MAASEUTU Lusto 2011_01

SATAMUNA SAKSAAN s. 3

n

AVENA LISTASI VILJALLE HINNAN s. 9

Perjantai 14.1.2011

MAAUSKO POHTII LUONNON VOIMAA s. 12

n Numero 1

AJATTELEMF AJATTELEVISIO

VISIO INNOVAATIO JOHTAJUUS LAATU LUOTETTAVUUS TUKI YLPEYS SITOUTUMINEN

MF5400/6400 MF5435 Dyna-4 (96 hv / 405 Nm) Kampanjahinta 41 500€ ALV 0 % (+ toim.kulut)

MF6455 Dyna-6 (125 hv / 525 Nm) Kampanjahinta 53 200€ ALV 0 % (+ toim.kulut)

MF5455 Dyna-4 (125 hv / 525 Nm) Kampanjahinta 46 700€ ALV 0 % (+ toim.kulut)

ǁǁǁ͘ŬŽŶĞŬĞƐŬŽ͘Į

Kysy myös edullisia MF- ja ISME -etukuormaajapaketteja!

2

MAASEUTU 14.1.2011

,ORD RPDVWD PHWVlVWl 2OHWNR XXVL PHWVlQ RPLVWDMD WDL NDLSDDWNR SHUXVWLHWRD" 7XOH 0HWVllQ $%& SlLYllQ

Seuraava Maaseutu 11.2.

MD WXWXVWX PHWVlQ SHUXVDVLRLKLQ KHOSRVWL MD PXNDYDVWL

www.metsakeskus.fi

MAASEUTU

ajankohtaista

14.1.2011

Saksaan ei toimitusjohtaja Marko Haaviston mukaan voi rynniä suomalaisella puhtaudella. Mutta tuskin saksalaisten omiin muniin liittyvä myrkkyskandaali tekee ainakaan haittaa suomalaismyynnille.

3

Tässä numerossa OPPIA RUOTSISTA ■ SIVU 5 Satafood vei tuottajia tutustumaan naapurin viljelytapoihin.

Saksassa hinta oli viime vuonna todella hyvä.

Satamuna avaa markkinoita Saksaan

HANKKEESTA AVUKSI ■ SIVUT 8-9 Matkailuideoiden

jalostaminen maaseudulla ottaa ainoastaan vauvan askelia.

Timo Pukkila kertoo hankerahoituksen mahdollisuuksista.

Satamunasta lähti ensimmäinen rekallinen vapaan kanan munia Saksaan.

LUSTO/Jukka Silvast

Satakuntalainen Satamuna Oy on lähtenyt hakemaan jalansijaa vapaan kanan munilla Saksan kuluttajamarkkinoilta. Vientiä teollisuuteen häkkikanaloiden munilla on ollut aiemminkin, mutta suoraan kuluttajamyyntiin askel on ensimmäinen.

– Olemme puhuneet, että vienti olisi rekka-autollinen viikossa, tuotantojohtaja Toni Haavisto kertoo.

Ensimmäinen 20 tonnin erä lähti viime viikolla yhtiön ensimmäisestä Saksan markkinaehdot täyttävästä munistuskanalasta Euran Kiukaisista. Kanala rakennettiin nimenomaan Saksaa ajatellen. Jotta Saksaan pääsee, rajaehtona on muun muassa 6 000 kanan maksimimäärä per osasto, rehussa on erikoisvaatimuksia, kanalan omavalvonta on suomalaista tiukempi raportointeineen ja munat pitää leimata jo kanalassa eikä pakkaamossa.

Toni Haavisto sanoo, että 20 tonnin viikkovauhdilla katsellaan markkinoiden kehitystä, sillä markkinat voivat muuttua, kun EU:ssa häkkikanalat kielle-

tään vuoden kuluttua. Saksassa muutoinkaan ei voi tuottaa enää kuin vapaan kanan ja luomukananmunia.

Yhtiöllä on jo vientiä 16 maahan, mutta usein satunnaisia eriä.

– Haemme vientiin säännönmukaisuutta.

Tarkkailemme myös hyvinvointimääräysten vaikutuksia.

Haavisto katsoo, että Saksassa suomalainen muna pärjää korkean laatunsa ansiosta.

Samaan ajankohtaan ajoittuu kuohunta, joka syntyi Saksassa dioksiini-myrkkyä sisältävistä kananmunista. Sikäläiset terveysviranomaiset ovat aloittaneet tutkimukset kymmenillä kanatiloilla.

Saksalainen yritys teki hälytyksen teollisuusrasvojen joutumisesta rehuun kasvirasvojen sijaan.

Hollantilaisten kenttää Yhtiön toimitusjohtaja Marko Haavisto katsoo, että Saksa on etenkin hinnan vuoksi kiinnostava markkina. Ja parhaimmillaankaan maa on ollut 70-prosenttisesti omavarainen. Munaa

on tuotu pääosin Hollannista.

– Saksassa hinta oli viime vuonna todella hyvä. Mutta se heittelee. Parhaimmillaan hintaero oli 50 prosenttia.

Suomessa varustelemattomat häkit kielletään kuluvan vuoden lopussa. Marko Haavisto näkee, ettei häkkikanalan munilla kan-

Haemme vientiin säännönmukaisuutta. nata muutoinkaan lähteä maailmalle. Siitä ei saa hintaa, sillä kaupat ja kuluttajat alkavat suosia vapaan kanan ja luomukananmunia.

Yhtiö aikoo pitää Suomen edelleen selkeänä päämarkkina-alueena, vaikka Saksan vienti näyttelee suunnitellulla tahdilla noin 15 prosentin osuutta Satamuna Oy: n pakkaamon hankinnoista. Saksa-kelpoisia vapaan kanan munia tuotetaan vientiin myös kahdella yhtiön sopimustuottajan tilalla, joten he vievät Saksaan kolmen kanalan munintaa.

Kasvua taantumasta Yhtiö on mukana näkyvästi myös Ruotsin markkinoilla, minne pääsyä on auttanut ruotsalaistuottajia edullisempi tukijärjestelmä. Lisäksi Ruotsi kielsi perinteiset häkit kanaloistaan jo paljon suomalaisia aiemmin.

Kananmunien keskihinta tuottajilla oli viime vuonna noin 90 senttiä sisältäen perinteissä häkeissä tuotetut aina luomumuniin saakka. Marko Haavisto vaikuttaa tyytyväiselle, kun kulutus per suomalainen on noussut jo lähelle kymmentä kiloa.

– Uskon, että syy kulutuksen kasvuun löytyy talouden taantumasta, sillä kananmuna on edullista ravintoa. Kotona leivotaan enemmän, ja omega3-munat nekin ovat tulleet markkinoille.

– Emme ole lähteneet hillittömään markkinaosuus taisteluun, vaan kasvamme luonnostaan kysynnän mukaan.

Satamuna Oy pakkasi viime vuonna noin 4 miljoonaa munakiloa, ja tämän vuoden tavoite asettuu 4,5–5 miljoonaan kiloon.

LUMEN ALTA ■ SIVU 10 Kolumnisti Reima Laaja pohtii lumisen talven ulottuvuuksia luonnossa ja elämään siellä.

MAAKUNTATORI RAKENTEILLA ■ SIVU 13 FARMARI-näyttely

toivoo näytteilleasettajia myös läheltä.

MÖNKIJÄ TÖIHIN ■ SIVU 14 Kosken perhe muutti lumitöiden tuskan huviksi.

n Perjantaina 14.1.2011

Pääkirjoitus

Ruokaturvallisuus puhuttaa säännöllisesti

R

uokaturvallisuus puhuttaa maailmanlaajuisesti ikävän säännöllisesti. Tuorein puheenaihe liittyy Saksaan, josta löytyi dioksiinia sisältänyttä saastunutta rehua, koska rehunvalmistukseen oli käytetty kelvotonta rasvaa.

Omavarainen kotieläintuotanto on kuluttajalle merkittävä turva. Se on myös suomalaisen elintarvikkeen kilpailuetu.

Epäkohdan myötä esimerkiksi kananmunissa dioksiinipitoisuus on ylittänyt Saksassa rajaarvon nelinkertaisesti ja markkinat reagoivat siellä myös sianlihana hintaan. Suomalaisetkin kulut-

tajat ovat olleet nyt varpaillaan, koska Suomessa syötävästä sianlihasta kymmenisen prosenttia on tuotu Saksasta.

Elintarvikekohujen aikana kotimaiset elintarvikkeet saavat erityistä arvostusta. Suomessa järjestelmä on rakennettu luotettavaksi. Viranomaisvalvonta ja jäljitettävyysjärjestelmä ovat tehokkaita. Lisäksi omavalvonta sekä kotieläintuotannossa että teollisuudessa ovat eettisesti korkealla tasolla ja kansainvälisesti hyvin kestävällä pohjalla. Erityisesti omavarainen kotieläintuotanto on kuluttajalle merkittävä turva. Se on myös suomalaisen elintarvikkeen kilpailuetu.

KOLUMNI n Marjut Haapanen

Ihanaa, maaseutu, ihanaa!

Haja-asutusalueen kasvatti kuuntelee huuli pyöreänä, kun ystävätär Helsingistä selostaa kulmille ilmestyneen uuden iiihanan ruokakaupan valikoimaa. Tai itse asiassa ensin sitä, kuinka ihanasti kauppa on sisustettu.

Puisia laatikoita, juuri oikeansävyisiä koreja, ja kaikki tuotteet ovat niiiin herkullisesti esillä. Ei vakuumipakattua tai kelmutettua, vaan irtotavaraa tiskistä, korista, säkistä. Palvelu on henkilökohtaista ja vanhanaikaisen hyvää. Sitä paitsi myyjilläkin on kivat vaatteet. ”Ajattele, asiakas saa tietää, miltä tilalta perunat ovat, kuka on leiponut leivän, mistä hillon karpalot on poimittu! Ne on ihan oikeita maatiloja eikä niin kaukana Helsingistä! Ne ihmiset elättää itsensä viljelemällä! Joku taitaa tuoda itse pakettiautolla tuotteet sinne kauppaan! Ja ajattele, niitä perunoita voi valikoida ihaniin ruskeisiin paperipusseihin!!! Emmä

tiedä, onko se kalliimpaa kuin muualla, en mä katsonut. Leipä taitaa maksaa vitosen, voi olla arvokasta, mutta ihanaa! Ja musta tuntuu, että siinä kaupassa käyminen on hyvä teko; pelastan pienen palan maailmaa.”

Pyhäjärvestä, lammas määki vielä hetki sitten Eurassa, maito on tietty Satamaitoa, munat Satamunaa ja perunat Ulvilasta. Yrtit omasta lavasta. Sitä paitsi jauhot olivat kuin olivatkin ihanassa ruskeassa paperipussissa.

Haja-asutusalueen kasvatti – Lantlivlehden innokas tavaaja – on haltioissaan. Juuri tuollaisia kaikkia aisteja hyväileviä ruokakomeroita tarvitaan. Sellaisia, joissa kulutus tuntuu ihan oikeasti juhlalta, ja asiakkaan puolesta tehdyt eettiset valinnat lisäävät ostotapahtuman hyveellisyyttä. Sellaisia, joissa ruskean paperipussin rapina yltyy innosta tärisevän asiakkaan käsissä.

Ystävätär Helsingistä huokaa, että teille täällä maalla lähiruoka on tietysti itsestäänselvyys. Haja-asutusalueen kasvatti meinaa vähätellä, mutta miettii sitten illallisen raaka-aineita. Jauhot Leineperin Myllystä, muikunmäti

Arjen ylellisyys syntyy perusraaka-aineiden laadukkuudesta. Tieto siitä, millainen tuotantoketju ruoan taustalla on, tekee aineksesta arvokkaamman ja arvostetumman. Yhden arkisen aherruksen tulos on toisen luksusta.

