Luomulehti 6/2014 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 6/2014

10,00 €

Vuoden Luomuyritykseksi valittiin

Saloniemen Juustola

www.luomulehti.fi

s.10

Biohiilellä

pyritään nostamaan satotasoa s.42 pitkävaikutteisesti

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn Rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun

Elomestari Oy, Koskitie 185, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

Suo

uo s n me

in situ

ir n v u h

EBENA varma ja satoisa

Myynti alan liikkeet sekä www.naturcom.fi

92400 Ruukki, Puh. (08) 270 7200, (02) 762 6200

EU:n luomuasetusehdotus puhutti Luomupäivillä

Timo Erkkilä

U:n luomuasetusehdotukseen ottivat Luomupäivillä kantaa niin maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo kuin IFOAM EU-ryhmän toiminnanjohtaja Marco Schlüterkin. EU on harmonisoimassa luomutuotannon sääntelyä uuden asetusluonnoksen avulla. Ministerin mukaan byrokratia ja sääntely eivät saa kasvaa liikaa. Hänen mukaansa Suomi ajaa linjaa, jossa luomussakin siirryttäisiin enemmän riskiperusteiseen valvontaan. Uudella asetusluonnoksella pyritään poistamaan kestävän kasvun esteitä, takaamaan reilu kilpailutilanne tuottajille ja jalostajille sekä ylläpitämään kuluttajien luottamusta luomuun. Marco Schlüterin mukaan luottamus luomuun on jo hyvällä mallilla, eikä lisäsääntely anna enää mitään lisäarvoa. Luomuliitossa meidän on kiinnitettävä edunvalvonnassa huomiota ainakin seuraaviin asioihin. Uusi luomuasetus ei saa lisätä hallinnollista kuormaa. On pyrittävä selkeyteen ja yksinkertaisuuteen. Asetusluonnoksen vaatimus koko tilan siirtämisestä luomutuotantoon kerralla aiheuttaa akuutteja ongelmia, mutta pitkällä tähtäyksellä lisää luomutuotannon luotettavuutta ja vähentää myös valvontatarvetta. Se voidaan hyväksyä siirtymäajan puitteissa. Tavanomaisen siemenen totaalinen käyttökielto aiheuttaisi monenlaisia ongelmia. Meille sopivien kasvilajikkeiden rajallinen määrä ja pienet markkinat vaarantavat siemenhuollon ja optimaalisen kasvilajikkeen valitsemisen. Siksi tavanomaista siementä pitäisi jatkossakin voida käyttää, ellei luomusiementä ole saatavilla. Asia olisi viisasta toteuttaa tarvittaessa yleisellä luvalla, eikä anottavalla poikkeuksella. Esitys siitä, että jalostuseläinten tulisi olla vain luomueläimiä, on mahdoton toteuttaa Suomessa. Meillä luomueläinten kokonaismäärä on pieni ja käytössä on useita eri rotuja. Geneettinen pohja niissä on niin kapea, että rodut taantuisivat nopeasti. Siksi myös tulevaisuudessa jalostuseläimiä tulee voida hankkia myös tavanomaisesta tuotannosta. Näihin aikoihin saamme lukea kompromissiesityksiä asetuksesta. Vuoden alussa asia on EU:ssa pyöreän pöydän keskusteluissa. Vuoropuhelu on nyt vilkasta. Tuokaamme näkemyksemme esiin ja vaikuttakaamme. Pauli Talvitie Luomuliiton puheenjohtaja

Luomulehti 6/2014

Benjam Pöntinen

Kiitämme kuluneesta vuodesta, sekä toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme!

www.proagria.fi/luomu

Onnellista joulua a ja hyvää uuttavuott toivottaa:

www.myllarin.fi

www.myllarinuuni.fi

Birkkalan tila Simo Larmo Suomusjärvi www.birkkala.com

www.mabio.fi

Luomulehti 6/2014

Sisällys 6/2014

le h ti

> Luomusipulituotanto kannattaa s.22

> Uusi tuottajien omistama pienteurastamo s.44

EU:n luomuasetusehdotus puhutti Luomupäivillä

Vuoden Luomutuote: Vavessaaren tyrnimysli

KANNESSA: Vuoden Luomuyritys: Saloniemen Juustola

12 Luomupäivillä merkittäviä puhujia 20

Lieroja ja matomultaa

24 Sipulinnäivete kuriin 27 Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät

muuttuvat 13.12.2014

30 32

Luomu kasvaa kohisten Terveisiä Istanbulista IFOAMin maailman kongressista

Kaupalliset orgaaniset lannoitteet mallasohran viljelyssä KANNESSA: Biohiilellä pyritään nostamaan satotasoa pitkävaikutteisesti

hiilivarastot kasvavat 43 Maan luomuviljelyssä

Kalvon alla säilörehu voi paremmin s. 46

tuottajien omistama 44 Uusi pienteurastamo

Kalvon alla säilörehu voi paremmin

Suomenkarja jalostuksen huipulla

Luomun kulutus kasvaa maailmalla

Portaat luomuun -ohjelma vakiintuu

Suoramyynnin ohjeistus yrittäjän avuksi

34 Eurooppalaisten luomumaitotilojen jalanjäljillä Elintarvikejalostajan 61 Uusi luomuaskeleet -opas pärjää Yhdysvaltain 36 Pienikin siemenmarkkinoilla 63 Pauli Talvitie Luomuliiton uusi puheenjohtaja

Palstat

6 14

Alkupalat UUSI PALSTA: Lisää puutarhatuotantoa

16 Kehitetään luomua 22 Tutkittua tietoa 28 Edunvalvontaa Euroopassa 48 Mentorin vinkit 52 På Svenska 54 Palveluksessanne 57 Kommentti 58 Kysymyksiä

Kannen kuva: Jari Laine

Luomulehti 6/2014

Luomututkimusseminaari: terveyserot merkittäviä Monitieteinen Scientific Seminar on Organic Food 2014

Herttoniemen ruokaosuuskunta palkittiin tulevaisuuden tekijänä Maaseudun Tulevaisuuden tekijä 2014 -palkinto annettiin Herttoniemen Ruokaosuuskunnalle. Kilpailun yhteistyökumppaniraati valitsi viisi finalistia, joiden joukosta kilpailun tuomari, Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki teki valintansa. - Herttoniemen ruokaosuuskunta ja kaupunkilaisten oma pelto on ihmisten mittaisen aluekehittämisen korkea veisu. Aluksi olivat vähittäiskaupan keskitetty rakenne, vimma toimia toisin ja Olli Repo. Hän oivalsi, että ruoka voi tulla suoremmin kaupunkilaisten ulottuville. Hän oivalsi, että uudenlainen kumppanuus viljelijöiden ja lähikeskuksen asukkaiden välillä on mahdollinen. Hän oivalsi, että viljelijät voivat saada työstään paremman palkan. Hän oivalsi, että aikaisempia kokemuksia ja kansainvälisiä vaikutteita yhdistelemällä syntyy uutta. Sitkeydestä sikisi kaikille kaupunkiseuduille sopiva toimintatapa. Voittajahanke on osoittanut, että lyhyt elintarvikeketju sekä älykäs pienuuden logiikka ja läheisyyden ekonomia toimivat, toteaa Katajamäki. - Saamme palkintorahoilla (2000 e) biohajoavaa katetta, pakkaustarvikkeita ja vihanneslaatikoita yms. tarpeellista pellolle, toteaa osuuskunta kiittäen nettisivuillaan.

Luomulehti 6/2014

kokosi Mikkeliin 50 luomututkijaa ja asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa sekä muualta maailmalta 5.–7.11.2014. Terveysnäkökulma oli yksi eri alojen tutkimusesityksiä yhdistävä tekijä; keskusteluun nousivat niin luomuruoan terveysvaikutukset, kotieläinten ja mehiläisten terveys, kuluttajakäyttäytymistä ja -asenteita ohjaavat terveyskäsitykset, puhumattakaan ruoan ympäristövaikutuksista ja luomusta kestävän ruoantuotannon edistäjänä. Ensimmäisen päivän ohjelmassa tohtori Denise Lairon (INSERM/INRA, Ranska) esitteli laajaa ranskalaisten aikuisten terveysindeksiä selvittänyttä tutkimusta, jossa luomuruoan käyttäjien ja tavanomaisesti tuotettua ruokaa syövien terveyserot olivat merkittävät. Luomuruoan käyttäjillä esiintyi 50 % vähemmän ylipainoa, ruokailutottumukset olivat terveellisemmät ja ravintoaineiden saanti parempaa. Luomuruoan käyttäminen korreloi vahvasti terveyteen. Tutkimuksessa ei kuitenkaan selvitetty, onko luomuruoka paremman terveysindeksin syy vai suosivatko jo ennestään terveystietoiset ja terveydestään muutenkin huolehtivat ihmiset luomuruokaa. Professori Ernesto Guzman Kanadasta kertoi tutkimusryhmänsä testaamista luonnonmenetelmistä ja niiden tehosta varriopunkin torjunnassa. Varriopunkki aiheuttaa valtaosan mehiläisten talvikuolemista. Laajan kansainvälisen tutkimuksen löydöksiä luomuruoan ja tavanomaisen ruoan koostumuseroista esitteli professori Raija Tahvonen MTT:sta. Tutkimuksen mukaan luomuruoka sisälsi merkitsevästi enemmän antioksidantteja, fenoli- ja polyfenoli-yhdisteitä ja vähemmän proteiinia, aminohappoja, nitraatteja ja typpeä. Professori, ISOFARin ja TIPI (IFOAM) hallituksen jäsen Gerold Rahmann Saksasta esitteli tilastoja luomumaatalouden vs. tavanomaisen maatalouden tutkimukseen panostettavista tutkimusresursseista, joista luomututkimukseen suunnataan vain murto-osa. Rahmann uskoo, että entistä vahvempi maiden välinen, keskitetty tutkimusyhteistyö yhdessä ISOFARin ja IFOAMin kaltaisten luomun kansainvälisten järjestöjen tekemän vaikuttamistyön kanssa edistää luomutuotantoa maailmanlaajuisesti.

Katso esityksiä: www.luomuinstituutti.fi

teksti: minna tanner

Luomuviikolla Kainuussa – avoimet ovet Kurkimäen luomulammastilalla

Esa Heikkinen

Kurkimäen tilan lampolan uusi osa valmistui viime vuonna.

Valtakunnallista Luomuviikkoa

vietettiin 29.9.-5.10. Kainuun Luomuyhdistys järjesti avoimien ovien tilaisuuden Kurkimäen Lammastilalla, Kajaanissa. Tapahtuman mahdollisti hyvä yhteistyö tilan omistajan Tuukka Kuusojan kanssa. Tilalla asustaa noin 80 uuhta karitsoineen. Kurkimäen tilan lampaanliha myydään suoramyyntinä kuluttajille. Avoimissa ovissa oli mahdollista tutustua luomulammastuotantoon sekä uuteen tuotantorakennukseen. Kainuun luomuyhdistys, ProAgria Kainuu ja Maa- ja kotitalousnaiset esittelivät yleisesti luomutuotantoa sekä lampaiden laidunpankkitoimintaa. Jännityksellä odotimme miten väkeä saapuu paikalle ja jos saapuu, niin riittääkö parkkipaikkatila, millainen keli on,

onko kahvileipiä tarpeeksi ynnämuuta ynnämuuta. Lopputuloksena oli, että aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja että väkeä saapui paikalle tasaisena virtana, suojatossujen mukaan laskettuna, noin 450. Luomusämpylät loppuivat tuntia ennen, mutta emme olleet niitä etukäteen mainostaneet, joten siitäkään ei tullut kenellekään paha mieli. Tapahtuma oli suosittu ja ihmisten puheista sai selvän jatkotilauksen vastaavalle tapahtumalle myös tulevaisuudessa – ehkäpä jo ensi vuonna? Tapahtumassa olivat järjestäjien lisäksi mukana: ProAgria Kainuu/MARA - Maaseuturakentamisen koulutushanke, Kainuun maa- ja kotitalousnaiset, Kainuun ja Lapin Ely-keskus/Maru - Maisemat Ruotuun –hanke sekä Kinnusen Mylly.

◁ Tilan isäntä Tuukka Kuusoja sai avoimissa ovissa puhua taukoamatta, kiinnostuneita kyselijöitä riitti. ◁◁ Kurkimäen valoisassa lampolassa on eläinten hyvä asustaa.

Valiolla

upea valokuvanäyttely luomulehmistä Luomuv iikolla Helsingin rautatieasem alla. Katso kuvia: www.valio.fi/luomu/gall eria

Luomulehti 6/2014

Teksti: Elisa Niemi

Vuoden Luomutuote: Vavesaaren tyrnimysli Vavesaaren tyrnimysli on ihanan maukas, mutta vähäsokerinen. Yritys on kehittänyt tuotteesta myös vehnättömän, jotta se vastaa kuluttajien toiveisiin paremmin.

uomuliitto valitsi Vuoden Luomutuotteeksi Vavesaaren tyrnimyslin. Sitä on saatavana sekä kuluttaja- että suurkeittiöpakkauksina. Vavesaarella on maatila ja elintarvikejalostuksen tilat Kangasniemellä Etelä-Savossa. Myslissä käytettyä kauraa viljellään omalla tilalla sekä ostetaan tarvittaessa muilta luomutoimijoilta.

Tuotetta myydään monissa S- ja K-ketjun kaupoissa sekä Stockmanneilla. Sitä on saatavilla myös suurkeittiöpakkauksissa. Vavesaarella on oma verkkokauppa.

Luomulehti 6/2014

Mysli makeutetaan Mikkelin seudulta hankittavalla hunajalla sekä hieman yllättävästi kuivatulla porkkanalla. Kuivatussa porkkanassa on jopa 44 % sokeria. Porkkana antaa myslille hieman makeutta, mutta voimakkaasti se ei tuotteesta maistu. Porkkanat viljelee pääosin Paavo Pulkkinen Haukivuorelta. Makeutuksessa käytetään myös hieman raakaruokosokeria, joka on vähemmän prosessoitu vaihtoehto kuin tavallinen juurikassokeri.

Kansainvälisetkin markkinat kiinnostavat Vavesaarella on tuotettu myslejä 12 vuotta. Niitä voi nauttia tuttuun tapaan maitotuotteiden kanssa tai hyödyntää myös leivonnassa. – Vavesaari on esimerkillinen pk-yritys, jossa kiteytyy hyvä ja sitkeä yrittäjyys, arvioi raati. – Palkitseminen tuntuu totta kai hienolta! Lanseeraus meni keväällä aikataulultaan tiukaksi ja töitä on tehty paljon, kertoo Taina Laitinen Vavesaarelta. Myös pakkauksen ulkonäkö saa kiitosta raadilta. Laitinen kertookin palkintopuheessaan, että visuaalisuus on hänelle tärkeää. Raati piti hyvänä myös sitä, että pakkauksessa näkyy yrityksen olevan mukana Lastensairaalan rakentamisen tukemisessa. Vavesaaren tuotetiedot löytyvät heidän kotisivuiltaan nyt myös saksan, venäjän ja englannin kielisinä, koska Vavesaari pyrkii laajentumaan ulkomaan markkinoille. Myös verkkokauppa myy tuotteita. Vavesaari tekee viljatuotteiden lisäksi mehuja sekä marmeladeja.

Tyrnimarjoissa

Vuoden Luomutuote –raadissa olivat mukana Luomuliiton silloinen puheenjohtaja Jukka Lassila, keittiömestari Kim Palhus, luomututkija Jaakko Nuutila sekä Pro Luomu ry:n puheenjohtaja ja SOK:n valikoimajohtaja Ilkka Alarotu. Vuoden Luomutuote julkistettiin 2.10. Helsingissä Luomuelintarvikepäivässä.◀

Elisa Niemi

on runsaasti C-vitamiinia ja tyrniöljyssä E-vitamiinia. Kansanlääkinnässä flunssaoireiden helpottamiseksi on käytetty tyrniä teenä, mehuna ja siirappina. Tyrni on typensitojakasvi ja estää juuriversoillaan eroosiota. Lähteet: Wikipedia ja puutarha.net.

Luomuliitto palkitsi Vavesaaren toimitusjohtaja Taina Laitisen Luomuelintarvikepäivässä lokakuussa. Kuvassa vasemmalla Jaana Husu-Kallio.

HERKULLISTA JOULURUOKAA TEEMME KAIKKI RUOKAMME KÄSITYÖNÄ. Kruunu Herkun luomujoululaatikoiden ennakkotilaus on alkanut. Perinteisesti ne myydään hetkessä loppuun. Olethan nopea, ettet jää ilman! Timo Marttinen

Heikki Hynninen

040 526 5158

040 566 9526

Tutustu tuotevalikoimaan www.kruunuherkku.fi

Valikoima Luomuperunalaatikko

2,8 kg / 500 g

Luomubataattiperunalaatikko

2,8 kg / 500 g

Luomuporkkanalaatikko

2,8 kg / 500 g

Luomulanttulaatikko

2,8 kg / 500 g

Teksti: Elisa Niemi

Vuoden Luomuyritys: Saloniemen Juustola Luomuliitto palkitsi Vuoden Luomuyrityksenä Saloniemen Juustolan Laitilasta. Juustolassa jalostetaan Suomen alkuperäiskarjarotuisten lehmien, vuohien ja lampaiden maitoa. Valikoimissa on 25 erilaista juustoa, joita on tarjolla 40 vakinaisessa myyntipisteessä eri puolilla Suomea. Lehmän- ja vuohenmaito myös tuotetaan itse, lampaanmaito ostetaan muualta.

Luomulehti 6/2014

Pääosassa Saloniemen pakkauksissa komeilee vuohet ja lehmät tyylikkäinä kuvina. Tuotteita myydään vakituisesti 40 kaupassa, joista suurin osa on erikoiskauppoja, mukana myös muutama S- ja K-kauppa. Kesä- ja joulusesonkeina myyntikanavia on enemmän ja myös tuotevalikoimaan tulee sesonkien erikoisuuksia. – Aina jotain uutta juustoa kokeillaan. Osa niistä jää pysyviksi tuotteiksi, osa kokeiluiksi, kertoo kotikeittiössä vuonna 1998 juustojen kehittämisen aloittanut Riitta.

Raakamaito on vaativa erikoistuote – Vuonna 2007 aloittaessamme raakamaidon myynnin taisimme olla ainoita Suomessa. Nyt tilanne on suunnilleen sama. Saloniemi myy sekä vuohen että lehmän raakamaitoa. – Meille maidonmyynti on ollut kokonaisuuden kannalta hyvä, koska ostaessaan maitoa, joka on tuore tuote, kaupat ostavat samalla juustoja. Riitta Saloniemi on puhunut raakamaitoon liittyvistä asioista TV:tä myöten. Hän kuulee asiakkailtaan, että jotkut eivät voi juoda pastöroitua maitoa, mutta raakamaitoa voivat. Tieteellinen selitys tälle löytyy mm. siitä, että pastöroidessa maidosta tuhoutuu laktaasientsyymi, joka auttaa laktoosin hajoamisessa elimistössä. – Myös se, että tavallisessa maidon käsittelyssä rasva poistetaan ja lisätään takaisin, muuttaa maidon koostumusta olennaisesti.

Marjukka Vähä-Ettala

”

Saloniemet ovat kehittäneet yritystä päättäväisesti ja saaneet maukkaan ja monipuolisen tuotevalikoiman markkinoille, kertoo valinnan tehneen Luomuliiton hallituksen puolesta puheenjohtaja Jukka Lassila. Saloniemen tilalla on noin 120 lypsävää vuohta ja 20 lypsylehmää, joista puolet ovat Itä-Suomen ja puolet Länsi-Suomen alkuperäiskarjaa. Lampaan maitoa juustoa varten ostetaan tilan ulkopuolelta. Riitta ja Jouni Saloniemi ovat pitäneet tilaa vuodesta 1998, mutta luomuun siirryttiin virallisesti vasta 2012. – Monet tuottajat varoittelivat, että paperityötä on luomussa paljon. Myös he, jotka eivät itse tuota luomua, kertoo Riitta Saloniemi. – Nyt tuntuu, että jos pitäisi jostain syystä vaihtaa takaisin tavanomaiseen, ei haluaisi peiliin katsoa. Luomu tuntuu nyt niin tärkeältä suunnannäyttäjältä yrityksessämme. Juustot menevät kaupaksi hyvin. Yrityksen kotisivulla on uutisblogi ja myös Facebook-sivuilla kuulumisia kerrotaan aktiivisesti. – Tänä vuonna saimme pakkauksiimme myös Leppäkerttu-merkin, joka tuo selkeästi esiin tuotteen kotimaisuuden. Tuntuu, että nyt tuotteissa on vasta oikea luomumerkki, iloitsee Riitta. – Asiakkaat ovat huomanneet merkin hyvin ja olemme kuulleet ihanan huudahduksen: äiti, ostetaan taas sitä leppisjuustoa.

Riitta Saloniemi lypsää lehmät. Vuorossa länsisuomenkarja.

Päivä Saloniemellä Riitta ja Jouni lypsävät vuohet. Sitten isäntä lähtee ruokkimaan ja kuivittamaan eläimet. Hänen vastuullaan on myös peltotyöt. Riitta lypsää lehmät ja siirtyy sen jälkeen töihin juustolaan. Siellä on yksi osa-aikainen vakituinen työntekijä apuna ja pakkauspäivinä eläinten hoidossa auttaa lomittaja.

Arkisto/Kimmo Härjämäki

Tällä hetkellä maito myydään muovipullossa. Muoviin pakkaamisesta tulee kielteistä palautetta asiakkailta, mutta esimerkiksi nestekartonkiin pakkaava laite on aivan liian kallis. Ratkaisua on etsitty aktiivisesti pakkausmessuja myöten, mutta edelleen ovat paremmat ratkaisut maidon pakkaamiseen haussa. – Raakamaidon myyntiin investoiminen on ongelmallista, koska tulevaisuus on epävarma. Viranomaiset selvittävät riskejä jatkuvasti. Myynti vaihtelee some-keskusteluiden ja terveysvaikutuksia kuvaavien tutkimustuloksien myötä, mutta monet asiakkaat ovat myös hyvin uskollisia. Saloniemen tila on mukana Maitohygienialiiton kaksivuotisessa tutkimuksessa, jossa otetaan viikottain bakteerinäytteitä eri puolilta maatilaa ja juustolaa. Näytteitä voi hyödyntää jo sinänsä työllistävään omavalvontaan, mutta kuluja ei korvata.

Heli Peltola

Marjukka Vähä-Ettala

Suosituin juustoista on vuohenmaidosta valmistettu goudajuusto Tahdonvoima. Harvinaisuuksia ovat esimerkiksi chilijuusto Takapotku sekä raitajuusto Yhteiselo.

– On selvää, että raakamaitoa myyvän tilan täytyy olla hyvin tarkka hygieniasta. Myös tuoreus on tärkeää. Toimitamme maidon kauppoihin tavallisen 5 päivän sijaan Laitilasta Porin Kaukokiidon kautta 3 päivässä. Lähikaupat saavat samana aamuna lypsettyä maitoa. ◀

Saloniemen tila ja juustola • 120 lypsävää vuohta,

35 kasvavaa, 2 pukkia

• 20 lypsävää kyyttöä • 20 länsisuomenkarjaa • Neljä hevosta ja poni

Itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä laiduntamassa rantaniityllä.

Arkisto/Kimmo Härjämäki

△ Saloniemet myyvät myös vuohen raakamaitoa. △△ Riitta ja Jouni Saloniemi palkitsemisen jälkeen Luomupäivillä Seinäjoella.

Luomulehti 6/2014

Teksti: Elisa Niemi

Heli Peltola

Timo Erkkilä

◁◁ Ministeri Petteri Orpo kertoi Luomupäivien osallistujille, että Suomessa orgaanista seleeniä saa lisätä kotieläinten rehuun myös jatkossa. ◁ IFOAM EU-ryhmän toiminnanjohtaja Marco Schlüter kertoi Luomupäivillä, että IFOAM EU-ryhmä hioo vaihtoehtoesitystä EU:n luomuasetuksesta.

