Luomulehti 3/2016 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 3/2016

10,00 €

Luomutaimia

kotipuutarhureille ▶ 10

www.luomulehti.fi

LUOMUTUOTANTOA tarvitaan lisää ▷ 41

rantavat ◀Kerääjäkasvit pa a maan kasvukunto ▷ 48

Elokuussa tavataan Lepaalla! Luonnon monimuotoisuus pönttöpajoineen ja hyönteishotelleineen Laatikonkasauksen SM-kilpailu Villiyrttikierroksia Grillausnäytöksiä kasviksista Vihannesnäytemaan ja kesäkukkien esittelykierroksia Tietoa hyönteisravinnosta

EPAA.fi

11.–13. elokuuta 2016, Hattula

Luomu vahvasti mukana Viljelijän ja kaupan näkemyksiä Ohjelmalavalla ja ProLuomun osastolla

... ja paljon muuta!

Lisätietoja www.lepaa.fi

LAJINSA PARHAAT

EBENA

JÖGEVA 4 n

situi o u s en Suom uvirna reh

tävin s e k en Suom oapila valk

www.naturcom.fi

Enemmän kotimaista valkuaista

Elisa Niemi

uomuliiton kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin palkokasviseminaari. Se on osa työtämme, mikä tähtää Suomen valkuaisomavaraisuuden nostamiseen. Kotieläinten rehussa käytetystä valkuaisesta on kotimaassa tuotettua vain noin 15 %. Olisi viisasta korvata ulkomailta tuotua soijaa kotimaisella valkuaisella. Samalla vältyttäisiin GMO-riskiltä. Suomen peltoalasta on merkittävä osa vajaakäytöllä. Sen näki viime keväänä, kun uusi kausi tukipolitiikassa alkoi. Viherryttämiseen kuuluviin luonnonhoitopeltoihin varatut varat loppuivat kesken, kun tukitaso oli tehty houkuttelevaksi. Tuotantoresurssia kotimaisen proteiinin tuottamiseen löytyy. Perinteisten rypsin ja herneen lisäksi on viime aikoina puhuttu paljon myös härkäpavusta, lupiinista ja sinimailasesta. Millä keinoin kotimaista valkuaistuotantoa voidaan lisätä? Tärkeintä on viljelyn kannattavuus. Toinen tärkeä asia on kasvien soveltuvuus olosuhteisiimme ja luomuun. Kolmas merkittävä seikka on luomun sisäisten markkinoiden toimivuus. Miten saadaan järjestettyä esim. luomumaitotilojen ja valkuaista tuottavien kasvinviljelytilojen kauppa toimivaksi. Helpointa kannattavuuteen on vaikuttaa säätämällä vähän tukipolitiikkaa. Se nähtiin jo viime keväänä. Kannattavuuteen vaikuttaa myös millainen kysyntä on sivutuotteena syntyvillä rouheilla. Löytyykö niille käyttöä rehuna tai jopa ihmisravintona? Valkuaisrehujen kauppa sitä tuottavien ja käyttävien kotieläintilojen välillä ei toimi riittävän hyvin. Isoja kaupan keskusliikkeitä se ei näytä kiinnostavan riittävästi. Sivutuotteiden hyödyntämistä ja kauppaa koskeviin ongelmiin voisi hakea ratkaisua niihin suunnatuilla hankkeilla. Kotimaisen valkuaistuotannon edistäminen tarvitsisi myös tutkimusta. Luomun pienenä toimialana on vaikea sitä järjestää. Maatalouden tutkimus on ollut rakenneuudistuksen paineessa. Siksi on käynyt mielessä, voisivatko tilat jollain uudella toimintamallilla olla enemmän mukana kenttätyöntekijöitä tutkimuksessa. Summa summarum, monta kiveä on vielä käännettävänä, ennen kuin kotimainen valkuaisomavaraisuus on kohtuullisella tasolla. PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja

LUOMULEHTI 3 | 2016

LUOMU

KÄSINTEHTYÄ HERKULLISTA KOTIRUOKAA

VALMISRUOKAA

Valmistamme puhdasta, aitoa, tuoretta ja maukasta luomuvalmisruokaa. Tutustu luomuvalikoimaan www.kruunuherkku.fi

facebook.com/kruunuherkku

NITRAATTIPITOISUUS mg/kg Näytteenotto pvm 09.03.2012 08.08.2012 07.01.2013 10.12.2013 28.03.2014 21.05.2015 28.01.2016 Näytteenotto pvm

Ikaalisten Luomun Luomusalaatti 170 140 110 240 110 61 36 Ikaalisten Luomun Luomu Jääsalaatti

Tavanomaisesti tuotettu suomalainen salaatti 3400 3300 3200 1800 3400 Tavanomaisesti tuotettu suomalainen jääsalaatti

Sallittu raja-arvo

28.07.2011 10.12.2013 28.03.2014 21.05.2015 28.01.2016

182 300 330 51 620

4440 3900 4900 3600 4300

4000 ** 5000 * 5000 * 4000 * 5000 *

Näytteenotto pvm

Ikaalisten Luomun Luomu Tammenlehtisalaatti

Tavanomaisesti tuotettu suomalainen tammenlehtisalaatti

Sallittu raja-arvo

28.03.2014 28.01.2016 Näytteenotto pvm

270 70 Ikaalisten Luomun Luomu Tilli

2500 3700 Tavanomaisesti tuotettu suomalainen tilli

5000 * 5000 * Sallittu raja-arvo

28.01.2016

100

2400

Ei määritelty

* Talviaikana (1.10.–31.3.) raja-arvo on 5000 mg/kg ja ** kesäaikana (1.4.–30.9.) 4000 mg/kg.

5000 * 4000 ** 5000 * 5000 * 5000 * 4000 * 5000 * Sallittu raja-arvo

Salaattimme ovat vähänitraattisia! Nitraatin on todettu heikentävän elimistön kykyä käyttää happea. Se muuttuu elimistössä nitriitiksi ja syöpävaarallisiksi nitrosoamiineiksi, jonka takia lehtivihanneksille on määrätty nitraattipitoisuuden rajaarvot.

Tutkimukset: Novalab Oy

w w w. i k a a l i s te n l u o m u. f i

LUOMULEHTI 3 | 2016

Sisällys 3/2016

> Luomun hinta kutistuu lautasella s. 28 Enemmän 3 Pääkirjoitus: kotimaista valkuaista Luomutaimia 10 KANNESSA: kotipuutarhureille 12 Palkokasvia jokaiselle pellolle luomutaimia 16 Mansikan saatavilla yhteistyö 18 Pohjoismainen kannattaa maidontuotannon kehittämisessä

le h ti

> Ota selkävoitto valvatista s.45

40 Kuvaterveiset Tanskasta! 41 KANNESSA: Luomutuotantoa tarvitaan lisää

42 Luomusitoumuksen ehdot uhkaavat ajaa tiloja pois luomusta

43 44 48

20 Luomumaidontuotannon hyviä käytäntöjä jakoon Luomu IFOAM 23 Pro EU:n jäseneksi 50 OSMOssa kehitetään maan 24 kasvukunto-osaamista 56 Luomun hinta kutistuu 28 lautasella 63 Elintarvikealan toiminta ilman 31 elintarvikehuoneistoilmoitusta – uusi ohje julkaistu

32 Nähdään kesällä! 34 Luomukanalan perustajat tyytyväisiä Samsara 36 Luomuleipomo muuttaa maalle osaksi kiertotaloutta

Kannen kuva: Riitta Makkonen

Vastauksia uudesta jäämävalvontasysteemistä

Miten maaperän näkymätöntä elämää hoidetaan? s.53

Ota selkävoitto valvatista KANNESSA: Kerääjäkasvit parantavat maan kasvukuntoa Mikrobit apuna viljelymaassa Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen Maista luomu -ruokatapahtumaan myyjäksi Mikkeliin 2.10.2016

Palstat

6 Alkupaloja 8 Tilastoista poimittua 9 Gallup 14 Kannanotto 22 Edunvalvontaa Euroopassa 23 Kannanotto 39 På svenska 47 Uutuuksia 54 Palveluksessanne 58 Kysymyksiä 60 Yhdistyksistä

LUOMULEHTI 3 | 2016

Luomu Suomessa -tilastokooste kertoo luomun kehityksestä

Päivitetty 7.4.2016

Majatalo Box Oy

Luomu on tärkeä osa asiakaspalvelua

TIESITKÖ, ETTÄ vuonna 2015 SuoLuo mu Suo me ssa 201 5 men tuotetuin luomuvilja oli kaura, kasvis porkkana ja lihalaatu nauta? Entä yllättääkö tieto, että suomalaiset luomutilat olivat keskimäärin 8,8 hehtaaria suurempia kuin luomuttomat suomalaistilat. Nämä ja monet muut luomusta kertovat tilastotiedot löytyvät kätevästi Pro Luomun kokoamasta Luomu Suomessa 2015 -koosteesta. Koosteeseen on kerätty tilastotietoja luomutuotannon kehityksestä Suomessa sekä luomun tarjonnasta ruokapalveluissa, kuluttajien luomuasenteista ja luomutuotteiden viennistä. Lisäksi koosteessa on tuoreet tiedot Suomen luomumarkkinoiden kehityksestä. Luomu Suomessa 2015 -koosteesta selviää muun muassa, että viime vuonna eniten luomupeltoalaa oli Etelä- ja PohjoisPohjanmaalla sekä Pirkanmaalla, luomumustikkaa poimittiin paljon vähemmän kuin edellisvuonna, ja jo yli neljäsosa suomalaisista lukeutuu luomun aktiivikuluttajiin. Luomu Suomessa -koosteen tiedot ovat peräisin Eviran, Luken ja Mavin julkisista tilastoista. Lisäksi koosteen laatimisessa on käytetty EkoCentrian ja Pro Luomun teettämien kyselyjen tuloksia. Markkinatiedot perustuvat Pro Luomun päivittäistavarakaupoilta keräämiin tietoihin.

LUOMUA KÄYTTÄVIÄ ravintoloita voi etsiä portaatluomuun.fi-sivustolta ja luomumatkailu.fi-sivustolle on listattu erilaisia luonnonmukaisuuteen ja matkailuun liittyviä yrityksiä. Esimerkiksi Uudenmaan alueella Portaat luomuun ohjelmaan kuuluu yhteensä 704 ammattikeittiöitä, joista 12 on yltänyt ylimmälle Tähti-tasolle. Uusimpien joukossa on sipoolainen Majatalo Box, jonka luomun käyttöprosentti on huikeat 90 %. Lähes kaikki tuotteet tulevat lähialueelta ja luomuna. Majatalon toimintaperiaatteeseen kuuluu, että ruoanvalmistukseen käytettävät tuotteet tulevat vähintään Suomesta.

www.proluomu.fi

Muutoksia luomulisäaineiden käyttöön HUHTIKUUN LOPUSSA julkaistiin komission luomua koskeva täytäntöönpanoasetus sisältäen lukuisia substanssimuutoksia, jossa erityisesti merkittäviä ovat asetuksen 889/2008 liitteiden II, VI ja VIII muutokset. Asetuksen 2016/673 Liite I koskee torjunta-aineiden käyttöä luomukasvintuotannossa. Esimerkiksi perusaineita ei saa käyttää rikkakasvien vaan ainoastaan tuholaisten ja tautien torjunta-aineena (Liite II).

LUOMULEHTI

3 | 2016

Kotieläintilojen tulee huomioida mm. eläinten ruokinnassa sallitut seleenihiivat (Liite VI). Elintarvikejalostajia oleellisesti koskevia muutoksia ovat mm. teknisenä apuaineena käytettyjen kasviöljyjen sekä pintakäsittelyvahojen luomulaatuisuus vaatimukset (Liite VIII). Asetusta aletaan soveltamaan vaiheittain; liitteitä II ja VI 7.5.2016 alkaen ja liitettä VIII 7.11.2016 alkaen, paitsi lesitiiniä koskevaa lisävaatimus luomulaatuisen lesitiinin käytöstä sovelletaan 1.1.2019 alkaen. Asetuksen tarkemmat yksityiskohdat: Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/673. Lisätietoja: Jaana Elo, Luomuliiton elintarvikeasiantuntija, puh. 040 9641 518.

Euroopan komissio

Ruohonjuuri kasvaa vahvasti

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuus puhuttaa MAA- ja metsätalousministeriö kutsui huhtikuussa arvovaltaisen joukon visioimaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan jatkoa vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Useassa puheenvuorossa korostettiin maatalouspolitiikan pitkäjänteisyyttä. Suuria muutoksia neljän vuoden välein tulisi välttää, jotta edellisiä muutoksia ehditään arvioimaan kunnolla. Monet seminaarin osallistujista kannattivat, että yhteistä maatalouspolitiikka kehitetäänkin hienosäädöllä ja selkeyttämällä rakenteita. Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston johtaja Tassos Haniotis raportoi, ettei maataloustukiin ole tulossa lisärahoitusta, sillä EU:n budjetti on tiukilla jo turvapaikkakriisin vuoksi. Myös Suomi korosti tarvetta yksinkertaistaa tukijärjestelmää ja karsia byrokratiaa. Suomen hahmotelmissa uudelle kaudelle esitetään esimerkiksi ympäristökorvauksen ja viherryttämistuen yhdistämistä yhdeksi tukimuodoksi.

RUOHONJUURI KASVAA kohisten. Ruohonjuuren liikevaihto on kasvanut 16 miljoonaan euroon, kasvua ollen tänä vuonna 21 %. Ruohonjuurella on neljä myymälää Helsingissä sekä yksi Tampereella, Turussa, Raisiossa ja Oulussa sekä voimakkaasti kasvava moderni verkkokauppa. Uusia myymälöitä on avautumassa pääkaupunkiseudulla mm. Isoon Omenaan sekä Kalasataman kauppakeskukseen. Tavoitteena on perustaa kaksi uutta Ruohonjuuri -myymälää joka vuosi. Ruohonjuuri on tullut tunnetuksi myös kirkkaiden arvojen ja strategian omaavana yrityksenä. Ruohonjuuressa tavoitteet tiedetään ja niiden eteen tehdään töitä. Johtamiseen, ihmisten inspirointiin ja valmentamiseen panostetaan ja se näkyy tuloksissa. - Meitä on pidetty aikaisemmin enemmän harrastelijoina, mutta olemme kasvaneet merkittävien liiketoimintayritysten joukkoon ja haluamme olla rohkeita edelläkävijöitä myös johtamisen käytännöissä, kertoo toimitusjohtaja Arto Ranta-aho. - Tärkein fokuksemme on kuitenkin asiakkaissa, heidän hyvinvoinnissa ja elinvoiman vahvistamisessa. Eettisen ja vastuullisen liiketoiminnan ei tarvitse tarkoittaa sitä, että bisnes ei olisi kunnossa. Hyvällä arvopohjalla, ja herkällä ja lujalla johtamisella pystyy tekemään hyvää tulosta.

LUOMULEHTI 3 | 2016

Tilastoista poimittua

TEKSTI JA KUVA: ELISA NIEMI

Puutarhatuotanto kasvussa PERUNAN, PORKKANAN ja etenkin kaalien luomutuotantoalat kasvoivat vuonna 2015. Mansikan ja mustaherukan alat pysyivät suunnilleen samoina edellisvuoteen verrattuna vaikka etenkin luomumansikan kova kysyntä on ollut paljon esillä mediassakin. Sipulin tuotannossa on selkeää laskua. Luomusipulin viljely on paininut suurien varastotappioiden kanssa, joihin ei ole vielä löytynyt ratkaisua (Luomulehti 1/2016). Kuten tavanomaisellakin puolella, luomupuutarhatuotannon määrä vaihtelee paljon alueittain.

Pohjanmaalla on suurin osa Suomen luomuperunan tuotannosta. Mansikkaa ja mustaherukkaa viljellään hieman tasaisemmin ympäri Suomea. Isoimmat muutosprosentit ponkaisee Etelä-Pohjanmaa porkkanassa ja Kainuu mansikassa. Pienistä luvuista lähtiessä muutosprosentti on tietysti helpompi saada suureksi, mutta yhtä kaikki, tilastoista voi saada hauskoja aiheita vaikkapa paikallislehteen. Oletko sinä jo vinkannut luomuaihetta paikallismedialle?

LUOMUHYVÄKSYTTY TUOTANTOALA 2015, ha Peruna ja tärkeimmät puutarhakasvit ELY-keskus

Peruna

01 Uusimaa

Porkkana

m-%

-21

1,1

-13

Kaalit m-%

Mansikka m-%

0,8

-38

Mustaherukka

m-%

0,8

17,4

-12

19,8

02 Varsinais-Suomi

0,7

-51

0,7

-71

1,0

-10

12,8

4,9

03 Satakunta

0,9

-30

1,4

0,6

2,9

1,2

-5

04 Häme

1,5

2,6

-2

3,0

-12

21,4

10,9

05 Pirkanmaa

-20

0,1

-43

0,2

-4

11,7

22,4

-2

06 Kaakkois-Suomi

-1

0,5

-13

3,1

07 Etelä-Savo

19,7

13,3

08 Pohjois-Savo

-14

3,2

-14

4,2

09 Pohjois-Karjala

-11

0,4

-40

0,2

10 Keski-Suomi

0,1

-14

4,8

27,7

-20

6 15,8

17,3

-18

2,9

-3

-56

1,3

134

8,4

-6

18,8

-16

-95

0,1

-38

16,8

55,7

-34

2,4

0,2

0,0

3,1

18,5

-1

11 Etelä-Pohjanmaa

164

-6

2,0

333

1,4

0,0

8,4

5,3

12 Pohjanmaa

180

25,8

0,6

9,0

4,8

-5

9,4

7,1

1,4

-2

0,6

6,4

-14

89,7

-4

14 Kainuu

0,3

0,2

0,0

3,1

178

1,0

-41

15 Lappi

0,3

-58

0,2

-25

0,0

0,1

-83

0,6

-31

-19

1,9

253

13 Pohjois-Pohjanmaa

20 Ahvenanmaa

-25

1,4

0,7

0,2

0,0

Yhteensä 2015

544

67,2

31,1

-23 34,5

33 139,5

288,4

-1

Yhteensä 2014

483

40,3

26,0

137,9

m-% Lähde: Evira

Sipuli

LUOMULEHTI 3 | 2016

60,3

muutos prosentteina (%) 2014 -2015

292,4

Gallup

TEKSTI: ELISA NIEMI

Konekuulumisia 1. Mikä on uusin konehankintanne? 2. Minkälaista koneyhteistyötä teillä on?

Hannu Ylinen Seinäjoen Nurmo, Etelä-Pohjanmaa Noin 250 ha, lypsylehmiä 125, 21 vuotta luomussa 1. Meidän tilalle tuli toinen lypsyrobotti kuukausi sitten ja eläimet ovat jo ihan mukavasti oppineet sille menemään.

Pekka Partanen K itee, Keski-Karjala Noin 400 ha, lypsylehmiä 100, lihakarjaa 150, 5 vuotta luomussa

2. Rikkaäes on ollut jo pitkään kolmen tilan kesken yhteinen, mutta sitä olemme käyttäneet aika vähän, kun viljan sekaan kylvetään yleensä heinä aluskasviksi. Lähellä olevan kananmunatilan kanssa olemme hankkineet yhdessä KvickFinnin juolannostimen, piennarmurskaimen sekä tänä keväänä yhdistetyn rikkaharan ja piensiemenkylvölaitteen. Hyvin on yhteistyö toiminut. Jos kuluvia osia on mennyt rikki, se on korjannut, jonka käytössä on hajonnut. Jos lähiseudulla lähtee uusia tuottajia luomuun, niin olen sanonut, että konerinkiin voi kyllä sitten päästä mukaan.

1. Ajosilppurin ostimme ulkomailta käytettynä, tällä kertaa Virosta. Ihan hakukoneen avulla löytyi Keskon kone ja hyvin on toiminut. Ajosilppuri on tietysti nautatilalla ydinkoneita, hyvin tärkeä. 2. Ostimme koneen yhteistyössä naapurin kanssa. Tässä taloustilanteessa minun mielestäni ei muuta vaihtoehtoa ole kuin toimia yhteistyössä ja se on toiminut jo pitkään hyvin. Naapurilla on lihakarjaa ja korjuuajan ei siten tarvitse olla ihan sama kuin meillä lypsylehmille.

Juha Mäki Paattinen, Varsinais-Suomi Noin 43 ha, 20 vuotta luomussa 1. Uusi vaakatasomurskain (Mc Connell, 4,6 m leveä) toi tehokkuutta. Uuden rikkaäkeen kauppa on vielä vaiheessa. 2. Kylvökone ja vaakatasomurskain on lähinaapurin kanssa yhteiskäytössä. Rikkaäestä käyttää useampi tila 10 km säteellä. Yhteistyö on sujunut hyvin. Koneet säilytetään aina samassa paikassa Heikkilän tilalla, mistä kaikille on lyhyt matka hakea käyttöön.

LUOMULEHTI 3 | 2016

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Luomutaimia kotipuutarhureille – Useimmat kotipuutarhurit hoitavat puutarhojaan ilman keinolannoitteita ja torjunta-aineita, niinpä he ostavat mielellään luomutaimia, kertoo yrttien ja hyötykasvien taimia tuottava kasvihuoneyrittäjä Merja Phoenix.

LUOMULEHTI 3 | 2016

erja Phoenix aloitti hyötykasvientaimien kasvattamisen kaksi vuotta sitten. Liikkeelle panevana sysäyksenä oli puhelu isosiskolta, Katja Juholalta, jolla on ollut luomuhyötykasvien taimia tuottava Juholan puutarha yli 20 vuoden ajan Mustion ruukin lähellä Raaseporissa. – Minulla on muutama ylimääräinen kasvihuoneen kaari. Osta ne ja perusta yritys, Katja Juhola rohkaisi.

Pikkusisko osti kaaret. Talvella hän meni yrittäjäkurssille ja toukokuussa 2014 vietettiin Kurjen Puutarhan avajaisia Rääkkylässä Pohjois-Karjalassa. – Luomu oli minulle itsestään selvä valinta, Merja Phoenix kertoo. Tänä kesänä taimilla on Luomuliiton Leppäkerttu–merkki. – Se kertoo luonnonmukaisen tuotannon lisäksi myös paikallisuudesta. Toivottavasti kuluttajat oppivat tuntemaan merkin.

Luontoystävällinen luomukasvualusta Merja Phoenix iloitsee taimimullasta, joka on tehty järviruoko- ja ruokohelpihakkeesta naapurikunnassa Kiteellä. – Rehevöityneiden järvien kasvimassa saadaan hyötykäyttöön, taimitarhayrittäjä korostaa kasvualustan ekologisuutta. Kasvikuitupohjaista kasvualustaa valmistaa Kiteen Mato & Multa. Taimikasvatukseen se sopii taimitarhurin mukaan erityisen hyvin, sillä alussa se on ilmava ja kevyt nuorille pistokkaille ja siemenille. Kompostoituessaan se alkaa luovuttaa typpeä, mikä vauhdittaa taimet hyvään kasvuun. Veden sitomiskyky on yhtä hyvä kuin turpeella. Lisää kasvuvoimaa Phoenix antaa koko kasvukauden ajan nestemäisellä luomulannoitteella mietona sekoituksena kasteluveden mukana. – Tavoitteenani on kasvattaa hitaasti vahvajuurisia taimia, jotka menestyvät kotipuutarhassa. Puutarhayrittäjä toivoo, että kasvualustan tapaan markkinoilla olisi myös kotimaisia luomusiemeniä ja –pistokkaita. Luomusertifioituja pistokkaita ja siemeniä ei juurikaan tuoteta Suomessa, vaan ne ovat useimmiten ulkomaisia.

Merja Phoenixin tavoitteena on kasvattaa taimiin vahvat juuret, jotta asiakas voi nauttia vahvasta vihreästä kasvusta. Timjamit ovat hyvässä kasvussa.

Kuolemattomuuden yrtti sisältää erittäin paljon antioksidantteja ja on hyvä teeyrtti.

– Jos joku haluaisi tuottaa hyötykasvien ja yrttien luomusiemeniä ammattipuutarhoille, niin ostaisin kotimaista. Viime vuonna Kurjen Puutarhalla oli 150 erilaista kasvia. Tänä keväänä puutarhuri on tehnyt valikoimassa karsintaa.

Vainokaiset kirvojen surma Chilien ja paprikoiden taimet ovat kirvojen herkkua, yrttien riesana puolestaan ovat harsosääsket. Luomuviljelyssä ainoa keino päästä eroon ikävistä vieraista on biologinen torjunta toisilla hyönteisillä ja kelta-ansoilla. Petopunkit tuhoavat tehokkaasti kirvoja syömällä ne. Vainokaiset puolestaan ovat kirvojen sisäloisia, jotka munivat kirvoihin ja tekevät näistä muumioita. Isosukkulat hävittävät harsosääskiä, jotka pesivät pistokkaiden ja taimien hiusjuuriin. Merja Phoenixin mukaan tuholaistorjunta on asia, josta ei voi tinkiä. – Joka vuosi olen ostanut niitä Biotukselta, enkä ole edes miettinyt, mitä ne maksavat. Jos tuholaiset pääsevät taimiin, niitä ei osta kukaan.

