KOLUMNISTI LAAJA ILVESPOHDINNOISSA S.12
Q
SIROLA KAUPALLISTI KAARNAN S.8
PERJANTAI 11.11.2011
MYYRISTÄ SÄIKÄYKSELLÄ S.12
Q Eld\if ('
7859$$ 3(5+((6, 78/(9$,688'(1
/]W] OIVVSQQI PMWmm ,YMXXMWXIR 0mLMZEOYYXYW TYL 0mRRIR 0mLMZEOYYXYW TYL 7EXEOYRRER 0mLMZEOYYXYW TYL
,IROMZEOYYXYOWIR Q]}RXmm ,IROMZEOYYXYWSWEOI]LXM} (YS NSROE EWMEQMILIRm 0mLMZEOYYXYW XSMQMM
)
D88J<LKL ((%((%)'((
+20(6$1((5$86 -$ '(6,1),2,17, ┬З (ULNRLVGHVLQ├А RLQQLW MD YDDWLYDW SHVXSDOYHOXW ┬З .DUMD MD WXRWDQWRWLORMHQ SDLQHSHVXW ┬З .DUMD MD WXRWDQWRWLORMHQ GHVLQ├А RLQQLW ┬З 5XRNLQWDMlUMHVWHOPLHQ SXUNDPLVHW MD SHVXW ┬З 5XRNLQWDMlUMHVWHOPLHQ GHVLQ├А RLQQLW ┬З blQLNDUNRLWWHHW OLQQXLOOH SXXWDUKRLKLQ MD SHOORLOOH ┬З 7XKRODLVWRUMXQWD URWWDWRUMXQWD OLQWXHVWHHW ┬З +RPHHQSRLVWRW MD KRPHHQHVWRNlVLWWHO\W ┬З 9HVLYDKLQNRMHQ NXLYDXV MD PLWWDXVSDOYHOXW
1]]RXM ┬И 4mMZ]WX]W [[[ ├В WIVZMGI ├В
.&54`1"-7&-6 3"*.0 -&)50/&/ ┬Е 5BJNJLPOIPJUPUZzU ┬Е )BLLVVBMBO FOOBLLPSBJWBVLTFU ┬Е *TUVUVT LZMWzU ┬Е 5VVMFOLBBEPU :N QFSJOUFJTFU NFUTVSJOUZzU WBOLBMMB BNNBUUJUBJEPMMB 7BMMPOUJF -"11* Q
.LLQQRVWDDNR .XPLQDQYLOMHO\" 7DVDD W\|KXLSSXMD SXLQWL HQQHQ YLOMRMD
6DPD NDOXVWR NXLQ YLOMDOOD
0RQLYXRWLQHQ NDVYXVWR
+\Yl NDQQDWWDYXXV
YlKHPPlQ W\|WXQWHMD
+\Yl HVLNDVYL SDUDQWDD PDDQ UDNHQQHWWD YlKHQWll YLOMDQ WDXWHMD
1\W P\|V WRUMXQWD DLQHHW MRWND WRLPLYDW
OODDQ L D K U D H S 7HHPP SLPXNVLD R YLOMHO\V WL H VRLWD K J U .MlOOEH
w w w. c a raway ямБ n la n d. ямБ Caraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa N├дrpi├╢ss├д (Porin ja Vaasan v├дlill├д). Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha.
Seuraava Maaseutu Lusto ilmestyy 16.12.
ajassa
D88J<LKL ((%((%)'((
*
Tässä numerossa
Satakunnassakin on paljon kunnostamista kaipaavia betonisia kerrostaloja. Pitäisikö jonkun perehtyä betonikuoren uusimiseen puuelementeillä ja voitaisiinko Satakunnassa keskittyä opettamaan puurakentamisen suunnittelijoita? Jo betonisen talon somistaminen puuelementeillä lisää huomattavasti rakennuksen viihtyisyyttä.
