Luomulehti 6/2015 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 6/2015

10,00 €

Siementuottajia tarvitaan lisää

www.luomulehti.fi

s. 48

Luomuliiton juhlissa muisteltiin vuosikymmeniä lämmöllä s. 30

LUOMU

KÄSINTEHTYÄ HERKULLISTA KOTIRUOKAA

VALMISRUOKAA

Valmistamme puhdasta, aitoa, tuoretta ja maukasta luomuvalmisruokaa. Tutustu luomuvalikoimaan www.kruunuherkku.fi

facebook.com/kruunuherkku

LAJINSA PARHAAT

EBENA

JÖGEVA 4

situin o u s en m o u S rna i v u h re

tävin s e k en m o u S pila a o k l va

www.naturcom.fi

Melkein luomua

Elisa Niemi

uomumarkkinat kasvavat tasaisen varmasti. Jossain päin Eurooppaa vauhdilla, meillä kasvu tapahtuu tasaisemmin. Yritysten johdossa tämä on noteerattu ja varaudutaan hyödyntämään tulevaa voimakasta kysyntää. Luomusäännökset saattavat tulla joillekin yrityksille esteeksi kysynnän täysimääräisessä hyödyntämisessä. Saattaa olla, ettei raaka-ainetta saada riittävästi tai joku pykälä estää jalostajaa tekemästä tuotetta halutulla tavalla. Yrittäjät ovat kuitenkin kekseliäitä. Jos luomu säännöillä ei päästä riittävään volyymiin ja kysyntää on, kierretään säännökset. Luodaan vaikka oma brändi ja synnytetään sille markkinoinnilla mielikuva lähes luomusta. Näin on jo tapahtunut. Tällainen menettely mahdollistaa tuotteen tekemisen riittävällä volyymilla ja kannattavasti. Yrittäjä pystyy hyödyntämään paremmin olemassa olevaa kysyntää. Yrittäjä toimii omalta kannaltaan viisaasti. Mitä tämä tarkoittaa luomualelle kokonaisuudessaan? Luomun menestys kuluttajien keskuudessa perustuu terveystietoisuuden ja ympäristötietoisuuden kasvuun. Samoin se perustuu kestävänkehityksen ja kiertotalouden suosion lisääntymiseen. Kuluttaja halutessaan toteuttaa edellä mainittuja periaatteita päätyy luomuun, koska voi olla varma siitä, että nuo periaatteet toteutuvat. Luottamus syntyy siksi, koska luomu on virallisesti valvottua. Luomun kannalta on vaarallista, jos näitä lähes luomua tavaramerkkejä aletaan lanseerata kovin runsaasti. Asiakkaan voi kaupassa pian olla pian vaikea tietää mitä mikin on. Direktiivejä, lakeja ja asetuksia säädettäessä pitää olla tarkkana. Niiden pitää olla sellaisia, että kuluttajien luottamus varmasti säilyy, mutta myös sellaisia että ne mahdollistavat luomuraaka-aineen tuottamisen ja jalostamisen. Luomun pitää voida kasvaa, koska luomu on kaikkien kannalta hyvä ratkaisu. Pauli Talvitie Luomuliiton puheenjohtaja

Luomulehti 6/2015

Luomuammattilaisen valinta! Agrimarketista luomurehuja, nyt myös suursäkeittäin.

Agrimarket on luomuviljelijän monipuolinen kumppani. Meiltä saat luomurehut joka tarpeeseen, tarvittaessa jopa tilakohtaisesti räätälöityinä. Ostamme myös luomuviljaa. Katso lisätietoja osoitteesta: agrimarket.fi

Lisätietoa antaa: Essi Parviainen puh. 010 402 7910, essi.parviainen@agrimarket.fi

Sisällys 6/2015

le h ti

> Tuottoisa karja hyvällä laidunja nurmiosaamisella s. 22

> Tuottajan ja pääjohtajan kohtaaminen on aitoa tiedonvaihtoa s. 36

Pääkirjoitus: Melkein luomua

Luomupäivillä hyvä yhdessä kehittämisen ilmapiiri

12 Puutarhatuotannon kustannustehokkuuden parantamisessa on mahdollisuuksia

17 22

Vuoden luomuyritys hurmaa mansikalla Tilojen välisestä kaupasta hyötyvät molemmat osapuolet

Pullotetulle omenalle löytyy helposti markkinat

34 Luomuvalvonta sujuvammaksi eläintiloilla 36

42 Euroopan luomututkimuskongressi

Viljelykokeita mallasohralla s. 50

Luomulihan myynti vahvassa kasvussa

Palstat

KANNESSA: Siementuottajia tarvitaan lisää

Bratislavassa 14.–17.10. ICOAS 2015 Innovaatiot luomuviljelyn kehittämisessä

Tuottoisa karja hyvällä laidunja nurmiosaamisella

lyhyiden 24 Opas ruokaketjujen logiikasta

Tuottajan ja pääjohtajan kohtaaminen on aitoa tiedonvaihtoa

Kasvien tuottamilla puolustusaineilla terveyshyötyjä

52 56 63

Viljelykokeita mallasohralla: Orgaanisten lannoitteiden vaikutus satoon ja maaperän kaasupäästöihin Luomua pöytään jouluna Terveisiä Luomuliiton syyskokouksesta – Hakomäki ja Hankamäki hallitukseen Luken toimipaikkaverkoston uudistamissuunnitelma uhkaa heikentää luomututkimusta

6 Alkupalat 10 Kolumni 18 Lisää puutarhatuotantoa 20 Edunvalvontaa Euroopassa 26 På svenska 28 Kasvoja luomun historiasta 30 KANNESSA: Luomuliitto 30 v. 40 Kommentti 41 Ulkomailta 1 44 Ulkomailta 2 54 Palveluksessanne 58 Kysymyksiä 60 Yhdistyksistä

Kannen kuva: Markku Lassila

Luomulehti 6/2015

Elisa Niemi

Luomupäivillä oli teemana tuottavuus

Kari Kauppinen

Maan hoito oli luomun tuottavuuden kivijalkana käsittelyssä niin koko salin puheenvuoroissa kuin työpajassa, jossa säännöllisesti Suomessa vierailevaa Scott Remingtonia kääntää Luomuliiton kasvi- ja maaperäasiantuntija Tuomas Mattila. Lisää Luomupäivistä sivulla 8.

Toisen Yhdysvaltojen Iowasta tulleen yksityisen neuvojan Robert Streitin pääviesti oli, että maanviljelys on ennen kaikkea biologiaa. Jos maaperä on terve ja sisältää kaikki luonnonmukaiset ravintoaineet, ne siirtyvät myös kasveihin ja sitä kautta lopputuotteeseen, ruokaan. Streit esitteli uusia teknologisia ratkaisuja, joilla voidaan mitata peltojen maaperän ravintosisällöt ja myös valmiista ruoasta muun muassa vitamiinit, rasvat ja torjunta-ainejäämät. Myös talouskysymykset olivat esillä. Streit sanoo, että lannoituksella saatetaan tuhlata kymmenkertaisesti rahaa verrattuna siihen, että maaperä tutkittaisiin ja kunnostettaisiin luonnonmukaisin keinoin.

Luomulehti

6/2015

Suomalainen luomu on tutkitusti puhdasta Suomalaiset luomutuotteet ovat tutkitusti puhtaita. Eviran vierasainevalvonnassa viime vuonna tutkimien luomutuotteiden näytteistä ei löytynyt lainkaan kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Tavanomaisesti tuotettujen suomalaistuotteiden näytteistä 36 prosenttia sisälsi kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Todetut jäämät jäivät kuitenkin alle sallittujen raja-arvojen. Eviran vierasainevalvonnassa tutkittiin vuonna 2014 yhteensä 150 näytettä, joista 13 oli luomua. Tutkitut tuotteet olivat erilaisia kasviksia, vilja- ja öljykasveja sekä hedelmiä ja marjoja. Lisäksi näytteitä otettiin vehnäjauhosta, siipikarjan lihasta, maksasta ja lastenruoista. Tavanomaisista suomalaistuotteista otettuja näytteitä tutkittiin yhteensä 137 kappaletta. Niistä pieniä määriä kasvinsuojeluaineiden jäämiä löytyi eniten mansikoista, mutta myös muutamasta kurkusta, vadelmista, porkkanasta, mustaherukasta, omenoista ja vehnästä. Yhdestä porkkananäytteestä annettiin huomautus, koska jäämäpitoisuus oli lähellä suurinta sallittua raja-arvoa. Tuontiluomu ei ole yhtä luotettavan puhdasta kuin suomalaisluomu. Tullin tutkimuksissa noin kahdeksan prosenttia tutkituista luomunäytteistä sisälsi jäämiä luomussa kielletyistä kasvinsuojeluaineista. Noin kaksi prosenttia tutkituista luomunäytteistä sisälsi jäämiä jopa niin paljon, että määrät ylittivät tavanomaisillekin tuotteille sallitut rajat. Tulli tutki jäämiä yhteensä 309 luomutuotteesta vuonna 2014. Suurin osa kiellettyjä aineita sisältäneistä luomutuotteista oli peräisin Euroopan ulkopuolelta, mutta jäämiä löytyi myös kolmesta erästä italialaista tuoretta rucolaa, yhdestä erästä italialaista punamangoldia ja yhdestä erästä tanskalaista mansikkahilloa. Muut luomussa kiellettyjen aineiden jäämälöydökset tehtiin useasta erästä kuivattuja aprikooseja (Turkki), cashew-pähkinöitä (Vietnam), teetä (Intia) ja kurpitsansiemeniä (Kiina). Lisäksi jäämiä löytyi yhdestä erästä parapähkinöitä (Bolivia), kiinanparsakaalia (alkuperä ei tiedossa), ohranovalmistetta (Uusi Seelanti) ja omenoita (Argentiina). Tulli tutki jäämiä yhteensä 1 727 tavanomaisesta tuotteesta vuonna 2014. Näytteistä 2,4 prosenttia (42 kpl) sisälsi jäämiä niin paljon, että tuotteet hylättiin. Näytteistä 3,9 prosenttia (77 kpl) oli niin lähellä suurinta sallittua raja-arvoa, että tavaranhaltijalle annettiin huomautus asiasta. Lähteet: Evira ja Tulli www.proluomu.fi

Joonas Fritze/WWF

Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun voitto suomalaiselle luomutilalle Hyvinkääläiset Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola valittiin marraskuussa Itämeren alueen ympäristöystävällisimmiksi viljelijöiksi. Palkinnon myöntämisen perusteena oli, että Knehtilän luomutilalla luontoa ja Itämerta suojellaan kokonaisvaltaisesti. - Meille on selvää, että tärkeintä ympäristötyössä on kokonaisvaltaisuus. Niinpä otamme ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassamme. Ympäristöystävällisyys on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä se on valttikortti tuotteidemme markkinoinnissa, Markus Eerola sanoo. Palkinnon myöntäneen kansainvälisen raadin mukaan Knehtilän tila on oiva esimerkki maatilasta, jolla ympäristöasiat on sisällytetty osaksi jokapäiväistä toimintaa. – Knehtilän tilalla ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin on onnistuttu ehkäisemään suojavyöhykkeillä ja edistynyttä teknologiaa hyödyntämällä. Lisäksi tilalla on osallistuttu lukuisiin innovatiivisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on ollut ravinteiden ja energian kierron tehostaminen, WWF:n suojeluasiantuntija Elina Erkkilä kiittelee. Myös hyvien käytäntöjen jakaminen oli tärkeä peruste palkinnon myöntämiselle. Voittajat ovat esitelleet käyttämiään menetelmiä tilavierailujen yhteydessä ja jakaneet kokemuksiaan muiden viljelijöiden kanssa. Knehtilän tilalla viljellään 340 hehtaarin peltoalaa. Pelloilla kasvaa muun muassa syys- ja kevätvehnää, kauraa, ohraa, hernettä, härkäpapua ja tattaria. – Tunnustus merkitsee meille paljon. Jo kansallisen kilpailun voitto oli iso asia, mutta koko kilpailun voitto on aivan käsittämätöntä. Tämä antaa meille lisää uskoa siihen,

että ympäristön hyväksi tekemämme työ todella kannattaa, Minna Sakki-Eerola sanoo. Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon tarkoituksena on välittää tietoa ympäristöystävällisemmästä viljelystä ja antaa tunnustusta maataloustuottajille, jotka ovat edelläkävijöitä vesistöjen rehevöitymistä vähentävien menetelmien käytössä. Jo vuodesta 2009 alkaen järjestetyssä kilpailussa valitaan vuosittain kansalliset voittajat kustakin Itämeren rantavaltiosta. Kansainvälinen tuomaristo valitsee lopullisen voittajan kansallisten ehdokkaiden joukosta. WWF:n Itämeri-ohjelma järjestää kilpailun yhdessä lukuisten maanviljelijäjärjestöjen kanssa. WWF on järjestänyt Suomen osakilpailun perinteisesti yhteistyössä MTK:n ja SLC:n kanssa. – Voittaja panostaa kokonaisvaltaisesti maan tuottavuuteen ja kestävään ruuantuotantoon. Toiminta yhdistää maatilatalouden realiteetit ja vaikutusmahdollisuudet ympäristönsuojeluun tavalla, joka osoittaa laajaa vastuunkantoa, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola ja SLC:n toiminnanjohtaja Johan Åberg toteavat. Itämeri on edelleen yksi maailman saastuneimmista ja herkimmistä merialueista, jonka suurin uhka on rehevöityminen. – Tämän palkinnon kautta voimme lisätä tietoisuutta niistä monista hyvistä ympäristöystävällisempään viljelyyn tähtäävistä toimista, joita on käytössä ympäri Itämerta, Elina Erkkilä sanoo. www.wwf.fi

Luomulehti 6/2015

▽ Inkilänhovissa esiteltiin, miten merkittävästi paimenkoirat helpottavat työtä lammastilalla. Koiria on seitsemän 210 uuhen luomutilalla.

△ Aitoja ei isäntäväen mukaan tarvitse tehdä järeiksi, kun laumoja siirretään riittävän usein niin, että syötävän heinän laatu on hyvää. Jotta nuoret lampaat oppivat kunnioittamaan sähköpaimenta, siihen on kuitenkin alkukesästä ladattu jopa 15 joulea eli akkua saa olla vaihtamassa lähes päivittäin. Kaikille laitumille tehdään joka kesä puhdistusniitto. Lisävalkuaista ei anneta enää ollenkaan, mutta pässikaritsat kasvavat 5,5 kuukaudessa hyvään 48 kilogramman keskipainoon – uuhikaritsat ovat hieman kevyempiä. Teksti ja kuvat: Elisa Niemi

Luomupäivillä hyvä yhdessä kehittämisen ilmapiiri Valtakunnallisilla Luomupäivillä Mikkelissä marraskuussa syvennyttiin esimerkiksi eläintuotantoon,

△ Johanna Hirvonen näytti pyöreän ruokintakaukalon hyötyjä. Esittelyä seuraa kiinnostuneena äskettäin luomulammastilan töissä Luumäellä aloittanut Inkeri Tyrväinen, joka sai tilavierailulta mm. innostusta paimenkoirien ostoon.

elintarvikejalostukseen ja kasvisketjuun niin auditoriossa, retkillä kuin työpajoissa.

Luomulehti 6/2015

▷ Severi Hirvonen kertoi, että he saivat Ruotsista idean ja rakensivat ehkä ensimmäisenä Suomessa kylmälampolan 1990-luvulla. Karitsointia on siirretty vuosi vuodelta myöhemmäksi ja nykyään karitsat siirtyvät huhtikuun alussa pian synnyttyään laitumelle. Suomen lampaita on risteytetty Dorset- ja Texelpässeillä.

" Ilmapiiriltään varmaan parhaat Luomupäivät, joissa minä olen ollut." Palautteesta

Jaana Elo kertoi, että lihan suoramyynti on lisääntynyt merkittävästi: Isoilta teurastamoilta pyydetään nyt 30 prosenttia palautuksena maatiloille. Muutama vuosi sitten vastaava määrä oli vain muutama prosentti. Lihaa suoramyyvällä maatilalla ei tarvitse olla erikseen hyväksyttyä elintarvikehuoneistoa – riittää, kun pystytään takaamaan, että kylmäketju ei katkea.

Hyvätuuli Highlandin Esko Rissanen herätteli eläintyöpajassa luomutoimijoita: On tuudittauduttu siihen, että luomu itsessään myy. Toinen harha on se, että kuluttajat tietäisi, mitä luomu on. Luomun markkinoinnissa on hyvä tuoda esiin niitäkin asioita, joita sisältyy luomumerkkiin. Joitakin asioita pitää edelleen parantaa – eettisen kohtelun pitää ulottua teurastushetkeenkin. Rissanen on puhunut tänä syksynä laidunteurastuksen puolesta mm. Helsingin sanomien yleisönosaston kirjoituksessaan. Hän on myös mukana valmistelemassa uuden teurastamon perustamista Pieksämäelle.

△ Kotileipomo Siiskonen mainosti kesällä luomuuutuuksia. Leipomo on halunnut hinnoitella luomuruisleipänsä maltillisesti ja laittanut hintaan vain jauhon hintalisän. Luomun ja tavanomaisen erillään pidosta ei synny kustannuksia, kun luomuleivät leivotaan aamulla ensimmäisenä. Luomuruisleivän tuominen valikoimiin on hieman syönyt tavanomaisen leivän menekkiä, mutta nostanut ruisleivän kokonaismenekkiä. Kokonaan luomuun siirtyminenkin on käynyt mielessä. Nyt suunnitellaan vaalean luomuleivän ottamista valikoimiin. Burger-sämpylöitä on jo kokeiltu.

Luomupäivien esitykset netissä: luomu.fi/luomupaivat/ohjelma

www.novarbo.fi tilauspalvelu@novarbo.fi, p. 02 549 1681

Luomulehti 6/2015

Sirpa Piskonen

Kolumni

Lisätavoitteita luomun kehittämiseen!

uomualan toimijoiden yhteinen pyrkimys on kansallisten luomutavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä: 20 prosenttia peltoalasta ja julkisissa ruokapalveluissa tarjotusta ruoasta. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa meillä kaikilla on oma tehtävämme ja luomun edistymiseen voidaan vaikuttaa ainakin seuraavilla keinoilla: tutkimus, tiedeviestintä, neuvonta, koulutus, edunvalvonta, elinkeinotoiminnassa tapahtuva kehittämistyö, poliittinen päätöksenteko ja tiedottaminen. Voimme myös asettaa uusia ja hyvin perusteltuja lähitulevaisuuden tavoitteita ja lähteä toteuttamaan niitä. Sellaisia voisivat olla mm. Suomen metsien luomusertifiointitavoite: 50 prosenttia metsistämme luomukeruualueina vuonna 2020. Lisäksi tuontiluomua tulisi korvata kotimaisella luomulla niissä tuotteissa, joita Suomessa voi tuottaa. Kouluruokailua tulisi kehittää ja tulevaisuuden kuluttajia kasvattaa ruokatietoisuudessa ja turvallisessa ja terveellisessä ruokakäyttäytymisessä. Ammatillisen opetuksen sisältöjä tulisi luomuistaa ja kansallinen luomututkimusrahoitus kymmenkertaistaa 300 000 eurosta 3 miljoonaan euroon.

Luomulehti 6/2015

Poliittisia päätöksiäkin tarvitaan Kansallisten luomutavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan myös eduskunnan päätöksiä. Sellaisia olisivat esimerkiksi verotukselliset kannustinkeinot, kuten luomuruoan arvonlisäveron alentaminen ja sen rahoittaminen haittaveroilla. Verotuskeinoista ja niiden vaikuttavuudesta voidaan ottaa oppia ja mallia muista maista. On myös tavoitteita ja toimenpiteitä, joissa pohjoismainen yhteistyö voisi olla voimaa. Tällainen tehtävä olisi arktisen luomubrändin hyödyntäminen ja kaupankäynti tämän Pohjoismaita yhdistävän sateenvarjon alla USA:n, Japanin ja Kiinan kasvavilla hyvinvointi- ja terveystuotemarkkinoilla. Meidän tulee tavoitella omilla toimillamme kansallisten luomutavoitteiden saavuttamista, mutta pyrkiä kunnianhimoisesti vielä parempaan eli siihen, että Suomen ruoantuotantojärjestelmän valtavirraksi tulee luomu. Toivon, että näemme sen päivän! Pirjo Siiskonen Kirjoittaja on Luomuinstituutin johtaja

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme!

www.proagria.fi/luomu

AGCO Suomi Oy, www.valtra.fi, www.agcosuomi.fi

Onnellista joulua a ja hyvää uuttavuott toivottaa:

Birkkalan tila Simo Larmo Suomusjärvi www.birkkala.com

www.mabio.fi

Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2016!

