Luomulehti 5/2020 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta

OSUUSKUNTA YHDISTÄÄ LAMPURIT ▷ 28

Nro 5/2020

10,00 €

Jukka Rajalan upea perintö luomulle ▷ 10

www.luomulehti.fi

KIRJAILIJA JUHA KAUPPINEN: Luonnon monimuotoisuusr on elinehtommer ▷ 13

Luomuviljelyyn sertifioidut viljan, nurmi- ja öljykasvien siemenet Kaurat

Herne

Ohrat

Härkäpapu

Vehnät

Apilat

Vihermassaherne

Timoteit

Seokset

Muut nurmisiemenet

Öljypellava

Vihermassahärkäpapu

Rypsi, rapsi

Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192

info@junttilantila.fi Sastamala www.junttilantila.fi

Kestävä Kestävä klas Kestävä klassik Ebena Jögeva4 Suosituin rehuvirna

LUOMULEHTI 5 | 2020

San Sangas Sangaste -syy -syysru -syysruis Kestävin valkoapila

Luomu on yksi EU:n maatalous- ja ympäristöpolitiikan ratkaisuista

uroopan unioni on onnistunut ratkaisemaan olemassaolonsa aikana monia suuria ongelmia. Euroopan yhteisö perustettiin aikanaan takaamaan rauha Euroopassa nivomalla eri maiden taloudet niin tiiviisti toisiinsa, ettei kenenkään olisi mielekästä hyökätä toistensa kimppuun. Tässä pyrkimyksessä EU on onnistunut hyvin. Yksikään sen jäsenmaa Euroopassa ei ole unionin olemassaolon aikana joutunut hyökkäyksen kohteeksi. Toinen tärkeä päämäärä oli elintarvikepulan torjunta toisen maailman sodan jälkeen. Euroopassa oli silloin nälkä, ja myös sosiaaliset ongelmat suuria. Siksi luotiin oma yhteinen maatalouspolitiikka. Maataloustuotteille tuli takuuhinnat, ja ruuan hintaa alettiin säännöstellä. Tuo mekanismi lisäsi nopeasti ruuan tarjontaa, ja nälkä väistyi Euroopan yltä kääntyen ylituotannoksi. Myös yhteiskunnallinen vakaus saavutettiin nopeasti. Kolmas iso tavoite oli talouden kasvu yhteismarkkinoiden avulla. Myös siinä EU on onnistunut hyvin. Ihmisten toiminta on johtanut myös ympäristön kuormittumiseen Euroopassa. Tätä ongelmaa on ryhdytty ratkaisemaan uuden ohjelmakauden tavoitteiden asettelussa. Euroopan komissio julkisti vihreän kehityksen ohjelman Green Dealin viime vuoden lopulla. Sen tavoitteena on ilmastoneutraali Eurooppa. Ohjelmalla halutaan edistää luonnonvarojen tehokasta käyttöä. Keinoina ovat kiertotalous, ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnonmonimuotoisuuden vähentymisen torjunta sekä pyrkimys vähentää ympäristön saastumista. Näiden tavoitteiden tueksi laaditaan erilaisia strategioita. Maataloutta koskee Farm to Fork – Pellolta pöytään -strategia. Sillä pyritään vähentämään riippuvuutta kemikaaleista, lannoitteista, antibiooteista sekä lisäämään luomuviljelyn osuutta jopa 25 prosenttiin. Nämä sopivat luomulle kuin nenä päähän. Luomu voi siis olla ratkaisijana tässä ongelmassa. Siksi luomualan edunvalvonnassa on keskityttävä näiden linjauksien soveltamiseen käytäntöön. Se antaisi EU:lle yhden onnistuneen ratkaisun lisää. Samalla luomutuotanto voisi nousta aivan uuden tasolle ja suunnannäyttäjäksi koko maatalouspolitiikalle.

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 5 | 2020

MAINOS

UUTUUS

Miksi orgaaninen lannoite? • • •

Parantaa kasvukuntoa 40 % painosta hiiltä Säästää uusiutumattomia luonnonvaroja

tämeren ja Saaristomeren hyvinvoinnista on puhuttu pitkään. Jotta jokainen viljelijä voi myös omalta osaltaan saada konkreettisesti vietyä puheet tekoihin, on Mynämäkeen investoitu laitos, joka kuivattaa märän kananlannan kuivaksi ravinnerikkaaksi lannoitteeksi, Fertilex Oy. Kuiva hygienisoitu pelletti ei aiheuta valumia ja sitä on helppo kuljettaa ympäri Suomen, myös niihin peltoihin, missä valumat aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä.

Fertilex Oy on Suomen ensimmäinen laitos, jonka koko prosessi on mietitty ekologisesti. Ainutlaatuisen tästä laitoksesta tekee se, että märkä lanta kuivataan kanojen itsensä tuottamalla lämmöllä. Kanojen tuottama lämpö ohjataan puhaltimien kautta lantakuljettimille. Kuivattu lanta hygienisoidaan ja pakataan helposti kuljetettavaan muotoon. – Jotta konkreettisia muutoksia saadaan aikaan, näemme me kaksi tehokasta keinoa, jolla valtiovalta voisi edesauttaa Saaristomeremme ja koko Itämeren ongelmien ratkaisua todella tehokkaasti. Ensimmäinen asia olisi orgaanisten lannoitteiden sekoitevelvoite ja sen myötä ympäristökorvausjärjestelmän päivittäminen. Toinen on investointitukien kohdistaminen riittävän suuriin investointeihin, joilla saadaan kerralla enemmän aikaan, tiivistää Fertilexin hallituksen jäsen Henrik Lindegrén.

Matalan kuivauslämpötilan ansiosta kuivausprosessi ei hukkaa lannan sisältämää typpeä ja tällöin ammoniakkipäästöt pienenevät merkittävästi. Lannan suorasyöttö kanalasta kuivausprosessiin estää ravinteiden haihtumisen lisäksi maa-aineksien pääsyn tuotteeseen. Tuote on luomukelpoinen, mutta se sopii myös tavanomaisten peltojen rikastuttajaksi. Lisäksi orgaaninen lannoite sitoo hiiltä maaperään samalla elvyttäen peltojen humuskerrosta, toisin kuin kemialliset lannoitteet.

tamiseksi kuivaksi pelletiksi. Fertilex-pelletti on kuiva, hajuton ja hygienisoitu luomukelpoinen lannoite niin maanviljelijöille kuin kotiin kukkaruukkuihin ja puutarhaan.

Fertilex Oy on perustettu tuomaan ratkaisu kanatalouden nestemäisten lietteiden muuttamiseksi kuivaksi pelletiksi. Fertilex-pelletti on kuiva, hajuton ja hygienisoitu luomukelpoinen lannoite niin maanviljelijöille kuin kotiin kukkaruukkuihin ja puutarhaan. Fertilexin lannoitteet myy yvä humuskerros myös Lantmännen Agro, joten kysy oman alueesi omalta osaltaan estää edustajalta tarjous. valumia, sillä hyvä ja – Meillä on nyt lokakuun 2020 loppuun mehevä maaperä pysmennessä ennakkotilaajan etuna - 20 €/ tyy imemään ravinteet tonni. Tämän lisäksi tarjoamme korotonta paremmin maaperään. Kuiva pelletti mahdollistaa maksuaikaa vuoden loppuun asti, kertoo Fertilex Oy:n toimitusjohtaja Topi Oikari. sen, että kasvi pystyy täysmääräisesti hyöTilaukset voi laittaa meidän tai Lantmännen dyntämään pelletin sisältämän ravinteen. Agron kautta. Fertilex Oy on perustettu tuomaan ratkaisu kanatalouden nestemäisten lietteiden muut-

Tässä numerossa: 3

PÄÄKIRJOITUS: Luomu on yksi EU:n maatalous- ja ympäristöpolitiikan ratkaisuista

KANNESSA: Pitkäaikainen luonnonmukaisen tuotannon työmaa KANNESSA: Kirjailija Juha Kauppinen: Luonnon monimuotoisuus on elinehtomme

Emon ja vasikan yhteiselo onnistuu automaattilypsynavetassa

Rikkakasvien hallinta uudistavassa viljelytavassa Kylvö suoraan kasvustoon

Kylvö suoraan kasvustoon

Ihminen kestää paljon työtä, muttei rahattomuutta

Kannustimia vähäpäästöiseen tulevaisuuteen osa 1: Asuminen

KANNESSA: Lammasosuuskunta yhdistää tuottajien voimat

Puhdaskauran viljely vaatii tarkkuutta

Luomupäivät 3.–4.11.2020

Juuso Joona

28 30 32 34 36 38 40

Maitolaituri 2.0 palvelee syksyn ajan Helsingissä

Riitta Makkonen

16 18 22 25

Suomen suurin luomukampanja käynnistyi

Brita Suokas

8 9 10 13

Seuraava Luomulehti ilmestyy 11.12.

Onko luomu tavanomaista parempi ilmastonäkökulmasta?

Palstat

Luomusta KaakkoisSuomen menestystekijä

6 Alkupalat 20 Edunvalvontaa -

Puhdaskauran viljely vaatii tarkkuutta Mansikkatila ei uinu talvellakaan Emon ja vasikan yhteiselo onnistuu automaattilypsynavetassa Mistä luomua ammattikeittiöihin?

Kannen kuva: Moa Aulanko

54 57

Luomunautatilan sairauksien hoidosta – Osa 4: Tuikitärkeä seleeni Voimaa kasvustolle ja maan mikrobeille Luomuliitto ry:n syyskokous 2020

44 46 48 52 56 59

luomutuottajan asialla Yhdistyksistä 1 Yhdistyksistä 2 Palveluksessanne Kysymyksiä Kolumnni Seuraavassa numerossa

LUOMULEHTI 5 | 2020

Alkupalat

Noora Mantere

TOIMITTANUT: NOORA MANTERE

Luomutuottajat ehdolle Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon saajiksi POHJOISMAIDEN LUOMUTUOTTAJAT on asetettu ehdolle Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon saajiksi. Suomalaisia luomutuottajia kilpailussa edustaa Luomuliitto. Palkinnon teemana on tänä vuonna luonnon monimuotoisuus ja sen merkitys hyvinvoinnin lähteenä ja elämän edellytyksenä. Luomutuotanto lisää tutkitusti luonnon monimuotoisuutta maatalousympäristöissä. Luomupelloilla on keskimäärin kolmannes enemmän lajeja kuin tavanomaisesti viljellyillä. Luomuviljely hyödyttää erityisesti pölyttäjiä. – Luomutuottajat saavat näin arvostusta sille arvokkaalle työlle, jota he tekevät päivittäin tuottaessaan ruokaa yhteistyössä luonnon kanssa. He ovat suunnan-

näyttäjiä murroksessa kohti kestävämpiä tuotantotapoja, Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri kommentoi ehdokkuutta. Luomutuottajia palkintoehdokkaina edustavat pohjoismaiset luomualan järjestöt Ekologiska odlarna på Åland, Økologisk Norge, Ekologiska Lantbrukarna i Sverige, Økologisk Landsforening (Tanska) ja Luomuliitto. Palkinnon saaja julkistetaan 27.10. 47 000 euron suuruinen palkinto myönnetään vuosittain pohjoismaiselle yritykselle, organisaatiolle tai henkilölle, joka on esikuvallisesti ottanut luonnon ja ympäristön huomioon toiminnassaan tai joka on muutoin antanut merkittävän panoksen luonto- ja ympäristötyöhön. ◀

Vastaa komission kyselyyn luomutuotannon kehittämisestä EU:ssa EU:N KOMISSIO valmistelee luomutuotannon kehittämiseksi omaa toimintasuunnitelmaa. Sen avulla on tarkoitus päästä komission biodiversiteetti- ja Pellolta pöytään -strategioiden tavoitteeseen kasvattaa luomuviljelty ala EU:n alueella 25 prosenttiin viljelymaasta vuoteen 2030 mennessä. Osana toimintasuunnitelman laadintaa komissio kuulee niin yksittäisiä viljelijöitä kuin sidosryhmiäkin saadakseen näkemyksiä luomutuotannon kehittämiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista EU:ssa. Kysely on kaikille avoin, ja siihen voi vastata 27.11. saakka. ◀ Linkki kyselyyn osoitteessa luomulehti.fi

LUOMULEHTI 5 | 2020

Luomu.fi -sivusto uudistui LUOMUALAN TOIMIJOIDEN yhteistyössä ylläpitämä luomu.fi -sivusto on uudistunut. Sivustouudistuksen tarkoituksena on tavoittaa luomusta kiinnostuneet ja ohjata heidät luotettavan tiedon lähteille. ◀ Tutustu sivustoon osoitteessa luomu.fi.

Luomusatotilaston tiedonkeruu käynnissä

Uusi menetelmä geenieditoidun rapsin tunnistamiseen RIIPPUMATTOMAN AMERIKKALAISEN tutkimuslaboratorion, Health Research Institute, kehittämä menetelmä tunnistaa rikkaruohomyrkkyjä kestävän rapsilajikkeen (SU Canola), joka on kehitetty geenieditointimenetelmin ja joka on kaupallisessa käytössä USA:ssa ja Kanadassa. Tutkimuksen tulokset on vertaisarvioitu ja julkaistu Foods-julkaisussa. Menetelmä on avoimesti hyödynnettävissä (open source), ja sen pohjalta voidaan kehittää uusia testejä muun geenieditoidun aineksen tunnistamiseen. Tutkimuksen tilasivat eurooppalaiset, amerikkalaiset ja uusiseelantilaiset kansalaisjärjestöt, mukaan lukien luomualan eurooppalainen edunvalvontajärjestö IFOAM Organics Europe, sekä itävaltalainen SPAR-vähittäiskauppaketju. Menetelmän avulla voidaan esimerkiksi estää geenieditoidun rapsin laiton pääsy Euroopan markkinoille. Menetelmä tekee myös tyhjiksi bioteknologiateollisuuden väitteet siitä, ettei geenieditoituja lajikkeita voisi tunnistaa perinteisten joukosta ja siksi säädellä. Menetelmän avulla myös kauppa ja sertifikaatteja myöntävät organisaatiot voivat todentaa, etteivät tuotteet sisällä geenieditoituja ainesosia. ◀

LUONNONVARAKESKUKSEN (LUKE) vuosittaisen satotilaston – ja samalla luomusatotilaston – tiedonkeruu on käynnissä. Mikäli olet saanut postissa kirjeen kyselystä, vastaathan verkossa 1.11. mennessä. Luomutiloja on kyselyssä mukana tänä vuonna noin 700, kun kokonaistilamäärä on 6200 maatilaa. Tänä vuonna osalta tiloista kysytään myös vuoden 2019 elintarvikeviljan lopullinen käyttökohde – näin tilat osallistuvat ruokaketjun hävikkiselvitykseen alkutuotannon osalta. ◀

Noora Mantere

Linkki tutkimusjulkaisuun osoitteessa luomulehti.fi

LUOMULEHTI 5 | 2020

TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY KUVA: JAN JERNMARK/PRO LUOMU

Lokakuussa käynnistyy Suomen kaikkien aikojen suurin luomukampanja. Sen tavoitteena on lisätä luomun ostamista sekä parantaa EU:n luomumerkin tunnettuutta ja sen merkityksen ymmärtämistä.

Suomen suurin luomukampanja käynnistyi

ampanja osuu otolliseen ajankohtaan, sillä kiinnostus luomua kohtaan on koronapandemian myötä entisestään vahvistunut. Yhä useampi suomalainen ostaa luomua ja myös tunnistaa EU:n luomumerkin. Suomalaisista reilu kolmannes ostaa luomutuotteita vähintään kerran viikossa ja vajaa kolmannes vähintään kerran kuukaudessa. Suurin muutos viime vuoteen verrattuna on se, että luomusta piittaamattomien kuluttajien osuus on tippunut puoleen. Nyt vain viisi prosenttia suomalaisista ei osta luomua lainkaan. Noin viidennes suomalaisista ilmoittaa kiinnostuksensa luomuruokaa kohtaan lisääntyneen koronapandemian myötä. Kymmenvuotias EU:n luomumerkki on noussut suomalaisten parhaiten tuntemaksi luomun tunnukseksi. Reilu kolmannes suomalaista tunnistaa sen varmasti, ja lähes saman verran olettaa sen luomun tunnukseksi. Tiedot käyvät ilmi Pro Luomun Kantarilta tilaamasta kyselystä, johon vastasi syyskuun alussa 1185 aikuista suomalaista.

LUOMULEHTI 5 | 2020

Mittava luomukampanja tekee luomusta merkkituotteen Lokakuun alussa käynnistyy Suomen kaikkien aikojen mittavin luomukampanja. Sen tavoitteena on edelleen vahvistaa EU:n luomumerkin tunnettuutta ja sen sisällön ymmärrystä. Tämän myötä tavoitteena on myös lisätä luomutuotteiden ostamista. Kampanja näkyy laajasti: TV:ssä, videopalveluissa ja sosiaalisessa mediassa. Ensi vuonna se jalkautuu myös kauppakeskuksiin maistattamaan luomua kuluttajille. Kampanjan toteuttaa Pro Luomu ry, joka on valinnut kumppanikseen mainostoimisto RYHMÄ Creative Agencyn. Kampanjan kokonaisbudjetti on noin 1,4 miljoonaan euroa, josta lähes miljoona euroa tulee EU:lta ja loput rahoituksesta Pro Luomun jäsenten edustajilta. ◀

TEKSTI: MINNA NURRO KUVA: PEKKA MOISIO

MAITOLAITURI 2.0 palvelee syksyn ajan Helsingissä

esän ajan Maitolaiturin toimintaa testattiin juustolan kotipaikkakunnalla Pälkäneellä, jossa se sijaitsi Rönnvikin viinitilan pihassa. Heikkilän Juustolan yrittäjät Pekka Moisio ja Annika Heikkilä odottavat jännittyneinä, miten pääkaupunkiseutu ottaa Maitolaiturin vastaan. – Saa nähdä, minkä verran ihmiset käyvät ostoksilla myyntikanavan uutuusarvon takia ja minkä verran siitä tulee elintarvikkeiden uusi hankintakanava. Aika tuntemattomalle maaperälle ollaan menossa, Moisio pohtii. Palvelua markkinoidaan sosiaalisen median kampanjalla, jonka toteuttaa Satokalenteri. Myyntikärry pidetään Hietalahdessa vuodenvaihteeseen tai talventuloon asti, sillä sen näyttötaulujen elektroniikka ei kestä kovia pakkasia.

Heikkilän Juustolan luomumaitotuotteita saa syksyn ajan ostaa Helsingissä Hietalahden torilla sijaitsevasta Maitolaituri 2.0 -myyntikärrystä. Itsepalveluperiaatteella toimivassa kärryssä on tarjolla pienjuustolan koko valikoima. Palvelu perustuu verkkomaksamiseen, ja asiakas saa ostamansa tuotteet heti mukaan.

Koronakriisi kiritti kekseliäisyyttä Maitolaiturissa toimivan ohjelmiston on kehittänyt tamperelainen Bitwise Oy. Uusi myyntikanava innovoitiin viime keväänä yritysten yhteistyönä, kun IT-firma halusi auttaa koronakriisin takia ahdinkoon joutunutta pienjuustolaa – poikkeustila kun sulki ison osan sen asiakaskahviloista. Maitolaiturin käyttö on helppoa. Asiakas valitsee haluamansa tuotteet verkkokaupassa, ja saa maksusuorituksen jälkeen yksilöllisen ovikoodin kärryyn. Verkkokaupasta voi ostaa vain niitä tuotteita, joita on sillä hetkellä hyllyillä. Moisio kertoo, että myyntikärryn valikoima pyritään pitämään mahdollisimman kattavana. Uusi toimintamalli on skaalattavissa. Bitwisen kehittämässä ohjelmistossa voidaan jatkossa ottaa käyttöön useampia noutopisteitä, joista asiakas voisi valita haluamansa. Noutopiste voisi olla esimerkiksi kahvilan tiloissa sijaitseva kylmäkaappi. – Se mahdollistaisi myös muiden kuin meidän omien tuotteiden markkinoimisen, Moisio visioi. ◀

Hietalahdessa seisova Maitolaituri houkuttelee helsinkiläisiä luomuostoksille ammumalla ääneen.

LUOMULEHTI 5 | 2020

TEKSTI: BRITA SUOKAS

Pitkäaikainen luonnonmukaisen tuotannon työmaa Agronomi Jukka Rajalan työura on yhtä kuin suomalaisen luomutuotannon kehityskaari. Rajalan työ erikoissuunnittelijana Helsingin yliopiston Ruraliainstituutissa on päättynyt eläkeiän täytyttyä. Työ luomun parissa kuitenkin jatkuu.