VIIMEISEN VIIDEN PROSENTIN VUOKSI N SIVUT 6-7 M`\jk`ek d`e`jk\i` Bi`jkX B`lil gl_ll DXXj\lklCljkfe _XXjkXkk\cljjX cXXaXbX`jkXjkX aX fg\iXXkkfi\`jkX mXbXmXXe j mppe%
– Puu ei tarvitse erityisvapauksia, vaan se pystyy toimimaan samoilla säännöillä kilpailukykyisesti, arvioi asiantuntija.
Puurakentamisessa tarvitaan kehitystyötä Valtiovalta on kiinnittänyt huomiota rakentamisen ympäristövaikutuksiin ja katsonut energiatehokkuuden sekä elinkaarivertailun tulevan keskeisiksi rakentamisen kriteereiksi. Energiatehokkuusvaatimusten on arveltu ulottuvan lähitulevaisuudessa myös korjausrakentamiseen. – Jos Suomessa halutaan päästä EU:n asettamiin rakentamisen päästötavoitteisiin, on panostettava korjausrakentamiseen, toteaa Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela.
– Puurakentaminen on jo nyt kilpailukykyistä, arvioi Mika Airaksela. Puurakentaminen vaatii kuitenkin edelleen laajaa kehitystyötä, suunnittelun parantamista sekä työmaaprosessien yksinkertaistamista ja nopeuttamista. Airakselan mielestä puu ei tarvitse erityisvapauksia, vaan se pystyy toimimaan samoilla säännöillä kilpailukykyisesti muiden materiaalien kanssa. Korjausrakentamisessa ja energiatehokkaassa rakentamisessa tulee olemaan lähivuosina nopeaa kasvua ja suuria puun käytön mahdollisuuksia.
Puurakentaminen on jo nyt kilpailukykyistä.
Korjausrakentaminen kasvaa
Heinola satsaa
Vaikka uudisrakentaminen on vetänyt hyvin, niin korjausrakentaminen tulee pian suuremmaksi markkinaksi. Airakselan mukaan nyt pitää saneerata energiatehokkaasti, kerrostaloihin tulisi lisätä eristeitä ulkovaippaa parantamalla ja monessa tapauksessa saneeraus on toteutettava poistamalla ulkokuoret kokonaan ja rakentamalla uusi verhoilu, joka voi olla myös puuta.
Heinolan Vierumäelle nousee syksyn aikana toistaiseksi Suomen korkein viisikerroksinen hybridikerrostalo, joka on suunniteltu pienen hiilijalanjäljen passiivienergiataloksi. Alun pitäen tavoitteeksi asetettiin rakentamisja asumiskustannuksiltaan kilpailukykyinen puurakenteinen kerrostalo. Rakennuksen puurakenneratkaisut ovat kotimaisten toimijoi-
Puurakentamisessa tarvitaan nyt myös kehitystyötä. Suurin kehitystyö tapahtuu suunnitteluvaiheessa piirustuslaudalla. Yleisesti suunnittelijoilla ei ole puukerrostalon osaamista. Työmaalla sinänsä ei tarvita erityistaitoja. Normaalista timpurista voidaan kouluttaa kerrostalon tekijöitä, suunnittelijoiden kouluttaminen on vaativampi työ. Olennaista puurakentamisessa on kilpailukyky. Sen tulee olla bisnestä niin kuin muunkin raken-
IXlef Eldd`e\e
den toimittamia. Puukerrostalon lämpöenergia tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla tuotetulla kaukolämmöllä. Heinola onkin nyt puukerrostalohankkeen toteuttamisen myötä pitkällä puurakentamisessa ja se pyrkii olemaan Suomen ykkönen puukerrostalorakentajana.
