miten niin sanottu tuplamaksu tulee vaikuttamaan.

Muistiosta ei käy ilmi, miten luomukorvaus ja sen taso suhteutuvat muihin tukiin.

Pidämme myös harmillisena, että esitetyksessä ei ole hyödynnetty ekojärjestelmän mahdollisuuksia.

Kotieläintuet eläinyksikköperusteisesti Ministeriö esittää, että kotieläintuki voitaisiin tulevaisuudessa maksaa eläinyksikköperusteisesti. EU:lta odotetaan tämän vuoden aikana linjausta, onko se mahdollista.

Ehdotamme, että tuen maksutapaan sisällytettäisiin eläinlajien mukaan porrastetut tukisummat. Eläinyksiköihin perustuva korvaus tulisi yhteensovittaa eläinten hyvinvointikorvauksen kanssa siten, että tuottajat ovat samanarvoisessa asemassa ja tukien määrät ovat samansuuntaiset.

Eläinyksiköihin perustuvan maksutavan ehdoissa tulee kannustaa tasapainoiseen tuotantoon siten, että kotieläintiloilla on kohtuullinen eläintiheys suhteessa pinta-alaan. Esimerkiksi tuen maksimimäärä voitaisiin edelleen rajata suhteessa hehtaareihin. Ehdotamme, että alaraja asetetaan matalalle ja tukea voivat hakea pienetkin luomueläintuotantotilat.

Luomutilan ykkösvalinta Testaa ja käytä ILMAISEKSI!

3

min aloitus

Uusia tukimuotoja Luomuliitto on ehdottanut, että luomutuotannon tukemiseksi maksettaisiin myös siirtymävaiheen tukea sekä tukea luomulisäysaineiston tuotantoon.

Maatalousmaan osalta pidämme tarpeettomana jättää sitoumuksen ulkopuolelle viljelykiertoon soveltumattomia nurmialoja. Merkittävä osa EU:n luomupinta-alasta on pysyvää nurmikasvustoa.

Lisää luomutuotteita Tavoitteeksi ministeriön luonnoksessa on myös asetettu, että luonnonmukaisesti tuotetun raaka-aineen tuotantoa ​lisätään, jotta voidaan vastata luomutuotteiden kysyntään. ​Vaatimuksena tämä on oikein hyvä. On huomioitava, että luomuraaka-aineen tuottaminen ei takaa, että se päätyy luomutuotteena markkinoille.

Luomualalle on osoitettu kritiikkiä siitä, että hehtaareja on tullut, mutta tuotteita ei samassa määrin. Luo-

Etsii lohkon itse

Asenna Sirppi sovelluskaupastasi lohkokirjanpito, karttamerkinnät, puintiennusteet luomutilalle suunniteltu varastokirjanpito Sopii myös nykyisen ohjelmasi täydentäjäksi Tutustu lisää: www.sirppi.fi

▷▷

LUOMULEHTI 2 | 2021

21

mukorvaus on ollut hyvä ympäristölle ja kehittänyt alaa voimakkaasti. Kymmenen vuoden aikana luomutilojen koko on kasvanut melkein 20 hehtaarilla ja Suomen luomuviljelty pinta ala on lähes kaksinkertaistunut. Luomumarkkina on kasvanut kovaa vauhtia.

Ongelmaa lopputuotteiden vähäisyydestä ei ratkaista alkutuotannon päässä vaan arvoketjun seuraavissa portaissa. Luomun tasapainonen kasvu edellyttää, että luomutuotantoa edistetään kokonaisvaltaisesti eikä pelkästään luomukorvauksen muodossa tuottajille.

Harkintaa myyntikasvivaatimukseen Myyntikasvivaatimuksen tavoitteena on ollut ohjata tuottajia tuottamaan luomuraaka-ainetta. Keinona se on osoittautunut tehottomaksi. Koska luomukorvauksen valmistelun lähtökohta on ollut muutosten välttäminen, ei vaihtoehtoisia malleja ole aktiivisesti pohdittu. Aivan varmasti löytyy parempiakin tapoja ohjata luomutuki siten, että se lisää luomuraaka-aineen tuotantoa.

Myyntikasvivaatimuksen voisi korvata osittain tai kokonaan järjestelmällä, joka tuottaa luomuelintarvikkeita kuluttajille; esimerkiksi lisätuella, jossa tuotteen ostaja sitoutuu jalostamaan ja toimittamaan pääosan tuotteesta luomusertifioituna kuluttajamarkkinoille.

Vastustamme myyntikasvivaatimuksen laajentamista kattamaan luomukotieläintilat ja niiden rehuntuotannon sopimustilat.

Myyntikasvivelvoite vaarantaisi luomukarkearehun riittävyyden.

Koko tila luomuun?

Maa- ja metsätalousministeriön luomukorvausluonnoksessa ehdotetaan, että eläintilan kotieläimet on liitettävä luomuvalvontaan jo ensimmäisen sitoumuskauden aikana. Periaatteena tämä on kannatettava asia. Käytännössä vaatimus on radikaali muutos tämänhetkiseen käytäntöön, jossa kotieläimet ovat voineet olla tavanomaisessa tuotannossa ja pellot luomussa.

Muutos aiheuttaa haasteita luomukentässä. Tämä voi johtaa luomupinta-alan pienenemiseen ja vähentää luomutuotteita markkinoilla. Syyt siihen, miksi eläimet eivät ole luomussa kaikilla tiloilla, ovat moninaiset. Valmiit luomupellot ovat tärkeitä, jos markkinatilanne muuttuu niin, että kotieläintila saa mahdollisuuden tuottaa luomukotieläintuotteita.

Luomuliitto on ehdottanut, että koko tila luomussa -ehtoa pohdittaisiin kunnol-

SIEMENTUOTANTOON! Teemme siemenviljelysopimuksia nurmikasveista. Myös luomut. www.savonsiemen.com 22

LUOMULEHTI 2 | 2021

la eikä muutosta toteutettaisi ryminällä.

Vaihtoehtoja on useampia. Esimerkiksi tässä vaiheessa voitaisiin luopua koko tila luomussa -vaatimuksesta ja laittaa sen sijaan nurmialalle rajoitus. Tai luomukasvintuotannon tukea voitaisiin leikata, mikäli eläimiä ei siirretä luomuun. Tai ympäristökorvaukseen voitaisiin luoda tuki, jossa peltoja viljellään ilman kemiallisia lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.

Vaihtoehtoja löytyy, jos vain panostetaan niiden valmisteluun. ◀

Antti Sarvela 044 591 6400

TEKSTI JA KUVAT: ERKKI VIHONEN

Viljelykierron

ABC

OSA 2:

Palkokasvit ja viljat Viljat sekä palkokasvit kaikissa muodoissaan ovat viljelykierron yleisempiä kasveja. Oikein

käytettyinä niistä löytyy paljon hyviä puolia viljelykiertoon.

V

iljelykieron tulisi olla mahdollisimman monipuolinen.

Luonnossa kasvit ovat tasapainoisesti sekakasvustoissa.

Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen lisää biologista aktiivisuutta niin maan päällä kuin maaperässä, mistä on monipuolisesti hyötyä viljelyssä pidemmällä aikavälillä.

Lisäksi monipuolisuus pitää maan rakenteen ja ravinteet hyvässä tasapainossa.

Tähän ei kuitenkaan nykyajan viljelyssä pystytä täysin vastaamaan. Siksi tarvitaan monipuolista viljelykiertoa, jolla voidaan vähentää yksipuolisen viljelyn haittoja ja päästä lähemmäksi luonnollista tilaa.

Kaikilla kasveilla on omat positiiviset ja negatiiviset vaikutuksensa, jotka tulee huomioida viljelykierrossa yhä tarkemmin.

Monilajiset nurmet ja palkokasvit pitävät maasta monipuolisesti huolta, kun taas yksipuolinen ja viljavoittoinen viljely kuluttaa maata ja vähentää monimuotoisuutta.

Samalla kasvit eroavat kierrossa sen suhteen, miten hyvin niiden aikana pystytään torjumaan rikkakasveja sekä kasvitauteja ja tuholaisia.

Nurmia joka tarpeeseen

Härkäpapu-herne-vehnäseos sopii niin vihantaviljaksi kuin viherlannoitukseksi.

Viljelykierron tarkoitus on ylläpitää maan kasvukuntoa viljelemällä myös palkokasveja sekä palkokasvinurmia. Nurmet herättävät viljatiloilla monesti turhautuneisuutta, koska niille ei sinänsä ole selkeitä markkinoita. Nurmet tulisikin valita tilan tarpeen mukaan ja jopa lohkokohtaisesti.

Puna-apilanurmet tai mailasnurmet, jotka ovat yleisimpiä nurmia luomussa, ovat yleensä lohkolla kaksi vuotta peräkkäin.

Tämä toki kasvitiloilla vie myyntikasvivuosia pois, mutta toisaalta nurmet lataavat, puhdistavat ja kohentavat maan kasvukuntoa maan rakenteen osalta sekä tuottavat typpeä maahan. Varsinkin mailasnurmet, joissa on seoksessa nopeakasvuisia heiniä, kestävät niittoa ja sopivat hyvin rikkakasvien torjuntaan.

Jos lohko on kohtuullisen puhdas rikkakasveista ja viljelyssä on erikoiskasveja, nurmet voivat olla mesikkäpitoisia seoksia. Mesikät ovat loistavia maanmuokkaajia ja ravinteiden lataajia sekä tuholaisten karkottajia. ▷▷

LUOMULEHTI 2 | 2021

23

Eloperäisille maille kaksivuotiset nurmet voivat aiheuttaa juolavehnäongelman lisääntymisen sekä ongelmia myös syväjuuristen palkonurmikasvien kasvulle. Silloin vaihtoehtona voivat olla myös yksivuotiset palkokasvit erilaisissa seoksissa, jolloin lohkoille saadaan tehtyä nopeita kesantoja sopivaan aikaan.

Puitavat palkokasvit herkkiä rikoille Myös puitavista palkokasveista voi saada hyviä lataavia kasvustoja viljelykiertoon.

Härkäpapu ja herne ovat näistä yleisempiä, mutta myös erikoisempia palkokasveja, kuten makealupiinia, on mahdollista lisätä viljelykiertoon.

Puhtaina kasvustoina näiden viljelyyn liittyy omat riskinsä, jotka aiheutuvat sääolosuhteista ja toisaalta rikkakasvipaineesta. Härkäpavun viljelyssä varsinkin ohdake ja valvatti saattavat päästä leviämään. Siitä seuraa omat ongelmansa viljelykiertoon ja seuraavien kasvien viljelyyn, mutta sillä saattaa olla merkitystä myös valvontojen ja niistä tehtyjen päätelmien kannalta.

Puitavia palkokasveja tulisikin viljellä niillä lohkoilla, jotka ovat rikkakasveista vapaita.

Palkokasvit ovat hyviä välikasveja viljoille ja erikoiskasveille, sillä niillä on kasvitauteja vähentävä vaikutus.

Ohran viljely onnistuu luomussa, mutta viljelykierto on suunniteltava hyvin esikasvin osalta ja lohko valittava harkiten.

24

LUOMULEHTI 2 | 2021

Toisaalta murskattu herne tai härkäpapu korvaa nurmen, koska siitä ei ole korjattu satoa, vaan kasvusto on käytetty kokonaisuudessaan viherlannoitukseksi. Lisäksi palkokasvien juuristo ja kasvitähteet ruokkivat maan pieneliöitä tehokkaasti.

Palkokasvit ovat hyviä välikasveja viljoille ja erikoiskasveille, sillä niillä on kasvitauteja vähentävä vaikutus. Kuitenkin tietyt homeet voivat näkyä seuraavillakin kasveilla. Varsinkin herneen ja rypsin viljelyä peräkkäin tulisi harkita tarkasti.

Palkokasvien viljelyyn saattaa tulla suuria haasteita, sillä tulevaisuudessa juuristoon vaikuttava Phytophthora-sieni voi yleistyä, jolloin härkäpavun, herneen sekä ainakin virnan viljelyä tulee välttää samalla lohkolla vähintään kahdeksan vuoden ajan.

Vehnä ja ohra kuluttavia, kaura sopii moneen Viljat ovat selkeästi maata kuluttavia kasveja, mutta niissä on sen suhteen suuria eroja. Erityisesti ohra ja vehnä vaativampina viljoina ja melko matalajuurisina tulisi huomioida viljelykierrossa. Lisäksi ne ovat riskialttiita kasvitautien ja osittain tuho-

laisten osalta. Tämän takia ohran ja vehnän peräkkäistä viljelyä samalla lohkolla tulisi välttää.

Viljoista kaura sopii monenlaisille lohkoille ja kestää kohtuullisen hyvin erilaisia kasvuolosuhteita. Lisäksi laadukkaalle kauralle löytyy kysyntää kohtuullisen hyvin.

Kaura soveltuu muutenkin hyvin luomuun.

Sillä ei ole juurikaan kasvitauteja, jotka vaikuttaisivat merkittävästi satotasoon, mutta sillä on hyvä puhdistava vaikutus muiden viljojen kasvitauteihin. Lisäksi kaura on yleensä peittävä, joten se kilpailee hyvin rikkakasvien kanssa. Kauran vaikutus viljelyyn on kokonaisuudessaan vähän kuluttava, mutta sillä on paljon hyviä ominaisuuksia, joiden vuoksi se on hyvä viljelykierrossa.

Syyskylvöiset kasvit lisäävät monipuolisuutta Syysviljojen ja -öljykasvien viljely tuo viljelykiertoon monipuolisuutta. Samalla mahdollistuu tehokas rikkakasvien torjunta ennen syyskasvien kylvöä. Näin pystytään hyödyntämään nurmia tehokkaasti rikkakasvien torjunnassa. Syyskylvöiset kasvit viljelykierrossa mahdollistavat myös puin-

Herne on hyvä välikasvi viljoille, kunhan lohko on vapaa kestorikkakasveista.

nin jälkeisten toimenpiteiden teon lohkolla. Lisäksi syysöljykasvien tai -rukiin jälkeen on mahdollista kylvää vaikkapa syysvehnä.

