Luomulehti 6/2019 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 6/2019

10,00 €

Luomusiementuotanto murroksessa ▷ 22 VUODEN LUOMUYRITTÄJÄ ON OMAN ELÄMÄNSÄ PELLE PELOTON

www.luomulehti.fi

▷ 10

_Aurinkosähköä helposti_ ▷ 18

Luomuviljelyyn sertifioidut viljan, nurmi- ja öljykasvien siemenet Kaurat

Herne

Ohrat

Härkäpapu

Vehnät

Apilat

Vihermassaherne

Timoteit

Seokset

Muut nurmisiemenet

Öljypellava

Vihermassahärkäpapu

Rypsi, rapsi

Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192

info@junttilantila.fi Sastamala www.junttilantila.fi

Varmat valinnat! Ebena-rehuvirna Jögeva4-valkoapila Retu-apilanurmi Pihvilaidunseos® Lammasnurmiseos

www.naturcom.fi

Euroopan unioni arvioi geenimanipulaatiolainsäädännön uudelleen

uomi on Euroopan unionin puheenjohtajamaana tehnyt esityksen Euroopan komissiolle geenimanipulaatioon liittyvän lainsäädännön avaamiseksi. Vielä toissa keväänä Euroopassa vallitsi villi tilanne uuden geenieditointitekniikan vuoksi. Esimerkiksi Suomi ja Ruotsi noudattivat käytäntöä, ettei uusiin CRISPR- ja Cas-tekniikoihin sovelleta GMO-lainsäädäntöä. Osassa unionia taas sitä sovellettiin myös näihin uusiin menetelmiin. Edellä mainitusta syystä Euroopan unioni kesällä 2018 päätti, että geenieditointiin sovelletaan GMO-lainsäädäntöä. Myös Suomen ja Ruotsin oli ryhdyttävä noudattamaan tätä käytäntöä. Asia selkeytyi, ja riskit tulivat hallintaan. Tietäen unionin päätöksenteon ja lainsäädännön hitauden, tuntui että asia oli toistaiseksi ratkaistu. Näin ei näytä kuitenkaan olevan. Muodollisesti lainsäädännön avaamista voidaan perustella sillä, että aiemmin tehdyt säädökset eivät tunnista geenieditointia. On kuitenkin selvää, että takana on muitakin motiiveja. Avaamista voidaan perustella sillä, ettei kehitystä pidä jarruttaa niin että Eurooppa jää muusta maailmasta jälkeen. Myös suuret taloudelliset intressit ovat ajamassa lainsäädännön avaamista. Euroopan luomutuottajien kattojärjestö IFOAM EU on vaatinut, että uudet geenitekniikat pitää sisällyttää olemassa olevaan sääntelyyn ja uusien geenitekniikoiden jäljitettävyydelle on luotava valvontamenetelmät. Luomun kasvun ja menestyksen takana on kuluttajien luottamus luomutuotteisiin, niiden puhtauteen ja riskittömyyteen. Laaja kasvien ja eläinten perimän muokkaus vaarantaa tuon luottamuksen. Mikään ei takaa, että muokattu perimä ei riskeineen siirtyisi luomutuotteisiin. Perimän muokkaaminen on aina riskipeliä. Koskaan ei voida varmoja, mitä kaikkea siitä seuraa ekosysteemiä ajatellen. Siksi ihmisten ja heidän terveytensä on oltava etusijalla. EU lainsäätäjänä ei voi tässä asiassa edetä pelkästään taloudellisten hyötyjen vuoksi. Suomen luomuviljelijöiden on syytä yhtyä eurooppalaisten kollegoidensa näkemykseen varovaisuudesta. ◀

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 6 | 2019

Rakentukoon joulupöytä monenmoisista herkuista, eikä turhista paineista. Olkoon juhlan valmistelu yhtä mukavaa kuin juhla itse. Jääköön raskas ruokakauppavaellus historiaan, kun kaiken tarvitsemansa saa yhdestä paikasta ja piipahtaa voi useamminkin. Ja tyyli pysyköön vapaana, teit sitten itse alusta alkaen tai kulmissa sopivasti oikoen.

Sellainen on meidän joulumme. Huoleton.

yhteishyva.fi/joulu2019

Sisällys 6/2019

Huomio versoista juuriin s. 12

3 8 10 12 15 18 22 26 29 30 32

PÄÄKIRJOITUS: Euroopan unioni arvioi geenimanipulaatiolainsäädännön uudelleen Riilahden lihakarjatila solmi hiilinielusopimuksen KANNESSA: Vuoden luomuyrittäjä on oman elämänsä Pelle Peloton Huomio versoista juuriin Biohiili – maata parantava ilmastoteko KANNESSA: Aurinkosähköä helposti

Usko omaan tekemiseen vie Kuorttisen luomukanalaa eteenpäin s.26

34 36

Uusi työkalu tuotannon kestävyyden arviointiin Kasvinsuojelussa kohti kokonaisvaltaista viljelyn hallintaa

päivää ja 42 Viisi kaksi yötä alkoholittomat 50 Testissä luomuglögit 53 Järjestösihteeri aloittaa ja 56 Jäsenlukijatyytyväisyyskyselyn tuloksia

KANNESSA: Luomusiementuotanto murroksessa Usko omaan tekemiseen vie Kuorttisen luomukanalaa eteenpäin Uusi tutkimushanke selvittää ilmastoviisasta luomutuotantoa Koko lihantuotantoketju omissa käsissä Valmistautuminen kevään 2020 luomutukihakuun

Kannen kuva: Tiina Poimio

Seuraava Luomulehti ilmestyy 31.1.

Katarina Rehnström

Luomulehden arkisto

Kuorttisen luomukanala

le h ti

Koko lihantuotantoketju omissa käsissä s. 30 Palstat

6 20

Alkupalat Edunvalvontaa luomutuottajan asialla

38 Ulkomailta 44 På svenska 46 Yhdistyksistä 48 Palveluksessanne 52 Kysymyksiä 54 Pakina 55 Kommentti 59 Minä ja luomu

LUOMULEHTI 6 | 2019

TOIMITTANUT: NOORA MANTERE

Luomuviljasato kasvoi yli puolella

Noora Mantere

VUODEN 2019 luomuviljasato – 140 miljoonaa kiloa – on 63 prosenttia suurempi kuin vuonna 2018. Määrä on 3,5 prosenttia Suomen koko viljantuotannosta. Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan yli puolet viljasadosta oli kauraa – 76 miljoonaa kiloa. Osuus koko maan tuotannosta on 6,5 prosenttia. Luomuruissato kaksinkertaistui viime vuodesta ollen 9 miljoonaa kiloa. Luomurukiin osuus koko maan tuotannosta on 5 prosenttia. Luomuvehnää ja -ohraa korjattiin lähes yhtä paljon eli noin 17 miljoonaa kiloa molempia. Luomuherne- ja härkäpapusato kasvoivat – molemmat lähes 70 prosenttia. Niiden osuus kokonaissadosta on noin 15 prosenttia. Tiedot tarkentuvat maaliskuussa 2020, kun tilasto valmistuu lopullisena. ◀

NATURAL & Organic Awards Scandinavia 2019 -kilpailun voittajat julkistettiin Malmössä 13.11. Nordic Organic Food Fair -messujen yhteydessä. Kilpailu oli avoinna kaikille messuille osallistuneille toimijoille. Parhaana luomutuotteena palkittiin espanjalaisen Cordero Organicin luomulampaankyljykset. Juomien sarjan voitti tanskalaisen The Ferment Projectin Kwas, joka on kehitetty venäläistyyppisestä kotikaljasta – ja valmistettu luomuna. Tuotteen taustalla on tavoite tarjota luonnollisempia vaihtoehtoja sokerisille virvoitusjuomille. Vegaanisten tuotteiden sarjan voitti niin ikään tanskalaisen Hanegalin luomukasvispatee. Hanegal on luomutilasta ja pienteurastamosta alkunsa saanut elintarvikealan yritys. Myös luomussa kunnostautuneen vähittäiskaupan palkinto meni Tanskaan, Coop Danmarkille. Nordic Organic Food Fair -messut järjestetään seuraavan kerran 11.–12.11.2020 Malmössä. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2019

Nordic Organic Food Fair

Luomualan parhaat palkittiin Malmössä

Mustialan opetusja tutkimusmaatila kokonaan luomuun

LINDBLOMS FRÖN varastorakennus on palanut kokonaan Kivikin kunnassa eteläisessä Ruotsissa. Poliisi tutkii tapausta tuhopolttona. Tulipalossa tuhoutuivat niin yrityksen siemenvarastot kuin pakkaus- ja muu laitteisto. Lindbloms Frö on erikoistunut luonnonmukaisesti viljeltyjen siementen tuotantoon ammattimaisille vihannesviljelijöille. Luomuliiton toiminnanjohtajan, Susann Rännärin mukaan tapaus vaikeuttaa tulevan kasvukauden suunnittelua myös suomalaisilla vihannestiloilla. – Monet suomalaiset tilat ovat tilanneet siemeniä Lindbloms Fröltä. Siemenvalikoima on ollut laaja, ja varsinkin erikoisemmille lajikkeille voi olla vaikeaa löytää korvaavia luomusiemeniä, hän kommentoi. ◀

Hämeen ammattikorkeakoulu

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN Mustialan kampuksen opetusja tutkimusmaatila on kokonaan luonnonmukaisessa tuotannossa marraskuun puolesta välistä lähtien. Viimeisimpänä luomuun siirtyi navetta, jossa alkoi puolen vuoden mittainen siirtymäkausi. Luomuun siirtyminen aloitettiin Tammelan Mustialassa 1.5.2018. Peltoviljelyn osalta se näkyy pitkäjänteisempänä viljelykierron suunnitteluna ja työmenetelmien kehittämisenä. Kotieläinten siirtyminen luomuun tapahtui suunnitellussa aikataulussa ja edellytti pieniä muutoksia pihattorakennukseen. Kiinteän lattian vaatimusten täyttymiseksi ritilöiden päälle oli asennettava kumimattoja. Muita luomussa huomioitavia asioita ovat muun muassa päivittäinen laidunnus pitkällä laidunnuskaudella ja se, että vasikoita juotetaan maidolla juomarehun sijaan. Lääkkeiden käytössä varoajat ovat kaksinkertaiset tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Laskelmien mukaan luomussa on tavanomaista parempi kannattavuus ja tuotteille hyvä kysyntä. Kahden vuoden keskiarvojen perusteella päästään luomuviljelyssä tavanomaisen viljelyn satotasoihin, jos käytetään lietelantaa tai muuta täydennyslannoitusta. Lisäksi Mustialan siirtyminen luomuun on rikastuttanut sekä tutkimustoimintaa että opetusta.◀

TULIPALO TUHOSI SIEMENVARASTON

LUOMULEHTI 6 | 2019

TEKSTI JA KUVA: SINIMAARIA KANGAS

Riilahden lihakarjatila solmi hiilinielusopimuksen Lokakuun lopussa raaseporilainen Riilahden luomutila allekirjoitti hiilinielu-sopimuksen Nordic Green Solutions -yrityksen kanssa.

opimuksen myötä tilan tuottama herefordkarjan liha on ensimmäisenä Suomessa todennetusti hiilineutraalia lihaa. Tuotannosta syntyvät hiilipäästöt kompensoidaan kokonaisuudessaan tilan omissa metsissä, kertoo tuottaja Jessica Aminoff. – Lähdimme tähän osittain ollaksemme ajan hengessä mukana, koska ilmastonmuutos, sen päästöt ja varsinkin lihankulutus ovat tällä hetkellä tapetilla. Haluamme osoittaa, että myös lihaa voi tuottaa ympäristö- ja eläinystävällisesti. Nordic Green Solutions on yrityksille suunnattu hiilipäästöjen hyvitysyritys. Se toimii yhteistyössä suomalaisten metsän- ja maanomistajien kanssa kolmen eri hankeen kautta: luomalla uusia hiilinieluja, tehostamalla metsän hiilensidontakykyä ja jatkamalla metsän kiertoaikaa. Yrityksen laatiman raportin mukaan Riilahden lihantuotannossa syntyy vuosittain 120 000 kg CO2-ekv./v hiilipäästöjä asiantuntijoiden määrittämän keskiarvon perusteella. Arviossa on hyödynnetty arvoa 20 kg CO2-ekv. tuotettua lihakiloa kohden. Hiilikompensoituun lihaan päästään Riilahdessa hyvittämällä tuotannon päästöt tilan oman metsän avulla. Hyvityksessä käytetään yrityksen luomaa pidennetyn kierron hanketta. Se kattaa suhteellisen nuoria ja kas-

LUOMULEHTI 6 | 2019

vavia metsiä, jotka olisivat muutoin päätehakkuun kohteita. Riilahdessa niiden kiertoaikaa pidennetään vähintään viisi vuotta. Käytännössä tämä tarkoittaa hakkuun siirtoa, jolloin metsien hiilensidonta jatkuu pidempään. Hiilineutraalista hiilinegatiiviseksi? Nordic Green Solutions toimittaa tilalle tarvittavat laskelmat hiilihyvityksen toteuttamiseksi ja kartoittaa hankkeeseen soveltuvat metsäalueet. Yrityksen mukaan laskelmat perustuvat alan johtavien asiantuntijoiden ja yliopistojen tutkimustuloksiin. Niissä hyödynnetään vähintään 20 prosenttiyksikön marginaalia. – Sopimuksen kautta sidomme tähän projektiin muutaman metsäalueen. Jos lähdemme hakkaamaan metsiä ennenaikaisesti, kyseessä on sopimusrikko ja siitä voidaan langettaa sopimussakko, Aminoff kertoo. Tila harkitsee myös hiilinielujen myymistä muille. – Metsäalueiden sopivuudesta on kuitenkin melko tarkat kriteerit, eikä sellaisia metsiä ole loputtomiin. Tämä tulee varmasti helpommaksi sitten, kun kompensaatioon voidaan käyttää nuorempia metsiä ja nurmipeltoja. Riilahden tila tahtoo osoittaa hiilinielusopimuksella, että lihaa voi tuottaa ympäristökestävästi. ◀

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2020! Jouluiloa ja menestystä vuoteen 2020! Luomuinstituutin väki

Hyvää Joulua!

Onnellista joulua a ja hyvää uuttavuott toivottaa:

w w w. s c h e t e l i g . c o m

Maukasta Joulua ja Valoisaa

RAUHALLISTA JOULUA.

Uutta Vuotta!

Hyvää joulua ja menestyksekästä luomuvuotta 2020! #onnistummeyhdessä

LUOMULEHTI 6 | 2019

TEKSTI: MINNA NURRO KUVAT: SILMUSALAATTI

Silmusalaatin Samuli Laurikaisen tavoitteena on kasvattaa yritystä suunnitelmallisesti. Yksi askel tällä tiellä oli muutto Espoon Keraan aiempaa tuplasti isompiin tiloihin.

Vuoden luomuyrittäjäksi tänä vuonna valittu Silmusalaatin Samuli Laurikainen on opettanut suomalaiset syömään ituja. Konetekniikan diplomi-insinöörille yrittäjyys oli itsestään selvä valinta; versobisnekseen hän päätyi, koska ”sai sen toimimaan Excelissä”.

Vuoden luomuyrittäjä on oman elämänsä Pelle Peloton

uomuviljelijä Samuli Laurikainen esittelee ylpeänä uusia tuotantotilojaan Espoon Kerassa. Eletään lokakuun loppua, ja Laurikainen on remontoimassa Inexin vanhaan terminaaliin Silmusalaatille lähes 600 neliömetrin idätys-, pakkaus ja esittelytiloja. Muutto yli kaksinkertaistaa yrityksen tuotantoalan. – Uusien tilojen ansiosta pystymme tuottamaan enemmän ja kehittämään tekniikkaa sekä muita uusia juttuja. Tällä hetkellä meillä on neljä kuluttajatuotetta, ja myös ravintolapuoli kiinnostaa, yrittäjä kertoo. Jos Samuli Laurikainen eläisi Ankkalinnassa, hänessä yhdistyisi monen hahmon perusluonne: Pelle Pelottoman tekninen kekseliäisyys, Touhon ennakkoluuloton luovuus, Roopen tarkka bisnesvainu sekä Mummo Ankan uutteruus. Silmusalaatin kasvutarina on vaatinut niitä kaikkia.

LUOMULEHTI 6 | 2019

SILMUSALAATTI LUKUINA

työllistää

henkilöä

liikevaihto

800 000 euroa (v. 2018)

myynnin kasvu

17 % (v. 2018)

Luomuliiton hallituksen puheenjohtaja Pauli Talvitie toteaa, että Vuoden Luomuyrittäjä -tunnustus annettiin tänä vuonna nimenomaan innovatiivisuudesta. Talvitien mukaan Silmusalaatti on uranuurtaja modernissa luomuliiketoiminnassa. – Usein ajatellaan, että luomu on staattinen ja ikään kuin valmis tuotannonala. Näin ei ole. Luomu on kehittyvä toimiala, joka ottaa huomioon luonnon ja ihmisen tarpeet. Siksi se on hyvä ala myös tulevaisuuden liiketoiminnalle, Talvitie korostaa. Megatrendit tukevat versobisnestä Yrittäjäksi ryhtyminen oli Samuli Laurikaisen tavoite jo hänen työskennellessään konepajateollisuudessa. Nuori diplomi-insinööri selvitteli järjestelmällisesti eri toimialojen yritysideoita parin vuoden ajan ennen kuin Excelin laskelmat näyttivät versoille vihreää. Silmusalaatin eli Snafu Oy:n hän perusti vuonna 2012.

– Halusin skaalautuvan bisneksen, jossa on kansainvälisiä mahdollisuuksia. Lisäksi kaikki megatrendit eli kaupungistuminen, kasvissyönnin lisääntyminen ja väestönkasvu tukevat tätä, Laurikainen toteaa. Luomu oli alusta lähtien selvä valinta, vaikka ilman sitä siemenet olisivat paljon edullisempia ja viranomaisvalvonta vähäisempää. – Näen luomun osana ongelmien ratkaisua. Luomussa on hyvät periaatteet, siinä tehdään kokonaisuuden kannalta fiksuja päätöksiä, hän hahmottaa. Virheet kannattaa tehdä halpoina Ruoantuotanto sinällään oli eteläsavolaisen maatilan pojalle tuttu juttu, mutta idättäminen ei. Niinpä hän luki aiheesta kaiken mitä löysi ja rakensi ensimmäiset idätyslaitteistot itse. Myös tuotekehitys oli haastavampaa kuin äkkiä luulisi. – Ensin on keksittävä, mitä asiakkaat haluavat, eli maistatuksia tarvitaan jo prototyyppivaiheessa. Sitten on löydettävä laadukas siemen, se on äärimmäisen tärkeää. Sitten on tehtävä hirveästi virheitä ja opittava homma niiden kautta. Siinä vaiheessa virheet ovat halpoja, ja ne kannattaa tehdä, Laurikainen kuvailee. Silmusalaatit pakataan nykyään pahvipakkauksiin, jotka yritys on itse kehittänyt. Laurikainen huomauttaa, että moinen satsaus on pienelle firmalle ”järjetön” – mutta kun muovirasioiden tilalle ei neljän vuoden etsinnästä huolimatta löytynyt ekologisempaa vaihtoehtoa, se oli pakko tehdä. – Kalleinta on silti tuotteen markkinointi, siihen menee meillä 15–20 prosenttia liikevaihdosta. Silmusalaatin tärkein markkinointikanava on some ja tuote itse, hän linjaa. Tavoitteena kansainvälinen kasvu Tänä päivänä Silmusalaatin tuotteita myydään S- ja K-ryhmän kaupoissa kautta maan. Laurikainen arvioi, että suurin asiakasryhmä ovat lapsiperheet ja ihmiset, jotka ostavat muutenkin paljon salaattia. Yrityksen kovimpana kilpailijana hän pitää kuluttajien urautuneita asenteita. – Ihmiset kiertävät kaupassa aina saman reitin ja ostavat samat tuotteet. Minun on saatava heidät kokeilemaan jotain uutta. Myös ovi muille markkinoille on jo raollaan: vienti Viroon alkoi kesällä, ja Islan-

Silmusalaatit pakataan nykyään pahvipakkauksiin, jotka yritys on itse kehittänyt, kun muovirasioiden tilalle ei neljän vuoden etsinnästä huolimatta löytynyt ekologisempaa vaihtoehtoa.

nista neuvotellaan. Pidemmällä aikavälillä Silmusalaattia on tarkoitus kasvattaa nimenomaan kansainvälistymällä, ehkä franchising-mallisesti. Laurikaisen mielestä yrityksen kehittämisessä on oltava sopivasti haastetta. – Vuonna 2050 Silmusalaatin liikevaihto Suomessa on 2–3 -kertainen nykyiseen verrattuna ja Suomen osuus noin 2 prosenttia yrityksen koko liikevaihdosta, hän visioi vailla vaatimattomuutta. ◀

Rouskuvan Silmusalaatin valmistuksessa käytetään suomalaista luomuhernettä Rainingon tilalta.

