Luomulehti 6/2020 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta

Nro 6/2020

10,00 €

Luomuliiton uusi puheenjohtaja Janne Rauhansuu:

Sovittelijan rooli istuu meille

www.luomulehti.fi

▷ 10

RICHARD PERKINS: MONIPUOLISUUS MAHDOLLISTAA KANNATTAVAN TILANPIDON ▷ 14

EU:N LUOMUASETUS TUO MUUTOKSIA KOTIELÄINTUOTANTOONr ▷ 36

Uudistettu Root Stopper ™ kultivaattori Pysäyttää kestorikat nostamalla niiden juuret pellon pinnalle kuivumaan Suomalaisten luomuviljelijöiden kanssa yhteistyössä kehitetty rikkatorjunnan ykkönen on nyt vieläkin parempi! Uudistetuilla malleilla: ● Suurempi ajonopeus ● Puhtaampi erottelutulos ● Järeämpi rakenne ● Useita terävaihtoehtoja

Tiustech Oy

Kysy lisää! 045 130 6822 info@tiustech.com

Aidosti suomalaista tekoa

www.tiustech.com

Kestävä Kestävä kla Kestävä klassik Ebena Jögeva4 Suosituin rehuvirna

LUOMULEHTI 6 | 2020

San Sangas Sangaste -syy -syysru -syysruis Kestävin valkoapila

Alati muuttuen, yhdessä

ämä on tällä erää viimeinen pääkirjoitukseni Luomulehdessä. Usein kantaa otetaan johonkin akuuttiin sillä hetkellä esillä olevaan asiaan. Ehkä nyt on hyvä katsoa vain isoa kuvaa. Mieleen nousee pari asiaa. Luomualan on kyettävä muuttumaan ajan vaateiden myötä pysyäkseen kehityksessä mukana. Toiseksi, tarvitsemme yhtenäisyyttä kyetäksemme ajamaan luomuviljelijöiden etua. Kuluttaja on se, joka viime kädessä määrää alan menestyksen. Luomun idea tuntuu tällä hetkellä kantavan. Mutta nykyajan kuluttaja on vaativa. Hän vaatii tuotteilta monenlaisia ominaisuuksia. Kahdeksankymmentäluvun tuote ei enää riitä. Tuote pitää olla pidemmälle jalostettu ja tarinallistettu. En tarkoita tyhjää tarinaa vaan sitä, että osaamme kertoa tuotteen valmistustavan niin, että se on hyväksyttävä kuluttajan silmissä. Tässä on jalostajilla ja kaupalla suuri rooli. Tärkeää on myös seurata kasvinjalostuksen uusien tekniikoiden kehitystä ja arvioida niitä luomun idean näkökulmasta. Ei niitä pidä hyväksyä vain sen takia, että muut niin tekevät, mutta ei niitä pidä myöskään torjua tutkimatta ja arvioimatta niiden soveltuvuutta luomuun. Myös sertifiointi on sellainen asia, joka ei voi pysyä paikallaan. Kuluttaja on jo nyt hämillään, kun kaiken aikaa tulee erilaisia brändejä ja uusia sertifikaatteja. Pelkkä julkisen vallan määrittelemä luomu ei välttämättä riitä kaikille kuluttajille, eikä ainakaan vientimarkkinoilla. Alamme pitää uskaltaa muuttua ja kehittyä kaikilla tavoin. Toinen asia minkä haluan teidän muistavan, on se, että meitä luomuviljelijöitä on vielä aika vähän. Jos toimimme epäyhtenäisesti ja hajotamme voimamme, niin joku muu käyttää silloin sitä valtaa, mihin yhtenäisinä kykenisimme vaikuttamaan. Kasvavan luomualan edunvalvonnassa on paljon tehtävää. Tarvitsisimme lisää ajattelevia aivoja ja tekeviä käsiä tähän työhön. Maatalousalan päätöksistä merkittävä osa tehdään Brysselissä. Myös alan kehityksen seuraaminen on tärkeää. Näitä kumpaakin tehdään kansainvälisillä areenoilla. Toimintakykymme vahvistamista niillä foorumeilla tarvitsemme välttämättä. Helpoin tapa lisätä tuota resurssia olisi kasvattaa järjestäytymisastetta ja lopettaa tarpeeton järjestöllinen hajaannus. Syyt järjestölliseen hajaannukseen ovat poistuneet. Yhdentyminen on enää kiinni vain tahdosta. Haluan toivottaa teille hyvää joulua ja menestyksekästä tulevaa vuotta! ◀

ä klassikko assikko kko

ngaste ste ysruis uis

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi

www.naturcom.fi www.naturcom.fi www.naturcom.fi

LUOMULEHTI 6 | 2020

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2021! tv. Luomuliiton väki

Maukasta Joulua ja Valoisaa

RAUHALLISTA JOULUA.

Uutta Vuotta!

Hyvää joulua &

MENESTYSTÄ VUODELLE 2021! KIERTOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Hyvää Joulua!

w w w. s c h e t e l i g . c o m

Hyvää Joulua ja Satoisaa Uutta Vuotta! TAMMINEN | Itäinen Valkoisenlähteentie 21 | 01260 Vantaa Puh. (09) 868 9000 | www.tamminen.fi

SASTAMALA

Tässä numerossa: Villipesto villitsee makunystyrät

KANNESSA: Purjelautailija Pöytyältä luotsaamaan Luomuliittoa

Vuoden Luomuyritys on speltin asiantuntija

KANNESSA: Monipuolisuus mahdollistaa kannattavan tilanpidon

Luomun kysynnän kasvu ei näy vielä lihatiskillä

Sukupolvenvaihdos vaatii suunnittelua ja avointa keskustelua

Maatiaisviljojen mutkikas tie pellolta pöytään

Hiiliviljelystä lisää kasvuvoimaa

Varovaisuusperiaate tarpeen uusia geenitekniikoita käytettäessä

Luomunautatilan sairauksien hoidosta – Osa 5: Sorkkaterveys

KANNESSA: EU:n luomuasetus tuo muutoksia kotieläintuotantoon

Viljan murskesäilönnän biologinen vaihtoehto

Ovatko luomuvillatuotteet vain mielikuvia vai ihan oikeasti luomua?

38 Öljypellavasta viljelykiertoon monimuotoisuutta ja ruokintaan uutta ulottuvuutta

Öljypellavasta viljelykiertoon monimuotoisuutta ja ruokintaan uutta ulottuvuutta

Biologinen vaihtoehto viljan murskesäilöntään

Kannustimia vähäpäästöiseen tulevaisuuteen osa 2: Maataloustuotannon

54 Kiireisen kokin joulupöytä Kannen kuva: Suvi Elo

Hiiliviljelystä lisää kasvuvoimaa

Erkki Vihonen

Riitta Makkonen

PÄÄKIRJOITUS: Alati muuttuen, yhdessä

Brita Suokas

Seuraava Luomulehti ilmestyy 29.1.2021.

Palstat

6 Alkupalat 20 Edunvalvontaa 44 På svenska 46 Yhdistyksistä 48 Palveluksessanne 50 Kommentti 52 Kysymyksiä 56 Kolumni 59 Seuraavassa numerossa

LUOMULEHTI 6 | 2020

Alkupalat TOIMITTANUT: NOORA MANTERE

LUOMUKONKARIN ARVONIMI on tunnustus, joka voidaan myöntää pitkään luomun eteen töitä tehneelle alan pioneerille, joka on merkittävästi edistänyt alan kehittymistä. Valinnan tekee Luomuliiton hallitus. Tänä vuonna valinta kohdistui Klaus Lavilaan, sillä hän on Etelä-Pohjanmaan luomupioneereja ja ollut vaikuttamassa siihen, miten luomu alkoi vallata alaa alueella. Valinta julkistettiin Luomupäivillä 3.11. Lavila on viljellyt Harjun tilalla luomuna viimeiset 30 vuotta muun muassa vilja- ja öljykasvien maatiaislajikkeita ja herukoita. Lisäksi Lavila on järjestänyt 27 vuotta luomunäyttelyä, LuoMusaa, joka syntyi tarpeesta jakaa luomuun liittyvää tietoa. Elokuussa viimeisen kerran järjestetty LuoMusa oli maatalousnäyttelyn lisäksi myös monipuolinen kulttuuritapahtuma. – Klaus ymmärsi, että tiedon lisäksi tarvitaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, kokemusten vaihtoa ja sosiaalista yhdessäoloa, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie. Harjun tilalla sukupolvenvaihdos on takana ja nuori polvi ottanut ohjat. Maanparantajaksikin itseään tituleerannut Lavila tiivistää 30 vuoden kokemuksen luomualalta seuraavasti: – Kun maata hoitaa hyvin, niin maa hoitaa meitä hyvin. ◀

Heikki Koskimies

Luomukonkarin arvonimi Klaus Lavilalle

LUOMUVILJASATO KASVUSSA VUODEN 2020 luomuviljasato – 153 miljoonaa kiloa kasvoi 7 prosenttia viime vuodesta. Luonnonvarakeskuksen luomusatotilaston mukaan luomuviljan osuus on nyt noin 5 prosenttia Suomen koko viljantuotannosta. Yli puolet luomuviljasadosta – 80 miljoonaa kiloa – oli kauraa. Luomuohran sato kasvoi jopa neljänneksellä 22 miljoonaan kiloon. Vehnäsato kasvoi hieman, lähes 19 miljoonaan kiloon. Ruissato pysyi edellisvuoden tasossa, 10 miljoonassa kilossa. Luomuhernesato kasvoi kolmanneksen, kun taas härkäpapusato jäi vuoden 2019 tasolle. Kuudennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana. Tiedot tarkentuvat maaliskuussa 2021, kun tilasto valmistuu lopullisena. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2020

Tuottaja, vastaa kumppanuusmaatalouskyselyyn

Valta vaihtuu Pro Luomussa

KUMPPANUUSMAATALOUDESSA TUOTTAJA ja kuluttaja tai muu kumppani, kuten ravintola, sopivat ruoan tuotannosta ja ostamisesta etukäteen. Kumppani sitoutuu ostamaan tietyn osan tilan sadosta tai muusta tuotannosta ja viljelijä tuottamaan sen. Yhdessä jaetaan riskiä siitä, että tuotannon määrä voi vaihdella esimerkiksi sään vuoksi. Toisaalta jaetaan iloa sadon onnistumisesta ja tietoa tilan toiminnasta. Tuottaja, mitä ajatuksia tämä herättää? Voisiko tällainen toiminta sopia tilallesi, kiinnostuitko vai eikö asia kiinnosta lainkaan? Tutustu aiheeseen ja vastaa 31.1.2021 mennessä osoitteessa bit.ly/KumppanuusmaataloudenTuottajakysely Kysely tehdään ”KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta” -hankkeessa, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuliitto EU:n maaseuturahaston tuella. ◀

K-Ryhmä

Milla Karkulahti

PRO LUOMU ry:ssä vaihtuu vuodenvaihteessa niin toiminnanjohtaja kuin puheenjohtajakin. Toiminnanjohtajaksi on nimitetty maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja agroekologi Aura Lamminparras. Hän on toiminut aiemmin Pro Luomussa asiantuntijana. Lamminparras seuraa tehtävässä järjestöä alusta asti luotsannutta Marja-Riitta Kottilaa tämän jäädessä eläkkeelle. Pro Luomun syyskokous valitsi 1.12. yhdistyksen hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi K-ryhmän päivittäistavarakaupan ja vastuullisuuden johtajan, Harri Hovin. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hovi seuraa tehtävässä SOK:n Ilkka Alarotua, joka ei enää ollut ehdolla. Alarotu on hoitanut puheenjohtajan tehtävää tähän asti koko Pro Luomun pian 10-vuotisen historian ajan. ◀

VALTIONEUVOSTO ON asettanut Luonnonvarakeskukselle uuden johtokunnan vuosiksi 2021–2023. Johtokunnan puheenjohtajaksi määrättiin johtaja Tuomas Salusjärvi Valiolta. Varapuheenjohtajana toimii BSAG:n hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta. Kankaanrinta omistaa puolisonsa Ilkka Herlinin kanssa Qvidjan kokeilu- ja tutkimusmaatilan Paraisilla. Johtokuntaan valittiin lisäksi toimitusjohtaja Timo Karjalainen, Laitakarin Kala Oy, dekaani Kristiina Kruus, Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu, johtaja Jorma Länsitalo, Stora Enso Oyj sekä yrittäjä Heli Siitari, Villilä Luonto Oy. Johtokuntaan kuuluu myös henkilöstön keskuudestaan valitsema jäsen. Vaali on käynnissä Luken henkilöstön keskuudessa. ◀

Andreas Breitling Pixabay

Luonnonvarakeskukselle uusi johtokunta

LUOMULEHTI 6 | 2020

TEKSTI: HIA SJÖBLOM

Vuoden Luomutuote vie

Villipesto villitsee

Hia Sjöblom

pohjoista viestiä maailmalle.

makunystyrät

uomuliitto on palkinnut Vuoden Luomutuotteena Lapin Marian Villipestot. Palkinto myönnettiin 3.11. valtakunnallisilla Luomupäivillä. – Villiyrteistä on puhuttu yli kymmenen vuotta. Samalla pestosta on tullut isojen ihmisjoukkojen ruokapöytien vakioantia. Lapin Marian yrittäjä Saska Tuomasjukka kertoo. Villipestoa on kahta makua. Toinen on vegaaninen, ja se maustetaan kuusenkerkällä. Toisen aromit tulevat nokkosesta. – Nyt oli korkea aika jalostaa markkinoille luomupestot, joissa maistuvat villin ja arktisen luonnon aromit. Pestot tunnetaan ja villiruokaa kaivataan maailman markkinoilla. Näin sanoo yrittäjä, joka tuotteillaan tähtää myös vientiin. Tavoitteena on, että suomalainen luomupesto tulee halutuksi maailman markkinoilla. Lapin Maria maailmalle Sodankylässä syntyneelle ja kasvaneelle Saska Tuomasjukalle pohjoisen metsät, marjat ja muu luonto ovat aina olleet yrittäjää lähellä. Elintarvikeraaka-aineista iso osa tuleekin pohjoisesta. Tehdas ja kausivarasto sijaitsevat Kaarinassa, joka on logistisesti hyvässä paikassa. Yrityksessä on jo vuosia valmistettu Lapin luomumarjoista luomuglögiä. Töitä riittää glögisesonkina lähes kymmenelle tekijälle.

LUOMULEHTI 6 | 2020

Vuoden Luomutuote 2020 -kilpailun kunniamaininnat: Tammisen ylikypsä savusaunapalvikinkku ”Laadukas, käsintehty tuote ja hieno esimerkki panostuksesta luomutuotekehitykseen, jota erityisesti lihajalosteiden tuoteryhmässä tarvittaisiin lisää.”

Koivistonkulman luomutilan höyryttämätön kaurahiutale ”Hyvä esimerkki siitä, miten yksinkertainen voi olla kaunista ja puurokin yllättää maukkaudellaan. Tuotantoketju tehty läpinäkyväksi kuluttajille.”

Saska Tuomasjukka jalostaa ja pakkaa Villipestot Kaarinassa pienessä tuotantohallissa. Tuotantolinjoilla syntyvät myös yrityksen luomuglögit.

Villipesto avaa uusia ovia ja mahdollistaa tuotannon jatkumisen ilman seisauttavia kausivaihteluja. Lapin Marian liikevaihto on lähtenyt vahvaan kasvuun. – Tämän vuoden liikevaihto lähentelee miljoonaa. Kaikki tuotteemme ovat luomuja, Tuomasjukka kertoo. Raaka-aineet tilkkutäkkimetsistä Vegaaniseen Villipestoon makua tuovan kuusenkerkän kerääminen on taitolaji. Hyvä kerkkä pitää osata kerätä oikeaan aikaan oikeasta paikasta. Keräämiseen tarvitaan luonnollisesti metsänomistajan lupa. – Hyvä kerääjä kerää tunnissa kuusitaimikosta jopa viisi kiloa kerkkää. Lapin Maria käyttää tuotteidensa valmistukseen vuodessa kerkkää lähes neljä tonnia. Kerääjän parhaat ominaisuudet ovat sitkeys ja näppäryys, Saska Tuomasjukka kertoo. Luomuvaatimukset edellyttävät, että Villipestojen kerkätkin kerätään luomusertifioidusta metsästä.

– Ennen oli helpompaa, kun Lapin metsistä kaikki olivat luomua. Luomutuotantoa valvova Ruokavirasto muutti tulkintaa muutama vuosi sitten, ja virallisten luomumetsien määrä romahti, Tuomasjukka kertoo. – Työ monimutkaistui, kun vaadittiin kirjallinen sitoumus metsänomistajalta. Se, mikä aiemmin oli luomua, ei yhtäkkiä enää ollutkaan sitä virallisesti. Mistä marjastajakaan tietää luomumetsän ja luomuttoman metsän rajat? Metsät ovat kuin tilkkutäkkejä, joiden rajoja ei kulkija näe, hän ihmettelee. – Suomessa on yli puoli miljoonaa metsänomistajaa ja Lapissakin yli 100 000. On mahdotonta olla yhteydessä heihin kaikkiin. Ei sen pitäisi olla edes tarpeenkaan. Kaikki tiedot ovat julkisissa rekistereissä, luomuyrittäjä jatkaa. Luomuliiton elintarvikeasiantuntija Jaana Elo tunnistaa itsekin luomumetsän omistajana ongelman ja luottaa kuitenkin asian järkevään ratkaisuun. Hän kertoo, miten taannoin iso osa metsänomistajista erosi metsänhoitoyhdistyksistä, yhteistyö hankaloitui ja luomukeruualueet pirstoutuivat. Jokaisen omistajan tulisi itse liittyä luomusertifiointijärjestelmän piiriin, mikä tuntui vieraalta. Nyt etsitään uusia toimintakelpoisia ja läpinäkyviä toimintamalleja viranomaisten kanssa. – Toisaalta nähdään, että luomukeruuta osataan hyödyntää. Se on monelle tuotteelle myyntivaltti. Tahtoa tähän on. Hyviä esimerkkejä ovat Lapin Marian kerkän ja nokkostenkin keruu. Itse asiassa toivon, että puutarhatilatkin innostuisivat luomutuotantoon ja luomuyrttien − vaikkapa nokkosten − viljelyyn. Kannattaa ottaa huomioon, että erikoistuminen ja jalostus nostaa tuotannon arvoa. Se on tulevaisuutta, Elo kannustaa. ◀

Lapin Maria lupaa viedä syöjänsä sydämen pohjoiseen, missä lyhyet kesäyöt antavat vauhtia metsän ja yrttien kasvulle.

Lapin Maria

Luomuliitto palkitsee vuosittain Suomen parhaat luomutuotteet. Voittajan valitsee asiantuntijaraati, johon kuuluivat tällä kertaa Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie, Luomuliiton elintarvikeasiantuntija Jaana Elo, kuluttajaedustaja Juha-Pekka Järvinen ja kaupan edustaja Ilkka Alarotu, (SOK).

LUOMULEHTI 6 | 2020

TEKSTI: MINNA NURRO KUVAT: SUVI ELO

Purjelautailija Pöytyältä luotsaamaan Luomuliittoa Luomuliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittu Janne Rauhansuu haluaa luoda keskusteluyhteyttä maatalousalan organisaatioiden ja ympäristöjärjestöjen välille.

uomuliiton uudella puheenjohtajalla on monta rautaa tulessa. Hän on Pöytyällä sijaitsevan luomutilan isäntä ja neljän 3–10 -vuotiaan lapsen isä. Lisäksi hän pyörittää yhdessä vaimonsa Anna Rauhansuun kanssa Myssyfarmi-yritystä, joka valmistaa suomenlampaan villasta käsinkudottuja myssyjä ja muita asusteita. Mutta ennen kuin tähän päästiin, mies resusi ympäri maailman meriä. Rauhansuu on entinen kansainvälisen tason kilpapurjelautailija ja elätti itsensä noin pari vuosikymmentä lautailemalla eri puolilla maailmaa. Kotimaahan hän palasi vuonna 2008 ja alkoi hoitaa sukutilaansa. ”Maailmankoulu” antoi perspektiiviä moneen asiaan, myös maatalouteen. Palatessaan Rauhansuulla oli selkeä käsitys siitä, että luomu on se ruoantuotannon tapa, jota Suomessa kannattaa kehittää. Pari vuotta meni ennen kuin vanhaisäntä saatiin puhuttua ympäri ja sukutilaa alettiin siirtää luomuun.