Herkullista Joulua!

www.satotukku.fi

Joulutoivotus_90x40.indd 1

24.11.2015 13.00

Kiitämme kuluneesta vuodesta, sekä toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Luomulehti 6/2015

Elisa Niemi

Teksti: Mikko Rahtola

Puutarhatuotannon kustannustehokkuuden parantamisessa on mahdollisuuksia Puutarhatyöpajaan osallistui vajaa parikymmentä alan neuvojaa, viljelijää, tutkijaa ja opiskelijaa ja erilaisia ratkaisuideoita saatiin koottua runsaasti. Luken tutkimustulokset nähtiin äärimmäisen tärkeinä, sillä yksittäisen viljelijän resurssit ratkoa viljelyn

• Kestävien lajikkeiden valinta

ongelmia todettiin kovin rajallisiksi.

ikkelin luomupäivien puutarhatuotannon työpajan esiintyjät olivat tuttuja kotimaisia puhujia, mutta aiheet ja aktiivinen yleisö toivat jälleen uusia näkökulmia tuotannon kehittämisen tueksi. Puutarhatyöpajan vetäjänä toimi Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Pirjo Kivijärvi ja työpajan keskeiseksi teemaksi oli valittu kasvinsuojelun haasteet. Tutkimuskoordinaattori Sari Iivonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituu-

Luomulehti 6/2015

Työpajassa pohdittuja ratkaisuja puutarhatuotannon kasvinsuojeluun

tista esitteli luomusipulitilojen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa yhteistyössä tehtyjä tutkimuksia ja tilakokeita sipulin tautiongelmien ratkaisemiseksi. Pelkät tutkimustulokset eivät vielä riitä, vaan neuvontaa tarvitaan muodostamaan tutkimustuloksista viljelijöitä hyödyttäviä käytännönläheisiä suosituksia. Esimerkiksi puutarhatyöpajassa simuloitiin Luken taloustohtorin tuoreita kannattavuuslaskelmia ja niiden avulla saatiin selville, miten suuri merkitys satotasolla ja erityisesti varastotappioilla on vihannesviljelijän tuntipalkkaan.

• UV-valon käyttö istukkaille tai viljelmälle • Viljelyhygieniasta huolehtiminen • Oikeat viljelykierrot • Maata puhdistavat kasvit • Siemenestä taimikasvatus • Biodynaamiset preparaatit • Sekaviljely • Luomulisäysaineiston käyttö (piilevät saastunnat herkemmin esiin) • Varastosäilyvyyden pikamenetelmien käyttö

Suora linkki laskelmakirjastoon: www.luomulehti.fi

Mikko Rahtola

Puutarhatyöpajan toinen alustaja, kahta pientä luomutilaa pyörittävä Soile Prokkola toi alustuksessaan esille monia käytännön kokemuksesta kumpuavia näkökulmia. Käytäntö on todeksi osoittanut, että tilojen väliset erot kasvuolosuhteissa ovat huomattavia. Prokkola totesikin, että hänen Pohjois-Pohjanmaan ja Savon maatilansa jakavat viljelyriskiä, sillä eri vuosina sadot voivat vaihdella melkoisestikin. Prokkola kritisoi käytäntöjä, jossa luomutuotannon menetelmät on otettu tavanomaiselta puolelta, mutta kemia korvattu luomuhyväksytyillä panoksilla. Myös ympäristökorvaukset edellyttävät toimenpiteitä, joista on vain turhia kuluja luomutuottajalle. Puutarhatyöpajan antia summasi tutkimuskoordinaattori Sari Iivonen. Hän peräänkuulutti entistä laajempaa yhteistyötä alan toimijoiden kesken. Etelä-Savo on toiminut erinomaisena esimerkkinä kustannustehokkaiden tilakokeiden järjestämisessä ja vastaavaa toimintaa tarvitaan muuallekin. Kansainvälisestä yhteistyöstä puhumattakaan. ◀

Elisa Niemi

◁ Puutarhatyöpajassa pohdittiin mm. sipulin tautiongelmia ja sitä, helpottaisiko tilannetta, jos istukasmateriaali olisi luomulaatuista eikä kemiallisin torjuntaainein ulkomailla tuotettua. Kuvassa Ritva Mynttinen, Tiina Nissinen, Ulla-Maija Leskinen ja Soile Prokkola.

△ Puutarhatyöpajassa ongelmia ratkoivat niin neuvojat, viljelijät kuin kokkiopiskelijatkin. Kuvassa yksi neljästä ryhmästä: Susann Rännäri, Pirkko Okkonen, Paavo Kinnunen, Jan Liesaho ja Mikko Rahtola. ▷ Puutarhatyöpajan puheenjohtajana toimi Luken vanhempi tutkija Pirjo Kivijärvi.

Laskentaesimerkki Luke:n taloustohtorin simulaation perusteella: Lähtötaso: Suuri luomusipulitila, sipuliala 5 ha, satotaso 25 tn/ ha, satotappio varastossa 30 prosenttia. Jos istukkaan hinta oli 1,25 €/kg, jäi viljelijän tuntipalkka näillä lähtötiedoilla kannattavuuslaskelmassa 12,4 €/h. Jos satotappio varastossa saatiin pois, nousi viljelijän tuntipalkka yli kolminkertaiseksi, eli 38,3 €/h. Vastaavasti istukkaan hintaa on laskelman mukaan mahdollista nostaa jopa viisinkertaiseksi, ilman viljelijän palkan alennusta, jos varastotappioista päästään istukkaan paremman laadun avulla eroon. Tämän laskelman pohjalta näyttäisi olevan täysin mahdollista käyttää sipulinviljelyssä tehokasta taimikasvatusta siemenistä, perinteisen istukkaasta viljelyn sijaan.

OSTA – MYY – VUOKRAA VILJAT – VALKUAISKASVIT – SÄILÖREHUT – MUUT KASVIT – PELTO

Tee kauppaa ja seuraa hintoja Farmarin pörssissä Palvelun maksulliset osat 30 e/vuosi

IL ILM MA OI I S TA EK SI Jätä ilmoitus nyt! Ilmainen Teknologian hyödyntäminen maatilalla -kirja 500 ensimmäiselle ilmoittajalle. Arvo 32 €.

Tilojen välinen kauppapaikka

www.farmarinporssi.fi

Luomulehti 6/2015

Teksti: Elisa Niemi

Vuoden Luomuyritys

hurmaa mansikalla

Luomulehti 6/2015

Luomuliitto palkitsi Vuoden Luomuyrityksenä Tero Tolvasen ja Jaana Nikkilän luomutilan, joka tuottaa Rääkkylässä mansikkaa ja herukoita pääosin omista taimista. Heillä on myös rukiin, kauran ja puna-apilan siementuotantoa.

”

Harri Hakala

Laadukkaan luomumansikan tuotanto vaatii tiukkaa ammattitaitoa, toteaa Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie. Vuoden Luomuyrityksen valitsee vuosittain Luomuliiton hallitus ja voittaja julkistettiin jälleen Luomupäivillä. – Oma taimituotanto on arvokasta, koska ostotaimet ovat yleensä tuontitaimia, joiden riskinä on ikävät taudit, perustelee valintaa Luomuliiton hallituksen puutarha-asiantuntija Soile Prokkola. Mansikkaa viljellään Tero Tolvasen ja Jaana Nikkilän tilalla neljällä hehtaarilla ja se on pääkasvi, vaikka mustaherukkaa on neljä kertaa suurempi ala. Mansikasta tulee kuitenkin yhteensä parempi tuotto. – Mansikka on hyvä tuote houkuttelemaan asiakkaita muillekin marjoille, toteaa Tolvanen. – Teron mansikat ovat hurmanneet monet. Meilläkin on pakastin niitä täynnä, kertoo Luomuliiton hallituksen jäsen Tarja Musikka, joka on myöskin rääkkyläläinen, mutta ei silti itse keksinyt ehdottaa palkittavaa. Sana hyvistä mansikoista oli kiirinyt Kainuuseen asti. Noin kaksi kolmasosaa palkitun tilan marjasta myydään kuitenkin suoraan tilalta. Osa viedään asiakkaille tilan omalla marja-autolla. Tila itse on teettänyt marjamehua ja sitä myydään suoraan tilalta sekä maakunnan lähituotemyymälöissä. Marjaa myydään myös esimerkiksi Pakkasmarjalle sekä Suomisen maidolle, joka valmistaa palkittua Jymy-jäätelöä. Yrityksen toiminta on mahdollistanut luomumarjaraaka-aineen saannin useille muullekin jatkojalostajille. – Olemme pyrkineet tietoisesti siihen, että luomukuluttajille saataisiin tarjontaa useampaa reittiä ja näin laajempaa näkyvyyttä, kertoo Tolvanen.

Taimituotanto helppoa Sikiönmäen tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2002 ja silloin aloitettiin marjantuotanto. Yhteensä tilalla on viljelyssä nyt noin 90 hehtaaria. – Mansikan ja mustaherukan taimien tuotanto on oikeastaan helppoa, mutta punaherukassa ei olla vielä onnistuttu, kertoo Tolvanen. ▷▷

Luomulehti 6/2015

Pertti Nikkilä Jaana Nikkilä

Hunajan tuotantoa on ollut Sikiönmäen luomutilalla nyt pari vuotta ja se liitettiin luomuvalvontaan tänä keväänä.

Siementuotantoon

pienillä investoinneilla

”

Alunperin lähdimme siementuotantoon 2000-luvun taitteessa, kun karjanpito lopetettiin tilalla. Siemensato pystyttiin toimittamaan suoraan lähellä olevalle pakkaajalle eikä ongelmaksi muodostunut se, että ei ollut omaa kuivuria eikä viljavarastoa käytössä, kertoo Tero Tolvanen. Nyttemmin kuivuriin ja varastotilaan on investoitu, mutta edelleen siemenet menevät suurimmaksi osaksi tuoreena pakkaajalle. Viljojen osalta siementuotanto on tasaisen varmaa, mutta apilalla mukaan mahtuu myös nollavuosia. – Luomuperuskursseja pitäessäni vinkkaan usein, että siementuotannossa ensimmäisenkin vuoden siirtymävaiheen sadon voi myydä luomuna, kertoo myös ProAgria Pohjois-Karjalan luomuasiantuntijana toimiva Tolvanen. – Osa luomuun siirtymisen yhteydessä siementuotannon aloittanut sitten jää siementuottajaksi. Kysyntää on ja siitä voi saada järkevän tuoton pieneltäkin alalta.

KUVIA Tero Tolvanen kokeili puida puna-apilan siementä samalta lohkolta kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla korkeaan Kuva: sänkeen puidessa tuli suurin osa sadosta, mutta viikon tuulisten ja poutaisten kuivumispäivien jälkeen toisella puinnilla tuli vielä kolmannes sadosta. Tero Rohtomesikässä Kuva:

Mansikan taimet tuotetaan avomaalla istuttamalla irroitetut rönsyt. Kastelusta pitää huolehtia hyvin parin viikon juurtumisajan. – Mustaherukka juurtuu helposti pistokkaasta - yli 90 prosenttia lähtee kasvamaan. Punaherukalla prosentti on parissa kokeilussa jäänyt kovin pieneksi ja nähtävästi pitää investoida joitakin satoja euroja maksavaan sumutunneliin, jotta pistokkaat saadaan kasvamaan jatkuvassa kosteudessa. ◀

Luomulehti 6/2015

Jaana Nikkilä

Tero Tolvanen kokeili reheväksi kehutun rohtomesikän viljelyä, koska se on maata parantava, syväjuurinen typensitojakasvi. Nyt hän voi suositella sitä muillekin, erityisesti tiivistyneille lohkoille.

Teksti: Pekka Terhemaa

Tilojen välisestä kaupasta hyötyvät molemmat osapuolet Tilojen välinen rehukauppa on ostajaa ja myyjää hyödyttävä kaupanteon muoto. Luomutilojen kesken se parantaa erityisesti luomuvalkuaisrehujen saatavuutta. Tilat saavat molemminpuolista hyötyä siitä, kun rehu voidaan toimittaa ilman välikäsiä sitä tarvitseville.

ilojen välinen kauppa on pitkään luomutuotannossa mukana olleille tiloille tuttua. Tänä vuonna myöhäinen kasvukausi on vaikeuttanut kasvitiloilla sadontuottoa ja kannattavaan tulokseen pääsemistä. Pitkälle venyneen sadonkorjuun takia puintikosteudet ovat olleet korkeita, jopa 35 prosenttia. Jos rehuviljan sai myytyä kotieläintilalle tuoresäilöntään, kuivauskulut jäivät kustannuseränä kokonaan pois. Tämä voi tarkoittaa säästönä noin 120 euroa hehtaarilta. Osa luomutilojen välisestä kaupasta on jo melko vakiintunutta, mutta ala kehittyy ja kasvaa ja vuodet eivät ole veljeksiä keskenään. Tilojen välisen rehukaupan tueksi on nyt tarjolla sovellus Farmarin Pörssi, mikä helpottaa ja nopeuttaa uusien kauppasuhteiden haussa. Farmarin Pörssissä voi haarukoida rehukaupan tarjontaa valitsemallaan etäisyydellä omasta tilakeskuksesta. Erityisesti luomuvalkuaisrehun saatavuudessa on pitkään ollut

ongelmia, ja Farmarin Pörssi vastaakin nyt erityisesti tähän tarpeeseen.

Seuraa rehujen markkinahintoja ja tee kauppoja Uudistunut Farmarin Pörssi on tilojen välinen kauppapaikka vilja- ja kotieläintiloille. Palvelussa on sekä rehujen että pellon välitykseen liittyvät osiot, mitkä auttavat ostajia sekä myyjiä löytämään toisensa ja vertaamaan hintoja. Lisäksi Farmarin pörssiin on koottu kattavat ohjeet ja menettelytavat erilaisten sopimusten tekoon. Saatavilla on valmiita täytettäviä sopimuspohjia, laskutusohjeet ja vinkkejä hinnan arvioimiseen. Kirjallinen sopimus tuo varmuutta kummallekin osapuolelle. Kauppasopimuksesta käy ilmi esimerkiksi viljaerän määrä, laatu, yksikköhinta, toimitusajankohta, maksuaikataulu sekä päiväys ja osapuolten allekirjoitukset. Farmarin Pörssistä saa valmiit sopimuspohjat käyttöön.

Ilmoituksen jättäminen maksutonta Tekemällä myynti- tai ostoilmoituksen voi testata, millaisen hinnan saa tuotteista tilakaupassa ja mikä on hintataso. ProAgrian asiantuntijat käyttävät Farmarin Pörssiä osana asiantuntijatyötä. Jos esimerkiksi kotieläintilan ruokinnan asiantuntija huomaa ruokintasuunnitelmaa tehdessä rehunkäytön täydennystarpeita, voidaan laittaa ostoilmoitus Farmarin Pörssiin tai katsoa, onko sopivaa rehuerää tarjolla. Kasvintuotannon asiantuntijat puolestaan auttavat viljelijää löytämään yli tarpeen olevalle rehuviljalle tai nurmirehulle ostaja. Farmarin Pörssiin kirjautuminen onnistuu nyt myös WebWisu-ohjelman etusivulta. ◀ Kirjoittaja on luomuasiantuntija ProAgria EteläSuomessa. www.farmarinporssi.fi

Luomulehti 6/2015

Jaana Väisänen

Lisää puutarhatuotantoa

Teksti: Elisa Niemi

Juurestuotannossa jopa etuja pohjoisessa Torniolaista Petri Leinosta kiinnostaa yhteistyön luominen niin, että maatilalla toimisi yhä sujuvammin rinnakkain juures- ja

”

lammastuotanto.

Luomuvihannesviljelyllä on pohjoisessa paljon mahdollisuuksia, koska tällä hetkellä on selvä alituotanto, toteaa Petri Leinonen. Leinonen tuottaa vaimonsa Jaana Väisäsen kanssa juureksia Tornionjokilaaksossa ja tilalla on myös noin 150 suomenlammasuuhta.

Luomulehti 6/2015

Ajoituksien kanssa on monipuolisilla tiloilla usein haasteita. Jos sade on tulossa ja pitää valita, ehditäänkö paalaamaan rehuja vai kitkemään juurespellolla, on pakko valita paalaaminen. – Olen nähnyt muutaman kiinnostavan esimerkin tilayhteistyöstä, jonka avulla saadaan eri tuotantosuunnat hyvään yhteistyöhön. Siihen tullaan pyrkimään meidänkin tilallamme, kertoo Leinonen. – Olisi hyvä saada useampi korvien väli käyttöön tuotannon toteuttamiseen. Vaikka kesällä on täällä yötön yö, niin joskus pitää silti nukkua, hymyilee Leinonen. Maatilatöiden lisäksi Leinonen tarjoaa oman yrityksensä Elomestari Oy:n kautta tuottajille erilaisia koneita rikkakasvi-

en torjuntaan sekä ymppejä ja siemeniä (Luomulehti 5/2012). – Tuotantotekniikan puolella on hyvin monella viljelijällä on hiomista – itseni mukaan lukien. Tavoitteena on, että voisin työlläni edistää myös sitä puolta luomualalla.

Uusille tuottajille kannustusta – Pohjoisessa ollaan vihannestuotannossa melkoisen yksin, koska tuottajia on niin vähän. Perunantuotanto kuitenkin toimii ja varastojuureksienkin tuotanto hyvin. Tietysti on myös rajoitteita siinä, mitä täällä voi tehdä kaupallisesti järkevästi. Kasvukausi on lyhyt, mutta esimerkiksi nauriille on tuholaishallinnassa hyötyä kylmistä olosuhteista.

Jaana Väisänen

◁ Nauris nousee AsaLiftillä. ▷ Nauriit painavat noin 200–300 grammaa.

Palstalla haastatellaan Luomuliiton puutarhatyöryhmän jäseniä. Sarja päättyy.

▷ Lammastalous on Leinosen tilalla päätuotantosuunta. Lampaita liikutetaan kesällä pitkin kylää maisemanhoitotöissä.

– Paikallismarkkinoille suuntautuneella tuotannolla on mahdollisuuksia. Lähimarkkinoita olisi täällä tietysti myös Ruotsin puolella, mutta silloin olisi varmaankin hankittava myös KRAV-luomusertifiointi. Niin hyvin on se lyönyt brändinä siellä läpi. – Lähimarkkinoilla monet arvostavat paikallisuutta enemmän kuin luomua, mutta ei luomusta haittaakaan ole ja toki se on joillekin tärkeä valintaperuste. Hinnat ovat tietysti merkittävä tekijä tuotannon järkevyydessä. – Yleensä porkkanaa myydään 1 €/kg tavanomainen ja 1,50 €/kg luomu, mutta tässä oli lähellä todella hyvä tavanomai-

Asko Veteläinen

lakkautettavien listalla. Neuvonnan puolella Oulussa on pohjoisin asiantuntija.

nen porkkanantuotattaja, joka myi erinomaisia porkkanoitaan 2 €/kg. Leinonen toivoo, että voi rohkaista uusia vihannestuottajia aloittamaan myös pohjoisessa ja toimii myös mentorina Luomuliiton verkostossa. Peruna ja vihannekset ovat realistinen vaihtoehto, sillä viljasta on pohjoisessa vaikea saada kunnollista satoa ja maataloustuotanto on kovin eläinpainotteista. – Olin muutama vuosi sitten mukana hankkeessa, jossa pohdittiin, minkälaista koetoimintaa tarvittaisiin, jotta pohjoista vihannestuotantoa voitaisiin viedä eteenpäin. Nyt Luken Sotkamon toimipiste on

Suunnitelmia muutettava tarvittaessa – Alunperin ajattelimme, että myymme luomujuureksia Lapin ravintoloihin matkailijoiden ihasteltaviksi. Sitten oli pakko huomata realismi, että vain muutama ravintola ostaa alueellisia raaka-aineita, kertoo Leinonen. Juurekset myydään tällä hetkellä pakkaajan kautta eteenpäin. Pariskunta tuli Leinosen suvun tilalle Tornioon 11 vuotta sitten. Silloin vain murto-osa tilan pelloista oli ollut katkeamatta viljelyssä eli suuri ala oli ensin niin sanotussa raiviojonossa odottamassa tukioikeuksia. Peltojen kunnostus vihannesviljelykuntoon on vaatinut työtä, aikaa ja rahaakin. Nyt tilalla on noin 60 hehtaaria Tornionjokilaakson alavia rantamaita viljelyssä. Lammas- ja vihannestalouden tärkeimmäksi yhteistyölinkiksi Leinonen nimeää lannan hyödyntämisen. Myös pitkä viljelykierto ja lampaiden käyttö kestorikkakasvien hallintaan helpottavat vihannestuotantoa. Koska tilalla ei ole omaa pakkaamoa, ei kauppakunnostusjätteitä pystytä hyödyntämään rehuna. Äskettäin Petri Leinonen valittiin Lammasyhdistyksen puheenjohtajaksi. – Järjestöissä kiinnostavaa on nimenomaan yhdessä miettiminen. Monipuolinen tuottajajäsenkunta, aktiivisine harrastajineenkin, on voimavara. ◀

Luomulehti 6/2015

Teksti: Pauli Talvitie kuvat: euroopan komissio

Euroopan Unionin luomuasetusuudistus trilogivaiheessa Euroopan komission esitys EU:n luomuasetusuudistuksesta on nyt edennyt monien muutosvaiheiden kautta trilogineuvotteluihin. Kummaltakin päättäjältä, neuvostolta ja parlamentilta, on olemassa kanta esitykseen. Nyt on näkemysten yhteensovittamisen aika.

