Luomulehti 3/2014 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 3 / 2014

10,00 €

Kuvakampanja yhdistää luomun kannattajia

www.luomulehti.fi

s.32

Peltotilkut

järjestykseen s.24

Kokonaiskuvaan kuuluu kiertokulku

ouko, jota nykykielessä kutsutaan myös kevääksi, saa ihmeitä ja innostusta aikaan. Viljelijöille kasvukauden alku merkitsee myös ympäripyöreitä työpäiviä ja väsymyksestä kolottavaa kehoa. Fyysisistä rasituksista huolimatta mielemme rentoutuvat ja arkisen elämän asettamat haasteet pyyhkiytyvät hetkeksi ajatuksista, kun keskitymme kylvämiseen. Hentojen oraiden puskeutuessa läpi raskaan maakerroksen palautuu mieliimme tulevaisuudenusko, jonka voimalla pyrimme jaksamaan taas vuoden elämänkierrossa eteenpäin.

Luomutuotantoa ei nähdä viisaana valintana, jos ei pystytä katsomaan kokonaisuutta. Nykyiset ilmasto- ja vesistövaikutusten arvioinnissa käytettävät päästömallit eivät sovellu luomun ja tavanomaisen tuotannon väliseen arviointiin. Ketjun yksittäisten lenkkien arviointi ei johda vertailukelpoisiin tuloksiin. Tarvitsemme parempaa tutkimusta ja rehellistä keskustelua. Jukka Lassila Luomuliiton puheenjohtaja Luomulehden päätoimittaja

Toukotöissä nousee esiin viljelijän ammatin mielekkäimmät puolet. Omilla ratkaisuilla ja fyysisillä suorituksilla voimme vaikuttaa kättemme jälkiin, vaikka toimimmekin luonnon olosuhteiden armoilla.

EBENA varma ja satoisa

Myynti alan liikkeet sekä www.naturcom.fi

92400 Ruukki, Puh. (08) 270 7200, (02) 762 6200

Valitettavasti nämä luomun perusasiat eivät ole vielä juurtuneet yleisemmin yhteiskuntamme ajatteluun. Esimerkiksi tutkimusmenetelmiä on kehitetty arvioimaan toistaiseksi lähinnä kiertokulun osia, jolloin kokonaisuus ei hahmotu. Viimeksi jouduimme toteamaan tämän toukokuun alussa MTT:n julkaiseman ruoan ympäristövaikutusten vertailumenetelmän ympärillä käydyssä keskustelussa, jossa tuijotettiin helposti mitattavia asioita kuten satotasoja, mutta ei osattu arvioida muun muassa peltomaan kasvihuonekaasupäästöjä riittävän luotettavasti.

Markku Lassila

Suo

uo s n me

in situ

ir n v u h

Luonnon ekosysteemin ymmärtäminen ja sen toimintaperiaatteisiin mukautuminen auttaa meitä tekemään tuotannon ja ympäristön suhteen tasapainoisia ratkaisuja. Luonto perustuu aina ketjuihin, joiden katkeamattomuus on edellytys olemassa olevan elämän jatkumiselle. Olkoon sitten kyse vuodenajoista tai ravinteiden liikkeistä viljelykierrossa, me luomuviljelijöinä tiedämme, kuinka tärkeää on tiedostaa ketjun eri osatekijöiden yhteys. Talven pakkaset mureuttavat maata, palkokasvit sitovat typpeä ja hajottajat vapauttavat ravinteita seuraavien kasvien käyttöön. Ilman sidosta toisiinsa ketjun osat eivät tulisi toimeen vaan vasta yhteen punottuna ne muodostavat kestävän ja toisiaan palvelevan kokonaisuuden.

Luomulehti 3/2014

Tehdas tarjoaa

A83 HiTech

Sisällys 3/2014

> Luomumaidentuotanto jatkuu s.22

KESÄN NETTOHINTA

34.900 € alv. 0%

KAHVITUTTAAKO? TOIMI NYT! Pyydä tarjous - saat tyylikkään Valtra-kahvipurkin. Ja kun teet kaupat uudesta Valtrasta kesäkuun aikana, saat vuoden kahvit kaupan päälle (100 pakettia). Tarjous voimassa 30.6.2014 saakka.

Kuvan traktori erikoisvarustein.

> Ruokahamppua juustohyllyltä s.48

Pääkirjoitus: Tähän pääkkärin otsikko

Yhteistyö vie luomua eteenpäin

valmistautua 51 Muista luomuvalvontaan

Kohti pelkän luomusiemen käyttöä

Kansallinen tutkimusohjelma on kunnianhimoinen

22 Luomumaidontuotanto jatkuu - lehmät parresta laakasiiloon

VALTRA A83 HITECH Sähköhydraulinen suunnanvaihtaja | Nappikytkin

le h ti

28 32 38 40

Vanhat valssimyllyt käynnissä! KANNESSA: Kuvakampanja yhdistää luomun kannattajia Tututstu Turkin luomuun Apteekkari loi luomu-uran

Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

Vähemmilläkin päästöillä pärjää - vai pärjääkö?

52 Nähdään kesällä! 53 Ristikko näkyviksi 63 Luomupellot koko Suomessa!

Uudenlaista luomuviljelyä s. 50 Palstat

8 Tutkittua tietoa 13 Edunvalvontaa Euroopassa 15 Luomua opiskelemassa 24 KANNESSA, UUSI PALSTA: Mentorin vinkit

26 Ulkomailta 34 Ravinteet puhtaasti kiertoon 44 Kehitetään luomua 48 Valkuaista kännykkäkansalle 50 Tuotteen tarina 54 Palveluksessanne 56 Kommentti 57 På svenska 58 Kysymyksiä 60 Yhdistyksistä

Kannen kuva: Erkki Pöytäniemi

Luomulehti 3/2014

Katso koko raporttti: www.vyr.fi

Marjo Koivumäki

Nitraattiluonnoksessa tehottomia vaatimuksia Ympäristöministeriön asetusehdotus maatalou-

den nitraattipäästöjen vähentämisestä sisältää runsaasti teknisiin toimenpiteisiin kohdistuvia rajoitteita ilman yleisluontoisempaa tarkastelua siitä, missä tapauksissa toimenpiteiden rajoitus on tarpeellista asetuksen pääasiallisen tarkoituksen kannalta. Esimerkiksi pellolla tapahtuvan aumakompostoinnin mahdollisuudesta luopuminen aiheuttaisi huomattavia taloudellisia kustannuksia luomutiloille, mutta ei vähentäisi vesistökuormituksen riskiä. – Aumakompostoinnin erot patterointiin tulisi huomioida

Luomulehti 3/2014

www.luomuliitto.fi/kategoria/tiedotteet

Luomuliitto kokosi puutarhatyöryhmän Luomuliiton puutarhatyöryhmässä aloittavat luomutuot-

tajat eri puolilta Suomea: Kaijus Ahlberg, Petri Leinonen, Hannele Sippu, Mari Vänskä-Ruotsalainen ja Antti Vauhkonen. Ryhmän vastaavana toimii Jukka Lassila.

asetuksessa ja se tulisi tulisi edelleen sallia työteknisistä syistä varastointimenetelmäksi, jos se toteutetaan niin, että päästöt vesistöön voidaan estää, toteaa Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila valmisteltuaan toukokuussa lausunnon. – Kokonaistypen huomioiminen on oleellista vasta, jos pellon typpitase on vuodesta toiseen positiivinen ja maaperän multavuus ei samalla nouse, kertoo Luomuliiton maaperä- ja energia-asiantuntija Tuomas Mattila.

Viljelijät sitomaan hiiltä Erikoistutkija Helena Kahiluoto Maa- ja

elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä osoittaa yhdessä britti- ja tanskalaistutkijoiden kanssa Nature Climate Change -lehdessä julkaistussa artikkelissa, kuinka hiilensidonta viljelysmaahan voidaan todentaa nopeasti ja edullisesti. Tietoa tarvitaan, jotta pienviljelijät voivat osallistua päästökauppaan, ja jotta kiperästi kaivattuihin ripeisiin toimiin ilmastonmuutoksen estämiseksi päästäisiin käsiksi. Tutkijat esittävät, että parannettujen viljelymenetelmien hiilivaikutus mitattaisiin vertaamalla peltoja perinteisin menetelmin viljeltyihin peltoihin kehittyvissä maissa. Monitorointiohjelmaa ehdotetaan juuri ensimmäisiä askeleitaan ottavan YK:n vihreän ilmastorahaston rahoittamaksi ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön hallinnoimaksi. Yksi esimerkki lupaavasta, hiiltä sitovasta viljelymenetelmästä Afrikassa on pelto-metsäviljely, jossa voidaan hyödyntää typpeä sitovia puulajeja ja ekosysteemin monimuotoisuutta. Lantaa kannustetaan käyttämään lannoitteena eikä polttoaineena, kuten laajalti on käytäntönä. Energiavaihtoehdoksi ehdotetaan esimerkiksi aurinkosähköä. – Nämä viljelymenetelmät ovat tietysti myös luomutuotantoon sopivia ja sertifioimalla tuotannon viljelijä voisi silloin saada päästökaupan tulojen päälle myös luomulisän, toteaa Kahiluoto. – Etiopialaiset viljelijät kertoivat, että lanta onkin heidän olosuhteissaan tehokkaampi lannoite kuin väkilanta, joka on heille myös liian kallis tuotantopanos.

Ryhmän tavoitteena on mm. kehittää edunvalvontaa ja tuotannon edistämistä. Ryhmä määrittelee itse tavoitteensa tarkemmin ja mm. valmistelee esityksiä Luomuliiton hallitukselle.

Kepa/Henna Hakkarainen

Nettipalstoilla on vinkkejä siihen, miten pestä mansikat ennen syömistä. Tavanomainen mansikka onkin Eviran tilastojen mukaan kärkipäässä torjunta-ainejäämien määrässä. Monet luulevat olevansa allergisia mansikoille, mutta luomumansikkaa kokeillessaan huomaavatkin vain olleensa herkkiä torjunta-aineille. Luomumansikan tuotannossa torjutaan tuholaisia esimerkiksi niiden luontaisten vihollisten avulla. Hometta torjutaan katekankaiden ja ilmavien kasvustojen avulla. Sopiva viljelykierto on lähtökohta terveen sadon saamiselle. Luomumansikkaa on vielä kuitenkin huonosti saatavilla esimerkiksi toreilla. Suurin osa marjasta myydään suoraan tiloilta, joita on listattu esimerkiksi osoitteessa www.aitojamakuja.fi.

Luomuviljaa syötetään tiloilla myös kotieläimille, jotka eivät ole luonnonmukaisessa tuotannossa (5 milj. kg). Arvio määristä perustuu Tiken kyselyyn. Tästä asiasta tarvitaan jatkossa lisää tietoa, koska se on yksi luomuviljan hukkavirroista sen ohella, että luomuviljaa myydään jonkin verran myös tavanomaisena viljana. Rehusektorin rinnalla toinen suuri luomuviljan käyttäjä on elintarvesektori (39 % luomuviljan käytöstä), jossa luomuviljaa jalostetaan erilaisiksi tuotteiksi (yht. 24 milj. kg). Luomukauraa käytetään myös elintarvikesektorilla viljoista eniten, arvion mukaan yhteensä 12 milj. kg. Luomukauran elintarvikekäyttö kasvaa, joskin hyvin maltillisesti (400 000 kg). Luomuvehnän ja luomurukiin osalta käytön suhteen on sen sijaan nähtävissä laskeva trendi. Kotimaan teollisuuden käyttämä luomuvilja on pääosin kotimaista. Suomen Gallup Elintarviketiedon yrityskyselyn mukaan heinä-joulukuussa 2013 oli tuotu ruista 2,2 miljoonaa kiloa ja vehnää 0,2 milj. kg. Markkinointikauden aikana luomuviljaa käytetään kylvösiemeneksi yhteensä noin 11 miljoonaa kiloa. Luomuohran mallastuskäyttö on kasvanut, mutta on vuoden aikana vielä selkeästi alle miljoona kiloa. Luomuviljaa oli 2013 heinäkuussa maatiloilla ja kaupan ja teollisuuden varastoissa yhteensä 55 miljoonaa kiloa. Maatilavarastot ovat karttuneet erityisesti kauran osalta.

Marjo Koivumäki

Haluatko pestä mansikat?

Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) luomuviljatyöryhmässä on laadittu yhteistyössä Tiken kanssa ensimmäinen arvio luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä kotimaassa kuluvalla markkinointikaudella 1.7.2013–30.6.2014. Luomuviljojen sadot on Tiken satotilastosta ja käyttöä teollisuudessa on arvioitu Suomen Gallup Elintarviketiedon tekemän kyselyn tulosten avulla sekä elintarvikekäytön osalta myös Kauppamylläreiden yhdistyksen kyselyn avulla. Luomuviljaa tuotettiin 15 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tiken satotilaston mukaan luomuviljaa (ei sisällä seosviljaa) tuotettiin kesällä 2013 yhteensä 76 miljoonaa kiloa. Luomuviljasadosta oli kauraa 46 miljoonaa kiloa, ohraa 12 milj. kg, vehnää 13 milj. kg ja ruista 4 milj. kg. Kotimaan luomuviljan käytöstä noin 40 % käytetään kotieläinten rehuksi (yhteensä 24 milj. kg). Tärkein rehuvilja luomupuolella on kaura (16 milj. kg, 64 % viljarehukäytöstä) ja valtaosa viljasta syötetään suoraan tiloilla. Rehuteollisuus on viime vuosina alkanut valmistaa luomurehuja luomukotieläintuotannon kasvun myötä ja se käyttää rehuviljaa markkinointivuoden aikana noin 2 miljoonaa kiloa. Etenkin vehnän rehukäyttö on tällä markkinointikaudella kasvanut, joskin määrät ovat vielä pienet (600 000 kg). Viljojen rehukäyttö on arvioitu edeltävän kauden suuruiseksi. Edeltävän kauden rehukäytön arvio perustui Tiken tekemään viljelijäkyselyyn.

Markku Lassila

Juho Nikkilä / luomumansikka.fi

VYR arvioi luomuviljan tarjontaa ja kysyntää

Luomulehti 3/2014

Tutkittua tietoa

Fambo-lajikkeen kukintaa 16.7. Fambokaistan vasemmalla puolella Opera, oikealla puolella Marabel.

Teksti: Jaakko Nuutila, Anu Kankaala, Elina Virtanen ja Virpi Vorne Kuvat: jaakko nuutila

Luomuperunaketju

toimivaksi MTT teki luomuperunalajikkeiden tuotanto- ja käyttölaatuvertailua. Tuotantotekniset ratkaisut näkyvät laadussa kodeissa ja

suurkeittiöissä. uomuperunalla on kysyntää. Edellytykset luomutuotannon kasvattamiselle ovat entistä paremmat, kun julkiset ruokapalvelut (suurkeittiöt) ovat sitoutuneet lisäämään luomuraaka-aineiden osuutta. Jotta ketju tuotannosta kuluttajalle saadaan toimivaksi, on tehtävä testauksia ja yhteistyötä toimijoiden kesken. Lähtökohtana ovat luomutuotantoon sopivat lajikkeet ja niiden sadontuottoja käyttölaatuominaisuudet. Tuotantotestaukset ja sadon käyttölaatuvertailut on tehtävä käytännön vaatimusten mukaisesti.

Tuotanto ja -käyttölaatu tarkastelussa MTT toteutti vuonna 2013 luomuperunalajikkeiden tuotanto- ja käyttölaatuvertailua. Tuotantovaihe toteutettiin luomuperunatilalla, luomutuotantosääntöjen mukaisesti ja käyttölaatuvertailu sekä koti, laboratorio- että suurkeittiötestauksissa. Vertailuun valikoituivat lajikkeet, joita lajike-edustajat olivat suositelleet luomuperunatuotantoon soveltuviksi. Lajikkeiden kenttätuotantotestaus to-

Luomulehti 3/2014

teutettiin Marabel-, Fambo-, Opera-, Carolus- ja Biogold–lajikkeilla. Luomuperunatuotannossa kasvuston alkukehityksellä on suuri merkitys, jotta kasvusto ehtii tuottamaan mukulasatoa ennen mahdollisen lehtiruton iskeytymistä. Lehtirutto voi varhaisessa vaiheessa tuhota kasvuston nopeasti. Vuoden 2013 taimettumis- ja alkukehitystulosten perusteella Marabelia, Famboa ja Operaa voidaan pitää aikaisina ja Carolusta hieman myöhäisempänä lajikkeena. Biogoldin taimettumista ja alkukehitystä häiritsi siemenen laadulliset ongelmat. Lehtiruton kestävyyttä arvioitiin sen perusteella, kuinka pitkään kasvusto säilyy ilman lehtiruttolaikkuja. Carolus oli erittäin kestävä, Fambo, Opera ja Marabel melko kestäviä. Biogoldin lehtirutonkestävyyttä on vaikea tulkita sen kasvuston kehitysongelmien takia (Kuva 1). Luomuperunatuotannossa satotasot jäävät yleensä 20–30 tonniin hehtaarilta. Tuotantovertailussa Caroluksen ja Marabelin satotasot olivat tavanomaisesti tuotettujen (n. 40 t/ha) tasoa. Marabelin sadossa oli eniten kooltaan >50 mm mukuloita (Kuva 2). Sadon tärkkelyspitoisuus korreloi lajikkeiden jauhoinen – kiinteä –ominaisuuksiin ja lajike-erot olivat tärkkelyspitoisuudessa pienet, vaihtelu 4–prosenttiyksikön sisällä. Sadon ulkoinen laatu korreloi kauppakelpoisen sadon osuutta. Fambolla oli ulkoiselta laadultaan yli 80 %, Caro-

luksella ja Marabellilla yli 70 % sadosta täysin moitteetonta. Ulkoista laatua heikentävänä tekijänä oli rupisuus. Marabellin ja Fambon sadon rupisten mukuloiden osuus jäi alle 10 prosenttiin, seittirupea oli vähiten Fambolla ja Caroluksella. Ulkoisen laadun arviointiin lajikkeittain tarvitaan lisätestauksia, koska kasvukauden sääolosuhteilla on suuri merkitys mm. perunaruven kehittymiseen ja esiintymiseen. Satomukuloista analysoitiin myös ravinne-, glykoalkaloidi-, orgaaniset hapot –pitoisuudet ja kaikki tulokset olivat sallituissa ja perunalle ominaisissa rajoissa.

Keittolaatu vertailussa eri menetelmillä Perunoiden keittolaatua tutkittiin sekä perunatutkimuksen virallisesti hyväksytyn keittolaatukokeen (MTT), kotitaloudessa tehdyn kokeen (koti) että ammattikeittiöolosuhteissa tehtyjen suurkeittiökokeiden (SK) avulla. Peruna käyttäytyy eri tavoin riippuen kypsentämismenetelmästä ja –laitteista. Kokeet on perinteisesti suoritettu pienten perunaerien avulla, mutta ammattikeittiöiden, erityisesti julkisen ruokapalvelun vaatimukset asettavat omat haasteensa lajikevalintaan. Suurkeittiöihin toimitetaan pääsääntöisesti valmiiksi kuorittua perunaa. Suositeltavaa olisi myös käyttää kuoriperunaa sen paremman ravitsemuksellisen laadun vuoksi. Kuorittu peruna toimitetaan vesiastioissa ja perunan tulee säilyä tummumatta jopa kol- ▷▷

Ruttohavainnot

100 90 80 70 Kuva 1. Biogold 60 Carolus 50 40 100 Opera 30 90 Fambo 20 80 10 Marabel 70 Biogold 0 60 33 40 47 54 61 70 76 86 96 99 Carolus 50 40 vrk istutuksesta Opera 30 Fambo 20 Kuva 1. Carolus oli kestävin lehtirutolle, Fambo, Marabel ja Opera hieman alttiimpia. Bio 10 Marabel kestävyyden todentamiseen tarvitaan lisätestausta. 0 33 40 47 54 61 70 76 86 96 99

Ruttohavainnot

istutuksesta Luomuperunatuotannossavrk satotasot jäävät yleensä 20-30 tonniin hehtaarilta. Tuo Caroluksen ja Marabelin satotasot olivat tavanomaisesti tuotettujen (n. 40 t/ha) sadossa oli eniten kooltaan >50Marabel mm mukuloita (Kuva 2).jaBiogoldin Kuva 1. Carolus olilehtirutolle, kestävin lehtirutolle, Marabel Opera hieman Carolus oli kestävin Fambo, ja Fambo, Opera hieman alttiimpia. lehtiruton alttiimpia. Bio

kestävyyden todentamiseen tarvitaan lisätestausta. Sadon tärkkelyspitoisuus korreloi lajikkeiden jauhoinen – kiinteä –ominaisuuksiin ja tärkkelyspitoisuudessa pienet, vaihtelu 4 –prosenttiyksikön sisällä. kestävyyden todentamiseen tarvitaan lisätestausta.

Kuva 2.

Luomuperunatuotannossa satotasot jäävät yleensä 20-30 tonniin hehtaarilta. Tuo kokojakauma Caroluksen ja MarabelinSadon satotasot olivat tavanomaisesti tuotettujen (n. 40 t/ha) sadossa 45,0 oli eniten kooltaan >50 mm mukuloita (Kuva 2).

Sadon tärkkelyspitoisuus korreloi lajikkeiden jauhoinen – kiinteä –ominaisuuksiin ja 40,0 tärkkelyspitoisuudessa pienet, vaihtelu 4 –prosenttiyksikön sisällä. 35,0

Sadon kokojakauma

30,0

t/ha

> 70 mm

25,0 45,0

50-70 mm

20,0 40,0

40-50 mm

15,0 35,0

30-40 mm

10,0 30,0

< 30 mm > 70 mm

5,0 25,0

50-70 mm

0,0 20,0 15,0

40-50 mm Biogold

Carolus

Opera

Fambo

Marabel

30-40 mm

< yli 3010mm Kuva 2. Carolus jaolivat Marabel olivat sadontuotoltaan parhaimmat, ja Carolus ja Marabel sadontuotoltaan parhaimmat, Fambon ja Operan satotasotFambon olivat t/ Operan sato 10,0 haalhaisemmat. alhaisemmat. Biogoldin satotason todentamiseen tarvitaan lisätestausta. t/ha Biogoldin satotason todentamiseen tarvitaan lisätestausta. 5,0 0,0 Biogold

Carolus

Opera

Fambo

Marabel

Sadon ulkoinen laatu korreloi kauppakelpoisen sadon osuutta. Fambolla oli ulkoise Kuva 2. Carolus ja Marabel olivat sadontuotoltaan parhaimmat, Fambon ja Operan Luomulehti 9 sato 80 %, Caroluksella ja Marabellilla yli 70 % sadosta täysin 3/2014 moitteetonta. Ulkoista laa

t/ha alhaisemmat. Biogoldin satotason todentamiseen tarvitaan lisätestausta.

Tummumiseen vaikuttaa myös mahdollinen perunoiden kuljetuksen aikainen paleltuminen, jotamaun perunamuuseihin. SK-kokeissa arvioitiin myös muita –voita. Kasvisrasva toi ”epäaidon” Kuva 4. Keitinperunoiden maun arvioinnissa parhaat pisteet sai Opera. tapahtui toisessa suurkeittiökokeessa. Tämä laskee SK-kokeidenaistinvaraisia arvoja (Kuvaominaisuuksia. 3). Niiden keskiarvot on esitetty kuvassa 7. Kuva 3.

Kuva 4.

Raakatummuminen

Kuva 5.

Kuva 6.

Perunamuusin maku

Keitinperunan maku

1 Biogold

Fambo

Opera MTT

Biogold

Carolus Marabel SK

Fambo MTT

Koti

Kuorittujen ja vedessä säilytettyjen keitin- ja muusiperunoiden raakatummuminen. (1 = voimakkaasti tummunut, 5 = ei ollenkaan tummunut). SK-kokeissa tuloksia huononsi kuljetuksen aikana paleltuneet perunat.

Opera Koti

Kuva 4. Keitinperunoiden maunparhaat arvioinnissa Keitinperunoiden maun arvioinnissa pisteet saiparhaat Opera. pisteet sai Opera.