Viininmaistelijaa viehättää mielikuva etelärinteen rypäleistä. Miksei pihvinpaistajaa kiinnostaisi, onko lehmä käyskennellyt laitumella nurmesta nautiskellen. Ei sen tarvitse tarkoittaa hienostelemista, vaan välittämistä.

Mielikuvien merkitystä ei kannata väheksyä.

Tarjoilutapa antaa tuotteelle merkittävän paljon lisäarvoa. Paperipussi voi tehdä asiakkaasta onnellisen. Ja uskollisen.

Haja-asutusalueen kasvatti mietti lähiruokajuhlien jälkeen sitä, kuinka etuoikeutettu itse olikaan. Läheltä ja usein suoraan tuottajilta oli mahdollisuus hankkia vallan loistavia raaka-aineita. Kyliltä ei kauneusarvoihin nojaavaa skafferia löydy, mutta haja-asutusaluelainen ymmärtää olla onnellinen tavallisestakin kyläkaupasta.

Seuraavana yönä unissaan haja-asutusalueen kasvatti myi karvalakissaan Senaatintorilla halkosylillisiä ihanaan 25 euron hintaan. Ostajan iloksi halot oli niputettu aivan ihanalla juuttinarulla.

Kirjoittaja on tiedottaja Satakunnan maaseutuohjelmassa

SITAATIT “Ruokaturvallisuuden takaaminen kuluttajille onnistuu vain pellolta pöytään asti jäljitettävällä ja läpinäkyvällä ketjulla, tehokkaasti lainsäädännöllä ohjatulla ja viranomaisten valvomalla toimintatavalla.”

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 9.1.

“Evirasta saatujen tietojen mukaan dioksiinia sisältävää saastunutta rehua tai rehurasvaa ei ole tuotu Suomeen. Saksasta ei tuoda myöskään kuorimunia, joten kuluttaja voi huoletta jatkaa kananmunien syömistä.”

MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala 5.1.

“Tiedonannon ympäripyöreyden perusteella vuoden 2013 uudistus näyttää jäävän hienosäädöksi. Tämä miellyttäisi varmasti Suomessakin monia, mutta EU:n ja lopulta Suomenkaan etujen mukaista se ei olisi.”

PTT:n maatalousekonomisti Kyösti Arovuori blogissaan 10.1. EU:n maatalouspolitiikan uudistamisesta.

MAASEUTU

Paljon kerralla Ruotsista

14.1.2011

5

Satafood Kehittåmisyhdistys järjesti viime kesänä viljelijämatkan Skåneen.

Satafood tarjosi viime kesänä 29.6.-2.7. viljelijöille mahdollisuuden tutustua Borgeby Fältdagar peltopäiville ja Svensk Rapsin toimintaan ja koekenttiin Ruotsissa Skånessa sekä Ruotsin maatalousyliopistoon Alnarpissa. Matkaan osallistui 15 viljelijää Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta ja 4 Satafoodin edustajaa.

Borgeby Fältdagar on peltokasvituotannon näyttely, ja päivien aiheena oli tällä kertaa vesi. Kentälle sikäläinen neuvontajärjestö, Hushållnings sällskapet Malmöhus, ja siemenliikkeet ovat kylväneet koeruudut omista lajikkeistaan. Kentällä oli myös viljelyteknisiä kokeita esim. torjuntaainekokeita sekä luomukokeita.

Svenski Raps lyhyesti Jörgen Esbjörnsson esitteli meille Malmöhus Hushållnings sällskapetin peltokoeruutuja, joissa olivat kaikki peltokasvilajikkeet sekä viljelyteknisiä kokeita, torjunta-ainekokeita mm. syysrapsin rikkakasvintorjunta-ainekoe sekä kylvömäärä- ja rivivälikokeita viljoista.

Svensk Rapsissa öljykasvitutkimuksesta ja kehitystyöstä vastaava Albin Gunnarson esitteli meille kokeita ja Svensk Rapsin toimintaa. Svensk Raps on tutkinut 4-vuotisena projekti-

INFO Matka Ruotsiin Aika: 29.6.-2.7.2010 Matkan rahoitus: ELY-keskusten MannerSuomen maaseudun kehittämisrahastosta rahoitetun Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hankkeen puitteissa Svensk Raps: ■ 51-prosenttisesti viljelijöiden omistama organisaatio. Lisäksi sitä omistavat Svalöf-Weibull AB, Scandinavian Seed AB, Lantmännen ja Svenska Foder AB ■ saa toimintarahansa rapsin kylvösiemenestä kerättävästä pienestä maksusta ■ edistää rapsin viljelyä, tekee koetoimintaa ja markkinointia

na etenkin kylvösiemenmäärän, viljely- ja maanmuokkausmenetelmien sekä syys- ja kevätlannoituksen vaikutusta syysrapsin talvehtimiseen, kasvuston kehitykseen, sadonmuodostukseen ja juuriston kehitykseen. Tänä vuonna kokeissa on huomattu, että syysrapsin sopiva kylvösiemenmäärä on 50 itävää siementä/m 2 hybridilajikkeille ja 60 itävää siementä/m 2 populaatiolajikkeille. He ovat huomanneet, että syysrapsin sato on paljon riippuvainen syys-Nlannoituksen määrästä. Sato nousee aina 72 kg/ha N-

MAANRAKENNUS LAMMILA 050 531 0412

lannoitusta saakka. Ruotsissa on kuitenkin ympäristöehtojen mukaan lupa käyttää ainoastaan 60 kg/ ha N syksyllä.

Rihkama pysyi poissa Näyttelyalueella oli lajikkeiden koeruudut monilla kasvinjalostajilla ja siemenliikkeillä esim. Svalöv-Weibull AB:llä, Scandinavian Seed:llä. Näyttelyosasto oli myös hybridirukiiden vahvalla jalostajalla KWS Lochow:lla. Syngenta:lla ja Hilleshögillä oli yhteinen osasto, jolla he esittelivät etenkin sokerijuuri-

kaslajikkeita. Maribo Seed: lla oli myös esillä etenkin sokerijuurikaslajikkeiden mainoksia ja esittelyä.

Alueella oli lisäksi koneja työnäytöksiä ja erilaisten maataloustuotteiden esittelijöitä. Yara tarjoili osastollaan koko ajan kahvia ja viinereitä. Myös muilla osastoilla oli tarjolla maistiaisia, juomia, jäätelöä jne. Alueelta puuttuivat kokonaan rihkamakauppiaat, joita on runsaasti Suomen maatalousnäyttelyissä.

Toisena vierailupäivänä kävimme Svensk Rapsin koekentillä Sveriges Latbruksuniversität:in pel-

loilla Alnarpissa. Alnarpissa heillä oli kaksi maatilamittakaavan koetta, jossa he selvittivät muokkausmenetelmien käyttöä syysrapsin viljelyssä. Kokeessa heillä oli seuraavat muokkausmenetelmät: normaali kyntö, matala kyntö, kultivointi karhelle + hajakylvö samaan aikaan, kultivointi, lautasmuokkaus ja rivikylvö, syvämuokkaus + rivikylvö, syvämuokkaus ja jankkurointi. Jankkurointi ei ole hyvä, se alentaa satoa 7 %. Olki on ongelma suorakylvössä, jos olkikerros on paksu, se estää siemeniä nousemasta pintaan.

Svensk Raps oli sitä mieltä, että jokaisen viljelijän pitäisi löytää omille mailleen sopiva muokkaus- ja viljelytapa. Uudet koneet eivät ratkaise asiaa, vaan hyvien viljelytapojen löytäminen.

Matka toteutettiin lentämällä Turusta Kööpenhaminaan ja sieltä tilausbussilla Ruotsiin, paluumatkan teimme junalla Tukholmaan ja sieltä laiva-bussikyydillä takaisin Huittisiin.

Pysyimme aikatauluissa ja varsin lyhyessä ajassa ehdimme näkemään paljon.

Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry Huittinen

6

MAASEUTU

metsä

14.1.2011

jukka silvast

Paha myyrävuosi 2008 kasvatti kemera-tuen käyttöä taimikoiden korjausistutuksiin.

LounaisSuomen tilanne on suhteellisesti huonoin kaikista metsäkeskusalueista.

Kemera-tuet loppuivat kesken Lounais-Suomessa Kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella yksityisille metsänomistajille myönnettävä kemeratuki loppui viime vuonna kesken Lounais-Suomen metsäkeskuksessa. Tukien maksatuksia siirtyy varojen loppumisen vuoksi yli vuodenvaihteen noin 1,65 miljoonaa euroa, mikä on runsaat 40 prosenttia LounaisSuomeen vuodelle 2010 osoitetuista varoista.

Koko maassa vastaava siirtymä on liki 17 miljoonaa euroa. Lounais-Suomen tilanne on suhteellisesti huonoin kaikista metsäkeskusalueista.

Yksityisille metsänomistajille Kemera-tukea voidaan myöntää yksityisille metsänomistajille mm. nuoren metsän hoitoon, energiapuun korjuuseen ja haketukseen, metsänuudistamiseen sekä metsäteiden perusparannuksiin ja kunnostusojituksiin. Tukea oli viime vuonna käytettävissä yhteensä 80,1 miljoonaa euroa, josta Lounais-Suomen osuus oli hieman yli 4 miljoonaa euroa. LounaisSuomessa kemera-varoista käytettiin nuoren metsän hoidon ja energiapuun tukeen noin 55 prosent-

tia, metsänuudistamisen ja juurikäävän torjunnan tukeen noin 15 prosenttia ja metsäteihin sekä kunnostusojituksiin noin 30 prosenttia.

Pienpuuhun kasvua Kemera-tuen tarvetta on lisännyt voimakkaasti laajentunut pienpuun energiakäyttö. Energiapuun korjuun ja haketuksen tukihakemusten määrä on Lounais-Suomessa kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2010 noin kuusinkertaiseksi. Vuonna 2010 energiapuun korjuun tukea haettiin noin 170 000 m3:n puumäärälle ja energiapuun haketustukea vajaalle 160 000 hakekuutiolle. Tilapäisesti tuen tarvetta ovat lisänneet myös talven 2008–2009 poikkeuksellisen pahat taimikoiden myyrätuhot. Käytettävissä olevan kemera-tuen määrä ei ole samaan aikaan lisääntynyt läheskään tarvetta vastaavasti.

On vain odotettava Varojen puute on johtanut tukien maksatusten keskeyttämisiin. Vuonna 2010 nuoren metsän hoidon ja energiapuun tukien maksatukset jouduttiin Lou-

nais-Suomen metsäkeskuksessa keskeyttämään jo huhti-toukokuun vaihteessa. Näistä tuista osa pystyttiin maksamaan joulukuussa valtion lisätalous-arviossa myönnetyn rahoituksen turvin, mutta huomattava osa maksatuksista siirtyi vuodenvaihteen yli. Vastaava tilanne syntyi myös syksyllä 2009, jolloin tukien maksatuksia jouduttiin edellisen kerran tilapäisesti keskeyttämään.

Siirtyneisiin maksatuksiin joudutaan käyttämään

alkaneelle vuodelle osoitettavia kemera-varoja. Lounais-Suomeen osoitettavien varojen määrä ei ole vielä tiedossa, mutta huonoimmassa tapauksessa lähes puolet vuoden 2011 varoista voidaan joutua käyttämään edelliseltä vuodelta siirtyviin maksatuksiin. Tilannetta voi helpottaa uusi pienpuun energiatuki, jota koskeva laki on hyväksytty eduskunnassa. Uuden tukijärjestelmän voimaantulo edellyttää kuitenkin EU: n komission hyväksyntää.