Syysviljoilla saadaan aikaiseksi myös talviaikainen kasvipeitteisyys, joka on huomattavasti parempi vaihtoehto muokattuun peltoon verrattuna. Syysviljoilla on mahdollista tasata työtaakkaa keväästä loppukesään.

Syysviljoista ruis on erinomainen vilja luomussa. Jos talvehtiminen onnistuu, on ruis hyvin peittävä, jolloin se kilpailee hyvin rikkakasvien kanssa. Rukiin syvä juuristo tekee hyvää maan rakenteelle ja maan pieneliöstölle.

Palkokasvien ja viljojen viljelyn sijoittelu tasaisesti viljelykiertoon hyödyttää maan kasvukunnon ylläpitoa ja luo paremmat mahdollisuudet saada laadukkaampia satoja sekä pitää rikkakasvit hallinnassa. ◀ Juttusarjan seuraavassa osassa pureudutaan palkokasvien ja viljojen seosviljelyyn viljelykierron näkökulmasta.

Kirjoittaja on Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija.

Uudistettu Root Stopper ™ kultivaattori Pysäyttää kestorikat nostamalla niiden juuret pellon pinnalle kuivumaan Suomalaisten luomuviljelijöiden kanssa yhteistyössä kehitetty rikkatorjunnan ykkönen on nyt vieläkin parempi!

Uudistetuilla malleilla: ● Suurempi ajonopeus ● Puhtaampi erottelutulos ● Järeämpi rakenne ● Useita terävaihtoehtoja

Tiustech Oy

Kysy lisää! 045 130 6822 info@tiustech.com

Aidosti suomalaista tekoa

www.tiustech.com

LUOMULEHTI 2 | 2021

25

TEKSTI: HEIKKI AJOSENPÄÄ JA PEKKA TERHEMAA KUVAT: KAIJA HINKKANEN

Uusi luomuasetus mullistaa siementuotantoa

Siementuotannossa halu panostaa viljelytekniikoihin ja pyrkimys mahdollisimman suureen siemensatoon on eduksi.

Luomusiemenmarkkina kasvaa ja tuo uusia mahdollisuuksia siementuottajalle.

26

LUOMULEHTI 2 | 2021

E

U:n uusi luomuasetus (848/2018) tulee voimaan 1.1.2022, ja se muuttaa luomutuotannossa käytettävän lisäysaineiston sääntöjä. Nyt markkinoilla on joko tavanomaista tai luomutuotettua sertifioitua siementä. Yksivuotisten kasvien kantasiemen on ollut mahdollista kylvää ensimmäisen ja toisen siirtymävuoden peltoon, ja satoa on voinut kutsua luomusiemeneksi.

Uuden asetuksen mukaan markkinakelpoista luomusiementä syntyy vain, kun kantasiemen kylvetään 24 kuukautta luomuvalvonnan piirissä olleeseen peltoon eli luomupeltoon. Uutena asiana siemenkauppaan tulee käsite siirtymävaiheen siemen. Ostajan on ensisijaisesti valittava luomusiementä.

Nykyisin siirtymävaiheen ensimmäisenä vuonna korjattu sato on luomukelpois-

ta siemenentä tulevina vuosina. Kasvukaudesta 2022 alkaen, jos luomuvalvontaan ilmoittautumisesta on ennen sadonkorjuuta kulunut alle 12 kuukautta, SV1-siemensato on tavanomaista siementä. Tätä satoa voi käyttää siemenenä vain ELY-keskuksen poikkeusluvalla. Kun ennen kasvin sadonkorjuuta on kulunut vähintään 12 kuukautta, satoa kutsutaan siirtymävaiheen siemeneksi, jota viljelijä voi kuitenkin käyttää luomusiemenen tapaan.

Muutokset on hyvä ennakoida jo tämän vuoden viljelysuunnittelussa siirtymävaiheen kasvilajivalinnassa ja sadon käytön suunnittelussa. Vuoden 2021 ensimmäisen siirtymävaiheen lohkoilla tuotettua siemensatoa saa käyttää tulevina vuosina lisäysaineistona niin pitkään kuin satoa riittää. SV1-sadon määrä on erittäin tärkeää kirjata huolellisesti lohkokorteille ja varastokirjanpitoon, jotta siemenen alkuperä on luomutarkastuksen aikana todennettavissa.

Luomusiemenmarkkinoilla kasvua Ruokaviraston mukaan luomusiementuotanto on kasvanut samaa tahtia kuin luomupinta-ala on lisääntynyt. Sertifioitua luomusiementä tuotettiin vuonna 2020 noin 3700 hehtaarilla. Sertifioidun luomusiemenen osuus on ollut noin 17–20 prosentin tasolla käytetystä siemenestä.

Tulevalla kasvukaudella sertifioidun luomusiemenen osuuden ennakoidaan olevan jopa 27 prosenttia.

Luomusiemenen tarjonta on lisääntynyt, ja tästä voimme kiittää siemenpakkaajien lisääntynyttä luomusiemenen viljelyttämistä. Erityisesti ohrasta, vehnästä, kaurasta ja syysrukiista on tarjolla uusia lajikkeita luomutuotettuina. Myös timotein siementarjonta on laajaa.

Luomusiementuotanto erikoistumismahdollisuutena Luomusiementuotanto tarjoaa entistä useammalle luomuviljelijälle mielenkiintoisen mahdollisuuden monipuolistaa oman tilan tuotantoa tai jopa erikoistua kokonaan luomusiementuotantoon. Tilan strategiavaihtoehtoja on paljon, ja niihin vaikuttaa viljelijän osaaminen, tilan sijainti, pakkaajayhteistyö ja viljelijän motivaatio.

Omia mahdollisuuksia siementuottajana kannattaa arvioida rehellisesti. Ensimmäiseksi on tiedostettava tilan hukkakauratilanne. Jos sitä on, niin ongelma pitää hoitaa. Tai jos lohkot ovat hukkakaurarekisterissä, vaikka hukkakauraa ei enää oli-

Luomusiemenen tarjonta on lisääntynyt.

Erityisesti ohrasta, vehnästä, kaurasta ja syysrukiista on tarjolla uusia lajikkeita luomutuotettuina. Kuvassa kevätviljojen lajikekoeruutuja Luomussa vara parempi -hankkeelta Mustialasta.

Luomusiementuottajan onnistuminen palkitaan taloudellisesti hyvin.

sikaan, niin tilan pellot pitää saada pois hukkakaurarekisteristä ennen siementuotannon aloittamista.

Kun lohkot on saatu puhdistettua hukkakaurasta, niin tukihakemuksen teon yhteydessä tilataan Vipu-palvelussa hukkakaurattomuustarkastus. Tarkastuksessa lohkot pitää olla kahtena vuotena peräkkäin tarkastukseen sopivalla viljelykasvilla ja tietysti vapaita hukkakaurasta.

Omat koneet ja kuivuri ovat siementuotannon edellytys. Koneiden puhdistustekniikat kannattaa hioa tehokkaiksi ja mielekkäiksi, jotta puhdistus tulee tehtyä eikä siemenerä saastu vierailla lajeilla. Myös halu panostaa viljelytekniikoihin ja pyrkimys mahdollisimman suureen siemensatoon on eduksi.

Luomusiementuottajan onnistuminen palkitaan taloudellisesti hyvin riippuen siitä, minkä kasvin siementä tuottaa ja minkä-

laisella tuotantostrategialla toimitaan. Viljojen ja palkoviljojen siemenen tuotannolla on helpoin aloittaa, ja useimpien tilojen kalusto soveltuu tähän muutoksitta. Heinien ja apiloiden siementuotannossa rikkakasvit tai tasapainoisen lannoituksen varmistaminen luo haasteita sitä enemmän, mitä useampia satoja aikoo samasta kasvustosta puida ja mahdollisesti kunnostaa.

Nurmisiemenestä pulaa Luomusiementuotannon koulutuksessa mukana olevat pakkaajat ovat kertoneet, että luomunurmisiemeniä tarvittaisiin lisää. Erityisesti nurminadan ja apilan siementuottajista on pulaa. Hehtaarisadot ovat huomattavasti pienempiä kuin viljoilla, joten pienten satoerien käsittelyyn pitää varautua. Huomiota kannattaa kiinnittää ennakoivaan kestorikkakasvien torjuntaan.

Nurmien siementuotannossa viljelykierto on keskeinen kysymys. Oikeilla lohkovalinnoilla ehkäistään satokauden ja korjuun haasteita. Nurmisiemen tulee sijoittaa parhaalle lohkolle, jossa ravinne- ja vesitalous ovat kunnossa ja kestorikkakasvit torjuttu.

Kokeneet siementuottajat ovat lisäksi kiinnittäneet huomiota hivenlannoitukseen, korjuutekniikkaan ja erityisesti apilalla pölytyksen onnistumiseen. ◀ Kirjoittajista Terhemaa toimii luomuasiantuntijana ProAgria Etelä-Suomessa ja Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomessa.

LUOMULEHTI 2 | 2021

27

Käytä sertifioitua siementä – vähennä riskejä

T

arkastamattoman eli niin sanotun harmaan siemenen käytössä on riskinä rikkakasvien ja hukkakauran leviäminen. Myös sadon määrä ja laatu voivat alentua ja johtaa rahallisiin tappioihin. Vastuu jää tällöin siemenen käyttäjälle, sillä ainoastaan sertifioidun siemenen kaupassa viljelijä on oikeutettu vahingonkorvaukseen, jos siemenet eivät täytä siemenlaissa (600/2019) säädettyjä vaatimuksia.

Sertifioidun siemenen tunnistaa pakkauksessa olevasta vakuustodistuksesta, joka takaa, että erä on virallisesti tarkastettua ja Euroopan yhteisön määräysten mukaisesti sertifioitua, lajikepuhdasta siementä.

Vakuustodistuksessa ilmoitetaan siemenerän tiedot: laji, lajike, siemenluokka, kauppaeränumero ja pakkaaja. Lisäksi vakuustodistuksessa ilmoitetaan itävyys ja sen

28

LUOMULEHTI 2 | 2021

Puhdas ja terve siemen sekä käyttötarkoitukseen sopiva lajike ovat onnistuneen viljelyn perusta. Sen takia viljelyksillä kannattaa käyttää virallisesti tarkastettua eli sertifioitua siementä.

määritysajankohta sekä tuhannen siemenen paino, jolloin kylvettävä siemenmäärä hehtaarille on helppo laskea. Vakuustodistuksessa vielä oleva puhtaustieto poistuu kevään 2021 kuluessa, jonka jälkeen lajipuhtauden voi tarkistaa eräkohtaisesti Ruokaviraston Avoin tieto -portaalista.

Varmista, että ostat oikeaa luomua Luomusiemenen tunnistaa vakuustodistuksessa ja pakkauksessa olevasta merkinnästä ”luonnonmukaisesti tuotettu” sekä FI-EKO-201-viranomaistunnuksesta.

Sertifioitu luomusiemen on laadultaan yhtä hyvää kuin tavanomaisesti tuotettu siemen, sillä niiden laatuvaatimukset ovat samat. Esimerkiksi sertifioidun kauran siemenen vähimmäisitävyysvaatimus molemmilla on 85 prosenttia ja lajipuhtauden on oltava vähintään 98 prosenttia.

kuva Sami Markkanen

TEKSTI: TERHI PUISTO JA HANNA RANTA

Sertifioitu siemen on lajipuhdasta. Kuvassa puna-apila.

Siemenlevintäiset taudit ovat iso riski

On hyvä muistaa, että sertifioimattoman siemenen markkinointi on siemenlain nojalla kielletty. Markkinoinniksi luetaan myös maatilojen välinen siemenkauppa tai siemenen toimittaminen esimerkiksi vaihtokaupalla.

Siementä saa pakata myyntiin vain Ruokaviraston hyväksymä pakkaamo.

Suomessa on tällä hetkellä 139 siemenpakkaamoita. Luomusiemenpakkauslupa näistä on 33:lla. Siemenpakkaamot löydät Ruokaviraston Avoin tieto -portaalista.

kuva Tarja Hietaranta

Siemenerän laatu varmistetaan laboratoriotutkimuksilla Puhtausmäärityksessä selvitetään lajipuhtaiden siementen sekä epäpuhtauksien määrä painoprosentteina. Epäpuhtauksia ovat esimerkiksi roskat sekä muiden viljelykasvien ja rikkakasvien siemenet. Vieraat siemenet lasketaan ja tunnistetaan. Lajikohtaisia raja-arvoja on siemenestä hankalasti erotettaville lajeille ja esimerkiksi torajyvän määrälle viljoissa. Hukkakauran löytymisestä seuraa aina siemenerän hylkääminen.

Itävyysprosenttiin lasketaan mukaan vain ne idut, joiden kaikki olennaiset rakenneosat ovat normaalisti kehittyneet. Heikko itävyys liittyy yleensä kasvukauden hankalaan säähän. Yleisiä syitä ovat homesienet, punahome, kypsymättömyys, tähkäidäntä sekä mekaaninen vioitus.

Tietoa sertifioidusta siemenestä ja ajankohtaisista siemenasioista löydät Ruokaviraston verkkosivuilta sekä Avoin tieto -portaalista, jonne tulokset siementen laatututkimuksista päivittyvät: www.ruokavirasto.fi/ avoin tieto/analytiikkaportaali/ siemenpakkaamot

Siemenlevintäiset taudit olivat paljon yleisempiä ennen peittausaineiden käyttöönottoa. Ohran nokitautien arvioitiin alentaneen ohrasatoja jopa 20–30 prosenttia viime vuosisadan alussa (vieraslaji.fi). Ohran lentonoki on edelleen melko yleinen.

Saastuneesta siemenestä kasvaa saastunut kasvi, jonka nokitähkistä leviävät itiöt tartuttavat naapurikasvien tähkissä kehittyviä siemeniä.

Suomessa oli äskettäin pienialainen vehnän sileänhaisunoen esiintymä luomuvehnän TOS-siemenessä. Runsaana esiintyvä haisunoki pilasi sadon ja saastutti laitteet ja käsittelytilat. Ruotsalaisten siementarkastusviranomaisten mukaan viljojen nokitaudit ovat Ruotsissa huolestuttavasti lisääntyneet. Runsastumisen syy ei ole vielä tiedossa.