1 Carolus Palmia 1

Palmia 2

Luomulehti 3/2014

Fambo

Opera 30 min

Haaga

Carolus Marabel 60 min

Kuva 6. Kaikkien aistinvaraisten lajikekohtaiset keski Perunamuusien maun arvioinnissa Marabel sai kaikissaMarabel kokeissa sai kaikissa Kaikkien aistinvaraisten ominaisuuksien lajikekohtaiset keskiarvot 30 Kuva 5. Perunamuusien maun arvioinnissa kokeissa paremman tuloksenominaisuuksien kuin paremman tuloksen kuin Carolus. minuutin ja 60 minuutin lämpösäilytyksen jälkeen lämpösäilytyksen jälkeen Carolus.

sa sekä aistinvaraisten laatutekijöiden säilyminen lämpösäilytyksen aikana. 4 Valituista lajikkeista keitinperunoina analysoitiin Biogold, Fambo ja Opera, 3 sekä muusiperunoina Carolus ja Marabel. Seuraavana on esitetty kolmen eri 2 koetyypin kaikkien toistojen tulosten 1 keskiarvot. Carolus Marabel Raakatummuminen oli vähäisintä Operassa, Caroluksessa ja Marabelissa ja Palmia 1 Palmia 2 Haaga runsainta Biogoldissa. Tummumiseen mahdollinen perunoiKuva 5. Perunamuusien maun arvioinnissa Marabel sai kaikissa kokeissa vaikuttaa paremmanmyös tuloksen kuin Carolus. den kuljetuksen aikainen paleltuminen, jota tapahtui toisessa suurkeittiökokeessa. Tämä laskee SK-kokeiden arvoja (Kuva 3). Kiinteämaltoiset perunat Biogold, Fambo ja Opera kestivät kaikki hajoamatta kypsentämisen. Jauhoisissa muusiperunoissa taas hajoaminen oli suotava ominaisuus, joka voimistui kun niitä kypsensi hieman kiinteämaltoisia pidempään. Näistä Marabel sopii myös keitinperunaksi, kun sitä ei kypsennä liikaa. MTT:n ja kotikeittiökokeissa arvioitiin kaikkien lajikkeiden makua, mutta SK-kokeissa arviointi kohdistui erikseen keitinperunoihin ja perunamuuseihin. Keitinperunoiden maku on esitetty kuvassa 4 ja perunamuusien maku kuvassa 5. SK-kokeissa keitinperunoissa maku on arvioitu 30 minuutin ja 60 minuutin lämpösäilytyksen jälkeen ja kuvassa on esitetty keskiarvot. Fambon ja Operan maku säilyi Biogoldia paremmin lämpösäilytyksen aikana. Palmian perunasoseissa käytettiin raaka-aineina perunan lisäksi kasvisPerunoiden laadun arviointia ennen kypsentämistä. 5

Biogold

Marabel

Perunamuusin maku men vuorokauden ajan riippuen toimitustiheydestä. Kiinteämaltoiset keitinperunat kypsennetään pääsääntöisesti reikäpakeissa uunien keittohöyrytoiminnolla. Tämä vähentää perunoiden hajoamista, koska ne eivät pääse kolhiintumaan toisiaan vasten. Kiinteämaltoisia perunoita käytetään myös keittoihin, jolloin ne toimitetaan valmiiksi kuutioituina. Jauhoisia perunalajikkeita käytetään perunasoseiden ja sosekeittojen valmistukseen. Perunasose valmistetaan pienessä volyymissä yleiskoneessa, jolloin höyryssä kypsennetyt perunat murskataan ja neste lisätään yleiskoneessa. Suuret perunasose-erät valmistetaan nykyään sekoittavissa höyrypadoissa, jolloin sekä perunan kypsentäminen riittävän kypsäksi, murskaaminen ja nesteen lisääminen tapahtuu samassa laitteessa. Suurkeittiökokeet tehtiin Helsingissä Palmian Myllypuron vanhustenkeskuksessa (syyskuussa ja marraskuussa) sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa (marraskuussa). Perunoista arvioitiin niiden raakatummuminen, kypsennyksen aikainen hajoaminen, sekä aistinvaraiset ominaisuudet (ulkonäkö, tuoksu, rakenne ja maku) 30 minuutin ja 60 minuutin lämpösäilytyksen jälkeen. Muissa keittokokeissa arvioitiin raaka- ja keittotummuminen, tärkkelyspitoisuus, ulkonäkö keitettynä, mallon väri ja maku. Suurkeittiöille tärkeimmät laadulliset ominaisuudet ovat mahdollisimman vähäinen raakatummuminen, hajoamattomuus keitinperunoissa ja hajoaminen muusiperunois-

Aistinvarainen kokonaislaatu

Tässä

käyttölaatuvertailussa

luomuperunoista

parhaiten

rasvaruokakermaa ja keitinperunoina Haagan kokeissaFambo ja Opera ja muusiperunana Marabel. Tuota parhaita olivattoi Carolus, Fambo ja Marabel. luomumaitoa ja –voita. Kasvisrasva ”epäaidon” maun perunamuuseihin. SK-kokeissa arvioitiin myös muita aisYhteistyötä vaaditaan tinvaraisia ominaisuuksia. Niiden kesLuomuperunan tuotannossa on panostettava viljelyvarmuuteen j kiarvot on esitetty kuvassa 6. käyttävät tai jatkojalostavat tahot asettavat käyttölaadulle erilaisi Tässä käyttölaatuvertailussa luomumoitteetonta loppukäyttäjälle saakka. perunoista parhaiten suurkeittiökäytSaatujen tulosten töön soveltuivat keitinperunoina Fam- perusteella voidaan todeta, että jo kokem tuotantotekniikka bo ja Opera ja muusiperunana Marabel. toimii, mutta suuri merkitys sadontuottoon on my valmistusta pidemmälle kasvusto Perunasoseen kehittyy ilman lehtiruttotartuntaa sen suurem Tuotanto- ja ulkoinen laatuvertailussekoittavassa padassa. kehittyä. Tämä tuli esille myös tässä tuotantovertailussa, jossa sa parhaita olivat Carolus, Fambo ja tuotantomuodon tasoa. Jotta ketju tuotannosta kuluttajalle saadaan Marabel. ja yhteistyötä toimijoiden kesken.

Yhteistyötä vaaditaan

Luomuperunan tuotannossa on panostettava viljelyvarmuuteen ja tehokkuuteen. Luomuperunaa käyttävät tai jatkojalostavat tahot asettavat käyttölaadulle erilaisia vaatimuksia, sadon on oltava moitteetonta loppukäyttäjälle saakka. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että jo kokemusten kautta hyväksi todettu tuotantotekniikka toimii, mutta suuri merkitys sadontuottoon on myös siemenperunan laadulla. Mitä pidemmälle kasvusto kehittyy ilman lehtiruttotartuntaa sen suuremmaksi on satotason mahdollista kehittyä. Tämä tuli esille myös tässä tuotantovertailussa, jossa satotasot olivat tavanomaisen tuotantomuodon tasoa. Jotta ketju tuotannosta kuluttajalle saadaan toimivaksi, on tehtävä testauksia ja yhteistyötä toimijoiden kesken. ◀ Kirjoittajat ovat MTT:n tutkijoita.

Luomulehti 3/2014

LISÄÄ

tuotteesi

Vuoden Luomutuote

näkyvyyttä

– osallistu Vuoden Luomutuote -kilpailuun!

Teksti: Jaana Elo Kuva: Angela Morell Pérez

IFOAM EU:n neuvosto tyrmäsi komission ehdotuksen uudesta luomuasetuksesta Kokouksesta osattiin odottaa kiivasluonteista, sillä tärkeimpänä asiana esityslistalla oli EU-komission ehdotus uudesta luomuasetuksesta. Hylkäyskanta syntyi kuitenkin konsensuksena.

VUODEN LUOMUTUOTE 2014 Kilpailussa Suomen parhaat luomu-uutuudet mittelevät keskenään. Onko sinun tuotteesi niistä paras? Vuoden Luomutuote 2013

Vuoden Luomutuotteet 2012

Vuoden Luomutuote on valmistettu Suomessa ja sen pääraaka-aineet ovat suomalaisia. Tuote on tullut markkinoille 1.1.2013 jälkeen. Kilpailussa on kaksi sarjaa: kuluttajatuotteet ja ammattikeittiötuotteet. Arvioinnin kriteereinä on muun muassa tuotteen maku, innovatiivisuus sekä tuotepakkaus. Vuoden 2013 voittaja oli West Charkin Lumikinkku. Kunniamaininnan sai Lapinkulta Premium Luomu Lager.

Vuoden Luomutuote 2011

Vuoden Luomutuote 2010

Luomulehti 3/2014

Osallistu 15.8.2013 mennessä: www.luomuliitto.fi/luomutuotteet/vuodenluomutuote Voittaja palkitaan Helsingissä 2.10. Luomuelintarvikepäivässä, jonka järjestää Pro Luomu ry. Tapahtuma ajoittuu Luomuviikolle (vko 40).

Lisätietoja: luomuliitto@luomuliitto.fi, puh. 0400 534 003

uomun kattojärjestö IFOAMin EU-ryhmän neuvoston kokouksessa Brysselissä oli vapun alla 16 edustajaa. Sen jälkeisessä seminaarissa oli sidosryhmäväkeä yli 200 henkeä. Ennen kokousta jäsenmaat olivat saaneet esittää kommenttejaan ja ehdotuksiaan asetusluonnokseen, jotka käytiin kootusti kokouksen alussa läpi. Tuossa vaiheessa vielä kahdeksan jäsenmaata esitti asetuksen hyväksymistä – Suomi oli jo aiemmin ilmoittanut vastustavansa asetusesitystä sellaisenaan.

Pelkät pellot luomussa Keskustelu rönsyili pienistä yksityiskohdista ja määritelmistä periaatteellisiin linjauksiin. Suurimpina ja luomutuotannon kannalta huonoina ratkaisuina nähtiin esitys joustojen luopumisesta sekä vaatimus siirtää tila kokonaisuudessaan luomuun. Pienet luomumaat kuten Viro, Bulgaria ja Romania, ilmaisivat voimakkaasti huolensa koko tilan saamisesta luomuun, koska luomusiementä ja -kotieläinainesta ei ole riittävästi saatavana. Bulgarian edustajan mukaan he olivat kartoittaneet asetusehdotuksen vaikutuksia ja todenneet, että jopa 40 % maatiloista joutuisi lopettamaan kokonaan. Samainen ongelma tulisi meilläkin vastaan tiloilla, jossa pellot ovat luomutuotannossa, mutta kotieläimet tavanomaisia. Investointikustannukset eläintilojen muuttamiseksi ja korjaamiseksi olisivat korkeammat kuin tuotot, joita

nykyisellä luomumarkkinoiden kehittymisellä voitaisiin saada. Se ei kannusta ryhtymään suuriin muutostöihin ja panostuksiin. Suomi peräänkuulutti luomutuotannon mahdollisuutta kaikille halukkaille – kysehän on vapaaehtoisesta järjestelmästä, jonka säännöt alkujaan olivat tuottajien itsensä luomia. Pienet maat nostivat esille, että jos vaaditaan, että koko tila siirtyy luomuun, luomutuotanto jäisi vain suurten luomumaiden etuoikeudeksi. Suurilla luomumailla on paremmat mahdollisuudet siirtää koko tila luomuun. Pienten maiden haasteena ovat mm. pienet markkinavolyymit ja eläinaineksen saatavuus. Lainsäätäjä ei varmasti ole tarkoittanut syrjiä pieniä maita. Asetusehdotuksessa onkin esitetty helpotuksia mikroyrityksille – miten ne käytännössä toteutuisivat, on tietysti mielenkiintoinen asia.

Mielipiteiden jakautuessa puolesta ja vastaan päädyttiin ilman äänestystä konsensukseen hylätä komission asetusesitys. Perusteluksi ja saatteeksi laadittiin lista periaatteellisista asioista, jotka tulee muotoilla ja kirjata uudelleen. Kokonaan uutta asetusesitys ei tarvinne laatia, mutta korjata epäkohdat ja puutteet, jotta tietyntasoiset joustot ja mm. rinnakkaisviljelyn mahdollisuus säilyvät jatkossakin.

Näytteenotoista kustannuksia

Sidosryhmien seminaari

Toinen iso ja huomiota saanut asia koski näytteenottoa. Ehdotuksen mukaan torjunta-aineiden raja-arvoksi tulisi 0,010 mg/kg, joka vastaa lasten ruokien tasoa torjunta-ainejäämissä. Toteennäyttämiseksi tarvittaisiin enemmän näytteitä. Näytteitä torjunta-ainejäämistä ja raskasmetalleista voidaan toki nytkin ottaa, ja on otettu, mutta kustannukset ovat Suomessa olleet tuottajien maksettavia. Komission esityksessä ei ole mainittu, kuka vastaisi lisääntyneistä näytteenottokustannuksista.

Seuraavan päivän seminaari oli yleisömenestys, aihe kiinnosti selvästi. Tunnelma noudatti melko lailla samaa linjaa kuin neuvoston kokous; komission ehdotus uudesta asetuksesta huolestutti. Seminaarin alussa komission edustaja Alina Ujupan perusteli uuden asetuksen tarvetta sekä uutta strategiaehdotusta, jonka tarkoituksena on turvata luomun kasvu ja menestys markkinoilla. Uusi toimintasuunnitelma on pitkän tähtäimen suunnitelma, joka ulotetaan aina vuoteen 2020. ▷▷

EU komission uuden luomuasetuksen ehdotuksessa esitettiin, että luomutilalla ei saa olla tavanomaisia eläimiä. Muun muassa tämän vaatimuksen takia IFOAMin EU-ryhmä vaatii ehdotuksen muokkaamista edelleen.

Luomulehti 3/2014

Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden

Luomua opiskelemassa

Marjo Koivumäki

laitokselta harjoittelijaksi Luomuliittoon tullut Minna

Tavoitteena on lisätä luomutuottajien kilpailukykyä ja kuluttajien, markkinoiden ja kaupan tietoisuutta luomutuotantoa kohtaan, parannetaan luomutuotannon tutkimustyötä ja innovaatioiden levittämistä. Yleisö peräänkuulutti suunnitelmien toteutumista ja jäsenmaiden päättäjien sitoutumista tavoitteisiin. Ovatko tavoitteet ja tehtävät toimenpiteet vain vahva suositus vai joukko toimeenpantavia tekoja – tähän kaivattiin komissiolta selkeämpää kannanottoa.

Pohdintaa työryhmissä Lounaan jälkeen osallistujat jakautuivat kolmeen ryhmään pohtimaan esityksen sisältöä yksityiskohtaisemmin. Itse osallistuin ryhmään, jossa oli aiheena uuden asetuksen säännöt tuotannolle, jalostukselle ja vähittäiskaupalle. Muut ryhmät pohtivat valvontaa ja tuontia sekä uutta Euroopan luomutoimintasuunnitelmaa. Komission edustajana omassa ryhmässäni oli Linda Mauperon, joka puolusti voimakkaasti uuden asetuksen ehdotuksia viitaten kuluttajien luottamuksen tärkeyteen luomua kohtaan. Samalla hän moitti luomukenttää, ettei se reagoinut eikä kommentoinut jo aiemmin, kun komissio oli esittänyt jous-

Luomulehti 3/2014

tojen poistoja ja asetusmuutosta alettiin työstää kaksi vuotta aiemmin – mahdollisuus olisi ollut. Tämä ei tuntunut oikein kuulijakuntaa miellyttävän. Useat puheenvuorot yrittivät viestiä komissiolle huoltaan luomun tulevaisuudesta. Uskalletaanko tehdä vielä uusia tuottajasopimuksia, voidaanko luottaa siihen, mitä on viiden vuoden päässä? Luomutuotantoa on rakennettu monissa maissa askel kerrallaan, vaiheittain luottaen sen tulevaisuuteen ja nyt pahimpina uhkakuvina nähtiin luomun totaalinen tuhoutuminen, varsinkin pienissä jäsenmaissa. Puolan edustaja kysyi, pitääkö kaikki eläimet lopettaa tiloilta, jossa pellot ovat luomussa, mutta kotieläimet tavanomaisia, koska eivät voi olla 100 prosenttisesti luomua. Heillä luomu on elämäntapa, halu myydä lähiruokaa kuluttajille. Komission edustaja ei vastannut eikä kommentoinut vastaaviin kysymyksiin tai kommentteihin mitenkään. Työryhmän aika meni kritiikin esittämiseen ehdotusta kohtaan. Selkeä luomukentän viesti meni varmasti perille – ei voida missään nimessä hyväksyä komission ehdotuksia luomuasetuksesta sellaisenaan.

Mitä seuraavaksi? Mihin suuntaan halutaan mennä – tiukasti säännelty luomuasetus ilman joustoja ja huomioimatta alueellisia tuotantoeroja vai luomuasetus, joka antaa mahdollisuuden kasvattaa luomua ja luomutuotantoa askel kerrallaan, vaiheittain? Komission ehdotus on toimitettu Euroopan neuvostolle ja parlamentille. Tavoite on saada uusi luomuasetus voimaan 2017. EU:n tuleva luomuasetus on nyt meidän kansallisen ja EU:n tulevien edustajien käsissä. Poliittinen suunta on selkeä ja päätetty – uusi parlamentti hoitaa asiaa eteenpäin. Mutta yhteispäätösmenettely antaa vielä mahdollisuuksia vaikuttaa sen lopulliseen sisältöön ja jokaisella jäsenmaalla on oikeus vielä lausua asiasta. IFOAM EU on jo esittänyt konkreettisia ehdotuksia, joilla voidaan edistää

Kotkamaa haastattelee Jaana Eloa hänen työurastaan.

Jaana Elo IFOAM EU-ryhmän neuvoston jäseneksi

FOAM EU-ryhmän jäsenet Luomuliitto ry, MaBio Oy ja Kurmakka – Organic Food Oy valitsivat kokouksessaan 14.4. Jaana Elon edustamaan Suomea IFOAM EU-ryhmän neuvostossa. Elon varajäseniksi valittiin Marika Auersalmi MaBiosta ja Erkki Pöytäniemi Kurmakasta. IFOAM EU-ryhmä vaikuttaa hyvin keskeisesti EU:n luomulainsäädäntöön. Suomessa kantojen muodostamisesta vastaa IFOAM EU-ryhmän jäsenet, joista Luomuliitolla on neuvostossa kolme ääntä ja muilla jäsenillä yksi. Valmistelevassa ryhmässä Luomuliitosta toimivat Jukka Lassila, Brita Suokas ja Petri Leinonen. Ryhmä vaihtaa tietoa myös sidosryhmien kanssa. Aiemmin neuvostossa Suomea edusti Aira Sevón, joka valittiin helmikuussa nykyisin asiantuntijajäsenistä koostuvaan IFOAM EUryhmän hallitukseen. Hallituksessa Sevón toimii Suomen ja koko pohjoisen Euroopan edustajana (mukaan lukien Baltian maat, Brittein saaret ja Saksa). Hallituksen jäsenet toimivat tiedon kerääjinä, jotta hallituksen kokouksissa voitaisiin käsitellä asiat mahdollisimman laajoilla näkökulmilla. Kansainvälisistä asioista tiedotetaan säännöllisesti Luomuliiton sähköpostiryhmissä sekä Luomulehden tällä palstalla, joka ilmestyy jatkossa myös Luomuliiton nettisivujen tiedotteissa.

elintarvikkeiden ja maatalouden laadun kehittymistä ja luomutuotannon jatkuvuutta myös tulevaisuudessa. Seuraavan kerran IFOAM EU:n neuvosto kokoontuu 9.9. Italiassa. ◀

Intohimona luomuelintarvikkeet Teksti: Minna Kotkamaa Kuva: Eero Liikkanen

Näiden lisäksi luennoin Helsingin yliopistossa Luomu elintarviketieteen näkökulmasta -kurssilla ja lisäksi minulla on pienimuotoista viljelytoimintaa Varsinais-Suomessa.

Miltä polkusi opiskelijasta yksityisyrittäjäksi on näyttänyt?

Kuka?

Nimi: Jaana Elo Asuinpaikkakunta: Karuna Koulutus: Elintarvikeinsinööri ja opettaja Ammatti: Neuvoja

Jaana Elo valittiin huhtikuussa Suomen edustajaksi IFOAM EU-ryhmän neuvostoon. Haastattelussa hän kertoo kokemuksistaan luomualalla.

Mitä työtä teet tällä hetkellä? Minulla on oma yritys, joka tarjoaa elintarvikealan toimijoille koulutusta ja neuvontaa muun muassa elintarvike- ja luomulainsäädäntöön liittyvissä asioissa, tuotekehityksessä ja laatuun liittyvissä asioissa. Myyn palveluitani suoraan yksityisyrityksille, mutta myös esimerkiksi oppilaitoksille. Palveluihini

kuuluu muun muassa neuvonta luomuun liittyvässä byrokratiassa, kuten hakulomakkeiden täyttämisessä ja pakkausmerkintöjen laadinnassa. Vuonna 2013 aloitin Luomuliitolla elintarvikasiantuntijana, jossa annan neuvontaa puhelimen ja sähköpostin kautta niin tuottajille kuin kuluttajillekin.

Tieni yksityisyrittäjäksi on ollut monipuolinen ja värikäs. Työelämä alkoi 14-vuotiaana, kun unelmoin saavani moottoripyörän täytettyäni 16 vuotta. Päätin hakea töitä, jotta voisin säästää rahaa moottoripyörää varten ja pääsin lähikauppaan juusto- ja lihatiskille töihin. Siihen aikaan kaikki juusto ja liha myytiin irtona tiskin takaa. Ruhot saapuivat kauppaan puolikkaina ja lihamestari opetti minulle, miten niitä leikataan. Lähikaupassa olin töissä kunnes kirjoitin ylioppilaaksi, jonka jälkeen hain elintarvikeinsinöörin koulutukseen. Sain hakemaani opiskelupaikan, mutta siihen aikaan vaadittiin että tuleva opiskelija oli ollut töissä vähintään vuoden verran elintarvikealalla ennen opintojen alkua. Sain varattua opiskelupaikkani ja menin leipomoon töihin, jossa opin valmistamaan leivonnaisia ja kakkuja. Tänäkin päivänä käytän niitä taitoja, mitä siellä opin työni aikana! Elintarvikeinsinöörin koulutus kesti 4 vuotta, viikonloppuisin ja lomilla olin töissä Fazerin leipomossa, jossa toimin myös esimiestehtävissä työnjohtajana. Yhtenä kesänä halusin kokeilla jotain muuta työtä ja pääsin LSO teurastamoon töihin (nykyinen HK ruokatalo). Siellä työtehtäviini kuului muun muassa makkaroiden teko ja sikojen suolien ▷▷

Luomulehti 3/2014

Luomua opiskelemassa pesu. Elintarvikeinsinöörikoulutuksen lopputyönä suunnittelin Felix Abballe punajuurihyytelön, jossa hyödynnetään punajuurilinjalla syntyvä sivuvirtatuote, jäte, joka kuitenkin oli puhdasta elintarviketta. Valmistumisen jälkeen aloitin opettajan työt ammattioppilaitoksessa, jossa opetin elintarvikelainsäädäntöä, mikrobiologiaa, hygieniaa, ravitsemusoppia sekä ammattimatematiikka. Opettajana viihdyin 8 vuotta ja työjakson alussa suoritin pedagogiset opinnot, jotka antoivat minulle oikeuden opettaa myös ammattikorkeakoulussa. Tämä oli todella mielenkiintoista aikaa kun silloin uudistettiin koulutusjärjestelmää ja koko keskiastetta. Opettajana pääsin vaikuttamaan oppiaineiden sisältöön, sillä opetussuunnitelmien teko kuului opettajille. Kun olin työskennellyt opettajana 8 vuotta minulle tarjoutui paikka Oy Marli Ab:sta (nykyinen Eckes Granini) joka oli avaamassa mehutehtaan Venäjän Pietariin. Vastasin käytännön tuotekehityksestä ja tutkimuksesta sekä Pietarin että Turun tehtaalla. Mehuteollisuuden parissa vietin kolme vuotta, jonka jälkeen siirryin Elintarvikevirastoon (nykyinen Evira), jossa pääasiallinen työni oli Luomuliitolta valtiolle siirtynyt luomuvalvonta. Siellä työskentelin sekä tarkastajana ja ylitarkastajana ja olin mukana kehittämässa luomuvalvontaa. Koulutin uusia valvojia ja toimin esimiehenä tarkastajille. Tähän aikaan tein töitä sekä luomun että muun elintarvikevalvonnan kanssa. Kansainvälistä kokemusta olen saanut toimimalla EU:n komission kouluttajana ja asiantuntijana uusissa jäsenmaissa sekä kandidaattimaissa vuodesta 2003 lähtien. Evirasta jäin virkavapaalle vuonna 2011, jolloin perustin oman yrityksen. Kaksi vuotta myöhemmin virkavapaatani ei pystytty enää jatkamaan jolloin päätin irtisanoa itseäni ja omistautua täysin yritykselleni, jota pyöritän tänäkin päivänä.