Luomupäivillä merkittäviä puhujia Seinäjoella pidetyt kansalliset Luomupäivät 25.-26.11. kokosivat 120 henkeä keskustelemaan ajankohtaisimmista luomuasioista. IFOAM EU-ryhmän Schlüter kritisoi EU-komission luomuasetusehdotusta. Ministeri Orpo toi ilouutisen orgaanisen seleenin käytöstä tuoreeltaan.

FOAM EU-ryhmän toiminnanjohtaja Marco Schlüter kertoi aktiivisesta työstä EU:n luomuasetuksen uudistamiseen liittyen. – EU-komission asetusehdotus esittää muutoksia tehtäväksi liian nopeasti, hän toteaa. Hän kritisoi myös asetusehdotuksessa esitettyä luomutoimijoiden vastuun tiukentamista torjunta-ainejäämiin liittyen. – Ei ole luomutoimijan syy, jos naapurin pellolta kantautuu torjunta-aineita. Luomutoimijat eivät toimi eristetyssä kuplassa. On tärkeää, ettei naapurisopu kärsi siitä, että luomutoimija joutuisi taistelemaan elinkeinonsa puolesta naapuriaan vastaan. Monet maat ja tahot ovat esittäneet kritiikkiä asetusluonnoksesta ja IFOAM EU-ryhmä hioo tällä hetkellä vaihtoehtoesitystä. Marco Schlüter kannustaa suomalaisia vaikuttamaan asiaan omien ministereidensä ja meppien kautta, koska asiaa käsitellään nyt jo komission työryhmissä ja sen jälkeen parlamentissa.

Luomulehti 6/2014

– On mahdollista kehittää luomua muutenkin kuin uudistamalla luomuasetusta nyt. Edellinen asetus astui voimaan vasta 2009 ja sitä ei ole vielä toimeenpantu tehokkaasti; monista poikkeuksista on jäänyt käytäntöjä. Schlüter ei kuitenkaan kannata joustojen poistamista kokonaan, sillä yhdellä asetuksella ei voida huomioida kaikkia eteentulevia tilanteita koko Euroopan laajuisella luomutuotantoalueella. Asetusehdotuksen epämääräisyyksistä hän nosti esimerkiksi rehujen hankintaalueen, jota ei ole määritelty. Se voidaan tulkita hyvin laajasti koskemaan koko EU:ta tai sitten paljon rajatumpaa rehuntuotantoaluetta, jolta luomurehua saisi hankkia. – Esimerkiksi luomuvalvontaa voitaisiin kehittää jo nykyisen asetuksen puitteissa. Asetusehdotus ei tuo konkreettisia ehdotuksia kuluttajaluottamuksen lisäämiseen. Schlüter pitää kannatettavana ryhmäsertifioinnin mahdollisuuden tarjoamis-

ta myös Euroopassa. Tällä hetkellä se on käytössä kolmansissa maissa.

Ministeri kannustaa lisäämään luomua julkisissa hankinnoissa Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kertoi, että Suomessa selvitetään siirtymistä riskiperusteiseen valvontaan luomussa, koska se on käytössä muillakin sektoreilla. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, ettei kaikilla luomutiloilla tarvitsisi käydä tarkastukseen liittyen vuosittain vaan osin sitä voitaisiin hoitaa pelkin asiakirjaselvityksin. Luomun luotettavuus on Husu-Kallion mukaan kuitenkin avainasemassa. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo kertoi Luomupäivien osallistujille ilouutisen: orgaanista seleeniä saa lisätä kotieläinten rehuun myös jatkossa. Sali antoi asialle aplodit ja Eviran tiedotetta asiasta jaettiin jo pian somessa. – Jatkossakin pitää käyttää kansallista päätäntävaltaa tarvittaessa, korosti Orpo.

Komission ehdotus uudeksi asetukseksi Yhteispäätösprosessi Neuvoston ja Euroopan Parlamentin välillä

Euroopan Parlamentti

Neuvosto

Syys 2014 - M. Häusling nimitettiin luomuasian esittelijäksi Tammi 2015 - mietintöesitys AGRI-valiokunnalle Tammi-Huhti 2015 Meppien (Euroopan parlamentin jäsenten) keskustelujen muutosehdotukset Touko 2015 Äänestys esityksestä AGRI-valiokunnassa Heinä 2015 - Äänestys EP:ssä (Euroopan parlamentin täysistunnossa) ensimmäisestä käsittelystä

Heinä-Joulu 2014 Italian EU-neuvoston puheenjohtajuuden ja työryhmien kanssa Marras/Joulu 2014 Ensimmäinen kompromissiteksti. Ministerineuvosto päättää lausunnon osista? 2015 - Latvian / Luxemburgin puheenjohtajuus saattaa loppuun ensimmäisen käsittelvn

Kolmikantaneuvottelut Komission kanssa

Ministeri toi esiin, että julkiset hankinnat voisivat luomun kysynnässä nousta selkeästi suurempaan rooliin. – Päätöksiä pitää uskaltaa tehdä paikallisella tasolla. Luomupäivien yleisö halusi kysyä ministeriltä mm. sitä, eikö korkean fosforin peltojen ensivuotiselle lannanlevittämiskiellolle voitaisi tehdä jotakin. Husu-Kallio ohjasi kysymyksen valtiosihteeri Risto Artjoelle, joka vastasi: – Fosfori voidaan separoida lannasta ja tähän toimintaan voi saada myös tukea. Luomupäivät saivat runsaasti positiivista palautetta ja päivien monipuolisuutta kiiteltiin. Seuraavassa Luomulehdessä kerrotaan mm. Luomupäivien retkikohteista. ◀

Uusi palsta!

Lisää puutarhatuotantoa

Teksti: Elisa Niemi

Yhteistyöllä ajetaan puutarhatuottajien etua Luomuliiton puutarhatyöryhmä aloitti tänä vuonna toimintansa. Mari Vänskä-Ruotsalainen Pohjois-Karjalasta näkee luomupuutarhatuotannolla olevan paljon potentiaalia. Alan kannattavuutta pitää kuitenkin kehittää.

”

Loistavaa, että tällainen ryhmä on saatu kokoon! Itseäni harmittaa, että usein valitetaan ilman ratkaisuehdotuksia. Haluan nyt kantaa korteni kekoon, että viedään yhdessä myös puutarhatuotantoa eteenpäin, kertoo Mari Vänskä-Ruotsalainen. EU:n laajuinen keskustelu luomuasetuksen uudistamisesta on aktivoinut monia luomutuottajia ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Työryhmät valmistelevat Luomuliiton kantoja niin kansainväliseen kuin kotimaiseen edunvalvontaan ja muodostavat niistä esityksiä Luomuliiton hallitukselle.

Vihanneksia pieneltä tilalta Vänskä-Ruotsalainen aloitti ammattimaisen viljelyn Ukonpellon luomutilalla Rääkkylässä viisi vuotta sitten. Sitä ennen hän oli vuosia intohimoinen kotitarveviljelijä, ja kasvatti perheen vihannekset ja juurekset itse luonnonmukaisin viljelymenetelmin. Pieni tila ei takaa ympärivuotista tuloa, joten viljelijällä on myös osa-aikatyö pankissa. Peltoalaa omassa viljelyssä on reilu kolme hehtaaria, josta puutarhakasveilla 1-2 ha, hieman vuodesta riippuen. Viisivuotisen historian aikana tilalla on ehditty kokeilemaan jo montaa eri tuotantokasvia. Tila työllistää omaa perhettä kolmessa polvessa. Lisäksi naapuritilan nuori-isäntä on korvaamaton apu konetöissä.

Luomulehti 6/2014

Virna-raiheinä -viherlannoitusnurmi sopii monenlaisille puutarhakasveille esikasviksi. Yläkuvassa raitajuurikas ja oikealla lehtikaaleihin kuuluva palmukaali.

Palstalla haastatellaan Luomuliiton

Luomuliiton puutarhatyöryhmässä ovat mukana myös Kaijus Ahlberg, Petri Leinonen, Hannele Sippu ja Antti Vauhkonen. www.luomuliitto.fi/puutarha

puutarhatyöryhmän jäseniä.

Tuotteita olivat tänä vuonna mansikka, kesäkurpitsa, avomaankurkku, peruna, punajuuri, sipuli ja porkkana. Niitä myydään mm. muutamaan markettiin ja puotiin sekä suoraan asiakkaille tapahtumissa ja luomupiirin kautta. – Myös ammattikeittiöt ovat kiinnostava markkinakanava, jos olisi toimiva yhteistyökuvio, muuten pienen tilan markkinoinnin haasteena ovat pienet tuotantovolyymit. Onneksi Rääkkylässä on hyviä yhteistyötiloja, joiden kanssa voidaan lähettää maailmalle tuotteita samalla rahdilla.

Tuottajia hyödyttävää toimintaa – Puutarharyhmän yksi ihan konkreettinen toive on saada luomutuottajille omat marjalaatikot, joissa luomu on selkeästi esillä. Nyt käytössä on samat marjalaatikot kuin tavanomaisilla tuottajilla, niihin vain lisätään pakolliset luomumerkinnät. Työryhmä on ideoinut tapaamisia, joissa keskusteltaisiin muutaman kutsutun asiantuntijan, mutta ennen kaikkea toisten viljelijöiden kanssa. Mentortoiminnassa on mukana erityisen paljon puutarhatuottajia, joten mentoroinnista kiinnostuneiden tapaamisiin voisi liittää puutarha-asiaa. – Viljelykokemuksien jakaminen on aina antoisaa. Esimerkiksi viljelykierroissa ja lajikkeissa riittää opittavia asioita. – Olen ollut mukana ja seurannut mm. ProAgria Pohjois-Karjalan hallinnoiman Ekotassu-hankkeen toimintaa. Hankkeissa voidaan saada paljon aikaan ja Johanna Rinnekarin tiimi on siitä hyvä esimerkki: on saatu tuottajia ja ammattikeittiöiden väkeä samojen pöytien ääreen sekä auottua tuottajille ovia koko maakunnan marketteihin. Monien muiden koulutusten ohella hankkeeseen on kuulunut myös antoisa, viljelijöille suunnattu rikkakasvien hallintaan perehdyttänyt koulutus. Viljelypuutarhurin kesät ovat työntäyteisiä. Maatilan sivuelinkeinona Vänskä-Ruotsalainen tarjoaa pihapalveluita Joensuun talousalueen rivitalo- ja omakotiasujille. Välillä työn ja harrastuksen ero

Mari suosittelee! Kaikki ovat tervetulleita mukaan Facebookin uuden Luomupuutarhatuotantoryhmän ja sähköpostiryhmän keskusteluihin! www.luomuliitto.fi/jarjesto/ verkostot/sahkopostiryhmat

Perunannostossa auttamassa perheen lapset.

on häilyvä; talvelle on tiedossa luentoja luonnonmukaisesta kotipuutarhan hoidosta Pohjois-Karjalan puutarhayhdistyksen jäsenille. – Harmittavan usein kotipuutarhoissa tartutaan heti torjunta-ainepulloon, kun pihalta löydetään itselle vieraan näköinen ötökkä. Pitäisi muistaa, että luon-

non monimuotoisuuteen kuuluu niin hyvikset kuin pahiksetkin. Moni myrkkyä niskaansa saava ötökkä voikin paljastua äärimmäisen tärkeäksi tuholaisten luontaiseksi viholliseksi, esimerkiksi leppäkertun toukaksi. ◀

Luomulehti 6/2014

Kehitetään luomua

Teksti ja kuvat: Paul Riesinger

Kehno nurmi

– paikkauskylvö, täydennyskylvö vai uudistus? Niittonurmien tuottoa ja laatua koettelevat monet tekijät kuten huono alkuunlähtö, talvituhot, heikko ravinnetilanne ja ikä. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos nurmi on harva ja epätasainen tai jos nurmi koostuu vähemmän toivotuista lajeista.

Luomulehti 6/2014

uutteellinen perustaminen sekä aukot ja harva kasvusto talvehtimisen jäljiltä voidaan korjata kylvämällä uudelleen olemassa olevaan nurmeen. Jotta kylvö nurmelle voi johtaa menestyksekkääseen kasvuun, täytyy hyödyntää kaikkia niitä tekijöitä, jotka ovat edellytyksenä hyvälle itämisympäristölle. Itämisen, kasvuunlähdön ja taimettumisen kannalta on kylvö olemassa olevaan nurmeen suurempi haaste kuin

kylvö edeltävän tuotantokasvin sänkeen, puhumattakaan perinteisestä kylvöstä maanmuokkauksineen. Termi ”apukylvö” kuvaa lähinnä yleistä tarvetta tehdä jotain puutteelliselle kasvustolle. Sitävastoin termit paikkaus- ja täydennyskylvö määrittävät tarkemmin kyseessä olevan lähtötilanteen ja halutut tavoitteet. Paikkauskylvön tarkoituksena on täydentää muuten kunnollista kasvustoa, kun taas täydennyskylvöllä haetaan ko-

Nurmen rikkominen ja uusi perustaminen ei ole vain tehokas keino torjua monivuotisia rikkaruohoja vaan myös mahdollisuus suorittaa monia maanparannustoimenpiteitä.

konaisvaltaisempaa kasvustokohtaista muutosta. Mekaanisella muokkauksella tehdään sitä vastoin nurmen uusiminen eli perustetaan kokonaan uusi kasvusto.

Biologisia vaatimuksia ja teknisiä ratkaisuja Perusedellytys siemenen onnistuneelle kasvulle on sen muokkaus juuristolle sopivaan maakerrokseen. Kylvösyvyys tulisi olla noin siemenen halkaisija kerrottuna kymmenellä. Suomessa yleisesti käytössä olevilla siemenillä tämä tarkoittaa kylvösyvyyttä 0,5 cm ja 3 cm välillä. Siemen kylvetään mieluiten hyvärakenteiseen ja kosteaan maahan, tasoitetaan ja peitetään kuivalla maakerroksella. Kylvettäessä nurmeen tämä onnistuu tavallisella kiekkovantain varustetulla kylvökoneella edellyttäen, että vantaisiin saadaan tarpeeksi painoa (Hammarström 1994). Keskipakoislevittimellä kylvettäessä tuloksena on epätasainen leviäminen (Kämpe & Adermo 2010). Pneumaattiset yksiköt levittävät siemenet tasaisemmin koko

Jopa aikaisessa kylvössä ensimmäisen vuoden nurmeen tulee uusille taimille kova kilpailu olemassa olevan kasvuston kanssa. Taimia rasittavat myös niiton aiheuttamat yliajot.

työleveydelle riippuen kylvöputkien keskinäisestä etäisyydestä ja korkeusasetuksesta. Sekä keskipakolevittimet että pneumaattiset kylvöyksiköt yhdistetään usein rikkaharoihin ja jyriin. Näillä laitteilla on erilaiset toimintamekanismit, mutta niiden tarkoitus on sama: siementen saattaminen maahan ja mielellään multaaminen. Käytännössä itäminen ja taimettuminen muodostuvat huomattavasti heikommiksi kuin siemenputkella ja vantaalla (Niléhn 2010). Etenkään raskailla mailla ei saavuteta riittävää multaussyvyyttä rikkaharalla tai jyrällä.

Paikkaus vai täydennys? Paikkauskylvö suoritetaan ensimmäisenä tuotantovuonna, jos nurmi on lähtenyt huonosti kasvuun tai talven aikana on syntynyt vaurioita. Jos käytetään oikeaa kylvötekniikkaa (kuten kuvattu edellä), voidaan paikkauskylvöllä saavuttaa hyvä taimettuminen. Kestävä tulos edellyttää, että uudet taimet saavat vettä ja valoa. Tämän takia paikkauskylvö on tehtävä aikaisin keväällä ennen kuin olemassa oleva kasvusto alkaa kasvaa. Tuolloin on myös maakerros, johon siemenet on saatava, hyvässä kylvökunnossa ja riittävän

kostea. Sopiva siemenmäärä voisi esimerkiksi olla kolme kiloa puna-apilaa ja/tai viisi kiloa timoteitä hehtaarille. Aikainen ensimmäinen niitto vähentää myös olemassa olevan kasvuston kilpailua. Täydennyskylvön tarkoituksena on vaihtaa olemassa olevaan kasvustoon uusia kasveja ja lajikkeita, jotta saadaan laadullisesti ja määrällisesti parempia satoja. Olemassa oleva kasvusto on saattanut harveta, kun talvehtimisarat kasvit ja lajikkeet ovat hävinneet, tai kasvusto on voinut heiketä liian tiheästä niitosta. Luomuviljelyssä voi olla myös tärkeää säilyttää korkea apilapitoisuus. Täydennyskylvöllä saadaan olemassa olevan kasvuston koostumusta muutettua paremmaksi, kasvuston ikää pidennettyä ja vältetään uusiminen.

Täyttyvätkö täydennyksen edellytykset? Täydennyskylvöä nurmeen on käytetty pitkään maissa, joissa voidaan luottaa tasaiseen sadantaan koko kasvukaudella. Täydennyskylvöä käytetään usein jatkuvassa nurmiviljelyssä, koska sitä yleensä harjoitetaan kumpuilevassa ja kivisessä maastossa. Myös maalaji voi olla edulli▷▷

Luomulehti 6/2014

Kehitetään luomua

nen nurmiviljelylle, esimerkiksi vettä läpäisevä ja kalkkipitoinen maa. Millaiset edellytykset tarjoaa suomalainen ilmasto ja suomalaiset maalajit? Ennen kuin kylvämme uutta siementä vanhaan nurmeen, on arvioitava, onko ylipäätään edellytyksiä sille, että täydennyskylvö voisi tuoda laadullisesti ja määrällisesti parempia satoja. Huono ojitus, alhainen maan pH-arvo, maan tiivistyminen, kasviravinteiden puute tai kasvitaudit eivät parane levittämällä lisää siementä lohkolle. Uudistuskylvön menestys riippuu ensitekijöikseen muun muassa säästä, maalajista, kasvilajista ja viljelytekniikasta. Onnistumisen takeena on olemassa olevan kasvuston kilpailukyvyn heikkeneminen voimakkaasti. Tämä voidaan aiheuttaa toistuvilla ja matalilla niitoilla.

Uudistus säännönmukaisesti parempi kuin täydennys Tutkimus näyttää, että vuosittainen täydennyskylvö usein epäonnistuu PohjoisEuroopassa osittain johtuen siitä, että puutteita maan hedelmällisyydessä ei korjata, ja osittain siitä, että uudet taimet eivät menesty kilpailussa olemassa olevan nurmen kanssa (Ståhl 2001, Andesson 2005). Uusiminen eli nurmen kääntäminen ja uusi perustaminen antaa huomattavasti paremman tuloksen kuin nurmen siemenen kylvö olemassa olevaan kasvustoon (Hammarström 1994). Uusiminen antaa mahdollisuuden ojituksen parantamiseen, maakerroksen kuohkeuttamiseen, pinnan tasaamiseen, kalkin ja karjanlannan kääntämiseen maahan, viljelykiertoon ja vähitellen uuden kas-

Luomulehti 6/2014

vuston perustamiseen ihanteelliseen kasvualustaan. Onko nurmen pitkä ikä edes toivottavaa? Olettaen, että täydennys ylipäätään onnistuu: mihin pidentynyt nurmen ikä ja toistuvat apilan kylvöt johtavat pidemmän päälle? Mitä pidempään nurmea säilytetään, sitä pidempään on tietyillä monivuotisilla rikkaruohoilla, kuten juolavehnällä, aikaa levittäytyä ilman, että maanmuokkaus häiritsee. Mitä pidempään puna-apilaa viljellään yhdellä ja samalla lohkolla tauotta, sitä kokonaisvaltaisemmin kasvavat sille ominaisten kasvitautien ja tuholaisten populaatiot, esimerkiksi juurilaho, apilamätä ja erilaiset nematodit.

Kestävää kasvintuotantoa? Kun täydennyskylvämme, emme maksa pidemmästä nurmen iästä ainoastaan siemenen, erikoiskoneiden ja työn vaan myös alhaisemman sadon kautta verrattuna uusimiseen. Sinä päivänä, kun juolavehnän runsaus pakottaa meidät kääntämään nurmen, tulevat myös rikkaruohon torjunnan kustannukset. Erityisesti luomuviljelyssä jatkuva apilan ja heinän lisäkylvö olemassa olevaan nurmeen saattaa viljelijän seinää vasten. Kun nurmi sitten lopulta kuitenkin rikotaan, on juolavehnän torjunta vaikeaa. Mikä pahinta: juurilaho, apilamätä ja erilaiset nematodit ovat lisääntyneet siinä määrin, että voi kestää yli viisi vuotta, jotta apilaa voidaan taas viljellä menestyksellä. Kasvintuotannon ongelmia pyritään usein ratkaisemaan yksinkertaisin konstein. Hankitaan jokin kone tai jotain erityistä ainetta ilman tarkempaa tietoa. Sen

sijaan kannattaa hyödyntää teoreettista tietämystä, tutkimustuloksia ja käytännön kokemusta. Ongelmanratkaisu kannattaa perustaa kriittiselle analyysille: voiko yksi tekninen ratkaisu tai toimenpide täyttää ne odotukset, joita sille asetamme? Yksittäisen teknisen ratkaisun tai toimenpiteen vaikutukset tulee tarkastella laajasti suhteessa niihin seuraamuksiin, joita tämä toimenpide lyhyellä ja pitkällä aikavälillä voi aiheuttaa koko viljelysysteemille. ◀ Kirjoittaja on maataloustieteen tohtori, joka on mukana Helsingin yliopiston maataloustieteellisen tiedekunnan agroekologian tutkimusryhmässä. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Landsbygdens Folk-lehden Lantmän och Andelsfolk-liitteessä (2014). Ruotsista kääntänyt Marja Nuora. Ks. viitteet ja ruotsinkielinen teksti: www.luomulehti.fi

RAKKAUDESTA LUOMUUN

Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Tarjoamme huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset ja -yrtit Suomen laajimmasta luomuvalikoimasta kilpailukykyiseeen hintaan ympäri vuoden. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun.

Satotukku Oy | Tuupakantie 32, 01740 Vantaa | 010 581 6000 | satotukku@satotukku.fi | satotukku.fi

Teksti: emma Kurenlahti

Lieroja ja matomultaa

Jukka Kivelä

Tonni multaa ja kappa lieroja. Multaa ostavat monet toimijat. Myös lierojen myynti voi olla kannattavaa liiketoimintaa.

Maailmalla lierot valmistavat orgaanisesta jätteestä arvokasta luomulannoitetta. Lierokompostointi luomutiloilla tarjoaa ansaitsemismahdollisuuden

muun tuotannon ohella.

uomutiloilla lierokompostoinnin avulla voidaan käsitellä tilalla syntyviä orgaanisia jätteitä ja samalla saadaan lopputuotteena arvokasta matomultaa, jota voidaan käyttää esimerkiksi luomulannoitteena. Kompostilieroista saadaan ravintoa esimerkiksi kotieläimille ja niitä myydään myös kalastajille. Lierokompostointi onkin herättänyt mielenkiintoa tilallisten keskuudessa useissa maissa. Esimerkiksi lantaa ja kasvijätettä on ryhdytty käsittelemään lierokompostin avulla ja myyty eteenpäin

Luomulehti 6/2014

matomultaa ja lieroja. Toiminta on osoittautunut useissa tapauksissa taloudellisesti kannattavaksi. Lierokompostoinnin suosio on noussut viime vuosikymmenien kuluessa eripuolilla maailmaa ja sitä harjoitetaan jo jokaisella mantereella. Lierokompostointia on hyödynnetty perinteisesti lämpimän ilmanalan omaavissa maissa kuten Intiassa ja Kuubassa. Viimeisten vuosikymmenten kuluessa kiinnostus lierokompostointia kohtaan on noussut kaikilla mantereilla. Esimerkiksi Englannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Itävallassa ja Venäjällä sekä Ruotsissa lierokompostointia harjoitetaan jo suuressa mittakaavassa. Lierokompostoinnista on tehty paljon tutkimusta ja tutkimustulokset ovat osoittaneet lierokompostoinnin olevan tehokas ja turvallinen tapa käsitellä useimpia orgaanisia jätteitä.

