Luomulehti 4/2019 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 4/2019

10,00 €

JARI LEPPÄ:

Vihreää valoa uusille luomusitoumuksille ▷ 10 ▷ 12

SYYSKYNNÖSTÄ LUOPUMINEN ▷ 30

www.luomulehti.fi

_Biologista torjuntaa edullisina_ ekosysteemipalveluina_ ▷ 24

tuotantopanokset

viljely ruokinta nurmi vilja

rehut liha täsmäviljely maito kasvinsuojelu luomu laitteet lannoitus robotit

koneet kalusteet rahoitus hallit rakentaminen rakennustarvikkeet talous

10.-12.10.2019 Jyväskylän Paviljonki

Avoinna: to-pe klo 9-17, la klo 9-16. Liput: 18,-/13,-

suunnittelu

neuvonta

ohjelmistot

palvelut kannattavuus digitalisaatio johtaminen tieto energia metsä seminaarit

CO2

puun käsittely

www.koneagria.fi

Kestävä klassikko

Sangaste -syysruis www.naturcom.fi

EU:n ei tule avata GMO-lainsäädäntöä

irjoitin vuosi sitten uusien geenitekniikoiden luomasta paineesta rajankäyntiin luomun ja GMO:n välillä. Samoihin aikoihin EU teki tulkinnan, että geenieditointiin sovelletaan GMO-lainsäädäntöä. Suomen puheenjohtajakaudella tuntuu nyt nousevan painetta tarkistaa tuota aiempaa linjausta. Pelotellaan, että muuten Eurooppa menettää asemiaan esimerkiksi Mercosursopimuksen vuoksi. Tällaisia mielipiteitä on eri puolilla Eurooppaa, mutta yllättävän paljon myös kotimaassa. Maa ja metsätalousministerimme ja valmistelukoneistomme joutuvat nyt paljon vartijaksi tässä asiassa. IFOAM-EU otti juuri äskettäin kantaa asiaan ja vaatii, että kaikki geenimanipulaation riskien arviointi, jäljitettävyys ja merkinnät koskevat kaikkia geenitekniikoita. Edellä mainittu kannanotto on esitelty toisaalla tässä lehdessä. Miten luomualan sitten kannattaa suhtautua asiaan? Toiset sallisivat jotain lieviä muotoja, ja toiset ovat ehdottoman kielteisellä kannalla. Luomun suosion kasvu markkinoilla johtuu tuotantotavan eettisyydestä sekä tuotteiden riskittömyydestä ja puhtaudesta. Kasvin tai eläimen omia geenejä muokatessa syntyy myös muita ominaisuuksia ja vaikutuksia kuin se mitä on haettu. Siksi on johdonmukaista pitää geenieditoinnin tuotokset edelleen samojen säädösten alaisuudessa siirtogeenisten kanssa. On selkeä riski, että uusien tekniikoiden käyttöönoton helpottaminen heikentäisi luomun asemaa markkinoilla. Näin kävisi varmasti, jos editoinnin tuloksia sallittaisiin käyttää myös luomussa. Siitä syystä luomuala vastustaa laajasti hanketta avata EU-lainsäädäntö tässä mielessä uudelleen. Mutta kehitys ei pääty tähän. On selvää, että joudumme myös tulevaisuudessa ottamaan kantaa uusiin biologisiin tekniikoihin sekä kaupallisen mielikuvamarkkinoinnin luomiin ”lähes luomua” -brändeihin. Hallitusohjelmaan saimme pienen määrärahan luomututkimuksen vakiinnuttamiseen. Olisi tärkeää, että siihen voitaisiin tulevaisuudessa panostaa enemmän, koska muuten luomun on vaikea vastata haasteisiin, joita kehitys kaiken aikaa tuo vääjäämättömästi eteemme. ◀ PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 4 | 2019

Uudistuneet ARVO -luomulannoitteet Kattava valikoima eri viljelykasveille • Novarbo Arvo 3-1-7-3 • Novarbo Arvo 3-1-10-4 • Novarbo Arvo 3-1-15-5 • Novarbo Arvo 4-1-3-1 • Novarbo Arvo 4-1-6-2 • Novarbo Arvo 8-1-5-2 • Novarbo Arvo 13-0-8-3 Ota yhteyttä: Mika Nurminen 040 137 9858 mika.nurminen@novarbo.fi novarbo.fi

Sisällys 4/2019

Kokemäen puutarhakoulun kasvatit kehittävät monipuolisuus edellä s. 16

3 8 10 12 14 16

PÄÄKIRJOITUS: EU:n ei tule avata GMO-lainsäädäntöä GMO ja geenieditointi keskusteluttavat KANNESSA: Ministeriö näyttää vihreää valoa uusille luomusitoumuksille

Ympäristötyöläiset tuottavat luomulihaa

18 20 22 24

Foodhub yhdistää kuluttajat ja tuottajat Kokemäen puutarhakoulun kasvatit kehittävät monipuolisuus edellä Liettuassa panostetaan vientiin ja kestävään ruuantuotantoon

Raportti: Kotimaisissa luomuraaka-aineissa ei torjunta-ainejäämiä s. 22

28 Peltometsäviljely tarjoaa monenlaisia

mahdollisuuksia sopeutua muuttuvaan ilmastoon

KANNESSA: Peltopäivä: hiilensidonta ja syyskynnöstä luopuminen

32 Luomupeltopäivät Saksan Hessenissä vuotta 34 35luomuasiantuntijana Hessenissä

36 Kasvua kierrätyslannoitteilla 40 Luomukotieläintilan oltava tarkkana

eläinhankintojen suhteen

Raportti: Kotimaisissa luomuraakaaineissa ei torjuntaainejäämiä

42 kannattaa 44 Nurmia katsella sillä silmällä 50 Luomubuumi-työpajoista ideoita luomutuotteiden

KANNESSA: Biologista torjuntaa edullisina ekosysteemipalveluina

Euroopan luomuviljelijöiden kokous Suomessa

Hallittu hoitamattomuus hyödyksi

Kannen kuva: Noora Mantere

Tietopaketteja luomumaidontuotantoon

jalostukseen ja markkinointiin Luomulehmien ruokinnalla merkitystä tuotostasoille, taloudelle ja ympäristölle

Hia Sjöblom

Mimmi Virtanen

Tero Vesalainen Pixabay

le h ti

Ympäristötyöläiset tuottavat luomulihaa s. 12 Palstat

6 Alkupalat 15 Kolumni 20 Edunvalvontaa -

luomutuottajan asialla

38 På svenska 46 Yhdistyksistä 48 Palveluksessanne 52 Kysymyksiä 59 Minä ja luomu Seuraava Luomulehti ilmestyy 18.10.

LUOMULEHTI 4 | 2019

TOIMITTANUT: NOORA MANTERE JA BRITA SUOKAS

RUOKAVIRASTON JULKAISEMIEN ennakkotietojen mukaan luomuviljelty peltoala jatkoi vuonna 2019 kasvuaan 20 000 hehtaarilla ollen nyt yli 300 000 hehtaaria. Tämä siitä huolimatta, että tänä vuonna ei ollut mahdollista hakea sopimusta luomutuotantoon siirtymisestä. Luomupinta-alan kasvu onkin pitkälti seurausta vuoden 2018 uusien luomutilojen peltojen siirtymisen etenemisestä. Koko maan peltoalasta luomun osuus on niukasti alle 14 prosenttia. Uusia toimijoita liittyi luomuvalvontaan alle 70. Valvontajärjestelmästä erosi enemmän toimijoita kuin uusia liittyi, joten luomualkutuottajien kokonaismäärä laski yhden prosentin verran. Luomutuottajia, maatiloja ja muita viljelmiä on luomutuotannossa Ruokaviraston arvion mukaan nyt 5076. Luomueläintuotannon tukea oli mahdollista hakea tänä keväänä, ja uusia toimijoita on liittynyt valvontaan noin 40. Luomukotieläintilojen lukumäärä on hieman yli tuhat. Luomupeltoalan keskiarvo per tila jatkoi kasvuaan ollen nyt 63 hehtaaria, kun kaikkien maatilojen keskikoko vuonna 2018 oli 48 hehtaaria. ◀ Luomuvalvonnan tilastot löytyvät Ruokaviraston verkkosivuilta.

Bongaa luomupelto Suomen luonnon päivänä KYMMENET LUOMUTILAT ympäri Suomen avaavat ovensa yleisölle Suomen luonnon päivän tapahtumassa 31.8. Tiloilla yleisö pääsee tutustumaan luomutilan toimintaan, monella tilalla myös kotieläimiin, sekä tekemään luomuisia ostoksia ja nauttimaan popup -kahviloiden tarjonnasta. Tänä vuonna tapahtumaan osallistuville tiloille on jaettu Luomua. Ilman muuta. -kampanjalakana pystytettäväksi omalle luomupellolle. Bongaa siis luomupelto maalaismaisemasta! ◀

LUOMULEHTI 4 | 2019

Luomuliiton mentoreista maan kasvukunnon hoidon neuvojia MAANEUVOvalmennuksessa MAA- JA vesitekniikan tuki ry on myöntänyt 260 000 euroa rahoitusta MAANEUVO-hankkeeseen (Kestävä maaperän hoito ja hiiliviljely laajasti käyttöön tutkimustiedon ja neuvonnan avulla). Hanketta hallinnoi Baltic Sea Action Group (BSAG). Luomuliiton viljelijämentor-toiminta on mukana hankkeen osassa, jossa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja ProAgria Etelä-Suomen kanssa järjestää maan kasvukunnon hoidon valmennuksen. Valmennuksen tavoite on koulia osallistujat maan kasvukunnon hoidon huippuosaajiksi. Valmennuksessa opetellaan tunnistamaan maan kasvukunnon puutteita ja suunnittelemaan tarvittavia korjaavia toimenpiteitä. Valtakunnalliseen valmennukseen valitaan 30 osanottajaa. Valmennus alkaa syksyllä 2019 ja kestää vuoden 2021 loppuun saakka.

◀

jukka Rajala

Luomuviljelty ala kasvoi myös 2019

YLI 98 prosenttia valvontajärjestelmässä mukana olevista toimijoista noudatti kaikkia luomutuotannolle asetettuja tuotantoehtoja, vahvistaa vuoden 2018 luomuvalvontaraportin yhteenveto. Silloin, kun tuotantoehtojen noudattamisessa huomataan poikkeama, toimijaa kehotetaan korjaamaan tilanne ja tarvittaessa tuotteelle annetaan markkinointikielto. Markkinointikielto voi koskea yhtä tuote-erää, yksittäistä eläintä tai koko tuotantoa. Se voi olla jatkuva tai määräaikainen riippuen siitä, minkä tasoinen ja tyyppinen poikkeama luomutuotantoehdoista on markkinointikiellon perusteena. Määräaikaisen kiellon taustalla on puute, joka on mahdollista korjata annetussa ajassa. Vuoden 2018 kaikki markkinointikiellot kasvituotannossa ja eläintuotannossa olivat eräkohtaisia. ◀ Linkki Luonnonmukaisen tuotannon valvontaraporttiin löytyy osoitteesta www.luomulehti.fi.

Markkinointikieltoja saaneiden toimijoiden osuus (%)

2016

2017

2018

Kasvintuotanto

1,2

0,7

0,5

Eläintuotanto

0,8

0,9

1,2

Rehunvalmistus ja maahantuonti

0,0

4,4

Elintarvikkeiden valmistus ja maahantuonti

2,0

1,2

2,0

Alkoholijuomien valmistus ja myynti

Joko löysit Maanviljelijän tietobaarin? MITEN OPPIA viljelemään paremmin? Miten turvataan ruuantuotannon tulevaisuus? Regeneratiivisen viljelyn suomalaiset pioneerit Juuso Joona ja Tuomas Mattila tuovat seminaareista ja pellon pientareilta tutut ajatuksensa koko kansan kuultaville Ylen heinä–elokuussa julkaisemassa podcastissa Maanviljelijän tietobaari. Kahdeksanosaisessa sarjassa seilataan konevalinnoista maanviljelijä-sanan etymologian kautta kokonaisvaltaiseen tilanpitoon. Kokeneinkin viljelijäkonkari löytää jaksoista uusia näkökulmia työhönsä. Laajemmalle yleisölle podcast tarjoaa toiveikkaan vision uudesta maatalouskulttuurista, joka ylläpitää sekä ihmisen että ympäröivän ekosysteemin hyvinvointia. Sarjan viimeinen jakso julkaistaan 26.8. Podcast on kuunneltavissa Yle Areenassa toistaiseksi. ◀

Yle

Marjo Koivumäki

Luomuun voi luottaa

LUOMULEHTI 4 | 2019

TEKSTI: NOORA MANTERE

GMO ja geenieditointi keskusteluttavat

Vuoden takainen päätös geenieditoinnin kuulumisesta GMO-lainsäädännön piiriin herättää edelleen toisaalla kritiikkiä, toisaalla kiitosta.

uosi sitten heinäkuussa Euroopan unionin tuomioistuin totesi päätöksessään uusien geenieditointitekniikoiden rinnastettavan geenimuunteluun. Näin ollen ne on rajattu EU:n geenimuuntelua koskevan lainsäädännön piiriin. Uusilla geenieditoinnin menetelmillä perimään voidaan tehdä yksittäisiä muutoksia esimerkiksi niin sanotulla geenisaksimenetelmällä (CRSPR). Geenimuuntelulla

taas tarkoitetaan vanhempia menetelmiä, joilla eliön perimään tuodaan ainesta toisesta eliöstä.

GMO-vapaus säilyi Euroopan luomuviljelijöiden kattojärjestö IFOAM-EU vaati päätöksen vuosipäivänä julkaisemassaan tiedotteessa, että kaikkia geenieditoinnin menetelmiä koskevat jatkossakin samat riskinarvionnin, jäljitettävyyden ja merkinnän vaatimukset.

Ratkaiseva kysymys uusien geenieditointimenetelmien suhteessa eurooppalaiseen GMO-lainsäädäntöön on seuraava. Mikäli nämä uudet geenitekniikan sovellukset eivät kuuluisi EU:n GMO-lainsäädännön alle, tarkoittaisi se käytännössä sitä, että ne leviäisivät eurooppalaiseen ruokajärjestelmään ja luontoon ilman jäljitettävyyden mahdollisuutta. Näin ollen niitä olisi lähes mahdotonta pitää erillään GMO-vapaasta luomutai tavanomaisesta tuotannosta. Siten viljelijöillä ei olisi enää valinnan mahdollisuutta viljellä GMO-vapaasti tai kuluttajilla valita lautasilleen GMO-vapaata ruokaa, IFOAM-EU:n tiedotteessa muistutetaan.

Varovaisuusperiaate edellä IFOAM-EU huomautti tiedotteessaan, että EU:n lainsäädännön tavoite on ympäristön ja ihmisten terveyden suojelu. FiBL:in (Research Institute of Organic Agriculture) julkaisemassa analyysissä taas todettiin, että tuomioistuimen päätös painotti varovaisuusperiaatetta, joka on keskinen EU:n

LUOMULEHTI 4 | 2019

noastaan säätelee niiden pääsyä ympäristöön ja markkinoille.

Suomessa kannat eroavat

lainsäädännön periaate. Sen mukaan tiettyihin ympäristöä tai kuluttajia suojeleviin toimenpiteisiin ryhtymistä ei saa estää täyden tieteellisen varmuuden puuttuminen toimenpiteen seurauksista. Ja mitä tulee tieteelliseen varmuuteen, geenimuunneltuja organismeja koskeva direktiivi (2001/18) juurikin edellyttää niiltä läpinäkyvään ja puolueettomaan tutkimukseen perustuvaa riskinarviointia. Päätös ei myöskään tarkoita geeniteknologian ja sen sovellusten kieltämistä, vaan ai-

Geenieditointi keskusteluttaa myös Suomessa. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (19.7.) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) puheenjohtaja Juha Marttila totesi liiton kannan olevan varauksetta geenieditointimenetelmien sallimisen puolella. Hän ei näe geenieditoinnissa ympäristöön tai etiikkaan liittyviä ongelmia. Luomuliiton edunvalvontajohtaja Susann Rännäri puolestaan kertoi samassa artik-

kelissa, että niin kauan kuin EU:ssa korkein oikeus on määritellyt geenieditoinnin GMO:n alaisuuteen, asia on yksinkertainen luomun näkökulmasta. – GMO on ehdoton ei etenkin lisäysaineiston suhteen. Luomualalla suunnataan luomumpaan suuntaan, ei geenieditoinnin suuntaan, hän kommentoi samassa artikkelissa. Rännäri muistuttaa luomualaa omista juuristaan. – Luonnonmukaisen kasvinjalostuksen ytimessä on olla kosketuksissa ympäristöön, jossa tuotanto tapahtuu. Se ei tapahdu laboratoriossa. ◀

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Harat Liekittimet Ryömijä Ratkaisut luomuvihannesten rikkatorjuntaan Ennakkoehdot 28.2. asti Elomestari Oy 95520 Tornio 040 581 8477 LUOMULEHTI 4 | 2019 www.elomestari.

TEKSTI JA KUVA: MINNA NURRO

Ministeriö näyttää vihreää valoa uusille luomusitoumuksille Uusi hallitusohjelma toteaa, että luomusitoumusten rahoitus varmistetaan vuonna 2020. Toisen kautensa maaja metsätalousministeriön nokkamiehenä aloittanut Jari Leppä (kesk.) lupaa, että uusia luomusitoumuksia tehdään myös e nsi vuoden jälkeen.

uore hallitusohjelma noteeraa luomun selvin sanoin. Ohjelmassa todetaan, että kotimaisten luomutuotteiden osuutta ruuantuotannossa, elintarvikejalostuksessa, kotimaan kulutuksessa ja viennissä lisätään. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo, että luomun rahoitus on pystyttävä turvaamaan myös jatkossa, jotta hallitusohjelman tavoitteisiin päästään. – Kyllä, rahat uusiin luomusitoumuksiin etsitään myös vuoden 2020 jälkeen, hän vahvistaa. Luomuviljellyn peltoalan laajeneminen ei täysin tyrehtynyt tänä vuonna, vaikka maaseutuohjelmassa uusiin luomusitoumuksiin varatut rahat loppuivat kesken kauden. Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan Suomen luomuviljelty peltoala lisääntyi kuluvan vuoden keväällä 7 prosentilla eli 20 000 hehtaarilla. Uudesta siirtymävaiheen alasta suuri osa lienee vanhojen luomutilojen uutta peltoalaa, sillä uusia siirtymävaiheen tiloja tuli alle sata.

Keinovalikoima sama kuin aiemmin Ministeri Lepän mukaan uuden hallitusohjelman luomutavoitteisiin pyritään samalla keinovalikoimalla kuin aiemminkin. Uutta on lähinnä se, että Luomuinstituutin rahoituksen vahvistaminen ja vakiinnuttaminen on erikseen kirjattu ohjelmaan.

LUOMULEHTI 4 | 2019

Maa- ja metsätalousministerinä jatkavan Jari Lepän tavoite on kotimaisten elintarvikkeiden aseman vahvistaminen.