Luomulehti 3/2014

Kun nyt katsot taaksepäin, olisiko kannattanut tehdä jotain toisin? Olen saanut tehdä monipuolista työtä elintarvikkeiden kanssa yli 30 vuotta ja siitä olen onnellinen. Olen tosi tyytyväinen päätöksestäni perustaa oma yritys. Olisi ollut turvallista pitää kiinni vakituisesta työpaikasta, mutta oma yritys antaa kuitenkin niin paljon enemmän. Jos et ikinä anna mitään, et voi ikinä saada mitään. Elämä on oppimista, koko ajan oppii uutta. Äiti toivoi, että olisin lähtenyt nuorena lukemaan lakia ja lain opiskelu on itse asiassa toteutunutkin, mutta eri tavalla kuin mitä hän ehkä ajatteli. Koko ajan joutuu opiskelemaan, koulu antaa ainoastaan eväät työelämään. Olen kulkenut omaa polkuani enkä voi sanoa että olisin siitä halunnut muuttaa mitään.

Mikä oli tärkein syy miksi päätit suunnata uraasi luomun pariin? Ehkä se alkoi alitajuntaisesti jo ennen opintoja, jolloin keinotekoiset makeutusaineet ja ylipäätänsä lisäaineiden käyttö kasvoi elintarviketeollisuudessa. 1980-luvulla light-tuotteet olivat suosiossa ja aloin miettimään, mitä ruoka oikeasti on. Onko se keinotekoisia väri- ja makeutusaineita? Mielestäni ruoka on arvokas asia, jota kuuluu pitää puhtaana ja alkuperäisenä. Kun on yhteydessä lainsäädäntöön, esimerkiksi valvojana, pääsee parhaiten vaikuttamaan luomuun. Luomu tuntui houkuttelevalta ja siinä riitti haasteita. Luomutuotantotapana edustaa hyvin pitkälle sitä arvomaailmaa ja toimintatapaa tuottaa ruokaa, jota itsekin edustan, ehkä siitä syystä olen ennemmin ajautunut luomun pariin.

Oletko onnellinen työssäsi? Kyllä, pystyn itse hyvin pitkälle päättämään omasta työajastani, jolloin muun elämän sovittaminen arkeen käy helpommin. Tämänhetkinen työni on tuonut minulle enemmän vapautta tämän suhteen. Saan tehdä tätä työtä hienojen ja ammattitaitoisten ihmisten kanssa,

Teksti ja kuva: Minna Nurro/Pro Luomu

joka on erittäin tärkeää työelämässä. Elän tällä hetkellä hyvää elämää, moni asia mitä olen toivonut, on toteutunut kuten esimerkiksi maalle muutto.

Miten aiotte kehittää maatilaanne? Tarkoitus on laajentaa viljelytoimintaa ja saada lisää kotieläimiä, kuten lampaita ja kanoja. Suurin osa pelloistamme ovat vuokrattuna tällä hetkellä ja sekä vuokraaja että me olemme valmistelemassa luomuun siirtymistä. Omat ja naapurin metsät on tarkoitus hakea luomun piiriin jo ensi talven aikana, jotta voimme hyödyntää kaikki sieltä saatavat keruutuotteet jatkossa luomuna. Viljelemme nyt varhaisperunaa, sipulia ja tilliä ja tulevana kesänä olisi tarkoitus avata tilapuoti. Etenkin mökkisesonkina täällä päin on paljon ihmisiä, joten tuoreelle ruoalle varmasti riittää kysyntää.

Yhteistyö vie luomua eteenpäin Luomun tulevaisuutta pohdittiin monelta kantilta, kun Pro Luomun järjestämä kaksipäiväinen Luomufoorumi kokosi yli sata osallistujaa Messukeskukseen Helsinkiin. Linda Mauperon kertoi komission luomulakiesityksestä.

Jos pystyisit muuttamaan yhden asian luomussa, mikä se olisi? Ensimmäisenä ehkä tulee mieleen luomua koskevat asetukset. Vaikka EUmailla on yhtenäinen luomulainsäädäntö, sitä kuitenkin tulkitaan hyvin eri tavalla eri maissa. Säädännössä vaaditaan esimerkiksi tuotantoeläimelle riittävän valoisat tilat, mutta kun riittävää valaistusta ei määritetä sen tarkemmin, sitä voidaan tulkita monella eri tavalla. Haluaisin yksiselitteisemmän luomulainsäädännön, joka toimisi jokaisessa maassa.

altiosihteeri Risto Artjoki maaja metsätalousministeriöstä avasi seminaarin kertomalla, että ministeriö on varannut luomutuotannon tukeen tarvittavat rahat hallitusohjelman mukaisen 20 % luomupinta-alatavoitteen saavuttamiseksi. EU:n luomulain uudistusesityksestä kertoi koordinaattori Linda Mauperon Euroopan komissiosta. Häneltä kysyttiin mm. luomukotieläintilojen rehuomavaraisuuden nostosta ja vaatimuksesta kaiken kylvösiemenen luomulaadusta. Mauperon vakuutti, että komissiossa ollaan tietoisia vaatimusten haasteellisuudesta Suomessa. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomusta esitteli päivitetyn Luomua lisää -toimintasuunnitelman. Sen resepti luomun kasvulle on alan yhteistyö ja verkostoituminen. Samaa sanomaa toivat luomuviljelijät Sami Kuoppamäki Kymen Luomusta ja Esko Rissanen Hyvätuuli Highlandista. He totesivat, että yhteistyöllä yksittäisen tilan tarvitsemat investoinnit pienenevät ja tuotteiden markkinointi helpottuu. Eviran pääjohtaja Matti Aho muistutti, että vastuu luomusäädösten noudattamisesta on aina toimijalla itsellään. Alan toivomaan valvonnan yhteistyöfoorumin perustamiseen hän suhtautui myönteisesti. Luomufoorumin toisena päivänä hanketoimijat ideoivat uusia hankkeita ensi ohjelmakaudelle. Hankkeenpoikasia viriteltiin mm. ravinteiden kierrätyksen, luomukeruun ja ammattikeittiöiden luomutarjonnan lisäämisen tiimoilta. ◀ Lue lisää: proluomu.fi/luomufoorumi-veti-vakea

Mikä on parasta työssäsi? Parasta työssäni on että saan tehdä monipuolista työtä joka on riittävän haasteellista. Saan koko ajan oppia uutta ja kehittyä jolloin pysyn itse ajan hermolla enkä jämähdä paikalleni.

Viestisi kuluttajille, miksi heidän kannattaisi ostaa luomua? Luomussa ollaan aidosti kiinnostuneita luonnon ja peltojen hyvinvoinnista pitkällä tähtäimellä. Kun ostat luomua, ostat myös puhdasta tulevaisuutta. ◀

Luomulla on kysyntää! AtriaNauta-palvelu tarjoaa luomunautatiloille maan parhaat ja jatkuvasti kehittyvät kokonaispalvelut. Toivotamme koko Suomen luomutuottajat tervetulleiksi toimivaan luomulihaketjuun! Luomutilojen palvelut ja edut Ota yhteyttä ja kysy lisää! • vasikkavälitys, loppukasvattamot, teurasnoudot Valkuaista luomutilalle! AtriaNauta, p. 020 472 7060 A-Rehun LuomuRypsipuristeella täydennät ruokinnan tasapainoiseksi ja tuottavaksi.

• A-Rehun luomukelpoiset kivennäiset • neuvontapalvelut esim. ruokintaan ja rakentamiseen • Atrian aktiivinen tuotekehitys, markkinointi ja valtakunnalliset jakelukanavat

www.atrianauta.fi

Luomulehti 3/2014

www.a-rehu.fi

Teksti: Mikko Rahtola kuvat: markku lassila

Kohti pelkän luomu siemenen käyttöä Luomusiementuotannon tilanne keskustelutti paria sataa Puolan Poznaniin maaliskuussa kokoontunutta alan ammattilaista. Isoissa maissa ollaan jo valmiita pelkän luomusiemenen käyttöön.

oznanin kongressin järjesti EkoConnect-niminen järjestö, joka vastaa useista yhteiseurooppalaisista luomualan projekteista. Edustettuina olivat niin alan tutkimus- ja jalostuslaitokset, siementuottajat, neuvontasektori kuin siemenliikkeetkin.

Siemenkaupan keskittyminen uhkaa monimuotoisuutta

Jo seminaarin avannut Oliver Willing puheenvuorossaan valaisi yhteistyön tärkeyttä ja tarpeellisuutta siementuotannon kehittämisessä. Willing työskentelee Tulevaisuuden maatalousnimisessä säätiössä (Zukunfstiftung Landwirtschaft). Hänen mukaansa koko ruoantuotantomme perusta, lajikejalostus ja siementuotanto, on tällä vuosituhannella käynyt läpi valtavan suuren muutoksen ja luomutuotan-

Luomulehti 3/2014

Siemenmarkkinoiden keskittyminen 2000-luvulla Vuosi

Kymmenen suurimman yrityksen osuus siementuotannon markkinoista

2004

50 %

2007

67 %

2014

74 %

nolla voi olla tässä kehityksessä tärkeä roolinsa. Vielä 80-luvulla maailmassa oli noin 7000 itsenäistä siemenalan yritystä, eikä yhdenkään niistä markkinaosuus ylittänyt yhtä prosenttia. Nyt tärkeimmät 30 lajiketta ruokkivat 90–95 % ihmisistä ja kun asiaa tarkastellaan 100 vuoden aikajanalla, aktiiviviljelyssä olevien lajikkeiden määrä on vähentynyt peräti 75 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden ajan alan suuryritykset ovat ostaneet pois pieniä toimijoita ja tuotanto on keskittynyt niin, että myös lajikkeistossa on tapahtunut selvää vähenemistä. Monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja luomualan kestävyyden parantamiseksi tarvitaankin paljon asiantuntija- ja kuluttajatason yhteistyötä. Niin viljelijöiden kuin kuluttajien on hyvä tietää, miten heidän valintansa vaikuttavat ruoantuotannon kestävyyteen

ja lajikevalinnan monimuotoisuuden säilymiseen.

Vapaapölytteisiä vai hybrideitä? Luomutuotannon säännöt määrittelevät GMO-kiellon lisäksi itse asiassa varsin vähän siemenjalostuksen menetelmiä ja tavoitteita. Seminaarin aikana tuli kuitenkin esiin selvästi kaksi eri luomusiementuotannon koulukuntaa. Erityisesti biodynaamiset viljelijät suosivat paljon vapaapölytteisiä lajikkeita ja viljelijöiden omaa siementuotantoa, kun taas osassa kommenteista nähtiin elintärkeänä, että tavanomaiset siementuottajat saadaan kiinnostumaan luomusiementuotannosta ja ala pääsee irti marginaalisesta imagostaan. Vapaapölytteisten lajikkeiden puoltajat esittivät perusteluina mm. paremman tautikestävyyden, kun kasvusto on heterogeenisempää. Toisaalta seminaarin keskusteluissa myönnettiin, että hy-

bridilajikkeiden kauppakelpoisuus on erityisesti monien vihannesten osalta ylivertainen.

Euroopan laajuisten siemenrekisterien käytössä haasteita Suurimpia eurooppalaisia luomusiemenrekisterejä on Organic x Seeds, joka palvelee englannin lisäksi myös saksan, flaamin, ranskan, italian, bulgarian ja tšekin kielellä. Teknisesti ajatellen tuntuisi helpolta laatia yksi eurooppalainen siementietokanta, joka kertoisi keskitetysti Euroopan luomusiementen saatavuudesta. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin tutkimustiedon ja koetoiminnan puute, sillä eri lajikkeiden soveltuvuudesta vaihteleviin ilmasto- ja maaperäolosuhteisiin täytyisi olla paljon nykyistä enemmän tutkimustietoa. Monelle keskieurooppalaiselle seminaariosallistujalle oli myös uutinen suomalaisille viljelijöille oleellinen tieto lajikkeiden soveltuvuudesta Skandinaviassa vallitseviin pitkän päivän olosuhteisiin. Tämä ongelma oli akuutti luomusiemenmarkkinoiden alkuvuosina, jolloin osa Suomeenkin tarjotuista lehtivihanneslajikkeista saattoi virittyä kukkimaan liian varhain valoisien kesäöiden vuoksi. Viime vuosina tämä ongelma on vähentynyt, kun myyjät ovat

testanneet lajikkeitaan Pohjolan oloissa ennen laajempaa myyntiä. Ei voida myöskään edellyttää, että kaikki viljelijät tilaisivat itse siemenensä ulkomaisista osoitteista. Luonnollisesti eri kasviryhmien siemenkauppa toimii myös hyvin erilaisilla tasoilla. Viljan siementä tarvitaan suurempia määriä ja se tulee yleensä maan sisäisellä kaupalla, kun taas heinänsiementen ja erityisesti vihannesten ja taimien kauppa on paljon kansainvälisempää. Organic x seedsin tapainen tietokanta antaa kuitenkin hyvää kuvaa siitä, minkälaisia lajikkeitta luomuna on saatavilla ja kannustaa osaltaan kotimaisiakin toimijoita etsimään luomusiemeniä. Tällä hetkellä saatavuuksissa on ongelmia.

Komissio poistaisi poikkeusluvat EU komission parhaillaan käsittelemässä luomusääntöjen uudistamisehdotuksessa yksi perustavoitteista oli vähentää erilaisten poikkeuslupien määrää ja osa eurooppalaisista luomujärjestöistä kannatti sitä. Tarkoitus oli vahvistaa toisaalta kuluttajien luottamusta luomuun ja toisaalta luoda markkinoita muun muassa luomusiementuotannolle. Ehdotuksessa luomusiemenen käyttö olisi tullut pakolliseksi.

Hybridilajike =

lajike, jossa kaksi hyvin sisäisesti yhtenäistä linjaa yhdistetään ja ensimmäisessä sukupolvessa saavutetaan ns. heteroosi, jolloin sato on isokokoista ja tasalaatuista.

Komission ehdotus ei kuitenkaan saanut hyväksyntää ainakaan luomun kattojärjestö IFOAMilta ja siemensaatavuus oli Suomellekin merkittävä syy vastustaa ehdotuksen hyväksymistä (ks. s. 13). Oletettavaa on, että myös luomusiemenasiassa edetään poikkeusluvin vielä jonkun aikaa, vaikka siementen tarjonta onkin kasvanut merkittävästi. Erityisesti EU:n uusien jäsenmaiden ja pienten jäsenmaiden luomusiementilanne laahaa isoja jäsenmaita jäljessä. ◀ Linkki seminaariesityksiin: www.luomulehti.fi

Luomulehti 3/2014

Teksti: Jaakko Nuutila

Kansallinen tutkimusohjelma on kunnianhimoinen Suomen kansallinen luomututkimusohjelma vuosille 2014â&#x20AC;&#x201C;2018 julkistettiin eduskunnassa maaliskuun lopussa. Tutkimusohjelman tavoitteena on saada tieteellisestĂ¤ luomututkimuksesta sekĂ¤ tutkimuksen rahoituksesta mahdollisimman elinkeinolĂ¤htĂśistĂ¤.

hjelma koottiin yhteistyĂśssĂ¤ tutkijoiden, elinkeinon ja sidosryhmien edustajien kanssa. OhjelmatyĂśn rahoitti Maa- ja metsĂ¤talousministeriĂśn Laatuketju. OhjelmatyĂśtĂ¤ tulee koordinoimaan Helsingin yliopiston ja MTT:n yhteinen Luomuinstituutti. â&#x20AC;&#x201C; Luomutuotannolle on jo aiemmin ollut omia tutkimusohjelmia. Nyt kĂ¤ynnistyvĂ¤, Luomuinstituutin koordinoima Suomen kansallinen luomututkimusohjelma 2014â&#x20AC;&#x201C;2018 jatkaa tĂ¤tĂ¤ 1990-luvulla MTT:n johdolla kĂ¤ynnistettyĂ¤ tyĂśtĂ¤, totesi julkistamistilaisuudessa puhunut Maa- ja metsĂ¤talousministeriĂśn kansliapĂ¤Ă¤llikkĂś Jaana Husu-Kallio. â&#x20AC;&#x201C; Kuten kansalliset, strategiset luomutuotannon tavoitteet, myĂśs tutkimusohjelma on kunnianhimoinen. Sen neljĂ¤ tutkimusalaa kattavat kĂ¤ytĂ¤nnĂśssĂ¤ kaiken, johon luonnonmukainen tuotanto maassamme liittyy eli raakaaineiden tuotannosta sen yhteiskunnalliseen asemaan ja vaikuttavuuteen.

Luomulehti 3/2014

ALKUTUOTANTO 1. LUOMUTILAN MONIPUOLINEN LIIKETOIMINTA

Tilan toiminnan monipuolistaminen Toimijoiden yhteistyĂś ja rakenteet ml. toimitusvarmuus Luomu ja tyĂśllistĂ¤vyys Terveysvaikutukset maataloudessa (salutogenesis)

YMPĂ&#x201E;RISTĂ&#x2013; 1. LUOMUN KESTĂ&#x201E;VĂ&#x201E; MUUTOS

Oppiva, neuvotteleva ja oikeudenmukainen ruokajĂ¤rjestelmĂ¤ Monimuotoisuus pelloilta pĂśytiin Satotason kestĂ¤vĂ¤ kohottaminen Luomu globaalin oikeudenmukaisuuden tiennĂ¤yttĂ¤jĂ¤ksi?

2. ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTĂ&#x201E; 2. KOTIELĂ&#x201E;INTUOTANNON PULLONKAULAT

Luomuotuotantoon soveltuvat tuotantoelĂ¤inrodut KotielĂ¤inten rehut Luomutilojen hyvien tuotantotapojen selvittĂ¤minen Tuotantotilojen lajinmukainen ja ekologinen rakentaminen TuotantoelĂ¤inten hyvinvointi ja lĂ¤Ă¤kitys

3. KASVILAJIKKEITA LUOMUUN

Luomukasvilajikkeiden testaus Suomen oloissa Jalostettavien luomukasvien tarpeen kartoitus ja kasvinjalostuskriteerit Luomusiemen- ja taimituotannon edellytykset ja reunaehdot Luomupuutarhamarjat ja luomukerĂ¤ilytuotteet

4. KASVIEN JA MAAPERĂ&#x201E;N HYVINVOINTI

KĂ¤ytĂ¤nnĂśn viljelyhaasteiden kartoitus Tilatason teknologiaratkaisut Kasvinsuojelu Kasvintuotannon ja koti-elĂ¤intuotannon yhdistĂ¤minen

Sivuvirtapohjaiset energiajĂ¤rjestelmĂ¤t Ilmastotehokas ruokaketju (kauppa, logistiikka, pakkaukset) Karjatalouden ilmastotehokkuus Pellot hiilinieluiksi (KHKtase)

3. RAVINTEIDEN KIERRĂ&#x201E;TYS

KierrĂ¤tyksen tehostaminen ja sen edellyttĂ¤mĂ¤t muutokset ruokajĂ¤rjestelmĂ¤ssĂ¤ LannankĂ¤ytĂśn tehostaminen tiloilla ja tilojen vĂ¤lillĂ¤ KierrĂ¤tyslannoitteet ja soveltuvat lannoitusstrategiat Pelto- ja vesistĂśfosfori kiertoon

4. KANNUSTAVA INSTITUTIONAALINEN YMPĂ&#x201E;RISTĂ&#x2013;

YmpĂ¤ristĂśoikeudenmukaisuus globaalissa ruokajĂ¤rjestelmĂ¤ssĂ¤ Koherentti ympĂ¤ristĂśpolitiikka â&#x20AC;&#x201C; piiskat, porkkanat ja sopimukset Ekosysteemipalvelukaupasta kannustimia Markkinakommunikoinnin vĂ¤lineet

ELINTARVIKKEET 1. LUOMURUOAN PROSESSOINTI

Luomuelintarvikkeiden tuotantotekniset ominaisuudet RavintotekijĂśiden ja terveysvaikutteisten komponenttien sĂ¤ilyvyys LisĂ¤aineet ja vaikutus hyvinvointiin Luomuelintarvikkeiden tuotantotekniset pullonkaulat Elintarvikeprosessien ympĂ¤ristĂśvaikutus (environmental impact)

2. LUOMURUOAN LAATU

Elintarviketurvallisuutta vaarantavat tekijĂ¤t KuluttajalĂ¤htĂśiset laatutekijĂ¤t Tasalaatuisuus, monipuolisuus ja saatavuus Aitous

YHTEISKUNTA 1. LUOMURUOKAKETJU

Luomun asema suomalaisessa ruokaketjussa Luomun logistiset haasteet Hinnanmuodostus luomuruokaketjun eri osissa Luomun kysynnĂ¤n ja tarjonnan kohtaaminen ja vaihtoehtoiset myyntikanavat KuluttajalĂ¤htĂśinen luomuruokaketjun kehittĂ¤minen

2. KULUTTAJAKĂ&#x201E;YTTĂ&#x201E;YTYMINEN

Kuluttajien luomutietoisuus ja ostokĂ¤yttĂ¤ytyminen eri ryhmissĂ¤ Luomu julkisissa ruokapalveluissa Luomun arvostuksen demo-

3. LUOMUVIESTINTĂ&#x201E; 3. PAKKAUSMATERIAALIEN TUOTEKEHITYS Biohajoavat ja kierrĂ¤tettĂ¤vĂ¤t pakkausmateriaalit Pakkausteknologian kehittĂ¤minen SĂ¤ilyvyys ja turvallisuus ekologisissa pakkauksissa

4. LUOMUN TERVEYSVAIKUTUKSET

Monen sukupolven elĂ¤inkokeet Kliiniset tutkimukset ihmisillĂ¤ Terveysvaikutteiset luomuelintarvikkeet ja ravintolisĂ¤t Luomumaito tutkimuksen kohteena

Kokeellinen viestintĂ¤ Luomu mediassa Luomun suhde sukulaisiinsa viestinnĂ¤ssĂ¤ Luomun tehokkaat viestintĂ¤kanavat Tutkijoiden ja ruokaketjun toimijoiden vuorovaikutus

4. LAINSĂ&#x201E;Ă&#x201E;DĂ&#x201E;NTĂ&#x2013; JA POLITIIKKA

Luomun kansantaloudelliset merkitykset Luomun asema lainsĂ¤Ă¤dĂ¤nnĂśssĂ¤ Pienimuotoisen luomujatkojalostuksen lainsĂ¤Ă¤dĂ¤nnĂślliset ja laintulkinnalliset esteet PĂ¤Ă¤ttĂ¤jien luomutietĂ¤mys ja asenteet

Tutkimusaiheet kohdistuvat kaikkeen siihen, jota luomutuotteita ostava kuluttaja tai yhteiskuntamme vaikuttajat ja lainsĂ¤Ă¤tĂ¤jĂ¤t tarvitsevat tulevaisuudessa pĂ¤Ă¤tĂśstensĂ¤ pohjaksi. Suomessa on ollut aiemmin kolme luomututkimusohjelmaa. Ne ovat kaikki olleet Maatalouden tutkimuskeskuksen (nykyĂ¤Ă¤n Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT) koordinoimia ja niistĂ¤ kolmannessa on ollut ohjelmarahoitus. EnsimmĂ¤inen ohjelma laadittiin kaudelle 1992â&#x20AC;&#x201C;1995 ja se pĂ¤ivitettiin uudelleen vuosille 1995â&#x20AC;&#x201C;1997. Toinen ohjelma, jonka kausi alkoi vuonna 1997, oli jatkoa edellisille, mutta se oli laadittu ja jĂ¤sennelty uudelleen. Kolmas, Maaja metsĂ¤talousministeriĂśn rahoittama ohjelma oli kaudelle 2002â&#x20AC;&#x201C;2006. EnsimmĂ¤isessĂ¤ ohjelmassa oli voimakas alkutuotanto- ja ympĂ¤ristĂśpainotus, seuraavassa mukana oli myĂśs yhteiskuntaa ja elintarvikkeita koskevia tutkimusaiheita.

Lumijaguaari, CC-licenced: creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.en

Luomututkimusohjelma julkistettiin 26.3. Eduskunnan pikkuparlamentissa.