rilogineuvotteluiksi kutsutaan jäsenmaita edustavan puheenjohtajamaan, komission ja Euroopan parlamentin välisiä neuvotteluita. Näiden epävirallisten kolmikantaneuvotteluiden tavoitteena on sopia ratkaisusta ennen parlamentin äänestystä. Trilogissa neuvoston yleisnäkemys on nyt käsittelyn pohjana, mutta parlamentin tahtoa on pyrittävä noudattamaan niin pitkälle kuin mahdollista. Isoista linjoista ollaan jo yhtä mieltä, mutta monista yksityiskohdista käydään kovaa vääntöä. IFOAM piireissä käydään keskustelua 150 kilometrin säännöstä rehun hankinnassa. Samoin puhutaan luomukasvihuonetuotannon loppumisesta pohjoismaissa ja riskiperusteisesta valvonnasta. Nämä viimeksi mainitut puhuttavat erityisesti kotimaassa. Parlamentti haluaa tiukan säädöksen paikallisesti tuotetun rehun käytön edistämiseksi. Rehu olisi tuotettava korkeintaan 150 km säteellä. Yhtenä pyrkimyksenä on katkaista riippuvuus proteiinin tuontiin. Yksikään jäsenmaa ei kannata ko. säädöksen hyväksymistä. IFOAM, jäsenmaidenhallitukset ja niiden mukana Suomi ovat samassa rintamassa vastustamassa parlamentin pyrkimystä. Pitkien etäisyyksien Suomessa, missä karjatalous ja kasvituotanto ovat pitkälle

Luomulehti 5/2015

eriytyneet eri alueille, ajatus tuntuu täysin mahdottomalta. Parlamentti haluaa myös kieltää perinteisen pohjoismaisen menetelmän kasvattaa luomukasvihuonekasveja pohjamaasta eristetyissä kompostipenkeissä. Neuvosto sallisi menetelmän edelleen. On mahdollista, että kompromissina se jää komission harkintavaltaan ns. delegoiduksi säädökseksi. Tulevista komissioista ei kukaan tiedä, miten ne asiaan suhtautuisivat. Suomi on ajanut riskiperusteista valvontaa uuteen asetukseen. Tällä hetkellä se on toteutumassa. Esitys ei pidä nyt sisällään vuosittaista fyysistä valvontaa. Trilogin yhteydessä iso joukko ajaa vuosittaista valvontaa takaisin asetukseen. Ilmeisesti ei kuitenkaan ole olemassa enemmistöä. Huomionarvoista on myös se, ettei rakennusten kriteereihin ole tulossa suuria muutoksia. Se on tärkeää viljelijöille, koska muutostyöt voivat ovat kalliita. Hyvää on myös se, että orgaaninen seleeni tulee nyt sallituksi asetuksen statuksella. Viimeksi kirjoitin, että parlamentilla on halua perustaa oma luomuvirasto. Sitä hanketta ei kuitenkaan yksikään jäsenmaa kannata. Asetusehdotuksen yhtenä pyrkimyksenä oli yksinkertaistaa asioita. Nyt voi jo todeta sen, ettei tuo tavoite tule täyttymään. ◀

Kasvihuonetuotannon maapohjaisuus vaatimuksista on väännetty vuosia. On mahdollista, että kompromissina se jää komission harkintavaltaan ns. delegoiduksi säädökseksi.

Parlamentti haluaa tiukan säädöksen paikallisesti tuotetun rehun käytön edistämiseksi, mutta yksikään jäsenmaa ei kannata ko. säädöksen hyväksymistä.

RAKKAUDESTA LUOMUUN

Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Tarjoamme huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset ja -yrtit Suomen laajimmasta luomuvalikoimasta kilpailukykyiseeen hintaan ympäri vuoden. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun.

Satotukku Oy | Tuupakantie 32, 01740 Vantaa | 010 581 6000 | satotukku@satotukku.fi | satotukku.fi

Kuvat ja teksti: Riitta Makkonen

Tuottoisa karja

hyvällä laidunja nurmiosaamisella Polvijärveläinen Konttiniemen maatalousyhtymä sai lokakuussa ensimmäisenä Pohjois-Karjalassa Laidunyhdistyksen nurmipalkinnon.

Lehmät ovat jo navetassa, mutta hiehot käyskentelevät vielä laitumella lokakuussa. Luomu-hieho on Soile Tiaisen rapsuteltavana.

Luomulehti 6/2015

”

Karja pysyy terveenä, kun se saa laiduntaa mahdollisimman paljon, korostaa Konttiniemen tilan nuori emäntä Soile Tiainen. Konttiniemen tilan yrittäjät Lauri ja Vuokko Tanskanen sekä Soile Tiainen ovat kehittäneet ennakkoluulottomasti laiduntamista ja nurmentuotantoa. Laidunyhdistys korosti palkintoperusteissaan yrittäjien aktiivista kouluttautumista ja hankkeisiin osallistumista. Lauri ja Vuokko Tanskanen ovat isännöineet Konttiniemen tilaa vuodesta

1990 lähtien. Soile on tilalla viides maidontuottajasukupolvi. Hän tuli tilalle töihin vuonna 2009 ja maatalousyhtymä perustettiin vuonna 2013. Luomutuotantoon tilan pellot siirrettiin vuonna 1995 ja karja vuonna 2002. Konttiniemen tilalla on 43 lypsävää ja 35 päätä nuorta karjaa. Peltoa on 74 hehtaaria, josta laitumena 14 hehtaaria.

Tuore apilalaidun monta kertaa kesässä Karja on laiduntanut Höytiäisen rantamaisemissa jo iät ja ajat, joten luomutuotannon kolmen kuukauden laidunnusvaatimus lypsykarjalle ei tuntunut mitenkään mahdottomalta. – Tänä kesänä lehmät olivat poikkeuksellisen pitkään laitumella. Tehtiin varmaan ennätys, Vuokko Tanskanen arvioi. Lypsykarja pääsi laitumelle kesäkuun alussa ja sai laiduntaa melkein syyskuun loppuun. Nuori karja käyskentelee laitu-

mella vielä myöhään syksyyn, joskus jopa marraskuulle. Konttiniemessä on käytössä lohkolaidunnus. – Aitaa siirretään sitä mukaa, kun laidunta on syöty. Kun lohko on syöty tarkkaan, tehdään puhdistusniitto. Niiton jälkeen laidun on tuore kuin ensimmäinen ruoho keväällä ja tuore valkoapila on karjalle maittava, Vuokko Tanskanen kertoo. Valkoapilan lisäksi laitumella kasvaa ruis- ja rehuvirnaa sekä yksivuotista raiheinää. Puhdistusniitto ja viljelykierto pitävät rikkakasvit kurissa. Sama lohko on laitumena 3–4 vuotta ja siirtyy sen jälkeen nurmiviljelyyn. Laitumet sijaitsevat aivan tilan läheisyydessä, joten karja on helppo viedä laitumelle ja hakea sieltä. Myös vesihuolto karjalle onnistuu hyvin, kun laitumet ovat lähellä. Vasikat opetetaan laitumelle jo kolmen kuukauden ikäisestä.

Aidat teettävät työtä Hiehot ja muu nuori karja pääsevät navetasta ulos talvellakin jaloittelemaan. Keväällä aitoja saa rakentaa kilometritolkulla. – Kevät on ihan parasta, kun pääsee pystyttämään aitoja, Soile Tiainen hymyilee. – Onhan se iso työ heti peltotöiden jälkeen ennen rehuntekoa, mutta aidanteko pitää ottaa liikunnan kannalta, vanhempi emäntä tuumaa. Aitojen tekeminen käy todellakin kuntoilusta. Vasikka- ja hiehoaitaukset rakennetaan kyllästetyistä puupaaluista. – Ensin kaivetaan maahan rautakangella reikä ja siihen isketään paalu, joka vielä lekalla hakataan tukevasti paikalleen, Soile Tiainen kuvailee hikistä urakkaa. Jokaiseen paaluun tulee kaksi eristintä, joihin laitetaan ensin rautalanka ja sitten värilanka, että eläimet huomaavat sen. – Lehmät pysyvät onneksi jo kevyemmässä aidassa. Lehmien laitumelle pystytetään lasikuitutolpat, yhdet eristimet ja yhdet langat. Tarvikkeet kulkevat laitumella pienkuormaajassa, johon laitetaan iso kauha. Ennen vanhaan tarvikkeita kuljetettiin maitokärryillä, Soile naurahtaa. Aitojen pystytykseen menee keväällä kaksi viikkoa. Syksyllä langat ja tolpat puretaan pois.

Vasikat ja hiehot pääsevät ulkoilemaan navetasta talvellakin. Vuokko Tanskanen ja Soile Tiainen pitävät laiduntamista karjan terveyden kannalta erittäin tärkeänä.

Valkuaiskasveilla hyvä keskituotos Ruvaslahden pelloilla ja laitumilla apila viihtyy luonnostaan hyvin. Muutama vuosi sitten tilalla oli Pellot Tuottamaan –hankkeen herne-vehnä seoskasvusto ja virnalaidunkoe. Koelohkoilla järjestettiin pellonpiennartapahtuma muutama vuosi sitten. – Asiat muuttuvat koko ajan, siksi pitää käydä koulutuksissa ja hakea tietoa, yrittäjät korostavat. – Matilaisen Kaisalle täytyy antaa valtavan iso kiitos kaikesta kannustuksesta ja innostuksesta. Kaisa on tehnyt meille viljelykiertosuunnitelmat ja innostanut kokeilemaan. Hän on tehnyt mahtavaa työtä, Soile Tiainen kiittää neuvojaa. Herne-vehnäseos kuivaviljassa on osoittautunut niin hyväksi, että sitä on kasvatettu nyt tilalla monena vuonna peräkkäin. – Lehmille pitää saada valkuaista ja herne antaa rehuun myös hyvää makua ja maittavuutta, Vuokko Tanskanen kertoo. Yksivuotisessa kierrossa on kasvanut virnoja ja yksivuotista raeheinää. Tilalla on oma nurmenkorjuukoneet pyöröpaalainta lukuun ottamatta. Näin tuorerehuntekoon päästään silloin, kun nurmen sulavuus ja valkuainen ovat parhaimmillaan.

Rehu on korjattu yleensä silloin, kun puolet apilasta kukkii, mutta esimerkiksi tänä kesänä ei voinut jäädä odottamaan kukintaa. Korjuuaika on muotoutunut vuosien kokemuksen mukaan. Rehua on saatu kaikilla lohkoilla keskimäärin 6 000 kiloa hehtaarille. Rehun sulavuus eli D-arvo on vaihdellut 593–655 g/kg välillä. Valkuaista on ollut 97–138 g/ kg ja syönti-indeksi on liikkunut 94–113 välillä. Rehu tehdään pääasiassa siiloon, jossa se on säilynyt hyvin. Laidunnus ja palkokasveilla terästetty nurmirehu saa lehmät lypsämään hyvin. Lisänä ne ovat saaneet rypsitiivistettä. Tilan keskituotos on yli 10 000 kiloa. Kolme vuotta sitten rakennettu luomuehtojen mukainen hiekkapohjainen kylmäpihatto on niin ikään osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Lehmät ovat pysyneet terveenä ja maidon solutaso on laskenut. – Tärkeintä on, että eläimet voivat hyvin, nuori emäntä korostaa. ◀

Luomulehti 6/2015

Oppaassa esitellään suomalaisista toimintamalleista mm. Herttoniemen osuuskuntaa. Figure 20 Finland CSA approach from Helsinki : Herttoniemi Food Cooperative.

Teksti ja kuva: Elisa Niemi

Opas lyhyiden ruokaketjujen logistiikasta Kansainvälinen kumppanuusmaatalouden toimijoiden ryhmä tuotti oppaan, jossa kuvataan logistiikkaratkaisut monesta erilaisesta myyntikanavasta, missä tuottaja ja kuluttaja kohtaavat.

simerkiksi Ranskassa ruokaosuuskunnilla on jo pitkä perinne ja satojatuhansia hyvinkin sitoutuneita asiakkaita. Suomessa REKOlähiruokarenkaiden suosio on kasvanut räjähdysmäisesti parin viime vuoden aikana. Uuden oppaan tavoitteena on jakaa tietoa ja inspiroida vaihtoehtoisia ruoanjakelujärjestelmiä kehittäviä verkos-

Luomulehti 6/2015

toja. Kumppanuusmaatalous-, vihanneslaatikko- ja ruokaosuuskuntatoiminta on synnyttänyt erilaisia yhteistyökuvioita, mutta niille kaikille on yhteistä se, että ruokaketjun toimijoilla on suoran yhteydet keskenään. Ne ovat kaikki erilaisia tapoja tuoda ruoantuotanto ja jakelu takaisin inhimilliseen mittakaavaan, todetaan oppaan johdannossa. Kirjoittajina on peräti 18 vaihtoehtoisen ruokajärjestelmien kehittäjää Ranskasta, Saksasta, Belgiasta, Ranskasta ja Suomesta. Opas on tulos yhteisestä hankkeesta, jota rahoitti 2013-2015 Euroopan komission Elinikäisen oppimisen toimintaohjelma. Luomuliitto oli hankkeen suomalainen kumppanijärjestö. 41 – Työ oli minulle todella hyödyllistä, kertoo Thomas Snellman, joka on REKOlähiruokarenkaiden idean isä ja yksi oppaan kirjoittajista.

– Esimerkiksi Pietarsaaren seudulla lähes kaikki luomutuottajat ovat tällä hetkellä mukana REKO-lähiruokarenkaissa, antaa Snellman Luomupäivillä marraskuussa esimerkin renkaiden merkityksestä luomutuottajille. Oppaassa todetaan, että vaihtoehtoiset ruokajärjestelmät haastavat olemassa olevia rakenteita ja herättävät keskustelua. Snellman toteaa, että REKO-renkaat ovat lisääntyneet olennaisesti myös median niille antaman palstatilan ansiosta. Erilaisten lyhyiden ruokaketjujen luomisessa on paljon samoja vaiheita ja prosesseja, joita täytyy käydä läpi. Keskeistä on kaikkien ketjun osien osallistuminen suunnitteluun, jotta kokonaisuus koetaan demokraattisena. ◀ Lataa englannin kielinen opas: www.luomuliitto.fi /luomutuotanto/kumppanuusmaatalous Samalla sivulla myös Kumppanuusmaatalousopas!

△ Toukokuussa kansainvälinen kumppanuusmaatalouden toimijoiden ryhmä tapasi Suomessa.

Lyhyt katsaus oppaan sisällykseen 1. Miten sopia arvoista ja visiosta? 2. Tarjonnan ja kysynnän tasapainottaminen • • • • •

Alueen potentiaalin määrittely Mitkä ovat syöjien tarpeet? Keitä he ovat? Tuotanto ja sato: saatavuuskalenteri Kustannukset / hinnat Taloudellinen kestävyys

3. Logistiikka • Jakelu / solmukohdat / välittäjät ja varastointi / jäähdytys • Synenergiat ja yhteistyö • Tehtävien jako

• • • •

Varaston ja tilausten hallinnointi Kuljetustavat ja pakkausmateriaalit Jätteet, päästöt ja ekologinen jalanjälki Rakenteen valinta - tarkastelukierros

Kuvassa Peter Volz, Dominik Bednarek, Helene Augier, Geert Goeman, Wim Merckx, Jonne Kauko, Samuel Hevin,

4. Tehokas koordinaatio ja yhteinen omistajuus • Sisäinen ja ulkoinen viestintä • Luottamuksen rakentaminen vaihtoehtoisilla valvontamenetelmillä • Jäsenyyden kehittäminen

Sara Meissner, Monique Diano, Cathy Bouffartique, Christel Meelbergs, Marie Maurage ja Jocelyn Parot.

Luomulehti 6/2015

På svenska Text: Elisa Niemi

Mycket diskussion på REKO-seminariet REKO-administrörer och några matkedjeutvecklare samlades till ett seminarium i Seinäjoki i mitten av november.

fjol var REKOs omsättning cirka 1 miljon euro. I år torde den vara cirka 8 miljoner euro. Om den här rekordutvecklingen fortsätter, kan omsättningen vara till och med 30–40 miljoner euro nästa år. För tillfället finns det cirka 100 ringar och 100 000 konsumenter! REKO idéns fader Thomas Snellman har under detta år bokfört försäljningen enligt beställningarna på Facebook i Jakobstad - alla enskilda producenters försäljning vid varje REKO tillfälle samt helhetsförsäljningen. Dessutom har uppföljning kring andelen ekologisk alternativt konventionell gjorts. Värdemässigt är ungefär 45 % av produkterna ekologiska. Uppföljningen har gjorts för att få en bild av omsättningen både lokalt och nationellt. Han har blivit intervjuad otaliga gånger under årets lopp, och många frågar just detta och hur REKO har påverkat sysselsättningen i landet. Flera producenter har kommenterat att REKO varit deras livlina, att de annars skulle ha fått ge upp verksamheten.

Information för producenterna Producenterna är ansvariga för att de följer livsmedelslagstiftningen när de säljer via REKO men korta instruktioner ska sammanfattas som REKO-administrörerna kan fördela vidare. En av saker som man borde kolla är att det finns etiketter på alla förpackade produkter. Ingredienser och allergener bör framkomma. Hygienpass behövs om man hanterar/ producerar oförpackade livsmedel med ursprung från djurriket eller lättförstör-

Luomulehti 6/2015

bara livsmedel. Om man hanterar färdiga förpackningar behövs inte hygienpass.

REKO fortsätter med lätt struktur Ingen förening för REKO kommer att skapas på kort sikt. Administrörerna kan diskutera på sin interna Facebook-grupp och det fungerar bra för tillfället. Samarbetet med Äkta smak har startat och kan vid behov utökas. Seminariet ansåg att det är bäst om administrationen kan fortsätta på talkobasis men i takt med att ringarna växer är det bra om administratörerna kan dela uppgifterna sinsemellan. Det diskuterades kring de som vill köpa, men inte är med på Facebook. De kan kontakta producenten direkt eller besöka REKO och göra beställningen där till nästa leverans. Man kan även beställa i Facebook via sina barn, grannar eller bekanta. Thomas Snellman har fått många erbjudanden av olika programleverantörer om beställningssysem, men det konstaterades att det kan bli krångligt om en tredje part kommer med in i bilden. Det är bäst att fortsätta med direktbeställningar mellan producenten och konsumenten via facebook, ansåg seminariet. ◀ Källa: Maria Sten-Westerbergs anteckningar från seminariet.

Principer för REKO • Närproducerat så långt som möjligt • Etiskt producerat, t.ex. man tar hänsyn till djurens välmående • Gärna ekologiskt men detta är inte möjligt på alla orter • Återförsäljning förbjuden, tanken är att varan är producerad eller förädlad av producenten. • Öppet och ärligt, kunden kan lita på det som utlovas

Informationen utåt? • Det finns ett behov av ett informationspaket för nya grundare av REKO-ringar, och det föreslogs att det skulle kunna finnas på Äkta smak sidorna under infon om REKO. Hur man gör då man grundar en REKO-ring? REKO principer mm. • REKO är namnskyddat för att ingen skall kunna kapa namnet och sedan begära ersättning.

Administratörens roll Alla REKO-ringar är olika och har olika förutsättningar så det är svårt att ha fullständigt gemensamma regler. På större orter har till exempel maximum tre liknande producenter tillåtits att sälja och problem har i bland uppstått då man godkänt försäljare längre bort ifrån, och senare har försäljare från en närmare ort anmält intresse. Det är ringens administratörer som bestämmer på vilka grunder försäljningen sker med hänsyn till riktlinjerna/principerna för REKO.

toivoo joulurauhaa maan päälle & vilkasta kuhinaa maan alle vuonna 2016 Liity infolistallemme: palvelu@soilfood.fi www.soilfood.fi * klik! myös Facebookissa

Luomulehti 6/2015

Teksti: Marja Nuora Kuva: Elisa Niemi

Aatteen ja liiketoiminnan yhdistäjä Luomuliiton ensimmäinen toiminnanjohtaja Hannu Kovanen vei aatetta eteenpäin järjestäytymisen ja liiketoiminnan edistämisen kautta. Matokompostorimiehen

matka vei Mikkelistä maailmalle, Aasiaan asti. un maanviljelijän poika Hannu Kovanen lähti Tampereelle opiskelemaan yhteiskuntatieteitä 1970-luvun alkupuolella, hän joutui vähän kuin vahingossa mukaan yhteiskunnalliseen liikkeeseen. Kaikki alkoi ruokalan surkeista perunoista. – Miten joku voi näin täydellisesti pilata perunan, ihmetteli Kovanen. Hän päätti valokuvakerhon puheenjohtajana järjestää asiasta valokuvanäyttelyn. Näyttelyä ei syntynyt, mutta Kovanen kiinnostui aiheesta. Takaisin Mikkeliin palattuaan hän oli mukana perustamassa Myrkyttömän viljelyn opintopiiriä. – Luomu vei minut mukanaan, yhteiskuntatieteiden opiskelijan, muistelee Kovanen. Käytännön toiminta yhdistyi hänellä opiskelun teemoihin: miten aate syntyy ja lähtee leviämään, etujärjestötoimintaan ja siihen, miten yhteiskunnallista asiaa saadaan edistettyä.