LUOMULEHTI 6 | 2019

Tuotantojärjestelmät pitää suunnitella uudelleen siten,

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM

että ekologiset prosessit tukevat kasvintuotantoa, ekosysteemipalveluita ja tilan kannattavuutta, esittää kanadalainen maaperäasiantuntija Joel Williams.

Huomio versoista juuriin Viljellään juuria

illiams puhui Jyväskylän Luomupäivillä elävästä maaperästä ja hiilensidonnasta luomutuotannossa. Hänen mukaansa me kiinnitämme liikaa huomiota kasvin versoihin ja maanpäällisiin kasvustoihin. Nyt on korkea aika suunnata katseet kasvien juuriin ja maan alla kuhisevaan eliöyhteisöön. Elävä maa sekä terve ja tasapainoinen maaperäeliöstö hajottaa ja kierrättää orgaanista ainesta, parantaa maan rakennetta ja juuriston syvyyttä. Eliöstö myös kierrättää, vapauttaa ja säilyttää ravinteita sekä hajottaa myrkkyjä. Lisäksi toimiva maaperäeliöstö lisää veden- ja ravinteiden pidätyskykyä, tuottaa kasvunedisteitä, suojaa kasveja taudeilta ja sitoo hiiltä maahan. Terve ja elävä maa toimii biologisesti hyvin. Kaikkia eri komponentteja tarvitaan,

LUOMULEHTI 6 | 2019

jotta kasvit pysyvät terveinä. Bakteerit ja sienet esimerkiksi ovat tärkeitä orgaanisen aineen hajottajia. Sukkulamadot ja alkueläimet puolestaan erittävät ravinteita. Hyönteiset ja lierot sekoittavat maata ja liikuttavat maapartikkeleita. Kasvien kanssa yhdessä elävät sienijuuret puolestaan haalivat kasvien käyttöön kosteutta ja ravinteita maaperästä. Lisää ekologiaa tuotantojärjestelmiin Eri puolilla maailmaa luomu- ja tavanomainen viljely ovat napit vastakkain. Williamsin mukaan ei ole väliä onko luomu- vai tavanomainen viljelijä vai jotakin siltä väliltä. Pääasia on, että tuotantojärjestelmiä kehitetään ekologisemmiksi pois monokulttuureista. – Luomutuotanto liukuu koko ajan kohti tavanomaista viljelyä ja molemmat järjestelmät ovat tuotantopanosriippuvaisia.

Maan biologinen, kemiallinen ja fysikaalinen toiminta paranee multavuuden ollessa hyvä. Keskeinen tapa lisätä multavuutta on juurikarikkeen avulla. Juurikarike on mikrobeille paljon helpompaa hajottaa kuin lehtikarike. Mutta millä tavoin sitten juuria saadaan lisää? Tässä neljä juurien määrään vaikuttavaa tekijää: 1. Seoskasvustot – Mitä enemmän eri kasveja, sitä parempi, sillä jokaisella kasvilla on omanlaisensa juuristo. Erilaiset juuristot parantavat maata eri tavoin. Eri juuristoissa on myös erilainen hiili–typpi -suhde. Mitä enemmän eri kasvilajeja, sitä enemmän saadaan hiiltä maahan. 2. Isojuuristen lajikkeiden suosiminen 3. Kasvinjalostus lajikkeiden juuristoominaisuuksien kehittämiseksi. 4. Laidunnus – Rotaatio- tai moblaidunnus (lyhyt laidunnus-, pitkä lepojakso). Nurmikasvustolle annetaan aikaa toipua laidunnuskertojen välillä.

Luomutuotannossa panokset vain ovat luomulaatuisia. Yhtä kaikki, kyseessä on monokulttuuri, ja maatalouden panosriippuvaisuudesta on pyrittävä pois, Williams sanoo. Ekologinen tuotantojärjestelmä pitää sisällään erilaisia eläimiä ja ekosysteemejä sekä pieniä peltolohkoja ja puita. Koko maatilakokonaisuuden tulee olla luonnonmukainen. – Tuotantojärjestelmät pitää suunnitella uudelleen siten, että ekologiset prosessit tukevat kasvintuotantoa, ekosysteemipalveluita ja tilan kannattavuutta, Williams kiteyttää Juurieritteillä hiiltä maahan Kasvit tuottavat hiiliyhdisteitä yhteyttämällä ja vapauttavat niitä maaperään juuristostaan. Näitä yhdisteitä kutsutaan juurieritteiksi. Kasvien maaperään erittämä hiilimäärä on merkittävä. Yksivuotisilla kasveilla 20–30 prosenttia yhteytystuotteiden sisältämästä hiilestä päätyy maaperään juu-

Piia Kykkänen

Joel Williamsin esityksen tulkkasi Tuomas Mattila (vasemmalla).

Brita Suokas

Monivuotiset apilanurmet yhdistettynä kevennettyyn muokkaukseen luomussa lisäävät maan multavuutta ja parantavat maan rakennetta.

rieritteinä. Monivuotisilla kasveilla vastaava luku on vieläkin suurempi, noin 30–50 prosenttia. Juurieritteiden rooli maaperässä on tällä hetkellä kiivaan tutkimuksen kohteena. Juurieritteet muodostuvat sokereista ja muista hiilihydraateista, jotka ruokkivat maaperän mikrobeja. Eri kasvilajit erittävät erilaisia juurieritteitä. Williamsin siteeraaman tutkimuksen mukaan juurieritteet ovat 2–13 kertaa tehokkaampia maaperän hiilen – ja siten multavuuden – muodostajia kasvijätteisiin verrattuna. Eritteet ovat päälle–pois -kytkimiä, joiden avulla voidaan käynnistää erilaisia prosesseja. Kasvi aktivoi tuottamillaan yhdisteillä maaperän mikrobeja. Tietty kasvi ruokkii tiettyjä mikrobeja. Osa yhdisteistä myös suojaa kasveja taudeilta. Lisäksi juurieritteet toimivat liimana, jonka avulla maapartikkeleista muodostuu maamuruja. Murut ovat tärkeitä maan rakenteen kannalta.

Maamurujen sisään jäävät hiiliyhdisteet ovat suojassa hajotukselta. Tämä mekanismi on tärkeä osa maaperän hiilensidontaa. Jos maata muokataan liikaa, murut särkyvät ja niiden sisältämä hiili vapautuu takaisin ilmakehään. Minimimuokkauksella ja monivuotisella nurmella suuri merkitys maan rakenteelle Luomuviljelyssä rikkaruohoja torjutaan perinteisesti mekaanisesti eli maata muokkaamalla. Jos maata pitää muokata rikkaruohojen torjumiseksi, miten voimme korjata vahingot maaperäeliöstölle? Joel Williamsin mukaan rikkakasvit eivät ole vain huono asia, vaan niistä on myös paljon hyötyä. Ne peittävät maata, kasvattavat juurimassaa ja toimivat indikaattoreina. Rikkojen avulla voi tunnistaa maaperän kasvukunnon ongelmia, sillä erilaisissa häiriötiloissa tietyt rikkakasvit menestyvät. Williams suosittelee sietämään rikkakasveLUOMULEHTI 6 | 2019

▷▷

ja jossain määrin, mutta niille ei saa antaa ylivaltaa. Lisäksi hän muistuttaa, että luomussakin on mahdollista siirtyä kohti kevennettyä muokkausta. Miten luomutuotannossa sitten voidaan parantaa maan laatua? Williams viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan kevennetty muokkaus ja kahden vuoden nurmi voivat parantaa merkittävästi maan murustumista. Sienijuuret ovat tärkein muruja muodostava tekijä, sillä sienijuuret pitävät maapartikkeleita yhdessä. Maan muokkaaminen hajottaa sienijuuria ja muruja. Maailmalla ollaan tällä hetkellä hyvin kiinnostuneita sienijuurista. Jos maamurut ovat tärkeitä, niin on myös huokostilavuus murujen välissä. Huokostilavuus toimii kaasunvaihdossa, eli maahan saadaan happea ja hiilidioksidia puolestaan poistuu ilmakehään. Huokostilavuus on tärkeää myös maan vesitalouden kannalta. ◀

Monilajiset kasvustot ruokkivat monipuolista maaperäeliöstöä. Kuvassa ohra-kauraherneseoskasvusto.

Keinoja kasvillisuuden monimuotoisuuden lisäämiseksi: •

uusia satokasveja

•

pidemmät viljelykierrot

•

yksi- ja monivuotisten kasvien vuorottelu

•

kevät- ja syyskasvien vuorottelu

•

kerääjäkasvit

•

kumppanuuskasvit, seosviljely

•

monimuotoisuuskujat

•

peltometsätalous

•

metsälaidunnus

Artikkeli on tuotettu osana Peltomaan kunnonkohotus -hanketta, joka on osa Ålandsbankenin rahoittamaa Itämeri-projektia. Katso video Joel Williamsin esityksestä Luomuliiton Youtube-kanavalta.

LUOMULEHTI 6 | 2019

Erkki Vihonen

Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

Biohiili on tehokas tapa lisätä

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

hiiltä maahan, samalla vettä heikosti pidättävien maiden rakenne kohenee.

BIOHIILI

– maata parantava ilmastoteko Rankojen pinta on hiiltynyt harmaaksi, on aika lisätä uusi kerros.

ytötulet paloivat Liperissä luomuviljelijä Jari Huikurin tilalla. – Olen ollut tietoinen kasvihuoneilmiöstä jo lukiosta lähtien 1980-luvulta. Viime vuosina ilmastonmuutos on ollut huolestuttavaa. Biohiili on puiden istuttamisen ohella tehokkaimpia keinoja sitoa hiiltä maahan, Huikuri tiivistää. Vehnää, ohraa, kauraa, ruista, rypsiä ja härkäpapua viljelevä Huikuri päätti tarttua tilaisuuteen, kun ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset sekä Maaseudun sivistysliitto tarvitsivat paikan, jossa kokeillaan biohiilen tuottamista. Biohiilikytö on osa Yhteinen ympäristö – elinvoimaa ympäristöstä 2019–2020 -hanketta. Asiantuntijana tapahtumassa toimi lehtori ja dosentti Priit Tammeorg Helsingin ylipiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Biohiili myös nopeuttaa ja tehostaa kompostin toimintaa. Liperissä poltettiin hiiltä maanparannusaineeksi.

▷▷

LUOMULEHTI 6 | 2019

Tutkija Priit Tammeorg (vasemmalla) toimi kytömestarina hiilenpoltossa Jari Huikurin (oikealla) pellolla.

Ikivanha tapa lisätä viljavuutta Suomalaiset ovat kautta aikojen hallinneet tulen käytön viljelyksessä. Kaskiviljelyn tehokkuus perustui tuhkan lannoituskykyyn. Maamontuissa poltettiin kytöä ja saatiin hiiltä, jolla parannettiin maata. – Hiilen vaikutus on tuhkaa pitkäaikaisempi, Tammeorg kertoo. Hiilenpoltto on tullut uudelleen kiinnostavaksi ja ajankohtaiseksi ilmastonmuutoksen myötä. Hiili vaikuttaa maaperässä jopa tuhansia vuosia. – Puuta hiilettäessä syntyy kaasumaisia päästöjäkin, erityisesti metaania. Niistäkin huolimatta biohiiletys on ilmastoteko. Tärkeää on pyrkiä mahdollisimman vähäsavuiseen prosessiin ja pitää valmistettu biohiili kohteissa, joissa se voisi pysyä ainakin sata vuotta esimerkiksi muokattuna syvempiin maakerroksiin, Tammeorg korosti. Poltetaan hitaasti, ladataan ravinteilla Jari Huikurin pellolle oli kaivettu parinkymmenen kuution kuoppa, johon oli tehty haloista alkutulet. Montun vieressä oli koivu- ja kuusirankoja. – Peltojen reunoille kasvaa aina koivua, kuusta ja pajua. Biohiiletyksessä niiden sisältämä hiili päätyy maaperään, Huikuri kertoo. Liekin alla puu palaa hapettomassa tilassa, jolloin se hiiltyy. Siksi liekkejä täytyy olla tasaisesti koko palavan puumassan alueella. – Puuta poltetaan kerroksittain. Kun hiilloksen pinta harmaantuu, on aika lisätä uusi kerros puuta. Kerrokset eivät saa

LUOMULEHTI 6 | 2019

olla liian paksuja. Puuta pitää olla tasaisesti, jotta palaminen on tasaista, Tammeorg opastaa. Puun lisäksi hiilen poltossa voi käyttää haketta ja järviruokoa. Kun suunniteltu puumäärä on poltettu, seuraa hiilen lataaminen, eli kytö sammutetaan typpipitoisella nesteellä. – Olen varannut lietelantaa ja kompostin valumanestettä, joita laimennan vedellä, Huikuri kertoo. Latausnesteeksi käy myös separoidun lietelannan typpipitoinen separointineste. Tammeorgin mukaan hyvä sekoitussuhde on seitsemän osaa vettä ja kolme osaa lietelantaa tai virtsaa.

Puutarhakäyttöön on valmistettu biohiilettimiä, joilla voi keitellä lisäksi ruoat ja nokipannukahvit.

– Nestettä tulee hiilten päälle niin paljon, että hiilet lilluvat vedessä. Hiilessä on paljon pintaa, joten se imee 3–4 kertaa oman painonsa verran nestettä. Huikuri levittää hiilen peltoon kuivalantalevittimellä. – Minulla on hehtaarin ala hietapeltoa, joka on kärsinyt kuivuudesta ja ravinteiden puutteesta. Tarkoitus on levittää hiili sinne. Biohiiltä tarvitaan 1–4 tonnia hehtaarille. Kydöstä saa tonnin 2,5 hehtaarille. Tammeorg suosittelee muokkaamaan biohiilen jo syksyllä maahan. Näin vältetään mahdollinen typen liikkuminen pois kasvien ulottumattomiin keväällä. Tutkimusten mukaan herne olisi paras kasvi heti biohiiletyksen jälkeen. Biohiili sopii täsmäparannukseen Helsingin yliopistossa on tutkittu biohiilen käyttöä maanparannusaineena vuodesta 2010 lähtien. Priit Tammeorgin mukaan biohiili sopii täsmäavuksi huonosti vettä pidättäville hiekkamaille, joilla on heikko multavuus. Biohiili parantaa kationiaktiivisuutta ja vesitaloutta. Lisäksi hiili puhdistaa maata raskasmetalleista. – Jos maa on multava, biohiiltä ei tarvita. Ei ole tarkoituksenmukaista levittää hiiltä hyville kasvumaille, tutkija korostaa. Hiili vilkastuttaa maan mikrobitoimintaa, myös lierot viihtyvät hiilellä parannetussa maassa. Biohiili on osoittautunut myös hyväksi kaliumin lähteeksi. Mikäli pellon vesitalous ja multavuus eivät ole riittävästi parantuneet, hiililisäyksen voi tehdä 5–6 vuoden kuluttua. Biohiiltä voi käyttää myös lehmien ja siipikarjan rehuun ja lisätä lantaan, jolloin sen typpipäästöt saadaan kuriin. Biohiili sopii myös valumavesien suodattimeksi. Luomutila voi käyttää kotitekoista biohiiltä omilla pelloillaan. Kydössä poltettava puu voi olla peräisin omasta metsästä, metsän ei tarvitse olla luomusertifioitu. Puutarhatarpeisiin hiiltä voi polttaa biohiilettimessä. Maatilakäyttöön sopivia laitteita on käytössä Ruotsissa. ◀ Artikkeli on tuotettu osana BioRaKi 2 -hanketta, joka on saanut rahoitusta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.

S vain isään amm pääs atti y lais i

Nürnberg, Saksa

12. – 15.2.2020

lle

Biohiili tehostaa kompostoitumista

iohiili nopeuttaa orgaanisen aineen kompostoitumista. Sen käytöllä saadaan moninkertaiset hyödyt kustannuksiin verrattuna. Biohiilen ja pyrolyysinesteen vaikutusta kompostointiin tutkittiin Luonnonvarakeskuksen ja Carbons Finland Oy:n toteuttamassa Biotisleen ja -hiilen käyttö kompostoinnin tehostajana -hankkeessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hidaspyrolyysissä syntyvän biohiilen ja pyrolyysinesteen vaikutuksia kompostointiprosessiin ja prosessin lopputuotteen laatuun. Biohiililisäys tehokkainta Kokeita tehtiin kasvihuoneolosuhteissa pikakompostorilla sekä kenttäolosuhteissa maatilalla lehmänlannalla, kompostoitavalla biomassalla ja lehmänlannalla, biokaasulaitoksen rejektijäännöksellä ja jätevesilietteellä. Kokeissa testattiin biohiiltä ja pyrolyysinestettä yhdessä ja erikseen. Kenttäkokeessa sääolosuhteet ja paikat vaihtelivat runsaasti, joten tulosten tulkinta oli hankalaa. Sen sijaan kasvihuoneolosuhteissa lämpökompostoreilla saatiin selville merkittäviä eroja. Parhaat tulokset saatiin biohiililisäyksellä: komposti oli valmista 6,5 kuukauden kuluessa. Kasvukoe tehtiin raiheinäviljelynä kasvihuoneessa.

Maailman johtavat luomumessut

BIOFACH – NIIN AINUTLAATUINEN, NIIN MONIPUOLINEN Vierailijoina yli 50.000 ammattilaista, näytteilleasettajia noin 3.500, ja kaksi uutta hallia: BIOFACHissa pääset kokemaan sen, mikä tekee luomusta niin menestyksekästä. Tule nauttimaan maailmanlaajuisesti merkittävästä tuotetarjonnasta, sertifioiduista luomuelintarvikkeista, tehokkaasta verkostoitumisesta sekä mielenkiintoisia teemoja täynnä olevasta kongressiohjelmasta.

TUTUSTU BIOFACHIN TEEMAMAAILMOIHIN

UUTUUKSIA JA TRENDEJÄ

KOE JA TUTUSTU

HANKI TIETOA JA OPI UUTTA

BIOFACH.COM

Edullinen keino nopeuttaa kompostoitumista Suomen ilmastossa kompostoituminen on hidasta vuodenaikavaihtelun vuoksi, joten kompostoinnin nopeuttamisella on iso merkitys prosessin kannattavuudelle. Biohiili myös lisää kompostin vedenpidätyskykyä ja estää kuivumista. Se myös lisää kompostin huokoisuutta ja hapellisena pysymistä. Biohiili estää kompostin tiivistymistä alentamalla kompostoituvan massan tiheyttä ja lisää kompostin mikrobiaktiivisuutta. Biohiili myös vähentää metaanipäästöjä. Suositeltu biohiilen käyttömäärä on 3–10 prosenttia kompostoitavan biomassan tilavuudesta. Parhaan tehon saa, kun biohiili lisätään biomassaan kompostoinnin alussa. Biohiilen lisäksi hidaspyrolyysissä syntyy pyrolyysinestettä, joka sisältää etikkahappoa ja satoja muita yhdisteitä. Tutkimusten mukaan pyrolyysinesteen avulla voidaan niin ikään edistää kompostoitumista ja poistaa hajuja. Pyrolyysineste myös edistää huonosti hajoavien materiaalien kompostoitumista. Hanke toteutettiin Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa, ja siinä olivat mukana Carbons Finlandin ja Luken lisäksi ProAgria, Luomuliitto, ProFur, Gasum, Humuspehtoori ja Ecomation Oy.