Suora kontakti asiakkaaseen viehättää Merja Phoenix myy mielellään itse taimet torilla. – Samalla voin antaa hoito-ohjeita, esitellä uutuuskasveja, kertoa niiden ominaisuuksista. Kahtena kesänä Kurjen Puutarhan taimia on ollut saatavilla myös Joensuun Prismassa ja Kuopion Agri-Marketissa, mutta tämän kevään osalta hän miettii tukkumyyntiä kriittisemmin. – Torimyynnissä voi myös paremmin vastata taimien hoitamisesta. Uusi mahdollisuus voi olla puutarhamatkailu. Toukokuussa Kurjen puutarhalle tulee bussilastillinen puutarhaharrastajia. Puutarhavieraita on jo parina kesänä palvellut Riippumaton kahvila, jossa taimiostosten lomassa on voinut nauttia kahvia, teetä, leivonnaisia ja jäätelöä. Parin kesän aikana on seuloutunut selvät kotipuutarhureiden suosikit: avomaankurkku, kesäkurpitsa, yrteistä basilikat ja rosmariini. Joskus erikoisuudet voivat yllättää. Viime kesänä menestyivät mansikkaminttu, suklaaminttu ja sitruunatimjami. ◀

LUOMULEHTI 3 | 2016

TEKSTI JA KUVAT: ERKKI VIHONEN

Palkokasvia jokaiselle pellolle Palkokasveja tarvitaan viljelyyn yhä enemmän, jotta valkuaisomavaraisuutta saataisiin nostettua Suomessa. Lisäksi ne tuovat mielenkiintoista vaihtelua sekä monimuotoisuutta viljelykiertoon ja voivat olla taloudellisesti erittäin hyviä kasveja onnistuessaan.

AO on julistanut vuoden 2016 palkokasvivuodeksi. Suomessa on puhuttu paljon myös yleisemmin valkuaiskasveista ja niiden viljelyä on kehitetty erilaisissa toimikunnissa sekä hankkeissa, jotka ovatkin tuottaneet positiivisia tuloksia. Palkokasvien viljelyvarmuuden ja sopivien lajikkeiden, seoksien ja viljelytapojen löytäminen luo uusia mahdollisuuksia ja parantaa typpiomavaisuutta sekä valkuaisomavaraisuutta tilalla sekä kotieläintiloilla. Monipuolisen valkuaiskasvivalikoiman avulla vältetään tautiongelmat. Puitavista palkokasveista herne ja härkäpapu ovat ne tutuimmat. Etelä-Suomen savisemmat maat soveltuvat hyvin härkäpavun viljelyyn ja herne puolikarkeille maille. Herne menestyy seoksissa myös kohtuullisesti eloperäisillä mailla. Lupiinit ovat uusia tulokkaita, jotka sopivat ennen kaikkea hiekkaisille raiviomaille.

Lupiineille sopii rikkaäestys ja seosviljely Herneestä ja härkäpavusta tiedämme jo paljon, mutta lupiini on kohtuullisen

LUOMULEHTI 3 | 2016

uusi tuttavuus suomalaisilla pelloilla. Etelä-Pohjanmaalla, jossa pääsääntöisesti työskentelen ovat lupiinin viljelyalat ja kokeilut lisääntyneet viime vuosina. Lupiini soveltuu niin ihmisen ravinnoksi kuin myös eläinten rehuksi. Lupiinia on siis muitakin kuin mitä tienvarsilla ja puutarhoissa kukoistava komea lupiini. Sitä ei tule sekoittaa viljeltäviin lupiineihin vaan siitä tulisi päästä eroon viljelymailla ja niiden läheisyydessä sen myrkyllisyyden vuoksi. Viljeltävinä lupiineina ovat sini-, valkoja keltalupiinit. Nämä lupiinit ovat parhaimmillaan alhaisen pH:n mailla. Toisaalta niiden kasvu kärsii yli 6 pH:sta. Lupiinit kuten monet palkokasvit ovat pioneeri kasveja ja ne myös ottavat ilmasta tarvitsemansa typen, joten lannoitustakaan ei juuri tarvita. Lupiinit kestävät hyvin myös kuivuutta ja hallaa. Lupiinien heikkous on niiden arkuus kuorettumiselle ja ne eivät ole myöskään parhaita kilpailijoita rikkoja vastaan, varsinkaan taimettumisvaiheessa. Lupiini kestää hyvin rikkaäestystä. Ensimmäinen rikkaäestys kannattaa tehdä sokkoäestyksenä, jolloin saadaan rikottua myös mah-

dollinen kuorettuminen. Sen jälkeen, kun taimet ovat noin viiden sentin pituisia ja kolmas rikkaäestys voidaan tehdä vielä noin seitsemän päivää edellisestä.

Sinilupiini on lupiineista varmin puitavaksi Sinilupiini eli makealupiini on tällä hetkellä varmin puitavaksi sopiva lupiini Suomen olosuhteisiin. Sinilupiini sopii viljelykierrossa katkaisemaan nurmia yhden tai kahden viljavuoden välissä. Jos kylvö, tulee heti nurmen jälkeen, on rikkakasvien suhteen oltava tarkkana ja nurmi päätettävä huolellisesti. Jos lohkolla runsaasti monivuotisia rikkakasveja (valvatti, ohdake, juolavehnä) on lupiinin kylvöä harkittava tarkkaan. Sinilupiinista on eniten kokemusta Haags Blaue ja Sonetti lajikkeista. Ne ovat myös tällä hetkellä varmimmat lajikkeet. Niiden kasvuaika on noin 100–110 päivää. Sato määrät onnistuessaan ovat 2–3 tonnin luokkaa hehtaarille. Satojen valkuaiset ovat olleet korkeita, noin 30 prosentin luokkaa ja sen ylitse. Tärkkelystä lupiineissa on vähän.

◁ Sinilupiinia valmiina puitavaksi. Yhden lajin kasvustona maan peittävyys ei ole kovinkaan hyvä.

Kylvö tulisi tapahtua ajoissa, mutta riittävän lämpimään maahan, jotta itäminen tapahtuisi nopeasti. Kylvö syvyys on noin 2–4 cm, joten se poikkeaa oleellisesti muista palkokasveista tässä suhteessa. Kylvömäärä hehtaarille riippuu pitkälti siemenen painosta. Puhdaskasvustona tulisi saada 120–140 kappaletta neliömetrille, joka tarkoittaa noin 200–250 kg kylvömäärää hehtaarille. Siemenen hinta vaihtelee jonkin verran, mutta halvimmallaan siemen on noin yhden euron luokkaa per kilo.

Seoksia voi hyödyntää kokoviljasäilörehussa Etelä-Pohjanmaalla on lupiinia kylvetty myös seoksina, joissa on ollut mukana ohraa tai vehnää. Tällöin kylvömäärät ovat olleet kokonaisuudessa 200–300 kg heh-

△ Lupiinit sopivat erityisesti hiekkaisille raiviomaille. Kuvassa sinilupiini ja valkoapila ensimmäisenä peltokasvina raiviolla.

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä

taarille. Lupiinin puinti on aloitettava heti tuleentumisen jälkeen, jottei alemmat palot pääse aukenemaan. Puinti tehdään samoilla säädöillä herneen kanssa ja kuivaus kuten härkäpavulla eli jaksoissa – tavoitteena saada 14 prosentin varastointikosteus. Lupiinit ovat kaikkien muiden palkokasvien tapaan erittäin arkoja mekaanisille vioituksille, joten turhaa käsittelyä on varottava varsinkin pakkasella, jos aikoo saada itävää siementä lupiinista. Valko- ja keltalupiinien suhteen kasvuaika on pidempi ja näin myös puitavan sadon saanti on heikompi. Sen sijaan molemmista on saatu hyviä määriä biomassaa ja niitä onkin käytetty lähinnä kokoviljasäilörehuksi viljojen kanssa. Lajikkeen tulee olla rehuksi sopivaa. Valkoja keltalupiiniseokset sopivat hyvin vehnän tai ruisvehnän kanssa viljeltäviksi. Lupiineissa on monenlaista potentiaalia ja mahdollisuuksia, joita kannattaa pohtia tilakohtaisesti. ◀

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Ilmasta typpeä! Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

Kannanotto

KUVAT: ELISA NIEMI

LUOMULIITTO: Palkokasvivuodesta lähtölaukaus kohti valkuaisomavaraisuutta

uomuliitto esitti kevätkokouksessaan huhtikuussa YK:n kansainvälistä palkokasvien vuotta 2016 lähtölaukaukseksi suomalaisen valkuaistuotannon lisäämiselle kohti omavaraisuutta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n johdolla vietettävä vuosi muistuttaa valkuaisainepitoisten palkokasvien merkityksestä ravitsemukselle ja maaperälle. Luomuliiton mukaan nyt on oikea aika jatkaa työtä valkuaisomavaraisuuden nostamiseksi 15 %tasolta kunnianhimoisesti korkeammalle. Kevätkokous totesi, että valkuaiskasvien tuonti voidaan korvata kotimaisella tuotannolla, jos tahtoa löytyy. Kysymys on niin kotieläintuotannon valkuaistarpeesta kuin lisääntyvästä kysynnästä palkokasveille ihmisravinnossa. – Valkuaiskasvit ovat sekä kotieläintuotannossa että ihmisravinnossa yksi keskeisimpiä ruokapolitiikan kysymyksiä. Kun pelloillamme kasvaa lisää valkuaiskasveja, ruoan kotimaisuusaste nousee sekä tuontiriippuvuus ja lannoitustarve vähenevät, totesi Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie. Luomuliiton mukaan valkuaisomavaraisuuden saavuttaminen vaatii valkuaiskasvien viljelyalan lisäämistä ja näin ollen pitkäjänteistä yhteistyötä viljelijöiden tukemisessa. Tarvitaan tukipolitiikan ja peltokasvipalkkioiden kehittämistä sekä tutkimuspanoksia kasvilajikkeiden satoisuuden ja viljelyvarmuuden luonnonmukaiselle kehittämiselle. Omavaraisuuden tavoittelun avaimet ovat siten niin viljelytekniikassa kuin tukipolitiikassa. Lisäksi tarvitaan lisää yhteistyötä viljelijöiden ja kotieläintuotannon välille. Luomuliiton mukaan valkuaisomavaraisuus on myös yksi tärkeä vastaus kysymyksiin ruoan jäljitettävyydestä ja ympäristöystävällisyydestä. Typpeä sitovat palkokasvit parantavat maaperän kuntoa ja peltojen viljavuutta sekä vähentävät tarvetta kemiallisille lannoitteille tavanomaisessa tuotannossa. – Yhä suurempi osa tuontirehusta on soijaa, jota voisimme hyvin korvata kotimaisella herneellä, härkäpavulla, makealupiineilla, rypsillä ja nurmipalkokasveilla. Kotimaisten palkokasvien viljely ja kulutus on lisäksi myös ympäristöteko, jolla vaikutetaan maan kuntoon ja ilmastoon, totesi Luomuliiton varapuheenjohtaja ja valkuaiskasvien tuottaja Janne Rauhansuu. Luomuliiton kevätkokous päätti lähtölaukauksena valkuaisomavaraisuuden lisäämiselle luovuttaa maa- ja metsäta-

LUOMULEHTI 3 | 2016

△△ Kevätkokouksessa oli paikalla mm. kuvassa olevat Janne Rauhansuu, Lea Räisänen, Pekka Salminen, Heli Ahonen, Pirkko Okkonen, Urho Kari, Airi Timonen, Lauri Juhola, Auvo Heikkilä, Markku Isoluoma, Soile Prokkola, Risto Mäkipernaa, Pauli Talvitie, Niina Ratilainen, Juha Mäkinen, Olavi Hiltunen, Pekka Välinen, Ari Komulainen ja Markku Hakkarainen. △ Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie ja Kevätseminaarin puheenjohtajana toiminut Janne Rauhansuu.

lousministeri Kimmo Tiilikaiselle toimenpide-ehdotuksia, joilla voidaan edetä kohti omavaraisuutta. – Uskomme että valkuaisomavaraisuus on mahdollista saavuttaa ja tätä työtä Luomuliitto on mielellään aktiivisesti edistämässä, totesivat Rauhansuu ja Talvitie. ◀

Kotimainen luomubroileri

. . a s s i o p u a yt k

www.luomunokka.fi

Jarvenkyla Oy tuo maahan De Kemptaimiston luomumansikan taimia ensimmäistä kertaa tänä vuonna.

TEKSTI JA KUVAT: ANNAMARJA VILANDER

Hollantilainen de Kemp-taimisto aloitti luonnonmukaisten mansikantaimien tuotannon kolme vuotta sitten ja nyt taimia on saatavilla Suomeenkin.

Mansikan luomutaimia saatavilla

”

Luonnonmukaisesti viljeltyjen mansikantaimien kysyntä on kasvanut ja tulee kasvamaan edelleen. Aloitimme luomumansikantaimien tuotannon vuonna 2013. Koska asiakkaamme olivat kiinnostuneita luomutaimista, koimme tärkeäksi vastata kysyntään. Myös käytössä olleet viljelymenetelmät sopivat luomutuotantoon, kertoi Hans van den Goor Sauvossa pidetyssä Jarvenkyla Oy:n viljelijätilaisuudessa. – Taimia myydään Hollannin ohella Saksaan, Belgiaan, Tanskaan, Ruotsiin, Norjaan, Suomeen, Sveitsiin, Ranskaan ja Itävaltaan, van den Goor luetteli. Luomutaimista Saksaan myydään noin 35 prosenttia. Hollantiin sekä Belgiaan myytyjen luomutaimien osuus on noin 10 prosenttia ja Suomeen myytyjen taimien osuus on viidestä seitsemään prosenttia. Mansikan taimien ohella hollantilainen De Kemp-taimisto tuottaa muun mu-

LUOMULEHTI 3 | 2016

assa parsan juurakoita sekä omenan- ja päärynän perusrunkoja. Luomuna tuotetaan tällä hetkellä vain mansikantaimia.

Tauteja valvotaan tarkasti Hans van den Goorin mukaan luomutuotettujen mansikantaimien hinta on 40–50 prosenttia tavanomaisia kalliimpi. Merkittävin syy on, että kasvinsuojeluaineita ei voi käyttää ja rikat on kitkettävä käsin. Luomutuotannossa kasvien terveyteen kiinnitetään erityistä huomiota, ja se taataan käyttämällä puhdasta taimimateriaalia. Tuotantoa valvoo Hollannin kasvintarkastuksista vastaava laitos, NAKT. – Tämä on tärkeää esimerkiksi mansikkapunkin ja kulmiolaikkubakteerin torjunnassa. ja mahdollistaa myös sen, että De Kempin taimilla on Elite-setrtifikaatti, van den Goor sanoi. Hänen mukaansa NAKT ottaa säännöllisesti näytteitä ja testaa niitä laboratoriotestein.

– Jos esimerkiksi löytyisi mansikan punamätää, taimet hävitetään ja pelto joutuu käyttökieltoon, van den Goor totesi. Kasvukauden aikana taimisto tekee myös omia tarkastuksia luomutuotettujen taimien lohkoille. Harmaahomeesta ei ole haittaa, ja eräänä syynä tähän Hans van den Goor pitää tavanomaista tuotantoa vähäisempää typen käyttöä. – Harmaahomeen torjuntaan on onneksi olevissa torjuntakeinoja myös luonnonmukaiseen tuotantoon, hän totesi. Ennen kun mansikantaimia aletaan tuottaa, kaikki viljelypaikat on pidetty vähintään kolmen vuoden ajan luomutuotannossa. Ennen emotaimien istutusta lohkot lannoitetaan luomulannoitteilla ja rikkakasvit liekitetään.

Käsityötä on paljon – Kasvustosta rikat kitketään käsin. Siihen tarkoitukseen on hankittu ryömintävaunuja, joilla helpotetaan kitkentätyötä, kertoi van den Goor.

maan parhaista antimista

Hans van der Goor keskustelemassa esitelmänsä jälkeen Jarvenkyla Oy:n viljelypäivässä.

Rikkakasvien käsin kitkentä on suurin kustannuserä luomutaimien tuotannossa. Kasvitautien ja ankeroisten torjunta on siihen nähden pieni haitta, hän totesi. Merkittävimmät erot luomu- ja tavanomaisen tuotannon välillä on, että kasvinsuojeluaineita ei voida käyttää ja annetun typpilannoituksen määrä on tavanomaista taimituotantoa vähäisempi. Luomutaimina on saatavissa tällä hetkellä lajikkeet Darselect, Honeoye, Korona, Malling Centenary, Rumba, Salsa, Sonata ja Elsanta. – Ensi vuodeksi on markkinoille tulossa myös jo Polka-lajiketta luomuna. Malwinaa ei sen sijaan ole meiltä ainakaan toistaiseksi saatavissa, den Goor mainitsi. Tällä hetkellä saatavina on A- taimista A++ taimiin. Ensi vuodelle on tavoitteena saada sekä odotuspeti- ja pottitaimia myytiin.

Luomumarjojen kauppa kasvaa Hans van den Goor mukaan luomutuotteiden suosio kasvaa edelleen kaikkialla Euroopassa. Mansikoita kuten muitakin luomumarjoja on tähän saakka myyty etenkin suora- ja tilamyymälöissä samoin kuin luomutuotteiden myyntiin erikoistuneissa myymälöissä. Sen sijaan tavallisissa vähittäiskaupoissa ja marketeissa niiden osuus on ollut vähäinen. – Uskon, että luomumarjojen menekki kasvaa tulevina vuosina myös vähittäiskauppojen hevitiskeillä. Saksassa isojen kauppaketjujen luomumarjojen kysyntä on jo kasvanut ja näin tapahtunee myös Suomessa, den Goor ennakoi. ◀

Jo v uodesta 2005

Uutta luomussa lampaille Lammas-Tähti 280 Luomu

Lammas-Tähti Luomu

Uusi maittava valkuaistiiviste Uudistettu vahva ja luomulampaille energiapitoinen luomutäysrehu Uusi rehu sisältää runsaasti valkuaista ja lampaan tarvitsemia kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja, eikä siihen ei ole lisätty kuparia. Tuote sopii erinomaisesti täydentämään tilan omaa luomuviljaa: lisäksi tarvitset vain vettä ja heinää tai säilörehua.

Uudistetun luomurehun energia tulee luomukaurasta ja -ohrasta. Valkuaislähteenä ovat luomurypsipuriste ja luomuhärkäpapu. Kivennäiset, vitamiinit ja hivenaineet on säädetty lampaan tarpeen mukaan.

- 40 kg:n säkeissä ja 960 kg:n lavoina - 4,5 mm:n raekoko - energiaa 12,6 MJ/kgka - raakavalkuaista 280 g/kgka

- 40 kg:n säkeissä ja 960 kg:n lavoina - 3 mm:n minirae - energiaa 12,1 MJ/kgka - raakavalkuaista 193 g/kgka

Kirjoittaja on avomaatuotannon asiantuntija Puutarhaliitossa. Artikkeli perustuu esitykseen, joka pidettiin Jarvenkyla Oy:n järjestämässä viljelypäivässä 3.5.2016.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 3 | 2016

TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO TUOMINEN

Pohjoismainen yhteistyö kannattaa

maidontuotannon kehittämisessä Pohjoismaisesta luomumaidon tuotannosta löytyy paljon yhtäläisyyksiä ja suurimmat tuotannolliset ongelmatkin ovat varsin samankaltaisia, joten kokemusten ja toimintamallien vaihto maiden kesken on erittäin hyödyllistä.

sana Pohjoismaista luomumaidontuotannon seminaaria Upsalassa huhtikuun lopulla käytiin läpi maiden luomumaidontuotannon tilaa ja kehityssuuntia. Tämän laatuaan ensimmäisen seminaarin kokoonkutsuja oli ruotsalainen Niels Andresen Jordbruksverketistä. Seminaarille on tarkoitus saada vuosittaista jatkoa, niin paljon kiinnostusta tapahtuma herätti.

Ruotsissa ja Tanskassa tuotanto kasvaa Luomulehmien lukumäärän suhteen Suomi ja Norja ovat varsin lähellä toisiaan, joskin Norjassa karjakoko on huomattavasti pienempi ja keskituotos alhaisempi kuin meillä. Tuotannon volyymeiltään Tanska ja Ruotsi painivat jo aivan eri sarjassa ja luomulehmämäärät ovat kymmenissä tuhansissa. Kun Suomessa

luomumaidon osuus kokonaistuotannosta on vain muutaman prosentin luokkaa, on sekä Tanskassa että Ruotsissa sen osuus yli 10 % tuotannosta. Erityisesti Tanskassa luomumaidontuotanto on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun tänä vuonna kysynnän lisäännyttyä. Nyt alkuvuodesta 50 uutta tilaa on siirtymässä luomumaidontuotantoon ja ennusteen mukaan vastaava määrä tiloja vielä siirtyy ennen vuoden loppua. Vuoden 2015 tammi-helmikuusta tämän vuoden vastaavaan hetkeen on luomumaidontuotanto Tanskassa lisääntynyt jo 12 %. Myös Ruotsissa selkeää kasvua on tänä vuonna havaittavissa, koska luomumaidon hintaero tavanomaiseen verrattuna on juuri nyt historiallisen suuri. Käytännössä luomumaidosta maksetaan lähes 40 % parempaa hintaa. Sekä Suomessa että Norjassa sektorin kasvua rajoittaa eniten markkinoiden ve-

Niels Andersen kertoi Ruotsin luomumaidontuotannosta.

tämättömyys, mikä aiheuttaa sen, etteivät meijerit ole kiinnostuneita uusista luomumaidontuottajista, eikä edes kaikkea tuotettua luomumaitoa kerätä luomuna.

Ruokinnassa samat perusrehut Eri maissa luomumaitoa tuotetaan pitkälti saman tyyppisellä rehustuksella, jonka pohjana on hyvälaatuinen apilapitoinen säilörehu. Nurmiseoksetkin vastaavat toi-

Suomi

Ruotsi

Tanska

Norja

Luomulehmiä kpl

8 438

46 900

56 000

8 226

Luomumaitoa milj. kg

54,17

367

465

51,4

Keskituotos kg/v

8 448

9 044

9 498

6 940

Karjakoko lehmää

55,2

169

Soluluku 1 000 kpl

173

269

240

137

Lehmien poistoikä kk

64,8

60,9

Lehmien poisto %

31,6

35,7

41,2

Ensikoiden poisto %

19,3

Taulukossa on joitakin vertailutietoja eri maista. Niitä tulkittaessa on huomioitava, että tilastoinnissa on hieman eroavaisuuksia maiden välillä, joten luvut eivät ole täysin suoraan vertailukelpoisia keskenään.

LUOMULEHTI 3 | 2016

Seminaarin yhteydessä tutustuttiin myös käytännön luomumaidontuotantoon.

siaan koostuen timoteista, nurminadasta, englanninraiheinästä ja puna-apilasta. Jonkin verran seassa on lisäksi valkoapilaa ja ruoko- tai rainataa. Sinimailanen lisääntyy seoksissa pikkuhiljaa ja sen viljely levittäytyy eteläisistä osista pohjoisemmaksi. Kokoviljasäilörehun merkitys vaihtelee, mutta sitä syötetään noin 25–30 % karkearehusta. Muista maista poiketen, Tanskassa puolet tiloista käyttää lisäksi maissisäilörehua. Väkirehuna on pääasiassa erilaisia rehuviljoja (ohra, kaura, vehnä, ruisvehnä) joko siltään tai seoksissa. Ruista käytetään rehuviljana erityisesti Tanskassa, mutta myös Ruotsissa ja Norjassa. Valkuaislähteinä ovat härkäpapu, herne ja rypsi/rapsi puristeina tai kakkuina. Luomusoijan käyttö on yleisintä Tanskassa ja Ruotsis-

sa, kun Suomessa luomumaidontuotanto on lähes soijavapaata.

Tuotannon haasteet ovat yhteiset Yhtenä yleisimmistä ongelmista luomumaitotiloilla pidettiin kaikissa maissa säilörehun vaihtelevaa laatua. Lypsylehmien pääasialliseen karkearehuun tulisi saada parempi sulavuus ja enemmän valkuaista. Ikävä kyllä, usein myös rajallinen käytettävissä oleva pinta-ala rajoittaa korjuuajankohdan optimaalista valintaa. Tilatasolla varmasti kaikilta vielä löytyy kehittämisen varaa tässä asiassa. Myös laidunten tehokas hyödyntäminen erityisesti suurten karjojen osalta, vaatii vielä toimivampia toimintamalleja. Talousasiat puhututtavat kaikissa maissa: mikä tulee olemaan luomumai-

don hinta jatkossa, miten maataloustuet muuttuvat, mitä ostopanoksia kannattaa käyttää? Kaikkien maiden näkemyksen mukaan tärkeintä olisi saada tuotua esille luomumaidon vahvuudet ja siten markkinat kehittymään edelleen suotuisasti. Samoin oleellista on selvittää tuotannon suurimmat kustannuserät ja löytää niihin yhdessä taloudellisesta näkökulmasta järkevät ratkaisut. Näitä osa-alueita tullaan varmasti jatkossa työstämään pohjoismaisella yhteistyöllä, johon tämä seminaari antoi hyvän alkusysäyksen. ◀ Kirjoittaja toimii luonnonmukaisen tuotannon erityisasiantuntijana ProAgria Pohjois-Savossa.