LUOMULEHTI 6 | 2020

– Kun oli kiertänyt vuosia ympäri maailmaa, niin Suomen vahvuudet erottuivat selvästi: puhtaus, turvallisuus, rauhallisuus. Luomu on ympäristöystävällinen ja kestävä tapa tuottaa ruokaa, ja sillä on hyvät mahdollisuudet menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla, Rauhansuu toteaa. Pois vanhoista poteroista Rauhansuu lähti mukaan Luomuliiton toimintaan, koska hän haluaa vaikuttaa asioihin. Yhdistyksen hallitukseen hänet valittiin vuonna 2014, ja Luomuliiton puheenjohtajana hän aloittaa vuoden 2021 alussa. Kausi on kolmevuotinen. Uuden puheenjohtajan mukaan Luomuliiton edustamilla arvoilla on yhteiskunnassa yhä enemmän kannatusta. Tarve kehittää ruoantuotantoa nykyistä kestävämmälle pohjalle tunnustetaan jo laajalti. Suomessa ruoka-alan toimijat ja ympäristöjärjestöt tuntuvat kuitenkin puhuvan sujuvasti toistensa ohi. – Meidän pitää pystyä toimimaan yhteistyössä ympäristöjärjestöjen ja -hallinnon kanssa maatalouden ympäristötoimien kehittämiseksi, Rauhansuu sanoo. Hänen mielestään Luomuliitolle sopii sovittelijan rooli, kun haetaan kompromissia ympäristön tilan ja ruoantuotannon edellytysten suhteen. Rauhansuu toivoo, että myös tavanomaisten ja luomutuottajien välillä syntyy aiempaa enemmän yhteistyötä. – Ei pidä ajautua poteroihin, vaan on löydettävä yhteisiä väyliä eteenpäin, hän sanoo. Janne Rauhansuulle sosiaalinen kestävyys on tärkeä osa ruoantuotannon kokonaiskestävyyttä. Hän toivoo, että se otettaisiin nykyistä vahvemmin huomioon luomusertifioinnissa.

Viestinnän rooli kasvaa Luomun tulevaisuuden Janne Rauhansuu näkee valoisana. Hän arvioi, että luomutuotanto lisääntyy Suomessa jatkossakin. Pitkällä aikavälillä isot ympäristökysymykset kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato nostavat luomun arvostusta ja ohjaavat kuluttajia viisaampiin valintoihin. – Nykyään puhutaan paljon esimerkiksi hiilensidonnasta ja regeneratiivisesta vil-

jelystä, ja nehän ovat hyvin lähellä luomutuotantoa. Luomussa on paljon ympäristön hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä, ja tavanomaista tuotantoa pitäisi viedä samaan suuntaan, hän huomauttaa. Ihan itsestään luomu tuskin lyö itseään läpi. Rauhansuu korostaa, että luomun hyvistä käytännöistä ja vaikutuksista on viestittävä aktiivisesti. – Luomuliitolla on oltava kykyä viestiä kestävästä ruoantuotannosta sekä kuluttajille että hallinnon suuntaan. Esimerkiksi Pro Luomu tekee tätä työtä, mutta myös Luomuliiton ja muiden alan organisaatioiden on tehtävä sitä, hän toteaa. Uutta verta maatalouteen Rauhansuun mielestä suomalaista maataloutta on pitkään kehitetty yksipuolisesti: tukipolitiikka on kannustanut kasvattamaan tilakokoa ja keskittänyt tuotantoa alueellisesti. Kaikki tapahtuu kannattavuuden nimissä, mutta lopputulos ei mairittele. – Uskon, että kannattavaa tuotantoa voi olla pienelläkin tilalla. Maatalousalan koulutus ohjaa kaikkia samaan muottiin, eikä muita mahdollisuuksia välttämättä nähdä. Pitäisi saada enemmän maatalouden ulkopuolisia yrittäjiä kehittämään alaa, hän pohtii. Rauhansuut viljelevät Pöytyällä luomurypsiä ja -hernettä, jotka jatkojalostetaan tilalla rypsiöljyksi ja hernerouheeksi. Tuotteet markkinoidaan kaupan keskusliikkeille, elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudelle sekä ammattikeittiöille. – Olisi hienoa, jos saisi hallittua koko ketjun alkutuotannosta lopputuotteeseen asti: silloin ketjun jokainen osa saisi oikeudenmukaisen korvauksen, Janne Rauhansuu toteaa. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2020

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM

Vuoden Luomuyritys on speltin asiantuntija Vielä kymmenen vuotta sitten harva kuluttaja tunsi speltin, mutta tänä päivänä asia on toisin. Suuri kunnia tästä kuuluu Suomusjärvellä sijaitsevalle Birkkalan luomutilalle, joka on valittu Vuoden Luomuyritykseksi.

Yrittäjä Simo Larmon mukaan speltti on kiitollinen kasvi viljellä, kunhan kasvuston vaan saa talvehtimaan.

uomuliitto on myöntänyt Vuoden Luomuyritys -palkinnon suomusjärveläiselle Birkkalan tilalle yli 20 vuoden sitkeästä työstä kotimaisen luomuspeltin menekin edistämiseksi. Palkinto jaettiin Luomupäivien yhteydessä 3.11.2020. Luomuliitto myöntää vuosittain Vuoden Luomuyritys -palkinnon innovatiiviselle, ekologiselle tai muuten innostavaa esimerkkiä näyttäneelle luomuyritykselle. Simo ja Riina Larmo vievät Birkkalassa luomuspelttiä eteenpäin jo toisessa polvessa. Simo Larmon vanhempien 1990-luvun Saksan matkalta mukana tuodut speltin siemenet toimivat alkusysäyksenä spelttiyrityksen toiminnalle. Jo muinaiset roomalaiset… Vatsaystävällinen, proteiini- ja kuitupitoinen speltti on vanha vehnälle sukua oleva

vilja ja yksi vanhimmista viljelykasveista. Esimerkiksi roomalaisille speltti oli ruokavalion perusta. Suomessakin spelttiä on todistetusti viljelty ainakin 300-luvulta. Speltti joutui aikanaan väistymään helpommin käsiteltävien ja satoisampien viljakasvien tieltä. – Kunhan kasvuston vaan saa talvehtimaan, speltti on kiitollinen kasvi viljellä. Pieni typpipanostus antaa hyvin satoa, ja kaksivuotinen apilanurmi riittää lannoitukseksi. Liiallista karjanlannan käyttöä sen sijaan pitää varoa, Simo Larmo sanoo. Hänen mukaansa tavoitteena on mahdollisimman pienet vuosittaiset keskisatovaihtelut, ja hehtaarisadot pyörivät noin 3000 kilon tuntumassa. Koko ketju omissa käsissä takaa laadun Birkkalan tilan tuotevalikoimaan kuuluu erilaisten jauhojen lisäksi muun muassa hiu-

Simo ja Riina Larmo vievät Birkkalassa luomuspelttiä eteenpäin jo toisessa polvessa.

LUOMULEHTI 6 | 2020

taleita ja korppuja. Parhaiten myyvä tuote on puolikarkea spelttijauho. Larmo sanoo, että markkinoilla mennään imun mukana ja tuotevalikoimaa kehitetään jatkuvasti. Uusimmat tuotteet – kaksi erilaista pastaa ja marjamysli – ovat saaneet hyvän vastaanoton. Tila ostaa kaiken kotimaan markkinoilta saatavana olevan speltin, ja tuottajia tarvittaisiin lisää. – Mitä pidemmälle tuotteet saa jalostettua, sitä parempi kate. Sillä, että koko ketju pidetään omissa käsissä, varmistetaan raaka-aineiden laatu. Jotta tuotteiden puhtaus pystytään takaamaan, tilalla ei käsitellä muuta viljaa, Larmo sanoo. Tilan panostus markkinointiviestintään sai erityistä kiitosta Vuoden Luomuyritys -valinnan tehneeltä Luomuliiton hallitukselta. – Birkkalan tila on satsannut paljon reseptiikan kehittämiseen, ja he tekevät luomutuotantoa kuluttajille näkyväksi, kommentoi Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.

Amazonin kautta Lähi-itään Vuonna 2016 Birkkalan tila päätti lähteä kokeilemaan myös ulkomaan markkinoita. Maailmalle lähdettiin Larmon mukaan ilman tietoa siitä, ovatko tuotteet oikeanlaisia ja hinta ja laatu kohdillaan. Vientikokeilu aloitettiin Amazonin verkkokaupan kautta. Saksassa sijaitsevasta keskusvarastosta tuotteet lähtevät eri maihin verkkotilausten perusteella. Amazonin toimiva systeemi on ollut positiivinen yllätys ja aloittelevalle vientiyritykselle hyvä paikka lähteä kokeilemaan siipiään ulkomaan markkinoilla. Ulkomaan markkinoiden tuotevalikoimat ovat valtavia, ja näkyvyyttä omille tuotteille ei ole helppoa saada. Moni yrittäjä kyllä pohtii vientiä, mutta ensimmäistä askelta ei uskalleta ottaa. Verkkokauppa ja EU:n sisämarkkinat kuitenkin tarjoavat aivan uusia mahdollisuuksia. Birkkalan tuotteita viedään muun muassa Lähi-itään, IsoBritanniaan ja Pohjoismaihin.

- Birkkalan tilan spelttituotteet ovat menestyneet ulkomailla hämmästyttävän hyvin. Tuntuu ihmeelliseltä, että pienen pieni yritys Suomusjärveltä voi tuottaa maailmalle ja vielä menestyy, Simo Larmo toteaa tyytyväisenä. Luomu avaa ovia Ulkomailla luomu on hyvä käyntikortti ja toimii ovenavauksena markkinoille. Pelkkä luomumerkki ei yksinään kuitenkaan riitä. Tila tähtää viennissä muun muassa Private Label -markkinoille, ja silloin tarvitaan myös muita merkkejä pakettien kylkeen. Tuote voi olla laadullisesti erinomainen, mutta se pitää pystyä myös osoittamaan. Vaikka veri vetää pellolle, Simo Larmo sanoo olevansa kiinnostunut koko ketjusta pellolta pakettiin saakka. Huomio tulee hänen mukaansa olla yrityksessä kokonaisuutena, ja markkinointiin sekä tuotekehitykseen pitää panostaa. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

Toivotamme rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2021! TAMMINEN | Itäinen Valkoisenlähteentie 21 | 01260 Vantaa | Puh. (09) 868 9000 | www.tamminen.

LUOMULEHTI käsityön 6 | 2020 13 Laatulihaa leimalla

TEKSTI: ANNINA HILLEBRANDT KUVAT: RIDGEDALE PERMACULTURE

Monipuolisuus mahdollistaa kannattavan tilanpidon Richard Perkinsin mukaan maanviljelyä on vietävä eteenpäin innovatiivisen, vakiintuneita käytäntöjä kaihtavan ajattelun avulla – hiilensidonta ja taloudellinen kannattavuus etusijalla.

LUOMULEHTI 6 | 2020

Ridgdalen kymmenen hehtaarin monipuolinen tilakokonaisuus tuottaa noin 180 000 euroa vuodessa sekä koulutusta uudistavasta maataloudesta kiinnostuneille viljelijöille.

uomupäivillä 3.11.2020 puhunut Richard Perkins johtaa kokeellista, uudistavaan maatalouteen perustuvaa Ridgedale Permaculture -nimistä koulutustilaa. Tila on kymmenen hehtaarin kokoinen ja sijaitsee KeskiRuotsin Värmlannissa. Perkinsiltä kuultiin verkon välityksellä esitys Making Small Farms Work, jossa hän esitteli omaa tilakokonaisuuttaan ja kertoi samalla näkemyksiään pientilojen toimivuuden ja kannattavuuden parantamisesta. Esitys keskittyi teemoihin, joita Perkins painottaa koulutustyössään aloittelevien viljelijöiden parissa. Hänen tarkoituksenaan on uudistaa maataloutta huolellisen suunnittelun, ekologisen regeneratiivisuuden, eli uudistavuuden sekä rohkean kokeilemisen avulla taloudellinen kannattavuus etusijalla. Apuvälineitä suunnitteluun Onnistunut tilakokonaisuuden suunnittelu ei Perkinsin mukaan lähde valmiiden mallien etsimisestä vaan oman tilan ympäristön ja resurssien tarkastelusta erilaisten suunnitteluvälineiden avulla. Näin voidaan luoda visio siitä, mitkä ovat toimivia ratkaisuja omalla tilalla. Perkins painotti esityksessään esimerkiksi maan pinnanmuotojen tarkastelua omalla tilalla ja sen lähiympäristössä satellittikarttojen avulla. Oma tilakokonaisuus tulisi suunnitella maan pinnanmuotojen mukaan huomioiden veden liikkeet. Niitä voi muokata niin kutsutun keyline design -suunnittelutyökalun ja jankkuria muistuttavan syväkuohkeuttajan (keyline plow) avulla. Laidunnus ja peltometsäkaistaleet puuvartisine hyötykasveineen on Ridgedalen tilalla sijoiteltu maan pinnanmuotojen ja keylinesuunnittelun mukaisesti onnistunein tuloksin – mukaillen luonnon omia polkuja niitä vastaan työskentelemättä. ▷▷

"Myyminen on puolet työstä” Richard Perkinsin mukaan ei riitä, että tuotanto on innovatiivista. Myymisen järjestäminen kannattavasti ja tehokkaasti on keskeinen osa viljelijän työtä. Perkins puhui vahvasti suoramyynnin puolesta. Suoramyynti vahvistaa paikallista ruokaturvaa, sillä asiakkaat ovat lähellä tilaa ja se mahdollistaa erilaisten myyntimallien kokeilemisen. Ridgedale Permaculture aloitti kumppanuusmaatilana, joka tarjosi viikoittaisia vihanneslaatikoita ja munakennoja. Broilerit myytiin etukäteen niin kutsuttujen “ridgedollarien” avulla – ihmiset ostivat etukäteen broileriseleteitä, joilla he loppukaudesta saivat lunastaa valmiita pakastettuja tuotteita aiemmin ostamansa määrän itse valitseminaan aikoina. Nykyisin Perkins puhuu REKO-rinkien puolesta, joita he ovat itse perustaneet kotiseudullaan neljä. Perkinsin mukaan REKO tarjoaa asiakkaille kumppanuusmallia enemmän joustoa ja valinnanvaraa, mistä kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan lisähintaa. Kumppanuusmaatalouden olisi hänen mukaansa kehityttävä paremmin vastaamaan nykykuluttajien tarpeisiin.

Vihanneksia tuotetaan pysyviin, kääntämättömiin penkkeihin perustuvassa kauppapuutarhassa. Penkit ovat kaikki samankokoisia, mikä mahdollistaa esimerkiksi harsojen ja hyönteisverkkojen yhtenäisen koon ja helpon siirtelyn.

LUOMULEHTI 6 | 2020

Laidunnuksessa Perkins hyödyntää erityisesti Allan Savoryltä peräisin olevaa Holistic Management -laidunnusmenetelmää, jonka tavoitteena on tehokas hiilensidonta. Tähän päästään siirtämällä karjaa lohkolta toiselle päivittäin niin, että kasvustoa ei syödä liian lyhyeksi ja sillä on riittävästi aikaa elpyä syöttökertojen välissä. Holistic Management -suunnittelumenetelmä antaa myös välineet viljelijän henkilökohtaisten arvojen, tarpeiden ja päämäärien määrittelemiseen. Näiden avulla voi löytää johdonmukaiset ratkaisut vaikeisiinkin tilanpitoon liittyviin kysymyksiin. Hiilensidontaa ja monimuotoisuuden lisäämistä Ridgedalen tilalla ekologisesti uudistava viljely tarkoittaa juurimassojen kasvun maksimoimista ja ruokamultakerroksen kasvattamista laidunnuksen, peltometsäkaistojen ja kääntämättömiin penkkeihin perustuvan kauppapuutarhan avulla. Myös monimuotoisuuden lisääminen on keskeinen osa uudistavaa maataloutta. Itse rakennettu lampi sekä parantaa tilan vesitaloutta että tarjoaa elinympäristön monille hyönteisille ja linnuille. Tilalla on myös kuusimetsää, jonka monimuotoisuutta on lisätty osittaisin hakkuin, puuistutuksin ja nuorta kasvustoa ajoittain laiduntavien lihantuotantoon tarkoitettujen sikojen avulla. Pitkän aikavälin

LUOMULEHTI 6 | 2020

Uudistava maatalous liittyy olennaisesti taloudelliseen kannattavuuteen ja tehokkaaseen tapaan tuottaa ruokaa luonnon omia prosesseja hyödyntäen.

Perkinsin omalla tilalla rakennettiin esimerkiksi pienteurastamo ja -savustamo siipikarjan lihalle soveltamalla onnistuneesti suuria laitoksia varten kirjoitettuja säädöksiä. Tilalla teurastaminen vähentää kuljetusmatkat minimiin, ja savustus mahdollistaa arvon lisäämisen lopputuotteeseen. Oma kananmunapakkaamo rakennettiin käytettynä hankittuun, liikuteltavaan työmaakonttiin. Esityksen kantava sanoma oli selvä. Pientiloilla luovat ja edulliset ratkaisut ovat mahdollisia, eikä vakiintuneisiin tapoihin tehdä asioita tule jumiutua. Perkinsin visiossa uudistava viljely ei siis liity vain ekologiaan ja resurssien viisaaseen hyödyntämiseen, vaan tarkoittaa erityisesti sitä, miten maataloutta – ja erityisesti pientiloja – viedään elinkeinona eteenpäin. ◀

sijoituksena on tehty jalopuuistutuksia tilan teiden varsille. Uudistava maatalous liittyy Perkinsin mukaan olennaisesti taloudelliseen kannattavuuteen ja tehokkaaseen tapaan tuottaa ruokaa luonnon omia prosesseja hyödyntäen.

Artikkeli on tuotettu osana KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta -hanketta, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuliitto EU:n maaseuturahaston tuella.

Taloudellinen kannattavuus ja uuden kokeileminen Luonnon omien resurssien viisaan hyödyntämisen lisäksi taloudellisen toimivuuden perusta on Perkinsin mukaan rohkeat mutta hyvin suunnitellut uudet kokeilut, joiden alkuinvestoinnit ovat pienet.

Ilmakuvassa näkyy maan pinnanmuotoja mukailevat puuistutukset, joiden välissä eläimet laiduntavat. Ridgedalessa on 1200 munivaa kanaa, 4500 broileria kaudessa, kymmenisen lehmää ja vaihteleva määrä kalkkunoita.

Uutta tehoa luomuviljelyyn!

Fertilex-luomulannoitteet Fertilex 5-1-2 • • • • •

Suomen halvin luomutyppikilo Kotimainen valmistaja Kotimainen raaka-aine Markkinoiden kovin pelletti Kulkee hyvin kylvinkoneen läpi!

Fertilex 6-1-2

• Typpipitoinen lannoite kaikille kasveille • Rakeistettu kananlannasta • Pelletti juoksee hyvin kylvökoneiden syöttölaitteilla ja kiinteän rakenteen vuoksi ei jauhoonnu

Lantmännen 10-3-1 -luomulannoite Pelletöity lihaluujauhopohjainen lannoite, jossa yhdistyvät erinomainen teho, edullien hinta sekä käsittelyn helppous. • Lihaluujauhopohjainen luomulannoite • Soveltuu kaikkien viljelykasvien lannoittamiseen kylvön yhteydessä sekä lisälannoituksena

Meiltä myös kattava valikoima siemeniä, säilöntäaineita ja rehuja! Lue uusin luomuopas: lantmannenagro.fi/palvelut/kuvastot

Parasta suomalaiselle maataloudelle

LUOMULEHTI 6 | 2020

TEKSTI: MINNA NURRO

Luomun kysynnän kasvu ei näy vielä lihatiskillä Suomalainen luomuliha ei kokenut 2010-luvulla samanlaista nostetta kuin moni muu luomutuotesektori. Isot lihatalot eivät ole luomusta innostuneet, joten alan kehittäminen

LUOMULEHTI 6 | 2020

Tapola Oy:n toimitusjohtaja Kristian Tapola

Tamminen Oy

Raaka-ainetta riittävästi Luomulihaa jalostavien keskisuurten yritysten mukaan raaka-aineen saatavuus on kohdallaan, joskin luomunaudan osalta esiintyy vuodenaikaisvaihtelua. Vantaalla

Tapola Oy

uomun osuus lihan kokonaistuotannosta ja ruokakauppojen lihamyynnistä on pysytellyt vuosikausia noin yhden prosentin tasolla. Kilomäärät ovat toki lisääntyneet: esimerkiksi viime vuonna Suomessa tuotettiin 3,8 miljoonaa kiloa luomulihaa, kun vuonna 2012 luku oli 2,3 miljoonaa kiloa. Valtaosa suomalaisesta luomulihasta on nautaa. Selkeää kehitystä kymmenen vuoden takaiseen on se, että luomusianlihan saatavuus on kohentunut ja kaupasta saa kotimaista luomubroileria. Myös luomukaritsanlihan tarjonta on lisääntynyt. Luomuliha on Suomessa muutaman yrityksen bisnes: kotimaisia luomulihatuotteita valmistavat Atria, Tamminen ja Tapola sekä luomubroileriin erikoistunut L´Uomu Nokka. Lisäksi monet luomutilat myyvät tuottamansa lihan suoraan kuluttajille ja ravintoloille.