PLUS

Myyrät ja myrskyt Osa metsäkeskuksista joutui jo kesällä ja alkusyksystä tuen suuren kysynnän vuoksi rajoittamaan tukimaksatuksia. Vuoden 2010 neljännessä lisätalousarviossa saatu 8 miljoonan euron lisämäärä-rahaa paransi tukea odottavien metsänomistajien ja toimijoiden tilannetta.

Tuen kysyntää ovat lisänneet metsänhoitotöiden kasvaneet työmäärät erityisesti nuoren metsän hoidossa ja energiapuun korjuussa. Myös Asta- ja Veera -myrskyjen tuhojen ja vuoden 2008 ennätyksellisten myyrätuhojen korjaustyöt ovat lisänneet tuen tarvetta.

Siirtyviä maksatushakemuksia on eniten PohjoisPohjanmaan (3,78 miljoonaa euroa), Pohjois-Savon (1,8 miljoonaa euroa), Lounais-Suomen (1,65 miljoonaa euroa) ja Häme-Uusimaan (1,58 miljoonaa euroa) metsäkeskuksissa. Pienimmät määrät ovat KaakkoisSuomen (250 000 euroa) ja Kainuun ( 289 000 euroa) metsäkeskuksissa.

Satamaito kehittää ja investoi 270 satakuntalaisen maidontuottajan omistama Satamaito on investoinut viime vuosien aikana voimakkaasti muun muassa laktoosittomien maitojuomien valmistamiseen, pakkauskoneiden uudistamiseen sekä erilaisiin tuotannon ja toiminnan laatua varmistaviin tekijöihin.

– Satamaito investoi viime vuonna yli kolme miljoonaa euroa tuotannon kehittämiseen Porissa. Viime vuosien investoinnit kohoavat yli 10 miljoonaan euroon, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Oksman.

Tuotevalikoiman laajenemisesta sekä muiden investointien vaatimista tilatarpeista johtuen Satamaito on päättänyt luopua 1,5 litran maitopakkausten valmistamisesta viikosta 2 lukien.

– Satamaidon tuotantotilat ovat rajalliset, eikä laajentamismahdollisuutta nykyisellä tontilla juurikaan ole.

Tulemme kuitenkin edelleen kehittämään tuotevalikoimaamme muiden tuotteiden osalta ja investoimme jatkossakin kannattaviin tuotteisiin ja hankkeisiin meijerissämme. Tuotevalikoimamme käsittää edelleen kaikki muut nykyiset pakkauskoot, vahvistaa Oksman.

Mehiläiset Sarkassa suomen mehiläishoitajien liitto

Mehiläiset lämmittelevät talvella pallomaisessa muodostelmassa pesän uumenissa ja mehiläishoitajat rakentelevat sisätiloissa uutta pesäkalustoa tulevaa hoitokesää odotellen. Suomen maatalousmuseo Sarassa, maatalouden valtakunnallisessa erikoismuseossa, eletään kuitenkin mehiläisten pörinän aikaa.

Perjantaina 14.1. yleisölle avautuvassa Mehiläiset -näyttelyssä kerrotaan mehiläishoidon alkuvaiheista Suomessa sekä hoitotekniikan kehityksestä. Esillä on erilaisia käytössä olleita pesämalleja olkipesistä latomapesiin.

Näyttelyssä perehdytään myös itse mehiläiseen, sen biologiaan ja elämään yhteiskunnan jäsenenä. Mehiläiset tuottavat hunajan lisäksi myös muita tuotteita, mutta tärkein tehtävä mehiläisellä on pölyttäjänä. Se on korvaamaton rooli ekosysteemissä. Mehiläisten elämää uhkaa kuitenkin moni vaara taudeista, hyönteisistä ja isommista eläimistä aina ihmisen toimintaan saakka.

Vuonna 2008 Sarka vastaanotti lahjoituksena aikoinaan Hattulassa ja sen jälkeen Juvalla toimineen Mehiläishoitomuseon esinekokoelman. Noin 500 esinettä sisältävän kokoelman perustan muodostaa rovasti Alfred Mäkisen keräämä mehiläishoitokalusto.

Suomen maatalousmuseo Sarka 14.1. - 30.10.2011

Unicef-keräys alkuun Raumalta Raumalla Unicef-lippu nostettiin viime torstaina kaupungintalon salkoon. Tilaisuus oli näkyvä aloitus koko vuoden kestäville tapahtumille ja rahankeräystempauksille.

UNICEF- kaupunkiyhteistyö on kalenterivuoden pituinen sopimus yhden Suomen kaupungin ja/tai maakunnan ja Suomen UNICEFin välillä. Suomessa on ollut kaupunkikumppaneita vuodesta 1999. Kumppanuussopimuksen myötä tieto ja välittäminen lasten hyvinvoinnista ja oikeuksista on kasvanut. Satakunta on Unicefmaakunta vuonna 2011.

Satakunnan avustuskohteeksi on valittu UNICEFin projekti Schools for Africa - Kaikki lapset kouluun. Koulutus todettiin Satakunnalle luontevaksi avustuskohteeksi ja lisäksi avun kohdistamisen yhden maan sijaan maaosaan sopii maakuntakumppanuudelle hyvin.

Keräystavoitteeksi asetettiin 1,50 euroa / asukas.

Nelson Mandelan vuonna 2004 käynnistämä kampanja rakentuu UNICEFin lapsiystävälliset koulut -konseptille. Tavoitteena on rakentaa UNICEFin lapsiystävällisiä kouluja 11 Afrikan köyhimpään maahan ja saada 8 miljoonaa lasta laadukkaaseen peruskoulutukseen. Kampanjamaat ovat Angola, Malawi, Mosambik, Ruanda, Etelä-Afrikka, Zimbabwe, Etiopia, Madagaskar, Burkina Faso, Mali ja Niger.

MAASEUTU

metsä

14.1.2011

Metsänhakkuuaikeet suurimmat sitten veromuutoksen Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella jätettiin viime vuonna metsänkäyttöilmoituksia edellisiä vuosia enemmän. Vuoden 2010 metsänkäyttöilmoitukset koskevat noin neljää prosenttia metsäkeskusalueen metsämaan pinta-alasta.

Metsänhakkuuaikeita oli yli 40 000 hehtaarilla, joista kasvatushakkuita kaavailtiin tehtäväksi noin 31 000 hehtaarille.

Myynti kasvoi Lounaissuomalaiset metsänomistajat innostuivat myymään puuta vuonna 2010 aiempia vuosia enemmän. Metsänkäyttöilmoituksia tehtiin kaikkiaan 40 000 hehtaarille. Määrä on suurin vuoden 2008 alusta voimaan tulleen veromuutoksen jälkeen. Hakkuuaikeiden lisääntyminen on valtakunnallista, sillä koko maassa metsänkäyttöilmoituksia jätettiin vuonna 2010 jopa enemmän kuin huippuvuonna 2007.

muutoksen jälkeen. Kuten aikaisempinakin vuosina kasvatushakkuita koskevien metsänkäyttöilmoitusten jättäminen painottui

LounaisSuomessa myrskytuhot jäivät vähäisiksi. syyspuolelle vuotta, huipun ajoittuessa marraskuulle.

Koko maassa kasvatus-

hakkuuaikeita oli edellisiä vuosia enemmän. Kaikkiaan kasvatushakkuista tehtiin metsänkäyttöilmoituksia koko maassa 424 000 hehtaarille.

Myrsky lisäsi uudistuksia Valtakunnallisesti heinäkuun myrskyt lisäsivät uudistushakkuuaikeiden määrää selvästi; elokuun uudistushakkuuala oli viidennes koko vuoden uudistushakkuiden määrästä ja kokonaisuudessaan metsää kaa-

tui 15 prosenttia koko vuoden hakkuumäärästä.

Lounais-Suomessa myrskytuhot jäivät vähäisiksi. Uudistushakkuuaikeetkin kuitenkin virisivät kesälomien jälkeen ja vilkkaimmin uudistushakkuita suunniteltiin lokakuussa. Kaikkiaan vuonna 2010 uudistushakkuista tehtiin Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella metsänkäyttöilmoituksia reippaalta 7 400 hehtaarilta. Suunniteltujen uudistushakkuiden määrä nousi kahteen

edelliseen vuoteen verrattuna.

Tiedot perustuvat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa tehtyihin tilastoihin metsänkäyttöilmoitusten jättämisestä alueellisiin metsäkeskuksiin. Metsänomistajan lakisääteinen velvollisuus on tehdä metsänkäyttöilmoitus metsäkeskukseen vähintään kaksi viikkoa ennen aiottua markkinahakkuuta. Metsänkäyttöilmoitus on voimassa kaksi vuotta.

Matti Kari

Valtakunnallisesti heinäkuun myrskyt lisäsivät uudistushakkuuaikeiden määrää selvästi.

Hankerahoitus tehokäyttöön vesiensuojelun edistämiseksi Varsinais-Suomen ELYkeskus järjestää tiistaina 8. helmikuuta seminaarin, jolla vauhditetaan sekä EU-rahoituksen että kansallisen rahoituksen käyttöä vesiensuojelussa.

Vesiensuojelun, vesihuollon ja vesistörakentamisen hankkeita on viimeisen 10 vuoden aikana toteutettu alueella toista sataa. Seminaarissa annetaan puheenvuoro kokeneille hanketoteuttajille. Lisäksi ELY-keskuksen edustajat analysoivat viime vuosien hankkeiden vaikuttavuutta.

Kuluvalla ohjelmakaudella 2007–2013 vielä jäl-

Aselaki jakaa Reserviläisliittoa Eduskunnan syksyllä hyväksymä uusi aselaki jakaa reserviläisiä. Reserviläisliiton tuoreessa nettikyselyssä 51 prosenttia vastanneista hyväksyy 20 vuoden ikärajan käsiaseluvan myöntämiselle. Lähes 600 vastanneesta 49 prosenttia on edelleen aiemman eli 18 vuoden ikärajan kannalla.

Valtioneuvosto päätti kiristää aselakia mm. Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten johdosta. Keväällä voimaan astuvassa lakiuudistuksessa käsiaseluvan ikäraja nousee 20 vuoteen.

Lisäksi edellytetään kahden vuoden ennakkoharjoittelua ampumaseurassa.

Aselain muutos koskettaa vahvasti Reserviläisliittoa, sillä ammunta on liiton suurin toimintamuoto.

Matkaa suunnittelemaan

Kasvatus mielessä Kasvatushakkuiden määrä oli Lounais-Suomessa lähellä viime vuosien keskiarvoa. Kaikkiaan kasvatushakkuista tehtiin metsänkäyttöilmoituksia noin 28 000 hehtaarilta. Kasvatushakkuiden määrä on pysytellyt, vuoden 2009 notkahdusta lukuun ottamatta, kutakuinkin vakiona vero-

7

jukka silvast

Valumavedet vesistöihin kulkeutuvat lopulta mereen, ja katseet kansainvälisestikin ovat kääntyneet Itämeren tilaan.

jellä oleva rahoitus on ELYkeskuksen mukaan suun-

nattava vaikuttaviin hankkeisiin. Lounais-Suomen

tarkistetussa ympäristöohjelmassa 2010–2013 ja toisaalta vesienhoidon toteuttamisohjelmissa on esitetty ja priorisoitu toimenpiteitä, joilla vesien tilaa parannetaan. Rahoitus on tarkoituksenmukaista kohdentaa näihin valikoituihin toimiin.

Varsinais-Suomen ELYkeskus odottaa seminaariin runsasta osanottoa. Kaikki vesistöhankkeista kiinnostuneet tahot Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa ovat tervetulleita tähän työseminaariin, jossa jaetaan kokemuksia ja suunnitellaan yhdessä uutta.

Seminaarin järjestävät yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia- ja EU-rahastoyksikkö ja ympäristö- ja luonnonvarat –vastuualue sekä Varsinais-Suomen liitto.