ALKUTUOTANTO Luomu lan monipuolinen liiketoiminta

Luomun kestĂ¤vĂ¤ muutos

ELINTARVIKKEET

YHTEISKUNTA

Luomuruoan prosessoin

Luomuruokaketju

Ko elĂ¤intuotannon pullonkaulat

Luomuruoan laatu

Kasvilajikkeita luomuun

Luomun terveysvaikutukset

Kasvien ja maaperĂ¤n hyvinvoin

Ravinteiden kierrĂ¤tys

Kannustava ins tu onaalinen ympĂ¤ristĂś

Ruokaketjun kehi Ă¤minen

Kulu ajakĂ¤y Ă¤ytyminen

Ilmastonmuutoksen hillintĂ¤

Rahoittajat priorisoivat tutkimustarpeet Uusi tutkimusohjelma rakentuu neljĂ¤Ă¤n tutkimusalaan: alkutuotantoon, ympĂ¤ristĂśĂśn, elintarvikkeisiin ja yhteiskuntaan. Jokaisessa tutkimusalassa on neljĂ¤ selkeĂ¤Ă¤ kokonaisuutta ja nĂ¤issĂ¤ elinkeinon ja sidosryhmien esittĂ¤mĂ¤t tutkimuskohteet. Ohjelma on laaja, koska se pyrkii kattamaan mahdollisimman monet luomututkimustarpeet. NĂ¤itĂ¤ tarpeita ei voitu priorisoida. Priorisointi tapahtuu rahoittajien sekĂ¤ tutkijoiden toimesta sitten kĂ¤ytĂ¤nnĂśssĂ¤. Ohjelmaa pĂ¤ivitetĂ¤Ă¤n vuosittain, koska uusia tutkimusaiheita syntyy koko ajan. Ohjelma korostaa tutkimuksen monitieteistĂ¤ ja poikkitieteellistĂ¤ otetta. TĂ¤mĂ¤ sama on toiveena mm. Euroopan yhteisĂśn Horizon 2020 -rahoituksessa. Luomu on kokonaisvaltainen ilmiĂś, jota tulisikin tarkastella laajana, monitieteisenĂ¤ kokonaisuutena. â&#x2014;&#x20AC;

YMPĂ&#x201E;RISTĂ&#x2013;

Luomun kokonaisvaltainen laatu

Luomuvies ntĂ¤

Pakkausmateriaalien tuotekehitys

Ruokaketjun materiaalivirrat

LainsĂ¤Ă¤dĂ¤ntĂś ja poli ikka

Luomuun vaiku ava poli ikka

Kuviossa on esitetty tutkimusalat ja nĂ¤iden alla tutkimusaiheet. Kuvioon on esimerkinomaisesti tuotu neljĂ¤ tutkimusalojen poikki menevĂ¤Ă¤ kokonaisuutta. Ohjelma on esitettynĂ¤ kokonaisuudessaan Luomuinstituutin sivuilla www.luomuinstituutti.fi Kommentit ohjelmasta ja toiveet uusista tutkimuskohteista voi laittaa ohjelman koordinaattorille: jaakko.nuutila@mtt.fi.

Luomulehti 3/2014

Vuokko Tanskasen ja Soile Tiaisen on helppo hymyillä onnistuneen navettaratkaisun vuoksi.

Teksti ja kuvat: Eeva Vornanen

Luomumaidontuotanto jatkuu

Hyvä tuotostaso ja sopiva ruokinta

– lehmät parresta laakasiiloon Vuokko Tanskanen iloitsee, kun tilan luomumaidontuotanto jatkuu. Parsinavetan muutos pihatoksi meni viimemetreille 2013 lopussa. Lopputulos tyydyttää niin Vuokkoa kuin muitakin tilan osakkaita.

olvijärveläisen Konttimäen luomutilan omistajat Vuokko ja Lauri Tanskanen joutuivat tiukan pohdiskelun eteen, kun parsinavetan kelpoisuus luomunavetaksi alkoi lähestyä loppuaan. Tilalla oli aloitettu luomumaidontuotanto 1.6.2002 kun Pohjois-Karjalan ja Kainuun yhteinen luomumaidon keräilyreitti oli saatu aikaan. Tilan eläinmäärä oli sen verran suuri, ettei se mahtunut ns. pienen tilan määritelmään. Kolmen vuoden jatkoajan jälkeen 31.1.2013 olisi pitänyt joko alentaa eläinmäärä alle 30 eläinyksikköön tai siirryttävä tavanomaiseen maidontuotantoon, jos navettaa ei olisi muutettu pihatoksi.

Luomulehti 3/2014

Siirtyminen tavanomaiseksi maidontuottajaksi tuntui vähiten houkuttelevalta, olihan luomu koettu mieluisimmaksi tuotantosuunnaksi. Pihaton rakentaminen ei ollut itsestään selvää, koska jatkajasta ei ollut varmuutta. Toisaalta ilman jatkajaa rakentaminen ei ollut mielekästä. Vanhin tytär Soile Tiainen epäröi tilan jatkamista ja muut lapset olivat päätyneet muille aloille kuin maatalouden pariin. Soilen epäröinti lykkäsi päätöksen tekoa, vaikka hän työskentelikin useita vuosia tilalla palkattuna työntekijänä. Noin pari vuotta sitten palaset loksahtivat kohdalleen ja päästiin suunnittelemaan muutostöitä. Tilasta muodostettiin yhtymä vuoden 2013 alussa ja

sivu tehtiin valoa läpäisevästä pleksistä, jotta valoa saadaan luomuvaatimusten edellyttämä määrä. Lehmät ovat parsinavetan puolella noin 4–5 tuntia päivässä. Siellä ne lypsetään ja sinne ne saavat neljä kertaa päivässä jaettavan väkirehuannoksen. Säilörehua lehmät saavat vapaasti pihaton puolella ollessaan. Tilalla ei ole koettu tarpeelliseksi jakaa karkearehuja parsinavetan puolella, vaikka aluksi sitä kokeiltiinkin. Näin säästyy puhdistustyötä. Työmäärä on vähentynyt ja eläimet tuntuvat viihtyvän hyvin uusissa oloissa. Kuivikkeiden tarve on vähäistä ja eläimet ovat pysyneet hyvin puhtaina.

osakkaina ovat Vuokko, Lauri ja Soile. Näin saatiin Soile sitoutettua tilaan ja Vuokko ja Lauri voivat jatkaa yhtymässä eläkkeelle siirtymiseen saakka.

Laakasiilot makuupaikoiksi Kokonaan uuden pihaton tekoon ei haluttu ryhtyä, olihan parsinavettaa remontoitu vuosien varrella. Ratkaisuksi löytyi parsinavetan hyödyntäminen lypsy- ja väkirehujen jakopaikkana. Siellä kasvatetaan myös edelleen tilan nuorkarja. Vieressä olevat laakasiilot päätettiin muuttaa makuupaikoiksi. Talon väki teki päätöksen rakentaa makuuparret 40 lehmälle ja leventää tilaa ruokintapöydän verran poistamalla yhden seinämän siilosta. Yksi pitkä

Tilan lehmien tuotos on luomumaitotilalle varsin hyvä. Vuoden 2013 keskituotos 36,0 lehmällä oli 10 526 kg. Korkeaa tuotosta ei sinällään ole tavoiteltu, mutta se on saavutettu pitkäjänteisellä jalostustyöllä ja ammattitaidolla eläinten hoidossa. Pääasialliset tavoitteet ovat olleet terveys, kestävyys, hyvä utare ja luonne. Ruokintaa ei ole vedetty mitenkään lähelle luomurajoja, mutta toki tuolla tuotostasolla ruokinta pitää olla kunnossa. Kotoisten nurmirehujen ja viljan lisäksi ostetaan naapureilta lisää viljaa ja käytetään Kinnusen Myllyn luomupuolitiivistettä. Oman tilan viljana on kaura ja vehnä-herneseos. Herne tuo maittavuutta ja ilmeisesti nostaa maidon pitoisuuksia, samoin kuin puolitiivisteessä oleva härkäpapu. Viime kesänä kokeiltiin Arvika-vihantahernettä säilörehun raaka-aineena ja siitä saatiin hyviä kokemuksia. Ilmeisesti tässäkin herne vaikuttaa edullisesti maidon pitoisuuksia nostaen. Satokin on ollut hyvä ja tarkoitus

△ Valoa uuteen osaan saatiin runsaasti, koska koko sivuseinä on tehty valoa läpäisevästä pleksistä. ▷ Laakasiilon toinen sivuseinä purettiin ja näin saatiin laajennettua tilaa ruokintapöydälle, jossa säilörehua on aina saatavilla. Makuuparret ovat keskellä pihattoa.

on jatkossa sisällyttää se viljelykiertoon. Seoksessa oli lisäksi vehnää ja raiheinää. Tilalla ollaan hieman huolestuneita nykytilanteesta seleenin suhteen. Kun vanha varasto kivennäisistä loppuu, niin sitten ollaan epäorgaanisen seleenin varassa. Useita vuosia meni hyvin, kun orgaanista seleeniä sai käyttää. Maitotilalla seleenin puute on aina riski. Toinen ruokinnallinen juttu ihmetyttää myös. Miksi mikään rehutehdas ei tee luomuvasikoille omaa väkirehua! Nyt joudutaan käyttämään lypsävien täysrehua tai kehittelemään omia kikkoja. Eikö markkinoita löydy riittävästi, vai mistä kiikastaa?

Hyvinvointia eläimille ja ihmisille Tilan sijainti Höytiäisen rannalla pisti aikoinaan miettimään väkilannoittei-

den käyttöä. Toimivalla viljelykierrolla satotaso on kunnossa ja rikat pysyvät hallinnassa. Luomussa eläinten käsiteltävyys on hyvä kun ne jaloittelevat ja laiduntavat. Myös talous on ollut hyvä, joten luomutuotantoa ei ole tarvinnut katua päivääkään, kiteyttää Vuokko. Kolmen henkilön työpanoksella työmäärä pysyy kohtuullisena ja harrastamaankin ehtii. Liikuntaa harrastetaan työn vastapainona. Vuokko ehti kevättalvella olemaan yli 2 viikkoa Kairosmajalla talkoolaisena ja talkootöiden sivussa hiihtikin 250 kilometriä. Keväinen laidunaitojen teko koetaan omalla tavallaan hauskana puuhana – silloin saa olla ulkona ja nauttia auringosta ja fyysisestä työstä. Soile harrastaa järjestötoimintaa ja lapset vievät myös paljon aikaa. Lauria kiinnostaa koneiden kanssa puuhastelu. ◀

Luomulehti 3/2014

Lampola toimivaksi

Teksti: Juha Alasaarela

Peltotilkut järjestykseen

Lampolan sisustuskalustoa ei Agrimarketista löydy. – Ollaan puusta rakennettu itse. Aiheesta on vaikea tehdä valmiita malleja. Meidän lampola on ehkä isoin mahdollinen, joka toimii niin vähällä koneistuksella kuin meillä. Jos lampaita haluaa lisää, niin pitäisi tehdä radikaaleja muutoksia rakenteissa tai koneistuksessa, varmaankin ottaa kerralla iso askel skaalassa.

Petri Leinonen aloitti maatilan melkein tyhjästä ottamalla vanhat pellot uudestaan käyttöön. Nyt tilan päätuote on lampaanliha, mutta pienenä ituna sivussa kasvatetaan avomaavihanneksia. Mentorina hän auttaa aloittavia viljelijöitä

ja jakaa omia kokemuksiaan.

Viljelysuunnitelmaan hyvä taulukko – Meillä on tosi pieniä nämä peltolohkot, peruslohkon keskikoko alle hehtaari. Eli viljelysuunnitelmassa on todella paljon rivejä. Lopullinen viljelysuunnitelma tehdään itse Suonentieto Oy:n Agrineuvoksella, mutta hommaa pidetään hanskassa Veijo Leinolta (luomuviljelijä ja monitoimimies Ähtäristä) saadulla Excel-taulukkomallilla. – Hirveän hyvä taulukko, jossa on viljelykierto vaakasuunnassa ja lohkot pystysuunnassa. Se on todella upea. Meillä on taulukossa lohkot myöskin niputettu liikenneyhteyksien perusteella ryhmiin, ja lopullisena tavoitteena olisi saada esimerkiksi saman tien päässä olevat peruslohkot yhdeksi viljelylohkoksi ja vähentää ajamista.

Tuomas Mattila

etri Leinonen on avoin ja aktiivinen kokemuksiensa jakamisessa. – Koetan jakaa kokemaani, samalla keskustellessa oppii toisilta. Laidunratkaisuista on aikomus kertoa Lammasyhdistyksen foorumeilla, lisäksi olen käynyt puhumassa palkokasvien viljelystä ja rikkakasvien torjunnasta erilaisilla luentopäivillä ja tapahtumissa. Maatilan lisäksi Leinonen pyörittää yritystä nimeltä Elomestari Oy, joka myy typpibakteeriymppejä, luomuvihannessiemeniä ja rikkakasvintorjuntatekniikkaa vihannesviljelyyn. ◀

Kauniista lampaiden hoitamasta perinnemaisemasta ehtii nauttia, kun viljelysuunnitelma ja työnkäyttö on suunniteltu järkevästi. Kuvassa tilan isännät Jaana Väisänen ja Petri Leinonen.

Luomulehti 3/2014

Tilan taloustonttikin on aika pieni, eivätkä pellot ja laitumet ala heti lampolan nurkalta. Siksi Leinonen on kehittänyt lampaiden kuljetukseen oman peräkärryn laitoineen ja kävelysiltoineen. – Ei osunut kerralla kohdalleen, nyt on kolmas evoluutioversio menossa, toteaa Leinonen. Vajaan kuuden sadan neliömetrin kokoisen lampolan seinät Leinonen rakensi olkipaaleista. – Olkipaaliseinät sopivat joihinkin tapauksiin, se on edullinen, mutta vie omaa työtä paljon. Jos omaa aikaa on, niin materiaalikulut jäävät pieniksi. Työtä on vaikea ulkoistaa. Internetistä löytyy lisätietoa lampolan seinistä.

Viljelysuunnitteluun avuksi Google Earth – Google Earth on aivan loistava ohjelmisto. Sillä saa mitattua pinta-alat ja älypuhelin toimii GPS:nä. Google Earthiin saa maksullisen osan pinta-alojen laskemiseen, mutta sen voi tehdä myös Earthpointsivustolla. Kun sinne lataa copy-paste -menetelmällä peltojen muotoja Google Earthista, niin Earthpoint laskee pintaalat ja etäisyydet. Olen juuri digitoinut sillä salaojakarttoja. Kun vanhojen salaojaputkien laskuaukot ovat olleet hukassa, niin olen digitoinut niiden sijainnin älypuhelimeen Google Earth:iin. Sitten olen etsinyt maastossa laskuaukkoja älypuhelimen avulla ja olen pari hukkunutta putken päätä löytänytkin, Tuomas Mattila kertoo.

Mentorin vinkit

Teksti: Juha Alasaarela

Tietoa ja ajattelua yhdessä Pusulalainen mentor Tuo-

Jankkuroinnilla helpotusta tiivistyneille pelloille

mas Mattila on maanviljelijä ja erikoistutkija, joka tuo suomalaiselle viljelijäkunnalle uusia ajatuksia koneista ja toimintamalleista – niin kursseilta kuin

kansainvälisistä tietolähteistä. ilpiän tilalla viljellään pääasiassa viljaa, mutta myös hiukan vihanneksia ja omenapuita. Tilan isäntä, Tuomas Mattila on innokas jakamaan tietoa. Sitä on koottu tilan kotisivuille ja maaliskuussa hän aloitti Luomuliiton maaperä- ja energia-asiantuntijana. Mattila toimii myös Holistic Management Internationalissa, joka on yhdysvaltalainen maanviljelijöiden koulutusjärjestö, ja kouluttautuu parhaillaan järjestön opettajaksi. Järjestöllä on yksinkertaisia ja fiksuja tapoja seurata pellon kasvutilaa. – Ei kannata lähteä korjaamaan liian montaa virhettä kerralla, eikä tehdä liian montaa juttua kerralla. Mattila neuvoo ensin miettimään, mitä asioita haluaa korjata ja miten, ja sitten korjaa yhden tai kaksi asiaa vuodessa. Se on riittävä tahti viljelyssä. Näin asiat ehtii sisäistämään ja oppimaan. – Esimerkkinä vaikka maan tiivistyminen. Kun siihen keskittyy kunnolla vuoden tai kaksi, niin se ei ole enää ongelma, ja se saattaa auttaa muidenkin ongelmien ratkaisuun. ◀

Laitteita ja tietoa ulkomailta Vinkkinä laitehankintaan Mattila kertoo, että kannattaa katsella niitä myös ulkomailta. Niiden tuonti saattaa olla joskus erittäin kannattavaa. Esimerkiksi J Brock & Sons myi käytetyn jankkurin paljon suomen hintoja halvemmalla ja Kent Tracktors myy vaakatasoleikkureita, eli latvojia. Jotkut kauppiaat huolehtivat kuljetuksestakin.

– Ongelma korjaantuu aika hyvin viherlannoitusnurmen päältä jankkuroimalla. Jankkuri jättää pinnan kasvipeitteiseksi, mutta kuohkeuttaa syvemmältä. Tiiviin kerroksen voi selvittää kuoppatestillä tai penetrometrillä. Hämmentävästi myös karkeista hietamaista voi löytyä tiivistymä 20 cm syvyydestä. Ensin tunnistetaan, missä tiivistynyt kerros on, ja mennään siitä 5 senttiä syvemmälle. Jos on tarve, toimenpiteen voi toistaa vaikka viiden vuoden päästä. Meillä on käyty kaikki kerran läpi, mikä on toiminut toistaiseksi. Luomuviljelijän täytyy toki myös ehkäistä tiivistymistä mm. hyvällä viljelykierrolla ja sopivilla koneilla. Linkki luomu.fi-esitykseen mentor-sivulta: www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

Luomutietoa Mattila ammentaa suomalaisten lähteiden lisäksi myös ulkomaisesta kirjallisuudesta. Internetissä on monia hyviä tietolähteitä, esimerkiksi ACRES USA, SARE ja Rodale institute. Näiden tietolähteiden tietoa ei voi aivan suoraan soveltaa Suomeen, mutta voi miettiä, miksi heidän tapauksissaan on tehty mitenkin. – ACRES USA:sta olen sisäistänyt ajatuksen, että luomussa on tärkeää muokata kasvijätteet aika matalaan, eli hajoamiskerrokseen. Mutta täytyy huolehtia että maan vesitalous on kunnossa, eli kuohkeuttaa sitä, jos se on tiivistynyt. Tärkeintä on pitää maanpinnan biologinen toiminta kunnossa.

Tuomas Mattila

Tällä palstalla esitellään Luomuliiton mentoreita ja muutamia käytännön esimerkkejä heidän ratkaisuistaan. Voit hakea mentoria tueksesi, jos kaipaat kokeneemman näkemystä ja keskusteluapua. Myös uusia mentoreita otetaan mukaan!

Yehia Eweis

Uusi palsta!

Perustyövälineet maan rakenteen korjaamiseen: jankkuri, vatupassi/A-harppa ja lapio. Näiden lisäksi viljelijä tarvitsee toimivan hajuaistin, aina mukana kulkevan muistivihon ja taskulaskimen.

Aukeaman asioista lisätietoa mentor-sivulla: www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor Luomulehti 3/2014

Ulkomailta Tuettomuudesta huolimatta luomulla tuntuu

◁ Ruth ja Duncan Belton pitävät luomuvalikoimaa kioskinsa elinehtona.

maapallon toisella puolen menevän mukavasti. Monissa kaupoissa, ravintoloissa ja kioskeissa luomuvalikoima on yllättävän laaja.

▷ Queenstownin viinikaupan asiantuntija Tom Sach sanoo etenkin pienten, huippulaatuun panostavien viinitilojen siirtynee luomuun.

△ Jim Brian ei itse perusta luomusta erityisemmin, mutta ostaa vuoden ikäiselle pienokaiselleen vain luomumaitoa.

Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna

Uudessa-Seelannissa

luomu kukoistaa ilman tukia

uettoman maatalouden mallimaana pidetyssä UudessaSeelannissa tehokkuutta pyritään hakemaan yksikkökokoa kasvattamalla. Tilat ovatkin erittäin isoja. Baarin pitäjä Amanda Machiela Muriwain lähellä olevasta Birdies Cafesta kertoo etenkin luomumehujen olevan asiakkaiden mieleen. Lähiluomuna tuotettu mehu on kutakuinkin samanhintaista tavanomaisten mehujen kanssa. Myös luomukananmunat ovat jo useamman vuoden olleet aamiaispöydän yksi vetonauloista.

Luomulehti 3/2014

Ympäristö ykkönen Machielan mukaan asiakkaat valitsevat luomun pääasiallisesti kahdesta syystä. Huoli ympäristöstä on otettu tosissaan ja kaikkea keinotekoista pyritään karttamaan. Luomun puhtaus ja tätä kautta saavutettu terveellisyys on myös monien asiakkaiden valintaperusteena. Myös paikallinen tuotanto on viimeisten vuosien aikana saanut mukavasti jalansijaa. Amanda Machielan mukaan yllättävän usein lähituotanto ja luomu kulkevat käsi kädessä. Wellingtonin satamassa pientä Cafe Moana -kioskia pitävä Ruth Belton pi-

△ Amanda Machiela Birdies Cafesta kertoo etenkin luomumehujen olevan asiakkaiden mieleen.

tää luomuvalikoimaa kioskinsa elinehtona. Hänen mukaansa vahvasti prosessoituna tuotteena kahvi ei niinkään myy terveellisyydellä tai puhtaudella. Mutta kun luomupapujen viljely toteutetaan luontoa kunnioittaen, kahvin ostaja muistaa toisinaan ottaa asian puheeksi. Belton on tyytyväinen kioskimyyntiin soveltuvien luomutuotteiden tarjontaan ja kilpailukyiseen hintatasoon. Myös kasvava luomutuotteiden tarjonta antaa mukavasti vaihtelun mahdollisuutta asiakkaille suunnattuun tarjontaan. Kioskilla kahvia ostamassa ollut amerikkalainen Jim Brian ei itse perusta luomusta erityisemmin. Hän kertoo hinnan karkottavan luomun ostajia USA:ssa, mutta samalla Brian tunnus-

taa, että hän ostaa vuoden ikäiselle pienokaiselleen vain luomumaitoa. USA:ssa maidontuotantoa kiihdyttävät hormonit ja niistä mahdollisesti aiheutuvat allergiat pelottavat sen verran, ettei tavanomaista maitoa uskalla lapselle antaa.

Laatuviiniä luomuna Uuden-Seelannin viinintuotannosta ja viinikulttuurista voidaan olla monta mieltä. Valikoimaa kuitenkin on erittäin runsaasti. Viinikaupan myyjä Duncan Hoyer Wellingtonista kertoo luomuviinien kysynnän olevan koko ajan kasvamaan päin. Mahdollisimman aito ja perinteinen viljelytapa on luomuviinin ostajien mieleen. Luomu on nimittäin varsin lyhyessä ajassa ot-

tanut mukavasti markkinoita myös viinipuolella. Queenstownin viinikaupan asiantuntija Tom Sach sanoo asiakkaiden kyselevän sekä paikallisuuden että luomun perään. Etenkin pienet, huippulaatuun panostavat viinitilat ovat siirtyneet luomuun. Korkealaatuisessa viinissä pieni luomulisä ei tunnu niin paljon kuin massaviineissä. Luomuviinien suosio Uudessa-Seelannissa perustuu ennen kaikkea maaperän vaalimiseen. Ohut kasvukerros halutaan pitää mahdollisimman elinvoimaisena, jolloin Sachin käsityksen mukaan luomu lienee ainoa vaihtoehto. Myös luomuviinin valmistuksessa pyritään Sachin mukaan mahdollisimman vähäiseen vieraiden aineiden käyttöön. ◀ Luomulehti 3/2014

◁ Porvoolainen Bjarne Backman on toiminut vanhan myllyn myllärinä jo 30 vuoden ajan.

Teksti ja kuvat: Marjo-Kaisu Niinikoski

▷ Vekkosken-Anttilan myllyssä jauhetusta viljasta 90 prosenttia on luomua.

Vekkosken-Anttilan Myllyssä luomuvilja matkaa 300 metrin radan, ennen kuin siitä tulee jauhoja, leseitä tai ryynejä. Vanha koneisto ja valssimyllyt laulavat, kun mylläri laittaa pelit soimaan.

istoriallisesti kuuluisan Kuninkaantien varrella seisoo jykevä valkoinen kivitalo. Ollaan Porvoon Yli-Vekkosken kylässä, jota halkova Mustijoki elää omaa elämäänsä talvellakin. Joen rannalla jauhetaan luomuviljaa. Vekkosken-Anttilan Mylly on toiminnassa ympäri vuoden, ja siellä luomujyvistä tulee lähes kaikkea mahdollista sihtivehnästä spelttileseisiin. Nelikerroksisen hulppean rakennuksen ovi aukeaa. Myllyn sisältä tulvahtaa voimakas vastajauhetun jauhon tuoksu,

Luomulehti 3/2014

joka vie ajatukset vanhaan aikaan. Nyt ollaan kuitenkin nykyajassa, jossa vuonna 1934 rakennettu mylly toimii edelleen lähes alkuperäisessä kuosissaan. Myllyn alakerran puulattia narisee mukavasti kenkien pohjia vasten. Tunnelma on jokseenkin museomainen, vaikka täällä ei ole menneeseen jämähtämisestä tietoakaan. On lauantaiaamupäivä, ja mylläri Bjarne Backman ja hänen tyttärensä Annette Backman ovat juuri avanneet myllyn puodin. – Olemme avoinna pari tuntia joka lauantai myös talvella. Kesällä pidäm-

me myös luomutoria tuossa myllyn pihalla, Bjarne kertoo. Myllyn pihaan kurvaa auto, josta astuu kohta myllypuotiin asiakas. Hän on sipoolainen perheenäiti Britta Härus, joka on tuttu näky puodissa. Hän haluaa tällä kertaa ostaa sihtispelttiä. Annette ojentaa hänelle luomuspelttiä kolmen kilon paperipussissa. – En osta enää jauhoja kaupasta, koska täällä jauhetut luomujauhot ovat paremman makuisia. Luomussa on aina myös paremmat ravintoarvot, Britta sanoo.