Jätteestä arvokkaita lopputuotteita Lierokompostointi tarjoaa mahdollisuuden käsitellä luomutuotannossa syntyviä

Esimerkkejä lierokompostiin sopivasta materiaalista Eläinten lanta, teurasjäte, liha, suolet, höyhenet, luut, veri, munan kuoret, ruokajäte, kasvihuonejäte, puutarhajäte, olutpanimon jätteet, perunan prosessoinnissa syntyvä jäte, säilörehujäte, kasvien korret, männynneulaset, paperi, pahvi, ruohosilppu, sahajauho.

orgaanisia jätteitä jo kotitilalla tai keskitetysti suuren mittakaavan lierokompostointilaitoksissa. Tämä voi tuoda ainakin osittaisen ratkaisun esimerkiksi ylijäämälannan sijoittamiseen. Kotitaloudessa syntyvät orgaaniset jätteet voidaan myös käsitellä lierokompostissa. Luomutiloilla lierokompostissa käsitellään yleensä omalla tilalla syntynyttä eläinten lantaa

Useita eri menetelmiä Lierokompostointia varten on suunniteltu lukuisia erilaisia menetelmiä

Eveliina Pakarinen

ja kasvijätettä. Lierokompostiin lisättävän jätteen painosta voidaan saada jopa yli 50 % matomultaa. Lierot pystyvät hyödyntämään lähes kaikkia orgaanisia jätteitä. Sopivan seosaineen valintaan tulee kiinnittää huomiota, jotta lierot pystyisivät käsittelemään jätettä tehokkaasti. Typpipitoinen jäte tulee aina sekoittaa hiilipitoiseen jätteeseen. Orgaaninen materiaali on myös esikäsiteltävä, jos se on lieroille hankalasti muokattavassa muodossa. Lierokompostissa käsiteltävän jätteen syöttömäärä tulee suunnitella huolella, sillä komposti kuumenee ja muuttuu lieroille epäsuotuisaksi, jos jätettä lisätään liian suuria määriä kerralla. Lierokompostissa käytetään usein eri lierolajien seoksia. Tunnetuin näistä lajeista on meilläkin Suomessa esiintyvä tunkioliero eli Eisenia fetida. Lierokompostissa orgaanisen materiaalin ravinteet saadaan kierrätettyä tehokkaasti. Lierot ja mikrobit valmistavat orgaanisesta jätteestä yhteistyöllä matomultaa, jossa monet ravinteet ovat kasveille valmiiksi käyttökelpoisessa muodossa. Matomultaa voidaan käyttää mm. maanparannusaineena, kasvualustana ja lannoitteena. Lierokompostista voidaan valmistaa myös nestemäistä uutetta, jonka on havaittu karkoittavan esimerkiksi sukkulamatoja ja lisäävän kasvualustan mikrobiologista aktiivisuutta. Kasvien kasvukokeissa on saatu laadukkaampia satoja kun kasvualustaan on lisätty matomultaa tai uutetta.

ja kompostoreita. Laajamittaista lierokompostointia voi harjoittaa ulkona tai sisätiloissa. Vuoden ympäri toimiva lierokomposti perustetaan kylmän ilmanalan omaavissa maissa sisätiloihin, jotta olosuhteita pystytään hallitsemaan. Sisätiloissa voidaan käyttää esimerkiksi nostettua lierokompostipetiä tai läpivirtausreaktoria. Näissä molemmissa lierokomposti on sijoitettu jaloilla seisovaan kouruun. Orgaanista materiaalia lisätään kompostipedin yläosaan ja alaosasta poistetaan valmis matomulta. Läpivirtausreaktorissa jätteen jakelu kouruihin ja matomullan poisto on täysin automatisoitu. Yhdysvalloissa New Yorkissa toimiva RT Solutions LLC tuottaa matomultaa päivässä 3,6 tonnia. Orgaaninen ma-

teriaali lierokompostoreihin kerätään lypsykarjatiloilta. Lierokompostissa käsitellään lietelantaa ja säilörehujätettä. Esikäsittelyn jälkeen materiaali kompostoituu lierojen avulla noin 60 päivää, jonka jälkeen matomulta pakataan ja myydään eteenpäin. Matomultaa myydään esimerkiksi viinitarhoille, maanviljelijöille ja golfradoille. Suomessa lierokompostointi ei ole vielä saavuttanut suurta suosiota. Lierokompostin tarjoamat mahdollisuudet on kuitenkin Suomessakin havaittu. Esimerkiksi vuonna 2010 perustettu Kiteen Mato ja Multa Oy tuottaa lieroja ja matomultaa lierokompostin avulla. ◀ Kirjoittaja opiskelee agroekologiaa Helsingin yliopistossa.

Luomulehti 6/2014

Tutkittua tietoa Teksti: Anu Koivisto ja Pirjo Kivijärvi Kuva: pirjo kivijärvi

Luomusipulituotanto kannattaa Yhtenä syynä vähäiseen luomuvihannesten viljelyintoon väläytellään yleisessä keskustelussa heikkoa kannattavuutta. Luomusipulin tuotanto on teoreettisten mallitilojen avulla tarkasteltuna hyvinkin kannattavaa, jos hävikki saadaan pidettyä kurissa.

uomusipulin tuotannosta ei vielä ainakaan toistaiseksi löydy sellaista kirjanpitoaineistoa, jonka perusteella voitaisiin tarkastella tuotantokustannuksia. Sen vuoksi MTT:n Laatuketjuhanke tarkasteli kannattavuutta teoreettisten mallitilojen avulla. Mallitilojen tausta-aineistoksi haastateltiin neljää luomusipulin viljelijää. Kannattavuutta tarkasteltiin kahdessa eri tilakokoluokassa. Pienellä luomusipulitilalla sipuliala oli 1,5 hehtaaria. Lisäksi tilalla oli viljelyssä kauraa, viherlannoitusnurmea ja luonnonhoitopeltoa. Suurella luomusipulitilalla sipulia viljeltiin viiden hehtaarin alalla, ja muiden kasvien valikoima oli sama kuin pienellä tilalla. Vertailun vuoksi laadittiin vastaavanlaiset mallitilat kuvaamaan tavanomaista tuotantoa. Luomusipulin mallitiloilla satotaso oli 25 000 kg/ha. Hävikkiprosenttina luomusipulin tilamalleissa käytettiin 30 %. Haastatelluilla tiloilla satotaso vaihteli 10 000–35 000 kg/ha välillä, ja hävikkiprosentti 10 prosentista jopa 60 prosenttiin. Hävikillä tarkoitetaan varastoinnin aikana pilaantunutta ja myyntikelvotonta satoa. Syy suureen hävikkiin johtuu pääasiassa satoa pilaavasta sipulinnäivetteestä (Fusarium-sienet), mikä varas-

Luomulehti 6/2014

tohävikin lisäksi aiheuttaa huomattavia satotappioita jo pellossa. Tavanomaista viljelytapaa käyttävillä sipulitiloilla satotasona käytettiin 30 000 kg/ha ja hävikkinä 10 prosenttia. Pienemmillä mallitiloilla kuvattiin käsityövaltaisempaa tuotantotapaa ja suuremmilla mallitiloilla enemmän koneistettua tuotantotapaa.

Luomussa tuotantokustannukset selvästi korkeammat Arvonlisäveroton tuotantokustannus pienellä luomusipulitilalla oli 1,23 €/kg ja suurella 1,07 €/kg. Tavanomaisessa tuotannossa tuotantokustannus oli selvästi alhaisempi, pienellä tilalla 0,89 €/kg ja suurella 0,60 €/kg. Tuotantokustannus sisältää kaikki tuotannosta aiheutuvat kustannukset, myös oman työn palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen. Tuotantokustannukset olivat pienellä tilalla korkeammat kuin suurella. Merkittävin syy siihen oli se, että omaisuudesta aiheutuvien kustannusten osuus pienellä tilakoolla oli suhteellisesti suurempi. Puutarhakasvien viljelyssä tarvitaan erikoiskoneita ja pienellä tilakoolla nämä koneista aiheutuvat kustannukset kohdistuvat suhteessa pienelle alalle. Käytännössä suuri osa koneiden kapasiteetista jää pienessä tilakoossa hyödyntämättä, sillä niin pienelle alalle ei ole olemassa järkevänhintaista ja kokoista koneistusta. Yleisenä käsityksenä on, että luomutuotanto lisää merkittävästi työmäärää. Sipulin osalta näin ei kuitenkaan ollut, vaan työmäärä lisääntyi vain vähän tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Syynä tähän oli, että sipulilla rikkakasvien torjunta pystyttiin hoitamaan melko pitkälle liekityksen avulla, jolloin käsityötä vaativan kitkennän määrä jäi vähäiseksi. Ongelmana suuri hävikki Tuotantokustannus lasketaan vertaamalla kustannuksia myyntikelpoiseen sa-

toon. Luomusipulin osalta on tärkeää kiinnittää huomiota suureen hävikkiprosenttiin. Mallitiloilla oletettiin, että 30 prosenttia sadosta pilaantuu varastoinnin aikana. Se tarkoittaa sitä, että sadon hyväksi uhrattuja panoksia menee pilaantumisen takia paljon hukkaan. Mikäli luomusipulin tautiongelmat saataisiin hallintaan ja hävikkiprosentti pienentymään esimerkiksi 10 prosenttiin, laskisi luomusipulin tuotantokustannus 0,84 €/ kg. Se puolestaan mahdollistaisi nykyistä alhaisemman kuluttajahinnan, sillä edellytyksellä ettei sipulin tautitorjunta aiheuttaisi merkittävästi lisäkustannuksia. Tai toisesta näkökulmasta, sipulin tautitorjuntaan nykyisellä tuotto- ja kustannusrakenteella voitaisiin käyttää jopa 0,20 €/kg kannattavuuden heikentymättä sillä edellytyksellä että hävikkiprosentti saataisiin pienennettyä 30 prosentista 10 prosenttiin. Toisaalla tässä lehdessä on juttu hävikkiä aiheuttavan sipulinnäivetteen viimeaikaisista tutkimuksista sekä pohdintaa viljelytekniikoista, joilla ongelmaa voitaisiin mahdollisesti vähentää.

Luomu tavanomaista kannattavampaa Luomusipulin arvonlisäverottomana tuottajahintana käytettiin 1,07 €/kg ja tavanomaisen sipulin 0,61 €/kg. Sipulitiloilla, niin suurella kuin pienelläkin, luomutuotanto oli tavanomaista kannattavampaa. Pienellä luomusipulitilalla kannattavuuskerroin jäi kuitenkin melko alhaiseksi 0,26. Mikäli pienellä luomusipulitilalla hävikin osuus saataisiin pienennettyä 30 prosentista 20 prosenttiin, olisi kannattavuuskerroin 0,78. Tai jos hävikki olisi vain 10 prosenttia, nousisi kannattavuuskerroin jo 1,3; mikä tarkoittaa että tuotanto olisi erittäin hyvin kannattavaa. Sipulilla suurempi tilakoko oli kannattavampi, johtuen pääasiassa koneiden pa-

€/kg (ALV 0 %)

1,40

Kustannusrakenne

1,20

Pellosta aiheutuvat kustannukset

1,00

Omaisuudesta aiheutuvat kustannukset

0,80

Liikepääoman korko

0,60

Yleiskustannukset

0,40 Työkustannus

0,20

Tarvikkeet

0,00

Luomuhinta Tavanomainen hinta

1,00

remmasta käyttöasteesta. Luomusipulin tuotanto oli suurella mallitilalla melko kannattavaa 30 prosentin hävikistä huolimatta. Mikäli hävikki olisi pienempi, olisi kannattavuus erinomainen. ◀

Kannattavuus

0,80

Kannattavuuskerroin

0,60

Kirjoittajista Koivisto toimii tutkijana ja Kivijärvi vanhempana tutkijana MTT:ssä.

0,40 0,20

Hanketta rahoitti MMM Laatuketju. Katso artikkelin lähteet ja lisätiedot: www.luomulehti.fi

0,00 -0,20

Pieni sipulitila

Suuri sipulitila

-0,40

Kannattavuuskerroin 1,0: oman työn palkkavaatimus 14,50 €/h ja oman pääoman korkovaatimus 5 % täyttyvät.

-0,60 -0,80 Kannattavuuskerroin Tavanomainen

Kannattavuuskerroin Luomu

Luomulehti 6/2014

Teksti: Asko Hannukkala, Pirjo Kivijärvi, MTT Kasvintuotannon tutkimus Emmi Mykrä, Minna Haapalainen, Helsingin yliopisto kuva: emmi mykrä

Sipulinnäivete kuriin Fusarium-sienten aiheuttama sipulinnäivete alentaa tuntuvasti luomusipulisatoja. Taimiin perustuvasta tuotannosta on saatu hyviä tuloksia.

ipulinnäivetettä eli sipulimätää aiheuttavat Fusariumsienet leviävät sipulipelloille istukkaan mukana, myös täysin terveeltä näyttävissä istukassipuleissa. Fusariumsienet säilyvät maassa muutamia vuosia. Lisäksi viljelykiertojen palkokasvit, erityisesti herne, näyttävät lisäävän Fusarium-riskiä. Sipulin siemenet ovat istukkaita huomattavasti puhtaampia, joten sipulintaimiin perustuvan luomusipulintuotannon kehittäminen voisi olla varteenotettava keino vähentää sipulimätää. Myös biologisten valmisteiden torjuntatehoa ja torjuntamenetelmiä on vielä tutkittava. Vuosina 2013–2014 tutkittiin sipulin tuottajille ulkomailta tuotujen kelta- ja punasipulin istukaserien ulkoista laatua ennen istutusta. Vuonna 2013 yli 5 % ja vuonna 2014 yli 10 % istukkaista oli kauppakelvottomia. Näkyviä tautioireita istukkaissa oli kumpanakin vuonna hyvin vähän, mutta kauppakelvottomiksi

luokiteltiin kuivia ja nahistuneita, sekä ilmoitettuun kokoluokkaan selvästi alimittaisia istukkaita.

Fusarium ei näy istukkaissa Istukkaissa esiintyvät Fusarium-lajit määritettiin laboratoriotesteissä mikroskooppisesti ja molekyylibiologisin menetelmin. Kauppakelvottomiksi ja terveiksi luokitelluissa istukkaissa oli jokseenkin yhtä paljon Fusarium-lajeja. Vuonna 2013 niitä löytyi keskimäärin 26 prosentissa istukkaista, mutta vuonna 2014 peräti 55 % istukkaista oli Fusarium-tartunnan kantajia. Näiden lisäksi istukkaissa oli etenkin 2013 runsaasti viherhomeita (Penicillium-lajit) ja mustahomeita (Aspergillus-lajit). Viher- ja mustahomeet eivät varsinaisesti mädätä sipuleita, mutta voivat runsaana esiintyessään haitata sipulin kasvua. Keväällä 2014 tutkituissa istukkaissa oli kemiallisesti peitattuja ja peittaamattomia sekä kukkimisen ehkäisemiseksi lämpökäsiteltyjä ja ei-lämpökäsiteltyjä

istukkaita. Tulokset osoittivat, että luomutuotannossa käytettävissä, peittaamattomissa istukkaissa esiintyi selvästi enemmän Fusarium-tartuntoja kuin kemiallisesti peitatuissa istukkaissa (Kuva 1). Arvailut siitä, että istukkaiden lämpökäsittely lisäisi niillä tuotetun sadon mätänemisherkkyyttä, saivat vahvistusta. Kukkimista estävä lämpökäsittely näyttäisi vähentävän Fusarium-sienten kokonaismäärää istukkaissa, mutta lisäävän samalla pahiten sipulia pilaavien lajien osuutta (Kuva 2).

Sientä myös viherlannoitusja kerääjäkasveissa Viljelykierrossa olevien kasvien merkitystä luomusipulituotannon Fusarium-ongelmassa tutkittiin keräämällä kahtena kasvukautena sipulitilojen viherlannoitusja kerääjäkasvilohkoilta eri kasvilajien juurinäytteitä. Niistä määritettiin Fusarium-lajien esiintyminen. Tutkituista kasvilajeista palkokasveissa, erityisesti herneessä ja härkäpa-

Viljely

Ei Fusarium- F. oxysporum sieniä

F. proliferatum

F. solani

F. redolens

F. tricinctum

Tavanomainen

57,1

3,1

6,6

0,0

25,2

4,3

Luomu

42,2

12,3

15,1

0,6

25,6

5,2

Tavanomainen

Luomu Ei Fusarium-sieniä F. oxysporum F. proliferatum F. solani F. redolens F. tricinctum

Luomulehti 6/2014

Kuva 1. Luomutuotantoon hankitussa istukassipulissa Fusarium-sieniä esiintyi selvästi enemmän kuin tavanomaiseen tuotantoon hankitussa, koska osa tavanomaiseen tuotantoon hankitusta istukkaasta oli peitattu kemiallisesti.

Kuva 3. Osa Fusarium-tartunnan saaneista sipuleista lakastui jo kesällä ja kehittyvät sipulit mätänivät käyttökelvottomiksi.

vussa, esiintyi runsaasti sipulia vioittavia Fusarium-lajeja. Nurmipalkokasveista eniten Fusariumsieniä oli puna-apilassa ja rehumailasessa. Luomusipulin viljelykierron suunnittelun kannalta on olennaista tietää, haittaavatko viherlannoitusja kerääjäkasvien juurista löydetyt Fusarium-lajit sipulin kasvua. Tämän selvittämiseksi Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksella Viikissä kehitettiin testimenetelmä, jonka avulla voidaan arvioida eri Fusarium-kantojen vahingollisuutta sipulille. Tutkituista runsaasta sadasta kannasta 14 aiheutti sipulin taimien näivettymistä ja 19 heikensi selvästi taimien kasvua. Haitallisimpia lajeja olivat F. oxysporum ja F. proliferatum, ja kaikki aggressiivisimmat kannat oli alun perin eristetty sipulista. Sen sijaan sipulintaimien kasvua hidastavia Fusarium-kantoja löytyi hyvin monista eri kasvilajeista.

Upotuspeittaus biologisilla valmisteilla ei poista ongelmaa Vuosina 2012–2014 kahdella luomusipulitilalla verrattiin istukkaiden peittausmenetelmiä biologisilla valmisteilla ja niiden torjuntatehoa Fusarium-tauteja vastaan. Kokeissa käytettiin biologisiin torjunta-aineisiin luokiteltavia Prestop (Gliocladium catenulatum) -ja Mycostop (Streptomyces criseovirides)-valmisteita sekä biostimulantteihin kuuluvaa FZB24 (Bacillus amyloliquefaciens)-bakteerivalmistetta. Kaikkien valmisteiden käyttömäärät olivat valmistajan antamien ohjeiden mukaiset. Sipulin istukkaat upotettiin valmisteista tehtyyn vesiliuokseen noin 20 minuutin ajaksi. Vuonna 2012 istutus tehtiin välittömästi peittauksen jälkeen. Vuonna 2013 istukkaita kuivattiin 2–3 vuorokautta peittauksen jälkeen ennen istutusta, ja vuonna 2014 osa Prestop- ja

Käsittely

Ei Fusarium-lajeja

Sipulille haitallisimmat lajit

Muut Fusarium-lajit

Ei lämpökäsittelyä

18,4

73,7

Lämpökäsittely

46,0

29,6

23,8

Ei lämpökäsittelyä

Lämpökäsittely Ei Fusarium-lajeja Sipulille haitallisimmat lajit Muut Fusarium-lajit

Kuva 2. Kukkimista estävä lämpökäsittely vähensi Fusarium-sienten kokonaismäärää istukkaissa, mutta samalla lisäsi sipulia pahiten mädättävien lajien osuutta.

Mycostop-käsitellyistä istukkaista istutettiin vasta 9–10 vuorokauden kuivauksen jälkeen. FZB24-käsiteltyjä istukkaita ei kuivattu, koska valmisteen teho kärsii kuivauksesta. Upotuspeittaus vesiliuoksessa ei tuonut toivottua torjuntatulosta, vaan päinvastoin lisäsi tautisten sipuleiden määrää sadossa. Ainoastaan Prestop-käsittely ja istukkaan 10 vuorokauden kuivaus peittauksen jälkeen antoi toisella tilalla reilut 4000 kg/ha paremman sadon kuin käsittelemätön istukas. Toisella tilalla samanlainen käsittely antoi heikomman sadon käsittelemättömään verrattuna, mutta

oli silti peittauskäsittelyistä selvästi paras (Kuva 5).

Taimista kasvatuksesta hyviä tuloksia Vaikuttaa siltä, että maahamme tuotavan istukkaan laadun ja terveyden parantamiseksi ei ole tiedossa ratkaisua lähitulevaisuudessa. Mikäli luomusipulin tuotantoa halutaan jatkaa kannattavasti, on selvitettävä sellaisia viljelyteknisiä ratkaisuja, joilla saadaan merkittävästi vähennettyä Fusarium-tartuntojen aiheuttamia satotappioita. Yksi ratkaisu voisi olla sipulin tuottaminen kotimaisista taimista. Tutkimus▷▷ Luomulehti 6/2014

Savikka

46,6

Tattari

Nurmipalkokasvit

42,0

Retikka/Retiisi

Sinappi

14,8

Valvatti

13,3

Ohra

12,5

Sipulia vioittavien Fusarium-lajien esiintyvyys %

Sipulia vioittavat Fusarium- lajit % 100 80 60 40 20 0

Kuva 4. Sipulia vioittavia Fusarium-lajeja esiintyi sekä 2013 että 2014 hyvin runsaasti sipulilohkoilla viljeltävissä palkokasveissa, etenkin herneessä. Ristikukkaisissa kasveissa niitä oli melko vähän.

Tila 1

Tila 2

Käsittelemätön

26073

45099

Vesikäsitelty/ei kuivausta

17126

13780

Prestop/kuivaus

30694

41823

Mycostop/kuivaus

24681

27950

FZB24/ei kuivausta

9393

16448

Kuva 5. Luomusipulin istukkaiden peittauskäsittelyjen vaikutukset sipulisatoon kahdella tilalla vuonna 2014. Peittauskäsittelyissä istukkaat upotettiin torjuntavalmisteliuokseen noin 20 minuutiksi ja kuivattiin käsittelyn jälkeen 9–10 vrk.

FZB24/ei kuivausta

Tila 2

Mycostop/kuivaus Prestop/kuivaus Vesikäsitelty/ei kuivausta

Tila 1

Käsittelemätön 0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

Kauppakelpoinen sato, kg/ha

temme mukaan sipulin siemenet olivat hyvin harvoin Fusarium-sienten tartuttamia, joten siemenistä kasvatetut taimet olisivat lähtökohtaisesti Fusarium-vapaata lisäysaineistoa. Siirtyminen istukkaiden käytöstä taimiin vaikuttaa viljelyssä käytettäviin koneisiin. Sipulin taimien istuttaminen koneellisesti on täysin mahdollista edellyttäen, että taimikasvatus on onnistunut ja paakku pysyy koossa. Taimia käytettäessä liekitys rikkakasvien torjunnassa voi olla ongelmallista, joten suositeltavaa olisi käyttää biohajoavaa katetta tai torjua rikat harauksin. Myös kastelumahdollisuus on välttämättömyys istutuksen jälkeisinä viikkoina. Viljelijäkokemusten mukaan sipulin tuotanto taimista vähentää merkittävästi tautiongelmaa. Sadon parantunut laatu ja

Luomulehti 6/2014

varastosäilyvyys kompensoivat korkeammat viljelykustannukset. Esimerkiksi ahvenanmaalainen luomusipulin tuottaja kertoi sipulikärpäsen olevan Fusariumtautia suurempi ongelma. Rikkakasvien torjunnassa hän käytti biohajoavaa katetta. Ahvenanmaan tutkimusasemalla on tutkittu luomusipulin tuotantoa taimista useana vuonna, ja tautien pilaamien sipuleiden osuus on ollut hyvin vähäinen. Lajikkeet Hybing ja Hyford olivat heidän kokeissaan satoisimmat. Myös meidän tekemissämme alustavissa taimisipulin kenttäkokeissa tautisten sipuleiden osuus oli vähäinen. Istukkaiden peittaus testaamillamme aineilla ja menetelmillä ei tulostemme mukaan ole kannattavaa. Liotuspeittauksen sijaan kannattaisi kokeilla esimerkik-

si biologisten valmisteiden ruiskutusta riviin istutuksen yhteydessä tai istukkaan sumutuspeittausta juuri ennen istutusta. Myös sipulin taimien kasvualustan käsittely biologisilla valmisteilla voisi olla tutkimisen arvoinen vaihtoehto maasta leviävän Fusarium-mädän torjunnassa. Luomusipulin tuotannon viljelykierrossa olisi hyvä välttää ainakin herneen ja härkäpavun viljelyä, jotka tutkimustemme mukaan lisäävät Fusarium-ongelmaa. ◀ Tulokset on tuotettu Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto -hankkeessa (rahoitus MMM Makera) sekä Luomu- ja IPkasvistuotannon kehittäminen (rahoitus ELYkeskukset) –hankkeessa.

