Luomulehti 4/2021 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta

Nro 4/2021

10,00 €

CAP-ehdotuksessa leikataan kotieläintiloilta – Tuottajat tyrmistyneitä ▷ 20 & 22

RASKAS LAUTASÄES NURMEN LOPETUKSESSA www.luomulehti.fi

▷ 14

LEPPÄKERTTU-MERKKI VILLIINTYI ▷ 26

JUNTTILASTA SYYSKYLVÖILLE SIEMENET LG ARCHITECT SYYSRAPSI

UUTUUDET:

LEGATO SYYSRYPSI LUOMUNA

KWS KOSMOS SYYSOHRA

SYYSVEHNÄT: SW MAGNIFIK - kestosuosikki! SKAGEN - satotykki!

DANKOWSKIE GRANAT RUIS -satoisin populaatioruis

Katso kaikki lajikkeet kotisivuiltamme ja kysy tarjous: 0400 777 192 • info@junttilantila.fi • www.junttilantila.fi

Rukiinen klassikko Sangaste

92400 Ruukki, Puh. (08) 270 7200, (02) 762 6200

LUOMULEHTI 4 | 2021

www.naturcom.fi

EU välttämättömien muutosten veturina

Suvi Elo

ankalaa, tehotonta ja kaukaista – Euroopan unionin yhteistä päätöksentekoa on varsinkin täällä maaseudulla usein kategorisesti vastustettu ja pidetty vieraana sekä meille vaikuksiltaan ikävänä. Vaan missä mentäisiin meillä tai muualla ilmastoasioissa ilman EU:ta? Ilmastonmuutos on hyvä esimerkki globaalista ongelmasta, joka koskettaa meitä kaikkia riippumatta ammatista, uskonnosta tai asuinpaikastamme täällä maapallolla. Toimijana EU:lla on riittävästi voimaa ja valtaa vaikuttaa globaaleihin asioihin positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi. Olisi ollut pelottavaa seurata viime vuosikymmenen ilmastokeskusteluja Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan vetäminä ilman EU:n olemassaoloa. Välttämättömien muutosten veturina toimiminen pukee unionia hyvin, sillä yrityksille niiden tekeminen voi tuntua ensi alkuun mahdottomalta ilman liikkeelle panevaa voimaa. EU:n uuden metsästrategian johdosta metsäalalla käydään keskusteluja metsien tulevaisuudesta ja käytöstä. Toivottavasti uuden edessä nähdään enemmän mahdollisuuksia kuin ongelmia puun kestävässä tuotannossa ja korkeamman jalostusasteen käyttötavoissa. Myös metsäyhtiöiden on syytä pitää paitsi omistajansa myös kuluttajat tyytyväisinä, sillä viime kädessä raha ohjaa muutosta. Varoittavana esimerkkinä tästä oli energiayhtiö Exxon Mobilin johdon vahva halu pitäytyä strategiassaan fossiilisissa energialähteissä, vaikka maailma ympärillä muuttuu (Jussi Pullisen kolumni Metsäala käpertyy itseensä, HS 1.8.2021). Lopulta aktivistisijoittajien lisäksi myös yrityksen suurimmat omistajat kääntyivät sitä vastaan ja vaihtoivat hallituksen vihreämpään. Kuluttajien ja omistajien vaatimukset voivat nousta eteen myös metsäalalla. Myös maatalouden saralla EU:lla on vahva tahtotila vihreään siirtymään, jossa yksi keskeisistä työkaluista on luonnonmukaisen viljelyn pinta-alan kasvattaminen. Kansallisesti täällä ollaan jälleen puolustuskannalla, ja keskustelu ruoantuotannon vaikutuksista ilmastoon ja ympäristöön on pysynyt maltillisena. Muutos on kuitenkin väistämätön, ja se on hyvä asia. Sekä yritysten omistajien että kuluttajien ilmasto- ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen ennen pitkää johtaa myös elintarvikealan murrokseen, haluttiin sitä tai ei. EU-tasoisia ylikansallisia tavoitteita tarvitaan niin energia- kuin metsä- ja maatalousalalle muutoksien alulle panemiseen ja keskustelun sekä kuluttajien herättämiseen. Ne toimivat signaalina tulevasta. Pitkällä tähtäimellä kestävästi toimivat yritykset ovat tuottavimpia ja raha ohjautuu kestäville toimijoille vauhdittaen muutosta. Meidän luomutuottajienkin on varauduttava muutoksiin, vaikka tällä hetkellä päälimmäisenä mielessä ovat säätilan muutokset. Kevään kosteuden, kesän kuumuuden ja kuivuuden jälkeen on syksyn sää vielä arvoitus.

JANNE RAUHANSUU Luomuliiton puheenjohtaja Myssyfarmin Isäntä janne.rauhansuu@luomuliitto.fi

Hyviä lukuhetkiä ja kaunista sadonkorjuusäätä toivotellen!

LUOMULEHTI 4 | 2021

Maailman puhtainta siementä

ThermoSeed-siemen sopii erinomaisesti luomuviljelyyn, sillä siemen on käsitelty vesihöyryyn ja lämpöön perustuvalla menetelmällä. Tällä menetelmällä saavutetaan samat tehot siemenlevinteisiin kasvitauteihin kuin kemiallisella peittauksella. Suomen ThermoSeed-laitos aloittaa toimintansa Pöytyällä syksyllä 2021. Tilaa ThermoSeed-siemenet kevään 2022 kylvöille Lantmännen Agro -kauppiaaltasi!

4 lantmannenagro.ﬁ LUOMULEHTI/thermoseed 4 | 2021

Tässä numerossa:

16 19 22 24 26 28 30 32 34 36 38

Raportti: Luomun tuki riittämätöntä EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi Luomuliitto: Tarkastusmaksujen uudistus epäonnistunut Pitkäjänteinen ympäristötyö toi palkinnon Liskon tilalle

Pitkäjänteinen ympäristötyö toi palkinnon Liskon tilalle

s. 10

Luomu kannattaa tavanomaista tuotantoa paremmin KANNESSA: Vaihtoehtoja kesämuokkauksiin – Osa 2: Raskas lautasäes nurmen lopetuksessa

Laidunnus vaikuttaa nautojen hyvinvointiin monin tavoin

Koko tila luomussa -ehto toisi ongelmia kotieläintiloille Lisävoimia luomuvalvontaan KANNESSA: Kotieläintiloilla kavahdetaan tukileikkauksia

s. 40

s. 36

Saisiko olla suomalaista pähkinää?

Pakkausmerkintöjen tunnettuus kasvaa

Kuva: Noora Mantere

8 9 10 12 14

PÄÄKIRJOITUS: EU välttämättömien muutosten veturina

Kuva: Joel Rosenberg

Kuva: Minna Nurro

Seuraava Luomulehti ilmestyy 15.10.

KANNESSA: Leppäkerttu-merkin käyttömahdollisuudet laajenevat Teknologiaa luomupellon laidalla

Palstat

Kierrätysravinteet ovat muutakin kuin matematiikkaa

6 Alkupalat 20 KANNESSA:

Mehiläispesän monet aarteet Mobiilikanalalla maan kasvukunnon hoitoa ja lisätuloja Saako olla suomalaista pähkinää? Kuitupellavalle luomuna on kysyntää – Miten viljely Suomessa onnistuisi?

Kannen kuva: Hannele Antila

Edunvalvontaa

40 42 50

Laidunnus vaikuttaa nautojen hyvinvointiin monin tavoin Luomukotieläintilan karkearehut – Osa 3: Säilönnän salat Luonnon monimuotoisuus tutuksi äänitaiteen avulla

44 46 48 52 54 59

På svenska Yhdistyksistä Palveluksessanne Kysymyksiä Tutkittua tietoa Seuraavassa numerossa

LUOMULEHTI 4 | 2021

Alkupalat TOIMITTANUT: NOORA MANTERE

LUOMUALAN EUROOPPALAISEN kattojärjestön, IFOAM Organics Europen heinäkuussa julkaisemassa raportissa tuodaan esille tutkimustiedon valossa luomutuotannon myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuudelle ja kannustetaan monimuotoisuushyötyjen huomioimiseen maataloustukiuudistuksessa. Raporttia varten koostettu tutkimustieto osoittaa muun muassa, kuinka kasvilajien monimuotoisuus on suurempaa niin luomupelloilla kuin niiden pientareillakin verrattuna tavanomaisesti viljeltyihin peltoihin. Luomutuotanto vaikuttaa myönteisesti myös linnustoon, maamikrobeihin sekä hyönteisiin. Esimerkiksi pölyttäjiä on luomupelloilla kolmanneksen enemmän kuin tavanomaisesti viljellyillä. Raportti tukee EU:n luomutuotannon toimintasuunnitelman viestiä siitä, että luomutuotanto lisää luonnon monimuotoisuutta keskimäärin 30 prosenttia. Raportissa todetaan, että luomun hyödyt luonnon monimuotoisuudelle johtuvat osin luomutuo-

Kuva: Greg Larcombe, Pixabay

Luomun hyödyt luonnon monimuotoisuudelle huomioon maatalouspolitiikassa

tannon menetelmistä, kuten viljelykierroista ja typensitojakasvien viljelystä, ja osin siitä, että luomutuotannossa ei käytetä synteettisiä torjuntaaineita ja keinolannoitteita. Raportti kannustaa EU:n jäsenmaita huomioimaan luomutuotannon myönteiset vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle niin kansallisissa CAP-strategioissa ja maaseudun kehittämisohjelmissa kuin luomuohjelmissaankin. ◀ Linkki raporttiin osoitteessa luomulehti.fi

UUSI KANSALLINEN LUOMUOHJELMA JULKAISTU MAA- JA metsätalousministeriö julkaisi 23.6.2021 uuden kansallisen luomuohjelman nimeltä Luomu 2.0. Ohjelmassa painotetaan luomualan tasapainoista kasvua, jossa kuluttajakysyntä, vienti ja tuotanto kasvavat saman tahtisesti. Luomutuotannolle Suomi asettaa saman 25 prosentin pintaalatavoitteen vuoteen 2030 mennessä kuin koko EU viime vuonna julkaistuissa biodiversiteetti- ja Pellolta pöytään -strategioissa. Ohjelmassa luomun markkinaosuuden tavoitellaan kasvavan viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Ammattikeittiöiden luomun käyttöosuuden tavoitteena on kansallisessa hankintastrategiassakin mainittu 25 prosenttia vuoteen 2030 mennes-

LUOMULEHTI 44 || 2021 2021

sä. Tavoitteena on myös luomun jalostusasteen nousu, joka edesauttaisi osaltaan myös viennin kasvua. Myös luomukeruualueille kaavaillaan kasvua. Ohjelman toteuttamista koordinoi maa- ja metsätalousministeriö. Tarkempi toimintasuunnitelma, välitavoitteet ja mittarit valmistellaan yhdessä luomualan toimijoiden kanssa. ◀

Linkki luomuohjelmaan osoitteessa luomulehti.fi

Suomen luonnon päivää juhlitaan luomutiloilla SUOMEN LUONNON päivää juhlitaan elokuun viimeisenä sunnuntaina 28.8. Totuttuun tapaan myös moni luomutila avaa ovensa yleisölle voimassa olevat alueelliset kokoontumisrajoitukset sekä viranomaisten ohjeistukset huomioon ottaen. Luonnon päivään voi osallistua myös nostamalla lipun salkoon Suomen luonnon kunniaksi – sisäministeriö nimittäin suosittaa liputusta Suomen luonnon päivänä. Luomutiloilla vierailevien toivotaan noudattavan yleisiä suosituksia: ei sairaana liikkeelle, käsihygienia, maskit ja turvavälien huomioiminen. ◀

K-Ryhmä

Luonnon päivään osallistuvat luomutilat löytyvät osoitteesta luomu.fi/luonnonpaiva

Kansainvälinen maaseudun yrittäjyyden tulevaisuusfoorumi EUROPEAN RURAL Entrepreneurship Voices -foorumi kokoaa syyskuussa yhteen maaseudun yrittäjät, kehittäjät ja muut toimijat keskustelemaan maaseudun yrittäjyyden tulevaisuudesta. Verkkotapahtumassa peilataan komission kesäkuun lopussa julkaisemaa Maaseutu 2040 -tulevaisuustyötä eurooppalaisten maaseudun yrittäjien videotervehdyksillä, kansainvälisillä asiantuntijapuheenvuoroilla ja paneelikeskustelulla. Teemakohtaisissa työpajoissa käsitellään muun muassa luomua, älykästä maataloutta, kiertotaloutta, ruokaketjua ja maaseutumatkailua. Koko tapahtuman keskiössä ovat maaseudun yrittäjyyden tulevaisuus ja yrittäjien ääni. Tapahtuman järjestää Rural Future -hanke yhteistyössä Maaseutuverkostopalveluiden kanssa. ◀ Tapahtuman ohjelma päivittyy osoitteeseen ruralfuture.karelia.fi.

Ravinnon laatu -seminaari Helsingissä BIODYNAAMINEN YHDISTYS järjestää Helsingissä seminaarin 8.−11.10.2021 aiheesta ravinnon laatu. Tapahtumassa luennoi tanskalainen Jens-Otto Andersen, joka on ollut perustamassa kansainvälistä elintarvikkeiden laatuun ja ihmisten terveyteen keskittynyttä Food Quality & Health -yhdistystä. Andersen on julkaissut teemaan liittyen myös kirjan, Vitality – from soil to stomach, johon hän on koonnut laajalti tutkimukseen perustuvaa tietoa ravinnon laatuun vaikuttavista tekijöistä. ◀ Ilmoittautuminen yhdistyksen sivuilla: biodyn.fi

Laita kalenteriin:

Luomuelintarvikepäivä lokakuussa PRO LUOMU ry järjestää kahden vuoden tauon jälkeen Luomuelintarvikepäivän 27.10.2021 Finlandia-talossa. Mikäli tapahtuman ajankohtana on voimassa kokoontumisrajoituksia, se toteutetaan joko hybriditapahtumana tai kokonaan verkossa. ◀

LUOMULEHTI LUOMULEHTI 4 | 2021

Raportti: Luomun tuki riittämätöntä EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi 25 prosentin luomupinta-alan saavuttaminen EU:ssa vuoteen 2030 mennessä on mahdollista vain, jos jäsenvaltiot varaavat luomutukiin paljon suuremman osan CAPin talousarviosta useimpien maiden nykyisiin suunnitelmiin verrattuna. TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI KUVA: NOORA MANTERE

FOAM Organics Europen teettämän selvityksen mukaan Euroopan unionin tulisi panostaa 3–5-kertaisesti luomutuotannon tukemiseen nykytilaan verrattuna, jotta voitaisiin päästä Pellolta pöytään -strategiassa asetettuun tavoitteeseen kasvattaa luomuviljeltyä pinta-alaa 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Siinä todetaan, että jäsenmaiden tämänhetkisten kansallisten suunnitelmien perusteella päästäisiin vain reilun 20 prosentin luomupinta-alaan. IFOAM Organics Europen puheenjohtaja Jan Plagge toteaa raportin julkaisutiedotteessa seuraavaa. – Jäsenvaltioilla on vastuu varmistaa, että tulevalla rahoituskaudella puututaan luonnon monimuotoisuuden romahtamiseen ja ilmastokriisiin. Tavanomaisia viljelijöitä on kannustettava siirtymään luonnonmukaiseen maatalouteen, ja luomuviljelijöille on maksettava asianmukainen palkkio heidän tuottamistaan julkisista hyödykkeistä: laadukkaan ruoan tuottamisesta luontoa suojellen. Plaggen mukaan luomutuen lisääminen on tehokas väline sen varmistamiseksi, että seuraava CAP

LUOMULEHTI 4 | 2021

tukee EU:n Vihreän kehityksen ohjelman biodiversiteetti- ja Pellolta pöytään -strategioiden tavoitteiden saavuttamista. IFOAM Organics Europen politiikkapäällikkö ja varajohtaja Eric Gall lisää: – EU:n tavoitteesta huolimatta useat jäsenmaat suunnittelevat CAP-luonnoksissaan luomutukien leikkausta tai ennakoivat tavoitteisiinsa nähden riittämättömät budjetit. 25 prosentin tavoite voidaan saavuttaa EU:n luomutuotannon toimintasuunnitelman ja oikeiden poliittisten kannustimien avulla, jos jäsenvaltiot osoittavat CAP-suunnitelmissaan riittävän budjetin ja korvaustasot luomutuottajille. Selvityksessä todetaan, että Suomen asettama tavoite on realistinen muttei kunnianhimoinen. Suomen tulisi tuplata luomulle varattu määräraha tämänhetkisestä, jotta tavoitteeseen päästään. Tällä hetkellä luomutukiin menee noin 55 miljoona euroa vuodessa, ja tulevalle rahoituskaudelle on varattu vain 76 miljoonaa euroa, eli aivan liian vähän. ◀ Linkki raporttiin osoitteessa luomulehti.fi

Luomusadon määrän seuraaminen ja muistiin kirjaaminen sekä itselle että tarkastuksia varten on oleellinen osa luomuviljelijän työtä.

Luomuliitto: Tarkastusmaksujen uudistus epäonnistunut Hinnannousu kohtelee luomutoimijoita epätasa-arvoisesti.

TEKSTI JA KUVA: BRITA SUOKAS

aa- ja metsätalousministeriön asetus Ruokaviraston maksullisista suoritteista (161/2021), jossa vahvistetaan luomutarkastusmaksut, muuttui keväällä. Useat jäsenet ottivat yhteyttä Luomuliittoon ja kertoivat huolensa. Erityisesti pienten toimijoiden kulujen nähtiin nousevan huomattavasti suhteessa tilan tuottoon ja luomukorvauksen määrään, mikä johtaa pohtimaan luomutuotannon jatkamisen mielekkyyttä. Luomuliitto viestitti Ruokavirastolle ja ministeriöön ongelmista ja ehdotti ratkaisuja. Uudet hinnat Perusmaksu on noussut nykyisestä 140 eurosta 160 euroon vähäriskisillä toimijoilla ja muilla 300 euroon. Luomukasvihuonetuotannon, -kotieläintuotannon ja -mehiläistarhauksen tuntimaksu nousi 91 eurosta 143 euroon. Lasku lähtee jokaiselta alkavalta tunnilta. Tarkastusmaksu siis nousee yli 50 prosentilla, vaikka tarkastusaika olisi sama kuin aiempina vuosina. Kasvintuotannon tarkastuksista on tähän saakka laskutettu perusmaksu ja hehtaarimaksu. Maksuperuste on muutettu tuntiperustaiseksi. Tuntihinta on sama 143 euroa.

Aloitteet ja vastaukset Luomuliitto otti kantaa tuntilaskutukseen ja siihen, että maksuasetus ei kerro, millainen toiminta on vähäriskistä ja millainen ei. Ruokaviraston vastauksessa kerrottiin, että tänä vuonna on päätetty periä kaikilta 160 euron perusmaksu, jako vähäriskisiin ja muihin tulee käyttöön ensi vuonna. Ruokaviraston mukaan uudistuksella on pyritty toimijoiden tasapuolisempaan kohteluun sekä siihen, että toimija voi itse toiminnallaan vaikuttaa maksuun. Viraston mukaan tuntiperustainen maksutapa hyödyttää toimijoita, joiden toiminta on yksinkertaista ja dokumentointi helposti tarkastettavaa. Luomuliitto katsoo, että maksuun vaikuttamisen mahdollisuudet ovat tosiasiassa hyvin heikot muun muassa tilarakenteesta johtuen. Liitto esittää, että toimijaa ei laskuteta pelloille, varasto- ja tuotantotiloihin siirtymisen matka-ajalta. Luomuliitto teki aloitteen laskuttamisesta 15 minuutin tarkkuudella. Tuntiperuste on korkean maksun yhteydessä kohtuuton. Ruokavirasto vastasi, ettei veloitustapaa voi muuttaa, koska jokaiselta alkavalta tunnilta laskuttaminen on maksullisista suoritteista annetun lain perusperiaate. Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

LUOMULEHTI 4 | 2021

TEKSTI JA KUVAT: MINNA NURRO

Apila on tärkeä kasvi Liskon tilan viljelykierrossa.