LUOMULEHTI 3 | 2016

TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO TUOMINEN

Luomumaidontuotannon hyviä käytäntöjä jakoon

Ruista lypsylehmille Rukiin käyttö rehuviljana on Suomessa varsin vähäistä. Käytöllä ei ole perinteitä ja osittain torajyväriskin vuoksi sitä on käytetty lähinnä, jos ei muuta ole ollut tarjolla. Muissa Pohjoismaissa käyttö on kuitenkin varsin eri luokkaa. Tanskassa ohjeena on, että ruista voidaan antaa lypsylehmille jopa 6 kg/päivä ilman ongelmia tuotoksessa. Pääsääntöisesti ruista syötetään seoksina muiden viljojen kanssa, mutta sitä on kokeiltu jopa yksinomaisena viljana robotilla. Rukiin käyttö osana rehuviljaa antaakin mielenkiintoisen mahdollisuuden jaksottaa luomukotieläintilan kevään työkiireitä. Syysviljalla kun sekä kylvö että sadonkorjuu osuvat yleensä niihin hetkiin, jolloin on kesällä hieman rauhallisempaa.

Vaikka luomutuotannon tuotantoehdot eivät aivan saman sisältöiset olekaan eri Pohjoismaissa, on käytännön toteutuksissa monia hyviä ajatuksia, joiden käyttöön ottamista voi kukin tahollaan harkita.

Imettäjälehmillä juottokauden haasteet haltuun Luomumaitotila Stabby Gård Ruotsin Upsalassa on järjestänyt vasikoiden maitojuoton imettäjälehmien avulla aina siitä lähtien, kun tuotanto siirtyi luomuun vuonna 2006. Vasikka saa ensin ternimaidon omalta emältään, minkä jälkeen se siirretään ryhmäkarsinaan 3–4 saman ikäisen vasikan kanssa. Seuraavaksi vasikka totutetaan imettäjälehmään siten, että kunkin vasikkaryhmän imettäjälehmä otetaan lypsyaikaan erilleen ja ohjataan vasikoiden kanssa samaan karsinaan. Kun juominen alkaa sujua ja vasikat ovat leimautuneet imettäjäänsä, siirtyy lehmä vasikkakatraansa kanssa vanhoista laakasiiloista tehtyyn katokseen. Siellä vasikat ja imettäjät viettävät koko juottokauden. Kun vasikat ovat noin kolmen kuukauden iässä, siirretään katras laakasiilon toiselle puolelle, etteivät isot vasikat ala varastaa pienten vasikoiden imettäjiltä maitoa. Nykyisin tila antaa vasikoiden imeä maitoa aina 4–5 kuukauden ikään saakka, jotta varmistutaan riittävästä valkuaisen saannista kasvun ensimmäisin kuukausina. Vierotus tehdään vasta, kun vasikat ovat riittävän isoja syömään tarpeeksi karkea- ja väkirehua saadakseen siitä tarvitsemansa ravintoaineet. Imetysosastolla on vapaasti tarjolla samaa apetta, jota annetaan lypsyssä oleville. Imettäjiksi valikoidaan kilttejä lehmiä, joilla on ongelmia utareterveyden tai jalkojen kanssa. Lehmän tilanteesta riippuen se joko siemennetään ja palautetaan muuhun laumaan tai karsitaan imetysuran päätyttyä. Osalla lehmistä utareterveys korjaantuu yhden imetyskauden aikana. Vasikoiden kasvut ovat olleet hyviä, eikä vasikoita ole imetyskaudella juurikaan kuollut. Ripulit eivät ole olleet ongelmana, kun maito on aina oikean lämpöistä ja tuoretta.

LUOMULEHTI 3 | 2016

Rukiin lisäksi ennakkoluulottomimmat voisivat kokeilla syyskylvöihin ruisvehnää, joka onnistuessaan antaa varsin hyviä hehtaarisatoja. Ruisvehnä on yksi Euroopassa yleisimmin käytetyistä rehuviljalajeista. Sekä rukiin että ruisvehnän kokeilua saattaa osin rajoittaa heikko kylvösiemenen saanti. Ruista voi toki käyttää myös karkearehuna. Suomessakin ruista on kokeiltu laidunten paikkauskylvöihin, mutta Tanskassa on tällä hetkellä menossa pienoinen ruislaidunbuumi. Ajatuksena on kylvää syysruista keväällä seoksena italian raiheinän kanssa. Rukiin kylvömäärä on n. 90 - 100 kg/ha ja raiheinän 15 – 20 kg/ha. Laidunnus aloitetaan noin 2 kk kylvöstä kun kasvusto on 12– 15 cm pitkää ja sitä jatketaan koko kesän pitäen kasvusto matalana. Syöttökertojen välin ei tulisi olla enempää kuin 5 päivää. Pitkäksi venyneeseen kasvustoon tulee helposti hometta tai härmää. Nuori ruis on erittäin maittavaa rehua ja eläimet syövät sitä mieluummin kuin muita laidunkasveja. Erityisen hyvin ruislaidun toimii houkuteltaessa lehmiä robottinavetasta laitumelle. Erityisesti luomutuotannossa ruis-raiheinä laitumella tavoitellaan maan typpivarastojen pienentämistä alueilla, jotka ovat jatkuvasti laitumena. Kierrossa on valkoapilapitoisen laidunnurmen jälkeen ensin yksi vuosi pelkkä ruis-raiheinä -seos, minkä jälkeen seuraavana vuonna samalla seoksella perustetaan uusi apilapitoinen laidun. Näin saadaan samalla katkos palkokasvivuosiin.

Ruislaidun Tanskan Billundissa.

Rehun parantaminen kuorinnalla tai paahtamisella Kauran ruokinnallisen arvon parantaminen kuorinnan avulla puhututtaa juuri nyt Tanskassa ja Ruotsissa. Kauran satotasot luomussa ovat varsin hyvät, joten kiinnostus sen käytön lisäämiseen myös luomumaidontuotannossa on kasvussa. Kuorinnan merkitys rehuarvoihin on varsin suuri ja sitä toivoisikin käytettävän nykyistä enemmän. Mikäli kuorintaa ei voi teettää alihankintana, on tilatason laitteita saatavilla, kun vain sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Erityisesti kiinnostaa kauran korkeampi rasvapitoisuus ja sen merkitys maidon pitoisuuksiin. Myös viljan ja palkoviljojen paahtamisella eli kuumakäsittelyllä saadaan parannettua niiden ruokinnallista merkitystä. Erityisesti valkuaisen hyväksikäyttö paranee. Kustannuksiltaan paahtaminen on suhteellisen kallista ja siitä saadaan paras hyöty silloin, kun säilörehun valkuaispitoisuus jää alhaiseksi. ◀ Imettäjälehmät vasikoineen vanhoissa laakasiiloissa Ruotsin Upsalassa.

Kirjoittaja toimii luonnonmukaisen tuotannon erityisasiantuntijana ProAgria Pohjois-Savossa.

berrypicker.fi

TEKSTI: NIINA RATILAINEN

Uusia edustajia luomun eurooppalaiseen kattojärjestöön IFOAM EU-ryhmän jäsenet 28 maasta kokoontuivat huhtikuussa Amsterdamiin yleiskokoukseen valitsemaan uudet toimijat järjestön alkavalle kaudelle.

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/edunvalvonta/ kansainvalinen-edunvalvonta/

LUOMULEHTI 3 | 2016

Kaj Lund Sørensen, Økologi & Erhverv

Pohjois-Euroopasta IFOAM EU-ryhmän hallituksessa vaikuttaa tanskalainen Sybille Kyed.

John Portelli

leiskokous valitsi yhdeksän hallituksen jäsentä, joista puheenjohtajaksi nousi Christopher Stopes Iso-Britanniasta. Hallituksen huomiota vaatii jo heti alussa Euroopan komission esitys luomuasetukseksi ja aiheessa käytävät neuvottelut eri komission, parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston välillä. Muita pinnalla olevia aiheita ovat uudet jalostustekniikat, ilmastonmuutos ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan arviointi. Pohjois-Euroopasta hallituksessa vaikuttaa tanskalainen Sybille Kyed. Hallituksessa Kyed haluaa kiinnittää huomiota erityisesti järjestön eri jäsenten ja jäsenmaiden luomuviljelyn eroihin ja nähdä kaikkien omia vahvuuksia. IFOAM EU-ryhmän Kyed haluaa nähdä tulevaisuudessa entistä visionäärisempänä ja kunnianhimoisempana luomutuotannon suhteen. – Luomuviljelyn nykypäivä on syntynyt liikkeen oman työn tuloksena. On siis tärkeää, että luomuviljelijät myös ovat kehittämässä alaa. Liikkeemme pitää olla etualalla uusien ideoiden tuomisessa. Kyed itse tahtoo olla mukana IFOAMin vaikuttamistyössä Euroopan komission suuntaan ja nähdä EU:n lainsäädäntötyössä lisää kosketuspintaa luomuviljelijöiden arkeen, sekä luomutoimijoiden näkemyksien huomioon ottamista. Suurimpia ponnistuksia IFOAM EU:n lähitulevaisuudessa ovat luomuasetuksen työstäminen ja tulevan yhteisen maatalouspolitiikan kauden hahmotteleminen. – Tanskalaisesta näkökulmasta näkisimme mielellämme avauksia luontoon, ilmastoon, pakkausmateriaaleihin, kuljetuksiin ja teurastukseen liittyen. Myös IFOAM EU:n Suomi-ryhmä järjestäytyi ja teki henkilövalintoja huhtikuussa. Suomi-ryhmän puheenjohtajana jatkaa Reijo Käki ja varapuheenjohtajana Pauli Talvitie. Suomea IFOAM EU:n neuvostossa edustaa Mikko Simola ja varaedustajina Aira Sevón ja Marika Auersalmi. ◀

IFOAM EU-ryhmän uudet hallituksen jäsenet: Évelyne Alcázar Marín (Ecovalia, Espanja), Thomas Fertl (BioAustria, Itävalta), Sabine Eigenschink, (Austria Bio Garantie, Itävalta), Bavo van den Idsert (Bionext, Alankomaat), Jan Plagge (Bioland, Saksa), Christopher Stopes (EcoS Consultancy, Iso-Britannia), Jiri Lehejcek (Czech Technology Platform for Organic Agriculture, Tšekki), Sybille Kyed (Organic Denmark, Tanska) ja Sylvie Dulong (Fédération Nationale d’Agriculture Biologique, Ranska).

Kannanotto

Pro Luomu IFOAM EU:n jäseneksi Yhteistyön ja verkostojen kutominen on Pro Luomu ry:n keskeinen toimintatapa Suomessa. Tiedonkulun ja vaikuttamisen näkökulmasta kansainväliset verkostot ovat välttämättömiä ja IFOAM EU tarjoaa tähän hyvän, Euroopan

laajuisen verkoston. uomalaisten toimijoiden näkemykset tulee saada mahdollisimman hyvin mukaan jo siinä vaiheessa, kun säädöksiä vasta valmistellaan. Reittejä on useita, mutta koska luomualalle on rakentunut IFOAMin kautta oma vaikutuskanava, sitä kannattaa myös Pro Luomun käyttää. Luomuasetuksen säädöksistä valtaosa koskettaa alkutuotantoa. Luomuelintarvikkeiden valmistusta säädös ohjaa pääosin rajoittamalla luomussa sallittuja lisä- ja apuaineita sekä valmistusmenetelmiä. IFOAM EU:ssa on oma ryhmänsä, joka paneutuu prosessointiin ja kauppaan. Pro Luomun hallitus valitsi edustajakseen tähän ryhmään Saska Tuomasjukan.

Millaista luomua haluamme? Luomu on sitä, minkä luomuasetus luomuksi määrittelee. Asetus, sitä tarkentavat säädökset ja listat sallituista aineista kuitenkin elävät ajassa. Kulutustottumusten ja erityisesti teknologian kehittyessä nousee kysymyksiä siitä, mikä sopii luomuun ja mikä ei. Ratkaisua haetaan luomun periaatteista; terveys, ekologisuus, oikeudenmukaisuus ja huolenpito. Eri olosuhteissa ja kansallisten intressien pohjalta voidaan periaatteiden pohjalta päätyä erilaisiin ratkaisuihin, etenkin kun samaan aikaan on tavoitteena lisätä luomun merkitystä. Tällaisia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi parhaillaan päätöstä odottava, maasta eristettyjen kasvualustojen käyttö kasvihuoneissa, uusien eloperäisten lannoitteiden luomukelpoisuus tai erilaiset luomussa sallitut lisäaineet. Tarvitaan nykyistä enemmän keskustelua ja näkemystä siitä, millaista luomua me haluamme. Mistä haluamme pitää kiinni ja mihin toivomme muutosta? Kun yhtenevä näkemys syntyy, asiaan on helpompi vaikuttaa sekä kansallisten että kansainvälisten verkostojen kautta. ◀ Tämä on Luomulehden toimituksen lyhentämä versio artikkelista, joka on ilmestynyt 9.5. sivustolla www.proluomu.fi ja sen on kirjoittanut Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila. Pro Luomu ry:n jäseninä on mm. luomuelintarvikkeiden jalostajia, kauppa- ja tukkuyrityksiä sekä luomualkutuotantoon liittyviä järjestöjä.

LUOMULIITTO: Komission on laitettava piste glyfosaatin käytölle

uomuliitto on pettynyt Euroopan parlamentin kompromissihakuiseen äänestystulokseen glyfosaatin jatkoluvan puoltamisessa. Liitto vaatii terveydelle ja ympäristölle haitallisista torjunta-aineista vapaata viljelyä sekä Euroopan komissiolta täyskieltoa glyfosaatin käytölle. Euroopan parlamentti kehotti äänestyksessään 13.4. komissiota rajaamaan glyfosaatin jatkokäytön luvan seitsemään vuoteen 15 sijaan. Parlamentti haluaa sallia glyfosaatin vain ammattikäyttöön ja kieltää sen yleisissä puistoissa ja leikkipaikoilla. Luomuliiton mukaan on hyvä, että glyfosaatin riskit tunnustetaan ja aineen käyttöä rajoitetaan tiukemmin. Rajaus kuitenkin osoittaa parlamentin taipuneen tekemään kompromisseja ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin kustannuksella – Glyfosaatin hyödyt eivät ole sen arvoisia, että komission kannattaa jatkolupaa myöntää. Luomuviljely osoittaa, että puhdas ruoantuotanto on aivan mahdollista ilman kompromisseja terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella, sanoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie. Päätöslauselmassaan parlamentti edellytti komissiota teettämään glyfosaatin haitoista ja karsinogeenisista vaikutuksista riippumattoman arvioinnin. Maailman terveysjärjestö WHO on todennut tutkimuksissaan vuonna 2015 glyfosaatin aiheuttavan mahdollisesti syöpää. Luomuliitto yhtyy parlamentin näkemykseen ja pitää ennenkuulumattomana, jos tutkimuksia ei tehdä perinpohjaisesti ennen lopullista päätöstä. – On hullua, että sallimme ns. kasvinsuojeluun eli tässä tapauksessa rikkakasvien myrkyttämiseen kemikaaleja, joiden riskejä ei tunneta. Maatalouden historiassa on monta esimerkkiä torjunta-aineista, jotka on otettu ensin ilolla käyttöön ja kielletty myöhemmin katastrofaalisten vaikutusten vuoksi, jatkaa Luomuliiton hallituksen jäsen Soile Prokkola. Suomessa myytiin 550 tonnia glyfosaattia (vuonna 2013) ja kasvinsuojeluainerekisterissä on yli 40 glyfosaattia sisältävää rikkakasvien torjunta-ainetta. Luomuliitto vetoaa Euroopan komissioon ja Suomen edustajiin glyfosaatin jatkoluvan torppaamiseksi. Suomen kuva puhtaan ruoan maana on vaakalaudalla useiden EU-maiden, kuten Ruotsin, Ranskan ja Hollannin vastustaessa glyfosaatin jatkolupaa. – Kannustamme Suomea muuttamaan kantaansa glyfosaatti–myönteisyydestä kohti luonnonmukaisempaa kasvinsuojelua. Glyfosaatti on uhka, ei mahdollisuus, toteaa Luomuliiton hallitus. ◀

LUOMULEHTI 3 | 2016

TEKSTI: TUOMAS MATTILA JA JUKKA RAJALA

OSMO

SMO-hanke (Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä) kehittää osaamista eri tasoilla. Kahdeksalla koetilalla selvitetään tehokkaita keinoja kasvukunnon kohentamiseen eri tuotantosuunnilla, maalajeilla ja muokkaustavoilla. Koetilojen kokemuksia hyödynnetään alueellisissa osaamisryhmissä, joissa 15–20 tilaa päivittää parhaiden asiantuntijoiden johdolla osaamistaan ja jakaa kokemuksiaan maan kasvukunnon kokonaisvaltaisesta hoidosta. Lisäksi kolmen vuoden aikana järjestetään lukuisia koulutuspäiviä, joissa kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat jakavat kokemuksiaan maan kasvukunnon kehittämisestä.

ssa

kehitetään maan kasvukunto-osaamista

Maaperä, osaaminen ja yhteistyöverkostot ovat viljelijän tärkeimmät resurssit. Uusi yhteistyöhanke pyrkii kehittämään näitä kaikkia yhdessä viljelijöiden kanssa.

Koetilat tuottavat uutta tietoa Koetiloilla tutkitaan maan kasvukunnon määrittämisen uusia menetelmiä ja kehitetään tehokkaampia keinoja kasvukunnon parantamiseen. Viljelijät ovat valinneet huonokasvuisen lohkon ja verrokiksi hyväkasvuisen lohkon. Tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa maaperän toiminnasta ja tilamittakaavan keinoista sen korjaamiseen. Lisäksi tutkitaan, kuinka viljelijän maanparannustoimet ehtivät vaikuttaa maan kasvukuntoon kolmessa vuodessa.

Jukka Rajala

Alueellisissa osaamisryhmissä jalostetaan tietoa taidoiksi Alueelliset osaamisryhmät tarjoavat ympäristön, jossa viljelijät voivat soveltaa uutta tietoa omalle tilalleen. Ryhmä tarjoaa vertaistukea sekä asiantuntija-apua tutkimuksen ja neuvonnan osalta. Puolen vuoden intensiivijaksolla sovelletaan uusia tietoja ja kokemuksia tilakohtaisiin maan kasvukunnon hoitosuunnitelmiin.

LUOMULEHTI 3 | 2016

Tuomas Mattila (oik.) ottamassa maanäytteitä Ville Jussilan viljatilalla Aurassa viime joulukuussa.

Maan kasvukunto on fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos. Kasvukunnon hoidossa tulee kaikkia osa-alueita hoitaa.

Tämän jälkeen vaihdetaan kokemuksia eri toimenpiteiden vaikutuksista ja haetaan yhdessä vastauksia uusiin ongelmiin. Järjestäjät auttavat ryhmiä löytämään sopivan tavan toimia myös hankkeen jälkeen. Tällä viljelijäyhteistyöllä jalostetaan uudet tutkimustulokset käytännön tietotaidoksi ja syvälliseksi osaamiseksi. Varsinais-Suomen osaamisryhmä on päässyt jo kasvukunnon hoitosuunnitelmien laadinnassa hyvään vauhtiin. On paneuduttu maan kemiaan mm pH:n säätelyyn, kalsium-magnesium -suhteen tasapainottamiseen ja ravinteiden varastointikyvyn lisäämiseen. Fysikaalisen kasvukunnon osa-alueella on löytynyt korjattavaa piiriojien ja valtaojien perkaamisessa, peltojen tasaamisessa, salaojituksen parantamisessa sekä tiivistymisriskien selvittämisessä ja tiivistymien ehkäisyssä. Viljelykiertoihin on suunniteltu lisää monipuolisuutta ja kasvukuntoa parantavia kasveja, jotka parantavat mururakennetta, pohjamaan läpäisevyyttä ja lisäävät multavuutta. Sopivien muokkausmenetelmien valinta ja koneiden tuunaus ovat olleet myös keskusteluissa esillä.

Kursseilla keskustelua viljelykokemuksista Ensimmäiset OSMO-koulutuspäivät Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja EteläPohjanmaalla järjestettiin helmi-maaliskuussa. Aiheena oli maan rakenne ja siihen vaikuttaminen. Päivän aiheena pureuduttiin tiivistymiseen ja sen ehkäisemiseen, sekä myös kalkituksen ja maanparannuksen vaikutuksiin maan rakenteeseen, ravinnesuhteisiin ja ravinteiden varastointikykyyn sekä hivenlannoitukseen. Rengastus, kalkitus ja koneketjujen uudelleensuunnittelu ovat toimenpiteitä, joita on hyvä miettiä, kun harkitsee tulevan kasvukauden investointeja. Mutta

Mikä OSMO? OSMO-hanke toimii vuosina 2016-2018 Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla. Hanke on tarkoitettu kaikille maan kasvukunnon hoidosta kiinnostuneille viljelijöille. Hankkeen toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhdessä ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja Länsi-Suomen kanssa yhdessä monien yhteistyökumppaneiden kanssa. OSMOa rahoittavat toiminta-alueiden ELY-keskukset VarsinaisSuomen ELY-keskuksen hallinnoimana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020, Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksena sekä yritykset, viljelijät ja säätiöt. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti sekä Länsi-Suomen ja EteläPohjanmaan ProAgriat toteuttavat hankkeen yhdessä Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla. Rahoittajina on alueellisten ELY-keskukset Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 20142020, Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksena sekä Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Tyynelän maanparannus Oy, Soilfood Oy, FA Forest Oy sekä Luomusäätiö ja Rikalan säätiö. Lisätietoja valmennuksista ja hankkeesta: Jukka Rajala, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli, puh. 044 303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Jari Luokkakallio, puh. 0400 297 235, jari.luokkakallio@progria.fi ProAgria Länsi-Suomi Heikki Ajosenpää, puh. 050 602 58, heikki.ajosenpaa@proagria.fi Anne Johansson, puh. 0400 719 413, anne.johansson@proagria.fi

mitkä toimenpiteet sopivat kullekin tilalle ja lohkolle? Ja missä järjestyksessä toimenpiteitä olisi hyvä toteuttaa? Näihin haetaan vastauksia osaamisryhmissä. Kurssien neuvojapuheenvuoroissa korostui kasvukauden 2015 haasteellisuus

runsaiden sateiden takia. Osa viljelijöistä sai hyviä satoja. Edellytys oli maan hyvä kasvukunto ja erityisesti hyvä rakenne. Kursseilla tutkija-viljelijä Tuomas Mattila Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista alusti kuinka rengastuksella ja ▷▷

LUOMULEHTI 3 | 2016

Viljelijän osaaminen on tärkein resurssi maan kasvukunnon parantamisessa.

Kurssilaisten palautetta koulutuspäivistä Tartuttu hyvään aiheeseen!!! Koulutus antaa hyvää aivovoimistelua ja ajattelemisen aihetta. Tosi mielenkiintoinen ja uutta oppia tuli paljon.

LUOMULEHTI 3 | 2016

Erinomainen tilaisuus. Periaatteessa tiedän päivän asiat ennestään, mutta kyllä avasi silmät uusiin näkökulmiin. Lisää tällaisia tilaisuuksia! Haluan osallistua myös tuleviin ohjelmiin.

Jukka Rajala

konevalinnoilla voidaan ehkäistä peltojen tiivistymistä. Viljavuustutkimus on välttämätön apuväline, jonka avulla voidaan selvittää maan happamuus ja ravinteisuus sekä ravinteiden varastointikyky sekä ravinnesuhteet. Tällöin voidaan tunnistaa ongelmalohkot ja suunnitella niille kasvukuntoa parantavat toimenpiteet. Osalla lohkoista on kalkitustarvetta ja osaa lohkoista voi olla kalkittu jopa liikaa. Kurssien viljelijäpuheenvuoroissa maan kasvukunnon hoitoon paneutuneet viljelijät kertoivat kokemuksiaan. Tuomo Raininko Kankaanpäästä korosti, että maan kasvukunto on keskeisin viljelijän resurssi. Viljelijän tulee paneutua maan kasvukunnon hoitoon, mikäli aikoo selviytyä kustannuspaineiden alla. Jokaisen on löydettävä omalle tilalleen sopivat ratkaisut, jotta kannattavuus saadaan turvattua. Rainingon tilalla kumisaappaita viljelijä ei tarvitse, koska pelloille mennään töihin vain silloin, kun maa on kuivaa. Viljelykiertoon sisältyy runsaasti nurmia. Tilalla alettiin tuottaa kuivaa heinää, jotta nurmia voidaan viljellä riittävästi. Raskasta säilörehun korjuukalustoa pelloille ei päästetä. Maan tiivistymistä vältetään käyttämällä kevyttä kalustoa ja suuria renkaita. Jopa 0,25 bar rengaspaineita on kokeiltu. Syvästä kynnöstä siirryttiin matalaan kyntöön ja kyntöaurana on käytetty 16 tuuman auraa. Näin voitiin välttää kuorettuminen ja vähentää poutimisongelmia. Pintavedet ohjataan pois peltoja tasaamalla ja salaojituksia on täydennetty, jotta lohkolle saadaan tasainen, hyvä kuivatus.

OSMO-hankkeessa mukana oleva viljelijä Pekka Hautala esittelee hyväkasvuisen koelohkon lieroja.