Jukka Rajalan arkisto

Viljelijä voi jatkuvasti oppia uutta, sanoo Jukka Rajala. Tänä kesänä hän iloitsee hyvästä kaurasadosta lohkolla, joka oli aiemmin ongelmallinen. Vuonna 2018 se on kalkittu, täydennysojitettu OSMO-opein, ja notkelmat on täytetty ojamailla. 2019 kevätvehnä kasvoi lohkolla hyvin. Lannoituksena on vuosien 2017–2018 viherlannoitusnurmi.

LUOMULEHTI 5 | 2020

”

Kasvoin luomuun kotona. Vanhemmat Elvi ja Aaro Rajala siirtyivät luomuun LounaisSuomessa Ypäjällä sijaitsevalla vilja- ja lypsykarjatilalla jo vuonna 1965. Oli selvää, että lähdin opiskelemaan maataloutta Viikkiin maatalousyliopistoon, Jukka Rajala kertoo. Vuonna 1996 tehtiin sukupolvenvaihdos, ja tila jatkoi yhtymänä. Työmatka pelloille on ollut pitkä, koska työpaikka on vuosikymmenten ajan ollut Mikkelissä. Rajala kertoo eräistä työuransa merkittävimmistä työtehtävistä ja lähettää terveiset tämän päivän luomuneuvojille ja luomuviljelijöille.

Ensimmäinen päätoiminen luomuneuvoja Suomessa Ensimmäinen työpaikka oli Kainuussa luomukurssin opettajana ja luomutarkastajana. Seuraavaksi luomuasiantuntemusta tarvittiin ekomaakunnassa Etelä-Savossa, ensin Joroisten kunnan ja sitten Mikkelin maatalouskeskuksen palkkaamana. – Keskeiset luomusäännöt olivat olemassa jo kahdeksankymmentäluvulla, vaikka sääntöjä oli vain kaksi sivua. Useilla luomun kehittämiseen pyrkivillä järjestöillä oli luomulaadun varmistamiseen omat tarkkailulautakunnat ja hieman toisistaan eroavat viljelyohjeet. Kun kainuulaiset viljelijät ryhtyivät kasvattamaan sipulia ja pork-

Jukka Rajala Luomuviljelijä kotitilallaan Ypäjällä 1996 alkaen 1974 Harjoittelijana luomutilalla Sveitsissä 1975–1981 Vaihtoehtoisen viljelyn opintopiirin aktiivijäsen Viikissä

”Luonnonmukainen viljely on enemmän taito- kuin voimalaji. Osaavien luomuviljelijöiden tulee toimia Maan viljelijöinä isolla M:llä.”

Ensimmäinen kirja: Tavanomainen ja biologinen viljely, biologista ja taloudellista vertailua 1983 maatalousopettajan opinnot Järvenpään maatalousnormaalikoulu 1983–1990 luomuneuvoja – Auttoi alkuun useiden kymmenien eteläsavolaisten viljelijöiden siirtymisen luomuun tilakohtaisen neuvonnan ja luomukurssien avulla. 1984 perustamassa luonnonmukaisen tuotannon tutkimusasema Partalaa Juvalle. Osallistunut koko työuransa ajan aktiivisesti luomuviljelyn ja -kotieläintuotannon tutkimusja kehittämishankkeisiin. Nykyisin Luomuinstituutin asiantuntijaverkoston jäsen Yhdistysaktiivi: perustamassa Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistysten liittoa (nykyisin Luomuliitto) 1985, hallituksen varajäsen useiden vuosien ajan 1990–2020 Koulutussuunnittelija ja erikoissuunnittelija, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Luonnonmukainen maatalous -oppikirjan toimittaja ja keskeinen kirjoittaja, painokset 1995 ja 2006 2015–2019 OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon -hanke Tunnustuspalkinnot Opetus- ja kulttuuriministeriön aikuiskoulutuksen laatupalkinto 1997 Etelä-Savon ELY-keskuksen vuoden 2013 ympäristöpalkinto Tasavallan presidentin myöntämä Suomen leijonan ritarimerkki 2014 Mikkelin yliopistokeskuksen Vuoden 2020 Tieteenkesyttäjä -tunnustus

kanaa, he noudattivat 4H-järjestön ja Bios ry:n tuotantosääntöjä. Eteläsavolaisilla oli paikallisen yhdistyksen ELVY:n tuotantosäännöt, kertoo Rajala. Leppäkerttu suomalaisen luomun tunnukseksi Rajala kokosi kaikille yhteiset kasvintuotannon tuotantosäännöt 1986 ja eläintuotannon säännöt 1988 Luomuliiton jäsenjärjestöjen aktiivitoimijoiden kanssa. – Kun saatiin Luomuliiton ohjeet, siirryttiin yhtenäisiin käytäntöihin koko maassa ja luotiin luomumerkki, hän kertoo. Rajalan tavoite oli, että tuotantosäännöistä syntyy luomutuotantoa eteenpäin vievä, toimintaa vaiheittain parantamaan motivoiva ohjeistus. Tähän hän oli saanut mallia eurooppalaisten luomujärjestöjen säännöistä ja valvontakäytännöistä kansainvälisen luomujärjestön IFOAM:in kursseilla. Luomuliiton ohjeissa oli vähimmäisvaatimuksien lisäksi viljelyteknisiä vinkkejä ja suosituksia. – Tarkkailulomakkeissa oli 1–5 arviointiasteikko hylätystä erinomaiseen toteutukseen saakka. Se noudatti brittiläisen Soil Associationin esimerkkiä, Rajala kertoo. Tuotantosäännöt ja luomutarkastukset olivat oleellinen osa Rajalan työtä 15 vuoden ajan, kunnes luomuviljelyn tarkkailu muuttui valvonnaksi ja siirtyi yhdistyksistä viranomaistarkastajille vaiheittain vuosien 1994–1999 välisenä aikana. Lähes 40 vuotta luomun opetusta Rajala opetti luomuasioita ensimmäisellä Luomuliiton järjestämällä maatalousneuvojille suunnatulla kurssilla Rantasalmella.

Kurssipaikka oli luomusta innostunut Terveen elämän keskus, burn-out center. – Kasvisruoan syöminen oli kova paikka monelle raavaalle agrologille, vastapainoksi piti illalla ajaa grillille syömään makkaraa, Rajala muistelee. Luomun siirtymävaihetuen hakumahdollisuus alkoi keväällä 1990. Tuen saamista edelsi luomuyhdistysten ja Luomuliiton tekemä vuosien työ. – Tuki räjäytti neuvonnan kysynnän, Rajala toteaa. Koko maahan tarvittiin osaavia neuvojia. Helsingin yliopiston maaseudun tutkimusja koulutuskeskus Mikkeli (nykyinen Ruralia-instituutti) vastasi kysyntään ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä rahoitti, niin Rajala siirtyi koulutusalalle. Ensimmäinen vuoden kestävä neuvojakurssi alkoi tammikuussa 1991. Se veti hyvin osallistujia, kaikkiaan 25 maaseutukeskusten ja muiden järjestöjen neuvojaa Turusta Rovaniemelle, Rajala kertoo. Koulutusurasta tuli monipuolinen ja mittava. Rajalan suunnittelemilla ja johtamilla kursseilla ovat tavanneet maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijat, työttömät ja työttömyysuhan alla olevat agronomit, luomusta kiinnostuneet mehiläistarhaajat, sikatilalliset ja vihannesviljelijät sekä luomualan verkostokehittäjät, jotka olivat pääosin aktiivisia luomuviljelijöitä. Tutustu maatilaekosysteemin toimintaan Yhdessä tekeminen ja tutkiminen, vuorovaikutus ja käytäntöön soveltaminen ovat Rajalalle erittäin tärkeitä toimintatapoja. ▷▷

LUOMULEHTI 5 | 2020

Brita Suokas

– OSMO-hanke on ollut urani huipennus. Saimme roppakaupalla uutta tietoa maan kasvukunnon puutteista kahdeksan tilan tilatutkimuksesta. Valmensimme yli tuhat viljelijää kymmenillä kursseilla. Opettelimme tulkitsemaan viljavuusanalyysillä saatuja mitattuja havaintoja ja itse tehtyjä havaintoja pellon ominaisuuksista. Niiden pohjalta teimme johtopäätökset, joiden mukaan suunniteltiin kullekin tilalle sopivat pellon kasvukunnon parantamistoimet, Rajala kertaa hanketta tyytyväisenä. – Luonnonmukainen viljely on enemmän taito- kuin voimalaji. Osaavien luomuviljelijöiden tulee toimia Maan viljelijöinä isolla M:llä. Hän jatkaa, että pitää pyrkiä siihen, että viljelijöiden ymmärrys maatilan ekosysteemin toiminnasta lisääntyy yhä paremmaksi, jotta osataan optimoida eri osa-alueiden toimintaa. Silloin maatila toimii taloudellisesti kannattavasti ja ympäristöllisesti kestävästi. – Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ja hiilen sidonta peltomaahan on näistä tärkeä esimerkki, sanoo Rajala.

Mikkelin maatalousnäyttelyn luomuosastolla esiteltiin luomun tunnus, Luomu-kerttu 1988. Jukka Rajala painoi paperikasseja ja paitoja silkkipainovälineillä.

Pidä huolta maasta Rajala kannustaa omakohtaisen oppimisen polulle. – Viljelijän tulee seurata tekemistensä vaikutuksia ja oppia kokemuksen kautta – se on ensiarvoisen tärkeää. Kasvukunnon

hoidon keinot ovat yksilöllisiä jokaiselle maatilalle, samat keinot eivät tuota tulosta kaikkialla, Rajala muistuttaa. – Sananlasku, jonka mukaan isännän askel pellon höystää, tarkoittaa juuri sitä: lähelle menemistä, traktorista maahan laskeutumista, havaintojen tekemistä paikan päällä. Viherpeukalo-ominaisuuskin on tulosta oppimisesta ja havainnoinnista, sanoo Rajala. Hän muistuttaa, että luomuviljely on vaativaa: ratkaisut on tehtävä etukäteen, jälkikäteen paikkaaminen ei ole mahdollista, kuten tavanomaisessa viljelyssä jossain määrin on. Hyvä kasvukunto lisää viljelyvarmuutta erilaisina vuosina ja turvaa viljelyn kannattavuutta. – Se on oleellista typpeä sitovien kasvien menestymiselle, hyvälle ravinnetaloudelle sekä rikkakasvien, tautien ja tuholaisten hallinnalle ja sadon hyvälle laadulle. Panostukset kannattavat, rohkaisee Rajala. ◀ Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

TEKSTI: MINNA NURRO

Kirjailija Juha Kauppinen:

Luonnon monimuotoisuus on elinehtomme Luonnon monimuotoisuus

Juha Kauppinen muistuttaa, että ihminen on yksi eliölaji muiden joukossa ja hyvinvointimme perustuu sille, että voimme kasvattaa ruokaa ja saamme luonnosta tarvitsemiamme raaka-aineita.

vähenee kaikkialla maapallolla, koska ihmisen toiminta tuhoaa eliöiden elinympäristöjä. Samalla ihminen kaventaa oman hyvinvointinsa edellytyksiä.

Ekosysteemi pitää häiriköt kurissa Kauppinen korostaa, että erilaisissa häiriötiloissa juuri monimuotoisuus auttaa luonnon tasapainoa palautumaan. Esimerkit löytyvät läheltä, metsistä ja pelloilta. – Ilmaston lämpenemisen myötä metsien tuholaiset runsastuvat. Mitä monimuotoisempi

Laura Malmivaara

iksi luonnon monimuotoisuuden eli eliölajien kirjon hupeneminen on iso ongelma? Toimittaja, tietokirjailija ja biologi Juha Kauppinen vastaa kysymykseen konkreettisin esimerkein viime vuonna ilmestyneessä teoksessaan Monimuotoisuus (Siltala). Kirjassaan hän kuvaa, kuinka maapallon luonto on kehittynyt vuosimiljoonien aikana huikean monimuotoiseksi. Eliöt ovat vallanneet pallon joka kolkan sopeutumalla erilaisiin elinoloihin, myös hyvin ankariin ja askeettisiin. Jokaisella eliöllä on ekosysteemissä tietty rooli, jonka kautta se on vuorovaikutuksessa muiden eliöiden kanssa. Luomulehden haastattelussa Kauppinen ei teilaa alussa esitettyä kysymystä tyhmänä, vaan tekee vastakysymyksen: miksi ihminen kuvittelee voivansa elää ilman ekosysteemejä? – Ihminen on yksi eliölaji muiden joukossa. Hyvinvointimme perustuu sille, että voimme kasvattaa ruokaa ja saamme luonnosta tarvitsemiamme raaka-aineita, tietokirjailija toteaa.

▷▷

LUOMULEHTI 5 | 2020

metsän lajisto on, sitä epätodennäköisemmin yhden tuholaislajin massaesiintyminen pystyy hävittämään isoja aloja metsää. Monilajisessa metsässä elää myös tuholaisen vihollislajeja, jotka pitävät sen kurissa, hän sanoo. Hän huomauttaa, että lajiston yksipuolisuus syventää talousmetsien tuholaisepidemioita. Sama ilmiö on nähty maataloudessa, jossa viljelyn yksipuolistuminen on edistänyt tuholaisten massaesiintymisiä. Se on johtanut torjunta-aineruiskutusten lisääntymiseen, mikä taas on aiheuttanut uusia ongelmia peltojen eliöille. – Ekosysteemi pitää tuholaislajit kurissa sitä paremmin, mitä monilajisempi se on, Kauppinen sanoo. Maankäyttö syö elinympäristöjä Monimuotoisuuden hupenemisen taustalla on ennen muuta maankäyttö: kun ihminen valjastaa yhä uusia alueita omiin tarkoitus-

"Ekosysteemi pitää tuholaislajit kurissa sitä paremmin, mitä monilajisempi se on.” periinsä, niiden eliölajisto joutuu ahtaalle. Esimerkiksi Suomessa elävistä noin 48 000 eliölajista uhanalaisiksi on luokiteltu 2 667 lajia. Yli puolet lajeistamme on sellaisia, että niistä ei ole edes riittävästi tietoa uhanalaisuusarvion tekemiseksi. Suomessa elinympäristöjä on hävittänyt eniten maa- ja metsätalous. Myös kaupungistuminen syö elinympäristöjä, mutta ei yhtä rajusti. Puistot ja viheralueet pitävät yllä monimuotoisuutta kaupungeissa.

Kauppisen mukaan uhanalaisimpia elinympäristöjämme ovat metsät, suot, tunturit ja maatalouden piirissä niin sanotut perinneympäristöt eli avoimet niityt ja kedot. – Metsäteollisuus on aiheuttanut valtavan mullistuksen metsiin, kun toisen maailmasodan jälkeen siirryttiin intensiiviseen metsätalouteen ja avohakkuisiin. Tasaikäinen, yhtä tai kahta puulajia kasvava talousmetsä ei tarjoa erilaisia elinympäristöjä. Lisäksi puuyksilöiden ikä on niissä liian lyhyt, Kauppinen kertoo. Myös metsien raivaaminen pelloiksi on hävittänyt elinympäristöjä. Maataloudessa monokulttuuri eli peltojen yksipuolinen viljely kaventaa niiden lajistoa. – Maatalouden rakennemuutos on vähentänyt Suomessa dramaattisesti avoimia niittyjä ja ketoja, jotka ovat runsaslajisia ekosysteemejä, hän huomauttaa. Alun perin noin kolmannes Suomen maapinta-alasta on ollut suota. Ojittamatto-

Luomu hellii pellon monimuotoisuutta

uomutuotanto pitää yllä rikasta eliölajistoa pelloilla ja laitumilla. Peltojen ulkopuolella tuotantotapaa olennaisempaa on maiseman rakenne. Luomusta ja monimuotoisuudesta eli biodiversiteetistä on tehty paljon tutkimuksia. Ne osoittavat, että luomuviljely lisää lähes kaikkien eliöryhmien monimuotoisuutta pelloilla. Agroekologiaan perehtynyt tutkija Iryna Herzon Helsingin yliopistosta toteaa keskeiseksi syyksi sen, että luomupelloilla ei käytetä laajakirjoisia kasvinsuojeluaineita. Ne tuhoavat tehokkaasti rikkoja ja tuholaisia, mutta myös muita eliöitä. – Kasvinsuojeluaineiden sijaan luomutiloilla on käytössä monipuolinen viljelykierto, jota tarvitaan sekä typensidontaan että tautien, tuholaisten ja rikkojen torjuntaan. Viljelykierto edistää myös monimuotoisuutta, koska sen ansiosta pellossa on enemmän erilaisia kasveja ja eliöitä, Herzon kertoo.

Laidunnus lisää lajistoa Luomukotieläintiloilla monimuotoisuus hyötyy karjan laiduntamisvelvollisuudesta. Laiduntava karja luo otollisia elinympäristöjä hyönteisille, jolloin myös niitä ravintonaan käyttävät linnut voivat hyvin. Herzon huomauttaa, että laidunnurmet edistävät monimuotoisuutta myös siksi, että ne kasvavat paikoillaan pitemmän aikaa kuin säiliörehunurmet.

LUOMULEHTI 5 | 2020

Tutkija pitää valitettavana sitä, että Suomessa karjan laiduntaminen vähenee. Tavanomaisessa tuotannossa vain parsinavettojen karjan on lakisääteisesti päästävä laiduntamaan, mutta pihattokarjaa ei ole pakko laiduntaa. – Arviolta 70 prosenttia suomalaiskarjoista laiduntaa, mutta osuus on laskussa. Se on suuri menetys biodiversiteetille, Herzon sanoo.

Rikkonainen maisema on rikas Luomutuotanto lisää nimenomaan pellon sisäistä biodiversiteettiä. Herzon toteaa, että maiseman tasolla luomun vaikutus monimuotoisuuteen ei välttämättä ole yhtä selkeä, vaan olennaisempaa on maiseman rikkonaisuus. – Jos tavanomaisesti viljellyllä tilalla on esimerkiksi perinnebiotooppeja, pieniä peltoja ja pientareita sekä metsikköjä, se voi pitää yllä monimuotoista lajistoa, hän sanoo. Herzon muistuttaa, että myös tavanomaisella tilalla voi olla monipuolinen viljelykierto. Hänen mielestään mustavalkoinen asettelu luomun ja tavanomaisen välillä on tarpeeton, sillä kummassakin tuotantotavassa on kehittämistarpeita. – Pitkällä aikavälillä tärkeintä on viljelijän oma motivaatio biodiversiteetin ylläpitoon, tutkija arvioi.

Noora Mantere

maan parhaista antimista

Ojien ja pientareiden määrä sekä muu maiseman rikkonaisuus lisää esimerkiksi linnuston monimuotoisuutta peltoympäristössä.

Jo v uodesta 2005 mien soiden ala on pudonnut alle puoleen, ja Etelä-Suomessa luonnontilaisia soita on vain vähän. – Pohjoisimmat ekosysteemit eli tunturit ovat puolestaan vaikeuksissa ilmaston lämpenemisen takia, hän jatkaa. Kulutus on kriisin moottori Globaalin kurimuksen taustalla Juha Kauppinen näkee kulutuskulttuurin, joka vaatii käyttöönsä yhä enemmän luonnonvaroja ja energiaa. – Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on osa ekologista kriisiä, joka näkyy myös ilmastonmuutoksena ja merien muoviongelmana. Kriisi kytkeytyy elämäntapaan ja talousjärjestelmään, joka perustuu kasvun vaatimukselle. Kauppinen epäilee, onko talouskasvu mahdollista ilman luonnonvarojen liikakäyttöä. Tutkimusten mukaan ihmiset alkavat kuitenkin arvottaa ympäristön talouskasvua tärkeämmäksi. – Päättäjillä pitäisi olla voimaa tarkastella kasvun vaatimusta. Jos muutos halutaan, olisi äärettömän tärkeää saada se aikaan hallitusti yhteiskunnan kaikilla tasoilla, hän pohtii. ◀

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 5 | 2020

TEKSTI JA KUVAT: TIMO LÖTJÖNEN

Juurakkoleikkurilla voidaan leikata syväjuuristen kestorikkojen juuret poikki. Juolavehnään laite ei juuri tehoa, koska juolan juuret kasvavat pellon pinnassa. Vetotehon tarve oli hietamaalla alhainen, 66 kilowattia riitti hyvin.