Tamminen Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tamminen

toimiva Tamminen hankkii vuosittain noin 1,5 miljoonaa kiloa luomulihaa. Toimitusjohtaja Pasi Tamminen arvioi, että saatavuutta on mahdollista lisätä, jos luomutuotteista saadaan lisää hintaa markkinoilta. – Pitkällä aikavälillä saatavuutta haittaavat poukkoileva tukipolitiikka ja valvontamääräykset, esimerkiksi peltopintaaloihin liittyvät tiukat vaatimukset, hän huomauttaa. Raaka-aine on riittänyt hyvin myös tamperelaiselle Tapolalle, joka toi alkuvuodesta markkinoille laajan valikoiman luomusianlihajalosteita. Toimitusjohtaja Kristian Tapola muistuttaa, että luomusikatiloja on Suomessa vain muutama. – Jos muutama näistä vähäisistä lopettaisi, raaka-aineesta voisi tulla pulaa, hän pohtii. Jäykkä tukijärjestelmä jarruna Pienissä lihayrityksissä luomuraaka-aineen saatavuus voi olla ongelmallista, ja yhtenä syynä siihen nähdään tukijärjestelmän jäykkyydet. Yrittäjä Asko Männistö tilateurastamo Torpparin Lihasta toteaa, että tukipolitiikan ei pitäisi toimia markkinoita vastaan. Luomukarjatilan yhteydessä Pun-

Tamminen Oy

on pk-yritysten käsissä.

kalaitumella toimiva yritys markkinoi lihaa suoraan kuluttajille ja ravintoloille. Männistön mielestä tukiratkaisuissa ei ole otettu huomioon luonnon kiertoa: eläimet lisääntyvät keväällä, ja ne pitäisi saada teuraaksi syksyllä. – Esimerkiksi karitsan laatupalkkio on rajoitettu vuoden ikään. Se tarkoittaa, että eläin pitää kasvattaa suurelta osin talvikaudella haluttuun teuraspainoon, vaikka olisi järkevämpää antaa eläimen kasvaa toinen laidunkausi ainakin osittain tai kokonaan ennen teurastamista, hän selventää. Männistö sanoo, että saisi myytyä luomua nykyistä enemmän, mutta kompastuskivenä on hankinta – oman tilan eläimiä kun ei kannata vuoden aikana teurastaa enempää kuin tukipalkkiot sallivat. – Esimerkiksi alle 20 kuukauden ikäistä sonnia ei tahdo saada mistään, koska tuki kannustaa kasvattamaan eläimiä pitempään.

Pienen teurastamon eläinten hankintaa hankaloittavat myös korkeat kuljetuskustannukset ja tilojen sitoutuminen isojen lihatalojen sopimustuotantoon. Kaupan hyllylle vaikea päästä Luomulihan kysyntä vähittäiskaupassa painottuu luomujauhelihaan, muiden tuotteiden menekki on vähäisempää. Tapolassa on havaittu, että kauppojen hyllyille on vaikea päästä luomu-uutuuksilla. – Toivoisin, että kaupat panostaisivat rohkeasti luomuun ja tarjoaisivat luomulihatuotteita kuluttajille. Jos valikoimassa on vain muutama hassu luomutuote, se ei heilauta kokonaisuutta mihinkään, Kristian Tapola toteaa. Hän arvioi, että luomulihan hinta hidastaa sen läpimurtoa, mutta luottaa luomun vetoavan valveutuneisiin kuluttajiin. Myös Pasi Tamminen uskoo, että luomulihan kysynnän kasvattaminen on mahdollista, koska luomu tarjoaa eettisen vaihtoehdon liharuokailuun.

Katse ammattikeittiöihin Ammattikeittiöissä luomulihaa käytetään vielä melko vähän laaturavintoloita lukuun ottamatta. Luomulihayritykset uskovat, että mahdollisuuksia tällä sektorilla on silti paljon. Pasi Tamminen korostaa, että luomulihan tarjonnan kehittämiseksi on löydettävä oikeat asiakkuudet ja tehtävä yhteistyötä koko ketjun kanssa. – Meillä oli esimerkiksi vaikeuksia saada luomuporsaan niskaa menemään, kunnes teimme siitä ilmakuivattua crudoa ja löysimme asiakkaaksi Kotipizzan, Tamminen kertoo. Sekä Pasi Tamminen että Asko Männistö pitävät ammattikeittiöiden roolia hyvin tärkeänä, kun kuluttajien halutaan tutustuvan luomulihaan. – Kuluttajan pää voi kääntyä kokemusten kautta. Siinä koulu- ja lounasruokalat ovat avainasemassa: kun niissä tarjotaan luomulihasta valmistettua maukasta ruokaa, kuluttaja haluaa syödä sitä myös kotona, Tamminen sanoo. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2020

Edunvalvontaa - luomutuottajan

asialla

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI

Minkälaista tulevaisuutta maataloustuilla rakennetaan? Maataloustuilla ohjataan voimakkaasti ruuantuotantoa sekä sitä, miltä se näyttää tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa ei riitä, että tuemme pelkkää ruuantuotantoa, vaan tuilla on saatava aikaan ympäristö- ja ilmastohyötyjä koko ihmiskunnalle.

okakuussa EU:n parlamentti ja neuvosto muodostivat omat kantansa maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta. Parlamentti oli tehnyt yli tuhat muutosesitystä komission ehdotukseen. Luomualan näkökulmasta suurimmat tappiot koettiin siinä, että suorat viittaukset Pellolta pöytään -strategiaan poistettiin. Kunnianhimo ohjata maataloustuet tukemaan voimakkaammin tuottajia ilmastoja ympäristötekoihin vesittyi. ”Business as usual” -linja voitti loppusuoralla. Tulevaisuudessakin tullaan siis maksamaan tukia hehtaariperusteisesti, ja ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden kunnianhimo säädetään kansallisesti. Näköpiirissä ei siis ole muutoksia näennäisviljelyn ongelmaan. Näennäisviljely ei ole luomutuotannon erityispiirre, vaan koko maataloustukijärjestelmän luoma ongelma. Niin kauan, kun rahaa jaetaan vastikkeettomasti hehtaareja kohden, niin kauan myös näennäisviljely on houkutteleva vaihtoehto. Ekojärjestelmä tuo mahdollisuuksia Erävoitto luomualalle on, että jokaisen jäsenmaan on tehtävä luomualastaan analyy-

LUOMULEHTI 6 | 2020

si, jonka pohjalta luomutuet suunnitellaan. Suomen osalta tämä ei tuo kovin paljon uutta. Meillä on jo ollut luomualan kansallinen kehittämisohjelma, joka on hyvin tärkeä ja joka toivottavasti nyt valmistellaan huolella yhdessä alan kanssa. Ekojärjestelmä on tulevan rahoituskauden suurin muutos: I-pilarin tuista lohkaistaan osa ympäristötoimiin. Ekojärjestelmä tulee olemaan pakollinen jäsenmaille, mutta vapaaehtoinen tuottajille. Parhaassa tapauksessa tämä voi mahdollistaa kunnianhimoisen ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden kokonaisuuden, jolla on todellista vaikutusta. Ekojärjestelmän tuet voivat olla kannustinperusteisia, jolloin niillä voi olla oikeasti ohjaavaa vaikutusta. Tosin jäsenmaille on annettu vapaat kädet suunnitella omat CAP-strategiansa, joten kansalliselle tasolle jää päätettäväksi, kuinka kunnianhimoiseksi suunnitelma tehdään, miten luomualaa halutaan tukea, paljonko kehittymiseen panostetaan ja miten luomutuki yhdistetään muihin ympäristötukiin.

Kunnianhimoa kansalliseen CAP-strategiaan Luomuliitto toivoo kunnianhimoa kansalliseen CAP-strategiaan ja uuden rahoituskauden muutosmahdollisuuksiin tarttumista. Luomualan kehitykselle on laadittava kunnianhimoinen tavoite. Luomuliitto on esittänyt, että luomuviljeltyä pinta-alaa tulisi kasvattaa 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Luomuala toimii veturina koko maataloustuotannolle siirtymässä kohti kestävämpiä tuotantotapoja, ja tästä kannattaa luomutuottajaa palkita. Meillä on tuhannen taalan paikka rakentaa järjestelmä, joka hyödyttää sekä tuottajaa, kuluttajaa että ympäristöä. Ekojärjestelmän kautta ympäristötoimet voisi rakentaa porrastetusti niin, että pohjalla on II-pilarin kustannusperusteiset toimenpiteet, joiden päälle voidaan lisätä ekojärjestelmän kannustinperusteinen tuki, joka myönnettäisiin tiloille, jotka menevät kaikista pisimmälle ympäristötoimenpiteissä. Sertifioitu luomutuotanto ja siirtymävaiheen tuki voisivat esimerkiksi olla yksi vaihtoehto. ◀

Luomu vuonna 2030

– jäsenkyselyn tuloksia

uomuliitto toteutti syksyllä tuottajajäsenilleen sähköisen kyselyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa kentän tuntemuksia, ajatuksia ja visioita luomun tulevaisuudesta. Vastausten perusteella luomutuottajat kannattavat monipuolisen luomutuotannon tukemista. Yleisesti jaettu tahtotila on, että vuonna 2030 tilojen monipuolisuus on vahvistunut: on sekä pieniä että suuria tiloja, joiden yhteistyö ravinnekierron suhteen on vahvaa. Visiona on, että luomusta tulee ”uusi normaali”, luomutuotteiden kysyntä kasvaa huomattavasti ja luomutuotannon myönteiset ympäristövaikutukset tunnustetaan. Ala on onnistunut kehittämään useita toimivia lyhyitä arvoketjuja lisäämällä tilojen välistä yhteistyötä, ja paikallinen tuotanto yleistyy. Pienet erikoistuneet toimijat – kuten tuottajaorganisaatiot, tilamyymälät ja luomuun erikoistuneet pienteurastamot ja jatkojalostamot – yleistyvät. 95 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että luomutuen perusta tulisi olla ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja luomutuottajaa tulisi palkita tästä yhteiskunnallisen hyödyn tuottamisesta yhteiskunnallisin varoin. Alaa on kuitenkin kehitettävä kokonaisvaltaisesti; pelkkä tuotannon tuki ei riitä, vaan markkinoitakin on kehitettävä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

LISÄÄ BOOSTIA ENSI KAUDEN LANNOITUKSEEN! Soilfood Boostit ovat nestemäisiä orgaanisia lannoitteita, jotka nostavat satotasoja ja parantavat viljelyn kannattavuutta kestävästi. Soilfood Boosteja käytetään lannan ja lietteen väkevöintiin, jolloin niiden ravinnesuhteet vastaavat paremmin kasvien tarpeita. Boosteilla lietteeseen lisätään kätevästi tarvittavia pääravinteita sekä heti kasvien saatavilla olevaa liukoista typpeä. Toimitukset suoraan altaisiin! Nyt on aika suunnitella ensi kauden lannoitukset ja tehdä ennakkotilaukset! Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

Tuotteet soveltuvat myös luomuviljelyyn.

Palvelemme valtakunnallisesti. Katso alueesi asiantuntijan yhteystiedot osoitteesta

soilfood.fi/yhteystiedot

AG R A L ANNOIT TEET

KESTÄVÄN KEHITYKSEN KOTIMAISET LANNOITTEET

Etkö ole saanut tuottajajäsenille suunnattua kyselyä? Päivitä oma sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriin ottamalla yhteyttä luomuyhdistyksesi yhteyshenkilöön tai osoitteessa luomuliitto.fi/jasentiedot.

ECO L A N ECO L A N ECO L A N ECO L A N ECO L A N

A G R A ® 8 - 4 -2 AGR A ® 8-4-4 AGR A ® 8-4-8 A G R A ® 1 0 - 4 -2 AGR A ® 3-0-0 NS

www.ecolan.fi

LUOMULEHTI 6 | 2020

TEKSTI: ANNE RINTAMÄKI KUVAT: MIRA LAKSO

Sukupolvenvaihdos vaatii suunnittelua ja avointa keskustelua Vuosittain Suomessa hieman alle tuhannella tilalla tehdään sukupolvenvaihdos. Mitä suuremmasta ja aktiivisemmin toimivasta tilasta on kysymys, sitä enemmän tarvitaan suunnittelua.

”

Nykyisin uudelle sukupolvelle siirtyvät tilat jakautuvat aika lailla kahteen ryhmään; toiset ovat aktiivitiloja, toiset keskittyvät sukutilan säilyttämiseen palkkatyön ohessa, kertoo ProAgrian asiantuntija Juho

Halme. – Molemmissa tapauksissa tarvitaan kuitenkin ennakointia ja verosuunnittelua. Varsinkin aktiivitiloilla huonosti toteutettu sukupolvenvaihdos voi tuoda kymmenien tuhansien eurojen tappiot. Halme korostaa myös keskustelemisen tärkeyttä. Asiat tulisi käydä läpi avoimesti ja koko perheen kanssa. Näin päästään parhaaseen lopputulokseen ilman riitoja ja yllätyksiä. Aloitustuki merkittävä Nykyinen ELY-keskuksilta haettava nuoren viljelijän aloitustuki tulee Halmeen mukaan kysymykseen vain aktiivitilojen kohdalla, tuen yritystulovaatimukset ovat sen verran tiukat. – Täyteen 35 tuhannen euron aloitustukeen vaaditaan kolmantena toimintavuonna vähintään 25 tuhannen yritystulo, alempaan tukitasoon 15 tuhannen euron. Korkeampaan tukeen tarvitaan siis tavan-

LUOMULEHTI 6 | 2020

omaisella puolella noin 80–90 hehtaarin viljatila, luomussa pinta-alaa pitää olla 60– 70 hehtaaria. Tuen lisäksi jatkajaa tuetaan muun muassa vapautuksella tilakaupan varainsiirtoverosta ja mahdollisuudella korkotukilainaan. – Yleensä meihin ottaa yhteyttä luopuja, ja sitten aloituspalaverissa kartoitetaan nykytilanne, mahdollisuudet, tilan talous ja verotusasiat. Prosessi jatkuu liiketoimintasuunnitelman ja maksuvalmiuslaskelmien laatimisella, usein verottajalta haetaan myös ennakkopäätös, Halme listaa. Kauppasummat kohtuullisia Juho Halmeen mukaan tilakaupan suunnittelu vaikeutuu, mikäli tilalla on tehty hiljattain isoja investointeja ja velkaa on paljon. – Itse kauppasummat ovat onneksi yleensä kohtuullisia, lahjakauppakirjalla summa on neljäsosa käyvästä arvosta. – Pankit ovat maatalouden investointien suhteen varovaisempia kuin aiemmin. Vakuusarvolaskelmat ja muut tehdään todella tarkkaan. Laskelmissa yritetään myös huomioida mahdolliset riskit ja muutokset. Halme muistuttaa myös siitä, että sekä käytännön vastuunjako että sopimusasiat on laitettava kuntoon.

Tilan jatkaminen oli selvää, lehmien pito ei

– Esimerkiksi maatalousyhtymä on sopiva malli vaiheittaisessa sukupolvenvaihdoksessa, mutta muuten se on riskialtis. Vaikka sopimukset olisivat kuinka tarkat, niin yhtymä jättää liikaa toimintavapauksia ja mahdollisuuksia toimia esimerkiksi talousasioissa mielivaltaisesti. – Suosittelenkin varsinkin isommille tiloille yhtiöittämistä. Osakeyhtiö tarjoaa selkeämmän toimintamallin. Tärkeintä on, että sukupolvenvaihdos toimii tilan kehittämisen hyväksi eikä sitä vastaan.

Jarmo ja Sanna Huhtalan navetassa on satsattu tehokkaaseen lypsyyn, tarvittaessa 16-paikkaisella asemalla pärjää yksinkin.

Kauhavalainen Jarmo Huhtala tiesi jo ennen armeijaa, että hän haluaa jatkaa kotitilaansa. Sen sijaan maitotilana jatkaminen ei aluksi houkutellut, mutta yhdessä Sannavaimon kanssa tila on kasvatettu lähes 70 lypsävän luomumaitotilaksi. – Meillä tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2003. – Ei alku mikään ruusuinen ollut, meillä oli 20 hehtaaria peltoa, 14 lehmää ja vähän nuorkarjaa. Ajatukseni oli, että lehmät pitää saada pois, mutta silloinen aloitustuki velvoitti jatkamaan lypsämistä viisi vuotta. Isän työpanos navetassa oli todella merkittävä, kävin itse päivätöissä ajamassa metsäkonetta, Huhtala kertoo. Aloitustuen vaatimat viisi vuotta tulivat täyteen, mutta lehmät saivat jäädä. Päätettiin, että vanha navetta käytettäisiin loppuun asti. Nuoren isännän elämään oli kuitenkin tullut nykyinen vaimo Sanna, joka opiskeli ratsastusterapeutiksi. Alkoi keskustelu siitä, olisiko tilalla tulevaisuudessa lehmiä vai hevosia vai molempia. ▷▷

LUOMULEHTI 6 | 2020

– Minä ajattelin, että ostan vaan lisää maata ja uudistan konekantaa, enkä missään tapauksessa ainakaan rakenna eläimille mitään, Huhtala naurahtaa. Luomuun ja laajentamaan Tilan pellot siirrettiin luomuun vuonna 2010. Iso tekijä oli lannoitteiden raju hinnannousu vuonna 2009. – Olin ollut useampana vuonna urakoimassa rehupaalien käärintää läheisellä luomutilalla ja nähnyt siellä, että kyllä luomussakin pellot kasvavat, Jarmo kertoo. – Pikkuhiljaa ajatus kääntyi siihen, että tarvitaan sekä uusi navetta että tiloja hevosille. Näin saisimme molemmille työpaikan tilalta. Pankki näytti suunnitelmille vihreää valoa, ja kun Huhtalat saivat ostettua naapurilta navettarakennukselle sopivan tontin, päästiin rakentamaan uutta. – Kyllähän moni piti meitä ihan hulluina; eikö sitä elantonsa hankkisi helpommalla muualta kuin maataloudesta. Tämä oli kuitenkin meidän valintamme, Sanna Huhtala kertoo.

Myös tuuria mukana Uuden 40 lypsävän navetan rakentaminen käynnistyi, ja hevostoimintaa kehitettiin tekemällä muun muassa pihatto ja hyväpohjainen iso kenttä. Tallipaikoille oli kysyntää, ja tila tarjosi myös ratsastusterapiaa asiakkaille. – Navetta oli melkein valmis, kun maidonhinta romahti Venäjän pakotteiden myötä syksyllä 2014. Samaan aikaan tuli ilmoitus, että Valio ei ota uusia luomumaidontuottajia. Seisoin työmaalla ja mietin, että eihän sille mitään mahda enää tässä vaiheessa, Jarmo Huhtala muistelee. – Onneksi laskelmat oli kuitenkin tehty maltillisesti. Näin jälkikäteen ajatellen eläinten luomuun siirtymisen viivästyminen oli vain hyvä asia. Pystyimme ostamaan helposti sekä rehua että lisää eläimiä, emäntä toteaa. Kun navetta valmistui, oli heti selvää, että 40 lypsävää ei riitä. Muutostöitä tehtiin jo vuonna 2016, ja samana syksynä tuli tieto uusista luomumaitosopimuksista. Lisäksi Huhtalat saivat vuokrattua 40 hehtaaria lisää peltoa. Ensimmäiset luomumaidot lähtivät meijeriin kesäkuussa 2017.