Seminaaria on valmisteltu yhteistyössä myös muiden alueen rahoittajien kanssa.

Seminaarin ennakkotieto on nähtävissä ELY-keskuksen verkkosivuilla Tapahtumat ja koulutukset – osiossa. Yksityiskohtainen ohjelma ilmestyy viimeistään perjantaina 14. tammikuuta.

Suomalaiset matkailun helmet nekin ja tekijät pääsevät paraatipaikalle, kun Matka 2011 pidetään 20.– 23.tammikuuta.

Matkamessuilla on mukana ennätysmäärä uusia maita ja kokonaisuudessaan näytteilleasettajia messuilla nähdään jälleen yli 1 200 yli 70 maasta. Matkamessujen partnerimaana esittäytyy Viro ja Kotimaan Helmenä loistaa Euroopan Kulttuuripääkaupunki 2011 Turku. Matkamessujen teema on tänä vuonna Kuvittele tulevaisuus - Future it.

Mukana ovat ensimmäistä kertaa Makedonia, Karibian alue, Gabon, Azerbaidzan ja Singapore. Totuttuun tapaan Matkamessut on torstaina 20. tammikuuta auki vain ammattilaiskävijöille. Ammattilaisaika jatkuu perjantaihin klo 12 saakka, minkä jälkeen ovet aukeavat myös suurelle yleisölle.

Lämmin kesä hukutti Kesä 2010 oli lämmin mutta synkkä hukkumistilastojen valossa synkkä. Erityisen synkkä oli heinäkuu; hukkuneita 53 henkilöä. Vastaavasti 2009 heinäkuussa hukkui vain 22 henkilöä.

Keskimäärin tällä vuosituhannella on hukkunut 170 suomalaista vuosittain.

Viime vuonna hukkui 167suomalaista, mikä on 20 enemmän kuin 2009.

8

MAASEUTU

maaseutu

14.1.2011

sanna jääskeläinen

IDEA

Timo Pukkilan korostaa alueiden omaa aktiivisuutta.

ja sen jalostaminen

Marjut Haapanen

Satakunnan maaseudun kehittämisohjelmassa on koko ohjelmakaudelle 2007–2013 rahaa 35 miljoonaa euroa. Ohjelmakausi on edennyt mainiosti: kehys on ollut vuosille 2007– 2010 noin 20,8 miljoonaa euroa, josta on sidottu 18,7 miljoonaa.

Summa on jakautunut melko tasan yritystukiin ja hanketukiin.

– Isoja yritystukipäätöksiä tehtiin vielä ihan vuoden viimeisinä päivinä, kertoo maaseudun kehittämisen asiantuntija Timo Pukkila Satakunnan ELYkeskuksesta.

Hänen mukaansa täkäläinen vauhti kuvaa hyvin

Satakunnan erikoisuutta ja erinomaisuutta.

– Täällä on aika paljon elintarvikkeiden pienimuotoista jalostusta. Isoja laitoksia kuten Saarioista ja HK:ta ei voitaisikaan tukea.

Viime ohjelmakauteen verrattuna kehittämisohjelman merkittävyys on kasvanut huimasti. Tämä johtuu lähinnä siitä, ettei hankkeilta ole tällä kaudella vaadittu maatilatalous-/ metsätalouskytköksiä.

Näyttöä yhteistyöstä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (MAKE) on tilastollisesti vahvaa Satakunnan näyttöä varojen sitomiskyvystä.

Syyskuun lopun tilanteen mukaan Satakunnan ELYkeskus on maan 15. ELYkeskuksesta ykkönen varojen sitomisessa 96 prosentin lukemallaan. Ykkössijaa selittävät Timo Pukkilan mukaan muun muassa hyvät kehittäjäorganisaatiot.

– ELY itsessäänhän ei kehitä, vaan tarvitsee hyviä paikallisia toimijoita, kuten Satafood, Pyhäjärvi-Instituutti ja ProAgria.

Näin meillä on hyvin vahvoja, aktiivisia ja hyviä hanketoteuttajia.

Varojen alueellinen jakautuminen suosii perinteisesti Itä- ja Pohjois-Suomea.

– Se on poliittisesti oikein, koska niillä alueil-

la on enemmän vaikeuksia kuin meillä. Mutta toisaalta siellä on EU:n rakennerahastoissa rutkasti enemmän rahaa. EU-rahoitus vaatii myös alueelta itseltään varoja, ja toimijatkin alkavat loppua, Timo Pukkila pohtii.

Satakunnan ELY-keskus tekee paljon yhteistyötä Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten kanssa. Alueiden välisistä hankkeista Timo Pukkila mainitsee esimerkkinä kalkkunaketjun, joka toimii neljän maakunnan sisällä.

– Jotkut EU-ohjelmat ovat kovin kankeita menemään rajan yli, mutta MAKE toimii hyvin laajassa

yhteistyössä. Joissakin tutkimus- ja kehittämishankkeissa Satakunta on alueeena yksin liian pieni. Tiedon tarkoituksena on hyödyntää alkutuottajaa, ja maakuntarajalla ei ole teollisuudelle merkitystä.

Rohkaisee kokeilemaan Maaseudun kehittäminen ei ole pelkästää maatalouden kehittämistä. Esimerkiksi Leaderista on saatu hyviä oppeja siitä, miten kylää kehittämällä paranee samalla monta asiaa.

Maaseudun kehittämisen asiantuntijan mielestä Satakunnassa otetaan vielä vauvan askelia maaseutumatkailussa.

– On mahtavaa, että alan

yrityksiä on toiminnassa.

Ne ovat varmasti voimissaan ja tekevät kovasti töitä, mutta maakunnassa olisi mahdollisuuksia paljon enempäänkin. Vuosi sitten olleeseen hakuilmoitukseen ei matkailualan ideoita tullut. Hienoa, että Rauman seudulla on käynnistynyt hanke matkailupalveluiden tuotteistamisesta ja markkinoinnista. Tarvitsemme nimenomaan seudullisia toimijoita yhteenkokoavana tahona.

Rankkaa seutukuntajakoa ei maaseutumatkailun kehittäminen kaipaa. Naapurit ovat äkkiä kyläilleet toisissaan; tarvitaan enemmän turistipotentiaalia.

Tuore hankepäätös matkailureitistä Varsinais-Suo-

MAASEUTU

maaseutu mesta Lappiin hyÜdyntää vanhoja reittejä ja luo matkan varrelle silmukoita, jotka liittävät mukaan monia kyliä. Hanketta hallinnoi Turun yliopiston Porin yksikkÜ. – En halua kyynistyä, vaan katsella ja rohkaista kokeilemaan - tämä raha on sitäkin varten. Epäonnistumisista ei tuomita; MAKE-rahoituksella voi yrittää sellaista, mihin kukaan ei ryhtyisi pelkällä omalla rahalla.

Aitoa yhteistyÜtä MAKE-rahoitusta on vielä Satakunnassa ohjelmakauden kolmelle viimeiselle vuodelle noin 15 miljoonaa euroa. Timo Pukkila uskoo, että hakemuksia tulee sisään entiseen tahtiin. – Talouselämän notkahdus ei Satakunnassa niinkään vaikuttanut; yritystukipuolella oli vähän hiljaisempaa, mutta ei siinä määrin kuin alueilla, joilla ha-

14.1.2011

MAKErahoituksella voi yrittää sellaista, mihin kukaan ei ryhtyisi pelkällä omalla rahalla. ku loppui tyystin. Tässä on turha pohtia, että mitä jos Portugali kaatuu.

Tämän vuoden painopisteitä ovat yritysryhmähankkeet, koulutus ja osaaminen, maaseutumatkailu sekä nuoret aikuiset ja maaseudun elämänlaatu, joka on MAKEn tämänvuotinen teema. Huomio on edelleen myÜs maaseutualueiden laajakaistahankkeessa. – Yrityspuolelle haluttaisiin erilaisia yhteistyÜhankkeita. KäyttämätÜn, mutta erinomainen hankemuoto

on yritysten ryhmähanke.

Esimerkiksi viisi yritystä voisi yhdessä luoda hankkeen uuden tuotteen, laatujärjestelmän tai koulutuksen ympärille. Tässä katse kääntyy kehittämisorganisaatioihin: aitoa yhteistyÜtä yritysten välille.

Elintarvikepuolella kehittämishankkeita on jo aika paljon, mutta hyvät ideat pääsevät edelleen läpi.

Sen sijaan puunjalostukseen uusia innovaatioita ei ole suuremmin toistaiseksi ilmaantunut.

Hanke- ja yritystukia jaetaan vielä ohjelmakauden viimeisenäkin vuonna eli 2013, mutta kehys pienenee jo ensi vuonna. Pitkäkestoisista hankkeista ei luonnollisestikaan enää 2013 tehdä päätÜksiä. – Vielä ei tiedetä tarkkaan, koska hankkeiden toteutus päättyy, mutta pidän suhteellisen varmana, että vielä vuosi 2014 on toteutusaikaa, arvioi Timo Pukkila

PLUS

Jos maaseutua ei tuettaisi?

Marjut Haapanen

Entäpä jos maaseudun kehittämisen EUtuki päättyisi tähän kauteen? Tukiaisethan ovat ainaisella mustamaalauslistalla.

Timo Pukkila suostuu pohdiskelemaan. – On tietysti perusteltua miettiä, onko tarpeen antaa tukea maaseudulle. Mutta mihin yritykset hakeutuisivat, jos tukijärjestelmää ei olisi? Tuen avulla yrittäjyyden merkitys säilyy maakunnassa. Yrittäjät uskaltavat investoida yritysten sijaitsemiseen tietyssä pisteessä. Monella yrityksellä toimialue on koko Suomi ja osa kuuluu maailmanlaajuiseen ketjuun. Näille yrityksille on sama, mihin muuttaa, jos maaseudulle sijoittumisen tuki poistuu.

Tuen avulla maaseudulla on tÜitä, ihmisiä, veronmaksajia, autot kulkevat teillä...

Varsinkin harvaan asutuilla alueilla tuen merkitys on iso.

Pukkila miettii, että tuetaanhan esimerkiksi Viking Linea miljoonilla. Tämä koetaan oikeutetuksi, koska niin telakka pyÜrii ja alihankintaketjulla riittää tÜitä.

Tukiviidakko on sankka.

TyÜvoiman saamisessa maaseudulle on oma koveneva haasteensa. – Yrittäjillä on hyviä ideoita, tulee koneinvestointeja ja täytyy saada uusia osaajia. Elävä maaseutu tukee yrittämistä ja

asumista. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Molemminpuolista hyvää Timo Pukkila pohtii maaseudun kehittämiseen suuntautuneen Leaderin tuoneen konkreettista hyvää EU:sta. – Ennen kaikkea kehittämistuki on ollut hyvä asia maaseudulle, mutta myÜs EU:lle. Onhan maaseudun kehittäminen vähentänyt perusnegatiivisuutta, jolla EU alkuun vastaanotettiin.

Miettiä voi myÜs sitä, tehdäänkÜ enää mitään ilman tukea. – Tämä systeemi on aikoinaan luotu tällaiseksi, mutta sitä voidaan muuttaa ja tulevaisuudessa se varmaan muuttuukin.

Tukijärjestelmää tarvitaan, jotta yritykset säilyvät ia investoivat Suomeen. Ilman tukea näin ei ehkä tapahtuisi, vaan teollinen tuotanto katoaisi halvempiin maihin.

Pelkillä toisilleen tarjotuilla palveluilla ei eletä, vaan pitää tuottaa myÜs sellaista, josta saadaan muiden rahaa Suomeen.

Timo Pukkila vakuuttaa, että Satakuntaan yritetään haalia kaikki mahdollinen tuki ja se käytetään yhteiseen hyvään. Toisaalta tärkeää on myÜs koko EU:n kilpailukyky, kun ei omavaraistaloudessa eletä.