Rikkakasvien hallinta uudistavassa viljelytavassa Kyntöä on pidetty luomuviljelyssä välttämättömänä varsinkin kevyillä maalajeilla. Nyt uudenlaiset ajatukset, viljelykierrot ja koneet nostavat päätään hiiliviljelyn myötä. Mitenhän kyntämättä viljely mahtaisi onnistua?

egeneratiivinen viljely, hiiliviljely ja uudistava viljely tarkoittavat väljästi ottaen samaa asiaa. Maan hiilipitoisuutta eli multavuutta pyritään lisäämään viljelemällä runsaasti biomassaa tuottavia kasvustoja, välttämällä maan muokkaamista ja pitämällä pelto kasvipeitteisenä mahdollisimman suuren osan vuodesta. Savimailla jopa luomuviljely onnistuu kevytmuokkauksin. Kevyillä mailla kestorikkakasvien kurissapito, vihermassan sekoittaminen maahan, maan lämmön nostaminen keväällä ja vesitilan luominen rankkojen sateiden varalta onnistuvat parhaiten kunnollisen kynnön avulla. Varmista siis ensin, että lohkojesi ojitukset ovat kunnossa eikä siellä ole mittavia kestorikkakasviongelmia. Kestorikkakasvit uhkana Kestorikkakasvit (juolavehnä, ohdake ja valvatti) tulevat luomussa ongelmaksi ennem-

LUOMULEHTI 5 | 2020

min tai myöhemmin. Kyntö hidastaa kestorikkojen lisääntymistä, mutta ei suinkaan hävitä niitä. Miten uudistavan viljelyn minimimuokkaustavoite voidaan yhdistää luomuun? Tätä aloimme pohtia BT-Agron ja Polve-hankkeen ProAgrian asiantuntijoiden kanssa. Samaan vyyhtiin kietoutuu kansainvälinen AC/DC Weeds-projekti, jonka tavoitteena on kestorikkakasvien hallinta ja muokkauksen vähentäminen luomuviljelyssä. Tarvittava konekalusto Ajatuksena on, että aluksi pelto puhdistetaan kestorikkakasveista juolannostimella tehtävällä puolikesannolla (touko–kesäkuu), jota seuraa nopeakasvuinen viherlannoitus. Sen jälkeen pelto pidetään aina kasvipeitteisenä talven ajan ja tarvittavat muokkaukset tehdään keväällä juolannostimella korkeintaan 5–10 cm syvyyteen. Kylvöön tarvitaan täyskiekkovannaskone tai suorakylvökone. Monilla luomu-

tiloillakin näitä jo on. Murskainpakkeri etunostolaitteessa mahdollistaa pitkien viherlannoituskasvustojen kaatamisen ja seuraavan kasvin kylvämisen jopa saman tien. Viljelykierron suunnittelu Selvää on, että uudistava viljelytapa vaatii viljelykierron uudenlaisen suunnittelun. Keväällä 2020 alkaneissa kokeiluissamme olemme päätyneet seuraavaan viljelykiertoon: • 1. vuosi: Puolikesanto + viherlannoitus + syysvilja • 2. vuosi: Syysvilja + aluskasvi • 3. vuosi: Kevätvilja (tai herne) + nurmensiemen • 4. vuosi: Apilanurmi • 5. vuosi: Apilanurmi Muitakin vaihtoehtoja varmasti on. Kaikilla pelloilla syysviljat eivät viihdy, joten toiselle vuodelle on valittava kevätvilja. Tällöin osa vihermassakatteen hyödyistä jää käyttämättä.

Nurmen lopetusmuokkaus ja puolikesannon aloitus juolannostimella 2020. Kaikkiaan tehtiin 3–4 ajokertaa touko–kesäkuun aikana.

Puolikesanto ja viherlannoitus onnistuivat hyvin Aloitimme kokeilun niin kutsutuilla demokaistoilla, joita perustettiin Siikajoelle kolmelle tilalle. Kaksi kaistaa lähti liikkeelle esimerkkikierron vuoden 1 tilanteesta ja kolme kaistaa vuoden 3 tilanteesta (ohra). Nurmissa ollutta juolavehnää saatiin hyvin kuritettua puolikesannon avulla. Naturcomin suunnitteleman, nopeakasvuisen ja typpeä tuottavan yksivuotisen viherlannoituskasvuston siemenseoksessa oli muun

muassa rehuvirnaa, persianapilaa, raiheinää, tattaria, öljyretikkaa ja valkosinappia. Seosta kylvettiin 50 kiloa hehtaarille aivan kesäkuun lopulla. Seoksen kasvu oli todella rehevää, ja syyskuun alussa mittasimme kuiva-aineen massaksi 3100 kiloa hehtaarilla. Sitten seurasi mielenkiintoinen vaihe, syysvehnän kylvö murskainpakkerin avulla suoraan viherkasvustoon. Kylvö sujui ihmeen hyvin, noin 100 metrin pituisten ja 6 metrin levyisten kaistojen kylvössä ei ollut mitään ongelmia. Tätä kirjoitettaessa (16.9.) syysvehnä on juuri tullut oraalle. Juurakkoleikkuri on uudenlainen työkone AC/DC Weeds-projektin kokeissa kestorikkoja pyritään hävittämään syys- ja kevätkäsittelyin, vaikka koealalla viljellään viljaa. Olemme saaneet käyttöömme Kvernelandin protokoneen, jolla pystytään leikkaamaan koko pellon pintakerros halutulta syvyydeltä. Tällöin oletettavasti ohdakkeen ja valvatin juurakot häiriintyvät ja kasvu voi taantua toistuvien käsittelyjen ansiosta. Vertaamme laitetta samaan aikaan juolannostimella tehtyihin käsittelyihin. Koepellollamme kasvaa myös melko reippaasti juolavehnää. Näyttäisi siltä, että juolaan leikkurilla ei ole juuri vaikutusta, mutta valvattiin saattaa ollakin. Suomessa, Norjassa ja Saksassa järjestettävät kokeet päättyvät syksyllä 2021. ◀ Kirjoittaja toimii tutkijana Luonnonvarakeskuksessa.

Syysvehnän kylvöä murskainpakkerilla ja suorakylvökoneella.

LUOMULEHTI 5 | 2020

TEKSTI: NOORA MANTERE

Kylvö suoraan kasvustoon

Juuso Joona

Litistinjyrä katkaisee vesikierron mehevävartisista kasveista, jolloin esimerkiksi syysvilja voidaan kylvää peltoon samalla ajolla.

Litistinjyrän avulla on

älikasvuston lopettaminen ja esimerkiksi syysviljan kylvö onnistuvat yhdellä ja samalla ajolla traktorin etunostolaitteeseen kiinnitettävän niin kutsutun litistinjyrän avulla. Laitteen suomenkielinen nimi on vielä vakiintumatta, joten siitä puhutaan myös murskainpakkerina tai leikkaavana veitsijyränä. Englanniksi laitteesta käytetään nimeä crimper roller. Pohjois-Amerikasta ja Keski-Euroopasta tuttua menetelmää hyödynnetään nyt Suomessa paitsi Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ruukin kokeissa (s. 16–17) myös Tyynelän tilalla Joutsenossa. Rehevä välikasvusto alle Tyynelässä menetelmä on ollut testissä yhdellä lohkolla, jolle kylvettiin juhannusviikolla 2019 monilajinen välikasvusto: härkäpapua, tattaria, auringonkukkaa, hu-

LUOMULEHTI 5 | 2020

mahdollista kylvää satokasvi elävään kasvustoon – myös luomussa. Tyynelän tilalla Joutsenossa menetelmää testataan nyt toista vuotta.

najakukkaa, pellavaa, retikkaa ja hamppua. Tilan viljelijä Juuso Joona kertoi kokeilun saaneen alkunsa todellisesta tarpeesta. – Kuivana keväänä kylvetty viherlannoitusnurmi epäonnistui, eikä täydennyskylvökään auttanut. Tilalle tarvittiin monilajinen, yksivuotinen ja tehokas viherlannoituskasvusto. Mietin, mitä jos kasvustoa ei lopetettaisikaan muokkaamalla, vaan litistettäisiin ja kylvettäisiin suoraan. Tämä onnistui etunostolaitteeseen kiinnitettävällä litistinjyrällä. Samalla ajolla lohkolle kylvettiin syysvehnä suorakylvökoneella. Keväällä 2020 vehnän sekaan kylvettiin aluskasveiksi seos apilaa, hunajakukkaa, raiheinää sekä timoteita jyräyhdistelmällä. Kesäkuussa kasvustoon levitettiin vinassilla täydennettyä naudanlietelantaa. Lohkolta puitiin syysvehnää keskimäärin neljä tonnia hehtaarilta. Tarkemmat satotulokset valmistuvat myöhemmin.

Orgaanista ainesta maahan Jyväskylän ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Esa Hakala työskenteli Tyynelässä kesän 2020 ja kirjoittaa aiheesta opinnäytetyötään. – Menetelmän ydin on rehevä välikasvusto, joka parantaa maata; ei niinkään laite, jolla kasvusto lopetetaan, hän tiivistää. – Maan pintaan jäävä karikekerros ruokkii maaperän pieneliöstöä. Kasvuston sisältämät ravinteet ovat helposti pieneliöiden käytettävissä verrattuna kyntöön, jossa eloperäinen aines käännetään syvälle maan sisään. Kasvustosta vapautuva typen määrä voi olla 30 kiloa hehtaarille. Lisääntyvä eloperäisen aineksen määrä taas parantaa maan vedenpidätyskykyä, Hakala summaa menetelmän hyötyjä. Toisaalta runsas kasvusto haihduttaa paljon vettä, mikä parantaa syyskylvöjen edellytyksiä kuluvan syksyn kaltaisina sateisina aikoina. Lisäksi rehevä välikasvusto tukahduttaa rikkoja, ja pintaan jäävä karikekerros suojaa maata. Litistinjyrä soveltuu paksuvartisten, hernemäisten kasvien muodostaman kasvuston lopettamiseen. Nurmen lopettamiseen siitä ei ole. Ajonopeus ja painatus kohdilleen Hakala kertoo, että ajonopeuden tulee olla riittävän kova – noin 12–13 kilometriä tunnissa – jotta terät todella katkaisevat vesikierron kasveista. Juuso Joonan mukaan ajonopeuden lisäksi myös painatus on olennaista. – Jos ajonopeus on yli 10 kilometriä tunnissa ja täysi paino päällä, laite alkaa jo silputa massaa, mikä ei ole tavoite, vaan ainoastaan litistää kasvi. Tällöin olemme hieman keventäneet painatusta etunostolaitteella. Hakala huomauttaa, että itse laite on raskas, joten ajokoneen on oltava sen verran raskastekoinen, että kestää. – Etunostolaite on ajossa kovilla, mikä vaikuttaa ohjaukseen. Jos laitteessa olisi sa-

"Menetelmän ydin on rehevä välikasvusto, joka parantaa maata."

Ennen syysvehnän kylvöä lohkolla kasvoi monilajinen välikasvusto: härkäpapua, tattaria, auringonkukkaa, hunajakukkaa, pellavaa, retikkaa ja hamppua.

ranointi, ajo ei kuluttaisi etunostolaitteen kiinnityksiä. Myös etuakseli rasittuu. Selvityksessä on, vaativatko puukkomaiset terät teroitusta jatkossa. Rikkojen hallinnassa ja siemenseoksessa kehitettävää Juuso Joona suunnittelee jo seuraavaa vuotta ja parannuksia menetelmään. – Kierron loppuvaiheesta sekä epäonnistuneesta nurmesta johtuen lohkolla oli melkoisesti rikkapainetta. Merkittävin oheiskasvi, ohdake ei ollut moksiskaan keväällä tehdyistä muokkauksista, sillä se ei kasva siinä vaiheessa vuotta voimakkaasti. Ohdakkeen torjumiseksi hän harkitsee keskikesän kesannointia, jonka perään saisi kylvettyä talviyksivuotisen kasvuston esimerkiksi ruisvirnaa tai valkomesikkää. Joona aikoo parannella myös välikasvuston siemenseosta lisäämällä hiilipitoisten kasvien, kuten kauran, tattarin tai auringonkukan, osuutta. – Typpipitoinen kasvusto hajoaa nopeasti. Hiilipitoisia kasveja lisäämällä luodaan maan pinnalle kariketta, joka suojaa maan pintaa ja torjuu rikkoja, hän kuvailee. ◀ Linkki videoon litistinjyrän käytöstä osoitteessa luomulehti.fi. Artikkeli on tuotettu osana Peltomaan kunnonkohotus -hanketta, joka saa rahoitusta Ålandsbankenin Itämeri-projektista.

Esa Hakala

Menetelmä on ollut kokeilussa 10 hehtaarin lohkolla, josta osa on kynnetty. Kokeilu liittyy kansainväliseen SoilDiverAgro-tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään muun muassa muokkausmenetelmien vaikutuksia maaperän biologiseen monimuotoisuuteen.

LUOMULEHTI 5 | 2020

Edunvalvontaa - luomutuottajan

asialla

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI KUVA: ANNA LEPPÄ

Luonnon monimuotoisuus on luomun valttikortti Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelman puitteissa tehty biodiversiteettistrategia on kunnianhimoinen esitys. Luomutuottajia tulisi palkita siitä työstä, jota he tekevät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

uroopan komission toukokuussa julkaiseman biodiversiteettistrategian tavoitteena on varmistaa luonnon monimuotoisuuden elpyminen vuoteen 2050 mennessä. Komission keskeinen viesti on, että toimia luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi tulee kiirehtiä, ja tähän pyritään lainsäädännön keinoin. Strategiassa esitellään toimet niin luonnonsuojelun osalta kuin eri toimialoja koskien. Viljelijällä on tärkeä rooli Suunnitelmassa on 14 päätavoitetta, joista neljä on suoraan yhteydessä maataloustuotantoon: • Pölyttäjien väheneminen saadaan pysäytetyksi. • Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö ja niiden aiheuttamat riskit vähenevät 50 prosentilla, ja tavanomaista haitallisempien torjunta-aineiden käyttö vähenee 50 prosentilla. • Vähintään 10 prosentilla maatalousmaasta on hyvin monimuotoisia maisemapiirteitä. • Vähintään 25 prosenttia maatalousmaasta kuuluu luonnonmukaisen maatalouden piiriin, ja agroekologisten käytäntöjen käyttö on lisääntynyt huomattavasti

LUOMULEHTI 5 | 2020

Toiminnanjohtaja Susann Rännäri vastaa Luomuliiton edunvalvontatoiminnasta muun muassa keskustelemalla päättäjien kanssa, vastaamalla lausuntopyyntöihin ja osallistumalla kuulemisiin.

Nämä päätavoitteet ovat osittain samat kuin Pellolta pöytään -strategiassa. Biodiversiteettistrategiassa todetaan, että viljelijöillä on keskeinen rooli luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä maatalousekosysteemeissä. Siksi on tärkeää tukea ja kannustaa heitä siirtymään kestäviin käytäntöihin. Komissio tulee arvioimaan EU:n jäsenmaiden kansalliset yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) strategiasuunnitelmat tiukkojen ilmasto- ja ympäristökriteerien perusteella. Jäsenvaltioiden on asetettava selkeät kansalliset tavoitteet, miten näiden strategioiden tavoitteisiin päästään. Luomutuotannon avulla tavoitteisiin Luomuliitto pitää tärkeänä sitä, että Suomi haluaa edistää luonnon monimuotoisuutta maatalousympäristöissä osana kestävämpään ruokajärjestelmään siirtymistä, toimia pölyttäjäkadon pysäyttämiseksi ja edistää geenivarojen säilyttämistä. On tärkeää, että Suomi tukee 25 prosentin luomupinta-alatavoitetta, koska laajamittainen luomutuotantomenetelmien käyttö edistäisi biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttamista. Kansallinen tavoite tulee asettaa vielä korkeammalle. Luomuliitto ehdottaa kansalliseksi luomupinta-alatavoitteeksi 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Toivomme kunnianhimoa kansallisen strategian laadintaan. EU:n komissio on esittänyt, että tulevalla rahoituskaudella rahoitettaisiin tuloksia toimenpiteiden sijaan ja että viljelijöitä kannustetaan tekemään ympäristötoimia ekojärjestelmän tukien avulla. Luomutuottajia tuleekin palkita yhteiskunnallisin varoin niistä kiistattomista ja mittattavissa olevista hyödyistä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja elvyttämiseksi, joita he toiminnallaan tuottavat. ◀ Luomuliitto on ollut ympäristövaliokunnan kuultavana liittyen Suomen kantaan Pellolta pöytään -strategiaan sekä vastannut maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntopyyntöihin Suomen kannasta biodiversiteetti- ja Pellolta pöytään -strategioihin.

MEILTÄ TUOTTEET LUOMUTILOILLE ZM-Grow

Mangaania, sinkkiä ja rikkiä sisältävä lehtilannoite varmistaa syysviljojen hyvän kasvuun lähdön ja edistää talvehtimista.

DeltaLent Active

Parantaa lannasta ja mädätteistä saatavan typen hyötysuhdetta kasveille ja vähentää typen hävikkiä.

GreenCare Pro Kalsiumravinne

Rakeinen puutarha- ja erikoiskasvien kalsiumlannoite.

GreenCare Pro Ca/Mg Plus

Runsaasti hivenravinteita sisältävä rakeinen lannoite.

p. 020 791 4040 • viljelijänberner.fi

EC O L A N EC O L A N EC O L A N EC O L A N EC O L A N

A G R A ® 8 - 4 -2 AGR A ® 8-4-4 AGR A ® 8-4-8 A G R A ® 1 0 - 4 -2 AGR A ® 3-0-0 NS

EC O L AN AG R A ®

-luomulannoitteet nyt ennakkomyynnissä! Tilaa kevään lannoitteet Lantmännen Agro -kaupastasi.

ecolan.fi

LUOMULEHTI 5 | 2020

Pekka Kokkosen perhealbumi

TEKSTI: ANNE RINTAMÄKI

Ihminen kestää paljon työtä, muttei rahattomuutta Viime vuosina suomalaisen maatalouden heikko kannattavuus on ollut toistuvasti otsikoissa. Luomutilojen on mainittu pärjäävän keskimäärin tavanomaisia tiloja paremmin, mutta ongelmilta ja talouskriiseiltä ei ole vältytty luomupuolellakaan.

LUOMULEHTI 5 | 2020

aatalous on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Siinä missä ennen oli pieniä perhetiloja, nyt korostuvat yrittäjyys ja viljelijän johtamistaidot. Haasteita on 2000-luvulla riittänyt melkoisesti; kaikkien tuotantopanosten hinnat ovat nousseet merkittävästi, mutta samanaikaisesti viljan, lihan ja maidon tuottajahinnat ovat pudonneet. Iisalmelainen Pekka Kokkonen on ollut viljelijänä 1980-luvun alkupuolelta saakka. Ti-

lalla on siirrytty vuosien varrella lypsykarjan pidosta viljanmyyntiin ja emolehmiin, emojen kanssa luomuun ja nyt viimeinen vuosi on menty ilman karjaa. – Minusta alkoi tuntua siltä, että omat kilometrit alkavat olla täynnä. Siirryimme luomuun vuonna 2011, ja jo silloin päätin, että pyöritän karjatilaa kaksi viiden vuoden sopimuskautta, sitten luovun eläimistä, Kokkonen sanoo. – Meillä on aina tehty asiat tarkasti laskimen kanssa ja tilan taloudesta on pidetty huolta. Siksi oman työmäärän vähentäminen oli mahdollista. Aina pitää laskea Pekka Kokkonen peräänkuuluttaa jokaiselta viljelijältä edes perusosaamista tilan talouden suhteen. – Pitää tietää, miten raha liikkuu omalla tilalla. Mielestäni hyvä malli on katsoa pari vuotta taaksepäin, ja siltä pohjalta miettiä muutama vuosi eteenpäin. Itse olen tiukimpina aikoina laskenut talousarvion joka kuukaudelle, eli paljonko tilillä pitää olla rahaa lainoihin ja säännöllisiin kuluihin. Esimerkiksi emolehmien ja viljakaupan kanssa tulot ovat kausittaisia, eli budjetoinnilla pitää saada rahat riittämään läpi vuoden.

Talousneuvojan työssä Jukka Heinäsuo on nähnyt sekä maatilojen onnistumisia että kriisejä. Hän muistuttaa, että oma työmäärä ei saa olla kohtuuton. Uupunut ihminen ei pysty ratkomaan ongelmia tai kehittämään asioita.