Teksti: Jaana Elo

Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät muuttuvat 13.12.2014

lintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskeva kuluttajainformaatioasetus tuo kuluttajille nykyistä enemmän tietoa ruuasta ja uusia vaatimuksia myös luomuelintarvikkeille. Kuluttajan kannalta näkyviä uudistuksia ovat muun muassa pakkauksen tekstin luettavuuden paraneminen eli ensi kertaa on määritelty kirjainten minimikoko, lisäksi tekstin tulee erottua selkeästi taustastaan. Elintarvikkeen nimeä tulee täydentää tiedoilla, jotta kuluttaja voi paremmin verrata tuotteita ja tehdä valintoja eri tuotteiden välillä. Asetus astui voimaan jo joulukuussa 2011, mutta siirtymäaikaa pakollisten elintarviketietojen tarkentamiseen annettiin kolme vuotta. Pakkausmerkinnät tulee olla asetuksen mukaisia joulukuussa.

Avoimuutta ja lisätietoa Lähtökohtaisesti pakolliset pakkausmerkinnät ovat samat kuin aiemminkin mutta asetuksella otetaan askel avoimuuteen ja entistä parempaan jäljitettävyyteen. Nyt kuluttajalla on mahdollisuus saada tieto lihan alkuperästä tai tarkempi tieto käytetyn kasvirasvan alkuperästä, enää ei riitä yleinen merkintä kasvirasva vaan

pakkauksessa tulee kertoa, onko kyse rypsi- vai palmuöljystä. Allergeenit tulee tuoda paremmin esiin eli ne on erotettava ainesosaluettelossa muista ainesosista esimerkiksi lihavoimalla tai käyttämällä taustaväriä. Allergeenejä ja intoleranssia aiheuttavia ainesosia ovat mm. kananmuna, pähkinät, selleri ja gluteenipitoiset viljat. ((EY) 1169/2014 Liite II)

Ravintoarvomerkintä pakolliseksi Ravintoarvomerkintä tulee pakolliseksi lähes kaikille elintarvikkeille 2016. Tämän jälkeen jalostettujen tuotteiden pakkausmerkinnöissä tulee ilmoittaa energiasisältö, rasva ja tyydyttyneet rasvahapot, hiilihydraatit ja sokerit, proteiinin ja suolan määrä. Suolan merkitsemistapa muuttuu. Suolan määrää ei enää jatkossa ilmoiteta natriumpitoisuutena vaan suolan määränä. Asetuksen myötä myös elintarvikkeen luontainen natrium on mukana suolan määrässä. Tämän myötä suolamerkintä tulee myös tuotteisiin, joissa on luontaista natriumia kuten maito ja jalostamaton liha. Muutoksen tarkoitus on helpottaa suolan määrän vertailua.

Asetuksen vaatimukset koskevat koko Euroopan unionia ja sen tarkoituksena on ollut yhtenäistää pakkausmerkinnät ja osaltaan helpottaa kansainvälistä ruokakauppaa.

Pakkaamattomien tuotteiden alkuperästä Pakkaamattomien ja ammattikeittiöiden tarjoileman ruoan alkuperästä tulee jatkossa ilmoittaa kuten pakatuistakin tuotteista. Käytetyt ainesosat tulee ilmoittaa vähittäismyyntipaikoissa kirjallisesti tai suullisesti kunhan kuluttaja tietää, että saa ne pyydettäessä. Pakkaamattomista tuotteista annettavat tiedot on säädetty kansallisella asetuksella, jota aletaan soveltaa 1.4.2015. Tarkemmat vaatimukset löytyvät Kuluttajainformaatioasetuksesta, (EY) 1169/2011 sekä Maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta 834/2014. ◀

Luomulehti 6/2014

Teksti: Marika Auersalmi

IFOAM aakkoset – kuka, mitä, häh? Maailman, Euroopan ja Suomen luomun kehittämisessä on mukana erilaisia ryhmittymiä. Tavoitteet, toimintatavat ja mahdollisuudet osallistua vaihtelevat organisaatioiden mukaan, mutta luomutoimijan kannattaa seurata ainakin kirjainyhdistelmää IFOAM.

Maailman luomun kattojärjestö IFOAM

li vuosi 1972. Ranskan Versailles’ssa oli koolla silloisen luomun ja biodynaamisen viljelyn pioneereja, jotka totesivat, että eri maista ja maanosista huolimatta, haasteet luomun kehittämisessä tuntuivat hyvin samanlaisilta. Päätettiin perustaa kansainvälinen luomujärjestöjen liitto (International Federation of Organic Agriculture Movements, IFOAM) yhdistämään alan toimijoita, jakamaan tietoa, ideoita ja osaamista sekä kehittämään luomutuotantoa maailmanlaajuisesti. Merkittävää suomalaisenkin luomutoimijan näkökulmasta on, että IFOAMin linjaukset luomutuotannon periaatteista ovat myös eurooppalaisen luomuasetuksen taustalla – kuten niin monen muunkin luomusäännöstön. Nykyään IFOAMissa on edustettuna yli 100 maata ja noin 800 jäsentä. Tehtävänä on edelleen alkuperäisen idean mukainen luomun kehittäminen periaatteiden ja linjausten tasolla. Toimintatavat, tehtävät ja yksittäiset keinot tavoitteeseen pääsemiseksi päätetään yleiskokouksissa linjaamalla

Luomulehti 6/2014

toimintaa aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tärkein rooli organisaation toimissa on keskinäisellä tiedon jaolla, sillä yhdessä tehden luomu kehittyy kaikilla mantereilla. Pääkonttori on Saksassa Bonnissa, työntekijöitä on noin 20 projekteista riippuen ja 10 hengen hallitus koostuu vapaaehtoisista. IFOAMiin voi liittyä jäseneksi toimija, jonka liikevaihdosta vähintään osa syntyy luomuelintarvikeketjussa toimimisesta tai organisaatio, joka edustaa jäseniä, joiden toiminnasta osa syntyy luomusta. Lisäksi erilaiset tutkimusorganisaatiot, kansalaisjärjestöt ja muut ryhmittymät voivat hakea jäsenyyttä, jonka hallitus päättää. Siten suomalaiset tuottajat, jalostajat tai muut toimijat voivat olla IFOAMin jäseniä suoraan tai jonkin järjestön kautta. Vaikuttamisen mahdollisuuksia on monia, mutta kansainvälisen laajuuden takia yksittäiset asiat tulevat valmiiksi usein vuosien viiveellä. IFOAMin jäsenet saavat antaa mielipiteensä lähinnä nettiäänestysten kautta sekä kolmen vuoden välein järjestettävässä yleiskokouksessa.

IFOAM Luomun periaatteet, ideologinen kehitys – maailman laajuinen vaikuttamisen taso

IFOAM EU-ryhmä Luomuun liittyvä politiikka ja toimintaympäristön kehitys – Euroopan laajuinen vaikuttamisen taso

IFOAM Suomi Luomun kehittämiseen liittyvien kommenttien ja linjausten arviointi – Kansallisen vaikuttamisen taso

Tervetuloa mukaan! Mikäli yrityksessäsi/ organisaatiossa koetaan tärkeäksi maailmanlaajuisen luomun periaatteiden kehittämisen, liittykää IFOAMin jäseneksi. Mikäli haluatte kantaa kortenne kekoon myös poliittisessa keskustelussa, liittykää myös IFOAM EU-ryhmän jäseneksi. Mikäli olet Luomuliiton tai Kymen luomun jäsen, niin voit vaikuttaa myös näiden järjestöjen kautta osallistumalla järjestöjen sisällä käytävään keskusteluun kansainvälisistä asioista. Yrittämättä ei saa mitään. Maailmasta tulee sellainen kuin siitä teemme – tai annamme muiden siitä tehdä. Kumman haluat? Jäsenhakemus ja jäsenmaksujen hinnasto löytyvät IFOAMin sivuilta. Tee hakemus jo tämän vuoden puolella, niin pääset mukaan heti ensi vuoden alusta. www.ifoam.org/en/ get-involved/membership

Eurooppalainen luomun lobbausorganisaatio IFOAM EU-ryhmä

ohta 11 vuotta sitten perustettiin IFOAMin alaorganisaatio, jonka tehtävänä on nimenomaan poliittinen eurooppalaiseen toimintaympäristöön vaikuttaminen. Toimisto on Brysselissä ja siellä on töissä projekteista riippuen noin 20 henkilöä. IFOAM EU-ryhmä edustaa 28 Euroopan maata, eli on Euroopan Unionia laajempi ryhmittymä. Eurooppalainen IFOAMin jäsen voi valita, haluaako olla myös IFOAM EU-ryhmän jäsen, mutta ensin pitää siis olla IFOAMin jäsen. Organisaation tavoitteena on tehdä luomuisampi Eurooppa siten, että luomutoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen Euroopassa on yhä paremmin mahdollista. IFOAM EU-ryhmä kokoaa näkemykset, toiveet ja ideat Euroopan laajuisesti, jotta se voi sitten käyttää yhtä yhteistä ääntä lobbauksessaan ja neuvotteluissaan Euroopan komission kanssa. Tämän organisaation työ on suomalaiselle luomutoimijalle ensiarvoisen tärkeää, sillä luomuun liittyvät

poliittiset päätökset tehdään Brysselissä. Harvalla meistä on aikaa, rahaa ja osaamista niin, että voisimme itse olla asioista lobbaamassa – ja maatalouden tai elintarvikealan kattojärjestöissä luomun näkökulma ei välttämättä pääse esiin Brysselissä ollenkaan. IFOAM EU-ryhmä on Komission arvostama ja hyväksymä neuvottelukumppani. Organisaatiolla on useita pysyviä asiantuntijaedustuspaikkoja erilaisissa toimikunnissa ja asiantuntijaryhmissä. Toimiston väki on erittäin aktiivista ja jakaa runsaasti tietoa jäsenille, jotta lukuisista asioista saataisiin mahdollisimman laajasti kerättyä eurooppalainen näkemys. Vaikuttamisen mahdollisuudet ovat moninaisemmat kuin maailman luomun kattojärjestössä. Asiat tulevat käsiteltäviksi välillä hyvinkin lyhyillä aikatauluilla samalla kuin pitkän linjan tekemiset edistyvät projektien kautta. IFOAM EU-ryhmä on organisoitunut hallitukseen ja neuvostoon. Hallitus ohjaa ja linjaa Brysselin toimiston työ-

tä ja ottaa kantaa erilaisiin linjauksiin. Neuvosto puolestaan ottaa kantaa hallituksen esityksiin. Hallituksessa on yhdeksän yleiskokouksessa valittua asiantuntijaa, joiden tehtävänä on edustaa koko luomun kirjoa Euroopan sisällä. Hallituksen jäsenet eivät siis ole yksittäisen maan edustajia, vaan tuovat hallitukseen oman asiantuntijuutensa ja verkostonsa koko luomuelintarvikeketjun pituudelta. Suomalainen Aira Sevón valittiin hallitukseen viime keväänä. Neuvoston jäseniä on 28, eli yksi jokaisesta maasta. Neuvoston jäsen on kunkin maan valitsema edustaja. Suomen edustajana on Jaana Elo. IFOAM EU-ryhmältä tulee kyselyjä tai tietopyyntöjä kaikille jäsenille tai hallituksen/neuvoston jäsenten kautta tiettyyn asiaan keskittyneille asiantuntijoille. Useimmiten toivotaan kussakin maassa toimivien jäsenten muodostavan ensin kansallisen mielipiteen ja sitten ilmoittavan sen IFOAM EU-ryhmälle.

Kansallisen mielipiteen ja näkemysten kerääminen tapahtuu suomalaisten IFOAMin ja IFOAM EU-ryhmän jäsenten kesken. Nyt ryhmä toimii siten, että IFOAM EU-ryhmän pyytäessä kommentteja esimerkiksi käynnissä olevaan EU-luomuasetuksen luonnokseen, suomalaiset IFOAM EU-ryhmän jäsenet hankkivat kukin omien verkostojensa kautta käsiteltävään asiaan tarvittavaa tietoa. Sitten yhdessä sovitussa kokouksessa käsitellään asiat niin laajasti kuin se olemassa olevan tiedon avulla on mahdollista. Tarvittaessa asioista äänestetään ja äänestystuloksen mukaan kirjataan lausunto, jonka suomalaisten jäsenten IFOAM EU-ryhmän neuvostoon valitsema Suomen edustaja lähettää asiaa käsittelevälle

Brysselin toimistossa työskentelevälle henkilölle. Tässä on suomalaisille toimijoille todella suoran ja nopean vaikuttamisen mahdollisuus. IFOAM Suomen näkökannat, lausunnot ja kannanotot ovat suoraan jäsenten yhdessä sopimia. IFOAM EU-ryhmällä on useita eri projekteja ja toimikuntia, joihin myös tarvitaan asiantuntijoita eri maista. Aktiivisella jäsenellä on hyvät mahdollisuudet päästä vaikuttamaan myös tätä kautta. Tiedonvaihto jäsenten ja hallituksen jäsenten kanssa on myös tärkeä vaikuttamisen kanava, jolla voidaan tuoda esiin erilaisia painotuksia esimerkiksi miten meillä nähdään eläinten hyvinvointiasiat tai luomukasvinjalostuksen tilanne. ◀

IFOAM Suomi

aksi vuotta sitten Suomeen saatiin kolmas IFOAM EUryhmän jäsen ja silloin perustettiin IFOAM Suomi kansallisten lausuntojen kokoamiseksi. Suomalaisia IFOAMin ja IFOAM EU-ryhmän jäseniä ovat nyt Luomuliitto, Kurmakka - Organic Food Ltd Oy, MaBio Oy ja Osuuskunta Kymen luomu – jäsenyysvuosiensa mukaisessa järjestyksessä kirjoitettuna. Tavoitteena on osallistua koko luomutoimintatavan kehittämiseen maailmassa ja Euroopassa siten, että suomalainen toimintaympäristö tulee huomioitua. Ryhmän tehtävänä on käsitellä IFOAMista ja IFOAM EU-ryhmältä tulevat asiat ja muodostaa niistä tarvittaessa yhteinen lausunto.

Kirjoittajalle jäsenyys IFOAMissa ja IFOAM EU-ryhmässä on tuonut valtavasti uutta tietoa, verkostoja ja ihan uutta intoa luomun edelleen kehittämiseksi.

Luomulehti 6/2014

www.owc2014.org

Teksti: Mikko Rahtola

Luomu kasvaa kohisten IFOAMin maailman kongressissa Istanbulissa annettiin aplodit Bhutanin harkitulle suunnitelmalle siirtää koko maataloustuotantonsa luomuun. Niin suurilla kuin pienillä toimijoilla maailmanlaajuisesti on nyt kiinnostusta siirtyä luomuun.

uomu mielletään suomalaisessa julkisessa keskustelussa edelleen usein hyvin paikalliseksi tai pienimuotoiseksi tuotannoksi, mikä ei kuitenkaan vastaa koko totuutta. Luomu, bio, eko, organic, biologisch ja monen muun kieliset sanat muodostavat maailmanlaajuisen tuottajien verkoston, jolla on yhteiset periaatteet ja tuotantoehtojen raamit. Tämän luomuverkoston joka neljäs vuosi järjestettävä maailmanlaajuinen maailmankokous ja kongressi järjestettiin lokakuussa tällä kertaa aivan Euroopan reunalla, Istanbulissa. IFOAM:n eli luomun maailmanlaajuisen kattojärjestön kongressi keräsi ympäri maailmaa paikalle lähes tuhat asiantuntijaa, jotka jakaantuivat kolmeksi

Luomulehti 6/2014

päiväksi kymmeneen rinnakkaiseen luentosaliin kuulemaan luomututkimuksen viimeisimpiä tuloksia.

Bhutan kokonaan luomuun 2020 Yhden kongressin mielenkiintoisimmista puheenvuoroista piti Bhutanin maatalousministeri Lyonpo Yeshey Dorji. Bhutanin valtion ohjelma maan siirtämiseksi kokonaan luomutuotantoon vuonna 2020 sai kokousväeltä ansaitut aplodit. 700 000 asukkaan Bhutanista tulee näin ensimmäinen maa maailmassa, joka on ottanut 100 % luomumaataloustuotannon tavoitteekseen. Puheenvuoron perusteella jäi vaikutelma, että kyseessä ei ole vain kevyt poliittinen heitto, vaan asian selvittämiseen on oikeasti uhrattu aikaa ja vaivaa. Maatalousministeri lanseerasi myös perinteisen kansakunnan vaurauden mittarin bruttokansantuotteen tilalle termin bruttokansanonnellisuus, mikä myös herätti kongressiväen kesken positiivista keskustelua. Kolme vuotta Fukushiman onnettomuuden jälkeen Luomuviljelijöitä löytyy ympäri maailman ja heitä oli myös Japanissa Fukushiman alueella, kunnes vuoden 2011 tsunami ja ydinvoimalaonnettomuus muuttivat kaiken. Alueella 30 vuotta viljelleen Seiji Sugenon kuvat ja kertomus turman jälkiseurauksista olivat koskettavaa kuultavaa. Radioaktiivisesti saastu-

neen alueen pitoisuuksia seurataan tarkasti, samoin kuin säteilyn siirtymisestä maasta kasveihin ja ravintoon. Luomun kannalta positiivista oli alueella tehty havainto, jonka mukaan maan korkea orgaanisen aineksen pitoisuus vähensi säteilyn kulkeutumista kasveihin. Sugeno vetosi esityksensä lopuksi ydinvoimattoman tulevaisuuden puolesta.

Ameriikan malliin Forbesin listalla maailman 100 vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon vuonna 2010 nostettu Kathleen Merrigan kertoi Yhdysvaltain maatalouspolitiikassa viime vuosina tapahtuneesta isosta muutoksesta. Merriganin mukaan Amerikassa teollisen maataloustuotannon vastapainona luomu nähdään nyt oikeasti kasvavana ja järkevänä vaihtoehtona. Barack Obaman maatalouspoliittisena neuvonantajana ja yli 100 000 maataloushallinnon ihmisen johtajana Merriganin sanoilla on ollut painoarvoa. Amerikka on maailman suurin yksittäinen luomun markkina-alue ja nopean kasvun takana on monia syitä. Luomun suosio liittyy siellä vahvasti keskusteluun kansanterveydestä, ylipaino-ongelmista sekä GMO:n ja hormonilihan käytöstä. Kongressin toinen amerikkalainen pääpuhuja tietokirjailija Anna Lappé muistutti kuitenkin muutoksen hankaluudesta, sillä tehotuotannon lobbaukseen käytettävät rahamäärät Amerikas-

Erkki Pöytäniemi

△ Kuuman planeetan ruokavalio (Diet for a Hot Planet) -kirjan kirjoittaja Anna Lappé valotti amerikkalaisen luomun kasvun syitä ja haasteita.

Erkki Pöytäniemi

◁ Entinen ammattikoripalloilija Will Allen tunnetaan nykyään urbaanin viljelyn kärkimiehenä. Milwaukeen ja Chicagon alueella toimii useita isoja kaupunkiviljelyn farmeja.

sa ovat eurooppalaisittain tarkasteltuna huikeita. Muutos lähtee kuitenkin usein ruohonjuuritasolta ja siitä taas antoi vakuuttavan esimerkin monien suomalaistenkin tuntema urbaanin viljelyn pioneeri ja legenda Will Allen kertoessaan värikkäästi sanoin ja kuvin minkälaisia mahdollisuuksia viljelyn tuominen kaupunkeihin mahdollistaa. Allenin useilla suurilla kaupunkitiloilla viljeltiin vihanneksia, kasvatettiin kaloja, vuohia ja kastematoja suuressa mittakaavassa, tuotettiin bioenergiaa sekä tehtiin sosiaalista työtä alueen ihmisten kanssa. Allenin vauhdissa riitti pureskeltavaa jopa luomualankin näkökulmasta, sillä luomun nykyiset säännöt eivät ota vielä kantaa kaikkiin kaupunkiviljelyssä esiin tuleviin kysymyksiin. Muun muassa Allenin kokeilemaa vihannesten hydroponista eli ravinneliuoksessa tapahtuvaa

vesiviljelyä ei edelleenkään hyväksytä EU-maissa luomutuotantoon, vaikkakin se sopi erinomaisesti yhteen Allenin kalankasvatuksen kanssa. Erilaisia näkemyksiä ja tarpeita sääntömuutoksiin käytiin läpi seminaarin aikana lukuisissa työpajoissa, joissa eri maiden asiantuntijat toivat ilmi omia näkökantojaan.

Kongressissa myös tavanomaisia tuottajia Suomalaisia paikan päällä oli noin kymmenen henkeä ja yhteinen näkemys tuntui olevan, että esitysten sisältö ja taso oli hyvin vaihteleva, mutta että kenties mielenkiintoisinta antia oli kuitenkin kahvitaukojen keskustelut ja verkottuminen eri maiden tuottajien kesken. Yhtenä mielenkiintoisena seikkana voisi pitää sitä, että paikalle oli tullut maailmalta varsin suurien tavanomaisten viljelmien johtajia kuulemaan ja

oppimaan mistä luomutuotannossa oikeasti on kyse. Omalta kohdalta mieleen jäi keskustelu Ukrainalaisen monialayrityksen johtajan kanssa, joka kertoi yhtiönsä viljelevän noin 200 000 hehtaarin alueella ja harkitsevan vakavasti luomutuotannon kokeilujen laajentamista yhtiössään. Luomu nähdään siis kiinnostavaksi vaihtoehdoksi kaupunkipalstoilta suurplantaaseihin ja kaikkeen siltä väliltä. Luomun voimakas laajentuminen pakottaakin luomualan aktiivisesti pohtimaan mihin suuntaan tuotantoa kehitetään. Seuraava IFOAM:n maailmankongressi järjestetään vuonna 2017 Intiassa. ◀

Luomulehti 6/2014

teksti ja kuvat: Erkki Pöytäniemi

Terveisiä Istanbulista

IFOAMin maailman kongressista

△ Luomun kattojärjestö IFOAMin maailman kongressin avaustilaisuudessa turkkilaisen järjestäjäorganisaation Bugdayn puheenjohtaja Günesin Aydemir kertoi maagisen anatolialaisen musiikin säestämänä vanhan legendan granaattiomenasta, jonka siemenistä kaikki maailman kasvit ja eläimet ovat syntyneet. Kongressin symboli oli granaattiomenapuu ja sen tyylitelty granaattiomena.

▷ Kokouksessa valittiin IFOAMIn uusi hallitus seuraavalle 3-vuotiskaudelle. Kuvassa vasemmalta Roberto Ugas (Peru), Gabriela Sato (Costa Rica), Eva Torremocha (Espanja), Manjo Smith (Namibia), Frank Eyhorn (Sveitsi), Matthew John (Intia), André Leu (Australia, toimii puheenjohtajana), Peggy Miars (USA), Zhou Zeijang (Kiina), kuvasta puuttuu Gerald Rahmann (Saksa).

Luomulehti 6/2014

◁ Äänestysliput olivat IFOAM:n joka kolmas vuosi pidettävässä vuosikokouksessa ahkerassa käytössä.