– Leivon luomuspeltistä kotona kaikenlaista hyvää ja olen valmis maksamaan laadusta.

Reprokuvaajasta mylläriksi Bjarne on luvannut esitellä myllynsä, joka on ollut hänen työmaansa jo 30 vuoden ajan. Entinen reprokuvaaja ja pienviljelijä päätti vuonna 1984 jättää kirjapainoalan ja ryhtyä viljelemään kotitilaansa. – Meillä oli itsellä jo tuolloin pieni maatila. Halusin hiljentää vähän tahtia ja keskittyä viljelyhommiin. Tuohon aikaan tämä mylly oli ollut suljettuna jo

muutaman vuoden ajan. Mieleeni hiipi ajatus, että miksi en voisi kokeilla, millaista viljan jauhaminen olisi, Bjarne kertoo. Rohkea mies innostui opettelemaan myllyn koneiston käytön. Vähitellen hänen luokseen tuli myös muita tuottajia, jotka halusivat tuoda omat viljansa jauhettaviksi. – Vanha mylläri opetti minulle perusasiat, mutta kyllä tässä on joutunut enimmäkseen itse opettelemaan tämän touhun salat. Välillä viljat ovat pursuilleet lattialle, mutta aina on kaikesta selvitty, mylläri naurahtaa. Backmanin viljatila on kokonaan luomussa. Bjarne halusi siirtyä luomuun jo vuonna 1995, koska silloiset asiakkaat kannustivat häntä siihen. Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2004, jolloin Annette-tytär siirtyi luomutilan emännäksi. – Itse koen luomun parhaaksi tavaksi tehdä tätä työtä. Luomusta saa parasta laatua, ja myös siitä saatava tuottajahinta on kehittynyt positiiviseen suuntaan, Annette toteaa. – Meillä on mieheni kanssa myös toinen luomutila ja uskomme kovasti luomun tulevaisuuteen.

Vuonna 1934 rakennettu mylly toimii edelleen alkuperäisessä kuosissaan.

Spelttipuuroa Kanariansaarilla Itse myllyn omistaa VeckoskiAndersböle Kvarnbolag. Luomuviljelijä Annette Backman on vuokrannut myllyn yhtiöltä, joka on puolestaan antanut Backmaneille vapaat kädet pyörittää myllyn toimintaa. – Olen oikeastaan jo eläkkeellä, mutta käyn täällä jauhamassa aamupäivisin kolmisen tuntia. Tämä työ on tosi antoisaa, vaikkakin jauhopöly, kosteus ja talvella myös kylmyys ovat homman huonoja puolia, Bjarne kuvaa. Vekkosken-Anttilan Myllyssä jauhetusta viljasta on 90 prosenttia luomua. Vilja tulee eri tuottajilta läheltä ja vähän kauempaakin. Suurin asiakas on loviisalainen Malmgårdin kartano, jonka luomuviljan jauhattamisesta muodostuu yli puolet myllyn liikevaihdosta. ▷▷ Luomulehti 3/2014

Anette ja Bjarne Backman toivottavat kesävieraat tervetulleiksi poikkeamaan Vekkosken-Anttilan myllylle.

– Meillä jauhetaan Malmgårdin kartanolle 2 000 kiloa viljaa viikossa. Lisäksi täällä käy erinäinen määrä tuottajia Uudeltamaalta aina Kangasalle saakka. Luomuviljelijöille tuntuu olevan haasteellista löytää sopivaa myllyä, koska myllyjen määrä on vähentynyt, Bjarne toteaa. Yli-Vekkosken kylässä jauhetut tuotteet menevät tuottajien kautta kaupaksi eri puolilla Suomea, Helsingistä Turkuun ja Turusta Pohjanmaalle. Osa

jauhoista menee myös ulkomaille, kuten Norjaan. – Täytyy mainita, että meidän luomuspelttileseitä viedään Kanariansaarille saakka, jossa siellä asustelevat suomalaiset voivat keitellä niistä terveellistä aamupuuroa, Bjarne naurahtaa.

300 metrin jauhorata Astelemme narahtelevia puurappusia pitkin myllyn toiseen kerrokseen. Kivitalon sisäpuoli on kauttaaltaan verhottu vanhoilla puupinnoilla, jotka tuovat myllylle oman tunnelmansa. – Täällä on lähes kaikki alkuperäisessä tilassaan eli 30-luvulta. Kyllähän tässä koko systeemissä on aika ajoin huoltamista, mutta olen jo oppinut tun-

Alihankinta mahdollistaa jauhamisen monille

uhtaasti luomua tai enimmäkseen luomua jauhavia myllyjä on muutamia eri puolilla Suomea. ELYkeskuksittain tarkasteltuna luomumyllyjä löytyy kaikkialta lukuun ottamatta Lappia, Kainuuta ja Satakuntaa. Myllyt ovat kuitenkin harvassa. Varsinais-Suomessa toimii viisi luomua jauhavaa myllyä, Pirkanmaalla neljä, Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla kolme sekä Etelä-Pohjanmaalla kaksi. Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla sen sijaan on kullakin ELYalueilla toiminnassa vain yksi luomua jauhava mylly.

Luomulehti 3/2014

Milka

nistamaan, mitä milloinkin pitää tehdä, Bjarne toteaa. Bjarne asettuu seisomaan kakkoskerroksen koneiston eteen. Hän esittelee koneistoa hyvin asiantuntevasti ja käynnistää kokeeksi moottorit. Mylly alkaa laulaa. – Näiden vanhojen koneiden ja koko systeemin salaisuus piilee siinä, että ne on aikoinaan tehty kunnolla ja kestäviksi. Enimmäkseen täällä joutuu vaihtamaan hihnoja, ja näihin koneisiin sopii myös nykyaikana valmistettavat hihnat. Vaatisi toimittajalta kuitenkin vähintäänkin insinöörin aivot kuvaillakseen yksityiskohtaisen tarkkaan kaikki se tekninen puoli, jonka avulla jyvästä tulee jauhoa. Täällä kuitenkin löytää itsensä valssimyllyjen, valssituolien, kahdeksan hissin, lajittelukoneen, puhdistuskoneen, kuorituskoneen, siilojen ja monen muun ihmetyksen keskeltä. Puhumattakaan kolmannesta kerroksesta, jossa sijaitsee muun muassa moottorit tai ylimmästä kerroksesta, jossa ovat sihdit, joissa on kuulemma jopa 88 seulaa. – Tämän koneiston kautta voidaan jauhattaa jopa 300 kiloa vehnää tunnissa. – Jyvät lasketaan alakerrassa oleviin laareihin, josta ne matkaavat eri kerrosten kautta 300 metriä, kunnes ne lopulta tulevat jauhoina, hiutaleina tai muina tuotteina siiloja pitkin pusseihin, Bjarne tiivistää luomujyvän matkan jauhopussiin. ◀

KALANMAKSAOLJY 5, 30 ja 200 l

NUOLUKIVET 10 ja 2 kg

Milka tu otteet 2 0 vuo tta Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila Puh. (09) 2252560 www.biofarm.fi

Vihannesviljelyn Rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Ilmasta typpeä!

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun

On kuitenkin huomioitava, että tilastoista puuttuvat myllyt, jotka jauhavat alihankkijoina jollekin toiselle luomutoimijalle. – Koska pelkästään alihankintaa tekevät eivät ole luomurekisterissä, on niiden tarkkaa lukua todella vaikea edes arvioida, toteaa elintarvikeasiantuntija Jaana Elo Luomuliitosta. – Tuottajien onkin hyvä tiedostaa myös tämä alihankintamahdollisuus, sillä edelleen kuulee valitettavan usein, että tuottajat eivät saa jauhettua omaa viljaa luomuna, koska lähimylly ei kuulu luomuvalvontaan.

Elomestari Oy, Koskitie 185, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

Teksti: Elisa Niemi

Kuvakampanja yhdistää

luomun kannattajia Luomuliitto aloitti huhtikuussa kuvakampanjan, johon voi osallistua somessa, tapahtumissa ja

Harri Hakala

luomukaupoissa. Yksi huipentumista on tietysti Luomuviikko.

Asiakkaat ovat yrityksen yhteisö Kaarlejoen luomukauppa oli ensimmäinen yritys, joka lähti mukaan kampanjaan. He tuovat kuvia esille Facebooksivuillaan ja valokuvanäyttely on suunnitteilla. Kuvia otetaan siis kaupalla osana arkea, Suomen luonnon päivänä 30.8. ja Luomuviikolla. – Meillä on yli tuhat asiakasta ruokapiirien kautta. Yhdessä viemme luomua eteenpäin. On hienoa, jos mahdollisimman moni on käynyt myös täällä Kaarlejoella, mutta Facebookin kauttakin tavoittaa, kertoo luomuviljeljä Laura Suvanto. Suvanto on mukana Lounais-Suomen luomuyhdistyksen pienyritysverkos-

Luomulehti 3/2014

Julkkiksia mukaan Kampanja aloitettiin huhtikuussa Lähiruoka & luomu -messuilla, jossa Luomuliitto järjesti MEP-ehdokkaiden paneelikeskustelun. Kampanjakuviin tuli mukaan monta ehdokasta - kärkipoliitikoista mm. Anneli Jäätteenmäki, Eija-Riitta Korhola, Sari Essayah ja Merja Kyllönen. Myös paikallisia vaikuttajia tai julkkiksia on hauska pyytää kuviin mukaan. Koska kampanja tulee olemaan mukana myös monissa tapahtumissa, sieltä saadaan esiintyjistä ja osallistujista kuvia.

△ Ensimmäisenä yrityksenä kuvakampanjan aloitti Kaarlejoen kauppa Turun maaseudulla, Tortinmäessä. Heillä otetaan kuvia pitkin kesää sekä Suomen luonnon päivän (30.8.) ja Luomuviikon tapahtumassa. Erkki Pöytäniemi

▷ Kampanja tuo esiin, miksi luomu on ihmisille tärkeää. Kuvassa Harri Hakala Kaarlejoen luomukaupassa.

Tiina Rintanen

tossa, jonka liikkeelle saamisessa on auttanut Luomuliiton ja Luomuinstituutin Kasvot luomulle -hanke. Kuvakampanja keksittiin hankkeen aikana, kun haluttiin saada kiinnostavaa sisältöä vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa. Kuvakampanjaan kutsutaan mukaan kaikki luomuun liittyvät yritykset. Sen avulla yritys voi yksinkertaisesti kertoa kannattavansa luomua ja saada näkyvyyttä blogissa. Lisäksi yritys voi Kaarlejoen tapaan ottaa itse kuvia asiakkaistaan luomumielipiteiden kera. Jos asiakkailta kysytään lupa, kuvia voi käyttää myös valokuvanäyttelyssä tai yrityksen muussa viestinnässä.

Kuvia ja ohjeet:

www.luomuliitto.fi/kuvakampanja

△ Lapset ovat tietysti kiinnostavia kuvattavia. Kuvassa Veera Aaltonen ja Toivo Elomaa.

Ohjeita tapahtuman järjestäjille ja yrittäjille: www.luomuliitto.fi/ kuvakampanja-meilla Twitter ja Instagram: #luomukuva Facebook: Laita kuva profiilikuvaksi

Karoliina Manninen

uomun kannattajia on Suomessa yhä enemmän. Yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan, jotta omat valinnat tuntuvat merkityksellisiltä – niin kulutusvalinnat kuin vaikkapa politiikassa vaikuttaminen. Kuvakampanjan nerous on siinä, että se on hyvin yksinkertainen, mutta sillä voidaan tuoda esiin myös syvällisiä asioita eli sitä kiteytystä, miksi luomu kellekin on tärkeää. Tuleeko suosituimmaksi sanaksi ympäristö, terveys tai hyvinvointi? Kuvakampanjan blogista muodostuu visuaalinen keskustelukanava, josta näkyy, että luomusta innostuneita ihmisiä on paljon. Kampanjan sykäyksinä toimivat tapahtumat, Luomuviikko ja viimeisenä joulu.

Tapahtumiin hauskaa tekemistä Haluatteko kuvakampanjan tapahtumaanne? Kampanjasivulta löytyy linkki vinkkeihin, miten sen voi toteuttaa helposti. Kuvien ottaminen on hauskaa yhdessä tekemistä koko perheelle. Lisähupia voi saada ottamalla mukaan vaikkapa tapahtuman maskotin tai rekvisiittaa, joka liittyy ruoantuotantoon tai tapahtumaan. Huumoria saa ottaa mukaan! Kyselyiden mukaanhan kuluttajilla on hyvin positiivinen kuva luomusta, mutta jonkinlainen ryppyotsaisuus nähdään joskus särönä. Viedään luomua iloisesti eteenpäin! ◀

◁ Porukan kuvaajistakin kannattaa ottaa kuvat kampanjaan. Kuvassa Timo Elomaa ja Erkki Pöytäniemi. Katso kampanjasivulta, mitä mies kameran takana haluaa sanoa luomusta.

Luomuviikolle pieniä ja isoja tapahtumia

Tapahtumia suunnitteilla esimerkiksi

uomuviikkoa vietetään viidettä kertaa tänä vuonna. Juhlavuoden kunniaksi kampanjointi aloitetaan jo nyt – kuvakampanjaan kerätään kuvia, joista voi tehdä vaikkapa valokuvanäyttelyn Luomuviikolle. Toki kuvia otetaan myös Luomuviikon tapahtumissa. Lisäksi Luomuviikon perinteinä ovat isot ja pienet tapahtumat kaupoissa, toreilla, ravintoloissa, kouluissa… Mitä teidän alueellanne keksitään tänä vuonna?

• Toivolan Vanhalle pihalle Jyväskylään • Kaarlejoen puodille Turkuun • Ruoka-aiheinen seminaari Pohjois-Karjalaan • Knehtilän tilalla Maatilan syysmarkkinat la 4.10. • Luomuelintarvikepäivä 2.10. Helsingissä

Ota yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä! elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534 003

www.luomuliitto.fi/luomutuotteet/ luomuviikko

29.9.–5.10.2014

Luomulehti 3/2014

Ravinteet puhtaasti kiertoon

Tukkeita fosforivuotoihin Maailman fosforivarat hupene-

halvempi vaihtoehto on ruoan-

osforivarojen ehtymistä pidetään yhtenä suurimmista haasteista tulevaisuuden ruoantuotannolle. Asiantuntijat ovat arvioineet tunnettujen fosforivarantojen hupenevan noin 50 vuodessa. Kaivannaisfosforin alhainen hinta suhteessa fosforin kierrätykseen on johtanut sen holtittomaan käyttöön ja karkaamiseen pois ruoantuotantoketjusta.

tuotantoketjun fosforivuotojen

Ravinteet virtaavat läpi ketjun

tukkiminen.

Nykyinen ruoantuotantomme perustuu läpivirtausmalliin, jossa ulkopuoliset tuotantopanokset virtaavat ruoantuotantoketjun läpi muodostuen lopuksi vaikeasti hyödynnettäväksi jätteeksi. Ruoantuotantoketjuumme Suomessa lisätään vuosittain yli 15 miljoonaa kiloa ketjun ulkopuolelta tulevaa fosforia. Suurin osa tästä lisäyksestä tulee väki-

vat, mutta onneksi ravinteita voi kierrättää ja niiden käyttöä tehostaa. Vesistöihin päätyvää fosforia on mahdollista palauttaa ruoantuotantoon, mutta nykytekniikoilla sitä huomattavasti

lannoitteista, mutta merkittävä lähde on myös tuontivalkuaisen sisältämä fosfori, noin 3 miljoonaa kiloa. Peltomaa on merkittävä fosforivarasto, joka koostuu luonnollisista ja lannoitteiden mukana tulleista ravinteista. Peltomaasta sadon sisältämä fosfori kulkeutuu kotieläintuotantoon ja kasvituotteista valmistettuihin elintarvikkeisiin. Suuri osa kotieläintuotantoon kulkeutuvasta fosforista palautuu kasvintuotantoon ja loput kulkeutuvat eläintuotteista valmistettuihin elintarvikkeisiin. Eläinkunnan tuotteiden mukana poistuu tuotantoketjusta arviolta 3 miljoonaa kiloa fosforia ja kasvikunnan tuotteiden mukana 4 miljoonaa kiloa fosforia. Tuotantoketjusta poistuu fosforia myös valumien muodossa, jotka ovat Suomen Ympäristökeskuksen arvion mukaan n. 2,75 miljoonaa kiloa. Kun fosforin liikkeitä tarkastelee tilastojen valossa, voimme havaita ravinteiden kierrättämisen vaatimat tärkeimmät tehostamistoimet: ihmisen läpi kulkevien elintarvikkeiden sekä niiden valmistamiseen ja hävikkiin päätyvien ravinteiden kierrättäminen, kotieläintuotannon sekä peltomaahan varastoituneiden ravinteiden parempi hyödyntäminen ja rehuomavaraisuusasteen nosto. Näillä toimenpiteillä on

Ympäristön ja talouden kannalta parhaaseen tulokseen pääsisimme pyrkimällä patoamaan fosforivuodot ja siirtymällä mahdollisimman suljettuun ravinteiden kiertoon.

Luomulehti 3/2014

Ravinteiden tyhjennysmyynti Luonnon ekosysteemissä fosfori kiertää keskimäärin 46 kertaa ravintoketjun läpi ennen kuin päätyy vesistöjen kautta valtameriin. Nykyisessä ravinteiden läpivirtausmalliin perustuvassa maataloustuotannossa fosfori kiertää ravintoketjun läpi 1–2 kertaa ennen päätymistä vesistöihin. Lyhyen kierron mahdollistaa tyhjennysmyyntilogiikkaan perustuva uusiutumattomien luonnonvarojen arvon määrittely: olemassa oleva varasto täytyy myydä loppuun niin että sen omistajat hyötyvät mahdollisimman paljon – riippumatta siitä, kuinka paljon varaston uudelleen täyttäminen maksaa.

Markku Lassila

Teksti: Jukka Lassila Kuvitus: Eveliina Pakarinen

mahdollista korvata suuri osa elintarviketuotannossamme käytettävästä fosforista, mutta tämän lisäksi osa fosforista päätyy valumien mukana vesistöihin, vaikka pyrkisimmekin sitä eri keinoin ehkäisemään.

Vesikasveista tehdyn maanparannuskompostin avulla saadaan vesistöön karanneita ravinteita takaisin ruoantuotantoketjuun. Vesikasvien poisto vähentää lisäksi happea kuluttavaa orgaanista ainesta vesistössä, joka vähentää rehevöityneen vesistön sisäistä fosforikuormitusta, sekä metaanipäästöjä.

Löydä Leppis-tuotteet!

ASIAKAS:

”Leppismerkistä tulee hyvä mieli.”

YRITTÄJÄ:

”Tuntuu, että nyt vasta on luomumerkki pakkauksessa!”

Lassen luomu

”Äiti, saanko leppisjuustoa?”

pakerttumerkki .fi/luomutuotanto/lep to iit ul om lu w. ww : Lisää leppis-yrityksiä

Hae nyt Leppäkerttu-merkkiä!

ka Ainoa merkki, jo jen takaa myös rehu kotimaisuuden.

Luomulehti 3/2014 35 Lisätietoja: Jukka Lassila, jukka.lassila@luomuliitto.fi, puh. 050 529 0482 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/leppakerttumerkki

Markku Lassila

Uusiutumattomien luonnonvarojen alhainen hinta ei ole kannustanut ravinteiden tehokkaaseen kierrättämiseen, mutta muuttuisiko tilanne, jos ne määriteltäisiin jälleenhankinta-arvon periaatteella? Tällä hetkellä fosforia poistetaan vesistöistä kunnostamistoimenpiteenä lähinnä hoitokalastuksen ja vesikasvien niiton avulla. Levänkasvatusta on kaavailtu tulevaisuudessa yhdeksi tehokkaaksi ravinteiden talteenottomenetelmäksi.

Mitä fosfori maksaa Vuonna 2013 Maa- ja metsätalousministeriö varasi Itämeren särkikalojen poistokalastukseen 1,3 miljoonaa euroa, minkä avulla oli mahdollista pyytää noin 3 miljoonaa kiloa särkikaloja ja poistaa niiden mukana 24 tonnia fosforia. Poistettavan fosforikilon hinnaksi tuli näin ollen 54 euroa. Fosforin palauttamiseksi tuotantoketjuun kalat täytyy kompostoida tai mädättää joko suoraan taikka ihmisravinnoksi käytön jälkeen, mikä lisää kustannuksia n. 10 euroa fosforikiloa kohden. Vesikasvien poisto on fosforikiloa kohden tätäkin huomattavasti kalliimpi menetelmä. Levänkasvatus fosforin poistossa on vasta koeasteella ja sen kustannusarvioita on hankala edes asettaa. Fosforikilolle laskettua hintaa on mahdollista alentaa jakamalla kustannukset toimenpiteistä aiheutuville monivaikutteisille ympäristöhyödyille ja talteenottamalla poistetun biomassan sisältämä energia biokaasuksi. Yhteistä kaikille menetelmille on, että ne olisivat huomattavasti nykyistä fosforin hintaa korkeammat, vaikka kustannuksia jaettaisiinkin.

Tuusulanjärvestä 90-luvun lopussa aloitetun hoitokalastuksen mukana järvestä palautetaan vuosittaisen n. 60 tonnin keskisaaliin mukana yli 400 kg fosforia takaisin ruokaketjuun.

Vesistöihin päätyneen fosforin palauttaminen tuotantoketjuun tulee olemaan tulevaisuudessa väistämätöntä. Vaikka saisimme tukittua suuren osan nykyisistä fosforivuodoista, vesistöihin jo päätynyt fosforikuormitus aiheuttaa ympäristölle haittaa ja korjaaminen edellyttää kunnostustoimenpiteitä. Tulevaisuudessa vastuullisen ruoantuotannon periaatteisiin kuuluu poistaa vesistöistä vähintään tuotannon aiheuttamia päästöjä vastaava määrä ravinteita, mikä on aina kalliimpaa kuin niiden vesistöön pääsyn ehkäiseminen. Me voimme vaikuttaa siihen tehostammeko ravinteiden kierrätystä nyt vai siirrämmekö ruoantuotantomme aiheuttavat ympäristövaikutukset jälkipolvien maksettaviksi. ◀

Fosforin kiertokulku luonnossa

Luonnon ekosysteemissä fosfori vapautuu sedimenttikivestä korroosion seurauksena maaperään tai veteen, josta kasvit ottavat sen käyttöönsä. Fosfori kiertää kasvien, kasvinsyöjien, petoeläinten ja hajottajien kautta uudelleen ravintoketjuun alkupäähän. Luonnollisessa maan ekosysteemissä fosfori kiertää keskimäärin 46 kertaa ravintoketjun läpi ennen kuin se päätyy vesistöjen kautta valtameriin. Valtamerissä fosfori voi kiertää peräti 800 kertaa päätyen lopulta pohjasedimentteihin, jotka miljoonien vuosien päästä muuttuvat takaisin fosfaattikiveksi. Maa-aineksen miljoonia vuosia kestävien liikkeiden jälkeen fosfaattikivi on taas epäorgaanisen kierron alussa.

Rakkaudesta luomuun

Ks. artikkelin lähteet: www.luomulehti.fi

Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Suomen johtavan toimittajan huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset ja -yrtit löydät ruokakaupoista Natura-merkillä varustettuna. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun.