Liikkeen kasvua puuhaamassa Luomu lähti Etelä-Savossa liikkeelle kuluttajapohjalta. Opintopiirin puitteissa perustettiin Mikkelissä paikallinen yh-

Hannu Kovanen muisteli 30-vuotisjuhlissa Luomuliiton toimintaa yhdessä 1980-luvulla puheenjohtajina toimineiden Seppo Lohtajan ja Urho Karin kanssa.

Luomulehti 6/2015

distys. Alussa suurin osa jäsenistä oli kuluttajia ja harrastelijaviljelijöitä. Tilaisuuksissa eläkeläiset neuvoivat, miten kasvattaa kurkkua itse tai käyttää kahvinporoja viljelyssä. Kiinnostus aiheeseen kumpusi samoista teemoista kuin nykyisinkin: terveellisyydestä ja eettisyydestä. Kiinnostukseen nähden viljelijöitä oli liian vähän, asialle oli tehtävä jotakin, mietti Kovanen. Pian saatiin Jukka Rajala neuvojaksi Joroisille ja tarkkailutoimintaa käynnistettiin. Kovanen toimi Etelä-Savon luonnonmukaisen yhdistyksen puheenjohtajana, kun valtakunnallista kattojärjestöä ryhdyttiin puuhaamaan. Kovanen valittiin uuden järjestön ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi 1987.

– Muutenkin oli aika valmiit kuviot, miten edistää luomua, toteaa Kovanen. Tärkeä tehtävä oli alueellisten viljelijäverkostojen kehittäminen. Kovanen kiersi ympäri Suomea, ja alueyhdistyksiä perustettiin. – Kari Ilmarinen oli hyvä Luomuliiton puheenjohtaja, jolla oli yhteyksiä Helsinkiin, ja yhdessä visioitiin, muistelee Kovanen. Hän oli myös käynyt Saksassa tutustumassa luomutoimintaan. Siellä hän ihmetteli Biolandin väkeä täynnä olevassa kolmen sadan neliömetrin luomukaupassa, että milloinkahan meillä näin. – Kokoajan oli se näkemys, että luomun kasvun loppumisella ei ole päivämäärää, muotoilee Kovanen ajan henkeä.

Viljelijöille neuvottiin markkinointia ja myyntiä, ja jalostaviin yrityksiin luotiin kontakteja. Leppäkerttu-merkki syntyi jäsenistölle järjestetyn suunnittelukilpailun tuloksena. Luomuliitto teki myös pakkausmateriaaleja ja alueyhdistykset järjestivät markkinointiponnisteluja. Silloin käynnistyivät esimerkiksi Mikkelin luomumessut paikallisyhdistyksen toimesta.

Tie Aasiaan Kovasen ura luomukentällä hiipui, kun hän lopetti toiminnanjohtajana 1991. Jatkuva matkustelu ympäri maata ei tuntunut mielekkäältä kahden pienen lapsen isästä. Urheiluliiketoiminta ja polkupyörien maahantuonti johti miehen Kiinaan, josta hän edelleen välittää muoviosia. Nykyinen vaimokin löytyi Thaimaasta. Kotitilalla Mikkelissä pellot ovat kivisiä eikä viljely kovin kannattavaa, mutta vaimon sukulaiset Thaimaassa viljelevät makadamiapähkinää ja kahvia. Yksi lanko on paikallinen maatalousvirkamies ja luomutarkastaja. Haaveena Kovasella on päästä sinne talviksi asustelemaan ja auttamaan viljelypuuhissa. Liekitystä ja matokompostoreja Nuorena Kovanen harrasti kotitarvevihannesviljelyä kotipelloillaan apunaan Saksassa biodynaamisella tilalla oppia saanut ystävä Teuvo Turunen. Kovanen toi Saksasta liekityslaitteen mallin, jota paranneltiin. Kompostointi on myös kiinnostanut Kovasta aina. Jo 1980-luvulla hän meni huittislaisen konepajan omistajan juttusille, joka oli tehnyt teräsrakenteisen kompostin pystyyn kuten viljasiilon. Kovanen tokaisi: – Tuossa komposti tiivistyy liikaa, kun se on pystyssä, se pitää laittaa pyörimään vaakatasoon, jolloin prosessi saa riittävästi happea. Niin tuotteistettiin rumpukompostori, josta Kovanen ei kuitenkaan päässyt itse hyötymään taloudellisesti. Nyt hän testaa pihalla uutta ideaa: maahan haudattua kompostoria. – Kotipihoilla voi hoitaa kompostoinnin niin, että ei tarvita korkeita häkkejä. Jos joku on tästä kiinnostunut, ottakoon yhteyttä, kehottaa Kovanen. Hänen osaomistamansa yhtiö, Lixpro Oy auttaa aloittelevia yrittäjiä tuotteidensa kaupallistamisessa. ◀

Luomulehti 6/2015

▷ Ex-huippumalli ja kirjailija Saimi Hoyer juonsi illan ja kertoi itsekin nauttineensa illasta paljon. Hän asuu Punkaharjulla ja on terveyssyistä hyvin innostunut luomutuotteista. Saimaan luomu ry kutsui Hoyerin ja kattoi kulut lahjana Luomuliitolle. Heidän puheenjohtajansa Brita Suokas antoi ison panoksen juhlien järjestelyihin.

△ Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie toivotti vieraat tervetulleeksi. △ Luomusasta tunnetun Klaus Lavilan kokoama kuoro onnitteli 30-vuotiasta Luomuliittoa. Kuvassa Esa Partanen, Pekka Terhemaa, Eiju Paananen, Arja Nykänen, Auvo Ripatti ja Martti Nyyssönen.

Elisa Niemi

30v.

Elisa Niemi

Luomuliitto

△ Esa Partanen toimi kuusi vuotta Luomuliiton puheenjohtajana 2000-luvun taitteessa. Hän on ollut Luomuliiton pitkäaikaisin puheenjohtaja.

Juhlissa muisteltiin vuosikymmeniä lämmöllä Luomuliiton 30-vuotista taivalta juhlittiin marraskuussa Luomupäivien yhteydessä Mikkelin Naisvuoritalolla. Yli sadan hengen juhlijoiden joukko taputti, lauloi ja nauroi yhdessä.

Luomulehti 6/2015

Elisa Niemi

Teksti: Elisa Niemi

△ Pekka Terhemaa muisteli vuoden pituista puheenjohtajaaikaansa, josta siirtyi suoraan toiminnanjohtajaksi vuosiksi 1995-1999. Puheenjohtajana toimi silloin Kimmo Tiilikainen. Luomuliiton toimisto muutti Mikkelistä Vantaalle vuonna 1997, mikä helpotti vaikuttamistyön tekemistä.

Heli Peltola

▷ Maukasta luomuruokaa kehuttiin. Jälkiruokana oli vadelmakakkua. Heli Peltola

Elisa Niemi

▷ Pro Luomun toiminnanjohtaja MarjaRiitta Kottila pohti juhlavuodenkin myötä selkeytynyttä tosiasiaa, että Luomuliitto on tehnyt merkittävän työn luomun juurtumisessa osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Yhteistyökumppaneiden onnittelupuheissa tuotiin hauskasti esille, että Pro Luomu on nyt 3-vuotias, Luomuinstituutti 2-vuotias, Ekocentria 15 vuotta ja ProAgrian juuret vievät jopa yli 200 vuoden taakse. Yhteistyötä kolmekymppisen kanssa halutaan jatkaa aktiivisesti.

Elisa Niemi

▷ Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen joutui hallituskiireiden vuoksi osallistumaan vain videotervehdyksellä. Hän kertoi, että hänen puheenjohtajakautensa Luomuliitossa EU:iin liittymisen aikaan oli erinomainen koulu yhteistyön tekemiseen, josta hänelle on ollut hyötyä. Kuunteleminen ja keskusteleminen ovat avaintaitoja.

Elisa Niemi

◁ Juhlissa tapasivat monet vanhat tutut. Kuvassa Urho Kari ja Jukka Rajala.

Luomuliiton puheenjohtajat 2014–

Pauli Talvitie

2012–2014

Jukka Lassila

2012

Jaakko Nuutila

2008–2011

Antti Kaasalainen

2007–2008

Anu Tuomola

2005–2006

Risto Mäkipernaa

1999–2004 Esa Partanen 1995–1999

Kimmo Tiilikainen

1993–1994

Pekka Terhemaa

1989–1992 Urho Kari

△ Kainuulaiselta luomumaitotilalta kotoisin oleva Niina Välinen lauloi mm. hauskasti traktoriaiheista.

1988

Seppo Lohtaja

1985–1988

Kari Ilmarinen

Luomulehti 6/2015

Teksti ja kuvat: Noora Mantere

Pullotetulle omenalle löytyy helposti markkinat

Luomuomenatilan isäntä, Johannes Vuorinen tähtää tuotannon kasvattamiseen ja jalostusasteen nostamiseen. Kysyntää luomuomenalle Suomesta löytyy, asiantuntemusta ja

△ Pihlajanmarjakoi vioitti tänä kesänä 95 prosenttia tilan omenasadosta. Kuvassa Punainen Antonovka.

verkostoja vähemmän.

yksyllä 2015 luomuomenan tuottaja ei ilakoi. Kukintaaikaan satoi ja tuuli, joten pölytys onnistui huonosti. Sateinen kesä oli sienitaudeille suosiollinen. Pihlajan huono kukinta- ja marjavuosi sai pihlajanmarjakoit käymään omenan kimppuun. Akaalaisen Terissaaren omenatilalla 95 prosenttia omenista on vioittuneita, toisilla tiloilla täydet sata prosenttia. Tilan isäntä, Johannes Vuorinen, on silti toiveikas. Pihlajanmarjakoi ei tee omenaan makuhaittaa, joten sato kelpasi yhä mehun raaka-aineeksi. Lisäksi Terissaaren omenatarhoja laajennetaan, joten puiden määrän kasvu sai kokonaissadon pysymään viime vuoden tasolla. Vuorisen tavoitteena on kasvattaa hedelmäpuiden

Luomulehti 6/2015

alaa parin vuoden takaisesta 9,5 hehtaarista lähes kaksinkertaiseksi. Terissaaren tilalla sukupolven vaihdos tehtiin vuonna 2013. Edelliset sukupolvet olivat istuttaneet Vanajaveden saaressa sijaitseville omenatarhoille jopa 230:a eri omenapuulajiketta. Omenan lisäksi saaressa kasvaa päärynä- ja luumupuita. Vuorisen tavoitteena on kasvattaa niin tarhojen pinta-alaa, puukohtaista satoa kuin tuotteiden jalostusastettakin.

Koko sato siideriksi? Jo ensimmäisenä vuotenaan isäntänä Johannes Vuorinen rakennutti mehupuristamon tilan vanhaan tiilinavettaan. Valtaosa omenasadosta puristetaan mehuksi ja markkinoidaan REKO-lähiruokarenkaiden, pienmyymälöiden sekä S-ryhmän

kauppojen kautta. Puristamosta lähtee asiakkaille omena-, omena-päärynä- sekä omena-porkkanamehua. Vuorinen myös ostaa omenaa, päärynää sekä porkkanaa yhteistyötiloilta. – Markkinat vetäisivät vaikka satakertaisen määrän mehua, Vuorinen kertoo omenamehun kysynnästä. Vielä luomuakin enemmän asiakkaat arvostavat kotimaisuutta. Tilalla onkin käytössä Luomuliiton leppäkerttumerkki, joka kertoo tuotteen alkuperästä. Puristamon yhteyteen Vuorinen rakennutti tilat myös omenasiiderin valmistukseen. Siiderin käyminen on tarkoitus aloittaa heti, kun tarvittavat luvat on saatu. Vuorinen on laskeskellut, että omenasta saa sitä paremman tuoton, mitä korkeampi jalostusaste on.

△ Lavamaasturi on mitä käytännöllisin saarella ja sen omenatarhoissa liikkumiseen.

△ Asianmukaisten laitteiden avulla kilosta omenaa saadaan keskimäärin kahdeksan desilitraa mehua.

▷ Omenatarhassa kulkiessaan Vuorinen voi tarvittaessa tarkistaa digitaalisesta kartasta, mikä 230 omenalajikkeesta on kyseessä.

– Tavoitteena on saada kymmenen vuoden sisällä suurin osa sadosta markkinoille siiderinä, isäntä kaavailee. Suunnanvaihdos sopii Vuoriselle siksikin, että fysiikan alan tekniikan tohtorina hän hallitsee tekniset prosessit ja laitteistojen kilpailuttamisen.

Tarvetta tiedon jakamiselle ja verkostoitumiselle Teknis-tieteellisestä osaamisesta on ollut Vuoriselle muutakin hyötyä. Hän etsii esimerkiksi pihlajanmarjakoihin liittyvää tietoa kansainvälisistä tutkimusjulkaisuista. Tämä siksi, että luonnonmukaisen hedelmäntuotannon osaamista on Suomessa hyvin vähän, ja se vähäkin on hajallaan. Kaupallisessa viljelyksessä on vain noin 60 hehtaaria luomuomenaa,

eikä tietoa luomun erityispiirteistä ole missään kootusti. Vuorinen toivookin ajatusten vaihtoa ja verkostoitumista alan toimijoiden kesken. Vuorisen isä, Juha Vuorinen osallistuu Luomuliiton mentorointitoimintaan, joten liittoon kannattaa olla yhteydessä, mikäli luonnonmukaiseen hedelmäntuotantoon liittyvälle mentoroinnille on tarvetta. Luomuomenan tuotantoa Vuorinen kutsuu yhdenlaiseksi extreme-harrastukseksi. Haastavinta on tautien torjunta ilman kemikaaleja: se vaatii viljelijältä pitkäjännitteisyyttä ja nokkeluutta. Esimerkiksi muualla Euroopassa pihlajanmarjakoituhoja ehkäistään istuttamalla tarhojen ympäristöön pihlajalajiketta, joka marjoo joka vuosi. ◀

Katso oman tuotantosuuntasi mentor! www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

Luomulehti 6/2015

Teksti ja kuvat: Brita Suokas

Luomuvalvonta sujuvammaksi eläintiloilla Luomueläintuotannon valvonnan toteuttamisessa on parantamisen varaa. Kuitenkin tuottajilla ja valvontaviranomaisten edustajilla on luottamus siihen, että järjestelmä toimii eli valvonnalla saadaan selville, toteutuvatko luomun lupaukset yhteiskunnalle ja kuluttajalle.

uomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla -hankkeessa toteutettiin laaja kysely luomueläintuotannon valvonnan nykytilanteesta. Haastattelut tehtiin kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana tänä vuonna. Haastatteluissa etsittiin vastauksia mm. seuraaviin asioihin: mitä tarvitaan, jotta luomuvalvonnassa mukana olo ja valvontatyö sujuu mahdollisimman vaivattomasti ja miten kirjanpidon ja muistiinmerkitsemisen avulla saataisiin riittävät tiedot valvontaa varten. Kartoitukseen osallistui 47 luomukotieläintuottajaa, yhdeksän ely-keskuksen luomuvalvonta-asiantuntijaa ja kymmenen valtuutettua tarkastajaa eri puolilta Manner-Suomea. Hankaluuksien kuvauksen vastapainoksi kyselyt tuottivat runsaasti hyviä kehittämisehdotuksia, tässä artikkelissa esitellään joitain useimmin ehdotettuja.

Tuotantoehtojen vähimmäisvaatimuksista ei saa kunnolla selvyyttä Erityisesti tuottajien mielestä Eviran tuotantoehtovihot ja viljelijäkirjeet ovat liian monimutkaisia kieleltään. Kaikki vastaajat olivat tyytymättömiä siitä, että eläintuotannon asioita joutuu etsimään useista luvuista ja on vaarana, että lukija tekee tulkinnan käytännön toteuttamisesta väärin. Jos tulkintaansa ryhtyy epäilemään, ja sen haluaa tarkistaa, niin asian oikeaa laitaa tuntuu usein olevan vaikea saada tarkistettua.

Luomulehti 6/2015

On myös sellaisia tuotantoehtoja, joille ei ole määritelty ja kuvattu yksiselitteistä vähimmäisvaatimustasoa tai toimintatapaa. Vastaajat kertovat turhautuvansa, silloin kun Eviran luomuylitarkastajat ja ely-keskusten luomuvalvonta-asiantuntijat antavat samasta asiasta eri tulkinnan.

Epätasaisuutta paikan päällä tarkastuksissa Kaikkien vastaajaryhmien mielestä tiloilla paikan päällä tarkastuksia tekevien tarkastajien työtapa on liian vaihteleva. Toiset toimivat neuvonnallisesti, eräät jopa keksivät lisää tarkastuskohteita. Hankaluutta syntyy myös silloin kun tiedotus muuttuneista tuotantoehdoista, tai valvontakäytännöistä, ja opastus niiden vaatimasta dokumentoinnista ei tavoita kaikkia tuottajia, tarkastajia eikä ely:jä hyvissä ajoin ennen tarkastuskauden alkua. Silloin tuntuu siltä, kuin vaatimus tulisi esille äkkipäätä ja varoittamatta. Kaikki kirjanpitovaatimukset eivät tunnu täysin tarpeellisilta Muistiinpanojen ja kirjanpitoa vaativien asioiden määrä on paisunut hiljalleen niin suureksi, että siitä on muodostunut taakka. Kaikki hyväksyvät periaatteessa kirjanpitoa vaativat asiakokonaisuudet, koska ne pohjaavat tuotantoehtojen yksityiskohtien varmentamiseen. Yksityiskohtaisuus on kuitenkin mennyt monin kohdin liiallisuuksiin. Vaaditaan esimerkiksi samasta asiasta sekä kuitteja että erillisiä kirjauksia.

Rehuomavaraisesti toimivilla tiloilla ihmetellään, miksi itse viljellyistä rehuista on tehtävä lohkokirjanpidon ja ruokintamuistiinpanojen lisäksi vielä erillinen varastokirjanpito, vaikka tilalta ulos ei myydä mitään kasvituotteita.

Yhteistyöllä parempaan toimintatapaan Eräs vastaaja ehdotti valtakunnallisen helpdesk-palvelun perustamista, josta saisi apua dokumenttien kokoamisen vaatimuksiin, ja saisi myös tiedon, ovatko tuotantoehdot muuttuneet. Koko valvontaketjun läpikäyvää keskustelua ja yhteistä sopimista kaivattiin jokaisessa vastaajaryhmässä. ”Luomueläintuotannon valvonta on laaja kokonaisuus, ja sitä on vaikea hallita niin toimijan kuin hallinnonkin näkökulmasta. Auttaisi hyvin paljon, jos koko ketjussa käytäisiin avointa keskustelua toteuttamistavoista. Koko ketju on Evira, Mavi, ely:t ja tuottajat.” Näin asiaa kuvaa eräs vastaaja. Maaseutuvirasto ei kuitenkaan ole virallisesti luomuvalvontaketjun osa – mutta koska luomupeltojen viljelytiedot ja luomusitoumustiedot kirjautuvat Mavin tukisovelluksen kautta sähköisiin rekistereihin, joita ely-keskukset käyttävät, niin Mavista tulee sitä kautta oleellisen tärkeä osa luomuvalvontaa. Yksi askel avoimessa keskustelussa otetaan Eviran järjestämässä sidosryhmätapaamisessa tulevan vuoden tammikuussa. Aiheena on mm. muistiinpanovaatimusten yksityiskohtaisuuden vaatimustaso. ◀

Nykytilannekartoituksessa kysyttiin mihin tuotantoehtoihin kaivataan täsmennyksiä. Jalostuseläinten hankintasäännöt sekä siirtymävaiheen rehujen käyttösäännöt nousivat monesti esiin.

Kartoitukseen vastanneiden kehittämisehdotukset • Tuotantoehdot ja viljelijäkirjeet kansantajuisemmiksi. • Ratkaisujen tekemistä epäselvistä tulkinnoista tulee nopeuttaa. Nyt voi kestää vuosia ennen kuin asiaan saa pitävän kannan. • Muistiinpanojen tekemistä vaativat asiat tulee perata tarkastajien, Eviran ja elykeskusten kanssa yhdessä läpi. Mikä on todella tarpeen ja mikä ei, ja millä tarkkuudella. • Tuottajille ja luomuneuvonnalle selkeämpää tietoa tuotantoehtojen toteuttamisen vaatimuksista. • Tiloilla suunnitelmallisuus paremmaksi. Viljelyn ja eläintenhoidon suunnittelussa tulee koota selvästi yhteen ne tuotantoehdot, jotka koskevat oman tilan toimintaa. Neuvonnan tulee kyetä myös opastamaan oikein, kuinka ne dokumentoidaan. • Mahdollisimman paljon hyötykäyttöön sellaisia dokumentointitapoja, joita tarvitaan muutenkin esimerkiksi elintarvikevalvonnan,

eläinlääkintäkirjanpidon, eläinten ruokinnasta ja tuotemyynneistä pidettävän kirjanpidon vuoksi. • Eläinrekisterien tiedot hyötykäyttöön luomuvalvonnan tietolähteiksi. • Vähemmän paperitöitä, enemmän huomiota varastoihin ja eläintenhoitoon. • Sähköisen asioinnin kehittäminen koko valvontaketjuun. Tuottajat, neuvonta, ely-keskukset, Mavi, Evira ja tuotteiden ostajat yhteistyöhön. • Koulutuksen avulla tarkastajien toiminnalle yhtenäiset käytännöt koko Suomeen. • Tarkastajien työskentelytavassa tulee korostaa neuvonnallisuutta. Neuvonnallisuus = kertovat etukäteen mm. mitä tarkastuskäynnillä käsitellään ja opastavat kuinka luomuvalvonnan vaatima dokumentointi tehdään, mistä löytyy tietoa tuotantoehdoista, ohjaavat ongelmissa neuvonnan asiakkaiksi.