9

Avenalta uudelle sadolle hinnat Avena on avannut viljojen hinnat ensi syksyn sadolle aina tammikuulle 2012 saakka. Vehnän ja rukiin hinta on 175 euroa/tonni, kauran satamissa 160 euroa/tonni ja sisämaassa 150 euroa/tonni, mallasohran 170 euroa/tonni ja ohran 150 euroa/tonni.

Termiinikaupassa viljan hinnan voi kiinnittää heti tai viljelijän haluamana ajankohtana ennen toimitusta..

Avena on jo aiemmin avannut Üljykasvien hinnat ensi satokaudelle. Hinnat ovat nähtävissä Avenan internetpalvelussa www.avenakauppa.fi.

Omilta sivuilta Avenakauppa uudistettiin lokakuun alusta. Se sai uuden ilmeen ja vanhojen palvelujen lisäksi Avenakauppaan lisättiin sääpalvelu, tilahintalaskuri, hintavahtipalvelu ja varastokirjanpito. Viljelijän omien sopimusten seurantamahdollisuutta selkeytettiin.

Avenan ostohinnat ja tiedotteet ovat nähtävissä ilman kirjautumista järjestelmään, mutta muiden ja erityisesti tilakohtaisten palvelujen käyttÜ edellyt-

tiina ahonen

tää rekisterÜitymistä ja kirjautumista järjestelmään.

Järjestelmän tietosuojaukseen on kiinnitetty erityinen huomio, eivätkä tilakohtaiset luottamukselliset tiedot voi joutua ulkopuolisten tietoon.

Uutta muutakin YhtiÜn uusiin palveluihin sisältyvät nyt myÜs sää, ja palvelu sisältää lyhyen sääennusteen, 7 vrk:n ennusteen, tutkaennusteen, 2–5 päivän sade-ennusteen ja Eurooppa-kartan.

Tilahiintalaskuri taas ha-

kee Avenan ostotarjouksista viljelijän antamaan osoitteeseen korkeimman hinnan. Tilahintakaupassa viljelijän ei tarvitse huolehtia kuljetuksesta, vaan Avena järjestää sen ja vastaa kuljetuskustannuksista tilalta alkaen.

Hintavahtipalvelu ilmoittaa tekstiviestillä viljelijän asettaman rajahinnan ylittymisestä tai alittumisesta valinnan mukaan.

Varastokirjapito on palvelu, jolla viljelijä voi helposti pitää omaa varastokirjapitoaan.

Sertifikaatille jatkoaikaa Metsänomistajien Liitto Länsi-Suomen toimialueelle on myÜnnetty metsien hoidon ja käytÜn sertifikaatti, joka on voimassa marraskuun loppuun vuonna 2013. Sertifikaatti koskee Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen ja Pirkanmaan metsäkeskusalueita.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet ja erikseen metsäsertifiointiin ilmoittautuneet ovat edelleen mukana metsäsertifioinnissa, vaikka heille toimitetuissa todistuksissa sertifikaatti on merkitty päättyväksi mar-

raskuussa 2010. Metsänomistajille on tulossa uudet todistukset.

Metsäsertifiointiin liittyvissä tarkastuksissa kirjattiin tänä vuonna Etelä-Pohjanmaalla, LounaisSuomessa ja Pirkanmaalla yhteensä 10 lievää poikkeamaa. Parannettavaa on metsänuudistamistÜissä, tyÜnantajavelvoitteiden noudattamisessa, kunnostusojituksen vesiensuojelussa, tyÜterveyshuollon järjestämisessä, tyÜmaaohjeissa, vesiensuojelun suojakaistoissa ja ensiapu-

koulutuksessa. Poikkeama saattaa muodostua esim. yhdestä maastotarkastuksessa havaitusta merkittävästä virheestä. Useat vaatimukset ovat kuitenkin metsäkeskusalueen keskiarvoisen toteutumisen mukaan arvioitavissa. Poikkeamien johdosta on tehty korjausehdotukset.

Metsäsertifioinnissa on kyse ns. ryhmäsertifioinnista. Metsänomistajien liitto hakee sertifikaattia kaikkien toimijoitten puolesta.

6LHPHQHW N\OY|LOOH (GXOOLVHVWL WRLPLWHWWXQD S\\Gl WDUMRXV .$//( 3(572/$ S

‡ ‡ ‡ ‡

9LOMDW 1XUPL MD VHRNVHW +HUQH MD KlUNlSDSX 1XUPLNNR /DMLNHWLHWRD ZZZ WLODVLHPHQ À

10

MAASEUTU

maaseutu

14.1.2011

Veromuutos puree Venäjää enemmän Juha Suni

Vajaa kuukausi sitten UPM ilmoitti yllättäen puun korjuun ja ostonkin äkkipysäytyksestä. Syytä moiseen on ihmetelty monella taholla ja varsinkin kone- ja autoyrittäjät ovat olleet käärmeissään. He olisivat tarvinneet vähintään kaksi viikkoa aiemmin tiedon tarpeesta pysäyttää hakkuutyömaat, jotta ei olisi syntynyt urakointisopimussuhteen ja palkattujen työntekijöiden työsuhteiden välistä ristiriitaa. Syntyneessä tilanteessa yrittäjien on maksettava palkat seisokin kahden ensimmäisen viikon ajalta, kun eivät kerran ole tienneet antaa lomautusvaroitusta väelleen ajoissa.

Euroopan kylmä jarruttaa Vientimarkkinoiden kysyntä alkoi sahatavaran markkina-ammattilaisten viime kuun lausumien mukaan hiipua jo ennen Irlannin rahoituskriisin luomaa epävarmuutta. Nyt yllättävän lumisena sydäntalvena lumeen ja kuljetusseisokkeihin tottumattomat Länsi-Euroopan tukkurit ja rakentajat varastoivat ja kuluttavat varmasti vähemmän sahatavaraa kuin ta-

vallisesti. Vientimarkkinatilanteen muutos ei ole kuitenkaan niin dramaattinen kuin ensin UPM:n, sitten muiden suurostajien ja noin viikkoa myöhemmin sattunut itsenäisten sahojenkin oston hiipuminen ja hinnan lasku antaisi ymmärtää.

Venäjän puutullien korotuspaineen poistuminen ja paluu tullittomaan tilanteeseen, vuoden 2007– 2008 myllerrysten lähtö-

Korkokulujen kera se alkoi näyttää tulevaan sahaushetkeen mennessä liian kalliilta. pisteeseen, ei ole vielä valmis asia, mutta koivusellun valmistajille elintärkeä päätös ei mene enää poikittain päätösputkessa. Venäjän liittovaltion johto ja osatasavallat ovat löytäneet riittävän yksimielisyyden, joka palkitaan maailmankaupan vapauteen tähtäävissä WTO-neuvotteluissa. Siellä EU tukee voimakkaasti Suomen ja Ruotsin

kantaa. Kirjoittajan oman näkemyksen mukaan asiat eivät olisi näin pitkällä, jos Suomenlahden–Itämeren kaasuputkilinja ja Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkosopimus olisivat nekin omissa päätösputkissaan edelleen poikittain, kuten tilanne oli viime vuodenvaihteessa.

Hiljaista sydäntalvella Metsätalousinsinööri Jussi Viinamäki Kihniön-Parkanon metsänhoitoyhdistyksestä arvioi sydäntalven työtilanteen kovin hiljaiseksi, tosin energiapuun ja ensiharvennusten parissa MHY-korjuuketju toimii keskeytyksettä. Ensin oston pysähtyminen ja pian sen jälkeen toteutunut lähes kymmenen euron tukkipuun kantohintojen lasku liittynevät lähinnä veroedun hyödyntäjien aikaansaaman hyvän puuntarjonnan tulvan hallintaan.

Vaikka puuta saisi hyvinkin, se alkoi olla liian kauan varastoitavaa tai pystyssä seisotettavaa ja korkokulujen kera se alkoi näyttää tulevaan sahaushetkeen mennessä liian kalliilta. Tämä markkinanäkemys tuli ensin valtaan suuryhtiöissä ja kun melkein koko puun-

tarjonta kanavoitui muille toimijoille, nekin hukkuivat puutulvaan.

Kyröskoskella hyvää Saman yhdistyksen toiminnanjohtaja Aki Haapaniemi kertoo energiapuun toimitusten näkymistä.

–Etenemme nyt pienin askelin. Yhdistyksemme alueella kahden taajaman aluelämmitysten meneillään olevat laajennusinvestoinnit Kihniössä ja juuri toteutunut uusintainvestointi Parkanossa mahdollistavat molemmissa kunnissa 2000–3000 m3 vuotuiset energiapuukaupat hyvin lyhyiltä etäisyyksiltä. Tampere on noin 100 km päässä ja Pori, Seinäjoki ja Jyväskylä ovat selvästi kauempana. Olemme maakunnan tärkeimmällä turpeen toimitusalueella, emmekä yllä pitkillä matkoilla suurvoimaloiden puupannuihin päin vielä ensi vuoden veroilla kilpailukykyisiksi.

Haapanieni lisää, että lähivuosina rakennettava uusi Kyröskosken biovoimala sen sijaan tulee olemaan käyttömäärältään ja etäisyydeltään alueen kuntien metsänomistajille tosi hyvä juttu.

Helmi-maaliskuussa on aika vaihtaa viherkasvien mullat tiina ahonen

Auringonvalon lisääntyessä helmi-maaliskuussa on viherkasvien mullanvaihdon aika.

– Tärkeintä mullanvaihdossa on oikea aika, eli multaa ei kannata ryhtyä vaihtamaan kasvin lepokautena, vaan mullanvaihto kannattaa ajoittaa kasvukaudelle helmi-maaliskuusta elokuuhun, neuvoo hortonomi Anne Huovila Plantagenista.

Etene tarkasti

Oikeaan kokoon Ennen mullanvaihtoa kannattaa juuripaakku kastella jo edellisenä päivänä. Näin se irtoaa helposti kasvatusruukusta. Vanhaa multaa ravistellaan kevyesti pois juurista ja samalla poistetaan juurien kuolleet osat.

Juuria voi myös lyhentää, jos ne eivät mahdu kunnolla ruukkuun tai kiertä-

Jos uusi ruukku on liian suuri, keskittyy kasvi juurten kasvatukseen latvuston kasvatuksen sijaan.

vät ruukun pohjaa. Saviruukkuja voi liottaa vedessä ennen ruukutusta. Jos ruukku on kuiva, se imee itseensä paljon kosteutta.

Ruukku kannattaa salaojittaa kevytsoralla, sepelillä, ruukunpaloilla tai kivillä.

Uuden mullan voi esikostuttaa ennen ruukutusta, jotta se ei kovetu ruu-

kussa tiiviiksi paakuksi.

Istutussyvyyden tulee olla joitakin senttejä syvempänä kuin aikaisemmin. Jos kasvi ei ole vielä kunnolla juurtunut riittää se, että poistaa ruukusta pari senttiä multaa ja korvaa sen uudella. Uuden ruukun tulee olla muutamia senttejä suurempi kuin vanha ruukku.

Mullanvaihdon jälkeen kasvi kastellaan ja suihkutetaan. Kasvin päälle voi kosteuden haihtumisen estämiseksi laittaa vaikkapa muovipussin. Kasvia kastellaan varovasti, multa tiivystyy ensimmäisten kasteluiden jälkeen ja kunnon kastelu aloitetaan vasta, kun kasvi on päässyt alkuun kasvamisessaan, mikä on noin 2–3 viikon kuluttua. Koska kukkamullat ovat valmiiksi lannoitettuja, lannoitus aloitetaan vasta noin kuukauden kuluttua istutuksesta. Lannoitukseen voi käyttää Plantagenin ravinnepuikkoja tai Kasviravinnetta.