Ohran lentonoki tutkitaan kaikista sertifioitavista ohraeristä (hyväksymisraja alle prosentin) ja kauranavonoki kauran B-luokan siemeneristä, joita ei peitata tehoavalla aineella. Koska luomuhyväksyttyjä peittausaineita ei ole, tutkitaan kaikki luomusiemeneksi tarkoitetut erät. Vehnällä haisunokea ei saa esiintyä, ja se tarkastetaan viljelystarkastuksessa. ◀ Kirjoittajista Puisto työskentelee siemenyksikössä ja Ranta kasvinanalytiikkayksikössä Ruokavirastossa.

Idätykset tehdään lajille sopivalla menetelmällä.

LUOMULEHTI 2 | 2021

29

TEKSTI JA KUVA: LAURA PUOLAMÄKI

Pirkanmaan luonnonlaitumilla on kartoitettu lintuja, kasveja, sieniä ja hyönteisiä jo kahtena vuonna.

Kuva: Keijo Mattila

Monimuotoisuus kukoistaa luonnonlaitumilla Kartoituksissa on löytynyt useita uhanalaisia ja vaarantuneita lajeja. Luonnonlaitumilta on myös tavattu Pirkanmaalla harvinaisia tai aiemmin tuntemattomia lajeja.

L

uonnonlaitumet ja perinnebiotoopit ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeisiä elinympäristöjä. Erityisen suuri merkitys on luonnonlaidunnuksella, sillä Suomen uhanalaisimmat luontotyypit ovat perinnebiotooppeja.

Perinnebiotooppien säilyttäminen yhdistettynä luonnonmukaiseen tuotantoon tarjoaa hyönteislajistolle erityisiä suojapaikkoja, sillä hyönteiset kärsivät elinympäristönsä kemikalisoitumisesta.

Kankaanpään tilalla kartoitetaan hyönteislajistoa Urjalassa sijaitseva Kankaanpään luomutila osallistuu ProAgria Etelä-Suomen hallinnoimaan Lumolaidun verkosto -hankkeeseen. Lumolaidun teettää kasvillisuus-, lintu-, sieni- ja hyönteislajiston kartoituksia yhdeksässä kohteessa Pirkanmaalla vuosina 2019–2021. Lisäksi hankkeessa tutkitaan maaperän monimuotoisuutta.

Hyönteiskartoituksista vastaa Tampereen Hyönteistutkijain seura. Helmikuussa 2021 lajinmääritysurakka on saatu lähes valmiiksi kesän kartoitusten osalta. Kankaanpään tilan mailta on määritetty jo 369 suurperhoslajia, huomattava määrä pikkuperhoslajeja, 278 kovakuoriaislajia, 21 ludelajia, 44 mesipistiäislajia sekä useita lajeja muista hyönteisryhmistä. Hyönteistutkijoiden mukaan tilalla on tavattu jopa yllättävän runsaasti uhanalaisia tai silmällä pidettäviä hyönteislajeja sekä muita harvinaisia tai mielenkiintoisia lajeja.

30

LUOMULEHTI 2 | 2021

Kuoriaiset tarvitsevat nautoja Juha Salokannel Tampereen hyönteistutkijain seurasta suunnistaa laitumella lantapaakkujen luokse. Päätä päin katsottuna lantapaakku näyttää kuivuvalta kasalta, mutta kuoren alla ja maan pinnassa kuhisee. Kuoriaiset hyötyvät nautojen jätöksistä. Ne tarvitsevat paitsi lantaa myös luonnonlaidunten kaltaisia elinympäristöjä, joissa kasvillisuus peittää välillä maan pinnan ohuelti tai jättää sen paikoin paljaaksi. Riittävä laidunnuspainekin on tärkeätä, jotta pieniä, paljaita laikkuja pääsee syntymään. Monet kovakuoriaislajit elävät vain tällaisilla aukkokohdilla monista eri syistä.

Useimmiten esimerkiksi niiden toukkavaiheet elävät maan pinnan alla. Kun laikku kasvaa umpeen, laji elinolosuhteet paikalla häviävät. Tällaisia paljaita, sorkittuja laikkuja tarvitaan kostean maan lisäksi kuivilla paikoilla. Kankaanpään tilan maihin kuuluvalla harjulla sijaitseva perinnebiotooppi on kuoriaisille sen vuoksi erityisen edullinen elinympäristö.

Kankaanpään tilaa veljensä kanssa viljelevä Johanna Jahkola on ottanut hyönteistutkijat ilomielin vastaan. Tiedolla johtaminen kuuluu Jahkolan viljelystrategiaan, ja tutkittu tieto nimenomaan oman tilan laidunlajistosta auttaa hiomaan laidunnussuunnitelmaa sekä maaperän, lajiston että karjan kannalta suotuisaan suuntaan.

Luonnonlaitumet tarjoavat turvaa uhanalaisille lajeille Vuosien 2019 ja 2020 kartoituksissa Lumolaidun-verkostotiloilla on tavattu 19 lajien uhanalaisuutta kuvaavan niin sanotun punaisen kirjan lajia. Hyönteistutkijat kertovatkin Lumolaidun-verkoston luonnonlaidunten olevan merkittäviä uhanalaisten hyönteisten säilyttämisen kannalta.

Uhanalaisten lajien lisäksi edellä mainitut luonnonlaitumet ovat merkittäviä muiden lajien elinympäristöjen säilyttäjiä.

Kahden vuoden aikana verkostotiloilla tehdyissä kartoituksissa on tavattu jo yli 850 määritettyä hyönteislajia. Lajimäärä noussee yli tuhannen, kun määritystyö valmistuu. Kartoitukset jatkuvat vielä vuonna 2021.

Lumolaidun verkosto -hanke avaa kartoituksista saatua tietoa ja havaittuja hyviä käytäntöjä myös verkostotilojen ulkopuolelle, sekä ammattilaisille että yleisölle.

Hanke järjestää opintoretken ja yleisöretken tiloille vuoden 2021 aikana, mikäli koronatilanne sen sallii. ◀ Kirjoittaja toimii maisema-asiantuntijana Lumolaidun verkosto -hankkeessa ja ProAgria EteläSuomen MKN Maisemapalveluissa.

Kankaanpään tilalla naudat laiduntavat myös tilan maille sijoittuvaa harjua.

▷▷

LUOMULEHTI 2 | 2021

31

Kuva: Brita Suokas

TEKSTI: PIRKKO TUOMINEN

A 1:

T – OS U H E R A E K R ILAN KA KOTIELÄINT

Panostuksella parempaan tulokseen Huippurehun tuotanto on haastavaa, mutta onnistuu myös luomussa.

S

Kaikkien luomueläinten ruokintaan kuuluu karkearehu eli säilörehu, kuivaheinä, laidun tai joskus myös niittorehu. Olipa tilan tuotantosuunta mikä tahansa, kannattaa karkearehun tuotannon huolelliseen suunnitteluun ja toteutukseen panostaa.

Kulloisenkin tarpeen mukaisella karkearehulla voidaan suoraan ja merkittävästi vaikuttaa eläinten tuotokseen ja sitä kautta tilan taloudelliseen tulokseen. Karkearehun puutteiden korjaaminen ruokinnassa muilla rehuilla voi olla vaikeaa ja kallista.

Pyri korkeaan omavaraisuuteen Mahdollisimman suuri osa karkearehusta kannattaa yleensä tuottaa itse. Tällöin pystyy parhaiten säätelemään, millaista rehua,

32

LUOMULEHTI 2 | 2021

Niittorehuruokinta on yksi vaihtoehto tarjota eläimille hyvin sulavaa ja maittavaa karkearehua.

milloin ja kuinka paljon on käytettävissä.

Käytännössä kaikilla luomutiloilla on mahdollista parantaa omavaraisuutta kehittämällä karkearehun satotasoja ja usein myös sadon laatua.

Nurmen tuotannossa onnistuminen vaatii monen tekijän hallintaa. Puutteita voi olla esimerkiksi lohkojen kasvukunnossa, nurmen perustamistekniikassa, lannoituksen toteutuksessa, korjuun ajoituksessa tai korjuutekniikassa. Kun omat kehittämiskohteet tunnistaa, niitä voi parantaa.

Mikäli oman tilan tuotantokapasiteetti ei riitä, on lähialueen muiden luomutilojen kanssa tehtävä yhteistyö rehuntuotannossa hyvä lisä. Järkevintä on tehdä kirjallinen sopimus käytännöistä, jolloin voidaan ennakkoon sopia vastuista ja työnjaosta halutun laatuisen rehun tuottamiseksi. Pitkäaikaisessa yhteistyössä on mahdollista sovittaa tilojen viljelykierrot toisiinsa siten, että päästään kokonaisuutena haluttuihin tuotantomääriin sekä toimivaan kasvinvuorotukseen.

Päätä, millaista rehua haluat tuottaa Luomumärehtijöiden ruokinta rakentuu karkearehun varaan. Sen osuus on vähintään 60 prosenttia kuiva-aineesta ja usein tätäkin suurempi, jopa sata prosenttia. Yksimahaisten kohdalla karkearehun osuus ruokinnasta on pienempi, mutta hyvällä karkearehulla on positiivinen vaikutus niiden ruuansulatuselimistön hyvinvointiin ja merkitystä myös rehukustannusten alentamisessa.

Ruokinnassa onnistuminen edellyttää, että tiedetään, millaista karkearehua kussakin tuotannon vaiheessa tarvitaan ja löydetään keinot sen tuottamiseen. Haluttuun lopputulokseen on mahdollista päästä erilaisten siemenseosten, lannoituksen suun-

nittelun ja oikean korjuuajankohdan määrittelyn sekä huolellisen säilönnän avulla.

Liian usein ollaan tilanteessa, jossa rehun tuotannon suunnittelu jää taka-alalle ja keskitytään enemmän käytön suunnitteluun rehuanalyysien ja laitumen arvioinnin perusteella.

Mikäli rehuanalyysin tulokset poikkeavat tavoitteesta tai laidunrehun laadussa ja määrässä on puutteita, tulee aina tehdä arvio siitä, miksi näin pääsi käymään, ja korjata omaa toimintaa. Luomutuotanto itsessään ei ole selitys sille, että karkearehun ruokinnallinen laatu – esimerkiksi sulavuus tai säilöntälaatu – jää alhaiseksi.

Kustannukset hallintaan Tärkeä osa karkearehun tuotannon suunnittelua on tietää tuotantokustannus. Kun puhutaan suhteellisen suurista pinta-aloista ja isoista massoista, on pienelläkin säästöllä iso vaikutus ruokinnan kokonaiskustannukseen. Aina on silti muistettava, että karkearehun laatuun suoraan vaikuttavis-

Tehokkaasti kasvavien monivuotisten palkokasvinurmien avulla on mahdollista lisätä hiilensidontaa maaperään samalla kun tuotetaan hyvälaatuista rehua.

ta tekijöistä, kuten siemenseoksesta, ei pidä tinkiä.

Tuotantokustannuksen laskemalla saa myös vertailutietoa muiden tilojen vastaaviin lukuihin. Vertailu voi avata näkemään oman tuotannon hyvät puolet ja haasteet.

Usein eroja tilojen välillä löytyy konekustannuksissa, työnmenekissä tai urakointipalveluiden hinnoissa. Hintavertailun rinnalla on pidettävä mielessä, millaista rehua milläkin hinnalla on tuotettu.

Nurmilla on luomutilalla useita rooleja Monivuotisten nurmien kasvun onnistuminen on tärkeää myös muun kuin rehusadon kannalta. Syväjuuriset nurmikasvit auttavat maan rakenteen ylläpidossa ja parantamisessa, kun varotaan, ettei sadonkorjuun yhteydessä liikuta pelloilla liian raskailla koneilla ja aiheuteta tiivistymistä.

Monivuotiset palkokasvinurmet vastaavat suurelta osin luomutilan typpilannoituksesta. Biologisen typensidonnan hyödyntämisen näkökulmasta palkokasvipitoisuus olisi saatava pysymään 30–50 prosentin tasolla nurmen iästä riippumatta.

Tehokkaasti kasvavien monivuotisten palkokasvinurmien avulla on mahdollista lisätä hiilensidontaa maaperään samalla kun tuotetaan hyvälaatuista rehua.

Nurmivuodet tarjoavat lisäksi keinon rikkakasvien torjuntaan, sillä nurmi peittää tehokkaasti maanpintaa. Rikkojen kehittyminen saadaan estettyä niittojen avulla.

Tasainen ja tiheä, hyvin kasvava nurmi on tässäkin avainasemassa. Miten siihen päästään, siihen paneudutaan tämän juttusarjan seuraavissa osissa. ◀ Juttusarjan toisessa osassa perehdytään nurmien lannoitukseen.

Monivuotisissa nurmissa tavoitteena on hyvä palkokasvipitoisuus koko nurmen iäksi.

LUOMULEHTI 2 | 2021

33

Kuva: Pirkko Tuominen

Kirjoittaja on luomun erityisasiantuntija ProAgria Itä-Suomessa.

TEKSTI JA KUVA: TIINA PELTONEN

Luxemburgista hevostilalle Keski-Suomeen Purola Farmin taustalla on Luxemburgissa syntynyt unelma luonnonläheisestä elämästä kauniissa Suomessa. Palasten loksahdettua kohdilleen paluu tilan emännän kotimaahan sujui helposti ja unelmat muuttuivat todeksi.

34

LUOMULEHTI 2 | 2021

T

ie kohti Saarijärvellä sijaitsevaa Purola Farmia mutkittelee kumpuilevassa metsämaisemassa, kunnes kaartaa järven rannassa sijaitsevan tilan pihaan. Islanninhevoslauma tervehtii viereisellä laitumella, ja kujan päässä näkyy tilan kaunis punainen päärakennus.

Tilan isäntäpari, Pipsa ja Fränz Wagner asuivat vielä reilu kymmenen vuotta sitten Luxemburgissa ja kaipasivat muutosta elämäänsä. Haaveena oli maatila ja islanninhevosia. Pipsa, hevosiin jo lapsena hurahtanut, ja Fränz, joka on aina pitänyt lumesta, luonnosta, urhei-

lusta ja metsätöistä, päättivät, että Suomi olisi oikea paikka toteuttaa unelma.