Pitkäjänteinen ympäristötyö toi palkinnon Liskon tilalle Maalaismaisema hehkuu kesää heinäkuun helteessä Kangasalla. Täällä, Vesijärven rannoilla sijaitseva Liskon tila valittiin Suomen ympäristöystävällisimmäksi tilaksi tänä vuonna. – Sen, mitä laitetaan pelloille, pitää pysyä pelloilla, kiteyttää isäntä Sauli Brander.

ansallisen osuuden voitto WWF:n järjestämässä Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailussa lämmittää luomutilan isännän mieltä. Osallistumispäätös kisaan syntyi hetken mielijohteesta, mutta voiton tuoneita ympäristönsuojelutoimia on tilalla tehty pitkäjänteisesti. – Mukavaltahan se tuntui, kun palkinto tuli. Ei meillä sinänsä mitään uutta ole keksitty, vaan sovellettu parhaita käytäntöjä, Sauli Brander sanoo. WWF:n kilpailun tuomaristo vaikuttui muun muassa tilan kosteikoista, suojavyöhykkeistä ja viiden hehtaarin perinnebiotoopeista, joilla laiduntaa lähitilojen hevosia. Voittoa siivitti myös maan kasvukunnosta huolehtiminen viljelykierron avulla sekä ti-

LUOMULEHTI 4 | 2021

lan korkea energiaomavaraisuus, kiitos hakkeen ja aurinkopaneelien. Isännän mukaan Liskon tilan pellot ovat haastavia viljellä, sillä ne ovat enimmäkseen hiesusavimaata ja viettävät kohti matalaa Vesijärveä. Brander kertoo, että jo hänen isänsä oli kiinnostunut ympäristönsuojelusta ja kokeili 1990-luvulla esimerkiksi kosteikkojen ja aluskasvien käyttöä. – Kai se oli huoli yhteisestä järvestä. Laskeutusallas on tosi tehokas keino ottaa kiinni ravinteita, varsinkin, kun sen yhdistää kosteikkoon, hän toteaa. Maan rakenne on parantunut Liskon tilalla kasvatetaan luomukauraa ja -ruista sekä apilanurmea, joka menee lähistön hevostiloille rehuksi. Isäntä kertoo, että aiemmin kierrossa on ollut myös hernettä,

joka on murskattu peltoon. Peltoalaa on 190 hehtaaria, josta puolet omaa. Metsää on 370 hehtaaria. Viljely perustuu viisivuotiseen viljelykiertoon, jossa on kaksi apilanurmivuotta, ruis, kaura sekä lopuksi kaura yhdistettynä suojaviljanurmeen. Fosforin ja hivenaineiden saanti varmistetaan kompostoidulla broilerinlannalla, jota saadaan lähialueelta. Nykyään käytössä on myös uusia kierrätyslannoitteita. – Nurmea on pidetty tarkoituksella ihan reippaasti. Nyt kun pellot ovat käyneet läpi kaksi täyttä viljelykiertoa, niin maan rakenne on selvästi parantunut. Myös kierrätyslannoitteista on saatu hyviä kokemuksia, Brander kertoo. Pellot muokataan pääsääntöisesti vasta keväisin ja kynnetään ja kylvetään nopeas-

Liskon tilan isäntäpari Heli Anttila ja Sauli Brander arvostavat omavaraisuuden korkealle.

Tilalla on perinnebiotooppeja viiden hehtaarin verran. Lähitilan hevoset nauttivat metsälaitumesta.

ti, jotta paljaan maan aika jää mahdollisimman lyhyeksi. Omavaraisuus kiinnostaa Sekä Sauli Brander että hänen puolisonsa Heli Anttila käyvät töissä tilan ulkopuolella, joten tila työllistää vakituisesti yhden palkatun työntekijän. Viljelijäpariskunnan 12-vuotias tytär Sanni on jo osoittanut olevansa kiinnostunut maataloudesta, mutta vielä toistaiseksi hän on vastuussa vain kesäkanoista, joita hoitaa antaumuksella. – Kesäisin olemme aika omavaraisia, kun on Sannin kanoja ja kasvimaalta saadaan kasvikset, Heli Anttila huomauttaa. Omavaraisuus on isännänkin mielestä tavoittelemisen arvoinen asia, myös isossa mittakaavassa. – Fossiilitaloudesta irti pääseminen olisi tosi kova juttu. Traktorien polttoaineasia pitäisi ratkaista jotenkin muuten kuin dieselillä, hän pohtii. Skånen pellot ratkaisivat Sauli Brander siirsi sukutilansa luomuun vuonna 2010. Hän oli pohtinut päätöstä pitkään, kun sattui eräänä kesänä palaamaan työmatkalta Euroopasta ja näki lentokoneesta Ruotsin yllä Skånen valtavat viljapellot. Näky sinetöi päätöksen. – Kotiin ajellessa ajattelin, että emme me Suomessa voi kilpailla määrällä, meidän on kilpailtava laadulla, hän muistelee. Isäntä on ollut päätökseensä tyytyväinen, vaikka työpanosta ja koneita tarvitaankin

”Luomuporukka on siitä kivaa, että tietoa jaetaan auliisti.”

tavanomaista enemmän. Hän huomauttaa, että luomussa satoerot Keski-Euroopan suhteen eivät ole yhtä suuria kuin tavanomaisella puolella. – Luomu on vaativaa, mutta se tekee viljelystä myös kiinnostavaa: se on maan viljelyä, eikä jälkiä voi paikata kemialla jälkeenpäin. Onnistuminen on palkitsevaa. Brander arvostaa suuresti toisilta luomuviljelijöiltä saatavaa kokemusperäistä oppia. – Käymme paljon pellonpiennarpäivissä. Luomuporukka on siitä kivaa, että tietoa jaetaan auliisti, hän toteaa. ◀ Artikkeli on tuotettu osana Kasimir – Jätteet ja tähteet käyttökelpoisiksi luomupuutarhalannoitteiksi -hanketta, joka saa rahoitusta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.

LUOMULEHTI 4 | 2021

Luomu kannattaa tavanomaista tuotantoa paremmin

TEKSTI: ARTO LATUKKA KUVA: NOORA MANTERE

Luomutilat ovat keskimäärin tavanomaista tuotantoa harjoittavia kannattavampia. Luomutilat ovat peltopinta-alaltaan ja eläinmäärältään tavanomaisia suurempia, mutta kannattavuusero näkyy myös samankokoisia yrityksiä vertailtaessa. Luomutilojen lukumäärä ja osuus Suomen maatalousyrityksistä onkin kasvanut jatkuvasti, osin paremman kannattavuuden vuoksi.

uomutilojen lukumäärä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla ja oli noin 4 700 tilaa vuonna 2019. Koska samaan aikaan tavanomaisesti viljeltyjen tilojen lukumäärä on laskenut, luomutilojen osuus on kasvanut 2000-luvulla kolmesta lähes kymmeneen prosenttiin. Luonnonvarakeskus (Luke) laskee vuosittain kannattavuuskirjanpitotoiminnassa Suomen maatalous- ja puutarhayritysten kannattavuuden, vakavaraisuuden ja talouden kehittymistä kuvaavat tulokset. Laskenta perustuu todellisten tilojen, kannattavuuskirjanpitotilojen tuloksiin. Kannattavuuskirjanpitoon kuului tilivuonna 2019 noin 730 maa- ja puutarhatilaa, joista luomutiloja oli noin 125 kappaletta. Luomutilojen osuus kannatta-

LUOMULEHTI 4 | 2021

vuuskirjanpidossa on kolminkertaistunut 2000-luvulla viidestä 17 prosenttiin. Luomussa ja tavanomaisessa työkustannus samaa tasoa Luomutuotannon kannattavuus kääntyi nousuun 2010-luvulla. Kun samalla tavanomaisen tuotannon kannattavuus heikentyi voimakkaasti, ero luomun hyväksi kasvoi aina vuoteen 2015 asti. Sen jälkeen myös luomutuotannon kannattavuus heikkeni, mutta on viime vuosina kääntynyt jälleen nousuun ¬ –kuten tavanomaisen tuotannonkin. Luomutuotanto on edelleen kannattavampaan kuin tavanomainen tuotanto. Vuonna 2019 tavanomaista tuotantoa harjoittavilla kokonaispääoman tuottoprosentti oli negatiivinen, –1,7 prosenttia ja luomutiloilla parempi, –0,3 prosenttia, mutta

negatiivinen sekin. Eli kannattavuus oli tasoltaan vaatimaton molemmissa ryhmissä. Tavanomaisten tilojen kannattavuuskerroin oli 0,39 ja luomutiloilla parempi, 0,53. Tämä tarkoittaa, että luomutiloilla omalle työtunnille saatiin korvausta 8,2 euroa ja omalle pääomalle korkoa 2,2 prosenttia. Tavanomaisessa tuotannossa jäätiin 6,3 euroon ja 1,5 prosenttiin. Luomutuotannossa tuottajahinnat ja tuet ovat korkeammat. Luomumaitotiloilla tuottojen rakenne on sama kuin tavanomaisessa tuotannossa. Muilla nautakarjatiloilla sekä viljatiloilla ja muilla kasvinviljelytiloilla tuet ja niiden osuus tuotoista on suurempi. Luomutiloilla kasvintuotannon keskisadot ovat alhaisemmat ja vuosien välinen satovaihtelu on suurempaa. Toisaalta myös kustannukset ovat alhaisemmat muun mu-

Luomumaitotiloilla tuottojen rakenne on sama kuin tavanomaisessa tuotannossa.

0,8 0,7 Kannattavuuskerroin 0,6

2000

2001

2002

2003

2004

Luomutuotanto

0,69

0,49

0,44

Tavanomainen tuotanto

0,66

0,54

0,5

0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0

20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19

assa alhaisempien lannoite- ja kasvinsuojelukustannusten vuoksi. Maitotiloilla myös ostorehukustannukset ovat alhaisemmat. Työkustannuksissa ei ole merkittävää eroa luomun ja tavanomaisen tuotannon välillä. Taloustulokset ovat nähtävillä Luken Taloustohtori-sivuston Maa- ja puutarhatalous -verkkopalvelussa. Luomutilojen ja myös tavanomaisesti viljeltyjen tilojen lukumääräkehitys on nähtävillä Taloustohtorin Rakennekehitys-verkkopalvelussa. ◀

Luomutuotanto

Kirjoittaja vastaa kannattavuuskirjanpidosta ja Taloustohtorista Luonnonvarakeskuksessa.

Tavanomainen tuotanto

Luomu- ja tavanomaisten tilojen kannattavuus vuosina 2000–2019 kannattavuuskertoimella kuvattuna. Kun kannattavuuskerroin on yksi, saa tuottaja jokaiselle tehdylle työtunnille kohtuullisen korvauksen ja omalle pääomalle kohtuullisen koron.

Etuja kannattavuuskirjanpitoon liittymisestä

annattavuuskirjanpitoon liittymällä luomuyrittäjä saa ilmaiseksi yrityksensä tuotto- ja kustannuserittelyt sekä tulos- ja maksuvalmiuslaskelman sekä taseen. Taloustohtori-palvelussa yrittäjä saa oman tilansa luvut raportteihin omassa sarakkeessa. Näin hän voi vertailla muun muassa tuotto- ja kustannusraporttejaan erä erältä viereisissä sarakkeissa olevien muiden tilojen ryhmäkeskiarvoihin. Taloustohtoriin myös päivittyvät jatkuvasti ennusteet oman yrityksen talouskehityksestä. Yrittäjä saa vuosittain postissa ja voi ladata Taloustohtorista vertailuraportin, josta käy monipuolisesti ilmi tilan kehitys pitkällä aikavälillä sekä suhteessa muiden vastaavien tilojen keskiarvoon sekä ryhmiin hyvät ja heikot. Graafit antavat silmäyksellä kuvan vahvuuksista ja kehitettävistä osa-alueista. Tämä on arvokasta apua johtamiseen, talouden seurantaan ja suunnitteluun. Lähtötietojen keräyksestä tiloille aiheutuva lisätyö on pieni suhteessa tilakohtaisiin ja välillisiin hyötyihin. Keskiarvotietoja käytetään muun muassa maatalouspolitiikkasuunnittelussa ja Suomen EU-neuvotteluissa. Kannattavuuskirjanpitoon voi ilmoittautua oman alueen ProAgria-keskukseen, jonka kannattavuuskirjanpidon asiantuntija auttaa liittymisessä sekä tallentaa vuosittain tiedot Luken tietojärjestelmiin. Tiedot ovat pääosin sellaisia, joita useimmat tilat seuraavat jo muutenkin. Kaikki kannattavuuskirjanpitopalvelut ovat yrittäjälle ilmaisia. Tarvittaessa tulosten tulkintaan voi hakea tukea esimerkiksi Neuvo 2020 -rahoituksesta. Lisätietoja: luke.fi/taloustohtori

LUOMULEHTI 4 | 2021

TEKSTI JA KUVAT: JUKKA RAJALA

Vaihtoehtoja kesämuokkauksiin – Osa 2:

Raskas lautasäes nurmen lopetuksessa Viherlannoitusnurmi voidaan rikkoa muokkaamalla se raskaalla lautasäkeellä. Raskas lautasäes sopii raskaiden savimaiden muokkaukseen. Sitä voidaan käyttää myös ”lautasaurana” kevyillä kivennäismailla. Näin voidaan jättää kasvusto murskaamatta.

pilaviherlannoitusnurmen maahanmuokkaus raskaalla lautasäkeellä kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen syysviljan, kuten syysrypsin tai rukiin, kylvöä. Maan tulee olla riittävän kuivaa muokattavaksi tiivistymättä, ja tiedossa on tarpeen olla poutajakso, jotta tarvittavat muokkaukset saadaan tehtyä hyvissä olosuhteissa tiivistämättä maata. Näin myös kestorikkakasvien juuria voidaan pätkiä ja kuivattaa. Raskas lautasäes savimaiden muokkauksessa Rajalan tilalla Lounais-Hämeessä nurmet on rikottu useiden vuosien ajan raskaalla lautasäkeellä. Viherlannoitusnurmi rikotaan ajamalla suoraan kasvustoon raskaalla lautasäkeellä. Kasvuston murskausta ei tarvita. Lohkot ovat herkästi tiivistyviä, hiesuisia aitosavimaita, joissa on erittäin paljon magnesiumia. Ensimmäisellä ajokerralla työsyvyys on noin 8–12 senttiä. Työsyvyys vaihtelee maan rakenteen ja kosteuden mukaan. Äes on itäsaksalainen Kymppi-äes, jossa lautasten halkaisija on 65 senttiä ja työleveys kolme metriä. Äes painaa kaksi tonnia ja

LUOMULEHTI 4 | 2021

Kaksivuotisen viherlannoitusnurmen rikkominen aloitetaan ajamalla raskaalla lautasäkeellä maan pinta rikki. Ensimmäisellä ajokerralla rikotaan maan pinta. Jälkiäkeenä on vanha kevyt lautasäes, joka rikkoo raskaan lautasäkeen irrottamia paakkuja. Tarvittaessa voidaan käyttää lisäpainoja kummassakin äkeessä.

Nurmen kesämuokkauksen tavoitteet • Valmistaa hyvärakenteinen kylvöalusta syysrypsille tai rukiille • Lopettaa nurmi muokkaamalla pintamaa hienoksi ennen syvempää kuohkeutusta. • Edistää pieneliötoimintaa sekoittamalla viherlannoitus ja eloperäinen lannoitus ruokamultakerroksen yläosaan 0–12 sentin syvyyteen. • Parantaa tiivistyneen, lohkareisen savimaan rakennetta.

• Edistää savimaan murustumista ruokamultakerroksen yläosassa, alaosassa ja mahdollisesti jankossa. • Hyödyntää savimaan luontaisia murustumisprosesseja – tekeentymistä. • Torjua kestorikkoja kuten esimerkiksi juolavehnää (juurakot yleensä ruokamultakerroksen yläosassa).

to ”kynnetään” siivettömällä kyntöauralla kuivumaan ennen muita muokkauksia. Näin vältetään syvempien kerrosten tiivistyminen ja edistetään rikkakasvien juurten kuivumista.

Kultivoinnilla siipiterin syvennetään muokattua kerrosta ja hienonnetaan kokkareita sekä läpileikataan maa katkoen kestorikkojen juuria. Lohkareinen rakenne on muuttunut muruiseksi pintakerroksessa.

lisävarusteena olevat etupainot 900 kiloa. Viime vuosina on ajettu ilman etupainoja. Tällöin kovilla mailla työsyvyys jää matalammaksi. Pienemmät irrotetut paakut on kuitenkin helpompi rikkoa kuin syvemmän muokkauksen isot paakut. Maa on myös tasaisempaa, ja toinen ajokerta on miellyttävämpi kuljettajalle, jolloin voidaan ajaa lujempaa. Kestorikkojen juuret katkaistaan tällöin myös ensimmäisellä ajokerralla matalammasta. Toisella ajokerralla työsyvyyttä tulee sitten lisää ja juuria katkotaan syvemmästä. Esimerkiksi heinäkuussa 2019 rikottiin kaksi viherlannoitusnurmilohkoa. Ensimmäisellä lohkolla ajokertoja tarvittiin vähemmän kuin toisella lohkolla. Maa eri lohkoilla muokkautuu eri tavoin samanakin vuonna. Vuosien välinen vaihtelu voi olla myös varsin suurta. Syinä erilaiseen muokkautuvuuteen ovat rakenne-erot sekä maalaji- ja multavuus- sekä kosteuserot. Ensimmäisellä lohkolla riitti ensin yksi ajokerta. Kaksi päivää myöhemmin toinen ajo maan kuivuttua tuotti jo varsin hyvin murentuneen maan. Toisella huonommin muokkautuvalla lohkolla tarvittiin kolme ajokertaa pinnan rikkomiseen riittävän hienoksi. Maan ollessa hyvin kuivaa toinen muokkaus voidaan tehdä heti ensimmäisen jälkeen. Kaksi päivää lautasäestyksen jälkeen ajettiin kultivaattorilla läpileikkaavin siipiterin työsyvyyttä lisäten noin 13–15 sentin syvyyteen. Näin juuria katkottiin syvemmältä ja nostettiin pintakerrokseen kuivu-

maan sekä hienonnettiin kovaa maata lisää. Mikseri rikkoi loppuja paakkuja, irrotti multaa nurmen ja rikkakasvien juurista sekä tasasi työjäljen, jolloin maa jäi kuohkeaksi ja rikkakasvien juuret kuivuvat. Toisella lohkolla kultivaattorin irrottamat isot paakut rikottiin parin päivän kuivumisen jälkeen lautasäkeellä. Mikäli tarvetta syvemmälle kuohkeutukselle on, maa voidaan jankkuroida. Ennen sitä maa voidaan myös kuohkeuttaa siivettömällä kyntöauralla läpileikaten 20–25 cm syvyyteen. Samalla katkaistaan kestorikkakasvien juuret poikki. Mikäli maa on syvemmältä vielä melko kosteaa, niin pel-

Raskas lautasäes vihannestilan perusmuokkauskoneena Mikkelissä Veli Rahikainen on käyttänyt vihannesviljelyssä raskasta lautasäestä useita vuosia kaksivuotisen viherlannoitusnurmen rikkomiseen sekä yksivuotisten viherlannoitusten maahan muokkaamiseen. Kasvustoja ei murskata ennen muokkausta, vaan raskaan lautasäkeen lautaset leikkaavat kasvuston pätkiksi ja sekoittavat sen maahan. Yleensä kaksi muokkausta parin päivän välein on riittänyt. Sen jälkeen muokkauksia jatketaan kultivaattorilla, jossa on kapeat hanhenjalat. Kivisillä moreenimailla jokaisessa lautasessa tarvitaan erillisjousitus. Näin lautaset ovat kestäneet hyvin ja työjälki on hyvä. Käytössä on Lemkenin raskas lautasäes erillisjousitetuin halkaisijaltaan 65 cm lautasin, joiden kulmaa voidaan säätää. Äkeen työleveys on 2,5 metriä. Veturina on ollut Same Dorano, jonka teho on 85 hevosvoimaa ja paino 2900 kiloa. Näinkin pieni ja kevyt traktori riittää vetämään lautasäestä tiivistämättä maata, kun rengaspaine on 0,4 baaria 600 milliä leveissä renkaissa. Siirtoajoja varten nostolaiteäes on muutettu hinattavaksi omana työnä. ◀ Sarjan seuraavassa artikkelissa käsitellään kyntämistä. Linkki maan muokkausta käsitteleviin tietokortteihin osoitteessa luomulehti.fi

Veli Rahikainen muokkaa 1,5-metrisen vihantahernevaltaisen viherlannoituksen maahan raskaalla lautasäkeellä. Kaksi äestystä kevyellä kivennäismaalla on yleensä riittänyt. Lisämuokkauksia on tehty sen jälkeen kultivaattorilla muokkaussyvyyttä lisäten.

LUOMULEHTI 4 | 2021

– Ylämaankarja sopii luomuun ja monipuolistaa tilan tuotantoa, kertovat Alena Matveeva ja Antti Laitinen.