– Meillä tärkeimmät ratkaisut ovat olleet hyvin maltillisina pidetyt rakennuskustannukset. Vuonna 1996 rakennettu emopihatto palveli vuoteen 2020 saakka, 40 emoa oli meidän tilallemme sopiva määrä. Olen välillä ihmetellyt näitä nykypäivän rakennuskustannuksia, ei esimerkiksi emopuolella eläinpaikan hinta saisi olla paria tonnia enempää. Itse emokin alkaa tuottaa vasta neljännen vasikan kohdalla, Kokkonen muistuttaa. – Se, mikä maataloudessa painaa tällä hetkellä, on tuotantopanosten hinnan jatkuva nousu. Kuvaavaa on, että emolehmän alta vieroitetun välitysvasikan tuottajahinta on pysynyt samana viimeiset 20 vuotta. Ei ole mikään ihme, että tiloilla on vaikeuksia, velkaa ja väsymystä. Järki ja tunteet Vaikka suuri tilakoko on usein nostettu menestyksen edellytykseksi, menee viljelijän osaaminen aina hehtaarimäärän edelle. Hämeenkyröläinen Jukka Heinäsuo on luomukarjatilan ohessa tehnyt pitkään talousneuvojan töitä tiloilla ja nähnyt sekä onnistumisia että vaikeita kriisejä. – Maataloudessa on mukana paljon tunnetekijöitä, kuten sukutiloja. Lisäksi luomuun liittyy joillain tiloilla hyvin voimakas ideologinen vakaumus. Nämä tekijät

eivät kuitenkaan saisi ohittaa talousfaktoja, Heinäsuo muistuttaa. Hänen mielestään tilan perusasioita ovat budjetointi ja kassavirran seuranta. – Laskinta pitää osata käyttää. Kun kassassa on rahaa, pystytään tilalla hyödyntämään oikeat ostohetket tuotantopanoksille. Luomupuolella Heinäsuo haluaisi nähdä vielä nykyistä enemmän tavoitteellisuutta ja tilojen kehittämistä. – Luomussa myös viljatilojen kannattaisi parantaa nurmipuolen osaamista. Lisäksi kannattaa miettiä lohkokokoa, peltojen pinnanmuodostusta, vesitaloutta ja rikkojen hallintaa. Tärkeää on löytää omiin olosuhteisiin sopivat viljelykasvit ja tuotantoeläimet. Työ ei saa olla loputon suo Kuten Pekka Kokkonen sanoo, hallittu töiden karsiminen on helppoa, kun tilan talous on kunnossa. Useimmiten tilojen alasajohankkeiden taustalla on kuitenkin muita syitä, väsymystä, velkoja ja ihmissuhdeongelmia. Jukka Heinäsuo tietää, että suomalainen viljelijä venyy monesti vähän liiankin pitkälle. – Sekä työmäärän että velkamäärän suhteen pitää olla realisti. Oma jaksaminen horjuu, jos työtä on valtavasti, mutta tulosta ei synny. ▷▷

Andrea Heinäsuo

Pekka Kokkosella on takanaan lähes 40 vuotta viljelijänä. Tarkka taloudenpito on mahdollistanut oman työmäärän keventämisen. Tilalta lähtivät emolehmät vuonna 2019, ja nyt pääpaino on luomuviljoissa ja metsätöissä.

LUOMULEHTI 5 | 2020

– Pahin tilanne on, kun palavalla innolla lähdetään tekemään esimerkiksi rakennusinvestointia, mutta laskelmat ja odotukset ovat täysin epärealistisia. Suunnitteluvaiheessa pitää ehdottomasti analysoida myös riskit ja uhat: mitä jos yrittäjäpuoliso sairastuu tai tulee ero? Entä jos tuotteiden hinta laskee merkittävästi? Entä jos tukitasot muuttuvat? Heinäsuo näkisi mielellään viljelijän tukena ainakin jonkun yhteistyökumppanin, jonka kanssa asioita voisi pohtia ja kehittää. Varsinaisiin kriisitilanteisiin rinnalle tarvitaan ehdottomasti ulkopuolista apua ja näkemystä. – Talousvaikeudet ovat arkipäivää monella tilalla. Niitä on kuitenkin turha jäädä yksi häpeämään; mitä aikaisemmassa vaiheessa asioihin puututaan, sen parempi. – Aivan ensimmäiseksi pitää selvittää maksamattomat laskut ja katsoa, että käytännön toiminta pysyy jotenkin pystyssä. Tämän jälkeen ruvetaan tekemään laskelmia ja kartoittamaan vaihtoehtoja sekä

neuvottelemaan rahoittajien kanssa. Aina ratkaisut eivät ole viljelijälle mieluisia, mutta tosiasiat on hyväksyttävä. Jos toimintaa esimerkiksi joudutaan jatkuvasti paikkaamaan ulkopuolisella rahoituksella, ollaan jo vaarallisessa tilanteessa. Joskus on parempi lopettaa, ennen kuin velkaa on liikaa, Heinäsuo toteaa. Luomussa haasteita Pekka Kokkonen ja Jukka Heinäsuo näkevät luomussa paljon hyvää, mutta myös haasteita. – Tietyllä tavalla luomu vielä hakee paikkaansa, esimerkiksi paljon luomuna kasvatettuja kasveja ja eläimiä menee tavanomaisille tiloille. Esimerkiksi meillä ei ole lähistöllä luomutiloja, joiden kanssa tehdä yhteistyötä. Tukien osuus on merkittävä, mutta kuinka pitkään tuetaan tällaista toimintamallia? Kokkonen pohtii. – Luomuviljan hinnat ovat tulleet alas huippuvuosista, eikä hintataso todennäköisesti parane ainakaan lähiaikoina. Tämä

BOOSTIA LANNOITUKSEEN

Suunnittele nyt kevään lannoitukset. Turvaa peltosi tuotto tulevalla satokaudella!

Soilfood Boostit mahdollistavat korkeat satotasot luomutuotannossa ja tarjoavat myös tavanomaiseen viljelyyn edullisen tavan esimerkiksi kaliumlannoitukselle. Boostit ovat nestemäisiä orgaanisia lannoitteita, jotka soveltuvat erinomaisesti lietteen väkevöintiin tai niitä voi käyttää sellaisenaan. Boostien typestä merkittävä osa vapautuu hyvin nopeasti kasvien käyttöön. Näin saadaan turvattua kasvien typensaanti kasvukauden alussa. Myös Boostien kalium ja rikki ovat heti kasvien käytettävissä. Väkevöinnillä voidaan lietteen ravinnesuhteita muuttaa satokasvin tarpeiden mukaiseksi, jolloin myös levityspinta-ala kasvaa.

Ota meihin yhteyttä! Yhteystiedot osoitteesta:

soilfood.fi/yhteystiedot

LUOMULEHTI 5 | 2020

vaatii tiloilta laskelmia siitä, mihin tulokseen päästään ihan perustekemisellä, vai olisiko sittenkin parempi erikoistua johonkin, Heinäsuo lisää. – Ja vaikka mieli aina tekisi innostua uusista jutuista ja kokeilla kaikkea, pitää säilyttää järki mukana. Tuovatko muutokset oikeasti parannusta tilan talouteen? Maatalous on pitkänmatkan juoksua, tässä ei ole mitään pikavoittoja. Miehet tiivistävät viljelijöiden tärkeimmiksi työkaluiksi laskimen sekä oman jaksamisen ja hyvinvoinnin. Pekka Kokkonen muistuttaa myös sopimusten ja paperien merkityksestä. – Kirjalliset sopimukset ovat ehkä työläitä laatia, mutta esimerkiksi maatalousyhtymissä ne ovat aivan ehdoton asia. Perheen kesken pitää olla myös testamentti- ja edunvalvonta-asiat kunnossa. – Pitää pystyä nukkumaan yönsä rauhassa. ◀

TEKSTI JA KUVA: MAARIT KARI

Kannustimia vähäpäästöiseen tulevaisuuteen osa 1: Asuminen Asuminen on viljelijälläkin henkilökohtaisin suhde energiaan, ja usein se on myös iso kuluerä. Puun ja sähkön rinnalla öljylämmitys on edelleen yleinen lämmönlähde. Energiaremontti voi keventää kuluja ja helpottaa arkea.

V Maalämpö on helppohoitoinen, ja siihen siirtymistä tuetaan useilla tukimuodoilla.

iljelijä käyttää energiaa tyypillisesti kolmessa ympäristössä: tuotannossa, liikenteessä ja asumisessa. Tässä jutussa käsitellään kannustimia asumisen energiaratkaisuihin. Myöhemmin käsitellään kannustimia puhtaampaan liikenteeseen ja energiaratkaisuihin tuotanto- ja yritystoiminnassa. Rakennusten lämmitys edustaa noin neljännestä Suomen energian käytöstä. Se on tunnistettu myös yhdeksi tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Asunnon energian kulutukseen voi vaikuttaa merkittävästi omalla käyttäytymisellä, mutta ostoenergian hintaan tai määrään sekä kiinteistön arvoon vaikuttavat ratkaisevasti myös lämmitysratkaisut. Maatiloilla yksityistalous voi olla jopa suurin yksittäinen energianielu. Tässä käsitellään energian kulutukseen ja energialähteen vaihtamiseen liittyviä avustuksia. ▷▷

LUOMULEHTI 5 | 2020

Eroon öljystä tai energiatehottomuudesta Syyskuun 2020 alusta avattiin hallinnollisesti kevennetty avustusmenettely öljylämmityksestä luopumiseen. Sitä voi hakea Pirkanmaan ELY-keskuksesta iästä tai tulotasosta riippumatta. Tuki on kohdennettu öljylämmityksestä kokonaan luopumiseen, ja tuen määrä on suurempi siirryttäessä kaukolämpöön ja maa- tai ilma-vesilämpöpumppuun (kts. taulukko). Muuhunkin kuin öljylämmityksestä luopumiseen voi saada ARAn energia-avustusta, jonka tukitaso on samaa luokkaa. Se edellyttää pientalon energiatehokkuuden riittävää paranemista, joka todennetaan energiatodistuksella. Kotitalousvähennys soveltuu esimerkiksi maalämmön tai ilmalämpöpumpun asen-

Avustus

soveltuu esimerkiksi maalämmön tai ilmalämpöpumpun asennukseen.

nukseen. Se on hakumenettelynä ARAn energia-avustusta helpompi, ja sitä voi saada toistuvasti eri toimenpiteisiin, kun taas edelliset ovat kertaluonteisia. Samaan kohteeseen tai toimenpiteeseen ei voi saada useita avustuksia tai kotitalousvähennystä. Tukea ikääntyneille ja rakennuksen kuntotutkimukseen Öljylämmitys on monen ikääntyneen asukkaan lämmitysratkaisu. Eläkeläisellä ei ole välttämättä taloudellisia resursseja tai motivaatiota saneerata lämmitysjärjestelmää. Edellisten tukivaihtoehtojen lisäksi yli 65-vuotiaat voivat hakea ARAn korjausavustusta uusiutuvaan energiaan siirtymiseen ja myös muihin arkea helpottaviin ratkaisuihin kotona asumisen mahdollistamiseksi.

Linkki

Millaisiin kohteisiin

Ketä/mitä koskee

Taloyhtiöt, pientalot, ARA-yhteisöt

ARAn energiaavustus

ARA

ara.fi/energia-avustus

Energiatehokkuutta parantavat investoinnit ja uusiutuvan energian investoinnit asuinrakennuksissa

ARAn korjausavustus

ARA

ara.fi/korjausavustus vtkl.fi

Arkea helpottavat korjaukset ja energiamuodon vaihto

Yli 65-vuotiaat kotona asuvat, tulo- ja varallisuusrajoite

ARA

ara.fi/fi-FI/Lainat_ ja_avustukset/ Korjausavustukset/ Kuntotutkimus_ja_ perusparannuksen_ suunnittelu

Esim. mikrobivaurion tutkimiseen ja korjauksen suunnitteluun

Omakotitalot, taloyhtiöt

ELY- keskus Pirkanmaa

ely-keskus.fi/web/ely/ avustus-oljylammityksestaluopumiseksi

Öljylämmityksestä luopumiseen asuinrakennuksissa (maalämpö, kaukolämpö, ilma-vesilämpö tms-)

Omakotitalot ja paritalot (ympärivuotinen asuminen)

Verohallinto

vero.fi/henkiloasiakkaat/ verokortti-ja-veroilmoitus/ tulot-ja-vahennykset/ kotitalousvahennys/

Esim. kunnossapito- ja perusparannustyö, energialaitteen asennustyö

Yksityiset henkilöt

Avustus kuntotutkimukseen tai perusparannuksen suunnitteluun

Avustus öljylämmityksestä luopumiseen

Kotitalousvähennys

Mistä haetaan

Kotitalousvähennys

LUOMULEHTI 5 | 2020

Uusiutuva energia ei korjaa sisäilmaa. Jos rakennuksessa epäillään olevan ongelmia rakenteiden terveydessä, niiden selvittämiseen voi käyttää avustusta kuntotutkimukseen tai perusparannuksen suunnitteluun. Avustusta voi saada ARAlta jopa puoleen kustannuksista. Mistä liikkeelle? Avustuksia myöntävät tahot neuvovat avustuksen hakemiseen ja edellytyksiin liittyvissä asioissa (kts. taulukko). Eri vaihtoehtojen vertailussa auttaa esimerkiksi Motiva, jonka verkkosivuilta löytyvät myös Energiaviraston rahoittaman alueellisen energianeuvonnan yhteystiedot. Vanhustyön keskusliiton neuvojat auttavat alueillaan. ◀

Avustuksen suuruus

Vaihtoehtojen vertailu ja energianeuvonta: ▷

Asiaa energiasta -Facebook-sivu (Motiva)

▷

Alueellisen energianeuvonnan Facebook-ryhmät, esimerkiksi Energianeuvonta Etelä-Savo

▷

Motiva.fi > koti ja asuminen

▷

Energiavirasto > alueellinen energianeuvonta

▷

Vanhustyön keskusliitto

▷

Martat > Energiajärkeä

▷

Ara.fi

▷

ELY-keskus.fi

Millaisiin kustannuksiin

Muuta huomioitavaa

Lisätietoa

Maks. 4000 € tai 6000 €, jos tuloksena lähes nollaenergiatalo, maks. 50 % kokonaissummasta

Investointi, työ, suunnittelu, energiatodistus

Vuosina 2020–2022, kohdekohtainen ja energiatodistuksella todennettu energiatehokkuuden paranemisedellytys, jatkuva haku

ARA, alueellinen energianeuvonta, Motiva

Maks. 50 % hyväksyttävistä kustannuksista, erityisistä syistä 70 %

Korjauskustannukset

Tulo- ja varallisuusraja, jatkuva haku

ARA, Vanhustyön keskusliitto, Alueellinen energianeuvonta, Motiva

Maks. 50 % hyväksyttävistä ja toteutuneista kustannuksista

Kuntotutkimukset, perusparannuksen suunnittelukustannukset

Jatkuva haku

Ara.fi

4000 tai 2500 euroa/ lämmitysjärjestelmä

Öljylämmityksen poistaminen ja korvaavan lämmityksen hankkiminen

Ei vaadi energiatodistusta, edellyttää öljykattilan poistamista

ELY-keskus.fi, alueellinen energianeuvonta, Motiva

Maks. 40 % työkustannuksesta, vähennetään ansio- ja pääomatulon verosta, enintään 2250/v/ verovelvollinen

Työkustannukset (Y-tunnukselliselta toimijalta)

Tarkista vähennyskelpoiset kohteet

Vero.fi

LUOMULEHTI 5 | 2020

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM KUVAT: MOA AULANKO

Lammasosuuskunta yhdistää tuottajien voimat Pohjanmaan Lammasosuuskunta on jo 25 vuoden ajan toiminut lammastuottajien asialla. Osuuskunnan toimialana on jäsenten tuotteiden markkinointi. Vuonna 2019 voimaan tullut EU-säädösten muutos ja sen pohjalta annettu Ruokaviraston hyväksyntä mahdollistaa tuottajaorganisaatioiden tulon neuvotteluosapuoleksi.

”

Muutos mahdollistaa sen, että pystymme neuvottelemaan hinnoista tuottajien puolesta. Hintaneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä, ja ensi vuoden lampaanlihanhinnat lyödään elokuussa lukkoon, sanoo Pohjanmaan Lammasosuuskunnan toimitusjohtaja Anniina Holopainen. Ratkaisuja tuotannon volyymin ja markkinoinnin haasteisiin Pohjanmaan Lammasosuuskunnassa on tällä hetkellä noin 100 jäsentä. Nimestään huolimatta osuuskunta toimii koko maan alueella ja edustaa kaikkien eri lammasrotujen kasvattajia. Uusia jäseniä tulee Holopaisen mukaan koko ajan lisää – varsinkin tuottajaorganisaatiomuutoksen jälkeen. Toisaalta tuottajien parissa ei vielä riittävän hyvin tiedetä osuuskunnan tarjoamista eduista ja mahdollisuuksista. – Lampaanlihan tuotannon kaksi perusongelmaa ovat tuotannon volyymi ja markkinointi. Tuotteiden volyymi pitää saada kasvamaan, ja esimerkiksi tukut pitää saada ymmärtämään, ettei kotimainen lampaanliha pysty kilpailemaan hinnoissa ulkomaisen lihan kanssa. Suomessa jo yksinään sääolosuhteet nostavat tuotantokustannuksia.

LUOMULEHTI 5 | 2020

Luomun merkitys lammassektorilla lisääntyy koko ajan, ja luomulampaanlihan kysyntä on hyvä.

Eläimillä on oltava rakennukset ja rehuja talven tarpeisiin, Holopainen sanoo. Markkinointi on toinen pullonkaula lammassektorilla. Holopaisen mukaan jostakin pitäisi löytää sekä aikaa, rahaa että intoa markkinoida kotimaista lampaanlihaa. Vastuu jää tällä hetkellä liikaa yksittäisille tiloille ja yrityksille. Lähes puolet osuuskunnan jäsenistä on luomulammastiloja, ja luomun osuus tulee jatkossa vain kasvamaan. Monet luomussa olevat kasvinviljelytilat siirtävät tavanomaiset eläimet luomuun luomukorvausehtojen muutosten vuoksi. Luomulampaanlihalle on menekkiä, sillä luomukaritsalla on tällä hetkellä hyvä kysyntä ja markkinat vetävät hyvin. Kaikille osapuolille riittävästi tuloa Tuottajilla on mahdollisuus saada osuuskunnan kautta kilpailutettua hintoja, ja neuvotteluissa teurastamojen kanssa pyritään saamaan aikaiseksi sektorin järkevä hintajako. – Lammassektorilla kate on pieni. Tavoitteena olisi, että kaikki alalla toimivat saisivat riittävästi tuloa pärjätäkseen. Tuottajilla on takanaan kolme vaikeaa vuotta. Alan kannattavuutta on kiireesti saatava parannettua, jotta nykyisillä tiloilla olisi edellytyksiä olla mukana jatkossakin.

Tuottajakato vaikuttaa koko ketjuun. Muutamalle teurastamolle lammas on päätuote ja alan ahdinko niille iso asia, Anniina Holopainen sanoo. Tuottajaorganisaatio auttaa jäseniään hintaneuvottelujen lisäksi myös muulla tavoin. Kehitteillä on esimerkiksi erityisesti lammastiloille tarkoitettu terveydenhoitopaketti. Lisäksi osuuskunta tekee jo nyt yhteistyötä rehutoimijoiden kanssa kilpailuttamalla tuottajille rehujen ja kivennäisten yhteistilauksia. – Pohjanmaan Lammasosuuskunta haluaa palvella tuottajiaan mahdollisimman hyvin ja auttaa kaikin mahdollisin tavoin sektoria kehittymään ammattimaisempaan suuntaan, Holopainen summaa. Koko ketju haltuun osuuskunnan avulla Parikan tilalla Heinolassa kasvatetaan luomulampaita, ja tila toimii valkoisten suo-

menlampaiden jalostuslampolana sekä geenipankkina. Tila liittyi Pohjanmaan Lammasosuuskuntaan tämän vuoden alussa tuottajaorganisaatiolain uudistuksen innoittamana. Pia Parikan mukaan lakimuutos tarjoaa tuottajalle paremman neuvotteluaseman ja mahdollisuuden neuvotella porukalla teurastamojen kanssa hinnoista. Parikka kokee, että on tärkeää perustaa uuden lain mukaisia tuottajaorganisaatioita ja liittyä niihin. Näin saadaan annettua hallinnolle signaali, että tehdyt lainsäädäntöuudistukset kannattavuuden parantamiseksi ovat olleet oikeita ja niiden suomiin mahdollisuuksiin on kentällä tartuttu. Parikka näkee mahdollisuuksia kehittää lammassektoria osuuskunnan avulla. Osuuskunta tarjoaa hänen mukaansa hyvän työkalun koko lammasketjun haltuun ottamiselle. – Lammastuotannon volyymiä pitää saada nostettua. Jotta tämä olisi mahdollista,

Suomalaisen karitsanlihan tuotantokustannukset ovat monesta syystä johtuen tuontilihaa korkeammat.

on tuotteista maksettavia hintoja korotettava. Tämän lisäksi tuotantopanosten hankintapäässä hyvä neuvotteluasema on kannattavuuden kannalta tärkeää. Vielä viisi vuotta sitten näkymät lammassektorilla olivat toiset. Tällä hetkellä kannattavuus on niin heikkoa, ettei ala kiinnosta uusia tuottajia. Uskon kelkan kuitenkin kääntyvän parantuneen neuvotteluasemamme myötä, Pia Parikka sanoo. ◀

LUOMULEHTI 5 | 2020

Luomupäivät 3.–4.11.2020

TIISTAI 3.11. KLO 9–12.30 Puheenjohtaja: Pauli Talvitie, Luomuliitto

•

Avauspuheenvuoro, Elsi Katainen, europarlamentaarikko (Kesk.)