Maan kasvukunnon osaamisryhmät käynnistyvät Satakunnassa ja EteläPohjanmaalla heinäkuussa 2016. Osaamisryhmien lisäksi hanke järjestää eri teemoihin keskittyviä koulutuspäiviä vuosina 2016-2018.

Jussi K. Niemistö Laihialta tähdensi, että kyntöantura on rikottava, jotta saadaan huippusatoja. Edullisin tapa rikkoa kyntöantura on kiinnittää kyntöauran ensimmäiseen ja kolmanteen terään jankkuriterä tai järeä kultivaattorin silmukkapiikki. Kynnön tulee myös olla niin tasaista, että yksi äestys riittää. Maata ei saa polkea liikaa. Ja äkeen tulee olla niin hyvä, että yksi äestys riittää. Vanha äes on rakennettu uudeksi vaihtamalla piikit höylä-äkeen piikeiksi ja kärjiksi. Etu- ja takalata on uusittu. Kevättyötraktorit ovat kevyitä ja niiden etupyörät on levitetty vanteita kääntämällä kulkemaan takaparipyörien välissä, jolloin maa polkeentuu vain kertaalleen. Eteen ei silloin tarvita paripyöriä. Säätösalaojitus on hyvä menetelmä turvata kesällä viljelykasveille veden saanti. Risto Mäkipernaa Kauhavalta kertoi havainnoistaan, että maan pH nousee luomuviljelyssä hiljalleen ylöspäin. Samoin fosforipitoisuus on myös noussut, vaikka lannoitukseen on käytetty vain karjanlantaa. Kaliumin lähteeksi olisi hyvä saada paikallista kivijauhetta.

Auran kurssille osallistui 72 osanottajaa ja neljälle kurssille yhteensä 180 osallistujaa.

Kasvukuntokurssilaisia Ylihärmän kurssilla. Kokemuksia maan kasvukunnon hoidosta kertomassa viljelijä Jussi K. Niemistö.

Maan kasvukuntoon kokonaisvaltainen näkökulma

ähes kaikilla viljelijöillä on sekä hyviä, että huonoja lohkoja. Jotkut lohkot tuottavat hyvän sadon vuodesta toiseen, toisilla viljely on yhtä taistelua sekä kuivina että märkinä vuosina. Mutta mistä erot johtuvat? Ja voiko maan kasvukuntoa parantaa? Maan kasvukunto (soil health) on noussut viime aikoina kattokäsitteeksi, jolla kuvataan maan kykyä tuottaa satoa, sitoa hiiltä ja puhdistaa vettä. Kasvukuntoa tarkastellaan usein kolmen osa-alueen kautta: 1) Fysikaalinen kasvukunto kuvaa maan rakennetta, vesitaloutta ja ilmavuutta. Tavoitteena tulisi olla tiivistymätön maaprofiili, jossa juuret kasvavat esteettä ja jossa mururakenteen ansiosta

Jukka Rajala

Tutkimustietoa maasta ja maan kasvukunnon korjaamisesta on runsaasti. Meiltä puuttuu tiedon jalostamista osaamiseksi ja käytännön toimenpiteiksi. OSMOssa asiaa lähestytään yhteistyön avulla. Tutkijoiden tuottamasta tiedosta jalostetaan käytännön osaamista yhdessä neuvojien ja viljelijöiden kanssa. Alan yritysten kanssa kehitetään tuotteita, joiden avulla viljelijä voi ratkoa kasvukunnon ongelmia. Viljelijät testaavat, kuinka tuotteet toimivat ja ongelmat ratkeavat. Toimintatapa muistuttaa yritysten tuotekehitystä, mutta poikkeaa siitä avoimuudellaan. Hankkeessa tuotettu tieto maan kasvukunnosta ja keinoista sen ratkonnasta julkaistaan kaikkien käytettäväksi. Viljelijät ja neuvonta osallistuvat koko prosessiin ongelmien määrittelystä ratkaisujen testaukseen. Maan kasvukunnon kehittäminen on pitkäjänteistä. Hankkeen kolmen vuoden aikana kuitenkin pyritään löytämään uusia menetelmiä kasvukunnon määrittämiseen ja maa-analyyseihin. Ennen kaikkea tahdomme osoittaa, että viljelijä voi halutessaan parantaa kasvukuntoa hyvinkin nopeasti. ◀

Jukka Rajala

Yhteistyöllä uusia tuotteita

Aiheesta myös Luomupäivillä 16.–17.11. Turussa - merkitse jo kalenteriin! luomu.fi/luomupäivat

vesi pääsee imeytymään ja nousemaan kapillaarisesti. 2) Kemiallinen kasvukunto kuvaa maan kykyä varastoida ja vapauttaa ravinteita kasvin käyttöön tasapainoisessa suhteessa. 3) Biologinen kasvukunto kuvaa maan mikrobiaktiivisuutta, multavuutta ja lierojen määrää. Nämä tekijät ovat keskeisessä roolissa ravinnekierron kannalta ja vapauttavat ravinteita kasvien käyttöön. Kasvukunnon tekee monimutkaiseksi se, että biologia, kemia ja fysiikka vaikuttavat toisiinsa. Tiiviissä maassa kasvin kaliuminja fosforin otto vaikeutuvat, juurieritteiden

tuotanto vähenee ja mikrobiologinen aktiivisuus muuttuu. Toisaalta liian vähän kalsiumia sisältävä savi voi olla tiivis ja herkkä kuorettumaan. Runsaasti juuria ja lierokanavia sisältävä maa puolestaan ehkäisee tehokkaasti tiivistymistä. Viljelymaa on niin monimutkainen järjestelmä, että sitä on vaikea hallita pelkästään teoriatiedolla. Tarvitaan myös käytäntöä ja ”näppituntumaa”.

LUOMULEHTI 3 | 2016

Ammattikeittiöillä on varaa käyttää luomua, jos ruokalistat suunnitellaan ja ruokaa valmistetaan hieman eri tavalla kuin ennen. Tämän todistavat uudet suomalaiset laskelmat, jotka ottavat mallia Tanskassa ja Ruotsissa laajasti käytössä olevista keittiökäytännöistä.

TEKSTI: ANU AROLAAKSO KUVAT: EKOCENTRIA / TERO TAKALO-ESKOLA

Luomun hinta

kutistuu

lautasella

uomun käyttö yleistyy ammattikeittiöissä hitaasti monestakin syystä. Yhä edelleen suurimmaksi esteeksi nousee luomun kalliimpi hinta. Muita esteitä ovat huono saatavuus ja toimitusvarmuus, tietämättömyys luomutarjonnasta sekä ammattikeittiöille sopimattomat pakkaukset. Kuitenkin luomua käytetään lähes jokaisessa ammattikeittiössä ja käytön lisäämistä suunnittelevien keittiöiden määrä (noin 40 %) on pysynyt jo usean vuoden ajan samana. Luomun tie ruokalistalle alkaa päätöksestä ja ruokalistasuunnittelusta. Tärkein

LUOMULEHTI 3 | 2016

on kirjattu päätös ja tavoitteet luomuruoan lisäämisestä. Päätös tukee ruokapalveluiden suunnittelua ja tuotteiden hankintaa. Ruokapalveluiden puolestaan tulee suunnitella ruokalista siten, että luomutuotteita voidaan lisätä vaiheittain listalle. Tulee keskittyä laatuun, tehdä itse mahdollisimman paljon, olla ylpeä tekemästään ruoasta sekä viestiä siitä myös asiakkaille.

Onnistuuko meillä sama kuin naapurissa? Meillä Suomessa luomun osuuden kasvattaminen nimenomaan julkisella sektorilla tuntuu olevan kaikkein haasta-

vinta. Ruotsissa luomun osuus julkisella sektorilla on pystytty nostamaan lähes 70 prosenttiin. Tanskassa vastaavasti päiväkoti- ja vanhusruokailussa luomun osuus on lähes 70 %. Tällä hetkellä Suomessa julkisella sektorilla luomun osuus on noin 5 %. Ruotsista ja Tanskasta saatujen esimerkkien mukaan Suomessakin olisi ajattelutavan muututtava. On tosiasia, että luomuruoka ja laatu maksavat. Luomuun on varaa vain, jos suunnittelee ruokalistat ja valmistaa ruokaa hieman eri tavalla kuin ennen. EkoCentria otti selvää, onnistuuko naapurimaiden malli myös meillä. Tuoreen selvityksen mukaan luomun lisää-

Ammattikeittiöiden luomufaktaa • Lähes kolmannes käyttää jotain luomuraaka-ainetta viikoittain. • Käytetyimpiä luomutuotteita ovat hiutaleet ja suurimot, maito ja maitotuotteet, kahvi ja tee sekä kasvikset ja juurekset. • Eniten luomua käytetään yksityisissä ravintoloissa. • Julkisissa ruokapalveluissa luomua on eniten tarjolla päiväkotilapsille. • 40 % keittiöistä haluaa lisätä vähintään hieman mm. luomuvihanneksien, -kasviksien, -viljatuotteiden ja -hedelmien/marjojen käyttöä. Tiesitkö, että Suomessa • on 20 355 ammattikeittiöitä (yht. julkiset ja yksityiset, ml. jakelukeittiöt), joista 8 561 on julkisen sektorin keittiötä. • ammattikeittiöissä valmistetaan yht. 868 milj. ateriaa vuodessa (pl. jakelukeittiöt), joista julkisissa keittiöissä 383 milj. ateriaa. • julkinen sektori käyttää 350 milj. €/vuodessa elintarvikkeiden hankintaan. • Portaat luomuun -ohjelmaan kuuluu jo lähes 2 400 toimipaikkaa. • 22 % kunnista on tehnyt päätöksen lisätä luomun käyttöä ruokapalveluissa vuoteen 2020 mennessä. • Luomun käyttöön Suomen ammattikeittiöissä liittyvät luvut ja tiedot ovat Taloustutkimuksen Food Service Feedback 2015 -tutkimuksesta ja Horeca-rekisteristä sekä EkoCentrian Taloustutkimuksella 2016 teettämästä luomun käyttömääräselvityksestä.

minen ruokalistalle onnistuu ilman lisäkustannuksia ruokalistaa ja reseptiikkaa muuttamalla. Avaintekijä ruokalistasuunnittelussa on lisätä edullisempien raaka-aineiden, kuten kasvisten ja viljatuotteiden osuutta, ja vastaavasti vähentää kalliimpien raaka-aineiden, kuten lihan osuutta. Myös hävikkiin tulee kiinnittää tarkemmin huomiota. Selvityksen laskelmat on tehnyt tutkija ja keittiömestari Jaakko Nuutila Luomuinstituutista.

Miten se tehtiin? Selvityksen lähtökohtana oli todellinen koulun kiertävä ruokalista, joka ei sisältänyt yhtään luomua. Malliruokalistasta tehtiin 10 % ja 20 % luomua sisältävät kuuden viikon ruokalistat. Ruokalistan annoshintojen ja luomun osuuksien laskemisessa käytettiin apuna Ekoruokakonetta ja sen raaka-ainehinnastoa. Laskelmissa käytetyt hinnat olivat ovhhintoja ilman alennuksia. Laskelmat ovat siis suuntaa-antavia. Selvityksen ruokalistasuunnittelun lähtökohtana olivat uudet ravitsemussuositukset sekä luomutuotteiden lisääminen listalle. Ravitsemussuositusten mukaan kasvisruokien määrää tulisi lisätä ja vastaavasti lihan osuutta vähentää. Tähän perustuen malliruokalistaa tarkasteltiin kiinnittäen huomio valittuihin raaka-aineisiin (liha, kala, siipikar-

Eri ruokalistoilla olevien aterioiden raaka-aineiden viikoittainen keskihinta. Ruokalistasuunnittelun jälkeen jopa 20 % luomua sisältävä ruokalista oli edullisempi kuin alkuperäinen 0 % -lista. (Laskelmassa käytetyt raaka-ainehinnat ovh-hintoja ilman sopimusalennuksia.)

ja, kasvikset, viljatuotteet), kalliimpien raaka-aineiden sekä aterian komponenttien osuuteen resepteissä. Jotta luomun osuutta voitiin kasvattaa ilman lisäkustannuksia, vähennettiin liha-aterioiden määrää ja muokattiin reseptejä enemmän kasviksia sekä juureksia sisältäviksi. Lihan osuutta kokonaisuutena vähentämällä, ruokalistalle voitiin lihapäivinä valita myös laadukkaampaa ja hieman kalliim-

paa luomulihaa. Ravitsemussuosituksien täyttyminen varmistettiin mm. lisäämällä reseptiikkaan kasviproteiinia.

Ravitsemuksellinen laatu Ekoruokakone mahdollistaa tarkan ravintoaineseurannan reseptitasolla. Tässä selvityksessä otettiin tarkasteluun ainoastaan aterioiden tuoman energian määrä, sekä rasvan, hiilihydraattien ja proteiiniLUOMULEHTI 3 | 2016

▷▷

en keskinäinen suhde. Päivittäinen energian saanti oli 0 % -listalla keskimäärin 610 kcal ja muilla ruokalistoilla se oli keskimäärin 548 ja 567 kcal:n välillä. Rasvojen, hiilihydraattien ja proteiinien keskinäinen suhde on kaikissa kuudessa ruokalistassa lähes sama. Tämän selvityksen mukaan luomun osuutta oli helpoin kasvattaa leivän, levitteenä käytetyn margariinin, hedelmien ja raasteiden avulla, sekä vaihtamalla pääruoan komponentteja, kuten sipulia, perunaa ja juureksia luomuksi. Yksinkertaisin luomumäärän lisääminen tapahtuisi päivittäisen maitoannoksen vaihtamisella luomumaidoksi. Kaikki selvityksessä suunnitellut reseptit ja ruokalistat löytyvät Ekoruokakone.fi sivustolta. ◀

20%€-lista 20 %kg- lista liha 10%€-lista

siipikarja kala

10 %kg- lista

kasvis puuro

Max %- lista 0 %- lista 0%

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Selvityksessä tehdyssä ruokalistasuunnittelussa lihan osuutta listalla ja resepteissä vähennettiin tuntuvasti.

Luomun käyttöhintalaskelma toteutettiin EkoCentrian Luomutarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen ammattikeittiöissä -hankkeessa. Hanketta rahoittaa MMM/Mavi.

Luomun lisäämisen ei tarvitse nostaa annosten keskihintaa Ei näin

Ruokalistalaskelmien kuvaus

Esimerkkiruokalistan (0 % luomua -lista) mahdollisimman moni raaka-aine vaihdettiin luomuksi (Max % luomua -lista), jotta nähtiin vaikutukset raaka-aineiden annoshintaan. Luomutuotteiden vaihtaminen ruokalistalle ilman suunnittelua ja muokkaamista ei onnistu. Suoraan raaka-aineiden vaihtaminen luomuksi nostaa aterian raaka-ainekustannukset jopa kaksinkertaiseksi.

0 % -lista

Todellinen olemassa oleva sekaruokalista, jonka ruoissa ei ole käytetty luomuraaka-aineita.

Max % -lista

0 % -ruokalistan reseptiikkaa muutetaan siten, että kaikki mahdolliset luomuna sopimustukun kautta saatavat raaka-aineet vaihdetaan luomuksi. Muuten ruokalistat pysyvät samoina.

10 % kg-lista

Ruokalistan aterioiden raaka-aineiden määrästä (kg) 10 % on luomuraaka-aineita. Listan ruokalajeja ja reseptiikkaa muokataan noudattaen ravitsemussuosituksia ja kestävän kehityksen periaatteita, eikä viikoittainen keskihinta ylitä 0 % -listan keskihintaa.

10 % € -lista

Ruokalistan aterioiden raaka-aineiden hinnasta (€) 10 % on luomuraaka-aineita. Listan ruokalajeja ja reseptiikkaa muokataan noudattaen ravitsemussuosituksia ja kestävän kehityksen periaatteita, eikä viikoittainen keskihinta ylitä 0 % -listan keskihintaa.

20 % kg-lista

Ruokalistan aterioiden raaka-aineiden määrästä (kg) 20 % on luomuraaka-aineita. Listan ruokalajeja ja reseptiikkaa muokataan noudattaen ravitsemussuosituksia ja kestävän kehityksen periaatteita, eikä viikoittainen keskihinta ylitä 0 % -listan keskihintaa.

20 % € -lista

Ruokalistan aterioiden raaka-aineiden hinnasta (€) 20 % on luomuraaka-aineita. Listan ruokalajeja ja reseptiikkaa muokataan noudattaen ravitsemussuosituksia ja kestävän kehityksen periaatteita, eikä viikoittainen keskihinta ylitä 0 % -listan keskihintaa.

Vaan näin Ruokalistalle luomun lisääminen ilman kustannusten kasvattamista on mahdollista, kun • Kalliimpien raaka-aineiden/ruokalajien osuutta vähennetään (liha, siipikarja, einekset, lihaleikkeleet) ja edullisten määrää lisätään (puurot, kasvikset, sesongin tuotteet). • Lihan osuutta pienennetään ruoissa korvaamalla sitä osittain juureksilla (lihakastikkeet, pataruoat). • Ruoan hävikki minimoidaan. Ruokaa pyritään valmistamaan mahdollisimman tarkkaan oikea määrä. Ylimääräinen ruoka käytetään mahdollisimman hyvin hyödyksi elintarviketurvallisuus huomioiden. • Pyritään valmistamaan ruoka mahdollisimman alusta asti itse. Lisätietoja: Anu Arolaakso, hankepäällikkö, EkoCentria, anu.arolaakso@sakky.fi, p. 044 785 4048 Jaakko Nuutila, tutkija, keittiömestari, Luomuinstituutti, jaakko.nuutila@luke.fi, p. 02 953 267 80

LUOMULEHTI 3 | 2016

TEKSTI: JOHANNA MATTILA

Elintarvikealan toiminta ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta – uusi ohje julkaistu Uusien linjausten mukaan esimerkiksi alkutuotannon yhteydessä tapahtuvaa vähäriskistä ja pienimuotoista elintarvikehuoneistotoimintaa voidaan tehdä ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta.

lintarvikealan ja koko ruokaverkoston toiminta on jatkuvassa muutoksessa. Erilaiset kuluttajalta kuluttajalle palvelut, REKO-renkaat sekä paikalliset ruokatapahtumat ovat ruokatrendien aallonharjalla. Elintarvikelainsäädäntö mahdollistaa monia näistä asioista erittäin matalalla byrokratialla. Nyt julkaistu ”Pienimuotoinen ja vähäriskinen elintarvikkeiden valmistus ja myynti” -ohje keskittyy alhaisimman riskin toimintaan, josta ei tarvitse tehdä elintarvikehuoneistoilmoitusta. Ohjeen avulla selkeytetään elintarvikelain (13.1.2006/23) soveltamista sekä luodaan selkeitä uusia helpotuksia elintarvikealan yritystoiminnan alkuun pääsemiseksi. Helpotuksista huolimatta elintarviketurvallisuudesta ja toimijan vastuusta ei kuitenkaan tulla tinkimään. Pienimuotoiseksi toiminnaksi on rajattu alle 10 000 euron vuosimyynti. Lista vähäriskisistä elintarvikkeista sekä esimerkkitapauksia on koottu www.aitojamakuja.fi/suoramyynti -sivuille.

Marjatila voi perustaa sesongin ajaksi kesäkahvilan ja myydä siellä esimerkiksi kahvia, pullaa, tehdasjäätelöä asiakkaille ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta. Samoin tilapuodin perustaminen tulee vaivattomammaksi, kun maatilayrittäjä voi omien alkutuotannon tuotteiden lisäksi myydä myös muiden alkutuotannon tuotteita (pois lukien raakamaidon ja kanamunat) ilman ilmoitusta. Lisäksi mehujen ja hillojen valmistaminen myyntiin on helpompaa jalostustoiminnan aloitusvaiheessa. Yksityishenkilöt ovat yhä enenevässä määrin kiinnostuneita elintarvikkeiden valmistamisesta myyntiin esimerkiksi REKO-renkaiden kautta. Kirjavien valvontakäytänteiden vuoksi ohje ottaa kantaa myös elintarvikkeiden valmistamiseen kotikeittiössä myyntiä varten valvontakulttuurin yhtenäistämiseksi. Asiantuntijaryhmänä toimi maa- ja metsätalousministeriö, Evira, MTK ry, SLC r.f., Maa- ja kotitalousnaiset sekä

työn toteuttajana Turun yliopiston Brahea-keskus. ◀ Lisätietoja: Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus puh. 040 565 8121 johanna.mattila@utu.fi

LUOMULEHTI 3 | 2016

KOONNUT: ELISA NIEMI

Nähdään kesällä! Luomuliiton teltta Okra-messuilla 6.–9.7.

Tapaa Luomuliiton asiantuntijoita, mentoreita ja muita tuottajia – löydä vastauksia kysymyksiisi!

Tule tapaamaan mentoreita ja asiantuntijoita! KE 6.7. Edunvalvontajohtaja Niina Ratilainen TO 7.7. Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen PE 8.7. Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen LA 9.7. Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo TELTASSA MUKANA Myssyfarmi sekä Kärkäisen puutarha: perunaa, mansikkaa ja hernettä. PAIKKA: Oripään lentokenttä, Varsinais-Suomi www.okramaatalous.fi

Vauvasta v aariin tervetuloa! ,

Ke 6.7. Sieravuoren lomakylässä! • • •

KLO 15–18 Opastus sup- ja purjelautailuun, Janne Rauhansuu (10 ensin ilmoittautunutta mahtuu mukaan, välinevuokra 40 €) KLO 18 Illallinen omakustanteisesti Sieravuoren ravintolassa KLO 20 Sauna

PAIKKA: Sieravuorentie 117, Honkilahti Ilmoittaudu mukaan ohjelmaan viimeistään 27.6.: www.luomuliitto.fi/okra2016

Maanmuokkauspäivä – nurmen rikkominen syysöljykasveille Aurassa 14.7.

Aurassa järjestetään heinäkuun 14. päivänä työnäytöspäivä, jonka aiheina on nurmen lopetus ja kasvualustan valmistaminen syysöljykasveille sekä mekaaninen rikkakasvien torjunta. Nurmen päättömuokkaukseen, hyvän kasvualustan aikaansaamiseen syysöljykasveille ja rikkakasvien hallintaan on olemassa monenlaisia koneita. Näihin pääsemme tutustumaan työnäytöksissä, joissa tavoitteena on muokata pelto kylvökuntoon monivuotisen nurmen jälkeen. Mukana on monenlaisia lautasmuokkaimia, kultivaattoreita, jankkureita, matalakyntöaura ja siivetön kyntöaura sekä vetojyrsin, juolannostin sekä laserohjattu pellon tasain. Aika: Torstai 14.7., klo 10.00–14.00 Paikka: Kuuskoski, Riihikoskentie 32, 21380 Aura Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista maanmuokkausmenetelmistä ja muokkauskoneista. Tavoite: Havainnollistaa ja vertailla eri koneiden muokkaustapoja ja mahdollisia eroja työjäljessä.

LUOMULEHTI 3 | 2016

Päivän ohjelma koostuu työnäytöksistä pääosin viljelijöiden omin konein sekä esittelyistä: ∙ lautasmuokkarit ∙ kultivaattorit ∙jankkurit ∙ matalakyntöaura ∙siivetön kyntöaura ∙ vetojyrsin ∙ juolannostin Kvick-Finn ∙ lannanlevitysnäytös kalkkunanlannalla Esillä myös erikoiskoneita kuten ∙laserohjattu pellon tasain ∙kultivaattorin pikavaihtokärjet Lisätietoja: Kurssin johtaja Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210 Ilmoittaudu ruoan varaamiseksi viimeistään 5.7.: luomu.fi/tapahtuma/maanmuokkauspaiva-aurassa Hinta: Tilaisuus on maksuton. Ruokailut ja kahvit omakustanteiset. Järjestäjät: OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi sekä BSAG ja Järki-hankkkeet, Luken VILMA-hanke, Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys.

Luomua Lepaalla 11.–13.8.

Euroopan komissio

LEPAAN PUUTARHAMESSUJEN jokaisena päivänä puheenvuoroja markkinoilta, tutkimuksesta ja viljelijöiden kokemuksia luomusta. Puhujina mm. marjantuottajamentor Kirsi Ali-Alha, porkkanaviljelijä Paavo Pulkkinen, Elomestari Oy:n yrittäjä Petri Leinonen ja vanhempi tutkija Lukesta Pirjo Kivijärvi. Mukana myös Luomuliiton puutarha-asiantuntija Mikko Rahtola ja elintarvikeasiantuntija-puutarhatuottaja Jaana Elo. Luomuteemaisen osaston järjestävät Pro Luomu ry, HAMK, Luomuliitto ry ja Tuoreverkko. Lisätietoja: luomu.fi/tapahtuma/lepaa2016

Pohjoismainen Permakulttuurifestivaali 4.–7.8. Paikka: Isnäs, Uusimaa

2016

PUHUJINA mm. 5.8. Kilpiän luomutilalta Tuomas Mattila: Miten permakulttuuria voisi soveltaa peltolohkojen mittakaavassa? Miten voi parantaa ekosysteemin toimintaa pellolla ja vastata samalla viljelijän pitkän aikavälin tavoitteisiin?