– Kaikki ne välineet, jotka ovat olleet käytössä tähän asti, halutaan pitää myös jatkossa, hän vakuuttaa. Esimerkiksi julkisten ruokapalvelujen koulujakelutuen luomukorotus on saamassa jatkoa. Koulujakelutukea on maksettu kunnille korotettuna luomumaidon, -vihannesten ja -hedelmien hankintaan syksystä 2017 lähtien, ja sen ansiosta luomuraaka-aineiden käyttö julkisissa ruokapalveluissa on noussut selvästi. Leppä korostaa, että hallitusohjelman tavoitteena on nimenomaan kotimaisten elintarvikkeiden aseman vahvistaminen, myös ammattikeittiöissä. – En pidä ajatuksesta, että julkisissa hankinnoissa kannustettaisiin tuontiluomun käyttöön, hän huomauttaa.

Uusi luomustrategia ensi vuonna Hallitusohjelmassa mainitaan myös uusi kansallinen luomustrategia. Ministerin mukaan sen työstäminen on jo aloitettu, ja valmista on tarkoitus tulla ensi vuoden aikana. – Tässäkään ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, vaan päivitämme edellisen, hyvin toimineen luomuohjelman. Uusi luomustrategia tehdään laajapohjaisessa valmistelussa, ja luomualan toimijat otetaan ilman muuta mukaan prosessiin tavalla tai toisella, Leppä hahmottelee. Ministeriössä valmistellaan niin ikään luomuvalvonnan järjestämistä koskevaa selvitystä, joka on tarkoitus teettää ulkopuolisella taholla loppusyksystä. Leppä on tietoinen luomuvalvontaan kohdistetusta kritiikistä, jonka mukaan alueelliset viranomaiset tulkitsevat luomuehtoja eri tavoin eri puolilla maata.

– On hallinnon sisäinen asia saada luomuvalvonta yhtenäiseksi.

Luomutuet aiotaan pitää II-pilarissa Lähivuosien maatalouspolitiikan suunnittelua hankaloittaa se, että monet isot EUasiat kuten uusi rahoituskausi ja yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uusi ohjelmakausi kolkuttavat pian ovella, mutta niiden ehtoja sorvataan yhä Brysselissä. Luomutuottajia mietityttää erityisesti luomutukien kohtalo uuden ohjelmakauden tukijärjestelmässä. Luomualan kattojärjestö IFOAM-EU on esittänyt, että luomutuet siirrettäisiin järjestelmässä maksettaviksi kustannusperusteisesta II-pilarista kannustintyyppiseen I-pilariin. Ministeri Leppä ei ajatukselle lämpene. – Suomen kanta on se, että luomutuet maksetaan edelleen II-pilarista. Olemme pitäneet tärkeänä, että tukijärjestelmä olisi mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen, eikä luomun tukia siksi haluta molempiin pilareihin. Lisäksi Suomi haluaa, että niin sanotusta ekojärjestelmästä tulee jäsenmaille vapaaehtoinen, hän perustelee. Uuden CAP-kauden pitäisi alkaa vuonna 2021. Leppä arvioi sen yhä mahdolliseksi, mutta pitää silti todennäköisenä, että uusi kausi alkaa vasta siirtymävuoden jälkeen. – Ei ole hyvä, jos ohjelmakauteen tulee katkos, mutta paljon riippuu siitä, miten neuvotteluissa päästään eteenpäin, hän toteaa.

Tuki aktiiviselle ruoantuotannolle Myös luomuehtojen myyntikasvivaatimuksen tulevaisuus kiinnostaa tuottajia. Leppä ei ota kantaa siihen, aiotaanko myyntikas-

SA NA S T OA I-pilari: CAPin rahoitusjärjestelmän osa, josta maksetaan maatalouden suorat tuet ja yhteiset markkinatoimenpiteet. EU maksaa I-pilarin tuet kokonaan. Pilari 1 tuet voidaan maksaa kannustinperusteisina. II-pilari: CAPin rahoitusjärjestelmän osa, josta maksetaan mm. luomukorvaus ja monia muita ehdollisia korvauksia sekä maaseudun kehittämisohjelmat. EU maksaa osan II-pilarin tuista ja jäsenvaltio loput. Pilari 2 tuet ovat aina kustannusperusteisia, eli niillä korvataan viljelijän tekemä panos tai tulon menetys. Ekojärjestelmä: CAPin I-pilariin kaavailtu uusi rahoituspalikka, jonka tavoitteena on kannustaa viljelijöitä ottamaan käyttöön ympäristöä ja ilmastoa suojelevia toimia. Tarkoitus on, että jäsenmaat kehittävät omat ekojärjestelmänsä, jonka toimet ovat viljelijöille vapaaehtoisia.

vivaatimusta nostaa nykyisestä 30 prosentista. Hän toteaa asian ratkeavan vasta, kun CAPin lopulliset ehdot tiedetään. – Myyntikasvivaatimusta sinällään pidän hyvänä, sillä se varmistaa sitä, että luomupelloilta tulee tuotteita markkinoille. Aktiivista ruoantuotanto halutaan tukea, hän toteaa. ◀

LUOMULEHTI 4 | 2019

TEKSTI JA KUVAT: HIA SJÖBLOM

Ympäristötyöläiset tuottavat luomulihaa Riilahden luomutilan nuori emäntä kaipaa lisää tunteja vuorokauteen

Riilahden tilalla tuotetaan luomulihaa. Herefordit tekevät kallisarvoista ympäristötyötä laiduntaessaan.

Riilahden kartanolla Bromarvin kylän kupeessa Uudellamaalla hyvin voiva herefordkarja tekee vahvaa ympäristötyötä. Laiduntajat pitävät maisemaa avoimena ja merenrantojen ruovikkoa aisoissa. Samalla hyvinvoivat eläimet tuottavat markkinoille herkullista luomulihaa.

”

Töitä paiskitaan täydellä sydämellä, mutta vuorokauden tunnit eivät tahdo riittää, sanoo tilan emäntä Jessica Aminoff. Perheessä on kaksi pientä tytärtä. Tilalla harjoitetaan luomulihan tuotannon lisäksi viljanviljelyä. Pelloilla kasvaa vehnää, ruista ja kauraa. Kartanon mailla laiduntaa myös reipas joukko hevosia. Riilahden kartano elää vahvasti tässä ajassa. Vanhan kartanon piirissä järjestetään ratsastusleirejä ja muita tilaisuuksia. Tarjolla on myös vuokramökkejä sekä kokoustiloja.

Seitsemän vuotta luomua Uuteen kukoistukseen lähdettiin vahvasti Mikael ja Arja Aminoffin johdolla. Nyt ohjaksissa on heidän tyttärensä Jessica Aminoff miehensä Christoffer Lindellin kanssa. Riilahden kartano siirtyi luomuun seitsemän vuotta sitten Mikael Aminoffin johdolla. Kartanolla on pitkä historia 1600-lu-

LUOMULEHTI 4 | 2019

vulta saakka. Takana on kukoistusta ja rapistumista. Nyt eletään vahvaa nousun aikaa luomun voimalla. – Tämä on Suomen kuivinta seutua. Ilman laiduntajia seutu muuttuisi aarniometsäksi, Mikael Aminoff sanoo.

Hyvinvointi ykkösenä Riilahden kartanolla eläimistä pidetään hyvää huolta. Jessica-emännälle eläimet ovat aina olleet sydäntä lähellä. Hän kasvoi äitinsä perustaman ratsastuskoulun tunnelmissa Billnäsissä ja on kouluttautunut ratsastuksen opettajaksi. Tilanpidon myötä hän päätti opiskella myös tradenomiksi ja agrologiksi – Luomulihalla on kysyntää. Markkinointikanavia pitäisi vauhdittaa. Eläinten hyvinvointi on ykkösasia. Meillä hoidetaan tuotantoeläimiä koko ajan hiukan paremmin kuin määräykset edellyttävät. Kuin vakuudeksi asialle lähes sadan emolehmän joukosta mustavalkoinen Gerda heiluttaa häntäänsä ja tulee reippaasti emännän luokse rapsutettavaksi.

– Osalla pelloista tuotetaan luomuviljaa, Jessica Aminoff esittelee ruispellon keskellä. Alueen kuiva maa on kuitenkin haasteellista, ja iso osa onkin hakamaita ja laitumia.

– Niitä kohdellaan kunnioittavasti ja puhutellaan nimillä, Jessica painottaa. Jessica Aminoff esittelee viitisen vuotta sitten rakennettua pihattoa ja kertoo, että eläimet pääsevät aina halutessaan ulkoilemaan. – Pihaton seiniin on kiinnitetty pyöröharjat, joihin naudat voivat käydä raaputtelemassa itseään. Ne nauttivat myös, kun kutkuttelen niitä tarkoitukseen varatulla haravalla.

Sydämen valinta Nuori emäntä ei pelkää töitä eikä haasteita. Hän korostaa kuitenkin, että jokainen valinta tehdään myös tunteella ja sydämellä. – Etenkin nyt, kun perheessä on kaksi pientä tyttöä, nämä tulevaisuusasiat nousevat aina ykkösinä ajatuksiin. Luomu vastaa arvomaailmaa. Kannattaa olla tarkkana siitä, mitä syö ja miten ruoka on tuotettu. – Lihan syöntiä ja tuotantoa arvostellaan. Puhutaan nautojen valtavista metaanipäästöistä. Ihminen kuitenkin tarvitsee ravin-

toa. Pitää ajatella kokonaisuutta: päästöjä ja kompensointia? Siinä yhtälössä ratkaisevat teot. – Hyvin tuotettu liha on terveellistä. Sitä voi syödä sopivia määriä. Ehkä kannattaisikin ajatella enemmän lihan alkuperää ja sen tuotanto- ja kuljetuskäytäntöjä, Jessica Aminoff pohtii. – Onko järkevää syödä argentiinalaista Suomeen lennätettyä lihaa valtavia määriä? Suomessa on luontaista kasvattaa lihakarjaa. Täällä on vettä ja heinää. Monissa maissa joudutaan käyttämään valtavasti energiaa esimerkiksi lihakarjan juomaveden tuottamiseen. Me vain päästämme laiduntajamme ovesta ulos, ja vettä sekä heinää on tarjolla, Mikael Aminoff tiivistää.

Metsätkin kiittävät Lihantuottajatilat tekevät yhteistyötä markkinoinnissa ja teurastuskuvioissa sekä rakentavat väyliä tuottajilta kuluttajille. Riilahden luomulihaa myydään tällä hetkellä eniten Bromarvin vilkkaalla torilla

sekä muun muassa Uudenmaan ruoka -renkaan kautta. – Olemme saaneet hyödyllisiä vinkkejä alan osaajilta, etenkin Kosken kartanolta, joka on tuonut ensimmäisenä herefordit Suomen niityille, Mikael Aminoff toteaa. Perheen harrastuksiin kuuluu myös metsästys. Riistalihaa pidetään arvossa ja metsäriistan ympäristö otetaan huomioon tilan toiminnassa. – Metsätkin hyötyvät, Jessica Aminoff sanoo ja kertoo, että esimerkiksi metsänhakkuut hoidetaan niin, että riistalinnuille ja muille riistaeläimille jää hyvää elintilaa. – Ei meistä kukaan nauti tappamisesta. Me nautimme hyvän ja terveellisen ruoan tuotannosta. Panostamme tulevaisuuteen, nuori emäntä sanoo ja kertoo iloisesti, miten hän Bromarvin torilla on yhtaikaa tehnyt hyvän lihan kauppaa keinuttaessaan pientä tytärtään sylissä. ◀

LUOMULEHTI 4 | 2019

TEKSTI: HIA SJÖBLOM KUVA: DELPHINE RUMO

Foodhub yhdistää kuluttajat ja tuottajat Neljäs itsepalveluperiaatteella toimiva noutopiste avattu

iltä tuntuisi ostaa herkullisia kauden luomutuotteita suoraan tuottajilta, vaikka ei sattuisikaan asumaan lähellä mansikka- tai juurespeltoja tai luomukarjan laidunten tuntumassa? Uudenmaan ruoka rakentaa tähän mahdollisuuksia. – Mallia on otettu Yhdysvalloista, mutta käytäntö täytyy sovittaa suomalaisiin mittapuihin, sanoo yksi Uudenmaan ruoan Foodhubin perustajista ja sen pyörittäjä Olli Repo. – Idea on yksinkertainen. Kuluttaja voi tilata tuotteen suoraan tuottajalta, maksaa sen etukäteen ja hakea ostoksensa itsepalveluperiaatteella toimivasta noutopisteestä. Ensimmäinen itsepalveluperiaatteella toimiva noutopiste starttasi pari vuotta sitten Helsingin Herttoniemen kirjaston yhteydessä ja toinen avattiin Espoon Nihtisillassa kierrätyskeskuksen yhteydessä. Tänä kesänä avattiin noutopisteet Helsingin keskustassa, Mannerheimintien varrella sekä Vantaan Korsossa. Tiloilla tuotettujen luomutuotteiden lisäksi Uudenmaan ruoka tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuksia ostaa muun muassa riistalihaa. Tuottajarenkaaseen kuuluu myös kalastaja itäiseltä Uudeltamaalta. – Tilausjärjestelmää kehitetään koko ajan. Kysyntä ja tuotanto yritetään saada kohtaa-

LUOMULEHTI 4 | 2019

maan. Uudenmaan ruoka sai alkuun rahoitusta Sitralta ja Uudenmaan liitolta, Repo kertoo. Nyt käytäntö on kehittynyt ja kauppa vilkastuu. – Foodhubin periaatteisiin kuuluu avoimuus. Asiakkaat voivat seurata, mitä tuotteita on tulossa ja mitkä tuotteet liikkuvat. Kerromme myös asiakkaille koko ajan, miten kustannukset jakaantuvat. Esimerkiksi alkukesän mansikkalaatikko maksoi kuluttajalle viisikymppiä. Siitä 35 euroa meni tuottajalle, 8 Foodhubille ja 7 verottajalle. – Emme ole alekauppiaita, meille ei tule hävikkiä, emme myy halvemmalla huonompaa ja kaikki pysyy tuoreena, Repo luettelee Foodhubin parhaita puolia. Noutopisteissä ei ole henkilökuntaa. Asiakas voi asioida oman aikataulunsa mukaan. Rahat palautetaan, jos tilattua tuotetta jostain syystä ei olekaan saatu. – Helpointa tässä on se, että kertatilauksella voi tehdä ostoksia usealta tilalta, Repo kertoo. Tilaukset tehdään etukäteen www.ekompi.net -sivustolta kerran viikossa. Tuotteiden nouto onnistuu joustavasti riippuen noutopisteen aikatauluista. Mukana on tällä hetkellä kolmisenkymmentä tilaa ja lähiruokatuottajaa. ◀

Uudenmaan ruoka Foodhubin toiminnan pyörittäjä Olli Repo esittelee taatusti tuoreita tuotteita, joita asiakkaat voivat tilata ja maksaa etukäteen sekä hakea itsepalvelunoutopisteestä itselleen sopivana aikana.

6.—7.11.2

019

Tule kuulemaan vaihtoehtoisista kauppatavoista Luomupäiville!

Kolumni

Ovet auki

LAURA HÄMÄLÄINEN on Luomulehden kolumnisti ja hämäläinen luomuviljelijä, jonka käsien kautta kulkee paitsi kyytönlihaa ja vihanneksia suoramyyntiin, myös osuvia blogitekstejä Huljalan Tupalasta.

Laura Hämäläinen

Lähilehmien vierellä on ollut heinäpaali korsirehutarjoilun harjoitteluun. Innokkaita – yleensä aika nuoria – harjoittelijoita riittää siihen malliin, että ruokailijat eivät kaikkea ehdi syömään, kuten kuvasta näkyy.

yky-Suomessa, jossa valtaosa ihmisistä ei enää asu maalla, pidetään kansansivistyksen ylläpitämiseksi avoin maatila -päiviä ympäri valtakuntaa. Täällä Hämeessä oltiin heinäkuun puolivälin lauantaina auki 35 paikassa. Rasvasimme saranamme ja olimme mukana. Hommassa on jo jonkinlaista rutiinia, sillä tapahtumia on meillä viime vuosina ollut pari suvessa ja sitä ennen harjoiteltiin kerran kesässä -menetelmällä. Tunnustan, että kaikkea ei voi ylevästi pistää sivistystahtomme piikkiin, vaan mukanaoloon on suoramyyjällä myös ihan itsekkään kaupallisia motiiveja. Toki järjestämisestä on puhtaasti iloakin silloin, kun järjestelyt onnistuvat ja väki on hyvin liikkeellä. Tilapäivämme pääkohde on ollut isännän Helvetin rotkossa – perinnebiotoopissa ja ennallistetulla purolla – vetämä kierros. Kohteen nimihän on varsin houkutteleva, mutta ilmeisesti myös isäntä on käyttäytynyt ihan asiallisesti. Emännälle ei koskaan ole kierrosta tarjottu, joten varmaa tietoa ei ole. Sillä aikaa, kun isäntä on painunut Helvettiin, on pihanurkissa ollut tavattavissa emännän ja viereisten sukupolvien lisäksi söpöjä lehmiä, viljelykasveja omilta ja naapurien pelloilta, koneita sekä pataljoona kahvitermoksia seuralaisineen. Seudulla liikkuneen Pouta Sään tapaaminen on myös monelle ehdoton osallistumiskannuste. Mitä maalla tehdään ja miksi? Kuka siitä kertoo? Netti on nykyään monelle vastauspankki kaikkiin kysymyksiin. Riittääkö tiedon etsijän osaaminen arvioimaan lähteiden pätevyyttä ja tiedon soveltuvuutta Suomeen? Moni seikka voi olla sinänsä paikkansapitävä jossain päin maailmaa, mutta ilmaston, lainsäädännön, maalajien tai perinteiden vuoksi Suomessa saatetaankin toimia toisin. Asioita selvittänytkin voi siis olla väärillä jäljillä. Oikean tiedon välittäminen suomalaisesta maataloudesta on osa suomalaisen viljelijän työtä. Siihen on eri tiloilla erilaisia mahdollisuuksia, mutta täällä suhteellisen taajan asutuksen ja hyvien liikenneyhteyksien päässä me avaamme ovet ja toivomme, että hakukone läväyttäisi oikean päivämäärän tiedonhaluisen ruudulle. ◀

LUOMULEHTI 4 | 2019

TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN

Kokemäen puutarhakoulun kasvatit kehittävät monipuolisuus edellä – Meillä on perheyritysmalli: kaikki menee hyvin, kun tunteja ei lasketa, naurahtavat Ulla Mäkinen, Susanna Harjunpää ja MikkoSamuli Lahtinen.

Saaren luomutila haluaa kasvaa monipuolistumalla ja jatkojalostusta kehittämällä. Tänä kesänä käytössä on ensi kertaa kumppanuusmaatalousmalli, jonka kautta asiakkaat sitoutuivat jakamaan tuottajan satoriskiä. Uusi elintarviketila pääsee todelliseen testiin syksyllä.

ukupolvenvaihdos, jatkojalostustilat, peltoalan laajennus – tämä kaikki on tapahtunut Saaren luomutilalla parissa vuodessa. Kaikki lähti siitä, kun isäntäpari Ulla Mäkinen ja Risto Nevalainen halusi löytää työlleen jatkajat. – Teimme Riston kanssa viisivuotissuunnitelman, jonka tähtäin oli sukupolvenvaihdoksessa. Samaan aikaan, kun suunnitelmaa laadittiin, saatiin harjoitteluun nämä kaksi samanlaista työhullua, Mäkinen nauraa ja viittaa vieressä istuviin Mikko-Samuli Lahtiseen ja Susanna Harjunpäähän. Keväällä 2017 perustetun Saaren luomuosuuskunnan myötä Lahtisesta ja Harjunpäästä tuli yrittäjiä tilalle. Nelihenkisenä

LUOMULEHTI 4 | 2019

osuuskunta ehti toimia vuoden verran. Risto Nevalainen menehtyi syksyllä 2018 sairauden uuvuttamana. – Riston neuvo meille oli, että yhdessä aina keskustelette ja yhdessä mietitte. Sitä neuvoa olemme noudattaneet, Mäkinen sanoo.