Luomulehti 3/2014

Satotukku Oy | Tuupakantie 32, 01740 Vantaa | Puh. 09 251 59100 | satotukku@satotukku.fi | satotukku.fi

Teksti: Marja Nuora Kuvat: Erkki Pöytäniemi

Bugdayn englanninkieliset sivut: bugdayglobal.org IFOAM Luomun maailmankonferenssin sivut: www.owc2014.org

Tutustu Turkin luomuun

Syksyn konfrenssimatkalla tai muuten Turkkiin matkatessa voi käydä tutustumassa luomutoreihin, -kauppoihin ja luomua käyttäviin kahviloihin. Istanbulissa kuuluisan Istiklal Caddesi -ostoskadun sivukujalta löytyy pieni Ambar-niminen kauppa (Istiklal Cad. Kallavi Sok. No:6). Myös Balya Organic ja Ecolife Cihangir Beyoğlu-kaupunginosassa ovat kävelymatkan päässä. Kuvan Cityfarm-ketjulla on viisi liikettä Istanbulissa ja liikkeet myös Ankarassa, Izmirissä ja Antalyassa. www.balyaorganik.com www.cityfarm.com.tr

Syksyllä 13.–15.10. pidettävää IFOAM Luomun maailmankonferenssia

Istanbulin kaupunkikierroksella kannattaa piipahtaa vaikka lounaalle Beyoğlun Cihangirissa sijaitsevaan Kahve 6 -ravintolaan, osoite Akarsu Cad.

isännöi tällä kertaa Turkki. Tapahtuman organisaattorina toimii ekologisen elämäntavan yhdistys Bugday. Bugdayssa on tehty työtä luomun eteen vuodesta 1991. Vuosituhannen vaihteessa Turkkiin alkoi ilmestyä luomutuotekauppoja ja tavallisiin supermarketteihin sekä toreille luomutuotteita. Turkkilaiset kuluttajat heräsivät terveellisyyteen ja ympäristökysymyksiin. Valtion ja FAO:n rahoituksella toteutettiin kehittämistyötä, jolla pientuottajien tuotteita tuotiin asiakkaiden saataville. Tämän rahoituksen tuella Bugday perusti ensin yhden luomutorin Istanbulin Sisliin. Se aloitti 20 toripöydällä ja on nyt laajentunut noin 200 myyjään. Toreja on tällä hetkellä Istanbulissa kuudessa eri paikassa ja myös Izmirissä, Samsunissa, Antalyassa, Bursassa ja Ankarassa. Tässä perinteikäs Sisli 100 % ekolojik bazar, jossa on tarjolla kaikkea mahdollista tuoreista hedelmistä ja vihanneksista juustoihin, kananmuniin ja jopa tekstiileihin – kaikki luomusertifioituja.

Aina tarjolla uutuuksia

Luomuviljely alkoi Turkissa 1980-luvulla, jolloin Eurooppaan kaivattiin lisää luomutuotevalikoimaa. Ali Sener on taustalla näkyvän Salihlin kyläpäällikkö. Hänen johdollaan koko kylä tuottaa luomua. Pelloilla kasvaa ainakin viinirypäleitä, oliiveja, persikoita, aprikooseja, omenoita, pähkinöitä ja tupakkaa. Suurin asiakas tuotteille on saksalainen Rapunzel. Bugday haluaa tarjota ihmisille mahdollisuuden tutustua luomuviljelyyn käytännössä – TaTuTa-systeemin kautta löytyy yhteystiedot vieraita ja vapaaehtoistyöntekijöitä vastaanottavista tiloista. Sieltä löytyy Ali Senerin ja hänen vaimonsa Cennetin tapaisia perinteisiä turkkilaisia maatiloja, mutta tarjolla on myös paikkoja, jotka ovat syntyneet turkkilaisten nuorten ja kaupunkilaisten perheiden tarpeesta palata alkujuurille, lähelle luontoa ja ekologiseen elämäntapaan. Kuva on Turkin luoteisosassa Canakkalen niemimaan etelärannikolla sijaitsevan Küçükkuyu-kylän lähistöllä sijaitsevalta Dedetepen oliivitilalta. Tilalla järjestetään myös paljon leirejä ja kursseja ja siellä työskentelee vuosittain runsaasti vapaaehtoistyöntekijöitä eri maista. Aivan kävelymatkan päässä on Bugdayn Camtepe-kulttuurikeskus. www.bugday.org/bugdaygil/Tatuta/ camtepe.org

Luomulehti 3/2014

EPAA.fi

14.–16. elokuuta 2014, Hattula

50 vuotta

Tule viettämään rento näyttelypäivä! Lepaalta löydät kasvit, kasvualustat ja koneet. www.lepaa.fi

Ostettavaa ja nähtävää

tetty toteen, mutta olen aivan vakuuttunut että kemikaalicocktailit ovat myrkkyä. Organic Pharmacyn kotisivuille on tehty lista haitallisimmista aineista, hän kertoo.

Meikki on leikki

Yritys: Organic Pharmacy Teksti: Katarina Boijer Kuvat: Marjo Koivumäki

Apteekkari

loi luomu-uran

Kaikki tuotteet tehdään omassa tehtaassa Lontoossa. Lääkkeet ovat sertifioitua luomua. Ne on tuotettu yrttilääkkeiden uuttamismetodia käyttäen, ja ovat virallisten farmaseuttistandardien hyväksymiä (British Pharmacopoeia). Luomusertifikaatit ovat myöntäneet Soil Association, Ecocert, USDA Liikevaihto euroissa 12 miljoonaa.

Lontoossa sijaitseva Organic Pharmacy luottaa luomun voimaan. Yskänlääkkeistä aurinkovoiteisiin, parfyymeista puhdistuskuureihin.

iikkeen perustaja Margo Marrone on koulutukseltaan apteekkari. - Teini-ikäisenä olin apteekissa apulaisena. Luonnonlääkkeistä en vielä tiennyt mitään, mutta oli kiehtovaa seurata asiakkaita, jotka tulivat hakemaan apua vaivoihinsa. Lääkkeet olivat mielestäni mielenkiintoisia, joten lähdin opiskelemaan apteekkialaa, Marrone muistelee. – Kiinnostuin luonnonlääkkeistä ja opiskeluni jatkuivat rohdosopin merkeissä. Homeopatiaan syvennyin luettuani tohtori Edward Bachin kirjan – se muutti koko ajatuskantani terveydestä. Homeopatia johti luomuun. En aikai-

Luomulehti 3/2014

semmin ollut edes ajatellut kuinka paljon haitallisia kemikaaleja on ruoassa ja kosmetiikassa. Marronea kiinnosti myös liiketalous. Hän halusi yhdistää apteekin, luomun sekä homeopatian saman katon alle. Lontoon ensimmäinen Organic Pharmacy avautui vuonna 2002. Nyt liikkeitä on Lontoossa viisi, Yhdysvalloissa kaksi ja Abu Dhabissa yksi. Myös muualle Britanniaan ollaan laajentamassa. Suomessa tuotteita jälleenmyy pietarsaarelainen Cosmetique Salon.

Kokonaisvaltaista terveyttä – Kun avasin Kings Roadin liikkeen, luomulla oli vielä hiukan hippimäinen

maine, eivätkä kuluttajat olleet vielä täysin löytäneet sitä. – Minä halusin liikkeeni olevan selkeä ja apteekkimainen, mutta samalla hienostunut. Margo Marrone työskentelee myös yhteistyössä ihotautilääkärien ja kirurgien kanssa. – Britanniassa on onneksi huomattu että perinteinen lääketiede ja vaihtoehtoinen lääketiede eivät sulje toisiaan pois. Autan potilaita esimerkiksi paranemisen nopeuttamisessa ja lisäenergian saamisessa. Margo uskoo karsinogeenien ja syövän yhteyteen. – Tottakai isot lääke-ja kosmetiikkafirmat sanovat, ettei yhteyttä ole näy-

Margo Marrone on meikkien ja kauneustuotteiden suurkuluttaja. – No tottakai, olenhan nainen! Kauneudenhoito on iloinen asia, ja luomutuotteet ovat aivan syötävän ihania, hän hehkuttaa. Marrone on luonut myös mineraalipohjaisen meikkisarjan sekä kesäisiltä tuoksuvia hajuvesiä, jotka ovat ylellisen kauniissa pulloissa. – Vaikka luomua ovatkin, niitä ei ole pakko pakata maitotonkkaan, Marrone päättää nauraen. ◀

Tuotteita kehitetään yhteistyössä mm. ihotautilääkärien ja kirurgien kanssa.

Teksti: Kaija Hakala Kuvat: Jos Helmich

anskassa viime kesänä pidettyyn pohjoismaisten tutkijoiden luomukokoukseen osallistui noin 130 henkeä, joista vain 8 oli Suomesta. Luotetaanko Suomessa tavanomaiseen tuotantoon niin paljon, ettei luomutuotanto tunnu tarpeelliselta? Onko niin, ettei luomua osteta, koska tavanomainenkin tuotanto koetaan Suomessa puhtaaksi ja eettiseksi? Jos luomua ei arvosteta eikä osteta kalliimmalla hinnalla kuin tavanomaista, ei sen tuotanto ole kannattavaa eikä sitä silloin kannata tutkiakaan? Näin ei tietysti ole, kyllä luomua tutkitaan meilläkin, ja vastahan on alkanut Luomuinstituutin toiminta ja uusi suuri Tekes-FiDiProtutkimusrahoitus. Mutta millä väittämillä luomua voisi markkinoida Suomessa? Mitkä olisivat parhaat tutkimusaiheet Tanskan kokouksen valossa?

Monenlaista tietoa, luomu varma valinta Hälyttävä uutinen hiljattain oli, että kun rypsin tai rapsin siemenet peitataan neonikotinoideilla, mehiläisiä kuolee tai ne eivät löydä takaisin pe-

sään. Tanskan kokouksessa puututtiin tähän: jäämiä neonikotinoideista on todellakin löydetty rypsin ja rapsin siitepölystä ja medestä. MTT:n vuonna 2013 alkaneen tutkimuksen mukaan jäämät ovat riskiarvojen alapuolella eikä niistä toistaiseksi ole voitu osoittaa olevan haittaa mehiläisille. Ristiriitaista tietoa tulee joka tuutista, mihin uskoa? Luomussa joka tapauksessa ei peitata neonikotinoideilla, eivätkä mehiläiset ole vaarassa. Jo tämänkin takia kannattaisi suosia luomua, varmuuden vuoksi. Ehkä suurempi vaara mehiläisille ja muille pölyttäjille on kuitenkin peltokasvituotannon yksipuolistuminen, jolloin niiden lentomatkat venyvät liian pitkiksi ruoan ja kotipesän välillä. Luomussa vaatimuksena oleva viljelykierto ja siitä johtuva viljelyn monipuolisuus jo sinällään edistävät pölyttäjien hyvinvointia. Ja pölyttäjiähän me tarvitsemme kotipuutarhojemme marjapensaiden ja omenapuiden sadontuottoon. Ei mikään pieni syy suosia luomua siis.

Biokaasutuotannosta ilmasto- ja ravinnehyötyjä Luomulla voidaan myös vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, hillitä ilmaston-

Luomuviljely ei ole vain ekologistesti kestävää, vaan sen avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja pelastaa luonto sellaisena kuin me sen tunnemme, jos sitä käytetään oikein.

muutosta ja pelastaa maailma. Tähän liittyi monta hienoa esitelmää Tanskan kokouksessa. Hillinnän mukana myös maan ravinnetasapaino voi parantua. Lanta ja mahdollinen ylimääräinen korjuutähde, ylimääräinen nurmikasvusto, kerääjäkasvien sato tai viherlannoitusnurmi voidaan maahan muokkaamisen sijaan mädättää. Kun saatavaa biokaasua käytetään energianlähteenä, vähenevät energiankäytön kasvihuonekaasupäästöt. Jäljelle jää ravinnerikas mädätysjäännös, joka voidaan käyttää lannoitteeksi. Näin vähennetään sekä lannoitteiden valmistuksesta koituvia päästöjä että käsittelemättömän lannan varastoinnista ja levityksestä aiheutuvia päästöjä. Kun mädätysjäännös levitetään peltoon silloin kun kasvit eniten tarvitsevat typpeä, parannetaan satoja ja vähennetään talvi- ja kevätkautisia ravinnevalumia. Myös karjattomilla maatiloilla voitaisiin mädättää korjuujätteitä ja viherlannoitusnurmien ja kerääjäkasvien biomassoja. Esimerkkilaskelman mukaan 90 ha ruotsalaiselta tilalta voitaisiin ruoan ja rehun lisäksi saada 72 MWh biokaasuenergiaa vuodessa. Itse kulutan kahden hengen taloudessani lämpö- ja sähköenergiaa yhteensä noin 25 MWh vuodessa, eli maatila voisi tuottaa melkein kolme kertaa tämän määrän normaalin ruoantuotannon lisäksi. Ongelmaksi mädätysjäännöksen käyttämisessä on muodostumassa se, että

Anne-Kristin Løes oli seminaarin pääjärjestäjä ja esitteli mehiläistutkimusta. Margrethe Askegaard innostui pörriäisistä.

vaikka jäännöksessä on riittävästi typpeä, siinä ei välttämättä ole hyvässä suhteessa muita kasvien tarvitsemia ravinteita, kuten kaliumia ja booria. Näitä pitäisi sitten erikseen vielä lisätä peltoon. Muutenkin maaperän ravinnemäärät tietysti laskevat vähitellen, ellei niitä palauteta korvaamaan sadon ja karjatuotannon mukana pois lähteviä ravinteita. Esitettiinpä kokouksessa sellainenkin nykymaailmassa vallankumouksellinen näkemys, että ihmiseritteetkin olisi saatava takaisin mukaan ravinnekiertoon. Tähän on ehkä juuri nyt matkaa, mutta samalla kun kaivoksista helposti louhittava fosfori vähenee ja sen hinta nousee, pitää toden teolla alkaa miettiä korvaavia lähteitä. ◀ Kaija Hakala on MTT:n erikoistutkija. Kiinnostuksen aiheita ovat ilmastonmuutos ja sen hillitseminen, johon liittyen bioenergia ja luomutuotanto. Seminaarijulkaisu: www.njf.nu/seminars/461

Vähemmilläkin päästöillä pärjää

– vai pärjääkö?

Luomulehti 3/2014

Kehitetään luomua

Viljelykierto

on systeemi, jossa eri tuotantokasveja viljellään suunnitellussa ja toistuvassa järjestyksessä yhdellä ja samalla lohkolla. Eri kasveilla on erilaisia ominaisuuksia ja ne vaikuttavat erilailla viljelysysteemiin, esimerkiksi maan rakenteeseen, ravinteiden saatavuuteen ja kasvien terveyteen. Eri kasvit myös tarvitsevat erilaisia viljelyteknisiä toimenpiteitä, kuten maanmuokkausta ja lannoitusta. Viljelykierron suunnittelu tähtää siihen, että kasvit ja viljelytoimenpiteet täydentävät toisiaan ja seuraavat toisiaan tarkoituksenmukaisesti. Viljelykierron on tarkoitus tarjota myös mahdollisuuksia erityistoimenpiteisiin, kuten sänkimuokkaukseen ja alkukesän pikakesannointiin.

Luomuviljelyssä viljelykierron typpihuolto perustuu symbioottiseen typensidontaan – suurimmaksi osaksi palkokasveja sisältävien nurmien avulla. Näitä nurmia voidaan käyttää sekä rehuntuotantoon että viherlannoitukseen. Viljelyvarmuus paranee, kun monivuotisia nurmia käytetään rehuksi.

Teksti ja kuvat: Paul Riesinger

Kasvien typensaanti

seiden tutkimustulosten perusteella PohjoisEuroopassa luomuviljelyn tuottoa rajoittavat ennen kaikkea typen (N) puute ja runsas rikkaruohojen esiintyminen (Riesinger 2010). Näiden kahden tulosta rajoittavan tekijän välillä on suora yhteys: viljelykasvin kärsiessä typenpuutteesta se häviää helposti kilpailussa rikkaruohoille. Laajemmasta perspektiivistä

Luomulehti 3/2014

katsottuna voidaan yksittäisiä tuotosta rajoittavia tekijöitä käsitellä yhtenä kokonaisuutena strategisen viljelysuunnittelun, taktisen harkinnan ja operatiivisten viljelyteknisten toimenpiteiden kanssa. Tällainen kokonaisvaltainen yhteen nivominen on tavoitteena viljelykiertoa suunniteltaessa. Suomessa yli puolet peltoalasta on kevätviljoilla. Viljelykierrossa tulisi kevätviljojen lisäksi olla myös muun sukuisia kevätkylvöisiä kasveja, kuten öljykas-

veja ja palkoviljoja. Mahdollisuuksien rajoissa tulisi viljelijöiden valita kevätviljojen lisäksi myös syysviljoja ja monivuotisia kasveja. Vaihtelevat perustamis- ja kasvuajat yhdessä erilaisten kasvisukujen kanssa katkaisevat tehokkaasti yksittäisille kasveille ominaisten rikkaruohojen, kasvitautien ja tuhoeläinten elinkaaria. Palkokasvit kuten herne ja apila tuovat maahan typpeä ja soveltuvat parhaiten viljeltäväksi vuorotellen typpeä

Kevätvehnä Trisosta saatiin kahden viherlannoitusvuoden jälkeen jyväsadoksi 3000 kg/ha. Viljelykierto: nurmi 2 vuotta - vilja - herne - vilja + nurmen perustus. Tähän mennessä ei ole käytetty karjanlantaa eikä nurmia ole korjattu rehuksi. Viljelijä on Jan Wikström, Mustio/Sannaisesta läntiseltä Uudeltamaalta. △ Jälkikasvua ensimmäisen korjuun jälkeen puna-apilaheinänurmella, jota viljellään rehuksi. Ensimmäisen ja toisen niiton typensidonta oli 236 kg typpeä hehtaarilla. Syksyn jälkikasvu toi lisää 31 kg typpeä hehtaarilta. Kahden tai kolmen nurmivuoden jälkeen tulee viljaa vuosi tai kaksi. Viljelijä on Stefan Seiplax Oravaisesta Pohjanmaalta.

sitomattomien kasvien, kuten viljojen ja juuresten, kanssa. Monivuotinen puna-apilaheinänurmi ei vain sido yksivuotisia kasveja huomattavasti enemmän typpeä vaan myös kasvattaa huomattavasti laajemman ja syvemmän juuriston. Syväjuuriset kasvit pystyvät kuljettamaan jankosta ylös ravinteita, jotka ovat myös heikompijuuristen kasvien käytettävissä. Pidemmän kasvuajan ja laajemman juuristonsa ansiosta kykenevät monivuotiset kasvit yksivuotisia paremmin parantamaan maan rakennetta ja lisäämään humuspitoisuutta.

Typen saantia ohjaillaan aktiivisesti peltotaseella Viljelykierron suunnittelussa typen saatavuus suhteessa tarpeeseen saadaan tasapainoon typpeä sitovien ja typpeä sitomattomien viljelykasvien sopivalla suhteella. Tämän lisäksi on palkokasveja viljeltävä vuorotellen muiden kasvien kanssa, jotta maahan sitoutunut typpi saadaan tehokkaaseen käyttöön.

Viljelijän on arvioitava tapauskohtaisesti symbioottisen typensidonnan laajuus ja tarpeen vaatiessa sopeutettava viljelykiertoa. Jos esimerkiksi kolmevuotisen puna-apilaheinänurmen typensidonta on heikkoa (mikä voi johtua alhaisesta apilapitoisuudesta ja/tai huonosta biomassantuotosta), ei tällainen nurmeen perustuva viljelykierto kestä kolmea perättäistä viljasatovuotta vaan vain kaksi. Kolmannen viljavuoden voi korvata satoa tuottavilla palkokasveilla (herne, härkäpapu) tai korvaamalla kaksi viljavuotta seosviljalla, jossa on sekä viljaa että palkokasvia. Symbioottisen typensidonnan kannalta epäonnistuneen esikasvin voi korvata myös levittämällä typpipitoista lannoitetta. Kuinka hyvin symbioottinen typensidonta puna-apilaheinänurmilla voi tuottaa typpeä koko viljelykiertoon ja miten sellainen viljelykierto järjestetään? Tällaisiin kysymyksiin löytyy vastaus kuvaamalla määrällisesti merkittävimmät typpivirrat ja, kuten seuraavan ▷▷ Luomulehti 3/2014

lehden artikkelissa kerrotaan, näiden typpivirtojen taselaskelmat. Näitä taselaskelmia tehdään yksittäisille lohkoille ja ne kattavat koko viljelykierron. Malli on nimetty tarkoitustamme varten termillä ”peltotase”. Sitä typpimäärää, joka tulee peltoon (panos, engl. input), verrataan siihen typpimäärään, joka viedään pellolta sadon mukana tai häviää ympäristöön (tuotos, output). Maan typpivaranto on suurimmaksi osaksi sitoutunut humukseen. Maan hedelmällisyyden tärkein mittari on mineraalimailla humuspitoisuus, ja se pyritään tasapainottamaan 6–10 prosentin osuuteen ruokamullan painosta. Näissä peltotaselaskelmissa edellytämme, että maaperän humuspitoisuus ja siten typpivaranto pysyvät samalla tasolla.

Typen lisäys ja hävikki Puna-apilaheinänurmien symbioottiselle typensidonnalle käytetään keskiarvoja, jotka mitattiin peltokokeissa 27 luomutilalla Etelä-Suomessa sekä Pohjanmaalla (Riesinger 2014). Näille alueille tyypillistä keskimääräistä 247,5 kg/ha symbioottisesti sidotun typen lisäystä kaksivuotisella apilanurmella voidaan verrata viljan keskisatoon esimerkiksi 3 000 kg/ha, jossa poistuu typpeä 60–75 kg. Näin suuren eron tuodun ja poistuneen typen määrässä voisi olettaa johtavan merkittäviin huuhtoumiin. Näin ei välttämättä tarvitse tapahtua. Toisin kuin mineraalilannoitetyppi, on symbioottisesti sidottu typpi orgaanisessa muodossa ja sen saatavuus kasveille on siksi vähäisempää. Kierrossa seuraava satokasvi voi hyödyntää noin 20 prosenttia nurmibiomassaan sitoutuneesta symbioottisesti sidotusta typestä ja toisena vuonna nurmen jälkeen viljeltävä satokasvi voi hyödyntää 10 prosenttia alkuperäisestä symbioottisesti sidotusta typestä. Loput 70 prosenttia tästä typestä sitoutuu orgaanisiin yhdisteisiin maaperän varastoon (immobilisoituu). Noin yksi prosentti humuksen, mikro-organismien, kasvijätteiden ja orgaanisen lannan sitomasta typestä vapautuu vuosittain. Samaan aikaan tätä

vapautumista tasapainottaa yhtä suuri typen sitoutuminen maaperän varastoon. Maaperän typpivarojen vapautumista ja sitoutumista ohjailevat mikro-organismit. Typen ja muiden ravintoaineiden huuhtoutumista tapahtuu, jos vapautuminen ei vastaa kasvin ravinteidenoton tarvetta. Mikro-organismien aktiivisuus edellyttää hapen ja veden saantia ja on riippuvaista lämpötilasta. Maaperän lämpötilan laskiessa alle 5 °C vähenee mikro-organismien aktiivisuus huo-

Typpihukkaa voidaan pienentää merkittävästi.

mattavasti. Niinpä sellaisilla pelloilla, joissa on paljon typpeä varastoituna maaperään, tulisi syyskyntöjä (eli typen lisäämistä) viivyttää kunnes maaperän lämpötila on alle 5 °C. Suomessa kasvintuotannossa katsotaan typpeä huuhtoutuvan vuosittain nitraattina (NO3-) keskimäärin 15–20 kg/ha. Huuhtoumatappiot riippuvat siitä, kuinka paljon vettä valuu maaperän läpi, joten tappiot ovat yleisesti ottaen karkeilla mailla suurempia kuin hienoilla. Yksivuotiset viljelykasvit nostavat huuhtoumien riskiä verrattuna monivuotiseen kasvipeitteisyyteen, etenkin jos syksyllä suoritetaan intensiivisiä maanmuokkauksia. Jos happea on vähän saatavilla, nitraattityppi denitrifioituu maaperässä typpikaasuksi (N2), ilokaasuksi (N2O) ja typpioksideiksi (NOX). Denitrifikaatio johtuu siis maan märkyydestä (riittämätön ojitus) ja tiivistymisestä. Denitrifikaatiossa häviävän typen määrä kasvaa maaperän humuspitoisuuden kasvaessa ja käännettäessä orgaanista materiaalia (nurmi, lanta) syvälle maahan. Denitrifikaation kautta menetetyn typen määrä on suunnilleen yhtä suurta kuin huuhtoutuvan typen määrä.