MUMMOJEN KIIHDYTYSKISA

www.nordicpermaculturefestival.org

Tervetuloa Luomunäyttelyyn Töysän Hakojärvelle 16.-17.7.2016 www.luomusa.fi LUOMULEHTI 3 | 2016

TEKSTI JA KUVAT: MARJO-KAISU NIINIKOSKI

Ahtilan luomukanala on toiminut pari vuotta. Aiemmin hevostallina ollut rakennus kävi läpi mittavat muutostyöt, kun siitä tehtiin lattiakanala.

Luomukanalan perustajat tyytyväisiä

luomumunia. Suljetun oven takana on hiljaista. Ollaan Kanta-Hämeessä Hattulan Parolassa, Ahtilan luomukanalassa. Se on iso punainen hallirakennus, jonka ulkopuolelle on rakennettu reilun 7 000 neliön aidattu pihatarha. On muuttolintujen kevätmuuton aika, joten kanoja on pidettävä sisällä. Se on Eviran määräys. Luomukanalan emäntä Heli Ahtila vetää ylleen sinisen suojahaalarin ja suojaa hiuksensa keltaisella huivilla. Hän ottaa kumisaappaat käteensä ja koputtaa kolme kertaa kanalan oveen. Ensimmäiset kotkotukset tulevat nopeasti. – Koputan sen vuoksi, että ne eivät pelästyisi. Ne ovat tottuneet tähän ja myös minuun, Heli sanoo ja avaa oven. Samassa oven takana oleva valkoisten kanojen parvi pyrähtää äänekkäästi lentoon. Sitten kuuluu kukon kimakka kiekaisu. – Meillä on tällä hetkellä 1 831 kanaa ja kaksi kukkoa. Lapset ovat antaneet kukoille nimeksi Mauno ja Visa.

Hevostallista luomukanalaksi – Luomukanalan perustaminen oli monien juttujen summa. Kun serkkuni Jani Ahtilan omistama hevostalli jäi tyhjäksi, hän ehdotti, että haluaisimmeko vuokrata tilan ja alkaa pitää siinä luomukanalaa, kertoo Ahtilan luomutilan isäntä Jarkko Ahtila. – Olen siirtynyt luomuviljelyyn vuodesta 2008 lähtien, joten kiinnostukseni heräsi. Tänäkin päivänä kanojen rehuun käytettävä luomuvilja tulee meidän omalta tilaltamme, toteaa Jarkko, joka viljelee luomutilallaan eri viljojen lisäksi myös palkokasveja.

kanaa. Lattiapinta-alasta kolmannes pitää olla pehkua. – Meidän kanalassamme on lattiapinta-alaa noin 350 neliötä, mikä tarkoittaa eläintiheyden suhteen sitä, että kanoja saa olla maksimissaan 1 878, Jarkko kuvaa. – Olihan se tietenkin aikamoinen työ ensin purkaa kaikki hevostallissa ollut vanha ja sen tilalle rakentaa luomukanalan vaatimat puitteet. – Tässä etuna meillä oli se, että paikan omistaja ja vuokraisäntä hoiti kanalan laitteistoinvestoinnit ja muutostyöt. Hänellä on kokemusta tavanomaisen kanalan pitämisestä.

htilan luomukanalassa odotellaan kiihkeästi kesäkuun ensimmäistä päivää. Silloin kanat pääsevät taas ulos. Ja munivat kenties vieläkin muhkeampia

LUOMULEHTI 3 | 2016

Luomukanaloilla on omat tiukat EUsäädöksensä. Niissä pitää olla liikkumatilaa, orsia ja pesiä enemmän kuin tavanomaisessa lattiakanalassa. Ortta täytyy olla 18 senttiä jokaista kanaa kohden, ja yhdessä pesässä saa olla korkeintaan seitsemän munivaa kanaa.

Töitä viisi päivää viikossa Käytännössä luomukanala toimii siten, että keskelle hallia on rakennettu pesälinja. Sen molemmilla puolilla on kanojen varjoisat munimispesät, joiden keskellä puolestaan on munahihna. – Munat pyörivät hihnalle, jota pitkin ne kulkeutuvat rakennuksen päässä olevaan pakkaamon. Siellä ne sitten leimataan ja lajitellaan valmiiksi asiakkaille toimitettaviksi, Heli kertoo. – Minun työni on käytännössä tuo pakkaamo-osuuden hoitaminen. Käyn vähintään kolme kertaa päivässä ja tarvittaessa useamminkin kanalan puolella varmistamassa, että kaikki on hyvin. Teen töitä viitenä päivänä viikossa, ja lisäksi meillä käy parina päivänä tuuraaja. Käytännössä Ahtilan luomukanalaan rakennettiin myös orret ja lisättiin ikkunapinta-alaa. – Samoin rakensimme kanoille luukut, jonka kautta ne voivat kulkea vapaasti ulos ja sisään. Täällä taitaa olla aikamoinen säpinä, kun kesäkuun ensimmäinen päivä kanat pääsevät taas ulkoilemaan, Jarkko toteaa.

Vuokraisäntä kuvioissa mukana Kanoja voi tepastella enintään kuusi neliöllä, ja parvessa saa olla enintään 3 000

Puolitoista vuotta munintaa LSL Lohmann -kanat tulevat Ahtilan luomukanalaan 15-viikkoisina ja asustelevat

Ahtilan luomukanalan munista kolmannes päätyy suoramyyntiin.

siellä puolentoista vuoden ajan, mikä on myös niiden aktiivinen munimisaika. – Ne lisäävät munintaansa pikkuhiljaa. 20-viikkoisena kanan muninta pitäisi olla jo 50-prosenttista. Meillä munintaprosentti on hyvä, Heli sanoo. – Nämä nykyiset kanat ovat meillä jo toinen parvi. Ne ovat täällä vielä vuoden, jonka jälkeen ne vaihdetaan taas uusiin kanoihin. Käytännössä poistettavat eläimet menevät rehuteollisuuteen, Jarkko sanoo.

Taloudellisesti kannattavaa Kanojen ruokinta on automatisoitu. Se tapahtuu koneellisesti kellon ajastuksella, kuusi kertaa päivässä. Kanalan rehusiiloista lähtevä luomurehu päätyy rehulinjan kautta luomukanojen evääksi. – Luomurehussa on ohraa, kauraa, vehnää sekä härkäpapuja ja hernettä. Lisänä on luomutiiviste, josta kanat saavat kaikki tarvittavat vitamiinit, Jarkko listaa. – Sen lisäksi annamme niille heinää ja aika ajoin jyvien lisäksi perunaa, porkkanaa virikkeeksi. Näillä eväillä Ahtilan luomukanat munivat keskimäärin 1 700–1 800 munaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kanalasta lähtee maailmalle viikoittain 12 000–13 000 luomumunaa. Onko se taloudellisesti kannattavaa toimintaa? – Kyllä se on. Luomumunan kysyntä on hyvällä mallilla, ja tuntuu myös, että sillä on hyvät tulevaisuuden näkymät luomumarkkinoilla, Jarkko vastaa. Kysyntää REKO-ruokapiireissä Ahtilan luomukanalan munista kolmannes päätyy Hämeenlinnan ja Tampereen seudun REKO-ruokapiireihin ja suoramyyntiin. Loput menevät lähinnä S-ryhmän ja K-ryhmän kauppoihin, myös Tampereen ja Hämeenlinnan seudulle. – Meillä on tässä haettu myös sellainen tuotannollinen etu, että vähittäiskauppaan menevät luomumunat toimitetaan samalla kuljetuksella kuin serkkuni kana-

Muutoksia munantuotannossa

Heli Ahtilan työtä on pakkaamoosuuden hoitaminen ja Jarkko Ahtila vastaa mm. viljelystä.

lan tuottamat tavanomaiset kananmunat, Jarkko kertoo. – Käytännössä hän hoitaa kuljetukset. Ahtilan pariskunta tuntuu olevan hyvin tyytyväinen ratkaisuunsa. Luomukanalan pyörittämisessä saa kyllä työtunteja kulumaan, mutta se on myös antoisaa työtä. – Irtisanouduin lähihoitajan työstäni vanhusten parissa enkä ole katunut. Ja jonkin sortin lähihoitotyötä se on tämä kanalan emäntänäkin olo, Heli Ahtila naurahtaa. ◀

Märehtijöille on jo usean vuoden ajan saanut syöttää vain luomurehuja. Yksimahaisille eläimille, siipikarjalle ja sioille, on toistaiseksi vielä voinut syöttää 5 prosenttia tavanomaista valkuaisrehua. Poikkeus on voimassa 31.12.2017 saakka ja tämän jälkeen olisi tarkoitus siirtyä myös yksimahaisten osalta käyttämään vain luomurehuja. Tavanomaisen valkuaisrehun osuus lasketaan rehun kuiva-aineesta ja käyttöä tarkastellaan 12 kuukauden jaksoina. Päiväannos ei kuitenkaan saa ylittää 25 prosenttia kuiva-aineesta. Luomumunien suosio kasvaa, huolimatta siitä, että hintaero tavanomaisesti tuotettuihin kananmuniin saattaa olla melko suuri. Luomumunien markkinaosuus kaikkien myytyjen kananmunien osalta on tällä hetkellä noin 10 prosenttia. Kasvava luomumunien kysyntä näkyy myös kanatilojen määrissä. Eviran tilastojen mukaan luomumunia tuotettiin vuonna 2014 yhteensä 37 tilalla ja luomukanoja oli hieman yli 166 000 kpl. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 48 tilaa ja reilut 197 000 luomukanaa.

LUOMULEHTI 3 | 2016

TEKSTI: KAISA SEPPÄNEN

Samsara Oy

Luomuleipomo Samsara muuttaa maalle osaksi kiertotaloutta

Samsaran leipomo käynnistää ensi vuonna tuotannon osana ravinne- ja energiaomavaraista luomutuotantomallia Hyvinkään Palopurolla. Uuden leipomon rahoitus kerätään osake- ja lainamuotoisella joukkorahoituksella.

LUOMULEHTI 3 | 2016

nehtilän luomutila Hyvinkään Palopurolla tuottaa monipuolisesti luomuviljaa sekä palko- ja öljykasveja. Viljankuivurin läpi käytyään viljat on tähän asti myyty rekkakuormina suurille toimijoille. Pian jyvät syötetään myllyyn ja leivotaan leiväksi asti samalla tilalla. Knehtilän tilan isäntä Markus Eerola osti myllyn muutama vuosi sitten ajatuksenaan, että tila voisi myydä omia jauhojaan. Nyt Knehtilän tilan konehallin

Samsara on erikoistunut käsityönä tehtäviin leipiin, joissa ei käytetä lisäaineita. Leipiä on valikoimissa 12 erilaista.

päätyyn on suunnitteilla Samsaran uusi leipomo. Leivän leipominen oman tilan viljasta on Eerolan ja hänen vaimonsa Minna Sakki-Eerolan pitkäaikainen unelma. Heidän vanhassa navetassaan toimiva maatilamyymälä myy lähiseudun

Luomuleipomo haluaa olla osa tulevaisuuden ruuantuotantoa Samsaran toimitusjohtaja Peter Zukale on toisen polven leipuri, joka opiskeli aluksi sosiologiaa ja toimi sosiaalityöntekijänä, kunnes käsin tekeminen ja leipomoala veivät mennessään. Suomen vanhimmassa luomuleipomossa, Samsara Oy:ssa hän on ollut mukana vuodesta 1986, ensin työssä oppivana, aloittelevana leipurina ja myöhemmin toimitusjohtajana. Samsara perustettiin vuonna 1977. Taustalla oli Korkeavuorenkadun Kasvis-ravintolan perustanut ympäristöaktivistien porukka, mukana mm. europarlamentaarikko Heidi Hautala. Ideologiana oli saada aikaan omavarainen kollektiivi, jossa leipomo oli vain yksi osa. Samsaran historiaan kuuluu myös mm. latomo ja kirjankustannustoimintaa. Vuonna 1994 tuotanto moninkertaistui kun Samsara yhdistyi Kuusian leipään. Leipomo sijaitsi ensin Pitäjänmä-

Osuuskunta Ehta Raha

▷ Tammikuussa Markus Eerola koekäynnisteli myllyä yhdessä aputilanhoitaja Niklas Maisi ja Samsaran toimitusjohtajan Peter Zukalen kanssa.

Osuuskunta Ehta Raha

tuottajien tuotteita ja käsitöitä. Asiakkaat ovat kuitenkin jo pitkään kyselleet leipää. Myös palopurolaiset tarvitsevat konkreettisen lopputuotteen, leivän, symboloimaan unelmaansa kestävästä ruuantuotannosta. Tulevaisuudessa Knehtilän tilan pelloilla kasvava vilja jauhetaan tilan myllyssä jauhoksi, joka jalostetaan leiväksi asti Samsaran luomuleipomossa. Viljan kuivaukseen, jauhamiseen ja leivinuuneihin on tarkoitus käyttää paikallista uusiutuvaa energiaa. Kehitteillä on parastaikaa malli hajautetulle biokaasuntuotannolle, joka perustuu viljelykierrossa viljeltävien viherlannoitusnurmien ja hevosen- sekä kananlannan hyödyntämiseen. Osa kaasusta käytettäisiin paikallisesti leipomossa, viljankuivauksessa ja rakennusten lämmittämisessä ja osa kaasusta jalostettaisiin mahdollisesti liikennepolttoaineeksi autoille ja maatilan työkoneille. Toinen vaihtoehto on hyödyntää puuhakkeesta saatavaa puukaasua. Biokaasutuksen mädätysjäännös ja puukaasutuksesta syntyvä biohiili voidaan hyödyntää maanparannusaineena ja lannoitteena alueen tilojen pelloilla. Tämä toimintamalli on osa Palopuron agroekologista symbioosia, jossa jätteen sijasta syntyy vain energiaa ja ravinteita, ja jossa paikalliset toimijat yhteistyössä luovat paikallista hyvinvointia.

ellä, ja muutti myöhemmin Vantaalle. Hyvät ja huonot ajat vaihtelivat, mutta ideologia säilyi. Leipomoala on raskasta ja kilpailtua ja useita luomuleipomoita on lopettanut vuosien kuluessa. Alussa myös luomuraaka-aineen saanti oli hankalaa, nyt haasteena on kilpailun lisäksi käsityön saaminen kannattavaksi. Palopurolle muuttaminen tuo myös taloudellista etua. Samsara maksaa tällä hetkellä korkeampaa hintaa ostamastaan luomuvehnäjauhoista kuin se hinta, jonka se maksaisi Eerolalle tulevaisuudessa. Tämä hinta on kuitenkin korkeampi

◁ Suunnittelussa on mukana Peter Zukalen ja Markus Eerolan lisäksi Palopuron agroekologinen symbioosi –hankkeen koordinaattori Kari Koppelmäki ja Osuuskunta Ehta Rahan talousasiantuntija Marika Lohi.

Joukkorahoituskampanjan Samsaran uuden leipomon rakentamiseksi toteuttaa Osuuskunta Ehta Raha tämän kevään aikana. Mukaan pääsee jo esimerkiksi sadan euron sijoituksella. Lisätietoa kampanjasta www.ehtaraha.fi sekä kaisa.seppanen@ehtaraha.fi ja kauppa@samsara.fi ▷▷

LUOMULEHTI 3 | 2016

kuin Eerolan tällä hetkellä viljastaan saama hinta. Välikäsien vähetessä molemmat siis voittavat. Zukale kertoo, että Hyvinkäälle muuttoon on kaksi syytä. Leipomon nykyiset tilat Vantaalla ovat huonokuntoiset ja epäkäytännölliset. Tärkein syy on kuitenkin luomuleipurin halu tuoda Samsaran leipä osaksi ekologista ruuantuotantoa ja kestävää kiertotaloutta.

– Samsara oli jo pitkään etsinyt uutta toimitilaa, jossa se voisi tehdä yhteistyötä muiden luomuyrittäjien kanssa. Palopuron agroekologinen symbioosi tuo Samsaralle nyt kaivatun mahdollisuuden olla mukana näyttämässä suuntaa entistä kestävämmälle ruuantuotannolle, summaa Peter Zukale. ◀ Kirjoittaja työskentelee Osuuskunta Ehta Rahassa.

Agroekologisen symbioosin tavoitteena tehokas kiertotalous

alopuron agroekologinen symbioosi on useamman luomutoimijan synnyttämä maaseutuyrittäjien yhteistyöverkosto. Sen tavoitteena on kehittää alueelle alun kuvauksen mukainen energia- ja ravinneomavarainen luomutuotantomalli. Lähtökohdat ovat hyvät, sillä alueella on jo monipuolista tuotantoa. Luomukanala aloitti toimintansa vuoden 2016 alkupuolella ja alueella toimii luomuvihannesja marjatilat. Parhaillaan selvitetään kuivamädätysteknologiaan perustuvaa liiketoimintamallia biokaasun tuotantoon.

Ravinne- ja energiaomavaraista tuotantomallia kehitetään Helsingin Yliopiston Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeen avulla. Siinä luodaan edellytykset suunnitelluille investoinneille, ja arvioidaan niiden toteutettavuutta. Hankkeessa selvitetään myös investointien rahoitus mahdollisuudet ja sopimusoikeudelliset järjestelyt. Lisäksi ympäristövaikutuksia arvioidaan. Tavoitteena on, että malli olisi monistettavissa. Lisätietoja: blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi

Maatilojen ja yritysten yhteistyöverkosto Hyvinkään Palopurolla Kierrätysmateriaalit lähiseudulta: hevosenlanta, elintarviketeollisuuden sivuvirrat, satotähteet, kunnostusbiomassat jne. Hevosten rehu

Hukkalämpö konehallin lämmitykseen

Luomupeltoviljelytila Knehtilä

Hakkeet

Biohiilto lämmöksi ja biohiileksi

Hevosille sopivat tähteet

Energiaa viljan kuivaukseen

Komposti

Mylly

Viljankuivuri

Konehalli Biohiili

r Vihe

nur

Org Lanta

Org. lannoite

Hukkalämpö konehallin lämmitykseen

Luomumunituskanala Mäntymäen Luomu Oy

Tä ht ee

Viherlannoitenurmi

ite

nno

n la

ine aan

Biokaasutus

Pellot

Rehuvilja ja lajittelutähde Tähteet

Luomuvihannesja marjatilat

Jauhot Pellot

Luomuleipomo Samsara Oy – suunnitteilla

Energiaa leipomon uuneihin

Liikennepolttoaine (työkoneisiin, autoihin)

Vihannekset, marjat

Paikallinen kulutus: kotitaloudet, ravintolat, keittiöt

LUOMULEHTI 3 | 2016

Munat

Leipä

Yhteisestä markkinoinnista, myynnistä ja kuljetuksista syntyy etua

Jauhot

På svenska

REKO-fenomenet sprider sig REKO-ringar också till Sverige? Sveriges regeringkansliets Näringsdepartement bad Thomas Snellman att skriva om REKO-ringar i deras blog. "REKO, eller Rejäl Konsumtion, har på kort tid blivit ett populärt sätt att sammanföra producenter och konsumenter i Finland och har samtidigt skapat ett nätverks- och logistiksystem för lokalproducerad mat. Dess framgång ligger i enkelheten, dels administrativt och dels på det praktiska planet", sammanfattar Snellman. "När en REKO-ring väl har kommit igång fortsätter den nästan av egen fart. Oftast är administratörernas enda uppgift att godkänna nya medlemmar samt att besluta om leveranstidpunkt. Deltagande är helt gratis. I dagsläget finns i Finland ungefär 130 ringar med totalt 160 000 medlemmar och varje dag tillkommer 400–500 nya. Tacksamt kan noteras att myndigheterna i Finland har uppmärksammat REKO på ett positivt sätt. För att underlätta handeln och stimulera utvecklingen har man också tagit vissa beslut inom övervakande och lagstiftande organ." Kanske detta leder till att fler blir intresserade och att REKO-ringar också grundas i Sverige?

EKONU! FORTSÄTTER De första REKO-ringarna började med hjälp av EkoNu!- projektet år 2013. Nu fortsätter projektet igen. Läs mer på: www.ekonu.fi

REKO – En möjlighet för grönsaksproducenter? Thomas Snellman skrev också till Trädgårgs nytt om REKO: Vad ger REKO för möjligheter för grönsaksproducenter med beaktande av den korta erfarenhet som står till förfogande? "När REKO startade i Österbotten för tre år sedan styrdes upplägget långt enligt tanken att färska grönsaker kunde distribueras varje vecka under odlingssäsongen. I Jakobstad fanns en yrkesproducent och några hobbyodlare under den första säsongen, och även fast försäljningen var blygsam tillhörde grönsaker och bär de mest populära produkterna. Ofta var efterfrågan större en utbudet. I ringen i Vasa var utvecklingen likartad. Det var bara de yrkesmässiga odlarna som hade beredskap att leverera alla beställningar. Speciellt ekologiskt odlade grönsaker av god kvalitet har varit en bristvara och är så fortsättningsvis", skriver Snellman. "I dagsläget med långt över hundra ringar runt om i landet och med ett totalt medlemsantal som överstiger 150 000 är potentialen enorm om blott populariteten håller i sig. Och ännu finns inga tecken på att ökningen skulle avta." "Vilka råd kan man ge verksamma och eventuellt blivande producenter? På kort sikt verkar möjligheterna vara obegränsade på många håll. REKO-folket vill gärna ha färska, nyskördade produkter under så lång tid av året som möjligt. Samtidigt är många villiga att följa utbudet enligt årstid, så producenterna har möjlighet att planera sina egna upplägg." "I REKO står varje producent för prissättningen själv. Upplevs priset för högt minskar antalet beställningar. Samtidigt är utdelningen tidseffektiv och alla varor förbeställda. Detta i kombination med att inga marknadsföringskostnader eller mellanhänder finns ger åtminstone i teorin ett optimalt upplägg ur lönsamhetssynpunkt."

Sastamala • 0400 777 192 • 040 417 7292 LUOMULEHTI 3 | 2016

Ruokamessujen luomuosastolla olimme vesi kielellä: luomujuustoja jäätelövalikoimat olivat runsaita, luomumehujen valmistajien määrä yllätti, luomusiemenleipä maistui terveelliseltä ja muut leipomotuotteet ja suklaavalikoimat koukuttivat.

Matkalla mukana: Seppo Halonen, Arttu Pylkkänen, Tarja Pajari, Matti Pylkkänen, Heli Peltola, Jaakko Nuutila, Maisa Häkkinen, Heikki Mustalampi, Lejren kunnan edustaja, Heli Ursin, Antti Vauhkonen, Mia Taivalantti ja etualalla Mari Miettinen, Pirjo Siiskonen ja Ilkka Arvola.

TEKSTI: PIRJO SIISKONEN KUVAT: HELI PELTOLA JA PIRJO SIISKONEN

Kuvaterveiset Tanskasta! Tanskassa luomutuotteiden kulutus on useita vuosia ollut hyvällä tasolla ja suhteellinen osuus koko kulutuksesta on Euroopan korkein, liki 8 %. Siksi Luomuinstituutin jalkauttaminen-hanke lähti tutustumismatkalle Tanskaan 7.–9. maaliskuuta 2016. Matkan jälkeen voi todeta, että luomu on luonnollinen osa tanskalaisten arkipäivää. Yleisvaikutelmaksi jäi, että Tanskassa kuluttajan luomutietoisuus on hyvällä tasolla. Erityisesti maitotaloustuotteiden osalta Tanska pystyy hyvin vastaamaan kulutuskysyntään: luomun osuus maitotaloustuotteiden koko kulutuksesta on 24 %. Myös tuotevalikoimien laajuus ja monipuolisuus yllätti. Olisikohan meilläkin opittavaa?

Århusissa oli helppo löytää luomuravintola, joka ilmoitti jo ulkoovessaan tai ikkunassaan, että sen käyttämistä raaka-aineista 30–60 %, 60–90 % tai peräti 90–100 % oli luomua.

LUOMULEHTI 3 | 2016

Myös Kööpenhaminan kauppahallin valikoimissa luomulihavalmisteet olivat hyvin esillä.

TEKSTI: MINNA NURRO

Luomutuotantoa tarvitaan lisää Kaupan asiantuntijat arvioivat, että Suomen luomumarkkinat saattavat kasvaa vuoteen 2020 mennessä jopa 70 % nykytasosta. Voimakas kasvu voi toteutua vain, jos myös kotimainen luomutuotanto lisääntyy.

uomu on ollut viime vuodet nosteessa. Luomutuotteiden myynti on kasvanut tasaiseen tahtiin, vaikka ruoan kokonaismyynti päivittäistavarakaupassa on laman takia supistunut. Myös kuluttajatutkimukset näyttävät, että suomalaisten asenteet ovat luomulle yhä suopeammat. Kaupan asiantuntijat ovat arvioineet, että näillä eväillä Suomen luomumarkkinat voivat nousta noin 410 miljoonaan euroon vuonna 2020. Luomulla olisi tuolloin noin 3 % markkinaosuus päivittäistavarakaupassa. Pro Luomun arvoketjutyöryhmät ovat arvioineet, kuinka paljon luomutuotannon pitäisi lisääntyä, jotta kysynnän arvioituun kasvuun pystyttäisiin vastaamaan kotimaisella raaka-aineella. Kasvupotentiaaleja on arvioitu luomulihan, -kasvisten ja -maidon osalta.