– Kyllä siinä oli paljon hyvää tuuria mukana. Lähdimme laajentamaan lypsypuolta ilman varmuutta siitä, koska saamme lisättyä omaa rehupinta-alaa, isäntä toteaa. – Isän poismeno vuoden 2018 lopulla oli iso muutos. Loppuun asti hän piti paikkoja kunnossa ja auttoi milloin missäkin työssä. Meillä kahden sukupolven yhteistyö toimi aina. – Vanhaan navettaan tehtiin talli, ja pihattojen myötä täällä on nyt paikat 22 hevoselle. Lisäksi umpilehmille ja hiehoille on tehty oma makuuhalli. Näin saimme navettaan kaikkiaan 68 parsipaikkaa, Sanna Huhtala kertoo. Sopimustuotanto mietityttää Vaikka tämä vuosi on ollut tilan historiassa tuottoisin, tuli Maitosuomen sopimustuotantopäätöksen myötä uutta pohdittavaa. – Olimme tehneet laskelmat sen mukaan, että niissä huomioidaan viime vuosina tehnyt muutostyöt ja että saisimme sopimukseen 10 000 litraa per parsipaikka. Lokakuun lopussa tuli tieto, että saammekin jatkossa tuottaa vain 8 000 litraa parsipaikkaa kohden, eli haetun vuosittaisen 780 000 litran sijaan meidän tilamme sopimusmäärä onkin vain 631 000 litraa. Saamme siis ensi vuonna tuottaa vähemmän maitoa kuin tänä vuonna, Jarmo Huhtala ihmettelee. – Tuntuu oudolta, että luomutilat olivat tässä jaossa eriarvoisessa asemassa tavanomaisiin tiloihin verrattuna. Siellä puolella tilat saivat pääosin hakemansa maitomäärän, luomutiloista tuskin kukaan. Kyllähän tämä on varsinkin hiljattain investoineille luomumaitotiloille kova isku, hän jatkaa. – Nyt pitää miettiä, mikä on meille toimivin malli, eli onko kannattavinta pyrkiä tuottamaan tuo maitomäärä pienemmällä määrällä eläimiä mutta paremmilla pitoisuuksilla. Eihän tällainen toiminta Maitosuomen suunnasta tunnu mitenkään reilulta. Elämää on silti vaan jatkettava. ◀

Huhtaloiden navetassa on tällä hetkellä 68 parsipaikkaa lypsäville. Umpilehmille ja hiehoille on erillinen makuuhalli ja ympärivuotinen ulkoilumahdollisuus.

LUOMULEHTI 6 | 2020

TEKSTI: MAARIT HEINONEN, ANNIKA MICHELSON, LAURA HÄNNINEN, MIRVA NURMINEN, TIINA AALTONEN KUVAT: MAARIT HEINONEN

Alkuperäiskasvilajike Aunus-rukiista leivotaan leipää Metsähallituksen Korteniemen perinnetilalla Tammelassa. Jauhot jauhatetaan Töllin myllyssä Pusulassa.

Maatiaisviljojen mutkikas tie pellolta pöytään Ottamalla maatiaisviljoja uudelleen viljelyyn voidaan lisätä viljelykasvien monimuotoisuutta maatiloilla. Lisäksi näillä erikoisraaka-aineilla voi olla taloudellista arvoa elintarvikkeina ja palveluina. Koska viljelyalat toistaiseksi ovat erittäin pieniä, on ratkaistava monia kysymyksiä ennen kuin maatiaistuotteita on enemmän saatavilla.

ämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) perusti Luonnonvarakeskuksen avustamana vuonna 2017 maatiaisviljojen lisäysviljelyverkoston. Verkostoon kuuluu noin 60 viljelijää ja puutarhan omistajaa, jotka lisäysviljelevät yhteensä lähes 140 maatiaislajiketta. Lisäysviljelyverkoston tavoitteena on viljelyyn soveltuvuuden kokeilemisen lisäksi saada muutaman gramman kokoisista geenipankin siemeneristä lisättyä siementä. Näin geenipankkiin vuosikymmeniä sitten talletetuista maatiaiskan-

LUOMULEHTI 6 | 2020

▷▷

noista mahdollisimman moni palautuisi viljelyyn ja näin lisäämään viljelykasvien monimuotoisuutta. Alkuperäiskasvilajikkeena viljelyyn Maatiaiskantoja ja viljelystä poistuneita vanhoja kauppalajikkeita voidaan rekisteröidä alkuperäiskasvilajikkeina, jolloin ne hyväksytään siementuotantoon. Siementuotanto mahdollistaa alkuperäiskasvilajikkeen lisäysviljelyn. Hakijalle maksuton rekisteröinti tehdään Ruokavirastossa. Rekisteröijä voi solmia alueensa ELY-keskuksen kanssa alkuperäiskasvin ylläpitosopimuksen, jonka perusteella hän saa vuosittaisen tukikorvauksen.

LUOMULEHTI 6 | 2020

Pienten siemenerien pakkaaminen Siemenkauppalain mukaan kylvösiemeneksi saa markkinoida vain sertifioitua siementä, joka on asianmukaisesti pakattu. Suurin osa siemenviljan tuotannosta tehdään sopimusviljelynä eli viljelijä myy siemensadon ennakkoon tietylle pakkaamolle, joka hoitaa sen käsittelyn ja myynnin. Pakkaamojen käsittelemät erät ovat kuitenkin suuria, kun taas maatiaislajikkeita viljellään pienillä aloilla ja kylvösiementä tuotetaan usein vain alle 5000 kiloa. Suomessa toimii 137 siemenpakkaamoa, joista 30:llä on luomusiementen pakkauslupa. Siemenpakkaamon käytänteitä kartoittava kysely lähetettiin 27 luomusie-

Pienten jyväerien myllyttäminen on vaikeutunut paikallisten pienmyllyjen määrän vähentyessä.

menpakkaamolle, vastauksia saatiin vain neljältä. Kolmella pakkaamolla siementen vähimmäiserä on 10–20 tonnia, ja yksi ilmoitti, että määrä katsotaan tapauskohtaisesti. Vähimmäismäärää pienempien erien pakkaaminen on kallista johtuen lajikkeen vaihdon edellyttämästä laitteiston puhdistuksesta. Käytössä on pakkauskoot 600 ja 40 kiloa, mutta myös pienempiä pakkauksia saa pyydettäessä. Pakkaamot ovat keskeinen osa nykyistä toimintaketjua, johon myös maatiaisviljojen siemenmyynti kuuluu. Jotta saamme maatiaisviljojen viljelijöiden määrää lisättyä, on ratkaistava, miten pienet siemenerät pakataan. Yksi ratkaisu voisi olla pieniin

siemeneriin erikoistuva pakkaamo. Lisäksi on tarpeen pohtia, voisiko maatiaissiementen pienimuotoiseen myyntiin, esimerkiksi alle tuhannen kilon eriin, soveltaa kevyempiä pakkausvaatimuksia. Katoavat myllärit Maatiaisviljojen myllytettävät jyväerät ovat pieniä, usein muutaman sata kiloa. Pienten jyväerien myllyttäminen on vaikeutunut paikallisten pienmyllyjen määrän vähentyessä. Jäljellä olevien kylämyllyjen toiminnasta on tullut taloudellisesti haastavaa, koska niillä on pieni asiakaskunta ja niiltä puuttuu markkinointikanavia myllyn omille jauhotuotteille. Lisäksi mylläreiden ammattikunta on lähes kadonnut ja jäljellä olevat ovat iäkkäitä, monet eläkeläisiä. Vain harvat nuoret hakeutuvat myllärioppiin. Myllykyselyyn vastasi 48 myllystä kymmenen, joista kuusi ottaa pieniä eriä jauhatukseen. Pienimmillään erä on alle 50 kiloa. Muutama mylly, jossa on leivontatoimintaa, voi ottaa erittäin pieniä eriä leivontatesteihin. Kyselyyn vastanneilla myllyillä on kaikilla mahdollisuus rukiin jauhatukseen ja suurimmalla osalla myös vehnän, ohran ja kauran. Viisi jauhaa myös spelttiä, ja yksi tekee rouhetta härkäpavusta ja herneestä. Myllykyselyssä selvisi, että maatiaisviljoista kiinnostuneita pienmyllyjä on ja niissä nähtiin mahdollisuuksia myös myllyn omiksi jauhotuotteiksi, kunhan myllyn toiminta onnistutaan saada jatkumaan. Hapanjuurella leipominen nouseva trendi Hapanjuurileipomoilta selvitettiin kiinnostusta käyttää maatiaisviljoja. Kysely lähetettiin 29 hapanjuurileipomolle. Vastauksia tuli yhdeksältä, joista kolmella on oma mylly. Hapanjuurileipomot ovat tyypillises-

ti pieniä, ja suurin osa vastanneista käyttää alle 5000 kiloa jauhoja kuukaudessa. Vastanneista yli puolet leipoi kaikki tuotteensa hapanjuurella. Kaksi kolmasosaa vastanneista ostaa jauhoja suoraan viljelijältä, ja suurin osa käyttää luomujauhoja. Kaikki vastanneet haluaisivat käyttää paikallisia jauhoja, mutta vain puolet käyttävät ainoastaan kotimaisia jauhoja. Maatiaisviljat ja niiden erot tavanomaisiin viljalajikkeisiin olivat tuttuja, ja osalla on jo niitä käytössä. Hapanjuurileipomoita kiinnostaa eniten yksijyväinen, maatiaisruis ja maatiaisvehnä. Tämän lisäksi haluttuja ovat emmer, speltti, maatiaiskaura ja tattari. Sen sijaan maatiaisohra kiinnostaa vähiten. Kohti monimuotoista ruoantuotantoa Viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut ruuantuotannon tehostuminen on vähentänyt viljelykasvien monimuotoisuutta, kun viljeltävien kasvilajikkeiden määrä on pienentynyt. Suomella on mahdollisuus kehityssuunnan muutokseen, sillä suomalaisia maatiaiskantojen siemeneriä on runsaasti talletettuna geenipankissa. Näiden ottaminen uudestaan viljelyyn lisää monimuotoisuutta. Oleellista on, kuinka löydetään ratkaisuja viljanviljelyn monimuotoistamiseksi yhteistyössä viranomaisten kanssa. Yhteistyössä hankkeiden Farmers’ Pride ja Luomussa vara parempi HAMK:n Geneettinen monimuotoisuus -kesäkurssilla selvitettiin luomusiemenpakkaamojen, myllyjen ja hapanjuurileipomoiden kiinnostusta ja mahdollisuuksia käyttää maatiaisviljoja. ◀ Kirjoittajista Heinonen on Luonnonvarakeskuksen tutkija, Michelson, Hänninen, Nurminen ja Aaltonen työskentelevät Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Vuonna 1922 perustettu Töllin mylly Pusulassa tekee asiakasjauhatusta pienilläkin erillä. Elokuussa myllyssä jauhettiin 29 kilon erä alkuperäiskasvilajike Aunus-ruista, jota viljellään Metsähallituksen Korteniemen perinnetilalla. Kari Lamminen (takana) on eläkkeellä, mutta jatkaa toistaiseksi myllärinä. Kuvassa myös Outileena Uotila Korteniemen perinnetilalta.

LUOMULEHTI 6 | 2020

TEKSTI JA KUVAT: ERKKI VIHONEN

Öljypellavasta viljelykiertoon monimuotoisuutta ja ruokintaan uutta ulottuvuutta Haastava kasvukausi näkyi Karin tilalla luomuöljypellavan kasvussa ja kehityksessä varsin voimakkaasti. Olosuhteista huolimatta saatiin öljypellavasta satoa ja luomukotieläintilalle ruokintaan yksi hyvä täydennysrehu lisää.

arin luomutila Lehtimäellä ei ole lämpösumman puolesta otollisinta aluetta viljellä öljypellavaa. Tilan peltopinta-ala kuitenkin mahdollistaa pienet kokeilut, ja viljelykiertoon kaivattiin uutta kasvia sekä öljypellavasta mahdollista lisäarvoa luomulehmien ravitsemukseen. Öljypellavalle valittiin pelloista lämpösummaltaan lämpöisimmät sekä sellaiset, joille myös pääsee kylvämään ensimmäisenä. Lohkot olivat runsasmultaisia hietamoreenimaita, joilla esimerkiksi rypsi on kasvanut varsin hyvin ja tuottanut satoa. Lohkojen ravinteet ovat kohtuullisen tasapainossa ja vesitalous kunnossa. Peltoalue on myös riittävän aukea, mutta toisaalta suojainen. Lisäksi lohkoilla ei ole ollut rikkakasvien kanssa erityisiä ongelmia.

Pellava kukki kauniin sinisenä koko kesän.

LUOMULEHTI 6 | 2020

Kylvö, lannoitus ja rikkakasvien torjunta Lajikkeena oli Helmi, ja kylvö tapahtui 3.5.2020, jolloin pelto oli myös kylvömuokattu. Kylvö tapahtui noin 2–3 sentin sy-

Pellavan hyödyntäminen luomumaitotilalla Pellavan siemenistä keitettyä limaa on totuttu käyttämään hoitokeinona ruuansulatuskanavan häiriöihin. Pellavan sisältämä kuitu ja erityisesti sulamaton kuituosa, musiini, edistää suoliston terveyttä ja toimii jopa probioottina. Tästä huolimatta pellava on rehu eikä lääkeaine, joten luomunautojen hoidossa käytettävän pellavan tulee olla luomulaatuista. Tämä oli suurin innoitus viljelykokeiluun Karin tilalla. Pellava sisältää runsaasti rasvaa sekä erityisen paljon alfalinoleenihappoa ja muita hyvälaatuisia omegarasvahappoja. Öljyä puristamalla saadaan valkuaispitoista pellavapuristetta. Pellavapuristetta on aikoinaan tutkittu rehukäytössä valkuaisrehuna, mutta korkeasta valkuaispitoisuudesta huolimatta se ei ole yltänyt tuotantovaikutuksiltaan rypsipuristeen tasolle. Tämän satokauden kokemuksen myötä matala satotaso tekee luomupellavan rehukäytöstä valkuaislisänä haasteellisen. Suurin hyöty näillä satotasoilla saataneenkin pellavan rehukäytöstä täydennysrehuna erilaisissa suoliston häiriötilanteissa.

vyyteen. Kylvösiementä kului noin 60 kiloa hehtaarille, lisäksi laitettiin kilo valkoapilan siementä kerääjäkasviksi. Lannoituksena oli Ecolan Agra (8–4–2) noin 350 kiloa hehtaarille. Kevään sääolot olivat erittäin haastavat, koska sateita ei tullut ollenkaan. Lisäksi öljypellavalla on erittäin hidas kasvuun lähtö. Orastuminen tapahtui noin kaksi viikkoa kylvöstä, ja siinä ajassa esimerkiksi jauhosavikka oli ehtinyt kasvaa reilusti. Tosin yksivuotisten rikkojen kasvu tyrehtyi myöskin kuivuuden takia kohtuullisen nopeasti. Rikkojen torjuntaa ei lohkolla tehty, koska haluttiin pitää pellon kosteus mahdollisimman hyvänä ja toisaalta ensimmäinen torjunta olisi pitänyt tehdä jo muutaman päivän päästä kylvöstä, ja siitä myöhästyttiin. Näin jälkeen päin ajateltuna olisi rikkakasvien torjuntaan mahdollisesti kannattanut panostaa, mutta toisaalta yksivuotiset rikkakasvit eivät lopulta aiheuttaneet suurta ongelmaa sadon korjuussa. Ongelman aiheuttivat peltoon ilmestynyt juolavehnä, joka heinäkuun sateiden aikana alkoi kas-

vaa reilusti ja valloitti pieniä aloja lohkoilta täysin ja todennäköisesti hyötyi eniten myös lannoituksesta. Kukinta ja sadonmuodostus Öljypellava kukki käytännössä juhannuksesta puintiin asti. Kesän aikana öljypellava oli varsin hienon näköistä, eivätkä rikkakasvit haitanneet kukintaa ja pölytystä. Pellolla vieraili runsaasti erilaisia kimalaisia ja mehiläisiä, joten pölytyspalvelu oli taattu. Öljypellavan jälkiversonta johtui pitkälti kevään liian kuivista olosuhteista ja toisaalta ravinteiden huonosta liukenemisesta kuivuuden takia. Puintiaikaan 1.10.2020 kukkia oli satunnaisesti ja harmaiden sylkkyjen sisällä olevat siemenet olivat pääsääntöisesti ruskeita. Sää puintihetkellä oli todella aurinkoinen ja lämmin, minkä lisäksi pieni tuulenvire kuivatti kasvuston iltapäiväksi hyvin. Jos puintia olisi lykätty, sääolosuhteet olisivat muuttunut huomattavasti kosteammiksi ja puinti olisi hankaloitunut runsaasti. Satoa noin viiden hehtaarin alueelta

Pellava on puintivalmista, mutta juolavehnä on ottanut kasvustossa valtaa.

tuli keskimäärin noin 700 kiloa hehtaarilta, joka on alle puolet sato-odotuksista. Toisaalta tälle sadolle löytyy käyttötarkoitus luomulypsykarjan rehuna. Karin luomutilalla tullaan jatkossakin viljelemään öljypellavaa, jos siitä nähdään olevan apua lypsylehmien terveydelle. Tulevaisuudessa kokeillaan mahdollisesti seosviljelyä esimerkiksi kevätrypsin kanssa. Jos viljelyä jatketaan puhtaana kasvustona, niin rikkakasvien torjuntaan kiinnitetään enemmän huomiota. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija.

LUOMULEHTI 6 | 2020

TEKSTI JA KUVA: RIITTA MAKKONEN

Hiiliviljelystä lisää kasvuvoimaa –Tavoitteenani on peltojen kasvukunnon kohentaminen. Siksi ajattelin, että Carbon action -hankkeesta voisi olla hyötyä pelloilleni, puhdaskauraa viljelevä Pasi Nevalainen kertoo.

ohjois-Karjalassa valtimolaisessa kumpuilevassa maisemassa pellolla kulkee selvä raja. Toisella puolella ruoho on vihreämpää kuin toisella. Vihreämpi lohko on Carbon action -hankkeen koelohko, ja vieressä on verrokkialue. Pasi Nevalaisella on lapio mukanaan, ja pisto kummallekin lohkolle osoittaa, että kehitystä on tapahtunut. Koelohkolla multakokkareesta pilkistää kastematoja ja kasvien juuret ovat pidemmät ja vahvemmat. –Tämä pelto on ollut ongelmallinen kasvukunnon suhteen. Maa ei ole ollut kovin multava, ja maan rakenteessa on ollut puutteita, Nevalainen kertoo. Lohko on siis ihanteellinen hiiliviljelykokeiluun, jonka tavoitteena on kasvattaa ja ylläpitää maaperän hiilivarastoa. Kova halu kehittyä Pasi Nevalainen on toiminut luomuviljelijänä vuodesta 2010. Edellisenä vuonna hän teki puolisonsa Hennan kanssa sukupolvenvaihdoksen Nevalaisen vanhempien viljatilalla. Viljelyn lisäksi tilalla on ollut vuodesta 1992 lähtien maatilamatkailua. – Laskelmien mukaan luomu on taloudellisesti kannattavampi meidän tilallamme, kun peltoa on 50 hehtaaria, Nevalainen kertoo. Hän viljeli alkuun ohraa, kauraa ja nurmea. Tuotteet menivät suoraan paikallisille karjatiloille. Kolme vuotta hän on tuottanut gluteenitonta kauraa Kinnusen myllyn sopimusviljelijänä.