Taimikauppaa ja tuotekehittelyä Tilan alkukesä oli vilkas, sillä taimikaupasta on tullut vuosi vuodelta merkittävämpää. Kasvihuonealaa on kasvatettu jopa puolella, ja oman tilamyymälän lisäksi taimia toimitetaan muutamiin isompiin puutarhamyymälöihin Satakunnassa. Toiminta on laajentunut enemmän myös piha- ja puutarhanhoitopalveluihin.

Tilan toimintaan pääsee tutustumaan tapahtumissa ja teemapäivinä. Suunnitteilla on elokuulle esimerkiksi Mustaherukan yö, jolloin voi saapua poimimaan mustaherukkaa edulliseen hintaan.

Tällä kaudella tilalla kasvaa 30 erilaista kasvia ja lähemmäs 70 lajiketta uutuuksina muun muassa keltajuurikas ja nauris. Nykyinen 3,8 hehtaarin peltoala lähes kaksinkertaistuu ensi kaudeksi, kun siirtymävaiheessa oleva ala saadaan viljelyyn. – Saskatoon, valkosipuli, maa-artisokka – kaikkea vielä puuttuu. Meillä on selkeä ajatus, että eteenpäin mennään nimenomaan monipuolisuudella ja jalostamalla, ei vain lisämaata vuokraamalla, Mäkinen sanoo. Osuuskunta teki merkittävän panostuksen jatkojalostukseen rakentamalla viime vuonna elintarviketilat ja uuden tilamyymälän. Rakentamisinvestoinnissa ja elintarviketilan laitehankinnoissa hyödynnettiin Leader-tukea. Jatkojalostus tuo lisää työtä syksy- ja talvikaudeksi. Koneet pääsevät todelliseen testiin tänä syksynä. – Tavoite on saada työmäärä inhimilliseksi tilaa kehittämällä. Tänä vuonna sellerimäärä tuplattiin ja myös purjoala kasvoi. Porkkanaa ja punajuurtakin on enemmän. Tavoitteena on syksyllä tehdä muun muassa tuorekeittojuuresjalosteita, Lahtinen kertoo. – Nyt voimme hyödyntää paremmin kakkoslaadun tavaran, jota voimme ostaa myös muilta tuottajilta ja vähentää näin hävikkiä – puhumattakaan luonnon sienistä, marjoista ja yrteistä. Jalostus on ollut ihan lapsenkengissä, Mäkinen kertoo.

Kumppanuusmaatalous rantautui Amerikasta Ulvilaan Saaren luomuosuuskunnan osakkaita yhdistää kehittämisen ja eteenpäin menemisen halu. Hauska seikka on myös, että jokainen on alan vaihtaja ja päätynyt Saaren luomutilalle Kokemäen puutarhakoulun kautta. Lahtisen tausta on tietotekniikkaja metsätalousalalla, Harjunpää taas tulee kulttuuriperinnöntutkimuksen parista. Asiakkaiden osallistaminen ja ruuantuotannon näkyväksi tekeminen on Saaren luomuosuuskunnalle tärkeää. Tänä vuonna tilalla onkin kokeiltu ensimmäistä kertaa kumppanuusmaatalousmallia, jonka mukaisesti asiakkaat maksavat sadosta etukäteen. Tämän erityisesti PohjoisAmerikassa suositun mallin kautta kuluttajat tulevat jakamaan satoriskiä tuottajan kanssa. Kumppanuusmaatalousmalliin liittyneet asiakkaat saavat noutaa sesongin kasviksia ja marjoja sekä hyväksi havaittuja reseptejä sisältävän satokassin joka toinen viikko heinä–syyskuussa. – Malli tuo asiakkaan lähemmäs, ja heihin kehittyy erilainen suhde. Toive oli, että saisimme ensimmäisenä vuonna mukaan kymmenen, mutta mukana on nyt 23 asiakasta. Järjestämme osallistuville myös talkoopäivän, jolloin koko perhe voi tulla tutustumaan tilan toimintaan, saada tietoa viljelytekniikasta ja osallistua myös töihin, Harjunpää kertoo. ◀

EU:n maaseuturahasto mukana yritysten matkassa Saaren Luomuosuuskunta sai elintarviketilan ja tilamyymälän rakentamiseen tukea Leader Karhuseudulta. Suomen Leaderryhmät ja ELY-keskukset tukevat EU:n maaseuturahastosta maaseudun pieniä ja keskisuuria yrityksiä esimerkiksi investoinneissa, liiketoiminnan käynnistämisessä sekä yhteistyössä. Tukea saadakseen yrityksen on oltava kannattava, sijaittava maaseudulla ja annettava työtä kokopäiväisesti vähintään 1 henkilölle – esimerkiksi yrittäjälle itselleen. Tuki ei saa kuitenkaan vääristää kilpailua. 95 % Suomesta on maaseutua ja näin tukien piirissä. Maatilat voivat saada sivuelinkeinoihin ja jatkojalostukseen yritystukea Leader-ryhmästä. Maatilojen kohdalla korotettu 35 % tuki maatilatalouden ulkopuolisiin investointeihin on mahdollinen. Maaseuturahaston hanketukien avulla kehitetään monipuolisesti yritysten kilpailukykyä ja osaamista. Kaikki Suomen 54 Leaderryhmää ja lisätietoa Leadertoiminnasta: www.leadersuomi.fi Lisätietoa maaseudun yritystuista: ruokavirasto.fi/yritystuet

Kirjoittaja toimii Satakunnan Leader-ryhmien tiedottajana.

Taimikaupan merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Kasvihuonealaa on kasvatettu jopa puolella.

LUOMULEHTI 4 | 2019

TEKSTI JA KUVAT: SUSANN RÄNNÄRI

Liettuassa panostetaan vientiin ja kestävään ruuantuotantoon Liettualaisen AUGA Groupin vaatimaton visio on olla Euroopan suurin elintarvikejalostaja, joka tuottaa pellolta kaupan hyllylle asti.

Luomu Liettuassa: 8,1 % viljelypintaalasta luomussa 2707 sertifioitua luomutoimijaa päätuotantokasvit: vehnä, ruis, tattari, kaura, palkokasvit, liha, meijerituotteet

oi jopa olla, että he ovat jo saavuttaneet tavoitteensa, koska tavoitetta on vaikea mitata ja vertailla Euroopan laajuisesti. Varmaa on ainakin, että heidän tuotantonsa on jo henkeäsalpaavan kattavaa. AUGA Group hallinnoi 38 000 luomuhehtaaria ja työllistää 1200 työntekijää. Yli puolet tuotannosta myydään kuluttajalle jalostettuna, ja loput myydään raaka-aineena teollisuuteen. Liikevaihto koostuu kolmesta pääryhmästä: sienistä, kasveista ja maidosta. Yrityksen strategia on keskittyä luonnonmukaiseen ja kestävään ruuantuotantoon. Tehokkuutta haetaan koon tuomista eduista ja synergioista eri maatalouden tuotantohaarojen välillä. Tämän lisäksi hyödynnetään tuorein tieteellinen tieto viljelymenetelmistä sekä osallistutaan aktiivisesti eri tutkimushankkeisiin ja kehitetään aktiivisesti kestäviä viljelymenetelmiä.

1 % luomun osuus ruuan markkina-arvosta

Kestävä tuotanto ei pelkkää sanahelinää AUGA Groupin pelloista 85 prosenttia viljellään minimimuokkaamalla. Yrityksen toimintatapan on johtanut siihen, että maanomistajat mielellään vuokraavat maansa heille, koska he näkevät, kuinka heidän omaisuutensa arvo kasvaa hyvässä hoidossa. Viljelykierrot ovat pitkiä, 7-vuotisia. Ravinteita saadaan kompostoimalla sienten kasvatusalustat sekä lehmän ja kanan lanta. Ravinteiden tehokkaaseen kiertoon yrityksen sisällä panostetaan. Maan kasvukunnosta halutaan huolehtia, luonnonmonimuotoisuutta ja ekosysteemejä vaalia. Tällä hetkellä yritys kehittää biokaasun tuotantoa ja etsii ratkaisuja, joilla maatalouskoneisto saataisiin kulkemaan kaasulla. Haasteena on ollut, etteivät kaasulla toimivat koneet ole olleet tarpeeksi tehokkaita eivätkä traktorinvalmistajat ole olleet kiinnostuneita kehittämään koneita heidän tarpeisiinsa. Kotieläinpuolella yrityksen tavoite on olla täysin rehuomavarainen. Myyntiin kehitellään myös kananrehua, jota voidaan myös viedä ulkomaille.

Kehitys nopeaa kasvavilla markkinoilla Yrityksen kehitys on ollut nopeaa. Vuonna 2015 AUGA Group aloitti luomutuotannon sienten kasvattamisella, 2016 tulivat ensimmäiset luomuvihannekset markkinoille, 2017 oli siirtymävaihe kokonaisuudessaan viety maaliin ja sen yhteydessä tuotiin luomujatkojalosteet, -maito ja -viljat markkinoille. Vuoden 2018 aikana yritys on keskittynyt myyntiin. Kuluttajatuotteet kehitetään globaalien trendien mukaan: valmisruoat, vegaanisuus, allergeenittomat, vähäsokeriset sekä terveysväittämiin nojaavat tuoteryhmästä riippuen.

LUOMULEHTI 4 | 2019

AUGA Groupin kananmunantuotannossa tarvittava energia tuotetaan kokonaisuudessaan auringon ja tuulen voimalla. Energiaa varataan akkuihin, joiden avulla pystytään ylläpitämään tuotantoa useamman viikon, vaikka tuuli ei puhaltaisi tai aurinko paistaisi ollenkaan.

Markkinat ovat tällä hetkellä hyvin globaalit. 80 prosenttia tuotannosta viedään muun muassa Japaniin, Koreaan, Arabiemiraatteihin ja moneen Euroopan maahan. Kesällä 2019 on ensimmäinen laivakuorma viety Yhdysvaltoihin. – Myyntineuvotteluissa ykköskysymys on volyymi: pystymmekö tuottamaan tarvittavat määrät ja vieläpä tasaisesti, kertoo Gediminas Judzentas, AUGA Groupin markkinointijohtaja. Tähän tarpeeseen yritys pyrkii vastaamaan tuotannon koolla. Tällä hetkellä heillä on jonkun verran private label -tuotantoa varsinkin vientiin.

Jatkojalostamalla lisäarvoa – jäljitettävyys on valttia AUGA Group jalostaa kuluttajatuotteita pääasiassa omista raaka-aineista. Tarjolla on laaja valikoima: tuoreita sieniä, meijerituotteita, kananmunia, viljajalosteita, säilöttyjä vihanneksia ja sieniä sekä valmiita keittoja. Osan jalostuksesta yritys tekee itse ja osan teettää ostopalveluna. Strategia on kattaa suosituimmat luomuelintarvikevalikoimat, kehittää lisää tuotteita kuluttajia kuunnellen ja panostaa kestävään pakkaukseen. AUGA Groupilla on kyky tuottaa isoja volyymeja ja taata tuotannon läpinäkyvyys, koska tuotantoketju on suurilta osilta omissa käsissä. ◀

Vaikka AUGA Groupin elintarviketehtaiden tuotanto on pitkälti automatisoitu, laadun tarkkailussa käsityötä tarvitaan edelleen.

LUOMULEHTI 4 | 2019

TEKSTI: AIRA SEVÓN

ialla unvalvontaa - luomutuottajan as

IFOAM-EU

Suomen EU-puheenjohtajakauden

Euroopan luomuviljelijöiden kokous Suomessa

kunniaksi luomuviljelijöiden edunvalvontajärjestöt järjestävät yhdessä luomuravintola Härmän Ratissa Järvenpäässä virallisen IFOAMEU:n IGOF:n (Interest Group of Organic Farming) viljelijäsektorin kokouksen

Agendalla CAP-uudistus ja uusi luomuasetus

äivää ennen, 20.11. pidettävä seminaari virittää IFOAMEU:n Brysselin väen johdolla Euroopan ajankohtaisimpaan poliittiseen keskusteluun erityisesti uudesta CAP-kaudesta sekä uudesta EU:n luomuasetuksesta. Osana kokonaisuutta järjestetään yhteinen luomuviljelijäpäivällinen. Silloin kaikilla järjestöjen jäsenillä on mahdollisuus keskustella ja kokea yhteisöllisyyttä Euroopan luomuviljelijöiden kesken. Samalla esitellään Euroopan pohjoisimpia viljelyolosuhteita. Viljelijät Tuusulasta ja Järvenpäästä majoittavat Euroopasta saapuvia viljelijädelegaatioita koteihinsa. Jos sinulla on kiinnostusta tarjota maatilallasi majoitusta vieraille ajalla 20.–22.11.2019, ilmoittaudu allekirjoittaneelle sähköpostitse.

LUOMULEHTI 4 | 2019

Viljelijät IFOAM-EU:ssa Kattojärjestömme IFOAM-EU toimii kaksikamarisella mallilla. Neuvostossa kustakin maasta on yksi edustaja. Hallituksessa on valittuna Pohjois-, Keski- ja Etelä-Euroopan edustajat, jotka edustavat myös eri sektoreita. Viljelijöiden sektori on vanhin IGOF. Lisäksi on perustettu IGOC, sertifioijien sektori. Kuluttajakysyntä on nostamassa luomua nichen asemasta Euroopan markkinoilla, myös kauppa ja valmistajat haluavat toimia vahvemmin luomun päätöksenteossa. Vanhastaan on toiminut valmistajien sektoriryhmä IGOP ja kaupan sektoriryhmä IGOR pitää ensimmäisen vuosikokouksensa joulukuussa. Valmiit säädökset viljelijä havaitsee, kun tukisäädöksiin liittyvät käytännöt muuttuvat, mutta kulissien takaista poliittista lob-

21.–22.11.2019.

baustyötä Brysselissä ei viljelijä näe. Pohjoisimman EU-maan viljelyolosuhteiden haasteet eivät välity eteenpäin itsestään. Voi törmätä siihenkin, että Suomessa puhutaan muuta kuin todellisuudessa Brysselissä tapahtuu. Jos taas havahdumme liian myöhään, osaksemme jää ajopuun rooli muiden päättäessä asiamme. Tämän vuoksi IFOAMEU:n suomalaiset viljelijäorganisaatiot tekevät työtä yhdessä pitkäjännitteisesti.

Edunvalvontaa ennakoidusti Tällä hetkellä luomuviljelijöiden yhteistä edunvalvontatyötä leimaa erityisesti CAPuudistus uusine ympäristövaatimuksineen. Kattojärjestössämme IFOAM-EU:ssa valmistelu on aloitettu jo kolmisen vuotta sitten hakemalla sisäisesti kantoja. Visioiden laatimistyötä tehdään kauemmin, pian aloitellaan jo tulevien kausien visioinnit.

Myös 1.1.2021 voimaan tulevaa uutta luomuasetusta viilataan täydentävillä, toissijaisilla säädöksillä sekä delegoiduilla säädöksillä, mikä tarkoittaa pääpiirteissään komissiolle joissain asioissa annettua päätäntävaltaa vastata ripeämmin vaihtuviin tilanteisiin. Esimerkiksi asetus loi aivan uuden ”siemenlajin”, OHM (organic heterogenous material), jolla pyritään edistämään luomulisäysaineistojen saatavuutta. Kimuranttiutta luo esimerkiksi hallinnon alojen päällekkäisyys. Lisäysaineistot kuuluvat hallinnonalana EU-komission DG Sante -osastolle, luomuasetus puolestaan DG Agri -osaston luomuhallintoon. Heinäkuun alussa olimme tutkijoiden kera selvittämässä molempien osastojen virkamiehille esimerkiksi, ettemme luomuviljelijöinä halua enempää byrokratiaa ja kuinka tärkeää on saada siirtää heterogeenistä lisäysmateriaalia tilalta toiselle.

Meikäläisittäin perusteellisen tarkka säädösten tulkitseminen kotimaisessa hallinnossa saattaisi tuottaa erityisesti suomalaisille viljelijöille päänvaivaa, jos komissiossa ei tehdä viljelijäystävällistä säädöskirjoitusta. On siis merkityksellistä, että vaikutamme ennakoiden, muutokset jo valmiiseen lainsäädäntöön ovat hankalan tien päässä.

Kohti uutta CAP-kautta Virallisissa arvioinneissa on todettu, ettei nykyinen CAP (Common Agricultural Policy) ole tuottanut sille asetettuja tavoitteita. EU:n kansalaisten vaatimukseen ilmastopolitiikan muutokseksi ei tulisi vastata viherpesuretoriikalla. Tällä hetkellä Brysselissä on käynnissä voimakas teollisen viljelyn ja GMO:n edistäminen. Kyntämättömyys hiilensidonnan laskelmissa saattaa johtaa glyfosaatin käytön oikeuttamisvaatimuksiin huolimatta viimeisimmistäkin tutkimustuloksista, jot-

ka viittaavat glyfosaattipitoisen juomaveden karsinogeenisuuteen. Glyfosaatti jo äidinmaidossa kohdannee pian jokaista syntyvää eurooppalaista. Hiilensidonta-asiassa innovatiivisimmat ammattilaiset, luomuviljelijät, palvelevat tälläkin hetkellä ahkerasti yhteiskuntaa suojellen luontoa, ihmisiä ja eläimiä. Tällaisen yhteiskuntapalvelun tulee näkyä luomuviljelijän kukkarossa seuraavalla CAP-kaudella. Tavataan marraskuussa Härmän Ratissa! ◀ Lisää aiheesta: www.ifoam-eu.org Kirjoittaja on IFOAM-EU:n neuvoston jäsen, lakimies, luomutilan emäntä ja luomuviljaketjun tutkija. aira.sevon@lut.fi

KASVATAMME PUHDASTA LAATULUOMUA KAHDENKYMMENEN VUODEN KOKEMUKSELLA. MAKUA JA RAIKKAUTTA, SUURELLA SYDÄMELLÄ! IKAALISTENLUOMU.FI

LUOMULEHTI 4 | 2019

TEKSTI: BRITA SUOKAS

Luomutiloilta otetuista näytteistä ei löytynyt torjunta-ainejäämiä. Mitään muitakaan jäämiä, kuten GMO-ainesta tai lääkejäämiä, ei havaittu. Vain viidestä elintarvikejatkojalosteesta löytyi Moira Nazzari Pixabay

kasvinsuojeluaineen tai luomussa kielletyn elintarvikelisäaineen jäämiä.