Luomulehti 6/2015

Kari Kauppinen

Teksti: Kari Kauppinen

Tuottajan ja pääjohtajan kohtaaminen on aitoa tiedonvaihtoa Eviran pääjohtaja kiitteli marraskuisella vierailullaan Etelä-Savon luomutoimijoita.

irvensalmelainen luomutuottaja Anna Siiriäinen esittelee tilaansa elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja Matti Aholle. Lehmät katselevat, kun seurue kävelee pihatossa, josta lehmillä on läpi vuoden vapaa kulku, min-

Luomulehti 6/2015

ne haluavatkaan. Kuten Siiriäinen tilan Facebook-tilillä kertoo: Vapaus valita. Osa syömässä sisällä, osa huilaamassa ulkona, osa hengailemassa sisällä, muutama herkuttelemassa ulkopaalitelineellä. Leppoisalta näyttää. Pääjohtajan seuruetta tulee katsomaan myös pihatossa elävä Siiriäisten perheen

kissa. Se on luomutilalla keksinyt synergiahyödyt, sillä sen on tapana asettua lehmien lähelle. Ne nuolevat sen turkin puhtaaksi. Virastojen tutustumisvierailut maakuntiin edistävät tietojen vaihtoa. Nytkin tilan käytännön arjesta menee tietoa suoraan pääjohtajalle.

– Tekee varmastikin hyvää jalkautua toimistosta ja nähdä, miten tiloilla toimitaan. Samalla näkee myös konkreettisesti, millaisia haasteita, ongelmia tiloilla voi olla, sanoo Anna Siiriäinen. Samalla linjalla on pääjohtaja Matti Aho. – Katsomme valvontaa eri suunnasta kuin tuottajat. Tällä tavalla kuulee tilalla työskentelevien ja omistajien näkemyksiä, siitä minkälaista valvonta käytännössä on. Aina tulee hyviä ajatuksia ja vihjeitä, miten asioita kannattaa kehittää. – Molemmat osapuolet varmasti oppivat. Samalla tuomme sitä tietoa, miten virastossa asioista ajatellaan. Kyse on verkostoitumisesta, networkingista. Sillä tavalla syntyy ajatuksia niin tiloilla kuin valvovassa viranomaisessa.

Viestiä suoraan virastoon Anna Siiriäisellä onkin viestiä Eviralle.

– Luomuvalvontaan liittyviä asioita. Kun tässä kuitenkin tuottajat sitoutuvat itse maksulliseen valvontaan, niin se voisi olla nykyistä neuvonnallisempaa. – Tarkastajien asenne voisi olla lähtökohtaisesti enemmän neuvonnallinen eli kerrottaisiin esimerkiksi, mitä tiloilla voitaisiin tehdä toisin, jotta kaikki osapuolet hyötyisivät luomutuotannosta vielä lisää. Byrokratiaa toki tarvitaan. – En koe sitä ongelmaksi, mutta onhan tämä nyt myös kohtuullisen byrokraattista. – Toki kun luomutuottajaksi lähtee, pitää tunteakin tämä säännöstö. Ja totta kai se pitää olla, jotta erotumme muista. Onneksi meidän aikanamme (vuodesta 2010) koko ajan valvonta on mennyt kuitenkin parempaan suuntaan. Siiriäinen sanoo, että ensimmäisinä vuosina valvontatilanne jännitti, mutta ei enää. Luomutila Siiriäinen on Luomuinstituutin jalkauttamishankkeen tilavierailukohteita. Tilalla pellot ovat olleet luomua vuodesta 2000, karja vuodesta 2004. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2010. Siiriäisen luomutilalla myydään luomunaudanlihaa suoramyyntinä. Tila markkinoi sähköpostilistalla ja sosiaalisessa mediassa.

Kattavasti tietoa luomusta Ahon mukana Evirasta oli tutkimusjohtaja Pia Mäkelä. Vierailun tavoitteena oli esitellä Luomuinstituutin toimintaa ja tutustua kattavasti eteläsavolaiseen luomuun. Aho kiittää Luomuinstituutin hankkeita, sillä niistä saadaan hänen mielestään varmasti tietoa, millä suomalaisia luomutuotteita pystytään markkinoimaan vientiin. Luomutila Siiriäisen lisäksi pääjohtaja seurueineen vieraili Lietlahden luomuporkkanatilalla Haukivuorella. Seurueelle myös esiteltiin Heikkilän yrttitilan toimintaa. Lisäksi pääjohtajalle kerrottiin Etelä-Savon metsien luomukeruualueiden sertifioinnista, luomukotieläintilojen valvonnasta ja luomuvalvonnasta yleensä Etelä-Savossa sekä luomumaitotutkimuksesta. – Halusimme vahvistaa Luomuinstituutin ja Eviran välistä yhteistyötä ja samalla esitellä Etelä-Savon mallikelpoista luomutuotantoa, sanoo Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen. Luomuinstituutin emännöimään vierailuun osallistuivat myös ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta ja johtaja Riitta Koskinen EteläSavon liitosta. ◀

Birgitta Partanen

◁ Luomutila Siiriäisen emäntä Anna Siiriäinen esitteli nautoja kasvattavaa tilaansa Eviran pääjohtaja Matti Aholle.

◁ Lietlahden tilalla tutustuttiin luomuporkkanan viljelyyn ja kauppakunnostukseen. Kuvassa porkkanaa maistelemassa Eviran pääjohtaja Matti Aho, Eviran tutkimusjohtaja Pia Mäkelä, luomuvalvonta-asiantuntija Marja Pulkkinen Etelä-Savon elykeskuksesta, Luomuinstituutin viestintäsuunnittelija Heli Peltola ja ProAgria Etelä-Savon luomuasiantuntija Juha AnttiKotimäki.

Luomulehti 6/2015

Kasvien tuottamilla puolustusaineilla terveyshyötyjä Luomukasviksissa on tutkimuksien mukaan enemmän hyödyllisiä

Pro Luomu/Ella Karttunen

Teksti: Elisa Niemi

ravintoaineita kuin tavanomaisissa kasviksissa.

edia nostaa herkästi esille väitteitä, että luomu ei olekaan terveellistä. Nämä väitteet ovat lukijoille kiinnostavia, koska ne yllättävät. Luonnonvarakeskuksen tutkija Raija Tahvonen teki Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskosen kanssa vastineen Helsingin sanomiin (15.8.2015), kun tiedetoimituksen esimies Jukka Ruukki väitti kolumnissaan (11.8.2015), että luomukasvit olisivat jopa erityisen haitallisia ihmisen terveydelle. Jukka Ruukki kirjoitti, että luomukasviksissa syntyy ihmiselle haitallisia aineita, kun se puolustautuu ympäristötekijöitä vastaan ilman torjunta-aineiden tuomaa apua. Tahvonen ja Siiskonen vastasivat, että ravintokasvien omat puolustusmolekyylit näyttävät nimenomaan olevan hyväksi ihmiselle.

Runsas kasvisten syönti on terveellistä Useiden viimeaikaisten suurien tutkimusten mukaan kasvikset, marjat ja hedelmät vähentävät kaikista syistä aiheutuvaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Joidenkin tutkimusten mukaan kasvikset ehkäisevät erityisesti sydän- ja verisuonitauteja, kakkostyypin diabetesta ja syöpää. Osassa tutkimuksia on löydetty määrä, jota ylittävillä annoksilla terveyshyödyt eivät enää lisäänny. Toisissa kynnysarvoa ei ole osoitettu, vaan vaste on parantunut annoksen kasvaessa. Terveelliseksi osoitetussa perinteisessä Välimeren ruokava-

Luomulehti 6/2015

liossa kasviksia syödään jopa reilu kilo päivässä. Suomalaiset syövät kasviksia vain noin kolmanneksen tuosta määrästä. Viime vuonna julkaistujen uudistettujen ravitsemussuositusten mukaan aikuisen pitäisi kasviksia syödä vähintään puoli kiloa päivässä. Erityisesti pitäisi lisätä juuresten ja palkokasvien käyttöä. Yksi syy on, että niiden ravintoainetiheys on korkea eli niissä on runsaasti suojaravintoaineita energiayksikköä kohti. Kasviksissa on runsaasti myös erilaisia sekundaarimetaboliitteja eli fytokemikaaleja, joita nimitetään myös bioaktiivisiksi yhdisteiksi. Useimmat fytokemikaalit kohtuullisina määrinä näyttävät edistävän terveyttä. Uusimpien tutkimusten mukaan myös kasvisten mikrobit, sekä solujen sisällä olevat että kasvien pinnoilla olevat, saattavat olla hyväksi terveydelle.

Valitsisinko luomukasviksia vai tavanomaisia? Innokkaana luomun vastustajana usein esille nouseva dosentti Jussi Tammisola on argumentoinut, että luomukasvikset ovat pahasta, koska ne ovat kalliita ja siksi ihmiset eivät ainakaan niitä suosimalla tule syöneeksi tarpeeksi kasviksia. Luomutuotteissa on kuitenkin esimerkiksi fytokemikaaleja keskimäärin noin 20 prosenttia enemmän kuin tavanomaisesti tuotetuissa. Tämä käytännössä vastaa määrää joka saataisiin 100–200 grammaa lisää kasviksia. Fytokemikaaleja on kuitenkin vähennetty kasveista paljon jalostuksen myötä. Luomuviljeltyjäkin kasveja tietenkin ja-

Raija Tahvonen puhui terveysvaikutuksista Luomuelintarvikepäivässä Helsingissä lokakuussa.

lostetaan, vaikka Tammisola antaa usein ikään kuin ymmärtää toisin puhuessaan geenimuunneltujen lajikkeiden puolesta ja luomua vastaan. Kokonaisvaltaisia vastauksia ruoan terveellisyydestä on vaikea antaa tutkimustiedon avulla. – Kliinisten kokeiden pitäisi olla ainakin kolmen sukupolven mittaisia, jos halutaan tutkia vaikutukset lisääntymiseen ja aivojen toimintaan, pohtii Raija Tahvonen. Luomuruokaa valitsevat ihmiset noudattavat usein muutenkin terveellisiä elintapoja. – Voisiko tutkija ehdottaa, että he tupakoisivat enemmän ja lisäisivät alkoholin käyttöä verrokkiryhmän tasolle? konkretisoi Tahvonen tutkimuksen haasteita. – Näkyisikö eroja, jos verrattaisiin terveellistä suosituksen mukaista tavanomaista ruokavaliota ja luomuruokavaliota? Koostumuseroista ei voida vielä päätellä pitkäaikaisvaikutuksia. ◀

Marjo Koivumäki

Teksti: Raija Tahvonen

Kasvien omat aineet vs. torjunta-aineet Fytokemikaaleja vähennetty jalostuksella

Torjunta-aineiden hyötyjä ja haittoja

Fytokemikaalit ovat merkittävimpiä kasvien puolustusmolekyylejä. Kasvit erittävät niitä runsaasti, jos ne kokevat stressiä (kylmyys, kuivuus, säteily, taudit, tuholaiset). Fytokemikaaleilla on muitakin tärkeitä tehtäviä ja ne ovat normaaleja kasvien ainesosia. Fytokemikaaleja tunnetaan tuhansia.

Torjunta-aineiden avulla voidaan ehkäistä tai vähentää hyönteisten, kasvitautien ja rikkakasvien aiheuttamia satotappioita ja saada siten suurempia satoja, tai ehkäistä kasvitauteja aiheuttavien mikrobien myrkkyjen tuottoa (mykotoksiinit, alkaloidit jne).

Vaikka kohtuulliset määrät fytokemikaaleja ovat ihmiselle hyödyksi, liian suuret määrät saattavat aiheuttaa myrkytyksiä ja jopa sikiövauriota (esim. vihertyneissä perunoissa esiintyvät solaniinit) tai lisätä syöpäriskiä. Fytokemikaalien määriä onkin jalostuksella vähennetty ravinnoksi ja rehuksi käytettävistä lajikkeista. Monet fytokemikaalit ovat suurina määrinä voimakkaan makuisia (happamia, kitkeria, pistäviä), joten niitä on myös siksi pyritty vähentämään. Useat nyt käytössä olevat lajikkeet sisältävätkin niin vähän fytokemikaaleja, että niitä täytyy suojata joko viljelyteknisesti tai torjunta-aineilla. Fytokemikaaleja ei saada ravinnosta liikaa Suosituksissa kehotetaan syömään kasviksia monipuolisesti ja vaihtelevasti. Tällöin todennäköisyys saada haitallisia määriä fytokemikaaleja on hyvin pieni. Kasvisten käyttötutkimuksissa ei ole raportoitu haittoja, kun kasvikset ovat osa ruokavaliota. Jos fytokemikaaleja syödään ruuan lisäksi pillereinä, puristeina ja uutteina, on yliannosten vaara mahdollinen. Luomukasvistenkaan fytokemikaalimäärät eivät monipuolisessa ruokavaliossa yllä haitalliselle tasolle.

Valmistajien on ennen markkinoille hyväksymistä testautettava teho ja turvallisuus. Turvallisuutta seurataan käytön aikana, ja EU:n alueella EFSA tekee tarvittaessa uudelleenarviointeja. Vuosien kuluessa on markkinoilta jouduttu vetämään pois torjunta-aineita, esim. organoklooripestisidejä niiden aiheuttamien lisääntymishäiriöiden vuoksi. Tällä hetkellä tutkitaan niiden tilalle tulleiden organofosfaattipestisiden turvallisuutta. Eräiden torjunta-aineiden epäillään esimerkiksi voivan olla osasyyllisiä Parkinsonin ja Alzheimerin taudin puhkeamiseen, lisääntymishäiriöihin ja jopa joihinkin syöpätyyppeihin. Ihmiset altistuvat synteettisten ja luonnon tuottamien kemikaalien seoksille Ongelmana on, että torjunta-aineet testataan yksittäin, mutta ihminen altistuu seoksille. Seoksissa on torjunta-aineiden lisäksi lisäaineita, lääkkeitä, ympäristömyrkkyjä, kauneudenhoitoaineita, pesu- ja desinfiointiaineita, muovien pehmitinaineita – unohtamatta kasvien fytokemikaaleja. Kun lisäksi osa ihmisistä käyttää alkoholia ja tupakoi, on kemikaaliseoksien syyseuraussuhteiden osoittaminen vaikeaa. Jokaisen on hyvä pohtia omaa kemikaalikuormaansa, ja miettiä, tarvitseeko todella esimerkiksi kaikkia nyt käyttämiään kauneudenhoito- ja puhdistusaineita – ja alkoholia ja tupakkaa.

Luomulehti 6/2015

Luomuviljelyn osaaminen vaikuttaa Tänä vuonna YK palkitsi kestävää viljelyä laajasti Egyptissä edistäneen SEKEMaloitteen työstä aavikoitumista vastaan. Palkinnon perusteena on erinomainen sitoutuminen taisteluun maaperän eroosiota vastaan ja maan viljavuuden suojaamiseen kestävällä viljelytavalla.

hdistyneiden kansakuntien UNCCD on 195 edustajan kokous, joka tekee yhteistyötä pyrkimyksenään parantaa ihmisten elinehtoja aavikolla, ylläpitää ja palauttaa maaperää ja maaperän tuottavuutta ja vähentää kuivuuden vaikutuksia. UNCCD sitoutuu erityisesti ruohonjuuritasolta lähtevään lähestymistapaan, rohkaisemaan paikallisten ihmisten osallistumisesta taistelussa aavikoitumista ja maan kasvukunnon heikkenemistä vastaan. UNCCD ja sen yhteistyökumppanit perustivat Land for Life -palkinnon vuonna 2011. Nimen voi kääntää suomeksi Maata elämälle tai Tilaa elämälle. Palkinto on tunnustus yksilöiden, ryhmien, laitosten ja yritysten osaamiselle ja innovaatioille, joiden työ ja aloitteet muodostavat merkittävän panoksen maan kasvukunnon heikkenemisen torjunnassa. Palkintoon ei kuulu rahasumma. Tarpeen mukaan palkinnon voittaja saa kuitenkin maalleen UNCCD-sihteeristöltä sovitun tukipaketin: verkottuminen kiinnostuneiden järjestöjen kanssa, aloitteiden profilointi kansallisesti ja kansainvälisesti, mahdollisuuksia esitellä palkinnon voittamiseen johtaneet toimenpiteet kansallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa.

SEKEM on kunnostanut aavikkoa viljavaksi viljelymaaksi SEKEM-aloite omaksui biodynaamisen viljelyn menetelmät kunnostaakseen yli 2000 hehtaaria aavikkomaata Egyptissä. Aloitteen perusti Ibrahim Abouleish vuonna 1977. SEKEM menestyi maatalousyrittäjyyden kehittämisessä

Luomulehti 6/2015

ja oli maailman edelläkävijä luonnonmukaisen puuvillan viljelyn kehittämisessä. Sen avulla vähennettiin Egyptin vaateteollisuuden kemikaalien käyttöä 90 prosenttia. SEKEM loi myös 1 500 työpaikkaa tytäryhtiöidensä kautta. Nykyään työhön kuuluu kestävän maan käyttö rinnalla jopa sosiaalista ja henkilökohtaista kehittämistä. SEKEM kehityssäätiön avulla SEKEM perusti Steiner-pedagogisen lastentarhan, kouluja, ammattikouluja ja myös Heliopolis-yliopiston, joka aloitti toimintansa vuonna 2012. – SEKEM on huolehtinut 38 vuotta aavikkomaan kunnostuksesta ja muuttanut sen viljavaksi viljelymaaksi biodynaamiselle maataloudelle. Näin kyseessä ei ole vain maan viljavuuden ylläpitäminen vaan myös viljavuuden luominen, mikä on kestävän maatalouden perusta, erityisesti kuivassa maassa kuten Egypti, toteaa SEKEMin toimitusjohtaja Helmy Abouleish.

Suomalaiset yhteistyössä Vuonna 1998 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT – nykyinen Luke) ja egyptiläisen Ismailian tutkimusasema ryhtyivät yhteistyöhön SEKEM:in kanssa EFARP -hankkeessa (Egypt-Finland Agricultural Research Project), kun järjestin koordinaattorina kompostin valmistuksen koulutusta. Vuosina 2013–2015 olin myös ”Inclusive farming” (INCLUFAR) – projektin ohjausryhmän jäsen. INCLUFAR-projekti soveltaa eri maissa toimivilla luomutiloilla YK:n inkluusiokäsitettä koskevaa yleissopimusta erikoisryhmiin kuuluvien henkilöiden oikeuksista INCLUFAR -koulutusohjelmalla.

Juuri luomu- ja biodynaamisen maatalouden yhdistelmä, joka edellyttää tervettä maaperää ja ympäristöä sekä sosiaalityön integrointia, tuottaa myönteisen vaikutuksen niin ihmisiin, luontoon kuin maisemaankin. Inkluusiota sovelletaan myös kulttuurimaiseman ja sen biotooppien kehittämiseen. Egyptissä kerran eräs Alankomaan kehitysyhteistyöjärjestön lypsykarja-asiantuntija valitti minulle, että jos hän löytää viljelijän, jonka lehmän utare ei mahdu hänen lippalakkiinsa, hän maksaa viljelijälle satasen. Opastin hänet katsomaan SEKEM:in maatilojen lypsykarjaa. En tiedä, onko hän luovuttanut satasensa SEKEM:ille. Olen ylpeä, että työurani loppuvaiheessa pääsin yhteistyöhön edelläkävijöiden kanssa ja haluan tukea tällä kirjoituksella heidän työtään. UNCCD kehottaa: ”palkinnon voittajan odotetaan toimivan tiedottajana”. ◀ Winfried Schäfer Kirjoittaja on erikoistutkija Lukessa sekä Luomuinstituutin alkutuotannon tutkimusalajohtaja.