KOLUMNI n Reima Laaja

Kohti uutta vuotta Ei tullut vuodenvaihteessa riistakeskusta. Riistanhoitopiiri olikin sitkeä, eikä heittänyt vielä henkeänsä, vaan nosti päätänsä. Eduskunta ei ehtinyt käsitellä Riistahallintolakia ennen lomaansa ja suunniteltua lakimuutosta ei saatu aikaan vielä vuodenvaihteessa.

Seuraava tavoite on saada laki voimaan maaliskuun alusta. Riistanhoitopiirien talous- ja toimintavuotta jatketaan parilla kuukaudella. Maaliskuussa alettaneen sitten puhtaalta pöydältä. Vanha riistanhoidonneuvojakin on uransa huipulla. Eipä sitä ennen ole saanut 14 palkanmaksua yhden tilikauden aikana. Ties mitä uusi ihana riistakeskus tuokaan tullessaan.

Vuodenvaihteen lomat menivät lumitöitä tehdessä. Riistalle on edessä viime vuoden tapaan pitkä ja kova talvi. Ruokintapaikoilla riittää kävijöitä ja rehun kulutus on ollut huipussaan. Lumi on tätä kirjoitettaessa pohjaan asti pehmeää pakkaslunta. Lunta on eläinten vielä helppo kaivaa ja samalla lumikieppiin pääsee myös suojaan. Liikkuminen on jo hankalaa, eivätkä eläimet kuljeskele ylimääräistä kovinkaan paljoa. Energiaa täytyy säästää.

Muutama päivä sitten sananmukaisesti lähes törmäsin valkohäntäpeuran vasaan. Onneksi en ollut liikkeellä autolla vaan jalan. Peura makasi lumikiepissään niin tiukasti, että päästi minut vain kolmen metrin päähän ennen säntäämistään pakoon. Se varmaan toivoi viimeiseen asti satunnaisen kulkijan menevän sopivasti ohi.

Täytyy kyllä sanoa, että sydän vähän hypähti, kun ruskea möykky lähti melkeinpä jalan alta liikkeelle.

Sääennusteissa tosin luvataan vesisadetta ja lauhaa. Sen päälle tulevat pakkaset kovettavat hangen ja silloin ollaan taas ihan uudessa tilanteessa. Ravinnon kaivaminen käy hankalaksi, eikä suojaankaan pääse. Nääntyvien eläinten äkillinen ruokinnan aloittaminen voi olla kohtalokasta. Kauriit ja peurat voivat kuolla ruokintapaikoille, saatuaan liian nopeasti liian voimakasta ruokaa. Tällaisessa tilanteessa ruokinnassa voi tarjota heinää ja lehtikerppuja. Viljan tarjoaminen huonokuntoisille eläimille voi olla kohtalokasta. Syksystä asti ruokinnan piirissä olleilla eläimillä ei tule tällaisia ongelmia.

Metsästysseurat keräävät jäseniltään näinä päivinä edellisen vuoden toiminta- ja saalistietoja. Kuulun jäsenenä pariin eri metsästysseuraan ja uudenvuodenpäivän toipumisen yhteydessä selasin läpi edellisvuoden merkintöjäni ja täytin toimintakortteja.

Sähköisen tiedonkulun aikana merkintöjen pitäisi tietysti olla Facebookissa, Twitterissä tai Notebookissa, mutta vanhalla neuvojalla ne ovat lyijykynällä allakkaan raapusteltuja. Ja tietysti kunnon härän tapaan allakat ovat visusti tallessa viimeiseltä 20 vuodelta. Niitä on ihan hauska aina joskus selata. Vanhoja tapahtumia ja jahteja palautuu mieleen. Yllättäen vaan huomaa, että juttu mikä on tapahtunut muutama vuosi sitten, onkin jo todellisuudessa 15 vuoden takaista asiaa. Miesmuistihan on tunnetusti noin neljä vuotta. Yllättävästi nuo toiminta- ja saalismäärät vaan laskevat vuosien karttuessa. Yhä enemmän aikaa tuntuu menevän suunnitteluun ja aikomiseen. Muistikin pätkii jo välillä ja polvia särkee.

Mutta jospa tänä vuonna ottaisi itseään niskasta kiinni. Tekee vaikka niitä hyviä uudenvuoden lupauksia. Tai sitten menee ihan vanhaan malliin. Kuka vuoden lopun näkee se tietää.

Reima Laaja riistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri

MAASEUTU

maaseutu

14.1.2011

11

Taloudellista ajotapaa etsimässä Autoliitto järjesti viime vuonna ensimmäistä kertaa EcoTour -taloudellisuusajotapahtuman. Toinen ajataan 13.–14. toukokuuta.

Autoliiton EcoTour on kaksipäiväinen tapahtuma, jonka päämääränä on parantaa ihmisten tietoisuutta ajotavan merkityksestä polttoaineenkulutukseen. Tapahtumaan osallistuu kymmeniä kartanlukijan ja kuljettajan muodostamia joukkueita, joiden tavoitteena on ajaa noin 600 kilometrin mittainen reitti mahdollisimman pienellä polttoaineenkulutuksella.

Reitti koostuu etapeista, joista pitää suoriutua tietyssä ajassa. Myöhästymisistä tulee heti virhepisteitä. Reitin varrella on myös erikoistehtäviä, jotka pistävät tiimien

yhteistyökyvyn ja liikennetietämyksen sekä kuljettajan ajotaidon puntariin. Vaikka tulokset kirjataan ylös, ajetaan EcoTourilla hymy huulilla hauskaa pitäen.

– Jos saamme kuljettajat hetkeksi miettimään omaa ajotapaansa, olemme jo saavuttaneet yhden tärkeän tavoitteen. Mukaan mahtuu vain rajallinen määrä osallistujia, mutta pyrimme heidän kokemustensa avullaan esittelemään, kuinka kuka tahansa voi ajaa taloudellisemmin, Autoliiton järjestöpäällikkö Taina Kytäjä-Roimu toteaa.

Tänä vuonna EcoTourin reitti lähtee Helsingistä perjantaina 13.5. ja yötaukoa vietetään Turussa.

Lisätietoja: www.ecotour.fi

Taimen pois pöydästä

alli:

Optiom

.im9it9usk0ulu:8 +to ishinta

Kokona

250 :9.240:-

sä röitävis en.

Rekistetieliikenteese

Suomen luonnonsuojeluliitto ei suosittele luonnonvaraisen taimenen kalastamista, koska laji on nyt uhanalaisempi kuin koskaan. Maassamme on enää kymmenkunta jokea, jossa tavataan luontaisia meritaimenkantoja ja niidenkin tila on monin paikoin vain heikentynyt.

Juuri valmistuneessa kansallisessa uhanalaisarvioinnissa järvilohi ja meritaimen luokiteltiin äärimmäisen uhanalaisiksi. Na-

papiirin eteläpuolella sisävesien taimenkannat ovat erittäin uhanalaiset ja pohjoispuolellakin silmälläpidettäviä. Vaikka lajit saattavat paikallisesti olla yleisiä, niiden tila on heikentynyt Suomessa voimakkaasti. Uhanalaiset taimenet eivät kuulu kalatiskille.

Luonnonsuojeluliitto nosti asian esiin jo jouluna, jolloin taimenen joulukalaasemaan horjutettiin.

– Taimenten elinympäristöjen muutos on ol-

lut rajua. Suurimpia uhkina onkin lisääntymisalueiden heikentyminen ja vaellusesteet. Lisäksi taimenen pyynti niin merellä kuin sisävesillä on liiallista, kertoo luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen.

Luonnonsuojeluliiton mielestä taimenen ja muiden uhanalaisten kalalajien tulevaisuus on turvattava seuraavassa hallitusohjelmassa.

KORVAUSPALVELUA, JOKA SUJUU MAATALOUDESSAKIN NIIN KUIN PITÄÄ.

Käsittelemme Pohjoismaissa enemmän vahinkoja kuin kukaan muu (1,4 miljoonaa vuodessa) ja monet niistä koskevat maatalousyrittäjiä. Tunnemme sekä paikalliset olosuhteet että

if.fi

010 19 15 00

maaseutuelinkeinojen riskit, ja räätälöimme vakuutukset niiden mukaisesti.

Ota yhteyttä paikalliseen yhteyshenkilöösi, niin laitetaan sinunkin vakuutuksesi kuntoon.

12

MAASEUTU

maaseutu

14.1.2011

Paikallisuus esiin Suomessa on toteutettu Leader-metodiin perustuvaa maaseudun kehittämistä menestyksekkäästi jo 15 vuoden ajan. Vuodesta 2007 lähtien tämä paikallislähtöinen kehittämistapa on ollut koko maassa käytössä samoilla pelisäännöillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen 55 paikallista toimintaryhmää ovat laatineet kehittämisohjelman alueensa tarpeista ja lähtökohdista, ja ne ovat saaneet ohjelmansa toteuttamiseen tietyn rahamäärän käyttöönsä vuosille 2007–2013. Ohjelmia toteutetaan kiinteässä yhteistyössä maakunnallisten ELY-keskusten kanssa, osana maakunnallista maaseudun kehittämistä.

Suomi toimintaryhmätyön eliittiä Suomi on toimintaryhmätyön toteutuksen ja tulosten osalta Euroopan ehdotonta kärkeä. Meillä paikalliset toimintaryhmät toteuttavat aidosti paikallislähtöistä ja alhaalta ylös periaatetta toteuttavaa kehittämistyötä.

Toimintaryhmät rahoittavat maaseudun yritystoiminnan monipuolistamista, erilaisten yhteisöjen toimintaa ja maaseudun kansainvälistymistä vuosittain satojen yksittäisten hankkeiden kautta.

Lisäksi toimintaryhmät muodostavat verkoston, jo-

ka tiedottaa, neuvoo ja auttaa hankkeiden toteuttamiseen liittyvissä asioissa.

Toimintaryhmien henkilöstökulut eivät siis koostu pelkästään hallinnoinnista, vaan merkittävältä osin aluekehittämisestä.

Kuntien sitoutuminen toimintaryhmätyöhön on yksi Suomen mallin parhaita piirteitä. Kunnat maksavat 20 prosenttia toimintaryhmien jakamasta julkisesta tuesta. Kuntaosuudet perustuvat asukaslukuun.

Rahoja ei ole korvamerkitty tiettyyn kuntaan, vaan ne maksetaan yhteiseen pottiin, jolla kehitetään koko aluetta.

Miten erottua?

Huono puoli Suomen mallissa on äärimmilleen viritetty moniportainen byrokratia, joka ei ole järkevässä suhteessa toiminnan laajuuteen varsinkaan pienissä hankkeissa. Onneksi tämä on huomattu jo kaikilla tasoilla ja korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty.

Toinen merkittävä ongelma on se, että toimintaryhmätyö on upotettu osaksi suurta valtakunnallista maaseudun kehittämisohjelmaa, jossa ylivoimaisesti suurempi painoarvo on muilla asioilla. Tästä seuraa, että poliittisessa päätöksenteossa toimintaryhmätyön rahoituksesta päätettäessä sitä pidetään helposti jäännöseränä. Niinpä toimintaryhmien rahoi-

tusosuus määräytyy sen jälkeen, kun muut tarpeet on täytetty. Tällä ohjelmakaudella toimintaryhmätyön osuus Suomen 6,6 miljardin euron maaseutuohjelmasta on 242 miljoonaa euroa eli 3,7 prosenttia.

Tämän vuoden aikana tehdään ensimmäisiä linjanvetoja siitä, miten maaseudun kehittäminen organisoidaan vuonna 2014 alkavalla ohjelmakaudella.