Kasviksilla kasvunäkymiä Hedelmät ja vihannekset on viime vuosina ollut nopeimmin kasvava luomutuoteryhmä. Kaupan asiantuntijat arvioivat, että luomuhevin myynti voisi nousta 50 % nykytasolta vuoteen 2020 mennessä. Kotimaisten luomukasvisten osalta arvioiden toteutuminen tarkoittaisi sitä, että luomuporkkanan, -kaalin ja -sipulin kysyntä kaksinkertaistuisi, ja luomusalaatin kolminkertaistuisi. Myös luomuperunan-, -tomaatin ja -kurkun kysyntä lisääntyisi jonkin verran. Vahvaa kasvua ennakoidaan myös muille luomujuureksille, joiden kysyntä arvioiden toteutuessa kaksinkertaistuisi nykyisestä. Kotimaisten luomukasvisten tarjontaa olisikin nyt hyvä hetki monipuolistaa: menekkiä löytyisi esimerkiksi luomupunajuurelle ja -palsternakalle.

Maitoa vaikea arvioida Luomumaitoa tuotettiin viime vuonna noin 54 milj. litraa. Kaupan asiantuntijat arvioivat, että luomumaitotuotteiden kysyntä voi kasvaa yli 100 % ja luomumaidon yli 30 % vuoteen 2020 mennessä. Luomumaidontuotanto kasvoi vuonna 2015 jopa seitsemän miljoonaa litraa, vaikka luomumaitotilojen lukumäärä pysyi samana. Kysyntäpotentiaaleja vastaavaa tuotannon lisäystarvetta on siten vaikea tässä vaiheessa arvioida. Luomuviljan osalta tuotannon kasvutarvetta tarkastelee Vilja-alan yhteistyöryhmä ensi syksynä. ◀ Kirjoittaja on Pro Luomu ry:n tiedottaja.

Tuplasti enemmän lihaa Pro Luomun arvion mukaan luomulihantuotanto pitäisi yli tuplata vuoteen 2020 mennessä. Jos markkinat kasvavat arvioidusti, luomulihaa tarvittaisiin lisää noin 4,5 milj. kg. Luomuna tarvittaisiin naudanlihaa lähes kaksinkertaisesti ja lampaanlihaa yli kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna. Luomusianlihan- ja -broilerintuotannon puolestaan pitäisi nousta noin kolminkertaiseksi nykyisestä. Naudan- ja lampaanlihantuotannon lisääminen luomuna on kohtalaisen ongelmatonta. Sen sijaan luomusianlihantuotanto on haasteellista, eikä se ole lisääntynyt viime vuosina. ProAgria käynnistänee siksi tämän vuoden aikana hankkeen, joka kartoittaa nykyisten tuottajien tilanteen ja hakee ratkaisuja löytyneisiin ongelmakohtiin.

LUOMULEHTI 3 | 2016

TEKSTI: NIINA RATILAINEN KUVA: BRITA SUOKAS

Luomusitoumuksen ehdot uhkaavat ajaa tiloja pois luomusta Luomuyhdistysten aktiivit havaitsivat luomusitoumuksen jatkamisen ehtojen aiheuttavan monille kotieläintiloille esteitä jatkaa luomussa. Ongelmana ovat esimerkiksi myyntikasvivelvoite ja pohjoiset kasvuolosuhteet.

avo-Karjalan ja Saimaan luomuyhdistykset ovat keskustelleet kevään aikana alueen luomuviljelijöiden kanssa luomusitoumuksen jatkamisen ehdoista vuonna 2020. Tuolloin tiloilla, joilla pellot ovat luomussa, mutta karja ei, on viisivuotisen luomusitoumuksen jatkaminen mahdollista vain, jos myös eläimet liitetään luomuvalvontaan tai vaihtoehtoisesti ryhdytään viljelemään vähintään 30 %:lla sitoumusalasta myyntikasveja. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan runsaasta 300 luomutoimijoista 90 tilalla luomupeltojen rehut menevät tavanomaisen karjan rehuksi ja lisäksi tiloilla voi olla muuta luomumyyntiä tilan ulkopuolelle. Muutos koskee siis monia. Käytännössä haasteita on esimerkiksi tiloilla, joiden peltoala ei riitä myyntikasveille, rakennukset eivät ole luomukotieläintuotantoon soveltuvia, meijerit eivät tee sopimusta tai tuotanto on välitysvasikoihin perustuvaa lihantuotantoa. Monella kotieläintilalla peltopinta-ala ei myöskään riitä rehuntuotannon varmistamiseen, jos 30 % alasta on oltava

LUOMULEHTI 3 | 2016

myyntikasveilla kuten kasvinviljelytiloilla. Tällainen myyntikasvien osuus ei ole nurmirehuja käyttävien eläinten rehuntuotannossa myöskään viljelykierron kannalta järkevä. Huolena on, että vaatimus eläinten siirtämisestä luomuun sulkee kokonaan pois luonnonmukaisen tuotannon peltokasvien viljelytapavaihtoehtona tiloilta, joilla eläinten luomukasvatus ei ole mahdollista. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä haasteellisemmaksi myyntikasvivaatimuksen täyttäminen kotieläintiloilla muodostuu. Lyhyt kasvukausi edellyttää runsasta pinta-alaa karkearehun tuotantoon, jotta eläinten talven rehut saadaan kerättyä.

Luomutuotannon hyödyistä halutaan pitää kiinni – Jos kotieläintila joutuu luopumaan luomusopimuksesta ensimmäisen sitoumuskauden jälkeen, menetetään samalla osa markkinoille tulossa olevista luomutuotteista. Samoin menetetään näiden tilojen positiiviset ympäristövaikutukset, kerrotaan asiantuntijoiden valmistelemassa vetoomuksessa.

Luomuliitto vaikuttaa nykyisen luonnonmukaisen tuotannon korvauksen sitoumusehtojen järkevöittämiseksi yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa ja valmistelee yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa vetoomusta luomusitoumusehtojen muuttamiseksi. – Kaikki luomukasvintuotanto lisää omavaraisuutta ja riippumattomuutta ulkoisista toimijoista sekä tila- että valtakunnan tasolla, riippumatta siitä, onko tuotannon lopputuote suoraan markkinoitavissa luomuna, asiantuntijat toteavat. ◀ Vetoomusta ovat laatineet: Pirkko Tuominen, luomun erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo Ulla Turunen, luomuasiantuntija ProAgria PohjoisKarjala Eeva Vornanen, luomuasiantuntija (ent. ProAgria Pohjois-Karjalan luomuneuvoja) Helena Kämäräinen, kotieläin- ja luomuasiantuntija ProAgria Kainuu Brita Suokas, pj. Saimaan luomu ry, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala

TEKSTI: NIINA RATILAINEN KUVA: ELISA NIEMI

Vastauksia uudesta jäämävalvontasysteemistä Uusi torjunta-ainejäämien luomuvalvontasysteemi on herättänyt kysymyksiä viljelijöiden keskuudessa. Luomuliitto selvitti jäämävalvontasysteemin käytänteitä ja vastauksia viljelijöiden kysymyksiin.

uomuliittoon yhteydessä ollut viljelijä kiinnostui selvittämään jäämävalvonnan seurauksia, jos raja-arvo kielletyille torjunta-aineille ylittyy. Hänen luomupellolleen ruiskutettiin vahingossa torjunta-ainetta viereistä peltoa käsitellessä. Eviran jäämävalvonnassa varmistetaan, että luomusato täyttää sille laissa asetetut kriteerit. Jäämän yleinen raja-arvo kielletyille torjunta-aineille on 0,01 ppm eli lähes nolla. EU-komissio tarkasti Suomen luomuvalvontaa vuonna 2014 ja totesi, että Suomen tulisi ottaa enemmän näytteitä ja analysoida torjunta-ainejäämiä. Uutta jäämävalvontasysteemiä ei Eviran ylitarkastaja Sampsa Heinosen mukaan kannata pelätä, sillä suomalaisista luomutuotteista on löytynyt vain vähän jäämiä. Vuosina 2002–2015 analysoidusta EU:n virallisesta näytteenotto-ohjelmasta Suomessa yhdessäkään suomalaisista luomutuotteista ei Heinosen mukaan löytynyt luomussa kiellettyjä aineita, kuten ei myöskään vuonna 2015 analysoiduista 206 maatilanäytteestä. Jos raja-arvo ylittyisi, selvitetään kontaminaation lähde. – Kun luomutuotteessa tai esimerkiksi maaperässä havaitaan jäämä, käynnistyy prosessi syyn selvittämiseksi. Vasta kun on voitu osoittaa, että kyseessä on tahallinen luomussa kielletyn torjunta-aineen käyttö, päättää ELY-keskus markkinointikiellosta tai luomuvalvonnasta määräaikaisesta erottamisesta. Näin ei ole vielä ikinä Suomessa tapahtunut, kertoo Sampsa Heinonen. Jos selviää, että luomupellolle on levinnyt ei-sallittuja aineita muusta kuin viljelijän oman toiminnan seurauksena, tulee viljelijän huolehtia oikeusturvastaan. Maaseutuviraston ylitarkastaja Antti Hietalan mukaan viljelijälle ei aiheudu tukiseuraamusta, jos on todettavissa, että havaittu kontaminaatio on viljelijän omista toimista riippumatonta. – Jos sadossa epäillään saastuntaa, esimerkiksi urakoitsija on käynyt ruiskuttamassa väärän lohkon, on tietysti otettava yhteyttä viranomaisiin mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen, jotta asia saadaan selvitetyksi, toteaa Hietala. Sampsa Heinosen mukaan jäämävalvonta on osa vahvaa luomuvalvontaa, joka osaltaan tekee luomusta luotettavaa. – Jäämävalvontasysteemillä varmistamme, että kuluttajalle menevät luomuerät ovat puhtaita jatkossakin, Heinonen toteaa. ◀

Eviran ylitarkastaja Sampsa Heinosen kertoo, että luomuviljelijöiltä on tullut myönteistä palautetta suunnitelmallisesta jäämävalvonnasta. Nollatulokset vain vahvistavat käsitystä luomun luotettavuudesta.

LUOMULEHTI 3 | 2016

TEKSTI JA KUVAT: TIMO LÖTJÖNEN

Ota selkävoitto valvatista Peltovalvatti on juolavehnän ja peltoohdakkeen lisäksi yksi haitallisimmista rikkakasveista luomuviljelyssä. Keinoja valvatin kurissapitoon on Suomessa selvitelty parissakin tutkimushankkeessa.

uomussakin on käytettävissä useita viljelyteknisiä keinoja, joiden avulla valvatin kanssa pärjää. Nurmista ja kilpailevista viljelykasveista aina puhutaan, joten 2000-luvun alussa päätimme järjestää viljelyteknisen kokeen silloisen MTT/Vakolan luomutilalla Vihdissä. Koepaikaksi valikoitui entinen järvenpohjalohko, joka on viljavuusanalyysin mukaan savimaata (multavuus 6–12 %). Pelto oli ollut vasta viisi vuotta karjattoman tilan luomukierrossa ja valvatti oli levinnyt kauttaaltaan lohkolle. Koe kesti kolme vuotta ja siinä oli seitsemän käsittelyä ja neljä kerrannetta, joita toteutettiin kahtena ensimmäisenä vuotena. Kolmantena vuonna pellolle kylvettiin kevätvehnä, josta voitiin seurata, miten käsittelyt olivat tehonneet (ks. vihreät pylväät). Lannoitus hoidettiin vuosittain sianlietteellä. Ohra-kaura oli ns. verrannekäsittely, jossa viljeltiin viljaa viljan perään. Kolmannen vuoden syksyllä tässä kierrossa valvattia oli runsaasti vehnän joukossa, noin 55 g kuiva-ainetta neliöllä. Kuituhamppu otettiin mukaan siksi, että arveltiin sen pitkäkasvuisena varjostavan valvatin hengiltä. Hamppu kasvaakin hyvällä paikalla 2,5–3 metriseksi, mutta tässä maa oli tiivistä ja kosteahkoa. Hampun pituus jäi vain noin yhteen metriin, eikä

LUOMULEHTI 3 | 2016

se varjostanut kunnolla, joten tuloksena oli jopa enemmän valvattia, kuin kohtuu hyvin kasvaneiden viljojen jälkeen.

Vihdin koe: Avokesanto ja niittonurmi tehokkaimpia Ohran tai kauran riviväliharauksella saatiin vain vähän valvattia vähennettyä, vaikka siemenrikkoja se kyllä torjui. Riveissä kasvaneet valvatit kasvoivat isommiksi, kun riviväleissä ei ollut kilpailua. Yhden kesän mittainen avokesanto sen sijaan hävitti valvattia tehokkaasti, niin että vaikutus näkyi vähintään kahden vuoden päähän (vrt. 4. ja 6. vihreä pylväs). Avokesannointi piti sisällään S-piikkiäestyksen 6–7 kertaa kesässä, aina kun valvatti saavutti 5–7 lehtiasteen. Myös nurmet, varsinkin kaksivuotinen, vähensivät valvattia tehokkaasti, mutta eivät kokonaan hävittäneet sitä. Nurmet niitettiin kolmesti kesässä. Puolet koealuueen viljasängistä sänkimuokattiin puinnin jälkeen kumpanakin vuonna. Sänkimuokkaus tehtiin S-piikillä kahdesti syksyssä. Sillä oli valvattia vähentävää vaikutusta, mutta ihan yksivuotisen nurmen veroinen se ei ollut. Tulos on vähän yllättävä, koska kirjallisuustietojen mukaan valvatti vaipuu aikaisin talvilepoon, eikä sitä siksi pystyttäisi syysmuokkauksilla häiritsemään. Vehnän sato oli viimeisenä vuonna hampun jälkeen noin 2 tn/ha, kun se oh-

ra-kauran jälkeen oli alle 3 tn/ha ja avokesantojen tai nurmen jälkeen noin 3,5 tn/ha. Eroja voidaan pitää valtaosin valvatin torjunnan onnistumisesta johtuvina, vaikkakin avokesannoinnilla ja nurmilla on myös vaikutuksia ravinteisiin ja maamikrobeihin.

Sievin koe: Lisää tehoa avokesannointiin Toinen valvattikokeemme tehtiin Keski-Pohjanmaalla Sievissä, luomuviljelijän pellolla. Sievissäkin on paljon entisiä järvenpohjamaita, joissa valvatti on viihtynyt vuosikymmeniä, olipa viljelytapa luomu tai ei. Kemikaalienkaan avulla sitä ei ole saatu hävitettyä, syynä on usein väärä ainevalinta ja liian aikainen ruiskutusajankohta valvatin hitaaseen alkukehitykseen nähden. Nautakarjatilojen vähäisyys eli nurmien puuttuminen viljelykierrosta on myös alueelle tyypillistä. Olipa alkusyy missä tahansa, koepeltomme oli erittäin pahasti valvatin vaivaama kesällä 2013, jolloin siinä kasvoi herne-vehnää. Maalajiltaan pelto oli multamaata. Seuraavana keväänä päätimme kesannoida lohkoa Kvick-Finn-koneen avulla touko-kesäkuun ajan. Tämän jälkeen lohkolle kylvettiin virna–raiheinä–rehurapsi –seos, jonka tarkoitus oli tukahduttaa eloonjääneet valvatit ja tuottaa typpilannoitus seuraavan vuoden ohralle. Kvick-Finn koneen etuna

Kvick-Finn koneen tarkoituksena on nostaa kestorikkakasvien juuret pellon pinnalle kuivumaan. Toinen vaikutustapa on juurten vararavinnon kuluttaminen, kun muokkauksia toistetaan. Tässä valvatinjuuria on saatu nousemaan aika mukavasti pellon pinnalle.

Peltovalvatti on kosteiden ja multavien maiden kasvi Peltovalvatti (Sonchus arvensis) on kestorikkakasvi, joka säilyy ja leviää ennenkaikkea monivuotisen juuristosysteeminsä ansiosta. Toki valkoisilla siemenhöytyvilläkin on merkitystä varsinkin valvatin levitessä peltolohkolta toiselle. Juuristo kasvaa pääosin 0–10 cm:n syvyydessä, mutta juuria on usein koko kyntökerroksessa. Pelto-ohdake on valvattia selvästi syväjuurisempi. Yhden valvattiyksilön juuret voivat ulottua jopa kolmen metrin etäisyydelle emokasvista. Juuret kestävät hyvin muokkauksia, hautaamista ja pätkimistä, jokaisesta pätkästä kasvaa helposti uusi yksilö. Vuosittaisella kynnöllä valvattia ei siis saa vähenemään. Valvatti viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, jotka ovat hiesua, hietaa, multamaata tai jopa turvetta. Sen suhteellinen kilpailukyky viljojen kanssa paranee, kun maaperä on märkää, typpeä on niukasti ja pH on alhainen. Ojituksen kunnostaminen, pellon pinnan muotoilu, riittävä pH ja sopiva ravinnetila vaikeuttavat valvatin menestymistä. Karjatiloilla, joissa viljelykierrossa on paljon pitkäikäisiä ja tehokkaasti hoidettuja nurmia, peltovalvattia ei juurikaan näy. Silloin kun viljelykierto koostuu enimmäkseen yksivuotisista kasveista ja maaperän olot ovat sopivat, valvatti voi isokokoisena ja nopeakasvuisena rikkakasvina leikata viljelykasvien satoa merkittävästi ja haitata puintia. Etelä- ja Keski-Suomen luomupelloilla valvatti on jo melko yleinen ja se on yleistymässä myös pohjoisemmassa. Parasta olisi, jos levinnän omille pelloille saisi estettyä. Omia ja naapurienkin peltoja kannattaa tarkkailla pesäke-esiintymien varalta ja varata resurssia pesäkkeiden kitkemiseen tai niittoon.

verrattuna vaikkapa S-piikkiäkeeseen on torjunnan tehokkuus ja siten mahdollisuus lyhentää avokesannointiaikaa. Kokeen tavoitteena oli selvittää optimaalinen ajokertojen määrä Kvick-Finn konetta käytettäessä. Kokeillut ajokerrat olivat 0, 2, 3 ja 4 ajokertaa touko-kesäkuun aikana. Vuonna 2014 toukokuu oli viileä ja sateinen, jolloin vain yksi ajokerta tehtiin toukokuussa ja loput kesäkuussa. Tavoitteena oli ajaa lähellä valvatin kompensaatiopistettä, joka uusimpien ruotsalaistutkimusten mukaan on hieman aiemmin kuin tuo aikaisempi 5–7 lehtiaste. Kone pyrittiin säätämään hellävaraisemmaksi kuin juolavehnällä ajettaessa, jotta hauraita valvatin juuria ei turhaan katkottaisi. Aika hyvin valvatin juuret onnistuttiinkin nostamaan pellon pinnalle. Viherlannoituksen kylvön jälkeen satoi sopivasti, joten vihermassaa kertyi loppukesän aikana hyvin. Vihermassa murskattiin ja muokattiin maahan syksyllä. Seuraavana keväänä (2015) lohkolle levitettiin lisäksi sianlantaa ja kylvettiin ohra, jonka aluskasviksi raiheinä. Rik▷▷

LUOMULEHTI 3 | 2016

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Luonnonvarakeskus Lukessa. Katso lisätiedon lähteitä: www.luomulehti.fi

90 80 Valvatin määrä (ka) g / m2

Koetoiminta jatkuu edelleen valvatin ja ohdakkeen osalta Loppupäätelminä voidaan todeta, että valvattia voidaan pitää kurissa monivuotisen ja vähintään kahdesti niitettävän nurmen avulla tai avokesannoimalla. Avokesannointia voidaan tehostaa ja nopeuttaa puolikesannoinnilla. Yhdistämällä siihen nopeakasvuinen viherlannoitus, saadaan myös ravinteet pysymään pellolla. Todennäköistä on, että monivuotinen niittonurmi pitää peltovalvatin paremmin kurissa kuin ohdakkeen. Ohdake on kuitenkin valvattia syvempijuurinen ja siten vaikeammin hävitettävissä. Luomusäätiöltä saadun rahoituksen turvin Sievissä on meneillään kaksi kestorikkakasvikoetta. Toisessa selvitetään touko–kesäkuun pikakesannoinnin vaikutusta ohdakkeeseen ja leskenlehteen ja toisessa puinnin jälkeisen sänkimuokkauksen tehoa valvattiin. Tuloksia näistä on odotettavissa loppusyksystä 2016.◀

Sievin valvattikoe syksyllä 2015. Käsittelemätön koekaista erottuu hyvin kuvan oikeassa reunassa, 2, 3 ja 4 ajokertaa saaneet kaistat ovat siitä vasemmalle.

70 60 50 40 30 20 10 0

Valvatin kuiva-ainemäärät Vihdin kokeen kevätvehnässä vuoden 2003 syksyllä. Vuosien 2001-2002 viljelykasvit näkyvät vaaka-akselilla.

70 Valvatin ja ohdakkeen määrä, (k.a) g /m2

kakasvien määrä mitattiin koekaistoilta syksyllä ennen ohran puintia. Valitettavasti resurssien puutteen takia toistoja/kerranteita ei voitu järjestää, joten tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia. Erot ovat kyllä selviä varsinkin käsittelemättömän ja käsiteltyjen välillä (siniset ja punaiset pylväät). Syksyn 2015 mittauksessa selvisi, että ohdake oli jopa valvattia yleisempi 0 ajokerran kaistalla. Kesannointi Kvick-Finn koneella (2–4 ajokertaa) oli vienyt kummankin rikkakasvin määrät alhaiselle tasolle, mutta kyllä niitä joitakin silti oli hengissä. Näyttää siltä, että 2 ajokertaa olisi ollut erityisen tehokas, mutta tämä lienee sattumaa, joka johtuu tuosta edellä mainitusta kerranteiden puuttumisesta. Voisi ajatella, että tämän tyyppisessä pikakesannossa 3–4 ajokertaa olisi melko turvallinen määrä edellyttäen, että loppukesän viherlannoitus onnistuu hyvin.

60 50 40

Valvatti

Ohdake

20 10 0

0 ajokertaa

2 ajokertaa

3 ajokertaa

4 ajokertaa

Peltovalvatin ja -ohdakkeen kuiva-ainemäärät Sievin kokeessa syksyllä 2015.

LUOMULEHTI 3 | 2016

TEKSTI: ELISA NIEMI

Kaakaomuro kotimaisesta täysjyväviljasta

Kaurafraiche on maidoton vaihtoehto

- Lapset ovat murojen heavykäyttäjiä. Haluamme tarjota heillle aamu- sekä välipaloille herkullisen ja ravitsemuksellisesti rikkaan vaihtoehdon. SUN Luomukaakaotassujen ravintosisällössä on huomioitu kuitujen (täysjyvävehnää; kuitupitoisuus 8,7 %), sokerien, suolan sekä rasvan määrä. Rapeasta suutuntumasta, suklaisesta mausta ja tassumaisen houkuttelevasta ulkonäöstä ei myöskään ole tingitty, kertoo Helsingin Myllyn tuotepäällikkö Laura Matilainen.

Suomalainen Bioferme Oy laajentaa valikoimaansa ruoanlaittovalmisteisiin. Uuden Yosa Food -tuoteperheen ensimmäinen tuote on Luomu Kaurafraiche, täysin kotimainen, kaurapohjainen ja palmuöljytön ruoanlaittovalmiste, joka soveltuu myös dippaukseen. – Saamamme runsaan kuluttajapalautteen perusteella kehitimme tuotteesta palmuöljyttömän. Palmuöljyn sijaan valitsimme ruuanlaittoon hyvin sopivat korkealaatuiset kookos- ja oliiviöljyt, joissa on hyvä rasvahappokoostumus, kertoo Biofermen myynti- ja markkinointipäällikkö Karla Javanainen. – Yosa-tuotteiden sisältämä hapatettu kaura on elimistölle hyödyllistä monin tavoin. Kauran kuidut edistävät suoliston toimintaa sekä tasapainottavat aterian jälkeistä verensokerin vaihtelua. Säännöllisesti syötynä beetaglukaanikuitu myös auttaa alentamaan kolesterolia, toteaa Javanainen.

50 % vähemmän lisättyä sokeria Valio Luomu™ keltaiset hedelmät jogurtti on lisäaineeton ja laktoositon - siinä maistuu persikka, mango ja appelsiini. Lisättyä sokeria on 50 % vähemmän verrattuna tavanomaisiin maustettuihin jogurtteihin. Toukokuun Valio Luomu™ uutuutena ovat myös Valio Luomu gouda viipaleet 275g ja 800 g.

Luomumaitoa nyt myös suurpakkauksissa

KEA Oy ja Valio tiedottivat maaliskuussa solmineensa tilaussopimuksen, jonka mukaan IKEA alkaa tilata Valiolta luomumaitoa 10 litran suurpakkauksissa. Mittavan tilaussopimuksen ansiosta Valio voi jatkossa toimittaa luomumaitoa suurpakkauksissa myös julkisen sektorin keittiöille, esimerkiksi kouluihin ja päiväkoteihin. - Julkisella puolella luomumaidon tilaukset voivat kasvaa jopa kolminkertaiseksi, kun luomumaito tulee saataville novopakkauksessa. Myös esimerkiksi henkilöstöravintolapuolelle avautuu nyt suuri potentiaali, arvioi Valion kenttämyyntipäällikkö Jani Lamminperä. - Huhtikuussa saimme koulumaitosopimuksen ja luomumaidon kokonaismenekki on nyt jonkin verran noussut, kertoo Lamminperä toukokuun tilanteesta. Suomen IKEA-ravintoloissa tarjoiltiin toimintavuonna 2015 yhteensä noin 185 000 litraa eli lähes miljoona lasillista. Jatkossa kaikki Suomen IKEA-ravintoloissa juotavaksi tarjolla oleva maito on luomua. Päätös on osa IKEA Suomen kestävän kehityksen strategiaa ja paikallista vastuullisuustyötä.