Raportti: Kotimaisissa luomuraakaaineissa ei torjunta-ainejäämiä

Luomuviljelmien tulos puhdas nolla, jatkojalostajilla parannettavaa Luomuviljelmiltä ja tuotevarastoista haetuista näytteistä (251 kpl) ei löytynyt kasvinsuojeluainejäämiä eikä muitakaan tutkittujen aineiden jäämiä. Luomueläintuotteista (65 näytettä) ei tehty jäämähavaintoja. Elintarvikejatkojalosteista (44 kpl) tehtiin kolme havaintoa kasvinsuojeluainejäämästä: yksi tuontituotteesta ja kaksi kotimaisista. Kotimaisten tuotteiden kohdalla oli kyse luomu- ja tavanomaisen raaka-aineen sekoittumisesta valmistuslinjastolla. Sekoittumisen estämisessä ei oltu onnistuttu puutteellisten merkintöjen vuoksi. Yhden valmistajan kahdesta tuotteesta löytyi havainto luomutuotannossa kielletyn elintarvikelisäaineen käytöstä. Jatkojalostajan toiminnassa oli myös vakavia puutteita luomuvalmistuksen vaatimassa

LUOMULEHTI 4 | 2019

kirjanpidossa. Seurauksena valmistaja erotettiin määräajaksi luomuvalvonnasta. Ruokaviraston luomuvalvonnan ylitarkastaja Sampsa Heinonen kertoo, että raportoidut havainnot tarkoittavat käytetyillä mittausmenetelmillä saatua havaintoa kielletyn aineen esiintymisestä. – Se ei tarkoita sallitun jäämärajan ylittävää MRL-löydöstä (maximum residue level), viisari vain värähtää. Jokainen tapaus arvioidaan erikseen, mutta kokemukseni mukaan luomutuotannossa kielletyn aineen

Tero Vesalainen Pixabay

uokaviraston ja ELY-keskusten luomuvalvonta ottivat vuonna 2018 näytteen 360 luomutuotteesta. Näytteenotolla etsittiin luomutuotannossa kiellettyjä aineita. Tulokset on julkaistu Luonnonmukaisen tuotannon valvontaraportissa.

löydös johtaa normaalisti markkinointikieltoon. Se tarkoittaa, että tuotetta ei saa enää kutsua luomutuotteeksi ja markkinoida luomuna, kertoo Heinonen.

Tuotteita kerättiin pelloilta, varastoista ja kaupoista Näytteenoton painotus oli viljanäytteissä, koska viljan tuotanto-osuus on suurin luomutuotannossa. Näytteitä otettiin myös perunasta, kasviksista ja juureksista sekä marjoista ja hedelmistä. Kaikista edellä mainituista raaka-aineista valmistetuista jatkojalosteista ja lisäksi virvoitusjuomista otettiin näytteitä, jotka haettiin vähittäismyymälöistä. Näin saatiin tietoa laajimmin kuluttajien saatavilla olevista luomujatkojalosteista. Jatkojalosteista tutkittiin elintarvikelisäaineiden ja kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Luomueläintuotteista otettiin näytteitä osana Ruokaviraston vierasainevalvontaa. Tutkitut eläintuotteet olivat naudan- ja lampaanliha, kananmunat, hunaja ja maito. Tuotteesta riippuen tutkittiin kasvinsuojeluainejäämät ja GMO-alkuperä tai säteilytyksen käyttö. Maidosta, munista ja hunajasta analysoitiin hormonien, eläinlääkkeiden ja kasvinsuojeluaineiden jäämät.

Rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten torjunta luomutuotannossa pähkinänkuoressa Rikkakasveja, kasvitauteja ja tuholaisia torjutaan luomutuotannossa viljelytekniikalla, ei synteettisesti valmistetuilla kemiallisilla torjunta-aineilla. Keinoja ovat kasvilaji- ja lajikevalinta, viljelykierto ja tuholaisten luontaisten vihollisten suosiminen. Rikkakasvien torjunnassa käytetään niittoa, harausta, kitkemistä ja polttamista liekityslaitteella. Luomutuotannossa ei saa käyttää mitään rikkakasvien torjunta-ainetta. Luomupelloilla ja -kasvihuoneissa saa käyttää vain EU:n luomuasetuksessa lueteltuja aineita tautien ja tuholaisten torjuntaan sekä niin kutsuttuja perusaineita. Valmisteiden on myös täytettävä Suomen kasvinsuojeluaineita koskevan lainsäädännön vaatimukset, ja niitä saa käyttää vain siihen käyttötarkoitukseen, johon ne on hyväksytty. Sallitut aineet ovat biologisen torjunnan keinoja, kuten torjuntaeliöitä ja sienivalmisteita sekä kasviuutteita, kasviöljyjä, saippuaa, etikkaa, olutta ja heraa. Rajoitettuihin tarkoituksiin on mahdollista käyttää joitain kupari- ja rautayhdisteitä sekä rikkiä. Tukesin ja Ruokaviraston luvalla sallitut kauppavalmisteet luomuviljelmille on listattu Ruokaviraston verkkosivuilla.

Tuontituotteita seurataan pistokokein Suomen tulli valvoo sekä EU:n alueelta, että EU:n ulkopuolelta tuotavien luomutuotteiden laatua osana tuontielintarvikkeiden maahantuonnin valvontaa. Tulli tutki vuoden 2018 aikana 265 luomuelintarviketta ja neljä luomurehun erää. Tutkitut luomurehut olivat kolme soijaerää ja yksi vehnäerä. Viidestä elintarvikkeesta tehtiin kasvinsuojeluainehavainto. Jäämä ei ollut MRL-rajan ylittävä. Tuotteet, joista löydökset tehtiin, olivat rukola, kuivatut luumut ja rusinat sekä kaksi yrttivalmistetta. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton asiantuntijatiimin jäsen. Linkki Luonnonmukaisen tuotannon valvontaraporttiin löytyy osoitteesta www.luomulehti.fi.

SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI  Lisää humusta  Parantaa maan rakennetta  Sitoo ravinteita  Tukahduttaa rikkakasvit  Torjuu ankeroisia  Pienentää kasvitautipainetta CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA

VALKOSINAPPI

VIHANNESTENTAIMET LUOMUUN

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

KATSO

eo: haran esittelyvid m www.garford.co

Robocrop TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti ja myynti: LUOMULEHTI 4 | 2019 23 S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi

TEKSTI JA KUVAT: SOILE PROKKOLA

Biologista torjuntaa

edullisina ekosysteemipalveluina Luontaisten torjuntaeliöiden elinolosuhteet huomioon ottamalla kasvinsuojelu hoituu ilman ostopanoksia ja byrokratiaa. Eliöstön monimuotoisuus estää useimpien tuholais- ja kasvitautiongelmien syntymisen.

aikka monenlaisia torjuntaeliöitä saa kaupallisina, valtaosaa hyötyeläimistä ja mikrobeista ei saa rahalla. Maailmanlaajuisesti tuholaisten luontaisen kannansäätelyn arvoksi maataloudelle on arvioitu 100 miljardia vuosittain. Maan eliöstön monimuotoisuuden arvo on ilmeisesti vielä hankalampi hinnoitella. Kun viljelykasvien ympäristössä luontaisesti esiintyvien hyötyeliöiden toimintaedellytyksiä parannetaan muokkaamalla elinolosuhteita niille suotuisiksi, puhutaan suojelevasta biologisesta torjunnasta. Se on epäsuoraa torjuntaa, ja vaikutukset näkyvät hitaasti.

Hyödyllisiksi katsotaan pedot ja loiset sekä erilaiset taudinaiheuttajat, jotka käyttävät tuholaisia ravinnokseen ja rajoittavat siten niiden lisääntymistä. Samoin kasvitauteja aiheuttavilla mikrobeilla, kuten sienillä ja bakteereilla, on myös omat kannansäätelijänsä niin maassa, juuristossa kuin lehtien pinnoilla.

Höpöheinät harmittaa Tuholaiset ja taudinaiheuttajat runsastuvat helposti monokulttuuriviljelyksillä. Maan muokkaus ja synteettisten lannoitteiden käyttö kuluttavat maan orgaanista ainesta, joka hajoaa hiilidioksidiksi taivaalle. Orgaaninen aines on maan eliöstön hyvinvoinnin perusta. Laajoilla yhden kasvin viljelyalueilla puuttuvat suojapaikat ja ravintokasvit hyödyllisille hyönteisille. Monimuotoisuuden säilyttämiseen kannustetaan tukemalla muun muassa luonnonhoitopeltojen vilje-

Lyhytsiipiset ovat monilajinen kovakuoriaisryhmä, joista suurin osa on petoja.

LUOMULEHTI 4 | 2019

lyä. Mielipidekirjoituksissa höpöheinät kuitenkin harmittavat monia suunnattomasti. Kieltämättä silmää hivelee salaojitetut, oheiskasveista vapaat viljelmät. Ainoastaan ruiskutusjäljet häiritsevät nautintoa. Eliöstön monimuotoisuuden heikentymisen seurauksena tulee tauteja ja tuholaisia, jotka torjutaan synteettisillä kasvinsuojeluaineilla. Hyödylliset eliöt, jotka pitäisivät tuholaiskannat kurissa ovat herkkiä kasvinsuojeluaineille, ja niiden määrä vähenee käsittelyjen seurauksena jopa enemmän kuin vahingonaiheuttajien. Näin noidankehä on valmis. Myös luomussa sallittu kasviperäinen luonnon pyretriini on valikoimaton ja tappaa osuessaan hyödyllisetkin hyönteiset. Sen vaikutus ei kestä kuitenkaan viikko- tai kuukausitolkulla, kuten synteettisillä kasvinsuojeluaineilla, vaan se hajoaa alle vuorokaudessa.

Kukkien mettä ja suojaa Luonnossa tuholaisten ja taudinaiheuttajien populaatiot pysyvät kurissa monimuotoisen eliöstön ansiosta. Viljelyksillä sopivien elinympäristöjen väheneminen heikentää hyödyllisten eliöiden elinmahdollisuuksia. Monilajiset luonnon kasvustot ojien pientareilla, saarekkeissa ja metsän reunoissa tarjoavat ravintoa, suojaa sekä talvehtimispaikkoja.

Kukkakärpänen vuohenputken kukassa. Toukat elävät hyönteisravinnolla.

Loiset ovat erikoistuneita tuholaisten kannan säätelijöitä. Aikuiset loispistiäiset tarvitsevat siitepölyä tai mettä ravinnokseen, jotta ne voivat lisääntyä. Koiranputkien ynnä muiden kukissa on paljon muitakin hyödyllisiä ruokailijoita. Kukkivia kaistoja voi kylvää peltoon luontaisten kasvustojen puuttuessa. Myös maassa juoksentelevien petojen, kuten hämähäkkien, maakiitäjäisten ja lyhytsiipisten, elinmahdollisuuksia ojien pientareet parantavat. Salaojitetuille peltoaukeille kannattaisi jättää muokkaamattomia alueita yksivuotisten kasvien tuotannossa. Esimerkiksi rapsikuoriaisen kantaa rajoittava rapsikuoriaispistiäistä voidaan suojella välttämällä maan muokkausta seuraavaan alkukesään asti. Pistiäinen talvehtii maassa edelliskesän rypsikasvustossa ja kömpii sieltä vasta, kun rapsikuoriaisen toukkia alkaa olla loisittavaksi. Monet selkärankaiset käyttävät hyönteisiä ravintonaan. Hyönteisiä syöville linnuille kannattaa rakennella pönttöjä. Hedelmäviljelyksillä ne ovat merkittävä apu tuholaistorjunnassa.

▷▷

LUOMULEHTI 4 | 2019

Ruokaa maan eliöstölle Lusikallisessa multaa on yhtä paljon eliöitä kuin Afrikassa ihmisiä. Elintilasta ja ravinnosta vallitsee kova kilpailu. Monet kasveissa ja maassa luontaisesti elävät sienet ja bakteerit estävät kasvitautien aiheuttajien lisääntymistä. Monipuolinen viljelykierto ja orgaaninen lannoitus suosivat maaperän vilkasta mikrobitoimintaa. Luomuviljellyssä ja runsaasti kompostilla lannoitetussa maassa Trichoderma-sieniä on todettu olevan enemmän kuin tavanomaisesti viljellyssä maassa. Trichoderma-sienet ovat tunnettuja biologisina torjuntaeliöinä. Monilajiset ja mahdollisimman pitkään maan peittävät kasvustot tai orgaaninen kate suojaavat maata ja tarjoavat ravintoa maan pieneliöstölle. Kasvien juurivyöhykkeessä mikrobien määrä on erityisen suuri, sillä kasvien juurieritteet tarjoavat niille ravintoa.

Lierot saattavat osallistua myös kasvijätteessä talvehtivien taudinaiheuttajien, kuten omenaruven, hävittämiseen kiskoessaan ne maan uumeniin.

Ennaltaehkäisy helpointa

Harsokorento perunan lehdellä. Toukat syövät ahnaasti toisia hyönteisiä.

VUODEN LUOMUYRITYS 2019 -KILPAILU Mikä on innovatiivisin, ekologisin tai muuten innostavaa esimerkkiä näyttänyt luomuyritys?

Luonnon vuorovaikutussuhteisiin perustuva biologinen torjunta vaatii kärsivällisyyttä. Syntyneiden ongelmien korjaaminen vie vuosia ja on epävarmaa. Ennaltaehkäisyyn kannattaakin panostaa. Pientä vioitusta on siedettävä, sillä luontaiset viholliset lisääntyvät viiveellä, esimerkiksi leppäpirkot vasta kirvojen lisäännyttyä. Hankalimpia tapauksia ovat alhaisen vioituskynnyksen tuholaiset, kuten luteet mansikalla, sekä ulkomailta tulevat tuholaisten kaukokulkeumat, kuten kaalikoit taas tänä kesänä. Tilat ovat yksilöitä kasvinsuojelullisessakin mielessä. Eliöstöllä on siinä merkittävä rooli.◀

Luomuyrittäminen on ylpeyden aihe Palkitsemisen avulla Luomuliitto haluaa kannustaa ja saada luomuyrittäjyyttä esille myös mediassa. Voittaja voi olla maatila tai elintarvikejalostusta tai -myyntiä tekevä yritys. Vuoden Luomuyritys 2018

Ehdota: Vuoden Luomuyritys 2018! Ehdota: Vuoden Luomuyritys 2019! Ehdotuksia otetaan vastaan lomakkeella 4.10 asti. Lomakkeen löydät täältä: www.luomuliitto.ﬁ/luomutuotanto/vuoden-lumuyritys Luomuliiton hallitus valitsee voittajan, ja se julkistetaan Luomupäivien yhteydessä 6.11. Porissa.

LUOMULEHTI 4 | 2019

Isokummun lammastila

TEKSTI JA KUVAT: NOORA MANTERE

Hallittu hoitamattomuus hyödyksi Niin linnut kuin hyönteisetkin löytävät suojaa ja ravintoa peltomaisemaan istutetusta puukujanteesta.

Pientareet, pensaikot ja monivuotiset kasvustot hyödyttävät niin hyötyhyönteisiä kuin peltoekosysteemin lintujakin.

iten viljelijä voi pitää huolta luonnon monimuotoisuudesta, pohdittiin 19.6. Luonnonvarakeskuksen ja Kilpiän tilan järjestämässä pellonpiennarpäi-

vässä Lohjalla. – Ojien ja pientareiden määrä sekä muu maiseman rikkonaisuus selittää linnuston monimuotoisuutta peltoympäristössä, esitti Luonnonvarakeskuksen tutkimusassistentti Tuomas Seimola. Pientareet tarjoavat linnuille pesä- ja suojapaikkoja sekä ravintoa. Käänteisesti voi nähdä peltolohkojen yhdistelyn ja avo-ojien korvaamisen salaojilla vieneen kehitystä päinvastaiseen suuntaan. Monimuotoisen maiseman lisäksi monivuotiset ja monilajiset kasvustot hyödyttävät linnustoa. Yleisöä kiinnosti kovasti viljelytoimenpiteiden ajoitus peltolintujen pesinnän kannalta.

– Mitä aikaisemmin maan muokkaa keväällä, sitä parempi. Joko linnut eivät vielä ole ehtineet tekemään pesää tai sitten ehtivät vielä aloittamaan pesinnän uudelleen, Seimola kertoi. Hän neuvoi myös, että niittoja kannattaa viivästyttää mahdollisimman pitkään, jotta poikaset ehtivät pois pesästä. Niittokorkeuden nostaminen yli kymmeneen senttiin auttaa säästämään kiurun pesät. Peltolintujen pesiä ei kannata lähteä merkkaamaan. Variksille merkkauskepit toimivat huomioviireinä, ja ketut seuraavat kulkijan askeleita pesälle. Pesiä voi paikantaa myös dronen ja lämpökameran yhdistelmällä.

Eeva-Liisa Korpela kannusti tutustumaan kotipellon lentäviin hyönteisiin haavin avulla. Paras haavi on mustaverkkoinen, sillä siitä hyönteisten värit erottuvat parhaiten.

Suomen Mehiläishoitajain Liiton tutkimuskoordinaattori Eeva-Liisa Korpela luetteli pölyttäjille hyödyllisiä tekijöitä: – Erilaiset ravintokasvit, kuten paju, voikukka ja hernekasvit, vaihettumisvyöhykkeet pellon ja metsän välillä, valoisat metsänreunat, tuulensuojat, lammikot ja muut vesilähteet. Korpelan mukaan kaikenlainen siistiminen peltoympäristössä on pölyttäjien kannalta haitallista, samoin liiallinen typpilannoitus. Hernekasvit, kuten virnat, sekä monet muutkin niittykasvit kärsivät liiallisesta typensaannista tai eivät pärjää kilpailussa vahvemmille rehevän maan lajeille. ◀

Pajukot elintärkeitä pölyttäjille Aikaisin keväällä kukkivat pajut ovat niin tarhamehiläisten kuin luonnonvaraisten pölyttäjienkin ensimmäinen ravintokasvi ja siksi tärkeitä. Pajujen jälkeen pölyttäjien ruoka-aittoina jatkavat voikukat.

LUOMULEHTI 4 | 2019

TEKSTI: SARI IIVONEN

Peltometsäviljely tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia sopeutua muuttuvaan ilmastoon

D. Freese, AGFORWARD project

Peltometsäviljelyssä samalla pellolla pyritään tuottamaan samanaikaisesti ruokaa ja kasvattamaan puita tai puuvartisia pensaita.

eltometsäviljelyn järjestyksessään neljäs maailmankongressi järjestettiin toukokuun loppupuolella Etelä-Ranskan Montpellierissä. Tapahtuma houkutteli yhteen tutkijoita kaikkialta maailmasta keskustelemaan viimeisimmästä alan tutkimustiedosta. Mukana oli ennätysmäärä eurooppalaisia, puolet 1200 hengen osallistujajoukosta. Peltometsäviljelyyn lukeutuu laaja joukko erilaisia viljelyjärjestelmiä. Yhteistä kaikille on se, että samalla pellolla pyritään tuottamaan samanaikaisesti ruokaa ja kasvattamaan puita tai puuvartisia pensaita. Puut voivat tuottaa ekosysteemipalvelujen lisäksi pähkinöitä, hedelmiä tai puutavaraa. Mielenkiintoista on se, että peltometsäviljelyn järjestelmät tuottavat tyypillisesti paremmin kuin monokulttuurit. Toisin sanoen samalla maapinta-alalla saavutetaan korkeampi kokonaissato, mikä tehostaa viljelymaiden käyttöä. Yleisimpiä peltometsäviljelyn sovelluksia Euroopassa ovat puustoiset laitumet, pensasaitojen tai puuaitojen rajaamat viljelmät sekä puukujien ja viljan tai puutarhakasvien muodostamien käytävien vuorottelu. Pelto-

LUOMULEHTI 4 | 2019

Kiinnostus peltometsäviljelyä kohtaan on kasvanut ympäri maapalloa ilmastonmuutokseen, metsäkatoon ja ruokaturvaan liittyvän kasvavan huolen myötä.

distuviin muutostekijöihin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että peltometsäviljelyjärjestelmät edistävät hiilen sidontaa maaperään, luovat suljetumpia ravinnekiertoja, lisäävät maatalousympäristön monimuotoisuutta ja tarjoavat keinoja ekologiseen kasvinsuojeluun. Suurin osa tutkimuksesta on kuitenkin tehty Suomea lämpimämmissä maissa, ja eurooppalainenkin tutkimus painottuu pitkälti Välimeren maihin. Tutkimustiedon puuttuessa peltometsäviljelyn tarjoamia hyötyjä Suomen oloissa voi vain arvailla.