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Koko tila luomussa -ehto toisi ongelmia kotieläintiloille – Jos koko tila luomussa -ehto toteutuu, meidän tilamme siirtyy takaisin tavanomaiseen tuotantoon, toteaa juvalainen kananmunan ja naudanlihan tuottaja Antti Laitinen.

LUOMULEHTI 4 | 2021

aa- ja metsätalousministeriön luonnoksessa yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kansalliseksi strategiaksi esitetään luomutuen vaatimukseksi niin kutsuttua koko tila luomussa -ehtoa, joka astuisi voimaan vuonna 2023. – Missään Euroopan maassa ei ole vaatimusta, että kaikki eläimet luomutilalla tulisi kasvattaa luomutuotantoehtojen mukaisesti. Niin kauan kun tavanomaisen lannan käyttö on sallittua, ei ole mitään järkeä lähteä tukiehdoissa tekemään tiukennuksia, joilla rajataan tavanomaisten eläinten pitoa luomutiloilla, Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri korostaa. Suomessa on noin 900 tilaa, joiden pellot ovat luomutuotannossa ja eläimet tavanomaisessa tuotannossa. Rännärin mukaan ministeriön ehdottama vaatimus on ristiriidassa luomun kasvutavoitteen kanssa, sillä koko tila luomussa -ehto vähentäisi luomuviljeltyä peltopinta-alaa.

– Jokainen luomuhehtaari on ympäristön kannalta arvokas, hän tähdentää. Luomulisä ei kata suurempia kustannuksia Antti Laitisen ja hänen puolisonsa Alena Matveevan Farmila Oy:n pellot ja naudat ovat luomussa ja kanala tavanomaisessa tuotannossa. Tilan päätuote on kananmunat. Lisäksi tilalla on hevosia, ratsastusta ja maatilamatkailutoimintaa. Kanalassa on tänä keväänä tehty 400 000 euron investointi, kun vuonna 2009 rakennettu virikehäkkikanala on muutettu kerroslattiakanalaksi. – Tämä muutos tuli puhtaasti kauppaketjujen vaatimuksesta. Mikään kaupparyhmittymä ei osta enää virikehäkkikanalan munia vuoden 2026 jälkeen, Laitinen toteaa. Muutossuunnitelmat tehtiin aluksi luomukanalalle, mutta luomuun siirtyminen olisi vähentänyt kanojen määrää kolmanneksella.

Markkinat esteenä eläinten luomuun siirtämiselle

lavutelainen Joonas Jaakkola ihmettelee ministeriön ehdotusta. – Tämähän sotii EU:n luomusuunnitelmaa vastaan. Maataloustuet pitäisi kohdentaa siten, että ne tukevat luomutavoitteiden toteutumista. Tällaiset säännöt eivät tue, mies kommentoi. Jaakkola osti kaverinsa Jussi Mäntysalon kanssa maitotilan keväällä 2019. Pellot siirrettiin luomuun nopeasti, ja luomumaidollekin vaikutti olevan markkinoita. Optiota ja aiesopimusta lupailtiin meijerin taholta. – Meijerin kanssa on nyt neuvotteluja käyty, mutta luomusopimusta ei ole lähitulevaisuudessa näkyvissä, Jaakkola kertoo. Hänellä on yhden lypsyrobotin tila, 60 lypsävää ja saman verran nuorta karjaa. – Jos olisi pieni maitotila, voisi siirtyä suoramyyntiin tai tehdä sopimuksen pienmeijerin kanssa, mutta 600 000 litran vuosituotannolla ei pysty tätä tekemään, Jaakkola sanoo. Häntä pelottaa, miten käy, kun pellot ovat luomussa ja eläimet eivät. – Yksi vaihtoehto olisi, että siirtäisi luomuun koko tilan, mutta sitten ei saa luomuhintaa maidosta, ja ostorehujen hinta tulee nousemaan.

– Lisäksi luomussa kanojen pitää päästä ulos laiduntamaan. Meillä se olisi tässä kanalarakennuksessa ollut mahdollista vain kanalan toisessa puoliskossa, mikä olisi vähentänyt kanojen määrän puoleen, Laitinen kertoo. Kanojen määrä vähenee jo tavanomaisessakin tuotannossa, sillä virikehäkkikanalassa oli 43 000 kanaa, uudessa lattiakanalassa 32 000 kanaa. Myös luomurehun kalliimpi hinta vaikutti ratkaisuun. – Luomukananmunan tuottajahinta ei ole niin paljon korkeampi, että sillä saisi kanojen määrän vähenemisen ja kanaa kohti suuremman investointikustannuksen kompensoitua, Laitinen kertoo. – Pakkaamo näytti kyllä vihreää valoa luomulle, mutta taloudelliset tekijät ratkaisevat tämän asian, hän täydentää.

▷▷

Jaakkola pohtii myös peltojen ja eläimien yhtiöittämistä erikseen tai peltojen siirtämistä tavanomaiseen viljelyyn. Luomun tuotantotavoista hän ei ole valmis luopumaan kokonaan. – En siirtyisi kasvinsuojeluaineiden ja keinolannoitteiden käyttöön kustannussyistä.

Maan kasvukunto tärkeää Kurikkalaisella luomuviljatilalla Juha ja Mari Pakkanen kasvattavat porsaita tavanomaisessa tuotannossa. Suunnitelmat koko tila luomussa -ehdosta on otettu huolestuneena vastaan. – Meidän tilanteessamme ei ole mahdollista siirtää sikalaa järkevästi luomuun. Jos olisi ollut hyvä kysyntä, olisi ehkä lähdetty muuttamaan, Juha Pakkanen kertoo. Hänen mielestään koko tila luomussa -ehto on kohtuuton. – On paljon sellaisia tiloja, joilla ei ole edes mahdollisuutta siirtää eläimiä luomuun, Juha Pakkanen korostaa. Hän osti puolisonsa Mari Pakkasen kanssa sikatilan vuonna 1993. Vuonna 2012 pellot siirrettiin luomuun. Ratkaisuun vaikuttivat sikatalouden heikko kannattavuus sekä halu parantaa viljan viljelyn kannattavuutta ja peltojen kasvukuntoa luomuviljelyn keinoin. Näissä on onnistuttu, tila tuottaa myllykauraa. – Jos tavanomaiseen pitää siirtyä, viljelykierto ja apilanurmet säilyisivät, rikkakasvien hallinnasta jäisi hyväksi todettuja keinoja, Juha Pakkanen arvioi. ◀

LUOMULEHTI 4 | 2021

Luomulla pellot hyvään kasvukuntoon Kurikkaselän tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2014, jolloin tila siirtyi Laitisen ja hänen puolisonsa omistukseen. Tila yhtiöitettiin vuonna 2018. Tilan pellot siirtyivät luomutuotantoon samana vuonna. Tilalla on 176 hehtaaria peltoa ja laidunta ylämaankarjalle. Laitinen viljelee ohraa lähialueen luomumaitotiloille sekä rypsiä ja hernettä. Rypsi menee puristettavaksi ja puristemassa lähellä oleville luomumaitotiloille. Öljy tulee tilalle takaisin, ja sitä käytetään kanoille rehuksi. Osa kananlannasta menee lähialueiden biokaasulaitoksille. Sieltä tila saa mädätettä lannoitteeksi. Luomulla haluttiin monipuolistaa tilan tuotantoa. – On hyvä, että tulot eivät ole yhden tuotantosuunnan varassa. Siipikarjapuoli on ollut ailahtelevaista. Ylämaankarjan valintaan vaikutti se, ettei tarvinnut tehdä suurta navettainvestointia, sillä naudat ovat ympäri vuoden ulkona. Farmilassa kokemukset luomusta ovat olleet myönteisiä. – Luomu on opettanut paljon. Pellot on saatu parempaan kasvukuntoon, mutta tekemistä on vielä. Luomussa on paljon hyvää ympäristön, luonnon ja tuotantotapojen kannalta, nuoret yrittäjät kiittävät. Kannattavuus tärkeä luomussakin Yrittäjät ihmettelevät kiirettä päätöksenteossa. – Kun viljelijä on tehnyt investoinnin, lainojen maksu vie 15–20 vuotta, ja sen ajan yrittäjä on sitoutunut siihen hankkeeseen. On kohtuutonta, että maataloudessa pitäisi vuodessa tai parissa tehdä äkkikäännöksiä. Tämä on kuitenkin yritystoimintaa, ja kannattavuus on tärkeää, Laitinen ja Matveeva korostavat.

Yrittäjäpari Antti Laitisen ja Alena Matveevan kerroslattiakanala hohti kesäkuussa uutuuttaan.

– Tämä koko tila luomussa -ehto tuskin lisää Suomessa luomupeltojen pinta-alan kasvua, Laitinen epäilee. Farmilassa tavanomaiseen tuotantoon siirtyminen ei välttämättä lisäisi keinolannoitteiden käyttöä merkittävästi, sillä sitten oman tilan pellot voisi lannoittaa oman kanalan fosforipitoisella lannalla. – Luomussa opitun viljelykierron ja kerääjäkasvien ansiosta typpeä ei varmaankaan tarvitsisi kovin paljoa lisätä, Laitinen pohtii. Torjunta-aineitakin hän uskoisi käyttävänsä aikaisempaa maltillisemmin. ◀

lajittelu kartonki jätteeseen

LUOMULEHTI 4 | 2021

TEKSTI: MINNA NURRO KUVA: MARJA PULKKINEN

Lisävoimia luomuvalvontaan Luomuvalvonnan ohjaus vahvistui kesän alussa, kun Marja Pulkkinen aloitti Ruokaviraston uutena ylitarkastajana. Hänen tehtävänään on yhtenäistää alkutuotannon valvontaa eri puolilla maata.

arja Pulkkisen pesti on uusi virka Ruokavirastossa. Sen taustalla on viime vuonna tehty luomuvalvonnan arviointi, joka totesi, että valvonnan yhdenmukaisuudessa on yhä parantamisen varaa. Eri ELY-keskuksissa tehtävät tulkinnat saattavat poiketa toisistaan, mikä ei ole reilua luomutuot-

tajia kohtaan. Luomu on Pulkkiselle tuttua jo entuudestaan, sillä hän on työskennellyt yli 15 vuotta luomualkutuotannon valvonnan ja luomun kehittämisen parissa. Ruokaviraston palkkalistoille Pulkkinen siirtyi Etelä-Savon ELY-keskuksen maaseutuasiantuntijan tehtävästä. – Ruokavirastossa työtäni on luomuvalvonnan yhtenäisten toimintatapojen vahvistaminen ja niiden rakentaminen edelleen. Tarkoitus ei ole keksiä pyörää uudelleen, vaan katsoa, mitä on jo tehty, ja hahmottaa, missä kehittämistarpeet ovat suurimmat, hän määrittelee. Tiimityötä asiantuntijoiden kanssa Tuore ylitarkastaja huomauttaa, että valvontakäytäntöjen yhtenäistäminen on tiimityötä ELY-keskusten, luomutarkastajien ja -neuvojien sekä Ruokaviraston muiden asiantuntijoiden kanssa. Hän pitää tehtävää hyvässä mielessä haastavana. – Vastassa on joukko asiantuntijoita, jotka tekevät tärkeää työtä valvontaketjussa. On kiinnostava päästä kurkistamaan heidän työhönsä ja etsimään malleja, joilla luomuvalvontaa voidaan kehittää. Pulkkinen luottaa kommunikaation voimaan. Hän muistuttaa, että ELY-keskukset eivät tarkastuskohteissa itse juuri käy, vaan tieto tilan luomutoiminnasta välittyy luomutarkastajan kautta. Vuorovaikutteisuus ELY-keskuksen, tarkastajan, neuvojan ja tilan välillä korostuu. – On inhimillistä, että asioita tehdään eri tavoin; nyt pitää katsoa, mistä erot johtuvat. Avoimuus ja asioista keskusteleminen vievät eteenpäin, hän linjaa. Luomutuotanto on lisääntynyt paljon kymmenen viime vuoden aikana. Pulkkinen huomauttaa, että samalla on lisääntynyt ELYkeskusten hallinnollinen työ. Käytettävissä olevat henkilöresurssit ovat kuitenkin pysyneet ennallaan, ja samalla henkilöllä saattaa olla useita vastuualueita. ◀

Marja Pulkkisen omaltakin lautaselta löytyy luomua. – Pyrin suosimaan luomua, yhtä vahva vaihtoehto on lähellä tuotettu tavanomainen ruoka, hän sanoo.

LUOMULEHTI 4 | 2021

Edunvalvontaa - luomutuottajan

asialla

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI KUVITUS: EVELIINA SILLANPÄÄ

Luomukotieläintiloille suunnitellut tukileikkaukset tyrmistyttävät Ehdotus luomukotieläinkorvauksen leikkaamisesta voisi pahimmillaan johtaa luomusta luopumiseen monilla tiloilla.

aa- ja metsätalousministeriö (MMM) esitteli 17.6. järjestämässään webinaarissa luonnoksen Suomen kansalliseksi strategiaksi seuraavalle yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kaudelle, joka alkaa 2023. Esitys luomukotieläinkorvauksen yksityiskohdista sotii luonnonmukaisen tuotannon periaatteita vastaan ja tarkoittaa käytännössä isoa tukileikkausta luomukotieläintaloudelta. Ministeriön esityksessä esitetään luomukotieläintiloille 122 euron eläinyksikkökohtaista luomukorvausta, kun tuki on nyt 134 euroa hehtaarilta ja tuen ehto vähintään 0,3 eläinyksikköä hehtaaria kohti. EU ei tule hyväksymään eläinyksikkökohtaista korvausta, joten korvaus suunnitellaan nyt uudestaan hehtaariperusteisesti. Hehtaariperusteisena korvaus maksettaisiin niin

LUOMULEHTI 4 | 2021

monelle hehtaarille, kuin eläinmäärä riittää. Eli tulevaisuudessa ei tarvitse huolehtia siitä, putoaako kotieläinstatus pois. Samalla luomukotieläinkorvausta varten tarvittavaa eläinmäärää on esitetty kasvatettavaksi 0,3 eläinyksiköstä 0,5–1 eläinyksikköön hehtaaria kohden. Eläinyksikköhaarukka on ehdotuksessa todella iso, ja pahimmillaan muutos merkitsisi tuntuvaa leikkausta luomukorvaukseen, mikä johtaisi monella tuotannon lopettamiseen. Hehtaariperusteisen tuen korvaustaso lasketaan uudestaan kesälomien jälkeen.

tuullinen eläinmäärä suhteessa pinta-alaan. Siksi Luomuliitto esittääkin, ettei vaatimus saa missään tapauksessa olla yli 0,5 eläinyksikköä hehtaaria kohti – se sotisi täysin luomutuotannon periaatteita vastaan. Uudessa luomulainsäädännössä tulee myös rehuomavaraisuusvaatimus tiukentumaan, joten on ristiriitaista, mikäli luomukorvausehdoissa samalla kiristetään eläinyksikkövaatimusta. Yksi mahdollinen lopputulema tästä voi olla, että tila joutuu tuottamaan rehuomavaraisuuden vuoksi rehua alalla, jolta se ei saa luomukotieläinkorvausta.

Vaatimus on luomun periaatteiden vastainen Luomuliitto on omissa kannanotoissaan painottanut, että luomukotieläinkorvauksen tulee kannustaa tasapainoiseen tuotantoon siten, että kotieläintiloilla on koh-

Ehdotus yllätti Luomualalla ei ole ollut omaa edustajaa CAP-strategiaa valmistelevissa työryhmissä, mutta aktiivista yhteyttä on pidetty sekä MTK:n että suoraan MMM:n kanssa. Viesti on ollut valmisteluprosessin aikana molem-

mista suunnista sama: luomukorvaustasot pyritään pitämään saman tasoisina kuin nyt. Siksi radikaali leikkausehdotus tuli täytenä yllätyksenä alalle. Tuottajan näkökulmasta ehdotus on täysin kohtuuton. Monet luomukotieläintilat ovat nuorten uusien tuottajien tiloja, jotka ovat aktiivisesti kehittäneet tuotantoaan ja investoineet ahkerasti. Nykyinen korvauksen taso ja eläintiheysvaatimus on kannustanut tuottajia monipuolistamaan tuotantoaan, turvannut tilojen rehuomavaraisuuden ja mahdollistanut laajat laidunalueet, mikä on hyödyttänyt luonnon monimuotoisuutta. Tuotantoa on kehitetty juuri siihen suuntaan, jota yhteiskunta vaatii. Tuottajan on pystyttävä luottamaan, että hallinto toimii pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. On täysin kohtuutonta vetää tällä tavoin matto luomukotieläintilojen jalkojen alta.

sa todetaan luonnon monimuotoisuuden suojelun osalta, että luonnonmukainen tuotanto edistää maatalousluonnon monimuotoisuutta, koska tuotannossa ei käytetä synteettisiä kasvinsuojeluaineita. Etenkin luomukotieläintilojen on tutkitusti todettu olevan suotuisia maatalousympäristön linnustolle. Samanaikaisesti ehdotetaan rajua leikkausta luomukotieläintiloille. Toteutuessaan tämä tulee johtamaan siihen, että moni tila lopettaa luomutuotannon. Mikäli ehdotus menee läpi tällaisena, ei Suomi tule mitenkään pääsemään omiin tavoitteisiinsa. ◀ Ehdotus Suomen strategiaksi tulevalle CAP-kaudelle on lausunnoilla 10.9 asti. Linkki luonnokseen osoitteessa luomulehti.fi

CAP-ehdotus ristiriitainen Suomen CAP-suunnitelman tekstiosuus ja toimenpiteiden yksityiskohdat sekä budjetti ovat täysin ristiriitaiset luomutuotannon osalta. Suomi on asettanut luomualalle 20 prosentin pinta-alatavoitteen vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi CAP-suunnitelman eritystavoitteis-

Luomua lakeuksilta

Luomupäivät Seinäjoella 11. – 12.11.2021 Ohjelma päivittyy osoitteessa luomuliitto.fi/luomupaivat

LUOMULEHTI 4 | 2021

Kuva: Brita Suokas

Lampuri ja Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtaja Petri Leinosen mielestä luomukotieläinkorvaukseen suunnitellut muutokset ovat uhka varsinkin lammas- ja emolehmätiloille, jotka tarvitsevat paljon pintaalaa laiduntamiseen. Kuvituskuva.

TEKSTI: ANNE RINTAMÄKI

Kotieläintiloilla kavahdetaan tukileikkauksia CAP27-uudistuksen luonnoksen julkistus kesäkuussa toi luomukotieläntiloille ikäviä uutisia. Tukiin ehdotetut rajut leikkaukset ihmetyttävät, ja osa tuottajista sanoo suoraan harkitsevansa jopa luomutuotannosta luopumista, mikäli luonnoksen esitykset toteutuvat.

LUOMULEHTI 4 | 2021

Kyllähän tuo esitetty tukileikkaus on todella kova, jos tosiaan 0,5 eläinyksiköllä saa alle puolet nykyisestä hehtaaria kohti, kommentoi luomuviljelijä, lampuri Petri Leinonen. – Tähänastinen malli on tukenut yhdistelmätuotantoa, eli tilalla on voinut olla sekä kasvinviljelyä että kotieläimiä, joiden lanta on sitten hyödynnetty viljelyssä. Uusi malli on uhka varsinkin lammas- ja emolehmätiloille, jotka tarvitsevat paljon pinta-alaa laiduntamiseen. Leinonen toimii Suomen Lammasyhdistyksen puheenjohtajana. Jäsenistöstä noin kolmasosa on luomutuottajia, joten uudistuksesta käydään aktiivista keskustelua. – Tilanne näyttää selkeästi siltä, että koska luomuliha ei kiinnosta teollisuutta, ollaan sen tuotantoon kohdistuvia tukia valmiita leikkaamaan. Yleisestikin CAP-luonnosta katsoessa tulee sellainen olo, että siinä kuuluu nyt jalostavan teollisuuden ja tuotantopanosten myyjien ääni.