Aiemmin luomumaitoa ei ole ollut saatavilla ammattikeittiöiden tarvetta vastaavissa suurissa novopakkauksissa. Valio myy vuodessa yhteensä 10 miljoonaa litraa luomumaitoa ja lisäksi Valioryhmän maitotilayrittäjät tuottavat 82 % Suomen luomumaidosta. Julkiselle puolelle luomumaitoa tilataan tällä hetkellä Valiolta alle 100 000 litraa vuodessa. – Kansallisena tavoitteena on, että luomun osuus olisi koulujen ja päiväkotien ruokatarjonnasta 20 % vuonna 2020. Nyt saataville tulevat suurpakkaukset ja todennäköisesti pian tuleva uusi asetus luomumaidon D-vitaminoinnista tulevat poistamaan merkittävästi esteitä luomumaidon käytölle julkisella puolella, esimerkiksi kouluissa, sanoo Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila.

LUOMULEHTI 3 | 2016

TEKSTI: HANNU KÄNKÄNEN

Katariina Manni

Kerääjäkasvit parantavat maan kasvukuntoa

Uusia mahdollisuuksia selvitetään ja kerääjäkasvimenetelmää tutkitaan ja kehitetään yhä paremmaksi. Kerääjäkasvien hyödyllisyydestä ravinteiden kierrättäjinä ja maan kasvukunnon ylläpitäjinä on kuitenkin jo runsaasti todisteita.

erääjäkasvien perustamiseen kannattaa paneutua kunnolla. Vain onnistuneen kylvön avulla voi pellolla kasvaa pitkän syksyn ajan rehevä kasvusto, joka kerää ravinteita, suojaa peltoa eroosiolta, ylläpitää maan rakennetta ja lisää multavuutta. Luonnonvarakeskus Luken luomulohkoilla Jokioisissa on aloitettu monivuotinen tutkimus, josta saadaan tietoa kerääjäkasvien merkityksestä, niin rikkakasvien hillitsijöinä kuin typen tuottajina. Viljely ja ympäristö hyötyvät kerääjäkasveista, sillä ravinteiden käyttö ja pellon tuottavuus paranevat. Kerääjäkasvit voidaan kylvää aluskasviksi tai satokasvin jälkeen. Jälkimmäistä vaihtoehtoa ei tosin tueta tänä vuonna. Hyvä aluskasvi kilpailee maltillisesti satokasvia vastaan, mutta kasvaa voimakkaasti sen korjuun jälkeen. Aluskasvit soveltuvat typen keruuseen maasta ja sen

LUOMULEHTI 3 | 2016

sidontaan ilmasta erityisesti Suomessa, missä syksyn kasvuaika on lyhyt. Sadonkorjuun jälkeen viimeistään elokuun alussa kylvettävien kerääjäkasvien tulee kasvaa nopeasti. Yleisimpiä ovat ristikukkaiset öljyretikka ja valkosinappi. Valkosinappia ei suositella, jos kierrossa on ristikukkaisia viljelykasveja. Öljyretikalla on havaittu möhöjuuren vastustuskykyä, mutta tarvitaan vielä lisää kokeita, jotta saadaan selville, onko öljyretikka hyvä kasvi pelloille, jossa kasvatetaan myös ristikukkaisia tuotantokasveja. Aluskasvien tuoma monimuotoisuus voi myös vähentää tuholaispainetta ja estää tautien leviämistä. Toisaalta aluskasvi voi lisätä kasvuston kosteutta ja siten edistää tautien viihtyvyyttä. Juurimassa lisää hyödyllisiä pieneliöitä maassa. Aluskasvin kilpailu pääkasvia kohtaan riippuu kasvilajeista ja kylvötiheyksistä. Myös lajikkeella lienee merkitystä. Mitä paremmin pääkasvi onnistuu, sitä vähem-

män aluskasvista on sille haittaa. Niissä pellon kohdissa, joissa vilja kasvaa heikosti, voi kerääjäkasvi kasvaa hyvinkin reheväksi. Hyvä kerääjä voi siten parantaa maan kasvukuntoa juuri siellä, missä tarve on suurin. Lisäksi kerääjäkasvit vievät tilaa rikkakasveilta.

Kerääjäkasveista typpihyötyä Palkokasvivaltainen aluskasvi voi onnistuessaan luovuttaa seuraavan kesän kasville typpeä 50 kg/ha. Monivuotiset valkoja puna-apila ovat varmoja ja maltillisesti kilpailevia. Yksivuotiset persian- ja veriapila kasvoivat viime kesän kokeissa ohran mittaisiksi ja märkyyden vaivaamissa kohdissa pidemmiksikin. Heinät luovuttavat maasta keräämänsä typen vuosien mittaan. Maan eliötoiminnan vilkastuminen auttaa viljelykasvien ravinteiden saantia. Italianraiheinä on aluskasveista paras typen kerääjä. Timotei kerää typpeä hyvin keväällä. Sen vaihto-

Hannu Känkänen

Katariina Manni

ehtoja ovat nurmi-, ruoko- ja rainata, koiranheinä sekä englanninraiheinä. Yksivuotiset kilpailevat voimakkaammin kuin monivuotiset. Lajike-eroja ei aluskasveina ole vielä tutkittu. Monipuolisten hyötyjen varmistamiseksi apiloiden ja heinien seokset ovat suositeltavia.

Kylvöön tarkkuutta Parhaiten aluskasvin kylvö käy samalla kertaa viljan kanssa, piensiemenlaatikosta. Myös kylvö vantaiden kautta pian viljan jälkeen on varma. Kevyt multaus auttaa, mutta siemen ei saisi mennä yli sentin syvyyteen. Mitä pidemmälle kylvö lykkääntyy, sitä epävarmemmin aluskasvi taimettuu. Toisaalta kylvö rikkakasviäestyksen yhteydessä voi toimia, koska siemen multautuu. Kuohkea maa auttaa myöhäistä kylvöä. Kerääjäkasvit kuivattavat maata ja auttavat kantavuudessa, joten ne voidaan muokata maahan myöhään syksyllä. Se estää vapautuvien ravinteiden huuhtoutumista. Jos lopetus jätetään kevääseen, toteutuu talviaikainen kasvipeite. Suorakylvötiloillakin on kerääjäkasveja viljelty, mutta tutkimustuloksia ei vielä ole.

Syyssadosta hyötyä Kasvuston syksyinen rehevyys kertoo kyvystä lisätä maan orgaanista ainesta. Palkokasvien osuus antaa osviittaa typpilannoitusvaikutuksesta. Merkitystä juuriston määrään ja laatuun voi arvioida havainnoin maan pinnalta ja sen alta. Ravinneresurssi–hankkeessa selvitetään Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luken voimin syyssadon edellytyksiä rehuna tai biokaasun raaka-aineena. Ensimmäisenä kesänä 2015 tiheään kylvetty italianraiheinä tuotti suurimman kasvimassan. Viljan sängen osuus rehussa oli suuri, jos kerääjäkasvi jäi vaatimattomaksi. Monivuotisten heinälajien seos tuotti eniten biokaasua hehtaarilta. ◀

△Hyvä aluskasvi vie kasvutilaa rikkakasveilta, mutta ei häiritse viljaa. Lukekas-hankkeessa tutkitaan monia erilaisia nurmipalkokasveja seoksina, joiden tavoitteena on myös typen tuominen viljelykasvien käyttöön. ◁ Aluskasvi saa kasvutilaa pääkasvin korjuun jälkeen. Kuvassa puna-apilaa Ravinneresurssi-hankkeen kokeessa syyskuun lopulla. ◁◁ Ravinneresurssi-hankkeessa korjataan myös kerääjäkasvin syyssato. Osa maata parantavasta massasta siis poistuu, mutta juuriston hyöty jää. Syksyn 2015 kasvuaika jäi lyhyeksi ja sängen osuus suureksi.

Lisätietoa: Ravinteiden hallinta (RaHa) – hankkeen nettisivut www.ymparisto.fi/fi-FI/ Ravinnehuuhtoumien_hallinta Tieto tuottamaan 141: Viljelykiertojen monipuolistaminen www.hamk.fi/ravinneresurssi

LUOMULEHTI 3 | 2016

Suomessa myytäviä mikrobivalmisteita Evira on listannut luomutuotannossa sallittuja mikrobivalmisteita. Valmisteita on kahdella eri listalla. Toinen kategoria on "luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvat kasvinsuojeluaineet” ja toinen on "luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvat lannoitteet ja maanparannusaineet”. Eviran listoilla ei ole kaikkia Suomessa myytäviä mikrobivalmisteita.

TEKSTI: IIRIS MATTILA

Mikrobit apuna viljelymaassa Tuotantokasvien hyvinvointiin vaikuttavat olennaisesti peltomaan mikrobit ja niistä kannattaa huolehtia viljelytoimenpiteillä. Lisäksi on olemassa erilaisia mikrobivalmisteita, joista osasta on saatu hyödyllisiä testituloksia pohjoisissa olosuhteissa.

yvä peltomaa kuhisee eliöitä, joista pienimmät – ja lukuisimmat – ovat mikrometrien kokoisia. Monimuotoinen maaekosysteemi parantaa viljelykasvien kasvuedellytyksiä. Mikrobit toimivat tiiviissä yhteistyössä kasvien kanssa edistäen niiden kasvua ja suojellen niitä kasvitautien aiheuttajilta. Mikrobit hajottavat maassa orgaanista ainesta (esim. lanta ja kasvijätteet) sekä muuttavat ravinteita viljelykasville saatavaan muotoon. Bakteerien ansiosta typensitojakasvit sitovat typpeä. Maassa on myös vapaana eläviä typensitojabakteereita sekä mikrobeita, jotka parantavat kasvin fosforinsaantia. Jotkin mikrobit edistävät hivenravinteiden (Fe, Zn, Cu, Mn) saatavuutta. Luomupelto on hyvä elinympäristö maan mikrobeille, koska viljelykierto tuo ritsosfääriin (juuristovyöhyke) monimuotoisuutta, lannankäyttö orgaanista ainetta, eivätkä kemialliset kasvinsuojeluaineet tai

lannoitteet tuhoa maan ja kasvin pintojen mikrobipopulaatioita. Maahan voi myös lisätä valikoituja mikrobeja valmisteina. Valmisteilla voidaan tuottaa nopeasti jotain tiettyä ekosysteemipalvelua tehokkaaksi todettujen mikrobien avulla. Esimerkkejä tällaisista ekosysteemipalveluista ovat tautitorjunta, ravinteiden saatavuus ja viljelykasvin hyvinvointi. Voidakseen valita itselleen sopivan tuotteen, on hyvä tietää, mitä tuotteiden sisältämät mikrobit tekevät, ja pysähtyä miettimään mikä on oman peltomaan tarve. Tässä artikkelissa käsitellään Eviran luomuun hyväksymät mikrobivalmisteet. Lopuksi tarkastellaan luontaisesti esiintyviä maaperän hyötyeliöitä sekä miten niiden kasvua edistetään.

Mitä mikrobivalmisteet ovat? Markkinoilla tarjolla olevat mikrobivalmisteet sisältävät yleensä yhtä (joskus useampaa) sieni- tai bakteerilajia. Nämä ovat maaperässä luonnostaan esiintyviä mikrobilajeja, joista on ▷▷

LUOMULEHTI 3 | 2016

Kasvinsuojelulistalle päätyneet valmisteet ovat tehokkaita tautien torjunnassa, kun taas maanparannuspuolella on ravinteiden saatavuutta edistäviä mikrobivalmisteita. Näiden listojen "kasvinsuojelumikrobit” voivat kuitenkin tuottaa myös ravinteensaatavuuspalveluja, ja maanparannusmikrobit” voivat parantaa kasvin puolustuskykyä tai tappaa taudinaiheuttajia. Olosuhteet peltomaassa vaihtelevat suuresti, ja siksi tuotteiden vaikuttavuutta on vaikea ennustaa. Kontrolloidut tutkimusolosuhteet eivät kuvaa maaperän ja ilmaston alueellista ja ajallista vaihtelua, eivätkä tutkimukset sen takia kerro koko totuutta tuotteiden toimivuudesta. Parasta on kokeilla itse, ja todeta toimiiko tuote omalla pellolla. Mikrobit ovat monipuolisia toimijoita. Listoissa on kyse siitä, mitä tuotteen valmistaja tuotteeltaan lupaa. Taulukossa on esitelty tuotteessa käytetyn mikrobin kaikki mahdolliset hyötyvaikutukset, sen mukaan mitä laboratorio- ja kasvihuonekokeissa on tutkittu ja todettu. Kaikkia hyötyvaikutuksia ei kuitenkaan todennäköisesti saada yksittäisessä käytössä. Tuoteselosteisiin kannattaa tutustua ostopäätöstä tehdessään, koska valmistajan toteamat vaikutukset on testattu ainakin pelto-oloissa.

Tuotteen sisältämä mikrobi

Tuotteen ominaisuudet

Kyseisen mikrobin tuottamat muut mahdolliset hyödyt

Muuta huomioitavaa

Kasvinsuojeluun soveltuvat mikrobivalmisteet Cedomon, Cerall / Hankkija-Maatalous Oy

Pseudomonas chlororaphis MA342

Tehokas seuraavia tauteja vastaan: ohranverkkolaikku (aiheuttaja Drechslera teres -sieni), viirutauti (Drechslera graminea), kauranlehtilaikku (Drechslera avenae), kauranavonoki (Ustilago avenae), vehnänhaisunoki (Tilletia caries).1 Rapsin kuivamätää (aiheuttajasieni Leptosphaeria maculans) bakteerivalmiste vähentää kohtalaisesti.2 Kyseiset kasvitaudit ovat säilytyksessä siemenen pinnalla säilyviä tai maassa eläviä sieni-itiöitä. Jos tautia kantava siemen peitataan P. chlororaphis -bakteerilla, sen tuottamat antibiootit hävittävät tautisienen. Lentonokea vastaan bakteerikanta ei toimi.

Parantaa vaikealiukoisen fosforin saatavuutta maassa. Parantaa kasvin omaa puolustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan.

Tuote kehitetty ja valmistettu Pohjoismaissa.

Mycostop / Yara Suomi Oy

Streptomyces griseoviridis K61

Torjuu Fusarium, Alternaria, Phomopsis -sukujen sienten aiheuttamia tauteja, eli punahometta, lehtilaikkua, lehtipoltetta ym. useissa eri kasvilajeissa. Tuotteen bakteeri erittää kasvuhormonia kasvin juuristolle, antibiootteja tiettyjä tautisieniä vastaan, ja se loisii tautisienirihmastoilla, siten hävittäen niitä.

Hajottajamikrobi, jonka hajotustuotteet stimuloivat kasvin juuriston kasvua.

Tuote kehitetty ja valmistettu Pohjoismaissa.

Serenade ASO / Bayer Oy

Bacillus subtilis QST 713

Hedelmäsadon tautitorjuntaan. Erityisesti mansikalla satovahinkoa aiheuttavaa harmaahometta (Botrytris cinerea) tuote torjuu tehokkaasti.

Bacillus- suvun bakteerit tuottavat yhdisteitä, jotka vahvistavat kasvin omaa vastustuskykyä, ja jotkut niistä irrottavat vaikealiukoista fosforia maasta kasvien käyttöön. 3 4

Tutkittu ja kehitetty Pohjoismaissa.

Tuotteen on todettu myös torjuvan möhöjuurta (Plasmodiophora brassicae) rypsissä. 5 , tosin tutkimus on tehty Kanadassa.. Prestop, Prestop mix/ Verdera Oy

Gliocladium catenulatum J1446

Taimipoltteen ja juuristomädän aiheuttajien (Pythium ja Rhizoctonia -sukujen sienet) torjunta. 6Tuote on suunniteltu erilaisiin puutarhaviljelyn vaiheisiin, joko kasteluun tai kasvualustaan lisättäväksi. Torjuu harmaahometta (Botrytis cinerea) mm. mansikalla ja kurkun mustapistemätää (Didymella bryoniae) sekä juurilahoa (Fusarium oxysporum sp. radiciscucumerinum) kasvihuoneviljelyssä.

Gliocladium catenulatum J1446:n käyttäminen kasvukaudella vähentää myös varastotauteja (perunan harmaahilse Helminthosporium solani ja esim. porkkanan seittimätä Rhizoctonia carotae) 7 .

Suomalaisesta maasta eristetty sieni. Tutkimusta runsaasti. Tehokas tautitorjunnassa,

Vaikutusmekanismina on juuren pinnalle levittyvä hyötymikrobi, joka vie tilan tautisieniltä ja hävittää niitä tuottamiensa kemiallisten yhdisteiden avulla. 8 9 Gliocladium ei kilpaile kasville hyödyllisten mykorritsasienten kanssa. 10

Maanparannusaineiksi luokitellut mikrobivalmisteet Parantaa kasvin vastustuskykyä sekä fosforin saatavuutta. Torjuu perunaseittiä, perunarupea,useita kasvihuonekasvien tauteja, myös vehnän härmää vastaan. Tutustu käyttöohjeeseen.

Yleisesti hyödyllinen ritsosfäärin bakteeri. Bacillus- suvun bakteerit tuottavat yhdisteitä, jotka vahvistavat kasvin omaa vastustuskykyä, ja jotkut niistä irrottavat vaikealiukoista fosforia maasta kasvien käyttöön.

Saksalainen tuote, tutkimusta saksasta. Vaikuttaa tehokkaalta, mutta ei ole tutkimusta Suomen oloista.

Rhizobium -suvun bakteereita

Palkokasville välttämättömiä typensitojabakteereita. Tehostaa palkokasvin typensidontaa, jos maassa ei valmiiksi ole viljellylle kasville sopivaa symbioosikumppania.

Palkokasvin siemenet on hyvä ympätä, jos maan pH on alle 5,8 tai jos viljelyhistoriassa ei ole vuosiin ollut kyseistä palkokasvia (herne, apila, virna, härkäpapu). Harvinaisempia palkokasveja (vuohenherne, valkomesikkä, sinimailanen) viljeltäessä ymppääminen on välttämätöntä, koska niiden symbionttibaktereita ei Suomessa luontaisesti ole.

Kehitetty ja testattu suomessa. Käytetään ei-kotoperäisten kasvien viljelyssä ja kauan palkokasvitta kasvaneella pellolla tehostamaan ensimmäisiä typensidontavuosia.

Symbio MycoForce. MycoForce Inoculant / OySchetelig Ab

Mykorritsasieniä, maabakteereita ja -sieniä merilevää, melassia, ravinteita

Monipuolinen seos maaperäbakteereita, jotka yhdessä parantavat ravinteiden saatavuutta, juuriston kasvua ja kasvin omaa vastustuskykyä, torjuvat taudinaiheuttajia ja sitovat typpeä.

Tuotteen tarkkaa sisältöä ei ole selvitetty tuoteselosteessa. Tuotetta ei ole testattu Suomessa.

Rhizocell / Verdera Oy

Saccharomyces cerevisiae -hiivauutetta (ravinne bakteerille) ja Bacillus amyloliquefaciens (B. subtilis) IT 45 bakteerikantaa

Tuoteselosteen mukaan: “Stimuloi maan mikrobiologista aktiivisuutta ja edistää näin kuidun hajoamista. Myös juurten kasvu tehostuu ja ravinteiden, erityisesti fosforin saatavuus paranee.”

Ranskalainen tuote, ei koetuloksia Suomesta. Markkinoidaan golfkenttien hoitoon. Bakteerikanta on hyödyllinen. Ei hyvää tutkimusta kyseisestä kannasta.

Rhizo Vital 42 ja FZB24 / Avagro Oy

Bacillus amyloliquefaciens (Bacillus subtilis FZB24)

Bio Suomi EM / Bio Suomi Oy

Sisältö määrittelemätön. Maaperän hyötymikrobeja.

Elomestarin typpiympit / Elomestari Oy

Katso viitteet: www.luomulehti.fi

LUOMULEHTI 3 | 2016

Tuomas Mattila

Tuote/ myyjä

valikoitu tiettyyn tarkoitukseen erityisen tehokas kanta. Mikrobia on kasvatettu kontrolloiduissa olosuhteissa, ja tuotteeseen on lisätty mikrobille jokin kantoaine, kiinnittymisalusta, joka mahdollistaa käytön peltomittakaavassa. Lisäksi tuotteisiin usein lisätään ravinteita, joita mikrobi tarvitsee päästäkseen kasvuun uudessa ympäristössään. Mikrobivalmisteiden tehokkuus voi vaihdella alkuperämaan mukaan. Pohjoisessa tuotetut valmisteet sisältävät pohjoisiin olosuhteisiin sopeutuneita, kilpailukykyisiä mikrobeja, ja niiden toimivuus on testattu pohjoisissa oloissa. Etelämmässä tuotetut, lämpimämpään ilmastoon ja maahan tottuneet mikrobit saattavat kylmään kevätmaahan päästessään hävitä kilpailun kotoperäisille maamikrobeille, jotka ovat tottuneet lisääntymään alemmissa lämpötiloissa voimakkaammin. Tietoa tuontituotteiden vaikutuksista Suomen olosuhteissa ei ole yleensä saatavilla. Tuotteiden hinnat eivät ole pilviä hipovia, ja niiden hyödyt voivat yl-

lättääkin. Peltomittakaavan tutkimus ja havainnointi aiheesta olisi tervetullutta - myös erikseen luomupelloilla, koska tavanomaisen viljelyn olosuhteissa saatuja tuloksia ei välttämättä voi yleistää luomuolosuhteisiin.

Mikrobistosta kannattaa huolehtia viljelytoimenpiteillä Maaperän mikrobeista puhuttaessa kasvitaudit tulevat usein ensimmäisenä mieleen. Ne ovat kuitenkin vain pieni maamikrobiekosysteemin osanen. Hajotustoiminta, typensidonta, ravinteiden saatavuus, kasvin puolustuskyvyn tehostaminen, maan hiilivarannot ja moni muu ihmisellekin tärkeä ilmiö on pääasiassa mikrobien työtä. Mikrobeita elää kasvien ritsosfäärissä, juuristovyöhykkeessä, kasvin juurieritteistä nauttien ja kasville monenlaisia palveluja tarjoten. Tieteellisin termein puhutaan PGPR (plant growth promoting rhizobacteria, kasvin kasvua edistävät juuristovyöhykkeenbakteerit) mikrobeista. Niitä on lukuisia lajeja, sekä bakteereita että sieniä. Suurin osa niistä on ha-

pellisiin oloihin tottuneita eliöitä, jotkut (kuten symbionttiset typensitojat palkokasvien nystyröissä) vaativat hyvin kontrolloidut ja vähähappiset olosuhteet. Monipuolinen luontainen mikrobisto, maan mikrobifloora, on maan ja viljelykasvin hyvinvoinnille niin perustavan olennainen asia, että viljelijän kannattaa viljelytoimenpiteillään huomioida mikrobiflooransa hyvinvointi. ◀ Kirjoittaja on mikrobiologi ja Kilpiän luomutilan emäntä.

Milka

tuotteet luonnonmukaiseen tuotantoon Milka E-vitamiinitiiviste+Se Milka Kalanmaksaöljy Milka nuolukivet

tuotteet yli 30 vuotta terveytt a k l i M ä ja laatua kotieläimille! 52

LUOMULEHTI 3 | 2016

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila puh. (09) 2252560 biofarm@biofarm.fi www.biofarm.fi

Elisa Niemi

Miten maaperän näkymätöntä elämää hoidetaan?

onipuolinen luontainen mikrobisto, maan mikrobifloora, on maan ja viljelykasvin hyvinvoinnille niin perustavan olennainen asia, että viljelijän kannattaa viljelytoimenpiteillään huomioida mikrobiflooransa hyvinvointi. Tähän on monia keinoja: 1) Vältä maan tiivistymistä, korjaa jo aiheutuneet tiivistymät. Tiivistyneessä maassa ei ole riittävästi happea, eivätkä kasvien juuret pääse tunkeutumaan syvälle maahan. Korjaamalla maan tiivistymisongelman tulee luoneeksi maaperän hyötyjoukolle hapelliset olosuhteet, joita ne tarvitsevat. Kun kasvien juuret pääsevät kasvamaan vapaasti, laajemmat juuristovyöhykkeet lisäävät mikrobien elinympäristöä. Kasvin ja mikrobiston vuorovaikutus sopivan hapellisessa maassa parantaa maan rakennetta, nostaa satopotentiaalia ja lisää hiilen sidontaa maaperään.

saatavuuden parantajia. Kuivilla ja rinteisillä pelloilla vedenpidätyskykyä on hyvä parantaa, jotta viljelykasvit voivat hyvin, mutta myös mikrobien kasvun kannalta. 3) Peltomaa kaipaa orgaanista ainesta. Kasvijätteet, maahan muokattu viljan sänki, laajat juuristot, lanta ja hiilipitoiset maanparannustuotteet lisäävät hajotustoimintaa maassa. Hajotustoiminnan sivutuotteena hajottajamikrobit tuottavat kasveille mitä erilaisimpia kasvua edistäviä yhdisteitä. Mikrobisto ruokkii myös maan suurempia eliöitä (hyönteiset, madot), jotka edelleen parantavat kasvien ravinteen saatavuutta, kasvien hyvinvointia, ja sitä kautta kasvien juurieritteiden tuotantoa, mikä lopulta ruokkii taas mikrobeja. Orgaanisen aineksen lisääminen parantaa maan rakennetta, mikä pitää yllä hyvää happitilaa ja vesitaloutta.