TALLENNA AJANKOHTA SUORAAN KALENTERIISI.

Yhteistyössä

JÄRJESTÄJÄ NürnbergMesse GmbH T +49 9 11 86 06 - 49 09 F +49 9 11 86 06 - 49 08 visitorservice@ nuernbergmesse.de

Kansainväliset luonnonkosmetiikan LUOMULEHTI 6 | 2019 ammattimessut

TEKSTI JA KUVAT: MAARIT KARI

Aurinkosähköä helposti

Aurinkosähkö on helppo ja monissa kohteissa myös kannattava tapa lisätä energiaomavaraisuutta, kunhan investointi on mitoitettu oikein ja hankintahinta on järkevä.

Maa-asennuksen etuna ovat mm. helppo huollettavuus, suuntauksen ja kaltevuuden optimointi ja parempi jäähtyminen. Hankinnassa voi säästää tekemällä pohjatyöt itse. Kuvan kohteessa on hyödynnetty asennukseen ratapölkkyjä, joiden mukaan teline on suunniteltu.

aatilat voivat saada aurinkovoimalaan tuntuvan investointituen, mutta se riippuu kohteesta ja rahoitustilanteesta. Yritykset, kunnat ja esimerkiksi yhdistykset voivat saada niin sanottua energiatukea. Väliinputoajia tukimaailmassa ovat maatilat, joiden elinkeino muodostuu palvelu- tai jatkojalostustoiminnasta, eikä liitännäiselinkeinolla ole omaa Y-tunnusta. Milloin ja kuinka paljon? Yksi kilowatti paneelin tuotantotehona tuottaa noin 900 kilowattituntia sähköä. Varjostukset, epäedullinen suunta ynnä muut heikentävät tuottoa, ja erinomaisella sijainnilla tuotanto voi olla enemmän. Nykyisin yleinen paneelikohtainen teho on 270 W. Yhden kilowatin teho tarkoittaa pinta-alana noin kuutta neliömetriä. Malttia hankinnassa Ovelta ovelle kiertävät kauppiaat ovat johdattaneet monia harhaan ”tämän päivän

LUOMULEHTI 6 | 2019

Hyvää

Haaste/tarkista

Katto

vähän varjostumia, huomaamaton, paljon pinta-alaa

epäpuhtaudet ilmanvaihdosta, rakenteiden/kiinnitysten riittävyys, vakuutuksen kattavuus, varjostumat

Seinä

pitkä tuotantopäivä ja -vuosi

varjostamaton asennuspaikka (räystäät, horisontti), seinän suunta suhteessa toivottuun tuotantoon

Maa

suunnan ja kaltevuuden säädettävyys, helppo huoltaa, korjata, puhdistaa

hieman kalliimpi, varjostumat myös etäämmällä

Esimerkkejä 20, 30 ja 40 kWp paneelien sähkön tuotannosta eri kuukausina, kun yksi kW tuottaa 900 kWh/v.

Harkitsetko aurinkosähköä? Jos harkitset aurinkovoimalaa tilallesi, huomioi ainakin nämä asiat • Vertaa useampaa tarjousta ja nuku yön yli. Jos aiot hakea investointitukea, odota tukipäätöstä.

• Varmista vakuutusten kattavuus rakennuksiin integroitavassa voimalassa. • Ole yhteydessä verkkoyhtiöön, varmista tilan sisäisen verkon riittävyys. • Lisätietoa rahoituksesta, laskureita, sisältötietoa ja videoita: energiayrittajyys.fi

hinnalla”, joka voi oikeasti olla selkeästi yli normaalitason. Sitovaa, edes alustavaa hankintasopimusta ei kannata tehdä ennen tukipäätöstä, ja muussakin tapauksessa kannattaa nukkua yön yli ja vertailla useamman toimittajan tarjouksia. Kausiluonteinen kulutus kannustaa Helposti kannattavia kohteita aurinkosähkölle ovat sika- ja siipikarjatilat sekä vihannes- ja marjanviljely, joissa tarvitaan kesällä jäähdytystä tai energiaa kesätyövoiman käyttösähköön. Maidontuotannossa tarvitaan jo enemmän päivänaikaisia energianieluja, joista tärkein ja helpoin on käyttöveden lämmitys. Myös lanta- ja rehulogistiikkaa voidaan sovittaa kulutuksen optimointiin.

4000 3000 2000 1000

20 kWp

Akut voivat täydentää tuotannon ja käytön välistä rakoa, mutta akkujen käyttöikä rajoittaa niiden kannattavuutta. Ladattavat ajoneuvot ja työkoneet ovat mahdollisia ja yleistyviä käyttökohteita tuotetulle sähkölle. Robottilypsyssä kulutus on asemalypsyä tasaisempaa ja jäähdytyslaitteet pienempitehoisia, mikä helpottaa tuotannon hyödyntämistä. Aurinkosähkön tuotanto ja tyypillinen viljan kuivaussesonki eivät ajoitu hyvin suhteessa toisiinsa. Älyä järjestelmään Sähkön käytön automaattinen ohjaus on lähtökohtaisesti kannattava investointi. Sama järjestelmä voi haistella pörssisähkön hintaa ja ohjata tuotettua tai verkosta ostettua sähköä käyttökohteisiin ja tilalla oleviin nieluihin. Älyohjauksella voi myös välttyä kapasiteetin rajoilla toimivan sähköpääkeskuksen ja myös perusmaksun kasvattamiselta. Älykkäästä ohjauksesta sähkön ostamisessa on hyötyä silloin kun sähkösopimus perustuu markkinahintaiseen sähköön. Älyohjaus sähkön käytössä puolestaan minimoi ostettavan ja verkkoon myytävän sähkön määrää.

30 kWp

m ar ra sk uu jo ul uk uu

lo ka ku u

sy ys ku u

el ok uu

m iku u

he lm ik uu m aa lis ku u hu ht iku u to uk ok uu ke sä ku u he in äk uu

ta m

• Mahdollistaako verkkoyhtiösi vaihenetotuksen? Jos ei, voit joutua ostamaan sähköä silloinkin, kun oma voimalasi tuottaa enemmän kuin itse kulutat. Katso lisää esimerkiksi aurinkosahkoakotiin.fi

5000

kWh/kk

• Selvitä tukikelpoisuus, mitoitus ja sopivia energianieluja energiaasiantuntijan kanssa. Hyödynnä esimerkiksi Neuvo2020-palvelua

Sähkön tuotanto

6000

40 kWp

mointia tärkeämpää on kuitenkin tuotannon ja kulutuksen optimointi. Jos lehmät lypsetään aamulla ja illalla, itä- ja länsisuuntaus voi olla järkevämpi. Korkeissa rakennuksissa on saatu seinäasennuksista hyviä kokemuksia. Suomessa aurinko paistaa vain lyhyen ajan korkealta, mutta sitäkin useimmin ja vuoden mittaan pidempään lähempänä horisonttia. Kattoasennuksissa ilmanvaihdon mukana kulkeutuva pöly saattaa heikentää paneelien tuottoa. Rakennuksiin integroitaessa kannattaa aina varmistaa myös vakuutusten voimassaolo. Maa-asennuksissa on suuntaus ja kaltevuus helpointa optimoida halutulla tavalla, ja maa-asennettu voimala on helpompi huoltaa. Mitoitusta kannattaa pohtia asiantuntijan kanssa. Ulkopuolisen asiantuntijan laskelmia tarvitaan myös investointitukihakemukseen. ◀ Kirjoittaja työskentelee ProAgria Keskusten Liitossa energianeuvonnan kehitystehtävissä. Artikkeli on tuotettu osana Peltomaan kunnonkohotus -hanketta, joka on osa Ålandsbankenin rahoittamaa Itämeri-projektia.

Katolle, seinälle vai maahan? Etelän suuntainen katon lape houkuttelee paneeleja pinnalleen. Tuotannon maksi-

LUOMULEHTI 6 | 2019

A SUOKAS TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI KUVA: BRIT

ialla unvalvontaa - luomutuottajan as

Luomuviljelyssä piennarten kasvilajisto on monimuotoista.

Luomuliiton syyskokouksen kannanotto 2019

Maataloustukijärjestelmässä huomioitava luomutuotannon positiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Useat tutkimukset osoittavat luomutuotannon positiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle.

LUOMULEHTI 6 | 2019

uomukotieläintilojen läheisyys kasvattaa maatalousympäristön lintumääriä. Luomupelloilla kokonaislajimäärät ovat lähes kaksinkertaiset, peltojen ja pientareiden kasvilajisto on monimuotoisempaa ja kukilla vierailevia hyönteisiä 23 % enemmän kuin tavanomaisilla pelloilla.

Luomulla on myös positiivinen vaikutus maaperän mikrobiyhteisöihin. Maanpäällinen lajien runsaus on yhteydessä maaperämikrobiston runsauteen. Mikrobit ovat maaperän avaineliöitä, jotka vaikuttavat ravinteiden kiertoon, maaperän rakenteeseen ja edistävät hiilen sitoutumista. Kun maaperän mikrobiston lajirunsaus on korkea,

sopeutuu se helpommin myös muuttuviin olosuhteisiin. Markkinat kehittyvät suotuisasti Kuluttajat ovat koko ajan kiinnostuneempia ruuantuotannon ympäristövaikutuksista ja etsivät aidosti kestävämpiä vaihtoehtoja. Tämä näkyy luomutuotteiden kuluttajakysynnän jatkuvana kasvuna. Kestävän elintarviketuotannon markkina-arvosta luonnonmukaisella tuotannolla on suurin osuus. Kuluttajan on helppo luottaa valvottuun standardiin pohjautuvaan tuotantoon, ja luomutuotteet ovat tunnistettavissa kaupan hyllyssä. Luomutuotannon edellytykset turvattava Luomuliitto vaatii, että tulevassa maataloustukijärjestelmässä on huomioitava luomutuotannon positiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja turvattava luomutuotannon positiivinen kehitys. Luomutiloja on palkittava tiloilla tehtävästä ympäristö- ja ilmastotyöstä. On kaikkien etu, että ympäristö- ja ilmastotuet kohdennetaan toimenpiteisiin, jotka tutkitusti hyödyttävät luonnon monimuotoisuutta. CAP27-rahoituskauden mahdollisuudet Tällä hetkellä valmistellaan sekä kansallista CAP-suunnitelmaa että viedään Suomen johdolla neuvotteluita eteenpäin EU:n tasolla. Kansallista strategiaa valmistelee työryhmä, jossa ei ole luomualan edustajaa. Kansallinen strategia pohjautuu tarveanalyysiin, jonka luonnoksessa luomua ei toistaiseksi ole mainittu missään ilmastoa- ja ympäristöä käsittelevässä kohdassa. Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan tuleva rahoituskausi on valtavan iso mahdollisuus kohdentaa tuki niihin toimenpiteisiin, joilla tutkitusti on vaikutusta. Luomun positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on kiistaton. Luomuliitto vaatii, että tämä huomioidaan tulevalla CAP-kaudella. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2019

Erkki Vihonen

TEKSTI: SAMPSA HEINONEN JA ERKKI VIHONEN

Uusi EU:n luomuasetus tuo merkittäviä muutoksia tavanomaisen siemenen uusia mahdollisuuksia

Erkki Vihonen

luomusiementuotantoon.

Luomulehden arkisto

käyttöön luomussa ja toisaalta

Luomusiementuotanto murroksessa 1.1.2021 voimaan tulevan uuden EU-asetuksen keskeisenä yleisenä tavoitteena on lisätä luomutuotannon uskottavuutta kuluttajien silmissä. Eräs keino on vähentää mahdollisuuksia erilaisten poikkeuslupien, esimerkiksi tavanomaisen kylvösiemenen käyttöön, ja yhtenäistää tulkintoja tuotantoehdoista. Lisäksi asetuksella pyritään vähentämään erilaisia tulkintamahdollisuuksia tavanomaisen siemenen käytön suhteen. Toinen muutos on, että etusija tulisi olla luomutuotantoon soveltuvilla lajikkeilla, kun tähän asti on riittänyt, että lisäysaineisto on tuotettu luonnonmukaisesti. Pitkällä aikavälillä tämä tarkoittaa sitä, että luomusiemenet pitää tuottaa luomukasvinjalostuksen tai luonnonmukaisen monimuotoaineiston kautta.

LUOMULEHTI 6 | 2019

Ruokavirasto pääsee antamaan tarkempaa ohjeistusta luomusiementuotannolle vasta vuonna 2020 kun EU on ensin päättänyt asiaan liittyvästä toimeenpanolainsäädännöstä. Luomussa käytettävälle siemenelle 12 kuukauden vähimmäissiirtymäaika Ruokaviraston nykyisen ohjeistuksen mukaan yksivuotinen kasvi, kuten kaura, tuottaa jo ensimmäisellä kasvukaudella eli SV1-vuonna luomusiementä. Uusi asetus määrittää 12 kuukauden vähimmäissiirtymäajan kaikelle luomutuotannossa käytettävälle siirtymävaiheen lisäysaineistolle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vasta kolmas luomuviljelty kasvukausi tuottaa kaurasta luomusiementä ja että siirtymävai-

heen toinen vuosi (SV2) tuottaa siementä siirtymävaiheen tuotteena. Vielä luonnosvaiheessa olevan EU:n komission toimeenpanolainsäädännön mukaan siirtymävaiheen siemen rinnastuu käytössä luomusiemeneen, eli SV2-siemenen käyttöön ei erikseen tarvita lupaa. Keväällä 2021 on siis itse tuotetun siemenen osalta varmistuttava, että se täyttää 12 kuukauden siirtymäaikavaatimuksen. (Sertifioidun luomukylvösiemenen osalta uusia vaatimuksia ei sovelleta vuonna 2020 tai aikaisemmin pakattuun kylvösiemeneen, eli) nykyisin vaatimuksin tuotetun, sertifioidun ja pakatun luomusiemenen varastot voi käyttää loppuun. Uuden 12 kuukauden siirtymäaikavaatimuksen voi huolellisella suunnittelulla

täyttää monissa tapauksissa tavalla, joka ei käytännössä lisää siirtymäaikaa nykyiseen verrattuna. Tavanomaisesti viljellyn lohkon siirtymisen luomuun voi nimittäin aloittaa heti kun luomussa kiellettyjen aineiden ja menetelmien käyttö lohkolla on lopetettu, eli viimeinen tavanomainen kasvukausi voi siis olla myös SV1-vuosi luomuun! Menettelytapaa kutsutaan ”nollavuodeksi”: siirtymävaihetuotteen vaatimus on siis täyttynyt, kun ”nollavuoden” on aloituksesta kulunut vähintään 12 kuukautta ennen sadonkorjuuta. Varsinkin syysviljojen viljely saa tästä etua. Etu tulee siitä, että siirtymä on aloitettu SV1-tapauksessa 2019 elokuun alussa. SV2 alkaa silloin elokuun alussa 2020, jolloin luomu alkaa myöskin elokuussa 2021. Näin ollen elokuun 2021 lopussa kylvetty syysruis on puitaessa luomua. Kun taas 2020 keväällä luomuun liityttäessä syysvilja on luomua vasta 2022 syksyllä. Poistuuko yleinen lupa vai ei? Toinen merkittävä muutos on niin sanotun yleisen luvan poistuminen, mutta toimeenpanolainsäädäntö voi vielä muuttaa tilannetta. Nykyisen EU:n luomulainsäädännön mukaan yleinen lupa tarkoittaa käytännössä sitä, että jos jostakin kasvilajista tai -lajikkeesta ei ole lainkaan saatavissa luomusiemenrekisteriin merkittyjä eriä, voi Ruokavirasto päättää yleisestä luvasta käyttää tavanomaista siementä siihen asti, kunnes luomusiemeneriä on jälleen saatavissa. Toimeenpanolainsäädännön valmistelun yhteydessä useat jäsenmaat ovat kuitenkin tuoneet esille, että yleisen lupamahdollisuuden poistuminen johtaa kohtuuttomaan lupabyrokratiaan, kun viljelijän pitää hakea lupaa jokaiselle tavanomaiselle siemenerälle, vaikka luomusiementä ei olisi saatavissa. Yleisen luvan poistuminen ei siis ole vielä kirkossa kuulutettu, mutta lopullista ratkaisua saadaan odottaa vielä kuukausia. Luomujalostukseen puhtia Jatkossa luomussa tulisi käyttää vain luomulisäysaineistoa, mikä on haaste luomukasvinjalostukselle. EU:ssa halutaan luomuun soveltuvat lisäysaineistot käyttöön, koska nykyinen tavanomainen lisäysaineisto ei välttämättä ole parasta luomuun muun muassa tautien vastustuskyvyn vuoksi. LUOMULEHTI 6 | 2019

▷▷

Monimuotoaineistot viljelyyn Uuden luomuasetuksen mukaan luomutuotannossa toivotaan jatkossa käytettävän monimuotoaineistoja. Käsitteellä ei tarkoiteta suoraan maatiaislajikkeita tai vanhoja kaupallisia lajikkeita vaan lajikkeiden sekoituksia, joissa on paljon monimuotoisuutta sekä ilmiasussa paljon yhtenäisyyttä kyseisen lajin kanssa. Kauran tulee näyttää kauralta ja vehnän vehnältä, mutta niissä voi olla kuitenkin piirteitä, jotka eivät ole kaikille kauroille tai vehnille ilmeisiä. Luomumonimuotoaineisto on ”jalostuksen” tulos, jossa useaa saman kasvilajin lajiketta risteytetään tai vaikkapa maatilaolosuhteissa paikallisiin olosuhteisiin sopeutunutta aineistoa lisäysviljellään vähintään kolmen sukupolven ajan tai mahdollisesti käytetään muita risteytysjalostusmenetelmiä. Monimuotoisuusaineistoa voi tuottaa vain luomuna, ja se tulee sertifioida luomuun. Tulevaisuudessa asetus tulee sallimaan tavanomaisen jalostuksen käytön luomussa samalla tavalla kun se on sallinut tähän asti tavanomaisen siemenen käytön. Asetus lisäysaineiston tuotannosta tullaan Suomessa ottamaan asteittain voimaan, mikä antaa aikaa sekä käynnistää jalostusta että tuottaa monimuotoaineistoja luomuna. Asetus astunee voimaan todennäköisesti vasta 2030 luvulla. Maatiaisviljoilla ja monimuotoisuuslajikkeilla lisää kirjoa Maatiaisviljoilla voidaan saada uusia luomuaineistoja markkinoille niin siementuotantoon kuin kuluttajatuotteiksi. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että lajit ja lajikkeet tulee tuntea ominaisuuksiltaan hyvin, jotta niitä voidaan hyödyntää markkinoilla riittävästi. Yhden vuoden kokeilu ei vält-

LUOMULEHTI 6 | 2019

tämättä riitä, vaan toiminta tulisi olla kaikilla tavoin tavoitteellista ja tähdätä uusiin käyttömahdollisuuksiin. Uusilta monimuotoisuuslajikkeilta vaaditaan monimuotoisuutta, mutta itse prosessissa liika monimuotoisuus voi olla haaste, koska se voi näkyä esimerkiksi epätasaisena tuleentumisena. Yleensä prosessi vaatii useamman kasvukauden, jotta valintaa voidaan suorittaa systemaattisesti. Maatiaisviljoille voi myös löytyä hyvät markkinat ilman jatkojalostusta, joten niiden mahdollisuudet kannattaa pitää mielessä, jos niitä haluaa oikeasti lähteä kokeilemaan.

Erkki Vihonen

Lisäksi luomutuotannon satovarmuus halutaan taata muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Juuriston ja korren vahvuus sekä kyky hyödyntää orgaanisten lannoitteiden sisältämiä ravinteita korostuvat. Luomutuotannossa halutaan myös yhä enemmän säilyttää biologista ja geneettistä monimuotoisuutta. Myös muut laatutekijät, kuten maku-, leivonta- ja rehustusominaisuudet tulisi ottaa paremmin huomioon luomuviljelyssä.