Luomun perusajatus vesittyy

Vie tekemisen mielekkyyttä

Johdonmukaisuutta kaivataan

Petri Leinonen sanoo pohtineensa luomutukiasioita paljon. Hän myöntää, että nykyinen tukijärjestelmä sisältää tiettyjä porsaanreikiä, jotka mahdollistavat tukien maksimoinnin pienen eläinmäärän ja laajaperäisen nurmiviljelyn kautta. – Mutta se, että joku hyödyntää tällaisia mahdollisuuksia, ei saa viedä toimintaedellytyksiä niiltä tiloilta, jotka haluavat kehittyä ja tekevät tätä tosissaan. Kysymys kuuluu, millä tämä tukimenetys tiloilla paikataan, Leinonen huomauttaa. Pohjois-Savon Tervossa luomuemolehmätilaa pitävä Minna Nousiainen on harmissaan siitä, että leikkaukset iskevät nimenomaan pienempiin yhdistelmätiloihin. – Mielestäni se, että tiloja pakotetaan jatkuvasti laajentamaan ja tehostamaan, sotii luomun perusajatusta vastaan. Nousiainen on aloittanut tilanpidon vuonna 1999. Pellot siirtyivät luomuun 2003 ja eläimet uuden pihaton valmistumisen myötä 2011. Viljelyssä on reilut 60 hehtaaria, emoja parikymmentä ja lisäksi kasvamassa nuorkarjaa sekä jokunen teuraseläin. – Itselleni luomu on aina ollut myös ideologinen valinta, eli haluan ottaa viljelyssä huomioon ympäristön, maan kasvukunnon ja eläinten hyvinvoinnin.

Minna Nousiaisen tila on hyvä esimerkki yhdistelmätilasta, jonka hehtaarit on jaettu tehokkaasti rehuntuotannon, laiduntamisen ja kasvinviljelyn kesken. Viljelykierrossa on ruista, vehnää, ohraa, kauraa, hernettä ja härkäpapua. – Kyllähän tässä on viljelyyn panostettu. Angusemoille ja -vasikoille pitää myös olla kunnon laitumet, jos aikoo saada vasikoiden päiväkasvut kohdilleen, Nousiainen toteaa. – Tosiasia on, että luomutuotanto lisää työmäärää, koska oikoteitä ei ole. Tukien leikkaaminen syö kyllä tekemisen mielekkyyttä. Toinen pohjoissavolainen emolehmätilallinen, Janne Räisänen Varkaudesta kritisoi tukileikkauksia voimakkaasti. – En todellakaan pidä varmana sitä, että meidän kaltaisemme luomupihvivasikoita tuottavan tilan kannattaa jatkossa pysyä luomussa. Luonnoksissa esitetyt tavanomaisten emolehmätilojen hyvinvointitoimenpiteet ovat tukitasoltaan sellaisia, että luomukotieläinpuoli jää toiseksi, Räisänen moittii. – Meillä on viljelyssä satakunta hehtaaria ja keskimäärin vuositasolla noin 45 eläinyksikköä. Onhan vaihtoehtona myös luopua eläimistä – sen jälkeen pääsee luomussa peltojen kanssa helpolla, kun ei sadonkorjuuvelvoitettakaan ole.

Kaikki kolme tuottajaa kaipaavat maatalouden tukijärjestelmiin selkeyttä ja pitkäjänteisyyttä. Nyt keskustellaan jo vuonna 2023 voimaan tulevista vaatimuksista, mutta mitään varmuutta asioihin ei saada vielä aikoihin. Luomuliiton toiminnanjohtaja Susan Rännäri on tuottajien kanssa samoilla linjoilla. – Luomuliitto vastustaa ehdottomasti vaatimusta yli 0,5 eläinyksikön eläintiheydestä. Luomutiloilla laiduntaminen vaatii pinta-alaa, ja nimenomaan laiduntamista ja sen merkitystä luonnon monimuotoisuudelle halutaan korostaa koko EU:n tasolla. – Luonnonvarakeskuksen tilastot vuodelta 2019 kertovat, että luomu oli edelleen jonkin verran kannattavampaa kuin tavanomainen tuotanto. Tämä selittyy suuremmilla tuilla, paremmilla tuottajahinnoilla sekä pienemmillä kustannuksilla. Tästä huolimatta on luomutuotannonkin kannattavuuskerroin reilusti alle yhden. Rännärin mukaan on kohtuutonta, että tuottaja ei voi luottaa siihen, että hallinto toimisi pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. – Tuottajat ovat panostaneet siihen, mikä on järkevää ja nyt tukileikkauksilta ollaan vetämässä mattoa jalkojen alta. ◀ Lisää CAP-luonnoksen luomukotieläintukiasioista voit lukea tämän lehden sivuilta 20–21.

LUOMULEHTI 4 | 2021

Kuva: Noora Mantere

Rehuomavaraisuusvaatimus tulee tiukentumaan uudessa luomulainsäädännössä samalla kun luomukotieläinkorvauksen eläintiheysvaatimusta ehdotetaan kiristettäväksi. Kuvituskuva.

TEKSTI: JAANA ELO JA HANNA VIITA KUVA: MARTTALIITTO

Pakkausmerkintöjen tunnettuus kasvaa Verkkokauppa haastaa pakkausmerkintöjen käytön, todettiin Miksi pakkausmerkinnät -hankkeen päätösseminaarissa.

uomuliiton ja Marttaliiton yhteinen Miksi pakkausmerkinnät -hanke huipentui päätösseminaariin, joka toteutettiin suorana verkkotapahtumana. Seminaarissa kuultiin ja keskusteltiin kuluttajien taidosta lukea pakkausmerkintöjä ja erilaisia merkkejä, mitä pakkausmerkinnät mahdollistavat kuluttajille tulevaisuuden ruoan verkkokaupassa ja miltä tulevaisuuden pakkaukset näyttävät. Marttaliiton asiantuntijat esittelivät hankkeessa teetetyn tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen mukaan merkkien tunnettuus on kasvanut, vaikka pakkausmerkintöjen lukeminen oli kokonaisuudessaan vähentynyt. Luomumerkeistä tutkimuksessa oli mukana EU:n lehtimerkki (Eurolehti), Leppäkerttu-merkki, Bioland, USDA ja

LUOMULEHTI 4 | 2021

Demeter. Eurolehti-tunnuksen tunnettuus oli kasvanut eniten ja Leppäkerttu-merkin puolestaan heikentynyt. Jatkossa Leppäkerttu-merkin tunnettavuus tullee jälleen kasvamaan, kun sen uudistetut säännöt julkaistaan. Kotimaisuutta kuvaavien merkkien tunnettuus oli kasvanut merkittävästi, eli kuluttajat tuntevat Sirkkalehti- ja Hyvää Suomesta -merkit. Vanhemmat naiset tunnistavat parhaiten eri merkit ja vanhemmat miehet huonoiten. Nuoret naiset puolestaan tuntevat muita paremmin Reilun Kaupan-, Sydän- ja EU:n lehtimerkin. Merkit vaikuttavat eniten yli 50-vuotiaiden naisten ja vähiten 31–50-vuotiaiden miesten ostopäätöksiin. Eniten kuluttajat kaipasivat pakkauksiin tarkempia tietoja alkuperä- ja valmistusmaasta, ei pelkästään valmistettu EU:ssa -merkintää. Luomun osuus kauppakassissa kasvaa Seminaarissa esiteltiin luomumyynnin kehitystä. Luomun kokonaismyynti on kasvanut vähittäiskaupassa. Luomutuotteet

löytävät yhä useammin ostoskoreihin, ja tietoisten kuluttajien määrä kasvaa tasaisesti. Luomutuotteiden saatavuus on jo melko kattavaa, mutta suhteellisen pienen markkinaosuuden takana on myös tiettyjen luomutuotteiden puute ja vähyys kaupoissa, kuten liha ja lihavalmisteet. Tulevaisuuden pakkaukset ja pakkausmerkinnät Heli Nykänen Makery Oy:stä pohti päätösseminaarissa pakkauksen tehtävää ja ulkonäön merkitystä ostopäätökseen sekä sitä, miten erottua kilpailijoista ja huomioida trendit. Esimerkkien avulla Nykänen kertoi, kuinka tämän päivän pakkaustrendeissä näkyy selkeys ja luonnollisuus, nostalgia ja voimakkaat värit, ekologisuus ja kierrätettävyys. Tulevaisuuden tuotteille haetaan lisäarvoa personoinnista, yksilöidyistä pakkauksista ja tarinallisuudesta. Tämä on hyvä muistaa myös luomutuotteiden pakkauksien suunnittelussa – tarinat tuovat kuluttajan lähemmäs tuottajaa. Paneelikeskustelussa ideoitiin unelmien verkkokauppaa Ihmisten ostokset ovat siirtyneet yhä enemmän verkkoon, ja korona-aikana suuntaus on vahvistunut entisestään. Elintarvikkeita tarjoavia verkkokauppoja on erityyppi-

siä; yhä enemmän on perustettu edullisiin eriin erikoistuneita verkkokauppoja, jotka tähtäävät ruokahävikin torjuntaan, muutamalla verkkokaupalla on hyvinkin laaja valikoima kotimaisia sekä ulkomailla tuotettuja elintarvikkeita, ja jotkin verkkokaupat tarjoavat valmiiksi räätälöityjä tuotevalikoimia. Verkkokauppojen välillä on eroja sen suhteen, mitä ja miten viestitään tuotteista ja tuotetiedoista: osassa mallikkaasti, osassa on puutteita ja parannettavaa.

Verkkokaupassa kuluttaja ei voi pitää tuotetta kädessään, mutta pakolliset pakkausmerkinnät tulee olla helposti saatavissa ja selkeästi esitetty. Paneelissa toivottiin kierrätysmerkintöihin selvyyttä ja yhdenmukaisuutta kierrätyspisteiden merkintöjen kanssa. Paneelissa kannettiin huolta ruoan arvostuksesta ja kuluttajan vieraantumisesta ruoan alkuperästä sekä koko tuotantoketjusta verkkokauppaan siirryttäessä. Verkkokauppojen toivottiin ottavan huomioon myös kasvatukselliset näkökulmat viestinnässään. Rohkeimmat visiot yhdistivät verkkoostoksiin kuluttajan omat terveystiedot, jolloin ostokori hälyttää huonojen valintojen kohdalla. Toivomuksena oli myös vertailu-

mahdollisuus tuotteiden välillä esimerkiksi ravitsemuksellisten tekijöiden suhteen. Kuluttaja, joka ei jaksa tai halua tehdä ruokaostoksia ruudulta, unelmoi sanallisesta tilausmahdollisuudesta, jossa ruokakassi tuodaan resepteineen ja ohjeineen kotiin asti. Miksi pakkausmerkinnät -seminaarissa luomuosuuden katsauksen antoi Luomuliiton erikoisasiantuntija Jaana Elo. Paneelikeskustelussa mukana olivat Juha Beurling-Pomoell Kuluttajaliitosta, Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta, Anni-Mari Syväniemi Ruokatiedosta, Aino Hökeberg Fazerilta ja Pasi Sundqvist Second Thoughtista. ◀ Linkki seminaarin videotallenteeseen osoitteessa luomulehti.fi Artikkeli on toteutettu osana Miksi pakkausmerkinnät -hanketta, joka kampanjoi elintarvikepakkausmerkintöjen lukutaidon parantamiseksi. Hankkeen rahoitti Ruokavirasto, ja sen toteuttivat Marttaliitto, Luomuliitto yhteistyössä Kuluttajaliiton ja Ruokatiedon kanssa.

Kuvassa seminaarin järjestäjät ja paneelistit. Lattialla istuvat vasemmalta Emmi Tuovinen, Hanna Viita ja Marianne Heikkilä Marttaliitosta, takana vasemmalta Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta, Maija Soljanlahti Marttaliitosta, Heli Nykänen Makery Oy:stä, Luomuliiton elintarvikeasiantuntija Jaana Elo, Ruokatiedon Anni-Mari Syväniemi sekä Juha BeurlingPomoell Kuluttajaliitosta.

LUOMULEHTI 4 | 2021

TEKSTI: BRITA SUOKAS

Leppäkerttu-merkin käyttömahdollisuudet laajenevat Suomalaisten luomutuotteiden tunnuksen, Leppäkerttu-merkin saa viljeltyjen luomutuotteiden ja kotieläintuotteiden lisäksi nyt myös luomuhunajalle ja luomukeruutuotteille.

LUOMULEHTI 4 | 2021

Uusi Leppäkerttu Villi -merkki on tarkoitettu keruutuotteille sekä jatkojalosteille, joiden raaka-aineista vähintään 75 prosenttia on peräisin peltoja puutarhaviljelmien ulkopuolisilta alueilta.

Kuva: Pixabay Hans Benn

Villin luonnon tuotteet Luomuliitto on rekisteröinyt uuden merkkiversion: Leppäkerttu Villi -merkin. Käyttöoikeuden voi hakea metsämarjoille, metsäsienille, mahlalle, pihkalle ja kaikille muillekin keruutuotteille, jotka kerätään metsistä, soilta ja joutomailta. Merkkiä voi käyttää myös jatkojalosteissa, esimerkiksi alkoholittomissa juomissa ja mauste- ja yrttiteesekoituksissa. Käyttöoikeuden edellytyksenä on, että ainesosista vähintään 75 prosenttia on peräisin peltoja puutarhaviljelmien ulkopuolisilta alueilta.

Kuva: Brita Suokas

dellisessä Luomulehden numerossa (3/2021) kerrottiin Leppäkerttu-merkin myöntämisen ehtoina olevista kotimaisuuden vaatimuksista ja kasvintuotannon tuotantosäännöistä. Tässä artikkelissa kerrotaan millaisia EU:n luomuasetuksen vaatimuksia täydentäviä tuotantosääntöjä keruutuotannossa, kotieläintuotannossa ja mehiläishoidossa tulee noudattaa silloin, kun tuotteille haluaa Leppäkerttu-merkin käyttöoikeuden. Kaikissa tuoteryhmissä merkin käytön ensimmäinen edellytys on kulloinkin voimassa olevien EU:n luomuasetusten tuotantosääntöjen noudattaminen ja voimassa oleva luomusertifikaatti.

Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuottajat voivat jälleen hakea Leppäkerttu-merkin käyttöoikeutta.

Lisätiedot: luomuliitto.fi/luomutuotanto/ leppakerttumerkki neuvonta@luomuliitto.fi

Verkkosivuilta löytyy hakulomake ja käyttösäännöt kokonaisuudessaan sekä käyttöoikeushinnasto eri kokoisille yrityksille.

VIL

Leppäkerttu-merkin käyttöoikeutta haetaan Luomuliitosta.

ET E L Ä-

Leppäkerttu-merkkiä saa käyttää tuotepakkauksien lisäksi mainos- ja julkaisumateriaalissa Leppäkerttu-käyttöoikeuden omaavien tuotteiden yhteydessä.

Mehiläiset mukana jälleen

Eläinten hyvinvoinnin varmistus

Luomutuotannon kehittämisestä innostuneet aktiiviset mehiläistarhaajat loivat mehiläistarhaukselle Leppäkerttu-merkin tuotantosäännöt jo 1990-luvulla, mutta ne jäivät pois käytöstä luomuvalvonnan siirryttyä viranomaisvalvontaan. Mehiläistarhaus palasi tänä keväänä uudestaan mukaan, ja hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuottajat voivat jälleen hakea Leppäkerttu-merkin käyttöoikeutta. Tarkennetut tuotantosäännöt koskevat pääasiassa tarhojen sijoittelua. Mehiläisyhteiskunnat, joista kerätään myytäväksi hunajaa ja muita mehiläistuotteita, on sijoitettava keruukauden aikana siten, että lähimmän 1,5 kilometrin säteen sisällä on pääasiassa metsää ja muuta luonnonkasvustoa ja peltoja puutarhaviljelyalueilla kasvaa vain luonnonmukaisesti viljeltyjä kasveja. Alueen sisällä saa olla sellaisia tavanomaisesti viljeltyjä peltoja, joilla kasvaa muita viljelykasveja kuin kukkivia öljykasveja, perunaa, sokerijuurikasta, vihanneksia, marjakasveja ja hedelmäpuita. Tarhat tulee sijoittaa paikkoihin, joissa suojaetäisyys vilkkaasti liikennöityihin teihin on 1,5 kilometriä. Sama vähimmäisetäisyys tulee varmistaa, jos alueella on avokaatopaikka tai jätteenpolttolaitos. Vilkkaasti liikennöidyksi tieksi katsotaan tie, jolla liikkuu yli 12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Mehiläistarhaajan tulee myös varmistaa, että kesällä kuoriutuvat kuhnurit eivät menehdy pesän sisälle. Tämä tarkoittaa, että silloin kun hoitomenetelmään kuuluu sulkuristikon käyttö, on sulkuristikon kehyksessä oltava niin suuri aukko, että kuhnurit pääsevät pois pesästä.

Vähimmäisvaatimus Leppäkerttu-merkin käyttäjäksi hakevalle on Eläinten terveys ETT ry:n Naseva- ja Sikava-seurantajärjestelmissä mukana oleminen tai eläinten hyvinvointikorvauksen vaatiman hyvinvointisuunnitelman tekeminen ja suunnitelman toteutumisen seuranta. Suosituksena on, että tilalla pyrittäisiin eläinten lyhytaikaisen korkean tuotoksen sijasta hyvään elinikäistuotokseen. Suosituksena on myös, että eläinten hoito-olosuhteet järjestetään siten, että saadaan toteutettua mahdollisimman pitkäkestoinen emän ja jälkeläisen vierihoito. Myös suomalaisten alkuperäisrotujen kasvattamista suositellaan. Kotoiset ja kotimaiset rehut Omalla tilalla Leppäkerttu-merkin ehtojen mukaan viljeltyjen rehujen määrän tulee olla vähintään 50 prosenttia eläinten vuotuisen rehuntarpeen kuiva-aineesta laskien. Sika- ja siipikarjatiloilla rehuomavaraisuusvaatimuksen voi täyttää tekemällä tilayhteistyötä. Tällöin tilojen välillä tulee olla sopimus lannanluovutuksesta ja rehunviljelystä, jota toteutetaan Leppäkerttu-merkin tuotantosääntöjen mukaisesti. Ostorehujen tulee olla pääasiassa kotimaista luomurehua. Valkuaistäydennykseen saa tarvittaessa hankkia enintään 10 prosenttia eläinlajille sopivaa ulkomaista rehua. ◀

Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

LUOMULEHTI 4 | 2021

TEKSTI: BRITA SUOKAS

Teknologiaa luomupellon laidalla Näkyvin laite apilanurmen laidalla Juvalla oli traktoriin kiinnitetty maaperäskanneri. Pienempiä laitteita olivat erilaiset droonit, sääasema ja rehunsäilöntäaineen annostelija.

roAgrian ja Luonnonvarakeskuksen maan kasvukunnon ja hiilensidonnan parantamiseen tähtäävät hankkeet järjestivät Partalan Kuninkaankartanossa Peltoteknologiapäivän 21.7.2021. Kunnan omistama tila on ollut luomuviljelty vuodesta 1985: ensin 20 vuotta tutkimuskäytössä ja 15 viime vuotta vuokrattuna luomulypsykarjatilalle. Viljelykierrossa on kolme nurmivuotta ja kaksi viljavuotta. Jussi ja Juha Knaapi antoivat tapahtumassa työnäytöksen. Yrityksen traktori on monipuolinen analyysilaite, jolla saadaan monipuolista tietoa pellon kasvutekijöistä. Veris MSP-3 -laite selvittää maan ECarvon eli sähkönjohtavuuden, jonka avulla saadaan tietoa maalajeista, maan tiiviydestä ja kosteudesta. Maan multavuusprosentti saadaan NIR-lähi-infrapuna-analytiikkaa käyttäen. Laitteessa on ajon aikana toimiva pH:n mittauskauha. Knaapin maaskannaukseen liittyy aina maan biologisen aktiivisuuden mittaus sekä kairaamalla tehtävä maakerrosten silmämääräinen tutkimus, laajennettu lapiotesti.

LUOMULEHTI 4 | 2021

– Viljelymaan kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia on voitu parantaa, mutta mikäli biologia ei toimi, ei toimi fysiikka eikä kemiakaan, Jussi Knaapi korostaa. Tutkimus tehdään ajamalla 12–15 metrin välein suoria linjoja. Tieto kertyy kartoille, joista selviää pellon eri alueiden multavuus, pH, pinnanmuodot ja sähkönjohtavuusarvo EC. Keulassa olevalla maanäytekairalla saa otettua maanäytteen useasta eri syvyydestä. Näytteillä varmistetaan Veris MSP3 -laitteen keräämät tiedot virallisella viljavuustutkimuksella. Tietojen perusteella viljelijä voi ryhtyä parantamaan pellon heikkouksia. Seuraava kartoitus tehdään viiden vuoden kuluttua. – Ensimmäisen vuoden kartoitus on tärkeä, sillä myöhempien kartoitusten ajolinjat ajetaan sentin tarkkuudella edellisiä pitkin, ja tuloksia voidaan siten verrata aikaisempiin, kertoo Jussi Knaapi. Mittauksia voidaan tehdä monenlaisilla laitteilla nykyisin paljon, tietoa saadaan valtavasti. Kuitenkin kokonaisuuden hallintaan tarvitaan aina asioiden yhteydet ymmärtävä ihminen, toteaa Jussi Knaapi.