•

How to turn sustainable food production into a profitable business, Richard Perkins, viljelijä ja kouluttaja (esitys englanniksi)

•

Luomu ja paikalliset tuotteet K-Citymarket Joensuu Pilkon valikoimissa, Juha Kupiainen, kauppias, K-Citymarket Joensuu Pilkko

•

Mehiläishoito, siemenviljely ja marjantuotanto luovat kannattavan kokonaisuuden, Jaana Nikkilä ja Tero Tolvanen, Sikiönmäen luomutila

•

Tilannekatsaus CAP-uudistukseen ja uuteen luomuasetukseen, Jaana Elo, asiantuntija ja Susann Rännäri, toiminnanjohtaja, Luomuliitto ry

•

Luomustrategian päivitys, Leena Seppä, maatalousylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö

•

Kansainvälinen kauppa ja luomu, Thimjos Ninios, vientijohtaja, MTK ry

•

Vuoden Luomutuotteen, Vuoden Luomuyrityksen, luomukonkarin sekä Luomu SM -voittajien palkitseminen

LUOMULEHTI 5 | 2020

Valtakunnalliset Luomupäivät järjestetään tänä syksynä kaksipäiväisenä verkkotapahtumana. Ilmoittaudu mukaan 30.10. mennessä! luomuliitto.fi/luomupaivat.

luomuliitto.fi/ luomupaivat

KESKIVIIKKO 4.11. Rinnakkaisohjelmat klo 9–12.30 UUDISTAVA JA UUDISTUVA LUOMUTUOTANTO Puheenjohtaja: Sari Iivonen, Luomuinstituutti

•

20 vuotta luomuviljelyä – miten se näkyy maaperässä ja ravinnehuuhtoumissa? Riitta Lemola, tutkija ja Kristiina Regina, tutkimusprofessori, Luke

LUOMUKOTIELÄINTUOTANTO Puheenjohtaja Brita Suokas, Luomuliitto

•

Millaisia muutoksia EU:n uusi luomuasetus tuo luomukotieläintuotantoon? Merja Manninen, Ruokavirasto

•

Agroekologista otetta kestorikkakasvien hallintaan, Jukka Salonen, erikoistutkija, Luke

Kannattavan ja kestävän luomuemolehmätuotannon astinkivet, Maiju Pesonen, emolehmäasiantuntija, Satafood kehittämisyhdistys ry

•

Mitä uutta regeneratiivinen maatalous voisi tarjota luomutuotannolle? Heli Lehtinen, tohtorikoulutettava, HY Ruralia-instituutti

Highland ja kyyttö -hankkeen teurastamoselvityksen tuloksista, Arja Korhonen, lehtori, Savonia amk

•

Luomusikatalouden tilannekatsaus, Hannu Kämäräinen, viljelijä, Tapelin luomusika

•

Kiinteä konttiteurastamo ja luomulihatuotteiden markkinointi, Jari Paakkunainen, Rahtiteurastamo Bonus Carnis

•

Katse maaperän eliöiden monimuotoisuuteen, Krista Peltoniemi, erikoistutkija, Luke

•

OSMOn havaintoja – Mihin luomutilojen olisi syytä maan kasvukunnon hoidossa panostaa? Jukka Rajala, erikoissuunnittelija, HY Ruralia-instituutti

• •

AMMATTIKEITTIÖT: ONNISTUMISIA JA HAASTEITA – TAHTO JA ASENNE KUNTOON Puheenjohtaja: Jaana Elo, Luomuliitto

•

Elintarvikkeiden erikoistuotteet -hankinta, paikallisia luomutuotteita julkiselle sektorille, Kouvolan ruokapalveluiden hankinta-case, Anu Arolaakso, projektipäällikkö, Savon koulutuskuntayhtymä Innovatiivisesti luomutuotteita julkisille ruokapalveluille. Mitä tarkoittaa innovatiivinen hankintakumppanuus? Sinikka Pussinen, palvelusuunnittelija, Polkka – Pohjois-Karjalan tukipalvelut Oy

LUOMUKERUU- JA PUUTARHATUOTANTO Puheenjohtaja Pirjo Kivijärvi, Luke

•

Metsien uudet tuotteet – keruutuotteita luomulaatuisina markkinoille, Henri Vanhanen, erikoistutkija, Luke ja Juha Vornanen, projektipäällikkö, Metsäkeskus

•

Luomukeruutuotteiden viennin katsaus, Thimjos Ninios, vientijohtaja, MTK

•

Kuinka tuoda metsä ruokapöytään? Tuotteistamisideoita puutarhatuotteiden ja keruutuotteiden yhdistämiseen, Mirka Olin, restonomi, yrittäjä

•

Tuottajan näkökulma yhteistyöstä ammattikeittiöiden kanssa, Pasi Tamminen, toimitusjohtaja, Lihatukku Harri Tamminen Oy

•

Vinkkejä pk-yrityksille, miten luomutuotteet saadaan tukkuvalikoimaan, Etta Tuokkola, tuotepäällikkö, Kespro

•

Miten luomutuottaja pääsee mukaan luomukeruuvalvontaan? Marja Pulkkinen, maaseutuasiantuntija, Etelä-Savon ely-keskus

•

Hevi-tuotteiden jatkojalostuksella merkittävä rooli ammattikeittiöiden luomun käytön lisäämisessä, Ulla Kojonkoski, Tuoreverkko Oy

•

Luomumarjojen tuotanto, puhuja vahvistuu myöhemmin

•

Hilma ja koulujakelutuki – Kuka, mikä ja miksi? Anu Arolaakso, projektipäällikkö, Savon koulutuskuntayhtymä

•

Monipuolinen tilakokonaisuus: Luomulampaita ja vihanneksia – riittääkö 24/7? , Petri Leinonen, Kukkolankosken luomu

Pidätämme oikeudet muutoksiin ohjelmassa.

Tapahtumaa tukee maa- ja metsätalousministeriö.

LUOMULEHTI 5 | 2020

TEKSTI JA KUVA: PIRKKO TUOMINEN

Ruotsalaisjulkaisu avaa maatalouden päästöjen taustoja.

Onko luomu tavanomaista parempi ilmastonäkökulmasta?

ähän kysymykseen etsii vastausta Ruotsissa Ekologiska Lantbrukarnan toimesta julkaistu tuore verkkojulkaisu ”Lantbruket och klimatet. Ett helhetsgrepp”. Siinä kaivaudutaan syvemmälle maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen taustoihin ja nykytilaan sekä niiden merkitykseen maailmanlaajuisesti.

Hyvin kasvavalla apilanurmella on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Dityppioksidipäästöissä iso ero tuotantotapojen välillä Dityppioksidin eli ilokaasun päästöistä jopa kolme neljäsosaa on peräisin maataloudesta. Päästöt ovat kaksinkertaistuneet 1950-luvulta tähän päivään, ja kasvun on saanut pääasiassa aikaan teollinen typensidonta, josta 80 prosenttia käytetään kemiallisten lannoitteiden valmistukseen. Näin maatalouteen tulevan vuotuisen uuden typen määrä on esimerkiksi Ruotsissa noussut samassa ajassa 10 miljoonasta tonnista 110 miljoonaan tonniin. Tästä uudesta typestä 3–5 prosenttia päätyy jossain vaiheessa typpikiertoa takaisin ilmakehään

dityppioksidina, joka on hitaasti hajoavaa ja säilyy ilmakehässä pitkään. Lisäksi sen ilmastoa lämmittävä vaikutus on 300-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Luomutuotannossa uutta typpeä muodostuu biologisen typensidonnan kautta, mutta sen kokonaismäärä on pysynyt suhteellisen samansuuruisena 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Lannan, kasvijätteiden ja vastaavien orgaanisten lannoitteiden kautta maahan tuleva typpi puolestaan on jo mukana typpikierrossa. Typpitalous selittääkin valtaosan kasvinhuonekaasupäästöjen eroista tavanomaisen ja luomukasvintuotannon välillä. On arvioitu, että Ruotsin kokonaiskasvihuonepäästöt olisivat 4–5 prosenttia suuremmat ilman luomuviljelyä. Dityppioksidin vapautumista voidaan eniten rajoittaa vähentämällä kemiallisten typpilannoitteiden käyttöä sekä tehostamalla ravinteiden kierrätystä ja huolehtimalla peltojen kasvukunnosta. Märehtijät ovat suuri metaanin lähde Suunnilleen kolmannes metaanin kokonaispäästöistä on peräisin maataloudesta, missä merkittävin lähde on märehtijöiden ruuansulatus. Märehtijöiden tuottaman metaanin määrä on viisinkertaistunut 1800-luvun lopulta. Metaanin kasvihuonevaikutus on hiilidioksidia suurempi, mutta sen elinikä ilmakehässä on lyhyempi. Käytännössä maatalouden metaanipäästöjä voidaan merkittävästi vähentää vain vähentämällä märehtijöiden kokonaismäärää. Keskituotosta ja kasvunopeutta nostamalla voidaan kyllä vähentää tuotettua yk-

LUOMULEHTI 5 | 2020

sikköä kohden syntyviä metaanipäästöjä, mutta samalla kasvaa tarve käyttää ruokinnassa yksivuotisia kasveja, joiden viljely lisää hiilidioksidipäästöjä pelloilta. Hiilidioksidia poistuu maaperästä Maatalous on suurin ei-fossiilinen hiilidioksidin lähde. Erityisen haasteellisia hiilidioksidipäästöjen osalta ovat metsien raivaus pelloksi sekä eloperäiset viljelysmaat, joista vapautuu 15–100 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin kivennäismaista. Esimerkiksi Ruotsissa on arvioitu, että eloperäisistä viljelymaista vapautuva hiilidioksidi vastaa vaikutukseltaan maan kaikkien märehtijöiden metaanipäästöjä. Myös viljelykierrolla on suuri vaikutus, koska hiiltä vapautuu maata muokattaessa ja yksivuotisia kasveja viljeltäessä. Luomutuotannossa mukana olevat monivuotiset nurmet tasapainottavat hiilensidonnallaan kierron kokonaisvaikutusta. Kasvintuotantotiloilla hiilidioksidipäästöt ovat tavanomaisessa tuotannossa huomattavasti luomutiloja suuremmat tilatasolla, koska nurmien osuus kierrosta on yleensä mar-

ginaalinen. Hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen edellyttääkin eloperäisten maiden muuttamista uudelleen soiksi ja hiilensidonnan tehostamista viljelykierron sekä monivuotisten nurmien avulla. Tärkeintä on selvittää tilakohtaiset kehityskohdat Kasvihuonekaasupäästöt tuotettua maitokiloa kohden ovat suunnilleen samat tuotantotavasta riippumatta ruotsalaisen tutkimusyhteenvedon perusteella. Kasvintuotannossa luomutilan päästöt tuotettua viljakiloa kohden ovat hieman pienemmät kuin tavanomaisella tilalla. Suurin ero tuotantotapojen välillä tulee esille, kun verrataan hehtaarikohtaisia päästöjä, jotka luomutilalla ovat vain noin puolet tavanomaisen tilan vastaavista. Tilojen väliset erot voivat olla varsin suuria tuotantotavan sisälläkin. Kaikissa Pohjoismaissa on jo käytössä tai juuri avautumassa hiilijalanjälkilaskureita, joiden tavoitteena on löytää ne tilakohtaiset ratkaisut, joilla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan järkevimmin vähentää. Olisi

mielenkiintoista vertailla eri laskureiden lopputuloksia samalla tilalla. Oppaasta löytyy myös yhteenveto skenaarioista, joita on tehty selvitettäessä, mikä vaikutus olisi Ruotsin tai koko EU:n siirtymisellä luomutuotantoon. Ruoka saataisiin riittämään kaikille, jäisi vielä marginaalia vientiinkin ja samalla kasvihuonepäästöt laskisivat versiosta riippuen 40–80 prosenttia. Nautojen määrää hieman vähennettäisiin ja lampaita tarvittaisiin ehkä hieman lisää, mutta sikojen ja siipikarjan määrä vähenisi radikaalisti yksivuotisten kasvien sadon suuntautuessa suoraan ihmisravinnoksi. Onko tämä se suunta, johon tulevaisuudessa mennään vai pyritäänkö jatkossakin tuottamaan yhä enemmän yhä halvemmilla hinnoilla? ◀ Linkki julkaisuun osoitteessa luomulehti.fi. Artikkeli on tuotettu osana Peltomaan kunnonkohotus -hanketta, joka saa rahoitusta Ålandsbankenin Itämeri-projektista.

Uutuus!

LIHAVALMISTEISTAMME löydät korkealaatuisesta 100 % suomalaisesta luomuporsaanlihasta perinteisin menetelmin savustetut maukkaat maalaislenkit ja -nakit, herkullisten leikkeleiden lisäksi.

TAMMINEN | Itäinen Valkoisenlähteentie 21 | 01260 Vantaa Puh. (09) 868 9000 | www.tamminen.

TEKSTI: ANNE HYTÖNEN

Luomusta KaakkoisSuomen menestystekijä Kaakkois-Suomen luomun toimintasuunnitelma antaa askelmerkit, joilla luomun tuotanto, jatkojalostus ja kulutus saadaan kasvuun.

aakkois-Suomessa on luomun näkökulmasta kaksi erilaista maakuntaa. Kymenlaaksolle on tyypillistä isot tilakoot ja vahva viljantuotanto, EteläKarjalassa puolestaan on monimuotoista tuotantoa, mutta pienemmät luomutilat.

Luomun toimintasuunnitelmaa työstettiinkin ensin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson omissa kehittäjäryhmissä. Työn edetessä huomattiin, että eroavaisuuksista huolimatta luomun kehittämisen pullonkaulat ovat pitkälti samoja molemmissa maakunnissa. Kevään ja kesän verkkotyöskentelyn myötä yhteinen näkemys kirkastui, ja syyskuussa julkistettiin Kaakkois-Suomen luomun kehittämistä ohjaava toimintasuunnitelma.

luomua ja lähiluomua. Myös luomutuotteiden vienti on vahvistunut. Aktiivisten luomualan verkostojen toiminta kumpuaa kuluttaja- ja markkinalähtöisestä ajattelusta. Luomun rooli osana kestävää kehitystä on tunnistettu. Tähän tavoitetilaan pyritään välitavoitteiden ja niitä edistävien toimenpiteiden avulla. Toimenpiteet valikoituivat suunnitelmaan sen mukaan, miten keskeisiksi alueen toimijat ne arvioivat.

Visio ohjaa työtä kohti päämäärää Yhteinen visio, Vuonna 2030 luomu on yksi Kaakkois-Suomen menestystekijöistä, ohjaa luomualan tavoitteellista kehittämistä ja antaa työlle suunnan. Vision mukaan alueen luomutuotanto on kasvanut ja saatavilla on laaja valikoima

Paikallisuutta arvostetaan Paikallisten tuotteiden ja työn arvostaminen on noussut työskentelyn aikana toistuvasti esiin. Tämä näkyy myös toimintasuunnitelman tavoitteissa. Jotta kauppoihin saadaan lisää alueen luomutuotteita, tarvitaan lisää luomutuo-

Tommi Mattila

Kaakkois-Suomi on vahvaa luomuviljaaluetta, ja yhteistyöllä on pitkät perinteet.

LUOMULEHTI 5 | 2020

Päättäjien tuki tärkeää Toimintasuunnitelman tavoitteena on kasvattaa luomun osuus Kaakkois-Suomen peltopinta-alasta 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien julkisten ammattikeittiöiden ja useimpien ravintoloiden halutaan käyttävän luomutuotteita viikoittain. Kun tuottajilla, jatkojalostajilla ja ammattikeittiöillä on alueen päättäjien tuki, on nämä kunnianhimoiset tavoitteet helpompi saavuttaa. Luomun merkitys ilmasto- ja ympäristöystävällisen ruoantuotannon edistäjänä onkin tunnistettava myös aluekehittämisessä. Toimintasuunnitelman tavoitteet tarvitsevat tuekseen koulutusta ja neuvontaa. Kun luomu on osa alueen strategioita, se huomioidaan myös koulutusten ja neuvonnan suunnittelussa. Suunnitelmasta käytäntöön Toimintasuunnitelma konkretisoituu tuloksiksi vasta sitten, kun työ lähtee käyntiin. Yhteisen tahtotilan lisäksi tarvitaan konkreettisia askeleita, vastuunjakoa ja aktiivista keskustelua eri toimijoiden kesken. Kaakkois-Suomen luomun toimintasuunnitelman etenemistä seuraa alueen toimijoista koottu toimeenpanoryhmä. Ryhmä rohkaisee alueen toimijoita viemään tavoitteita käytäntöön, ylläpitää yhteyksiä eri toimijoihin ja viestii luomualaan liittyvästä toiminnasta.

Ari Piiroinen

Hyvän pohjan tulevalle työlle antaa se, että kaikki suunnitelman laatimiseen osallistuneet tahot ovat valmiita sitoutumaan sen visioon, tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.

Kauppoihin toivotaan lisää paikallisia luomutuotteita, joiden avulla luomun kulutus kääntyisi vilkkaaseen kasvuun.

Kaakkois-Suomen vahvuudet esiin Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa on tehty pitkään työtä luomutuotannon kehittämiseksi. Maakunnissa on hyvää luomuosaamista, ja luomuviljelijöillä on pitkät perinteet tiedon ja kokemusten jakamisessa. Maakuntien omat erityispiirteet ja vahvuudet kannattaa nostaa markkinointivaltiksi ja jatkaa paikallisten luomutuotteiden tuotteistamista. Kun kaakkoissuomalaiset yrittäjät, kehittäjät ja päättäjät yhdistävät voimansa, mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Ollaan yhdessä ylpeitä kaakkoissuomalaisesta luomusta! ◀ Kaakkois-Suomen luomun toimintasuunnitelma löytyy osoitteesta xamk.fi/luomulentoon. Kirjoittaja on Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa

Suurin osa kaakkoissuomalaisista luomukotieläintiloista tuottaa naudanlihaa.

Marko Suutari

tantoa ja jatkojalostusta eri asiakasryhmien tarpeisiin. Luomutuotantoa on kehitettävä koko arvoketjun laajuudelta. Markkinoinnin avulla omista tuotteista ja luomusta osataan kertoa asiakkaalle. On myös tärkeää oikoa osin vanhentuneita käsityksiä luomusta ja sen käyttömahdollisuuksista. Toimialarajat ylittävä yhteistyö antaa mahdollisuuksia isompien volyymien ja laajempien asiakasmäärien tavoittamiseen. Yhteistyön paikkoja voi löytyä yllättävältäkin suunnalta. Esimerkiksi matkailijat arvostavat elämyksiä ja hyvää ruokaa. Oman alueen tuotteiden ja palvelujen suosittelu on paitsi alueen yritystoimintaa tukevaa, myös hyvää asiakaspalvelua.

LUOMULEHTI 5 | 2020

TEKSTI JA KUVA: RIITTA MAKKONEN

Puhdaskauran viljely vaatii tarkkuutta

– Gluteeniton tuotantoketju onnistuu hyvin, kun kaikki viljelyketjun osat on saatu puhtaiksi, korostaa Pasi Hartikainen.

LUOMULEHTI 5 | 2020

iteeläinen Pasi Hartikainen on viljellyt gluteenitonta puhdaskauraa neljän vuoden ajan. – Kun on pieni tila, pitää olla jotain erikoisempaa. Toisaalta pieni koko mahdollistaa erikoisemman viljelyn, Hartikainen tuumaa. Hänen tilallaan on peltoa 62 hehtaaria, josta kauralla tänä vuonna 27. Timotein ja apilan siementä tila tuottaa sertifioiduksi nurmisiemeneksi. Hartikainen toimii marraskuusta huhtikuuhun ProAgria Itä-Suomen neuvojana.

– Kokemusten vaihto toisten neuvojien ja viljelijöiden kanssa on äärettömän hyvä asia, ykkösjuttu kehittymisen kannalta, mies kiittää. Gluteeniton kierto takaa puhtauden Hartikainen siirtyi luomuun heti sukupolven vaihdoksen jälkeen vuonna 2002. Hän aloitti kevätrypsin siemenviljelyllä. Myöhemmin tulivat mukaan siemenviljan ja nurmisiemenen viljely. Sertifioitua nurmisiementä ja syysrypsiä hän viljelee yhä edelleen.