Sopivan maatilan löytäminen ei ollut pariskunnalle kovin vaikeaa. Purolan maatilan vanha päärakennus, joka oli liian pieni, vanha navetta, joka oli huonossa kunnossa, satavuotinen riihi ja muutama muu rakennus, ihana rantasauna, ympäröivä luonto – peltoja, metsää ja 300 metriä rantaviivaa Katajajärven rannalla – vakuuttivat pariskunnan heti. Purolan sijainti Keski-Suomessa, Pajupuron kylän tuntumassa, 10 kilometrin päässä Saarijärven keskustasta ja 60 kilometriä Jyväskylästä, keskellä

ihaninta maaseutua vaikutti enemmän kuin lupaavalta.

Tila siirtyi pariskunnalle vuoden 2009 lopulla, talon ja tallin kunnostustyöt alkoivat huhtikuussa 2010. Toukokuussa 2010 Wagnerit muuttivat Suomeen, ja pian alkoi majatalon rakentaminen. Pariskunnan arki täyttyi lukuisista hommista; rakennus- ja metsätöitä, siivoamista, järjestämistä, heinäntekoa, hevosten kouluttamista ja polkujen raivaamista metsään. Ja vihdoinkin; talli valmistui loppukesästä 2010 ja osa asuintalosta lokakuussa 2010. Puuhaa riitti vielä; majatalon kaksi vierashuonetta ja saunaosasto valmistuivat keväällä 2011, ja koko majatalo oli valmis heinäkuussa 2011. Joulukuussa 2015 valmistui ruokailu- ja kokoustilan laajennus, jossa on asiakaspaikkoja jopa 30 hengelle. Kaikki alkoi vihdoin tuntumaan ja näyttämään valmiilta.

Kestävät valinnat osa arkea Luonnon kunnioitus ja ekologiset arvot ovat tärkeitä tavoitteita tilan toiminnassa.

– Yritämme minimoida energiankulutusta huolellisella suunnittelulla, kuten hyvällä taloneristyksellä ja puukeskuslämmityksellä, johon halot tulevat omasta metsästä. Omilta pelloilta saam-

me osan hevosten heinistä. Kierrätämme ja kompostoimme, pyrimme käyttämään lähituotteita ja -palveluja sekä luomua ja välttämään kertakäyttötuotteita olematta kuitenkaan liian orjallisia, Pipsa Wagner kertoo.

Tilalle asennettiin toukokuussa 2016 aurinkopaneelit. Aurinkoiseen kesäaikaan niillä lämpiää vesi koko talon suihkutarpeisiin sekä tiski- ja pesukoneen käyttöön. Vesi-ilmalämpöpumppu hankittiin vuonna 2018 tukemaan klapilämmitystä viileimpiin vuodenaikoihin.

Luomutila ilman luomutukia Purola Farm on ollut virallisesti luomutila vuodesta 2015. Tällä hetkellä viljelyksessä on luomuheinää tilan omille hevosille. Vuodesta 2016 myös tilan metsät ovat kuuluneet luomutuotannon piiriin keruutuotteina mustikka, puolukka ja kantarelli.

Puutarhatuotteet ovat olleet tähän asti vielä siirtymävaiheessa, luomua ne ovat nyt vuonna 2021.

– Myyntikasvivaatimus aiheutti kuitenkin sen, että jatkamme luomuvalvonnan parissa, mutta emme nosta luomutukia, sillä emme saa peltopintaalallamme myyntikasvivaatimusta täyttymään, tilan emäntä kertoo.

Kesällä 2019 Purola Farm sai Suomen Luomumatkailu – ECEAT Suomi -yhdis-

tyksen jäsenyyden täyttäen asetetut laatukriteetit ekologisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Loppuvuodesta 2019 tila pääsi myös mukaan Sustainable Travel Finland -ohjelmaan, ja kuljettuaan STFpolun kokonaan, tilalle myönnettiin Sustainable Travel Finland- laatumerkki keäkuussa 2020.

Tilan toimintaan kuuluvat islanninhevosilla tehtävät ratsastusretket ja -tunnit sekä aamiaismajoituspalvelut. Islanninhevoset, eli tuttavallisemmin issikat, ovat varmajalkaisia, maastovarmoja, laumassa viihtyviä alkukantaisia hevosia, jotka jaksavat kantaa hyvin aikuisenkin ihmisen.

Pipsa Wagner on lisäksi suorittanut sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajakoulutuksen ja järjestää tilalla lasten yhteisöllistä ryhmätoimintaa yhteistyössä Pelastakaa lapset ry:n kanssa.

Hevosharrastus suosittua korona-aikaan Pipsa Wagnerin mukaan viime vuoden aikana oli selvästi havaittavissa hevosmatkailun lisääntyminen kotimaan asiakkaiden keskuudessa. Leirit ovat täyttyneet nopeasti, ja maastovaellukset ovat aina täynnä.

Satunnaiset matkustajat ovat vähentyneet koronan takia, mutta tila on tehnytkin strategian, että yksittäisiä matkailijoita ei oteta majoittumaan silloin, kun leiri tai muu isomman ryhmän kokoontuminen on käynnissä. Leirien osallistujamäärät on pidetty myös pieninä. Joka tapauksessa ulkona tapahtuva hevostoiminta on ollut turvallista ja ehkä juuri siksi kasvattanut suosiotaan. ◀ Kirjoittaja on luomuviljelijä, luomuasiantuntija ja Luomuliiton varapuheenjohtaja.

Islanninhevoset, eli tuttavallisemmin issikat viihtyvät hyvin laumassa, ja Purolassa niillä on tilaa toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään isoilla laidunlohkoilla.

LUOMULEHTI 2 | 2021

35

Kuva: Kalliolan luomu/Elina Reponen

Yhteistyö kukoistaa Haukivuoren viljelijöiden kesken Lietlahden ja Kalliolan tilojen yhteistyö on tuonut tehokkuutta viljelyyn.

Vastavuoroisuus ja hyvä yhteishenki ovat tärkeitä.

TEKSTI: RIITTA MAKKONEN

M

ikkeliin kuuluvalla Haukivuorella on pitkät perinteet viljelijöiden yhteistyössä. Hyvänä esimerkkinä on Lietlahden tilan Paavo Pulkkisen ja Kalliolan luomun Antti ja Elina Vauhkosen tilojen yhteistyö, joka on ylittänyt jopa sukupolven.

Lietlahden tila siirtyi luomuun Pulkkisen otettua isännyyden tilalla vuonna 1995.

Hän viljelee porkkanaa, punajuurta, palsternakkaa ja mustajuurta. Pulkkinen valitsi alussa porkkanan siksi, että sen viljely tuntui sopivan haastavalta ja markkinoilla oli tilaa tuotannon kasvulle.

– Luomuun siirtymisen taustalla olivat sekä taloudelliset että ideologiset syyt.

Kalliolan luomun yrittäjät Antti ja Elina Vauhkonen jatkavat Antin vanhempien Pekan ja Arjan luomutilaa viljelemällä kerä- ja lehtikaalia sekä purjo-, kelta- ja pu-

36

LUOMULEHTI 2 | 2021

nasipulia. Tila on ollut luomussa vuodesta 2000, ja sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2014.

– Vanhemmille oli tärkeää ruoan torjunta-aineettomuus ja ympäristönäkökulma.

Edellinen sukupolvi teki vaikeimman työn siirtämällä tilan luomuun, ja me olemme päässeet kehittämään tilaa edelleen, Antti Vauhkonen kertoo.

Yhteistyö alkuun markkinoinnista Lietlahden ja Kalliolan tilojen yhteistyö alkoi jo vuonna 2000 Vauhkosten tultua mukaan luomukasvisten markkinointiyhtiö Saimaan Luomuun. Yritys perustettiin vuonna 1995 markkinoimaan seitsemän luomuviljelijän tuotteet keskusliikkeille.

– Yhteistyötä tehtiin alusta asti myös viljelyssä ja sen suunnittelussa. Mietittiin, mille tuotteille on riittävästi kysyntää ja mitkä ovat kullekin tilalle sopivat kasvit, Pulkkinen kuvailee Saimaan Luomun alkua.

Yhteistyön tuloksena Pulkkinen rakensi pakkaamon porkkanan pesua, lajittelua ja pakkaamista varten vuonna 1997.

– Suunnittelulla ja toimintojen keskittämisellä saatiin mittakaavaetuja tiloille, voitiin panostaa rakennuksiin ja koneisiin, Pulkkinen kertoo.

Pulkkisen pakkaamolle porkkanoita tuottaa nykyisin kolme sopimusviljelijää.

Molempien tilojen tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista vastaa kuopiolainen Tuoreverkko Oy. Kaali ja porkkana hyvät vaihtokasvit Yhteistyö laajeni lähekkäin sijaitsevien tilojen peltolohkojen vaihtoon kymmenen vuotta sitten.

Pitkä viljelykierto on tärkeää vihannesviljelyssä. Sillä pystytään ehkäisemään kasvitauteja ja tuholaisongelmia.

Antti ja Elina Vauhkonen keräsivät maistiaisia sipulipellolta.

– Ihanne olisi, että varastoon nostettavan porkkanan viljelyssä olisi viiden vuoden kierto, josta yksi porkkanalla, Pulkkinen kertoo.

Porkkana, kaalit ja sipulit ovat Vauhkosen ja Pulkkisen mukaan hyviä vuorottelukasveja, sillä niillä on eri tuholaiset ja eri kasvitaudit. Haasteita riittää silti.

– Ristikukkaiset kasvit ovat kaalille hankalia möhöjuuririskin vuoksi, palkokasvien osalta myöhäinen niitto lisää pahkahomeen riskiä. Kolmas riski on rikkaruohoissa. Kaalit ja purjo kestävät niitä paremmin, mutta porkkana ja sipuli ovat erittäin herkkiä, Vauhkonen kertoo.

Riskit saadaan hänen mukaansa minimoitua viljelykierron suunnittelulla. Lisäksi koneiden hygienian kanssa täytyy olla tarkkana, ettei kuljeteta kasvitauteja tilalta toiselle.

Lisää tuotantoalaa ja uusia kasveja Peltojen vaihdolla tilat ovat saaneet lisää pinta-alaa tuotantoon.

– Viljelykierron väljenemisen kautta on voitu lisätä tuotantopinta-aloja, vaikka kunkin tilan rajalliset peltoresurssit eivät riittäisikään. Samalla pystytään tuomaan tehokkuutta, Pulkkinen korostaa.

Hänen mukaansa samasta peltopintaalasta saadaan enemmän myytäviä tuotteita, kun pellolla voi kasvaa omien porkkanoiden lisäksi naapurin lehtikaalia, keräkaalia tai sipulia. Lohkojen vaihto mahdollistaa jopa sujuvan tuotantosuunnan vaihdon ja uusien viljelykasvien ottamisen viljelyyn.

– Naapurini Juha Ossi viljeli luomuun siirtyessään ensimmäiset kaksi vuotta lant-

Kuva: Jere Lauha

Yhteistyö laajeni lähekkäin sijaitsevien tilojen peltolohkojen vaihtoon.

Paavo Pulkkinen saattoi hymyillä porkkanalaatikoineen onnistuneen viljelykauden päätteeksi.

tua minun pelloillani. Kynnys siirtymiseen madaltuu, kun pääsee aloittamaan tuotannon omien peltojen ollessa vielä siirtymävaiheessa, Pulkkinen kertoo.

Yhteistyöringissä on lisäksi kaksi muuta tilaa, joiden kanssa lohkoja vaihdetaan.

– Meidän pelloillamme voidaan tuottaa myös viljaa ja säilörehua karjatilalle, Vauhkonen mainitsee.

Lohkojen vaihto teettää jonkin verran paperityötä.

– Peltolohkoille määritellään käypä vuokrataso. Jos hallinta ei vaihdu, kasvin tuet tulevat pellon hallitsijalle, Pulkkinen sanoo.

Aina ei tarvitse käsitellä rahaa, jos lohkot ja kasvit menevät päikseen. Vuotuisen tilinpäätöksen aikaan katsotaan, miten paljon vuokraa maksetaan.

Henkistä tukea Viljelijät ovat saaneet yhteistyöstä myös henkistä tukea.

– Maanviljely on kovin yksinäistä, jos ei ole kumppaneita mukana, Vauhkonen tähdentää.

– Haukivuorella on hyvä yhteishenki yli tuotantosuuntien. Aina on löytynyt apua sitä tarvitsevalle, Pulkkinen kiittää.

Kasvien viljelyn työhuiput sijoittuvat hieman eri aikoihin, joten työntekijät voivat olla tarpeen mukaan naapurin pellolla töissä.

– Meidän työporukka käy harsottamassa Paavon porkkanoita, ja Paavon tai muiden tilojen työporukka käy meillä kitkemässä ja sadonkorjuussa. Vastavuoroisuus on tärkeää, Vauhkonen korostaa. ◀ LUOMULEHTI 2 | 2021

37

TEKSTI: NOORA MANTERE JA PHILIPP MAYER KUVA: NOORA MANTERE

Kokonaisvaltaisen suunnittelun työkaluja – Osa 1

Haussa kokonaisvaltainen tavoite

H

:

olistic Management® eli kokonaisvaltainen tilanpito on maatilojen johtamisjärjestelmä, joka tarjoaa työvälineet maatilan talouden suunnitteluun, päätöksentekoon, tavoitteiden asettamiseen sekä peltojen monitoroimiseen ja laidunsuunnitteluun.

Vaikka malli on kehitetty maatilayritysten johtamiseen, voi sen keskeisiä periaatteita soveltaa muuhunkin yritystoimintaan.

Tässä artikkelissa keskitytään tavoitteiden asettamiseen maatilan toiminnassa.

Maatilojen toimintaa ohjaavat varsin usein investoinnit – ja niiden kautta pankkilaina – sekä perinteet.

Kokonaisvaltainen tilanpito haastaa tämän käsityksen ja pistää miettimään, miksi tätä työtä todella tehdään.

Kokonaisvaltainen tilanpito tarjoaa maatilan johtamiseen useita työkaluja.