Sääseuranta hyödyksi Hankkijan FieldSense-sääasema toimii aurinkokennolla ja on yhteydessä pilvitallennuspalveluun SIM-kortilla. Sääasema mittaa sademäärää, tuulta ja lämpötilaa läheltä maan pintaa sekä maan sisältä sekä kerää tiedot lämpösummaksi. Sääasemaan liittyy sovellus, joka antaa varoituksia tuholaisesiintymistä ja auttaa optimaalisen kylvöajan ja puintiajan määrittelyssä. Tarkkuutta säilörehun tekoon Biologisen säilöntäaineen täsmäannostelija sumuttaa säilöntäaineen rehumassaan kymmenien millilitrojen tarkkuudella. Laitteita on kahta kokoa, 5 ja 20 litran nestesäiliöt, erityyppisten rehunkorjuukoneiden tarpeisiin. Yhdellä 20 litran säiliöllisellä saa levitettyä säilöntävalmisteen noin 250–500 tonnin rehumäärään. Ei tarvitse täyttää suuria satojen litrojen vesisäiliöitä. Ruiskudroonissa on ideaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Jere Kaivosoja esitteli kauko-ohjattavien ilmasta käsin toimivien laitteiden hyödyntämistä peltoviljelyssä. Yleisöä kiinnosti erityisesti suu-

Kuva: Brita Suokas

Biologisten säilöntävalmisteiden täsmäannostelija ja aurinkokennon virralla pellolla pärjäävä sääasema.

Kuva: Jere Kaivosoja

rin drooni, johon on kiinnitetty 15 litran tankki ja kasvinsuojeluruiskun suuttimet. Ruiskudrooneilla voi levittää nestemäisiä valmisteita, rakeita ja siemeniä. Luomuviljelijöitä kiinnostaisi levittää kevyellä kalustolla biologisia torjuntaeliöitä. Lentokorkeus on 1–3 metrin korkeudella maasta juuri kasvuston yläpuolella. Ilmalevityksellä estyy kasvuston tallaus ja maan tiivistyminen, ja laitteella mahtuu pieniin riviväleihin. Toistaiseksi ruiskudrooneja käytetään Suomessa tutkimuspeltojen ulkopuolella vasta vähän. Taakkoja kantavat droonit ovat kalliita, ja akkukapasiteetti on vaatimaton: yhden akun toiminta-aika on vain varttitunnin luokkaa, joten yhtäjaksoisen työskentelyn aika on kovin lyhyt. Peltoteknologiapäivän järjestivät HIHAT-, KURVI-, Nefertiti-, Digiportaat-, VILLE- ja Efsoa-hankkeet. ◀

Kuva: Brita Suokas

Jussi Knaapi kuvasi maapartikkelien kokoa traktorinrenkaaseen verraten. Savesaines on renkaan kiinnityspultin pään kokoinen, hiekanjyvä on kuin koko traktorinpyörä. Maamikrobit viihtyvät saveksen pinnoilla, eivät hiekan.

Kirjoittaja työskentelee luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

Luken ruiskudrooni tutkimuspellon yllä sumuttamassa nestemäisenä levitettävää ainetta.

LUOMULEHTI 4 | 2021

TEKSTI JA KUVAT: MAARIT KARI

Kierrätysravinteet ovat muutakin kuin matematiikkaa

Lisääntynyt typen liukoisuus ja alhainen fosforipitoisuus tekevät mädätteen separoidusta nestejakeesta täydellisen nurmilannoitteen.

Kierrätysravinnevalmiste on enemmän kuin NPK. Maaperä ja viljelykasvit hyötyvät eloperäisen aineksen lisäämisestä monin tavoin.

annoitteiden tärkein arvon mittari on niiden typpipitoisuus. Huomiota saa myös fosfori, tärkein levitysmäärää rajoittava ravinne. Kallein pääravinne, eli kloorivapaa kalium sen sijaan jää usein huomiotta, eniten sitä on hevosenlannassa. Kierrätyslannoitteilla on kuitenkin muitakin viljelyarvoja kuin pää- ja hivenravinteet. Eloperäisellä aineksella on maaperässä monta tehtävää. Eloperäisellä elinvoimaa Ansa Palojärvi väitteli toukokuussa 2021 viljelytoimien vaikutuksesta maaperän mikrobitoimintaan. Eloperäisen aineksen lisääminen tai säilyttäminen tukee aktiivista mikrobitoimintaa ja lisää muun muassa maan supressiivisuutta eli kykyä tukahduttaa taudinaiheuttajia. Aktiivinen mikrobitoiminta parantaa maaperän ravinnetaloutta ja edistää humuksen muodostumista. Eloperäisen aineksen määrää voidaan lisätä ja ylläpitää muun muassa monipuolisilla viljelykierroilla ja monimuotoisilla kasvustoilla sekä kevennetyllä muokkauksella. Palojärven tutkimuksessa tunnistettiin yksinkertaisia laboratoriotestejä, joilla voidaan selvittää maaperän mikrobiaktiivisuutta ja tautisuppressiivisuutta. Näistä kuultaneen myöhemmin lisää. Myös lisätyllä eloperäisellä aineksella on samansuuntaisia vaikutuksia kuin edellä kuvatuilla toimenpiteillä. Tästä on viitteitä

LUOMULEHTI 4 | 2021

Helpotusta kierrätyslannoitteen valintaan Kierrätysravinteille tyypillinen alhainen ravinneväkevyys rajoittaa niiden taloudellisesti kannattavaa kuljetusmatkaa. Myös saatavilla oleva levityskalusto sekä viljelykasvi ja kasvun vaihe asettavat omat ehtonsa kierrätyslannoitteen valintaan. Keväällä 2021 päättyneessä DigiRaki-hankkeessa helpotettiin sopivien tuotteiden löytämisen ongelmaa tuottamalla Excel-pohjainen kierrätysravinnevalmisteiden valintatyökalu. Taulukkotyökalulla voi seuloa lannoitevalmisteita muun muassa niiden alueellisen saatavuuden, olomuodon ja luomukelpoisuuden mukaan. Tarkempi viljelysuunnittelun laskenta tehdään viljelysuunnitteluohjelmassa. Taulukon käyttö edellyttää jonkin verran Excel-osaamista. Työkalu kierrätysravinteiden valintaan on ladattavissa osoitteessa proagria.fi/digiraki.

Palojärven väitöskirjassa, mutta myös Krista Peltoniemen tutkimuksissa Toholammilla havaittiin samansuuntaisia tuloksia. Biokaasuprosessi tehostaa Biokaasuprosessi parantaa eloperäisen aineksen lannoitusvaikutusta monin tavoin. Se myös nopeuttaa kestävän humuksen muodostumista. Aihetta on käsitelty laajemmin saksalaisessa biokaasun tuotannon käsikirjassa. Maatilan biokaasulaitos integroituu energiaomavaraisuuden lisäksi tilan ravinnehuoltoon ja hiilitalouteen. Kuivalannan typestä vain murto-osa on liukoisessa muodossa, peltobiomassojen typestä vain alle kymmenen prosenttia. Lietelannan typestä liukoisessa muodossa on noin puolet. Biokaasuprosessi lisää typen liukoisuutta. Tällä on suurin merkitys kuivalannan ja peltobiomassojen tapauksessa, sillä liukoisen typen määrä voi lähes kymmenkertaistua. Pelto-

biomassat ovat tehobuusti biokaasulaitoksen energiantuotossa, ja ne vähentävät osaltaan myös mädätteen fosforipitoisuutta. Lue lisää mädätysjäännöksen lannoitekäytöstä Luomulehden 1/2021 artikkelista. ◀ Artikkeli on tuotettu osana Kasimir – Jätteet ja tähteet käyttökelpoisiksi luomupuutarhalannoitteiksi -hanketta, joka saa rahoitusta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta. Linkit artikkelissa viitattuihin julkaisuihin löytyvät osoitteesta luomulehti.fi.

Biokaasun h-hetki Osana kansallisia ilmasto- ja kiertotaloustavoitteita biokaasulaitosinvestointeja tuetaan nyt aikaisempaa enemmän. Näillä näkymin siirtymäkauden, eli vuoden 2022, loppuun saakka on voimassa korotettu 50 prosentin tuki maatilan biokaasulaitosinvestoinneille ja syksyllä on odotettavissa vastaava tuki myös maaseudun yritysmuotoisille biokaasulaitoksille. Lisäkannustin tukee siis tilan omavaraisuutta monin tavoin. Energiaomavaraisuutta on realistisinta lähestyä sähkön ja lämmön korvaamisessa. Kun sähköä kuluu yli 200 MWh vuodessa ja kulutus on ympärivuotista, on perusteet olemassa ainakin laitoksen kannattavuuden laskennalle. Kuiviketuotanto laitoksen sivuvirtana lisää investoinnin kiinnostavuutta.

Vimpelin Hietakorven luomutilalla 160 lehmän navetan yhteyteen rakennettu biokaasulaitos tekee tilasta lähes omavaraisen sähkön osalta ja tuottaa lämmön lisäksi myös kuivikkeen navettaan.

LUOMULEHTI 4 | 2021

Kuva: Anneli Salonen

Mehiläispesä tuottaa muutakin kuin hunajaa. Siitepölyä voidaan hyödyntää TEKSTI: ANNELI SALONEN

Mehiläispesän monet aarteet 32

LUOMULEHTI 4 | 2021

elintarvikkeissa, propolista terveyden ylläpidossa, mehiläismyrkkyä kosmetiikassa, kuhnuritoukkia ravintona ja mehiläisvahaa monenlaisissa tuotteissa elintarvikkeista kynttilöihin. Kaikkia niitä voidaan tuottaa myös luomuna.

Kuva: Tarja Ollikka

malaista elintarvikelaatuista mehiläisvahaa ei kuitenkaan ole saatavilla. Mehiläisten emotoukilleen tarjoamaa ravintonestettä, jota kutsutaan royal jellyksi tai emomaidoksi, hyödynnetään etenkin kosmeettisissa tuotteissa. Myös mehiläismyrkkyä käytetään monessa maassa kosmetiikassa ja lääkkeissä. Uusin mehiläispesän hyödynnettävistä tuotteista ovat kuhnuritoukat. Niiden poistaminen pesistä on tavallinen hoitotoimi, ja poistettujen toukkien hyödyntäminen on järkevää. Kuhnuritoukkien käytöstä on tehty Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle uuselintarvikehakemus, joten niiden elintarvikekäyttö on sallittua. Koska mehiläistuotannolle on luomutuotanto-ohjeet, myös kuhnuritoukkia saa myydä luomustatuksella. ◀

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Suomen Mehiläishoitajain Liiton More than honey -koulutushankkeessa, jota rahoittaa Euroopan maaseuturahasto ja ELY-keskus.

llik

Muut arvokkaat mehiläispesän tuotteet Mehiläispesistä saadaan myös monia muita raaka-aineita. Mehiläisten vaharauhasistaan erittämää mehiläisvahaa käytetään laajasti esimerkiksi kosmetiikassa ja elintarvikkeissa (E-koodi 901). Tällä hetkellä suo-

Perga on mehiläisten kennoihin säilömää siitepölyä. Säilymisen takaa maitohappokäyminen.

Monenlaista luomuhunajaa Hunaja on suojattu EU-direktiivillä, jonka mukaan hunajaan ei saa lisätä mitään eikä siitä saa roskia lukuun ottamatta myöskään poistaa mitään. Kuluttaja voi luottaa suomalaisen hunajan laatuun. Kotimaisissa hunajissa ei ole havaittu merkkejä hunajaväärennöksistä, ja mehiläistarhaajat tuottavat hunajaa Ruokaviraston hyväksymien hyvän käytännön ohjeiden mukaan. Kun hunajan ostaa suoraan tuottajalta, alkuperästä ei ole epävarmuutta. Suomen lyhyen kesän aikana pystytään tuottamaan tavallisen vaalean ja miedon monikukkahunajan lisäksi toistakymmentä erilaista lajihunajaa tummasta, voimakkaasta kanervahunajasta läpikuultavaan horsmahunajaan. Lajihunajista löytyy monipuolinen makupaletti, ja monia niistä on saatavana myös luomuna. Eri kasvien medestä ja siitepölystä peräisin olevat yhdisteet, kuten erilaiset sokeriyhdisteet ja entsyymit, tekevät hunajasta arvokkaan jopa ihmisen terveyteen vaikuttavan tuotteen.

Mehiläinen apteekkarina luonnon lääkekaapilla Mehiläispesän proteiinin ja rasvan lähde on kasvien siitepöly. Mehiläishoitajat voivat kerätä siitepölyä palleroina, joita mehiläiset tuovat pesään jaloissaan. Toinen vaihtoehto on kerätä siitepöly kennoista pergana eli mehiläisleipänä, joka on mehiläisten maitohappobakteerien avulla säilömää siitepölyä. Siitepölyn ravintosisältö on monipuolinen, ja se vaihtelee kasvialkuperän mukaan. Siinä on omega-3-rasvahappoja, karotenoideja, Aja B-vitamiineja, useita hivenaineita sekä kasvihormoneja. Siitepölyn käytön sanotaan lisäävän elinvoimaa ja virkeyttä, parantavan ruuansulatusta, lisäävän suorituskykyä urheilussa, auttavan pitämään muistia kunnossa, hidastavan ikääntymistä, parantavan anemiaa ja vähentävän siitepölyallergian oireita siedätyshoidossa. Kasvit ja puut suojaavat herkät silmut, kasvinosat ja vioittuneet kohdat fenoliyhdisteitä sisältävillä pihka-aineilla. Mehiläiset keräävät näitä aineita ja valmistavat niistä propolista, joka on niiden kemiallinen ase mikrobeja vastaan. Propolis on hyvin antibioottinen ja antibakteerinen aine. Propolis-etanoliuutetta on käytetty kautta mehiläishoidon historian kansanlääkinnässä flunssan oireiden lievittämiseen, pikku haavojen ja hyönteisten pistojen hoitamiseen sekä huuliherpekseen ja ienvaivoihin.

Ku va: Ta rj

uomen noin 3 100 mehiläistarhaajasta suurin osa on pieniä harrastetarhaajia. Ammattimaisia tarhaajia on noin 100. Kaikista tarhaajista 75 hoitaa pesiään luomutuotanto-ohjeiden mukaan, ja heidän tuottamansa luomuhunaja onkin jo tuttua monille kuluttajille. Osa kuluttajista tuntee myös mehiläisvahan, siitepölyn ja propoliksen. Sen sijaan mehiläismyrkky, emomaito ja kuhnuritoukkien elintarvikekäyttö ovat vielä uusia asioita monille mehiläishoitajillekin. Kaikkien edellä mainittujen mehiläispesän tuotteiden tuotantomäärät ovat Suomessa toistaiseksi pieniä ja osaaminen niiden tuottamisessa ja kaupallistamisessa puutteellista. Luomumehiläishoitajat voivat kuitenkin tuottaa näitä tuotteita luomuna ja saada niistä lisätuloja.

Kaikki

Luomu

Luomun osuus prosentteina

Mehiläistarhaajat

3 100

2,4

Mehiläisyhteiskunnat

70 000

6 190

8,8

Luomutarhaajien ja -yhteiskuntien osuus kaikista mehiläistarhaajista ja -yhteiskunnista vuonna 2020.

LUOMULEHTI 4 | 2021

TEKSTI JA KUVAT: ANNIINA HILLEBRANDT

Mobiilikanalalla maan kasvukunnon hoitoa ja lisätuloja Rotaatiolaiduntavat kanat hoitavat maan kasvukuntoa kananmunantuotannon lisäksi.

aksalaisella Helle Bauer -nimisellä kumppanuustilalla maatiaisrotuiset munintakanat rotaatiolaiduntavat hedelmätarhan aluskasvillisuudessa. Aamuisin kanat etsivät syötäväkseen hyönteisiä ja mieleisiään kasveja, iltapäivästä alkaa määrätietoinen kuopsuttelu ja maassa kylpeminen. Vehreässä ja vaihtelevassa maastossa kanat ovat kotonaan. Kanoja siirretään tuoreelle alueelle joka toinen päivä. Mobiilikanala liikkuu pyörillä, ja sähköaita saa virtansa auringosta. Mobiilikanalan sisällä on orsia, vesiautomaatti sekä munintapesät, joista munat vierivät puhtaina keinoruohomattoja pitkin keruuhihnalle. Mobiilikanalan ja siinä asuvien 250 kanan tuottama työmäärä munien pakkaamisineen vie yhdeltä henkilöltä noin kaksi tuntia päivässä. Tuore ravinto ja jatkuva vaihtelevassa maastossa ulkoilu pitävät kanat terveinä ja munat maukkaina. Keltuainen saa laidunnuksen ansiosta syvän keltaisen värin, jota asiakkaat arvostavat. Laidunnukseen käytettävän hedelmätarhan aluskasvillisuuden tuuheus ja juurimassa ovat myös kasvaneet Helle Bauerissa voimakkaasti sitten mobiilikanalan käyttöönoton neljä vuotta sitten. – Suunnittelemme rotaatiolaidunnuksen niin, että kanat laiduntavat nurmea

LUOMULEHTI 4 | 2021

ennen sen kukintaa. Vielä puutumaton nurmi maistuu kanoille paremmin ja lanta sekoittuu maahan helpommin raviten siten uutta kasvua, tilan viljelijä Jasper de Wit tarkentaa. Lintuinfluessarajoitukset käytännön haasteena Saksassa kanat voivat normaalisti olla taivasalla rajoituksetta. Kuluvana keväänä astuivat kuitenkin voimaan ankarat rajoitukset maassa puhjenneen lintuinfluenssaepidemian seurauksena. Maaliskuun alusta toukokuun puoliväliin kanat saivat olla ulkona vain katoksen alla ja aidattuina. Rajoitusten vuoksi mobiilikanalan ympärille ei voitu rajata laajaa laidunnusaluetta sähköaitoineen. Kanoille jouduttiin rakentamaan erillinen katos, jota liikuteltiin mobiilikanalan mukana. Suomessa kanojen tulee olla katoksen alla tiheällä verkolla aidattuina joka kevät helmikuusta toukokuun loppuun, tänä vuonna tosin pidempäänkin. Koska ylilaidunnuksen vaara on keväällä suurempi kuin kesällä, laidunnuksen aloittamista kannattanee suosiolla lykätä kesäkuuhun. Mobiilikanala voi parantaa tilan tuottavuutta Helle Bauerissa munantuotanto on yhdistetty tilan päätuotteeseen, vihanneksiin.

Vihanneksia myydään kumppanuusmaatalouden kautta. Suurin osa jäsenistä tilaa kauden alussa viikoittaisen vihannesosuutensa yhteyteen myös munia, jotka toimitetaan vihanneslaatikoiden kanssa. Munia myydään myös suosituksi muodostuneessa tilakaupassa ja hedelmätarhasta näköetäisyydellä olevassa itsepalvelupisteessä. – Yhden munan hinta on asiakkaalle 40 senttiä, mutta kauden alussa kumppanuusmaatalouden kautta tilaaville se on 36 senttiä, de Wit kertoo. Mobiilikanala voikin olla kannattava lisä kumppanuustilan tai minkä tahansa muunkin luomutilan tuotantoon. Hehtaarin laidun riittää 250 kanalle, kun rotaatiolaidunnus on hyvin suunniteltua. Verrattuna moneen muuhun tuotantoon mobiilikanalan aloituskustannukset, tarvittava pinta-ala ja työmäärä ovat kevyet. ◀ Artikkeli on tuotettu osana KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta -hanketta, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuliitto EU:n maaseuturahaston tuella.

Jasper de Wit aitaamassa uutta laidunnusaluetta. Siirtoon kuluu yhdeltä henkilöltä noin puoli tuntia. Kuvassa näkyy kanojen vaikutus laitumeen kahden edellisen päivän ajalta.

Kanat päästetään ulos auringonnousun aikaan. Sisään ne menevät itse pimeän tullen, jolloin luukut suljetaan.