Ulkomailta Teksti: Noora Mantere Kuva: Kornel Cimer

Itävallassa munintarotuiset kukonpojat kasvatetaan jatkossa lihaksi

tävallan luomukanaloissa munintarotuiset kukonpojat säästyvät jatkossa silppurilta. Alan keskeiset toimijat ovat sitoutuneet hyödyntämään luomukukonpojat lihantuotannossa viimeistään vuonna 2017. Tavallisesti munintarotuiset kukonpojat lopetetaan tarpeettomina tuotantotavasta riippumatta niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Uudistus on Itävallan luomusektorin ratkaisu kyseiseen munantuotannon eettiseen ongelmaan. Muutos sai alkunsa eläinsuojelujärjestö Four Pawsin sekä ison paikallisen luomubrändin pilottihankkeesta, jossa kokeiltiin eri kanarotujen soveltuvuutta lihantuotantoon sekä kehitettiin kasvatusmenetelmiä. Yhdistetyssä munan- ja lihantuotannossa päädyttiin hyödyntämään Loh-

mann Sandy -nimistä munintatarkoitukseen jalostettua hybridirotua, sillä sen vaaleakuoriset munat erottuvat värinsä puolesta tavanomaisista munista. Sittemmin maan merkittävimmät luomusiitoskanalat, suurimmat ruokatukut sekä luomutuottajien järjestö, Bio Austria ovat lyöttäytyneet mukaan kehittämään hankkeen pohjalta koko luomusektorin kattavaa toimintamallia. Itävallan lainsäädäntö ei siis ole tiukentunut asian suhteen, vaan alan yritykset lähtivät kehitystyöhön omasta mielenkiinnostaan. – Tämä on merkittävä päätös eläinten hyvinvoinnin sekä luonnonmukaisen maatalouden kehittämisen kannalta. Toivon, että Itävalta toimii asiassa esimerkkinä koko Euroopalle, kommentoi Four Paws -järjestön kotieläintalouden asiantuntija Kornel Cimer. ◀

Itävallassa • 6 miljoonaa munintakanaa, joista 560 000 luomutuotannossa. • 10 prosentin luomun markkinaosuus kananmunien osalta. • 234 kananmunaa per henkilö vuodessa on kananmunien kulutus. • 9,4 miljoonaa kukkotipua lopetetaan vuosittain heti kuoriuduttuaan. • 600 000 kukkotipua säästyy vuosittain uudistuksen myötä.

Luomulehti 6/2015

Teksti: Jukka Kivelä Kuvat: Eri Matsuura

Euroopan luomututkimuskongressi järjestetään kahden vuoden välein eri puolilla Eurooppaa. Tänä vuonna paikaksi oli valittu Slovakian pääkaupunki Bratislava. Kongressiin ilmoittautui yli 100 tutkijaa ympäri Eurooppaa ja jonkin verran myös muualta maailmasta.

Euroopan luomututkimuskongressi Bratislavassa 14.–17.10. ICOAS 2015

Innovaatiot luomuviljelyn kehittämisessä

ohjoismaiden edustus oli ohuehko. Norjaa edustivat amerikkalaiset Barbara ja Charles Francis ja Suomea Jukka Kivelä. Iso-Britanniasta tai Ranskasta ei ollut yhtään edustajaa, mutta toisaalta suurin ryhmä oli tullut läheisestä Itävallasta, josta oli noin kolmasosa kaikista osallistujista. Kongressissa esiteltiin luomututkimustuloksia myös Slovakiasta, Japanista, Thaimaasta, Indonesiasta, Kanadasta ja Australiasta. Ensimmäinen päivä alkoi EU:n luomupolitiikkaa käsittelevällä tilaisuudella, jossa puhuivat mm. Urs Niggli FIBL

Luomulehti 6/2015

–tutkimuslaitoksesta ja Marco Schlüter IFOAM EU-ryhmästä. Paikallisuutta avajaispäivään toivat slovakialaiset poliitikot ja luomuaktivistit aiheenaan luomun merkitys Slovakian maatalouden näkökulmasta. Kongressin ohjelma koostui noin 30 suullisesta esityksestä, jotka jakautuivat luomututkimuksen eri osa-alueisiin seuraavasti: viljelyjärjestelmät, kestävyyden arviointi, kotieläintuotanto, sosio-ekonomiset haasteet, ruuan laatu ja turvallisuus, maaperä, tautien ja tuholaisten torjunta. Suomea edustaneen Jukka Kivelän posteriesitys käsitteli lihaluujauholannoituksen tutkimustuloksia.

Tilaisuuden puheenvuoroista ja postereista (lähes 50 kpl) julkaistaan artikkelikokoelma, joista julkaistaan vertaisarvioitu artikkelikokoelma, jonka on hyväksynyt kongressin tieteellinen komitea. Julkaisu on saatavissa ICOAS 2015 nimellä tämän vuoden lopussa. ICOAS 2015 kongressi tarjosi hyvän katsauksen Keski-Euroopan luomumaatalouden tilaan ja tutkimukseen. Siellä sai kuulla myös eksoottisempien maiden luomutuotannon tilanteesta. Vientiin suuntautunut luomumaatalous oli Slovakian luomutuotannon tavoitteena, mutta kotimainen kysyntä ja tarjonta olivat vielä hyvin vähäistä. Toivottavasti seu-

◁ Buslak Oil Company tuottaa luomuauringonkukkaöljyä Länsi-Euuroopan markkinoille. ▷ Urs Niggli (FiBL) avasi kongressin. Hän korosti puheessaan maatalouden tutkimuksen ja käytännön yhteistyötä, joka antaa edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle.

raavassa ICOAS kongressissa on useampia edustajia myös Suomesta, vaikka vielä ei ole tiedossa, missä kongressi seuraavalla kerralla järjestetään.

Slovakin luomutuotanto selkeässä kasvussa Kongressin viimeisenä päivänä kävimme tutustumassa luomumaatiloihin. Tavanomaisen maatalouden huono kannattavuus ja luomutuotteiden kasvava kysyntä läheisillä Keski-Euroopan markkinoilla on saanut Slovakin luomumaataloustuotannon nopeaan kasvuun. Luomutuotannossa on tällä hetkellä vain noin 5 prosenttia pelloista, mutta siirtymävaiheessa on miltei yhtä suuri määrä peltoa. Slovakiassa on 2,4 miljoonaa hehtaaria viljelymaata, joka jakautuu noin 2 300 tilan kesken eli tilojen keskikoko on yli 1 000 hehtaaria. Tilojen suuresta koosta johtuen, pitää tuotteiden markkinat olla tarkkaan selvillä, ennen kuin luomuun siirtyminen alkaa. Viljelyolosuhteet ovat Tonavan varren alankomailla hyvät, vaikka viime vuosina kesät ovat olleet hyvin kuumia ja myös aika kuivia. Tutustuimme kahteen tilaan, joista ensimmäisellä SEMA-nimisellä tilalla tuotettiin luomusiemenviljaa 1 313 hehtaarin alalla ja toisen Buslak-nimisen tilan päätuote oli auringonkukkaöljy. SEMA:n viljelykierto oli suomalaisittain erikoinen, siellä oli vain 20 prosenttia palkoviljoja, kuten papuja, hernettä ja soijapapua. Kaikki loput olivat viljaa, maissia tai öljykasveja. Yhtään nurmea tilalla ei viljelty ja lannoitukseen käytettiin läheisen saman yhtiön tavanomaisen karjatilan kuivalantaa noin 6 000 tonnia vuodessa, joka riittää noin 300 hehtaarille eli neljäsosalle. Lisäksi lannoitukseen käytettiin 2 litraa mikrobivalmistetta, jota ruiskutettiin 2 kertaa kesässä viljakasvustoihin. Satotaso oli viljoilla 4–5 tonnia hehtaaria kohden, herneellä ja pavulla noin 3–4 tonnia hehtaarille ja soijapavulla noin 1–1,5 tonnia hehtaaria kohden. Tila oli siirtynyt luomutuotantoon vuon-

na 1997 ja suurin ongelma oli muutamat rikkaruohot, kuten ohdake ja valvatti, jotka vaikka kitketään, jos pelto on siementuotannossa.

Maidontuotantoa ja auringonkukkaöljyä Buslak-luomutilalla valmistettiin kylmäpuristettua auringonkukkaöljyä sekä tavanomaisista auringonkukista (8 000 tonnia raaka-ainetta vuodessa) että luomuviljellyistä auringonkukista (3 000– 4 000 tonnia raaka-ainetta vuodessa). Luomuauringonkukasta puristetusta öljystä meni vientiin miltei 90 prosenttia, ja jäljelle jäävä kakku käytettiin suurimmaksi osaksi luomurehuna slovakialaisilla lypsykarjatiloilla. Buslakilla on myös karjatila, jossa on noin 500 lehmää. Navetta oli aikanaan rakennettu luomutuotantoa varten 1990-luvulla, mutta kun tavanomaisen maidon hinta oli välillä aika korkea, karja oli siirtynyt tavanomaiseen tuotantoon. Nyt maidontuotanto oli siirtymässä takaisiin luomuun, jonka seurauksena maidon tuotanto oli laskenut noin 10 000 litraan päivässä, kun se oli tavanomaisessa tuotannossa ollut yli 12 000 litraa päivässä. Suurin syy oli tilan mukaan soijarehun käytön lopettaminen. Tarkoituksena on kehittää myös maidon jalostusta niin että kaikki maito jalostetaan tuotteeksi ja viedään Saksaan pakattavaksi yhteistyökumppanille. ◀ Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitokselta.

△ Kongressi jatkui leppoisissa tunnelmissa, joka syntyi sopivasta määrästä kiinnostavia tutkimustuloksia, sosiaalisia tapahtumia ja kansainvälisiä kohtaamisia.

△ Sema HC Limited keskittyy Saksan markkinoille, joille tuottaa peltokasvien siemeniä ja soijaa.

Luomulehti 6/2015

Ulkomailta

Teksti: Auli Kilpeläinen Kuvat: Seppo Leinonen

Luomu innostaa nuoria puutarhureiksi – Täällä Pohjois-Espanjan mäenrinteillä on hyvät olosuhteet luomuviljelylle, sanoo Santiago Perez, Asturian vanhimman luomupuutarhan La Campanan isäntä ja alan arvostettu tiennäyttäjä.

Paula Cristóbal vaihtoi opettajan työn puutarhanhoitoon El Nocéussa. Linnunpönttöpuu houkuttelee kasvimaalle hyönteissyöjiä pesimään ja petolintuja saalistamaan pienjyrsijöitä.

Luomulehti 6/2015

uoristoisessa ja sateisessa Asturian maakunnassa Atlantin rannikolla viljellään puutarhatuotteita ympäri vuoden. Valtaosa luomupinta-alasta on karjatalouden käytössä, mutta vihannesten ja omenasiiderin luomutuotanto pientiloilla on kasvussa ja erityisesti nuorisoa tulossa alalle. Lokakuun puolivälissä maissi on korjattu La Campanan pellolta, ja erilaiset kaalit, porkkanat, purjot ja kurpitsat odottavat keruuta. Joulukaalien taimet ja helmi-maaliskuussa maahan muokattava viherlannoitus vihertävät pelloilla. Tomaatit ja paprikat ovat väistymässä kasvihuoneista salaattien, porkkanan ja muun talvisadon tieltä. Lämpötila Pohjois-Espanjan viljelyalueilla laskee harvoin alle nollan, joten talvikin on kasvukautta, joskin kesää hitaampaa. Puutarhureiden ei tarvitse lämmittää eikä valaista kasvihuoneitaan. – Etelä-Espanjassa on toki enemmän lämpöä, mutta siellä on myös pula vedestä ja kasveja täytyy varjostaa liialta auringolta. Siinä mielessä täkäläinen tuotanto on luonnonmukaisempaa, Santiago Perez sanoo. La Campanassa kasteluvesi saadaan pääosin altaasta, jonne johdetaan sadevesi tilan rakennusten katoilta.

Talouskriisi vauhdittaa luomua Luomuala on ollut nousussa Asturiassa kymmenkunta vuotta. Toimijoiden määrä kasvaa, tuotteita kysytään ja uusia suoramyyntijärjestelmiä perustetaan. – Lisää tuottajia tarvitaan koko ajan, ja heitä tuleekin. Talouskriisi on saanut monet harkitsemaan viljelyammattia, ja ala kiinnostaa nuorisoa muutenkin, kertoo biologian ja luomupuutarhanhoidon opettaja Clara Rodriguez Gijónista. – Talouden hallinta on kuitenkin vaikeaa niille, jotka joutuvat ottamaan ison lainan maan ostamiseen. Ne jotka omistavat tai perivät tilan, pääsevät alkuun helpommalla, sanoo Rodriguez. Nuoret opiskelevat luomuviljelyn perusteet kaksivuotisessa ammattikoulus-

△ La Campanan isäntä Santiago Perez ja luomuopettaja Clara Rodriguez opettavat puutarhanhoitoa nuorisolle. Lehtikaali on tärkeä osa asturialaista ruokavaliota.

△ La Campanan omistajapari tilan puodissa vakioasiakkaiden kanssa.

△ Longina García vastaa La Campanan markkinoinnista ja hoitaa tilan luomupuotia.

△ Tomaatit ja paprikat väistyvät lokakuussa kasvihuoneista salaattien, porkkanan ja muun talvisadon tieltä.

sa Lucesissa tai harjoittelevat asturialaisilla luomutiloilla. Useilla on mentorina kokenut luomuviljelijä, eikä luomustatuksen saantiin vaadita virallista koulutusta. Vain nuoren viljelijän käynnistystuen saaminen edellyttää koulutukseen osallistumista. Rodriguez opettaa luomupuutarhanhoitoa myös harrastajaviljelijöille. Kursseja pidetään Gijónin kaupungin kuuluisassa kasvitieteellisessä puutarhassa, jossa on laaja hyötykasvinäyttely. ▷▷

Luomulehti 6/2015

Alalle "lääkärin määräyksestä" Santiago Perez on entinen rautatietyöläinen ja maakunnan ensimmäinen luomupuutarhuri. Tila siirtyi luomuun 1980-luvulla. Perezin innosti alalle oma poika Valentin Perez, joka lääkärinä kiinnostui terveellisestä, myrkyttömästä vaihtoehdosta ja opiskeli alaa Madridissa. Santiago Perezillä on nyt ikää 82 vuotta ja puolisolla Longina Garcíalla 79. Molemmat tekevät yhä täyttä työpäivää tilallaan, koska pitävät työstä ja haluavat opettaa sitä muille. Santiago Perez vastaa koneista ja viljelysuunnitelmista, vaimo markkinoinnista. Tilaa hoitavassa osuuskunnassa on myös kaksi muuta osakasta, joista toinen työskentelee tilalla ja toinen tilan puodissa Oviedossa, maakunnan pääkaupungissa. Lisäksi tilalla käy paljon harjoittelijoita, vierailijoita ja opiskelijoita. Tuotteet myydään omista puodeista ja suoraan kuluttajille toimitettavina tilauslaatikoina. Tori-, netti- tai ruokapiirimyyntiin tila ei ole ryhtynyt, koska vanhoinkin keinoin kysyntä ylittää jatkuvasti tarjonnan.

Nuoret uudessa ammatissa – Siideri- ja puutarhatila El Nocéun omistajat saivat aikoinaan oppinsa La Campanan tilalta ja Santiago Pereziltä. El Nocéussa on vasta tehty sukupolvenvaihdos, kertoo Antón Cadierno, yksi tuoreista tilanhoitajista. Kemistin koulutuksen saanut Cadierno hoitaa nyt tilaa yhdessä kahden kumppaninsa kanssa. Vanhat omistajat Aquilino Gonzáles ja Laude San José omistavat tilan, asuvat siellä ja opastavat uusia tilanhoitajia. Tilalla on kaksi suurta omenatarhaa, joiden omenat jalostetaan pääosin siideriksi. Lisäksi myydään viinietikkaa ja syötäviä omenoita. – Siideriä myydään eniten kesällä. Tärkein tulonlähde on ympäri vuoden tuottavat puutarha ja kasvihuoneet. Niiden tuotteita myymme kerran viikossa markkinoilla sekä muina arkipäivinä tilan omasta kaupasta. Cadiernolle ja hänen kumppaneilleen puutarhureiksi siirtyminen merkitsi vaihtoa stressaavasta elämänrytmistä rauhalliseen ja luonnonläheiseen työhön. ◀ Kirjoittaja on freelance-toimittaja.

Luomulehti 6/2015

△ Lääkäri Valentin Perez vetää vaihtotalousprojektia, joka tarjoaa mm. viljelymahdollisuuksia ja toimeentuloa taloudellisissa vaikeuksissa oleville. ◁ Omalla palstallaan La Campanassa Valentin Perez kokeilee nyt permakulttuuria. Tässä kasvaa ananaskirsikan, rucolan ja persikkapuiden sekaviljelmä.

△ El Nocéun lämmittämättömiin kasvihuoneisiin istutettiin lokakuussa talvikaalit. Porkkanat itävät peitteiden alla. ▷ El Nocéun siideri- ja puutarhatilan vanhat omistajat ja uudet hoitajat.

Luomulihan myynti vahvassa kasvussa Luomuliha myy aiempaa paremmin vähittäiskaupoissa. S-ryhmässä luomulihan myyntivolyymi on lisääntynyt tänä vuonna lähes 30 prosenttia viime vuoteen verrattuna. K-ryhmässä luomulihan myynnin nousu on maltillisempaa, mutta kasvussa yhtä kaikki.

uomulihan myynti on lisääntynyt kaikkialla Suomessa, ei pelkästään luomukulutuksen kärkialueella pääkaupunkiseudulla. Kasvua on etenkin luomusianlihassa, mutta myös luomunaudanlihan menekki lisääntyy. Myydyin luomulihatuote on jauheliha, joka kasvaa yhä. Luomulihan markkinoita on laajentanut myös tuotannon kehittyminen. Kotimaisen luomulampaanlihan tarjonta on lisääntynyt tänä vuonna, ja kotimainen luomubroilerinliha tuli markkinoille vuosi sitten syksyllä. Pro Luomun arvion mukaan luomulihan vähittäismarkkinat olivat viime vuonna noin 12,1 miljoonan euron suuruiset. Luomulihaa tuotettiin yhteensä 3,1 miljoonaa kiloa (luullisena), mikä oli vajaa prosentti Suomen koko lihantuotannosta. Noin viidennes luomulihasta markkinoidaan tiloilta suoraan kuluttajille, ravintoloille tai yksittäisiin kauppoihin.

Kasvun taustalla monta tekijää Luomulihan lisääntyneen menekin taustalla on useita tekijöitä. Valikoimapäällikkö Sari Miettunen S-ryhmän Marketkaupasta arvioi, että luomulihan kysyntää kasvattaa tarjonnan monipuolistuminen ja kuluttajien luomutietämyksen lisääntyminen. Myös hintataso on merkittävä kasvutekijä; S-ryhmässä luomutuotteiden hintoja on halpuutettu.

– Luomu ei saa olla ylettömän kallista verrattuna tavanomaiseen lihaan: tällöin kuluttajilla on tutkitusti matalampi kynnys ostaa luomutuotteita, Miettunen tiivistää. Ostopäällikkö Johanna Holopainen Ruokakeskolta toteaa, että etenkin luomulihajalosteissa on yhä kasvupotentiaalia. – Luomulihan tuotteistukseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ja hakea luomustakin suurivolyymisia tuotteita. Vain siten luomun osuutta myynnistä saadaan kasvatettua isossa mittakaavassa reippaammin, hän sanoo.

Kasvu näkyy luomulihatalojen kassassa Luomulihan kasvanut kysyntä näkyy etenkin suomalaisen luomulihan tuotteistamiseen satsanneissa keskisuurissa lihayrityksissä, ei niinkään suurissa lihataloissa. Esimerkiksi luomulihajalosteita valmistavan Pajuniemi Oy:n luomumyynti on lisääntynyt alkusyksyyn mennessä kolmanneksen viime vuodesta. Tuorelihaan keskittyvän Lihatukku Harri Tamminen Oy:n luomumyynti on noussut tänä vuonna 85 prosenttia. – Kasvu on ollut aika tasaista eri tuoteryhmissä. Luomu-ulkofileestä ja -pekonista on ollut jopa pulaa, kertoo toimitusjohtaja Peter Westerholm Pajuniemi Oy:stä. Myös Tammisen luomumyynnin kasvu tulee tasaisesti eri tuotteista. Myyntijohtaja Tero Oinonen Tamminen Oy:stä toteaa, että kasvun perusta on kotimaisen

luomulihantuotannon lisääntyminen, minkä ansiosta luomuraaka-ainetta on tarjolla aiempaa enemmän. Lisäksi luomulihatuotteiden saatavuus ja näkyvyys kaupoissa on parantunut. – Kauppa on aiemmin ollut aika varovainen luomun kanssa, mutta nyt sille on saatu selvästi enemmän roolia ja myymäläpeitto on parempi, Oinonen analysoi.