Puutalon elinkaari on pitkä
tamisen. Puukerrostalon tulisi olla hieman betonitaloa halvempi, koska sen pitkäaikaiset huoltokustannukset ovat kalliimmat. Puutalon elinkaari on pitkä. Ne, jotka tekevät taloja omaan taseeseen, eivät rakenna puukerrostaloja ilman tätä kustannusetua. Tämän vuoden keväällä hallitus uudisti palomääräyksiä siten, että nyt myös puukerrostalojenrakentaminen on mahdollista. Heinolan Vierumäen hanke toteutettiin kuitenkin vielä vanhojen määräysten puitteissa. – Puu ei kuitenkaan tarvitse erityisvapauksia, vaan se pystyy toimimaan samoilla säännöillä kilpailukykyisesti, toteaa Mika Airaksela. Paloasioissa sprinklaus tulee kääntää vahvuudeksi, puutalo on nyt sen ansiosta turvallisempi kuin betonitalo. Palotilanteissa runko ei ole avainasemassa, vaan sisustus. Isoissa palokuormissa betonikin romahtaa ja teräs taipuu. Puurakentamisessa tulee panostaa huoltoon. Rakentamisessa tarvitaan paksuja paneeleita ja liimapuuta, jotta huoltoväli saadaan pitkäksi.
PAIMIONJOKI PUHTAAKSI N SIVUT 10-11 Afb`mXii\e m`ca\c`a `k fgXjk\kXXe m\j`\ejlf$ a\clle%
ALAMÄEN UUSI YRITYS N SIVU 15 IXcc`Zifjj`e jlli$
d`\j DXkk` 8cXd b` iXb\ej` j`dlcXXkkfi`e bflclklbj\\e aX _lm`eg`kffe%
MAAUSKOLLA KONEPUHEITA N SIVU 14
SIKATILASTA VUODEN LUOMUYRITYS N SIVU 8
Q G\iaXekX`eX ((%((%)'((
Pääkirjoitus
Nyt Elintarviketeollisuus pelkää kannattavuuttaan
E
lintarviketeollisuusliitto (ETL) julkaisi tällä viikolla selvityksensä, jonka mukaan alan kustannukset nousevat ensi vuonna keskimäärin 5,5 prosenttia. Tänä vuonna kustannusnousuksi on laskettu 9,1 prosenttia. Elintarviketeollisuus valmistaa julkaistulla selvityksellään kuluttajia siihen, että paineet ruoan hinnannousuun jatkuvat ensi vuonnakin. Elintarviketeollisuus muistutti samalla myös, että alan kannattavuuden turvaamiseksi kustannusnousut pitää siirtää ketjussa eteenpäin. Elintarviketeollisuuden huoli kannattavuudesta on maatalousyrittäjille vieläkin tutumpi arkinen
Elintarviketeollisuuden huoli kannattavuudesta on maatalousyrittäjille tuttu aihe.
aihe. Tänä syksynä aiemmin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ennusti, että maatalouden kannattavuus heikkenee tänä vuonna alimmilleen 2000-luvulla. MTT:n mukaan maatalousyrittäjäperheelle jää tänä vuonna yrittäjätuloa yli neljännes vähemmän kuin viime vuonna. MTT:n laskelman mukaan tuloa syntyy nykyisin
17 500 euroa vuodessa. Syy tulokehitykselle johtuu pitkälti tuotantokustannusten - kuten lannoitteiden, rehujen ja polttoaineiden - noususta. Jos tuottaja ja teollisuus ovat kannattavuusongelmissa ja kuluttaja harmittelee ruoan korkeata hintaa, jää ilmaan kysymys, millaisella katteella ketjun muut toimijat toimivat. Samoin EU:n ja maan hallituksen tulevat linjaukset maatalouden tukiin voivat pahimmassa tapauksessa kaventaa kotimaisen ruokaketjun toimintaa oleellisesti.
KOLUMNI Q Veli Pohjonen
Kantoenergia on jo osa uutta biotaloutta AVOHAKKUUALOJEN KANNOT ovat pienpuun ja hakkuutähteiden jälkeen maamme kolmanneksi tärkeintä energiapuuta. Vuonna 2010 pienpuuta korjattiin 2,5 miljoonaa, hakkuutähteitä 2,2 miljoonaa ja kantoja 1,0 miljoonaa kiintokuutiota. Yhdessä energiapuu vastasi noin kymmentä prosenttia kaikesta metsähakkuistamme.
Kymmene, Jämsänkosken voimalassaan. Vuonna 2000 niitä murskattiin polttoon 5000 kiintokuutiota ja heti seuraavana vuonna 17,000 kiintokuutiota. Sen jälkeen kannoista tuli vuosikymmenen menestystarina. Kantoenergian lisäys oli 200-kertainen. Esimerkiksi samalla kaudella nousseella tuulivoimalla lisäys oli “vain” nelinkertainen.