LUOMULEHTI 6 | 2020

– Olihan se melkoinen homma saada koko ketju kylvökoneesta, puimuriin ja kuivuriin puhdistettua muista viljoista, mutta onneksi onnistuin. Tämän syksyn kokeissa vierasjyviä kauran joukossa on ollut nolla, Nevalainen toteaa tyytyväisenä. Nyt Nevalaisella on neljän vuoden viljelykierto, jossa kahden peräkkäisen kauravuoden jälkeen tulee kaksi nurmivuotta. Puhdaskauran viljelyyn hänet sai ryhtymään taloudelliset seikat ja halu kehittyä viljelijänä. Sama kehittymisen halu sai hänet syksyllä 2018 hakeutumaan Carbon action -hankkeeseen. – Mukana olevat tilat on jaettu eri toimenpideryhmiin. Kuulun All in -ryhmään, jossa pyritään maksimoimaan hiilensidonta kaikin käytettävissä olevin keinoin. Syyskynnöt vaihtuivat keväisiin muokkauksiin Hiilensidonnan maksimointi on edellyttänyt muiden muassa uusia viljelytapoja. – Käytännössä se on esimerkiksi kevennettyä muokkausta ja peltojen kasvipeitteisyyttä ympäri vuoden. Syyskynnöt ovat vaihtuneet pääsääntöisesti kevytmuokkaukseen keväällä. Sen verran hiiliviljelyhankkeella on vaikutusta konekantaan, että maanmuokkauskalustoa olen joutunut päivittämään, Nevalainen kertoo. Syyskyntöjä hän ei ole kaivannut. Niiden tilalle on tullut maalajista riippuen kevätkyntö tai kevennetty muokkaus kultivaattorilla keväällä.

Carbon action -hankkeen koealalla on vilkas maanalainen elämä. Pasi Nevalainen näyttää, että öljyretikka on kasvattanut paalujuuren.

– Keväällä toukotöitä joutuu suunnittelemaan jonkin verran uusiksi kevätmuokkauksen vuoksi. Sataprosenttinen talviaikainen kasvipeitteisyys koko tilalla toteutui vuonna 2019. Lisäksi Nevalainen hyödyntää pellolta tulevan biomassan kiertoon. – Kauran oljet silppuan peltoon, nurmea en korjaa pois, vaan niitetty nurmi jää lannoittamaan peltoa ja pysyy ravinnekierrossa. Sikäli maanparannusainetta on ihan omasta takaa. Maanparannusainetta puunjalostusteollisuudesta Puhdaskauran viljelyssä ei voi vieraiden viljojen siemenriskin vuoksi käyttää karjanlantaa, joten kolmen vuoden ajan Nevalainen on lannoittanut peltojaan lihaluujauholla ja puuvinassilla. Lisäksi tulee maanäytteen perusteella tuleva hivenlannoitus. – Meidän pelloillamme mangaanin puute on ollut ongelmana, ja kaura on herkkä mangaanin puutteelle, joten sitä olen lisännyt ja lisäksi sinkkiä, booria ja rikkilannoitetta. Nevalainen on käyttänyt maanparannusaineena kalkkikuitua, joka on peräisin metsäteollisuuden sivuvirroista. Tuote sisältää jonkin verran kalkkia, joten sitä ei voi käyttää jatkuvasti, koska pellot on valmiiksi hyvin kalkittu, ja on riski, että maanparannusaine nostaa liikaa maan pH-arvoa. – Maanparannusaineiden käyttö on alueellamme haasteellista, koska tällä hetkellä etäisyydet toimituspaikoista ovat pitkiä, jolloin tuotteen kokonaishinta nousee rahdin takia korkeaksi. Koe- ja verrokkialan kehitystä seurataan viiden vuoden jaksolla, joten uusia tutkimustuloksia saadaan vuonna 2023. Kaikkea ei tarvitse itse kokeilla Pasi Nevalainen pitää Carbon actioniin osallistumista hyvin antoisana. – Pienryhmässä on voinut jakaa kokemuksia toisten mukana olevien viljelijöiden kanssa. Samalla olen saanut paljon hyvää käytännön tietoa, jota olen voinut soveltaa hyvin oman tilan tarpeisiin. Ei tarvitse itse ihan kaikkea kokeilla, kun toisilla on jo kokemusta, viljelijä naurahtaa. Hänen mukaansa hankkeeseen osallistuminen on ollut oppimisprosessi ja viljelijänä kehittymisen paikka. ◀ Artikkeli on tuotettu osana Peltomaan kunnonkohotus -hanketta, joka saa rahoitusta Ålandsbankenin Itämeri-projektista.

LUOMULEHTI 6 | 2020

TEKSTI: JUKKA RAJALA

Varovaisuusperiaate tarpeen uusia geenitekniikoita käytettäessä

Uudet geenitekniikan

usilla geenitekniikan menetelmillä on mahdollista muokata perimää aikaisempaa monipuolisemmin. 30 vuotta sitten vanhoja gmtekniikoita markkinoitiin tarkkoina ja tehokkaina jalostuksen työkaluina. Muutaman vuoden päästä lupaukset osoittautuivat katteettomiksi, koska ennakoimattomia muutoksia tapahtuu, kun puututaan solun sisäisiin toimintoihin. Hyvin käytäntöön sopivien lajikkeiden jalostus on niillä siksi erittäin vaikeaa ja kallista. Sama tilanne näyttää olevan edessä myös uusilla gm-menetelmillä.

menetelmät avaavat entistä laajempia mahdollisuuksia muokata kasvien, eläinten ja jopa ihmisten perimää. Uusillakin menetelmillä haasteena ovat ennalta arvaamattomat muutokset ja niistä johtuvat vaikeasti tunnistettavat riskit.

Geenisakset jalostajan työkaluna eivät takaa hyvää laatua Tavanomaisin geenieditoinnin työkalu, geenisakset CRISPR-Cas9, tuottaa sellaisia DNA-muutoksia, joita kaikkia ei löydetä tavanomaisissa geenianalyyseissä. Ne ovat geenieditoinnin sudenkuoppia. Enna-

CRISPR/Cas9-entsyymi (entsyymi, joka purkaa DNA:ta)

Kiinnityksen varmistava osa

Muokattava kohdealue geenistössä Ohjaava RNA

Geenisaksilla voidaan leikata DNA poikki valitusta kohdasta. Geenisakset CRISPR on molekyyliyhdistelmä, joka auttaa esimerkiksi bakteereita torjumaan viruksia, mutta sitä voidaan hyödyntää myös geenitekniikassa. Yhdistämällä keinotekoisesti valmistettu CRISPR-osio, joka voidaan ohjata tietylle geenialueelle, ja tumaentsyymi Cas, jolla voidaan katkaista DNA, voidaan perimää muuttaa määrätyllä alueella. Samalla tapahtuu myös odottamattomia muutoksia.

LUOMULEHTI 6 | 2020

Testbiotech

Perimä

koimattomien muutosten löytäminen ja tunnistaminen on siksi työlästä. Termi ’geenieditointi’ on harhaanjohtava, koska geenisaksilla voidaan vain katkaista DNA-rihma ja viedä uusi geeni katkaistuun kohtaan, mutta ei korjata vaurioita. Korjaaminen jää solun omien mekanismien hoidettavaksi. Kymmenen geenieditointia perimän samaankin kohtaan kohdennettuna voi siksi tuottaa jopa kymmenen erilaista lopputulosta. Myös DNA:han siirretty geeni voi tuottaa odottamattomia muutoksia, koska eliö voi käyttää samaa geeniä moneen erilaiseen tarkoitukseen tilanteesta riippuen. Suuri riskin aiheuttaja sekä vanhoissa että uusissa menetelmissä on se, että geenit toimivat yleensä verkostomaisesti ja yhden muokkaaminen voi tuottaa monenlaisia muutoksia kokonaisuuden toimintaan. Uudetkaan gm-menetelmät eivät ole luonnollisia Uusia geenitekniikan menetelmiä on myös markkinoitu luonnollisina menetelmiä, mutta ne poikkeavat monella tavalla perinteisistä jalostusmenetelmistä. Geenisaksilla voidaan aikaansaada muutoksia paitsi suojaamattomilla, myös suojatuilla eli elintärkeillä alueilla. Geenisakset viedään solun sisään keinotekoisesti vanhoilla gm-tekniikoilla, mikä aiheuttaa vaurioita perimään. Siirtoon käytetystä bakteerista voi siirtyä osia kohteen DNA:han muuttaen perimää. Lisää epävarmuutta aiheutuu erilaisista geenien sijainneista, solutyyppien eroista, eri eliölajeista ja erilaisista gm-tekniikan versioista. Siirrettävä geeninpätkä voi kiinnittyä katkaistuun kohtaan myös väärinpäin. Tällöin eliö lukee perimää eri tavalla kuin aikaisemmin. Solukkoviljely ei ole luonnollista, ja se aiheuttaa myös muutoksia perimässä. Useista eri syistä johtuvat muutokset ja vauriot voivat olla paljon suurempia kuin

mitä luonnossa voi tapahtua tai on aikaansaatavissa tavanomaisella jalostuksella. Vasaran vaihtaminen naulapyssyyn ei takaa, että talo ei homehdu. Kuka vastaa riskien hallinnasta? Voidaanko valvonta jättää pelkästään yritysten omavalvonnalla hoidettavaksi, on vilkkaan keskustelun kohteena. Esimerkiksi yksityinen Recombinetics -yritys jalosti lehmät nupoiksi uusilla gm-menetelmillä siirtämällä Agnus-rodun nupoutta aiheuttavan geenin Holstein-lehmään. Lehmistä tuli nupoja, ja jalostaja vakuutti, että muita muutoksia perimässä ei ole tapahtunut. Ulkopuolisten suorittamissa tutkimuksissa ilmeni, että perimässä olikin tapahtunut useita ennakoimattomia muutoksia. Löytyi esimerkiksi antibioottiresistenssiä kolmelle antibiootille aiheuttavat geenit, jotka olivat peräisin geenimuokkauksessa apuna käytetystä bakteerista.

”Vasaran vaihtaminen naulapyssyyn ei takaa, että talo ei homehdu.”

tarkasti. Saksalainen Testbiotech varoittaa, että ilman riittävää uuden gm-tekniikan valvontaa uhkaa lähitulevaisuudessa hallitsematon ja laaja-alainen sellaisten eliöiden markkinoille tulo, joita ei ole mahdollista saada aikaan luonnostaan eikä ihmisen toimesta tavanomaisin jalostusmenetelmin. Tässä piilee suuria riskejä ekosysteemeille, maa- ja metsätaloudelle ja elintarvikkeiden valmistukselle. EU-tuomioistuimen päätös uusien gmtekniikoiden kuulumisesta EU:n gm-lainsäädännön määrittelemän valvonnan piiriin oli hyvin perusteltu, minkä uudet tutkimukset vahvistavat. Uusilla gm-menetelmillä jalostetut lajikkeet voidaan myös tunnistaa, koska sitä varten on kehitetty menetelmä. Riittävä valvonta on tärkeää gm-vapaan – kuten luomutuotannon – turvaamiseksi. ◀ Linkit artikkelissa käytettyisiin lähteisiin osoitteessa luomulehti.fi.

Valvonta on tarpeen Riskit, joita aiheutuu uusilla geenitekniikoilla jalostetuista lajikkeista elintarvikkeille, täytyy jokaisessa tapauksessa tutkia

Ilman riittävää uuden gm-tekniikan valvontaa: – Suuret vahingot luonnon monimuotoisuudelle ovat todennäköisiä – Elintarvikkeiden tuotannossa voi ilmetä ennakoimattomia ja piileviä riskejä – Ei ole olemassa riittäviä mahdollisuuksia saada tietoja, jotta riippumattomat tutkijat voisivat suorittaa riskien arviointeja – Ei voida toimia eliöiden hallitsemattoman leviämisen estämiseksi

– Gm-vapaata maatalous- ja elintarviketuotantoa ei voida turvata. Lähde: Testbiotech 2020

Testbiotech

– Ei ole juurikaan mahdollisuuksia tunnistaa ja jäljittää eliöitä sekä niistä valmistettuja tuotteita

Geenieditoituja kasveja kasvatetaan laboratoriossa keinotekoisissa olosuhteissa liuosviljelynä.

LUOMULEHTI 6 | 2020

TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO TUOMINEN

LUOMUNAUTATILAN SAIRAUKSIEN HOIDOSTA – OSA 5

Sorkkaterveys

Laidunnus tekee sorkille hyvää.

Sorkkien terveys vaikuttaa naudan hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Sorkkaterveyttä voi nautatilalla edistää niin ruokinnassa, puhtaanapidossa kuin kulkuväylien suunnittelussakin.

auta on iso eläin, joka kantaa massaansa suhteellisen pienten sorkkien varassa. Kun painoa on sorkan päällä paljon, jo pienikin vaurio siinä aiheuttaa kipua. Kipeän sorkan kanssa eläin ei halua liikkua normaalisti, mikä vähentää varsinkin pihatoissa ja laitumella syöntiä ja juomista. Sorkkien terveys on huomioitava kaikissa naudan elämän vaiheissa.

LUOMULEHTI 6 | 2020

Pois lanta ja liukkaus Sorkkaterveyteen voi vaikuttaa paljon huolehtimalla lattioiden, kulkuväylien ja tarhojen puhtaudesta ja kunnosta. Liikkuipa nauta missä tahansa, ei lanta tai muu lika saa yltää sorkkarajan yläpuolelle ennen seuraavaa puhdistuskertaa. Ulkotarhoissa ohjataan kattojen sadevedet muualle sekä huolehditaan tarhan kallistukset kohdalleen, jotta sinne päätynyt vesi poistuu. Navetan käytävien liukkaus on suuri riski sorkkavaivojen syntymiselle. Liukkauden poistoon voi kokeilla erilaisia urituksia, kumimattoja tai muita materiaalivalintoja. Tavoitteena on, että eläimet ja hoitajat voivat kävellä ilman liukastumisvaaraa. Samalla on huomioitava reittien riittävä väljyys ja umpiperien välttäminen. Sorkkaterveyttä edistää tehokas ilmanvaihto, jolla saadaan poistettua tuotantorakennuksessa syntyvä ammoniakki. Makuupaikoista on tehtävä mahdollisimman mukavat, jotta eläimet lepäävät tar-

peeksi ja sorkat saavat taukoa rasituksesta. Eläinten nopea siirto pehmeältä kestokuivikepohjalta kovemmalle alustalle on usein riskitekijä sorkkavaivoille. Kulkureitit kuntoon Tarhoissa ja ulkona olevilla kulkuväylillä naudan kannalta parhaita ratkaisuja ovat joustavat mutta ei liian pehmeät alustat. Ehdottomasti on varottava teräväkulmaisia kiviä tai muuta materiaalia, joka voi tarttua sorkan pohjaan ja painua betonille siirryttäessä tiukasti kiinni sorkkaväliin tai anturaan. Hyväksi havaittuja ovat olleet kuorike tai seulottu hiekka, kun niiden alle on tehty kantava kerros karkeammasta kiviaineksesta. Ulkomailla hiekan kulkeutumista sorkkien mukana on rajoitettu esimerkiksi muoviritilöiden avulla, mikä voisi olla toimiva ratkaisu meilläkin. Selkeät ja hyvin rakennetut kulkuväylät helpottavat nautojen liikuttelua, ja ne

houkuttelevat esimerkiksi robottinavetoista lehmät laitumelle. Laiduntaminen tekee sorkille hyvää, kun eläin pääsee liikkumaan sille luontaisessa maastossa. Asiallisesti tehdyt reitit toimivat talvioloissakin ja mahdollistavat eläinten ympärivuotisen ulkoilutuksen. Ruokinnalla on merkitystä Mitä löysempää eläimen sonta on, sitä herkemmin se sotkee sorkkia. Luomunautojen ruokinnassa karkearehulla on merkittävä osuus, ja huolehtimalla sen sisältämästä riittävästä kuidun määrästä saadaan sonta pysymään kiinteämpänä. Säilörehun hyvä ruokinnallinen ja säilönnällinen laatu on yleisterveyden kannalta oleellista. Tällöin myös herutus voidaan tehdä maltillisella väkirehumäärällä, mikä pitää sorkkakuumeriskin hallinnassa. Kivennäis- ja hivenaineruokinnalla on merkitystä sorkkaterveydelle. Riittävä kalsiumin saanti varmistaa kynsiaineksen vahvuuden. Mangaani, kupari ja sinkki vaikuttavat edistävästi sorkka-aineksen uusiutumiseen ja rasituskestävyyteen, joten niiden riittävä saanti kannattaa tarkistaa. Näitä hivenaineita on mahdollista saada luomueläimelle orgaanisessa muodossa säilörehun mukana huolehtimalla nurmilohkojen hivenlannoituksesta luomuun soveltuvalla tuotteella. Biotiinia luomueläimille ei voi antaa, mikä on huomioitava kivennäistä valittaessa. Sorkkaterveyden seuranta säännölliseksi Eläinten päivittäinen tarkkailu on tärkeää, jotta lievästikin oireilevat saadaan hoitoon ja tarvittaessa erilleen toipumaan mah-

dollisimman pikaisesti. Syyt erilaiseen kävelyyn tai toispuoleiseen seisoskeluun on selvitettävä ennen kuin tilanne pahenee. Säännöllisesti tehtävä sorkkahoito kuuluu rutiineihin. Luomueläimille voidaan käyttää sorkkakylpyä, jos se katsotaan sorkkaterveystilanteen parantamiseksi välttämättömäksi ja muut keinot ovat jo käytössä. Jos käytettävä sorkkakylpyaine on rekisteröity eläinlääkkeeksi, tulee siitä kaikille hoitokerta. Kun sorkkakylpy otetaan käyttöön, on sen toteutus mietittävä siten, että kaikkien eläinten sorkat todella kastuvat. Neste on vaihdettava riittävän usein, jotta sen teho säilyy. Tartunnallisten sorkkasairauksien ehkäisyssä pätevät samat ehkäisykeinot kuin muidenkin tartunnallisten eläinsairauksien torjunnassa. Tilatason tautisuojaukseen löytyy hyviä ohjeita esimerkiksi Eläinten terveys ETT:n nettisivuilta, mistä niitä kannattaa käydä välillä kertaamassa. ◀

Sorkat pitävät hyvin perustetusta ja kuorikkeella päällystetystä lehmipolusta.

LUOMULEHTI 6 | 2020

TEKSTI JA KUVAT: BRITA SUOKAS

EU:n luomuasetus tuo muutoksia kotieläintuotantoon Uudet tuotantosäännöt tulevat käyttöön 1.1.2022.

uokaviraston luomuvalvonnan ylitarkastaja Merja Manninen kertoi Luomupäivien verkkoluennossa EU:n uudistetun luomuasetuksen eläintuotantoa koskevista jo varmistuneista asetuskohdista. Aivan uutta ovat tuotantosäännöt kanien ja usean tarhattavan hirvieläinlajin kasvattamiselle. Munintarotuisten kanojen ja broilerien vanhempaispolven lintujen ja nuorikoiden kasvatukselle on määri-

telty tilavaatimuksia sekä muita oleellisia tuotantosääntöjä. Uutta on myös, että luomuvalvonnassa olevien eläinten raakavillaa ja raakavuotia voi markkinoida jatkossa luomutuotteina samoin kuin mehiläisvahaa. Luomueläinrekisteri jalostuseläimille Muiden kuin suomalaista alkuperäisrotua olevien tavanomaisten jalostuseläinten hankintaan tarvitaan jatkossa aina lupa. Nykyisestä poiketen siis myös siitossonnien hankintaan.

Uudistettu luomuasetus sisältää eläintiheysvaatimukset sisällä ja ulkona Gallus gallus -lajin vanhempaispolvelle ja nuorikoille.

Ennen luvan hakemista kotieläintuottajan on otettava selvää, onko mahdollista ostaa tilan tuotantostrategiaan sopivia luomueläimiä. Tätä varten Ruokavirasto perustaa myynnissä olevien luomueläinten rekisterin. Siitä on tulossa vastaavanlainen kuin luomuun soveltuvien lisäysaineistojen rekisteri. – Ilmoituksen tekeminen tulee olemaan maksutonta ja vapaaehtoista, täsmensi Manninen. Ruokintasääntöihin tarkennuksia kaikille eläinlajeille Toisen vuoden siirtymävaiheen rehun sallittu osuus laskee nykyisestä 30 prosentista 25 prosenttiin. Muilta osin SV-rehun käyttömahdollisuudet eivät muutu, kertoi Manninen. Tavanomaisen valkuaisrehun käyttämisen mahdollisuus sikojen ja siipikarjan ruokinnassa supistuu. Viiden vuoden ajan asetuksen käyttöönoton jälkeen on mahdollista käyttää tavanomaista rehua alle 35 kilon painoisten por-

Nautojen, vuohien, lampaiden ja hevosten alkuperäisrotujen eläinhankintaa koskevat helpotukset jatkuvat uudistetussa EUasetuksessa. Tavanomaisen siitoseläimen saa hankkia ilman luvan hakemista, ja eläin voi olla jo saanut jälkeläisenkin. Kuvassa suomenvuohi.