Euroopan tasolla on jo olemassa alustavia linjauksia, jotka tarkentuvat ensi kevään aikana. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ns. kahden pilarin politiikka jatkuu. Näin toimintaryhmätyö sisältyisi edelleen kakkospilariin, joka sisältää maaseudun kehittämiseen tähtääviä toimia. Tosin koko toimintaryhmätyötä ei noissa papereissa mainita erikseen, eli sen jatkumista ei voida pitää itsestään selvänä.

Maaseutupolitiikasta turvaa Suomessa olisi nyt ymmärrettävä laaja-alaisen maaseutupolitiikan merkitys maaseudun elinvoimaisuuden turvaajana. Toimintaryhmätyön rahoitusta ei saa asettaa vastakkain maatalouden rahoituksen kanssa, koska ne täydentävät toisiaan ja molempia tarvitaan.

Toimintaryhmätyöllä Suomessa saavutetut tulokset puhuvat sen puoles-

ta, että tätä toimintatapaa tulee jatkossa vahvistaa ja resurssit on turvattava seuraavalla ohjelmakaudella.

Näin voidaan taata maaseutualueiden tasapainoinen ja monipuolinen kehittäminen yhdessä Euroopan maaseutumaisimmista maista.

Lisäksi olisi oltava pelkästään kansallisin varoin rahoitettuja maaseudun kehittämisen ohjelmia, joita voitaisiin toteuttaa ainakin osittain toimintaryhmien kautta. Näin ei oltaisi sidottuja pelkästään EU:n linjauksiin, jotka eivät välttämättä vastaa Suomen tarpeisiin, vaan Suomella olisi myös omaa maaseutupolitiikkaa ja hyväksi osoittautunutta toimintaryhmätyötä voitaisiin laajentaa.

Toimintatavassakin on toki vielä kehitettävää. Yksi varteenotettava vaihtoehto on ns. Irlannin malli, jossa toimintaryhmille annetaan nykyistä enemmän valtaa ja vastuuta. Tämä parantaisi etenkin asiakkaiden eli varsinaisten maaseudun kehittäjien asemaa, kun toiminta yhdenmukaistuisi maan eri osissa ja päätöksenteko nopeutuisi moniportaisuuden poistuessa. Julkisten varojen käyttöä on toki valvottava jatkossakin, mutta siihen on olemassa paljon nykyistä kevyempiä ja kustannustehokkaampia keinoja.

Juha Vanhapaasto toiminnanjohtaja Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Kone mahtuu taimikkoon Taimikonhoito voitaisiin TTS:n (Työtehoseura) ja Tapion selvityksen mukaan koneellistaa yhdeksällä kohteella kymmenestä. Koneellisen työn osuus jää tällä hetkellä noin prosenttiin hoitoalasta, sillä taimikonhoito on erityisen vaikea koneellistaa työlle asetettavien laatu- ja kustannusvaatimusten vuoksi.

Koneellistaminen olisi kuitenkin mahdollista jo nykyisellä tekniikalla

Paljon tekemistä Taimikon varhaishoito on yksi tehokkaimmista keinoista puuntuotannon kannattavuuden parantamiseen. Hoitotyö jää tästä huolimatta tekemättä vuo-

Taimikon varhaishoito on yksi tehokkaimmista keinoista puuntuotannon kannattavuuden parantamiseen. sittain tuhansilla hehtaareilla, joten koneellistamiselle on kysyntää. Tekniset valmiudet laajamittaiseen koneelliseen taimikonhoitoon ovat olemassa jo nykyisin käytössä olevalla tekniikalla. Koneita ja laitteita kehitettäessä on olennaista parantaa kustannustehokkuutta. Koneellisen taimikonhoitotyön kilpailuky-

ky raivaussahatyöhön verrattuna on nykymenetelmillä sitä parempi mitä järeämpää ja tiheämpää taimikko on.

Uusia innovaatioita kehitteillä Koneellisen taimikonhoidon osuuden kasvattaminen sekä työnjäljen pitäminen hyväksyttävällä tasolla vaativat kuljettajatyön hallinnan lisäksi uusia innovaatioita. Kapeat koneet mahdollistavat työtavan, jossa kone liikkuessaan niittää vesoja kulkureitiltään. Myös koneen runkoon kiinnitetyn raivauslaitteen ja nosturiin kytketyn raivauspään yhdistelmä voisi tuoda uusia mahdolli-

suuksia. Kone- ja miestyön yhdistäminen olisi kokeilunarvoinen menetelmä lisätä kustannustehokkuutta niin järeitä kuin kevyitäkin peruskoneita käytettäessä.

Taimikonhoitokoneiden ja raivauslaitteiden valmistajat pitivät taimikonhoidon hitaan koneellistamiskehityksen osasyinä ennen kaikkea koneellisen työn heikkoa markkinointia, huonoa julkisuuskuvaa sekä yrittäjien ja osaavien kuljettajien pientä määrää.

Nykytekniikan potentiaalia, kustannustehokkuutta ja työnjälkeä konevalmistajat pitivät jo hyvinä, kunhan kuljettaja on ammattitaitoinen ja kohdevalinnat on tehty oikein.

MAAUSKO

Luonto puhuu Parin vuoden takaiset joulut olivat näillä main mustia. Kaksi viimeistä joulua valkoisia. Lunta on täällä eteläisessä Suomessa riittänyt kotitarpeiksi, joulupukin kaupallisessa maassa Rovaniemellä sen sijaan on reki tökkinyt. Klapit loppuvat ja niitä joka kelin (lumi-) suksiakin menisi kaupaksi enemmän kuin Lieksassa ja Hartolassa ehditään valmistaa.

Hienostunut kaikenlainen tekniikka ei näytä lumesta ja pakkasesta tykkäävän, saati kuumemmista hiutaleista Jäämaan suunnalta. Lentäminen ja junaileminen ovat virkistävää arpapeliä. Arkipäivän yksitoikkoisuuteen voikin hakea vaihtelua lento- ja rautatieasemien viihdyttävistä ympäristöistä. Niissä - jos sattuvat auki olemaan -voi sitten kuunnella erilaisia tiedotuksia peruutuksista tai muuttuneista ajoista tai olla niitä kuulematta, koska niitä ei ole.

Ikääntyneet ihmiset voivat tietysti muistella lapsuutensa jouluja ja talvia. Höyryjunat kulkivat ajallaan sopivan hitaasti matkustajan sielunkin mukana pitäen ja hevosella pääsi loppumatkan asemalta määränpäähän. Ei lakkoillut hevonen, korkeintaan höyrysi ja päästeli tuhnuisia purkaumia ihan pienen tulivuoren tapaan.

Myrskyt ja tulvat riepottelevat maailmaa. Tekniikkaansa ihastunut ihminen on kuin lastu laineilla. Luonto vie yleensä voiton oli vastassa sitten Amerikan presidentti tai kuka tahansa maallisen vallan ylihaltija. Luonto hallitsee, puhuu ja tekee.

Eräs valistusfilosofi kaipaili aikoinaan takaisin luontoon.

Tuo kaipaus on monen nykyihmisenkin takaraivossa ja jopa aivojen etulohkossa. Eli aluksi ei muuta kuin sukset ulos survaiskaa.

Maaseutuhallinto uuteen asentoon Maaseutuhallintoa kunnissa ollaan uudistamassa. Nykyisistä noin 250 kunnasta tai hallinnoivasta yksiköstä pyritään vuoteen 2013 mennessä muodostamaan enintään 80 yhteistoiminta-aluetta.

Ensimmäinen uudistuksen määräaika umpeutui marraskuun lopussa. Ennakkotietohakemuksen jättivät ne alueet, jotka haluavat toteuttaa yhteistoiminta-alueen pienemmällä kuin 800 tilan määrällä. Näitä hakemuksia tuli 30 kappaletta.

Seuraava määräaika on 1.5.2011, johon mennessä kuntien tulee tehdä päätös liittymisestä yhteistoiminta-alueeseen. Kuntien tulee tehdä yhteistoiminnasta sopimus, josta ilmoitetaan Maaseutuvirastolle 1.1.2012 mennessä. Alueen on aloitettava toimintansa viimeistään 1.1.2013.

Uudistuksen taustalla ovat EU-lainsäädännön vaatimukset maataloustukien ja maaseudun kehittämistukien hallintotehtävien eriyttämisestä.

Lisää tietoa uudistuksesta viraston verkkosivustolla.

Maatalouslaskenta kiinnosti Maatalouslaskennan sähköinen tiedonkeruu on sulkeutunut. Vastauksensa jätti verkkopalvelussa määräaikaan mennessä 34 808 tilallista. Tämä on lähes 53 prosenttia kaikista kyselyn piiriin kuuluvista. Viljelijöiden aktiivisuus internetissä ylitti Tiken odotukset.

Ahkerimmat verkkovastaajat löytyivät Pirkanmaalta (61 %) ja Pohjois-Savosta (61 %).

Maatalouslaskennassa tarvittavat tiedot kerätään puhelinhaastatteluilla niiltä tiloilta, jotka eivät vastanneet kyselyyn verkossa helmikuun loppuun mennessä.

Maatalouslaskennan tulokset antavat kattavaa tietoa maatalouden tilasta muun muassa tutkijoille ja päätöksentekijöille.

MAASEUTU

maaseutu

14.1.2011

Järjestelyt jo hyvässä vauhdissa Lusto/Sanna Jääskeläinen

Valtakunnallinen Farmari – Suomen maatalousnäyttely järjestetään ensi kesänä Porissa. Juhannuksen jälkeisenä viikkona Kirjurinluodon Arena täyttyy maatalouteen liittyvistä asioista. Nähtävää on sekä maatalousalan ammattilaisille että muille asiasta kiinnostuneille.

Kirjurinluoto ei ole ensimmäistä kertaa maatalousnäyttelyn pitopaikkana. Tasan sata vuotta sitten siellä järjestettiin näyttely.

Paikka on näyttelypäällikkö Pasi Nummelan mielestä edelleen otollinen maatalousnäyttelylle.

– Kirjurinluoto on valmiiksi tunnettu paikka.

Sinne on helppo tulla kävellen kaupungista tai autolla, parkkipaikkoja on paljon ja tekniikka on valmiina.

Farmari – Suomen maatalousnäyttely järjestetään Kirjurinluoto Arenalla 1.– 3.7.2011. Näyttely on samalla ProAgria Satakunnan 150-vuotisjuhlanäyttely. Juhlavuosi näkyy jo ai-

emmin keväällä, sillä Satakunnan Museossa avautuu juhlanäyttely ja historiikki viimeisten 50 vuoden ajalta ilmestyy. Farmarissa juhlavuosi näkyy erityisesti sunnuntain pääjuhlassa.

ProAgria Satakunnan tavoite on saada Farmariin 500 näytteilleasettajaa ja 70 000 kävijää. Näyttelyalue tulee olemaan 14 hehtaaria.

Pasi Nummela ja Farmarin viestintäpäällikkö Irmeli Pihala esittelevät alustavaa karttaa, jossa on omat osastonsa ainakin kotieläimille, koneille, metsälle, energialle, maakunnan toimijoille, kala ja erä -asioille, puutarhalle sekä vanhoille koneille.

Isolle ulko-osastoalueelle tulee erilaisia toimijoita, muun muassa maataloustuotteiden jalostajia. Maaja kotitalousnaisten osastoille tulee muun muassa käsitöitä. Kotieläinpihalla nähdään perinteiseen tapaan monenlaisia tuotantoeläimiä. Eläimille tulee kaksi näyttelykehää.

Porin Farmarissa käydään valtakunnallisen Vuo-

den maatalouslomittaja kilpailun finaali. Kilpailun järjestää Mela.

Porissa on viimeksi pidetty valtakunnallinen maatalousnäyttely 17 vuotta sitten. Niistä ajoista moni asia on muuttunut.