Oman haasteensa antaa myös siementen rajallinen määrä ensimmäisille kylvöille. Ensimmäistä satoa voidaan saada maksimissaan muutama kilo, joten hehtaarin kylvöön tarvitaan useamman vuoden viljely. Toisaalta maatiaislajikkeiden viljelystä voi saada myös onnistumisen tunteita, joten asiaa kannattaa punnita oman tilan toiminnan sekä ajankäytön kannalta. ◀

TEHOA POHJOISEEN LUOMUUN

Pohjoisen Luomupäivät 2020 to–pe 20.–21.2.2020 Kalajoki, Kylpylähotelli Sani, Jukupolku 5 Päivien ohjelmassa muun muassa: Luomun lyhyt historia Pohjois-Pohjanmaalla • Tuloksia kesän demonstraatioista • Maan kasvukunto ja hiiliviljelymenetelmät luomutiloilla • Ajankohtaista luomuvalvonnasta ja -sitoumuksista • Turvemaiden hiilijalanjälki Osallistumismaksut: 50 € + alv 24 % / 2 päivää ja 30 € + alv 24 % / 1 päivä. Ruokailut omakustanteisia (luomulounas 16,50 €, luomuillallinen 39,50 €). Majoitushinnat/vrk: 64 € / hlö / 2hh; 102 € / 1hh. Huoneistot: 69 € / hlö / 2hh; 112 € / 1hh; 256 € / 3hh–4hh. Yöpymiset varataan itse puh. 08 4692 500 tai kalajoki@santashotels.fi. Ohjelmatiedot ja ilmoittautumislinkki: proagriaoulu.fi/pohjoisen-luomupaivat-2020

Ilmoittaudu viimeistään pe 7.2. (majoitus to 30.1.) Tervetuloa Kalajoelle – viedään yhdessä luomua eteenpäin!

Lisätietoa: ProAgria Oulu, Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot -hanke viivi.virkkula@proagria.fi puh. 043 827 2282

novarbo.fi

TEKSTI: ANNE HYTÖNEN

Usko omaan tekemiseen vie Kuorttisen luomukanalaa eteenpäin Kuorttisen luomukanala on tulevaisuuteen suuntaava perheyritys Lappeenrannassa. Menestyminen on vaatinut pitkäjänteistä työtä ja hieman hyvää onneakin.

Kuorttisen luomukanala

ilan vanha isäntä Juha Kuorttinen esittelee ylpeänä talon papereista löytynyttä, silloisen isännän Erik Malmin vuonna 1904 tekemää kiertoviljelysuunnitelmaa. – Tämä viljelykierto perustuu typensitomiseen, aivan kuten luomutuotanto nyt, Kuorttinen kertoo. Perimätietojen mukaan Malmi oli maanviljelyksen kärkinimiä ja kiertoviljely oli yksi tilan käyttämistä uusista menetelmistä. Malmin tilalla kanataloutta kehitettiin vuosikymmenien ajan, ja tämä tietotaito siirtyi suvussa eteenpäin Pauli ja Kaija Kuorttiselle, Juhan vanhemmille. Tilan nykyinen isäntäpari otti tilanhoidon vastuulleen vuonna 1984. Luomukananmunia tilalla on tuotettu jo yli 20 vuotta. Kuorttinen innostui luomutuotannosta muun muassa opintomatkojen kautta. Esimerkiksi Saksaan vuonna 1992 suuntautuneella opintomatkalla vierailtiin kanalassa, jossa oltiin juuri siirtymässä luomutuotantoon. Juvalla Kuorttinen tutustui paikkakunnan monipuoliseen luomutuotantoon sekä siellä tehtävään luomualan tutkimus- ja kehitystyöhön. Silloinen kunnanjohtaja Heikki Laukkanen heitti ilmaan ajatuksen luomuun siirtymisestä. Keväällä 1996 pellot haettiinkin luomuun, ja siitä matka kohti luomukanalaa alkoi.

LUOMULEHTI 6 | 2019

Oma rehuinnovaatio tuotannon pohjana Kuorttisen luomukanalassa kanat ruokitaan ainoina Suomessa kokonaan kotimaisella luomukauralla. Suurin osa tulee Kuorttisten omilta pelloilta Partalasta, Konnunsuolta ja Joutsenosta. Monen luomuyrittäjän tapaan tilalla on tehty sekä omia kokeiluja että yhteistyötä tutkijoiden ja muiden tuottajien kanssa. Kanojen ruokinta pohjautuu jo 1970-luvulla kehitettyyn rehuun, jonka Kuorttinen kehitti yhdessä professori Erkki Pulliaisen kanssa. Luomutuotannon alkuaikoina kolme tuottajaa, Antti Kaasalainen, Timo Kaunisto ja Juha Kuorttinen kehittivät ruskeiden luomukanojen ruokintaa yhdessä. Rehureseptiä on kehitetty edelleen seuraamalla kanojen hyvinvointia ja kananmunien laatua. Kananmunien maku ja koostumus kun ovat suoraa seurausta siitä, miten kanoja hoidetaan ja miten niitä ruokitaan.

Anne Hytönen

Markkinoinnilla munat maailmalle Kuorttisen luomukanalan menestyksessä oma roolinsa on ollut myös aktiivisella myyntityöllä, jota nyt hoitaa pitkälti tilan vävypoika Janne Rautakannel. Luomumunien myynti suoraan kauppoihin aloitettiin vuonna 2008. Paikallinen KCitymarket -kauppias halusi oman pitäjän luomukananmunia, ja niihin Rautakannel suunnitteli omat rasiat.

Anne Hytönen

Juha Kuorttinen ja Janne Rautakannel iloitsevat siitä, että luomun arvostus on nousussa. Kuorttinen pitelee tilalla vuonna 1904 tehtyä kiertoviljelysuunnitelmaa.

Oikea ajoitus johti sopimuksiin muun muassa Stockmannin kanssa. – Aki meni rasioiden kanssa Stockmannin ostovastaavan luokse, joka oli juuri etsiskellyt luomumunia myyntiin, Rautakannel kertoo. Myyntisopimusten eteen on tehty kovaa työtä. Aluksi myyntiä tehtiin soittamalla kauppoihin ja lähettämällä yksityiskohtaiset tiedot sähköpostilla perään. Nyt, kun kilpailua on enemmän, on panostettava henkilökohtaisiin tapaamisiin. Pienmarkkinointi sekä kauppoihin että kuluttajille on ollut kantavia johtoajatuksia jo pitkään. – Olimme ensimmäisiä tiloja, jotka möivät luomukananmunia suoraan tilalta, Rautakannel muistuttaa. Kuluttajien silmissä luomun arvostus on noussut, samoin mahdollisuus ostaa haluttu

määrä luomumunia irtomyynnistä. Ruskeat luomukananmunat ovat olleet kysyttyjä myös hotelli- ja ravintola-alalla. Kuluttajapuolella suoramyyntipisteen kävijämäärä on nelinkertaistunut ja kasvaa koko ajan. Osa kuluttajista on ollut asiakkaina alusta asti, ja joka viikko tulee uusia asiakkaita. Tekemisen meininkiä Tilan tulevaisuus näyttää hyvältä. Oma asema ja omat markkinat on löydetty, ja asiakastyytyväisyys on luonut lisää markkinoita. – Meillä on loistava tuote valmiiksi kauniissa paketissa, Kuorttinen ja Rautakannel sanovat lähes yhteen ääneen. Pitkäjänteinen työ on rakentanut luomukanalan brändiä, niin itse tuotetta kuin tilan toimintaa. Perheyrityksessä työntekijöiden merkitys korostuu. ▷▷

Tilan suoramyyntipisteeltä eli munakopilta voi joka torstai käydä ostamassa luomumunia.

LUOMULEHTI 6 | 2019

tia korostava ajattelutapa antaa siihen hyvän mahdollisuuden. Tilalle on suunnitteilla sukupolvenvaihdos lähivuosina, minkä jälkeen perheen lapset jatkavat yrityksen toimintaa. Uusin sukupolvi on jo mukana toiminnassa, kun lapsenlapset ovat mukana vastaanottamassa uusia untuvikkoja. Kuorttisen luomukanala onkin ainoa luomutila Suomessa, joka kasvattaa kananpojat itse. – Kaikki tehdään omaan tyyliin untuvikoista pakkauksiin asti, Rautakannel naurahtaa. Usko omaan tekemiseen ja utelias mielenlaatu, niistä on hyvät luomukananmunat tehty. ◀

Kuorttisen luomukanala Kuorttisen luomukanala

Isäntä Juha ja emäntä Satu-Anne Kuorttinen hoitavat kanoja ja keräävät munia. Vanhin poika Aki-Pekka tekee pelto- ja korjaustöitä, laskuttaa ja pesee kanaloitakin, jos ehtii. Lassi hoitaa kananpoikasia, tekee huoltotöitä ja on mukana kananmunien kuljetuksissa. Tytär Kaisa Rautakannel on paitsi laaduntarkkailija myös työntekijöiden työnjohtaja, joka vastaa siitä, että kaikki toimii. Vävypoika Janne hoitaa myyntiä, markkinointia ja viestintää sekä kuljettaa kananmunia. Vakituisia työntekijöitä on kaksi: Tarmo Tuuva hoitaa kuljetuksia ja muita tilan töitä, ja Paula Heimala työskentelee tilan omalla pakkaamolla sekä kanalassa. Pienen perheyrityksen etuna on työtehtävien rikkaus ja joustavuus. Ainoastaan kanojen hyvinvointi on asia, josta tilalla ei tingitä. Kuorttinen muistuttaa, että myös omasta hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Luomutuotannon kokonaisvaltainen, sekä luonnon, eläinten että ihmisten hyvinvoin-

Laitumella luomukanoilla on tilaa tepastella.

Kirjoittaja on Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa -hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Pro Luomu ry, ja sitä rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Siirrettävät aidat joustavan työsuunnittelun apuna

LUOMULEHTI 6 | 2019

Janne Rautakannel / Kuorttisen luomukanala

uorttisen luomutilan 17 500 kanaa asuvat kolmessa eri kanalassa. Niissä on eri-ikäisiä kanoja ja tasaisesti eri munakokoja. Kanalan asukit on sijoitettu niin, että työt voidaan rytmittää tehokkaasti. Osa toimintojen rytmitystä on tilalla kolme vuotta käytössä olleet siirrettävät aitaukset. Aitaukset ovat työmaillakin käytettyjä painavia alustoja, joihin aitaelementit kiinnitetään. Alustoja ja aitatolppia siirtämällä aidattua aluetta voidaan vaihtaa tilanteen mukaan. Aitojen siirtäminen vie toki hetken, mutta niiden hyöty korvaa työpanoksen. Aitauksen kun voi siirtää lyhyelläkin varoitusajalla toiseen paikkaan esimerkiksi kylvöjen tieltä. Kun aitausta voidaan helposti siirtää paikasta toiseen, kanoilla on käytössään koko ajan tuoretta laidunta syömiseen, kuopsuttamiseen ja muuhun lajinmukaiseen käyttäytymiseen.

Siirrettävän aitauksen ansiosta kanat pääsevät säännöllisesti tuoreelle laitumelle.

TEKSTI: ANSA PALOJÄRVI KUVA: TERO VESALAINEN/PIXABAY

Uusi tutkimushanke selvittää ilmastoviisasta luomutuotantoa Luonnonvarakeskuksessa (Luke) on käynnistynyt tutkimushanke ilmastoviisaasta luomutuotannosta. Kenttäkoeaineistojen, mallinnuksen ja elinkaariarvioinnin avulla tuotetaan tietoa luomutuotannon ympäristökestävyydestä sekä mahdollisuuksista toimia ilmastoviisaana ratkaisuna Suomessa.

lmastoviisas maatalous pyrkii aktiivisesti vähentämään tuotantoon liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä ja lisäämään hiilinieluja. Samalla se pyrkii edistämään kansallista elintarviketurvaa lisäämällä kestävästi tuottavuutta ja tuotannon kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Luomutuotannon periaatteet sopivat hyvin yhteen näiden tavoitteiden kanssa. Ilmastonmuutos haastaa kuitenkin myös luomutuotannon. Nopeisiin muutoksiin sopeutumisen tueksi tarvitaan uutta tietoa. Monta tarkastelutapaa ilmastoviisaaseen luomutuotantoon Luke tutkii ilmastoviisaita viljelymenetelmiä myös luomutuotannon osalta. Tutkimuksissa yhdistetään pitkäaikaisten kenttäkokeiden tarkka tutkimustieto viljelyjärjestelmien mallinnukseen ja ilmastoskenaarioihin sekä elinkaariarviointien laaja-alaisuuteen kuluttajanäkökulmaa unohtamatta. – Maatalousympäristöön kehitettyjen laskentamallien avulla voi arvioida esimerkiksi erilaisten ilmasto-olosuhteiden vaikutusta satoihin, kertoo johtava tutkija Taru Palosuo. Mallien avulla voidaan arvioida myös vaihtoehtoisten viljelytoimenpiteiden vaikutuksia satovarmuuteen sekä viljelyn ympäristövaikutuksiin. Tutkimusryhmä tekee mallien kehittämisessä aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä. Ruokatuotteiden ja tuotantoketjujen vaikutuksia on mahdollista vertailla elinkaariarvioinnin (LCA) avulla.

– Tavoitteenamme on parantaa menetelmän sovellettavuutta luonnonmukaisen kasvintuotannon arviointiin sisällyttämällä siihen maaperän hiilensitomisen ja ekotoksisuuden vaikutukset sekä ottamalla huomioon luomutuotannon vaikutukset ravinnepäästöihin, toteaa erikoistutkija Merja Saarinen. Menetelmästä on apua luomuyrittäjien markkinointiin ja kuluttajien luomuostopäätösten tekemiseen. Sekä laskentamallit että elinkaariarviointi pystyvät hyödyntämään laajoja tietoaineistoja ja pohjautuvat vankkaan tutkimustietoon. Kokonaisvaltaiset menetelmät mahdollistavat erilaisten toimenpidevaihtoehtojen testaamisen luotettavasti ja nopeasti. – Aihe on laaja, joten täydentävää rahoitusta on jo haettu, työryhmästä todetaan. Tulokset ovat käyttökelpoisia ainoastaan, jos toimenpiteet ovat realistisia toteuttaa. Hankkeessa on tarkoitus tehdä yhteistyötä meneillään olevien tiedotushankkeiden kanssa. ◀ Lisätietoja: CROCuS-hanke (Climate-smart Organic Cropping Systems) www.luke.fi/projektit/crocus

LUOMULEHTI 6 | 2019

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM

Koko lihantuotantoketju omissa käsissä Karkkilassa sijaitseva Kiven Säästöpossu sai tänä vuonna kunniamaininnan Vuoden Luomutuote -kilpailun ammattikeittiösarjassa. Palkinto myönnettiin luomupossun paistisuikaleille. Säästöpossun luomulihasikalan yhteydessä sijaitsevat tilateurastamo ja lihanleikkaamo ovat Suomessa ainoat lajissaan.

LUOMULEHTI 6 | 2019

Luomusiat saavat ulkoilla vähintään toukokuusta lokakuuhun. Niillä pitää ulkotarhassakin olla tongittavaa, sillä se on osa niiden lajityypillistä käyttäytymistä.

Timo Koli

iven Säästöpossun kasvinviljely- ja sikatilaa sekä tilateurastamoa ja lihanleikkaamoa pyörittävät Reetta Kivi ja Timo Koli. Tilalla luomutuotantoa harjoitetaan jo toisessa sukupolvessa. Reetta Kivi kertoo, että muutamia vuosia ennen Suomen EU-jäsenyyttä sikatalous oli murrosvaiheessa. Hänen vanhempansa joutuivat miettimään joko tuotannon laajentamista, lopettamista tai erikoistumista. Tila päätti erikoistua ja rakensi tilateurastamon ja lihanleikkaamon. Tilan luomusikalassa on 300 lihasikapaikkaa. Vajaa kymmenen vuotta sitten tilalla pidettiin vielä emakoita ja porsaat kasvatettiin itse. Tänä päivänä porsaat tulevat lihasikalaan noin 30-kiloisina toiselta luomutuottajalta. Kiven Säästöpossun viikko pyörii vuoden ympäri saman kaavan mukaan. Maanantai on teurastuspäivä. Siat kävelevät kasvattamosta samassa pihapiirissä muutaman kymmenen metrin päässä sijaitsevaan tilateurastamoon. Loppuviikko yrityksessä kuluu ruhojen ja lihan käsittelyyn sekä myyntiin ja markkinointiin. Yrittäjäpariskunnan lisäksi tilalla on kolme palkattua työntekijää. Kivi korostaa

Katarina Rehnström

hyvän työvoiman merkitystä yritykselle ja sanoo arvostavansa suuresti innostuneita, joustavia ja sitoutuneita työntekijöitään.

Luomusika on muutakin kuin kinkku, muistuttavat yrittäjät Reetta Kivi ja Timo Koli.

Sosiaalinen media mullistanut toimintaympäristön – Tuotantoympäristö ja eläinten hoito on reilussa kymmenessä vuodessa muuttunut vain vähän. Toimintaympäristö sen sijaan on muuttunut kokonaan, ja asiakaspohja on monipuolistunut, Kivi kertoo. Hänen mukaansa aikaisemmin asiakkaina oli ainoastaan perheitä, ja lihat haettiin tilateurastamon yhteydessä sijaitsevasta myyntipisteestä. Asiakkaina on nykyään perheiden lisäksi myös kauppoja ja ravintoloita. Lihaa haetaan suoraan tilalta paljon vähemmän, ja lihan kuljettaminen asiakkaille vie jo merkittävän osan työajasta. Sosiaalinen media on ollut suurin yksittäinen markkinoiden muutokseen johtava tekijä. – Sosiaalinen media on sekä rasite että valtava mahdollisuus ja antaa aivan uusia työkaluja. Hyvänä esimerkkinä toimii vaikka kohdennettu markkinointi Facebookissa. Toisaalta yrittäjän oletetaan olevan tavoitettavissa 24/7. Eläinten hoito- ja peltotyöt vievät oman aikansa, eivätkä kaikki ymmärrä, ettei yhteydenottoihin aina pysty vastaamaan kovin lyhyen ajan sisällä, Koli sanoo. Mikä tahansa ruhonosa menee kaupaksi, kunhan se on sopivasti tuotteistettu. Molemmat myöntävät, että juuri tähän yrityksessä pitäisi satsata enemmän. Kotisivujen ja sosiaalisen median päivitys on erittäin tärkeä osa menekin edistämisessä. Aikaa postausten tekemiseen vain tahtoo jäädä liian vähän. Puolikkaasta suikaleeseen Toinen suuri muutos lihan markkinoinnin kannalta ovat Reko-ringit. Säästöpossun yrittäjäpariskunta sanoo, että Rekossa mukana oleminen on yritykselle elinehto. Reko toimii yritykselle PR:nä ja käyntikorttina. Reko-myynti lisää työmäärää paljon, mutta ringissä myytävän lihan osuus ei ole volyymiltaan kovin merkittävä. Nykypäivän kuluttaja ostaa kerralla vain pieniä määriä. Asian voi kiteyttää niin, että ennen myytiin puolikkaita ja nyt myydään suikaleita.