KANTOJEN KÄYTTÖVARAA vielä on, sillä kaikesta Suomen puuston biomassasta viidennes (21 %) on kannoissa ja juurissa. Oksissa lehtineen on vain hivenen enemmän (22 %). Pääosa biomassasta on runkopuussa (57 %). Vielä 1990-luvulla kantojen energiakäyttöä vieroksuttiin. Kantojen nosto myllää maata. Sen pelättiin johtavan samanlaiseen metsämaiseman muutokseen ja luontoväen reaktioon, minkä takavuosien metsäauraus aiheutti. Maisemapelot hälvenivät vuosituhannen vaihteeseen mennessä, kun metsänviljelyyn kehitettiin kaivinkoneella tehtävä mätästys. Kantojen nosto ei järkytä maisemaa sen enempää. Samoihin aikoihin kannot saivat lisää ympäristönostetta, kun hiilidioksidin päästöistä vapaata metsäenergiaa tarvittiin yhä enemmän. Kantojen polton aloitti ensimmäisenä UPM-
KANTOJEN MERKITYS pelkästään sähköntuotannossa on jo tuulivoimaa suurempi. Nykytekniikalla rakennettu biovoimala pystyy jauhamaan puusta 25 prosenttia sähköksi ja 65 prosenttia kaukolämmöksi. Loput 10 prosenttia menee hävikkeihin. Näin laskien vuoden 2010 kantosato vastasi sähkönä 470 gigawattituntia. Tuulisähköä tuotettiin samana vuonna 291 gigawattituntia. KIINNOSTUS KANTOIHIN oli vielä viime vuonna kovassa nousussa, kunnes ympäristöministeriön alainen Syke-tutkimuslaitos hämmensi tilanteen. Laitoksen johtava tutkija, tohtori Jari Liski laski keväällä 2011, että kantojen energiakäyttö ei vähennäkään hiilidioksidin päästöjä vaan päinvastoin lisää niitä. Lähivuosina lisäys on maakaasun päästöjen luokkaa.
Ajatusketjun mukaan kannot eivät hakkuun jäljiltä lahoa ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen. Ne säilövät hiilidioksidia maahan vähintään tuon ajan. Jos kannot poltetaan, hiilidioksidi karkaa taivaalle samalla voimalla kuin maakaasua poltettaessa. Kannot pitäisi jättää ilmaston vuoksi maahan. METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN (METLA) professorit Antti Asikainen ja Hannu Ilvesniemi eivät ajatusta hyväksyneet. He vetosivat puun kiertoaikaan, joka on luokkaa sata vuotta. Siinä ajassa kannot joka tapauksessa lahoavat. Sama hiilidioksidi päätyy taivaalle, poltettiinpa tai lahotettiinpa kannot, oli professorien viesti. Metlan ja Syken kiistely hiilidioksidista on ratkaisematta. Puuntuottajat ja urakoitsijat odottavat nyt, että tutkimuslaitokset ratkaisisivat kiistansa. Ratkaisu vaikuttaa muun muassa energiapuun eduskunnalta saamaan ympäristötukeen eli risupakettiin. Ratkaisua odotetaan myös uusioenergian kovien lisäämistavoitteiden vuoksi. Kun kantohaketta korjataan miljoona kiintokuutiota vuodessa, sellaisesta energiamäärästä luopuminen jättäisi EU:lle antamaamme lupaukseen liian syvän aukon.
KANTOENERGIA ON jo osa uutta biotalouttamme. Siksi kantojen menestystarinan soisi jatkuvan tällä vuosikymmenellä.