▷ Kokoustauot käytettiin vilkkaaseen käytäväkeskusteluun. Kuvassa Marika Auersalmi keskustelee namibialaisen Manjo Smithin kanssa, joka on sekä väistyvän että uuden IFOAM:n hallituksen jäsen.

◁ Konferenssin jälkeinen IFOAMin yleiskokous aloitettiin iltaristeilyllä Bosporin salmessa. Osanottajat toivotti tervetulleiksi turkkilaisen järjestäjäorganisaation Bugdayn puheenjohtaja Günesin Aydemir ja IFOAMin puheenjohtaja André Leu.

Luomulehti 6/2014

teksti: Sanna Hietala ja Sirpa Kurppa, MTT kuva: Marco Horn

Eurooppalaisten luomumaitotilojen hiilijalanjäljillä Hiilijalanjäljen keskiarvona 34 eurooppalaiselle luomumaitotilalle saatiin 1,3 kg hiilidioksidiekvivalentteja tuotettua energiakorjattua maitokiloa (ECM) kohti. Suomalaisten tilojen tulokset vaihtelivat tämän molemmin puolin. Tulokset antavat viitteitä, että myös luomumaidontuotannossa on mahdollisuuksia vähentää päästöjä.

Tutkijoiden mukaan hiilijalanjälkeä pystytään pienentämään lisäämällä maidontuotantoa tiloilla, joissa se nyt on alhaista. Maidontuotantoa nostetaan korjaamalla tuotannon puutteita.

Luomulehti 6/2014

aikista ihmisperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä FAO:n arvion mukaan 14,5 % on lähtöisin maataloudesta. Suurin osuus aiheutuu nautaeläintuotannosta. Maidon- ja naudanlihantuotannosta aiheutuu jopa 61 % koko eläintuotannon kasvihuonekaasupäästöistä, missä maidon osuus on n. 20 %. On siis syytä tarkastella missä päästöt syntyvät ja mitä asialle voidaan tehdä.

SOLID-hankkeessa tutkitaan luomumaidon kestävyyttä SOLID (Sustainable Organic and Low-input Dairying) on EU seitsemännen puiteohjelman rahoittama hanke, jossa eurooppalaista luomumaidontuotantoa tutkitaan erilaisista kestävyyden näkökulmista. Yksi näkökulma on ympäristökestävyyden arviointi. Hankkeessa on 25 partneria, kymmenestä eri Euroopan maasta. Hankkeessa on kerätty aineis-

toa kaikkien kymmenen maan maidontuotantotiloilta. Mukana on luomulehmänmaitoa tuottavia tiloja, mutta myös vuohitiloja. Kohteena ovat luomutuotantoon ja matalan intensiteetin (ns. low-input) tuotantoon erikoistuneet tilat, joista muutamilla tuotetaan maitoa hyvinkin vaatimattomissa puitteissa. Hiilijalanjäljen arviointiin sisällytettiin vain luomulehmänmaitotilat, joten arviointi tehtiin kuuden maan ja kaikkiaan 34 tilan tiedoilla. Tiloja oli 8 Iso-Britanniasta, 8 Tanskasta, 7 Suomesta, 5 Itävallasta, 4 Italiasta ja 2 Belgiasta. Tilat olivat hyvin erityyppisiä, tuotantoeläinmäärä vaihteli 9–480 lypsävän lehmän välillä, ja vuosittaiset tuotantomäärät lypsävää lehmää kohti n. 2 400–10 200 kg energiakorjattua maitokiloa.

Elinkaariarviointi tuotantoketjun päästöjen arvioinnissa Hiilijalanjälki arvioidaan elinkaariarvioinnin menetelmin. Se on luotettava menetelmä, kun halutaan arvioida kattavasti koko tuotantoketjun ympäristövaikutuksia, mukaan lukien esimerkiksi

rehuntuotannon vaikutukset tai lannoitteiden käytön valmistus. Sen lisäksi mukaan lasketaan itse eläimistä aiheutuvat päästöt. Nautaeläinten kohdalla suurin päästölähde on pötsin toiminta ja päästönä metaani, joka on kasvihuonekaasu. Elinkaariarvioinnissa systeemirajaus tehtiin tuotantoketjusta joka alkaa tilan tuotantopanosten tarkastelusta ja päättyy tilan portille, siis raakamaidon myyntitilanteeseen. Laskentamallina käytettiin Arla Foodsille kehitettyä mallia (Schmidt & Dalgaard 2012). Toiminnallisena yksikkönä oli 1 kg energiakorjattua maitoa, joka vastaa raakamaitoa, jonka rasvapitoisuus on 4,1 % ja proteiinipitoisuus 3,3 % (Sjaunja ym. 1990). Hiilijalanjäljen keskiarvona 34 eurooppalaiselle luomumaitotilalle saatiin 1,32 kg hiilidioksidiekvivalentteja tuotettua energiakorjattua maitokiloa kohti. Tulokset tiloittain olivat 0,99–1,94 kg CO2 ekv välillä, kaikkien tilojen tulokset on esitetty kuvaajassa.

Rehun sulavuutta voitaisiin edelleen parantaa, vaikkakin se on jo läntisessä Euroopassa korkealla tasolla. N2O-päästöjen vähentämisessä keinot ovat esimerkiksi lannan/lannoitteen käytön tehokkuuden parantamisessa.

lyn dityppioksidipäästöistä (N2O). Tuotantohyödykkeet, rakennukset ja palvelut vastasivat yhteensä 9 % päästöistä. Tätä pienemmistä osuuksista vastasivat lannan varastointi ja käsittely karjasuojissa, sähkö, polttoaineet ja ostorehut, jotka yhteensä olivat 23 % kaikista päästöistä. Näiden osalta polttoaineiden ja sähkön päästöt vaihtelivat tilojen välillä suhteellisesti kaikkein eniten. Jäljelle jäävä, vain 1 %, aiheutui kuljetuksista ja lannan jatkokäytöstä ja -käsittelystä. Tulokset antavat viitteitä, että myös luomumaidontuotannossa on mahdollisuuksia vähentää päästöjä. Suomalaisten tilojen tulokset olivat välillä 1,14–1,7 kg CO2 per energiakorjattu maitokilo. Tuloksista voidaan erottaa korrelaatiota korkean tuotantomäärän ja alhaisemman hiilijalanjäljen välillä. Erityisesti matalatuottoisilla tiloilla, joilla voisi olla potentiaalia parantaa tuottoaan, hiilijalanjälki voitaisiin saada alemmaksi keskittymällä korjaamaan tuotannon puutteita niissä kohdissa, jotka johtavat alhaiseen maidontuottoon. Suomalaisten tilojen maidontuotantotaso oli jakauman paremmasta päästä. Metaanikaasupäästöjen vähentämisessä rehun laadulla on merkittävä asema.

Ruuansulatuksesta merkittävin osa tuotannon päästöistä Kaikista khk-päästöistä noin 45 % aiheutui pötsikäymisen metaanista (CH4), noin 22 % aiheutui karjasuojien ja vilje-

Taloudellisen kehittämisen ja päästöjen vähentämisen tavoitteet yhdensuuntaisia Luomutuotannossa merkittävää voi olla hiilen sitominen nurmiviljelyn avulla maaperään. Tästä ei kuitenkaan ole vielä käytettävissä riittävän pitävää ja määrällisesti arvioitua näyttöä, jotta se voitaisiin ottaa laskelmiin mukaan. Kun tarkastelussa ohitetaan väistämätön pötsikäyminen, luomumaidon hiilijalanjäljen parantamisessa tulee keskittyä tilan tuotantopotentiaalin parantamiseen. Taloudellisen kehittämisen ja hiilijalanjäljen parantamisen tavoitteet ovat siten yhdensuuntaiset. Laajemmassa tilan ympäristösuoriutumiskyvyn tarkastelussa on otettava huomioon myös muita näkökulmia, kuten rehevöityminen tai biodiversiteettivaikutus, ja etsittävä tasapainoa eri ympäristövaikutusmittareiden välille. ◀ Katso viitteet: www.luomulehti.fi

kg CO2 ekvivalenttia per kg ECM

1,8

1,4

Tila, tuotantohyödykkeet

1,2

Kuljetus 1

Sähkö Polttoaineet

0,8

Ostettu lanta

0,6

lannan jatkokäsittely 0,4

N2O karjasuojat ja viljely CH4, lannan käsittely ja varastointi

0,2

CH4, pötsikäyminen 8 890

10 233

8 717

8 505

8 351

8 030

7 887

7 607

7 423

7 276

7 180

7 108

7 075

6 819

6 505

6 503

5 994

5 909

5 779

5 475

5 241

5 214

5 080

5 061

4 869

4 627

4 618

4 537

4 471

4 458

4 212

4 187

0 2 391

kgCO2 CO2 ekvivalenttia per kg EMC kg

1,6

Keskimääräinen maidontuotto per lypsävä lehmä, kg ECM vuodessa

Luomulehti 6/2014

Teksti: Päivi Mattila

Pienikin pärjää Yhdysvaltain siemenmarkkinoilla Pienten luomusiemeniä tuottavien yritysten määrä on lisääntynyt Yhdysvalloissa. Kalifornialaisen All Good Things Organic Seedsin avopölytteiset

Mariana Schulze / Mariana Schulze Photographyn

siemenet myy useimmiten nettikauppa Amazon.

Luomulehti 6/2014

uringon haalistamat paperipussit rapisevat eteläkalifornialaisen luomutilan pellolla. Maanviljelijä ja siemenyrityksen pyörittäjä Quin Shakra kurottelee mustaseljapuuhun, avaa oksaan sidotun pussin suun ja kaataa kuiviksi käpristyneet marjat kulhoon. Mustaselja on yksi syksyn uutuuslajikkeista All Good Things Organic Seeds -yrityksen siemenluettelossa. Luetteloon mahtuu yli 150 vihannes-, kukka- ja yrttilajiketta. Puolet niistä on kasvatettu tilalla itse, sen alle hehtaarin kokoisella pellolla. Luomuruoantuotannon ohella luomusiemenliikekin on kasvussa, Shakra kertoo. All Good Things Organic Seeds perustettiin nelisen vuotta sitten. Shakran mukaan maan länsirannikolla on lukuisia heidän kaltaisiaan pieniä luomusiemenyrityksiä. Ala ei ole kovin keskittynyt. – Valtakunnallisesti luomusiemenyrityksistä vain kaksi on isoja. Sen lisäksi on isoja ja keskikokoisia firmoja, jotka myyvät sekä tavanomaista että luomua. Pääosa All Good Things Organic Seedsin asiakkaista on kotipuutarhureja. – Perustelen ihmisille luomusiementen tärkeyttä yleensä sillä, että siemenemme on kasvatettu samankaltaisissa olosuhteissa kuin miten he itse todennäköisesti viljelevät. Ei esimerkiksi käytetä keinolannoitteita. Luomuolosuhteisiin valmiiksi sopeutuneet siemenet menestyvät paremmin.

Avopölytteisiäkin jalostettava Koko yrityksen siemenvalikoima koostuu avopölytteisistä lajikkeista. Avopölytteisyys tarkoittaa, että lajikkeen halutut ominaisuudet eivät katoa, jos siemenet säästetään. Shakra ei halua tuomita luomutuottajia, jotka käyttävät hybridejä. Kaupalli-

Myös siemenpussit kannattaa suunnitella huolella, niin että tuote on myös taiteellinen elämys, ajattelee kamomillasatoa kuvan etualalla korjaava Quin Shakra.

set vaatimukset täyttäviä avopölytteisiä lajikkeita ei ole aina tarjolla. Asia on hänelle tuttu, koska siementuotannon lisäksi maatilalla kasvatetaan vihanneksia 20 taloudelle kumppanuusviljelyn periaatteella. Osa käytetyistä lajikkeista on hybridejä. Shakran mukaan asia puhuttaa Yhdysvaltain luomuyhteisöä: – Keskustellaan siitä, että aloitettaisiin hybrideihin pohjautuvia avopölytteisiä jalostusprojekteja, tarkoituksena saada talteen hybridien parhaita ominaisuuksia. Shakra toivoo, että nykyisiä avopölytteisiä lajikkeita jalostettaisiin. Innostavana esimerkkinä hän mainitsee Dark Star -nimisen kesäkurpitsalajikkeen, jonka kehitystyö tapahtui maanviljelijän ja yliopisto-oppineen kasvinjalostajan yhteistyönä. – Meillä itsellämme riittää resursseja vain laaduntarkkailuun ja valintaan esimerkiksi pensaspavun värin tai sipulin koon suhteen.

Mustaseljan marjat ovat kypsyneet linnuilta suojassa kahden kuukauden ajan, ennen kuin niistä on tullut valmiita korjattaviksi.

Shakra arvioi, että he ovat Etelä-Kalifornian ainoa luomusiemenyritys, joka tekee edes tällaista jalostusta. Shakra siteeraa kasvinjalostaja John Navaziota, jota pidetään eräänlaisena amerikkalaisen luomusiemenliikkeen isoisänä. Navazion mukaan isot firmat näkevät, että avopölytteistenkin siementen kentäl-

lä liikkuu rahaa, eivätkä ne jätä tilaisuutta hyödyntämättä. – Yritykset eivät kuitenkaan laita voimavaroja lajikkeiden hyvään ylläpitoon. Ne toimivat näin, koska ne tietävät saavansa siemenet kaupaksi ilmankin.

Juuria mutta ei siemeniä All Good Things Organic Seeds toimii Ojain pikkukaupungissa, joka sijaitsee runsaat sata kilometriä Los Angelesista luoteeseen. Shakran mukaan alueen leuto välimerellinen ilmasto on oivallinen siementuotannon kannalta: – Kasvien suotuisa kylvämisajankohta on pitkä, joten tämä on ollut hyvä paikka aloittelijoille. Shakra kertoo olevansa kokeilunhaluinen. Hän on kasvattanut menestyksekkäästi hibiscuksen ja bataatin kaltaisia kasveja, joita seudulla ei perinteisesti ole tuotettu. Yhdysvaltain luomusäädösten mukaan kylvösiementen tulee ensisijassa olla luomusertifioituja. Jos niitä ei ole tarjolla, siemenet eivät ainakaan saa olla peitattuja. Shakra on tuonut viljelyyn myös sattumalta löytämiään harvinaisia yrttilajikkeita, joista ei ole ollut mahdollista saada peittaamattomuustodistusta. Ne ovat kasvaneet ensimmäisenä vuonna tilan ulkopuolella, hänen pihassaan. Sitten ne ovat kelvanneet luomuun. Shakra on joutunut huomaamaan, että punajuurta voi kasvattaa seudulla vain juureksena, ei siemeniksi asti. – Tarvitaan laaja kirjo erilaisia ilmastoja, jotta voidaan tuottaa kaikkia niitä kasveja, joita ihmiset olettavat saavansa. Tässä mielessä maataloustuotanto on Shakran mukaan väistämättä globalisoitua, tai Yhdysvaltain kontekstissa kansallistettua. – Voi kai ajatella, että todellista paikallisruokaa saadaan vain niistä kasveista, jotka ovat lisääntymiskykyisiä kyseisellä seudulla. Mutta me itsekin myymme siemeniä maanlaajuisesti, Shakra pohtii. Amazonista paras kauppapaikka Asiakkaita tavoittaakseen yritys myy siemeniään lukuisia kanavia pitkin. Sillä on siemenhylly alueen luomukaupoissa, joillakin taimitarhoilla sekä eräässä kirja▷▷ Luomulehti 6/2014

Luomulehti 6/2014

Quin Shakra

△△ Vesimelonin siemenet odottavat puhdistusta.

Quin Shakra

Vuokraaja on turvaton Shakra kertoo, että kahden eri tuotantosuunnan harjoittaminen aiheuttaa tilan arjessa hankausta, koska peltoa on vain vähän. Hän pitää silti hyvänä, että maatilalla tuotetaan sekä vihanneksia että siemeniä. – Kaikki viljelijät tuottivat molempia ennen kuin keskitetyt siemenmarkkinat alkoivat syntyä 1800-luvun puolivälissä. Tuotannon saumaton yhdistäminen onnistuu muutamien kasvien kohdalla. Talvikurpitsasta on jopa mahdollista ottaa siemenet talteen ja tarjota ne sen jälkeen asiakkaille ruoaksi. – Taloudenpidon kannalta oli hyvä ratkaisu, että erotimme tänä vuonna maatilan ja siementuotannon omiksi yrityksikseen. Maatilan tuloilla ei enää rahoiteta siementuotantoa. Kumpikin yrityksistä työllistää tätä nykyä täysipäiväisesti yhden työntekijän, minkä lisäksi käytössä on osa-aikaisia ja vapaaehtoisia. Raskainta maanviljelijän arjessa on Shakran mukaan turvattomuus, jota syn-

Quin Shakra

kaupassa. Suurin osa myynnistä tapahtuu kuitenkin verkossa. Yrityksen oman kotisivun lisäksi siemeniä voi tilata isoista nettitavarataloista: Amazonista, eBaysta ja Etsystä. Tällä hetkellä 75 prosenttia yrityksen nettimyynnistä tapahtuu Amazonin välityksellä. Shakran mielestä Amazon on eräänlainen välttämätön paha. Amazonista ei saa asiakkaiden sähköpostiosoitteita jatkomarkkinointia varten, ja he osaavat ottaa katteensa. – En koskaan halunnut olla Amazonmyyjä. Siksi aliarvioin pitkään sen voiman ja mahdollisuudet, Shakra toteaa. Shakra uskoo, että omien tuotteiden kauppaaminen useilla eri nettisivustoilla tulee olemaan tulevaisuutta muillekin pientuottajille. – Tällainen toiminta on nykyään helppoa, koska tarjolla on ohjelmasovellus, joka kokoaa eri sivuilta tulevat tilaukset automaattisesti yhteen. Verkkokauppojen maailmanlaajuisuudesta huolimatta yritys toimittaa tuotteita vain Yhdysvaltoihin. Shakra kertoo syyksi pienyrityksen pienet resurssit: Kanada vaatii ranskankielisiä tuoteselosteita, ja kussakin EU-maassa on puolestaan omanlaisensa luomusäädökset, jotka myyjän tulisi selvittää yksi kerrallaan.

△ Rohtoraunioyrtinkin siemenille riittää kysyntää. Eniten myyvät lehtikorianteri, lehtikaali, kesäkurpitsa ja porkkana.

Siemen- ja vihannestilan pellolla kasvoi tänä vuonna yhteensä 230 eri kasvilajia tai -lajiketta, joista yksi oli violetti parsakaali.

nyttää esimerkiksi maanomistuskysymys. Heillä itsellään pellon vuokrasopimus on voimassa vain vuoden kerrallaan. Shakra kokee, että luomuviljelijät eivät ole Kaliforniassa järjestäytyneet, vaan suhtautuminen kollegoihin on kilpailuhenkistä. Luomusiemenyritysten keskuudessa asia on toisin.

– Ihmiset tukevat ja neuvovat varsin paljon toisiaan. ◀ Kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut toimittaja.

Yhteisörahoitus kannattelee siementuotantoakin

Quin Shakra

hdysvalloissa pienet luomutilat toimivat hyvin yleisesti kumppanuusviljelyn (community-supported agriculture, CSA) pohjalta. Liittovaltion maatalousviraston kokoaman tilaston mukaan yhteisöllisiä maatiloja oli viime vuosikymmenen lopulla kaikkiaan yli 12 tuhatta kappaletta. Kuluneena syksynä myös All Good Things Organic Seeds hankki rahoitusta itselleen kumppanuusviljelyn hengessä. Yritys laittoi joukkorahoitussivusto Kickstarteriin pystyyn kampanjan, jonka tavoitteena oli koota kuukaudessa 12 500 euroa yrityksen tulevia yleiskuluja varten. Aikaa rahankeruuseen oli kuukausi. Hanke onnistui tavoitteessaan. Quin Shakra katsoo, että kyseessä ei ollut perinteinen lahjoituksia pyytänyt hyväntekeväisyyshanke, vaan se oli eräänlainen luototus. – Kampanjaa rahoittamalla ihmiset turvasivat siementen lähteen itselleen. Rahojensa vastineeksi osallistujille oli tarjolla ensisijassa lahjakortti yrityksen nettisivulle. Kortilla sai vapaavalintaisia siemeniä, kampanjaan maksamansa osuuden täydestä arvosta. Shakra kertoo joukkorahoituksen kulttuurillisten mahdollisuuksien kiehtovan häntä: – Kickstarter-sivuston avulla voi tavoittaa muitakin kuin yksinomaan maanviljelystä kiinnostuneita ihmisiä. Sivustolla liikkuu paljon väkeä, joka tukee mielellään monenlaisia yritteliäitä hankkeita. Kyseessä oli jo kolmas kerta, kun yritys hankki varoja joukkorahoituksella. Aiemmin Kickstarter oli tullut apuun esimerkiksi maankääntölaitteen hankinnassa. Kickstarterin suosio on kasvanut vuosien varrella. Shakran kokemuksen mukaan kampanjanvetäjältä vaaditaan nykyään paljon valmistelutyötä, jotta kampanja menestyy ja ihmiset jakavat sitä eteenpäin omissa verkostoissaan. – Kampanjan suunnittelu alkoi jo keväällä. Teimme kampanjaa varten esimerkiksi kaksi mainosvideota. Suomessa joukkorahoituksen hankkimiseen vaaditaan rahankeräyslupa, jos rahoitus ei ole vastikkeellista.

Teksti ja kuva: Jukka Kivelä

Perus-Viljolannoitus toi parhaan sadon tilakokeessa Uudellamaalla viime kesänä.

Kaupalliset orgaaniset lannoitteet mallasohran viljelyssä

yvinkäällä Knehtilän tilan pelloilla tehtiin luomumallasohran lannoituskoetutkimus yhteistyössä isäntä Markus Eerolan ja Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen kanssa. Kokeen rahoitti Honkajoki Oy. Ohran esikasvina oli ohra, joten lannoitus oli välttämätön, jotta luomuohra tuottaisi kunnon sadon. Peippola-lohkon ravinnetila oli tyydyttävä, pH oli 5,9; P arvo huono 4,2; K arvo 186 ja Ca 2050. Maa oli erittäin runsasmultaista hiuesavea, joka on multavuudestaan huolimatta helposti tiivistyvää. Ohra kylvettiin toukokuun lopulla Värdestad Seedhawk –kylvökoneella, jonka kylvöleveys oli 6 metriä. Mallasohraksi sopivaa Harbinger-ohraa kylvettiin 250

Luomulehti 6/2014

kiloa hehtaarille ja orgaanisten lannoitteiden käyttömääräksi määritettiin 40 kg kokonaistyppimäärää vastaava lannoitus. Kokeessa oli myös 0-ruutu ilman mitään lannoitusta. Kutakin koejäsentä kylvettiin 500 metriä pitkä kaistale vaihtelevaan suomalaiseen peltomaisemaan. Lohkon maan laatu vaihteli hiuesavesta multaiseen savimaahan. Kylvöolosuhteet olisivat olleet hyvät suunniteltuna kylvöpäivänä, mutta yön yli koneeseen jääneet kananlantarakeet olivat tukkineet lannoitepuolen syöttölaitteiston. Syöttölaitteisto jouduttiin purkamaan ja puhdistamaan ja kylvämään päästiin vasta 26.5., kun maa oli kevätsateiden jälkeen vähän kuivahtanut. Pelto oli kultivoitu syksyllä ja keväällä se oli muokattu kertaalleen ennen kylvöä. Edellisenä vuotena lohkolta oli saatu hyvä

Lannoitteina käytettiin 40 kg kokonaistyppimäärää vastaava lannoitus Novarbo Arvo 4-1-2 kananlantarakeita 1000 kg/ha Honkajoki Oy:n Kana-Viljo 5-32 lannoitetta 800 kg/ha Aito-Viljo 8-5-1 (2012 valmistettua) lannoitetta 500 kg/ha

Luomumallasohran lannoituskoe 2014 2000 1600 1400

1859

1775

1800

1575 1388

1200 1000 800 600 400 200 0

Koeruudut kylvettiin 500 metriä pitkiksi vierekkäisiksi lohkoiksi, jotka merkittiin erivärisillä merkkipaaluilla lohkojen päihin. Kylvöyhdistelmän gps-paikannin ohjasi traktorin suoraan ja huolehti kylvölohkon pituudesta. Syksyllä koealat puitiin 100 metrin välein poikittain kylvösuuntaan nähden. Koeruudun koko oli 6 m x 1,5 metriä.

ohrasato, joten mallasohrasopimuksen puitteissa lohkolle uskaltauduttiin laittamaan toisenkin kerran ohraa. Lajikkeena oli, myös edellisenä vuotena ollut Harbinger, joka on tällä hetkellä suosituimpia mallasohria. Sen kasvuaika on melko lyhyt, 94 vrk ja kasvusto on matala, 68 cm. Taudinkestävyydeltään se on hyvä. Toise-

Ar vo 4-1-2

na peräkkäisenä luomuohravuotena kasvusto jäi hyvin lyhyeksi, mutta satoa tuli kuitenkin kohtalaisesti niiltä kohdilta, joissa rikkakasvit eivät kiusanneet liikaa. Lohkon keskisato jäi hieman alle 2 000 kiloon, mutta oli laadultaan hyvää. Koealue laitettiin suuren lohkon (27 ha) reunaan, jotta kokeen seuranta olisi helpompaa. Ensin reunaan kylvettiin 3 kylvökoneen leveyttä ohraa tilan tavallisella 400 kg/ha Kana-Viljo lannoituksella, jolla tuli noin 20 kiloa typpeä hehtaarille. Sen jälkeen tulivat koelohkot, jotka kylvettiin pitkiksi kaistaleiksi. Alun perin tarkoituksena oli tehdä vielä täydentävä koe lohkon harauksesta, mutta haraa ei saatu ajoissa toimintakuntoon, jotta sitä olisi päässyt testaamaan ohran ollessa noin 10 cm korkeaa, jolloin rikkakasvit eivät vielä olisi haitanneet harausta. Harausta kokeiltiin heinäkuun alussa kun kasvusto oli tulossa jo tähkälle, mutta silloin rikkakasvit haittasivat työtä liikaa. Ensi vuonna kun hara on valmiina, saadaan vertailutulokset myös harauksen ja lannoituksen yhteisvaikutuksesta.