Mobiilikanala ja säädökset Tilan viljelijä, Jasper de Wit rakensi mobiilikanalansa itse yhdessä insinööriystävänsä kanssa. Mobiilikanaloita (englanniksi egg mobile) voi ostaa ulkomailta valmiina, mutta itse rakennettuna kustannukset ovat huomattavasti pienemmät. Luovuutta on tosin käytettävä luomutuotantoehtoja sekä eläinsuojelu- ja eläintautien torjuntalakeja sovellettaessa, sillä niitä ei ole alun perin kirjoitettu mobiilikanalan tyyppisiä ratkaisuja ajatellen. Helle Bauerissa mobiilikanala sovitettiin luomuehtoihin yhteistyössä tarkastajan kanssa. Sertifikaattia ei kuitenkaan otettu lopulta käyttöön, sillä suoramyynnin ja läheisten asiakassuhteiden vuoksi se koettiin tarpeettomaksi. Kokemuksen rintaäänellä de Wit suosittelee käyttämään kanalan rakenteissa mahdollisimman vähän puuta, sillä se voi houkuttaa kanoja kesäaikaan kiusaavia punkkeja.

Väliaikainen lintuinfluenssasuoja. Kanojen kulkuaukkona toimii mobiilin pohjasta laskeutuva ramppi.

LUOMULEHTI 4 | 2021

TEKSTI: IIRIS MATTILA JA JOEL ROSENBERG

Saako olla suomalaista pähkinää? Hasselpähkinät (Corylus avellana) olivat muinaissuomalaisille arvokasta ravintoa, jota kerättiin ennen varsin yleisistä pähkinälehdoista. Voisivatko pähkinät tehdä paluun entisistä lehdoista raivatuille pelloille, ja olisiko aika kypsä suomalaiselle hasselpähkinäntuotannolle? Mitä tulee tietää byrokratiasta

LUOMULEHTI 4 | 2021

^ Punalehtisen Fuscorubralajikkeen hasselpähkinöitä Tavanomaisen kotimaisen pensaan hasselpähkinöitä

Kuva: Joel Rosenberg

ähkinöiden kulutus on Suomessa kasvussa, ja ne sisällytettiin hiljattain virallisiin ravitsemussuosituksiinkin. Kysyntää kotimaisille hasselpähkinöille voisi tulevaisuudessa olla, varsinkin kun 90 prosenttia maailman sadosta tulee ilmastonmuutoksen haitoille alttiilta Mustanmeren ja Välimeren alueelta. Pähkinäpensas sopii hyvin viljelykasviksi pelloille. Metsää valoisammissa oloissa pähkinöiden määrä on paljon suurempi, eivätkä oravatkaan löydä satoa avoimelta paikalta niin helposti. Lajia voi suositella pähkinäsadon lisäksi myös lisäämään viljelykasvien monimuotoisuutta sekä hiilensidontasyistä. Nykyisin pähkinäpensasta kasvatetaan myös tryffelisienen isäntäkasvina usealla suomalaisella tryffelitarhalla. Luonnonvaraista pähkinäpensastamme ei liene koskaan viljelty Suomessa tosissaan

Kuva: Joel Rosenberg

perustettaessa pähkinäviljelmää luomupellolle?

pähkinöiden vuoksi. Laji menestyy kuitenkin erinomaisesti Etelä-Suomessa, ja toisinaan tulee vastaan tavallista isompia pähkinöitä tekeviä pensaita. Näitä valioyksilöitä on nyt alettu tutkia tarkemmin Arboretum Mustilan ja Vakka-Taimen hankkeessa. Hanke tutkii myös ulkomaisten, suurempia pähkinöitä ja satoja tekevien lajikkeiden menestymistä Suomessa. Talvenkestävyyden lisäksi kerätään havaintoja kukinnasta, satoikään tulosta sekä tietenkin pähkinöiden koosta, määrästä ja laadusta. Koeviljelmiä on hajautettu harrastajien tiloille ympäri eteläistä Suomea. Pähkinöitäkin lajikkeista on jo saatu, mutta puuvartisilla satotasojen selviäminen vie yksivuotisia lajeja paljon kauemmin, joten mitään kovin painavaa asiasta ei voida vielä sanoa. Joka tapauksessa ilmastonmuutoksen myötä pidentyvät kasvukaudet tulevat auttamaan viljelylajikkeiden menestymistä Pohjolassa vuosikymmen vuosikymmeneltä yhä paremmin.

Pähkinänviljelyn toimistotyöt Kotimaisten luomupähkinäntaimien saatavuus on pyöreä nolla. Tavanomaisia taimia voi ostaa edellä mainituista taimistoista sekä tilata harkiten ulkomailta. Tällöin on syytä ottaa huomioon luomukasvinviljelyn ja kasvinterveyden valvonnan vaatimukset.

2) Tavanomaista pähkinänsiementä saa käyttää luomupellolla kylvääkseen itselleen pähkinäpensaita tai -puitakin niistä lajeista, jotka löytyvät Ruokaviraston luettelosta ”Päätös käyttää tavanomaisesti tuotettua lisäysaineistoa luonnonmukaisessa tuotannossa”. Tällöin on syytä muistaa käsitellä siemenet taimiston ohjeiden mukaan ennen kylvöä sekä suojata kylvökset jyrsijöiltä.

3) Taimien ja siementen alkuperätieto, rahtikirjat, kuitit ja erityisesti kasvipassi on löydyttävä. Ruokavirastolla on selkeät ohjeet taimien hankintaan liittyvissä hygieniakysymyksissä. Lähtökohtaisesti kasvipassi on sopiva vakuus taimiaineiston terveydestä, ja EU:n ulkopuolelta tilaaminen on hyvin tiukasti säädeltyä. Valvonnalla pyritään rajoittamaan kasvitautien ja tuholaisten leviämistä.

Kuva: Iiris Mattila

1) Tavanomaisia taimia ei saa koskaan istuttaa luomupellolle ilmoittamatta siitä ELY-keskukselle. Tavanomaisille taimille muodostetaan oma kasvulohko, joka ilmoitetaan siirtymävaihe 1 -statukseen. Tämä tapahtuu lähettämällä ELY-keskuksen luomuvalvonta-asiantuntijalle muutosilmoitus (Luomuvalvontalomake 10), kartta siirtymävaiheeseen siirtyvän kasvulohkon sijainnista peruslohkotunnuksineen sekä luomusuunnitelman päivitys lohkon käytön ja tuotteiden käsittelyn osalta. Monivuotisten taimien siirtymävaihe kestää kolme kasvukautta, minkä jälkeen pähkinät ovat luomupähkinöitä. Pähkinöiden tapauksessa asia on yksinkertainen, sillä ensimmäisinä kolmena vuonna ei myytävää satoa ole juurikaan odotettavissa.

Pähkinäpensas sopii hyvin viljelykasviksi pelloille. Kuvan taimi on kuvattu huhtikuussa.

Pähkinän viljelyn tukipolitiikka Pähkinää ei löydy virallisena kasvilajina VIPU-palvelun tukihakulomakkeissa. Tällä kasvukaudella tukea on haettu kasvulohkolle “muu hedelmä” – mitä pähkinä biologisesti tarkasteltuna ilmeisesti onkin. Ongelmaksi pähkinän peltoviljelyssä muodostuu myös tukivaatimuksen mukainen kasvitiheyden täyttäminen. Sille ei nimittäin ole Suomessa määritelmiä. Siinä, missä hedelmäpuita on oltava 400 taimea hehtaarilla ja tyrnille, herukalle, jalomaaraimelle, mansikalle, marjatuomipihlajalle ja pensasmustikalle on kullekin omat tiheysvaatimuksensa, ei pähkinäpensasta löydy ympäristökorvauksen ehdoista. Pölytyksen onnistumisen ja sopivan kasvutilan vuoksi pensaat olisi hyvä istuttaa neljän metrin etäisyydelle toisistaan. Tämä tuottaa taimitiheydeksi 625 tainta hehtaa-

rille. Ruokaviraston vastausta kyselyyn taimitiheysvaatimuksista odotetaan. Hienoisesta säädöstä huolimatta pähkinänkasvatus pelto-olosuhteissa on kokeilemisen arvoista niin ruokaturvan kuin monimuotoisuudenkin vuoksi – sekä silkasta uteliaisuudesta. ◀ Yksityiskohtaista tietoa on saatavilla Ruokaviraston sivulla: ruokavirasto.fi/ henkiloasiakkaat/metsa-ja-puutarha/ kotipuutarhurit/kasvien-tilaaminen-verkosta

Kirjoittajista Rosenberg on tietokirjailija (Pähkinöitä omasta puutarhasta – Opas suomalaisten pähkinöiden kasvattamiseen) sekä erä- ja luonto-opas ja Mattila luomuviljelijä ja pähkinänviljelykokeilija.

LUOMULEHTI 4 | 2021

TEKSTI JA KUVAT: LEENA PESU

Kuitupellavalle luomuna on kysyntää –

Miten viljely Suomessa onnistuisi? Kuitupellavaa viljellään maailmassa noin 124 000 hehtaarin alalla, suurimmaksi osaksi Euroopassa. Tuotannosta vain noin prosentti on luomua, vaikka luomukuidun kysyntä kasvaa koko ajan ylittäen reippaasti tarjonnan. Luomun viljelyala onkin kasvussa. Alan viljelijäjärjestön (Lin et Chanvre Bio) tavoitteena on tuplata se joka vuosi.

lisiko Suomessa mahdollisuuksia tarttua tähän markkinapotentiaaliin? Onhan pellavanviljelyllä pitkät perinteet Suomessa, ja kasvin tiedetään pärjäävän täällä hyvin. Mitä viljelyssä pitäisi ottaa huomioon? Valitse oikea lajike ja kasvupaikka Suomalaista maatiaislajiketta, Marttaa on pienissä määrissä saatavilla, mutta muuten siementä ei Suomessa tuoteta. Varsinaisia luomulajikkeita ei ole lajikerekistereissä EU:ssa, mutta luomuviljelyyn soveltuvaa käsittelemätöntä tai höyrykäsiteltyä kuitupellavan siementä löytyy usealta tuotta-

LUOMULEHTI 4 | 2021

Heinäkuussa pelto hohtaa sinisenä.

jalta. Suomen oloihin sanotaan parhaiten soveltuvan aikaisten lajikkeiden, mutta tutkittua tietoa markkinoilla olevista lajikkeista ja niiden soveltuvuudesta ilmastoomme on hyvin vähän. Pellava kasvaa parhaiten multavassa ja hikevässä maaperässä riittävän valoisassa paikassa. Vain jäykässä savimaassa pellava ei pärjää, hieta- tai savimaat soveltuva viljelyyn hyvin. Pellon tulisi olla mahdollisimman puhdas rikkakasveista. Myös mahdollinen kasvipeite pitäisi poistaa hyvissä ajoin ennen pellavan kylvöä. Sopiva viljelyväli on 4–7 vuotta, ja kierrossa esikasveina sopivimpia ovat esimerkiksi viljakasvit. Pellava ei kestä liikalannoitusta, erityisesti liikaa typpeä tulisi välttää lakoontumisen välttämiseksi. Typpeä kerääviä esikasveja tulisi siksi välttää. Riittävä kaliumin saanti on kuitenkin pellavan laadulle tärkeää. Myös sinkkilisä voi olla tarpeen. Pellava parantaa maata, ja mykorritsat, eli sienijuuret viihtyvät hyvin sen juuristossa. Selvää sadon kasvua seuraavilla kasveilla onkin raportoitu. Yksi hyvä syy lisää valita kuitupellava viljelykiertoon! Viljely onnistuu pääosin tavanomaisin välinein Luomupellavan viljelyssä haastavinta on kenties rikkojen hallinta, sillä kasvun alkuvaiheessa pellava kilpailee kovin heikosti

Kuiva ja kuuma kesä on kypsyttänyt pellavan aikaisin.

Kuitupellava viihtyy erinomaisesti Suomen ilmastossa.

elintilasta. Kylvö riittävän lämpimään maahan – 10–12 astetta – takaa nopean kasvuun lähdön. Rikkaäestys muutamaan kertaan kasvuston ollessa 3–10-senttistä voi lisäksi olla tarpeen. Myös riviväliharaa on käytetty 20 sentin pituuteen saakka. Tuholaisille pellavakasvi ei onneksi ole kovin herkkä. Pellava kukkii kauniisti sinisin kukinnoin, ja optimaalinen korjuuaika on noin kuukausi täyskukinnan jälkeen, 80–100 päivää kylvöstä. Kuitupellavaa ei yleensä niitetä, vaan nyhdetään maasta, jolloin kuitu saadaan mahdollisimman pitkänä käyttöön. Kasvusto on tiheää ja lujaa, eli niitto on haastavaa. Nyhtökone onkin ainoa erikoistyökone, jota pellavanviljelyssä tarvitaan mahdollisen peltoliotuksessa käytettävän kääntimen lisäksi. Jos nyhtökoneeseen ei halua investoida, lautasniittokoneen käytöstä matalilla nopeuksilla on kokemuksia. Seuraavat työvaiheet riippuvat siitä, miten pellavaa on tarkoitus liottaa kuidun irrottamiseksi. Peltoliotuksessa pellava jätetään pellolle säiden armoille, käännellään ja lopuksi kuivatetaan ja paalataan. Liotuksen onnistuminen on todella tärkeää kuidun laadulle ja käsiteltävyydelle, ja Suomessa syksyn säät voivat olla turhan arvaamattomia tälle liotusmenetelmälle. Nopeampi ja kontrolloidumpi menetelmä on vesiliotus, jota aikanaan tehtiin joissa tai lammissa. Nykyään käytettäisiin sammioita vesistöjen saastumisen välttämiseksi. Myös entsyymiliotusta on kehitetty.

Kuidun erottelu tehdään tyypillisesti erikoistuneissa lihtaustehtaissa, jotka esimerkiksi Ranskassa ovat usein viljelijäosuuskuntien omistamia. Suomesta ei tällä hetkellä löydy tällaisia laitoksia. Käytännön kokemuksia Kokeilemme yhteistyössä Kilpiän tilan kanssa kuitupellavan viljelyä nyt toista vuotta peräkkäin ja keräämme samalla tietoa eri lähteistä sekä Suomesta että maailmalta. Viime vuonna sato jäi pieneltä koealalta kuivuuden vuoksi heikoksi, mutta eri vaiheita päästiin hyvin käymään läpi. Täksi kesäksi nostimme alan 0,7 hehtaariin, ja mukana on myös Wiljakan tila Ikaalisissa. Nyt testaamme eri lajikkeita ja työstämme luomuviljelyohjeita. Myös pieni erä Marttaa on kylvetty ranskalaisten ja hollantilaisten lajikkeiden lisäksi. Kesäkuussa tätä kirjoitettaessa kasvu on päässyt kovaan vauhtiin kostean kevään jälkeen. Lajikkeiden välillä on havaittavissa pieniä eroja, mutta kaikki näyttävät pärjäävän hienosti. Selvitämme myös pellavan liotuksen sekä kuidun koneellisen jatkokäsittelyn eri vaihtoehtoja. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ehkä jo ensi vuonna markkinoilla voisi olla suomalaista pellavaa pitkän tauon jälkeen! ◀ Kirjoittaja toimii Linen Stories -nimisessä yrityksessä, joka selvittää kuitupellavan tuotantoketjun perustamista Suomeen.

LUOMULEHTI 4 | 2021

TEKSTI JA KUVAT: BRITA SUOKAS

Juomapaikoilla tarvitaan riittävästi tilaa, jotta lauman arimmatkin uskaltavat tulla juomaan.

Laidunnus vaikuttaa nautojen hyvinvointiin monin tavoin Laitumella naudat pystyvät toteuttamaan luonnollista lajinmukaista käyttäytymistään. Laidunkausi ei kuitenkaan ole pelkkää auvoa, vaan varsinkin helteistä seuraa vakavia hyvinvointiriskejä. Laiduntamisessa on eläinten kannalta enemmän myönteisiä puolia kuin vaaroja, ja sen vuoksi laiduntamisvaatimus on luomukotieläintuotannossa oleellinen vähimmäisvaatimus.

LUOMULEHTI 4 | 2021

lkona hengitysilma on vapaa haitallisista kaasuista, joita navettaan syntyy lannasta ja rehuntähteistä. Jos ilmanvaihto on huonosti toimiva, jo pelkästään toisten eläinten läsnäolo aiheuttaa tunkkaisen ilman. Hyvin järjestetyillä laitumilla eläimet pääsevät liikkumaan suojaa ja viileyttä hakien paikasta toiseen eli hallitsemaan elinympäristöään tarpeidensa mukaan. Lajinmukaisinta ravintoa Naudalle on luonnollisinta syödä koko ajan kulkien eteenpäin ja etsien parhaiten maistuvaa ravintoa. Syödessä jalat ovat haara-asennossa, toinen jalka edessä, toinen sen takana, jolloin turpa ylettyy helposti ruohoon. Navetoissa, joissa ruokintapöydän aita pitää jalat rinnakkaisessa asennossa, syöntiä autetaan nostamalla ruokintapöytä lattian tasoa ylemmäs. Ruohovartiset kasvit, varvut ja lehdekset ovat naudan luonnollista ravintoa. Nauta syö noin neljä kertaa päivässä melko nopean laiduntamisjakson ajan, jonka jälkeen se palauttaa rehun suuhunsa ja märehtii makuulla. Märehtiessä rehuun sekoittuu sylkeä, mikä edistää pötsimikrobien työtä.

Luontaiset liikeradat sujuvat Laitumella nauta pystyy nousemaan ylös ja laskeutumaan makuulle vapaassa tilassa, vakaalla ja pitävällä alustalla toisin kuin usein navettarakenteiden rajaamissa tiloissa. Aikuiselle naudalle on tyypillistä, että se ei nuku paljoa: nelisen tuntia vuorokaudessa. Vasikat nukkuvat kuusi tuntia vuorokaudessa. Nauta on makuulla noin puolet vuorokaudesta melko lyhyitä aikoja kerrallaan. Aikuinen nauta menee makuulle ja nousee ylös noin puolentoista tunnin välein, eli makuulle menemisen ja ylösnousun sujuvuudella on paljon merkitystä. Huonolla, liukkaalla alustalla on liukastumisen ja loukkaantumisen sekä hiertymien syntymisen riski. Huonosti sujuva ylösnousu ja makuulle laskeutuminen altistaa myös vedinpolkemille, jotka altistavat tulehduksille. Laitumella makuupaikka on tilava. Silloin nauta voi käyttää kaikkia eri makuuasentojaan ja oikoa jalkojaan vapaasti. Kasvusto pehmentää luonnollisen kiinteää alustaa, eikä ihoon tule pinnan rikkovia hankaumia, joista taudinaiheuttajat pääsisivät elimistöön. Varjopaikat tarpeen Eläinten voinnin seuranta on tärkeää tehdä joka päivä. On huolehdittava suojan, ravinnon, veden, suolan ja kivennäisaineiden jatkuvasta saannista. Näyttää siltä, että kuumat ja kuivat kesät yleistyvät, joten varautuminen laitumen kasvun ehtymiseen keskikesällä on tehtävä etukäteen. Laidunruohon huonoa kasvua paikkaamaan tulee tehdä säilörehua puoleksitoista vuodeksi. Maitoa tuottavat lehmät alkavat kärsiä kuumasta, kun lämpötila nousee yli 20 as-

teen. Eläin seisoskelee läähättäen, ei laidunna eikä syö kivennäisiä ja suolaa. Se ei myöskään pysty juomaan tarpeeksi, vaikka vettä olisi tarjollakin. Sairastumisriski kasvaa. Korkeatuottoiset, tiineyden loppuvaiheessa olevat eläimet ja tummat, paksukarvaiset eläimet sekä pienet vasikat ovat suurimmassa vaarassa saada lämpöhalvauksen, mikä voi johtaa eläimen kuolemaan. Hellestressiä helpottaa vain viileys. Eläintenhoitajan pitää varmistaa varjoon pääsy paikkaan, jossa ilma vaihtuu ja viilentää oikeasti. Lypsylehmien kohdalla hyvä keino on päästää lehmät laitumelle yöllä, kun on viileämpää. Hyönteisistä kiusaa Mäkäräiset, paarmat ja kärpäset viihtyvät eläinten lähellä. Ne purevat kipeästi, ja pistoskohdat kutittavat aiheuttaen hermostuneisuutta, jopa paniikkia. Taudinaiheuttajat pääsevät puremakohdista sisälle kehoon, erityisesti utareista. Umpilehmien ja hiehojen utareiden tilaa on tarkkailtava kesäaikaan ja hoidettava haavat ja ihottumat. Erityinen vaara on yhden tietyn kärpäslajin

(Hydrothea irritans) levittämä kesämastiitti, jota esiintyy etenkin loppukesästä. Pahimpina aikoina eläimiä voi suojata hyönteisiltä vain ottamalle eläimet sisälle, jossa hyönteispaineen hallinta on paremmin mahdollista. Puhaltumisen ehkäisy Syksyllä, kun yöpakkaset alkavat, sekä alkukesän hallaöiden jälkeen pitää muistaa vaahtopuhaltumisen ennaltaehkäisy. Riskitilanne syntyy, kun kasvusto on jäätynyt yöllä ja on yhä kylmää, kun eläimet alkavat syödä. Riski on suurin silloin, kun laitumella kasvaa paljon puna-apilaa. Valko- ja alsikeapila eivät aiheuta niin suurta puhaltumisriskiä. Eläimiä ei pidä päästää nälkäisinä sisältä laitumelle eikä vaihtaa huonolta hyvälle laitumelle. Eläimet tulee ruokkia ennen laitumelle päästämistä. Erityisesti kuiva heinä on hyväksi. Luomutuotannon aloitusvaiheessa on oltava tarkkana, jos laidunkasvuston koostumus muuttuu aiemmasta voimakkaasti tai laiduntamista ei ole aiemmin juuri tehty ja menetelmät ovat päässeet unohtumaan. ◀ Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

Laitumen korkeimmalla kohdalla sijaitsevaan katokseen käy tuulenhenki, ja se on hyvä varjopaikka ylämaankarjan hiehoille. Katoksessa on myös kivennäisten syöttöpaikka.