Uutuudet kasvattavat markkinoita Myös uudet tuotelanseeraukset ovat osaltaan kasvattaneet luomulihan kulutusta. Pajuniemi Oy on tuonut markkinoille tänä vuonna kaksi uutta tuotetta, kuoreton luomunakki ja edullinen luomugrillimakkara; ensi vuoden alussa yhtiö tuo markkinoille kolme uutta luomulihatuotetta. Tamminen on lanseerannut tänä vuonna luomukaritsaa pakasteena ja jauhelihana – Tammisen luomukaritsanjauheliha saikin tänä syksynä Vuoden Luomutuote -palkinnon. Viime aikojen suurin mullistus luomulihamarkkinoilla on ollut noin vuosi sitten markkinoille tuodut kotimaiset luomubroilerituotteet. L´Uomu Nokan toimitusjohtaja Arto Jokinen kertoo, että yrityksen näkökulmasta Suomen markkinat kehittyvät niin hitaasti, että kasvua haetaan viennistä. Suomalaista luomubroilerinlihaa viedään jo Belgiaan ja Viroon, seuraavaksi vuorossa ovat Tanska ja Ruotsi. – Myös Hongkong, eteläiset arabimaat ja Aasian maat ovat kiinnostavia markkina-alueita, Jokinen toteaa. ◀ www.proluomu.fi

Luomulehti 6/2015

Markku Lassila

Teksti: Pekka Terhemaa ja Heikki Ajosenp채채

Siementuottajia tarvitaan lis채채

Luomulehti 6/2015

uusia tuottajia etsitään. Tuottavaa luomua –hankkeen seminaareissa, pienryhmissä ja somekanavissa vaihdetaan tietoa.

roAgrian Tuottavaa Luomua –hankkeen tarkoitus on edistää luomusiementuotantoa Suomessa. Hankkeeseen kuuluu kolme luomusiementuotannon kehittämisseminaaria: Hollolassa, Kokkolassa ja Varkaudessa. Hollolassa oli koolla kaikki luomusiementuotannon toimijat ja kuulijoina aktiivisia luomusiementuottajia ja luomusiementuotantoa harkitsevia viljelijöitä. Varkauden seminaari on vielä tulossa ensi vuoden puolella.

Tietoja kerätään myös Luomuwikiin Luomusiementuottajia on liian vähän ja siementuotantoa aloittavilla voi olla haastavaa saada käytännön vinkkejä tuotannon aloittamiseen. Siemenpakkaamoilla luomutuottajien määrä vaihtelee pakkaamoittain ja alueelliset erot ovat suuria. Niinpä yksi hankkeen tavoitteista on koota luomusiementuottajista pienryhmiä, joissa voidaan ratkoa yhdessä tuotannon haasteita, oppia uutta eri kasvien siementuotannosta ja vaihtaa kokemuksia. Sähköisillä työkaluilla saadaan siementuottajia yhteen etäisyydestä riippumatta. Tarkoituksena on kerätä luomutuotannosta sähköistä tietopankkia, luomuwikiä. Sosiaalisen median avulla saadaan parhaassa tapauksessa uusia tuottajia innostumaan sekä siementuotannosta että luomusta Facebookissa on oma julkinen Tuottavaa luomua -ryhmä. Some-palveluiden aktiivisella käytöllä neuvonnassa madalletaan kynnystä kysyä ja kommentoida. Tarkoitus on saada uudenlaista ”pöhinää” aktivoitavan tuotannonalan ympärille ja sisälle. Uskomme vahvasti, että onnistumme tässä tavoitteessa.

Siemenmarkkinoita täytyy kehittää Kaikki luomuviljelijät ovat kokeneet sen, että luomusiemenestä on pulaa. Me viljelijät seuraamme Eviran lisäysainelistoja ja tarkistamme, mitä siemeniä on saatavissa. Osa meistä ostaa sen luomusiemenen, mikä siellä on tarjolla ja osa odottaa, että se loppuu ja saa ostaa tavanomaista. Osa ei tykkää lajikkeesta ja hakee luvan käyttää tavanomaista lisäysaineistoa. Tämä on käytännön tilanne luomusiemenmarkkinoilla ja se ei ole kenenkään etu luomusiemenketjussa. Tähän hankalaan tilanteeseen kuultiin ratkaisuehdotuksia Eviran ylitarkastaja Sampsa Heinosen puheenvuorossa ja MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen lupasikin kutsua kaikki olennaiset siemenalan toimijat palaveriin, jossa tarkoituksena olisi kehittää luomusiemenmarkkinan toimintaa. Markkinan parempi toimivuus antaa koko ketjulle mahdollisuuden turvata paremmin luomusiemenen riittävyyttä markkinoilla ja tuoda uusia lajikkeita myös luomutuotettuna entistä nopeammin markkinoille. – Meidän tilallamme luomusiementuotanto tuntuu olevan vaativampaa, mielenkiintoisempaa ja kannattavampaa kuin tavallinen luomuviljely, kertoi Hollolan tilaisuuteen osallistunut viljelijä Esa Heinonen.

Minkälaisia lajikkeita halutaan? Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija Jukka Rajala toi puheenvuorossaan esille kasvijalostuksen kehittymistä ja sitä, miten nykyiset lajikkeet eivät välttämättä sovi luomutuotantoon. Maailmalta ja Euroopasta löytyy lukuisia esimerkkejä, miten luomujalostustekniikoita on kehitetty ja niillä on jalostettu erilaisia paikallisiin olosuhteisiin sopivia lajikkeita. Tämä on tulevaisuutta. Lisäksi oli esillä vanhojen kasvien (kulttuurikasvien) viljely ja niiden lisäystoiminta. Tämä on myös yksi luomutuotannon haara, joka on aktiivisesti kasvanut muissa Pohjoismaissa ja tulossa nyt vahvasti Suomeen. Aloittamista vaille Seminaarin paneelikeskustelussa käytiin aktiivista keskustelua luomusiementuotannosta ja siihen liittyvistä haasteista. Paneelissa oli keskustelijoina kaikki luennoitsijat ja lisäksi muita alan toimijoita: Peltosiemen, Boreal, Tilasiemen, Hankkija, Naturcom ja Kesko. Jokainen paneelissa ollut keskustelija korosti, että luomusiementuottajia tarvitaan lisää ja tuotannon kasvu hyödyttää kaikkia osapuolia luomuketjussa. Seminaarin henki oli innostunut ja positiivinen. Toivotaan että alkuvuodesta saadaan asiasta kiinnostuneet koolle pienryhmiin. ◀ Lisätietoja: www.proagria.fi/tuottavaaluomua www.facebook.com/groups/tuottavaaluomua

Riitta Makkonen

Luomusiemenestä on pulaa ja

▷ Kaksivaiheinen korjuu voidaan tehdä Swather-niittokoneella, mistä oli artikkeli Luomulehdessä 5/2015.

Luomulehti 6/2015

MMM Sari Kinnula hoitamassa kaasumittauksia, jota tehtiin sekunttien ja senttimetrien tarkkuudella. Mittauksissa typpikaasujen päästöt vakiintuivat nopeasti, kun taas hiilidioksipäästö lisääntyi koko ajan mittauksen aikana.

Teksti ja kuvat: Jukka Kivelä

Viljelykokeita mallasohralla: Orgaanisten lannoitteiden vaikutus satoon ja maaperän kaasupäästöihin Luomumallasohran kysyntä on kasvanut parin viime vuoden aikana, ja samalla on tullut aiheelliseksi selvittää, miten erilaiset orgaaniset lannoitteet soveltuvat mallasohran lannoitteiksi.

utkimus käynnistyi vuonna 2014 Knehtilän tilalla Hyvinkäällä ja tänä vuonna tutkimusta laajennettiin niin, että Helsingin yliopiston tutkimustilalle Viikkiin tehtiin rinnakkaiskoe. Viikissä tutkittiin myös lannoitusten vaikutusta maaperän kaasupäästöihin. Tutkimuksen rahoittaa Honkajoki Oy. Viikin koetilan tutkimuskentällä tehtiin kesällä 2015 koe, jossa koejäseninä olivat mineraalilannoite YaraMila Pellon Y3 23-3-8, Arvo 4-1-2, Kana-Viljo

Luomulehti 6/2015

5-3-2, Perus-Viljo 7-4-1 ja lannoittamaton verrane. Koe kylvettiin Streif-ohralle 18. toukokuuta, kun kynnös oli ensin muokattu vaakatasojyrsimellä noin 5 cm syvyyteen. Koe lannoitettiin sijoituslannoituksena, josta osa jouduttiin tekemää ennen kylvöä käsityönä, sillä koeruutukylvökoneesta meni vain 1 kg orgaanista lannoitetta koeruutua kohden. Koeala ruiskutettiin 19.6. kesäkuuta rikkakasvien torjuntaaineella. Satoa tuli mineraalilannoitteilla yli 6 tonnia, orgaanisilla lannoitteilla tonnin verran vähemmän ja 0-ruudulta yli neljä tonnia. Kylmän ja sateisen kesän satoa päästiin korjaamaan 24. elokuuta. Osa sadosta oli vielä kesken tuleentumisen, mutta Viikin pelloilla oleskelevien hanhien ja muiden lintujen takia ohra puitiin ennen kuin linnut ehtivät korjata sadon. Kokeessa määritettiin myös eri lannoitusten vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin, joita mitattiin kolme kertaa

kasvukauden aikana kesä-heinäkuussa ja sadon korjuun jälkeen elokuussa. Tarkoituksena oli tutkia, mitä kasvihuonekaasuja pääsee ohrapellosta ilmaan ja onko erilaisilla lannoitteilla vaikutusta näihin päästöihin. Kesän aikana kaasujen mittausmenetelmä tuli siis varsin tutuksi. Tulokseksi saatiin suuri määrä mittausaineistoa, joista ei pysty näkemään lannoitusten eroja ennen tilastollista käsittelyä, joka tehdään tulevan talven aikana.

Lannoituskokeen jatkuminen Knehtilässä Myos Knehtilän tilalla vuonna 2014 alkanutta lannoituskoetta jatkettiin talouskeskuksen läheisellä Joentausta pellolla, joka oli muokattu syksyllä kultivaattorilla syysrypsin jälkeen. Koeala kynnettiin toukokuun alussa, mutta sitten sateiset säät estivät kylvämisen. Kylvömuokkaus saatiin tehtyä 25.5. ja aamulla 26.5. koealue saatiin kylvettyä.

Koekasvina oli edellisen vuoden tapaan Harbinger -mallasohra. Koealueet lannoitettiin Arvo –kananlantarakeella ja KanaViljo sekä Perus-Viljo lannoitteilla sekä jätettiin 0-ruutu, joka ei saanut lainkaan lannoitusta. Koe alue ajettiin rikkaäkeellä kesäkuun puolivälissä sekä ohdakeleikkurilla heinäkuun puolivälissä, mutta siitä huolimatta koealue rikkaruohottui runsaasti, jopa enemmän kuin vain kevytmuokatut lohkon muut osat. Satotulokset olivat aika hyvät runsaasta rikkakasvimäärästä huolimatta, mutta lannoituksen tulokset jäivät rikkakasvien takia epäselviksi. Koeruudut päästiin puimaan vasta syyskuun puolivälissä, jolloin sato oli hyvin tuleentunutta ja kuivaa. Suurimman sadon tuotti Kana-Viljo, keskisadon ollessa noin 2,5 tonnia hehtaarilta. Tässä kokeessa lannoituksen tuotto jäi huonoksi, sillä 0-lannoituksella oli vähiten rikkaruohoja ja sato oli kuitenkin kohtuullinen. Lannoittaminen täytyy siis luomuviljelyssäkin sopeuttaa pellolla vallitseviin olosuhteisiin. Toisaalta myös sateinen kesä vaikutti lannoitustuloksiin. Kummallakin tutkimusalueella maan ravinnetilanne oli kohtuullinen ja päära-

vinteita oli riittävästi. Kummatkin alueet olivat myös runsasmultaisia, joten sateisena kesänä typpeä vapautui myös maan orgaanisesta aineksesta. Tutkimuksen tulokset julkaistaan tieteellisenä artikkelina tulevan talven aikana. ◀

Joentaustan pellolla korjattiin mallasohraa syyskuun 15 päivä koeruutupuimurilla, jonka ohjaimissa on HY:n tutkimusmestari Markku Tykkyläinen. Kokonaissatoa kertyi runsaasti, ja lajittelun jälkeen mallasohrakelpoista satoa saatiin noin 2,5 tonnia hehtaarilta.

Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitokselta.

Jouluherkut Delitukusta

Perinteisesti pitkään suolalaukassa suolatut Luomuporsaan joulukinkut.

T I L A U K S E T: info@delitukku.ﬁ +358 (0)20 763 9121

Herkulliset laatikot, rosollit, lihahyytelöt rullasyltyt ym.

Pohjantie 8 10420 Pohjankuru, Raasepori

Luomulehti 6/2015

Reseptit ja kuvat: Jaana Elo

Luomua pöytään jouluna! Joulun aikaan on ihana korostaa ruoan alkuperää ja eettisyyttä. Luomuliiton elintarvikeasiantuntija Jaana Elo vinkkasi Luomulehdelle pari hyvää reseptiä.

Suussa sulava glögikakku Tarvittavat ainesosat: 2 dl Revontuli Luomuglögiä (Lapin Maria) 70 g pekaanipähkinöitä 75 g kuivattuja karpaloita 150 g voita (ota ajoissa huoneenlämpöön) 4 kpl kananmunaa 4 dl vehnäjauhoja 3 dl luomusokeria 1 1/2 tl leivinjauhetta 1 tl kardemummaa 1 tl vaniljasokeria Koristeluun 2 1/4 dl tomusokeria 2 rkl Revontuli Luomuglögiä 2 rkl kuivattuja karpaloita 1/2 dl pekaanipähkinöitä Valmistusohje Mittaa taikinan glögi kulhoon. Paloittele pähkinät ja karpalot työlaudalla muutamaan osaan ja kaada glögin joukkoon maustumaan noin tunniksi. Mittaa loput taikinan aineet toiseen kulhoon. Sekoita sähkövatkaimella voimakkaasti vatkaten taikinaksi. Anna vatkaimen käydä muutama minuutti, jotta pehmeä rasva sekoittuu taikinaan tasaisesti. Kaada taikinan joukkoon glögi, pähkinät ja karpalot. Sekoita vielä hetki vatkaimella. Kumoa taikina voideltuun suorakaiteen muotoiseen vuokaan. Kypsennä kakkua 200-asteisen uunin alaosassa 40—50 minuuttia. Varmista kypsyys cocktailtikulla, jos tikkuun tarttuu taikinaa, anna kakun paistua vielä vähän aikaa. Älä kumoa kuumaa kakkua vaan jäähdytä se vuoassa. Leikkaa kakun kohouma veitsellä vuoan reunaa myöten pois ennen kuin kumoat kakun. Sekoita kuorrutuksen tomusokeriin glögiä vähitellen. Lusikoi notkea kuorrute glögikakun päälle koristeraitoja tehden, halutessasi voit käyttää myös pursotinpussia. Viimeistele helpon glögikakun pinta karpaloilla ja kokonaisilla pähkinöillä kuorrutteen ollessa vielä kosteaa. Anna kuivua, kunnes kuorrute on kovettunut. Kakku sopii tarjottavaksi kahvipöydässä tai vaikka tuliaiseksi.

Luomulehti 6/2015

Luomubroileria joulupöytään Kaikki eivät ole joulukinkun ystäviä ja heille voisi tarjota mehevää luomubroileria. Tarvittavat ainesosat: 1 kokonainen L’Uomu Nokka (tuote on pakasteena kaupoissa, joten muista sulattaa ajoissa) 3 porkkanaa kuorittuna ja paloiteltuna 2 isoa sipulia kuorittuna ja paloiteltuna 1 palsternakka kuorittuna ja paloiteltuna pieni rasia herkkusieniä puolitettuna Täyte: 4 siivua vaaleaa leipää 0,5 dl luomukevytmaitoa 1 paketti pekonia kuutioituna 1 iso sipuli kuutioituna 3 valkosipulinkynttä murskattuna 1 dl tuoretta persiljaa hienonnettuna tuoretta mustapippuria myllystä Valmistusohje Tee ensin täyte. Leikkaa leipäviipaleista kuoret pois ja laita viipaleet maitoon kostumaan. Paista pannulla sipuli- ja pekonikuutioita, kunnes ne saavat hieman väriä. Lisää joukkoon murskatut valkosipulin kynnet ja sekoittele vielä pieni hetki. Sekoita kaikki täytteen ainekset keskenään tasaiseksi massaksi ja täytä broileri massalla. Sulje broileri (esim. hammastikuilla), jottei täyte valu ulos kypsennettäessä. Laita broileri uuninkestävään vuokaan juuresten kera, lisää pohjalle sentti vettä ja kypsennä ensin 200-asteisessa uunissa noin puoli tunti, pudota lämpötila 150-asteeseen ja jatka kypsennystä vielä noin 45 minuuttia. Lihan kypsyyttä voit testata tekemällä viillon reiden ja vartalon väliin. Jos liha ja lihaneste ovat punertavat, jatka vielä kypsentämistä. Tarjoile uunibroileri ja juurekset keitettyjen luomuohrasuurimoiden kera. Maukkautta saat lisää lorauttamalla paistinliemeen tilkka ruokakermaa kypsennyksen loppuvaiheessa.

Luomulehti 6/2015

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 29.1.

suoramyyntiä

karjatilalle

LUOMULIHAA MAATILALTA www.luomupossu.fi Noudot suoraan tilalta tai toimitus kotiovelle Itellan Termo-kyydillä.

Kärki Vitalix Nuolukivet Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan! Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas

Tilateurastamo

KIVEN SÄÄSTÖPOSSU Uusitilantie 65, Karkkila

P. 064 298 900 www.karkiagri.fi

puh. (09) 2256 819

Luomuviljelyyn

Siemeniä

Laatusiemenet luomuun! - viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

Luomutuotteita

Luomu on hyvää Hyvää Joulua kaikille! TERVETULOA JOULUOSTOKSILLE! TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ - MUURUVESI MA-PE 10-17, LA 10-15 TOPIN HALLI - KUOPION KAUPPAHALLI MA-PE 10-17, LA 9.30-15

Luomulehti 6/2015

luomutuotteita

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

karjatilalle

luomuviljelyyn

Detamin Mineral Lick Plus-nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet. Hyväksytty luomuun. 20 kg astia. Sisältää mm: A-vitamiini 250.000 k.y., D3 -vitamiini 50.000 k.y., E-vitamiini 500 mg, Sinkki 6000 mg, Mangaani 4000 mg, Kupari 1200 mg, Jodi 100 mg, Koboltti 18 mg, Seleeni 40 mg

www.eurotrading.fi

p. 010 3211 950

koneita

ostetaan luomuspelttiä

Meiltä tutkitusti parhaat koneet UUTUUS

Birkkalan tila

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Simo Larmo Korvisillantie 2 25410 Suomusjärvi puh. 050 339 7342 simo.larmo@birkkala.fi

Ostamme hyvälaatuista kuorimatonta luomuspelttiä Uudistettu tositarkka AEROSTAR EXACT rikkaäes

CHOPSTAR rivivälihara ROW-GUARD kameraohjauksella

Teemme speltinviljelysopimuksia www.birkkala.com ostamme luomuviljaa

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita, taloudellisia ja nostavat satoja. Tätä monet käyttäjätkin kertovat.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella.

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

Luomulehti 6/2015

Teksti: Elisa Niemi

Terveisiä Luomuliiton syyskokouksesta

Hakomäki ja Hankamäki hallitukseen

Luomuliiton syyskokous pidettiin Luomupäivien

uomuliiton eläväisestä kokouskulttuurista lämpimästi vitsailtiinkin 30-vuotisjuhlassa, mutta nyt syyskokous sujui rauhallisesti juhlien jälkeisenä päivänä. Jäsenhankinta herätti jonkin verran keskustelua. Toimintasuunnitelmassa on nyt kirjattuna tavoitteena kasvattaa jäsenmäärää viidellätoista kaikissa alueellisissa luomuyhdistyksissä. Tämän vuoden varapuheenjohtajana toiminut Janne Rauhansuu ja hänen varajäsenensä Auvo Heikkilä olivat erovuoroisia hallituksesta, mutta molemmat valittiin uudestaan. He ovat Lounais-Suomen luomuyhdistyksen kautta Luomuliiton jäseniä.

yhteydessä Mikkelissä marraskuussa. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Sini Hakomäki ja varajäseneksi Juha Hankamäki. Molemmat ovat aktiivisia alueellisissa luomuyhdistyksissä. Sini Hakomäki valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi ja Auvo Heikkilä sekä Janne Rauhansuu jatkavat kolmivuotiselle kaudelle.

Elisa Niemi

Pihla Hankamäki

Vaikuttamistyötä yhdessä Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Sini Hakomäki Etelä-Pohjanmaalta. Hänellä on Seinäjoen Ylistarossa kotitilal-

Luomulehti 6/2015

△ Varajäseneksi valitulla Juha Hankamäellä on emolehmiä sekä viljan tuotantoa Keuruulla Keski-Suomessa.