M\c` Gf_afe\e Maat.metsät.tri
D88J<LKL
ajankohtaista
((%((%)'((
ProAgria Satakunta ja Farma tiivistävät yhteistyĂśtä MARJO VIITANEN-JĂ&#x201E;NISMĂ&#x201E;KI
ProAgria Farman ja Satakunnan hallitukset ovat sopineet aiesuunnitelmasta, jonka tavoitteena on yhteisen aluekeskuksen muodostaminen v. 2013 alusta lukien. Itsenäiset ProAgria keskukset muodostavat koko maan kattavan johtavan maaseutuyritysten neuvonta- ja kehittäjäorganisaation. ProAgriat ovat yleishyÜdyllisiä yhdistyksiä, joiden toiminnalla on yli 200 vuoden perinteet.
Asiakasrakenne muuttunut ProAgrioiden asiakaskunnan rakenne ja määrä muuttuvat voimakkaasti. Maaseudun yrittäjyys painottuu maataloustuotannosta yhä enemmän muille tuotanto- ja palvelualoille. Osa maatiloista laajentaa; osan taas erikoistuessa tai monipuolistaessa toimintaansa. YmpäristÜasiat sekä luomu- ja lähiruokatuotanto korostuvat. Valtion rahoitus maaseutuneuvontaan on vähenemässä. ProAgrian maaseutukeskusverkosto on käynnistänyt toimintansa tehostamiseksi rakennemuutosprosessin, jolla pyritään vastaamaan haasteisiin ja turvaamaan neuvonnan saatavuus ja laatu tulevaisuudes-
Pro Agria Satakunta kutsui vielä omana organisaationaan viime kesänä Farmari-maatalousnäyttelyyn kansaa mukaan.
sa. Ratkaisuksi on päädytty nykyistä laajempien keskusten muodostamiseen. Yhdistymisselvityksiin ovat osallistuneet kaikki ProAgria keskukset.
Uusi â&#x20AC;&#x153;Länsiâ&#x20AC;? Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla tehdään jo nyt laajaa maakunnallista yhteistyĂśtä. Maatalouden ja maaseudun elinkeinorakenne on samantyyppinen
- voimaperäistä peltoviljelyä, erikoiskasveja, paljon pienyrityksiä. Kotieläintuotannossa erityispiirteenä on sika- ja siipikarjatalous. Maidontuotanto on alueella merkittävää. Farman ja Satakunnan yhteenlaskettu liikevaihto on noin neljä miljoonaa euroa vuodessa ja asiantuntijoita on noin 60. Uuden ProAgria â&#x20AC;&#x153;Lännenâ&#x20AC;? vahvuutena on laaja jäsenkunta, monipuolinen ja laadu-
.HYllQ N\OY|LOOH
kas osaaminen sekä tehokas toimintatapa. Palveluiden läheisyys sekä maakuntanäkÜkulma säilyvät vahvoina myÜs jatkossa. Aiesuunnitelmaa yhdistymisestä esitellään loppusyksyn kuluessa jäsenistÜlle aluetilaisuuksissa eri puolilla Satakuntaa ja Varsinais-Suomea. Päättävät kokoukset on tarkoitus pitää vuoden 2012 alkupuoliskolla.
887886 .DXUDW
Â&#x2021; 9LOMDQ VLHPHQHW Â&#x2021; 1XUPL MD VHRNVHW Â&#x2021; (GXOOLVHVWL +HUQH KlUNlSDSX WRLPLWHWWXQD S\\Gl WDUMRXV OXSLLQL
$.6(/,%25 52&.< 2KUD
675(,)
.$//( 3(572/$ S
,
Luonnonvara-ala tähtää kasvuun harkintaa koulutusuudistukselle Hallitusohjelma luo luonnonvara-alalla toimiville ja alalle aikoville myĂśnteisiä odotuksia yritystoiminnan kannattavuuden ja uusien tyĂśpaikkojen suhteen, näkee MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Hän Marttila kuitenkin on tyrmistynyt siitä, että käytännĂśn toimissaan hallitus on jo tinkimässä hallitusohjelman tavoitteista. Luonnonvara-alan koulutuspaikkojen vähentämisesitykset, selän kääntäminen kustannustehokkaalle metsäenergialle sekä budjettileikkaukset neuvontaan, tutkimukseen ja kehittämiseen lyĂśvät hallitusohjelmien tavoitteita korville. Hallitus lupaa toteuttaa kansallisen ruokastrategian, huolehtia kansallisen metsäohjelman toteuttamisesta ja edistää kestävää luonnonvarojen käyttÜä luonnonvarastrategian pohjalta. Jokainen näistä strategioista sisältää vahvan kasvunäkymän ja vankan toimenpideohjelman. â&#x20AC;&#x201C; Luottamus vihreään kasvuun ei saa hiipua hallituksen alkumetreille. Suomen tulee varmistaa luonnonvaraalan kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamisen taso. Tämä vaatii panostuksia koulutuksen, tutkimuksen ja neuvonnan voimavaroihin tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaen. On huolehdittava siitä, että osaavaa tyĂśvoimaa riittää kaikille luonnonvara-aloille ja että alasta kiinnostuneet, myĂśs maahan muuttajat, lĂśytävät omia odotuksiaan ja alan tarpeita vastaavan koulutuksen, MTK-johtaja sanoo. MTK:n näkemyksen mukaisesti on pikaisesti selvitettävä perusteellisesti ja kokonaisvaltaisesti luonnonvara-alan tulevaisuuden koulutus- ja tutkimustarpeet. Vasta sen jälkeen voidaan tehdä päätĂśkset koulutuksen uudelleen järjestämiseksi.