LUOMULEHTI 4 | 2021

TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO TUOMINEN

SA 3: O – T U H E R N KARKEA A L I T N I Ä L E I LUOMUKOT

Säilönnän salat Laidunkauden pituuden ollessa meillä rajallinen on suurin osa luomueläinten tarvitsemasta karkearehusta säilöttävä sisäruokintakauden tarvetta varten. Palkokasvipitoisen rehun säilönnässä hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii kuitenkin aina monen tekijän huomioimista.

LUOMULEHTI 4 | 2021

otta eläimille saadaan syöttöön ensiluokkaista rehua, on säilöttävän nurmen oltava huippulaatua. Paljon rikkakasveja sisältäviä aloja ei rehuksi korjata, vaan niille on parasta tehdä puhdistusniitto ennen sadonkorjuuta. Rikkakasvit paitsi heikentävät maittavuutta, voivat myös vaikeuttaa pH:n laskua säilönnän aikana. Korjuuaikanäytteiden avulla saadaan varsinkin ensimmäisen sadon korjuuhetken ajoitus tarkennettua siten, että päästään tavoiteltuun sulavuustasoon. D-arvon kehittymistä voi arvioida netistä löytyvien laskurien avulla ja ennustaa näytteiden tulosten perusteella optimaalista aloitusajankohtaa. Jos korjuuseen kuluu useampi päivä, on varsinkin lypsylehmien ja muiden

Hyvä raaka-aine ja huolellinen säilöntä ovat hyvän säilörehun perusta.

vaateliaiden eläinryhmien rehun teko aloitettava hyvissä ajoin, jotta sulavuus ei viimeistenkään lohkojen kohdalla ole laskenut liian alas. Muista rehuhygienia Oli korjuutekniikka mikä tahansa, on jokaisessa työvaiheessa huolehdittava rehuhygieniasta eli raaka-aineen puhtaana säilymisestä. Riittävän pitkän sängen jättäminen varmistaa, ettei niitossa rehumassan sekaan tule maa-ainesta. Samalla turvataan nurmen hyvä jälkikasvu sekä parannetaan lopputuotteen laatua, kun heikommin sulava osa korresta jää peltoon. Karhottimen ja noukinpöydän säädöt on tehtävä huolella, jotta mahdollinen kuloheinä ja multa jää peltoon. Puhtautta noudatetaan myös siilolla, rehumassan yli ajetaan vain puhtailla renkailla. Vähäinenkin määrä multaa on aina riski virhekäymiselle ja laatuvirheille. Se laskee myös rehun sulavuutta. Rehuanalyysin korkea tuhkapitoisuus viittaa maa-aineksen mukana oloon. Jos näin käy, kannattaa rehun tekovaiheet käydä läpi ja selvittää, missä vaiheessa multa rehuun joutuu ja miten sen voi jatkossa välttää. Mikäli nurmille levitetään karjalantaa, on sen ajoituksessa oltava tarkkana, jotta säilörehun raaka-aine ei ole tekovaiheessa lannan tahrimaa. Lannan likaamassa kasvustossa on aina riskinä listeria sekä korkea voihappobakteeripistoisuus.

käytetään, on sitä hankittaessa varmistuttava tuotteen soveltuvuudesta luomutuotantoon. Entsyymien ja mikro-organismien (maitohappobakteereiden) lisäksi sallittuja ovat muurahaishappo, natriumformiaatti, propionihappo ja natriumpropionaatti. Muita ainesosia sisältävät happovalmisteet eivät käy luomueläinten rehun säilöntään. Markkinoilta löytyy tällä hetkellä kolme luomuun sopivaa happosäilöntäainetta. Säilöntäaineesta on apua vain, kun sitä menee rehumassan sekaan riittävä määrä. Tarkista siis annostelijan toiminta ja nesteen tasainen levittyminen sekä seuraa todellista kulutusta. Palkokasvipitoiselle rehulle tulee käyttää hieman korkeampia säilöntäainemääriä kuin heinäkasveille. Varmista ilmatiiviys Paraskaan säilöntäaine tai esikuivaus ei pelasta tilannetta, mikäli rehumassaa ei saada varastoitua ilmatiiviisti. Rehupaaleista on saatava mahdollisimman tiukkoja, mikä edellyttää malttia ajonopeudessa, jotta paa-

Rönsyleinikki on vallannut tilaa rehunurmesta, joten tämä kohta murskataan.

lain ennättää kunnolla silputa ja tiivistää massan. Käärintäkalvokerroksissa ei kannata säästellä. Paalien käsittely paalauksen jälkeen nostaa aina riskiä ilman pääsystä muovikerrosten sisälle, joten parasta olisi välttää niiden liikuttelua, kunnes säilöntäprosessi on saanut pH:n laskettua. Siiloon rehua tehtäessä on levittäjän ja tiivistäjän rooli ensiarvoisen tärkeä. Ilmataskut ja löysäksi jääneet rehukerrokset ovat pilaantumisen lähtöpisteitä. Siilon täytön tulee tapahtua nopeasti, jotta se saadaan suljettua ja painotettua. Mitä kauemmin rehu on ilman kanssa tekemisissä, sitä isompi on riski säilöntätappioista. Säilönnän onnistumisesta kertoo lopulta säilörehuanalyysi. Sen avulla voidaan päätellä, onko jonkin työvaiheen toteutuksessa vielä parantamisen varaa seuraavalla kerralla. ◀

Juttusarjan seuraavassa osassa perehdytään rehuanalyysiin.

Käärintäkalvokerroksista ei kannata säästää, kun tavoitellaan ilmatiiviyttä.

Valitse sopiva säilöntäaine Hyvälaatuisen palkokasvipitoisen säilörehun teko maitohappokäymisen avulla vaatii äärimmäistä huolellisuutta kaikissa vaiheissa. Palkokasvien sokeripitoisuus on heinäkasveja alhaisempi, joten rehu pitää saada riittävän kuivaksi tehokkaalla esikuivauksella. Märässä rehussa virhekäymisen riski on suuri, sillä massassa ei välttämättä ole tarpeeksi sokereita, jotta haluttu käyminen tapahtuisi tarpeeksi pitkälle. Happosäilöntä onkin varmempi vaihtoehto, jos joudutaan korjaamaan rehua märissä olosuhteissa. Kannattaa muistaa myös, että maidon pitoisuuksia voidaan yleensä nostaa rajoittamalla käymistä happosäilönnän avulla. Säilöntäaineen käyttö on luomussa sallittu, jos sääolot eivät muutoin mahdollista riittävää käymistä. Mikäli säilöntäainetta LUOMULEHTI 4 | 2021

På svenska TEXT: ANN-SOFI LJUNGQVIST OCH MICAELA STRÖM BILD: MICAELA STRÖM

Försöksrutor med vall på ekogård i Kronoby Målsättningen med familjen Brunells försöksrutor är att ta fram kvalitativt och näringsrikt ensilage.

LUOMULEHTI 4 | 2021

norra Österbotten, närmare bestämt i Kronoby, finns familjen Nina och Jan-Peter Brunells ekogård med flera olika ekologiska vallförsök på gång. Jan-Peter Brunell som också är kundansvarig i Snellmans Köttförädlings nötteam övergick till ekologisk odling år 2018. Via sitt jobb på Snellman Ab och som ekojordbrukare har Brunell både som sitt ansvarsområde och sitt personliga intresse att utveckla kvaliteten och lönsamheten i vallodling. Bland annat har han tidigare gjort en rådgivande text vid namn Ensilage check 2020 som riktas till producenter. Jan-Peter Brunell framhåller att målet med vallodlingsförsöken är att hitta vettiga kombinationer och kvalitativa och näringsrika alternativ för nötgårdarna i regionen. I försöksrutorna testar han olika vallblandningar och stödgrödor samt olika ekologiska gödslingsmetoder. Försöksrutorna består i år av förstaårsvall, förstaårsvall som i fjol var rent ärtbestånd samt tredje årsvall. Rutorna är antingen ogödslade, gödslade med fast nötgödsel eller Jeppo rötrestslam. På en del rutor testas också Lantmännens och Yaras ekohandelsgödsel i två olika nivåer. Tanken är att skörda två vallskördar i år. I början av juni gjordes en mellanklippning (finskans ”hoitoniitto” är mer beskrivande), vilket bekämpar ogräs och ger en jämnare

Kokkolan nurmiseos + kummin till höger och Snellmanin seos 2 till vänster. Man ser tydligt att Snellmanin seos 2 innehåller betydligt mer rödklöver (20 procent) än Kokkolan seos (7 procent rödklöver + 2 procent vitklöver och 4 procent blålucern).

vall. Mellanklippningen i fjol fick energi- och proteinhalterna i ensilageskörden att stiga rejält. Olika vallblandningar testas På hemskiftets 33 hektar sådde Jan-Peter Brunell in ett antal större vallförsöksrutor under våren 2020. Tre hektar av arealen upptas av fyra försöksrutor som är cirka 300 meter långa och 20 meter breda till omfånget. Tre olika vallblandningar har använts, Snellmanin Seos 1, Snellmanin Seos 2 och Kokkolan Nurmiseos varav den sistnämnda innehåller flest arter. Vallblandningarna innehåller alla rörsvingel och i en av rutorna har man dessutom satt med kummin för att höja smakligheten i fodret. Försöksrutorna omgärdas helt och hållet av förstaårsvall av blandningen Kokkolan Nurmiseos på ca 10 hektar. På de resterande 20 hektaren odlas flerårsvallar som består av traditionella blandningar.

Sammansättning

Ej klippt

Klippt 4.6.2020 Målvärden

Torrsubstans (g/kg)

308

292

Råprotein (g/kg ts)

146

184

120–180

NDF (g/kg ts)

522

464

450–550

D-värde (g/kg ts)

664

704

660–680

Socker (g/kg ts)

126

119

iNDF (g/kg ts)

50–80

Aska (g/kg ts)

50–110

10,6

11,3

AAT (g/kg ts)

PBV (g/kg ts)

Fodervärden ME (energivärde) MJ/kg ts

Tabell med värden från test med mellanklippning av vall innan skörd 2020. Skördetidsproverna tagna 22.6.2020.

Mellanklippning av vall testas I fjol testade Jan-Peter Brunell att klippa/slå vallen ca tre veckor före skörd, en putsning med hög stubb där man egentligen bara toppar grödan. Ifjol gjordes klippningen 4.6. och skörden inleddes 22.6. Brunell märkte då att kvaliteten på ensilageskörden höjdes i den putsade vallen. I tabellen finns dessa värden nämnda. I sommar fortsätter testerna av mellanklippning på gårdens vallar, klippningen gjordens nu den 2.6. men Brunell nämner att 4.6. skulle ha varit optimal tidpunkt även i år med tanke på maskrosor och skräppor som är de ogräs han främst vill bekämpa med denna metod. Valldagar i juni 2021 som inhiberades Ekojordbrukaren Brunell hade som mål att tillsammans med företag som Agro Tech Nordic, tyska DLG, Snellman och Jeppo Biogas arrangera två valldagar vid familjens ekogård den 22–23 juni. Under valldagarna så skulle producenterna och övriga samarbetspartners haft möjlighet att bland annat bekanta sig med gårdens försöksrutor samtidigt som skörden skulle bärgas. Men på grund av coronarestriktionerna blev de planerade valldagarna inhiberade. En del tester kommer dock ändå att tas från gårdens vallförsök och resultaten presenteras senare under året. ◀ Läs mer om vallblandningarna som ingår i försöken på ekonu.fi. Ljungqvist och Ström arbetar för projekt EkoNu 3.0 – nya steg framåt för ekobranschen i Svenskfinland.

På Jan-Peter Brunells ekogård i Kronoby testas olika vallblandningar för att hitta vettiga kombinationer och kvalitativa och näringsrika alternativ för nötgårdarna i regionen. På vänster EkoNu’s Ann-Sofi Ljungqvist.

LUOMULEHTI 4 | 2021

Yhdistyksistä

Etelä-Pohjanmaan Ekoviljelijät kokoontuivat heinäkuussa pellonpientareelle Rintakomsien tilalle Teuvalle. Etualalla Demonstrantkevätvehnää.

TEKSTI JA KUVAT: TIINA PELTONEN

Ekoviljelijät kokoontuivat pellonpientareelle Teuvalle Kesän hellejakso ei ollut ottanut hellittääkseen, kun joukko innokkaita luomuviljelijöitä ja Etelä-Pohjanmaan Ekoviljelijät ry:n jäseniä kokoontui kevätkokouksen yhteydessä pellonpiennartilaisuuteen Rintakomsien pelloille Teuvalle.

LUOMULEHTI 4 | 2021

ila on tunnettu hyvistä kasvustoistaan ja monipuolisista lajivalinnoista. Kuivuus on kurittanut viljakasvustoja koko Etelä-Pohjanmaalla, ja sadekuurot ovat olleet hyvin paikallisia. Saman tilan eri lohkoilla voi tilan sisällä olla valtavia eroja lohkojen kasvukunnossa ja luvassa olevan sadon määrässä. Rintakomsin veljekset Jukka ja Matti viljelevät luomuhehtaareillaan vuosien kokemuksella omalle tavanomaiselle karjalleen tuotetun nurmen lisäksi useita eri myyntikasveja luomuna. Karjaa ei ole ollut mahdollista siirtää luomuun, ja jatko sen suhteen onkin kysymysmerkki. Myyntikasveina on tänä vuonna viljelty puhdasta hernettä, kahta eri kauralajiketta, joista toinen on ollut uusi Nella, ja kevätvehnää. Hernelohkot oli perustettu edellisvuoden omasta siemenestä, ja ne onnistuivat myös hyvin. Paikalla olleet luomuviljelijät ihastelivat erityisen puhtaita kasvustoja. Eniten pellonpientareella puhutti tuleva CAP ja sen vaikutukset sekä luomuviljojen menekki ja hinta.

NOSTIVATKO TAAS REHUJEN HINTOJA? Olisiko aika tehdä täysrehu tilan omista raaka-aineista?

• • • •

omasta viljasta täysrehua jauhamme myös pavut ja herneet sekoitamme mukaan tarvittaessa rypsirouheen, kivennäiset, vitamiinit ym. tasainen seos nykyaikaisella kalustolla

Kirjoittaja on luomutuottaja, luomuasiantuntija, Ekoviljelijät ry:n puheenjohtaja sekä Luomuliiton hallituksen varapuheenjohtaja.

MYÖS LUOMUREHUT

POHJANMAAN REHUJAUHATUS OY

puh. 041 444 9374

Luomutilan ykkösvalinta Kokeile nyt ja käytä ILMAISEKSI!

min aloitus

Matti Rinta-Komsi (vas.) kokeilee vuosittain uusia lajikkeita ja niiden sopivuutta luomuun sekä alueen pelloille. Mukana pellolla Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen.

Etsii lohkon itse

Asenna Sirppi puhelimeesi · automatisoitu lohkokirjanpito · karttamerkinnät · luomutilan varastokirjanpito · puintiennusteet Ingrid-herne puhtaana kasvustona riittävällä siemenmäärällä tuottaa runsaasti palkoja ja luo riittävän peittävyyden rikkoja vastaan.

Sopii myös nykyisen ohjelmasi täydentäjäksi! Myös tietokonekäyttö. Tutustu ja ihastu: www.sirppi.ﬁ

LUOMULEHTI 4 | 2021

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 15.10.

Olemme kumppanisi mekaanisessa rikkakasvien torjunnassa. Ota yhteyttä ja kerromme, miten voimme auttaa sinua.

KONEITA

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 7,5–12 m

Saatavana nyt myös veitsiterillä

Murskaa viherlannoitusnurmen ja taittaa kerääjäkasvit ennen muokkausta. Nostaa kasvit juurineen pintaan. Ongelmarikkojen niitot kasvustoista

Pyörtänöiden, laidunten ym. viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus

w-cult.fi

W-Cult Oy, Luvian Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

SIEMENIÄ

Laatusiemenet luomuun! KvickFinn on tehokkain kultivaattori mekaaniseen juuririkkaruohojen torjuntaan.

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

Juuririkkaruohot saavat alkunsa siemenestä – Torju niitä rikkaäestämällä.

OSTAMME LUOMUVILJAA

Ylläpidä riviväliharauksella ja leikkaamalla rikkakasvit kasvavasta kasvustosta, myös kasvuston yläpuolelta. Boris 0500 567 611 boris.lindgard@bt-agro.fi VARAOSAT 050 326 1556

LUOMULEHTI 4 | 2021

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

KARJATILALLE

KASTELU

SCHAUMANN

LECKMASSE NUOLUKIVI Sisältää mm. A-vitamiinia D3-vitamiinia E-vitamiinia Seleeniä

250.000 ky 50.000 ky 500 mg 40 mg (org. 16 mg)

Moduulirakenteiset Steketee-harat mekaaniseen rikkojen torjuntaan

luomuUN

Koneet suunnitellaan aina vijelijän tarpeen mukaan, lähtökohtana viljelykasvi, riviväli ja koneketju Sekä etu- että takanostolaitteelle, takakiinnitteisiin koneisiin saatavana myös kameraohjaus Monikäyttöinen perusharayksikkö, johon voidaan yhdistää sopivat terät, kiekot tai sormiharat laajasta valikoimasta

Pakkauskoot: 20 kg & 65 kg

MYYNTI

AVAGRO OY | p. 02 858 3600 | www.avagro.fi

www.eurotrading.fi • p. 010 3211 950

LANNOITTEITA

LUOMUVILJELYYN apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Ota in meih ttä yhtey

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

LUOMUELINTARVIKKEITA

Haluaisitko ilmoituksesi Luomulehteen? Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

LUOMULEHTI 4 | 2021

Ville Aalto on helsinkiläinen äänitaiteilija. Hän työskentelee äänisynteesin ja musiikkiteknologioiden parissa tuottaen keinotekoisia, sähköisiä versioita luontoäänistä, jotka soivat levytyksillä, konserteissa sekä ääniinstallaatioissa. Teokset yhdistelevät äänitaidetta, elektronista musiikkia ja tilaääntä.

TEKSTI: JAANA ELO KUVAT: JAANA ESKOLA

Luonnon monimuotoisuus tutuksi äänitaiteen avulla Voiko luonnon monimuotoisuutta kuvata äänitaiteen avulla? Tämän kysymyksen ympärille Saaren taiteilijakartanon residenssi ja Luomuliitto pilotoivat yhdessä projektin, jonka tuloksena syntyi äänitaideteos luonnon monimuotoisuudesta.

LUOMULEHTI 4 | 2021

uonnon monimuotoisuus on yksi Koneen Säätiön omistaman Saaren kartanon ekologisesti kestävän residenssiohjelman tämän vuoden teemoista. Helsinkiläinen äänitaiteilija Ville Aalto kutsuttiin tekemään aiheesta äänitaideteosta. Aalto antoi teokselle nimeksi "65,000,000". Teoksen nimi juontuu siitä, että maapallolla on ollut elämää yli 3,5 miljardin vuoden ajan, ja tämänhetkinen lajiston monimuotoisuus on suurilta osin tulosta 65 miljoonan vuoden takaisen joukkosukupuuton jälkeen tapahtuneesta kehityksestä. – Elämän kehitys on noudattanut samankaltaista kaavaa jo pitkään: elämänmuodot muuntautuvat vähitellen, ja evoluutio synnyttää ajan myötä uusia lajeja. Monimuotoisuushuippuja seuraavat joukkosukupuutot, joissa valtaosa eliölajeista häviää hyvin lyhyessä ajassa olosuhteiden nopeiden muutosten johdosta. Tämän jälkeen pitkä kehitys kohti seuraavaa monimuotoisuushuippua alkaa, Aalto itse kuvaa teostaan.