Kaiken pohjalla on aina oma kokonaisvaltainen tavoite, jonka päälle tilan toiminta rakentuu.

Lähde: Holistic Management International

Kuka päättää ja mistä?

Osana kokonaisvaltaista tilanpitoa tilalla tehdään kirjallinen inventointi kaikista siihen kuuluvista tuotannontekijöistä. Tuotannontekijöiksi lasketaan kiinteä omaisuus – maa, kiinteistöt, infrastruktuuri, eläimet, koneet ja laitPäivittäiset teot teet, varat ynnä muu –

Tavoite (lyhyen aikavälin)

Tavoite (pitkän aikavälin) Strategia Toiminnan päälinjat Kokonaisvaltainen tavoite; Elämänlaatu, käytännöt ja visio

38

LUOMULEHTI 2 | 2021

sekä henkinen ja sosiaalinen pääoma, kuten osaaminen ja verkostot.

Inventointi määrittelee tilan vaikutuspiirissä olevat asiat eli kaiken sen, johon viljelijä voi vaikuttaa omilla päätöksillään: esimerkiksi peltojen kasvukunto tai oman osaamisen hyödyntäminen. Tilan mahdollisuuksien hahmottaminen on helpompaa, kun on tietoinen kaikista käytettävissä olevista voimavaroista.

Tässä suunnittelun vaiheessa tulee myös tunnistaa ne tahot, joilla on päätäntävaltaa tilan asioihin. Vasta sen jälkeen, kun tiedetään, kuka tai ketkä tekevät maatilaan liittyviä päätöksiä, voidaan määritellä toiminnan tavoitteet sekä keinot niihin pääsemiseksi.

Kysymys saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen seurauksena omistajuus ja päätäntävalta saattavat jäädä määrittelemättä. Jos uusi yrittäjäsukupolvi ei saa valtaa ja pysty tekemään itsenäisiä päätöksiä omistamassaan yrityksessä, voi tilan kehittämisen suunta kadota.

Selkeä rajanveto sen suhteen, kuka omistaa ja kuka siten vastaa yrityksen päätöksenteosta ja päätöksien seurauksista, mahdollistaa yrittäjälle toimintavapauden.

Oma kokonaistavoite lähtökohtana Perinteisesti maataloudessa on ajateltu, että maitotilan tavoite on tuottaa mahdollisimman paljon maitoa. Kokonaisvaltainen tilanpito kääntää näkökulman tuottajaan itseensä: mitä viljelijä haluaa omalta elämältään?

Kokonaisvaltaisen tavoitteen (holistic goal) asettaminen alkaa omien arvojen tunnistamisesta. Niiden kautta

voi hahmottaa, mitä hyvä elämä itselle tarkoittaa. Miksi me olemme maanviljelijöitä?

Millaisen elämän haluamme? Miten voimme saavuttaa sen tilanpidon kautta? Kun hyvän elämän palaset kirjaa ylös, niistä tulee konkreettisia tavoitteita.

Esimerkiksi tilan kokonaisvaltainen tavoite voidaan muotoilla seuraavasti: tilan toiminta on kannattavaa, saamme kehitettyä tilaa eikä meidän tarvitse olla huolissamme rahasta.

Vasta kun niin sanottu kokonaisvaltainen tavoite on muotoiltu, lähdetään määrittelemään, mitä tilalla pitäisi tuottaa, jotta hyvä elämä olisi mahdollista. Näkökulman muutos auttaa löytämään tilanpitoon uusia, luovia ratkaisuja.

Miten tavoitteeseen päästään?

Oman tavoitteen selkiydyttyä pitää määritellä, mitä tarvitaan sen saavuttamiseksi.

Millaisia konkreettisia tekoja ja asioita tavoitteen toteuttamiseen tarvitaan?

Perinteisesti on ajateltu, että maitotilan tavoite on tuottaa mahdollisimman paljon maitoa.

Esimerkiksi, jos tavoitteena on viettää enemmän vapaa-aikaa perheen kanssa, hyvät ajanhallintataidot tulevat tarpeeseen.

Tai, jos tilanpidolla tavoitellaan taloudellista turvallisuutta, talouden suunnittelu ja tulosten seuranta ovat olennaisia. Mikä-

li toiminnan tavoitteena on parantaa viljelymaan kasvukuntoa, siihen tarvitaan viljelytai laidunnussuunnitelmia sekä biologista monitorointia.

Tavoitteiden asettelun viimeinen vaihe on kääntää katse sadan vuoden päähän ja määritellä, millaisia asioita tarvitaan, jotta asetettu tavoite toteutuu myös silloin.

Millaisessa kunnossa jätät maiseman sekä maaperän ja muut luonnonvarat seuraaville sukupolville? Miten sinut ja työsi tullaan muistamaan? Minkälaisessa yhteisössä maatila toimii?

Kun oma kokonaisvaltainen tavoite on muotoiltu, tarjoaa kokonaisvaltainen suunnittelu monia työkaluja sen tavoittamiseen esimerkiksi talous- ja laidunsuunnittelun sekä päätöksentekotapojen muodossa. Niistä lisää juttusarjan tulevissa numeroissa. ◀ Kirjoittajista Mantere on Luomulehden toimitussihteeri ja Mayer luomuviljelijä ja neuvoja, joka opiskelee kokonaisvaltaisen tilanpidon neuvojaksi.

Kokonaisvaltaiseen suunnitteluprosessiin sisältyy tilan käytössä olevien resurssien kartoitus eli inventaario. Myös henkinen ja sosiaalinen pääoma, kuten viljelijän osaaminen ja verkostot, on tärkeä tunnistaa tässä suunnittelun vaiheessa. Kuvituskuva pellonpiennartapahtumasta.

LUOMULEHTI 2 | 2021

39

Mangaaninpuutoksen oireet havaitsee lehdissä yleensä siinä vaiheessa, kun lehtilannoituksen tekeminen on jo myöhäistä. Pääsääntöisesti mangaaninpuutos näkyy aina ylimmissä lehdissä.

Vanhemmissa lehdissä oireet tasoittuvat ja korjaantuvat kasvukauden aikana, mikäli puutos on vähäinen.

TEKSTI: OLLI VALTONEN JA TIMO LÖTJÖNEN KUVAT: TIMO LÖTJÖNEN

Mystinen mangaani Liian korkea pH aiheuttaa ongelmia kasvien mangaanin saannissa. Pohjois-Pohjanmaan luomudemonstraatiokokeissa kokeiltiin siementen peittausta ja lehtilannoitusta mangaaniliuoksilla sekä rakeisia mangaanilannoksia.

P

ohjois-Pohjanmaan luomutiloilla viljellään paljon kauraa, ja osa viljelyalasta on happamilla sulfaattimailla. Näille lohkoille sai aikoinaan kalkitustuen, jolloin pH-arvot nousivat paikoin korkeiksi. Liian korkea pH aiheuttaa ongelmia kasvien, erityisesti kauran mangaanin saannissa. Joinakin vuosina puitavaa kaurasatoa ei saada, ellei puutosta torjuta jollain tavalla. Mitkä sitten ovat haitalliset pH- ja mangaanilukuyhdistelmät, ja miten mangaaninpuutosta voidaan luomussa torjua?

Mangaaniluku on maa-analyyseissä harvoin enää ”vihreällä”, kun mennään yli pH:n kuusi. Maan ilmavuus lisää puutosta, eli hiekkaisilla ja multavilla mailla puutosta esiintyy enemmän kuin savimailla. Mangaanin puutoksella on vaikutusta kasvin yh-

40

LUOMULEHTI 2 | 2021

teyttämiseen, typen hyväksikäyttöön sekä kasvin lujuuteen. Pahan mangaanipuutoksen vaikutus sadon määrään saattaa olla hyvin suuri.

Luomussakin voidaan peitata ja ruiskuttaa hivenillä Ajatus mangaanilannoituskokeista syntyi vuoden 2017 kauralajikekokeiden aikana, jolloin heinäkuun alkupuolella osassa koetta oli mangaanin puutosta niin voimakkaasti, että sato jäi hyvin heikoksi – alle tonniin hehtaarilta.

2017 vuoden lajikekokeet olivat alueella, jossa pH oli 6,3. Kesä 2017 oli sateinen ja verrattain kolea. Kauran kasvun alkuvaiheessa kasvustoissa ei näkynyt oireita, mutta kun heinäkuulla ilma lämpeni ja kaurassa tapahtui kasvupyrähdys, mangaanin voimakkaat puutosoireet tulivat esille. Tämä

oli yllätys, koska pH oli sen verran alhainen, että mangaanipuutosta ei olisi pitänyt näkyä näin voimakkaana. Tämän vuoksi seuraavana vuonna samalla paikalla toteutettiin mangaanilannoituskokeet.

2018 vuoden kokeissa käytettiin Terios Mn+ -valmistetta kauran siemenen nestepeittaukseen (1,5 l/ 1000 kg) sekä kasvustoruiskutuksiin Multiplea 1 l/ha. Kokeessa oli neljä vertailukäsittelyä: käsittelemätön, siemenpeitattu, ruiskutettu sekä näiden yhdistelmä. Kasvuston ruiskutus tehtiin kuukauden kuluttua kylvöstä, jolloin kaurassa oli vähintään kolme lehteä. Tarkentavassa maa-analyysissa pH oli 6,5 sekä mangaaniluku 5,4 (huono). Eli mangaanilannoituksella olisi pitänyt saada vastetta.

Käytetyillä aineilla ei kutenkaan saatu selkeitä eroja aikaiseksi, vaan kaikissa käsittelyissä oli selkeää mangaanipuutosta, eli

mangaanilannoitus ei ollut riittävä. Kauran hehtaarisadot jäivät 1500 kilon kieppeille.

Mitä näistä opimme?

Kun maan pH on yli 6 ja samalla mangaaniluku alle 20, kaura voi kärsiä mangaanin puutteesta. Koska kaura on kasveistamme herkin mangaaninpuutokselle, kannattaa miettiä, voisiko kyseisellä lohkolla viljellä

jotain muuta kasvia? Hivenainepeittauksilla ja lehtiruiskutuksilla voidaan yrittää tuoda mangaania kasveille, mutta kokeissamme on saatu molemmilla tavoilla muutaman kerran satoa alentava vaikutus (kenties lievä myrkytys). Ecolanin peruslannokseen ymppäämä mangaanilisä vaikuttaa lupaavalta, mutta tulos on vasta yhden vuoden tulos, eikä tuotetta ole toistaiseksi markkinoilla. ◀

Kasvin mangaaninpuutos voidaan havaita kasvin lehdistä mittaamalla jo ennen kuin oireet näkyvät silmällä. Tällöin tehtävä lehtilannoitus ehtii vielä korjata tilannetta.

Kuvassa Olli Valtonen ProAgrialta ja viljelijä Rauno Haapala.

Lisätietoja: proagriaoulu.fi/fi/ demonstraatiokokeet-ld Kirjoittajista Valtonen ProAgrian asiantuntija ja Sato kg/haon(15 %) LötjönenKäsittelemätön LuonnonvarakeskuksenMangan tutkija. 235

2244 274

1466 145

Ecolan Mn 2586 178

3000 2500 Sato kg/ha (15%)

Mangaaninpuutos ei vaikuta satoon joka vuosi Viljelypaikka vaihtui vuonna 2019, maa muuttui multamaaksi ja pH oli 6,7. Vastaavasti mangaanimäärä maassa oli 2,9–3,3 eli vielä vähäisempi kuin edellisenä vuonna.

Käsittelyt olivat: käsittelemätön, siemenpeittaus (Terios Mn+), peittaus ja kaksi ruiskutusta (Multiple, 2 kertaa 1 l/ha) sekä Ecolanin rakeinen mangaanilannos (50 kg/ha tai 100 kg/ha). Lannoite levitettiin kylvön yhteydessä.

Ruiskutuksissa siirryttiin kahteen kertaan, koska edellisenä vuonna oli selkeitä viitteitä siitä, että lisäruiskutus olisi ollut paikallaan. Kauran sato oli hyvä, 3000–4000 kiloa hehtaarilta. Tälläkään kertaa selkeitä eroja ei saatu nollaruudun ja käsiteltyjen välillä. Toisaalta kasvustoissa ei näkynyt kesän aikana mangaaninpuutteen oireita. Kesän sää lienee ollut sellainen, jossa mangaaninpuutos ei tule esille.

Vuoden 2020 koeruudut siirtyivät taas hienohietaiseen kohtaan. Tässä multavuus oli arvioitu runsasmultaiseksi, pH oli 6,3 ja mangaani 5,4. Multiple vaihdettiin Mangan 235 Jettiin, ja siemenpeittaus jäi pois. Tämä tehtiin siksi, että Mangan Jettissä mangaanin määrä on suurempi kuin Multiplessa.

Vuoden 2019 kokeissa Multiple-ruiskutus kahteen kertaan ei ollut riittävä.

Ecolanilta kokeissa oli rakeinen koelannos, jossa oli mukana mangaania. Tätä tuotetta ei ole vielä markkinoilla. Lehtilannoitus tehtiin kaksi kertaa, ja käyttömäärä oli 2,2 l/ha. Lannoituksena käytettiin Ecolan Agra 8–4–2 500 kg/ha, jolloin typpilannoitus oli 40 kg/ha.

Tällä kertaa saatiin selkeitä eroja. Rakeinen mangaanilannoite toimi siten, että kauran sato oli 2600 kiloa hehtaarilta, kun nollaruudussa sato oli 2300 kilon luokkaa.

Lehtilannoitetussa käsittelyssä sato oli 1500 kiloa hehtaarilta.

2000 1500 1000 500 0 Käsittelemätön

Mangan 235

Ecolan Mn

Kaurasadot mangaanikokeessa vuonna 2020. Siementen peittausta ei tehty. Lannoituksen typpitaso oli kaikissa 40 kg/ha. Kokeessa oli viisi kerrannetta. Kaikkien käsittelyjen sadot erosivat toisistaan tilastollisesti. Hehtolitrapainot olivat 59–60 kiloa.

LUOMULEHTI 2 | 2021

41

TEKSTI: JAANA ELO KUVA: LUOMULEHDEN ARKISTO

Elintarvikelain kokonaisuudistus etenee Byrokratian purkutalkoot jatkuvat.