Pienelläkin lannoituksella vaikutusta Kokeessa käytetty 40 kg:n kokonaistyppimäärä on pieni kasvin tarpeeseen nähden. Toisaalta hyvästä multavasta maasta vapautuu typpeä 50–70 kiloa kesässä, joten tuo 40 kiloa on hyvä lisä. Tässä kokeessa rikkakasvit käyttivät merkittävän osan ravinteista, koska paikoitellen rikkakasveja oli lukumääräisesti selvästi enemmän kuin viljelykasveja. Ohra jäi hyvin matalaksi, monin paikoin alle 50 cm kor-

Kana-Viljo

Perus-Viljo

keaksi. Lannoittamattomien 0-ruutujen hehtaarisato jäikin hyvin pieneksi, vain alle 1 400 kiloon (Kuvaaja). Toisaalta parhaan lannoitteen, Perus-Viljonkin hehtaarisato jäi vain 1 900 kiloon, joten edes lannoittamalla sato ei noussut yli kohtuullisen kannattavuuden rajan eli yli 2 000 kiloon. Koealueitten sisäinen vaihtelu oli suurta, kaikkein suurinta sadon vaihtelu oli 0-ruudulla, jolla huonoimman osaruudun sato oli vain 900 kg/ha, suurimman ollessa lähes 2 000 kg. Ohran lannoituksessa saatiin hyvin esille lannoitteiden typen liukoisuuden erot. Parhaan sadon tuotti Perus-Viljo, seuraavaksi parhaan sadon Kana-Viljo, jossa on kananlantaa ja lihaluujauhoa noin 1:1 ja huonoiten satoa tuotti pelkkä kananlantarae, tosin senkin sato erosi selvästi 0-ruudun sadosta. Koejärjestelyä voidaan kritisoida siitä, että koeruutuja ei ollut satunnaistettu. Tilakokeessa sellainen ei olisi helposti mahdollista. Tässä kokeessa turvauduttiin erittäin pitkiin yhtenäisiin koealoihin, joista tasaisin välein olleet 9 neliömetrin koealat puitiin koeruutupuimurilla sen jälkeen kun muu pellon sato oli korjattu. Näin kokeesta saatiin melko luotettava, suurimpana ongelmana olivat paikoittain esiintyneet rikkaruohot, jotka tiheinä esiintyminä alensivat sadon alle 1 000 kiloon hehtaarilta. ◀ Kirjoittaja on tohtorikoulutettava HY maataloustieteiden laitokselta.

Luomulehti 6/2014

Teksti: Jukka Kivelä Kuvat: Kari Koppelmäki

Biohiilellä pyritään nostamaan satotasoa pitkävaikutteisesti Biohiili on pitkävaikutteinen maanparannusaine, joka parantaa maan rakennetta, kationivaihtokapasiteettia ja lisää maan orgaanisen aineksen määrää. Kannattavuus riippuu hyvinkääläisen kokeen perusteella siitä, kuinka kauan sen lisääminen maahan vaikuttaa satotasoja nostavasti.

iohiiltä levitettiin Markus Eerolan viljelemällä Knehtilän tilalla 10 tonnia hehtaarille vuonna 2010 Uudenmaan ELY-keskuksen Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHA) -hankkeen ja Helsingin yliopiston maataloustieteen laitoksen yhteistyönä. Pellot olivat silloin aloittaneet siirtymävaiheen luomutuotantoon ja maiden rakenne oli pitkäaikaisen suorakylvön käytön jälkeen erikoinen: Pintamaa oli kuohkeaa, mutta noin 15–20 cm syvyydessä oli kova antura, jonka alla oli taas melko pehmeää maata. Maanäytteiden otto vaati voimakkaita apuvälineitä ja sateella notkopaikkoihin kertyi vettä. Vetelä-nimisen lohkon ravinnetila oli kokeen alkaessa tyydyttävä – pH oli 5,8 ja P arvo 6,3 sekä K välttävä 140. Multavuudeltaan lohko kuului luokkaan erittäin runsas multainen. Maalajiltaan hiuesavinen lohko tiivistyy helposti isojen koneiden alla.

Rypsin, ohran ja härkäpavun sadot nousivat Ensimmäisen koevuoden tulokset olivat biohiilen kannalta erittäin hyviä, vaikka luomurypsin satotaso jäikin pieneksi.

Luomulehti 6/2014

Ensimmäisen koevuoden tuloksien mukaan biohiili nosti rypsin satomäärää paljon, mutta sato jäi silti hyvin pieneksi. Kuvassa koeruutupuimuri. Siirtymävaiheen ensimmäisen vuoden pelto, joka oli aikaisemmin suorakylvetty, ei kasvanut vielä hyvin.

Biohiili levitetään kostean kalkin levittimellä, jolloin työteho on hyvä. Biohiilen levitys oli vaativaa ja kustannuksia nosti koko kaluston joutuminen pesuun koealan käsittelyn jälkeen. Myöhemmin on opittu, että kostuttamalla biohiili ennen levitystä, sen käsittely on helpompaa. Sopivasti kostutettuna (20–30 % vettä) biohiilikään ei pölyä.

Lohkolta korjattiin satonäytteet koeruutupuimurilla. Keskimäärin sato jäi vain 300 kiloon hehtaarilta, mutta biohiilen avulla satotaso nousi lähes 500 kiloon hehtaarilta. Biohiilellä oli siis erittäin merkittävä vaikutus satomäärään (40 %). Keväällä 2011 lohkolle kylvettiin ohra suojaviljaksi apilanurmelle. Ohra taimet-

tui hyvin, mutta kuivuus pienensi satoa lohkolla. Kasvusto oli selvästi rehevämpi biohiiltä saaneella koeruudulla. Koeruuduilta otettiin satonäytteet leikkaamalla tähkät kahden neliömetrin kokoisilta aloilta. Biohiiltä saaneen koeruudun sato (2 180 kg/ha) oli selvästi suurempi (28 %) kuin ilman biohiiltä (1 580 kg/ha).

Hiilivarasto (t C/ha)

250

Satokasvi Juuret + olki

200

Hajoava aines

150

Hajotettu aines

100 50 0

Viljakierto

5 v. Luomukierto alussa 5 v. Luomukierto lopulta

Biohiili sai ohran kasvamaan vertailuruutuja rehevämmin. Teksti ja kuvat: Tuomas Mattila

Kasvukaudella 2012 koelohkoilla kasvoi viherlannoitusnurmi ja kasvukaudella 2013 härkäpapu. Keväällä 2014 biohiilikoelohkolle kylvettiin Ivory-kauraa, ja sitä lannoitettiin 8 tonnilla karjanlantaa hehtaarille. Kaura kasvoi hyvin ja peittävä kasvusto oli tukahduttanut rikkakasvien kasvun. Syyskuun alussa lohkolta korjattiin 8 kauranäyttettä koeruutupuimurilla. Sato oli koelohkolla, ilman biohiiltä, suurin piirtein sama kuin lohkon sato keskimäärin eli noin 3500 kiloa hehtaarilta. Biohiili nosti satotasoa noin 7 %, biohiililohkojen sadon ollessa noin 3 750 kiloa hehtaarilta. Satotasojen erot ovat olleet merkittäviä, mutta riittävätkö ne kattamaan biohiilen levityksen kustannukset? Biohiilen käytön kannattavuus riippuu siitä, kuinka kauan tuo ero satotasoissa säilyy. Jos satotasoissa on eroa vielä 10 vuoden päästäkin, silloin biohiilen käyttö voisi olla perusteltua jo peltoviljelyssäkin. Toisaalta erikoiskasvien viljelyssä 10 % sadonlisä voi olla ratkaiseva sekä siitä usein seuraava sadon laadun paraneminen. Biohiilen maanparannuskäytön vaikutusten tutkimus vaatisi useita kokeita erilaisissa olosuhteissa, että vaikutuksia voisi luotettavasti arvioida. Biohiilen kustannus riippuu biohiilen valmistusmenetelmästä. Kustannus on liian korkea, jos sitä valmistetaan vain maanparannusaineeksi. Jos biojalostamot yleistyvät metsäteollisuuden yhteydessä, niistä muodostuu biohiiltä suuria määriä, joka voidaan joko polttaa tai käyttää maanparannusaineena. ◀

Maan hiilivarastot kasvavat luomuviljelyssä Professori Fred Magdoff (Vermont, maaperätieteet) ryhmitteli maan hiilivarastot ytimekkäästi kolmeen osaan: elävä, kuollut ja tosi kuollut (”the living, the dead and the very dead”). Elävä osio koostuu juurista ja mikrobeista, kuollut osio koostuu kasvijätteistä, eritteistä ja kuolleista mikrobeista ja ”tosi kuollut” on pitkälle hajotettua ”humushiiltä”. Suomalaisten viljanviljelyalueiden peltojen hiilivarastot hupenevat yksipuolisen viljelykierron johdosta. Viljanviljelyssä maahan jää hiilisyötteeksi lähinnä pieni määrä juuristoa ja olkea, joka ei riitä ylläpitämään varastoja. Kuolleen, hajotettavan hiilen määrä on alhainen ja pitkälle hajotetun hiilen määrä laskee hitaasti. Kun viljatila siirtyy luomuun, viljelykiertoon tulee enemmän nurmia, mikä lisää maaperän hiilisyötettä. Tämä näkyy melko nopeasti maan nopeasti hajoavan orgaanisen aineen määrien nousuna. Vähitellen myös pidemmälle hajotettujen yhdisteiden (ns. ”humushiili”) määrä kasvaa. Lopulta pelto saavuttaa uuden tasapainotilan, jossa hiilivarasto on suurempi ja syötteet ja hajotus ovat tasapainossa. Samalla maahan tulee sidotuksi huomattava määrä hiilidioksidia pois ilmastoa lämmittämästä.

Hajoavan hiilen määrää saa haarukoitua yksinkertaisella purkkikokeella. Laitetaan purkkiin maata 1/3 ja vettä 2/3. Annetaan liota ja sen jälkeen ravistetaan maapartikkelit rikki. Purkkia seisotetaan, kunnes eri maalajit lajittuvat kerroksiksi. Pohjalle lajittuvat maalajit karkeutensa mukaan (hiekka, hieta, hiue, hiesu ja savi) ja pinnalle kellumaan jää eri asteissa hajoava kasvijäte. Tarkkaa määrää orgaaniselle aineelle purkkikokeella ei saa, mutta eri lohkojen välisten erojen havainnollistamiseen koe sopii hyvin. Maan hiilivarastoista oli kirjoittajalta artikkeli Luomulehdessä 5/2014. Siinä viitattiin tähän samaan kuvaajaan.

Kirjoittaja tekee väitöskirjaa maanparannusmenetelmistä Helsingin yliopistossa.

Luomulehti 6/2014

Jorma Pesämaa vastaa teurastamon tuotannosta. Ensimmäiset kuukaudet ovat osoittaneet, että pienteurastamolle on ollut alueella selvä tilaus.

Teksti ja kuvat: Anne Rintamäki

Uusi tuottajien omistama pienteurastamo Yhä useammat lihantuottajat haluavat myydä tuotteensa itse, ilman turhia välikäsiä. Tätä tukemaan syntyi Pohjanmaalla tuottajien yhteishankkeena teurastamoyhtiö Ab Tajma Oy, jossa on osakkaana 18 lihantuottajaa sekä teurastamon tuotantovastaava.

Luomulehti 6/2014

ari vuotta sitten joukko pohjalaisia lihantuottajia kokoontui etsimään ratkaisua yhteiseen ongelmaan; lihan suoramyynti oli jatkuvassa kasvussa, mutta teurastamopalveluiden kanssa oli hankaluuksia. Lähimmät pienteurastamot olivat ruuhkaisia, eikä logistiikkaan löytynyt aina toimivia ratkaisuja. Niinpä tuottajat AnnSofie West, Tommy Nyholm, Mårten Wärnå ja Anders Norrback sekä lihaalan ammattilainen Jorma Pesämaa lähtivät suunnittelemaan omaa teurastamohanketta. Kun avuksi esiselvitystyöhön löytyi vielä Yritystalo Dynamon Foodiaruokahanketta luotsaava Jonas Harald, alkoi asia edetä. – Jonas kartoitti alueen tuottajien kiinnostusta olla mukana hankkeessa, ja li-

säksi kävimme hakemassa mallia teurastamon toteuttamiseen mm. Ruotsista ja Saksasta, kertoo Ann-Sofie West. – Alkuvuodesta 2013 syntyi päätös teurastamon toteuttamisesta ja kesäkuussa allekirjoitettiin osakassopimukset. Syntyi Ab Tajma Oy.

Tuottajien toiveiden mukaan Sopiva tontti teurastamolle löytyi Pedersören kunnasta Kolpin teollisuusalueelta aivan valtatie 8:n tuntumasta. Vajaan 500 neliön rakennukseen mahdutettiin myös asianmukaiset lihanleikkuuja käsittelytilat riiputuskylmiöineen ja pakkasvarastoineen. – Laitoksen suunnittelusta on vastannut Jorma Pesämaa, jolla on pitkä kokemus alan työtehtävistä. Kaikkein suurimman työn ovat teettäneet byrokratia ja

△ Teurastamolle tuleville eläimille on varattu rauhallinen ja tilava navetta-osasto. ▷ Nämä karitsankotletit ovat pian valmiina vakuumissa. Teurastamon 18 omistajasta 13 tuottaa luomulihaa.

▽ Kullekin yritykselle painetaan heidän haluamansa etiketti.

lupa-asiat, joista meillä Suomessa on valitettavasti tehty varsin monimutkaisia. Esimerkiksi Saksassa malli on huomattavasti yksinkertaisempi, Ab Tajma Oy:n toimitusjohtajana toimiva West toteaa. Tajman perusajatus on tarjota teurastamo- ja lihanleikkuupalveluita sekä osakkailleen että muille tuottajille. Pienteurastamon kapasiteetti on 1 000 eläinyksikköä vuodessa, ja se ottaa vastaan lampaita, sikoja, nautoja ja hevosia. Noin puolet teurastettavista eläimistä tulee osakkailta, loppu kapasiteetti on muiden käytössä. – Perusajatus on, että tuottaja saa saman katon alta laadukkaat palvelut aina teurastuksesta lihankäsittelyyn ja pakkaamiseen saakka. Pieni teurastamo taipuu pientuottajien yksilöllisiin tarpeisiin aivan eri tavalla kuin suuri lihatalo, West sanoo.

Ei "vain lihaa" West ja Pesämaa pitävät tärkeänä myös teuraseläinten hyvinvoinnista huolehtimista; mitä stressittömämpi eläin on teurastushetkellä, sitä laadukkaampaa on myös liha. – Näihin asioihin kiinnitetään Ruotsissa ja Saksassa jo paljon huomiota, ja uskon, että tulevaisuudessa suomalaisista-

kin kuluttajista tulee yhä tiedostavampia ja vaativampia, Pesämaa toteaa. – Minulle Tajma tarjoaa mahdollisuuden tehdä töitä tiiviissä yhteistyössä tuottajien kanssa. Laadukas lopputulos on kaikkien etu, Pesämaa toteaa. Teurastamon laitteita ja kalusteita on hankittu sekä uutena että käytettynä Suomesta ja ulkomailta. Kaikki on yritetty ajatella loppuun asti, esimerkiksi kylmäkoneiden tuottama lämpö hyödynnetään käyttöveden lämmityksessä. – Hinnallisesti emme ehkä voi kilpailla isojen teurastamoiden tai vanhempien yritysten kanssa, jotka ovat jo saaneet maksettua investointinsa. Mutta voimme kilpailla laadulla: lyhyemmät kuljetukset, rauhallisempi eläinten käsittely, ei ruhojen shokkijäähdytystä, mahdollisuus pitkään riiputukseen, paloittelu asiakkaan toivomalla tavalla ja syötävien elinten ja muiden sivutuotteiden palautus – kaikki nämä ovat meidän valttejamme. Eikä vähäisimpänä; suoramyyntiä harjoittavat tilat saavat etusijan teurasjonoissa, Pesämaa kertoo. ◀ Kirjoittaja on Ylikallion kyyttötilan emäntä Alavetelistä Pohjanmaalta. Ylikallio kuuluu Tajman perustajiin.

Luomulehti 6/2014

Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki

Kalvon alla säilörehu voi paremmin Pitäisikö sitoa säilörehu verkon tai kalvon sisälle? Verkko on edullisempi, mutta kalvon alla rehu pysyy parempana. Rymättyläläinen luomuisäntä käyttää molempia ja tuntee muutkin erot näiden välillä.

rkki Liitola astelee pellon halki kohti valkeita säilörehupaaleja. Rymättylän Pornaisten kylässä oleva pelto on yksi kymmenistä Liitolan vuokrapelloista. Liitolan tilalla on muutaman sadan sarvipään nautakarja ja rehua varten on pitänyt vuokrata lisäpeltoja Rymättylästä ja lähiseudulta. Pellon laidalla Liitola avaa valkean pintamuovin ja esittelee sen alta paljastuvan

Luomulehti 6/2014

läpinäkyvän polyeteenikalvon. Tästä kahden kalvon tekniikasta Liitolalla on viiden vuoden kokemus. Perinteisempi tapa on kääriä rehu verkkoon ja suojata se säiltä pintamuovilla. Liitolan Agronic-paalainkäärin on sylkenyt pellolle 19 000 paalia; puolet niistä on kahden kalvon menetelmällä paketoitu. Kumpaakin tekniikkaa voi käyttää samalla paalaimella, pitää vain säätää laitteen ohjelmaa välillä. Kahden kalvon menetelmässä paalain pyöräyttää polyeteenikalvon naruksi ja narun pää jää paalin sisälle. Loppuosan kalvosta paalain levittää paalin pinnalle. – Käyttöhäiriöitä on ollut, mutta se on ollut aina kuskista kiinni, Liitola kuittaa.

Kuiva heinä verkkoon, olki ja tuore rehu kalvon sisälle Liitolan paalain on vuosien aikana syönyt monenlaista kasvustoa. Käytäntö on opet-

tanut, milloin paalain säädetään verkolle, milloin polyeteenikalvolle. Liitolalla on tapana paalata naudoille märkää ja puolimärkää rehua, koska se on maittavaa ja nesteessä on arvokkaita ravinteita. Tämä tavara soveltuu mainiosti polyeteenikalvolla käärittäväksi. Sen sijaan verkon sisälle pyöräytetty kostea rehu saattaa tuottaa ongelmia talvella. – Kun paalin pinta jäätyy, verkkoa on hankala repiä siitä irti, Liitola selventää. Kuiva heinä on kätevintä paalata verkolla. Olki on puolestaan helpoin kääriä kalvon sisälle, sillä oljen varastoinnissa ei tarvita enää pintamuovia. Liitolan mukaan kumpaakin menetelmää kannattaa käyttää. Verkko on edullisempi vaihtoehto. Pitää vain tietää, missä se toimii parhaiten. – Kun käyttää polyeteenikalvoa, pintamuovia tarvitaan vähemmän. Materiaalia säästyy ja jätettä tulee vähemmän.

Erkki Liitola tiesi jo pikkupoikana päätyvänsä maanviljelijäksi. Toiveammatti on muuttumassa, kun karja lähtee tilalta keväällä.

△ Pintamuovia tarvitaan vähemmän, kun pohjalla on polyeteenikalvo verkon sijasta, sanoo Erkki Liitola. ◁ Polyeteenirulla on helppo laittaa paalaimeen, esittelee Erkki Liitola. ▷ Muovikalvon sisällä rehu pysyy paremmassa kunnossa.

Tutkittua tietoa säilyvyydestä Erkki Liitolan aistinvaraiset havainnot ja kokemukset rehusta puoltavat kalvon käyttöä. – Kun happea jää paaliin vähemmän, rehu pysyy paremmassa kunnossa, viljelijä analysoi. Samaan tulokseen tuli unkarilainen säilörehun mikrobiologian asiantuntija, kunniaprofessori Dave Davies. Pari vuotta sitten hän selvitti Liitolan käyttämän Baletiten Film&Film-käärintäjärjestelmän edut ja haitat. Maatilaolosuhteissa tehdyn tutkimuksen mukaan kalvopaali oli selvästi tiiviimpi, kuin verkkopaali. Tämän takia käyminen on nopeaa alkuvaiheessa ja säilytysvaiheessa happea on niukalti. Jos paali vahingoittuu, kalvopaali homehtuu selvästi verkkopaalia vähemmän. Polyeteenikalvon sisällä rehu pysyi parempana: sokeripitoisuus oli isompi ja pH

pienempi. Tulokset osoittivat, että ammoniakkinitraatin määrä on kalvopaaleissa pienempi, kuin verkkopaaleissa. Korkea ammoniakkinitraattipitoisuus kertoo siitä, että proteiinipitoisuus on paalissa vähentynyt. Tohtori Daviesin tekemän kokeen mukaan kalvopäällysteisellä paalilla on verkkopaaliin verrattuna 80 prosenttia vähäisempi kuiva-aineen hävikki homeen vähäisemmän muodostumisen takia. Lisäksi paremman käymisen takia kuivaaineen hävikki oli kalvolla 7,5 prosenttia verkkopaaleja vähäisempi.

Liitolan tilalle tulee uusi suunta Erkki Liitola laittoi Agronic-paalaimen syksyllä myyntiin. Tämä Norjassa ja Suomessa valmistettu laite tuli tarpeettomaksi, sillä ensi kasvukaudella Liitola ei enää korjaa rehua. 1990-luvulla alkanut karjanpito loppuu keväällä ja tilasta tulee viljatila.

Kymmenet vuokrapeltohehtaarit pysyvät jatkossakin Liitolan viljelyssä, mutta nurmi muuttuu luomuviljaksi. – Spelttiä ajattelin kokeilla tai tattaria, isäntä pohdiskelee. Liitola pitää tärkeänä, että pellot pysyvät peltoina. Metsitetty tai pusikoitunut pelto ei rymättyläläisen silmää miellytä ollenkaan. Tämän takia Liitola on valmis vuokraamaan lisääkin peltoja. – Ilman vuokrausta moni pelto olisi jo päässyt pusikoitumaan, Liitola arvelee. Liitola on varma siitä, että joskus vielä tarvitaan kipeästi kaikkia peltohehtaareja ruoantuotantoon. Liitolan tila on pysynyt samalla suvulla neljän sukupolven ajan. ◀ Kirjoittaja on vapaa toimittaja Rymättylästä.