Taidetta luomutilalla Teosta varten Ville Aalto työskenteli koko toukokuun Kamparsin Luomutilalla Sauvossa. Pääasiassa hän asui Saaren kartanon residenssissä, mutta yöpyi myös luomutilalla, jotta sai taltioitua ääniä koko vuorokauden. Monimuotoisuuteen keskittyvän teoksen avulla on tarkoitus tuoda taiteen keinoin kuuluvaksi ekologisen kestävyyden ja monimuotoisuuden kysymyksistä nousevia oivalluksia. Teos on osa Saaren kartanon taiteilijaresidenssin Kulttuuripolku-kesänäyttelyä, joka on koettavissa elokuun loppuun saakka. Polku kulkee Mietoisten Saaren rantatien ja Vasikkahaan lintutornin välillä. Se on kaikille avoin taiteilijaresidenssin ja Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistyksen ideoima virkistysreitti. Ville Aalto teki Kamparsin luomutilalle oman äänitaideteoksen luonnon monimuotoisuudesta, jota kaikki tilalla vierailevat kävijät pääsevät kuulemaan. – Tämä oli hieno kokemus myös meille. Oli upeaa käydä keskusteluja taitelijan kanssa, jonka arkitodellisuus on kovin erilainen kuin oma, mutta joka oli halukas kuuntelemaan ja oppimaan koko ajan, iloitsi tilan isäntä Eero Liikkanen työn loputtua. ◀ Teos on suunniteltu omilla kuulokkeilla kuunneltavaksi. Sen voi kuunnella osoitteessa villeaalto.com/saari.

Saaren kartano on Koneen Säätiön itsenäinen ja riippumaton yleishyödyllinen organisaatio, jonka tavoitteena on parantaa maailmaa luomalla edellytyksiä rohkeille tieteen ja taiteen avauksille. Säätiö tukee nykyisin paitsi tieteellistä tutkimustyötä, myös kulttuuria ja taidetta ja pyrkii olemaan myös itse aktiivinen toimija.

Ilmoittaudu mukaan!

Haussa Vuoden Luomutuote 2021 Vuosittainen kilpailu nostaa esille Suomen parhaat luomutuotteet. Tuotteita palkitaan niin kuluttaja- kuin ammattikeittiötuotteiden sarjoissa. Voittajat valitsee asiantuntijaraati. Voittajat julkistetaan 27.10.2021 Luomuelintarvikepäivässä Finlandia-talolla.

Vuoden Luomutuote 2020

LUE TARKEMMAT OHJEET JA ILMOITTAUDU MUKAAN 12.9. MENNESSÄ OSOITTEESSA: LUOMULIITTO.FI/LUOMUTUOTTEET/VUODEN-LUOMUTUOTE

LUOMULEHTI 4 | 2021

Kuva: Brita Suokas

Kysymyksiä

Luomuliiton @ asiantuntijat vastaavat Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Tiimissä mukana myös:

Luomuasiantuntija Brita Suokas 044 528 8722

Elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo 040 964 1518

LUOMULEHTI 4 | 2021

Suosin luomumaitotuotteita, mutta vasikoiden erottaminen emoistaan mietityttää. Onko kukaan selvittänyt, kuinka paljon haittaa olisi siitä, että vasikka saisi olla emänsä kanssa? VUOSIEN VARRELLA moni on ollut huolestunut vasikoiden

siirtämisestä pois emon luota juuri lypsykarjatiloilla. Maitotiloilla – myös luomutiloilla – lypsylehmän maito lypsetään myyntiin, joten vasikat otetaan pois emojen alta aika pian poikimisen jälkeen. Joillakin tiloilla tosin käytetään imettäjälehmiä, jotka nimensä mukaan imettävät useampaa vasikkaa. Poikineen lehmän vasikan pois viemisen aiheuttamaan ahdistukseen tämä ei tietenkään ole ratkaisu. Tuotantoeläinten hyvinvointiin kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota, ja kuluttajatkin ovat siitä kiinnostuneita. Se lisää paineita parantaa eläinten tuotanto-olosuhteita ja myös tutkia asioita lisää. Ruotsin maatalousyliopistossa (Sveriges lantbruksuniversitet, SLU) on käynnissä tutkimushanke, jossa lehmät saavat olla yhdessä omien vasikoidensa kanssa tavallisessa lypsykarjanavetassa. Tutkimuksessa on mukana sekä talviruokinnassa että laitumella olevia eläimiä. Navetta on jaettu erilaisiin alueisiin, joihin joko vasikat tai/ja lehmät pääsevät älyporttien läpi. Ongelmana on aikaisemmin ollut se, ettei vasikoita voi päästää kaikkialle, jonne emot pääsevät, jotteivat muut lehmät vahingoita niitä tai vasikat itse loukkaa itseään tai likaa rehuja ruokintapöydillä. Toisaalta lehmiäkään ei voi päästää syömään vasikoiden rehuja tai likaamaan vasikkakammaria. Tutkimuksessa vasikoilla ja lehmillä on omia ja yhteisiä alueita. Moderni teknologia mahdollistaa tällaiset ratkaisut. ▷▷

Joillain lypsykarjatiloilla vasikoita hoitavat niin kutsutut imettäjälehmät, kuten kuvassa. Ruotsissa tutkitaan nyt, miten vasikan yhteiselo oman emän kanssa onnistuisi tavallisessa lypsykarjanavetassa.

maan parhaista antimista

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

Moa Aulanko

Lopulliset tutkimustulokset eivät vielä ole valmistuneet, mutta alustavat tulokset näyttävät erittäin lupaavilta. Vasikat ja lehmät oppivat nopeasti, miten toimia ja mihin tiloihin ne pääsevät ja mihin eivät. Uskon vahvasti, että tämä tulee olemaan tulevaisuuden maidontuotantoa, kunhan tutkimustulokset julkaistaan ja saadaan vietyä käytäntöön. ◀

Missä tapauksessa luomukasvitilan tulee rekisteröityä rehualan alkutuotannon toimijaksi?

Jo v uodesta 2005

KAIKKIEN MAATILOJEN, joilla tuotetaan rehua, tulee kuulua

Ruokaviraston ylläpitämään rekisteriin. Esimerkiksi viljan viljely rehuksi tai säilörehun teko joko omaan käyttöön tai myyntiin katsotaan rehun tuottamiseksi ja rekisterin alaiseksi toiminnaksi. Rekisteröinnillä pyritään varmistamaan rehujen hyvä hygienia ja asiallinen kirjaaminen tilatasolla. Tilan pitäjän vaihtuminen tai muu pysyvä muutos toiminnassa tulee ilmoittaa Ruokavirastoon. Ruokaviraston verkkosivuilta saa lisätietoja, ja lomakkeella F voi rekisteröityä alkutuotannon toimijaksi. Rekisteröinti on maksutonta. Rehun ostajan tulisi tarkistaa tuottajan kuuluminen rehualan alkutuotannon toimijaksi Ruokaviraston rekisteristä. ◀

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 936 0377

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä. Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 4 | 2021

TEKSTI: KAIJA HAKALA KUVAT: MAGNUS SELENIUS

Hyvää luomusiementä hyvistä lajikkeista

U:n uuden vuonna 2022 voimaan tulevan luomuasetuksen mukaan luomussa saa käyttää vuodesta 2036 lähtien vain luonnonmukaisesti tuotettuja lisäysaineistoja. Nytkin siihen pyritään, mutta tavanomaista siementä voi käyttää, jos luomusiementä ei kerta kaikkiaan ole saatavilla. Ruokavirasto julkistaa vuosittain listan, josta ilmenevät ne viljelykasvilajit- ja lajikkeet, joista ei ole saatavilla riittävästi luomussa tuotettua siementä ja joiden kohdalla saa ilman eri anomusta käyttää tavanomaista, peittaamatonta kylvösiementä. Jos luomutuottaja haluaa käyttää tavanomaisesti tuotettua kylvösiementä lajikkeesta, joka ei ole Ruokaviraston yleisellä

LUOMULEHTI 4 | 2021

Uusi luomuasetus muuttaa lisäysaineiston hankintaa luomutilalla. Verkkopalvelut auttavat siemenen löytämisessä. Jalostusta luomuoloihin tehdään vasta hyvin vähän.

listalla, lupa siemenen käyttöön pitää anoa ELY-keskukselta. Ruokavirasto pitää yllä myös listaa saatavilla olevista luomussa tuotetuista siemeneristä toimittajineen. Listassa kerrotaan, milloin ilmoitus siemenerästä on saapunut ja mistä lähtien siementä voi kysellä, mutta tieto siitä, paljonko siementä on saatavissa, puuttuu. Viljelijä voi joutua ottamaan yhteyttä useampaan toimittajaan ennen kuin selviää, onko siementä edelleen riittävästi saatavilla. Kaikki tarjolla oleva siemen tuskin päätyy Ruokaviraston listalle, vaan menee suoraan tutulta toimittajalta tutulle ostajalle. EU-projekti Liveseedin tutkimuksen mukaan yksi pullonkaula luomusiemenen käytössä onkin se, etteivät eri toimittajien ai-

Tutkittua tietoa

< Monimuotovehnän tähkiä

neistot tule kansallisille listoille, vaan ne myydään muita kanavia pitkin. Näin poikkeuslupia julkaisevilla viranomaisilla ei voi olla kokonaiskuvaa siitä, mitä oikeastaan on tarjolla, ja poikkeuslupia voidaan myöntää väärin perustein Luomussa tuotettua siementä voi ostaa soveltuvilta alueilta Euroopasta Luomussa tuotettuja siemeneriä voi etsiä myös Suomen ulkopuolelta eri maiden kansallisilta nettisivuilta. EU:n suomenkielisiltä luomutietosivuilta löytyvät kaikkien EU-maiden luonnonmukaisten siementen tietokannat. Listan ensimmäisenä oleva Itävallan tietokanta on todella hyvin tehty ja helppokäyttöinen. Siinä on mainittu myös siemenerien määrät eri toimittajilla. Hollannin tietokanta on helppolukuinen ja samantyyppinen kuin Suomen. Tanskan tietokannasta ohjataan uuteen OrganicXseeds-

Luomuviljelijä Magnus Seleniuksen syysvehnäristeytyksiä suojattuina.

tietokantaan, jota on siirtynyt käyttämään kahdeksan maata, mukaan lukien Ruotsi. Monen maan tietokannat ovat hyvinkin helppokäyttöisiä, mutta jotkut ovat rekisteröitymisen takana tai vaikeaselkoisia ja voivat olla kokonaan tai osittain vain maan omalla kielellä. Uusi sivusto auttaa hankkimaan luomusiementä eri maista Liveseed-projekti on tehnyt neljä vuotta töitä luonnonmukaisen, luomuun sopivan lisäysaineiston tuottamisen ja markkinoinnin edistämiseksi. Yksi projektin saavutuksista on EU:n ja Sveitsin kattava sivusto, jossa luonnonmukaisesti tuotettujen lisäysaineistojen toimittajat voivat ilmoittaa aineistojaan myyntiin ja ehdokkaiksi viranomaisten virallisille listoille eri maihin. Siementoimittaja voi tarjota tuotteitaan Euroopan alueella myös virallisten kansallisten sivujen kautta, mutta Liveseedin sivuston on tarkoitus yksinkertaistaa ja yhte-

näistää järjestelmää, helpottaa siemenerien ilmoittamista ja niiden löytämistä ja siten helpottaa viljelijöiden ja viranomaisten toimintaa. Vuoden 2035 jälkeen järjestelmien olisi toimittava täysin aukottomasti. Myös yksittäinen viljelijä voi etsiä Liveseedin sivustolta lisäysaineistoja. Sivustolta löytyvä linkki vie siementuottajien luetteloon, ja siellä tarjotaan tekstien Google-käännöstä saksasta suomeksi. Sivustolta voi valita maan, josta luomulisäysaineistoja etsii. Esimerkiksi Saksassa on paljon siemenyrityksiä, joista voi valita. Sivuston heikkous on, ettei hakuja voi tehdä kasvin mukaan, vaan joutuu etsimään ensin maan ja sen siemenyritykset, ja vasta sen jälkeen pääsee katsomaan, mitä yrityksillä on tar▷▷

Magnus Seleniuksen risteytyskokeita pellolla: tummemmat oikealla ovat syysvehniä, ruudut vasemmalla kevätvehnän risteytyksiä.

Luomulajiketestauksesta asiaa Luomupäivillä 11.–12.11.

LUOMULEHTI 4 | 2021

jolla. Hyvä alku kuitenkin, jota toivottavasti joku taho jää kehittämään sen jälkeen, kun Liveseedprojekti päättyy. Luomusiementä hankittaisiin, jos luomuun sopivia lajikkeita olisi tarjolla Liveseed-projektin tutkimuksissa on tullut ilmi, että suurin este luomusiemenen käytössä ei ole hinta, vaan se, ettei luomuna ole tarjolla sopivaa lajiketta tai ettei lajikkeen ominaisuuksia ole testattu luomuoloissa. Vaikka sopivan lajikkeen puute saattaa olla myös tekosyy halvemman tavanomaisen siemenen ostoon, suurin osa viljelijöistä olisi valmis maksamaan enemmän, jos rahalla saisi hyvän luomuoloihin sopivan lajikkeen. Suomessa on tehty ja tehdään jatkuvasti jonkun verran eri viljelykasvien lajikkeiden testausta luomuoloissa, mutta testaus on ollut riippuvaista rajallisesta hankerahoituksesta, eikä virallisten lajikekokeiden tyyppiseen laajamittaiseen testaukseen ole päästy. Hyvä uutinen keväältä oli suomalaisen Boreal-kasvinjalostusyrityksen ilmoitus, että he alkavat testata omia lajikkeitaan myös luomuoloissa. Vuonna 2023 markkinoille tulevilla Borealin uusilla lajikkeilla olisi näillä näkymin suositukset myös luomuoloihin. Varsinaista kasvinjalostusta luomuoloihin ei Suomessa tällä hetkellä juurikaan tehdä. Yksittäisiä jalostajia kuitenkin on. Yksi heistä on Magnus Selenius, joka on jo 6–7 vuoden ajan testannut ja risteyttänyt muun muassa maatiaisvilja- ja monimuotoaineistoja itse järjestämissään koeoloissa ja kotitilansa pelloilla Uudellamaalla. Hän on ainoana suomalaisena ilmoittautunut myös Liveseedprojektin partneriksi omilla aineistoillaan. Luonnonvarakeskuksen työryhmä valmistelee parhaillaan hanketta, jossa etsitään parhaita menetelmiä kotimaisen luomujalostuksen tarpeisiin. Hanke-esityksessä ovat mukana Magnus Selenius ja tanskalaisen luomujalostusyritys Agrologican jalostaja Anders Borgen. Toivottavasti saamme rahoitusta tähän luomutuotannon menestyksen kannalta tärkeään hankkeeseen. ◀ Artikkelia kirjoitettiin osana EFSOA-projektia (Environmentally Friendly Smart Organic Agriculture). Linkit artikkelissa mainittuihin verkkopalveluihin löytyvät osoitteesta luomulehti.fi.

Magnus Selenius tekee risteytyksiä myös talvisin kellarissa led-valojen alla.

LUOMULEHTI 4 | 2021

Risteytyksiä pelloilla ja kellarissa Luomuviljelijä Magnus Seleniuksen tavoitteena on löytää sekä uusia lajikkeita, jotka sopeutuvat laajasti luomuoloihin, että monimuotoviljoja, joilla on monimuotoisuutensa takia mahdollisuus sopeutua paikallisiin ja muuttuviin oloihin. Vuonna 2021 peltokokeissa oli omia risteytyksiä, alkuperäisiä maatiaisviljoja ja Anders Borgenin haisunoenkestäviä syys- ja kevätvehniä. Kokeissa on ollut myös kevätspeltti- ja emmervehnää, joista on valittu lähialueelle soveltuvia muotoja. Näiden viljojen syysmuotoja on myös risteytetty ja jälkeläistöä testattu pellolla. Selenius on myös testannut ja vertaillut einkorn-vehnän kantoja. Risteytyksiä ja risteytysjälkeläisten kasvatuksia Selenius tekee sekä ulkona pellolla että talvisin omassa kellarissaan led-valojen avulla. Pienillä siemenmäärillä tehtäville valinnoille tarvitaan olot, joissa siemeniä voidaan lisätä ympäri vuoden ennen kylvämistä pellolle. Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa.

Vuoden Luomuyritys 2020

Vuoden Luomuyritys -kilpailu on avattu! Luomuliitto myöntää vuosittain Vuoden Luomuyritys -palkinnon innovatiiviselle, ekologiselle tai muuten innostavaa esimerkkiä näyttäneelle luomuyritykselle. Voittaja voi olla maatila tai elintarvikejalostusta tai -myyntiä tekevä yritys. Voittajan valitsee Luomuliiton hallitus ehdotettujen yritysten joukosta. Palkinto julkistetaan Seinäjoen Luomupäivillä 11.11.

ILMOITA EHDOKKAASI MUKAAN 30.9. MENNESSÄ OSOITTEESSA: LUOMULIITTO.FI/LUOMUTUOTANTO/VUODEN-LUOMUYRITYS

Vuoden Luomuyrityksenä palkittiin v. 2020 Birkkalan tila

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti! 6 numeroa vuodessa

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

hti.fi www.luomule

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 6 | 2019

Haluan liittyä luomuyhdistyksen tai Luomuliiton suorajäseneksi Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 110 €

Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e. Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

☐ Kuluttajajäsen 35 € ☐ Kannatusjäsen 110 € yritys tai henkilö

Haluan tilata Luomulehden Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen! Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata, vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 150 €

Oletko liittynyt luomuvalvontaan 2018–2021 välisenä aikana, ja olitko silloin alle 40-vuotias? ☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2021 jäsenyyden ilmaiseksi! ☐ En

Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhteisöjäsenet sekä Österbottens-jäsenet) ☐ Kestotilaus 70 € ☐ Yhden vuoden tilaus 76 € ☐ Opiskelijatilaus 40 € ☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja 20 € ☐ Muu**

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla. **Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä. Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä. le h ti

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

Puhelinnumero: Luomuliiton rekistereitä koskeva tietosuojaseloste löytyy osoitteesta luomuliitto.fi/yhteystiedot. 58 LUOMULEHTI 4 | 2021

4/2021

Kuva: Noora Mantere

Seuraavassa numerossa: Rehuanalyysin kertomaa

Käyttäjäkokemuksia vinassista lannoitteena

Mobiiliteurastus – Mikä mättää?

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Janne Rauhansuu janne.rauhansuu@luomuliitto.fi 0500 533 408 TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404 TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi TILAUS- JA JÄSENYYSASIAT luomuliitto@luomuliitto.fi 040 144 6160

PUHEENJOHTAJA Janne Rauhansuu 0500 533 408

TAITTO Mari Mero mariilonamero@gmail.com 040 824 1158

TOIMINNANJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

LUOMULEHTI 4 | 2021

UUTUUS SÄILÖNTÄÄN!

SÄILÖNNÄN UUSI SUUNTA Pioneer® SILA-BAC® biologiset säilöntäaineet soveltuvat luonnonmukaisesti viljellyn nurmirehun säilöntään

SILA-BAC -tuotteet ovat helppokäyttöisiä ja liukenevat erittäin hyvin pieneen vesimäärään. Tuotteet eivät myöskään vaadi kylmäsäilytystä, joten tuotteiden säilytys tilalla on vaivatonta. Tuotteet sopivat erinomaisesti myös pienannosteluun. Uutta suuntaa edustaa Rapid React -tuotteet, joka vie rehunsäilönnän uudelle tasolle. Uudet patentoidut bakteerikannat mahdollistavat siilon avaamisen aikaisimmillaan jo 2 viikon päästä siilon sulkemisesta.

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI TAI HANKKIJA.FI

Oikean säilöntäaineen valinta kuiva-aine % mukaan Vaikea Säilöntäolosuhteet

Pioneer SILA-BAC -valikoimasta löydät oikean tuotteen laadukkaan säilörehun ja murskeviljan valmistukseen. Tuotteen valinta tehdään korjattavan massan kuiva-aineen perusteella. Valikoimassa on tuotteet myös säilö/hevosheinälle ja maissisäilörehulle.

Likaista, sade

SILA-BAC®

1188/Hapot

1188

SILA-BAC® Rapid React® 11G22 Kombi-tuote

Keskimääräinen SILA-BAC® Stabilizer

Hyvä

ONNISTU SÄILÖNNÄSSÄ JA VALITSE SILA-BAC SÄILÖNTÄAINEET TILALLESI!