LUOMULEHTI 6 | 2020

saiden ja nuorien lintujen ruokinnassa, ei enää aikuisille eläimille. Eri siipikarjalajien nuorten lintujen ikää ei mainita, vaan ikärajat on määriteltävä jäsenmaissa. Nautoja koskevat muutokset heti käyttöön Nykyisin on mahdollista kasvattaa kesälläkin lihanaudat sisätiloissa niiden viimeisen kolmen elinkuukauden ajan ennen teurastusta. Jatkossa teurashiehojen tulee aina laiduntaa laidunkaudella. Yli vuoden vanhojen sonnien osaltakin laidunnus on pääsääntö, mutta niille riittää pääsy ulkotarhaan sillä edellytyksellä, että ne pääsevät ulos myös talviaikaan elinkaarensa loppuun saakka. ELY-keskuksen luomuvalvontaviranomaiselta on nykyisin mahdollista hakea lupa lypsykarja- tai emolehmätilan hiehojen, lehmien ja siitossonnien parsikasvatukseen, kun karjan koko ei ylitä 30 eläinyksikköä. Manninen kertoi, että lupa on nyt 18 tilalla. Uudistettu asetus määrittää koko EU:n alueelle, että kytkettynä saa pitää enintään 50 eläintä, ei kuitenkaan nuoria eläimiä. Nuoren naudan määritelmää asetus ei anna, se tulee tehdä paikallisesti jäsenmaissa. Luvan myöntämisen ehtona on jatkossakin, että parsinavetoiden eläinten on päästävä laitumelle laidunkaudella ja muina vuodenaikoina niille on järjestettävä vähintään kahdesti viikossa ulkojaloittelua.

Siipikarjarakennusten rakenteita koskevia tarkennuksia on tulossa useita. Merkittävin niistä on, että luomukanojen kerroslattiakanaloissa saa olla enintään kolme kerrosta pohjakerros mukaan lukien. Tämänhetkisen tiedon mukaan olemassa olevat rakennukset tulee muuttaa vaatimusten mukaisiksi 1.1.2029 mennessä. Vielä odotellaan yksityiskohtia Monia yksityiskohtia on saatu valmiiksi, mutta asioita on edelleen myös auki. Parhaillaan on keskustelussa sallittujen pesuja desinfiointiaineiden ja sallittujen rehuja lisäaineiden luettelot sekä tärkeä eläinlääkintäsääntöjä koskeva yksityiskohta. Luomueläinten terveydenhoitoa koskevassa asetuskohdassa on nykyiseen verrattuna erilainen muotoilu eläinlääkkeiden käytön jälkeisiä varoaikoja koskien. Uusi

asetus määrää, että kun lääkkeelle on määritelty varoaika, sitä on noudatettava kaksinkertaisena ennen kuin eläintuote voidaan luovuttaa luomuelintarvikkeeksi, ja varoajan on aina oltava vähintään 48 tuntia. Tämä tarkoittaa, että lihaa, maitoa ja munia ei voi käyttää luomuelintarvikkeena ilman varoaikaa käytettävien ja nollavaroaikaisten lääkkeiden käyttämisen jälkeen ennen kuin 48 tuntia on kulunut. – Nykyisin nolla kertaa kaksi on ollut nolla, ja se on Suomen kanta edelleen, kun jäsenmaat keskustelevat tulkinnasta komission luomuasetusta valmistelevien virkamiesten kanssa, kertoi Manninen. ◀ Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

Luomueläinten ruokintasäännöt muuttuvat jonkin verran nykyisistä kaikilla eläinlajeilla.

Lyhyen ja pitkän tähtäimen muutoksia siipikarjalle Manninen kertoi, että asetusuudistus tuo eniten muutoksia luomusiipikarjan tuotantoon. Siipikarjalla on edelleen oltava mahdollisuus päästä ulkojaloittelualueelle vähintään kolmasosan ajan elinajastaan. Asetus tuo tarkennuksia ulkotarhojen järjestämiseen. Niissä tulee olla monilajista kasvustoa, ja alueella on oltava lintuja suojaavia rakennelmia, pensaita tai puita, joiden tarkoituksena on varmistaa, että linnut viihtyvät koko alueella.

LUOMULEHTI 6 | 2020

TEKSTI JA KUVAT: BRITA SUOKAS

Ilmaa hyväksi käyttävien haitallisten mikrobien kasvu alkaa kosteassa viljassa välittömästi puinnin jälkeen. Säilöntä tulee tehdä alle vuorokauden kuluessa puinnista. Kuvat ovat juvalaiselta luomumaitotilalta, jossa käytetään säilöntäaineena happoa.

Viljan murskesäilönnän biologinen vaihtoehto Viljan murskesäilöntä on ilmatiivistä säilöntää vastaavanlaisesti kuin nurmisäilörehun teko. Säilyminen perustuu happamuuteen ja hapettomuuteen.

iljan murskesäilönnässä rehumassan pH:n lasku varmistetaan säilöntäaineilla, joko luomuun soveltuvilla orgaanisilla hapoilla tai maitohappobakteerivalmisteilla. Urakoitsijat suosivat biologisia valmisteita, jotka eivät syövytä koneita, kuten hapot tekevät, eikä nesteroiskeista aiheudu vaaraa työntekijöille. Kotieläintuottajia tuoresäilönnässä kiinnostaa kustannussäästö ja rehun laatu. Murskesäilöntä on Työtehoseuran reilu 10 vuotta

LUOMULEHTI 6 | 2020

sitten tekemän vertailun mukaan noin 50 prosenttia edullisempaa kuin viljankuivaus. Huolellisella työtekniikalla ja erityisesti viljan säilöntään tarkoitetuilla biologisilla säilöntäaineilla säilötty murskevilja sopii kaikkien tuotantoeläinten ruokintaan. Ruokinnalliselta arvoltaan ja maittavuudeltaan se on kuivatun viljan veroista. Pari eroavaisuutta on muistettava. Kosteaa viljaa pitää syöttää enemmän kuin kuivaa. Tuoresäilöttyyn viljaan ei myöskään muodostu E-vitamiinia kuten kuivaan viljaan, joten vitamiinilisästä on huolehdittava.

Murskevilja maistuu luomulehmille appeessa Korpelan luomutilalla Kiuruvedellä valtaosa rehuviljasta säilötään murskesäilönnällä. Säilöntäaineena käytetään biologista säilöntävalmistetta. Kahden vuoden kokemukset ovat hyvät. Korpelan tilalla on reilun kolmenkymmenen lypsylehmän pihatto ja saman verran nuorkarjaa. Luomumaitoa on tuotettu vuodesta 2002 alkaen. Tilalla viljellään puhdasta viljaa sekä viljan ja herneen seoskasvustoja.

– Muutoksen jälkeen maidon laatu on edelleen oikein hyvä ja lehmien keskituotos 9500 maitokiloa. Aluksi murskevilja kärrättiin kottikärryillä ruokintaan, mutta se oli työlästä. Hankimme kiinteän rehunsekoittajan ja kiskoruokkijan, joka vie parin tunnin välein tuoreen appeen lehmien eteen, kertoo Tapio Porkka. Urakkahommana siiloon Murskeviljalle on kaksi laakasiiloa. Porkka kertoo, että on tärkeää mitoittaa varastot siten, että syöttämisen aikaan rehun leikkauspinta on mahdollisimman pieni. Silloin murske ei lämpene eikä homehdu. Kun murskeviljaa otetaan siilosta joka päivä, avattua rintausta ei tarvitse peittää välillä, pieni kastuminen ei haittaa kylmään vuodenaikaan. Kesäsyötössä on riski pilaantumiselle. Siksi karjalle kuivataan viljaa kesäajan väkirehuksi. Urakoitsija pui tilan viljat kahdella puimurilla ja tekee murskauksen ja laakasiilon täytön. Tilalta itseltään on traktori ja kuski polkemassa vilja-aumaa tiiviiksi. Ensin urakoitsija täyttää viljalla yhtä siiloa etukäteen, ja kun litistys alkaa, se jatkuu yhtäjaksoisena vauhdilla. Säilönnässä käytetään Silomix-bakteerivalmistetta. Valmistajan ohjeen mukaan tehty vesi-bakteeriseos kulkee valssimyllyyn tuhannen litran muovikontista.

Siilo pitää peittää huolellisesti muoveilla, ja tiiviys varmistetaan painoilla. Korpelan tilalla käytetään siilon seinämien vieressä ja lopetusrintauksessa hiekkasäkkipötköjä, muualle asetellaan kuorma-auton renkaista tehtyjä painoja. – Lopetuksen viisto osa on herkkä pilaantumiselle, se on painotettava ja tiivistettävä erityisen huolellisesti, sanoo Porkka. Apuja rikkakasvien hallintaan – Viljan tuoresäilöntä sopii hyvin yhteen sen kanssa, että sadonkorjuussa käytetään urakoitsijan palveluita. Urakkamiehet puivat silloin kun vilja vaan menee puimurista ja murskasta läpi, ja työ joutuu, kuvaa Porkka.

Korpelan luomutilalla säilötään murskeviljaa noin 60 tonnia syksyssä. Murskauksen kulu on 14 euroa per tonni puintikustannuksen päälle. Porkan kokemuksen mukaan viljan murskesäilönnän etuna on myös se, että kun viljat puidaan tavallista aiemmin, osin vihreinä, kestorikkakasvit eivät ehdi tehdä itäviä siemeniä. Varsinkin ohralla tämä näkyy selvästi. – Muutos kuivasta murskeviljaan on ollut monin tavoin hyvä, vahvistaa Porkka. ◀ Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

Murskevilja voidaan säilöä tuubissa, laakasiilossa, aumassa tai ilmatiiviissä tornissa. Siilot täytetään ohuina kerroksina ja tiivistetään huolellisesti.

Peitteet ja painot päälle Murskattavien jyvien sopiva kosteus on tärkeää murskauksen ja massan tiivistämisen onnistumisen kannalta. Porkan havainto on, että liian kostea herne tahmaa ja täyttää myllyn valssit, mistä seuraa, että murskaus etenee hitaasti. – Hyvinkin kostea vilja sen sijaan menee hyvin myllystä läpi. Jos vilja on liian kuivaa, se ei tiivisty kunnolla, vaan kuohuu traktorin renkaan alla, ja rehuun jää ilmaa, mistä seuraa pilaantumisriski. Osassa tämän vuoden viljaerissä oli kosteus 17 prosenttia, joka oli urakoitsijan mukaan onnistumisen alarajalla. Kun vilja on kunnolla kosteaa, massasta tulee tiukka ja kiinteä. Tämän vuoden seos on säilynyt oikein hyvin, Porkka kertoo.

LUOMULEHTI 6 | 2020

TEKSTI: JAANA ELO KUVAT: BRITA SUOKAS

Ovatko luomuvillatuotteet vain mielikuvia vai ihan oikeasti luomua?

Valveutuneet ja merkkitietoiset ostajat, tiedostavat suunnittelijat ja edelläkävijäyritykset ovat luoneet kysynnän ja osoittaneet uuden aluevaltauksen mahdollisuudet vastuullisia valintoja hakevien kuluttajien keskuudessa. Markkinoilla on yhä enemmän luomuvilla-sanaa kantavia tuotteita. Onko kyse vain mielikuvasta vai ihan oikeista luomutuotteista?

LUOMULEHTI 6 | 2020

atojen vuosien ajan on lammas ollut ihmisen kotieläimenä tuottaen villaa ja taljoja vaatetukseen niin kylmässä kuin kuumassakin ilmanalassa. Kun luomulammas keritään, siitä saadaan villaa. Mutta voiko sitä kutsua luomuvillaksi? Kun villat viedään kehräämölle ja jalostetaan langaksi, voiko sitä kutsua luomuvillalangaksi? Entä, kun siitä villalangasta neulotaan pipo tai sukat, voiko niitä kutsua luomupipoksi ja luomuvillasukiksi? Kun luomulammas viedään teurastamolle ja siitä saadaan lihaa, on se luomulihaa. Liha on luomueläimestä jalostettu elintarvike. Entä sen päältä riisuttu talja – onko se luomutalja?

EU:n luomuasetus ei tunne luomulampaan villasta valmistettuja tuotteita.

Uusi luomuasetus, uusia tuotteita Voimassa oleva EU:n luomuasetus määrittelee, mitä ovat luomukotieläintuotanto, -elintarvikkeet ja -rehut. Lampaiden kasvatukselle on yksityiskohtaiset säännöt eläinten alkuperästä ja ruokinnasta, tilavaatimuksista ja laiduntamisesta. Valitettavasti nykyinen EU:n luomuasetus ei tunne kaikkia luomulampaasta saatavia tuotteita. Mutta luomuasetus on muuttumassa: uuden asetuksen soveltaminen alkaa 1.1.2022. Uuden asetuksen myötä sen soveltamisalan piiriin saadaan uusia eläinperäisiä tuotteita, kuten mehiläisvaha, karstaamaton ja kampaamaton puuvilla ja villa sekä raakavuodat ja käsittelemätön nahka. Uusi asetus tuntee karstaamattoman ja kampaamattoman villan eli puhekielessä raakavillan. Eli tuleva EU-tason luomuasetus ei myöskään tunne luomuvillalankaa tai luomuvillapipoja. Jo annettu neuvoston perusasetus ei kuitenkaan kiellä villan pesua eikä säädä mitään mahdollisista muista käsittelyistä, joten tältä osin joudutaan vielä odottamaan tarkempia valmisteilla olevia tuotantosääntöjä. Sama tilanne on taljojen ja nahan osalta: tarkemmat käsittely- ja muokkaussäännöt ovat vielä valmisteilla. Paine komission lainsäädäntöä kohtaan on kova, sillä luomutekstiileille on ollut omat tuotantosäännöt eli standardit jo vuodesta 1998.

dysvaltojen kansallisten luomusääntöjen eli NOP (National Organic Program) sääntöihin, jotka eivät juurikaan poikkea EU luomuasetuksen vaatimuksista. Varsinainen GOTS-sertifiointi alkaa kerityn villan lajittelusta ja luokittelusta. Jokainen työvaihe villan pesusta karstaukseen, kehräämisestä värjäykseen ja lopputuotteeseen asti on oltava jäljitettävissä. Myrkyllisten prosessointipanosten, kuten klooripohjaisten esikäsittelyjen ja synteettisten väriaineiden, käyttö on kielletty. Käsittelyssä sallitut aineet on listattu, ja niissä suositaan biohajoavia valmistusaineita. Koko ketjulta edellytetään vastuullisia ja ympäristöä huomioivia työtapoja mukaan lukien sosiaaliset näkökulmat. Tarkastukset tehdään vuosittain tuotannon jokaiselle vaiheelle. Vaikka luomuvillatuotteet eivät Suomessa kuulu luomuvalvonnan piiriin, on meilläkin myynnissä GOTS-sertifioituja tuotteita. EU-tasolla luomutekstiilejä sertifioivat muun muassa ranskalainen EcoCert Greenlife sekä englantilainen Soil Association.

Luomusertifioidun villatuotteen tunnistaa GOTS-merkistä, jonka yhteydessä on mainittu käyttölisenssin numero sekä valvonnasta vastaavan toimijan tunnus. Miten viestiä kuluttajille? Mikäli villa ja siitä tehdyt tuotteet tai taljat ovat peräisin luomuvalvonnassa olevista luomulampaista, siitä voi ja toki kannattaakin kertoa. Tuotteet ovat luomulampaasta saatua villaa ja luomulampaan talja. Puhekielessä yleensä käytetään termiä luomuvilla ja luomutalja. Luomulampaasta saatuja lankoja värjätään usein luonnon kasveilla. Käytettäessä luomusertifioidun keruualueen kasveja saadaan vielä lisäarvoa lopputuotteelle. On sitten kyseessä luomulampaan villasta tehty villapipo tai GOTS-sertifioitu luomuvillalanka tai luomuvillapipo, tärkeintä on muistaa, ettei kuluttajalle saa antaa harhaanjohtavaa mielikuvaa. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton elintarvike- ja keruutuotteiden asiantuntija.

GOTS-sertifioitu luomuvilla GOTS eli The Global Organic Textile Standards on kansainvälinen luomutekstiilien standardijärjestelmä. Sen säännöt kattavat villantuotannon koko ketjun lampaiden kasvatuksesta neulontaan, kudontaan ja huovutukseen. Eläinten kohtelu-, kasvatusja hyvinvointivaatimukset perustuvat Yh-

Mikäli villa on peräisin luomuvalvonnassa olevista luomulampaista, voidaan tuotteita kutsua markkinoinnissa luomulampaasta saaduksi villaksi tai luomulampaan villasta tehdyksi neuleeksi.

LUOMULEHTI 6 | 2020

TEKSTI: MAARIT KARI KUVA: LÄMPÖYKKÖNEN OY

Kannustimia vähäpäästöiseen tulevaisuuteen osa 2:

Maataloustuotannon energiaremontti

Maatalouden kokonaispäästöistä energiantuotannon osuus on suhteellisen pieni, mutta tilatasolla kyse on merkittävästä kustannuksesta. Uusiutuvan energian investointeja tuetaan maatalouden kehittämisrahastosta.

nergiaremontin investointitukea hakiessa tukihakemus kannattaa tehdä huolella. Tukiehtojen täyttyminen arvioidaan ELY-keskuksessa. Investoinnin tulee olla tuki huomioiden kannattava, ja tuotetun energian tulee kulua tuotannossa. Tukihakemukset pisteytetään, ja maatalouden investointitukihakemukset kilpailevat siten keskenään. Käytettävissä olevat tukirahamäärät vaihtelevat alueittain.

Suuret kohteet ovat selkeimpiä Tuen perusteeksi on asetettu hyväksyttävien kustannusten enimmäismäärät, jotka on kohdennettu energiainvestoinnissa tehon (kW) perusteella. Energiainvestoinnin hinta kilowattia kohden puolestaan tyypillisesti laskee tehon kasvaessa, joten kustannus ”mahtuu” paremmin tuen piiriin. Toisin sanoen suurehko lämpöä tai sähköä kuluttava kohde istuu tukiehtoihin helpoimmin (taulukko 1). Energian kuluminen itse tuotantotoiminnassa pitää jo hakuvaiheessa osoittaa ulkopuolisen asiantuntijan tekemällä laskelmalla. Laskelman voi tehdä Neuvo-palvelun puitteissa, mutta tukihakemusta tai tarvittavaa liiketoimintasuunnitelmaa ei voi tehdä Neuvo-palveluna. Hakelämmitys on tyyppiesimerkki investoinnista, jossa lämpöä tuotetaan myös asuinrakennukseen. Yksityistalouden osuus

Ilma-vesilämpöpumppu on kiinnostava energiaratkaisu maidontuotannossa esilämmittämään pesuvesiä noin 50 asteeseen ja suuria määriä juomavettä. Kuvassa rivitalon 15 kW lämpöpumpun ulkoyksikkö.