Viherlannoitusta vai rehuntuotantoa Viherlannoituksessa kasvi viljellään muokattavaksi kokonaan maahan (nykyinen lainsäädäntö sallii myös sadon korjaamisen). Viherlannoituksella on monta tarkoitusta, kuten biologinen typensidonta, orgaanisen materiaalin lisääminen, maan rakenteen parantaminen sekä rikkaruohojen ja tuholaisten torjunta (Riesinger 2006a). Niitetyn ja maan pintaan jätetyn vihermassan typestä häviää noin 10 prosenttia ammoniakin (NH3) haihduntana. Ammoniakkihävikki kasvaa ajan myötä ja voi nousta 30 prosenttiin niitetyn vihermassan typpipitoisuudesta, jos vihermassan kuivuminen häiriintyy alhaisen ilman lämpötilan, korkean kosteuspitoisuuden ja toistuvien sadekuurojen takia (Riesinger 2006b ja c). Kun kaikki kasvimateriaali jätetään paikalleen, rikastuu lohko runsaasti typellä. Kahden viherlannoitusta seuraavan vuoden aikana saattaa tästä typestä merkittävä osa huuhtoutua. Rehun korjuussa tapahtuva typen talteenotto pienentää tätä potentiaalista hukkaa pelloilta. Sitä vastoin typpeä häviää lannan varastoinnin ja levityksen yhteydessä. Varastoinnin aikana ja itse levityksessä sekä muutoin sen yhteydessä poistuu keskimäärin 50 prosenttia lannan koko typpipitoisuudesta ammoniakkina. Tämä hävikki voidaan pienentää alle puoleen alkuperäisestä. Typpeä säästetään anaerobisella varastoinnilla eli esimerkiksi virtsan varastoinnilla katon alla tai lietelantalan kelluvan katteen avulla. Lannassa on korkeita määriä mineralisoitunutta typpeä (etupäässä ammoniumtyppeä, NH4+), eli virtsa ja lietelanta pitäisi kääntää maahan levityksen yhteydessä tai heti sen jälkeen. Virtsa ja lietelanta voidaan levittää myös kasvustolle, mutta ammoniakin haihdunnan vähentämiseksi tulisi säätilan olla pilvinen ja ilmankosteuden korkea (Riesinger 2006b). Viherlannoitusnurmen typpihukkaa voidaan pienentää merkittävästi, kun maanpäällinen biomassa niitetään mädätettäväksi biokaasulaitoksessa. Biokaasun (metaanin, CH4) tuotantoon

tarvitaan vain hiiltä (C) ja vetyä (H). Metaanin lisäksi tuloksena syntyy ravintorikasta mädätettä, joka on ravintorikas lannoite. Norjalaisessa tutkimuksessa verrattiin mädätteen ja viherlannoituksen vaikutuksia viljasatoon. Esikasvina oli yksivuotinen puna-apilaheinänurmi, joka oli perustettu edellisenä vuonna. Mädätettä levitettiin määrä, joka vastaa 110 kg typpeä hehtaarilla (vastaa runsasta puolta nurmen biomassasadosta). Tämä antoi yhtä suuren viljasadon kuin viherlannoitus, jossa koko biomassa oli jätetty peltoon (Frøseth et al. 2014).

Eläintuotanto monipuolistaa typpivirtoja ja edistää kasvien terveyttä Rehuntuotannossa korjataan 60 prosenttia kasvien sisältämästä typestä pellolta, mikä antaa paremman varmuuden typen hyödyntämiseen verrattuna viherlannoitukseen. Rehun sisältämästä typestä 80 prosenttia on jäljellä lan-

nassa. Lantaan rikastuu laidunrehun lisäksi myös väkirehun sisältämä typpi ja muut kasviravinteet. Eläintuotannon ”tuotteena” syntyvä lanta lisää näin tarjolla olevia kasviravinteiden resursseja, joita on mahdollista jakaa viljelykierron kuluessa yksittäisille kasveille. Toisin kuin viherlannoitusta, on karjanlantaa mahdollista levittää eri lohkoille tarpeen mukaan. Kun typpeä voidaan tuoda eri tavoin ja joustavasti, lisääntyy viljelykasvien typen hyötykäyttöaste ja hävikki ympäröivään luontoon vähenee. Tämä kylläkin edellyttää karjanlannan päämäärätietoista ja huolellista käsittelyä. Rehun muuntaminen lannaksi ei tietenkään tarkoita, että tilan typen nettosaatavuus kasvaisi; päinvastoin on tehtävä parhaansa, että typpihävikki lannan käsittelyn yhteydessä vähenisi. Kuten missä tahansa yksipuolisessa viljelyssä, myös palkokasvien liian usein toistuvassa viljelyssä yleistyvät niille ominaiset sienitaudit, sukkula-

madot ja tuhohyönteiset. Puna-apilalla tulisi olla kolme välivuotta, herneellä tai härkäpavulla mielellään kuusi, ennen kuin niitä taas viljellään samalla lohkolla. Typen tuominen lannan muodossa mahdollistaa runsaamman typpeä sitomattomien kasvien viljelyn. Esimerkiksi viljojen viljely katkaisee palkokasveihin erikoistuneiden tuholaisten elinkaaren. Pidemmälle suunniteltu ja monipuolisempi viljelykierto antaa lisäksi suuremmat mahdollisuudet rikkaruohojen torjuntaan. ◀ Kirjoittaja on maataloustieteen tohtori, joka on mukana Helsingin yliopiston maataloustieteellisen tiedekunnan agroekologian tutkimusryhmässä. Haasteita luomukasvinviljelyssä -tutkimusprojektia ja artikkelien kirjoittamista ovat rahoittaneet R. Erik Serlachiuksen säätiö (näytteiden ottoa) ja Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö (analyysiä ja julkaisua). Artikkelit on julkaistu aikaisemmin Landsbygdens Folk -lehden Lantmän och Andelsfolk -liitteessä (2011 ja 2012), mutta julkaistaan tässä uudelleenmuokattuna ja päivitettynä. Ruotsista kääntänyt Marja Nuora. Ks. viitteet www.luomulehti.fi.

Hivenen parempaa kotieläintiloille

Hiven Oy:n valikoimasta luomutuotantoon soveltuvat:

• ADE–vitamiinivalmisteet

• Nuolukivi naudoille

• E-vitamiini- ja seleenivalmisteet

• Natriumbikarbonaatti ja magnesiumoksidi tilaseoksiin

• Melica-kivennäisrehut • Hiven Luomupellava, pelletöity luomupellavansiemenpuriste

• Lisäksi runsas valikoima luomutiloille soveltuvia puhdistus- ja pesuaineita mm. vedinkastot ja kiertopesuaineet.

Tiedustele tuotteita palvelevalta alue-edustajaltasi: www.hiven.fi/edustajat

Luomulehti 3/2014

www hiven.fi puh. 010 402 7700

Päivi Mattila

Valkuaista kännykkäkansalle Soya Oy haluaisi ostaa suomalaista ruokahamppua.

Kotimaista raaka-ainetta on vasta vähän, mutta jalostajat ovat jo liikkeellä. Hampunsiemenistä valmistetaan Suomessa muun muassa kasviperäistä tuorejuustoa.

toa siltäänkin. Sataprosenttisen hamppusiemenjuuston maku on kuitenkin melko voimakas. – Tavoitteena meillä on käyttää kotimaista hamppua. Tällä hetkellä siemenet tulevat Romaniasta, jossa on iso siementen kuorimolaitos.

teksti: Päivi Mattila kuvitus: eveliina pakarinen

amppu ottaa hitain, mutta vakain askelin tilaa maatiloilla. Tänä kesänä öljysiemenhamppua kasvatetaan kotimaassa runsaalla 200 hehtaarilla, kertoo Finola-lajikkeen kylvösiemeniä markkinoivan perheyrityksen talouspäällikkö Anita Hemmilä. Hemmilän mukaan reilulla kymmenellä suomalaistuottajalla on ainakin neljän hehtaarin kokoinen hamppupelto. – Viime vuosina on kasvanut nimenomaan luomun osuus. Suurin osa hamppusadosta mennee nykyisin öljyksi. Esimerkiksi salaatinkastikkeisiin sopiva hamppuöljy on ravitsemuksellisesti arvokasta ihanteellisen omega-6- ja omega-3-rasvahappokoostumuksensa vuoksi. Sitä voi puristaa samoilla laitteilla kuin rypsiä. Öljyn sivutuotteena syntyy proteiinipitoista siemenjauhetta, josta varsinkin kuntoilijat ovat kiinnostuneet.

Luomulehti 3/2014

– Kanadassa jauhe on niin suosittua, että hamppuöljy on siellä ajoittain sivutuote, Hemmilä kertoo. Urheilijoiden voimapirtelöiden lisäksi jauhetta käytetään esimerkiksi leivissä ja patukoissa. Niitä myydään laajasti suomalaisissakin ekokaupoissa, mutta lähes kaikki ovat tuontitavaraa.

Kuoriminen helpottaa käyttöä Hemmilä uskoo, että ravintolat olisivat kiinnostuneita hamppujalosteista. Isoimmat tulevaisuuden mahdollisuudet hän näkee helppokäyttöisissä kuorituissa siemenissä. Niistä tehdään maailmalla esimerkiksi jäätelöä. Suomessa kuorittuja hampunsiemeniä on alkanut käyttää tammisaarelainen Soya Oy. Yritys toi vuonna 2011 kauppoihin luomulaatuisen Hempnuttofun, joka on valmistettu soijamaidosta ja hampunsiemenistä. Soya Oy:n toimitusjohtaja Stig Vesterlund kertoo, että hampusta voi tehdä tofun kaltaista kasviperäistä tuorejuus-

Maataloustuki taas voimassa

Anita Hemmilä

Ruokahamppua juustohyllyltä

Finola-lajike on joutunut välillä kärsimään byrokratian vastatuulesta. Sen viljelyyn ei pari vuotta sitten myönnetty EU:n maataloustukea, koska kasvista oli joissakin näytteissä mitattu hieman liian suuria pitoisuuksia THCyhdistettä. Kyseiset näytteet oli otettu vastoin unionin ohjeita. Öljyhampulla sallittu THC:n yläraja on 0,2 prosenttia, mutta päihdelajikkeissa huumaavaa THC:tä on jopa 10– 25 prosenttia. – Nyt tuki on taas palautettu koko unionin alueelle, Hemmilä kertoo. Kasvattajan nykyiset haasteet liittyvät viljelyolosuhteisiin, kertoo öljysiemenhamppua yli kymmenen vuoden ajan viljellyt Jukka Lassila. – Hamppu on erittäin altis kuivuudelle ja märkyydelle. Etelä-Suomen savimailla sitä kannattaa viljellä vain parhailla lohkoilla, sillä hamppu viihtyy parhaiten muhevassa ja hikevässä maassa. Kasvunsa alussa hamppu vaatii runsaasti liukoista typpeä, jotta se selättää rikkakasvit. Sen jälkeen se pärjää hyvin, eikä sillä ole vaivanaan hyönteistuholaisia. ◀ Kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut toimittaja ja yksi Härkäpapua sarvista -lähiruokakasviskeittokirjan tekijöistä.

Hamppuvoi

Paahtaminen loihtii hampunsiemeniin vastustamattoman pähkinäisen maun. Niistä voi valmistaa hamppuvoita, joka maistuu leivän päällä tai esimerkiksi sosekeittojen sekä kasvispihvien lisukkeena. Hamppuvoi säilyy jääkaapissa noin 3–4 päivää. Ainekset 2 dl hampun siemeniä 0,75 dl (kylmäpuristettua) rypsiöljyä 1,25 dl vettä vajaa 0,5 tl suolaa (muita mausteita) 1. Paahda siemeniä kuivalla paistinpannulla, kunnes siemenet alkavat tuoksua ja saavat vähän väriä. Sekoittele loppuvaiheessa koko ajan. 2. Lisää vesi ja öljy, hienonna ainekset sauvasekoittimella. Tässä kestää useita minuutteja. Voit lisätä veden määrää, jos haluat levitteestä kevyempää. * Mukaan voi lisätä valkosipulia, chiliä ja yrttimausteita. Jos maustat hamppuvoin isolla määrällä basilikaa ja valkosipulia sekä jätät veden pois, saat oivaa hamppupestoa.

Hamppumaito Hamppumaitoa voi käyttää esimerkiksi kahvissa, myslin kanssa ja ruoanlaitossa. Laatikkoruokiin lisätty maito toimii sakeuttajana kananmunamaidon tapaan. Keitetty maito juoksettuu ja siitä voi tehdä siemenjuustoa. Valmis maito säilyy jääkaapissa runsaat kaksi vuorokautta. 1. (Liota siemeniä 6–8 tuntia, kaada vesi pois ja idätä kulhossa 2–12 tuntia, jos ehdit. Näin siemenistä tulee kermaisempia ja fytiinihappo poistuu, jolloin siementen sisältämät kivennäisaineet muuttuvat ihmiselle paremmin käyttökelpoiseen muotoon.) 2. Jauha hampunsiemeniä ja vettä sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa suhteessa 1:3. Tarkoitus on saada siemenet jauheeksi. Tässä voi kestää useita minuutteja, jos siemeniä on paljon. Siivilöi siemenmurska maidosta tiheän lankasiivilän avulla. Tarvittaessa apuna voi käyttää sideharsokangasta.

Luomulehti 3/2014

PARANNA PELTOSI KASVUKUNTOA

Tuotteen tarina

Luomun erikoisneuvoja Ulla-Maija Leskinen vinkkaa tarkastukseen valmistautumisesta.

Teksti: Karoliina Manninen Kuvat: Heidi Jungar, Silmusalaatti

Lapsena annettu lupaus johti itujen uudelleenbrändäykseen isona viljelijä. Laurikainen lunasti lupauksensa kesällä 2012 alkamalla kasvattaa miniversoja. Nyt pääkaupunkiseudun muutamasta kaupasta koko Suomen saataville levinnyttä Silmusalaattia suunnitellaan jo laajennettavaksi automatisoituun tuotantoon sekä ulkomaille.

Sinnikäs työ ja tarkka harkitseminen palkitsevat Kaikki ratkaisut on mietitty tarkkaan ja nyt Silmusalaattien suosio kasvaa koko ajan. Yrityksen toimipaikka on hyvien kulkuyhteyksien varrella Kehä III:n sisäpuolella, mikä mahdollistaa tehokkaat logistiikkaketjut.

Luomulehti 3/2014

Tarvittava energia tuotetaan tuulivoimalla. Silmusalaattia saa jo useista päivittäistavarakaupoista Rovaniemeä myöten, mutta Laurikainen myöntää Silmusalaatin menestyksen vaatineen paljon työtä. – Tarpeeksi monta kertaa kun tekee ja epäonnistuu, onnistuu lopulta, kertoo Laurikainen Silmusalaattien tuotekehittelyn vaiheista. Monet Excel-taulukot, testimaistoryhmät sekä yrityksen ja erehdyksen kautta eteneminen ovat lopulta kuitenkin poikineet valmiita, markkinoille sopivia tuotteita. – Se mitä tehdään, tehdään erinomaisesti, Laurikainen kiteyttää yhtiön toimintaperiaatteita. Menestyksen taustalla lienee kovan työn lisäksi myös Laurikaisen sinnikäs asenne ja se, että hän työtaakasta huolimatta nauttii työstään.

Silmusalaatti on uudenlaista luomuviljelyä Siemenille, joista versot idätetään, luodaan kasvuolosuhteet sisätiloissa ilman maapohjaa. Yhden tai kahden vuosisadon sijaan satoa saadaan kaksi kertaa viikossa. Myöskään viljelykiertoa, minkäänlaisia lannoitteita tai muita perinteisen luomuviljelyn keinoja ei versojen idättämisessä tarvita. Siksi viranomaiset ja luomutarkastaja olivat aluksi ihmeissään, kun Silmusalaatin ei nähty sopi-

Muista valmistautua

luomuvalvontaan Tarkastuksessa mukana • • • • •

Samuli Laurikainen lupasi vanhemmilleen pienenä, että hänestä tulee

ersojen kasvattaminen ei vaadi paljon pinta-alaa eikä vettä. Samuli Laurikainen oli jo kauan etsinyt toteutuskelpoista ja itseään kiinnostavaa liikeideaa, kun palaset loksahtivat kohdalleen. Itä-Suomesta maatilalta kotoisin oleva Laurikainen voi hyödyntää Silmusalaatin parissa kaikkea aiemmin kartuttamaansa osaamista. Muun muassa konetekniikan ja kauppatieteiden yliopisto-opinnoissa tutuksi tulleet laatujärjestelmät, logistiikka ja hankkeiden johto; Tampereella robotiikan kanssa työskentely sekä harrastustoiminnan kautta saatu esiintymiskokemus auttavat nyt liike-elämässä. Kaksi vuotta sitten Laurikainen päätti perustaa yrityksen ja alkaa viljellä Silmusalaatteja kahden ystävänsä kanssa. Elintarvikkeiden markkinoinnin kanssa aiemminkin työskennellyt Heidi Jungar vastaa Silmusalaatin brändistä, ja hänen puolisonsa Matti Miettinen myynnistä.

Teksti: Ulla-Maija Leskinen

△△ Versoilla ja iduilla on todella hyvät ravintoarvot verrattuna esimerkiksi tavalliseen jäävuorisalaattiin, ja niiden kasvattaminen ei vaadi paljon vettä eikä lainkaan lannoitteita. △ Tuote-esittelyt auttavat tuotekehittelyssä, sillä kuluttajilta saadaan välitöntä palautetta tuotteesta. Samalla tuote saa näkyvyyttä. Kuvassa luomuviljelijä Samuli Laurikainen esittelee Silmusalaattia Luomu & Lähiruoka -messuilla Helsingin messukeskuksessa huhtikuussa.

van perinteisen maanviljelyn kategoriaan. Lopulta yhteisymmärrys kuitenkin löydettiin, ja tuote sai luomusertifikaatin. ◀

Päivitetty luomusuunnitelma ja viljelysuunnitelma Ajantasainen viljelykierto Lohkokortit ja lohkomuistiinpanot Varastokirjanpito ja tase Siementen vakuustodistukset, hankintaluvat ja yhteenveto siemenistä, joita viljelyyn on käytetty • Jokaisella tukea hakevalla yksiköllä omat siementen hankintaluvat (kotieläintilan yhteistilat) • Rehun säilöntäaineet - myös kasvinviljelytilalla, jos tuottaa kotieläintilalle rehua • Lannan laajaperäisyysselvitys käytetystä tavanomaisesta lannasta • Eläinten hoitosuunnitelma eläinlajeittain ja ryhmittäin • Ostorehujen vakuustodistukset ja suoraan viljelijältä ostetuista rehuista luomuvaatimuksenmukaisuusvakuudet ja asiakirjaselvityksen kopio • Myös kivennäisten ja vitamiinien vakuustodistukset tai muut ostodokumentit • Rehuyhteenveto käytetyistä rehuista tarkastuksesta tarkastukseen vuosi taaksepäin sekä eläinten laidunnus ulkoilukirjanpito • Rehujen sopimustuotannon sopimuksesta kopio (laskettava omavaraisuusprosentti kuluneelta vuodelta) • Myynti ja -teurastiedot sekä kuolleet eläimet • Eläinten alkuperä ja jäljitettävyys: Eläinten ostosta luomuvaatimuksen-mukaisuusvakuudet ja asiakirjaselvitykset • Eläinten lääkekirjanpito • Selvitys mahdollisista luonnonlaitumista ja niiden siirtymäkauden lyhennyksen hakupäätös ELYstä. • Luomuvalvontalomake 5: viljelijän näkemys tarkastuksesta • Mahdolliset alihankinta- ja vuokrasopimukset Luomutuotteen mukaan laitetaan aina vaatimuksenmukaisuusvakuutus jokaiselle rehun tai eläimen ostajalle. Jos tarkastuksessa on annettu huomautus tai on uhka markkinakiellosta, ostajalle kannattaa laittaa tuotteen mukaan myös kopio tuotantotarkastuspäätöksestä. Tositteet ja kirjanpito on hyvä olla kotona tarkastushetkellä. Uudet rakennukset pitää ilmoittaa ELY-keskukseen ja niille pitää tehdä alkutarkastus. ◀

CONTRA MONIRESISTENTTI

Öljyretikka saneeraukseen ja ankeroistorjuntaan

• parantaa maan rakennetta • sitoo ravinteita • tukahduttaa rikkakasvit • torjuu ankeroisia • pienentää kasvitautipainetta

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

KATSO

eo: haran esittelyvidom www.garford.c

Robocrop RIVIVÄLIHARAT IP- JA LUOMUVILJELYYN Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Öljykasvit

• Vihannekset • Juurekset

Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti ja myynti: Luomulehti S.G.Nieminen3/2014 Oy, Pasi Myllymäki51 puh. 040 582 9955, www.sgnieminen.fi

Nähdään kesällä!

Katso lisää tapahtumia: luomu.fi/kalenteri

RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6. Tule kuulemaan ravinnehuuhtoumien hallinnasta Knehtilän tilalle Hyvinkäälle. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 6.6. mennessä: luomu.fi/tapahtuma/raha-hankkeen-loppuseminaari

Luomua Okramessuilla 2.–5.7. Mentortapaaminen 3.7. Kaikki mentor-toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Kysy kokeneilta luomutuottajilta eli mentoreilta mieltäsi askarruttaneita kysymyksiä. Tapaaminen pidetään iltaohjelman yhteydessä Karhupirtillä to 3.7. klo 17–19. Ennen kaikkea tapaamisessa keskustellaan ryhmissä samoista asioista kiinnostuneiden kanssa käytännön ratkaisuista luomutuotannossa. Mukana myös Kotieläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström, Kansainvälisen kumppanuusmaataloushankkeen koordinaattori Anu Tuomola

Luomuliiton teltta Okrassa. Tule keskustelemaan edunvalvonnasta ja luomuosaamisesta! Klo 12–15 tavattavissa Puhelin- ja sähköpostineuvonnasta tutut asiantuntijat Ke Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo To Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström Pe Maaperä- ja energia-asiantuntija Tuomas Mattila La Kasvintuotannon asiantuntija Reijo Käki Yhteistyössä mukana Lounais-Suomen luomuyhdistys.

Iltaohjelmaa Karhupirtillä 3.7. Noin klo 17–21 grillataan, saunotaan ja rentoudutaan. Tervetuloa! Ilmoita ruokailuun osallistumisestasi. Karhupirtillä myös edullista majoittumista!

Varaa

Toimiiko paikkakunnallasi luomun käytön Suomen mestari? Etsimme Suomen eniten luomua tarjoavaa kunnan ruokapalvelua ja yksityistä ravintolaa. Voittajat julkistetaan Luomuelintarvikepäivässä Helsingissä 2.10.2014. Katso tarkemmat ohjeet ja osallistu: www.portaatluomuun.fi

www.luomuliitto.fi Tämän aineiston tuottamiseen on käytetty maaja metsätalousministeriön tukea.

Luomulehti 3/2014

Katso ratkaisu: www.luomulehti.fi Luomulehti 3/2014

Palveluksessanne

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

Seuraava Luomulehti ilmestyy 22.8.!

Luomuviljelyyn

Siemeniä

Laatusiemenet luomuun! - viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

luomutuotteita

Luomutuotteita

karjatilalle

U US I

ohjelmistoja

Detamin Mineral Lick Plus-nuolukivi

Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet. Hyväksytty luomuun. 20 kg astia. Sisältää mm: A-vitamiini 250.000 k.y., D3 -vitamiini 50.000 k.y., E-vitamiini 500 mg, Sinkki 6000 mg, Mangaani 4000 mg, Kupari 1200 mg, Jodi 100 mg, Koboltti 18 mg, Seleeni 40 mg

www.eurotrading.fi

p. 010 3211 950

luomuviljelyyn

koneita

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ JO 15 VUOTTA LUOMUKAUPPAA!

UUTUUS

Puhtaamman ruuan puolesta Toivon päivästä 4.6.1999 lähtien

TERVETULOA KESÄOSTOKSILLE!

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ - MUURUVESI MA-PE 10-18, LA 10-15, SU 12-15 TOPIN HALLI - KUOPION KAUPPAHALLI MA-PE 10-17, LA 9-15 Uudistettu tositarkka AEROSTAR EXACT rikkaäes

Luomuviljelyyn

karjatilalle

Natria on hellä maalle, kasveille ja ihmisille! Uusi Natria-lannoitesarja on valmistettu puhtaasti 100% luonnon omista raaka-aineista – luonnosta luontoon! • Ihanan perinteiset ja suositut luonnontuotteet • Luujauho kukille, pensaille ja puille • Verijauho nuorille taimille ja lehtivihanneksille Rakeistetut lannoitteet ovat helppoja ja siistejä käyttää.

Tutustu Natria-sarjan muihin tuotteisiin www.puutarhasielamaan.fi

Luomulehti 2/2014 3/2014

Puutarhan apteekki - puutarhasi parhaaksi Lisätietoa tuotteista: www.puutarhasielamaan.fi. Myynti: puutarhamyymälät, marketit, tavaratalot ja rautakaupat kautta maan. Markkinointi: Schetelig Oy

Kärki Vitalix Nuolukivet Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan! Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas P. 064 298 900 www.karkiagri.fi

CHOPSTAR rivivälihara ROW-GUARD kameraohjauksella

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita, taloudellisia ja nostavat satoja. Tätä monet käyttäjätkin kertovat.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella.

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

Luomulehti 2/2014 3/2014

På svenska

Text och foto: Ulrika Wikman

Rahkaturvesuosta hyvää peltoa

äällä Suomenselän alueella maaperä on karua ja ravinneköyhää. Esi-isämme ovat tehneet valtavan työmäärän asian korjaamiseksi. Siitä on todisteena lukuisat savikuopat, joista on ajettu pelloille suuret määrät maata lapio- ja hevospeleillä. Se on ollut ainoa keino kasvuvoiman lisäämiseksi, kun keinolannoitteita ei ollut olemassa. Nykyisin tämä työ ei kuulu maatalousopetukseen.