Liki 18 vuoden siemenviljely on ollut hyvää valmistautumista puhdaskauran viljelyyn. Ennen puhdaskauraa Hartikainen viljeli samalla alalla tavallista luomukauraa tai apilaa esikasvina. – Onnistumisen kannalta on tärkeää löytää hyvä sertifioitu puhdas siemen, Hartikainen korostaa. – Myös lannoituksessa on oltava tarkkana. Karjanlantaa en puhdaskauran viljelyssä käytä lainkaan siemenriskin vuoksi. Hartikainen käyttää pelloillaan BioKympin mädätettä LuomuKymppiä, lisäksi kaliumsulfaattia, josta saadaan kaliumia ja rikkiä. – Puhdaskauran viljelyssä tärkeintä on gluteeniton kierto. Minulla on pääkiertona viiden vuoden kierto, jossa on syysrypsi, kaksi vuotta kauraa ja kaksi vuotta apilaa. Kauraa viljelen yleensä peräkkäin maksimissaan kaksi vuotta. Ennen kauraa pellolla on kasvanut useimmiten syysrypsiä, joka on hyvä rikkakasvien torjunnassa. Hartikainen on luopunut syyskynnöistä ja muokkaa sen sijaan pellot keväällä kylvökuntoon.

– Tänä kesänä kaura onnistui hyvin. Jyvät ovat suuria ja kosteusprosentti varsin kohtuullinen, Pasi Hartikainen kertoo. Taustalla näkyvät auringonkukat kasvavat monimuotoisuuskaistalla.

Kitkemistä riittää Vaikka sertifioidun puhdaskauran siemenen pitäisi olla aivan puhdasta, joukossa tahtoo olla hyvin pieniä määriä ohraa. Siksi kaurapelto kitketään käsin kaksi kertaa kasvukauden aikana, tänä kesänä ensimmäinen kitkentäkierros alkoi 18. heinäkuuta ja toinen 12. elokuuta. Pellot käydään läpi noin kolmen metrin välein. – Lukiota käyvä tyttäreni Olivia on ollut minulla kaverina kitkemässä. Yksin kitkeminen on todella hankalaa ja työlästä. Ensimmäisellä kitkentäkierroksella meni kolme, neljä päivää. Tänä vuonna työ oli haastavaa siksi, että ohra oli kokonaan kauran alla, eli ohra ei ollut niin helposti havaittavissa. Vieraiden lajien määrä vaihtelee paljon lohkoittain, Hartikainen kertoo. Hän suosii puhdaskauran viljelyssä suurijyväisiä aikaisia lajikkeita, koska myöhäinen puintiajankohta on osoittautunut kosteuden vuoksi ongelmalliseksi. Kosteus kasvattaa homesienten riskiä, ja hometoksiini on hylkäysperuste. Puinnin jälkeen Hartikainen kuivaa kauran omassa kuivurissa, jossa on piensiemenseula ja kaksi esipuhdistajaa. Tekniikka valvoo kuivumisprosessia. Koko ketjun kylvämisestä puintiin, kuivatuksesta varastointiin täytyy olla puhdas. – Se ei silti tarkoita sitä, että pitää ostaa uusi leikkuupuimuri tai rakentaa uudet kuivurit ja siilot. Kun on viljellyt kaksi vuotta pelkästään kauraa ja muuta gluteenitonta, puimuri, kuivuri ja siilot puhdistuvat jo aika pitkälle, Hartikainen kertoo. Hän itse teki suuren investoinnin kuivurin ja teräskartiosiilojen hankkimisen myötä.

– Näissä siiloissa vilja on tavallaan ilmassa, vilja ei makaa betonin päällä. Sopimus määrittää viljelyehdot Hartikainen teki sopimuksen puhdaskauran viljelystä aluksi Helsingin myllyn kanssa. Kolme vuotta sitten hän vaihtoi utajärveläiseen Kinnusen myllyyn. Hartikaisen mukaan jokaisella myllyllä on omat vaatimuksensa sopimuksen suhteen. Kinnusen mylly vaatii todella puhdasta kauraa. Kilossa saa olla enintään kolme jyvää muuta viljaa. – Kaurakiloon mahtuu noin 25 000 jyvää. Oma tavoitteeni on 0–1 vierasjyvää kilossa. Sopimukseen kuuluu myös auditointi myllyn puolesta. Se tarkoittaa sitä, että kesän ensimmäisen kitkemisen jälkeen heinäkuussa myllyn edustaja tarkastaa kaurapellot. Hänellä on oikeus hylätä lohkoja, mikäli pelto ei ole riittävän puhdas muista viljoista. Puinnin jälkeen myllylle lähetetään ennakkonäyte ja vasta sen hyväksymisen jälkeen rekka tulee noutamaan kauran, joka tarkastetaan myllyssä vielä kertaalleen. – Jos kaura ei ole riittävän puhdasta, se menee tavalliseksi luomukauraksi ja hinta on sen mukainen, Hartikainen kertoo. Hartikaisen mukaan puhdaskauran hinta on nykyisellään sellainen, että työlle on saanut kohtuullisen vastineen. – Tähän mennessä puhdaskaura on onnistunut joka vuosi hyvin, Hartikainen kertoo tyytyväisenä. ◀

LUOMULEHTI 5 | 2020

TEKSTI JA KUVAT: KIRSI HAAPAMATTI

Mansikkatila ei uinu talvellakaan

uutalan Mansikkatalolla Töysässä ollaan syksyllä 2020 uuden äärellä. Tilan isäntä Pauli Suutala on juuri irtisanoutunut vakituisesta työstään metsäasiantuntijana. – Piti tehdä valinta, keskitynkö marjatilaan vai palkkatyöhön, sillä molempia ei voinut enää rinnan jatkaa. Valinta oli lopulta selkeä.

Pauli ja Karoliina Suutala ovat jakaneet työnsä selkeästi erillisiin kokonaisuuksiin. Pauli vastaa viljelystä, työntekijöiden ohjaamisesta ja asiakastapaamisista. Karoliinan sarkaa on talous, henkilöstöhallinto ja markkinointi.

LUOMULEHTI 5 | 2020

Kun tila kasvaa, on myös markkinointia tehostettava. Usein kuultu hokema ”luomumansikat viedään käsistä” on Pauli Suutalan mukaan pelkkä myytti.

Tila on kasvanut määrätietoisesti. Ensimmäiset luomumansikan taimet tilalla istutettiin vuonna 2013. Mansikkaa kasvaa nyt 6–7 hehtaarilla. Tilan kokonaispinta-ala on vuokramaineen 35 hehtaaria. Mansikan lisäksi kasvatetaan tarhahernettä ja perunaa viljelykiertoon kuuluvien nurmien ja viljojen lisäksi. Viljelymenetelmät on Suutalan tilalla hiottu käytännön ja tutkimustiedon perusteella huippuunsa. Peltojen vesitalous ja ravinnetasapaino ovat kunnossa ja viljelykierto hyvä. Perustettavalle mansikkalohkolle ajetaan naapuritiloilta lantakompostia. Tuholaisia torjutaan biologisin menetelmin, mikä vaatii käsityötä: petopunkit levitetään käsin. Mansikat myydään REKO-ringeissä Vaasa–Seinäjoki–Tampere -akselilla, jälleenmyyjille toreille, vähittäiskauppaan Helsingin K-ryhmän kauppoihin sekä suoraan tilamyymälästä

Tärkeimmät ensin – työyhteisössä oltava kaikki hyvin Tänä vuonna Suutalan tilan palkkalistoilla oli kaikkiaan 60 henkilöä. – Siinä on toki mukana myös kaikki lyhytaikaiset poimijat. Meillä oli kesällä joitain opiskelijoita, jotka käväisivät vain viikon pesteissä, Karoliina Suutala selvittää. Käytännössä tilalla on hieman ulkopuolista työvoimaa talvikuukausia lukuunottamatta aina. Satokauden jälkeen mansikkamaat valmistellaan talveen ja kaikki harsotetaan. Keväällä uusien istutusten valmistelu aloitetaan aikaisin. – Meillä on hyvin pitkäaikaisia työntekijöitä, monet ovat käyneet meillä alusta asti, Karoliina Suutala kertoo ukrainalaisista ja venäläisistä työntekijöistä. Suutalat tuntevat työntekijöidensä arvon ja ovat panostaneet näiden viihtyvyyteen. He ovat ostaneet läheisen vanhan koulurakennuksen ja remontoineet sen hyvinvarustelluksi asuntolaksi. – Väki on usein nuorta, ja heidän on viihdyttävä meillä. Pitää olla hyvät sängyt, keittiöt, nettiyhteydet ja televisiot. Sanonkin joskus, että pyöritän päivällä mansikkatilaa ja illalla nuorisotilaa. Olemme halunneet satsata asumisoloihin, vaikka toki remontointi on vienyt aikaa ja rahaa paljon. Työntekijöistään huolehtimisesta kertoo tilalla myös se, että poimintakaudella kaikille tarjotaan puuroaamiainen. – Sillä varmistetaan jaksaminen, mutta yhteinen aamiaishetki on myös sosiaalinen juttu. Hyvä yhteishenki on tärkeää. Sään ääri-ilmiöt riesana Pauli Suutala on silminnähden innostunut yrittäjyydestä. Mielenkiintoisen metsäneuvojan työn jättäminen ei kaiherra, kun marjatilan pyörittäminen on inspiroivaa. – Tämä on tavattoman kiehtovaa ja tarjoaa ammatillisia haasteita monipuolisesti. On liikkeenjohtoa, asiakastyötä ja henkilöstöhallintoa. Tässä pitää osata paljon. Uskon myös, että luomumarjojen tuotanto on tulevaisuudessa yhä suotuisampi ala, se sopii hyvinvointibuumiin ja siihen, että ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia siitä, mitä syövät. Helppoa kuvaa Suutalat eivät halua luomumansikkatilan pidosta antaa. Luomu-

Mansikkarivien harson poistolaite on Pauli Suutalan itse suunnittelema. Laitetta voidaan käyttää traktorilla vetämällä niin, että traktorilla voidaan ajaa sekä pituussuunnassa että poikittain rivien päässä ja silti harso keriytyy pois.

mansikat menevät kuin kuumille kiville ilman markkinointiponnistuksia – se on harhaa. – Mitä isompi tila, sitä enemmän marjoja on markkinoitava. Helsingin lähellä mansikat varmasti vietäisiin käsistä, mutta kyllä meidän Etelä-Pohjanmaalla on tehtävä työtä marjojen myynnin eteen. Ilmastonmuutos tuo omat kommervenkkinsä luomumarjojen viljelyyn. Tuholaiset monipuolistuvat ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. – Home ja tuholaiset ovat torjuttavissa viljelyteknisin keinoin, mutta säälle ei voi mitään. Viime kesänä raekuuro hakkasi kokonaisen lohkon aivan tohjoksi. Marjojen lisäksi kaikki mansikanlehdet tuhoutuivat.

Ne olivat aivan reikäisiä ja silppuna rivien väleissä. Suutalat pohtivat, että tulevaisuudessa voisi viljelyssä kokeilla jonkinlaisia kausihuoneita. Pöytäviljelyyn ei luomussa voi ryhtyä, kun kasvin juurten on oltava maassa. Loppuvuonna marjatilalla on ehkä hieman aikaa hengähtää, mutta täysi tohina alkaa viimeistään tammikuussa. Silloin Karoliina Suutala alkaa asioida Migrin kanssa työntekijöiden työlupien tiimoilta. – Poimijoina meillä on myös suomalaisia kesätyöntekijöitä, mutta istutushommiin tarvitsemme väkeä jo keväällä, Karoliina Suutala summaa. ◀

LUOMULEHTI 5 | 2020

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM KUVA: BRITA SUOKAS

Emon ja vasikan yhteiselo onnistuu automaattilypsynavetassa

Vasikat poukkoilemassa lehmien seassa robottinavetassa? Kuulostaa mahdottomalta ajatukselta, mutta tulee olemaan vakiintunut tuotantomuoto tulevaisuudessa.

LUOMULEHTI 5 | 2020

äin vakuuttaa professori Sigrid Agenäs Ruotsin maatalousyliopistosta (Sveriges Lantbruksuniversitet). Yliopistolla on käynnissä vasikoiden vierihoidon ja automaattilypsyn yhdistävä tutkimus. ProAgria järjesti syyskuussa vasikoiden vierihoitoa käsittelevän webinaarin. Seminaarissa puhunut Agenäs kertoi, että Ruotsissa on jo usean vuoden ajan ollut käynnissä vilkas keskustelu koskien eläinten hyvinvointia ja erityisesti vasikoita ja emoja.

Joillakin suomalaistiloilla on hyviä kokemuksia imettäjälehmien käytöstä. Ruotsalaistutkimuksessa jokainen emä hoitaa omaa vasikkaansa.

Lajinmukainen elämä kuluttajille tärkeää – Maataloussektorilla on voimassa yleinen käsitys siitä, että kunhan kuluttajat vain näkevät miten maitoa käytännössä tuotetaan, he myös hyväksyvät tiettyjä eläinten käsittelyyn liittyviä vakiintuneita käytäntöjä. Tutkimusten mukaan asia on juuri päinvastoin. Jos eläinten olot eivät parane, osa kuluttajista ei osta maitoa lainkaan, Agenäs kertoo.

Agenäsin mukaan on lisäksi olemassa paljon tuottajia, jotka haluavat hoitaa tuotantoeläimiä entistä eläinystävällisemmin, mutta joutuvat tekemään käytännön kokeilut ja vastaamaan kustannuksista itse. Tuottajien asenteet koskien esimerkiksi vasikoiden vierihoitoa maidontuotannossa ovat muuttuneet todella paljon viimeisten vuosien aikana. Aikaisemmin tuottajat ajattelivat, että vierihoitoa on mahdotonta toteuttaa, nyt näin ei enää ajatella. Aika, kärsivällisyys, rutiinit Ruotsin maatalousyliopiston vierivasikkatutkimuksessa on mukana kolme eri testiryhmää. Lypsylehmät ja niiden omat vasikat saavat olla yhdessä 3–4 kuukautta. Tutkimuksessa oli mukana sekä laitumella että navetassa poikivia ryhmiä. Laitumelta lehmillä, muttei vasikoilla, on pääsy sisälle navettaan automaattiportin kautta. Vasikoilla on laitumella käytössä siirrettävä suojakatos. Navetassa on normaalin navettakalustuksen lisäksi kontaktialue, jossa lehmät pystyvät hoitamaan ja imettämään vasikoitaan. Vasikoilla on

mahdollisuus vetäytyä syömään ja lepäämään vasikkapiiloon. Lehmillä sinne ei ollut pääsyä. Lehmät pystyvät milloin tahansa poistumaan kontaktialueelta automaattiporttien kautta ruokailemaan, lypsylle tai makuuparsiin lepäämään. Vasikat sen sijaan eivät pysty poistumaan kontaktija vasikkapiiloalueen ulkopuolelle. Alussa joitakin lehmiä joutui opettamaan enemmän kuin muita kulkemaan vasikoiden luokse tai sieltä pois. Kaikki eläimet kuitenkin lopulta oppivat. Agenäsin mukaan tärkeintä on aika, kärsivällisyys ja rutiinit. Hänen mukaansa kaikki lehmät kyllä hoitavat jälkeläisiään. Emot hoitamassa jälkeläisiään maitotilalla on tulevaisuutta Kokeessa haluttiin, että vasikoilla ja emoilla olisi mahdollisimman paljon kontaktia keskenään. Yksi huoli ennen tutkimuksen alkua oli se, että vasikat vahingoittuisivat kontaktialueella. Huoli on kuitenkin ollut turha, sillä kaikki lehmät ovat olleet rauhallisia eikä loukkaantumisia ole sattunut.

Eläimet ovat myös pääosin pysyneet terveinä, eikä lääkehoitoja ole tarvittu. Tutkimuksessa vasikat vieroitetaan noin 200 kilon painoisina. Emon kanssa kasvatetuilla vasikoilla stressitasot ovat pienempiä, ja ne saavat paremmat eväät elämään. Vasikat myös kasvavat vierihoidossa paremmin. Keskimääräinen päiväkasvu on ollut 1,3 kiloa, mutta hajontaa yksilöiden välillä on. Imettävien lehmien keskituotos on tutkimuksessa ollut 7 079 kiloa maitoa. Verrokkiryhmällä, jonka lehmillä ei ollut vasikkaa vierihoidossa, keskituotos oli 9 513 kiloa maitoa. Keskituotokset kuvaavat meijeriin toimitettua maitomäärää, eikä verrokkiryhmän tuotoksesta ole laskettu pois vasikoiden tarvitsemaa maitoa. – Vierivasikkakasvatus automaattilypsynavetassa ei vaadi kalliita investointeja eikä ole monimutkaista, ja tämä on tärkeää huomioida! Ehkä vasikoiden ja lehmien yhteiselo ei ole kaikkien maitotilojen juttu, mutta ne maidontuottajat, jotka haluavat, voivat sen toteuttaa, Agenäs korostaa. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

Vilomixin UUSI RIPULINKATKOJA

Osmo Luomu Elektrolyyttijauhe luomutuotantoon Erikoisruokavalio elektrolyytti- ja vesitasapainon vakauttamiseen ruoansulatushäiriöiden (ripulin) riskitilanteissa, hoidon tai toipumisen aikana.

Soita ja kysy lisää www.vilomix.fi/edustajat tai omasta meijeristäsi41 LUOMULEHTI 5 | 2020

TEKSTI: ANU AROLAAKSO, SUSANN RÄNNÄRI KUVA: HELSINGIN MYLLY

Mistä luomua ammattikeittiöihin?

On koko luomuketjun asia ratkaista pullonkaulat ammattikeittiöiden luomutuotteiden arvoketjussa. Haasteena on kokonaisuuden hahmottaminen. Pelkkien luomukomponenttien tuottaminen ei riitä.

LUOMULEHTI 5 | 2020

mmattikeittiömarkkina on suuri mahdollisuus luomulle. Luomutuotteiden saatavuus on kuitenkin edelleen hankalaa, ja tuotekehitys laahaa perässä.

Ammattikeittiöissä luomun käyttö kiihtyy Suomessa on noin 11 500 ruokapalvelualan toimijaa, jotka valmistavat ruokaa: kahviloita, huoltoasemia, grillejä, ravintoloita, pitopalveluita, hotelleja, julkisen sektorin ruokapalveluja ynnä muita. Näissä keittiöissä valmistetaan yhteensä noin 750 miljoonaa ateriaa vuosittain. Luomun käyttö lisääntyy ammattikeittiöissä kiihtyvällä tahdilla. Uusimman selvityksen mukaan luomua käyttää päivittäin jo 23 prosenttia ja viikoittain 46 prosenttia

keittiöistä. Tästä huolimatta jatkojalostajat ja teollisuus eivät tunnu ottavan keittiöiden luomukysyntää tosissaan. Ammattikeittiöille sopivia tuotteita ei vain löydy markkinoilta riittävästi. 25 prosentin tavoite on koko luomuketjun haaste 9.9.2020 julkaistiin Suomen ensimmäinen kansallinen julkisten hankintojen strategia, joka sisältää kahdeksan tahtotilaa ja 25 niitä konkretisoivaa tavoitetta. Yksi tavoitteista on, että ruokapalveluissa luomun osuus nousee 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan nopeammin ammattikeittiöiden tarpeisiin sopivia luomutuotteita markkinoille. Tavoitteen saavuttaminen on koko luomuketjun haaste.