Luomulehti 6/2014

Mentorin vinkit

Tällä palstalla esitellään Luomuliiton mentoreita ja muutamia käytännön esimerkkejä heidän ratkaisuistaan. Voit hakea mentoria tueksesi, jos kaipaat kokeneemman näkemystä ja keskusteluapua. Myös uusia mentoreita otetaan mukaan! Lisätietoja mentorsivulta: www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

Teksti: Juha Alasaarela Kuva: Mikko Musikka

Sonni- ja emopihatto toimivat tehokkaasti yhteen Toisten luomuviljelijöiden hyödyllisiä kokemuksia kuulee, kun verkottuu heidän kanssaan. Yhteistyöllä on suuri mahdollisuus oman toiminnan kehittämiseen.

Luomulehti 6/2014

arja Musikkaa työllistää jo pojalle siirretty luomuemolehmätila Rääkkylän Rasivaarassa. Lisäksi hänellä on maatilan ja ympäristön asiantuntija- ja neuvontapalveluja tarjoava yritys. Itse hän on oppinut paljon yhteisissä keskusteluissa muiden viljelijöiden kanssa kursseilla ja tapahtumissa. Musikka neuvoo luomuviljelijöitä verkottumaan. – Ei saa jäädä hautumaan omalle tilalle, vaan ehdottomasti kannattaa lähteä

liikenteeseen, koulutustilaisuuksiin ja tapahtumiin, hän kannustaa. Toisten kanssa avoimesti keskustellen jaetaan kullanarvoisia kokemuksia luomutuotannosta. Hän ryhtyi mentoriksi, että voi jakaa vuosien aikana “hihaan tarttuneita” kokemuksia toisillekin.

Yhteinen suorakylvökone oli hyvä hankinta Musikan mielestä kaikkien luomutilojen pitäisi pitää yhtä mahdollisimman tiiviisti ja hoitaa porukassa luomua eteenpäin.

Kuvan taustalla näkyvä aita on rakennettu käytetyistä sillankaiteista. - Ei ole vielä mennyt isompikaan sonni tämän aitauksen läpi, Tarja Musikka nauraa. Kuvassa vieressä limousinsonni Ollilan Hugh Hefner.

Mentor voi vinkata myös mitä ei kannata tehdä... Jaloittelualueen valumavedet

– Meidän läheltä löytyy kaksi luomukasvinviljelytilaa, joilta saadaan pehkua ja säilörehua tehtyä tekopalkalla. Vaikka suurin osa rehusta saadaankin omasta maasta, yhteistyön avulla pärjää paremmin huonoista vuosista, hän kertoo. Heillä on käytössään myös muutaman tilan kanssa yhteishankintana ostettu suorakylvökone, jolla siemenet saadaan optimaalisiin syvyyksiin. Yhteinen kone on ollut hyvä hankinta. Musikan tilalla käytetään myös urakoitsijoita, jotka ovat tehneet laadukasta jälkeä suhteellisen edulliseen hintaan. – Keskellä kesää urakoitsijat joutavat hyvin lannanlevitykseen, hän vinkkaa. Lannanlevittäjät ovat kehuneet todella paljon Musikan kompostointisysteemiä. Pihaton pehkupohjasta tehty komposti saa olla vähintään vuoden kasassa, ennen kuin se levitetään uusittaville pelloille. Se ei haise, ei rapaa koneita, ei leviä tielle, mutta levittyy todella hyvin. Kompostointi on yksi osoitus siitä, että monet tavanomaisetkin tilat ovat ottaneet oppia luomun hyvistä puolista, juuri esimerkiksi lannan kompostoinnista ja apilan lisäyksestä nurmiseoksiin. – Miksei luomumentor voisi käydä myös tavanomaisilla tiloilla? Musikka pohtii.

Monipuoliset nurmiseokset Musikan laitumille kylvetään monipuolisia nurmiseoksia. – Kuivinakin kesinä monipuolinen siemenseos estää totaalisen sadonmenetyksen. Esimerkiksi puna-apila, joka on syväjuurinen, näyttää vetävän syvemmältäkin nestettä timoteille, joka on vähemmän syväjuurinen, Musikka havainnoi. – Meidän siemenseoksessa on kaikkea: timotei, nurminata, rehunata, puna-, valko- ja alsikeapila, koiranheinä, keltamaite, raiheinää ja kaikkea mahdollista, että riittäisi koko kesän läpi, hän luettelee. Koska tilalla ei kasvateta puhdasta viljaa, nurmen saa katkottua pikakesannolla.

Musikan sonnipihaton eteen rakennettiin ruokintapöytäkatos siten, että katoksien väliin jää kapeahko jaloittelualue. Jaloittelualueelle kerääntyy nyt molempien katosten sadevedet ja lumet. - Pitäisi olla niin, että eläin selkeästi syö ja nukkuu sisällä, ja ulkona vain jaloittelee. Tuollaista ei kannattaisi tehdä. Se on liian märkä ja lisäksi jäätyy talvella, hän valittelee. - Olemme kaikille tilalla käyneille vieraille myös sen rehellisesti tunnustaneet ja näyttäneet, että ei kannata ainakaan näin.

– Kun on otettu ensimmäinen sato, tai lehmät ovat laiduntaneet, niin sitten kultivoidaan, levitetään lannat ja kynnetään. Sitten harauskertoja tarpeen mukaan, ja sen jälkeen kylvetään rukiin kanssa nurmen siemen. Tämä käytäntö on osoittautunut tosi hyväksi laidunalueella, ja se on alkukesästä todella rehevä. Lisäksi se antaa aikaa ja mahdollisuuden torjua rikkaruohoja useammalla harauksella.

Kahden pihaton järjestelmä Musikalla on käytössä kaksi pihattoa, sonnipihatto ja emopihatto, jossa on poikimakarsinat. Poikimakarsinasysteemi on toiminut hyvin. Karsinoissa on suljentalaitteet, jolla eläimen pään saa kiinni, esimerkiksi korvamerkkien laittoon. Kun kaikki emot ovat poikineet, karsinasta tehdään vasikkapiilo. Vasikat oppivat käymään siellä porukalla, ettei aina tarvitse olla emon helmoissa. Kätevä on myöskin yksittäinen siirrettävä yhden eläimen pakkoparsi, esimerkiksi rokotuksiin ja korvamerkkien laittoon. – Syyspoikivien ryhmä on hyvä käytäntö, Musikka kehuu. Heillä yksi kolmasosa emoista poikii syksyllä. – Kun lehmät otetaan sisään syksyllä, niin kevätpoikivat laitetaan sonnipihat-

toon ja niiden vasikat vieroitetaan. Samalla syyspoikivat laitetaan emopuolelle, missä on poikimakarsinat. Keväällä tehdään päinvastoin, ja näin molemmat pihattorakennukset tulee hyödynnettyä optimaalisesti ja eläimille jää enemmän tilaa, hän jatkaa. Nautojen ruokailupöydän vierelle Musikka levittää turvetta jalkojen puhdistusta varten. Käytön jälkeen turve palaa hyvin kompostissa. Musikan neuvo on, että siirtykää luomutuotantoon. – Ei haittaa yhtään kun lehdessä lukee, että Yara nosti lannoitteiden hintoja. Luomu on meidän tilan paitsi ekologinen, myös taloudellinen vaihtoehto, hän iloitsee. – Ja mikä parasta, tilaa jatkava Mikkokin on samaa mieltä. Eli ainakin tämä “elinikäinen mentorointi” on tuottanut tulosta. Mikko on erityisen kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista ja kokee, että luomu on siinä suhteessa parempi vaihtoehto eläimille. ◀ Kirjoittaja on agrologiopiskelija.

Luomulehti 6/2014

Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna

Suomenkarja jalostuksen huipulla Murtomäen tilan suomenkarjalehmät on karjojen välisessä jalostusarvokilpailussa arvioitu Suomen parhaaksi vuonna 2014. Keuruun Haapamäellä sijaitseva Marjut Kanerva-Murtomäen ja Esko Murtomäen pitämä tila on ollut luomussa peltojen osalta vuodesta 1998 alkaen. Karja siirtyi luomumaidontuotantoon vuonna 2003, kun yli sata vuotta vanha kivinavetta saatiin remontoiduksi.

altakunnallisessa sarjassa Murtomäen karja on sijoittunut kymmenen parhaan joukkoon useita kertoja vuodesta 2005 alkaen. Pihatossa on paikat 32 lypsylehmälle, joista länsisuomenkarjaa on tällä hetkellä 17 lehmää. Loput ovat ayrshireä ja holsteinia. Kaiken kaikkiaan navetassa on reilut 60 nautaa. Karjan vanhin lehmä on luonnollisesti suomenkarjaa ja se on poikinut jo yhdeksän kertaa. Ikä alkaa jo hieman matriarkkaa painaa, mutta sen poislähtöä ei ole vielä edes mietitty.

Ammattilaiset apuna – Suomenkarjan jalostuksen etuna on se, että sukulaisuusaste saadaan selville helposti. Meidän karjassa sukulaisuus

näyttää olevan kaukana muista suomenkarjoista. Yhdessä Faban asiantuntijan kanssa tehtävä jalostussuunnitelma on näin ollen helpohkoa, Esko Murtomäki selventää. Jalostussonniakin Faba on pyytänyt, mutta toistaiseksi ei ole vielä saatu aikaiseksi Faban kriteerien mukaista periyttäjää. Luomutilan lehmien vaatimattomampi tuotos vaikuttaa omalta osalta siihen, ettei Murtomäestä olla jalostussonnia vielä saatu. Muutamien vuosien aikana karjan NTM eli kokonaisjalostusarvo on melkoisin harppauksin noussut 15,5:een eli toivossa on hyvä elää. Tilan suomenkarjan lehmien keskituotos on 5 500, ayrshirellä 6 200 ja holsteinilla 9 500 kiloa vuodessa. Suomenkarjan matalaa tuotosta kompensoi hieman mai-

don suurempi kuiva-ainepitoisuus, varsinkin holsteiniin verrattuna.

Korsirehu kunniaan Karjan ruokinta perustuu biologisella säilöntäaineella säilöttyyn tuorerehuun, kuivaheinään ja väkirehuun. Väkirehuprosentti on maltillisessa, hieman päälle 30 prosentin tasossa. – Teemme vain yhden tuorerehusadon kesässä toisen sadon mennessä syöttörehuksi ja laitumeksi. Olemme keskittyneet tuorerehussa hieman enemmän määrään, tosin valkuaisen ja sulavuuden kustannuksella. Kun väkirehu ja valkuaisrehu on ostossa, niin tulevaisuudessa voisi olla paikallaan miettiä tuorerehun ruokinnallisen laadun parantamista, Esko Murtomäki pohtii. Tilan nurmet uusitaan erittäin vaihtelevasti. Kivisillä mailla jokavuotisella täydennyskylvöllä on uusintaväli saatu pidennetyksi jopa kahdeksaan vuoteen. Suopellon pitkäaikaisesta nurmiviljelystä on erillissopimus, jolla uusintaväli on venytetty jopa 15 vuoteen. Lietelanta mullataan pääsääntöisesti rehunteon jälkeen, mutta kantavilla kivennäismailla myös kevätlevitystä on harjoitettu hyvin tuloksin. Talous ratkaisee Nurmisiemenessä on timotein ja ruokonadan lisäksi apilaa. Laitumille valkoapilaa ja suomaille alsikeapilaa ja kovemmille vainioille puna-apilaa. Nurmien välivuosina viljellään viljan ja herneen seosta, joka korjataan tuorerehuksi. – Syksylläkin lantaa levitetään ja sen tehon näkee selvästi keväällä ripeänä nurmen kasvuun lähtönä. Välillä ihmetyttää nämä säännöt. Syyskuun sateiden aikaan lantaa saa levittää, mutta marraskuulla pakkasen kohmettamaan maahan sitä ei enää saa tehdä vaikka sen sekaan heti kyntäisikin. Tuntuisi äkkiä ajatellen, että hieman ennen maan jäätymistä tehty levitys pitäisi mahdolliset huuhtoumat minimissään, Murtomäki miettii. Murtomäen vanha isäntä oli aikoinaan lähes luomuviljelijä ja siitä Eskokin sai innostuksen luomuun. Saatuaan tilan hal-

Luomulehti 6/2014

tuunsa Esko kuitenkin viljeli muutaman vuoden aiempaa ”kemiallisemmin”. Varsin pian hän kuitenkin huomasi talouden pysyvän paremmassa kunnossa, kun jättää turhat ostopanokset pois ja keskittyy omavaraisuuden ja ammattitaidon kehittämiseen. – Mielestäni viljelijöiden kannattaa myös kuunnella kuluttajien toiveita. Luomuahan he tuntuvat kaiken aikaa halajavan. Siinäkin on yksi tärkeä syy meidän tilan luomutuotantoon, Esko Murtomäki tiivistää. ◀

▷ Tuorerehu säilötään biologisella aineella noin 500 kuution vetoiseen siiloon. ▽ Reilu sata vuotta sitten valmistunut navetta remontoitiin asemalypsylle kymmenkunta vuotta sitten.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Liete mullataan omatekoisella tankilla, johon on asennettu hollantilaisvalmisteinen veitsityyppinen multain.

Luomulehti 6/2014

På svenska

Årstiderna expanderar Från början startade man med frukt och grönsaker, för att sedan addera andra produkter som kött och torrvaror till att nu omfatta det mesta man kan behöva vid matlagning. Årstiderna är nu världens största leverantör av ekologiska matlådor.

rstiderna startades under 1999 i Danmark och har sedan 2004 funnits i Sverige. Konceptet har även utvecklats till att omfatta färdiga måltidslösningar, en stor hit i Sverige. Sedan 2004 är influgna livsmedel bannlysta i lådorna. I dagsläget samarbetar man med 250 danska lantbrukare och fem svenska lantbrukare.

- I dagsläget har vi 55 000 kunder i Danmark och cirka 5500 i Sverige. Marknaden exploderar just nu. Vi är inne i en mycket expansiv period där det tillkommer ungefär 2000 nya kunder i Danmark och 500 nya i Sverige under bara de senaste veckorna, säger Søren Eilersen, själv odlare och en av grundarna och ägarna bakom Årstiderna. - Det är viktigt för oss att verka lokalt. Men det är inte det viktigaste och det är

inte det viktigaste för miljön. Det är mer viktigt för konsumentens förståelse. Anledningen till att vi inte har fler svenska leverantörer är att vi helt enkelt inte fått det att fungera. I början var vår tanke att så gott som enbart ha svenska leverantörer till de svenska lådorna. Men vi mötte väldigt liten förståelse för hur vi arbetar, med minutiös logistik och krav på bra kvalitet. Vi fick inte det vi ville av rätt kvalitet vid rätt tidpunkt. Därför fick vi lägga ner den tanken, säger Søren. En av anledningarna till Årstidernas framgångar i Danmark just nu är att ett danskt tv-program presenterat Årstidernas måltidslösningar som ett sparalternativ Nyheten är hämtad från Ekoweb.nu

Jouluherkut Delitukusta

Perinteisesti pitkään suolalaukassa suolatut Luomuporsaan joulukinkut.

T I L A U K S E T: info@delitukku.ﬁ +358 (0)20 763 9121

Luomulehti 6/2014

Herkulliset laatikot, rosollit, lihahyytelöt rullasyltyt ym.

Pohjantie 8 10420 Pohjankuru, Raasepori

Teksti ja kuva: Minna Nurro/Pro Luomu

Luomun kulutus kasvaa maailmalla Luomun kulutus maailmalla on kasvanut viime vuosina nopeasti. Tutkimus- ja konsulttiyhtiö Organic Monitor arvioi, että vuosina 2008–2012 luomun globaali myynti lisääntyi 27 prosenttia. Viime vuonna maailman luomumarkkinat olivat 52,9 miljardin euron

O suuruiset.

rganic Monitorin johtaja Amarjit Sahota hahmotteli maailman luomutuotannon ja -kulutuksen kokonaiskuvaa puhuessaan lokakuun alussa Luomuelintarvikepäivässä Helsingissä. Hän kertoi, että luomuviljelyä harjoitettiin vuonna 2013 yhteensä 37,5 miljoonalla hehtaarilla. – Suurimmat luomutuotantoalat ovat Oseaniassa ja Euroopassa, kun luomun kulutus puolestaan keskittyy PohjoisAmerikkaan ja Eurooppaan. Noin puolet maailman luomumarkkinoista sijaitsee Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Organic Monitor on Isossa-Britanniassa toimiva tutkimus- ja konsulttiyhtiö. Vuonna 2001 perustettu yritys erikoistui aluksi maailman luomumarkkinoiden analysoimiseen, mutta on sittemmin laajentanut alaansa esimerkiksi luonnonkosmetiikan, luonnontuotteiden sekä reilun kaupan tuotteiden ja eettisten tekstiilien markkinoiden seurantaan. Organic Monitor mm. julkaisee markkina-analyyseja ja selvityksiä, tekee tilaustutkimuksia ja järjestää kestävän liiketoiminnan seminaareja ja työpajoja.

Amerikassa hyvä myötätuuli Sahotan mukaan luomun kasvu on aivan viime aikoina ollut ripeintä Pohjois-Amerikassa. Mantereen valtavilla markkinoilla luomulla on 3–4 prosentin markkinaosuus. Kulutuksen odotetaan yhä kasvavan, jos tarjontaa vain riittää. Uudella mante-

reella luomun tärkein jakelukanava ovat supermarketit. Luomun kulutus lisääntyy myös Aasiassa, joskin lähtötaso on matala: luomun markkinaosuus on alle prosentin. Myös Aasiassa kulutuksen odotetaan lisääntyvän, mutta markkinoiden kasvu perustuu pitkälle tuontiin. Aasian tärkeimmät luomumaat kulutuksen näkökulmasta ovat Kiina, Etelä-Korea ja Japani.

Euroopassa myynti piristyy Sahota kertoi, että Euroopan luomumarkkinat ovat tällä hetkellä hieman PohjoisAmerikkaa pienemmät, osin euron heikon kurssin takia. Euroopan johtavia luomumaita ovat Saksa, Ranska, Italia ja Iso-Britannia. – Luomulla on Euroopassa noin 2–3 prosentin markkinaosuus, ja luomumyynnin kasvuvauhti on jälleen piristymässä. Eurooppalaiset ostavat luomunsa supermarkettien lisäksi erikoiskaupoista, hän selvitti. Sahota kertoi, että eurooppalaisten per capita -luomukulutus on keskimäärin noin 40 euroa. Maakohtaiset erot ovat kuitenkin suuret: per capita -luomukulutuksen kärkimaita ovat Sveitsi, Tanska ja Itävalta, joissa luomuun käytetään 120–180 euroa per henkilö vuodessa. Suomalaiset ostavat luomua noin 39 eurolla vuodessa. Strategioilla uusia asiakkaita Sahotan mukaan luomuala on globaalisti myös monien haasteiden edessä. Menekin myönteisestä kehityksestä huolimat-

Amarjit Sahota puhui Luomuelintarvikepäivässä globaaleista luomumarkkinoista.

ta kilpailu hyllytilasta on kiristymässä. Toisaalta tekemistä riittää tarjonnan ja kysynnän välisen tasapainon löytämiseksi sekä luomun erottautumiseksi monista muista elintarvikkeen tuotantotapaa kuvaavista merkeistä. Aktiivisia luomukuluttajia on vasta pieni osa valtaväestöstä. Sahota totesi, että uusia kuluttajaryhmiä on saatava ostamaan luomua, jos alan yritykset haluavat kasvattaa bisnestään ja välttää törmäämisen ”vihreään lasikattoon”. – Monet luomua valmistavat yritykset ovat saaneet tuotteilleen uusia kuluttajia kehittämällä erilaisia luomu plus -strategioita. Ne ovat vastuullista ja kestävää kehitystä kuvaavia asioita kuten terveellisyys, reilu kauppa, hiilineutraalisuus tai ekologinen pakkaus, hän korosti. Sahota mainitsi myös esimerkkejä onnistuneista luomu plus -strategioista. Esimerkiksi luomusoijatuotteita valmistava Alpro ja luomumuroja ja -mysliä valmistava Alara Wholefoods ovat brändänneet tuotteensa ensisijaisesti terveellisyydellä. Maailman johtava luomusuklaanvalmistaja Green & Black´s profiloituu eettisyydellä, ja Hollannissa Bio+-tuotemerkin alle on koottu laaja tuoteperhe kohtuuhintaisia arjen luomuelintarvikkeita. ◀

Luomulehti 6/2014

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 30.1.2015.

suoramyyntiä

karjatilalle

LUOMULIHAA MAATILALTA www.luomupossu.fi Noudot suoraan tilalta tai toimitus kotiovelle Itellan Termo-kyydillä.

Kärki Vitalix Nuolukivet Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan! Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas

Tilateurastamo

KIVEN SÄÄSTÖPOSSU Uusitilantie 65, Karkkila

P. 064 298 900 www.karkiagri.fi

puh. (09) 2256 819

Luomuviljelyyn

Siemeniä

Laatusiemenet luomuun! - viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

Luomutuotteita

Luomu on hyvää HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE! TERVETULOA JOULUOSTOKSILLE! TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ - MUURUVESI MA-PE 10-17, LA 10-15 TOPIN HALLI - KUOPION KAUPPAHALLI MA-PE 10-17, LA 9-15

Luomulehti 6/2014

luomutuotteita

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net karjatilalle

U US I

ohjelmistoja

Detamin Mineral Lick Plus-nuolukivi

Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet. Hyväksytty luomuun. 20 kg astia. Sisältää mm: A-vitamiini 250.000 k.y., D3 -vitamiini 50.000 k.y., E-vitamiini 500 mg, Sinkki 6000 mg, Mangaani 4000 mg, Kupari 1200 mg, Jodi 100 mg, Koboltti 18 mg, Seleeni 40 mg

www.eurotrading.fi

p. 010 3211 950

koneita

luomuviljelyyn

Meiltä tutkitusti parhaat koneet UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uudistettu tositarkka AEROSTAR EXACT rikkaäes

CHOPSTAR rivivälihara ROW-GUARD kameraohjauksella

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita, taloudellisia ja nostavat satoja. Tätä monet käyttäjätkin kertovat.

Mentorit Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi. Lisätietoja: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella.

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

Luomulehti 6/2014

Teksti: Anu Arolaakso

Portaat luomuun -ohjelma vakiintuu Ohjelma välittää tuottajille tietoa siitä, mille tuotteille ammattikeittiöissä eniten on kysyntää. Tärkein tavoite on lisätä luomutuotteiden käyttöä ammattikeittiöissä.

koCentrian luomun käytön edistämiseen kehittämä Portaat luomuun -ohjelma on vakiinnuttanut paikkansa ammattikeittiöiden parissa. Ohjelmaa on kehitetty vuodesta 2002 lähtien vastaamaan ammattikeittiöiden tarpeita ja sitä on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Vuodelle 2014 EkoCentria sai eduskunnan lisämäärärahan, jonka avulla on varmistettu Portaat luomuun -ohjelman jatkuminen 1.1.2015 alkaen ilman ministeriön tukea. Tavoitteena on edelleen aktivoida ruokapalvelutoimijoita lisäämään luomutuotteiden käyttöä. Tämän lisäksi välitetään tietoa luomutuottajille siitä, mitä tuotteita ammatti-

keittiöt eniten toivovat. Ohjelman avulla pyritään siis parantamaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tällä hetkellä Portaat luomuun -ohjelmassa on yli 2200 keittiötä ja arvio on, että vuoden 2014 loppuun mennessä keittiöitä on lähes 2500. Ohjelmaan liittyneet ammattikeittiöt ja ennen kaikkea julkisen sektorin ruokapalvelut ovat sitoutuneet luomutuotteiden käyttöön ja toivovat suomalaisia luomutuotteita lisää markkinoille. Luomutuotteiden käytön lisäämisellä julkinen sektori haluaa omalta osaltaan olla toteuttamassa hallituksen Lisää luomua! -luomualan kehittämisohjelman tavoitteita: 20 % luomua vuoteen 2020 mennessä. ◀

www.portaatluomuun.fi Katso:

Ohjelmassa mukana olevat ammattikeittiöt ja suosi niiden ravintoloita.