Luomutilan ollessa kyseessä on hyvä käyttää kompostoitua lantaa tai muuta hyväksyttyä kompostia. Vain sillä saadaan pieneliötoiminta käynnistymään. Komposti on elävää massaa, jolla uusi maa ympätään. Tulokset ovat hämmästyttäviä kolmen vuoden kuluttua viljelyn aloittamisesta. Maanäytteissä näkyy paljain silmin monenlaista pientä mönkijää. Lisäksi on mikroskooppisen pieniä sieniä ja bakteereita. Biosfääri on hyvin mielenkiintoinen juttu.

Maan parantaminen on tavoitteellista työtä

Tulevaisuuden päätöksiä on tehtävä nyt

Luomuviljelyn tehostamisessa nämäkin keinot kannattaa ottaa käyttöön. Konetekniikan ansiosta työteho on noussut vähintäänkin satakertaiseksi lapioaikaan verrattuna. Maanajoon sijoitetut kustannukset on mahdollista saada takaisin noin viidessä vuodessa, koska maan fysikaaliset ominaisuudet parantuvat. Niitä ovat lämpötalous, vesitalous, kaasujen vaihtokyky, pieneliötoiminta ja ravinnesynteesin biologinen typensidonta. Viljelylle myönteiset vaikutukset pellossa ovat käytännössä pysyviä – ne kestävät satoja vuosia.

Uudisraivaukseen satsaaminen on viljelijälle aina taloudellisesti rankka juttu, koska sen saaminen tukien piiriin on hyvin epävarmaa. Uudisraivaus vaatii viljelijältä paljon uhrauksia ja uskoa tulevaisuuteen ruokahuollon turvaamiseksi. Toivon, että päättäjät ymmärtäisivät asian tärkeyden. On arvioitu, että ruokaa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän, vaikka ei olisi kriisitilanteita tai luonnon aiheuttamia yllätyksiä.

Savi- ja hiesupartikkelit näyttävät mikroskoopissa kerrosvoileiviltä. Kiille näyttää leivältä ja kaliummolekyylit ovat herkkuja leivän välissä. Bakteeritoiminnan vaikutuksesta kaliummolekyylit vapautuvat tarpeen mukaan kasvien käyttöön, se on luonnon oma säätömekanismi. Tämä on yksi osa ravinnesynteesiä. Säätömekanismi ei toimi, jos maahan annetaan runsaasti kalilannoitusta. Melko viisaita nuo esi-isät ja -äidit ovat olleet, kun tiesivät olla tekemättä turhaa työtä. Uudisraivauksen toimenpiteet Täällä Suomenselällä on se ongelma, että savea on harvoissa paikoissa ja vain vähäisiä määriä. On pakko turvautua huonompaan materiaaliin. Hietaista hiekkaa löytyy yleensä kohtuullisen matkan päästä. Se ei sovellu rakentamiseen, eikä ole hyvää viljelysmaaksikaan. Sitä esiintyy harjanteina maastossa ja otettaessa ei synny vesikuoppaa. Sillä on samoja ominaisuuksia kuin savella, jos sitä käytetään vähäravinteisilla turvemailla. Käyttömäärät täytyy olla suuremmat kuin savella (400–500 kuutiota hehtaarille), jos on kyseessä uutismaa. Mikäli uudisraivauksella aiotaan saada toivottua hyötyä, täytyy ojituksen olla erikoisen tehokas. Kalkitus ja hivenravinnetilanne täytyy olla kunnossa. Siihen soveltuu erityisen hyvin puun tuhka, jos sitä on saatavissa. Muutoin se voidaan hoitaa kalkilla ja hivenlannoitteilla.

Luomulehti 3/2014

Ei riitä, että on paljon hyvää peltoa. Tarvitaan myös ammattinsa osaavia viljelijöitä. Katsoin mieleenpainuvan Moldovasta kertovan dokumentin noin vuosi sitten. Siellä on tänä päivänä puute elintarvikkeista ja maaseudulla nähdään nälkää. Moldova on mustanmullanaluetta, eli maailman parasta viljelysmaata. Kävin siellä 1975. Silloin se oli Neuvostoliiton vilja-aitta. Samaa viljelyskasvia oli satoja hehtaareja yhdellä lohkolla. Komeat kasvustot näyttivät jatkuvan taivaanrantaan saakka. Valtaosa väestöstä työskenteli noilla jätti kolhooseilla ja elintaso oli Neuvostoliiton korkeimpia. Nyt kolhoosit on purettu ja viljelyasiantuntijat ovat poissa. On melkoinen ihme, että ikänsä maataloustyötä tehneet ihmiset eivät osaa viljellä maata. Äidit joutuvat lähtemään ulkomaille siivoojan töitä tekemään perheen toimeentulon turvaamiseksi.

25 år ekologiskt

i Österbotten

öreningen har verkat i snart 25 år och i dagens läge har vi 160 medlemmar. Senaste år blev det skiftbyte på två poster i föreningen då vår mångåriga sekreterare och kassör Bertel Riska avgick efter ett idogt och aktivt arbete för ekoföreningen och som föregångare för den ekologiska produktionen i Österbotten. Till sekreterare valdes jag, Ulrika Wikman, som till vardags arbetar sedan många år som ekorådgivare vid Österbotten Svenska Lantbrukssällskap. Jag är agronom till utbildningen och mitt intresse för ekologisk odling väcktes vid Ruralia-institutet på mitten av 1990-talet då jag deltog i deras långa kurs för ekologisk produktion. Till kassör valdes Conny Englund, som varit med i föreningens styrelse en längre tid redan. Conny driver ett ekojordbruk och arbetar aktivt för och med jordbrukarna genom sitt arbete som utvecklingskordinator vid Optima i Jakobstad. I år blev ett nytt skiftbyte när vår mångåriga ordförande Steve Nyholm gav över ordförandeklubban till Anders Norrback. Steve, från Skogsjö gård i

Munsala, Nykarleby, är en pionjär inom den ekologiska svinproduktionen. Anders driver tillsammans med sin familj Norrbro gård med inriktning på ekologiskt lammkött och direktförsäljning. Både gårdarna har egna hemsidor med intressant info. Föreningen har under årens lopp arrangerat olika seminarier och fältdagar antingen ensam eller tillsammans med Lantbrukssällskapet och olika eko-

Från vänster Steve Nyholm, Ann-Katrin och Anders Norrback samt tredje från höger är Conny Englund i ekoföreningens årsmöte.

projekt som funnits och finns i nejden. En omtyckt aktivitet som kommer alla medlemmar till del är ”Eko-odlarbrevet” som kommer ut 6 gånger per år med information om vad som är på gång inom ekobranschen på i Österbotten och övriga Finland. ◀

Meilläkin maatilat pakotetaan turhan suuriin yksiköihin tehokkuuden saavuttamiseksi. Näin osaajien terävin kärki harvenee. Vaikka pieniähän nuo tilat vielä ovat verrattuna Euroopan tiloihin – puhumattakaan Ameriikasta. Urho Kari

Luomulehti 3/2014

Kysymyksiä

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

@ neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Kasvintuotannon asiantuntija Reijo Käki, puh. 040 9360 377

Luomulehti 3/2014

Arto Käki

vanomaisen mansikkamaan viereen pölytyspalvelua varten. Tältä paikalta saatu hunaja voi olla luomua vain, jos mansikkamaata ei ruiskuteta ja muut luomutuotannon ehdot täyttyvät. Tästä on kuitenkin oltava olemassa kirjallinen sitoumus tavanomaisen tuottajan kanssa ja merkintä luomusuunnitelmassa. Jos sen sijaan peltoa ruiskutetaan, hunaja ei ole luomua vaan tavanomaista. Tavallisin tilanne on ehkä se, että tuottaja pitää osan pesistä tavanomaisen pellon vieressä ja myy hunajan tavanomaisena ja tämä on ok. Heti kun pesät siirretään vaikkapa luomuehdot täyttävälle metsäalueelle tai luomupellon laitaan (eli luomuehdot täyttävälle alueelle), hunaja on luomua ilman siirtymävaihetta.

Samettikukka eli samettiruusu todellakin on yksi

suositeltava välikasvi pitkään intensiivisessä viljelyssä olleille puutarhalohkoille. Puutarhatuotannosa on yleensä kolmenlaisia syitä hakea vaihtelua viljelykiertoon: Halutaan vähentää rikkakasveja, parantaa maan rakennetta ja ravinnetilaa, humukseen määrää tai vaikuttaa maan biologiseen tilaan. Yleisesti puhutaan usein ns. maan väsymisestä, jolla ymmärretään maan kasvukunnon asteittaista heikkenemistä. Heikkeneminen voi johtua myös ankeroisten tai taudinaiheuttajien lisääntymisestä maasta. Samettikukka on esimerkki kasvista, jolla on kemiallinen ankeroisen lisääntymistä estävä vaikutuksensa. Pienikukkaista samettikukkaa käytetäänkin laajalti esimerkiksi Hollannissa puutarhamaiden saneeraukseen. Vaikka välikasvina viljeltyä kukkaa ei yleensä myydäkään, siemen- ja viljelykustannus tulee äkkiä takaisin, jos varsinaisten puutarhakasvien sato paranee seuraavina vuosina.

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola puh. 040 573 4791

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström puh. 040 9362 150

Tiimissä mukana myös Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo puh. 040 9641 518

Mikä näitä Pirkanmaan alueen peltoja vaivaa? Alueella pellot ovat jotenkin hankalia viljeltäviä. Satotasot ovat tavanomaisessakin viljelyssä yleensä alhaisia (2500 kg/ha), syysviljat eivät tahdo talvehtia ja savilohkojen muokkautuvuus on heikonlainen. Hyvää mururakennetta ei tahdo saada aikaiseksi millään. Kysymykseen oli liitetty mukaan viljavuustietoja eri lohkoilta. Yksi lohko kuvasi tyypillisesti ongelmaa. Happamuus oli neutraali (pH 6,0) ja kalsium oli hyvä (Ca 3200 mg/l), mutta magnesium oli erittäin korkealla tasolla (Mg 1100 mg/l) ja kalium välttävä (K 160 mg/l). Näytteen tiedoista lasketun (ks. ohjeet Luomulehti 2/2013) kationinvaihtokyvyn mukaan maa oli melko raskas savimaa (KVK 25 cmol/kg), jossa kationinvaihtopinnoilla on 49 % kalsiumia, 28 % magnesiumia ja vain 1 % kaliumia. Tavoitetaso olisi noin 68 % Ca, 12 % Mg ja 4 % K. Yli 20 prosentin magnesiumin osakylläisyys aiheuttaa heikkoa muokkautuvuutta ja savimineraalien hajaantuu veden mukana (dispersoitumista). Seurauksena maa on tiukkaa, liettyvää ja hankalasti murustuvaa. Lisäksi kaliumin rapautuminen hidastuu heikkorakenteisessa maassa.

Jos pellolle saisi 2,4 t kalsiumia lisää esim. 7,4 tonnilla kalsiittikalkkia (33 % Ca), tilanne menisi todennäköisesti aika paljon oikeaan suuntaan. Noin raskaalla maalla tämä määrä ei kuitenkaan vielä nosta pH:ta liiaksi hivenravinteiden kannalta. Pari vuotta kalkituksen jälkeen otettu maa-analyysi näyttää, onko kaliumin määrälle syytä tehdä jotain, vai onko tilanne korjaantunut rakenteen paranemisen myötä. Maaperä- ja energia-asiantuntija Tuomas Mattila puh. 040 9331 694

Tuomas Mattila

Luomutuottaja voi tosiaan viedä pesänsä ta-

Mitä varten samettikukkaa kannattaa käyttää välikasvina?

Arella Rahtola

na viljoilla 4–5 ºC, herneellä 6 ºC ja rypsillä 10 ºC. Mittauksessa pitää huomioida maan lämpötilan vuorokausivaihtelu ja käyttää keskiarvoa. Lisäksi lämpötilan pitää nousta pysyvästi minimin yläpuolelle. Orastuminen kestää noin viikon, kun lämpötila kylvösyvyydessä on 5 ºC korkeampi kuin itämisen minimi vaatimus. Minimilämpötilassa orastuminen voi kestää 2–3 viikkoa, jollei maa lämpene orastumisen aikana. Tasausäestys on erinomainen keino estää peltojen liiallinen kuivuminen ja se mahdollistaa kylvöajankohdan siirtämisen myöhempään. Tasausäestyksellä tehdään pellonpinnalle haihtumista estävä kerros irtomaasta. Tasausäestystä ei pitäisi tehdä liian märkään maahan, koska pellon kuivuminen pysähtyy. Valitettavasti liian moni viljelijä ei osaa ajoittaa eikä rajata tasausäestystä oikein. Liian usein tasausäestetyt pellot tai pellon osa muokataan ja kylvetään liian kosteana, jolloin kylvöalusta tiivistyy.

Voivatko luomumehiläiset toimia pölyttäjinä tavanomaisilla mansikkatiloilla ja samalla myös luomutiloilla eli tehdä pölytyspalvelua? Voiko siinä tapauksessa tavanomaisen pellon varteen sijoitettujen pesien hunajan myydä luomuna?

Elisa Niemi

Oikea kylvöaika? Tänä keväänä on tullut useampikin kysymys oikeasta kylvöajankohdasta. Valitettavasti tutkittua tietoa on vähän saatavilla. Sulamisvedet eivät routaa sulattaneet ja maa oli pitkään hyvin kylmää. Toukokuun ensimmäisellä viikolla maan pinnassa oli pakkasta useampana yönä yli - 5 ºC. Myös päivälämpötilat olivat alhaisia. Maan hidas lämpeneminen on näkynyt myös siinä, että rikkakasvit eivät taimettuneet. Rikkakasvien taimettumista voi pitää yhtenä mittarina kylvöajankohtaa haarukoitaessa. Tarkkoja ohjeita on vaikea antaa, mutta jyvän mätänemisen uhka kannattaa huomioida orastumisen viivästyessä. Jos maa uhkaa kuivua liikaa, niin kylvön voi tehdä kylmään maahan ilman, että on suurta pelkoa jyvän mätänemisestä. Kosteassa maassa pitää varoa kylmää. Multamailla kevätkyntö tai kultivointi nopeuttaa maan lämpenemistä ja kuivumista. Maassa olevan lämpötilan lisäksi on erityisen tärkeää arvioitava lämpötilan tuleva kehitys kylvön jälkeen, onko tulossa maata lämmittävät olosuhteet vai kylmä ilmamassa. Muista, että ohra tykkää muita viljoja lämpimämmästä maasta. Minimilämpötilana itämiselle pitäisin kylvösyvyydessä mitattu-

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Luomulehti 3/2014

Yhdistyksistä Inga Pesonen puhuu luomun puolesta. Esimerkiksi navettainvestointeihin löytyy kyllä edullisiakin ratkaisuja.

Teksti: Elisa Niemi kuva: eero pesonen

Pohjois-Pohjanmaalle uusi puheenjohtaja

uheenjohtajana PohjoisPohjanmaan luomuyhdistyksessä muutaman vuoden toiminut AnnaLeena Vierimaa houkutteli yhdistystoimintaan mukaan Inga Pesosen. Vierimaa muisti Pesosen kovaksi luomun puolestapuhujaksi yhteisiltä agrologiopintoajoilta. Kevätkokous valitsikin Pesosen suoraan puheenjohtajaksi. Vierimaa on ollut ahkera yhdistystoiminnan eteenpäinviejä ja Pohjois-Pohjanmaalla onkin nyt luomuyhdistyksistä aktiivisin sähköpostiryhmä, jossa tietoa olennaisista asioista vaihdetaan kätevästi. – Sähköiset välineet ovat tärkeitä, koska yhdistyksen maantieteellinen alue on laaja, kiittelee Pesonen. Toisena uutena jäsenenä hallitukseen tuli Mikko Karjula. Hallituksessa jatkavat Maarit Isoaho Haapavedeltä, Risto Isokääntä Alavieskasta, Veli

Luomulehti 3/2014

Hyttinen Pyhännältä ja Marita Tölli Haapavedeltä. Kevätkokouksessa oli kertomassa terveisensä myös Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila. Tuottajat olivat huolestuneita komission esityksestä uudeksi luomuasetukseksi, josta Maaseudun tulevaisuus kirjoitti tapaan, josta ei oikein käynyt ilmi, että vaikutusmahdollisuuksia on vielä paljon. – Maaseudun tulevaisuudessa on nykyään luomusta positiivisia juttuja, mutta isommat poliittiset kysymykset kirjoitetaan usein luomun kannalta negatiivisesti, miettii Pesonen.

Investoinnit puhuttavat – Kevätkokous pidettiin Luomutukiinfon jälkeen. Pohjois-Pohjanmaalla on hyvä yhteishenki viranomaisten ja viljeljöiden välillä, kiittää Anna-Leena Vierimaa. ELY-keskuksen Johanna Honkasen puheenvuoron jälkeen heräsi kes-

Inga Pesosta kiinnostaa verkostoituminen ja vertaistuki. Pohjois-Pohjanmaalta on mentoreina hänen lisäkseen Marita Tölli ja Anneli Hynninen sekä Vaalasta Pekka Välinen maito-osaajana.

kustelua siitä, kuinka kallista lehmien siirtäminen luomuun on. Pesonen haluaa tuoda esille, että aina on mahdollista tehdä rakennusinvestoinneissa halvempia ratkaisuja. Heidän tilansa ei aikanaan saanut investointitukea luomunavettaan. Pesosien pellot siirretttiin luomuun 1990-luvun puolivälissä, pari vuotta sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Alueella ei silloin juuri luomutiloja ollut. – Minä en ole koskaan ymmärtänyt myrkkyjen käyttöä kasvimaalla tai pellolla. Halusin löytää tavan tuottaa ilman niitä. Vuonna 2009 tuli kuitenkin ongelmia maidontuotannossa: Tila hyödynsi ostovalkuaista ja tuontikuorma ei saapunutkaan. Luomuvalkuaista ei saatu mistään. Juuri tätä ennen vuosituotos oli saatu joillakin lehmillä jopa 12 000 litraan. Mutta sitten tuli terveysongelmia, joihin ei löytynyt selitystä eikä ratkaisuja. Nämä haasteet yhdessä

saivat tilan siirtämään maidontuotantonsa tavanomaiseksi. – Viime vuonna lehmät siirtyivät takaisiin luomuun. Tilanne on helpompi nyt, kun meillä on täysrehu käytössä ja toimittajia on useita. Lisäksi rehuviljelyyn on tullut esimerkiksi hernelajikkeita, jotka menestyvät pohjoisemmassa kuin vielä 1990-luvulla. Syksyllä siirrytään aperuokintaan, mikä vielä helpottaa kustannuksissa. – Odotukseni luomun suhteen ovat kovat, vaikka luomumaidon kysyntä on tällä hetkellä sen verran alhaalla, että meidänkin maidosta osa myydään tavanomaisena. Meijerien tulisi kehittää enemmän myös jatkojalostettuja tuotteita. Pesosen mielestä luomuviestinnässä pitäisi tuoda enemmän esiin eroja luomun ja tavanomaisen tuotannon välillä. Kuluttajat eivät muuten hoksaa, miten eläinten olosuhteet ovat erilaiset. Luomussa on suuremmat tilavaatimukset ja pidemmät varoajat antibioottien käytössä. Myös luomuviljely suunnitellaan hyvin, jotta muun muassa ravinteiden käyttö on toimivaa. ◀

LuoMusa 2014

Luomunäyttely

Töysän Hakojärvellä 19.-20.7. OA! TERVETUL

www.luomusa.fi

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

T-paitoja ja pinssejä

Luomulehti 6 nroa vuodessa. Lue luomun tarinat! Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI T-paidat 25 € / kpl Pinssit 1 € / kpl

ti.fi h e l u m o u .l w ww

Tunnus 5009144 33003 VASTAUSLÄHETYS

Teksti: Seppo Lohtaja Kuva: Sari Raimoranta

Luomupellot näkyviksi

Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ Tuottajajäsen

☐ Kuluttajajäsen

☐ Kannatusjäsen

☐ ESVY ry (Etelä-Suomi) ☐ Kuhilas ry (Kymenlaakso) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry on teettänyt Pro Luomu

☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Tuottajajäsen 60 €

☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 €

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

☐ Laita rasti niin lähetämme lisätietoa. Leppäkerttu-merkki 150 € / 3 vuotta + jäsenyys + Luomulehti 0 €.

Pinssi 1 €

T-paita 25 €

koko Suomessa! ry:n oheisesta iskulauseesta sään kestävän kyltin luomuviljelijöiden käyttöön.

uomen Markkinointiliitto valitsi Luomua. Ilman muuta -sloganin vuoden 2013 iskulauseeksi. Nyt meillä on mahdollisuus ilahduttaa ohikulkijoita tällä iskevällä viestillä ja tehdä yhteistyössä Pro Luomun kanssa luomu näkyväksi koko Suomessa. Toivomme, että mahdollisimman monet luomuviljelijät laittavat kylttejä teiden varsille, peltojensa laidalle kiinnittämään ohiajavien huomiota. Mitä useampi kyltti, sitä näkyvämpi luomu ympäri Suomen maaseudun.

Luomuyhdistyksille hinta on 18 e/kpl – ilman postimaksuja, kun tilaus on vähintään 15 kpl.

Tilaukset: seppo.lohtaja@gmail.com, puh. 050 555 7976 ◀

Viljelijät, tartutaan rohkeasti tilaisuuteen!

kpl

Kyltti on säänkestävää muovia ja kestää ulkona useamman vuoden. Koko 100 x 60 cm. Siinä on kuusi purjerengasta, joista sen saa hyvin pingotettua naruilla tai naulattua taustaan. Kyltin hinta on 20 e/kpl + postikulut. 1–6 kpl/7,60 e, 7–13 kpl/9,00 e.

kpl

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi le h ti

☐ Kestotilaus 60,50 € (sis. ALV 10 %)

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66,50 € (sis. ALV 10 %)

☐ Muu: Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 € (sis. ALV 10 %) ☐ Opiskelijatilaus 30 € (sis. ALV 10 %)

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

62 Luomulehti 3/2014 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

Kyltti julkaistiin jäsenille ensi kertaa LounaisSuomen luomuyhdistyksen vuosikokouksessa 2.4. Kannattelemassa Seppo Lohtaja.

3/2014

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

Päätoimittaja Jukka Lassila jukka.lassila@luomuliitto.fi 050 529 0482

Tilaajapalvelu arkisin klo 9 – 15 luomuliitto@tilitoimistolindgren.fi puh. 040 738 4448

Puheenjohtaja Jukka Lassila jukka.lassila@luomuliitto.fi puh: 050 529 0482

Toimitussihteeri Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

Ulkoasu Eveliina Pakarinen 044 515 6900 eveliina.pakarinen@kallo.fi

Toiminnanjohtaja Elisa Niemi elisa.niemi@ luomuliitto.fi puh: 0400 534 003

Toimitus PL 145 00101 Helsinki

Julkaisijat Luomuliitto ry

Ilmoitusmyynti Maritta Humala/Palmera ky 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

Paino SP-Paino Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

ASIANTUNTIJAPALVELUN YHTEYSHENKILÖ Reijo Käki reijo.kaki@luomuliitto.fi puh: 040 9360 377

Luomulehti 3/2014

LUONNON OMA SUPERFOOD. LUONNOLLISESTI. SAM Luomu 1,5kg Juokseva Hunaja

SAM Luomu 250g Juokseva Hunaja

SAM Luomu 450g Kiteinen Hunaja SAM Luomu 250g Kiteinen Hunaja Hunajainen SAM Oy on syntynyt rakkaudesta hunajaan. Jo vuosikymmeniä olemme etsineet parhaita hunajalajeja parhailta satoalueilta. Yksi näistä Hunajatalomme ylpeyden aiheista on uusi Luomuperheemme. SAM Luomuhunajan mesilähteenä ovat villit luonnonkasvit ja luomukasvit kaukana asutuksista ja teollisuudesta. Se on luonnontuote puhtaimmillaan, yksinkertaisesti suoraan luonnosta.

Hunaja on yksi maailman hienoimmista luonnontuotteista, jota ihminen on nauttinut jo vuosituhansien ajan. Hunajia on paljon erilaisia ja niiden kaikki ominaisuudet, kuten maku ja juoksevuus, ovat peräisin niiden mesikasveista. SAM Luomuhunajaa saa kahtena eri versiona, pehmeän kiteisenä ja herkullisen juoksevana, sekä isoihin että pieniin keittiöihin. Toivomme, että sinäkin nautit näistä herkullisista Luomutuotteistamme!