Tuotekehitys ammattikeittiöille laahaa perässä Ammattikeittiöille sopivien luomutuotteiden puuttuminen konkretisoitui jälleen tänä syksynä. Luomuliiton järjestämän Vuoden Luomutuote -kilpailun ammattikeittiösarjaan osallistui vain yksi toimija, Helsingin Mylly, kotimaisilla luomu-uutuuksillaan. Ruis- ja vehnäateriajyvät ovat vaihtoehtoja riisille ja vaikuttavat ateriakokonaisuudessa moneen asiaan, jotka ammattikeittiössä on huomioitava. – Kokemuksemme mukaan kotimaisiin viljoihin siirtyminen kannattaa tehdä totutellen, eli tuttuun riisiin sekoitetaan vähitellen yhä suurempi osa kauraa, ruista tai vehnää jyvinä. Näin muutos ruokailijalle ei ole niin suuri. Aterian ravintosisältöön vaikutus on dramaattinen. Suomalaiset viljat ovat paljon ravintorikkaampia kuin riisi ja muut maailmalta tuodut viljat. Riisiin verrattuna suomalaisten viljojen ravintosisällössä energiaa on yli kaksinkertainen määrä, hiilihydraatteja kaksi ja puoli kertaa enemmän, proteiinia kuusinkertainen määrä ja hyvää kasvipohjaista rasvaa viisi ja puoli kertaa enemmän, kertoo Esa Vainikainen Helsingin Myllyltä. Savon koulutuskuntayhtymän projektipäällikkö Anu Arolaakso toteaa: – Tätä tämä on ollut viimeiset 10 vuotta. Ammattikeittiöissä sanotaan, että ei löydy tuotteita, ja tuottajat sanovat, että kauppa ei käy. Muutamia horeca-sektorille sopivia luomutuotteita on vuosien saatossa tullut

Jokaisella ruokapalvelutoimialalla on raaka-aineille omat vaatimuksensa ja tarpeensa.

markkinoille, mutta ne ovat poistuneet liian nopeasti valikoimista, ennen kuin ammattikeittiöissä on edes huomattu tuotteiden olemassaolo. Luomutuotteet tulee myydä ammattikeittiöille ja antaa aikaa, jotta keittiössä ehditään muokata reseptiikka uusia tuotteita varten. Yhdessä tekeminen on ratkaisu – Ammattikeittiöt on mielenkiintoinen markkina. Keittiöissä voi olla esimerkiksi kuuden viikon kiertävä ruokalista, vakiintunut ja suuri määrä lounaita, joita he tuottavat. Suunnittelu ja ennakointi on helppoa, sanoo Tamminen Oy:n tuotekehitys- ja tekninen päällikkö Mikko Jääskeläinen. Hänen mielestään parhaimpaan ratkaisuun päästään, kun istutaan asiakkaan kanssa saman pöydän ääreen ja tutkitaan yhdessä reseptiikkaa, jota voidaan tehdä luomuna.

novarbo.fi

– Luomua Hämeestä -hanke toimi hyvänä ponnahduslautana, kun yhdessä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa katsottiin heidän reseptiikkaansa ja alettiin kehittämään heille nakkikastiketta. Seuraavaksi pohdittiin lihakeittoa luomuksi, mutta siinä vaiheessa loppuivat lihatalon ratkaisuvaihtoehdot, kun olisi pitänyt järjestää vihanneksetkin keittoon. Yhteistyötä on siis laajennettava, kun lähdetään tavoittelemaan kokonaisia luomuannoksia. Tällä hetkellä onnistuisi vain luomuliha keittoon, Jääskeläinen kommentoi. Luomutuotteiden tulee olla myös hinnaltaan ammattikeittiöille sopivia. Keittiöissä kyllä ymmärretään, että luomutuote on arvokkaampi kuin tavanomainen tuote, mutta luomutuotteen hinta ei saisi enää tukussa kertaantua tavanomaista tuotetta enemmän. Ammattikeittiöissä peräänkuulutetaan tuottajilta sekä jatkojalostajilta aktiivisempaa tiedottamista luomutuotteista, suoraa yhteydenottoa ja yhteistyötä tuotekehitykseen. Jokaisella ruokapalvelutoimialalla on omat vaatimuksensa ja tarpeensa raaka-aineille, joten sama tuote ei välttämättä sovellu esimerkiksi kahvilaan ja koulun ruokapalveluun. Ymmärrys keittiön toiminnasta auttaa sopivien luomutuotteiden kehittämisessä. ◀

Kysy lisää: Mika Nurminen p. 040 137 9858

mika.nurminen@novarbo.fi

LUOMULEHTI 5 | 2020

Yhdistyksistä TEKSTI: ERKKI VIHONEN

Ekoviljelijät mukana pellonpientareilla Etelä-Pohjanmaalla järjestetyissä tapahtumissa pureuduttiin rikkakasvien torjuntaan luomussa.

koviljelijät ry ja ProAgrian Luomumaidontuotannon kehittäminen -hanke järjestivät elokuun alussa pellonpiennartapahtumat Minna Haaviston tilalla Kurikan Jurvassa ja Kauhavalla Pekka Paavolan tilalla. Käytännön pellonpiennartapahtuma uusille luomuviljelijöille Jurvan päivään osallistui hyvä määrä luomusta kiinnostuneita tai luomussa ensimmäistä vuotta olevia viljelijöitä. Luomuliiton mentorina toimiva Reijo Haavisto oli kerännyt lähipellolle runsaasti luomurikkojen torjuntaan käytettyjä muokkauskoneita,

Pellon peruskunnostusta Kauhavalla Luomuliiton mentorina toimivan Pekka Paavolan maatilalla tutustuttiin myös rikkakasvien torjuntaan ja pellon syysmuokkauksiin syysviljoille. Pellon vesitaloutta oli parannettu piiriojituksella sekä uusilla salaojilla. Nyt oli vuorossa heikon säilörehunurmen murskaaminen ja lopetta-

Uusia luomuviljelijöitä tutustumassa luomukasvustoihin Jurvassa.

Erkki Vihonen

Tiina Peltonen

joten eri maalajit ja käyttötarkoitukset tulivat hyvin näkyviin maata muokatessa. Haaviston tilalla on käytössä yksivuotinen viherlannoitusnurmi, joka on todettu erittäin tehokkaaksi rikkakasvien torjunnassa sekä maan ravinteiden lisääjänä. Seos sisältää runsaasti hernettä, virnaa sekä viljaa ja raiheinää. Rikkakasvien torjunta suoritetaan ennen viherlannoitusnurmea muokkauksilla, ja kasvusto kylvetään kesäkuun aikana. Kasvusto murskataan vähintään kertaalleen kesässä, ja seuraava muokkaus on keväällä ennen kylvöä. Tuloksena on puhtaat pellot ja hyvät viljasadot. Päivä päättyi kasvustokierrokseen ja makkaran paistoon. Keskustelua luomusta jatkettiin leppoisassa tunnelmassa.

Jurvan työnäytöksessä torjuttiin rikkakasveja murskaamalla viherlannoituskasvustoa ja erilaisilla muokkausmenetelmillä.

LUOMULEHTI 5 | 2020

Yhdistyksistä

APURAHA LUOMUN EDISTÄMISEEN VUONNA 2020 minen juolannostimella yhdellä ajokerralla, jotta tallaaminen pellolla olisi mahdollisimman vähäistä. Syysviljat perustetaan Paavolan tilalla kyntämällä pellot vesitilan varmistamiseksi. Kynnön yhteydessä käytetään pakkeria, joka muokkaa maan kylvökuntoon samalla ajolla. Näin pellolla tapahtuvaa tallaamista saadaan vähennettyä. Lisäksi rikkakasvien määrä vähenee ja saadaan tehtyä tehokas muokkaus syysviljojen kylvölle. Päivän aikana tehtiin kasvustokierros, jossa tutustuttiin peltovalvatin torjuntaan kaurakasvustoista sekä erilaisiin aluskasveihin. Tapahtumat saivat erittäin hyvää palautetta, ja samalla Ekoviljelijät sekä Luomuliitto saivat hyvää näkyvyyttä maakunnassa. ◀

Savo-Karjalan Luomuyhdistys myöntää kaksi 200 euron apurahaa luonnonmukaiseen tuotantoon liittyviin opintoihin. Opinnot voivat liittyä suoraan luonnonmukaiseen tuotantoon, tai ne voivat edistää luomutuotteiden käyttöä. Apurahaa voi hakea myös luomuun liittyvään opintomatkaan. Apurahanhakijan tulee olla kotoisin tai opiskella Savo-Karjalan alueella. Vapaamuotoisesta hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan nimi, yhteystiedot ja mahdollinen opiskelupaikka (opiskelijatodistus) tai kotipaikka sekä perustelu apurahan tarpeesta ja rahojen käyttösuunnitelma. Apurahojen jakamisesta päättää SavoKarjalan Luomuyhdistyksen hallitus. Hakuaika on 15.10.–15.12.2020. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa osoitteeseen hannutkamarainen@gmail.com. Lisätietoja: puheenjohtaja Hannu Kämäräinen, 040 5152 161

Susann Rännäri

Savo-Karjalan Luomuyhdistys sai yhdistyksen 30-vuotisjuhlassa rahalahjoituksia, joita nyt laitetaan jakoon. Tarkoitus on jatkaa kannustusapurahojen myöntämistä myös tulevina vuosina luomutuotannon tai luomutuotteiden kysynnän kasvattamiseksi sekä kehittämiseksi. Pekka Paavolan tilalla Kauhavalla tutustuttiin luomukasvustoihin monipuolisesti. Kuvassa tärkkelysperunaa.

LUOMULEHTI 5 | 2020

Yhdistyksistä TEKSTI JA KUVA: SIRKKU KIANTO

Jäsenkyselystä uusia ideoita Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys hioo toimintaansa jäsenten toiveiden perusteella.

LUOMULEHTI 5 | 2020

ohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys on toiminut luomuviljelijöiden tukena maakunnassa vuodesta 1988. Yhdistyksen nykytilaa ja kehittämiskohteita tutkittiin Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä. Tutkimus sisälsi kyselyn PohjoisPohjanmaan luomuyhdistyksen eli PP Luomun jäsenille sekä ryhmähaastattelun yhdistyksen hallituksen jäsenille. Yhdistyksessä oli kyselyajankohtana kesä–heinäkuussa 121 tuottajajäsentä. Alueella on yhteensä 518 luomuviljelijää. Tieto kyselystä lähetettiin kaikille jäsenille paperisen jäsenkirjeen mukana ja lisäksi sähköpostilla niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa. Kysely lähettiin myös

alueella toimiville yhdistykseen kuulumattomille luomutuottajille, joiden yhteystiedot ovat Luomuliiton tiedossa. Kyselyyn vastasi 38 jäsentä ja neljä eijäsentä. Vastausprosentti jäi koko vastaajaryhmän osalta 16 prosenttiin. Toisaalta jäsenten vastausprosentti oli hyvä, 31 prosenttia. Suurin osa ei-jäsenistä jäi tavoittamatta. Yhdistyksen hallituksen jäsenille suunnattu ryhmäkeskustelu toteutettiin verkossa Teams-sovelluksen avulla. Viljelijöiden vastaukset ja ryhmäkeskustelu tuottivat tutkimukseen tarvittavan materiaalin. Toiveena koulutusta ja yhteistoimintaa Vastaajat olivat ensisijaisesti sitä mieltä, että yhdistyksen toiminta toteutuu ’hyvin’, joskin toiseksi eniten vastattiin toiminnan

Yhdistyksistä toteutuvan ’ei hyvin eikä huonosti’. Yhdistyksen toimintaa arvioitiin useasta eri näkökulmasta. Jokaiseen niistä annettiin useita lisäkommentteja ja esitettiin toiveita toiminnan kehittämiseen. Ensisijaisesti todettiin tarve luomuviljelyyn liittyviin koulutuksiin. Koulutustarpeet nousivat esille myös muiden kysymysten lisäkommenteissa. Lisäksi yhdistyksen näkyvyyden parantaminen, kuluttajille suunnatun luomuinformaation lisääminen sekä jäsenille suunnattujen tupailtojen, kokoontumisten ja vertaistuen toteuttaminen nousivat vastauksissa esille useamman kerran. Mentor-palvelua pidettiin hyvin tärkeänä, mutta esimerkiksi yhteystietojen löytymiseen tarvitaan parannusta. Luomuliiton tulevassa verkkosivujen uudistuksessa kannattaa tähän kiinnittää huomiota. Lisäksi yhdistykset olisi hyvä ottaa mukaan suunnitteluun. Tuloksista uutta intoa kehittämiseen Hallituksen ryhmäkeskustelussa oltiin yllättyneitä, että vastaajat olivat kokeneet yhdistyksen toiminnan olevan aktiivisempaa kuin hallitus itse sen koki. Hallituksessa tunnistettiin yhdistyksen passiivisuus hallitustyöskentelyssä, itse toiminnassa ja viestinnässä. Keskustelussa tuli myös ilmi, että yhdistys nojaa toiminnassaan, vahvas-

ti liittoon ja niihin hankkeisiin, jossa se on mukana osarahoittajana. Jatkossa on syytä panostaa myös yhdistyksen taholta toteutettuun viestintään. Erityisesti sosiaalisen median hyödyntäminen sekä hallituksen sisäisen viestinnän tehostaminen virkistäisi yhdistyksen imagoa ja toimivuutta. Kyselyn tulokset saivat hallituksessa aikaan selkeää kehittämisen halua. Saatuja vastauksia pidettiin tärkeinä työkaluina toiminnan parantamiseen. Todettiin, että on syytä pitää hallituksen yhteinen tupailta, jossa asiaan paneudutaan vakavasti ja lähdetään viemään yhdistystä eteenpäin uudella innolla. Luomu on yhteinen nimittäjä Kyselyn lopussa kysyttiin vastaajien arviota omasta jäsenyydestä Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistyksessä seuraavan viiden vuoden aikana. Suurin osa vastaajista aikoo py-

syä yhdistyksen jäseninä (taulukko 1). Asiaa harkitsevia oli viidesosa vastaajista. Jäsenyyden vahvin vaikutin oli itse luomutuotannon harjoittaminen. Niin kauan kuin sitä harjoitetaan, ollaan myös jäseniä. Lisäksi painotettiin edunvalvonnan, verkostoitumisen, vertaistuen, koulutuksen ja tapahtumien tärkeyttä jäsenyyden jatkumisen kannalta. Hallituksen ryhmäkeskustelussa puolestaan todettiin, että jäsenten pysymiseen ja uusien saamiseen tullaan keskittymään suurella vakavuudella. Opinnäytetyöraporttiin sisällytettävät kehittämisehdotukset tulevat omalta osaltaan tarjoamaan toiminnan aktivoimiseen tarvittavia työkaluja. Loppuraportti julkaistaan syksyn 2020 aikana Theseus.fi -tietokannassa. ◀ Kirjoittaja on agrologi ja opiskelee ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Oulun ammattikorkeakoulussa.

Vastaajien (N=42) arvio omasta jäsenyydestä Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistyksessä.

kpl

Pysyn jäsenenä

Harkitsen eroamista

Tulen eroamaan

Tulen liittymään jäseneksi

En osaa sanoa

Yhteensä

100

Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys on osarahoittajana mukana ProAgrian luomua tukevissa hankkeissa, joiden kautta toteutuvat muun muassa pellonpiennarpäivät.

LUOMULEHTI 5 | 2020

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 11.12.

KONEITA

Soita! Boris 0500 567611

Meiltä tutkitusti parhaat

Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan ja luomutuotantoon tarkoitetut koneet

EINBÖCK AEROSTAR

Rikkaäestää 100% tarkkuudella

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

SIEMENIÄ

Laatusiemenet luomuun! SUIRE ROTAKING

Torjuu kuorettuma ja rikat

COMBCUT leikkaa

Voittanut monta palkintoja

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

KVICK-FINN

Torjuu juuririkkaruohot 98% teholla

OSTAMME LUOMUVILJAA

ALLROUNDER classic Avoin hanhenjalkaäes

AGUIRRE

Äes- kylvökone 3–9 m

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

LUOMULEHTI 5 | 2020

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

SCHAUMANN

LECKMASSE NUOLUKIVI Sisältää mm. A-vitamiinia D3-vitamiinia E-vitamiinia Seleeniä

250.000 ky 50.000 ky 500 mg 40 mg (org. 16 mg)

luomuUN Pakkauskoot: 20 kg & 65 kg

MYYNTI www.eurotrading.fi • p. 010 3211 950

LANNOITTEITA apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

NEKOLTA UUTTA!

Lannoitteita luomuviljelyyn

Ilmasta typpeä! Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Liekittimet Harat Ryömijä

Neko Luonnonlannoite N-P-K 10-3-1 + (Ca 4) • • • • •

koko: 4 mm pelletti raaka-aineet: liha-luujauho korkea typpipitoisuus Muut saman sarjan lannoitteet: hyvä typpi-fosfori -suhde NPK 9-4-3 ja C/N - suhde 3-5 – typpi NPK 6-3-12 nopeasti kasvin käyttöön • 750 kg:n suursäkki PRO

Tiedustelut: puh. 03 616 2167 neko@neko.f i • www.neko.f i

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

LUOMUELINTARVIKKEITA

TILAPEITTAUSTA

KULTAKASVU Premium - paljon enemmän kuin peittausaine! Viljelijät ovat havainneet: ►se on näivettänyt mm. pillikkeen, savikan ja juolavehnän kasvua ►se on nostanut satoa ja hl-painoa

Tilaa alan pioneerilta (28 v.) ennakkoehtohintaan!

REIJO HARTIKKA 0400 325 863

Tilapeittaaja

Lisätiedot valmistajan kotisivuilta elom.ﬁ

LUOMU ON HYVÄÄ – TAVALLISTA PAREMPAA! LUOMUA JO YLI 3000 TUOTETTA! * TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ, MUURUVESI * * TOPIN HALLI, KUOPION KAUPPAHALLI *

* TERVETULOA LUOMUOSTOKSILLE AITOON LUOMUKAUPPAAN!

LUOMULEHTI 5 | 2020

TEKSTI JA KUVA: PIRKKO TUOMINEN

LUOMUNAUTATILAN SAIRAUKSIEN HOIDOSTA – OSA 4

Tuikitärkeä seleeni

Umpikauden seleeniruokinta varmistaa emolehmätilan virkeät vasikat.

Seleeninpuutos on vanha vitsaus, josta on välillä vaivaa.

kuutisti yllättävä seleeninpuutos saattaa aiheuttaa suurta harmia erityisesti emolehmätiloilla poikimakaudella vasikkakuolemina tai muutoin velttoina vasikoina. Myös maidontuotannossa ongelmia voi syntyä, koska varsinkin umpikaudella eläinten seleeniruokinta jää usein liian alhaiseksi. Seleeninpuutoksen torjunta on jatkuvaa työtä. Meillä Suomessa maaperä on luontaisesti seleeniköyhää, minkä vuoksi lannoitteisiin lisätään seleeniä kasvattamaan sen pitoisuutta kotoisissa rehuissa. Luomutuotantoon soveltuvaa seleenilannoitetta ei ole. Karjanlannassa pellolle menevä seleeni sitoutuu maassa kasveille käyttökelvottomaan muotoon eikä siten päädy takaisin rehuun. Seleeni ei ole kasveille tarpeellinen, mutta eläimille ja ihmisille välttämätön hiven-

LUOMULEHTI 5 | 2020

ravinne. Seleenitäydennys ruokinnassa on aloitettava heti peltojen luomuun siirtämisen yhteydessä huolimatta siitä, siirtyvätkö eläimet luomuun vai eivät. Lievät puutokset aikuisilla naudoilla aiheuttavat epämääräisiä oireita heikosta hedelmällisyydestä ja luomisista alhaiseen tautien vastustuskykyyn. Seleenitasoja voi tarvittaessa seurata tankkimaidosta tai verestä otetuilla näytteillä, jotta näihin kroonisiin vajeisiin päästään puuttumaan. Selkeämmin seleenin vaje tulee ilmi vastasyntyneillä vasikoilla, joilla esiintyy seisomaan nousemista haittaavaa luurankolihasrappeumaa tai jopa äkkikuolemaan johtavaa sydänlihasrappeumaa, joka tulee esille rasituksen yhteydessä. Usein seleenivaje huomataan juuri vasikkaongelmien yhteydessä. Vasikoiden ainoa seleeninlähde on tiineysaikana emon istukka ja syntymän jälkeen emon maito. Jos emon seleeniruokin-

nasta ei ole tiineyden aikana huolehdittu, on vasikalla jo syntyessään paha seleenivaje. Tarkista ruokinnan seleenitaso Seleeninpuutoksen ennaltaehkäisy edellyttää, että jokainen yksilö saa rehusta riittävästi seleeniä päivittäin. Suositus on, että vähintään puolet seleenistä olisi orgaanisessa muodossa, joka on epäorgaanista paremmin käyttökelpoista ja sallittua myös luomueläimille. Tarvittava seleenimäärä riippuu kukin yksilön päivässä syömästä kuiva-ainemäärästä. Suosituksena luomutuotannossa pidetään 0,3–0,5 mg Se/kg kuiva-ainetta, mikä on hieman korkeampi kuin tavanomainen suositeltu määrä. Erityisesti tiineyden loppuvaiheessa on järkevää nostaa seleenin määrä hyvälle tasolle. On muistettava, että liian suuret seleenimäärät ovat eläimelle myrkyllisiä, joten liioitteluun ei pidä mennä. Järkevästi käytettynä rehun kautta annetut seleeniannokset

ovat turvallisia. Yliannostusriski on suurempi, mikäli päädytään käyttämään apteekista saatavaa lääkeseleeniä, jonka normaalit käyttömäärät ovat pieniä. Eläinten saaman seleenin määrää tulee seurata ja varmistaa, että jokainen syö valittua tuotetta riittävästi. Mikäli on aihetta epäillä, ettei tämä toteudu, on mahdollista turvautua seleenipistokseen, joka annetaan joko emolle tai vastasyntyneelle. Pistoksen vaikutus on noin kuukausi, joten sen lisäksi pitää tarkastella ruokinnallisia vaihtoehtoja, joilla seleenin saanti turvataan pidemmällä aikavälillä. Pistoksena annettu tai rehun seassa tarjottu lääkeseleeni on aina lääkehoito, ja siitä tulee hoitokertamerkintä luomueläimelle. Seleeniruokinnassa on erilaisia vaihtoehtoja Luomutuotannossa kannattaa suosia kivennäisiä ja nuolukiviä, joissa seleenipitoisuus on mahdollisimman korkea. Enimmillään seleeniä voi olla 50 mg/kg. Jos käytössä olevan kivennäisen seleenipitoisuus on kovin alhainen, ei eläin välttämättä pysty syömään sitä riittävästi saadakseen tarvitsemansa seleenin. Ja toisaalta, jos se syö kivennäistä paljon, saattaa muu kivennäistasapaino häiriytyä. Tarvittaessa seleenin saantia voi lisätä tarjoamalla eläimille erityisiä seleenivalmisteita. Niissä on usein mukana E-vitamiini, joka edistää seleenin hyväksikäyttöä. Erikoistuotteissa on olemassa hyvin maittavia rakeisia valmisteita, ja kun tarvittava annos on suhteellisen pieni, saadaan nirsotkin yksilöt yleensä syömään sitä riittävästi. Aina on toki muistettava varmistaa, että tuote soveltuu luonnonmukaiseen kotieläintuotantoon. Mikäli naudoille syötetään kotoisten rehujen lisäksi teollisia täydennysrehuja, on muistettava huomioida myös niiden kautta tuleva seleeni. Jokaisen eläintuottajan, jonka pellot ovat luomutuotannossa, kannattaa tarkistaa eläintensä rehustus ja varmistaa seleenin päivittäisen saannin riittävyys kaikissa tuotantovaiheissa. Varsinkin tiineiden hiehojen ja umpilehmien seleeniruokinnasta on tärkeä huolehtia. Erityisesti tämä asia on pidettävä mielessä niiden, joilla eläimet ovat tavanomaisessa tuotannossa, koska tällöin se jää helpommin huomioimatta ruokinnan suunnittelun yhteydessä. Seleeninpuutoksen torjuntaan on jokaiselle tilalle mahdollista löytää toimiva strategia, jolloin ongelmilta voidaan välttyä. ◀

Kiinnostaako?