Ranskassa on panostettu peltometsäviljelyn tutkimukseen

metsäviljelylle on ominaista samanlainen monimuotoisuus ja monimutkaisuus, joka liittyy luomutuotannon järjestelmiin.

Peltometsäviljely voi tuottaa monia ympäristöhyötyjä Peltometsäviljelyn menetelmillä voidaan vaikuttaa moniin viljelyjärjestelmiin koh-

Ranska on yksi peltometsäviljelyn edelläkävijöitä Euroopassa. Ranskassa peltometsäviljelyllä on oma ohjelmansa osana agroekologista ohjelmaa. Etelä-Ranskassa ilmaston lämpenemisen vaikutukset näkyvät jo nyt ja agroekologisten menetelmien suosio kasvaa. Kongressin yhteydessä sain mahdollisuuden tutustua eteläranskalaiseen luomutilaan, jossa tehtiin myös tilatutkimusta. Luomutila oli erikoistunut tuottamaan luomukirsikkatomaattia ja -vihanneksia. Sak-

www.peltosiemen.fi

◁ Penkit puurivien välissä ovat valmiita tomaatin taimien istutuksiin.

Sari Iivonen

▷ Pelloilla kasvavat puut voivat tuottaa ekosysteemipalvelujen lisäksi pähkinöitä, hedelmiä tai puutavaraa.

Peltometsäviljelyn menetelmien käyttöönoton yhtenä keskeisenä esteenä on se, että niitä ei ole huomioitu maatalouden tukijärjestelmissä Suomessa. Menetelmien tarjoamia hyötyjä ylläpitää ruoantuotoskykyä muuttuvassa ilmastossa kannattaisi ainakin tutkia ja arvioida. ◀

AGFORWARD project

sanpähkinäpuut oli istutettu riveihin, ja rivien välille jäi kymmenen metriä leveät kaistat vihannespenkeille tai viljelykierrossa oleville muille kasveille. Puiden latvuksia oli leikattu eri tavoin tavoitteena tutkia latvuston valonläpäisevyyden vaikutusta tomaatin satotasoon. Mielenkiintoista olikin, että riittävästi valoa päästävien puurivien välissä luomukirsikkatomaattien kauppakelpoinen satotaso oli korkeampi kuin avomaalla kasvatetuilla tomaateilla. Puurivien alla lintujen ja auringon polttovioitusten aiheuttamat satotappiot jäivät vähäisemmiksi kuin avomaalla. Sopisivatko peltometsäviljelyn menetelmät Suomeen? Ranskaan lähtiessä olin varovaisen utelias, mutta samalla suomalaisen epäluuloinen uusia ajatuksia kohtaan. Kolmen päivän jälkeen aloin jo löytämään mielenkiintoisia sovelluskohteita, joita voisi testata myös Suomessa. Olisiko peltometsäviljelystä meille hyötyä hiilen sidonnan tehostamisessa turvemailla, ekologisen monimuotoistamisen tukemisessa, ravinnevalumien ehkäisyissä kaltevilta pelloilta tai tuulen suojana laajoilla peltoaukeilla? Pohjolan lyhyessä kesässä valon tehokas hyödyntäminen on arvokas asia, mutta ehkä valokin saadaan riittämään sopivalla puulajivalinnalla, tiheydellä ja istuttamalla puut pohjois–eteläsuuntaisesti. Puiden istuttamisessa pellolle arveluttaa myös riski salaojien tukkeutumisesta, mikä sekin voisi olla vältettävissä hyvällä suunnittelulla.

Junttilasta luomuviljelyyn sertifoidut siemenet Viljat Öljypellava

Herneet

Härkäpapu

Nurmisiemenet

Vihermassaherne ja -härkäpapu Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192

info@junttilantila.fi Sastamala www.junttilantila.fi

LUOMULEHTI 4 | 2019

TEKSTI: REIJO KÄKI

PELTOPÄIVÄ: hiilensidonta ja syyskynnöstä luopuminen Kyntämättä viljely luomumenetelmillä tuo omat haasteet etenkin nurmikasvustojen lopetukseen keväällä ennen kylvöä.

17.7. Elimäellä järjestetyn peltopäivän teemana oli hiilensidonta ja syyskynnöstä luopuminen. Paikalle Arto Käen tilalle oli saapunut yli 150 henkilöä tutustumaan vanhojen viljojen viljelyyn, kuulemaan asiantuntija-alustuksia ja seuraamaan työnäytöksiä. Olosuhteet olivat ajankohtaan nähden poikkeukselliset; runsaiden sateiden jälkeen pelto oli kostea syvemmältä ja pellon pinta oli kuivahtanut muokkauskuntoon. Pellolla pystyttiinkin simuloimaan nurmen rikkomista kevään olosuhteissa.

Kylvömuokkaus nurmikasvustoon Suurin haaste aurattomassa viljelyssä on keväällä tapahtuva kasvuston lopetus: miten olemassa oleva kasvusto saadaan kuolemaan ja miten kasvimassa saadaan muokattua savimailla kylvökerrokseen niin, ettei se häiritse kylvöä. Tärkeintä on murskata maanpäällinen kasvusto niin lyhyeen sänkeen kuin mahdollista ja antaa sen kuivahtaa. Pitkäkortinen, vihreä kasvimassa muokkauskerroksessa aiheuttaa muokatessa lauttaantumista. Muokkauskerroksen mururakenteesta pitää saada kauttaaltaan hienojakoinen, jotta syntyy tehokas haihtumisenestokerros. Jos muokkauskerros jää karkeaksi, pellon pinta kuivuu muokkauskerroksen pohjia myöten. Tavoitteena on muokkauskerros, jossa pohjalla on haihtumista estävä kerros ja pinnalla kasvijätteet kuivumassa ja suojaamassa alla olevaa mururakennetta.

LUOMULEHTI 4 | 2019

Hanhenjalkaterällä varustetun äkeen toimivuus yllätti kaikki, parhaiten se toimi Carrierin tai DynaDriven jälkeen. Kuvassa muokkausta seuraavana päivänä Carrierin jälkeen.

Aulis Lassila

AgriToukolan BioRotorin ja BTAgron Kvick-Finnin työnjälkien vertailu kiinnosti yleisöä.

Boris Lindgård kävi perusteellisesti läpi, miten muokkaus tehdään oikein ja kuinka koneet pitää säätää hyvän lopputuloksen saamiseksi.

Aulis Lassila

Savimailla kevätmuokkauksesta ei saa aloittaa liian aikaisin. Maan pitää olla aina hyvin murustuvaa, jotta saadaan tarpeeksi hieno mururakenne. Ensin muokkaukset tehdään noin puoleen väliin muokkauskerrosta, jolloin myös katkaistaan juuret ja maanpäällinen osuus kasveista erilleen. Toisessa vaiheessa muokataan vasta lopulliseen kylvösyvyyteen.

Reijo Käki:

Havaintoja työnäytöksestä Matalaan kylvömuokkaukseen keväällä tai syksyllä soveltuvia koneita peltopäivässä olivat vetojyrsin Dyna-Drive, Väderstad Carrier CrossCutter-terillä ja joustopiikkiäes hanhenjalkaterillä. Kokeilussa paras tulos näillä koneilla saavutettiin murustamalla ensin maata pinnasta vetojyrsimellä tai lautasmuokkaimella, minkä jälkeen leikattiin äkeen läpileikkaavilla hanhenjalkaterällä loputkin kasvit irti. Työsyvyys oli tässä vaiheessa 3–4 senttiä ja maassa oli ihanteellinen mururakenne kylvöä ajatellen. Varsinaisen kylvöalustan teko 5–6 senttiin juuri ennen kylvöä vaatii kovemmilla savilla raskaamman äkeen tai normaalit terät joustopiikkiin. Nämä koneet soveltuvat myös isommille pinta-aloille hyvän työsaavutuksen ansiosta. Matalat muokkaukset voi tehdä myös kultivaattorilla, jossa läpileikkaavilla hanhenjalkaterillä ajetaan ensimmäinen ker-

ta matalaan ja päivän tai parin jälkeen joko Kvick-Finnillä tai BioRotorilla kylvösyvyyteen. Samalla hienonnetaan kokkareet ja nostetaan kasvijäte pintaan. Molemmilla koneilla saatiin aikaan toivottu tulos. Työnäytöksessä huomattiin myös kuinka paljon BioRotorin tehontarve kasvaa, jos maata ei muokata etukäteen kuivumaan. Päivän parasta antia olivat ne monet keskustelut, joita käytiin työnäytöksessä viljelijöiden, asiantuntijoiden ja kone-edustajien välillä. Muistuttaisin vielä, että matalalla kylvömuokkauksella ei ole tehoa kestorikkakasveihin. Niiden osalta muokkaukset tehdään loppukesällä ja niihin kylvetään rikkoja voimakkaasti varjostava kasvusto, jossa on myös monivuotisia kasveja. Siihen on sitten keväällä huomattavasti helpompi tehdä kylvömuokkaus, kuin monivuotiseen nurmeen. ◀

6.—7.11.2

019

Kevennetystä muokkauksesta lisää Luomupäivillä

LUOMULEHTI 4 | 2019

Ulkomailta

TEKSTI JA KUVAT: ERKKI VIHONEN

Luomupeltopäivät Saksan Hessenissä Uusia näkökulmia sekä tietoa luomuviljelyyn Toisen kerran järjestetyillä Saksan Luomupeltopäivillä pääsi näkemään erilaisilla laitteilla tapahtuvia muokkauksia,

asselin yliopiston luomumaatilalle oli heinäkuun alussa asettautunut noin 300 näytteilleasettajan joukko. Lukuisat demo- ja koeruudut kasveista antoivat hyvän kuvan saksalaisesta luomusta ja sen eteenpäin viemisestä. Luomupeltopäivät antoivat mahdollisuuden tutustua ja verkostoitua muiden toimijoiden kanssa. Saksassa tämä oli helppoa, koska suurin osa näytteilleasettajista ja asiantuntijoista puhui englantia.

Erikoiskasvien viljely oli myös hyvin esillä peltopäivillä. Kuvassa Grimmen perunanistutuskone, jolla voi samalla levittää kompostia.

LUOMULEHTI 4 | 2019

runsaasti lajikeruutuja viljoista, palkokasveista, nurmista ja erikoiskasveista sekä monia muita asioita maan rakenteesta, lannoittamisesta ja tutkimuksesta.

Lajien ja lajikkeiden kirjoa Näytteilleasettajien joukossa oli runsaasti siemenjalostajia ja -myyjiä. Heidän demotai koeruutunsa olivat hyvin esillä, ja kasveista sai hyvin lisätietoa asiantuntijoilta. Valkuaiskasvit olivat erityisesti teemana, koska viljelykierto ja sen hallinta on yhä suuremmassa roolissa eurooppalaisessa luomussa. Mielenkiintoista oli huomata, miten paljon jalostajat käyttivät toiminnassaan maatiaislajikkeita, ja myös niitä oli näkyvillä

demoruuduilla. Spelttivehnästä oli useita erilaisia lajikkeita, jotka erosivat toisistaan hyvinkin paljon korren- ja tähkänpituuden suhteen. Yllättävän paljon oli ruuduilla nähtävissä erilaisia kauralajikkeita. Suurin osa kauralajikkeista oli vähäkuorisia ja isojyväisiä. Viljojen jalostamisessa tärkeimpiä asioita olivat riittävä peittävyys rikkakasveja vastaan, korren lujuus, taudinkestävyys, laadukas sato ja vasta viimeisenä tuli hyvä satotaso.

Herneen lakastetauti Euroopassa herneen lakastetaudit ovat nousseet suuriksi ongelmiksi ilmastonmuutoksen ja liian yksipuolisen viljelykierron seurauksena. Peltomaiden liiallinen märkyys ja toisaalta korkeat lämpötilat ovat lisänneet herneen lakastetautien määrää niin Ranskassa kuin Saksassakin. Herneen lakastetaudit ovat maaperän sienitauteja, jotka aiheuttavat juuristolle vaurioita ja näin pahimmillaan kuihduttavat herneen kokonaan. Tutkijoiden suosituksesta hernettä ei voida viljellä samalla lohkolla kuin noin kymmenen vuoden välein. Pahimmillaan voi joutua pitämään jopa 12 vuoden tauon herneen viljelyssä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mitään kasvustoa, jossa on hernettä, lupiinia, mailasia tai linssiä joko puhtaana tai seoksena ei voi viljellä saastuneella lohkolla. Herneen lakastetaudit ovat yleistyneet Euroopassa niin voimakkaasti, että saksalainen asiantuntija pyysi myös Suomen luomutuottajia varautumaan niihin ja miettimään viljelykiertoja uusiksi herneen osalta.

rossa, jolloin maan kasvukuntoa ja hiilen määrää saadaan aivan uudella tavalla arvioitua. Lisäksi rikkakasvien, tautien ja tuholaisten hallinta tulee selkeämmäksi. Kerääjäkasveina viljelykierrossa käytetään monesti kukkivia, syväjuurisia kasveja, joilla pyritään pitämään myös pölyttäjät lähellä luomupeltoja sekä muut hyvät hyönteiset ja maaperän eliöstö mahdollisimman monipuolisina. Esimerkiksi härkäpavun kanssa yhtä aikaa viljellään sinappia, joka parantaa maan rakennetta, vähentää haittaeläimiä maaperässä ja kukillaan houkuttelee kasvustoon pölyttäjiä, jotka pölyttävät yhä paremmin myös härkäpavun. Näin härkäpavusta saadaan laadukkaampi ja runsaampi sato. Lisäksi sinappi toimii kerääjäkasvina syksyn ja talven ajan tehokkaasti. Keväällä muokattuun maahan kylvetty kasvi saa sinapista hyvän starttipanoksen ja pystyy näin hyödyntämään ravinteita tehokkaammin. Öljykasvien viljely ei ole Saksassa luomutiloilla kovinkaan yleistä, joten kaalikasvien möhöjuurivaaraa ei näissä kierroissa ollut.

Runsauden pula koneista ja laitteista Luomupeltopäivässä oli runsauden pula koneista ja laitteista. Euroopan markkinoilla on iso määrä erilaisia koneita muokkaamiseen, haraamiseen ja rapsuttamiseen. Peltopäivän suurimpia vetonauloja olivatkin erilaiset koneet ja niiden tuottama hyöty luomuviljelyssä. Erilaisten koneiden hyödyt ja työjälki olivat erilaisia eri maalajeilla ja kasvustoissa. Ehkäpä Saksan peltopäivää kannattaa hyödyntää, jos haluaa nähdä useamman koneen kerralla ja arvioida niiden jälkeä kyseisissä kasvustoissa. Erilaisia niittoja murskauskoneita oli runsaasti nähtävillä. Myös koneiden lisävarusteita, kuten rengaspaineiden säätöön tarkoitettuja laitteita oli nähtävissä sekä erilaisia lannoitteiden levittämiseen tarkoitettuja koneita. ◀ Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.oeko-feldtage.de Kirjoittaja on Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija.

Saksan Luomupeltopäivillä konenäytökset olivat erittäin suosittuja ja koneita oli nähtävissä kynnöstä kevytmuokkaukseen ja rikkakasvien torjuntaan.

Lisähaastetta viljelykiertojen suunnitteluun Herneen viljelyn ongelmat ovat muuttaneet eurooppalaisten luomutuottajien viljelykiertoja merkittävästi. Härkäpapu, soija ja erilaiset seokset ovat tulleet erittäin oleellisiksi osiksi viljelykiertoa. Lisäksi viljelykiertoa ei ajatella viiden vuoden kiertona, vaan huomattavasti pidempänä. Viljelykierto on vähintään kymmenen vuotta. Toki sitä ei noudateta orjallisesti, mutta tilan toiminta suunnitellaan kuitenkin pitkällä aikavälillä. Pitkään viljelykiertoon liittyy monia asioita, jotka pyritään huomioimaan. Näistä yksi tärkein on kuluttavien ja niin sanottujen humuskasvien sopiva suhde viljelykier-

LUOMULEHTI 4 | 2019

TEKSTI JA KUVAT: ERKKI VIHONEN

vuotta

luomuasiantuntijana Hessenissä Heinz Gengenbach korostaa, ettei luomussa pidä katsoa vain yhtä asiaa vaan tarkastella kokonaisuutta ja mielellään maaperän kautta.

einz Gengenbach juhli 35-vuotista luomu-uraansa Saksan Luomupeltopäivillä. Hessenin osavaltio (Lasdesbetrieb Landwirtschaft Hessen) on ollut hänen työnantajansa koko hänen uransa ajan, mutta hän on ollut kehittämässä myös monien muiden maiden luomualaa etenkin Itä-Euroopassa. Urallaan hän on nähnyt, ettei kaikkea voi ja pysty oppimaan koulussa, vaan pitää olla kiinnostusta ja intohimoa luontoa kohtaan. Tällöin voi ymmärtää yhä paremmin luonnon toimintaa ja luoda onnistumisen edellytykset luomutuotannolle tutkimusta ja tilatason kokeiluita unohtamatta.

LUOMULEHTI 4 | 2019

Heinz Gengenbach juhli 35 vuotista luomu-uraansa Saksan Luomupeltopäivillä.

Gengenbach on seurannut maatalouden kehitystä, ja häntä huolestuttaa erityisesti synteettisten kemikaalien runsaan käytön seuraukset tulevaisuudessa. Tämän hetken tilanteen hän näkee kuitenkin positiivisena, sillä monet tavanomaiset tilat ovat alkaneet käyttää kestävämpiä menetelmiä viljelyksillään.