– Lihanleikkuun osuus koko toiminnasta on tullut entistä tärkeämmäksi, Kivi sanoo. Kiven Säästöpossussa joulu alkaa näkyä heti koulujen alettua. Pelkkää joulukinkkua Kiven Säästöpossusta ei kuitenkaan voi tilata, vaan asiakkaan on tilattava samalla puolikas possu. Reetta Kivi sanoo kyllästyneensä siihen, että luomusioista puhutaan vain joulun alla. Hänen mukaansa puheenaihe on ainoastaan se kuuluisa kinkku. – Luomusikasektoria ei voida kehittää vain kinkku edellä. Suomessa koko luomusikapuoli on jämähtänyt paikoilleen, ja tilojen määrä on vuodesta toiseen pysynyt samana, Kivi sanoo. Tuotanto tasaista, kysyntä ei Kiven Säästöpossussa on koko lihantuotantoketju omissa käsissä. Se antaa mahdollisuuden toteuttaa asiakkaiden erikoisimmatkin toiveet ja pitää tuotteen laatu todella korkealla. Harva lihanmyyjä tuntee koko tuotantoketjun eläinten ruokinnasta ja teurastuksesta lähtien yhtä läpikotaisin. ¬ Haasteena tällaisessa toimintamuodossa on kysynnän vaihtelu. Grillikauden alku, joulu ja juhlapyhät lisäävät kysyntää, Koli sanoo. Hän kuitenkin toteaa heidän oppineen paremmin hyödyntämään pakkasvarastoja ja samalla tasaamaan kysynnän vaihtelua. Positiivinen asia on myös se, että ruuan valmistaminen alusta lähtien itse on pinnalla ja ruuanlaittoon satsataan. Aikaisemmin myös ravintolat halusivat vain porsaanfilettä, mutta tässäkin asiassa on tapahtunut iso positiivinen muutos. Erilaiset ruhonosat menevät nykyään tasaisemmin kaupaksi. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

LUOMULEHTI 6 | 2019

TEKSTI JA KUVA: BRITA SUOKAS

n ä ä v e k n e in m u t u Valmista n u u k a ih k u t u m o lu 0 202 Keväällä päättyviin luomusitoumuksiin, sekä kasvitilojen että kotieläintilojen, voi hakea vuoden jatkoa päätukihaun yhteydessä. Jos asia kiinnostaa, on syytä suunnitella ja valmistautua hakuun huolellisesti talven aikana.

rtikkelia kirjoitettaessa ei vielä ole tiedossa, onko keväällä 2020 mahdollista hakea uusia luomusitoumuksia ja lisäaloja voimassa oleviin sitoumuksiin. Ruokaviraston mukaan on todennäköistä, että ainakin uusia sitoumuksia voi hakea. Luomuliiton asiantuntijoille on jo esitetty visaisia kysymyksiä. Ne ovat tulleet tiloilta, joilla on harraste- ja/tai tuotantoeläimiä, jotka eivät ole luomuvalvonnassa, ja joilla on voimassa kasvinviljelytilan sitoumus luonnonmukaisesta tuotannosta. Tähän yhdistyy se, että eläinten ruokintaa varten tilalla tarvitaan ja viljellään sataprosenttisesti tai lähes sataprosenttisesti nurmikasveja. Eläimet ovat siis nautoja, lampaita tai hevosia. Luomuliiton asiantuntijat esittivät kysymykset edelleen Ruokaviraston maatalousylitarkastaja Antti Hietalalle, jolla on pitkä kokemus luomusitoumusehtojen kanssa työskentelystä.

mukaan luomusitoumuksen viisivuotiskauden päättyessä on sellaisen tilan, jolla on kasvinviljelyn luomusitoumus ja joka ei ole noudattanut myyntikasvivaatimusta, koska pääosa – yli puolet – peltojen sadosta on käytetty omien tavanomaisten eläinten rehuksi, joko liitettävä tilan eläimet mukaan luomuvalvontaan tai ryhdyttävä viljelemään sitoumusehdoissa lueteltuja myyntikasveja. Myyntikasvien viljelemisen vaatimus täyttyy, kun viljelykierrossa on myyntikasveilla keskimäärin vähintään 30 prosenttia luomusitoumusalasta. Myyntikasvien pinta-ala voi vaihdella eri vuosina esimerkiksi niin, että yhtenä vuonna viljaa viljellään 20 prosentilla ja toisena 45 prosentilla pelloista, jolloin vaatimus täyttyy kahden vuoden keskiarvona.

Ongelmallisen tilanteen syntysyy Maatalouden ohjelmakauden vaihtuessa vuonna 2015 tuli voimaan luomusitoumuksen jatkamista koskeva uusi ehto. Sen

Antti Hietalan vastauksista selviää, että keväällä 2020 on ilmoitettava tukihakemuksella ja viljeltävä luonnonmukaisesti myyntikasveja vähintään 30 prosentilla

LUOMULEHTI 6 | 2019

Vuonna 2015 kasvinviljelytilana luomusitoumuksen tehneen tilan viljelijä tietää, että ei pysty siirtämään eläimiä luomuvalvontaan. Mikä neuvoksi?

Keväällä 2020 useilla luomutiloilla, joilla on eläimiä, on edessä ratkaisun paikka. On laitettava pellonkäyttösuunnitelmat uusiksi tai liitettävä eläimet mukaan luomuvalvontaan.

sitoumuksessa mukana olevasta peltopinta-alasta, 29 prosenttia ei riitä. Sadon voi myydä joko luomuna tai tavanomaisena tai käyttää tilan omien eläinten rehuksi. Entä jos kasvinviljelytilana luomusitoumuksen tehneen tilan viljelijä lähtee siirtämään eläimiä luomuvalvontaan. Mitä silloin pitää muistaa? Hietalan mukaan tilan tulee ilmoittaa eläimet luomueläintuotannon valvontajärjestelmään viimeistään 30.4. eli ennen uuden sitoumusvuoden alkua. Ilmoittautuminen kannattaa kuitenkin tehdä hyvissä ajoin, jotta mahdollisesti kotieläintuotannon alkutarkastuksessa esille tulevat puutteet saadaan korjattua ajoissa, koska eläimet voidaan huomioida eläintiheydessä ainoastaan sen jälkeen, kun alkutarkastus on hyväksytty. Hietala täsmentää vielä, että edellä mainittu myyntikasvien viljelemisen vaatimus poistuu vain silloin, kun tilan eläimistä se eläinlaji, joka käyttää pääosan tilan rehuista, on luomutuotannossa.

Onko tilalla, jolla on eläimiä, mahdollista jatkaa vuonna 2020 luomukorvausta ilman myyntikasvivaatimuksen noudattamista, jos ne saavat tehtyä kirjallisen rehuyhteistyösopimuksen luomueläintilan kanssa? Sitoumusehdoissa kerrotaan, että yhteistyöstä on oltava kirjallinen sopimus, jossa kuvataan yhteistoiminnan laajuus, luonne ja voimassaoloaika ja jäljennös sopimuksesta on toimitettava ELY-keskukseen. Hietalan mukaan tämä on mahdollista, jos tilan tuotannossa on tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden perusteella tilan omat eläimet eivät enää kulutakaan pääosaa, eli yli 50 prosenttia tilan sadosta. – Käytännössä muutokset tarkoittavat peltoalan kasvua tai eläinmäärän vähenemistä, kuvaa Hietala. Hän jatkaa, että toinen vaihtoehto on esittää ELY-keskukselle suunnitelma, laskelmat sekä myöhemmin mahdollisesti kuitit siitä, miten tilan omat eläimet ruokitaan ostorehuilla ja omien lohkojen luonnonmukainen sato toimitetaan yhteistyötilalle. Tässä tapauksessa on aina hyvä ottaa yhteyttä ELY-keskukseen jo suunnitteluvaiheessa, Hietala neuvoo.

Maan parhaista antimista, maan parhaille luomutiloille. Me täällä Kinnusen Myllyllä haluamme tarjota korkealaatuisia ja turvallisia rehuja luomutiloille. Meiltä löytyy hyvä valikoima luomurehuja ja luomuun soveltuvia kivennäisiä niin lypsyja lihakarjalle kuin lampaille.

Tehty kotimaisesta luomukaurasta ja -ohrasta.

Saatavana sekä lypsyja lihakarjalle, että lampaille.

Myös luomuun soveltuvat kivennäiset.

Valmistettu Kinnusen Myllyllä Utajärvellä.

Kotieläintuotannon sitoumuksiin tuli myös uusi ehto vuonna 2015. Tilalta on myytävä sitoumuskauden aikana, eli viimeistään viimeisenä sitoumusvuonna ennen 30.4. luonnonmukaisesti kasvatettuja kotieläimiä tai kotieläintuotteita. Kuinka tilan tulee menetellä? Hietala vastaa, että tilan tulee esittää sitoumuksen jatkoa hakiessaan kuitti siitä, että tilalta on myyty luonnonmukaisia kotieläintuotteita tai eläviä luonnonmukaisesti kasvatettuja kotieläimiä. Eläinten tai eläintuotteiden tulee olla ohittanut siirtymävaihe myynnin aikaan. – Sillä ei ole merkitystä, onko eläinten tai tuotteiden jatkojalostus tai jatkohoito luonnonmukaista, mutta tilalta on toimitettava joko tuotteita tai eläimiä ulos, täsmentää Hietala. Mitä tapahtuu, jos tila ei onnistu toteuttamaan edellä kuvattuja sitoumusehtoja toiminnassaan? Hietala vastaa, että sitoumusehtojen mukaisesti tilan luomusitoumus raukeaa, eli päättyy ilman takaisinperintää. Sitoumuksesta luovuttuaan viljelijä ei voi hakea ja antaa uutta luomusitoumusta seuraavan kahden vuoden aikana. ◀

Katso koko luomuvalikoimamme nettisivuiltamme.

Kirjoittaja on Luomuliiton luomuasiantuntija.

08 514 4700 | www.kinnusentahtirehut.fi

LUOMULEHTI 6 | 2019

TEKSTI: PIRKKO TUOMINEN

Uusi työkalu tuotannon kestävyyden arviointiin Näinä päivinä yleisessä keskustelussa nostetaan toistuvasti esiin eri toimintojen hiilijalanjälki, ja kaikki itseään kunnioittavat yritykset haluavat tuoda julki, kuinka pieni se heidän tuotteellaan on.

aataloustuotanto on usein tämän hillipäästökeskustelun keskiössä, ja esille tuodaan näkökulmia puolesta ja vastaan. Aihe on esillä muissakin maissa, ja niinpä siitä keskusteltiin vilkkaasti myös Pohjoismaisessa luomumaidontuotannon asiantuntijoiden tapaamisessa Tanskassa syyskuun lopulla. Hiilijalanjälki ei kerro kaikkea Hiilijalanjäljen laskenta tuo näkyviin eri tuotteiden vaikutuksen ilmastoon kasvihuonekaasupäästöjen suhteen. Sen laskenta on hyvä alku matkalla kohti kestävää maataloustuotantoa, mutta pelkkä hiilijalanjäljen laskeminen antaa kovin kapeakatseisen kuvan jopa ympäristövaikutuksista, puhumattakaan muista tuotantoon liittyvistä näkökulmista. Tanskassa onkin otettu käyttöön laajempi RISE-laskelma (Response-Inducing Sustainability Evaluation) kuvaamaan sitä, onko tilojen toiminta kokonaisuutena kestävällä pohjalla. RISE on todettu käyttökelpoisimmaksi metodiksi vuonna 2016, kun neuvontajärjestö SEGES teki selvityksen maatalouden kestävän kehityksen laskureiden eri versioista, joita Euroopassa oli tuolloin käytössä ainakin 39. Viime vuosina laskuria on kehitetty maan olosuhteisiin paremmin soveltuvaksi, sillä alkuperäinen pohja on tehty Sveitsissä jo yli 10 vuotta sitten.

LUOMULEHTI 6 | 2019

RISE:n tulokset esitetään selkeänä kaaviona, jossa kehittämiskohteet ovat punaisella alueella. (Lähde: SEGES)

Nyt laskuri on Tanskassa SEGESin käytössä, ja sillä voidaan arvioida kunkin tilan osalta paitsi ekologista, myös ekonomista ja sosiaalista kestävyyttä. Keskeisenä ajatuksena on, että jos tilalla on esimerkiksi hyvin pieni hiilijalanjälki, mutta eläinten tai viljelijän hyvinvointi kärsii, ei kokonaisuus ole kestävän kehityksen mukaista.

Lähtötietoja eri näkökulmista Yhteensä laskurin käytössä on 47 eri indikaattoria, joiden arvot muodostuvat 1200 eri tekijästä. Jokaiselle tekijälle on määritetty optimiarvot, joista poikkeaminen pienentää kyseisestä indikaattorista saatua pistemäärää. Ympäristönäkökulmaan arvioidaan kasvihuonekaasujen lisäksi muun muassa veden käyttöä, luonnon ja viljelyn monimuotoisuutta, maan rakennetta sekä lannoituksen ja kasvinsuojelun onnistumista. Pelkällä hiilensidonnalla ei siis saada hyviä pisteitä, vaan samalla tulee huomioida muutkin ympäristövaikutukset. Sosiaaliseen näkökulmaan lasketaan mukaan esimerkiksi eläinten olosuhteet ja terveys sekä mahdollisuus lajinmukaiseen käyttäytymiseen – unohtamatta kuitenkaan tilan pyörittämiseen käytetyn työmäärän

arviointia, työolosuhteita, sosiaalisia kontakteja sekä viljelijän terveyttä. Kolmantena kokonaisuutena – yhtä suurella painoarvolla kuin muutkin – on laskennassa mukana toiminnan taloudellinen kestävyys indikaattoreinaan muun muassa kannattavuus, tilan talouden vakaus, velkaantuminen, riskien hallinta, strategia ja sen toteutus. Raportista esille kehityskohteet Laskelman teon lopputuloksena tila saa selkeän raportin siitä, mitkä asiat ovat kestävällä pohjalla ja mitä kehittämiskohteita löytyy. Tärkein työ alkaa kuitenkin vasta laskelman teon jälkeen, kun etsitään keinot päästä heikommilla osa-alueilla entistä paremmalle tasolle kestävän kehityksen polulla. Korjaavien toimenpiteiden jälkeen tehdään seurantaa, jotta voidaan varmistua oikeasta suunnasta. Laskelman teon yhtenä tausta-ajatuksena on, että vain kestävän kehityksen periaatteita noudattavalla tilalla on tulevaisuudes-

sa ”lupa tuottaa” elintarvikkeita. Laskelmalla voidaan todentaa tilan toiminnan taso myös kuluttajille. Viljelijä voi tilata RISE:n tekijän tilalle itsenäisesti, mutta muutama luomumeijeri edellyttää jo tuottajiltaan laskelman tekoa. Tämäntyyppinen kokonaislaskelma ja arviointi olisi tervetullut Suomeenkin. Toki erilaisia indikaattoreita tiloilta meillä selvitetään, mutta niitä ei yhdistetä yhdeksi kokonaisuudeksi, vaan esimerkiksi talouslukuja katsotaan omana kokonaisuutenaan, eläinten olosuhteita omanaan ja hiilensidontaakin erikseen. Kuitenkin vain kokonaisuus ratkaisee tässäkin. Samalla ehkä julkinen keskustelukin laajenisi käsittelemään alkutuotantoa, ja miksei muitakin aloja, useammasta näkökulmasta. ◀ Kiinnostuitko? Lehden verkkosivuilla linkki lisätietoihin. Kirjoittaja toimii luomun erityisasiantuntijana ProAgria Itä-Suomessa.

Pirkko Tuominen

Laidunnus edistää monessa suhteessa kestävää maatalouden harjoittamista.

LUOMULEHTI 6 | 2019

TEKSTI: SARI AUTIO, BRITA SUOKAS

Kasvinsuojelussa kohti kokonaisvaltaista viljelyn hallintaa Tutkimusta ei-kemiallisten kasvinsuojelumenetelmien kehittämiseksi tarvitaan lisää. EU:n laajuinen tutkimusaloite tähtää kemiallisista kasvinsuojeluaineista luopumiseen. Kokonaisvaltaisten kasvinsuojelumenetelmien omaksumisessa luomuviljelijät ovat edelläkävijöitä ja esimerkkinä

Luomuviljelijät edelläkävijöinä Luomutuottajilla on paljon kasvintuhoojien viljelyteknistä ja biologista torjuntaosaamista, sillä synteettisiä kasvinsuojeluaineita ei käytetä luomussa. Huolimatta siitä, että

LUOMULEHTI 6 | 2019

Luomulehden arkisto

aatalouden ympäristövaikutukset, kuten synteettisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden vaikutukset maaperään, eliöihin ja veden laatuun, herättävät huolta ympäri Eurooppaa. Huolimatta kasvinsuojeluaineiden ennakkohyväksymisestä, laajasta riskien arvioinnista ja turvallisuusviestinnästä eurooppalaiset kuluttajat ovat entistä vaativampia elintarvikkeiden jäämätasojen ja ympäristön altistumisen vähentämisessä, mikä näkyy esimerkiksi luomutuotteiden kysynnän kasvuna. Ilmastonmuutoksen myötä viljelykasvejamme haittaavat muuttuviin oloihin sopeutuvat kasvintuhoojat. Ilman kasvintuhoojien torjuntaa korjattavan sadon määrä vähenee, laatu heikkenee ja riski ravinnepäästöihin kasvaa peltoon käyttämättä jääneiden ravinteiden vuoksi.

Marjo Koivumäki

tavanomaisille tuottajille.

ammattimaiseen luomutuotantoon hyväksyttyjä valmisteita on markkinoilla vain vähän, luomuvihannesviljelijät kokevat pärjäävänsä. Viljelykierron oikeanlainen kokoaminen ja esimerkiksi harsotus ovat ensisijaisia tuholaisten torjuntamenetelmiä. Mansikan ja vadelman viljelyssä harmaahomeen torjunta mehiläisten levittämän biologisen valmisteen avulla on toimiva menetelmä. Perunaruton torjunnassa esimerkiksi lajikevalinta, terve siemen ja istutusajankohta ovat tällä hetkellä tehokkaimmat menetelmät. Perunaruton biologista torjuntavalmistetta on alustavien myönteisten tulosten kannustamana ryhdytty Suomessa kehittämään. Luomupuutarhakasvien, avomaan vihannesten, marjojen ja omenan viljelyala oli vuonna 2018 yhteensä vain 1300 ja perunan vajaa 800 hehtaaria. Koska ammattikäyttöön tarkoitettujen luomuhyväksyttyjen kasvinsuojeluaineiden markkinat ovat Suomessa pienet ja hyväksymisjärjestelmästä aiheutuvat kustannukset suuret, harvoja valmistajia kiinnostaa hakea hyväksyntää Suomessa. Myös tavanomaisen tuotannon puolella painitaan samojen torjuntaongelmien äärellä, sillä kemiallisten kasvinsuojeluaineiden valikoima on niukka ja niitä poistuu Euroopan markkinoilta nopeammin kuin uusia tulee tilalle. Lisäksi monet synteettiset torjunta-aineet menettävät nopeasti tehonsa tuholaisten ja taudinaiheuttajien kehittämän resistenssin takia. Siksi on tarpeen osata käyttää myös ei-kemiallisia menetelmiä.

Monialainen tutkimus tarpeen Eurooppalaiset tutkimuslaitokset valmistelevat yhteistä aloitetta pitkän aikavälin tutkimusohjelmaksi, jolla tavoitellaan kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien merkittävää vähentämistä kohti kemikaalitonta kasvinsuojelua. Samalla on lisättävä eurooppalaista ruoantuotantoa, jolloin ekologinen jalanjälkemme Euroopan ulkopuolella pienenee. Tutkimusaloite esiteltiin sidosryhmille Helsingissä 23.10. Luonnonvarakeskuksen ja Luomuinstituutin järjestämässä seminaarissa oli noin 70 osallistujaa 12 maasta. Tavoite edellyttää tutkimusta uusien, kokonaisvaltaisten ja viljelijälle kannattavien viljelymenetelmien kehittämiseksi ennakoivasti ja laajalla rintamalla. Viljelyssä tavoitellaan kokonaisvaltaista kasvinterveyttä muun muassa lajikekestävyyden, viljelykierron ja ravinnetasapainon avulla. Biologista ja agroekologista tietämystä on parannettava, jotta voidaan paremmin ymmärtää peltoekosysteemien viljelykasvien ja muiden lajien keskinäisiä suhteita ja vaikutusmekanismeja. Kasvinjalostuksessa on tavoiteltava paitsi parempaa kestävyyttä kasvintuhoojia vastaan, myös sopeutuvuutta muuttuviin ilmasto-oloihin. Maatalousteknologian ratkaisuissa on otettava huomioon viljelykasvien, kasvintuhoojien ja maatalousympäristöjen monimuotoisuuteen liittyvät biologiset ja ekologiset tekijät. Biologisten kasvinsuojeluaineiden kehittämi-

sen tarve korostuu, koska niitä on toistaiseksi hyvin vähän käytettävissä. Maatalouspolitiikan suunta ratkaisee Järjestelmän muutos kohti kemikaalitonta kasvinsuojelua koskettaa monia yhteiskunnan sektoreita. Muutoksen yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten kuluttajakäyttäytymistä, ohjauskeinoja, vaikutuksia teollisuuteen ja markkinoihin, on tutkittava Euroopan laajuisesti samoin kuin seurausvaikutuksia ympäristölle, taloudelle ja kansainväliselle kaupalle. EU:ssa valmistellaan seuraavaa tutkimusrahoituksen Horizon Europe -puiteohjelmaa vuosille 2021–2027. Samaan aikaan neuvotellaan yhteisen maatalouspolitiikan tukimallista, joka kohdentuisi nykyjärjestelmää tarkemmin maatalouden haitallisia ympäristövaikutuksia vähentäviin toimiin. Muutoksen laajamittainen omaksuminen vie aikaa eikä tapahdu ilman poliittista ohjausta. Maatalouden tutkimusresurssien suuntaaminen tutkimusohjelmiin, jotka tuottavat tietoa agroekologisten viljelymenetelmien kehittämiseen, viljelijöiden neuvontaan ja koulutukseen, on panostus elintarviketuotantomme kokonaiskestävyyden lisäämiseen. ◀ Sari Autio on Luomuinstituutin tutkimuspäällikkö ja Brita Suokas Luomuliiton asiantuntija.