Elintarvikelainsäädännön uudistus tuo toimijoille vastuuta, mutta myös enemmän vapautta tuotannon luonne ja laajuus huomioiden.

H

allitus antoi 4.2.2021 eduskunnan käsiteltäväksi esityksen uudeksi elintarvikelaiksi osana elintarvikelainsäädännön kokonaisuudistusta.

Uudistuksen tavoitteena on erityisesti parantaa lain selkeyttä ja käytettävyyttä, tehostaa elintarvikevalvonnan riskiperusteisuutta ja vaikuttavuutta sekä selkeyttää lain suhdetta EU-lainsäädäntöön poistamalla turhia päällekkäisyyksiä.

Lakiteksti on myös kirjoitettu tuottajille ja lukijoille ymmärrettävämpään muotoon.

Osa kokonaisuudistukseen sisältyneistä ehdotuksista toteutettiin jo viime vuoden alussa voimaan tulleella elintarvikelain muuttamisesta annetulla lailla. Muutoksilla vahvistettiin EU-lainsäädännön perusperiaatetta, jonka mukaan elintarvikealan toimija on vastuussa elintarvikkeiden tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa tuotteiden turvallisuudesta ja että toiminta täyttää elintarviketurvallisuuden vaatimukset.

Toisaalta riskiperusteisuus tuo sääntelyyn ja valvontaan joustavuutta.

42

LUOMULEHTI 2 | 2021

Säännöllinen valvonta tehdään sopivalla tiheydellä ottaen huomioon toiminnan luonne ja laajuus.

Riskiperusteisessa valvonnassa voidaan huomioida erikokoiset ja erilaiset toimijat ja kohdentaa valvonta sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Valvonta keskitetään huoneistoista toimintaan, kun perinteistä huoneistoa ei välttämättä enää ole, kuten esimerkiksi nettikaupassa. Tämä hyödyttää kaikkia toimijoita, erityisesti pieniä, sillä pienimuotoista ja vähäriskistä jalostusta harjoittavien maatilojen ja toimijoiden helpotukset säilyvät.

Uudistetun lain myötä viranomaisen tiedonsaantioikeus laajenee osana harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa, mikä on varmasti kaikkien toimijoiden etu.

Elintarvikevalvontaan seuraamusmaksu Hallinnolliset pakkokeinot ja säännökset vastaavat pääosin jo olemassa olevia, mutta uutena tehokeinona tulee niin sanottu elintarvikevalvonnan seuraamusmaksu, jolla pyritään ehkäisemään elintarvikemääräys-

ten vastainen toiminta ja estämään sen jatkuminen nopeasti ja tehokkaasti.

Seuraamusmaksun suuruus on 300– 5000 euroa, ja sen suuruutta arvioitaessa huomioidaan rikkomuksen vakavuus ja toistuvuus.

Riskiperusteisuus vaikuttaa maksuihin Kuntien tekemästä suunnitelmallisesta valvonnasta vuosittain perittävä valvonnan perusmaksu on 150 euroa. Perusmaksun ulkopuolelle jäävät alkutuotannon toimijat, kyläkaupat ja yleishyödylliset yhteisöt.

Kyläkaupalla tarkoitetaan harvaan asutulla maaseudulla, ydinmaaseudulla, kaupungin läheisellä maaseudulla tai maaseudun paikalliskeskuksessa olevaa elintarvikehuoneistoa, jonka etäisyys lähimpään kauppaan on vähintään 7,5 kilometriä tai on muuten vaikeasti tavoitettavissa.

Yleishyödyllisellä yhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä, kuten partiotoiminta tai ur-

heiluseurat, joiden tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa.

Elintarviketoimintaa, jossa vuotuinen liikevaihto on alle 15 000 euroa, ei pidetä elinkeinotoimintana, eikä toiminta kuulu suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piiriin, eikä toimijalta myöskään peritä valvonnan perusmaksua. Tähän ryhmään kuuluu iso osa jalostavia luomutiloja.

Vuosimaksun lisäksi kunta perii hyväksymänsä taksan mukaisen suoriteperusteisen maksun. Valvontamaksuilla on tarkoitus kattaa laajemmin valvonnan ylläpito- ja toimeenpanosta aiheutuvia kustannuksia, jolloin asiansa hyvin hoitava toimija myös hyötyy paremmin valvonnan kohdentamisesta sinne, missä valvontaa eniten tarvitaan. Lakiesitys on tarkoitus saada voimaan vielä tämän kevään aikana. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton elintarvikeasiantuntija.

Kaliumia & liukoista typpeä

MONIPUOLISET LANNOITUSRATKAISUT LUOMUVILJELYYN

Soilfood SOILI 1-0-18-11 Kustannustehokas orgaaninen kalium-rikkilannoite. Sopii erinomaisesti herneelle ja härkäpavulle sekä lannoituksen kaliumtäydennykseksi.

Pyydä tarjous ja kysy lannoitusratkaisuja

Soilfood PK-Hivenkalkki

BOOST-lannoitteet

Yhdellä levityksellä merkittävän lannoituksen lisäksi mieto kalkitusvaikutus. Sisältää reilusti fosforia, kaliumia sekä hivenravinteista booria, sinkkiä ja mangaania.

Tutut, turvalliset ja luomutuotannossa tehokkaaksi osoitetut orgaaniset NPKS-, NPK-, NKS- ja NK-lannoitteet, joissa runsaasti kaliumia ja liukoista typpeä.

soilfood.fi/yhteystiedot

Tarkat tuotetiedot www.soilfood.fi LUOMULEHTI 2 | 2021

43

På svenska TEXT: ULRIKA DAHLBERG BILD: ELLINOORA HAVASTE

Flera vägar för lokal mat Konsumenternas intresse för närproducerad mat är stort.

För producenten som är villig att satsa på direktförsäljning finns flera olika system som kan underlätta distributionen.

N

ärproducerad mat kan säljas via flera olika korta leveranskedjor: i gårdsbutiker, på torg och marknader, via REKO eller en digital distributionsmodell som kal�las FoodHub. Vill man gå steget längre kan man göra avtal direkt mellan konsument och producent, så att kunden köper en andel av produktionen redan på förhand. Om skörden eller produktionen blir stor, får kunden också en större andel. Blir skörden dålig, får kunden som delar risken med producenten, en mindre andel. Modellen kal�las andelsjordbruk eller CSA (Community Supported Agriculture). Konsumenten som ingått avtal med producenten avhämtar till exempel en grönsakslåda varannan vecka under växtsäsongen. Grönsaksandelar är det vanligaste, men också äpplen från ett äppelträd eller kött, skinn och ull från får kan säljas som andelar.

Att bli medlem i ett andelsjordbruk innebär en livsstilsförändring i och med en ökad andel säsongsgrönsaker i dieten och mera matlagning hemma. Mängden mat som kastas bort kan minska då konsumenten själv är delaktig i produktionen. Producenten på sin sida kan koncentrera sig på att producera mat eftersom skörden är såld på förhand.

Producenternas egen nätbutik För den som inte vill binda sig, finns andra möjligheter. FoodHub är producenternas gemensamma nätbutik där producenten själv kan lägga till produkter. Kunderna loggar in och gör sina beställningar enkelt av flera producenter på samma ställe. Pro-

44

LUOMULEHTI 2 | 2021

dukterna fås från en avhämtningsplats och kunden kan med en tidsram på två dagar välja upphämtningstidpunkten. Producenten får största delen av försäljningspriset och en liten andel går till upprätthållande av tjänsten.

På Kimitoöns FoodHub har man testat ett system där administratörerna hämtat varorna från producenterna. Om konceptet visar sig fungera och uppskattas av producenterna, kan FoodHubens andel av priset höjas aningen för att producenterna ska spara tid och slippa leverera sina varor själva. Priserna med producentens andel, FoodHubens andel och skatter visas öppet på hemsidan.

Kimitoöns FoodHub är ett pilotprojekt som var verksamt under sommarsäsongen 2020. Målgruppen var sommargästerna och utdelningspunkten placerades därför nära de större matbutikerna i Kimito så att den skulle vara lätt tillgänglig. Projektansvarig Stella Törnroth säger att mängden beställningar, var rätt liten i början, men att kunderna som använde FoodHuben var nöjda och kom tillbaka. Konceptet visade sig inte lämpligt för producenter som redan hade fungerande försäljning för så gott som alla sina produkter. För dem som ännu saknade ytterliga försäljningskanaler gav det en möjlighet till extra försäljning utan att behöva satsa på egen nätbutik.

Eko på REKO inte det viktigaste för konsumenten Ett annat alternativ är REKO-ringarna, där alla beställningar går direkt från konsument till producent via Facebook-grupper.

Utdelningarna sker varje eller varannan

vecka på en angiven plats och klocktid. Producenten får hela summan av försäljningen, eftersom REKO-ringarna sköts av frivilliga administratörer. Att delta i utdelningarna kräver att producenten själv sköter annonsering på Facebook, packning, transport och utdelning.

Via REKO överräcker producenten oftast beställningen åt kunden personligen.

På FoodHub hämtas de beställda varorna från en utdelningspunkt där administratörerna delar ut beställningarna eller så öppnas dörren med hjälp av en kod på

mobilen. Hur viktigt är det för kunden att få träffa bonden? Inte så viktigt, enligt förfrågningar som gjorts bland konsumenterna, menar Rikard Korkman som varit med om att starta upp Nylands FoodHub – en föregångare till den på Kimitoön. Att man hämtar sina varor utan att träffa någon kan kompletteras med evenemang på gårdar under sommartid.

Enligt Heidi Baarman-Geusts pro-graduavhandling Från jord till bord utan mellanhänder: En empirisk undersökning

om rekoringarnas konsumenter i Finland (Åbo Akademi 2019), är det viktigaste för kunderna som köper mat via REKO att maten är färsk, smakar gott och är av känt ursprung, samt att konsumtionsvalet stöder det lokala samhället. Att maten är ekologiskt producerad kommer inte lika högt upp på listan. I en prisjämförelse som gjordes under sommaren 2020 i projektet Lantbruk 2.0 på Yrkeshögskolan Novia, visade det sig även att priserna för ekologiskt och konventionellt inte skiljer sig märkbart från varandra på REKO. En bidragande orsak är att också de konventionella producenterna har småskalig, högklassig produktion, medan de billiga bulkvarorna saknas. Eventuellt behöver ekoproducenterna bli ännu bättre på att föra fram den goda smaken och kvaliteten av sina produkter – förutom de hållbara produktionsmetoderna, som är avgörande för att närmaten ska vara ett hållbart val. ◀

Artikeln är producerad inom Yrkeshögskolan Novias projekt Lantbruk 2.0, som finansieras av Svenska kulturfonden och i samarbete med projektet KUMAKKA hållbarhet, konkurrenskraft och uppskattning av jordbruket med hjälp av andelsjordbruk, som finansieras av NTM-centralen i Tavastland med medel från Europeiska jordbruksfonden för landsbygdsutveckling.

Varorna som säljs via andelsjordbruk, FoodHub och REKO kan vara både primärprodukter och förädlade produkter.

LUOMULEHTI 2 | 2021

45

TOIMITTANUT: NOORA MANTERE

Luomuliiton hallitus esittäytyy Luomuliiton hallitukseen on valittu paljon uusia jäseniä ja varajäseniä.

Seuraavassa esittelemme tämänvuotisen kokoonpanon.

Janne Rauhansuu PUHEENJOHTAJA

Pöytyä Länsi-Suomen luomu .....

Tilamme tuottaa luomurypsiöljyä, -puristetta ja hernetuotteita sekä suomenlampaan villasta tehtyjä asusteita. .....

"Haluan olla mukana toimimassa sillanrakentajana eri yhdistysten ja toimijoiden välissä tavoitteena kestävän ruuantuotannon ja biodiversiteetin lisääminen luomutuotannon kautta."

Rauno Haapala Siikajoki Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys, puheenjohtaja .....

Tilani tuottaa luomupuhdaskauraa sopimuksella. .....

"Luomuliitto pystyy valvomaan kaikille luomutoimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset ja parantamaan luomutoimijoiden oikeusturvaa."

46

LUOMULEHTI 2 | 2021

Tiina Peltonen Eero Liikkanen VARAPUHEENJOHTAJA

Alajärvi Ekoviljelijät, puheenjohtaja .....

Tilamme tuottaa luomumaitoa ja -lihaa. .....

"Haluan vaikuttaa erityisesti luomumaidon- sekä -lihantuotannon kannattavuuteen ja kasvumahdollisuuksiin elintarvikemarkkinoilla."

Hannu Kämäräinen Kiuruvesi Savo-Karjalan Luomuyhdistys, puheenjohtaja .....

Kasvatan luomusikoja yhdistelmäsikalassa. .....

"Luomuliiton tärkein tehtävä on valvoa luomutuottajan etua lainsäädännössä sekä monimutkaisessa tukipolitiikassa. Myös kuluttajien tietoisuuden lisääminen luomun hyödyistä ja eroista tavanomaiseen verrattuna on tärkeää."

Sauvo Länsi-Suomen luomu .....

Tilamme tuottaa luomuviljaa sekä suoramyyntiin varhais- ja talviperunaa sekä muita vihanneksia ja marjoja. .....

"Tavoitteena on saada yhä useampi luomutuottaja liiton jäseneksi sekä innostaa lisää aktiivisia jäseniä toimintaan mukaan."

Jaana Nikkilä Rääkkylä Savo-Karjalan luomuyhdistys .....

Tuotamme hernettä, rypsiä, viljoja, marjoja ja hunajaa sekä kylvösiementä luomuviljelijöille, maalaismaisemaa, elinympäristöjä, hiilinieluja, työkokemuksia nuorille, elävää maaseutua, pölytystä ja tietoa. .....

"Luomuliiton tärkeä tehtävä on tuoda luomunäkökulma päätöksentekoon. Olisi oleellista saada lisää jäseniä yhdistykseen, jotta yhdessä toimien saadaan enemmän aikaan. Kun yhdistys koetaan tarpeelliseksi ja sillä on näkyvyyttä, on jäsenten saaminen mukaan helpompaa."

Hallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät osoitteesta luomuliitto.fi/yhteystiedot

.

Hannele Sippu

Antti Kulta

Kouvola .....

Tilani tuottaa luomumaitoa. Lisäksi minulla on puutarhatuotantoa, luumu- ja kirsikkatarhat sekä lomamökkejä. ....…

"Kun oma yhdistykseni muutama vuosi sitten teki päätöksen erota Luomuliitosta, siirryin Luomuliiton suorajäseneksi. Pystyn näin välittämään muille viljelijöille alueellani ajantasaista tietoa alalla tapahtuvista asioista. Luomuliiton hallituspaikka avaa näköalan koko alalle. "

Lieto Länsi-Suomen luomu, puheenjohtaja .....

Tilani on kasvinviljelytila, joka tuottaa muun muassa härkäpapua ja tattaria .....

"Luomuliitto toimii yhdyssiteenä tuottajien ja käytännössä kaikkien mahdollisten alan toimijoiden välillä edustaen sekä kehittäen koko luomukenttää tasapuolisesti ja laaja-alaisesti. Itse pienviljelijänä olen erityisen mielelläni pienten puolia pitämässä."

Jussi Mäntysalo Peräseinäjoki Ekoviljelijät .....

Tilan päätuotantosuunta on luomukananmunien tuotanto. .....

"Lähdin mukaan Luomuliiton hallitukseen, sillä haluan tuoda alkutuotannon äänen ja tilanteen kuuluville. Yhtenä tavoitteenani on erityisesti nuorten jäsenten aktivoiminen ja saaminen mukaan toimintaan."

VARAJÄSENET

Juha Hankamäki Keuruu Keski-Suomen luomuyhdistys .....

Tilamme tuottaa charolaisnaudan luomulihaa sekä sertifioitua luomusiementä. .....

"Luomuliiton tärkein tehtävä on mielestäni luomuviljelijän edunvalvonta."

Matti Kumpulainen Pyhäntä Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys .....

Maatilallani on juureksien ja peltoviljelykasvien tuotantoa. .....

"Minusta Luomuliiton yhtenä tavoitteena pitää olla, että uudet uudistavat menetelmät voidaan saada oikealle tukitasolle ja uutta tietoa uudistavista viljelytavoista saadaan viljelijöiden kokeiltavaksi."

Steve Nyholm Uuusikaarlepyy Österbottens Ekologiska Förening .....

Tilamme tuottaa luomusianlihaa .....

"On tärkeää auttaa luomuviljelijöitä tuotannossa, edistää markkinoita ja valvoa tukipolitiikkaa. "

LUOMULEHTI 2 | 2021

47

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 28.5.

Olemme kumppanisi mekaanisessa rikkakasvien torjunnassa.

Ota yhteyttä ja kerromme, miten voimme auttaa sinua.

KONEITA

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 7,5–12 m

Saatavana nyt myös veitsiterillä

Murskaa viherlannoitusnurmen ja taittaa kerääjäkasvit ennen muokkausta. Nostaa kasvit juurineen pintaan.

Ongelmarikkojen niitot kasvustoista

Pyörtänöiden, laidunten ym. viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus

w-cult.fi

W-Cult Oy, Luvian Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

SIEMENIÄ

Laatusiemenet luomuun!

KvickFinn on tehokkain kultivaattori mekaaniseen juuririkkaruohojen torjuntaan.

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan.

Rahoitusjärjestelyt.

Haetaan sopimusviljelijöitä!

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

Juuririkkaruohot saavat alkunsa siemenestä – Torju niitä rikkaäestämällä.

OSTAMME LUOMUVILJAA

Ylläpidä riviväliharauksella ja leikkaamalla rikkakasvit kasvavasta kasvustosta, myös kasvuston yläpuolelta.

Boris 0500 567 611 boris.lindgard@bt-agro.fi VARAOSAT 050 326 1556

48

LUOMULEHTI 2 | 2021

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net KARJATILALLE

KASTELU

SCHAUMANN

LECKMASSE NUOLUKIVI Sisältää mm.

A-vitamiinia D3-vitamiinia E-vitamiinia Seleeniä

250.000 ky 50.000 ky 500 mg 40 mg (org. 16 mg)

luomuUN Pakkauskoot: 20 kg & 65 kg

MYYNTI www.eurotrading.fi • p. 010 3211 950

LANNOITTEITA

LUOMUVILJELYYN apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Ota in meih ttä yhtey

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

LUOMUELINTARVIKKEITA

TILAPEITTAUSTA

KULTAKASVU Premium - paljon enemmän kuin peittausaine!

Viljelijät ovat havainneet: ►se on näivettänyt mm. pillikkeen, savikan ja juolavehnän kasvua ►se on nostanut satoa ja hl-painoa

Tilaa alan pioneerilta kevään ennakkoehtohintaan 15.2.

UUTTA! www.tilapeittaaja.fi Tilapeittaaja Reijo Hartikka 0400 325 863

Huom. katso filmit.

Lisätiedot valmistajan kotisivuilta elom.fi

LUOMULEHTI 2 | 2021

49

TEKSTI: ANNE RINTAMÄKI KUVAT: PÄIVI LAITILA

Metsien luomusertifiointi monipuolistaa luomutilaa Soinilaiset Päivi ja Esko Laitila ovat rakentaneet luomutilastaan monipuolisen kokonaisuuden, johon kuuluvat sekä emolehmät, keruutuotteet että keruuseen liittyvä innovaatiokin.

P

äivi ja Esko Laitilan tilan luomuhistoria alkaa vuodesta 2007, jolloin pellot siirrettiin luomuun.

– Tässä lähistöllä oli jo silloin useampi luomutila, ja heidän hyvät kokemuksensa kannustivat meitäkin.

Iso vaikutus oli varmasti myös silloisella ProAgrian luomuneuvojalla Ulla-Maija Leskisellä, joka innosti ja auttoi meitä tilallisia todella paljon, Päivi Laitila kertoo.

– Itse olin työssäni jalkahoitajana ja kosmetologina ollut paljon tekemisissä luontaistuotteiden kanssa, joten luomu tuntui oikealta suunnalta. Hoitolani toimii edelleen tässä samalla tontilla.

Lypsylehmät lähtivät ja tuotantosuunta vaihtui emoihin vuonna 2011. Nykyisin pihatossa asustaa 30 herefordemoa, joiden vasikat lähtevät vuosittain välitykseen.

– Tuo määrä sopii meille, eläimille saatiin hyvät tilat ilman suuria investointeja, Esko Laitila toteaa.

Harkittu kokonaisuus Laitiloiden ajatus on maataloudessa aina ollut se, että rahaa ei haluta laittaa liikaa kiinni rakennuksiin tai koneisiin.

– Meillä on itsellä konepuolella peruskalusto, lisäksi käytämme urakoitsijoita. Peltopinta-alaa on kasvatettu vuokraamalla, toki jotkin vuokramaat ovat lopulta päätyneet meidän omistukseemme, Päivi Laitila kertoo.

Isännällä on ollut jo 35 vuoden ajan muutakin yritystoimintaa, ja perheen pojat tekevät nykyisin aputoiminimillä maanrakennustöitä Metsäpalvelu E. Laitila Oy:n alla.

50

LUOMULEHTI 2 | 2021

– Maanviljelyn kannalta Soini ei ole sitä helpointa aluetta; sijainti Suomenselällä tekee sen, että kuulumme viitoskasvuvyöhykkeelle ja tämä on varsin hallanarkaa seutua. Siksi esimerkiksi erikoiskasvien viljely ei täällä tahdo onnistua, Esko Laitila toteaa.

Tilan emännän viime vuosien aluevaltaus ovat olleet keruutuotteet, joiden ympärille hän on rakentanut myös erilaisia kursseja ja tapahtumia.

– Tällä alueella on ollut paljon luontoon ja elintarvikkeisiin liittyviä hankkeita, ja niiden koulutuksista syntyi kipinä viedä keruutuotteita ihan liiketoiminnaksi asti. Korona tyhjäsi kalenterin viime kesänä, mutta toivottavasti tämä vuosi on jo parempi.

Metsälle luomusertifiointi Kun Laitilat vuonna 2019 päättivät luomusertifioida metsiään, ei ajatus ollutkaan aivan helppo toteuttaa. Esimerkiksi Metsänhoitoyhdistykselle asia oli täysin vieras.

– Lopulta löytyi asiantuntija avuksi tekemään suunnitelmaa ja sellaiset henkilöt, jotka pystyivät tekemään luomun alkutarkastuksen sekä metsien että vähäisen elintarvikejalostuksen osalta. Nyt meillä on luomusertifioitua metsää viitisenkymmentä hehtaaria, lisäksi pellot, laitumet ja pieni alue joutomaata ovat myös luomuja, tilan emäntä kertoo.

Luomusertifioituja metsiä koskevat tarkat rajoitukset, esimerkiksi sama siirtymävaihemenettely kuin peltopuolella.

– Hakkuut ovat sitten oma lukunsa, ainakaan me emme onnistuneet löytämään luomuhyväksyttyjä taimia, eli kyseinen lohko palasi taas siirtymävaiheeseen. Kaikki toi-

Päivi Laitilan kehittämä Hortahanska on näppärä väline luonnontuotteiden keräilyyn.

menpiteet vaativatkin tarkkaa kirjaamista sekä hyvät kartat, joille luomutuotteiden keruuseen käytettävät alueet merkitään.

– Meillä pääpaino on tähän mennessä ollut tapahtumissa ja kursseissa, jatkossa toivoisin saavani myös varsinaisia keruutuotteita markkinoille, Päivi Laitila sanoo.

Jos omien metsien luomusertifiointi kiinnostaa, lisätietoa saa Metsäkeskukselta, Luomuliitolta ja Ruokavirastolta ja oman alueen ELY-keskuksesta.

Hanskalla ideakilpailuun Monesti hyvä tuoteidea syntyy käytännön tarpeisiin. Näin sai alkunsa Päivi Laitilan kehittämä Hortahanska, joka helpottaa ja nopeuttaa luonnontuotteiden keruuta.

– Idea on yksinkertainen; poimijan ranteeseen kiinnitetään teline ja siihen pussi, johon saa kerättävän tuotteen pienellä liikkeellä mahdollisimman puhtaana ja myös mahdollisimman nopeasti.

– Vaikka toiminta-ajatus ei ole monimutkainen, piti tuotteeseen etsiä materiaali, joka soveltuu kontaktiin elintarvikkeiden kanssa. Lopulta löytyi Öko-Tex -sertifioitu pellava, joka täytti Ruokaviraston kriteerit.

Tuotteistukseen löytyi ELY-keskuksen kautta avuksi konsultti, joka on hoitanut muun muassa mallisuojaushakua. Tähän työhön Päivi Laitila on saanut myös Leaderrahaa paikalliselta Kuudestaan ry:ltä.

– Tuotteen markkinoinnin tiellä on pahimmin ollut korona, joka perui kaikki alan messut ja tapahtumat. Toivottavasti tämä vuosi on parempi. Meillä on suunnitelmissa järjestää ainakin keruukoulutuksia ja kurs-

“Tässä on vaihtelua ja haasteita, mutta myös onnistumisen iloa.”

seja. Ne vain pidetään tarvittaessa pienemmällä porukalla.

Monimuotoisen yrityksen pyörittäminen ei aina ole yksinkertaista, mutta Päivi ja Esko Laitila viihtyvät työmaallaan.

– Tässä on vaihtelua ja haasteita, mutta myös onnistumisen iloa. Meidän näköisemme kokonaisuus, jossa vedetään montaa rekeä, mutta vapaaehtoisesti. ◀

Laitilan tilan herefordit ulkoilevat myös luomusertifioidussa metsässä.

LUOMUTAIMIA TERVEISTÄ EMOKASVEISTA

MANSIKKA Polka ja Frida, MUSTAHERUKKA Titania Luomumarjoille on kysyntää. Myös teollisuus kaipaa sopimustuottajia.

Autamme viljelyn aloittamisessa. Vuokraamme muovinlevitys- ja herukanistutuskonetta.

Pyydä tarjous!

KESKITALON TILA Antti Keskitalo 040 509 2326 antti@keskitalontila.fi LUOMULEHTI 2 | 2021

51

Luomuliiton @ asiantuntijat vastaavat

Näin mainoksen, jossa kerrottiin, että suurtalouskeittiöissä valmistetaan aterioita luomukalasta. Nettisivuilla kerrottiin, että kalat tulevat paikallisilta kalastajilta, ja kuvailtiin, että keväällä ja kesällä syödään muikkuja ja talvella herkutellaan matikoilla.

Onko oikein nimetä järvikalat luomukaloiksi?

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia.

Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

KYSE ON luonnonkalasta, ei luomukalasta. Sana luomu on varattu luomuvalvonnan kautta sertifioiduille maataloustuotteille sekä kaloille, jotka on kasvatettu luonnonmukaisen tuotannon tuotantosääntöjen mukaan.

EU:n luomuasetuksen levien ja vesiviljelyeläinten tuotantosäännöissä kerrotaan, kuinka luomukalaa, -rapuja ja -äyriäisiä kasvetaan.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/848 vesiviljelyeläinten tuotantosäännöissä on seuraavanlaisia otsikoita: kasvatuspaikka, rehut ja ruokinta, terveydenhoito ja lääkintä, viljelyrakennelmat ja hoitokäytännöt sekä valaistus.

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/464 puolestaan kertoo vähimmäisvaatimukset kasvatustiheydelle kalankasvattamoissa. Ne on määritelty esimerkiksi seuraaville kalalajeille: lohi, taimen, kirjolohi, nieriä, turska, meribassi, kultaotsasargi, kotkakala, piikkikampela, punarummuttaja, ankerias, sampi, karppi, ahven, hauki, merikissa ja siika.