LUOMULEHTI 6 | 2020

Lisätietoa Oman alueen ELY-keskus Ruokavirasto.fi > Viljelijät > Tuet ja rahoitus > Maatalouden investointituet

Energiayrittajyys.fi > Rahoitus > investointituet energiasta maatiloille ProAgrian energia- ja talousasiantuntijat

Yksikkö

Tuen piiriin hyväksyttävä kustannus/yksikkö*

< 100 kW

800

100-250 kW (100 kW ylittävältä osalta)

500

> 250 kW (250 kW ylittävältä osalta)

230

Kohde Kiinteää uusiutuvaa polttoainetta käyttävä lämpökeskus

Lämpöenergian tuotantojärjestelmä Maaperä, vesi, ilma, aurinko,

< 100 kW

1200

≥ 100 kW (100 kW ylittävältä osalta)

800

≤ 100 kW

kW el

1100

> 100 kW ( 100 kW ylittävältä osalta)

kW el

800

kW th

1200

kW el

4000

kW th

750

kW el

3500

kW th

1500

kW el

6500

kW th

800

kW el

4300

130

Sähköenergian tuotantojärjestelmä/ vesi, aurinko, ilma, tuuli

Puuta hyödyntävä CHP**-laitos < 100 kW ≥ 100 kW (100 ylittävältä osalta) Lantaa, nurmea, tai muuta biomassaa hyödyntävä CHP-laitos < 250 kW ≥ 250 kW (250 kW ylittävältä osalta) Lämmönjakokanava Lämpöenergian tuotantolaitos viljan kuivaamoon

200

Kuivurin poistoilmaan kytketty lämpöpumppu ja lämmönsiirrin

1100

Kuivurin poistoilmaan kytketty lämmönsiirrin

550

Tuen piiriin hyväksyttävät yksikkökustannukset energiainvestoinnissa. kWth=lämpöteho, kWel=sähköteho, jm=jakometri (kanavan pituus metreinä)

ei ole tukikelpoinen, mutta suuressa lämmöntarvekohteessa yksityistalouden osuus jää häviävän pieneksi. Tuen minimisumma voi rajoittaa Tukisumman tulee olla riittävän suuri, eli yli 7000 euroa rakentamisessa ja laitehankinnoissa yli 3000 euroa. Aurinkovoimalan nykyisillä hinnoilla ja 40 prosentin tuella tämä tarkoittaa yli 17 500 euron hankintaa ja nykyhinnoilla vähintään 20 piikkikilowatin voimalaa. Sen tuotto ylittää monessa kohteessa itse alkutuotannon oman tarpeen, mikä puolestaan vaikuttaa tukikelpoisuuteen. Myös ilma-vesilämpöpumpun kohdalla investointi voi jäädä minimisumman takia tuen ulkopuolelle. Tulkinta sii-

*) Tukeen hyväksyttävä yksikkökustannus; se kustannus, joka on tukikelpoinen. Esimerkiksi aurinkovoimala, joka on 20 kW, voi saada tukea enintään 20*1100=22000 hinnan osuudelle. Jos hankinta on kalliimpi, yli menevälle osuudelle ei saa tukea. **) Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto

tä, onko kyseessä laite- tai rakentamisinvestointi, vaihtelee alueittain. Uuden tuotantorakennuksen investointituki on oma lukunsa. Siihen kuuluva energiainvestointi sisältyy kokonaisinvestointiin. Investointituen yhtenä ehtona on lisäksi vähintään 25 000 euron yrittäjätulo. Ilman erillistä Y-tunnusta toimiva matkailutoiminta tai esimerkiksi hevostalli ovat tyypillisiä väliinputoajia tukimaailmassa. Toiminta ei ole alkutuotantoa, mutta ei kuulu toisaalta yritystukien piiriin. Tukimaailmassa relevantteja ovat tällöin lähinnä yksityistalouteen sovellettavat tuet, joita käsiteltiin edellisessä numerossa. Toisaalta esimerkiksi aurinkopaneelihankinta voi olla kannattava investointi

ilman tukiakin, kun kilpailu paneelimarkkinoilla suosii ostajaa. Tällöinkin – ja varsinkin tällöin – paneelien oikea mitoitus on kannattavuuden a ja o. Biokaasulaitoksen hinnasta osa jää helposti tuen ulkopuolelle Biokaasulaitos on esimerkki investoinnista, jossa investointikustannus ylittää helposti yksikkökustannukselle asetetun ylärajan. Tällöin osa investoinnista jää tuen ulkopuolelle. Mikäli tuotettu energia käytetään maatalouden ulkopuolella (vähintään 80 prosenttia), laitos kuulu Business Finlandin energiatuen piiriin, missä tukihakemus arvioidaan kannattavuuden perusteella.

LUOMULEHTI 6 | 2020

På svenska TEXT: EMMA NIPPALA FOTO: LAURA OJA

Nytt projekt centrerar jordbrukare och jordhälsa Genom att ta hand om odlingsmarkens välmående kan vi samtidigt både lagra kol i marken och få bättre skördar i växlande väderleksförhållanden. Projektet Carbon Action Svenskfinland hjälper bönder på vägen till regenerativt jordbruk.

”

När jag hörde att Carbon Action ska genomföras i Svenskfinland blev jag mycket entusiastisk, säger projektchef, agroforstmagister Anne Antman. Antman, som är uppvuxen på en liten bondgård på en ö i Borgå, ser fram emot att samarbeta med jordbrukare inom ramen för projektet. – En viktig målsättning är att stödja jordbrukare att fungera som en lösning när det gäller klimatfrågan. Dessutom finns det en strävan efter att integrera miljöåtgärderna i det praktiska jordbruket på ett sätt som är till fördel för både matproduktionen och miljön. Jag tror på att det är den rätta vägen framåt, säger Antman. Eftersom Carbon Action inte tidigare jobbat i Svenskfinland har Antman under de första sex månaderna fått jobba bland annat för att skapa kontakter och bygga ett nätverk av svenskspråkiga experter och potentiella samarbetspartners. Många verkar dela Antmans entusiasm för möjligheterna regenerativt jordbruk skapar och Antman säger att de hon kontaktat varit tillmötesgående och hjälpsamma. – Det har varit jätteroligt när jordbrukare som hört om projektet kontaktat mig och berättat om odlingsmetoder de testat på, tillägger Antman.

LUOMULEHTI 6 | 2020

Gynnar även ekoproducenter Trots att regenerativa metoder som förespråkas och lärs ut inom ramen för Carbon Action delvis överlappar med ekojordbruk har mer regenerativt tänkande något att ge ekogårdar. – Jag talat med ekoproducenter som tagit i bruk kolinlagrande regenerativa metoder och de har märkt att markstrukturen förbättrats när de till exempel tagit i bruk mera mångsidiga fröblandningar i vallar och bottengrödor, säger Antman. När man börjar odla regenerativt är det viktigt att satsa på sin egen kunskap och lärande. Därför erbjuder Carbon Action Svenskfinland material, webbinarier och, när det med tanke på coronavirusläget blir möjligt, fältträffar och smågrupper. – Gårdar som deltagit i Carbon Action har sagt att diskussionen varit väldigt viktig, att de fått höra om och lära sig av andra jordbrukares erfarenheter. Vi vill erbjuda den här möjligheten på svenska också, säger Antman. ◀

TEXT: SUSANN RÄNNÄRI FOTO: ANNA LEPPÄ

Ekosektorn vill ha ambitiösa målsättningar och balanserad tillväxt

slutet av oktober röstade EU parlamentet och Europeiska rådet om den kommande CAP-reformen. Till ekosektorns besvikelse röstades kopplingarna till kommissionens Farm to Fork strategi bort, det vill säga de nationella CAPplanerna behöver inte vara helt och hållet i linje med strategierna från Green Deal programmet. Farm to Fork och biodiversitetstrategierna har definierat målsättningar för tillväxten för ekosektorn i EU. Målsättningen är 25 procent ekoareal till 2030. Dom goda nyheterna för ekosektorn är att alla medlemsländer måste göra en grundläggande analys på ekoproduktionen och konsumtionen. Denna analys skall vara grunden för målsättningar som läggs för ekosektorn i den nationella CAP-planen.

Förbundet för Ekologisk odling tycker att den nationella målsättningen för utvecklingen av ekosektorn skall vara ambitiös. Målsättningarna skall vara i linje med kommissionens strategier och med andra Nordiska länders målsättningar. Förbundet för Ekologisk Odling driver att den nationella målsättningen definieras till 30 procent ekoareal till 2030 och att de reserveras medel, samt planeras åtgärder hur denna målsättning nås. För en balanserad tillväxt behövs de båda skjutande, dragande och möjliggörande åtgärder. Skjutande är till exempel jordbruksstöden, dragande är till exempel konsumentupplysning och möjliggörande är till exempel när man löser flaskhalsar i produktionskedjan. Alla dessa åtgärder behövs för en balanserad tillväxt. ◀

Är du intresserad av intressebevakningen och delta i jobbet? Tillsammans är vi starkare. Ta kontakt med Susann Rännäri, tel: 040 1446 160, e-posti: susann.rannari@luomuliitto.fi

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa Harat Liekittimet Ryömijä Terrateck Ratkaisut luomuvihannesten rikkatorjuntaan Ennakkoehdot 28.2. asti Elomestari Oy 95520 Tornio LUOMULEHTI040 6 |581 20208477 www.elomestari.

Yhdistyksistä

TEKSTI JA KUVA: SUSANN RÄNNÄRI

Luomuliiton syyskokouksen antia

Luomuliiton syyskokous järjestettiin 10.11. verkossa. Verkkosyyskokouksessa vahvistettiin tulevan vuoden toimintasuunnitelma, jäsenmaksun suuruus, talousarvio sekä valittiin uusia henkilöitä luottamustehtäviin.

LUOMULEHTI 6 | 2020

yyskokous valitsi Myssyfarmin yrittäjä, luomuviljelijä Janne Rauhansuun yksimielisesti Luomuliiton uudeksi puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudeksi. Hän viljelee luomutilallaan Pöytyällä muun muassa syysrypsiä ja jalostaa rypsiä edelleen kylmäpuristetuksi luomurypsiöljyksi. Rauhansuun haastattelun voit lukea tämän lehden sivuilta 10–11. Uusia hallituksen jäseniä Luomuliiton hallitustyöskentely selkeästi kiinnostaa. Ehdolla oli paljon hyviä ehdok-

kaita, ja verkossa äänestäminen hoitui ilman suurempia haasteita. Luomuliiton hallitukseen valittiin kolme uutta varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen uudet varsinaiset jäsenet ovat Eero Liikkanen Länsi-Suomen luomu ry:stä, Jaana Nikkilä Savo-Karjalan luomuyhdistyksestä ja Rauno Haapala PohjoisPohjanmaan Luomuyhdistyksestä. Varsinaisille jäsenille valittiin myös henkilökohtaiset varajäsenet. Eero Liikkasen varajäseneksi valittiin Antti Kulta LänsiSuomen luomu ry:stä, Jaana Nikkilän varajäseneksi valittiin Ekoviljelijöistä Jussi

Yhdistyksistä

Tarkastelemassa kaurakasvustoa ja sen juuristoa Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntijan Erkki Vihosen johdolla Kamparsin luomutilalla.

Mäntysalo ja Matti Kumpulainen PohjoisPohjanmaan Luomuyhdistyksestä valittiin Rauno Haapalan varajäseneksi. Uuden hallituksen ja puheenjohtajan toimintakausi alkaa 1.1.2021 Verkkotyöskentelyn kehittäminen Toimintasuunnitelmassa vahvistettiin Luomuliiton painopistealueet vuodelle 2021. Erikoisen koronavuoden jälkeen voi todeta, että kanssakäymisen ja vaikuttamisen väylät ovat muuttuneet ja kehittämisen keskiössä on verkkotyöskentelyn kehittäminen. Siihen liittyy esimerkiksi Luomuliiton verkkosivu-uudistus, jonka yhteydessä tarkastelemme myös Luomuliiton visuaalista ilmettä. Edunvalvonta on Luomuliiton tärkein tehtävä Edunvalvonnassa vuosi 2021 tulee olemaan kiireinen. CAP-uudistus, uuden luomulainsäädännön tuotanto-ohjeet ja tulkinnat sekä kansallinen luomustrategia ovat työpöydällä. Tämän lisäksi on keväällä myös kuntavaalit. Vaikuttamistyötä tehdään yhteistyössä jo vakiintuneiden yhteistyötahojen kanssa ja vahvistamalla verkostoja ympäristöjärjestöjen suuntaan. Kansainvälisiä yhteyksiä vahvistetaan entisestään toimimalla aktiivisesti IFOAM-EU:n viljelijäryhmässä ja neuvostossa.

Jäsenmaksuihin korotus Luomuliiton talouden selkäranka on jäsenja lehtitilausmaksut. Näillä varoilla takaamme puolueettoman edunvalvonnan. Haluamme kiittää kaikkia jäseniämme tuesta – vain yhdessä olemme vahvoja! Syyskokouksessa vahvistettiin Luomuliiton talousarvio. Samalla päätettiin korottaa jäsenmaksua 10 eurolla. Tällä korotuksella pystymme tekemään tarvittavan verkkosivu-uudistuksen ja vahvistamaan edunvalvontatyötämme. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2021 maksaa tuottajajäsenyys 110 euroa. Tästä 40 euroa on Luomulehden osuus, 55 Luomuliiton osuus ja 15 euroa luomuyhdistyksen osuus.

Hankkeet Keskeinen osa Luomuliiton toimintaa ovat myös hankkeet. Vuoden 2021 aikana toteutettavia hankkeita ovat hallituksen kärkihankevaroista rahoitettu Kasimir – Jätteet ja tähteet käyttökelpoisiksi luomupuutarhalannoitteiksi -hanke, ruokaketjuvaroista rahoitettu Miksi pakkausmerkinnät -hanke yhteistyössä Marttaliiton kanssa sekä Maaseutuohjelmasta rahoitettu Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta (KUMAKKA) -hanke. ◀

Uusien jäsenten mukaan saaminen Jokainen jäsen on meille tärkeä, ja uusien jäsenten saaminen mukaan on elinehto. Käsissäsi oleva Luomulehti on jaettu ei-jäsenille näytenumerona. Uusia luomutuottajia pyritään myös saamaan jäseniksi osallistumalla luomun peruskursseille kertomalla luomuyhdistysten ja Luomuliiton toiminnasta sekä muilla tavoin kampanjoimalla. Syyskokouksessa päätettiin, että Luomuliitto haluaa tukea nuoria aloittelevia luomutuottajia tarjoamalla vuoden jäsenyyttä ja Luomulehteä ilmaiseksi. Etuun ovat oikeutetut viimeisen kolmen vuoden aikana on aloittanut luomutuotannon ja ollut silloin alle 40-vuotias.

Liity jäseneksi osoitteessa: luomuliitto.fi/jarjesto/ liity-jaseneksi

Oletko siirtynyt luomuvalvontaan 2018–2021 välisenä aikana ja olitko silloin alle 40-vuotias? Siinä tapauksessa olet oikeutettu ilmaiseen tuottajajäsenyyteen ja lehteen vuonna 2021!

Luomutuottajan tukeminen Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta ovat avauksia uusille neuvontamenetelmille, joiden avulla voimme kehittää luomutuottajien ammattitaitoa ja joilla täydennämme jo olemassa olevia neuvontapalveluita.

Tilaa Luomulehti joululahjaksi!

lllll

Luomuliiton päätapahtuma on valtakunnalliset Luomupäivät, joka kokoaa luomukentän kahden päivän mittaiseen seminaariin. Luomupäivät järjestetään yhteistyössä Luomuinstituutin kanssa, ja vuonna 2021 tapahtuma toteutetaan Seinäjoella. Tapahtuman yhteydessä palkitaan Vuoden Luomuyrittäjä. Vuoden Luomutuote palkitaan ProLuomun järjestämillä Luomuelintarvikepäivillä.

Tilaus osoitteessa: luomuliitto.fi/jarjesto/liity-jaseneksi

Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja l

20 €

lll

LUOMULEHTI 6 | 2020

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 29.1.2021.

Olemme kumppanisi mekaanisessa rikkakasvien torjunnassa.

KONEITA

Ota yhteyttä ja kerromme, miten voimme auttaa sinua.

Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Murskaa viherlannoitusnurmen ja taittaa kerääjäkasvit ennen muokkausta. Nostaa kasvit juurineen pintaan. Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

SIEMENIÄ

Laatusiemenet luomuun! KvickFinn on tehokkain kultivaattori mekaaniseen juuririkkaruohojen torjuntaan.

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

Juuririkkaruohot saavat alkunsa siemenestä – Torju niitä rikkaäestämällä.

OSTAMME LUOMUVILJAA

Ylläpidä riviväliharauksella ja leikkaamalla rikkakasvit kasvavasta kasvustosta, myös kasvuston yläpuolelta. Boris 0500 567 611 boris.lindgard@bt-agro.fi VARAOSAT 050 326 1556

LUOMULEHTI 6 | 2020

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

SCHAUMANN

LECKMASSE NUOLUKIVI Sisältää mm. A-vitamiinia D3-vitamiinia E-vitamiinia Seleeniä

250.000 ky 50.000 ky 500 mg 40 mg (org. 16 mg)

Moduulirakenteiset Steketee-harat mekaaniseen rikkojen torjuntaan

luomuUN

Koneet suunnitellaan aina vijelijän tarpeen mukaan, lähtökohtana viljelykasvi, riviväli ja koneketju Sekä etu- että takanostolaitteelle, takakiinnitteisiin koneisiin saatavana myös kameraohjaus Monikäyttöinen perusharayksikkö, johon voidaan yhdistää sopivat terät, kiekot tai sormiharat laajasta valikoimasta

Pakkauskoot: 20 kg & 65 kg

MYYNTI www.eurotrading.fi • p. 010 3211 950

AVAGRO OY | p. 02 858 3600 | www.avagro.fi

LANNOITTEITA apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

NEKOLTA UUTTA!

Lannoitteita luomuviljelyyn

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Neko Luonnonlannoite N-P-K 10-3-1 + (Ca 4)

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

• • • • •

koko: 4 mm pelletti raaka-aineet: liha-luujauho korkea typpipitoisuus Muut saman sarjan lannoitteet: hyvä typpi-fosfori -suhde NPK 9-4-3 ja C/N - suhde 3-5 – typpi NPK 6-3-12 nopeasti kasvin käyttöön • 750 kg:n suursäkki PRO

Tiedustelut: puh. 03 616 2167 neko@neko.f i • www.neko.f i

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

LUOMUELINTARVIKKEITA

TILAPEITTAUSTA

KULTAKASVU Premium - paljon enemmän kuin peittausaine! Viljelijät ovat havainneet: ►se on näivettänyt mm. pillikkeen, savikan ja juolavehnän kasvua ►se on nostanut satoa ja hl-painoa

Tilaa alan pioneerilta (28 v.) ennakkoehtohintaan!

REIJO HARTIKKA 0400 325 863

Tilapeittaaja

Luomuleipomo

Lisätiedot valmistajan kotisivuilta elom.ﬁ

LUOMULEHTI 6 | 2020

TEKSTI: ANU AROLAAKSO JA JAANA ELO

Tahtotila ja asenne kuntoon – ammattikeittiöille luomua! Luomutuotteiden kysyntä ja käyttö arkipäiväistyy vauhdilla, myös ammattikeittiöissä. Nyt viimein on aika laittaa luomun saatavuusasiat kuntoon!

ähes kaikissa ammattikeittiöissä (91 prosenttia) käytetään luomua ainakin joskus. Maa- ja metsätalousministeriön selvityksen mukaan 23 prosenttia keittiöistä käyttää luomua päivittäin ja jopa 46 prosenttia viikoittain. Noin 11 500 ammattikeittiössä valmistetaan noin 750 miljoonaa ateriaa vuosittain. Yksinkertaisella laskuopilla luomuraaka-aineita käytetään noin 682 miljoonassa ateriassa, ainakin joskus. Kun luomun saatavuus ja hintataso kohtaavat kysynnän, niin myös ”joskus luomua käyttävät” muuttuvat nopeasti luomun aktiivisiksi käyttäjiksi. Kuluttajat haluavat luomua myös ravintoloissa Pro Luomun 2019 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia vastaajista haluaisi syödä luomusta valmistettua ruokaa myös ravintoloissa, kouluissa ja päiväkodeissa ja 56 prosenttia lounasravintoloissa. Kansainvälisten sekä Kespron teettämien tutkimusten mukaan suomalaiset ravintolatoimijat uskovat, että vastuullisten elintarvikkeiden ja ympäristöystävällisten raaka-aineiden kysyntä kasvaa ja paluu ruoan perusasioiden äärelle lisääntyy. Ravintoloissa luomutuotteiden käyttöä pidetään itsestään selvänä, ja siitä kertomista asiakkaille ei katsota tärkeäksi. Ravintola voi vapaasti kertoa luomutuotteista ruokalistalla, nettisivuillaan tai vaikkapa lehtimainoksessaan, koska EU:ssa ammattikeittiöt eivät kuulu luomuasetuksen soveltamisalan piiriin. Suomessa ammattikeittiöiden luomun käyttöä valvova viranomainen on kunnan terveystarkastaja. Ammattikeittiöiden luomun käyttöön ja viestintään löytyy hyviä vinkkejä muun muassa Luomua ravintola -sivustolta sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Viesti luomusta oikein -hankkeen aineistosta.