Elisa Niemi

Kiitos kuluneesta vuodesta ja kaikkea hyvää vuodelle 2016!

la noin satapäinen lammaslauma. Liha myydään suoraan asiakkaille. Hakomäki toimii osa-aikaisesti ProAgria Etelä-Pohjanmaan lammasneuvojana (Luomulehti 5/2014). Toimialueeseen kuuluu myös Keski-Suomi ja koko Pohjanmaan alue, Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta. – Luomu on lähellä sydäntä ja mielestäni on tärkeää, että itse osallistuu ja pyrkii vaikuttamaan alan kehittymiseen ja edunvalvontaan, kertoo Hakomäki. Hän on toiminut alueellisen luomuyhdistyksen, Ekoviljelijät ry:n puheenjohtajana tämän vuoden alusta asti. – Ekoviljelijöissä pidän tavoitteena aktivoida nykyisiä jäseniä ja hankkia uusia. Toimiva yhdistys hyödyttää jäseniä – se hyöty voi olla pellonpiennarillassa koettu ahaa-elämys tai tärkeän asian saattaminen eteenpäin, yhteisen hyvän eduksi. – Näen, että yhdistystoiminta on kannattavaa, vaikka aika tahtoo olla kortilla itse kullakin. Vain lähtemällä mukaan toimintaan voi vaikuttaa. Yhdessä olemme enemmän.

Keski-Suomi mukaan Sini Hakomäen varajäseneksi syyskokous valitsi Juha Hankamäen. Niin saatiin ensimmäistä kertaa mukaan edustaja Keski-Suomen luomuyhdistyksestä, joka perustettiin vasta kaksi vuotta sitten. Juha Hankamäki on ollut mukana hallituksessa ja hänen vaimonsa Sari Mäkinen-Hankamäki on ollut aktiivinen yhdistyksen perustamisessa ja toiminnassa. – Jäseniä yhdistyksessämme on vielä vähän, mutta olen itsekin tehnyt soittokierrosta uusien jäsenien hankkimiseksi. Haastavinta on saada mukaan niitä tiloja, jotka eivät myy tuotteita luomuna – joilla on pellot luomussa, mutta eläimet eivät, kertoo Hankamäki. Keski-Suomessa on noin 160 tuottajaa, joten muutamasta kymmenestä jäsenestä

on paljon potentiaalia jäsenmäärän kasvattamiseen. Tänä vuonnakin jäsenmäärää on saatu yhdistyksessä kasvamaan. – Jäsenille hyödyllistä ja houkuttelevaa toimintaa voisi olla esimerkiksi hankintarenkaat, jotka kilpailuttavat vaikkapa siemeniä ja niitä voitaisiin sillä tavalla saada porukalla tilattua edullisemmin, pohtii Hankamäki. Luomuliiton toiminnassa Hankamäkeä kiinnostaa vaikuttamistyö. Esimerkiksi nitraattiasetuksen lannankäsittelyn rajoitukset tuntuivat niin kohtuuttomilta, että hän oli itsekin yhteyksissä tänä vuonna suoraan ministeri Kimmo Tiilikaiseen. – Tuntuu, että usein maataloutta koskevat määräykset tulevat nopeasti ja ovat yhä vieraantuneempia maatalouden käytännöistä. Olisi mukava päästä sanomaan niihin sanansa, toteaa Hankamäki. Hankamäellä on keuruulaisella tilalla noin 30 Charolais-emolehmää ja sonnivasikat kasvatetaan tilalla itse. Ylimääräiset lehmävasikat laitetaan välitykseen; nautayksiköitä on 45–50. Lähellä olevia, laidunnukseen sopivia lohkoja on vain 12

hehtaaria. Yhteensä tilalla on 60 hehtaaria peltoa. Pellot siirrettiin luomuun vuonna 2009 ja eläimet viime vuonna. Tällä hetkellä lihat menee teurastamolta eteenpäin, mutta suoramyyntikin on ollut harkinnassa. ◀

Luomuliiton toimintasuunnitelmat: www.luomuliitto.fi/jarjesto Koko hallituksen yhteystiedot: www.luomuliitto.fi/yhteystiedot sini.hakomaki@proagria.fi, puh. 043 825 0526 juha.hankamaki@gmail.com, puh. 044 541 7083

Luomulehti 6/2015

Kysymyksiä

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat Huolestuneena katsoin TV 1:n MOTohjelman välittämää kuvaa ja tietoa nautakarjan, lampaiden ja sikojen kohtelusta eri teurastamoilla Suomessa. Olen ostanut lähes aina luomulihaa, siis nautaa, kun sitä lähikaupassamme on ollut saatavilla. Viedäänkö myös luomunautaa samoihin teurastamoihin teurastettavaksi? Luomukotieläinsäännöt antavat raamit eläinten hoitoon ja ruokintaan tilalla. Säännöissä myös määritellään miten luomueläimet tulee lastata teurasautoon ja pitää erillään tavanomaisista eläimistä. Lisäksi esimerkiksi Ruotsin KRAV-luomusäännöt määrittelevät hyvinkin tarkkaan, miten luomueläimiä tulee lastata ja kuljettaa. Eri kotieläimille on myös olemassa tarkat säännöt siitä, miten niitä ruokitaan ja käsitellään teurastamossa. Säännöissä on muun muassa erikseen määritelty tilavaatimukset eri eläimille, maksimi odotusajat, kuivikkeiden käyttö, tainnutus ja verenlasku. Luomueläimet (naudat, siat, lampaat, kanat ja kalkkunat) teurastetaan samoissa teurastamoissa kuin tavanomaiset eläimet. Lopetusmenetelmät riippuvat siitä, mikä eläinlaji on kyseessä ja jonkin verran myös teurastamoista. Luomueläinten teurastus tapahtuu samoin menetelmin kuin tavanomaistenkin eläinten teurastus. Luomueläimet pitää kuitenkin pitää teurastamoissa erillään, jotta lihaerät eivät mene sekaisin. Olipa sitten kyseessä luomu- tai tavanomainen eläin, pitää teurastamoissa noudattaa eläinsuojelulakia. Luomutuottajakin joutuu luottamaan siihen, että lakia noudatetaan ja että hänen kasvattamiaan eläimiä kohdellaan hyvin. Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström puh. 040 936 2 150

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostiLuomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa neuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi www.luomuliitto.fi

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 964 1518 neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Onko lehtilannoitus ainoa vaihtoehto korjata mangaaninpuute? Eikö sitä saisi hoidettua maan kautta pysyvämmin? Mangaaninpuute voi johtua siitä, että maassa ei todella ole mangaania, Suomessa yleisemmin siitä, että maaperän mangaanivarannot eivät ole kasville käyttökelpoisia. Maan löyhyys ja korkea pH edistävät mangaanin hapettumista kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Mangaanin saatavuutta voi parantaa alentamalla maan pH:ta esimerkiksi alkuainerikillä tai ammoniumsulfaatilla (tällä hetkellä ei yhtään luomussa hyväksyttävää lannoitevalmistetta). Myös biohiilen lisääminen voi parantaa mangaanin käyttökelpoisuutta kasveille. Eräs Isossa-Britanniassa yleisesti käytetty menetelmä on nestepeittaus mangaanilannoitteella (200-600 g mangaania/ha). Eli vaihtoehtoja on, mutta pysyvien muutosten aikaansaaminen on hankalaa. Yleensä on viisaampaa välttää liian korkeita pH-lukemia maassa. Kasvi- ja maaperäasiantuntija Tuomas Mattila puh. 040 933 1694

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Luomulehti 6/2015

Marjo Koivumäki

Ostin paikallisesta isosta ruokakaupasta siellä paistetun ruokaleivän. Lämmin ja herkullisen tuoksuinen leipä oli pakattu paperipussiin. Vasta kotona huomasin, että leipä olikin leivottu Tanskassa!!! Luulin ostaneeni kotimaisen tuotteen. Huijataanko meitä kuluttajia? Lämmin leipä, eikö leivän ulkomainen alkuperä olisi pitänyt kertoa jotenkin muutoinkin?

Jos viljelijällä on sekä peltoa että kasvihuoneita, niin voiko luomuun hakea pelkät kasvihuoneet ja jättää pellot tavanomaiseen viljelyyn, esim. viljalle?

Elintarvikkeiden pakkausmerkintäsäädökset edellyttävät,

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola puh. 040 573 4791

Arella Rahtola

viljely on mahdollista, kun vain sadot pystytään erottamaan, minkä ei tässä tapauksessa pitäisi olla vaikeaa. Jos viljelijä haluaa lisäksi sitoutua ympäristötukijärjestelmän luomutukiehtoihin, josta tarjolla on vuodessa 160 €/ha korvaus, tulee koko tila siirtää luomuun. Kasvihuoneissa luomutukea ei kuitenkaan ole, joten ongelmaa ei tässäkään tapauksessa tule. EU-komissiossa on käyty syksyn aikana vilkasta keskustelua luomukasvihuonetuotannon sääntötulkinnoista ja edelleen eri jäsenmaissa esiintyy merkittäviä eroja siitä, mikä lasketaan kasvihuoneeksi ja mikä ei. Jos esimerkiksi kyseessä on vaikkapa marjanviljelyssä yleistyvä siirrettävien rakenteiden tunnelihuonetuotanto, voidaan se suomalaisen tulkinnan mukaan laskea jo osaksi avomaan viljelyalaa. Luomuliitto ja Maa- ja metsätalousministeriö seuraavat ja pyrkivät vaikuttamaan aktiivisesti luomukasvihuonetuotannon sääntötulkintojen muodostumisessa EU-tasolla.

Hanna Tuominen

EU:n luomuasetuksen mukaan rinnakkais-

että pakkauksessa ilmoitetaan valmistajan, pakkaajan tai EU:ssa toimivan myyjän nimi ja osoite. Lisäksi on ilmoitettava tarkemmat tiedot alkuperästä, jos sen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa ostajaa harhaan elintarvikkeen todellisen alkuperän suhteen. Tämän tarkoituksena on varmistaa, ettei ostaja oleta ostavansa suomalaista alkuperää olevaa tuotetta, jos se on valmistettu muualla tai vain tuotu Suomeen. Valmistaja on se toimija, joka on jalostanut tai koostanut elintarvikkeen tai muulla käsittelyllä saattanut elintarvikkeen lopulliseen muotoonsa. Valmistuksella tarkoitetaan elintarvikkeen yhdistämistä muihin ainesosiin, kypsentämistä, säilömistä tai muuta vastaavaa käsittelyä. Valmistamisen käsite on hyvin laaja ja valmistusmaa ei välttämättä tarkoita samaa kuin alkuperämaa. Silloin kun elintarvike valmistetaan useista ainesosista, ovat valmistusmaa ja alkuperämaa sama asia. Elintarvikkeet, joiden oleellinen raaka-aine on ulkomaista alkuperää, ja joiden valmistuskäsittely Suomessa on vähäistä, eivät muutu alkuperältään suomalaisiksi, vaikka niiden valmistusmaa tällöin onkin Suomi. Tällöin raaka-aineen alkuperämaa tulee ilmoittaa, jos sen puuttuminen voi harhaanjohtaa ostajaa. Kaupan paistopisteestä ostettu leipä on tyypillinen esimerkiksi tuotteesta, jonka alkuperä on ilmoitettava silloin, kun leipä on leivottu jossain muualla (tässä tapauksessa Tanskassa) ja tuodaan raakapakasteena Suomeen. Kauppa vain paistaa leivän, pakkaa paperipussiin ja myy sen kuluttajalle. Eli leivän paistaminen on vähäistä käsittelyä ja alkuperä täytyy ilmoittaa kuluttajalle. Samoin Suomessa pakatun ulkomaisen maidon alkuperä on ilmoitettava. Paistopisteistä löytyy myös suomalaista leipää, joten on hyvä olla tarkkana pakkausmerkintöjen kanssa ja lukea ne aina tarkkaan – lämmin leipä ei valitettavasti aina ole tae suomalaisesta tuotteesta. Joidenkin paistopisteiden valikoimissa on myös luomuleipää. Lisätietoja elintarvikkeiden pakkausemerkinnöistä ja alkuperän ilmoittamisesta löydät Eviran sivuilta: www.evira.fi Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo puh. 040 964 1518

Luomulehti 6/2015

Yhdistyksistä

Biokaasulaitoksen toiminnasta kertoi Tuorlan maatalousopettaja Timo Teinilä (vasemmalla). Kuvassa myös Tapani Juselius, Auvo Heikkilä, Seppo Lohtaja, Raimo Mettälä ja Osmo Salonen.

Teksti ja kuvat: Tita-Marjut Salonen

Uusiutuvan energian mahdollisuudet kiinnostavat Lounais-Suomen luomuyhdistysväki sai syyskokouksen yhteydessä lokakuun lopulla tilaisuuden tutustua vaihtoehtoisiin energiantuotantotapoihin Livian Maaseutuopiston Tuorlan yksikössä Piikkiössä.

Luomulehti 6/2015

uorlan biokaasulaitos oli valmistuessaan alkuvuodesta 2012 yksi Varsinais-Suomen ensimmäisistä maatilaluokan biokaasulaitoksista. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin miljoona euroa. Biokaasutus tapahtuu 360 m³:n biokaasureaktorissa ja 360 m³:n jälkikaasutusaltaassa mesofiilisellä anaerobisella mädätyksellä käyttämällä monipuolisesti nestemäisiä ja kiinteitä jätteitä, kuten lietelantaa, kuivalantaa, rasvajätettä, järviruokoa, kasvituotannon jätettä ja peltobiomassoja, esimerkiksi rehujuurikasta ja nurmea. Erikoistuneet mikrobikannat käyttävät syötetyn materiaalin orgaanista ai-

nesta ravinnokseen ja tuottavat metaanikaasua, joka varastoidaan varsinaisten reaktorialtaiden päällä olevissa 440 m³:n varastokuvuissa. Kaasu käytetään yhdistetyssä sähkönja lämmöntuotannossa kaasumoottorissa, jonka sähköteho on 50 kW ja lämmöntuottoteho 100 kW. Laitoksen vuosittainen energiantuotto on 1200 MWh, joka vastaa noin 80 omakotitalon vuosittaista energiantarvetta. Kaikki tuotettu energia käytetään opetustilan omiin tarpeisiin, mutta tämäkin energiamäärä kattaa kuitenkin vain noin 15 prosenttia navetan, sikalan ja kasvihuoneita sisältävän opetustilan koko energiantarpeesta.

Prosessissa syntynyt mädätysjäännös erotellaan nestemäiseen ja kiinteään jakeeseen, jotka käytetään lannoitteena ja maanparannusaineena koulutilan peltoviljelyssä. Laitoksen kaikki prosessit ovat hajujen välttämiseksi suljettuja ja ne ohjataan puristenesteineen ja jätevesineen kaasutusprosessiin.

Aurinkoenergialla paljon potentiaalia Pohjolassa Vielä ennen syyskokousta saatiin tiivis tietopaketti aurinkosähkön käytön mahdollisuuksista maatiloilla. Tästä luomutiloillekin erinomaisesti sopivasta vaihtoehdosta olivat kertomassa Loistovoima Oy:stä Janne Larjama ja Jarmo Juslin. Kuulimme muun muassa, että auringosta maan pinnalle tulevasta energiasta vain 0,07 prosenttia riittää kattamaan maapallon nykyisen energiantarpeen, ja että Etelä-Suomessa auringon vuosittaiset säteilymäärät ovat samaa suuruusluokkaa kuin Keski-Euroopassa. Yllättävää lie myös tieto, että säteilymäärien olles-

Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry:n syyskokouksessa 28.10.2015 valittiin puheenjohtajaksi edelleen Sari Raimoranta sekä hallituksen jäseniksi Auvo Heikkilä, Antti Kulta, Ismo Lankinen, Seppo Lohtaja, Marjaana Manni, Janne Rauhansuu, Tita-Marjut Salonen ja Katja Sikka.

sa samat, aurinkoenergiaa saadaan tehokkaammin talteen viileässä kuin kuumassa ilmanalassa. Järjestelmän tuottaman ylijäämäsähkön voi myydä myös muulle, kuin sille sähköyhtiölle, jolta sähköä ostetaan. Järjestelmää ei kuitenkaan kannata ylimitoittaa, vaan lyhin takaisinmaksuaika saavutetaan, kun kaikki sähkö käytetään itse. Laadukkailla komponenteilla aurinkosähköjärjestelmän elinkaari on yli 30 vuotta. Maatilat voivat saada 35 prosenttia investointitukea uusiutuvaa energiaa käyttävien järjestelmien hankintaan. ◀

Myös Tuorlan vuonna 2014 valmistuneeseen 2,5 MW:n hakelaitokseen käytiin tutustumassa.

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS

Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ Tuottajajäsen

☐ Kuluttajajäsen

☐ Kannatusjäsen

☐ ESVY ry (Etelä-Suomi) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Tuottajajäsen 60 €

☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 €

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

☐ Laita rasti niin lähetämme lisätietoa. Leppäkerttu-merkki 150 € / 3 vuotta + jäsenyys + Luomulehti 0 €.

Pinssi 1 €

T-paita 25 €

kpl

le h ti

Hinta voimassa vuoden 2015 loppuun!

☐ Kestotilaus 60 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja uudelle tilaajalle 6 €

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 € ☐ Opiskelijatilaus 30 € Hinnat sis. ALV 10 %

☐ Muu:

Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

62 Luomulehti 6/2015 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

6/2015

Luken toimipaikkaverkoston uudistamissuunnitelma uhkaa heikentää luomututkimusta Luonnonvarakeskus Luken toimipaikkaverkoston uudistamissuunnitelmassa esitetään, että luomun kannalta merkittävin yksikkö Mikkeli lakkautettaisiin. Lisäksi pitkäaikaisimmat luomukoepellot lakkautettaisiin Mikkelin Karilassa.

siaa käsitellään 7. joulukuuta Alueellistamisen koordinaatioryhmässä. Sen jälkeen asiaa käsittelevät vielä todennäköisesti maa- ja metsätalousministeriö sekä valtioneuvosto. Mikkelin tutkimusyksikkö on merkittävä keskus suomalaiselle luomututkimukselle. Hajauttaminen vähentäisi tehokkuutta ja heikentäisi tärkeitä yhteistyömahdollisuuksia. Mikkelin Karilan koepellot hoidetaan jo kustannustehokkaasti ja ne tuovat korvaamattoman arvokasta tietoa tutkimukselle. Kokeita täytyy olla eri puolella Suomea - ei vain eteläisimmässä osassa Suomea. Karilan kivennäismailta saadaan erilaista tietoa kuin Jokioisten savimailta. Mikkeli edustaa maalajiltaan (karkea ja hieno hieta) pääosaa (noin 70 %) Suomen pelloista. Tilakoetoimintaa tulee kehittää, mutta kaikki tärkeät koeasetelmat eivät ole tilakokeissa mahdollisia, vaan myös Luken omia kenttäkoeresursseja tarvitaan jatkossakin. Luomualan toimijat, kuten Luomuinstituutti, Luomuliitto ja Pro Luomu kehoittavat, että lopettamisen sijaan kannattaa katsoa tulevaisuuteen ja kehittää Karilasta luomututkimuskeskus. Luomutuotanto on jo tällä hetkellä kannattavampaa kuin tavanomainen maataloustuotanto ja tulevaisuudessa yhä selkeämmin, kun keinolannoitteiden hinnat jatkavat heilahtelevaa nousuaan. Luomutuotannon menetelmien kehittäminen kiinnostaa ja hyödyttää koko maataloutta. ◀ Luomuliiton kannanotto: www.luomuliitto.fi/ko-luke

Luomuliitto on 13 alueellisen jäsenyhdistyksensä keskusliitto, joka edistää suomalaista luomutuotantoa. Liitolla on myös suorajäseniä. Luomuliitto toimii myös alansa edunvalvontaorganisaationa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Haemme osa-aikaista

EDUNVALVONTAJOHTAJAA Valittavalta edellytämme perehtyneisyyttä luomualaan. Järjestöelämän tuntemus katsotaan eduksi. Tehtävä edellyttää hyvää yhteistyökykyä ja vuorovaikutustaitoja. Työtehtäviin kuuluu seurata Euroopan Unionin ja kotimaan lainsäädännön valmistelua sekä markkinoita ja ennakoida tulevia kehitystrendejä. Edunvalvontajohtaja toimii suoraan puheenjohtajan alaisuudessa. Tehtävä täytetään vuoden 2016 alkupuolella sopimuksen mukaan. Työtehtävää täytettäessä noudatetaan koeaikaa. Luomuliiton hallitukselle osoitetut hakemukset CV:n ja palkkatoivomuksen kanssa tulee toimittaa 31.12.2015 mennessä osoitteeseen: rekry@luomuliitto.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa puheenjohtaja Pauli Talvitie puh. 044 550 1850 Luomuliiton hallitus

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

Päätoimittaja Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 550 1850

Tilaajapalvelu arkisin klo 9–15 luomuliitto@tilitoimistolindgren.fi 040 738 4448

Puheenjohtaja Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 550 1850

Toimitussihteeri Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

Ulkoasu Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

Toiminnanjohtaja Elisa Niemi elisa.niemi@ luomuliitto.fi 0400 534 003

Toimitus PL 145, 00101 Helsinki

Julkaisijat Luomuliitto ry

Mentor-toiminta Katso s. 52

Ilmoitusmyynti Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

Paino Esa Print Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

Asiantuntijapalvelu Katso s. 58

Luomulehti 6/2015

Pajuniemi Oy

Nygårdintie 43 04240 Talma Puh: 020-792 4221 www.pajuniemi.fi

LUOMU, hyvää sinulle, hyvää luonnolle ja hyvää eläimille