LUOMULEHTI 6 | 2019

Ulkomailta

TEKSTI JA KUVAT: ANNIINA HILLEBRANDT

Ympäristöä kokonaisvaltaisesti tukevaa vihannesviljelyä Lounais-Englannissa Maanmuokkaus vaihtui pysyviin kääntämättömiin

penkkeihin sukupolvenvaihdoksen myötä

nglannissa Fladburyn kylässä Oxton Organics -nimisellä tilalla viljellään vihanneksia regeneratiivisessa kauppapuutarhassa. Etusijalla ovat humuksen lisääminen, biodiversiteetin tukeminen sekä ekologisten prosessien vahvistaminen. Tilalle saapuessa vastassa on vehmas maisema. Kaksikymmenpäinen lammaslauma laiduntaa niittyjä ja hedelmätarhan aluskasvustoa jalopuiden, pajurivistöjen ja runsaasti kukkivien orapihlajien täyttäessä peltojen raja-alueita, polkujen reunuksia ja muuten käyttämättömiä alueita. Kauppapuutarhassa on hiljaista, sillä työtä tehdään käsivoimin kompostin levitystä lukuun ottamatta.

Englannissa suosittu Little Gem -salaattilajike viihtyy tiiviissä riveissään.

LUOMULEHTI 6 | 2019

Tuotantotavan muutos Jayne Arnold ja Julien Eldridge ovat viljelleet viiden hehtaarin tilaansa sertifioituna luomuna vuodesta 1987 lähtien. Kun Jake Eldridge palasi vanhempiensa kotitilalle vuonna 2017 ja ryhtyi johtamaan tilaa yhdessä äitinsä kanssa, he luopuivat perinteisistä maanmuokkauskäytännöistä ja ottivat käyttöön radikaalisti uudenlaisia menetelmiä. Uuden kokeilemiseen liittyvistä riskeistä ja epävarmuuksista huolimatta muutos sujui kaiken kaikkiaan hyvin ja tuloksiin ollaan tyytyväisiä. – Takana on todellinen oppimiskäyrä, ja olemme alkaneet nähdä muutoksen tuomia etuja yhä enemmän. Rikkapaine on huo-

mattavasti pienempi, ja tila tuottaa enemmän kuin koskaan. Olen todella innoissani suunnasta, johon tilamme on kehittymässä, Arnold kertoo. No-dig -menetelmä kaupallisessa mittakaavassa Tuottavuus tilalla on parantunut huomattavasti tehokkuuden lisääntyessä, kitkemisajan pienennyttyä ja istutustiheyksien tiivistyttyä käsityökaluille sopiviksi. Kitkeminen on vähentynyt huomattavasti jo yhden viljelykauden seurauksena paksun kompostikerroksen lisäämisen, viikoittaisen järjestelmällisen harauksen sekä maanmuokkauksesta luopumisen ansiosta. Pieneliöiden annetaan tehdä tehtävänsä maan kuohkeuttamisessa ja kasvijätteiden hajottamisessa, eikä siis edes kevyttä pintamuokkausta käytetä. Huokoisen mururakenteen on tilalla nähty syntyvän penkkeihin kuluneen kahden kasvukauden aikana. Ravinnepuutoksia ei ole esiintynyt vaikkei viherlannoituskasveja käytetäkään. Niiden lisääminen viljelykiertoon kun vaatisi maanmuokkausta esimerkiksi sarvitraktorilla, mikä tiivistäisi penkkejä tarpeettomasti. Viherlannoituskasvien sijasta hiilirikasta kompostia lisätään jokaiseen penkkiin 1–2 vuoden välein 10–15 senttimetrin kerros yhdessä kananlantarakeiden kanssa. Sadonkorjuu tehdään mahdollisuuksien mukaan niin, että kasvien juuret jäävät penkkiin pieneliöiden syötäväksi. Nämä humusta ja mikrobistoa kasvattavat käytännöt yhdessä biodiversiteetin lisäämisen kanssa jatkuvien kukkakylvöjen ja ympäröivän kukkivan puulajiston monipuolistamisen avulla ovat myös johtaneet tauti- ja tuholaispaineen vähentymiseen. Etanatkaan eivät enää vaivaa salaatteja niin pahasti kuin ennen, minkä Arnold epäilee johtuvan rikattomasta mustasta kompostimaasta, jonka ylittäminen salaattipenkkien saavuttamiseksi on etanoille liian suojaton urakka. Regeneratiivisuus edellä Jake Eldridge oli alun perin kiinnostunut laajan peltometsäviljelmän perustamisesta lähipelloille, mutta päätyi kauppapuutarhuriksi halutessaan jatkaa vanhempiensa elämäntyötä. Savory-instituutin työhön pe-

Osa penkeistä odottamassa kylvöjä ja istutuksia. Yhden kasvukauden aikana sama penkki voi kasvattaa 1-4 eri kasvia perätysten, sillä tilankäyttö pyritään tehostamaan huippuunsa.

Lammaslaumaa siirretään päivittäin kevyen sähköaidan avulla, joka saa virtansa pienestä aurinkokennosta. Laidunnus pitää hedelmätarhan aluskasvillisuutena kasvavan niityn matalana.

rustuva kokonaisvaltainen tilanhoito (Holistic Management) on soveltunut hyvin kauppapuutarhan pyörittämiseen ja auttanut kiteyttämään päätöksiä ohjaavat perusperiaatteet: humuksen lisääminen, biodiversiteetin kasvattaminen ja tukeminen sekä ekologisten prosessien, kuten veden ja ravinteiden kierron, vahvistaminen. Uudistavat, regeneratiiviset toimet näkyvät tilalla muun muassa jatkuvina puuistutuksina pientareilla ja vihannespenkkien väleissä, hiilensidonnan maksimoimisessa optimaalisen laidunnuksen suunnittelun avulla sekä suljettuina ravinnekiertoina esimerkiksi oman kompostituotannon kehittämisessä. Ekologisten arvojen lisäksi Oxton Organics on linjannut tavoitteekseen elävöittää luomuvihannesviljelyä kestävänä ja kannattavana elinkeinona sekä tuottaa ravinnerikasta lähiruokaa samalla tuoden ihmisiä lähemmäs luontoa. Tulevaisuus näyttää tilalla positiiviselta. Ensi kaudesta kysyttäessä nuori isäntä kertoo haluavansa lisätä koulutustoimintaa tilalla, mahdollisesti palkata lisää työvoimaa sekä lisätä eläinvaikutusta esimerkiksi free range -kalkkunoita kasvattamalla, mikä monipuolistaisi tilan ekologista rakennetta entisestään. – Pohjimmiltaan koen, että uudenlainen maanviljelys rakentaa uudenlaista ihmiskuntaa, joka on yhtä luonnon kanssa eikä perusta olemassaoloaan sen alistamiseen. Olemme pieni tila suurtilojen maailmassa, mutta uskon kompaktin kokomme olevan yksi voimavaroistamme. Mielestäni maailma tarvitsee paljon enemmän pieniä regeneratiivisia maatiloja ja viljelijöitä, Jake Eldridge summaa ajatuksiaan. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2019

Ulkomailta

TEKSTI JA KUVAT: MARJO MARTTINEN

Rikat hallinnassa Sveitsin yrttitiloilla

Sveitsiläisillä luomuyrttitiloilla tuotanto on koneellistettu ja rikkatilanne erityisen hyvä.

ikkakasvien torjunta painottui mekaaniseen torjuntaan eri muodoissaan. Fallernhofin luomutilalla oli käytössä traktorihara erilaisin terin, rikkaharja, käsiharoja sekä työnnettävä, moottoroitu jyrsin. Tilalla on käytössä työkoneenkantaja, johon voidaan kiinnittää erilaisia haroja. Viimeisimpänä yhdistelmässä on renkaiden jäljen poistava hara. Tärkeimpänä Fallernhofin isäntä Ernst

LUOMULEHTI 6 | 2019

Flückiger pitää perinteistä haraa, joka meillä tunnetaan lähinnä sokerijuurikasharana. – Hanhenjalkaterä leikkaa rikkakasvin juuren ja kohottaa sitä alustastaan, hän perustelee. Haraus oli käytössä myös toisella luomutilalla, Mayorin perheen hoitamalla tislaamolla (Distillerie l’essencier). Harassa oli hanhenjalkaterien lisäksi sormiharat. Molemmilla tiloilla kylvetään ja istutetaan kolmeen tai neljään riviin. Rivivälit harataan ja taimivälit käsitellään käsiharalla. Kolmeen riviin istuttaminen on yleistymässä. Guillaume Mayorin mukaan kolmirivisessä on helpompi tehdä rikkatorjuntaa kuin nelirivisessä ja kolmirivinen viljelytapa säästää vettä.

Mayorin perheen luomutilalla haraus on merkittävässä roolissa, kun rikkakasveja torjuntaan. Kuvan harassa on edessä hanhenjalkaterät ja takana sormiharat.

Ernst Flückiger on viljellyt yrttejä jo 33 vuotta Fallernhofin tilallaan. Yksi hänen kymmenestä viljelykasvistaan on rohtotädyke.

Luomutuotteiden kulutus kasvaa Sveitsissä Viljelykierto on luonnollisesti osa kasvintuhoojien hallintaa. Fallernhofin tilan 15 peltohehtaarista 5 kasvaa yrttejä, 5 viljaa ja 5 nurmia.

kasvuston päälle loka– marraskuussa ja poistetaan huhtikuun puolivälissä. Hänen mukaansa kate hävittää rikkakasveja, mutta piparminttu selviää.

Liekitin löytyy Fallernhofin tilalla oli käytössä myös liekitin, sillä osa yrteistä kylvetään suoraan avomaalle. Suoraan avomaalle kylvettyjen yrttien kitkemistarve vähenee, kun rivien kohdat saadaan liekitettyä ennen viljelykasvin taimettumista. – Meidän liekittimessämme palamisprosessiin johdetaan lisää ilmaa. Näin nestekaasua kuluu vähemmän kuin normaalisti. Kaasua kuluu 20 kiloa hehtaaria kohden, ja tunnissa saadaan liekitettyä 15 aaria, Ernst Flückiger kertoo.

Paljon käsityötä Monipuolisesta koneistuksesta huolimatta rikkatorjuntaan tarvitaan paljon käsityötä. Taimivälit harataan käsiharoin, ja lisäksi tarvitaan kitkemistä. Ernst Flückigerin mukaan käsityötä tarvitaan 500–1000 tuntia hehtaaria kohti, ja siitä suurin osa rikkakasvien torjuntaan. Hänen tilallaan on käynnissä koe, jossa selvitetään piparmintulla leikkuukorkeuden vaikutusta muun muassa rikkakasvien määrään. Molemmilla tiloilla yrttejä oli viitisen hehtaaria. Mayorin tilalla keskityttiin tislaamiseen. Fallernhofin tilalla puolestaan tehtiin rahtikuivausta niin, että kuivattua tavaraa tulee vuosittain 40–50 tonnia. ◀

Muovia ei missään Toisin kuin meillä Suomessa, emme nähneet ollenkaan mustalla muovilla katettuja yrttipenkkejä. Syynä voi olla lämpöolot tai tapa viljellä avomaalla. Sveitsissä on keskimääräisinäkin vuosina huomattavasti lämpimämpää kuin Suomessa. Suomessa mustamuovikatteella saadaan hieman kaivattua lämpöä lisää – ovathan monet yrtit meidän kasvuolojamme lämpöisemmiltä alueilta kotoisin. Pari poikkeusta kuitenkin oli. Ernst Flückiger kasvatti hyvin matalan rohtotädykkeen meillä mansikkakankaaksi nimetyssä katteessa. Samalla mansikkakankaalla hän peittää piparmintun talvikaudeksi päätavoitteena rikkakasvien torjuminen. Kate levitetään

Kirjoittaja toimii erikoisviljelyasiantuntijana ProAgria Keski-Suomessa ja osallistui Pyhäjärviinstituutin Lisäarvoa yrttiviljelystä -hankkeen opintomatkalle Sveitsiin.

Laventeli on yksi Mayorin luomutilan kasveista. Arvokasta laventeliöljyä saadaan hehtaarilta vain alle litra. Rikkakasveja ei kasvustossa näy.

Sveitsiläiset ostivat vuonna 2018 luomutuotteita yhteensä 3 066 miljoonan Sveitsin frangin arvosta (Sveitsin frangin arvo oli syyskuun lopussa 1,09 euroa). Kasvua on tullut kuudessa vuodessa yli 1 000 miljoonaa. Tuoreet vihannekset ja hedelmät ovat suosituimpia luomutuotteita. Seuraavaksi suosituimpia ovat kanamunat ja maitotuotteet. Luomuviljelyala Sveitsissä vuonna 2018 oli 161 000 ha, eli 15 prosenttia maan viljelyalasta. Rekisteröityjä luomuviljelijöitä oli yli 7200 liechtensteinilaiset luomuviljelijät mukaan lukien. Sveitsissä viljeltiin vuonna 2018 yrttejä hieman yli 300 hehtaarilla. Tyypillistä sveitsiläiselle yrttituotannolle on sopimusviljely, viljelijöiden yhteenliittymät ja luomuviljely. Monet yrttitilat ovat pienehköjä ja sijaitsevat vuoristoalueella. Yrttejä käytetään sekä mausteina että rohdoksina. Niitä käytetään teeaineksina sekä kosmetiikan ja makeisten raaka-aineena. Sveitsissä kasvatetaan yli 100 eri mauste- ja rohdoskasvilajia, joiden joukossa on meillekin tuttuja lajeja, kuten iisoppi, salvia, timjami, mintut, sitruunamelissa, siankärsämö, heinäratamo sekä kehäkukka. Meille vieraampia tai ilmastoomme sopimattomia lajeja ovat muun muassa euroopanalppitähti (edelweiss), laventeli ja etelänarnikki.

Fallernhofin tilalla kasvatetaan myös timjamia. Rikkatilanne on erinomaisen hyvä.

LUOMULEHTI 6 | 2019

TEKSTI: SEPPO RANTANEN KUVA: MARIANNE NIINIKOSKI

Viisi päivää ja kaksi yötä Luomuliitto myönsi viljelijä Ensio Heikkiselle luomukonkarin arvonimen Luomupäivillä 6.11.2019 Jyväskylässä. Luomuliiton varapuheenjohtaja Janne Rauhansuu jututti Heikkistä kukituksen yhteydessä.

Luomukonkari Ensio Heikkinen muistelee, kuinka aikanaan Aulangon Heikkilässä kotieläintuotannon luomuehtoja puitiin yhteen menoon viisi päivää ja kaksi yötä.

altiovalta antoi 1990-luvun lopulla tuotantoehtojen laatimisen Luomuliitolle, joka loi puitteet kotieläinten luomutuelle. Heikkinen oli mukana kaikessa toiminnassa jo Luomuliiton alkuaikoina sekä myös perustamassa Etelä-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistystä. Viisi vuotta hän toimi sen puheenjohtajana. Ansioistaan hän sai yhdistykseltä kunniakirjan yhdistyksen 20-vuotisjuhlassa vuonna 2009. Myös Luomuliitto palkitsi Heikkisen pariskunnan vuoden luomutuottajina 1991. Näkökulmia soviteltava yhteen Yhdistysten ja liiton suhteista Heikkinen ei järin innostu puhumaan. Sen verran hän kuitenkin antaa ymmärtää, että valitettavasti kyse on usein voimakastahtoisten ihmisten erilaisista näkökulmista, joita ei jakseta sovittaa yhteen.

LUOMULEHTI 66 | 2019 2019

Luomulehdessä 6/2010 oli juttu Anita ja Ensio Heikkisen tekemisistä ja historiasta. Siinä mainittiin, että ”palkitulla luomuviljelijällä on vielä yli seitsemänkymppisenäkin täysi hööki päällä”. Tilanne ei yhdeksässä vuodessa ole paljoa muuttunut. Vaikka Ension kulku käy keppien varassa ja tila Mäntsälässä on ollut lasten hallussa yli kymmenen vuotta, ajatus kulkee edelleen terävästi ajankohtaisissa asioissa. Maa kasvaa kuivanakin kesänä Kohtuullinen, ehkä vähän liian kuivaa. Siinä Heikkisen kommentti viime kesän viljelyoloista Mäntsälän Maitoisten kylältä. Mutta sitten seuraa luomuanalyysi: – Sellaisia maita ei ole tarpeeksi, jotka kestävät kuivuutta. Edelleenkin aikaansa seuraava Heikkinen viittaa pöydällä avoinna olevaan lehteen, jossa kerrotaan, kuinka maan kasvukuntoa Keski-Uudellamaalla pyritään parantamaan sekä satotason parantamisek-

si että ilmastonmuutoksen takia (VILKKU Plus -hanke). Maan eloperäisen aineksen lisääminen syväjuurisilla kasveilla on myös keino kuivuuden sietämiseen. Jo 1980-luvulla Heikkinen huomasi, että maa kasvaa kuivanakin kesänä ilman väkilannoitteita.

Heikkisten tilalla siirryttiin luomuun 1986, jolloin luomutiloja koko maassa oli vain muutama kymmenen. Heikkinen kertoo harjoittaneensa A. I. Virtasen apilakiertoa. Apila oli mukana joka lohkolla. Muitakin palkokasveja otettiin mukaan: herne, härkäpapu ja hernekaura.

Kaikkea on kokeiltu Heikkisen kokemuksen mukaan maan kasvukuntoa lisätään juuri luomumenetelmillä. Kokemusta viljelystä on karttunut neljäkymmenluvulta lähtien. Jo rippikouluikäisenä hän viljeli kaalia myyntiin. Seitsemäntoistavuotiaana oppia haettiin Lepaan maanviljelyskoulusta. Kolme poikaa kulki rinnakkain ja kylvi vakasta apulantaa heinäpellolle. Viisikymmenluvulla tutuksi tulivat valtion ”apulantamiljardilla” tuetut keinolannoitteet. – Kunnalta saatiin lappu, jolla samalla reissulla, kun maitotonkat vietiin meijeriin, haettiin paluumatkalla kuorma lannoitteita, muistelee Heikkinen.

Suoramyynnin varhainen kokeilija Heikkinen on myös suoramyynnin pioneeri. Tilalta on toimitettu aikanaan sekä lihaa, vihanneksia että viljatuotteita eteläistä Keski-Suomea myöten. – Kun aloittelimme luomua, tämä oli lähinnä Helsinkiä oleva monipuolinen luomutila, jolla oli myös eläimiä. Porukkaa ravasi, niin kuluttajia kuin toimittajiakin. Oli hyvä, että vaimo Anita ennätti vastaanottamaan. Nytkin haastattelua edeltäneenä viikonloppuna Heikkiset olivat kuluttajien kanssa yhteisellä kimppaperunapellolla talkoissa. Myös historiasta löytyy suoramyyntitaustaa. Heikkisen isoisä ja eno myivät aikanaan tuotteita Helsinkiin, 80 kilometrin päähän.