2) Laita pellon vesitalous kuntoon.

4) Kevytmuokkaa pellot kun siihen on mahdollisuus.

Pellolla seisova vesi luo hapettomat olosuhteet maahan. Hapettomissa oloissa selviävät parhaiten mädättäjäbakteerit, joiden tuottamat yhdisteet happamoittavat maata ja hidastavat kasvien kasvua. Hapettomissa olosuhteissa eivät voi kasvaa mykorritsat ja muut sienet, jotka ovat kasvin kumppaneina arvokkaita puolustajia ja ravinteen

Kasvijätteiden "pintakompostointi”, eli maan pintaan sekoittaminen, on mikrobiflooralle paras muokkaustapa. Kevytmuokkaus jättää hajottajat ja kasvien ritsosfäärimikrobit siihen maakerrokseen, johon ne ovat sopeutuneet. Siten ne saavat talvehtia runsaampina (syysmuokkauksen jälkeen) tai voivat runsaina populaatioina

vastaanottaa kylvösiemenen (kevätmuokkauksen jälkeen). Hyötymikrobit edistävät kasvin itämistä ja suojelevat sitä alusta lähtien taudinaiheuttajilta. Kynnökselle olisi hyvä aina kylvää kerääjäkasvi, jos se on mahdollista, sillä siten juuristovyöhykkeen hyötymikrobeille taataan jatkuva elinympäristö, mahdollisimman jatkuva ritsosfääri. 5) Pyri jatkuvaan kasvipeitteisyyteen, käytä aluskasveja ja monilajisia nurmia. Koska kasvi "ruokkii” maan hyötymikrobeja juurieritteillään, on juuriston yhtäkkinen häviäminen mikrobeille elinympäristön ja ravinnonlähteen menetys. Kesannoinnilla ja kyntämisellä on luomussa paikkansa, mutta paljaan maan jaksojen tulisi olla mahdollisimman lyhyitä. Jopa rikkaruohoilla on osansa maan mikrobiflooran ylläpitäjinä. Monimuotoinen kasviyhteisö ylläpitää monimuotoista mikrobiyhteisöä. Hyvät viljelykäytännöt auttavat ja edistävät PGPR-mikrobien kasvun edellytyksiä. Monimuotoinen maaekosysteemi tuottaa terveitä kasveja ja laadukkaampaa ruokaa. Kotoperäiset hyötymikrobit lisääntyvät maassa itsestään, kun niiden elinympäristö luodaan niille suotuisaksi. Erityisiä ekosysteemipalvelujen tehostamiskuureja saa ostaa mikrobivalmisteiden muodossa.

LUOMULEHTI 3 | 2016

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 19.8.

LUOMUVILJELYYN

KARJATILALLE

Kärki Vitalix Nuolukivet Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan! Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas P. 064 298 900 www.karkiagri.fi KONEITA

SIEMENIÄ

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

Laatusiemenet luomuun!

UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uusi tukkeutumaton AEROSTARROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

LUOMULEHTI 3 | 2016

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

MENTOR-TOIMINTAA

Schaumann Leckmasse -nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet. Hyväksytty luomuun. 20 kg astia.

Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi.

Sisältää mm. 40 mg seleeniä. www.eurotrading.fi

LUOMUVILJELYYN

p. 010 3211 950

Lisätietoja: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

LUOMUTUOTTEITA

Luomu on hyvää Kesän luomuherkut meiltä! TERVETULOA OSTOKSILLE! TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ - MUURUVESI Kesällä 1.6.-31.8. MA-PE 10-18, LA 10-15, SU 12-15 TOPIN HALLI - KUOPION KAUPPAHALLI MA-PE 10-17, LA 9.30-15

LUOMUTUOTTEITA

GRAAFISTA SUUNNITTELUA

SINULLA ON TUOTE, MEILLÄ TAITO tehdä pakkauksesta toimiva, persoonallinen ja tunnistettava.

GRAAFISEN SUUNNITTELUN PALVELUT

OTA YHTEYTTÄ Tiina Leino | p. 040 7089 367 | tiina.leino@mac.com www.villakas.fi

LUOMULEHTI 3 | 2016

TEKSTI: MINNA NURRO KUVAT: EUROOPAN KOMISSIO

Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen Luomulihaa tuotettiin vuonna 2015 kolmannes enemmän kuin edellisvuonna. Myös myynti ruokakaupoissa lisääntyi.

uomessa tuotettiin viime vuonna luomulihaa yhteensä 4,14 miljoonaa kiloa. Lähes kolme neljäsosaa siitä oli naudanlihaa. Luomuliha-alan asiantuntijoiden mukaan kasvun taustalla on toisaalta luomulihan tuotannon suhteellisen kannattavuuden paraneminen verrattuna tavanomaiseen lihantuotantoon ja toisaalta luomulihan lisääntynyt kysyntä. Luomulihan tuotantotietoja viime vuodelta kyseltiin yhteensä 27 teurastamosta alkuvuodesta 2016. Kyselyn teetti Pro Luomu ry ja sen toteutti TNS Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Kyselyn rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

Lammas on luomuisinta suomalaislihaa Luomuisin lihalaatu Suomessa on lammas, sillä lähes neljäsosa kaikesta Suomessa tuotetusta lampaanlihasta oli viime vuonna luomua. Kaikissa muissa lihalaaduissa luomun osuus oli huomattavasti vähäisempi. Luomulampaanlihaa tuotettiin yhteensä 0,27 miljoona kiloa vuonna 2015. Tuotanto lisääntyi lähes neljänneksen edellisvuodesta. Lammas oli myös suosituin suoramyyntiliha, sillä tilat markkinoivat itse noin kolmanneksen kaikesta luomulampaanlihasta. Viime vuonna luomulampaanlihan valikoima myös ruokakaupoissa kasvoi, kun markkinoille tuli kotimainen luomukaritsan jauheliha. Se valittiin Vuoden luomutuotteeksi 2015.

LUOMULEHTI 3 | 2016

Nauta kasvoi kohisten Luomulihantuotannon kovista kasvuluvuista viime vuonna vastaa etenkin naudanlihantuotannon lisääntyminen luomuna. Luomunaudanlihaa tuotettiin 2,95 miljoonaa kiloa, mikä oli peräti 38 % enemmän kuin edellisvuonna. Luomukorvaus eli luomutuet ovat saaneet etenkin emolehmätiloja siirtymään luomuun. Samalla lihanautojen loppukasvatuspaikkoja on saatu lisää, mistä syystä entistä useampi luomuvasikka on saatu loppukasvatukseen luomuna. Tämä näkyi viime vuonna nousseina teurastusmäärinä. Eviran tilastojen mukaan emolehmätiloja siirtyi vuonna 2015 luomuun yli 30 kappaletta. Myös maitorotuisten luomunautojen lukumäärä kasvoi, vaikka luomumaitotilojen määrä ei muuttunut.

TNS Suomen Gallup Elintarviketieto Oy: Luomulihan määrä 2015.

SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI

Sika lisääntyi maltilla Luomusianlihaa tuotettiin viime vuonna 0,72 miljoonaa kiloa, mikä oli 7 % edellisvuotta enemmän. Suomessa on yhteensä vain 14 luomusikalaa. Siipikarjanlihaa tuotettiin viime vuonna luomuna 0,21 miljoonaa kiloa. Luomusiipikarjanlihan tuotanto yli kaksinkertaistui, mutta hurjaa kasvua selittää se, että luomubroilerintuotanto on vasta saatu alkuun Suomessa. Tavanomaisessa tuotannossa sianliha ja siipikarjanliha ovat Suomen tuotetuimmat lihalaadut, mutta luomun osuus niiden tuotannossa on alle puoli prosenttia. Sian ja broilerin siirtäminen luomuun on mm. rehustuksen takia hankalampaa kuin naudan ja lampaan, joiden rehustus perustuu nurmiruokintaan.

 Lisää humusta  Parantaa maan rakennetta  Sitoo ravinteita  Tukahduttaa rikkakasvit  Torjuu ankeroisia  Pienentää kasvitautipainetta

CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA

SMASH-VALKOSINAPPI

COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa)

Myös myynti kasvoi viime vuonna Luomulihan myynti vähittäiskaupassa lisääntyi viime vuonna selvästi ja nousi noin 13–15 miljoonaan euroon. Arvio perustuu kaupan alan asiantuntijoiden näkemyksiin. Myynnin kasvua siivitti kuluttajahintojen aleneminen. – Isot kauppaketjut ovat laskeneet elintarvikkeiden hintoja, mikä näkyy myös luomutuotteissa. Viime vuonna etenkin tuoreen luomulihan myynti lisääntyi huomattavasti, toteaa toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomusta. Suomesta myös viedään luomulihaa. Etenkin luomunaudanlihaa viedään Ruotsiin ja Tanskaan, joissa kysyntä kasvaa kotimaista tuotantoa nopeammin. Noin viidesosa kaikesta Suomessa tuotetusta luomulihasta markkinoidaan asiakkaille suoraan luomutiloilta. Asiakkaat voivat olla kuluttajia, ravintoloita ja vähittäiskauppoja. ◀ www.proluomu.fi

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

KATSO

eo: haran esittelyvidom .c rd rfo ga w. ww

Robocrop

TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti3 ja myynti: LUOMULEHTI | 2016 57 S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi

Kysymyksiä

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat Ennen pakkauksissa oli merkattu, jos elintarvikkeen valmistuksessa oli käytetty keinotekoisia, luontaisen kaltaisia aromiaineita. Mutta nykyisin pakkauksissa lukee vain aromit tai luontaiset aromit. Mistä tämä johtuu? Ja miten voin luottaa, että tuotteissa ja varsinkaan luomutuotteissa ei ole mitään keinotekoisia aromeita lisätty?

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

NÄKEMÄTTÄ EI ihan tarkkaa analyysiä voi antaa, mutta väri voisi viitata joko punamätään tai punasilmätautiin. Molemmat melko harvinaisia. Lisätietoa niistä löytyy myös netistä hakemalla.

Hanna Tuominen

Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo puh. 040 964 1518

Kiitos vastauksestasi. Googletin punamätä ja ensimmäinen kuva joka tuli, oli juuri sellainen kuin ostamani perunat. Ja aiemmissa perunoissa oli sitä perunaseittiä. Samalta tuottajalta. Ovatko ne syömäkelpoisia? Kannattaako ilmoittaa tuottajalle?

PUNAMÄDÄN SAASTUTTAMA peruna ei sinällään ole kuluttajalle vaarallinen, mutta ei kuitenkaan usein käyttökelpoinen, jos saastunta on paha. Perunaseitti on vähän tavallisempi perunan tauti ja lievä saastunta ei estä perunan käyttöä. Ilman muuta kannattaa laittaa tietoa tuottajalle, jotta laatuongelmat tulevat viljelijän tietoon. Joskus tautivioitus ei näy vielä tilalla, vaan tulee esiin vasta kaupassa tai kuluttajalla. Siemenperunan vaihto ja tehostettu viljelykierto pellolla ovat parhaita keinoja tautien vähentämiseen. Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola puh. 040 573 4791

Arella Rahtola

asetus 1334/2008) ja enää asetus ei tunne sellaisia kuin luontaisen kaltaiset aromit tai keinotekoiset aromit vaan on vain aromiaineita ja luontaiset aromit. Termiä luontainen voidaan käyttää aromin kuvauksessa vain, jos aromiaines sisältää yksinomaan luontaisia aromivalmisteita ja luontaisia aromiaineita. Esim. luontainen mansikka-aromi on aromi, joka on valmistettu vähintään 95-prosenttisesti mansikasta eli se on tehty ihan oikeista mansikoista eikä vain kemiallisesti eri aineista. Luomuasetuksen mukaan luomutuotteissa on sallittu vain luontaisten aromien käyttö ja niiden käyttöä Evira valvoo vuosittaisilla tarkastuksilla.

LUOMULEHTI 3 | 2016

Ostin juuri luomuperunoita. Mikähän niissä on, kun jokaisessa oli punaisia länttejä? Koskaan en ole ennen nähnyt.

AROMEJA KOSKEVA lainsäädäntö on muuttunut (EU

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Katarina Rehnström

Kuulin, että luomukanatkin syövät soijaa. Miksi? Eikö niiden pitäisi syödä lähellä tuotettua rehua? LUOMUKANOJEN REHUSSA käytetään luomusoijaa. Olisi tietysti hienoa, jos kanat pärjäisivät kotimaisella valkuaisella, mutta näin asia ei nyt tällä hetkellä ole. Modernit kanarodut on jalostettu munimaan suuria määriä koko elämänsä ajan. Tämän takia myös rehun tulee olla valkuaiskoostumukseltaan erinomaista. Kanat tarvitsevat erityisesti metioniini-nimistä aminohappoa, jota on kotimaisissa kasveissa, esimerkiksi herneessä tai härkäpavussa, luontaisesti vähän. Tavanomaisessa tuotannossa kananrehua voidaan parannella synteettisten aminohappojen avulla, mutta luomussa tämä ei ole sallittua. Jollakin aikavälillä soijan käyttöä voidaan luomumunantuotannossa varmasti vähentää tai lopettaa kokonaan. Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström puh. 040 936 2150

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton

Millä kasveilla voi täyttää viljelykierron palkokasvivaatimuksen? Onko kierrossa oltava puna-apilaa? PALKOKASVEJA TULEE olla viljelykierrossa 30 prosenttia eli 2 vuotta 5 viiden vuoden kierrossa. Yksi vuosi on täytettävä nurmipalkokasveilla, joten esimerkiksi kaksi härkäpapu- tai hernevuotta ei riitä täyttämään tätä vaatimusta. Kannattaa kuitenkin valita palkonurmikasvi sen mukaan, kuinka pitkä nurmi on suunnitteilla ja huomioiden sen mahdolliset käyttötarkoitukset esimerkiksi rehuksi. Lisäksi nurmi vuodella voi panostaa rikkojen torjuntaan ja maan rakenteen parantamiseen valitsemalla peittäviä tai syväjuurisia kasveja. Nurmessa monesti palkokasvina on puna-apila, joka onkin varmin nurmipalkokasvi monenlaisiin olosuhteisiin. Kuitenkin on hyvä muistaa, että on muitakin nurmipalkokasveja. Sinimailanen on hyvä palkonurmikasvi pelloille, joilla vesitalous on kunnossa. Alsikeapila sopii eloperäisimmille maille ja valkoapila tuo peittävyyttä maanpinnan lähelle. Lisäksi yksivuotisina palkonurmi kasveina toimivat hyvin virnat ja yksivuotiset apilat kuten persianapila ja veriapila. Uudempia tuttavuuksia monille ovat valkomesikkä ja rohtomesikkä. Näistä yhden lajin kasvustona toimii parhaiten valkomesikkä. Se tuottaa tiheän kasvuston maan päälle ja komean juuren maan alle. Tällä hetkellä on olemassa monta erilaista vaihtoehtoa kasveiksi, joilla voi täyttää luomussa vaaditun palkokasvi vaatimuksen. Tärkeimpänä on tuntea lohkon kasvukunto ja miettiä sen jälkeen minkälaisen kasvuston ja mihin käyttö tarkoitukseen tämä kasvusto mahdollisesti tulisi: maanrakenteen parantaminen, typentuottaminen, rikkakasvien torjunta vai ennen kaikkea rehuksi. Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen puh. 040 936 0377

asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 3 | 2016

Niina Ratilainen

Yhdistyksistä

TEKSTI: NIINA RATILAINEN

◁ Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistyksen kevätkokouksessa oli mukana mm. (vasemmalta oikealle) Lauri Heiska, AnnaLeena Vierimaa, Anneli Hynninen, Kaija Partanen, Kirsti Voho, Maarit Isoaho, Keijo Jaakonaho ja Paula Ahola.

Luomuyhdistyksissä keskustellaan viljelystä, edunvalvonnasta ja jäsenten tavoittamisesta Paikallisten luomuyhdistysten aktiivit elävät nyt kiireisiä aikoja omilla tiloillaan. Alkuvuoden aikana on kuitenkin ehditty suunnittelemaan tulevia tapahtumia ja osallistumaan Luomuliiton toimintaan.

änä keväänä aloittamassani Luomuliiton edunvalvontajohtajan työssä yllättävän moni päivä on mennyt tien päällä. Ilokseni olen saanut kutsuja tutustumaan luomuyhdistyksen toimintaan ympäri Suomen. Luomuliiton edunvalvonnan tärkein tehtävä on viedä luomuviljelijöiden ääntä kuuluvaksi päätöksentekoon. Parhaiten kuvan eri alueiden viljelijöiden asioista saa kasvokkain ja parhaita asiantuntijoita viljelijöiden asioista ovat Luomuyhdistysten toimijat. Luomuyhdistyksissä on monenlaista toimintaa ja suurimpia keskustelun aiheita ovat varmaankin luomuviljelijöiden edunvalvonta, luomupeltoalan lisääminen ja yhdistysten jäsenten aktivointi.

LUOMULEHTI 3 | 2016

Luomuyhdistyksen hallituksessa toimiminen onkin oivallinen tapa tuoda omien kotikulmien viljelijöiden toiveita ja murheita Luomuliiton tietoon! Maatalouden kannattavuuskriisi keskusteluttaa tietysti myös Luomuliitossa. Luomuliitto vaatii tukimaksujen myöhästymistä kuriin ja haluaa, että maatalouden kannattavuuteen haetaan myös kestäviä ratkaisuja. Muita edunvalvonnassa keväällä ja kesällä pinnalla olevia asioita ovat esimerkiksi normienpurku, kotimaisen valkuaiskasvituotannon lisääminen ja eläinsuojelulain uudistus. Luomuyhdistyksiä yhdistää halu edistää luomun asemaa omalla toiminta-alueella. Yhdistysten jäsenille järjestetään pellonpiennarpäiviä ja mukavia yhteisiä tapaamisia, joissa vaihdetaan kuulumisia

ja tutustutaan, tavoitteena viljelijöiden yhteistyön vahvistaminen, esimerkiksi lanta- ja rehuasioissa sekä siemenhankinnassa. Myös kuluttajien luomutietoisuuden lisääminen näkyy luomuyhdistysten toiminnassa. Maatalouden kannattavuuskriisi, tukimaksujen myöhästyminen ja kotimaisten valkuaiskasvein tarve yhdistää kaikkia luomuviljelijöitä. Eri alueilla on lisäksi edunvalvonnassaan omia erityiskysymyksiä, kuten valvontakäytänteet, luomukorvauksen myyntikasvivelvoite ja luomukeruun sertifiointi. Mikä tärkeintä, yhteistä huomaan selvästi olevan luomuyhdistysten ahkera ja sitoutunut työ koko luomualan eteen ja hyvä yhteishenki. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton edunvalvontajohtaja.

Tita-Marjut Salonen

◁ Päijänteen luomun kevätkokouksessa oli mukana mm. (alkaen eturivistä vasemmalta) Kalle Knuuttila, Maija PentikäinenLaine, Laura Parikka ja Ari Parikka. Takarivissä vas. Antero Laine ja Ilkka Mesterton.

Tita-Marjut Salonen

▷▽Lounais-Suomen luomuyhdistys piti kevätkokouksensa yhteydessä virkistyspäivän, jossa golffattiin rentoon tyyliin Farmersgolfissa.

▷ SikkaTalu oli Lounais-Suomen luomuyhdistyksen toinen kevätkohde. Siellä kasvatetaan ahvenanmaanlampaita ja lypsyrotuista itäfriisiläistä maitolammasta. Yrityksen toimintaan kuuluu niin eläinaineksen kehittäminen kuin lihan, villan ja maitotuotteiden jatkojalostus. SikkaTalu valmistaa myös luomujäätelöä!

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 3 | 2016

Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ TUOTTAJAJÄSEN

☐ KULUTTAJAJÄSEN

☐ KANNATUSJÄSEN

☐ ESVY ry (Etelä-Suomi) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Tuottajajäsen 60 €

☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 €

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

☐ Laita rasti niin lähetämme lisätietoa. Leppäkerttu-merkki 150 € / 3 vuotta + jäsenyys + Luomulehti 0 €.

Pinssi 1 €

T-paita 25 €

kpl

le h ti

☐ Kestotilaus 60 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja uudelle tilaajalle 15 €

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 € ☐ Opiskelijatilaus 30 € Hinnat sis. ALV 10 %

☐ Muu:

Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

62 LUOMULEHTI 3 | 2016 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

3/2016

TEKSTI: HELI PELTOLA

Maista luomu -ruokatapahtumaan myyjäksi Mikkeliin 2.10.2016 Mikkelissä järjestetään valtakunnallinen koko perheen Maista luomu -ruokatapahtuma 30.9.– 2.10.2016. Tapahtuma herättää henkiin Mikkelissä 1990–2000 -luvun alussa järjestettyjen Mikkelin Luomumessujen perinteen uudella tavalla.

– Maista luomu -tapahtuma on hieno mahdollisuus PERJANTAI 30.9. nostaa näyttävästi esille ko• Mikkelin yliopistokeskus klo 12–17 Hyvää ihmiselle – 10 syytä valita luomu -seminaari timaisia luomuruoan tuotta• Tertin kartano klo 19– jia ja jalostajia sekä heidän osaaOhjelmallinen luomugaalaillallinen mistaan, Siiskonen muistuttaa. LAUANTAI 1.10. Maista luomu -tapahtumaa • Mikkelin Kirkkopuisto klo 10–20 markkinoidaan valtakunnalLuomusadonkorjuumarkkinat ja -katuruokatapahtuma lisesti. Tapahtumaan odotetaan Honey B. & T-bones -bluesyhtyeen konsertti klo 18–20 10 000 kävijää. • Tertin kartano klo 10–16 Työnäytöksiä, tietoiskuja luomuruoasta, Maista luomu -tapahtuman järluomuinen buffet-lounas ja kahvila. jestävät Luomuinstituutti/LuomuiKeittiömestari Pekka Terävän vinkkejä ruoanlaittoon. nstituutin jalkauttaminen -hanke, Kirkkopuiston ja Tertin kartanon väliä liikennöi Mikkelin matkailupalvelut/ Mikkelin maksuton hop on hop off -bussi. kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin kauSUNNUNTAI 2.10. punki, Mikkelin kaupunkikeskus• Pitäjänkirkko klo 10 tan kehittämisyhdistys Mikke ry, Sadon kiitosmessu ja luomu-uutispuuro • Luomu ravintoloissa -päivä Saimaan luomu ry, Tertin kartano ja Mikkelin ravintoloissa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta. ◀

U.FI

ALUOM

MAIST

”

Haluamme Suomen kartalle tapahtuman, jossa kuluttajat saavat unohtumattomia makuelämyksiä luomuruoasta ja tulevat paremmin tietoisiksi luomuruoan tuotannosta ja sen merkityksestä terveydelle, avaa tapahtuman luonnetta Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen. Perjantaina 30.9. ohjelmassa on Hyvää terveydelle – 10 syytä valita luomu -seminaari. Lauantaina 1.10. Mikkelin Kirkkopuiston valtaa luomusadonkorjuu- ja -katuruokatapahtuma. Maalaistunnelmaa tapahtumaan tarjoaa Tertin kartano, jossa tarjolla on tietoiskuja luomusta, työnäytöksiä sekä luomuinen buffet-lounas ja kahvila. Maksuton hop on hop off -bussi kuljettaa vierailijoita Kirkkopuiston ja Tertin kartanon välillä. Lauantai-iltana Kirkkopuistossa esiintyy suomalaisen rytmimusiikin nimiyhtye Honey B. & T-bones Aija Puurtisen ja Esa Kuloniemen johdolla. Sunnuntaina 2.10. vietetään Sadon kiitosmessua sekä Luomu ravintoloissa -päivää.

MAISTA LUOMU -ruokatapahtuma Mikkelissä 30.9.–2.10.2016

Luomuinstituutin jalkauttaminen -hanke

Lisätietoja tapahtumasta ja ohjeita näytteilleasettajille: www.maistaluomu.fi.

ILMOITTAUDU MYYJÄKSI lauantain 1.10. luomusadonkorjuu- ja katuruokatapahtumaan ottamalla yhteyttä Kirsi Mutka-Paintolaan, kirsi.mutka-paintola@proagria.fi, p. 043 826 7882.

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 550 1850

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9–15 luomuliitto@tilitoimistolindgren.fi 040 547 9924

TOIMITUSSIHTEERI Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJAT Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 550 1850 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi 0400 534 003 EDUNVALVONTAJOHTAJA Niina Ratilainen 050 378 7791 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 58 LUOMULEHTI 3 | 2016

Parhaat luomumakkarat grilliin!

PREMIUM GRILLIMAKKARA LIHAPITOISUUS

LUOMULIHASTA

84%

www.pajuniemi.fi

Olemme myรถs Facebookissa