Maaperä ja maaperä, luomuviljelyn kulmakivi Gengenbachin mukaan mikään ei ole luomussa niin tärkeää kuin maaperä ja siitä huolehtiminen. – Oikopolkuja yritetään löytää, mutta luomuviljelyssä palataan kuitenkin aina maaperään ja sen toimivuuteen, hän painottaa ja jatkaa:

Erilaisia demo-, koeja tutkimusruutuja oli peltopäivissä nähtävissä runsainmäärin

– Viljelijää pitää kannustaa, vaikka kasvustot eivät aina näyttäisi hyviltä tai edes kohtalaisilta. Pitää löytää elämään ja viljelyyn positiivisia asioita, jotta kiinnostus säilyisi mahdollisimman hyvänä, ja maasta niitä on helppo löytää. Siellä on matoja, juuristoa ja rakennetta, joita ei vuodessa eikä kahdessakaan pystytä täysin tuhoamaan – ainakaan luomussa. Gengenbach korostaa myös, että virheitä tulee aina ja niistä pitää oppia. Luomutuotannossa ei ole valitettavasti – tai onneksi – oikotietä onneen, eli turvaverkkoa – synteettisiä kemikaaleja – joita voisi käyttää epäonnistumisen sattuessa. – Luomuviljely on kuin trapetsilla taiteilua, mutta onneksi ei satu kovinkaan pahasti, jos kasvusto epäonnistuu. Siitä pitää oppia ja tehdä uudet johtopäätökset, Gengenbach jatkaa. Hän palaa jälleen maaperään ja toistaa: – Maaperä on se avain luomussa menestymiseen. Maaperää ei saa riistää, vaikka luomuhinnat olisivat kuinka hyviä tahansa. Se kostautuu. Pitää koko ajan miettiä, miten ylläpidetään maan viljavuutta. Miten huolehditaan viljelykierrosta, miten säädetään lannoitusta, onhan orgaanista lannoitusta riittävästi ja ennen kaikkea onhan typensitojakasveja kierrossa riittävästi?

Maan parhaista antimista, maan parhaille luomutiloille. Me täällä Kinnusen Myllyllä haluamme tarjota korkealaatuisia ja turvallisia rehuja luomutiloille. Meiltä löytyy hyvä valikoima luomurehuja ja luomuun soveltuvia kivennäisiä niin lypsyja lihakarjalle kuin lampaille.

Tehty kotimaisesta luomukaurasta ja -ohrasta.

Saatavana sekä lypsyja lihakarjalle, että lampaille.

Myös luomuun soveltuvat kivennäiset.

Valmistettu Kinnusen Myllyllä Utajärvellä.

Luomu ja kotieläimet kuuluvat yhteen Kotieläimet kuuluvat Gengenbachin mukaan olennaisesti luomuun ja luomutilan viljelykiertoon. Häntä huolestuttaa yhä enemmän tilojen vähenevät eläinmäärät. – Karjan avulla luomu on lähtenyt aikoinaan liikkeelle, ja eläimiä tarvitaan edelleen monipuolistamaan tilojen viljelykiertoa sekä täydentämään lannoitusta ja orgaanisen aineksen määrää. Toki korvaavia tuotteita on olemassa, mutta tulevaisuus näyttää, miten ne toimivat pitkällä aikavälillä sekä miten tuotteet monipuolistuvat, hän kuvailee. Gengenbach siirtyi peltopäivien jälkeen ansaituille eläkepäiville, mutta ei hän luomua aio unohtaa vaan tulee tavalla tai toisella olemaan myös tulevaisuudessa mukana luomun kehittämisessä. ◀

Artikkelit on toteutettu osana NEFERTITI-hanketta, joka saa rahoitusta EU:n Horizon 2020 tutkimus- ja innovaatioohjelmasta.

Katso koko luomuvalikoimamme nettisivuiltamme.

LUOMULEHTI 4 | 2019 08 514 4700 | www.kinnusentahtirehut.fi

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Kasvua kierrätyslannoitteilla Kierrätyslannoitteet ovat vielä pieni siivu lannoitemarkkinoilla, mutta suosion odotetaan kasvavan varsinkin luomuviljelijöiden parissa.

roAgrian luomuasiantuntijat kokoontuivat PohjoisKarjalaan pellonpiennarpäiville kuulemaan viljelijöiden kokemuksia kierrätyslannoitteista. Luomuasiantuntijat vierailivat Osmo ja Riikka Koposen Pohjois-Karjalan Siemen Oy:n Harjulahden tilalla Liperissä sekä Tero Tolvasen ja Jaana Nikkilän tilalla Rääkkylässä. Koponen kuuluu Tilasiemen-ketjuun. Tolvasen tilalla on marjan- ja siementuotantoa sekä mehiläisiä. Molemmilla tiloilla on käytetty kierrätyslannoitteita ja tehty niillä viljelykokeita.

Tero Tolvanen, oikealla, kertoi syysrypsipellon käsittely- ja lannoitushistoriasta. Tolvasen kokemuksia kuuntelivat Soilfoodin Mika Malin sekä Marko Toivakka ja Jari Huikuri ProAgriasta.

LUOMULEHTI 4 | 2019

Lannoitteita teollisuuden ja energiantuotannon sivuvirroista Kierrätyslannoitteet saavat raaka-aineensa esimerkiksi yhdyskuntajätteestä tai teollisuuden sivuvirroista. Soilfoodin tuotteet eivät ole yhdyskuntajäteperäisiä. Yritys jalostaa maanparannusaineensa metsäteollisuuden sivuainevirroista. Orgaanisten lannoiteliuosten – Soilfood Boostien – raaka-aineena käytetään muun muassa haihdutettua rankkia. Boost-sarjan tuotteet sopivat käytettäväksi sellaisenaan tai lietteen väkevöintiin. Kiteellä toimiva BioKymppi valmistaa biojätteestä luomuviljelyyn ja tavanomaiseen viljelyyn sekä kiinteää että nestemäistä lannoitetta. Raaka-aineiden sisältämä energia hyödynnetään biokaasuna sähkön ja lämmön tuotannossa. LuomuKympin raaka-aineita ovat kasvipohjaiset jätteet, lanta ja kotitalouksissa erilliskerätty biojäte. Lannoitevalmisteiden turvallisuus varmistetaan lämpökäsittelyllä, joka tuhoaa muun

muassa salmonellan, e-colin, rikkakasvien siemenet ja hukkakauran.

Nestemäistä lannoitetta sellaisenaan Osmo Koposen pellolla Valtteri-nurminata kasvaa korkeana ja tummanpuhuvana. Koponen levitti kylvökselle nestemäistä kierrätyslannoitetta, Soilfood Boostia aivan sellaisenaan. Lannoituskokeessa ero vieressä olevaan niin sanottuun nollaruutuun, johon ei ole lannoitetta levitetty, on aivan selvä. – Ensi keväänä tilaan Boostia. Lannoituskokeen ruutu vaikuttaa lupaavalta, Koponen suunnittelee. Soilfoodin myyntivastaava Mika Malin tutki koeruutuja tyytyväisenä. Hänen mukaansa on kuitenkin vielä kohtalaisen harvinaista, että Boostia levitetään pellolle sellaisenaan. – Yleensä se sekoitetaan lietelantaan, eli lanta väkevöidään Boostilla. Tällöin suositellaan multaamista. Raakana levitettäessä

voi esiintyä polttovioitusta varsinkin suuremmissa käyttömäärissä ja kuumissa levitysolosuhteissa, Malin kertoo.

Vaihtoehtoja lietelannalle Koponen halusi kokeilla, miten nestelannoite toimii sellaisenaan, sillä hän on luopumassa lietelannan käytöstä kokonaan. Syitä ratkaisuun on useita. – Meillä ei ole tilalla karjaa, joten joudumme hankkimaan lietelannan muualta. Hukkakaurariskin vuoksi voimme käyttää vain kahden tilan lietelantaa, ja tilat ovat kohtalaisen kaukana omastamme, joten kuljetusmatkat ovat pitkät. – Lisäksi lietelannan levityskalusto on painavaa ja maan tiivistymisen riski kosteilla kevätkeleillä on suuri. Lietelannan levitys vie myös paljon aikaa, mikä hidastaa kylvötöihin pääsyä. Mitä aikaisemmin pääsemme keväällä kylvämään, sitä parempi, Koponen listasi syitä lietelannan käytöstä luopumiseen. Lannoitusratkaisut ovat merkittävä osa tilan kannattavuuden kehittämistä. – Hehtaarisatojen täytyy olla tietyllä tasolla luomuviljelyssäkin. Kehitystä pitää tapahtua, Koponen tähdentää.

Lisbeth Frank Hausen vaikuttui Tero Tolvasen alsikeapilapellosta ja sieltä mettä keräävistä mehiläisistä, joista hän yritti saada kuvaa kännykällään.

Biohiiltä mansikalle Tero Tolvanen istutti tänä keväänä uuden alan mansikkaa. Aluillaan olevassa viljelykokeessa hän on levittänyt osalle mansikka-alasta biohiiltä neljä litraa rivimetrille muovin vedon yhteydessä. Lisäksi peltoon on aiemmin levitetty separoitua naudan kuivikelantaa sekä Ecolanin ja Soilfoodin hivenlannoitteita. – Biohiili on mansikkapenkissä muutaman sentin pintakerroksen alla. Toiveena on, että biohiili parantaisi typen kiertoa siten, että saataisiin pitkäkestoinen typpilannoitus, joka vaikuttaa marjojen määrään ja kokoon. Nopea typpi yleensä kasvattaa ensimmäisenä vuonna lehtiä. Mansikasta otetaan yleensä kolme, enintään neljä satoa. Syysrypsi lupaili hyvää satoa. Tolvanen oli levittänyt peltoonsa peltotuhkaa ja Soilfoodin sinkkilannoitetta. Maanparannusaineena hän on käyttänyt saman yrityksen ravinnekuitua.

Suomalaiset luomuviljelijät analyyttisia Luomuasiantuntijoiden joukossa oli Lisbeth Frank Hausen, joka on työskennellyt luomuneuvojana ensimmäisten joukossa 1980-luvun alusta lähtien. Kierrätyslannoitteiden käyttö on kasvussa Tanskassakin. Frank Hausenin mielestä suomalaisten kollegojen ja viljelijöiden tapaaminen on ollut erittäin antoisaa. – Suomalaiset luomuviljelijät ovat erittäin analyyttisia. Tiloilla tehdään viljely- ja lannoituskokeita ja tulosten perusteella kehitetään viljelyä entistäkin tehokkaammaksi ja paremmaksi. Tanskassa ajatellaan, että lannoitus ja muut asiat ovat kunnossa, kun on luomuviljelijä ja luomuvalvonnan piirissä, Frank Hausen vertaili. ◀

Osmo Koponen pitää kierrätyslannoitteen tehoa lupaavana. Nurminata Valtteri on lähtenyt vahvaan kasvuun.

Artikkeli on tuotettu osana BioRaKi 2 -hanketta, joka on saanut rahoitusta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.

LUOMULEHTI 4 | 2019

På svenska TEXT OCH BILD: ANNIKA MICHELSON

ka s i e p o r u E n å r f r a g Hälsnin n e l a v i t s e f s l å m n n a kultursp Karl Josef Müller berättade om sitt förädlingsarbete.

Det nordiska kulturspannmålsnätverket höll sitt elfte möte den 26.–28.6.2019 på Kalø ekologiska lantbruksskola i Danmark.

enna gång samlades inte enbart kulturspannmålsodlare, kvarnägare, bagare och forskare från Norden, men även från flera Europeiska länder. Det var rekordmånga deltagare, cirka 260 personer och seminarprogrammet innehöll sex parallella sessioner. Det diskuterades urval, förädling, odling, sjukdomar, uppbevaring, malning, bakning, bryggning, destillering, kulturtraditioner och mervärde i produktionskedjan.

Gamla lantsorter till heders 019 6.—7.11.2

Siemenaiheinen rinnakkaisohjelma Luomupäivillä

LUOMULEHTI 4 | 2019

Forskare och jordbrukare Hans Larsson berättade om lokala Nordiska kulturspannmål och om hur dessa anpassat sig till det lokala klimatet och jordmånen. Vi fick höra historien om Achantuskornet som "emigrerade" till USA, men som nu åter kommit hem till Norrbotten i Sverige. Hobbyodlaren Sven Erik Eriksson berättade hur han hittade några korn i gamla spannmålssäckar på Ollas gård i Folkär-

na. Dessa visade sig vara spelt och lantvete som grodde. Det var många som tyckte att Folkärna speltvete var det vackraste på demonstrationsfältet.

Smaken avgörande Svenska kornet Ingrid och Balder samt norska Domen är bra för ölbryggning. Spesialkorn i Norge säljer utsäde för Domen korn. Norska Fram vetet har klarat sig bra i bakningsförsök i Danmark. Svenska Dalalantvete klarar sig bra även i Norge och Finland. När man flyttar på ett kulturspannmål från en region till en annan kan det ge sjukdomar, fast kulturspannmålet är friskt i ursprungsregionen. Hans Larsson berättade att det tar tre år för ett kulturspannmål att anpassa sig till en ny region.

Tyskarnas erfarenheter Det var många som ville lyssna på tyska växtförädlarna Karl Josef Müller från Cultivari Getreidezüchtungsforschung Darzau

och Carl Vollenweider från Dottenfelderhof. Bägge förädlar sorter för biodynamiskt och ekologiskt bruk. De försöker få fram kulturspannmål med bra bakningsegenskaper och lågt gluteninnehåll. Havrens användning diskuterades. Man kan först väta havren, låta den torka och därefter polerar den och använda den som ris. Detta kräver dock en havresort med stort korn. Einkorn sås på samma tid som vanligt korn för att få en god utveckling. Äldre personer verkar föredra att äta einkorn.

Långt strå för mindre sjukdomar Müller och Vollenweider tog upp hur viktigt det är att kulturspannmålen har ett långt strå. Sjukdomar håller till närmast jorden. Det kritiska måttet är avståndet mellan stråets översta blad och axet. Ju längre detta avstånd är, desto friskare håller sig kornet. En intressant anmärkning var att vildsvinet inte tycker om säd med borst.

Solibam-vete Italienarna berättade att de tagit fram ett nytt populationsvete, Solibam vetet. Detta har uppstått från 200 olika veten som kor-

sades 2000 gånger. När vetet såddes på olika italienska geografiska ställen utvecklades helt olika veten.

Lågt falltal Norska Gullimunn är en produktionsring på sex bönder och en kvarn i Trondheim området. Väderleksförhållandena där är inte alltid optimala och därför har de utvecklat nya produkter för kulturspannmål med lågt falltal. Säd med falltal på 68 passar utmärkt till våfflor och tunnbröd. De arrangerar årligen i februari en tvådagars brödsmakning där man testar årets skörd. Första dagen görs testbakningar och andra dagen får allmänheten smaka på nya skördens bröd. Bönderna vill få ut förståelsen att alla år inte ger likadant mjöl. Mjöl är en årgångsprodukt, precis som vin!

Gröt för framtiden Aurion kvarn- och bageriägarna Inger och Jørn Ussing Larsen har lång erfarenhet av att utveckla grötprodukter. De använder mycket humor när de namnger sina produkter. Man kan köpa Den första gröten och Alla tiders gröt eller hålla sig till Den varma gröten.

Forskare Nina Preus från Danmark berättade om mattrender i Norra Europa. I framtiden kommer vi att se mera fokus på klimatet och sociala värderingar. De unga människorna tänker globalt och väljer sådant som är bra för vår planet. Sinnesfullhet, diversitet, cirkulär ekonomi, antikapitalism, klimatsmart, balanserad hälsa, pixi liv, tidlöshet och glädjen av avsaknad är framtidens trendord.

Demofält som heter duga Till kulturspannmålsodlarnas årliga möte hör alltid ett demonstrationsfält. Demofältet i Danmark var jättestort med sina 418 demorutor. Flera av seminariets sessioner hölls ute på demonstrationsfältet. Där var det lätt att förklarades allt från morfologi och odlingsegenskaper, kvarn och bakningsegenskaper till olika sjukdomar, erfarenheter och utmaningar med de olika sorterna. År 2020 samlas kulturspannmålsodlarna i Norge. Svenskarnas kulturspannmålsorganisation Allkorn delade ut sitt första nummer av sin tidskrift Mångfald. ◀

Aurions grötblandningar.

LUOMULEHTI 4 | 2019

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM KUVA: LUOMULEHDEN ARKISTO / HIA SJÖBLOM

Luomukotieläintilan oltava tarkkana eläinhankintojen suhteen

Luomueläintuotannon valvonnan painopistealue on tänä vuonna eläinten alkuperä. Uusia eläimiä hankittaessa pitää tuottajan tietää tavanomaisiin eläimiin liittyvät rajoitukset sekä eri eläinlajeja ja eläintuotteita koskevat siirtymävaiheajat.

oiselta luomutilalta ostettu siirtymävaiheessa oleva eläin on ostotilanteessa tavanomainen. Toisin kuin kasvikunnan tuotteilla, eläimellä ei myyntitilanteessa ole olemassa siirtymävaihestatusta. Jos luomutila ostaa toiselta luomutilalta eläimen, pitää tuottajan aina tarkistaa, onko eläin varmasti jo ohittanut siirtymävaiheen. Jos eläin on vielä myyntihetkellä siirtymävaiheessa, on eläimen status aina tavanomainen. Siirtymävaiheessa olevan eläimen ostajan tulee huomioida tavanomaisia eläimiä koskevat ostorajoitukset. Toiselle luomutilalle hankitun eläimen kokonaissiirtymävaiheaikaan voidaan kuitenkin laskea mukaan myyntitilan luomussa oloaika.

Ensisijaisesti luomueläimiä – rajoitetusti tavanomaisia Saako luomutila sitten ostaa lainkaan tavanomaisia eläimiä? Kyllä saa, mutta tietyin rajoituksin. Siitosurosten hankinta on

LUOMULEHTI 4 | 2019

sallittua ilman lupahakemusta. Naaraspuolisia poikimattomia eläimiä saa hankkia jalostustarkoitukseen tavanomaisina ilman lupaa, jos vastaavia eläimiä ei luomuna löydy. Eri eläinlajeja koskevat rajoitukset lasketaan prosentteina tilalla olevien täysikasvuisten eläinten määrästä. Naudoilla tämä luku esimerkiksi on 10 prosenttia, lampailla ja sioilla 20 prosenttia. ELY-keskusten myöntämällä luvalla yllä mainittuja prosenttilukuja on mahdollista korottaa enintään 40 prosenttiin. Kyseessä voi esimerkiksi olla rodun vaihto, eläintuotannon laajentaminen tai alkuperäisrotujen hankinta. Alkuperäisroduksi määritellään erityistuen piiriin hyväksytyt rodut. Alkuperäisrotuisen naaraan ei tarvitse täyttää poikimattomuusvaatimusta. Myös erilaiset katastrofitilanteet, esimerkiksi taudin aiheuttama suuri kuolleisuus mahdollistavat luvanvaraisen tavanomaisten eläinten hankinnan. Lupa tavanomaisten eläinteen ostoon tulee hakea ennen eläinten hankintaa.

Tarkista siirtymävaiheen pituus eri tilanteissa Eläinten siirtymävaiheasioista tekee haastavan eri eläinlajien eripituiset siirtymävaiheet. Lisäksi itse eläimellä ja sen tuottamalla tuotteella voi olla eripituinen siirtymäaika. Eniten ongelmia siirtymävaihe aiheuttaa naudoilla. Siirtymäaika maidolle on kuusi kuukautta. Siirtymäaika naudanlihalle on 12 kuukautta, mutta kuitenkin aina vähintään kolme neljäsosaa naudan elämästä. Lypsykarjatiloilla saattaa olla vanhoja lypsylehmiä ja eri-ikäisiä eläimiä. Kasvi- ja eläintuotannon samanaikainen siirtäminen luomuun, eli niin sanottu 24 kuukauden siirtymävaihe antaa mahdollisuuden poiketa siirtymävaiheen aikana luonnonmukaisen eläintuotannon ruokintavaatimuksista. Tilalta ei 24 kuukauden siirtymävaiheen aikana saa myydä luomuna mitään eläintuotteita tai eläimiä. Ei vaikka tilalle olisi siirtymävaiheen aikana ostettu luomukelpoinen eläin, joka jostakin syystä haluttaisiin myydä kesken siirtymävaiheen. 24 kuukauden sääntöä myös sovelletaan vain niihin eläimiin ja syntyneisiin eläinten jälkeläisiin, jotka olivat yksikössä aloittamisvaiheessa. Jos tilalle esimerkiksi hankitaan lisää eläimiä 24

kuukauden siirtymävaiheen aloittamisen jälkeen, nämä eläimet noudattavat yleisiä luomusiirtymävaihevaatimuksia.