– Tietotekniikka ja tiedonvälitys ovat kehittyneet huimasti. Yhteyden saa nykyään helposti, mutta toisaalta näytteilleasettajien resurssit ovat kireällä, Nummela sanoo.

Kaiken tyyppisille näytteilleasettajille on vielä tilaa, vaikka mukaan on jo ilmoittautunut mukava määrä näytteilleasettajia. Nummela toivoo, että erityisesti paikalliset innostuisivat joukolla mukaan, sillä Farmari on satakuntalaisille mahdollisuus esittäytyä valtakunnallisesti.

Näyttelypäällikkö Pasi Nummela toivoo mahdollisimman monen satakuntalaisen toimijan innostuvan näytteilleasettajaksi Farmariin.

Näyttelyyn onkin tulossa erillinen maakuntatori, joka rakennetaan Senaatinto-

rin maakuntatapahtumasta tuttuihin kojuihin.

13

Henkilöautoja neljännes yli odotuksen Viime vuoden aikana maassamme rekisteröitiin 111 968 uutta henkilöautoa, kun virallinen autoalan ennusteryhmän ennuste oli 110 000. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on 23,6 prosenttia. Joulukuussa henkilöautoja rekisteröitiin 6 184 kappaletta, jossa muutosta edelliseen vuoteen on 49,9 prosenttia.

Myös uusien pakettiautojen kauppa sujui hyvin.

Pakettiautoja rekisteröitiin koko vuotena 27,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009 eli 11 045 kappaletta.

Joulukuussa rekisteröityjen pakettiautojen kappalemäärä oli 1 123.

Kuorma-autojen rekisteröinti laski vuoteen 2009 verrattuna 9,6 prosenttia.

Autoalan ennusteryhmä on nostanut henkilö- ja pakettiautojen ensi vuoden myyntiarviota. Henkilöautojen uusi ennuste on 122 000 ja pakettiautojen 14 000 kappaletta.

14

MAASEUTU

koneet ja laitteet

14.1.2011

Linhai Muddy taipuu jo nöyrästi Joni Kosken käskyttämänä lumiurakoissa, joihin kuuluu välillä naapurin pihakin. Anni Koski nauttii kyytiläisenä.

Kun työnteko huviksi muuttui LUSTO/Jukka

Ihminen taistelee aina helpottaakseen työntekoa. Porilainen Rami Koski selvästi ilmaisee tyytyväisyytensä, kun kumipyöräiset mönkijät kehiteltiin ihmisen avuksi.

– Viime talvena päätin, etten enää kolaa lunta – selkäkin oli kipeä, Koski juttelee tänään.

Hänen perheeseensä hankittiin kiinalainen Linhai pari kuukautta sitten.

Nyt ainoa mietintä kohdistuu siihen, miksi tätä ei tehty aiemmin. Tosin Porin talvessa aina lumi ei jää maahan, vaan sulaa itsekseen samantien.

Tänään Kosken taloudessa lumenluonti käy kuin heinänteko, näin ainakin perheenpää viestittää. Hän

Tarvikkeet on jo ostettu metsäkärryä varten. näkee, että 1-sylinterisen 4tahtikoneen 13 kW:n teho riittää nelivedolla välitettynä tiehen aivan hyvin.

– Tosi hyvä. Isäni hanki toisen samaan aikaan, hieman tehokkaamman.

Kiinalaiseen hän päätyi paitsi hinnan, myös tutun suosittelijan myötä.

–Hinta-laatu -suhde on kohdallaan. Ja 15–20 sentin lumipeitteen siirtämiseen sen tehot riittävät ihan hyvin. Hyytymisen merkkejä ei ole. Uskalsin hankkia kiinalaisen, sillä merkki on tehnyt mönkijöitä kauan.

Mönkijämarkkinoille on

tullut paljon uusia merkkejä vanhojen tuttujen kaveriksi. Käyttötarkoitus usein ohjaa valintaa – niin tehoja ja järeyttä.

Omatehoiset varusteet Metallimiehenä Koski ratkaisi työkalupuolen siten, että hän teki itse lumiauran muutaman kymmenen euron kustannuksilla. Netistä löytyi riittävät kuvat kätevälle rakentajalle. Normaalisti puskulevy vipuvarsineen maksaa 600–700 euroa. Kosken levyn nostoa hoitaa eteen kiinnitetty vinssi.

– Minulla on myös itse tehty peräkärry, ja tarvikkeet on jo ostettu metsäkärryä varten, kunhan vain ehtisin tehdä sen.

Lumilevy tarvitse ala-aisat, itse levyn ja vinssin.

– Jouset levystä vielä

puuttuvat. Ne antavat periksi, jos levy törmää, Koski juttelee.

Hän kiittelee myös kolmitoimista (hidas, nopea, peruutus) variaattorivoimansiirtoa.

Perhe innostui Kosken mönkijähankintaa puoltaa iso hehtaarin tontti. Hän kyllästyi etenkin autoväylän avaamiseen tontin toisella laidalla olevalla varastokentällä.

Lumitalvena näyttää myös siltä, ettei itse isännän tarvitse nousta pukille lainkaan, sillä nuorimies Joni Koski hoitaa auraukset.

Sisko-tyttö Anni istuu tiiviisti takapenkillä, ja nuorin perheestä ilmaisee hänkin tahtonsa mukaan.

– Vaimosta tiedän, ettei hän halua ajamaan, Rami sanoo.

MAASEUTU

koneet ja laitteet

Kylmällä kysytty

15

ta kone on lämmin hänen saapuessaan.

Malmberg tietää, että polttonestelämmittimiä asennetaan tänään hyvinkin moniin ajoneuvoihin.

Osassa riittää ilman lämmittäminen, kuten pakettiautojen tavaratilassa, osaan se laitetaan lämmittämään moottorin jäähdytinnesteet.

– Henkilöautoissa normaalisti laite lämmittää nesteen 50-asteiseksi, jota auton oma järjestelmä ryhtyy kierrättämään, myyjä kertoo.

Tästä hän muistuttaa, että laite ei ole parhaimmillaan autoissa, joilla ajetaan pientä kaupunkiajoa. Puolen tunnin lämmitys kuluttaa auton akkua, ja nyrkkisääntönä on, että autolla pitäisi silloin ajaa myös puoli tuntia akun lataamiseksi.

LUSTO/Jukka Silvast

Jos joku on käsitteenä iskostunut kuluttajan sieluun, niin se on ”webasto”.

Varmaankin pitäisi puhua ajoneuvoihin asennettavista polttonestekäyttöisistä lisälämmittimistä, sillä tämä merkki ei ole yksin markkinoilla, joskin harvalukuisten joukossa.

– Taitaa olla vielä niin, että Eberspächerillä on isompi markkinaosuus, myyjä Esa Malmberg Motormarketista Porista kuvaa tilannetta.

Hän tietää tiskillä, miten käsitevyyhteä puretaan asiakkaan kanssa.

–Kun asiakas puhuu ”webastostaan”, ja kun lopulta mennään esimerkiksi katsomaan ajoneuvoon kyseistä laitetta, se onkin jotain muuta.

Malmberg kertoo, että asiakkaan kanssa lisä-

Ajokista toiseen

Asennus vaatii usein paljon purkamista.

Myyjä Esa Malmberg kokee, että polttonestekäyttöisiä lämmittimiä on ajoneuvoihin myyty enemmän kuin koskaan – kiitos marraskuussa alkaneiden pakkasten.

lämmitinhankinnoissa puhutaan aiheesta tarkkaan.

Hän muistuttaa, että itse laitteen asentaminen on erikoisosaamista vaativaa työtä. Kuluttajalla ei ole edes asennusoikeutta takuita ajatellen.

– Ne ovat vaikeasti asennettavia.

Siksi hänen edustamansa yritys myy lisälämmittimen aina pakettina asennuksineen. Asentava yritys on järjestetty asiakkaalle valmiiksi. Malmberg haaru-

14.1.2011

koi autoihin tulevat lämmitinpaketin karkeasti 1 600– 2 000 euron hintahaarukkaan. Joten usein jälkiasennukset menevät uudehkoihin autoihin. Usein uusissa sellainen lisävaruste on jo tänään valmiina paikallaan.

Iso työ asentaa Itse laite asennetaan aina ulkotilaan autoon, mikä sekään ei tänään ole helppoa.

Moottoritila uudehkossa autossa on tupattu täyteen tavaraa. Asennuspaikkoja haetaan jo sisälokasuojienkin alta.

– Merkkiliikkeistä joku tarvitsee työhön päivän, joku puolitoista. Asennus vaatii usein paljon purkamista, esimerkiksi etupuskurista lähtien, joskus lokasuojatkin.

Laite kuluttaa auton polttoainetta, joten se synnyttää pakokaasuja. Teknii-

Vannetukku aloitti Malatesta off road -renkaiden maahantuonnin Vannetukku on aloittanut Malatesta off road -renkaiden maahantuonnin. Italialaiset Malatesta-renkaat on suunniteltu erityisesti äärimmäisiin maasto-olosuhteisiin ja vaativaan off road -ajoon.

Malatesta Pneumatici on italialainen rengasvalmistaja, joka on tehnyt renkaita jo vuodesta 1946 lähtien. Malatesta on tunnettu erityisesti karkeista 4x4 -renkaistaan.

Kaikki Malatestan renkaat ovat pinnoitettuja. Tämän takia muuten kalliita maastorenkaita voidaan tarjota edulliseen hintaan. Malatesta käyttää valmistuksessa vain parhaita runkoja, ja kaikki renkaat tuotetaan yrityksen omalla Italian tehtaalla.

Malatesta nelivetorenkaissa on saatavissa kolme erilaista kuviota, joista kaksi on suunniteltu 100-prosenttisesti maastoajoon.

Malatesta-renkaiden maahantuonnin myötä Vannetukussa on nyt täydellinen 4x4 -renkaiden valikoima kaikkiin maastureihin. Valikoiman päätuotteet ovat Generalin ja Malatestan nelivetorenkaat. General-renkaat sopivat hyvin sekä maastoon että maantieajoon ja Malatesta-renkaat erityisesti vaativaan maastoajoon. Valikoimaa täydentävät Goodriden, Continentalin ja Nokian maastorenkaat.

kan Maailman taannoin testasi molempien merkkien saman tehoisia dieselkäyttöisiä laitteita, jotka molemmat kuluttivat lämmityskertaa kohti runsaat 2,5 desilitraa dieseliä hyvin pienillä eroilla.

Lisälämmittimien kirjo on suuri. Osa käyttää vielä dieseliä, osa bensaa ajoneuvon mukaan. Laite kuluttaa ajokin polttoainetta, joten se synnyttää pakokaasuja. Tekniikan Maailman

taannoin testasi molempien merkkien dieselkäyttöisiä laitteita, jotka molemmat kuluttivat lämmityskertaa kohti runsaat 2,5 desilitraa dieseliä.

Malmberg muistuttaa vielä erilaisista ajastinjärjestelmistä, joilla on merkityksensä hintaan. Esimerkiksi kaukaakin työmaalleen saapuvat metsäkoneenkuljettajat voivat tekstiviestin avulla laittaa lämmittimen käyntiin, jot-

Nämä eivät ole kertakäyttöisiä laitteista, sillä esimerkiksi Esa Malmberg sanoo siirtäneensä jo viisi kertaa saman laitteen autoa vaihtaessaan tuoreempaan ajokkiin.

– Järjestelmä on täysin purettavissa.

Ja lisälämmittimistä tänä talvena on puhuttu. Motormarketissakin tiedostetaan varastojen rajallisuus kuluvan vuoden paisuneen kysynnän vuoksi. Mutta Keski-Euroopan kylmät ovat tuoneet oman mausteensa markkinoille, jotka aiemmin ovat keskittyneet Pohjoismaihin.

16

MAASEUTU 14.1.2011