Perehdy:

Keittiöiden eniten käyttämät luomutuotteet ja niiden käyttömäärät.

Palveluksessanne

Natria on hellä maalle, kasveille ja ihmisille! Uusi Natria-lannoitesarja on valmistettu puhtaasti 100% luonnon omista raaka-aineista – luonnosta luontoon! • Ihanan perinteiset ja suositut luonnontuotteet • Luujauho kukille, pensaille ja puille • Verijauho nuorille taimille ja lehtivihanneksille Rakeistetut lannoitteet ovat helppoja ja siistejä käyttää.

Tutustu Natria-sarjan muihin tuotteisiin www.puutarhasielamaan.fi

Luomulehti 6/2014

Puutarhan apteekki - puutarhasi parhaaksi Lisätietoa tuotteista: www.puutarhasielamaan.fi. Myynti: puutarhamyymälät, marketit, tavaratalot ja rautakaupat kautta maan. Markkinointi: Schetelig Oy

Teksti: Seppo Lohtaja

Nykymaatalous merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja “Me tiedämme enemmän taivaankappaleiden liikkeistä kuin jalkojemme alla olevasta maaperästä.” Leonardo da Vinci

eonardo da Vincin toteamus näyttää edelleen olevan voimassa. Käytävässä ilmastokeskustelussa nykymaatalouden merkittävään osuuteen on kiinnitetty hämmästyttävän vähän huomiota, vaikka perustekijät ovat olleet tiedossa jo pitkään – kemikalisoitunut maatalous on CDIAC:n (CarbonDioxide Information Analysis Center) arvion mukaan hävittänyt maailmanlajuisesti noin 20–23 % peltojen humuksesta, jolloin maaperästä on vapautunut suunnattomat määrät hiilidioksidia. Suomen Maatalouden koeasemilla 1961-1991 tehty seurantatutkimus (E. Sirviö) osoitti humuskadon olleen 20– 30 % eli noin kaksi prosenttiyksikköä tai suuruusluokkaa 50 tonnia per hehtaari. (Jokainen maasta hävinnyt kilo orgaanista ainetta tuottaa ilmakehään 1,5 kg CO2:ta.) Sama suuntaus jatkuu edelleen. Seurauksena on ollut maan viljavuuden merkittävä lasku – saman sadon tuottamiseksi tarvitaan nyt moninkertainen määrä väkilannoitteita. Humuskatoon liittyy myös maan tiivistyminen ja ravinteiden pidätyskyvyn heikkeneminen, mikä helppoliukoisten väkilannoitteiden ohella lisää merkittävästi Itämeren ravinnekuormitusta. Väkilannoittamisen ongelmat eivät kuitenkaan lopu tähän. Väkilannoitteiden muodossa lisätty typpi muuntuu maassa herkästi typen oksideiksi, jotka haihtuvat ilmakehään. Niiden kasvihuonekaasuvaikutus oli 200 kertaa voimakkaampi kuin CO2:n ja ne vastaavat yli 40 prosenttia nykymaatalouden aiheuttamasta kasvihuoneilmiöstä. Lisäksi typen oksidit vahingoittavat otsonikerrosta. Tapa, jolla nykymaatalous on kohdellut maaperää, on yksi ilmastonmuutoksen avaintekijöistä. Maapallon maaperä sisältää hiiltä runsaat 2 000 Gt eli neljä kertaa kasvillisuuden sitoman hiilen (500 Gt) ja lähes kolme kertaa ilmakehän hiilen (760 Gt) verran. Ennen vuotta 1850 ilmakehän on arvioitu sisältäneen hiiltä 575 Gt. Maaperän kyky sitoa ilmakehän hiiltä on vuosimiljoonien kuluessa mahdollistanut nykyisen elämän maapallolla.

Luomumaataloudesta ilmaston pelastaja Nykyinen humuskadon taso on seurausta runsaat 50 vuotta jatkuneesta väkilannoitteisiin ja torjunta-aineisiin perustuvasta tehomaataloudesta. Jos me pystyisimme palauttamaan tämän kadonneen orgaanisen aineksen takaisin maapallon peltoihin, me pystyisimme poistamaan ainakin kolmanneksen ilmakehän liiallisesta CO2-pitoisuudesta. Tämän tehtyämme ja jatkaessamme suotuisaa maaperän rakentamista me sitoisimme takaisin maaperään noin 50 vuodessa kaksi kolmasosaa ilmakehän liiasta hiilidioksidista. Tähän prosessiin kykenee vain luomuviljely, joka perustuu hyviin viljelykiertoihin ja maaperän orgaanisen aineksen eli humuksen lisäämiseen. Elottomaan maaperään eli tomuun verrattuna humus pystyy sitomaan itseensä satakertaisen määrän vettä. Sama koskee humuksen kykyä pidättää maassa olevia kasviravinteita ja luovuttaa niitä taas kasvien käyttöön. Millään mekaanisella tai epäorgaanisella keinolla tämä ei ole mahdollista. Humuksen muodostus on maan miljoonien elollisten (mikro-)organismien yhteispeliä, jota väkilannoitteet ja torjunta-aineet ratkaisevasti häiritsevät. Alla olevaan taulukkoon on koottu keskeiset asiaa valaisevat luvut.

Maaperän humuksen muodostuksen hiilidioksidia sitova vaikutus CO2:n määrä ilmakehässä 2 867 500 miljoonaa tonnia Liika CO2 ilmakehässä

717 800 miljoonaa tonnia

Maapallon maatalousmaa

5 000 miljoonaa hehtaaria

Maapallon muokattava peltomaa

1 800 miljoonaa hehtaaria

Tyypillinen raportoitu humuskato peltomaissa

2 prosenttiyksikköä

Tyypillinen raportoitu humuskato preerioilla ja ei-muokatuilla mailla

1 prosenttiyksikkö

Maaperästä kadonneen humuksen määrä

150 000–205 000 miljoonaa t

Sitoutuvan CO2:n määrä jos humuskato korvattaisiin

220 000–300 000 miljoonaa t

Katso lähteet www.luomulehti.fi.

Luomulehti 6/2014

Kysymyksiä

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat Miksi luomutilat eivät saa viherlannoituksen tukea ympäristöja ilmastokorvauksessa 2015?

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Tiimissä mukana myös

Arto Käki

kyselyitä luomuviljelijöiltä. Asialle on ministeriöstä annettu selvitys. Vaikka sitoumus luomutuotannosta ja sitoumus ympäristö- ja ilmastokorvauksesta ovatkin erillisiä, niin viherlannoituksesta ei korvausta voi maksaa MMM:n mukaan kuin toisesta järjestelmästä. Uudessa järjestelmässä viherlannoituksesta aiheutuvat tulonmenetykset ja kustannukset katsotaan sisältyvän luomutiloille maksettavaan luomukorvaukseen. Korvaustaso viherlannoituksesta on tavanomaisille tiloille uusimman tiedon mukaan pienennetty ja se on tällä hetkellä 54 €/ha. Lisätietoa uusimmista tulkinnoista voi katsoa Mavin sivulta www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Sivut/tukihakukoulutus-syksy-2014.aspx Mitä sitten luomutiloilla kannattaa tehdä? Luomutilojen kannattaa tukihakemuksessa merkitä viherlannoitusnurmen tilalle mahdollisimman paljon luonnonhoitopeltonurmia ja tuotantonurmia.

P.S. Olen jäämässä pois asiantuntijahankkeesta tämän vuoden jälkeen. Haluan kiittää tässä vaiheessa lukijoita ja kysymysten esittäjiä. Toivottavasti olen omalta osalta pystynyt auttamaan eteenpäin luomutuotantoon liittyvissä kysymyksissä. Tulen jatkamaan edelleen luomun parissa tulevina vuosina.

Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo puh. 040 9641 518 Hanna Tuominen

Kyseinen kohta on aiheuttanut paljon hämmennystä ja

Kasvintuotannon asiantuntija Reijo Käki puh. 040 936 0377

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostiLuomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa neuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi www.luomuliitto.fi

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström puh. 040 9362 150

Maaperä- ja energia -asiantuntija Tuomas Mattila puh. 040 9331 694

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Luomulehti 6/2014

Marjo Koivumäki

Vihannesten säilyvyys varastossa Kasvi

Mitä tulee huomioida puutarhatuotteiden varastoinnissa? Kesän sato on saatu laareihin ja kylmävarastoihin ja

Arella Rahtola

on hyvä kerrata varastoinnin onnistumisen perusteita. Pienemmillä tiloilla vanhoja kylmävarastoja ja kellareita on edelleen jonkun verran käytössä, vaikkakin niiden täyttö ja tyhjennys on osin varsin työlästä. Kellarien hyvä puoli kylmiöihin ja kylmähuoneisiin verrattuna on yleensä korkeampi ja varastointiin paremmin sopiva ilmankosteus. Haittapuolena taas varsinkin alkusyksystä on liika lämpö ja sen säätelyn vaikeus. Useimmille puutarhatuotteille optimaalinen varastointilämpötila on nollan ja + 2 asteen välillä. Suhteellisen ilmankosteuden tulisi olla lähellä 90 %. Peruna kuitenkin säilytetään 4-6 asteen lämmössä, ettei se makeudu. Sipulikasveilla ilmankosteus saa olla selvästi alhaisempi. Luomutiloilla voi toisinaan esiintyä tavanomaisia tiloja enemmän varastotauteja, koska tavanomaisen viljelyn pelloilla tehtyjen sienitorjuntojen kaltaista jälkivaikutusta varastossa ei luomutiloilla ole. Esimerkiksi omenan pintaa rumentava nokilaikku voi runsastua vielä varastoinnin aikana. Joidenkin tautien, kuten porkkanan mustamädän määrä taas voi luomutiloilla olla pienempi toimivien viljelykiertojen ansiosta. Varastoinnin huipputekniikka, ns. säätöilmavarastot mahdollistavat erittäin pitkät varastointiajat luomutiloillakin. Säätoilmavarastoinnissa kylmätilasta otetaan happi minimiin, jolloin tuotteiden vanheneminen hidastuu. Näitä varastoja on Suomessa vasta muutama, eikä luomutiloilla toistaiseksi vielä yhtään. Uutena edullisempana ratkaisuna markkinoille on tullut kuution kokoisia säätöilmasäilytyslaatikoita, joiden avulla pienikin tila voi säilyttää vihanneksia ja hedelmiä pitkälle kevääseen. Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola puh. 040 573 4791

Säilytyslämpötila astetta

Suhteellinen ilmankosteus, %

Säilyvyys

Avomaankurkku

7–12

85–95

1 vko

Herne

1 vko

Kasvihuonekurkku

7–12

85–95

1 vko

Kesäkurpitsa

10–12

70–75

1 kk

Keräkaali

4–6 kk

Kukkakaali

2 vko

Kurttukaali

95–97

4 vko

Kyssäkaali

1 vko

Kurpitsa

10–12

70–75

4 kk

Lanttu

6–7 kk

Lehtikaali

kasvupaikalla

Ruotiselleri

0–5

2 kk

Maa-artisokka

6–7 kk turpeessa

Mukulaselleri

8–9 kk turpeessa

Mustajuuri

6–7 kk turpeessa

Nauris

4 kk

Palsternakka

6–7 kk

Paprika

8–10

75–85

1–2 vko

Papu

85–95

1 vko

Parsa

1–2 vko muovissa

Parsakaali

1–2 vko

Peruna

80–90

6–7 kk

Pinaatti

1 vko

Piparjuuri

4–6 kk turpeessa

Porkkana

7–8 kk

Punajuurikas

7–8 kk

Punakaali

3–5 kk

Purjo

4–5 kk turpeessa

Retikka

1 vko

Ruusukaali

-1–0

95–97

4–6 vko

Salaatit

95–97

1 vko muovissa

Salaattifenkoli

90–95

5–8 vko

Sipuli

0 tai 20

70–75 tai 20–25

7–8 kk

Sokerimaissi

1 vko

Tomaatti

8–15

85–95

1 vko

Valkosipuli

0 tai 20

7–8 kk

Yrtit

1 vko muovissa

Luomulehti 6/2014

Teksti: Johanna Mattila

Aitojamakuja.fi-sivustolla on myös Suomen paras listaus suoramyyntiä tekevistä yrityksistä. Tule mukaan!

Yrittäjille on tehty ohjeistukset alkutuotannon tuotteiden suoramyynnin, elintarvikkeiden vähittäismyynnin sekä pienimuotoisen elintarvikkeiden valmistuksen ja myynnin aloittamiseksi.

Suoramyynnin ohjeistus yrittäjän avuksi Yrittäjille on tehty ohjeistukset alkutuotannon tuotteiden suoramyynnin, elintarvikkeiden vähittäismyynnin sekä pienimuotoisen elintarvikkeiden valmistuksen ja myynnin aloittamiseksi. Ohjeet käsittelevät elintarvikelainsäädännöllisiä reunaehtoja, kuten omavalvonta, kuljetus ja luvat.

uluttajat kaipaavat läpinäkyviä ketjuja, ruoan tuoreutta sekä aitoutta. Elintarvikkeiden suoramyynti vastaa täydellisesti tähän tarpeeseen. Lisäksi yrittäjälle suoramyynti ja tuotteiden jalostusasteen nosto luo mahdollisuudet parempaan tuottajahintaan, riippumattomuuteen päättää oman yrityksen asioista sekä resursseja säästävämpään ja kohdennetumpaan markkinointiin. Seuraavalla ohjelmakaudella myös maatilasidonnaisten yrittäjien on mahdollista saada investointi- ja kehittämistukia suoramyynnin tai elintarvikkeiden jatkojalostuksen aloittamiseen. Kaikki tämä luo uskoa ja mahdollisuuksia suoramyynnin menestymiselle. Elintarvikelainsäädäntö huomioi pienimuotoisen, vähäriskisen toiminnan höllentämällä lainsäädännöllisiä vaatimuksia (VNa 1258/2011). Esimerkiksi vähittäisliikkeen vähäinen, paikallinen ja rajoitettu toiminta (5§) sallii pienimuotoisen laitostoiminnan ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa. Esimerkiksi lihaa

Luomulehti 6/2014

voidaan leikata, tehdä lihavalmisteita ja myydä näitä tuotteita suoraan kuluttajalle ja paikalliseen vähittäismyyntiin vähäriskisen toiminnan rajausten mukaan. Yrittäjät ovat ottaneet tämän tiedon ilolla vastaan ja parhaillaan käynnissä onkin tiedon jalkauttaminen yrityksille maakunnallisissa tilaisuuksissa, joita ovat järjestämässä MTK, SLC ja Aitoja makuja -aluetoimijat. Yrittäjille on tehty aitojamakuja.fi/ suoramyynti -sivustolle ohjeistukset alkutuotannon tuotteiden suoramyynnin, elintarvikkeiden vähittäismyynnin sekä pienimuotoisen elintarvikkeiden valmistuksen ja myynnin aloittamiseksi. Ohjeet teki Aitoja makuja –tiimi yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, MTK:n ja SLC:n kanssa. Erityisesti Usein kysyttyä -palsta on ollut suosittu sen jälkeen, kun ohjeet julkaistiin syyskuussa. Yrittäjät eri puolilta Suomea miettivät samantyyppisiä kysymyksiä suoramyynnin osalta, joten näiden kysymysten esiin nostaminen ja niihin vastaaminen on tärkeää, jo valvonnan

Ennen ohjeisiin tutustumista kysy ja selvitä itseltäsi, mitä haluat tehdä: • Alkutuotannon tuotteita vai jalosteita? • Kuinka paljon? Vrt. pienimuotoisen, vähäriskisen toiminnan rajat • Valmistusta vai pelkkää myyntiä? • Tuotteet: omia, muiden vai molempien? • Pakattuja vai pakkaamattomia? • Helposti pilaantuvia elintarvikkeita

tasavertaistamisenkin kannalta. Voit lähettää oman kysymyksesi Kysy meiltä – linkin kautta, niin etsimme vastauksia yhteistyössä Eviran kanssa. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelee oman alueesi Aitoja makuja -aluetoimijat sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen. AITOJA MAKUJA II -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena hankkeena. Hankkeen hallinnoija on Turun yliopisto.◀ Lisätietoja: johanna.mattila@utu.fi, puh. 040 565 8121, Turun yliopiston Brahea-keskus

Teksti: Sari Väänänen

Uusi Elintarvikejalostajan luomuaskeleet -opas Elintarvikejalostajan luomuaskeleet -opas on laadittu yrittäjille luomutoiminnan aloittamisen sekä luomutuotekehityksen tueksi lähialueen luomuraaka-aineita hyödyntäen.

ppaassa on selkeitä esimerkkejä eriasteisesta luomutuotteiden valmistamisesta sekä luomuraaka-aineiden käyttämisestä. Sen ideoista hyötyvät myös neuvojat ja kehittäjät. Elintarvikejalostajia kannustetaan ottamaan luomuaskelia ja varmistamaan mukanaolonsa kasvavilla luomumarkkinoilla. Vaikka pääpaino on ollut PohjoisKarjalan alueen yritysten luomutoiminnan vahvistaminen, niin oppaan pakolliset, sujuvat ja joustavat askelkuviot soveltuvat käytettäväksi valtakunnallisesti. Useat elintarvikejalostajat kokevat luomutuotteiden valmistamisen hankalaksi

erityisesti luomuun kohdistuvan lainsäädännön ja luomujalostuksessa vaikeaksi koetun lupakäytännön ja maksullisuuden vuoksi. Näistä syistä johtuen valmistetaan paljon ”piiloluomua”, jolloin luomun lisäarvo jää hyödyntämättä. ”Piiloluomu” on sitä, kun luomuraaka-aineet päätyvät tavanomaisten raaka-aineiden joukkoon. Oppaan tavoitteena onkin auttaa korjaamaan luomutuotteiden valmistamisen hankaluuteen liittyviä mielikuvia.

Luomulla markkinapotentiaalia Luomu ja luomutuotteet ovat vahvasti kasvava markkina Suomessa sekä maailmalla. Tällä hetkellä Suomessa luomua käyttää päivittäin pelkästään n. 6 000

ammattikeittiötä, jotka kaipaavat markkinoille uusia lähiluomutuotteita. Suomessa luomutuotemarkkinoilla on vielä vähän kilpailua, joten nyt on oikea aika tuotekehitykselle. Elintarvikejalostajan luomuaskeleet -opas on tehty EkoCentrian asiantuntijatyönä Pohjois-Karjalan ProAgrian hallinnoimassa Ekotassu-kehittämishankkeessa (2012–2014). Oppaan työstämiseen osallistui EkoCentrian asiantuntijoiden lisäksi myös luomuasiantuntija Jaana Elo (Koko Palvelut) ja Pirjo Korjonen (Piken Paletti). ◀ Vihkonen on ladattavissa www.ekocentria.fi > aineistot > oppaat

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS

Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ Tuottajajäsen

☐ Kuluttajajäsen

☐ Kannatusjäsen

☐ ESVY ry (Etelä-Suomi) ☐ Kuhilas ry (Kymenlaakso) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Tuottajajäsen 60 €

☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 €

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

Osta Joululahjaksi!

☐ Laita rasti niin lähetämme lisätietoa. Leppäkerttu-merkki 150 € / 3 vuotta + jäsenyys + Luomulehti 0 €.

Pinssi 1 €

T-paita 25 €

kpl

le h ti

☐ Kestotilaus 60,50 € (sis. ALV 10 %)

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66,50 € (sis. ALV 10 %)

☐ Muu: Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 € (sis. ALV 10 %) ☐ Opiskelijatilaus 30 € (sis. ALV 10 %)

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

62 Luomulehti 6/2014 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

6/2014

Yhdistyksistä

Teksti: Elisa Niemi

Pauli Talvitie Luomuliiton uusi puheenjohtaja ▷ Pauli Talvitiellä on kokemusta puheenjohtajuudesta mm. kunnanhallituksesta ja aluekehitystä koordinoivasta maakunnan yhteistyöryhmästä.

Elisa Niemi

▽ Janne Rauhansuuta kiinnostaa luomun tulevaisuuden visiointi sekä jatkojalostuksen kehittäminen.

Heli Peltola

▷ Erkki Vihonen oli aktiivisesti mukana Luomupäivien järjestelyissä. Hän toimii kasvintuotannon asiantuntijana ProAgria Etelä-Pohjanmaassa.

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

Heli Peltola

uomuliiton syyskokous valitsi Luomuliiton uudeksi puheenjohtajaksi eteläpohjalaisen luomutuottajan Pauli Talvitien. Kokous pidettiin Seinäjoella valtakunnallisten Luomupäivien yhteydessä 25.11. Talvitie valittiin puheenjohtajaksi yksimielisesti. Talvitie on toiminut kuusi viimeistä vuotta Etelä-Pohjanmaan alueellisen luomuyhdistyksen Ekoviljelijät ry:n hallituksen jäsenenä. Tällä hetkellä Talvitie toimii myös aluekehitystä koordinoivan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) puheenjohtajana. Aiemmin hän on toiminut myös kunnanhallituksen puheenjohtajana Kuortaneella. Talvitien kotitila siirtyi kolme vuotta sitten tyttären isännöimäksi. Tilan pellot ovat olleet luomutuotannossa vuodesta 2002 ja muutamaa vuotta myöhemmin alettiin kasvattaa luomutuotannossa myös Hereford-karjaa. Hallitukseen valittiin uusina jäseninä myös Erkki Vihonen Etelä-Pohjanmaalta, Janne Rauhansuu Lounais-Suomesta, Anders Norrback Pohjanmaalta sekä Soile Prokkola Pohjois-Pohjanmaalta. Uudelleen valittiin Tarja Musikka Pohjois-Karjalasta sekä Pekka Välinen Kainuusta. ◀

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

Päätoimittaja Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 550 1850

Tilaajapalvelu arkisin klo 9–15 luomuliitto@tilitoimistolindgren.fi 040 738 4448

Puheenjohtaja Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 550 1850

Toimitussihteeri Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

Ulkoasu Eveliina Pakarinen eveliina.pakarinen@kallo.fi 044 515 6900

Toiminnanjohtaja Elisa Niemi elisa.niemi@ luomuliitto.fi 0400 534 003

Toimitus PL 145 00101 Helsinki

Julkaisijat Luomuliitto ry

Ilmoitusmyynti Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

Paino SP-Paino Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

ASIANTUNTIJAPALVELUN YHTEYSHENKILÖ Mentor-toiminta Ks. s. 48 Asiantuntijapalvelu Ks. s. 58 Luomulehti 6/2014

LUONNON OMA SUPERFOOD. LUONNOLLISESTI. SAM Luomu 1,5kg Juokseva Hunaja

SAM Luomu 250g Juokseva Hunaja

SAM Luomu 450g Kiteinen Hunaja SAM Luomu 250g Kiteinen Hunaja Hunajainen SAM Oy on syntynyt rakkaudesta hunajaan. Jo vuosikymmeniä olemme etsineet parhaita hunajalajeja parhailta satoalueilta. Yksi näistä Hunajatalomme ylpeyden aiheista on uusi Luomuperheemme. SAM Luomuhunajan mesilähteenä ovat villit luonnonkasvit ja luomukasvit kaukana asutuksista ja teollisuudesta. Se on luonnontuote puhtaimmillaan, yksinkertaisesti suoraan luonnosta.

Hunaja on yksi maailman hienoimmista luonnontuotteista, jota ihminen on nauttinut jo vuosituhansien ajan. Hunajia on paljon erilaisia ja niiden kaikki ominaisuudet, kuten maku ja juoksevuus, ovat peräisin niiden mesikasveista. SAM Luomuhunajaa saa kahtena eri versiona, pehmeän kiteisenä ja herkullisen juoksevana, sekä isoihin että pieniin keittiöihin. Toivomme, että sinäkin nautit näistä herkullisista Luomutuotteistamme!