Paperit kuntoon! Eläinten oston yhteydessä tuottajan pitää varmistaa, että mukana seuraavat tarvittavat asiakirjat. Eläimiä myyvän luomutilan eläinten tulee luonnollisesti kuulua luomuvalvontaan. Jokaisen luomuvalvontaan kuuluvan voimassa oleva asiakirjaselvitys eli luomutodistus löytyy Ruokaviraston sivuilta luomuhakupalvelusta. Asiakirjaselvitys ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan sillä todistetaan ainoastaan luomuvalvontaan kuuluminen. Eläinten mukana tulee aina seurata myös vaatimuksenmukaisuusvakuutus, josta ilmenee yksittäistä eläintä tai eläinryhmää koskevat tiedot. Näin varmistetaan myös kyseisen eläimen tai eläinryhmän luomukelpoisuus. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläintuotannon asiantuntija. Laskuri, jonka avulla naudan siirtymävaiheen päättymisen voi tarkastaa, löytyy osoitteesta luomu.fi/tietopankki/luomuvalvonta-elaintiloilla

LUOMULEHTI 4 | 2019

TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO TUOMINEN

Tietopaketteja luomumaidontuotantoon Luomumaidontuotantoa harjoittavien tilojen keskikoko on Suomessakin tasaisessa kasvussa. Tuotannon laajentuessa ja rutiinien muuttuessa nousee välillä esiin kysymyksiä siitä, mitkä toimet olivatkaan luomussa sallittuja tai miten jonkin kohdan voisi hoitaa luomumenetelmin toimivammin.

uomumaidontuotantoon liittyvä tieto on kuitenkin kovin hajanaisesti saatavilla ja tieto uusista, hyväksi havaituista käytännöistä tai tuotantoehtojen tulkinnoista ei siirry tehokkaasti alan toimijoille. Tiedonvälityksen eri keinoja kokeiltiin kaksivuotisessa ProAgria Keskusten Liiton organisoimassa sekä maaja metsätalousministeriön rahoittamassa Luomumaidontuotannon kehittäminen -hankkeessa.

Tietoa on, mutta mistä sen löytää? Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli koostaa vapaasti käytettäväksi tietolähteeksi tuottajia ja asiantuntijoita palvelevaa materiaalia tuotannon eri vaiheista ja alan haasteellisiksi koetuista osa-alueista. Toisena tärkeänä osa-alueena oli kontaktien luominen muiden Pohjoismaiden luo-

LUOMULEHTI 4 | 2019

mumaitosektorille. Varsinkin Ruotsissa ja Tanskassa luomumaitotilojen ja luomulehmien määrät ovat huomattavasti suuremmat kuin meillä ja isojen tilojen pyörittämisestä löytyy käytännön kokemusta. Näitä tietoja voidaan pitkälti soveltaa meidänkin olosuhteisiimme – erityisesti kun kyseessä ovat reippaasti laajentavat luomumaitotilat. Tulevana syksynä pidetäänkin jo neljäs perättäinen Pohjoismainen luomumaitoseminaari alan asiantuntijoille tiedon ja kokemusten vaihtoa varten. Tällä kertaa pitopaikkana on Tanskan Billund, missä perehdytään erityisesti karkearehun tuotannon kehittämiskohtiin. Hankkeen materiaalit löytyvät Luomuwikistä luomumaidontuotanto-otsikon alta. Sinne on sijoitettu tietokortteja suoraan luettaviksi sekä linkit viiteen webinaaritallenteeseen eri aiheista. Tätä artikkelia kirjoitettaessa ovat vielä viimeistelyä

Tiet eivät ole este laidunnukselle.

vailla nettiin katsottavaksi tulevat lyhyet videoinfot, joista löytyy ohjeita muun muassa luomueläinten käyttöön soveltuvien täydennysrehujen valintaan sekä laidunnuksen nikseihin.

Vinkkejä karkearehun tuotantoon ja eläinten terveyteen Karkearehun määrä ja laatu ovat ratkaisevassa asemassa, kun tavoitellaan mahdollisimman hyvää kannattavuutta luomumaitotilalla. Samalla pystytään huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista tarjoamalla niille mahdollisimman hyvin kuhunkin elinkaaren ja tuotantokauden vaiheeseen soveltuvaa perusrehua. Hankkeen tietokortteihin on koottu vinkkejä laidunnukseen sekä hyvän säilörehun tuotantoon. Korteista löytyvät myös lyhyet viljelyohjeet vähemmän käytetyille, mutta mielenkiintoisille rehukasveille, kuten esimerkiksi rehukattaralle, yrteille, vuohenherneelle ja keltamaitteelle. Näistä on tarjolla myös webinaarinauhoitus ”Vaihtoehtoja luomutilojen rehuntuotantoon”. Laidunnuksen merkitys luomutuotannossa on suuri, ja sen toteutuksessa tiloilla niin paljon kehitettävää, että sitä pidettiin oma kokonainen webinaarinsa ”Enemmän irti luomumaitotilan laidunnurmista”.

Eläinryhmistä hankkeessa haluttiin nostaa erityistarkasteluun vasikat, joiden olosuhteiden ja hoidon entistä tarkemmalla huomioimisella otetaan nopeasti askeleita kohden parempituotoksisia ja kestävämpiä luomulehmiä. ”Luomuvasikasta lupaavaksi hiehoksi” -webinaari johdattaa pohtimaan oman tilan vasikka-asioita. Lypsylehmien terveydenhallinnan kannalta kriittisin hetki on poikimisen yhteydessä, ja siihen liittyviä seikkoja löytyy koosteena ”Luomulypsylehmä terveenä uudelle tuotantokaudelle” -nauhoitteesta. Tukena ovat myös Savonia AMK:n opinnäytetyön yhteydessä valmistuneet tietokortit ketoosin, poikimahalvauksen ja utaretulehduksen ennaltaehkäisystä ja hoidosta luomutuotannossa.

Toimistopäivät kunniaan ”Isot maitotilat luomuun” -esitys listaa tärkeimpiä luomuun siirryttäessä tai tilakoon kasvaessa huomioon otettavia tekijöitä. Näissä tilanteissa tuotannon suunnittelun ja johdon merkitys kasvaa. Erityisesti isojen luomumaitotilojen dokumentaation hallintaa helpottamaan on hankkeen puitteissa pilotoitu muutamalla tilalla Bisnes+ -ohjelman sähköistä kansiorakennetta. Ohjelmaan tallennetut suunnitelmat, kuitit, varastokirjanpidot ja muut dokumentit ovat haluttaessa tilan asiantuntijoiden nähtävissä ja muokattavissa, jolloin on helpompi varmistua, että kaikki tarvittavat merkinnät luomutarkastukselle muun muassa jäljitettävyyden näkökulmasta on tullut tehtyä. Toivottavasti hankkeen materiaaleista löytyy vinkkejä ja apua mahdollisimman monelle. Niihin voi perehtyä osoitteessa www.luomuwiki.fi.

◀ Kirjoittaja työskentelee luomun erityisasiantuntijana ProAgria Itä-Suomessa.

Laitumen huoltopiste

LUOMULEHTI 4 | 2019

Varhain keväällä harvaksi todettu nurmi ehditään vielä paikata niin, että jo kesälle kasvaa kunnon sato.

Kasvustojen tarkkailu alkukesällä on välttämätöntä oikean korjuuajankohdan määrittämiseksi. TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO TUOMINEN

Nurmia kannattaa katsella sillä silmällä

Kaikilla luomumärehtijöitä

arsin edullinen ja tehokas keino parantaa omia kasvustoja on kierrellä niitä säännöllisesti katsomassa. Eikä vain autosta käsin, vaan todellakin jalkautumalla lohkolle ja kiertelemällä sitä mahdollisimman kattavasti. Se, mikä tieltä käsin näyttää vihreälle, voikin olla pelkkää juolavehnää tai kasvusto muutoin yllättävän harvaa.

eläimille riittävästi ja tarpeisiin

Saappaat jalkaan ja menoksi

tässä tavoitteessa ei onnistuta –

Lenkki pelloille kannattaa tehdä useampaan kertaan kasvukauden aikana. Jo varhain keväällä nähdään, miten nurmen talvehtiminen on onnistunut ja miltä kasvuston tiheys vaikuttaa. Kunnollisen kasvuun lähdön jälkeen pystyy varmuudella tunnistamaan, mitä kasvilajeja siellä pellolla olikaan – onko kasvusto sellainen, jota on tavoiteltu, vai ovatko rikat vallanneet tilaa? Pellon kasvukunnosta kertoo kasvuston tasaisuus, ja ongelmakohdat erottuvat usein

LUOMULEHTI 4 | 2019

kasvattavilla tiloilla on tavoitteena tuottaa omille sopivaa karkearehua. Luomunurmia katsellessa on kuitenkin todettava, että aina mikä siis avuksi?

paljaalla silmällä. Oikean korjuuajankohdan määrittämiseen kasvustojen tarkkailu alkukesällä on välttämätöntä, ja tarvittaessa samalla voi keräillä korjuuaikanäytteitä tukemaan omia havaintoja. Sadonkorjuun jälkeen arvioidaan uuden kasvun käynnistymistä, täydennyskylvöjen onnistumista ja mahdollista lisälannoitustarvetta – vai olisiko joku lohko jo tullut satovuosiensa päähän ja lopetettava? Syksyllä vielä käydään kierros tarkistamassa, miten uudet kylvökset ovat lähteneet kasvuun ja ovatko vanhat sopivassa vaiheessa talvehtimaan.

Havaintojen perusteella korjausliikkeet toimeksi Tilanteen toteamisen jälkeen otetaan tarvittaessa heti käyttöön korjaavat toimenpiteet. Varhain keväällä harvaksi todettu nurmi ehditään vielä paikata sopivalla täydennysseoksella yksi- ja monivuotisia kasveja niin, että jo kesälle kasvaa kunnon sato. Samalla turvataan tulevien vuosien kasvu.

Sadonkorjuun jälkeen arvioidaan uuden kasvun käynnistymistä, täydennyskylvöjen onnistumista ja mahdollista lisälannoitustarvetta.

Pohdittavaksi talvelle jää, tarvitaanko nurmen perustamiseen uutta strategiaa riittävän tiheyden saavuttamiseksi. Rikkojen torjuntatoimet saadaan havaintojen perusteella tehtyä heti sekä nurmet lopetettua ajoissa, jolloin pienennetään talletuksia rikkasiemenpankkiin eikä tule syötettyä epämääräisiä hierakkarehuja eläimille. Korjatun rehun laatu paranee kohisten, kun tiedetään, mitä kasveja lohkolla kasvaa ja korjuuhetkikin saadaan ajoitettua kasvuston mukaan kohdalleen. Nurmen lopetuksen yhteydessä on sitten oikea vaihe paneutua edellisten vuosien havainnoilla löydettyihin haasteisiin ojituksessa, pellon muotoilussa ja maan rakenteessa sekä kestorikkojen torjunnassa. Otetaan tavoitteeksi, että saadaan rehunurmista askel askeleelta entistä ehompia! ◀ Kirjoittaja toimii luomun erityisasiantuntijana ProAgria Itä-Suomessa.

20-21-22 OCT. 2019 - PARIS MORE THAN

1 000 EXHIBITORS

INTERNATIONAL TRADE SHOW FOR ORGANIC PRODUCTS

Where it all begins 6 AREAS

• Natexpo Awards the best innovations of the year

Organic Food Health Food and Dietary Supplements

ALIMENTATION ET VINS BIO

DIÉTÉTIQUE ET COMPLÉMENTS ALIMENTAIRES COSMÉTIQUES ET HYGIÈNE

DISCOVER THE LATEST ORGANIC TRENDS

Cosmetics and Hygiene Ingredients and Raw Materials

INGRÉDIENTS ET MATIÈRES PREMIÈRES

Household and Personal Products and services

SERVICES ET ÉQUIPEMENTS POUR LE MAGASIN

Services and Equipment for Retail

• New Product Gallery the vitality of the market illustrated by exhibitors’ new products • Organic Incubator a springboard for small and medium-sized organic ﬁrms • The Lab an exhibition and project pitch space dedicated to circular economy start-ups

PRODUITS ET SERVICES POUR LA MAISON ET LA PERSONNE

A SHOW BY

ORGANIZED BY

MORE INFO and FREE BADGE4on natexpo.com LUOMULEHTI | 2019 45

Yhdistyksistä TEKSTI: NOORA MANTERE

Luomuliitto oli mukana OKRA-messuilla luomuviljelijän sekä maan

Pop-up luomukaupassa oli tarjolla muun muassa satokauden vihanneksia. Tiskin takana palveli Luomuliiton elintarvikeasiantuntija Jaana Elo.

kasvukunnon asialla. Kävijöitä palveli myös pop-

Luomuliiton hallitus kokoontui ennen OKRA-messuja yhteiseen kehittämispäivään. Vasemmalta edunvalvontajohtaja Susann Rännäri, puheenjohtaja Pauli Talvitie sekä hallituksen jäsenet Brita Suokas (Saimaan luomu), Tiina Peltonen (Ekoviljelijät), Airi Timonen (Savo-Karjalan luomuyhdistys) ja Antti Kulta (Länsi-Suomen Luomu).

LUOMULEHTI 4 | 2019

SUsann Rännäri

up luomukauppa.

SUsann Rännäri

Luomuliitto OKRA-messuilla

SUsann Rännäri

Yhdistyksistä

Jaana elo

Esa Heinonen (keskellä) tarjoili tuotemaistiaisia lupiinista ja Terhi Forsblom lampaanmaitotuotteista. Matti Tilkanen jututtaa.

Seuraa Luomuliittoa somessa! Lue luomualan ajankohtaisimmat uutiset ja osallistu keskusteluun Luomuliiton somekanavissa.

Luomuliiton aktiivit ja asiantuntijat jututtivat yleisöä OKRA-messuilla. Kuvassa vasemmalta Brita Suokas, Susann Rännäri, Eero Liikkanen ja Airi Timonen.

facebook.com/Luomuliitto twitter.com/Luomuliitto

LUOMULEHTI 4 | 2019

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 18.10.

KONEITA

LUOMUTAIMIA

VADELMAN JA MANSIKAN TAIMET LUOMUNA: • Muskoka • Maurin Makea

Soita! Boris 0500‐567611

Meiltä tutkitusti parhaat mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan ja luomutuotantoon tarkoitetut koneet

• Polka

Kotimainen, varmennettu taimituottaja!

EINBÖCK AEROSTAR

Rikkaäestää 100% tarkkuudella

SIEMENIÄ

Laatusiemenet luomuun! ROTAKING

Torjuu kuorettuma ja rikat

COMBCUT

Voittanut monta palkintoja

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

KVICK‐FINN

Torjuu juuririkkaruohot 98% teholla

OSTAMME LUOMUVILJAA

AGUIRRE

Äes‐kylvökone 3‐9 m

OVLAC

Mini On‐Land 6‐17 cm syv.

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

LUOMULEHTI 4 | 2019

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

Bonsilage Pro – propyleeniglykolia omasta säilörehusta Tutustu säilörehuanalyyseihin sivuillamme www.eurotrading.fi

Hyväksytty luomuun!

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

Moduulirakenteiset Steketee-harat mekaaniseen rikkojen torjuntaan Koneet suunnitellaan aina vijelijän tarpeen mukaan, lähtökohtana viljelykasvi, riviväli ja koneketju Sekä etu- että takanostolaitteelle, takakiinnitteisiin koneisiin saatavana myös kameraohjaus Monikäyttöinen perusharayksikkö, johon voidaan yhdistää sopivat terät, kiekot tai sormiharat laajasta valikoimasta

AVAGRO OY | p. 02 858 3600 | www.avagro.fi

LANNOITTEITA apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

KONEITA

Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Root Stopper™ kultivaattori keskikesän kesantoon! Tehokas nurmirikon teko ilman erillistä esimuokkausta!

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

LUOMULEHTI 4 | 2019

TEKSTI: SARI AUTIO

Luomubuumi-työpajoista ideoita luomutuotteiden jalostukseen ja markkinointiin kysyntä tarjoaa pienille yrityksille paljon uusia mahdollisuuksia luomutuotemarkkinoilla. Valtakunnallisessa Luomubuumi-hankkeessa rohkaistaan elintarvikealan yrittäjiä näkemään luomun kasvava kysyntä ja sen tarjoamat mahdollisuudet kilpailukyvyn parantamiseksi.

Työpajassa kehitettiin ideoita uusiksi kotimaisiksi luomutuotteiksi.

LUOMULEHTI 4 | 2019

uomubuumi-hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti ja Luomuinstituutti, ja siinä tehdään yhteistyötä alueellisten elintarvikealan hankkeiden kanssa järjestämällä työpajoja eri puolilla Suomea. Luomubuumissa tuotetaan suosituksia luomutuotteiden konseptoimiseen ja brändäämiseen sekä kehitetään esimerkkituotteita ja tuotekonsepteja, jotka pohjautuvat markkinatutkimuksiin, yritysten tarpeisiin ja uusiin raaka-aineisiin. Hankkeessa myös kerätään ja tuotetaan tutkimukseen perustuvaa tietoa luomuelintarvikkeista ja julkaistaan sitä Luomuinstituutin sivuilla. Hankkeen työpajoissa

verkostoidutaan ja kehitetään yhdessä ideoita uusiksi kotimaisiksi luomutuotteiksi. Työpajoissa saa myös käytännön neuvoja tuotekehitykseen. Ensimmäinen työpaja pidettiin helteisenä perjantai-iltapäivänä 7.6.2019 Helsingissä. Osallistujia oli parikymmentä, joista noin puolet luomuyrittäjiä eri tuotannonaloilta. Marja-Riitta Kottilan esitys luomutuotteiden markkina-aukoista, Jukka-Pekka Inkisen kansainvälinen tuotenäyttely sekä Arto Jousilan esittelemät Knehtilän Pieni Puro -tuotteet saivat osallistujat niin vilkkaaseen keskusteluun, että työpajan järjestäjillä ja fasilitaattorilla Riikka Salokanteleella oli työ pysyä aikataulussa.

JP Inkinen

Kasvava luomutuotteiden

6.—7.11.2

019

Kansainvälinen tuotenäyttely sekä asiaa elintarvikeviennistä Luomupäivillä!