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Tiimissä mukana myös:

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 936 0377

Elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo 040 964 1518

52

LUOMULEHTI 1 | 2021

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Luomuasiantuntija Brita Suokas 044 528 8722

Kuva: Noora Mantere

Kysymyksiä

Saako tavanomaisia omia ja tilalla asuvia hoitohevosia laiduntaa luomutilan pelloilla, jos tilan muut eläimet kuuluvat luomuvalvontaan?

maan parhaista antimista

Moa Aulanko

LUOMUTILALLA PYSYVÄSTI pidettävät hevoset voivat laiduntaa oman tilan peltoja. Muutama asia kannattaa kuitenkin muistaa. Tavanomaisia hevosia ei tule laiduntaa samaan aikaan ja samalla lohkolla luomueläinten kanssa. Lisäksi tavanomaisistakin eläimistä, pitopaikoista, rehuista ja laidunjärjestelyistä tulee olla kuvaus eläintenhoitosuunnitelmassa. Lohkokirjanpitoon pitää myös kirjata, missä ja koska eläimet ovat milloinkin olleet.

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

Jo v uodesta 2005

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi.

Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

21.4.2021

MAA

1.9.2021

2.6.2021

PREPARAATIT KASVIT

22.9.2021

Luomurehujen perhe karjatiloille 6.10.2021

ELÄIMET IHMINEN

Biodynaamisen viljelyn koulutus 70€ 1 päivä 00€ ä3 5 pä+ivaälv 24%

Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

5 PÄIVÄÄ 5 TEEMAA

AMMATILLISTA KOULUTUSTA BIODYNAAMISILLA TILOILLA Lisää tietoa: www.biodyn.fi/koulutus Ilmoittautumiset: training@biodyn.fi

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 2 | 2021

53

Kuva: Katarina Rehnström

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM

Alkuperäisrodut sopivat luomun monimuotoisuusperiaatteeseen Alkuperäisrotuisten eläinten geenivarojen säilyttämistyössä on menty eteenpäin. Kansallisaarteidemme tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan panostusta tuotteistamiseen, tukien päivittämistä oikeaan suuntaan sekä yhdistystoiminnan elvyttämistä.

A

lkuperäis- eli maatiaisrodut yhdistetään usein luomueläintuotantoon. Eri eläinrotuja ei tilastoida erikseen, eikä näin ollen alkuperäisrotuisten eläinten määrästä luomutiloilla ole olemassa tilastotietoa.

Luomulainsäädäntö nostaa selvästi alkuperäisrodut erityisasemaan. Nykyisessä luomuasetuksessa sanotaan näin: ”Valittaessa rotuja tai linjoja luonnonmukaiseen tuotantoon on otettava huomioon eläinten kyky sopeutua paikallisiin olosuhteisiin, niiden elinvoimaisuus ja vastustuskyky. Alkuperäisrotujen ja -linjojen käyttö on suositeltavaa”.

54

LUOMULEHTI 2 | 2021

Ensi vuonna voimaan astuva uusi luomulainsäädäntö vaikeuttaa tavanomaisten eläinten hankintaa luomutiloille entisestään. Alkuperäisrotujen osalta tavanomaisten eläinten hankintaa sen sijaan helpotetaan, kun tavanomaisten alkuperäisrotuisten eläinten ostoon ei enää tarvitse erikseen hakea lupaa.

Voimakkaampi tuotteistaminen elintärkeää Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin ja Kansallisen eläingeenivaraohjelman koordinaattorin Juha Kantasen mukaan geenivarojen säilyttämistyössä on menty paljon eteenpäin. Sen sijaan alkuperäisrotujen brändäyksessä ei hänen mukaansa olla onnistuttu.

— Brändäys on valitettavasti vieläkin liikaa yksittäisten tuottajien työn varassa.

Kaikki edellytykset tuotteistamiselle on, sillä tuotteen tarina on olemassa. Käsiparit vain puuttuvat. Alkuperäisrotujen tulevaisuuden kannalta tuotteistaminen on todella tärkeä asia, Kantanen sanoo.

Hänen mielestään luomutuotanto pystyy paremmin suojelemaan luonnon monimuotoisuutta, ja myös geneettinen monimuotoisuus istuu hyvin luomun tavoitteisiin. Uusi tukikausi on alkamassa, ja sen myötä on myös mietitty eläingeenivarojen parempaa suojelua. Yksi esiin noussut tärkeä kysymys on se, miten tuet tulisi ohjata, jotta geenien monimuotoisuuden säilyttämistä voitaisiin paremmin toteuttaa.

Suomenlampaan hyvät hedelmällisyysominaisuudet tunnetaan hyvin ulkomaita myöten, mutta rodun tuottaman laadukkaan villan eteen tarvitsee tehdä lisää markkinointityötä.

Suomenkarja maisemanhoitajana ja lihantuottajana Luomukarjatila Anne ja Pojat kasvattaa Etelä-Pohjanmaalla itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä. Tilan yrittäjä, Anne Rintamäki kertoo, että kaikki tilalla tuotettu liha myydään suoraan kuluttajille. Asiakkaille suomenkarjan eläimet ovat suhteellisen tuntemattomia, joten nykyisen hyvän kysynnän takana onkin kova tuotteistus- ja viestintätyö.

— Lihan myyminen suoraan tilalta ei yksinään toimi myyntivalttina. Meillä vahvuu-

tena ovat sekä eläinten alkuperäisrotu- ja luomustatus sekä kuluttajia yhä enenevissä määrin kiinnostava laidun- ja nurmiruokinta. Myös tilan tarina ja avoimuus puhuttelevat, Rintamäki kertoo.

Rintamäen mukaan suomalaisten pitäisi ymmärtää omien alkuperäisrotujen arvo.

Suomenkarjan maidon- ja lihantuotantoominaisuuksia on hyödynnetty tuhansia vuosia, ja ne ovatkin nimenomaan moni▷▷

Kuva: Noora Mantere

Alkuperäisrotujen tilanne vaihtelee sekä eri eläinlajeittain että lajien sisällä. Esimerkiksi suomenlampaan hyvät hedelmällisyysominaisuudet ja villan erinomainen laatu tunnetaan hyvin. Villan menekin edistämistä kuitenkin tarvitaan. Kantasen arvion mukaan luomutiloilta löytyy suhteellisen paljon ahvenanmaanlampaita ja kainuunharmaita.

Maatiaiskanojen säilytysohjelmaan kuuluu noin 230 aktiivisäilyttäjää. Valtaosa säilyttäjistä pitää kanoja harraste-eläiminä, eikä ammattimaisia tuottajia ole. Maatiaiskanat ovat osa maamme arvokasta kulttuurihistoriaa, mutta tuotantoeläiminä ne eivät yllä lähellekään moderneja kanarotuja.

Lypsykarjatilojen tuotostavoitteet ovat luomutiloillakin korkeita, ja valtavirtamaitorodut hallitsevat. Alkuperäisrotujen käyttö isoilla lypsykarjatiloilla on Kantasen mukaan aika vähäistä.

— Pienemmät, 10–20 lehmän karjatilat, ovat häviämässä, ja näissä karjoissa on pidetty muiden eläinten ohessa länsisuomenkarjaa. Länsisuomenkarjan määrällinen

väheneminen onkin huolestuttavaa. Länsisuomalainen on kuitenkin kohtuullisen hyvä lypsylehmä, joka yltää jopa 100 000 elinikäistuotoksiin.

Länsisuomenkarjan brändi ei kuitenkaan ole yhtä selkeä kuin lapinlehmillä ja kyytöillä, Juha Kantanen sanoo.

Kuva: ?

Länsisuomenkarjan määrän kehitys huolestuttaa

Itäsuomenkarjan käyttö maisemanhoitoon ja lihantuottajana on yleistynyt voimakkaasti viime vuosien aikana.

LUOMUPUUTARHATUOTTAJA - TILAA NYT LAATIKOT KESÄLLE 2021!

5 kg

◆ DS Smithin käsinkoottavia laatikoita ◆ Valmistettu Suomessa

Laatikoihin painetaan viljelijän yhteystiedot, FI-EKO-tunnus, luomumerkki sekä sirkkamerkki, mikäli se on käytössä.

2,5 kg

◆ 5 kg laatikko yleis- tai marjapainatuksella ◆ 2,5 kg laatikko kahvalla Tee tilauksesi 6.4. mennessä.

Laatikot toimitetaan touko–kesäkuun aikana.

Lisätiedot ja tilaukset osoitteessa

luomuliitto.fi/luomulaatikot2021

LUOMULEHTI 2 | 2021

55

käyttörotuja. Maisemanhoidossa ja pienikokoiset ja kevyet eläimet ovat aivan omiaan.

— Säilyttämistyön näkökulmasta meillä on onneksi aktiivisia suomenkarjakasvattajia, mutta silti suomenkarjan tunnettuuden lisääminen olisi tärkeää. Myös tutkimustietoa kaivattaisiin esimerkiksi lihan laatuominaisuuksien osalta, Rintamäki sanoo.

Valmisteilla olevasta alkuperäisrotutuesta Rintamäki toivoo nykyistä joustavampaa, jotta tuki olisi tasapuolinen muiden nautatukien kanssa. Tuen tulisi lisäksi kannustaa eläinten puhdasrotujalostukseen.

Saloniemen juustola tuotteistanut alkuperäisrotujen maidon Saloniemen juustola Laitilassa on jo 25 vuoden ajan valmistanut suomenvuohen maidosta juustoja. Tilan yrittäjä Riitta Saloniemi kertoo suomenvuohen olevan nimenomaan maitovuohi ja sen maidon soveltuvan erinomaisesti juuston valmistukseen. Jalostuksen avulla on onnistuttu valikoimaan hyvin lypsävät yksilöt.

Ongelmana alkuperäisrotuisten vuohien kasvatuksessa on Saloniemen mukaan liian kapeat sukulinjat. Suomenvuohien jalostus pitäisi hänen mukaansa uskoa taitaviin käsiin ja pitäisi varoa sukulinjojen sekoittumista ulkomaisiin rotuihin.

Noin 15 vuotta sitten vuohien lisäksi tilalle hankittiin kyyttöbuumin siivittämänä nautoja maisemanhoitajiksi. Kyytöt päätyivät myös lypsylehmiksi ja niiden maito juustoon.

Saloniemen mukaan kyytöt ovat osoittautuneet lyhytmaitoisiksi ja soveltuvat paremmin maisemanhoitajiksi ja lihantuottajiksi.

Pääosan juustolassa käytettävästä maidosta tuottavat nyt länsisuomenkarjarotuiset lehmät, ja väriläiskänä joukossa pyörii muutama kyyttö ja lapinlehmä.

— Alkuperäisrotuisten eläinten maito erottuu edukseen juuston valmistuksessa.

Vaikka eläimet lypsävät määrällisesti vähemmän, on maito täyttä tavaraa ja sitä tarvitaan juustokilon valmistukseen pienempiä määriä. Alkuperäisrotujen maidon korkea rasva- ja valkuaispitoisuus ovat hyviä ominaisuuksia juuston valmistuksessa, Saloniemi sanoo.

Saloniemen tilalla valmistetaan erilaisten juustojen ohella lisäksi jogurttia, rahkaa ja voita.

— Kohtuulliset siemenannosten hinnat sekä joustavampi alkuperäisrotutuki ovat edellytys maatiaisrotujen säilyttämiselle.

Tuen pitäisi myös kannustaa voimakkaammin maidontuotantoon, Saloniemi sanoo. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

Saloniemen juustolan vuohista ei mene mitään hukkaan. Lypsyuransa päättäneen eläimen liha hyödynnetään, ja rasvat keitetään saippuaksi.

Myös vuodat ja nahat käsitellään ja myydään eteenpäin. Tilan kilitkin kasvatetaan teuraaksi.

Kuva:Luomulehden arkisto/Lassi Lähteenmäki

56

LUOMULEHTI 2 | 2021

KU TS U

Luomuliiton kevätkokous 2021 ja keskustelutilaisuus tulevasta CAP-kaudesta AIKA: 15.4. klo 10 PAIKKA: Etäyhteyksin verkossa (virallinen kokouspaikka Majvikintie 66, Sipoo) Ennen kokousta järjestämme keskustelutilaisuuden tulevasta CAP-kaudesta.

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa luomuliitto.fi/kevatkokous2021

Kevätkokoukseen osallistuminen vaatii tunnistautumista ilmoittautumisen yhteydessä, koska järjestämme kokouksen verkon kautta. Lomake vastaa allekirjoitusta osallistujalistaan. Kokousmateriaali ja linkki verkkokokoukseen lähetetään osallistujille sähköpostilla.

Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Lisätiedot: janne.rauhansuu@luomuliitto.fi 0500 533 408 susann.rannari@luomuliitto.fi 040 144 6160

Tilaa nyt!

Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat.

Tilaa Luomulehti!

6 numeroa vuodessa

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

hti.fi www.luomule

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 6 | 2019

57

Haluan liittyä luomuyhdistyksen tai Luomuliiton suorajäseneksi Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 110 €

Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e.

Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

☐ Kuluttajajäsen 35 € ☐ Kannatusjäsen 110 € yritys tai henkilö

Haluan tilata Luomulehden Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen!

Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata, vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 150 €

Oletko liittynyt luomuvalvontaan 2018–2021 välisenä aikana, ja olitko silloin alle 40-vuotias? ☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2021 jäsenyyden ilmaiseksi! ☐ En

Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhteisöjäsenet sekä Österbottens-jäsenet) ☐ Kestotilaus 70 € ☐ Yhden vuoden tilaus 76 € ☐ Opiskelijatilaus 40 € ☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja 20 € ☐ Muu**

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla. **Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä. le h ti

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

Puhelinnumero: Luomuliiton rekistereitä koskeva tietosuojaseloste löytyy osoitteesta luomuliitto.fi/yhteystiedot.

58 LUOMULEHTI 2 | 2021

2/2021

Seuraavassa numerossa:

Leppismerkki uudistuu

Kuva: Luomulehden arkisto/Senni Valiola

Nurmen rikkominen syysviljalle Kananuorikoille omat luomusäännöt LUOMULEHTI www.luomulehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Janne Rauhansuu janne.rauhansuu@luomuliitto.fi 0500 533 408 TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404 TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi TILAUS- JA JÄSENYYSASIAT luomuliitto@luomuliitto.fi 040 144 6160

PUHEENJOHTAJA Janne Rauhansuu 0500 533 408

TAITTO Mari Mero mariilonamero@gmail.com 040 824 1158

TOIMINNANJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

LUOMULEHTI 2 | 2021

59