•Maapallon parhaimmat luomukahvit •Hyvä maku •Kestävän kehityksen edistäminen •Kahviosuuskunnat ja -tilat

Kaikki tämä vain 15 cnt/ 1,75 dl kuppi (alv. 0 %)

Tilaukset ja tiedustelut: tilaukset@paahtimopapu.fi EU Organic Logo Colour Outer Line rgb

EU Organic Logo Colour rgb

EU Organic Logo One Colour Dark rgb

EU Organic Logo One Colour Light Outer Line rgb

EU Organic Logo One Colour Dark Outer Line rgb

EU Organic Logo One Colour Light rgb

Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi – maksutta! Lisätietoja: www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

Luomuleipomo

Kirjoittaja toimii luomun erityisasiantuntijana ProAgria Itä-Suomessa.

LUOMULEHTI 5 | 2020

Kysymyksiä

Elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo 040 964 1518

Luomuliiton @ asiantuntijat vastaavat Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

www.luomuliitto.fi Tiimissä mukana myös:

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 936 0377

Luomuasiantuntija Brita Suokas 044 528 8722

LUOMULEHTI 5 | 2020

Noora Mantere

Pakuriympeillä voi samasta puusta saada jopa kolme satoa pakurikääpää.

Mitä tarkoittavat pakuri, pakurikääpä ja ympätty pakuri? PAKURIKÄÄPÄ ON yleinen koivun lahottajasieni ja metsän tuholainen, joka lahottaa varttuneita lehtipuita ja aiheuttaa pakkashalkeamiin, oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin mustia halkeilevia kasvaimia. Tällaiset puut eivät kelpaa metsäteollisuuden raaka-aineeksi, mutta ulkonevaa pakurikäävän aiheuttamaa kasvainta, eli pakuria, kerätään kosmetiikan, elintarvikkeiden sekä rohdosten raaka-aineeksi. Kerättävä pakuri on monivuotinen. Jos se leikataan puun rungosta irti, kasvattaa se uuden pakurin samaan kohtaan 4–10 vuodessa. Pakuria voidaan myös kasvattaa. Tällöin pakurisieni istutetaan eli ympätään koivuihin. Yhteen koivuun istutetaan yleensä 3–4 kasvatusymppiä, ja ne tuottavat kerättävää pakuria ensimmäisen kerran noin 6–8 vuoden kuluttua. Eli kasvatus ja keruu tapahtuvat kustannustehokkaasti yhtenäiseltä ja tietyltä alueelta. Pakuri kasvaa hitaasti, ja lisääntyneen kysynnän vuoksi yhä useampi metsänomistaja on kiinnostunut sen viljelystä osana metsänhoitoa. Kasvatusymppejä onkin jo saatavilla useilta eri toimittajilta. Pakurin keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin, vaan keräämiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Pakuria voidaan kerätä myös luomusertifioiduilta alueilta tai kasvattaa luomuna, mutta se edellyttää alueiden sekä myyntitoiminnan kuulumista luomuvalvontaan. Lisätietoa luomukeruualueiden sertifioinnista ja sienten viljelystä löytyy Ruokaviraston ohjeesta ”Yleiset ohjeet ja kasvintuotannon ehdot”, joka löytyy Ruokaviraston sivuilta. ◀

Saako luomuvalvonnassa oleville eläimille käyttää kuivikkeena ylivuotista tavanomaista heinää? LUOMUELÄIMILLE SAA ostaa kuivikkeeksi tavan-

omaista olkea. Hankinta- ja käyttömäärät sekä hankinta-ajankohdat sekä se, mille eläimille kuivikkeita on käytetty, kirjataan tuotevirtakirjanpitoon. Tavanomaista olkea saa käyttää kuivikkeena vain eläinten makuualueilla, ja rehuksi se ei siis kelpaa. Ruokintapöydälle tavanomaista olkea ei saa jakaa. Luomuheinää voi käyttää kuivikkeena. Sen sijaan tavanomaista heinää ei saa käyttää kuivikkeena luomueläimille. Sillä ei ole merkitystä, onko tavanomainen heinä ylivuotista vai ei. Ainoa poikkeus, jolloin tavanomaisia heinäkasveja voidaan käyttää luomueläinten kuivikkeena, on nurmen siemenviljely. Jos esimerkiksi tavanomaiselta pellolta on puitu timotein siemenet, voi jäljelle jääneet korret käyttää luomueläinten kuivikkeena. ◀

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

Puhtaasti viljelty maa ruokkii kaikkia asujiaan. ®

Luomutuotantoonkin sopiva BESTON -kalkituskuona on ekologisen kierrätyksen malliesimerkki, miten teollisuuden sivutuotteesta on kehitetty ja jalostettu luontoa rasittamatta kalkitusaineiden parhaimmistoa.

BESTON®-kalkituskuonan

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia:

hiilijalanjälki on hyvin pieni.

CERTIFIED

ISO 14001 LUOMULEHTI 5 | 2020

TEKSTI JA KUVAT: HIA SJÖBLOM

Voimaa kasvustolle ja maan mikrobeille

Lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet ovat tärkeitä luomupeltojen sadontuottokyvylle. Mitä enemmän viljelijä tietää niiden ominaisuuksista, sitä enemmän hän myös niistä hyötyy.

aisa Riiko viljelee Salon Hajalassa sadan hehtaarin luomutilaa. Viljelijän työn lomassa hän on paiskinut töitä useissa ravinnekierrätykseen ja maan kasvukuntoon pureutuneissa hankkeissa. Tällä hetkellä hän työskentelee projektikoordinaattorina Itämeren suojelukomissio HELCOMissa.

LUOMULEHTI 5 | 2020

– Tavoitteena sekä hanketyössä että omalla tilalla on onnistunut viljely ja tuotanto. Samalla pidetään huolta jatkuvuudesta ja peltomaan kasvukunnosta niin, että tulevaisuuskin on turvattu. Palapeli ei ole helppo. Yllätyksiä on matkassa. Säät vaikuttavat aina, mutta periksi ei pidä antaa, Riiko sanoo.

Kestävä ruuantuotanto ja peltojen kasvukunnosta huolehtiminen ovat aina olleet luomuviljelijä Kaisa Riikon sydäntä lähellä ja tekemisen painopisteissä.

Riikon tila on ollut luomussa Kaisan tilanpidon ajan, eli pian 25 vuotta. Teoria ja käytäntö lyövät kättä kokeilujen ketjussa. – Hanketyössä kertyy tietoa, jota voi soveltaa omassa viljelyssä. Toisaalta viljelyn käytännön kokemukset ovat tärkeä panos hanketyöhön, kun teorian lisäksi pystyy ymmärtämään käytännön reunaehdot, Riiko toteaa. – Jatkuvasti oppii uutta. Joka vuosi on erilainen. Tänäkin vuonna esimerkiksi lounaisessa Suomessa alkukesän kuivuus johti ennennäkemättömään jälkiversontaan kevätviljoilla. Nyt puintiaikaan joudutaan etsimään luovia ratkaisuja esimerkiksi korjuuajan määrittämiseen. Lannan aikakausi Kun Kaisa Riiko aloitti kotitilansa isännöinnin vuonna 1996, siirryttiin samalla luomuun. Pellot eivät olleet saaneet eloperäistä lannoitusta kymmeniin vuosiin, mutta tuore viljelijä tarttui tähän vaihtoehtoon. Lantaa hän on hankkinut lähiseudun eläintiloilta. – Lantaa levitetään täydennyslannoitteeksi ehkä noin kerran viiden vuoden viljelykierron aikana. Paitsi ravinteita, lanta tuo peltoon myös muuta pöhinää. Olennaista on, että lanta ruokkii maan mikrobeja, jotka pitävät huolta maan elävyydestä, ravinteiden vapautumisesta ja kasvijätteiden maatumisesta. Riikon pellossa kasvoi viimeksi muun muassa itse tehdystä seoksesta yksivuotinen ja monilajinen kasvusto, johon kuului öljyretikkaa, kauraa ja apilaa sekä raiheinää. Kesäkuun lopussa kylvetty kasvusto ulottui syyskuun alussa paikoin leukaan asti, ja öljyretikka oli kasvattanut vaaksan mittaiset juuret. Nopeasti kehittynyt kasvusto piti rikat kurissa. Monilajinen ja syväjuurinen kasvusto on hyvä maan mikrobistolle ja pellon kasvukunnolle. Ja jos monilajisuus ei olisikaan joka vuosi mahdollista, aina voi hyödyntää kerääjäkasveja ja monipuolista viljelykiertoa. Kaisa Riiko nauttii kokeilusta ja ratkaisujen hakemisesta. – Viljelyssä on ollut monenlaisia kasveja. Esimerkiksi härkäpapu kiinnostaa mi-

nua edelleen. Meillä Suomessa on vielä paljon sen viljelyyn liittyvää hyödyntämätöntä potentiaalia. – Kokeilen, analysoin, pohdin ja päätän. Huonoonkaan satoon ei pidä pettyä. Pitää kaivaa esiin sen syyt ja ottaa opiksi. Hyöty irti orgaanisista ravinteista Lannan hankkiminen, kuljettaminen, varastointi ja levittäminen teettävät lisätöitä kasvitilalla. On myös mahdollista käyttää orgaanisia lannoitevalmisteita, joita on tullut markkinoille monilta valmistajilta.

– Niiden kanssa on syytä olla tarkka, ettei maksa turhaan sellaisesta lannoitteesta, jonka ravinteiden vapautuminen ei osu yksiin oman viljelykasvin ravinteiden oton rytmin kanssa, Kaisa Riiko sanoo ja kehottaa paneutumaan tuotteiden analyyseihin ja koostumukseen. – Esimerkiksi liukoinen typpi menee suoraan hyötykäyttöön. Sen määrä voi kuitenkin olla vain murto-osa typen kokonaismäärästä. Orgaaniseen ainekseen sitoutunut, myöhemmin kasvukaudella vapautuva typpi saattaa hyödyttää vain rikkakasveja ja lopulta huuhtoutua vesistöihin, hän varoittaa. – Siksi kerääjäkasvit soveltuvat erityisen hyvin lohkoille, joita keväällä on lannoitettu lannalla tai orgaanisilla lannoitevalmisteilla. Kaisa Riiko kehottaa lukemaan tuoteselosteet tarkkaan. On oleellista tietää, kuinka paljon ja millaista typpeä tai fosforia orgaanisessa lannoitteessa on. ◀ Artikkeli on tuotettu osana Kasimir – Jätteet ja tähteet käyttökelpoisiksi luomupuutarhalannoitteiksi -hanketta.

Kaisa Riikon luomupelloilla kasvoi itse tehty sekoitus, jossa oli muun muassa öljyretikkaa, kauraa, apilaa ja raiheinää.

LUOMULEHTI 5 | 2020

Kolumni

Punainen tupa ja autokaista

LUOMULEHTI 5 | 2020

Jyri-Pekka Lemettinen on savolainen luomutilan isäntä, munataksikuski ja wanna be -kirjailija, jonka mietintöjä sonniaitauksessa voi seurata myös Jokinotkon karjatilan Youtube-kanavalla.

Jyri-Pekka Lemettinen

lämäni on ollut melkoista myllerrystä viimeisen pari vuotta. Henkisesti raskaiden, mutta lopulta kasvattavien elämänvaiheiden jälkeen päädyimme hankkimaan perheellemme kakkoskodin kaupungista. Tilamme on muuttunut perinteisestä perhetilamallisesta suoramyyntipuuhamaasta kohta jo yhden ulkopuolisen henkilön työllistäväksi yrityksentapaiseksi. Meistä on tullut trendikkäästi monipaikkaisia. Kahden asunnon loukku, kasvava velkataakka ja ilmastokuorma kuulosti alkuun karmivalta. Minua kalvoi tunne, että olen pettänyt maalaiset ystäväni ja katkaissut juureni asettuen osaksi kaupunkikeskuksiin vaeltavaa tyhjäkatseista valtavirtaa. Perheestä erillään oleminen oli alkuun itkettävän ikävää, eikä paikkakunnalta toiselle rampatessa tuntunut ehtivän asettua kumpaankaan paikkaan kunnolla. Olin kuin tarinan intiaanipäällikkö, joka jäi ensimmäisen lentomatkansa jälkeen kentälle odottamaan sielunsa laskeutumista. Hiljalleen palaset ovat kuitenkin alkaneet asettua paikoilleen. Tylsät, mutta tärkeät rutiinit ovat auttaneet tässäkin. Reppu odottaa jatkuvasti tuvan nurkassa pakattuna. Kotien välisen matkan pyrin ajamaan eestaas enintään kerran viikossa. Kaasuautoa on jo katseltu, seuraavana on tarkoitus liittää myös kaupunkikoti maalämpöön. Urbaanissa ympäristössä päätteellä istumisen vastapainoksi on mahtavaa uppoutua vaihteeksi ryskähommiin tiluksille. Vastaavasti, kun on ajanut useamman päivän putkeen sontakuormia tai jumputtanut aitatolppia hartiat hiessä, voi kivitalojen ja katuvalojen keskellä tuntea hetkisen jopa lomailevansa. Perhe ja parisuhdekin ovat tilanteesta selvinneet yllättävän hyvin. Ikävöinnin vastapainona on aina elähdyttävä jälleennäkemisen riemu. Lapset tuntuvat viihtyvän hyvin molemmissa kotipaikoissa omine virikkeineen ja ystäväpiireineen. Kaupungin leikkipuistoista ja uimahallikäynneistä otetaan ilo irti samalla intensiteetillä kuin maaseudun metsäretkistä, majaleikeistä ja kotieläinten parissa puuhailusta. Parisuhdekin on jatkuvan samalla tontilla öllöttämisen jälkeen selvästi tuoreutunut. Citymaalaisuus on uusi trendi, jossa urbaaniin ympäristöön kyllästyneet kaupunkilaiset siirtyvät kohti maaseutumaisempaa elämänpiiriä. Me, kuten moni kanssamaajussikin, olemme toimineet päinvastoin, löytäneet monipaikkaisuuden edut ja uudenlaisen, tasapainoisemman rytmin elämäämme. Ja hiljalleen sielukin alkaa pysymään reissatessa perässä. ◀

Ilot ja surut on lopulta samat, oli ympärillä sitten peltoaukeaa tai asfalttia.

KUTSU

Luomuliitto ry:n syyskokous 2020 Tiistaina 10.11. klo 11.00 Paikka: Verkossa Teams-ohjelmalla. Virallinen kokouspaikka on Majvikintie 66, Sipoo.

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa luomuliitto.fi/ luomuliiton-syyskokous

Suosittelemme kaikkia osallistumaan verkossa. Osallistuminen vaatii tunnistautumista ilmoittautumisen yhteydessä, koska kokous järjestetään verkon kautta. Lomake vastaa allekirjoitusta osallistujalistaan. Kokousmateriaali ja linkki verkkokokoukseen lähetetään ilmoittautuneille sähköpostilla. Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Puheenjohtaja Pauli Talvitien kolmevuotiskausi päättyy ja yhdistykselle valitaan uusi puheenjohtaja. Erovuorossa hallituksesta ovat Airi Timonen (Savo-Karjalan luomuyhdistys ry) ja Matti Kumpulainen (Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry) ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Erovuorossa olevat ovat ilmoittaneet, että eivät ole käytettävissä uudelleenvalintaan.

LISÄTIETOJA: Puheenjohtaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi puh. 044 550 1850 Toiminnanjohtaja susann.rannari@luomuliitto.fi puh. 040 144 6160

Ennakkoon voi asettua sekä ehdottaa ehdokkaita uudeksi puheenjohtajaksi, hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi. Ennakkoon asetetut ehdokkaat esitetään ennakkoon kokoukseen ilmoittautuneille. Ehdokkaita voi esittää osoitteeseen susann.rannari@luomuliitto.fi viimeistään 31.10. Ehdokkaita voi esittää myös kokouksessa.

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

h www.luomule

ti.fi

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 6 | 2019

Haluan liittyä luomuyhdistyksen tai Luomuliiton suorajäseneksi Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 100 € Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e. Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

☐ Kuluttajajäsen 25 € ☐ Kannatusjäsen 100 € yritys tai henkilö

Haluan tilata Luomulehden Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen! Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

Oletko siirtynyt luomuvalvontaan 2017– 2020 välisenä aikana ja olitko silloin alle 40-vuotias? ☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2020 jäsenyyden ilmaiseksi! ☐ EN

Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus 60 € ☐ Yhden vuoden tilaus

66 €

☐ Kestotilaus jäsenelle 40€ (kuluttaja-, kannatus- ja yhteisöjäsenet + Österbotten-jäsenet) ☐ Opiskelijatilaus 30 € ☐ Näytenumero 1 kpl

0€

☐ Jäsenyhdistyksille lisävuosikerrat

15 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja

15 €

☐ Muu**

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla. **Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä. Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä.

le h ti

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

Puhelinnumero:

58 LUOMULEHTI 5 | 2020 löytyy osoitteesta luomuliitto.fi/yhteystiedot. Luomuliiton rekistereitä koskeva tietosuojaseloste

5/2020

Seuraavassa numerossa:

MILLÄ EVÄILLÄ LUOMULIHAN SAATAVUUS KASVUUN?

Sukupolvenvaihdos vaatii sekä suunnittelua että selkeitä sopimuksia

Noora Mantere

LUOMULIITON UUSI PUHEENJOHTAJA HAASTATTELUSSA

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 5501 850

TILAUS- JA JÄSENYYSASIAT Järjestösihteeri sassu.lindstrom@luomuliitto.fi puh. 0400 534 003

TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 5501 850 TOIMINNANJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

LUOMULEHTI 5 | 2020

HANKKIJAN MONIPUOLINEN OSAAMINEN KÄYTÖSSÄSI Hankkija on luomutuottajan valinta. Osaamisemme ja tuotteemme auttavat asiakkaitamme tuottamaan tiloillaan laadukasta, kotimaista raaka-ainetta ruuanlaittajille ja -valmistajille.

Hankkijan asiakkaana saat: • • • •

Osaavan ja laajan asiantuntija- ja myyntiverkoston Toimivat tuotteet tilasi tarpeisiin Pitkäjänteisen kumppanin monipuoliseen viljelykiertoon Alan parhaista asiantuntijoista koostuva tuotekehitys

LUOMUAMMATTILAISEN VALINTA! VERKKOKAUPPA:

hankkija.fi