– Sain päivästä buustia innostukselleni kehittää viljakasveista ja keruuraaka-aineista uusia tuotteita markkinoille. Työpajassa heräsi miljoona ajatusta, pitää vain päästä kokeilemaan ja toteuttamaan niitä, kertoi Anna Seppälä Seppälän luomutilalta Mäntsälästä. Seppälä seuraa aktiivisesti päivittäistavarakauppaa, ja hän kiitteli Knehtilän tuotteiden tarinaa oivallisena esimerkkinä luomutuotteiden brändäämisestä. Tietoja suomalaisten luomutuotteiden kansainvälistymisestä ja vientimahdollisuuksista Seppälä piti tärkeinä. Alkukesän ajankohta oli haastava viljelijän näkökulmasta ja hän valitteli, että vain hän ainoana oman yritysryhmähankkeensa kumppaneista pystyi irrottautumaan töiltään. Onneksi anti oli innostavaa ja hän aikoi välittää sitä muille kumppaneilleen. Tuoteideointiin olisi voinut hänen mielestään käyttää enemmänkin aikaa, ja seuraaviin työpajoihin hän toivoi etäosallistumismahdollisuutta, jotta kauempana asuvatkin voisivat osallistua. Backers Baker Ab leipomon edustajalla Natalia Teikolalla Raaseporista oli jo ko-

Erkki Oksanen

Osallistujien kokemuksia

kemusta luomuleivän viennistä ulkomaille, sillä maltaasta leivotulla saaristolaisleivällä on Ruotsissa kysyntää. Backersin innovaatio saaristolaissipsit auttaa osaltaan vähentämään ruokahävikkiä, kun vanhenevista limpuista voidaan tehdä uusi, säilyvä tuote. Tuoteideoinnissa nousi esiin muun muassa leipomon yhteistyö catering-yrityksen kanssa esimerkiksi luksuslaivaretkieväiden tai cocktailpalojen tarjonnassa. – Verkostoituminen ja muiden luomuyritysten innostavat tarinat tuulettivat omia ajatuksia. Ajatusten pallottelu vertaisryhmässä saa omat ideat lentoon. Enemmänkin aikaa olisi voinut varata tähän, summasi Teikola työpajan antia. Jatkossa hän aikoo painottaa luomuleivän markkinoinnissa käsityöläisyyttä ja

MENTOR-TOIMINTAA

sitä, miksi leipomossa on päätetty tuottaa juuri luomua. Hän esitti myös toiveen pimeän tammikuun elähdyttämisestä uudella innostavalla työpajalla.

Lisää työpajoja luvassa Luomubuumi-hankkeen seuraavat työpajat ovat 3.9. Oulussa, 15.10. Mikkelissä ja 19.11. Seinäjoella yhteistyössä alueellisten hankkeiden kanssa. Työpajojen esitykset ja hankkeessa kertyvä aineisto on luettavissa Luomuinstituutin nettisivuilla. Toivottavasti näemme tulevissa Vuoden Luomutuote -kilpailuissa runsaasti hankkeeseen osallistuneiden yritysten tuotteita. ◀ FT Sari Autio on Luomuinstituutin tutkimuspäällikkö.

LUOMUTUOTTEITA

Luomuleipomo Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi – maksutta! Lisätietoja: www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

LUOMULEHTI 4 | 2019

Kysymyksiä

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 936 0377

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat @ Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Mikä on kuvassa esiintyvä kesän perhosvieras lajiaan? KUVASSA ESIINTYVÄÄ ohdakeperhosta on näkynyt laajasti Etelä-Suomen alueella ja paikallisesti ympäri Suomea. Alkukesän lämmin jakso toi tämän kesän erikoisvierailijan Suomeen hyvissä ajoin ja suurina määrinä. Ohdakeperhonen ei talvehdi Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa, joten perhoset ovat lähteneet kaukaa liikkeelle. Ohdakeperhosen toukat ovat erikoistuneet käyttämään ravinnokseen nimenomaan ohdakkeita, mutta myös muut kasvit, kuten nokkonen, käyvät ravinnoksi. Nyt Suomessa on mahdollisuus nähdä kyseisiä perhosia koko kesän ajan. Ja luomutuottajan puolesta ohdakkeen popsijat ovat erittäin tervetulleita. Aikuiset perhoset syövät kukkien mettä tai puiden mahlaa. ◀

Tiimissä mukana myös: Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 4 | 2019

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo 040 964 1518

.2019 6.−7.11 Miten torjua luomuviljelyssä seppäkuoriaisen toukkia, jotka aiheuttavat perunan vioitusta? SEPPÄKUORIAISEN TOUKAT ovat hankalia torjua. Parhain tapa on miettiä viljelykierto tarkasti näillä perunalohkoilla. Lisäksi toukan aiheuttamista vaurioista voivat kärsiä myös seuraavat kasvit: maissi, härkäpapu, paksujuuriset viljat sekä muut juurekset, porkkana, sipuli ja salaatit. Seppäkuoriainen viihtyy maan viljavassa osassa, huonosti kompostoidussa karjalannassa tai kasvijätteessä syöden orgaanista massaa. Yleensä elävä, tärkkelyspitoinen juuri maistuu sille parhaiten. Aikuinen kuoriainen munii munat yleensä nurmeen, joten pitkäikäisissä nurmissa on eniten tuholaispainetta. Juolavehnä pitää tehokkaasti yllä seppäkuoriaisen toukkia. Tärkeimpiä ehkäisykeinoja ovat apilanurmien vähentäminen viljelykierrossa, 2–3 vuotta nurmen jälkeen alkaa pelto olemaan vapaa seppäkuoriaisen toukista. Maan kyntäminen ja jyrsintä vähentävät toukkien määrää oleellisesti. Pellon kosteana pitäminen sekä perunoiden aikainen korjuu vähentävät vioituksen määrää. Viljelykierrossa seuraavat kasvit vähentävät seppäkuoriaisen toukkien määrää: ruis, maanparannusretikka, sinappi, virna, herne ja lupiini. ◀

LÄSSÄ JYVÄSKY

SÄÄ, MÄÄ JA LUOMU

CMY

Uutta virtaa asiantuntijatiimiin LUOMULIITON ASIANTUNTIJATIIMI täydentyy Brita Suokkaan aloitettua neuvontatehtävissä. Britaa voisi tituleerata luomuagrologiksi, sillä hän on työskennellyt koko 30-vuotisen uransa luomutuotannon parissa. Juvalaisen Britan kokemus pohjaa työhön lukuisissa luomualan kehittämis-, neuvonta- ja tutkimushankkeissa. Hänen erityisosaamistaan ovat luomuun liittyvät säädökset. Hän auttaa erityisen mielellään uusia luomutuottajia alkuun luomuvalvontaan liittymisessä, ja Britaan kannattaa olla yhteydessä, kun askarruttaa, mitä erilaiset säännöt oikein tarkoittavat. – Mitä en tiedä, siitä otetaan selvää, tiivistää Brita motokseen.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 14.10. mennessä osoitteessa luomu.ﬁ/luomupaivat

Brita Suokas, 044 528 8722

Aitoja makuja Keski-Suomesta

LUOMULEHTI 4 | 2019

Tapahtumaa tukee maaja metsätalousministeriö.

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM

Luomulehmien ruokinnalla merkitystä tuotostasoille, taloudelle ja ympäristölle Luomumaidon tuotanto Ruotsissa on kehittynyt valtavasti viime vuosikymmenten aikana. Kehitystä on leimannut korkeampien tuotostasojen saavuttaminen yhtä matkaa ympäristö- ja eläinystävällisemmän eläintenpidon kanssa.

LUOMULEHTI 4 | 2019

Luomulehden arkisto

POK/SLU:n (Centrum för ekologisk produktion och konsumtion, Sveriges lantbruksuniversitet) julkaisun ”Utfodring i ekologisk mjölkproduktion” tavoitteena on ollut koota yhteen luomulypsylehmien ja vasikoiden ruokintaa koskeva uusin tutkimustieto ja käytännön kokemus tilatasolla. Vuonna 2018 noin 19 prosenttia ruotsalaisista lypsylehmistä oli luomussa. Koko Ruotsin luomutuotanto nojaa vahvasti juuri luomumaidontuotantoon. Sillä, millaisia rehuja eläimille syötetään sekä miten ja missä rehut tuotetaan, on suora vaikutus ympäristöön. Runsaasti palkokasveja sisältävät nurmet ovat eduksi luomun ympäristövaikutusta tarkasteltaessa. Maidontuotanto soveltuu hyvin luomutuotannon perusajatuksiin ihmisille kelpaamattoman nurmen ja typensitojakasvien muuntamisesta elintarvikkeiksi. Vuonna 2018 ruotsalainen karjantarkkailuun kuuluva luomulehmä tuotti keskimäärin 9411 kiloa maitoa (EKM, energiakorjattu maito) vuodessa. Tavanomaisessa

tuotannossa vastaava luku oli 10 315 kiloa. Ero tuotostasoissa luomu- ja tavanomaisilla lehmillä ei ole kovin suuri. Eläinten terveydentilassa ei myöskään luomun ja tavanomaisen välillä ole suurta eroa. Yksi syy tähän on todennäköisesti se, että eläinaines molemmissa tuotantotavoissa on sama.

Paljon hyvälaatuista karkearehua Luomusäännöt asettavat vaatimuksen korkeasta karkearehuprosentista. Karkearehun laatu ja hyvä korjuustrategia ovat luomumaidontuotannon onnistumisen lähtökohtia. Karkearehun ravitsemuksellinen ja hygieeninen laatu on tätä nykyä paljon parempi kuin 30–40 vuotta sitten. Ra-

Katarina Rehnström

vitsemuksellinen laatu riippuu nurmien kasvilajikoostumuksesta, korjuutekniikasta ja säilöntäprosessin onnistumisesta. Korkea karkearehuprosentti on hyvä asia sekä lehmän hyvinvoinnin, ympäristön että tuottajan kukkaron kannalta. Suurin osa tutkimuksista osoittaa, että lypsylehmä pystyy saavuttamaan korkean tuotostason myös karkearehuvaltaisella rehustuksella. Karkearehun tulee olla sekä ravitsemuksellisesti että hygieeniseltä laadultaan erinomaista. Myös korkeatuottoinen lypsylehmä pystyy saamaan suurimman osan tarvitsemastaan valkuaisesta karkearehusta. Tämä on järkevää myös taloudellisesta näkökulmasta katsottuna. Mahdollisimman suureen omavaraisuusasteeseen perustuvan ruokinnan suurin haaste on riittävän valkuaisen saannin takaaminen. Luomuvalkuaisrehujen kysyntä onkin suurta. Valkuaistuotantoa voidaan kasvattaa lisäämällä kotimaisten valkuaiskasvien tuotantoa, mutta myös nostamalla nurmirehun valkuaispitoisuuksia. Luomumaidontuotannossa säilörehuruokintaa täydennetään yleensä viljalla ja valkuaisrehulla. Valkuaisrehuvaihtoehtoja

ovat lähinnä tuontivalkuaista sisältävä ostorehu tai lähituotettu valkuaisrehua. Kotimaisten rehujen valkuaispitoisuus on yleensä tuontirehuja alhaisempi ja valkuainen hajoaa pötsissä helpommin. Tästä huolimatta kotoperäisillä rehuilla on saavutettu hyviä tuotostuloksia. Tavallisemmin luomumaidontuotannossa käytetyt valkuaisrehukasvit ovat herne, härkäpapu ja rapsi. Herne sisältää maltillisesti raakavalkuaista ja paljon tärkkelystä verrattuna härkäpapuun. Lehmille härkäpapu onkin osoittautunut paremmaksi valkuaisenlähteeksi kuin herne.

Kivennäiset ja vitamiinit vaativat lisätutkimusta ja uusia analyysikeinoja

Luomulehden arkisto

Luomutilat eroavat tavanomaisista tiloista siinä, ettei keinolannoitteita käytetä ja ostorehuja käytetään vähemmän kuin tavanomaisilla maitotiloilla. Suljetulla ravinnekierrolla voi olla vaikutusta lehmien vitamiinien ja kivennäisten saantiin. Erityyppisten luomutilojen ravinnetaseista ja kivennäisistä tarvitaan lisätutkimusta. Lisäksi tarvitaan halvempia ja uusia analyysimenetelmiä, jotta nurmirehun kivennäis- ja vitamiinipitoisuudet voidaan selvittää tarkemmin. Tällä tavoin voitaisiin välttää turhia eläinten terveydentilan häiriöitä. Lisäksi kivennäisten ja vitamiinien saaminen rehun kautta voitaisiin varmistaa.

Lehmien laiduntaminen on yksi keskeinen luomutuotannon periaate. Hyvä laidun nostaa maitotuotosta, mahdollistaa eläimen lajinmukaista käyttäytymistä, vaikuttaa positiivisesti eläinten terveyteen ja on talouden kannalta hyvä asia. Laiduntaminen pitää lisäksi maisemat avonaisina ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Automaattilypsy asettaa omia haasteita laiduntamiselle luomutiloilla. Lypsyrobotin maksimaalinen käyttö ja runsaiden kuiva-ainemäärien syöminen voi olla ristiriidassa keskenään. Yhtälö ei ole mahdoton, mutta se vaatii muun muassa sen, ettei lehmiä ruokita liikaa sisätiloissa, eläinliikenne toimii ja laidunkierto on kunnossa. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton eläintuotannon asiantuntija. Linkki lähteenä käytettyyn julkaisuun löytyy osoitteesta www.luomulehti.fi.

LUOMULEHTI 4 | 2019

LUOMULEHDEN LUKIJAKYSELY Minkälaisia juttuja toivoisit Luomulehteen? Mikä lehdesssä ilahduttaa ja mikä mättää? Vastaamalla Luomulehden lukijakyselyyn voit n yt vaikuttaa lehdessä käsiteltäviin aiheisiin. Arvomme vastaajien kesken liput

Kysely löytyy osoitteesta www.luomulehti.fi.

Luomupäiville 6.–7.11.

Yhteistyössä mukana:

2.10.2019 | FINLANDIA-TALO

Millainen on luomun tulevaisuus? Tule mukaan kuulemaan alan asiantuntijoiden mielenkiintoisia puheenvuoroja sekä keskustelemaan luomun tulevaisuudesta ja uusista luomuinnovaatioista. Päivä huipentuu kansainväliseen European Organic Food Innovation Award -kilpailuun sekä Luomu SM -ravintolan ja Luomuliiton järjestämän Vuoden 2019 Luomutuote -kilpailun voittajan julkistamiseen. Lue lisää koko ohjelmasta: proluomu.fi/luomuelintarvikepaiva ja osta lippusi heti!

LUOMULEHTI 4 | 2019

Löytyykö sinulta uusi luomuinnovaatio?

Tapahtuman tuottaa:

Ilmoittautuminen European Organic Food Innovation Award -kilpailuun on auki 10.9.2019 asti!

pinta.fi

Luomuliiton t-paita omaksi T-PAITOJA 100 % luomupuuvillaa, musta Unisex-malli S-XXL Naisten malli S-XL

Tarkemmat mitat ja tilaukset: www.luomuliitto.fi/jarjesto/tuotteita-ja-materiaaleja/

25,-

Tilauslomake seuraavalla sivulla!

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 4 | 2019

Haluan liittyä luomuyhdistyksen tai Luomuliiton suorajäseneksi Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 100 € Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e. Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

☐ Kuluttajajäsen 25 €

HUOM! Ei sisällä Luomulehteä. Jos haluat Luomulehden on se tilattava erikseen.

☐ Kannatusjäsen 100 € yritys tai henkilö

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 140 € Sisältää Luomulehden! Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e

Haluan tilata Luomulehden

Oletko siirtynyt luomuvalvontaan 2016-2019 välisenä aikana ja olitko silloin alle 40-vuotias?

Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen!

☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2019 jäsenyyden ilmaiseksi!

Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

☐ EN

Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus 60 € ☐ Yhden vuoden tilaus

66 €

☐ Kestotilaus jäsenelle 40€ (kuluttaja-, kannatus- ja yhdistysjäsenet + Österbotten-jäsenet) ☐ Opiskelijatilaus 30 € ☐ Näytenumero 1 kpl

0€

☐ Jäsenyhdistyksille lisävuosikerrat

15 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja

15 €

☐ Muu**

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla. **Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä. Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä.

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

le h ti

Puhelinnumero:

58 LUOMULEHTI 4 | 2019 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

4/2019

Minä ja luomu

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI KUVA: CULTURES OF RESISTANCE NETWORK

Kansalaisaktivismi ja ruokajärjestelmän muutos Aktivisti ja dokumentaristi Iara Lee on ohjannut ja tuottanut useita pitkiä elokuvia sekä tusinan lyhyitä dokumenttielokuvia. Luomulehti haastatteli Leetä Maailma Kylässä -festivaaleilla. Mistä uusin dokumenttielokuvasi kertoo?

Mikä on suhteesi luomutuotantoon?

Burkinabé Bounty kertoo maatalouden ja viljelijöiden vastarinnasta ja taistelusta saada päättää itse, miten ruoka tuotetaan Burkina Fasossa, pienessä länsiafrikkalaisessa maassa. Elokuvassa seurataan muun muassa, kuinka naiset saavuttavat taloudellisen itsenäisyyden, nuoret marssivat Monsantoa vastaan ja kuinka hiphop-artisti elvyttää aatteen omavaraisesta ruuantuotannosta. Elokuva näyttää ihmisten luovia taktiikoita, joilla he ottavat ruuan, siemenet ja tulevaisuutensa takaisin omaan hallintaansa.

Ostan luomua aina, kun sitä on saatavilla, koska se on minun tapani vaikuttaa elokuvien lisäksi. Luomu edustaa kestävää maataloutta. Kannustan kuluttaja-aktivismiin ja uskon, että kuluttaja pystyy vaikuttamaan vaatimalla parempaa. Valitettavasti luomu on länsimaissa – etenkin Amerikassa – elitistinen tuote, joka ei ole köyhien saatavilla.

Mitä yhteistä on afrikkalaisella ja eurooppalaisella maanviljelijällä? Vaikuttaa siltä, että kaikki maailman viljelijät ovat samassa veneessä. Dokumenttielokuva, joka on kuvattu Burkina Fasossa, tarjoaa itseasiassa ratkaisumallin myös länsimaissa toimiville viljelijöille –tuottaminen paikallisille markkinoille ja jalostuksen pitäminen omissa käsissä.

Millaisena näet ruuantuotannon tulevaisuuden? Lopullinen ratkaiseva muutos saadaan aikaiseksi ruokajärjestelmän muutoksen kautta, ja se taas onnistuu, kun valtaapitävät tekevät muutoksia esimerkiksi lainsäädännön kautta. Ennen kuin olemme siinä pisteessä, tarvitaan vastarintaliikkeitä, pioneereja, toimijoita, jotka toimivat toisin kuin valtavirta ja näyttävät muutoksen suunnan. On tärkeää, että viestiä saadaan kuuluviin myös oman kuplan ulkopuolelle. Ruokaa tarvitaan, jotta selviydymme, ja se on tuotettava kestävästi. Meidän on opittava kyseenalaistamaan itsestäänselvyyksinä pitämiämme asioita ja ajattelemaan kriittisesti. ◀

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 5501 850

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9–15 luomuliitto.jarvenpaa@rantalainen.fi 010 321 6500

TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 5501 850 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi 0400 534 003 EDUNVALVONTAJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

LUOMULEHTI 4 | 2019

RAKKAUDESTA LUOMUUN

Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Tarjoamme huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset, -sienet ja -yrtit Suomen laajimmasta luomuvalikoimasta kilpailukykyiseeen hintaan ympäri vuoden. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun.

Satotukku Oy | Tuupakantie 32, 01740 Vantaa | 010 581 6000 | satotukku@satotukku.fi | satotukku.fi