LUOMULEHTI 6 | 2020

Luomun potentiaali näkyväksi Ammattikeittiöiden luomukysynnän näkyväksi tekeminen vaatii aktiivista ja jatkuvaa vuoropuhelua, jota ilman luomutuotteet eivät ilmesty tukkujen valikoimiin. Luomutuotetoiveista tulee kertoa myös jatkojalostajille, jotta markkinoille saadaan ammattikeittiöiden käyttöön sopivia tuotteita. Luomupäivien ammattikeittiörinnakkaisohjelmaan osallistuneilta kysyttiin heille suunnatusta luomutuotetarjonnasta. 85 prosenttia vastaajista on valmiita maksamaan luomusta enemmän hintaeron ollessa kohtuullinen, 62 prosenttia oli tyytymättömiä luomutarjontaan. Ammattikeittiöissä peräänkuulutetaan parempaa tiedottamista luomutuotteista sekä suoraa markkinointia. Luomua toimittavien tulee osallistua aktiivisemmin myös julkisen sektorin kilpailutuksiin ja niihin liittyviin markkinavuoropuheluihin. Suunnittelu ja yhteistyö ajoissa käyntiin Syksy on hyvä hetki aloittaa yhteistyö. Luomutuottaja tuskailee kevään kylvöjä, ja ammattikeittiöissä pohditaan luomun saatavuutta seuraavalle ruokalistalle. Kun saman pöydän ääressä keittiöiden tarpeita pohtivat luomutuottajat, mahdolliset jalostajat, tukku ja ammattikeittiön väki, on tuottajankin helpompi valita seuraavan kesän viljelykasveja. Sopimukset kannattaa tehdä ennen kylvöjä, jolloin sadolle on ostaja tiedossa. Samalla pohditaan logistiikan haasteet sekä kartoitetaan yhteistyön mahdollisuudet muiden luomutoimijoiden kanssa. Yhteistyöllä varmistetaan raaka-aineiden saatavuus, mikä helpottaa ruokalistan laatimista ja mahdollistaa useamman sesonginmukaisen luomutuotteen käytön. Keskustelukanavat auki Ammattikeittiöissä joudutaan tekemään välillä salapoliisityötä, että löydetään haluttu luomutuote ja vieläpä käyttökelpoisessa jalostusasteessa. Usein se jää löytymättä. Luomun markkinointi

Yhä useampi asiakas haluaa luomusta valmistettua ruokaa myös ravintoloissa.

on koko ketjun asia. Jokainen toimija tuntee oman tuotteensa ja valikoimansa parhaiten. Ei riitä, että tuote vain lisätään tukun valikoimiin, siitä tulee aktiivisesti kertoa ammattikeittiöille. Edelleen käydään sanailua ”kyllähän me ostaisimme luomua, jos sitä olisi saatavilla” ja ”kyllähän me myisimme luomua, mutta ei sitä kukaan osta”. Nyt on aika saada keskustelukanavat auki ja käydä reilua vuoropuhelua kysynnästä ja tarjonnasta. Ymmärryksen lisääntyminen sekä keittiöissä että tavarantoimittajilla edesauttaa luomutuotteiden saatavuutta. Keittiöt tulee ottaa mukaan tuotekehitykseen ja antaa riittävästi aikaa testaukseen sekä ottaa huomioon hankintasopimusten aikataulut ja uusiminen.

Kansallisen julkisten hankintojen strategian luomun käytön tavoitteisiin ei päästä koskaan, jos koko ketju ei tee yhteistyötä ja sitoudu tavoitteiden toteutumiseen! ◀ Kirjoittajista Arolaakso toimii projektipäällikkönä EkoCentriassa (Savon koulutuskuntayhtymä) ja Elo elintarvikeasiantuntijana Luomuliitossa.

LUOMULEHTI 6 | 2020

Kysymyksiä Vasikka juotetaan vähintään ensimmäisen elinviikon ajan täysmaidolla. Sen jälkeen voi tarvittaessa siirtyä vaiheittain juomarehusta tehtyyn juomaan. Juomarehun käyttäminen on Suomen luomutiloilla erittäin harvinaista.

Luomuliiton @ asiantuntijat vastaavat Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Tiimissä mukana myös:

Moa Aulanko

Elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo 040 964 1518

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

LUOMULEHTI 6 | 2020

Saako luomuvasikoille antaa juomarehua, jossa käytetään palmuöljyä? LUOMUVASIKOIDEN TULEE saada ensimmäisten kolmen elinkuukauden aikana oman emän luomumaitoa tai toisen lehmän luomumaitoa. Jos näitä ei ole saatavilla, vasikoille voi antaa juomarehua, jonka koostumus täyttää luomurehuille asetetut vaatimukset. Luomuasetuksen mukaisesti juomarehun maatalousperäisen raaka-aineiden tulee olla sataprosenttisesti luomua. Palmuöljyn käyttäminen on mahdollista, jos se on luonnonmukaisesti tuotettua. Juomarehuissa on usein mukana vitamiineja, hivenaineita ja kivennäisaineita. Jos niitä lisätään, niiden on oltava EU:n luomuasetuksen mukaan luomutuotannossa sallittuja. ◀

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Noora Mantere

Luomuasiantuntija Brita Suokas 044 528 8722

maan parhaista antimista Onko avokesannointi sallittua luomussa? LUOMUSSA AVOKESANNOINTI on sallittua, kun sille on olemassa perustelut. Ihan huvikseen ei kannata avokesantoa perustaa tai merkitä tukihakemukselle. Avokesannointi on silloin perusteltua, kun pellolla tehdään pitkäaikaisia toimenpiteitä, kuten ojituksen parantamista, saarekkeiden poistoa tai vastaavaa. Yleensä kyse on toiminnasta, joka täytyy tehdä hyvissä sääolosuhteissa ja aiheuttaa laajaa kasvipeitteisyyden rikkoutumista. Avokesanto on sallittu myös rikkakasvien torjunnassa, mutta silloin kannattaa miettiä, miten asioita tehdään. Yleensä hyvä tiheä kasvusto on parhaita keinoja torjua rikkakasveja. Hankalissa tapauksissa pikakesannointia voi tehdä kesäkuun ajan tai heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Kesäkuun lopussa on mahdollista perustaa lohkolle vaikkapa nurmi, ja heinäkuussa tehdyn kesannoinnin jälkeen voi kylvää syysviljoja. Avokesannointi luetaan kuluttavaksi kasviksi luomuvalvonnassa, jolloin se vie myös yhden myyntikasvivuoden viljelykierrosta. Sen lisäksi sen tukitaso on matalampi. Tämän lisäksi oikea avokesanto aiheuttaa maahan monenlaista ongelmaa: eroosiota, maan rakenteen heikkenemistä ja ravinteiden vähenemistä. Pellon pitäminen avokesantona vie myös polttoainetta ja viljelijän aikaa. Hyviin käytäntöihin kuuluu mielestäni pitää ongelmapellotkin kasvipeitteisinä ja pyrkiä niitolla, pikakesannoinnilla sekä viljelykierrolla pitämään pelto rikkakasveista vapaana. Avokesantoa siis vain silloin, kun sitä oikeasti tarvitaan pellon kasvukunnon parantamiseen, ei kasvukunnon heikentämiseen. ◀

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 936 0377

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 6 | 2020

TEKSTI: JAANA ELO

Kiireisen kokin joulupöytä

Näyttävän ja runsaan joulupöydän saa loihdittua myös valmiilla tai puolivalmiilla kotimaisilla luomuherkuilla. Tässä on valittavaksi muutamia vinkkejä.

alapöytään sopivat Järki Särki Luomutomaatti & yrtit sekä Järki Särki Savustettu & luomuvalkosipuli. Tuotteet on pakattu kauniisiin lasipurkkeihin, jotka voi laittaa tarjolle sellaisinaan. Kalojen viereen sopivat keitetyt luomuperunat, -kanamunanpuolikkaat ja -ruisleipä. Vanhan tavan mukaan aaton herkkuihin kuuluu myös joulumakkara. Oma suosikkini tähän jouluun on Tapolan Luomumakulenkki Yrtti-valkosipuli, lihaisa ja erittäin maukas makkara, joka kannattaa leikata noin sentin paksuisiksi siivuiksi ja paistaa pannulla. Makkarapalojen kaverina tarjotaan Auran makeaa luomusinappia, joka sopii hyvin myös muiden lihavalmisteiden kanssa. Jos perinteinen joulukinkku on liian suuri, voi rullata Tammisen ylikypsää savusaunassa valmistettua palvikinkkua pieneksi pilkottujen luomuluumujen ympärille. Rullat voi valmistaa etukäteen jääkappiin ja lämmittää nopeasti uunissa tai tarjota vaikka kylmänä. Mehevän perunalisukkeen saat valmiista luomuperuna-sipulisekoituksesta, joka sopii lihan, kalan sekä kasvisruokien lisukkeeksi.

LUOMULEHTI 6 | 2020

Uudistettu porkkanalaatikko 500 g luomuporkkanasosetta (valmis tuote, useita eri valmistajia) 270 g luomuspeltti-kaurarouhepuuroa (Saarioisen valmis tuote) 0,5 dl luomuvoita (sulatettuna) 3–4 rkl vaaleaa luomusiirappia 1–2 kpl luomukananmunaa Suolaa 0,5 tl luomumuskottipähkinää Päälle: luomuvoita ja luomukorppujauhoja Sekoita kaikki ainekset taikinakulhossa ja tarkista maku, lisää tarvittaessa suolaa ja siirappia oman maun mukaan. Kaada seos uunivuokaan ja ripottele päälle korppujauhoja. Painele haarukalla pintaan kuvioita ja leikkaa ohut siivu voita päälle. Paista uunissa 175 asteessa noin tunnin ajan.

Joulunpunainen marjakiisseli Vuoden Luomutuote -kisassa kunniamaininnan saanut Luomu ylikypsä savusaunapalvikinkku sopii kiireisen kokin joulupöytään ison kinkun sijaan.

2 dl luomukarpalotäysmehua 1 l vettä 1 dl luomusokeria 5–6 rkl luomuperunajauhoja

Rosollia varten tarvitaan luomuperunoita, -porkkanoita, -sipulia, -omenaa ja valmiita etikkaan säilöttyjä luomupunajuuria, jotka antavat sopivasti etikkaisuutta myös muille ainesosille. Varaa kaikkia ainesosia suunnilleen yhtä paljon. Kuori ja kuutioi perunat ja porkkanat. Keitä kypsiksi ja jäähdytä. Kuori ja kuutioi sipulit ja omenat. Valuta ja kuutioi punajuuriviipaleet. Sekoita kaikki aineet keskenään. Vatkaa luomukermasta löysä vaahto ja mausta se etikkapunajuuren liemellä sekä ripauksella luomusokeria. Mikäli olet tottunut syömään silliä rosollin kanssa, kannattaa tänä vuonna kokeilla Järki Särkiä sen tilalla. Vihersalaatti saa olla jokaisen ruokailijan oman maun mukainen. Tässä ainesosia ei sekoiteta, vaan ne asetetaan tarjolle sektoreittain isolle laakealle vadille tai omiin kulhoihin, joista jokainen kokoaa itse mieleisensä salaatin. Helppoon salaattiin tarvitset Rouskuva- ja Alfalfa-silmusalaattia, luomujääsalaattia (muutkin salaatit käy, mutta jääsalaatti on rapea ja kestää hyvin tarjolla), luomutomaatin lohkoja tai -kirsikkatomaatin puolikkaita, -paprikaa (vihreitä ja keltaisia), -punasipulia, -kurkkua, Saloniemen Tahdonvoima-juustoa (luomuvuohenmaitogouda) ja Ensilempi-juustoa (luomuvuohenmaitosalaattijuusto). Älä kaada silmusalaatteja suoraan purkista tarjolle, vaan irrottele versot ja idut vähän toisistaan, jotta niistä on helpompi ottaa. Revi jääsalaatti. Älä leikkaa veitsellä, jottet riko salaatin solurakennetta. Pese paprikat sekä kurkku ja leikkaa sopiviksi suupaloiksi. Pese ja lohko tai puolita tomaatit. Kuori punasipuli ja leikkaa siitä ohuita renkaita, irrottele ne valmiiksi toisistaan. Leikkaa juustot pieniksi kuutioiksi. Salaatin kaveriksi sopivat Villipestot Kerkkä sekä Nokkonen ja luomubalsamico.

1 pss luomumarjasekoitusta / voit myös yhdistää itse eri marjoja, kuten mustikoita, vadelmia, mansikoita noin 5–6 dl Päälle: luomukermavaahtoa ja -pakastemarjoja (mansikka / vadelma) Mittaa kattilaan mehu, kylmä vesi, perunajauhot ja sokeri. Kuumenna kiehuvaksi koko ajan vispilällä sekoittaen. Anna kiisselin kiehahtaa eli pulpahtaa pari kertaa. Laita marjat tarjoilukulhoon ja kaada kiisseli marjojen päälle. Sekoita kevyesti ja ripottele kiisselin pinnalle ohut kerros sokeria. Tai jaa marjat annoskulhoihin ja jaa kiisseli marjojen päälle. Ripottele pinnalle vähän sokeria. Jäähdytä hyvin. Tarjoa marjakiisseli luomukermavaahdolla ja jäisillä luomumarjoilla koristeltuna. Muista, että ruokalajeja on joulupöydässä useita, joten älä tee liian isoja valmisannoksia. Isommasta astiasta jokainen voi ottaa haluamansa määrän, ja lopun voi herkutella seuraavana aamuna puuron päällä.

Luomutuotteiden valikoima ruokakaupoissa on ilahduttavan runsas, ja ohjeissa olevia tuotteita on saatavilla lähes kaikkialla. Luomutuotteet tunnistat kaupassa EU:n lehtimerkistä, ja mielellään niissä saisi olla myös Hyvää Suomesta -merkki kertomassa tuotteen kotimaisuudesta. Muista siis lukea tarkkaan, mitä keräät ostoskoriisi. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton elintarvikeasiantuntija.

LUOMULEHTI 6 | 2020

Kolumni

Muutospuheluita

LUOMULEHTI 6 | 2020

Jyri-Pekka Lemettinen on karvainen karjankasvattaja ja lähiruokasuhari Keiteleeltä, jonka alle voi kuvitella helposti niin sähköpotkulaudan kuin nelivetotraktorinkin.

Jyri-Pekka Lemettinen

ulkaisin taannoin satunnaisten someonnistumisten kategoriaan kuuluvan ilmastolupauksen. Ainakin huomiota tuli herätettyä, sehän tuntuu olevan nykyään päivitysten päällimmäinen tarkoitus. Itselleni pääasia oli kuitenkin lupauksen toivottu lopputulos: haluan painaa maatilani hiilitaseen negatiiviseksi. Mikäli tämä näyttäisi laidunnukseen perustuvan luomukarjatalouden keinoin mahdottomalta, lupasin luopua eläimistä, lihasta ja alkaa etsiä muita keinoja tavoitteen toteuttamiseksi. Simppeliä – ja niin tunteita herättävää! Somekuhinaa paremmin mieleeni jäi eräs puhelimitse tullut yhteydenotto. Soittaja oli iäkkäämpi herrasmies, joka oli korvin havaittavasti tuohtunut avauksestani. Olin sillä hetkellä keskittynyt hampaidenpesutakaa-ajoon ynnä muihin lapsiperheen rauhallisiin iltatoimiin, joten pyysin kohteliaasti palaamaan asiaan paremmalla aikaa. Salaa toivoin, ettei uutta soittoa enää kuuluisi. Toive oli turha. Puhelin pirisi jälleen ponnekkaasti seuraavana päivänä. Keskustelu alkoi perinteisellä ilmastonmuutosdenialismilla ja pienen maamme osuuden vähättelyllä. Huokaisin mielessäni syvään – konsensuksen saavuttaminen vaikutti toivottomalta. Yhteinen ilmakehä kun on fakta, oli Impivaaramme päästöistä ja niiden lähteistä mitä mieltä tahansa. Minulla sattui sillä kertaa olemaan aikaa, joten kuuntelin vuodatusta kärsivällisesti, koitin väliin argumentoidakin. Käytiin lävitse Suomen kansan edun unohtaneet poliitikot, polttoaineen hinnannostot ja muut kansalaisen mieltä katkeroittavat sortotoimet. Hiljalleen sivuttiin myös henkilökohtaisempia aiheita. Herran tausta adoptoituna Karjalan evakkolapsena kosketti. Maatilaakin karjoineen oli pidetty, sittemmin pellot oli myyty pois. Harmiteltiin, nyt jo yhdessä, kun pieni ei enää pärjää. Viimein päästiin asiaan. Soittaja ilmoitti olevansa huolissaan Suomen peltomaiden multavuuden heikkenemisestä. Ilmoitin olevani täsmälleen samaa mieltä ja tiukasti maaperän asialla itsekin. Herra jo myhäili tyytyväisenä. Lihaakin lupasi ostaa, jos vain sattuisi meillä päin kulkemaan. Vähänlaisesti kun tulee vanhoilla päivillä matkusteltua. Vitsailtiin minun olevan pahempi ”ilimanpillooja”, nytkin istuin pakettiauton ratissa handsfree korvalla. Puhelun jälkeen oli lämmin olo. Heikoista lähtöasetelmista huolimatta oli sittenkin löydetty yhteinen sävel. Harmittavan harvinaista herkkua nykypäivänä. ◀

Ilmastonmuutosvaikuttajat työssään.

Tilaa oma leppishuppari! Saatavilla rajoitetun ajan 100 % luomupuuvillaa Vetoketju ja sivutaskut Väri: melange gray Malli: unisex Koot: XS–XXL Hinta 40 € + postikulut 10 €

Tilaa 31.12. mennessä osoitteessa luomuliitto.fi/hupparitilaus

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

h www.luomule

ti.fi

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 6 | 2019

Haluan liittyä luomuyhdistyksen tai Luomuliiton suorajäseneksi Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 110 €

(Sisältää Luomulehden! Alv 10 % eli 3,64 e ja alviton osuus 36,36 e.)

☐ Kuluttajajäsen 35 € ☐ Kannatusjäsen 110 € yritys tai henkilö

Haluan tilata Luomulehden Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen! Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 150 €

Oletko siirtynyt luomuvalvontaan 2018–2021 välisenä aikana ja olitko silloin alle 40-vuotias? ☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2021 jäsenyyden ilmaiseksi!

Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhteisöjäsenet sekä Österbottens-jäsenet) ☐ Kestotilaus 70 € ☐ Yhden vuoden tilaus 76 € ☐ Opiskelijatilaus 40 € ☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja 20 € ☐ Muu**

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla. **Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä. Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä.

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

le h ti

Puhelinnumero:

58 LUOMULEHTI 6 | 2020 löytyy osoitteesta luomuliitto.fi/yhteystiedot. Luomuliiton rekistereitä koskeva tietosuojaseloste

6/2020

Seuraavassa numerossa:

LAJIKEKOKEIDEN TULOKSIA

Viljelykierrot onnistuneen luomuviljelyn ydin

VINKIT KESTÄVÄÄN JA KANNATTAVAAN EMOLEHMÄTUOTANTOON

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 5501 850 TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404 TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi TILAUS- JA JÄSENYYSASIAT luomuliitto@luomuliitto.fi 040 144 6160

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 5501 850

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMINNANJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

LUOMULEHTI 6 | 2020

Junttilasta sertifioidut viljan, nurmi- ja öljykasvien siemenet Satoisat lajikkeet luomuviljelyyn: KAURAT • Benny

OHRAT • Alvari

VEHNÄT • Helmi

HERNEET

HÄRKÄPAVUT

NURMISEOKSET

• Apilat • Nadat • Raiheinät • Timoteit

MUUT SIEMENET

• Niklas • Sandy

• Fuego-vihanta • Sampo-puitava

• Toria • Vertti

• Apilaseos • Laidunseos • Yleisnurmiseos

• Iceman

• Arvika-vihanta • Ingrid-puitava

• Öljypellava • Rypsi, rapsi

Haemme uusia luomusiemenviljelijöitä sopimustuotantoon: NURMIKASVIT, VILJAT, HERNE JA HÄRKÄPAPU SOITA JA KYSY LISÄÄ: TEEMU JUNTTILA p.040 4177 292 tai s-postilla info@junttilantila.fi

Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192/Taisto Junttila 040 4177 292 / Teemu Junttila info@junttilantila.fi Sastamala