150 ha nurmea = 150 henkilöauton vuoden polttoaineet

Parityöskentelyä pellolla Tämän tästä Ensio kehuu ja kiittää Anitaa, vaimoaan. Tuon taitavan eläintenhoitajan kanssa hän meni naimisiin vuonna 1967. – Pätevämpää karjanhoitajaa ei voi olla kuin Anita. Meillä oli imettäjälehmiä. Vaati taitoa saada lehmät tottumaan siihen. Apilapellossa laiduntaneita lehmiä Anita hoiti melassilla ja kuivalla heinällä, etteivät ne olisi puhaltuneet. Anita puolestaan kehuu tilalla olleita harjoittelijoita, joita on ollut kotimaisista maatalousalan oppilaitoksista mutta myös ulkomailta. Moni on tullut pihaan pyytämättä ja yllättäen ja uudestaan seuraavana kesänä. Kesken kehujen emäntä siirtyi pihatöihin haravoimaan syksyn viimeisiä lehtiä. Hänen mukaansa talvi tulee, kun sireeni pudottaa lehtensä. Puolen viikon päästä haastattelusta satoikin sitten lunta. ◀

Kaksi olkipaalia = 200 l polttoöljyä

Hajautetun energiantuotannon puolesta yli 20 vuotta. Johanna Kalmari / 050 353 6242 Jukka Lehtonen / 040 164 9585 etunimi.sukunimi@metener.fi Toimipisteet: Pirkkalaistie 1 4.krs, 37100 Nokia Vaajakoskentie 104, 41310 Leppävesi

ESISELVITYS

790 € LUOMULEHTI LUOMULEHTI 66|| 2019

(alv 0%)

På svenska TEXT: SANNE WIKSTRÖM

FOTO: MAJVIK GÅRD

Brett utbud ger underlag för gårdsbutik i Sibbo En bra gårdsbutik ska ha ett brett utbud och satsa på marknadsföring råder jordbrukare Atte Hermansson med lång erfarenhet av försäljning på Majvik gård i Sibbo. Den egna kommunen är en bra infokälla, ring dem och be att få en lista på alla lov som behövs och vilka krav som ställs råder han.

e huvudsakliga produkterna i gårdsbutiken är egna biodynamiskt odlade grönsaker och rotsaker. Butiken fungerar enligt självbetjäningsprincipen och är öppen året runt. I någon mån har man också gryn och mjöl gjort på gårdens spannmål. Olika torrvaror och ägg köper man in från partiaffärer eller andra producenter. – Det är viktigt att ha ett brett sortiment, säger Hermansson. Samarbete med grannarna ger fler olika produkter att erbjuda. Det är viktigt att man ser till att ha det som det är efterfrågan på. Gårdsbutiken är ett visitkort En stor del av Majviks produkter går till skolor och daghem i huvudstadsregionen. Där har gårdsbutiken i många fall fungerat som ett visitkort, berättar Hermansson. – En del kunder har kontaktat oss eftersom de känt till gårdsbutiken och blivit bekanta med våra produkter. Marknadsföringen är viktig så att kunderna vet vad det finns att köpa och blir bekanta med butiken. I dag är sociala medier en viktig marknadsföringskanal för direktförsäljning, där producenterna snabbt och billigt når kunderna via sina egna sidor eller grupper. ◀ Texten är producerad inom EkoNu 3.0-projektet, vars mål är att inspirera och stöda den ekologiska produktionen och livsmedelskedjan i Svenskfinland. Projektet finansieras med medel från Europeiska jordbruksfonden för landsbygdsutveckling: Europa investerar i landsbygdsområden (EJFLU) via NTMcentralerna i Nyland och Österbotten. www.ekonu.fi

LUOMULEHTI 6 | 2019

Lättnader för småskalig försäljning Reglerna för direktförsäljning ändrades senast 2016 då vissa lättnader infördes för att göra det enklare att testa marknaden för nya produkter. Lättnaderna gäller verksamhet där inkomsterna stannar under 10 000 euro i året. Vilka krav som ställs beror på vilka produkter du vill sälja. Produkterna delas in i tre klasser. Låg risk –bland annat bröd, mjöl och gryn som kan förvaras i rumstemperatur utan att bli dåliga. Här krävs inte speciella tillredningseller försäljningsutrymmen. Medel risk – till exempel grönsaker, frukt och bär, samt produkter framställda på dessa. Den här typen av produkter får tillverkas och säljas på prov under ett års tid, utan en godkänd livsmedelslokal. Hög risk – kött och fisk och olika produkter framställda av dessa. För framställning och försäljning av dessa krävs alltid godkända lokaler. Information om kraven för direktförsäljning hittar man på webbsidan Aitoja makuja – Äkta smak som upprätthålls av Braheainstitutet vid Åbo Universitet. Adressen till webbsidan: aitojamakuja.fi/sv/direktforsaljning

Gårdsbutiken på Majvik gård i Sibbo är öppen året om. Utbudet varierar enligt årstiden.

HANKKIJA – LUOMUAMMATTILAISEN VALINTA Bio – uusi orgaaninen kierrätyslannoite! Luonnonmukaiseen tuotantoon Hankkĳalta.

PAREMPI SATO LUOMUSTA • Maatilakokeissa Bio-kierrätyslannoitteella on saatu sadonlisää yli 1 000 kg/ha • Soveltuu syys- ja kevätviljojen, nurmien, öljykasvien, perunan sekä puutarhakasvien lannoitukseen • Tuote on valmistettu hyödyntäen teollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja • Kova rakeinen lannoite, joka voidaan levittää pintalevittimellä ja kylvölannoittimella

LAAJA REHUVALIKOIMA JOKAISEN TARPEISIIN

HANKKIJAN LUOMUPÄIVÄT TAMPEREELLA 3.3.2020

LUONNONMUKAISEEN AMMATTIPUUTARHAAN

Hankkĳan kattavasta luomurehuvalikoimasta löydät täydennysrehut ja erikoisrehut naudoille, lampaille ja siipikarjalle. Valikoimaa täydentävät Kotkan rehutehtaalla valmistettavat tilakohtaiset Luonnon Sopiva® -rehut. Kysy lisää ruokinta-asiantuntĳaltasi!

Vilja • Kone • Ammattipuutarha • Rehut • Viljan- ja nurmenviljely Kattava valikoima asiantuntĳaluentoja ja reipasta menoa luomun parissa. Varaa päivä kalenteriisi, ilmoittautumislinkki julkaistaan pian!

Hankkĳalla on kattava valikoima tarvikkeita ammattipuutarhatuotantoon. Tarjoamme myös kastelulaitteita ja -suunnitelmia.

OTA YHTEYTTÄ! HANKKIJAN ASIAKASPALVELU PALVELEE MA–PE KLO 8–16, PUH. 010 402 2020.

hankkĳa.fi

Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min. (alv 24 %)

LUOMULEHTI 6 | 2019

Yhdistyksistä

TEKSTI: TARJA MUSIKKA

KUVA: MIKKO MUSIKKA

Elintarvikealan edunvalvontaa Olen saanut olla mukana Luomuliiton edustajana valtakunnallisesti merkittävässä edunvalvontatehtävässä nyt yli viisi vuotta. Näiden vuosien aikana on kertynyt tietoa lainsäädännöstä, valvonnasta ja, mikä parasta, laaja asiantuntijaverkosto luomun edistämiseksi.

ämä Ruokapoliittisen neuvottelukunnan alainen elintarvikelainsäädännön ja -valvonnan jaosto, tuttavallisemmin ”ELVI”, on asiantuntijoista koostettu elin, jonka tehtävänä on muun muassa käsitellä yhteistyöelimenä elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun liittyviä kysymyksiä, kehittää ja yhteen sovittaa kansallisesti elintarvikelainsäädäntöön ja standardointiin liittyvää kansainvälistä yhteistyötä, toimia kansallisena Codex Alimentarius -komiteana sekä käsitellä muut sen toimialaan kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön (MMM) käsiteltäviksi antamat asiat. Paljon siis lakien valmistelua ja niistä kommentointia, kansainvälisten asioiden seuraamista ja toteutuneiden lakien arviointia ja parantamisehdotusten esittämistä. Lainsäädäntö Euroopan unionin tasolta kotimaan toimijaan asti on pitkä ja vaatii koko elintarvikeketjulta jatkuvaa ”hereilläoloa”. Toisaalta Suomessa on tunnetusti hyvä elintarviketurvallisuus, ja kokemuksia meiltä on hyvä viedä käytäntöön myös muihin maihin. Luomun ääni kuuluviin Henkilöt on valittu omien organisaatioidensa ehdotuksesta, Luomuliitolta siis allekirjoittanut ja Jaana Elo. Ehdotusten jälkeen on tehty asettamispäätös, jossa nimetään henkilöt ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Vain näillä nimetyillä on oikeus osallistua kokouksiin, joita oli noin kuusi vuodessa. Tämän jaoston puheenjohtajana toimi viimeksi MMM:n elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm ja sihteerinä elintarvikeylitarkastaja Minna Huttunen. Tämän jaoston kautta myös Luomuliitto sai äänensä kuuluviin ja pystyi omalta osaltaan paitsi antamaan lausuntoja lakiehdotuksiin myös ehdottamaan muutoksia. Mieleenpainuvin saavutus lienee orgaanisen seleenin palauttaminen luomurehuihin kansallisella poikkeusmenettelyllä. Tässä oli onneksi pohjalla muun muassa Valion

LUOMULEHTI 6 | 2019

luomumaidosta tekemät tutkimukset sekä allekirjoittaneen kokemukset omalta emolehmätilalta. Elintarvikelain uudistus oli myös yksi iso ja aikaa vievä kokonaisuus. Mutta ei yksi pääsky kesää tee eikä yksi Luomuliiton edustaja Suomen elintarvikelainsäädäntöä uusiksi saa. Parasta jaoston työssä oli nimenomaan eri toimijoiden yhteistyö ja toistensa erikoisalojen tuntemuksen kehittyminen. Minä opin teollisuudesta, kaupasta, hallinnosta, valvonnasta ja muusta paljon, toivottavasti muut perusmaataloudesta jotakin. Luomuliiton lisäksi maataloutta jaostossa ja sen alaryhmissä edustaa Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK). Mukaan vaikuttamaan Tämän jaoston alaryhminä toimivat muun muassa liha- ja lihantarkastusasiantuntijaryhmä, jossa myös olin mukana, sekä elintarvikehygieniaryhmä, jonka kokousraport-

teja myöskin sivuttiin liharyhmässä. Tämän liharyhmän kokouksia oli myös viidestä kuuteen vuodessa. Kaikissa näissä kokouksissa käsiteltiin aina muun muassa ajankohtaista asiaa kansallisesta lainsäädännöstä, Euroopan Unionin lainsäädäntöä, valvontaa, ajankohtaisia asioita mukana olleilta sidosryhmiltä ja jonkin verran myös kansainvälisiä asioita. Monien asiakirjojen kieli on englanti, joten ainakin elintarvikesanasto kehittyi huimasti. Vaikka joskus lähteminen tuntui raskaalta ja matka pitkältä eikä palkkaakaan saa näistä tehtävistä (matkakulut ja päivärahat kyllä), aina näistä kokouksista palasi kuitenkin kotiin uutta intoa puhkuen ja uusia asioita oppineena. Monesti mieleen tuli myös kiitollisuus siitä, että sain omalta, edes pieneltä osaltani, osallistua luomun puolesta puhumiseen ja valtakunnalliseen luomutietouden lisäämiseen lainsäädäntötyössä.

Todennäköisesti tämä Ruokapoliittinen neuvottelukunta jatkuu, ja siihen haetaan taas Luomuliiton edustajia. Toivon, että jos Sinua vähänkin kiinnostaa osallistua lainsäädäntöön ja toimia Luomuliiton hyväksi ELV-jaostossa ja sen alaryhmissä, älä epäröi ilmoittautua mukaan! Loistava mahdollisuus kehittää itseään, laajentaa luomutuntemusta muille tärkeille sidosryhmille sekä mahdollisesti vaikuttaa tuleviin elintarvikesäädöksiin! Siis kaikkeen siihen, mikä joka päivä koskettaa myös Sinua, luomun tuottaja tai käyttäjä! ◀ Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan Luomuliiton edunvalvontatyöhön, olethan yhteydessä toiminnanjohtaja Susann Rännäriin: susann.rannari@luomuliitto.fi, 0401446160

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa Harat Liekittimet Ryömijä Terrateck Ratkaisut luomuvihannesten rikkatorjuntaan Ennakkoehdot 28.2. asti Elomestari Oy 95520 Tornio 040 581 8477 www.elomestari.

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 31.1.

KONEITA

LUOMUTAIMIA

VADELMAN JA MANSIKAN TAIMET LUOMUNA: • Muskoka • Maurin Makea

Soita! Boris 0500 567611

Meiltä tutkitusti parhaat mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan ja luomutuotantoon tarkoitetut koneet

• Polka

Kotimainen, varmennettu taimituottaja!

EINBÖCK AEROSTAR

Rikkaäestää 100% tarkkuudella

SIEMENIÄ

Laatusiemenet luomuun! SUIRE ROTAKING

Torjuu kuorettuma ja rikat

COMBCUT leikkaa

Voittanut monta palkintoja

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

KVICK-FINN

Torjuu juuririkkaruohot 98% teholla

OSTAMME LUOMUVILJAA

ALLROUNDER classic Avoin hanhenjalkaäes

AGUIRRE

Äes- kylvökone 3–9 m

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

LUOMULEHTI 6 | 2019

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

Bonsilage Pro – propyleeniglykolia omasta säilörehusta Tutustu säilörehuanalyyseihin sivuillamme www.eurotrading.fi

Hyväksytty luomuun!

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

LANNOITTEITA apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

KONEITA

Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Root Stopper™ kultivaattori keskikesän kesantoon! Tehokas nurmirikon teko ilman erillistä esimuokkausta!

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

LUOMULEHTI 6 | 2019

TEKSTI: JAANA ELO KUVAT: VALMISTAJAT

Testissä alkoholittomat luomuglögit Luomun suurkuluttajaperheen glögivertailussa klassikkomaut pärjäsivät.

elihenkinen Hirvosen perhe on hyvän glögin ystäviä, ja luomutuotteet ovat osa heidän ruokailuaan joka päivä. Perheeseen kuuluvat äiti Marja-Leena ja isä Rainer sekä teini-ikäiset kaksostytöt Henna ja Janina. Perhe sokkotestasi viisi erilaista luomuglögiä, jotka olivat saatavilla oman maakunnan, Pohjois-Karjalan alueen kaupoissa. Tuotteet hankittiin K-marketista, S-marketista ja Prismasta. Kaikki glögit olivat valmiita juotavia sellaisenaan. Testi toteutettiin jo lokakuun lopussa, joten kaikki joulun aikana markkinoilla olevat luomuglögit eivät valitettavasti ehtineet mukaan. Huipputuote kuitenkin löytyi! Juomat kuumennettiin valmistajan ohjeiden mukaisesti, maisteltiin oikeista glögilaseista ja välissä huuhdeltiin suuta vedellä, etteivät maut menneet sekaisin. Jokaiselle glögille raati antoi sanallisen arvion lisäksi pistearvion asteikolla 1–5, jossa huonoin sai numeron yksi ja paras numeron viisi. Raati oli melko tiukka arvioissaan, ja jokainen glögi sai sekä kehuja että kritiikkiä. Näin eri luomuglögit pärjäsivät:

Revontuli vanilja mustikkaglögi, Lapin Maria

Tumma Revontuli on mustikkapohjainen juoma, jonka makua on jalostettu vaniljalla ja jouluisilla mausteilla. Raati ihastui sen kauniiseen väriin sekä ihanaan vaniljan tuoksuun, joka erottui sopivalla tavalla lämmintä juomaa haistellessa. Toisaalta makua pidettiin jopa vähän liian makeana, mutta se hyväksyttiin huomioitaessa tuotteen luonne. Raadin kommentteja: Pehmeä ja marjaisa maku, kaunis tumma väri ja hyvä glögi! Tämä on ykkönen!

Luomuglögi, Pirkka Parhaat

Mustaherukan maku tunnistettiin heti, ja väriä kehuttiin. Raadin mielestä tuote oli ihan ok, mutta voittajaan verrattuna maultaan kuitenkin laimeampi. Raadin kommentteja: Marjaisa tuoksu, mutta ei oikein kohtaa maun kanssa. Mehumaisen mieto glögi, jossa saisi olla selvästi vähän enemmän jouluisia mausteita.

Luomuglögi, Raikastamo

Raati kehui tuotteen pakkausta, sillä tämä oli ainut glögi, joka oli pakattu tölkkiin lasipullon sijaan. Juoman maku ei herättänyt suurta innostusta, mutta glögi nostettiin kuitenkin kolmannelle sijalle, ja sen arveltiin olevan ehkä enemmän pienten lasten makuun. Raadin kommentteja: Pehmeän mausteinen tuoksu antoi odottaa hyvää makua, mutta maku oli pettymys, koska ei oikein maistunut miltään. Väri oli hieman samea, ja glögin joukossa oli havaittavissa pieniä hippusia, ehkä mausteista jääneitä.

LUOMULEHTI 6 | 2019

Voittaja

Luomuinkivääriglögi, Lapin Maria

Tässä raadissa arvostettiin selvästi perinteisiä tummia ja mausteisia glögejä. Vaaleat niin sanotut uuden ajan glögit erikoisine mausteineen ja juomapohjineen eivät oikein saaneet kehuja. Myös inkivääri oli uusi maku glögissä, eikä se ollut kaikkien mieleen. Raadin kommentteja: Hyvä, raikas ja joulun mausteiden tuoksu, mutta inkiväärin maku oli pistävä ja liian voimakas, jopa suuta polttava. Vaalea kaunis väri, jossa sameus ei haitannut. Karvainen jälkimaku!

Toivotamme rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2020

Luomutyrniglögi, Kaskein

Vaalea glögi, joka ei ollut lainkaan raadin mieleen. Glögille epätavallinen pohja tyrnimehusta oli liian erikoinen ja tyrmäävä. Glögi jäi tällä kertaa jumbosijalle. Raadin kommentteja: Tunkkainen haju ja samea ulkonäkö, erikoinen maku – ei yhtään jouluisen makuinen. Ruskeankeltainen väri ei ollut lainkaan kaunis.

Nyt ollaan jo niin lähellä joulua, että kauppojen hyllyt notkuvat erilaisia luomuglögejä. Makuasioista ei sovi kiistellä, ja siksi onkin hienoa, että jokainen voi löytää sen oman suosikkinsa. Kiitos Hirvosen perheelle luomuglögiraatiin osallistumisesta. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton elintarvike- ja keruutuotteiden asiantuntija.

TAMMINEN | Itäinen Valkoisenlähteentie 21, 01260 Vantaa 09LUOMULEHTI 868 9000 | www.tamminen. 6 | 2019 51

Kysymyksiä

Luomuliiton @ asiantuntijat vastaavat Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Tiimissä mukana myös:

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

Elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo 040 964 1518

Luomuasiantuntija Brita Suokas 044 528 8722

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 6 | 2019

Mitä pitäisi ottaa huomioon ennen kuin lähden luomusiementuottajaksi? LUOMUSIEMENTUOTANNOLLE ON nyt suuri kysyntä, joten kaikki luomusiemenaines on kysyttyä. Tärkeintä on löytää sopivat yhteistyötahot eli käytännössä pakkaamo, joka ottaa luomua vastaan. Yhteistyöstä voi tehdä sopimuksen (sopimuspohja löytyy Luomuliiton sivuilta), tai monesti toiminta perustuu hyvään luottamukseen toimijoiden välillä. Ilman luottamusta ja reilua toimintaa molempiin suutiin ei pitkää yhteistyötä saada aikaiseksi. Peltopuolella tulee olla käytännössä hukkakaurattomuus, eli yksikään lohko ei saisi olla hukkakaurarekisterissä. Lisäksi peltojen tulisi olla hyvässä kunnossa vesitaloudellisesti sekä rakenteellisesti ja rikkakasvit sopivasti kurissa. Siementen, joita suunnitellaan tuotettaviksi, tulisi sopia alueen ilmastoon sekä maalajeille ja tietysti tilan viljelykiertoon. On myös hyvä muistaa, että osalle tuotannosta on etäisyys- ja esikasvivaatimuksia. Kukkivilla kasveilla on hyvä varmistaa myös mahdollinen pölytys, joka lisää ja varmistaa siementen määrää ja laatua. Koneista ja laitteista olisi tilalla hyvä olla oma kuivuri sekä puimuri, mutta ne eivät ole välttämättömiä, jos yhteistyö toimii esimerkiksi pakkaajan kanssa. Yhteistyösopimusmalli luomusiementuotantoon löytyy osoitteesta luomuliitto.fi/hankkeet.

Erkki Vihonen

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 936 0377

Henkilöstöuutisia

TEKSTI JA KUVA: SASSU LINDSTRÖM

Järjestösihteeri aloittaa Järjestösihteerinä 15.11. aloittanut Sassu Lindström tulee toimimaan Luomuliiton jäsenten ja liiton välisenä yhteyshenkilönä.

oiminnanjohtaja Susann Rännärin sanoin ”järjestösihteeri on liiton sydän”. Järjestösihteerin toimen tavoitteina on tukea luomuyhdistyksiä ja kehittää sopivia osallistumistapoja liiton hankkeisiin ja tapahtumiin sekä edistää jäsentoimintaa. Ollessaan pikku tyttö Sassun lempipuuhaa oli yhdessä mummin kanssa hoitaa kasvimaata Hämeessä lapsuuden mansikkapaikkana toimineen vanhan maatilan heinäpellon reunalla. Vielä reilu vuosi sitten Sassun haaveena oli aloittaa elämä luomuviljelijänä. Luomupainotteisten puutarhatuotannon opintojen loppumetreillä peltotöissä vakavasti loukattu selkä määritti kuitenkin toisin. Onni onnettomuudessa, koska nyt vuoden jatkunut kuntoutus on tuonut Sassun Luomuliittoon toimimaan muiden luomutuottajien hyväksi.

Sassu arvostaa suuresti luontoa ja luonnon antimia sekä kaikkea hyvään ruokaan liittyvää – hänen lempivuodenaikansa onkin sadonkorjuun aika. Vapaa-aikaan kuuluvat telttailu, melonta sekä saaristoon kohdistuvat pyöräretket, jotka ikuistuvat mukana kulkevalle kameralle. Sassun kotoa löytyy 37 lajiketta Sansevieria-sukuun kuuluvaa viherkasvia, jotka tunnetaan kotoisammin anopinkielinä. Ensi keväänä Sassu muuttaa asumaan meren äärelle Helsingin Kalasatamaan ja jonottaa tällä hetkellä viljelypalstaa, jolla on tarkoitus kasvattaa ainakin Sassun lempiraaka-ainetta karhunlaukkaa. Työssään järjestösihteerinä Sassu haluaa saavuttaa hyvät yhteydet Luomuliiton jäseniin ja luomuyhdistyksiin ja toivottaakin kaikki tervetulleiksi olemaan yhteydessä! ◀

Sassun tavoitat seuraavasti: sassu.lindstrom@luomuliitto.fi 0400 534 003

LUOMULEHTI 6 | 2019

Pakina

Punnittua luomua

LUOMULEHTI 6 | 2019

LAURA HÄMÄLÄINEN on Luomulehden pakinoitsija ja hämäläinen luomuviljelijä, jonka käsien kautta kulkee paitsi kyytönlihaa ja vihanneksia suoramyyntiin, myös osuvia blogitekstejä Huljalan Tupalasta.

Molemmat luomut saavat toistaiseksi pysyä mainoskärryn teksteissä.

Laura Hämäläinen

ksi vuoden paperityöhuipennuksista ajoittui kuluvan viikon alkuun. Luomutarkastaja oli ilmoittanut saapumisestaan jo hyvissä ajoin. Edellisellä viikolla olimme järjestäneet itsellemme KoneAgria -retkeksi naamioidun parin päivän loman. Loma on siis osin asenne. Näyttelyhallissa voi käyskennellä somasti käsi kädessä ja ostaa jäätelötötteröt, vaikka ohessa kartuttaakin tietojaan härkäpapulajikkeista ja rengaspainemittareista. Luomupaperien ja -laskelmien haaliminen mappeihin oikeaan järjestykseen sujui siis virkistynein voimin – tai pudotti arkeen – taas asennekysymys. Tilalta myydyn luomulihan määristä ja varastoista vaaditaan jatkuva kirjanpito ja myytyjen määrien vertaaminen kotiutettuihin ruhoihin. Tämä taulukointi on vuosien kuluessa saatu tarkastajan toivomaan muotoon. Samaa listaa pitäisi pitää myös kuluttajille myydyistä hampuista ja härkäpavuista, mistä syystä ne on toistaiseksi myyty ilman luomumerkintää. Tämän mallin soveltaminen kasvimaahamme oli ajatuksena lähinnä turhauttava. Vihanneksia ei ole kaikkiaankaan kovin paljon. Tämä pieni ala jakautuu noin kolmellekymmenelle lajille, joista osasta on useampaa lajiketta. Avoimien ovien päiviin tai muihin myyntitilaisuuksiin kerätään kaikkea kulloinkin saatavilla olevaa kylmiöön. Saalis myydään kymmenille ostajille kymmenien grammojen, useiden kilojen kokoisina erinä, ja osa jää myös myymättä. Myymättä jääneistä osa syödään itse tai myydään seuraavina päivinä, jotain joudutaan seuraavalla viikolla heittämään kuihtuneena pois. Oliko tästä kaikesta tehtävä punnitukset ennen ja jälkeen, jotta tiedossa olisi ollut päivittäiset varastot? Punnitsemisiin ja määrien kirjaamisiin menevän työajan kustannus ei tällä valikoimalla ja myyntitavalla olisi missään suhteessa myytyihin tuotemääriin. Vihanneskirjanpitomme oli toteutettu lihapakettilogiikkaa selvästi oikomalla. Huomautusta ei tullut. Toivottavasti järjestelmä kelpaa jatkossakin. Muutoin kuluttaja ostaa kylmiöön luomupellolta kantamamme vihannekset jatkossa tavanomaisina. Luomutarkastusten tavoite on, että kuluttaja voi luottaa luomun ehtojen täyttymiseen. Tavoite kuitenkin vesittyy, jos ehdot eivät ole toimijan kannalta järkevästi toteutettavissa. ◀

TEKSTI: SEPPO LOHTAJA

A.I. Virtanen varoitti peltojen rappiosta jo 1951

elsingin Sanomissa oli 10.10. hälyttävä uutinen, että multa voi nykyviljelymenetelmin loppua 60 vuodessa. Tästä kehityksestä biokemian nobelistimme varoitti jo vuonna 1951. Harva tiennee, että A. I. Virtanen oli myös käytännön viljelijä. 38 hehtaarin Joensuu-tilallaan hän kehitti omaa AIV-viljelyjärjestelmäänsä vuodesta 1933. Se rakentui hyvästä viljelykierrosta ja kompostoidun lannan ja virtsan käytöstä. Helppoliukoista typpeä ei käytetty lainkaan. 15 vuodessa hän yli kaksinkertaisti tilan satotason. Karjatalous-lehdessä 22/1951 Virtasta haastateltiin yksipuoliseen karjattomaan viljelyyn siirtymisen seurauksista: – Mikä käsitys professorilla on siirtymisestä maassamme karjattomaan maatalouteen? – Maan kasvuvoiman huononeminen on kaikkein pelottavin seikka, joka koskee koko maata ja erityisesti seuraavaa sukupolvea, joka jälleen saa panna maat kuntoon, mikäli se siihen kykenee. – Kuinka kauan voidaan mielestänne karjatonta ja nurmetonta maanviljelystä yleensä ajatella harjoitettavaksi? –Esitän käsityksenäni, että jo viiden vuoden kuluttua voidaan odottaa selvän huononemisen tulevan esille ja kymmenen vuoden kuluttua tilanteen muuttuvan peräti vaikeaksi. Koska A. I. V. oli myös käytännön viljelijä, hän tiesi mistä puhui. Maatalouden 12 koeasemalla 1961–91 tehty seurantatutkimus (R. Erviö) osoitti peltojen humuksesta hävinneen jo 26 prosenttia. Humus on maan kasvukunnon ylläpitäjä. Se pidättää sata kertaa enemmän vettä ja ravinteita kuin pelkkä mineraalimaa. Nyt peltojemme humuskato on jo 50 prosentin luokkaa, ja tuhoisa kierre jatkuu, kuten HS:n artikkelissa todetaan. Miksi Virtasta ei kuunneltu? 1951 peltotyöt hoidettiin hevosilla. 10 vuotta myöhemmin, kun tilanne oli muuttunut ”peräti vaikeaksi”, pelloilla häärivät jo traktorit ja muutos jäi huomaamatta, kun väkilannoitustaso samalla aikaa myöden kymmenkertaistui. Peltojen kunnon huonontuessa traktorit muuttuivat yhä suuremmiksi, kun tiivistynyt maa vaati yhä suurempaa muokkausvoimaa. 1980-luvulla siirryttiin jo nelivetoisiin traktoreihin, jotta kyntö sujuisi. Nyt hevosäkeet vain naarmuttaisivat pellon pintaa. Kirjoitin teemasta HS:ssa 18.12.1979 otsikolla ”Maaperäbiologia on tutkijoille tuntematon käsite”. Nyt asiaan on vihdoin tutkimuksen piirissä herätty, ja luomusukupolvi kykenee panemaan maat jälleen kuntoon. ◀ Seppo Lohtaja on luomukonkari Uudestakaupungista.

VALITSE POLKU VASTUULLISUUTEEN

VAIKUTA NÄIHIN  PELTO

✔ laske oman tilasi  ELÄIMET hiilijalanjälki  ENERGIA ✔ aseta tavoitteet Ota asiantuntijamme toiminnallesi keskustelukumppaniksi ✔ sopeudu riskeihin ✔ valitaan yhdessä keinot Hyödynnä ✔ seuraa tuloksia 10 000 e

➜

ILMASTOVIISAS MAATILA ON HYVIN HOIDETTU KOKONAISUUS Näe kanssamme ➜ Uudet mahdollisuudet ➜ Yrityskokonaisuus ➜ Kehittämisen askelmat

Hiilijalanjälki oman tilan tiedoilla Lähtökohta kehittämiselle ja keskusteluille

LÄHDE HIILIPOLULLE KANSSAMME!

Tämä vainltä mei

Seuraa omien tulosten kehittymistä

➜ Onnistumme yhdessä! proagria.fi @

biocode.fi in

LUOMULEHTI 6 | 2019

TEKSTI: NOORA MANTERE KUVAT: EVELIINA SILLANPÄÄ

Jäsen- ja lukijatyytyväisyyskyselyn tuloksia Kuva 1.

Olen tyytyväinen Luomulehden sisältöön

Luomuliitto järjesti syksyllä jäsen- ja lukijatyytyväisyyskyselyn

43 vastausta

verkkosivuillaan.

yselyyn vastasi 43 henkilöä, joista 90 prosenttia oli Luomuliiton tuottajajäseniä. Vastauksia tuli tasaisesti eri luomuyhdistysten toiminta-alueilta. Vastaajat olivat keskimäärin tyytyväisiä Luomulehteen (kuva 1). Aihepiireistä viljelytekniikka kiinnosti vastaajia eniten (kuva 2). Vastaajista lähes kaikki pitivät Luomuliiton tekemää edunvalvontatyötä tärkeänä. Tällä saralla onnistumisia on koettu, vaikka parantamisen varaa onkin (kuva 3). Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvottiin liput Luomupäiville. Voittajaan on oltu yhteydessä henkilökohtaisesti. Kiitokset vielä kaikille kyselyyn vastanneille! ◀

21 (48,8%)

10 (23,3%) 0(0%)

5 (11,6%)

7 (16,3%)

Täysin eri mieltä

Täysin samaa mieltä

Kuva 3.

Luomuliitto on onnistunut edunvalvontatehtävässään 43 vastausta

30 25 (58,1%)

20 14 (32,6%)

10 0 (00%)

3 (7%)

1 (2,3%)

Täysin eri mieltä

Kuva 2.

Haluaisin kuulla Luomuliitolta eniten näistä asioista 42 vastausta

Työkoneet

14 (33,3%)

Viljelytekniikat

33 (78,6%)

Luomutilan talous

17 (40,5%)

Elintarvikkeiden jalostus

16 (38,1%)

Maatalouspolitiikka

21 (50%)

Ympäristökysymykset

16 (38,1%)

GMO

1 (2,4%)

Pientuottajien asiat

1 (2,4%)

Luomun markkinatilanne

1 (2,4%)

Avomaanvihannesten viljely

1 (2,4%) 0

LUOMULEHTI 6 | 2019

Täysin samaa mieltä

Iloisen joulun toivotus ja kiitokset kuluneesta vuodesta! – Luomuliiton hallitus ja henkilökunta

Tilauksesi ja jäsenyytesi ansiosta viemme luomun asiaa eteenpäin taas vuonna 2020.

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 6 | 2019

Haluan liittyä luomuyhdistyksen tai Luomuliiton suorajäseneksi Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 100 € Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e. Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

☐ Kuluttajajäsen 25 €

HUOM! Ei sisällä Luomulehteä. Jos haluat Luomulehden on se tilattava erikseen.

☐ Kannatusjäsen 100 € yritys tai henkilö

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 140 € Sisältää Luomulehden! Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e

Haluan tilata Luomulehden Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen! Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus 60 € ☐ Yhden vuoden tilaus

66 €

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla.

☐ Kestotilaus jäsenelle 40€ (kuluttaja-, kannatus- ja yhdistysjäsenet + Österbotten-jäsenet)

**Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

☐ Opiskelijatilaus 30 €

Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä.

☐ Näytenumero 1 kpl

0€

☐ Jäsenyhdistyksille lisävuosikerrat

15 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja

15 €

☐ Muu**

le h ti

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

Puhelinnumero:

58 LUOMULEHTI 6 | 2019 Luomuliiton rekistereitä koskeva tietosuojaseloste löytyy osoitteesta luomuliitto.fi/yhteystiedot.

6/2019

Minä ja luomu

TEKSTI JA KUVA: RIITTA MAKKONEN

Luomu-kappaleen säveltäjä arvostaa ruoan puhtautta Muusikko, Värttinä-yhtyeen perustaja, Joensuun kaupungin kulttuurijohtaja ja kulttuurikoti Villa Ruusulan emäntä Sari Kaasinen järjestää kotonaan kansanmusiikkikursseja, -leirejä ja konsertteja. Hän tunnustautuu luomuihmiseksi monellakin tasolla. Mitä luomu tuo mieleesi?

Mitä luomutuotteita käytät useimmin?

Luomu on ollut minulle itsestään selvä asia. Olen maatilan tyttö, ja kotitilan perunat, porkkanat ja muut kasvikset ovat kasvaneet kotitilan lehmien karjanlannalla ilman keinolannoitteita ja torjunta-aineita. Luomu merkitsee minulle puhtautta. Kansanmusiikkia voi hyvällä syyllä pitää luomumusiikkina. Se kumpuaa ihmisestä puhtaana, luomuna. Sävelsin muuten Luomu-nimisen instrumentaalikappaleen, joka ilmestyi vuonna 1996 Sirmakka-yhtyeen Tsihi Tsihi -levyllä.

Olen kasvissyöjä, mutta käytän maitotuotteita ja kananmunia. Olen allerginen kalalle, joten en voi syödä kalajauholla ruokittujen kanojen munia. Siksi luomukananmunat ovat minulle aivan ehdoton juttu. Lappeenrannassa asuessani ostin kananmunat suoraan Kuorttisen luomukanalasta. Kun ostaa tuottajalta suoraan, tietää mitä syö. Kaurahiutaleet ja useimmat jauhot ostan aina luomuna, samoin mansikat. Vanhempieni pellolla kasvatetaan perunat ja porkkanat edelleen luomuna. Itse kasvatan yrttejä. Haaveena on olla omavarainen ruoan suhteen ainakin osittain.

Mitä luomu merkitse sinulle?

Luomulla on iso merkitys minulle. Ostan mahdollisimman paljon ruokaa luomuna. Hinnalla ei ole merkitystä, jos luomu on hyvää, se voi maksaa enemmän. Useimmiten luomutuotteet ovat olleet hyvälaatuisia, mutta joskus on sattunut huonoa laatua. Lapseni ovat myös hyvin luomutietoisia, mikä on hyvä asia. Uskon, että luomuun liittyvät arvot, kuten puhtaus, tulevat nousemaan tulevaisuudessa. Arvostan luomuviljelijöitä todella paljon. Heidän työnsä vaatii pitkäjänteisyyttä.

Saavatko Villa Ruusulan kulttuurikodin leiri-, kurssi- ja konserttivieraat luomuruokaa? Villa Ruusulan vieraat saavat samaa ruokaa kuin itsekin yleensä syön. Vieraat saavat myös liharuokaa, pakasteessa on hirvenlihaa. En välttämättä korosta erityisesti tarjoavani luomuruokaa, sillä aina kaikkia ruoka-aineita ei välttämättä ole koko ajan saatavana luomuna, mutta silloin, kun pöydässä on luomuruokaa, kerron kyllä siitä. ◀

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 5501 850 TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404 TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi TILAAJAPALVELU luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 5501 850

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMINNANJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

LUOMULEHTI 6 | 2019

Mellit sopivat luomuun!

Melli maistuu hyvinvoinnilta Rakeiset kivennäiset

Jauheiset kivennäiset

Melli-erikoisrehu

Lypsy-Melli

Seleeni-E-Melli TMR

Vita-Melli Se-E

• kalsiumkivennäinen lypsäville • magnesiumpitoinen • maittava

• runsaasti orgaanista seleeniä • lisää vastustuskykyä ja hedelmällisyyttä • korkea E-vitamiinitaso

• • • •

Lypsy-Melli Fosfori Kalsium-Melli TMR • kalsiumkivennäinen, johon on lisätty • sisältää sekä magnesiumia Suomen suosituin Melli-kivennäisperhe on kalsiumia rakennettu fosforia • D-vitamiini auttaa kalsiumin imeytymistä kolmen vuosikymmenen aikana lehmien hyvinvoinnin, • myös hiehoille ja lihanaudoille • jauhe sekoittuu tasaisesti appeeseen

terveyden ja hedelmällisyyden tueksi.

Seleeni-Melli

Emo-Melli

• lypsäville, jotka tarvitsevat korotetun • emolehmätilojen ympärivuotinen kivenHuolellisesti suunniteltu Melli-täydennys auttaa lehmää määrän seleeniä näinen tiineysja myös tuottamaan runsaasti maitoa ja lisäämään vastustusja imetyskaudelle jos karkearehuissa on runsaasti kalsiumia

stressinsietokykyä ja antaa eväitä hyvään hedelmällisyyTunnu-Melli teen. Hyvinvoivat ja tyytyväiset lehmät pysyvätTMR karjassa • umpilehmille optimoitu koostumus Kasvu-Melli

• sisältää orgaanista seleeniä pidempään. Suurin osa Melleistä sopii luomuun. • kasvavien lihanautojen täyskivennäinen • runsaasti magnesiumia, kalkiton • vapaasti tarjolla tai automaatilta • jauhe sekoittuu tasaisesti appeeseen

lantmannenfeed.fi

Mulli-Melli

• maittava koostumus • runsaasti kalsiumia kasvavalle • kehittää vahvan kestävän luuston

Umpi-Melli TMR • kalkiton umpikivennäinen • päiväannoksessa 1000 mg E-vitamiinia • sisältää orgaanista seleeniä

Kysy tarjous: lantmannenfeed.fi/yhteystiedot

erittäin korkea E-vitamiinitaso kaikki seleeni orgaanista edistää vastutuskykyä sopii tuoresäilötyn viljan oheen