Vapon sahat jarruttavat Vapo Timber on käynnistänyt kaikkia henkilÜstÜryhmiä koskevat yt-neuvottelut. Tällä varaudutaan mahdollisiin lomautuksiin ja tuotannonrajoituksiin kaikilla sahoilla myÜs ensi vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Vapo Timber Oy:n toimitusjohtaja Juha Hakalan mukaan kannattavuusongelmat koskevat koko alaa ja tilanteen parantuminen edellyttää sahatavaran hinnan nousun lisäksi raakapuun hintojen alentumista. Sahatavaran tuotannossa vallitsee sekä Suomessa että muualla Euroopassa selkeä ylikapasiteettitilanne. Hakalan mukaan tilanne on heikentynyt nopeasti eikä käännettä parempaan ole lähiaikoina näkyvissä. Suomessa omakotitalorakentaminen on vähentynyt kolmanneksen ja viennissä kysyntää on heikentänyt Euroopan yleinen talouskriisi ja Vapolle tärkeän vientialueen, Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan epävakaa tilanne.
-
D88J<LKL
maaseutu
((%((%)'((
Elintarvikkeen alkuperätiedot puhelimeen jo kaupassa Digitaaliset palvelut voivat olla merkittävä osa elintarvikkeiden tuotantoa ja markkinointia. Esimerkiksi elintarvikkeiden jäljitettävyys muodostuu kilpailukeinoksi tulevaisuuden tuotteissa. Tekes haastoi perinteiset elintarvikeyritykset uudistumaan Elintarvike 2011 -messuilla. – Elintarviketeollisuudessa tuotekehitysmahdollisuuksia etsitään usein tuotteesta itsestään, kuten resepteistä tai raaka-aineista. Kuitenkin uudet teknologiat voivat tarjota esimerkiksi pakkauksiin ja markkinointiin loistavia mahdollisuuksia erikoistua ja menestyä markkinoilla, Sapuska-ohjelman päällikkö Kari Venäläinen kuvaa. Yksi seminaarissa ja Tekesin osastolla esillä olleista yrityksistä oli tamperelainen ToP Tunniste Oy, joka on kehittänyt tuotteisiin liitettyjen tunnistetietojen kuluttajakäyttöä. – Esimerkiksi kaupassa kuluttaja voi puhelimellaan katsoa maatilan tarkkuudella lihan alkuperätiedot, ToP Tunnisteen toimitusjohtaja Pauli Tossavainen havainnollistaa. – Tavoitteemme on tehdä tietojen saaminen kuluttajalle helpoksi. Pakkauksen numerokoodeja ei tarvitse lähteä selvittämään eikä puhelimeen ladata erillisiä sovelluksia. Älypuhelimista tulee jatkuvasti markkinoille uusia malleja, jotka lukevat automaattisesti tuotteeseen liitetyn NFC eli Near Field Communication -tunnisteet.”
Tapio uudistuu vuoden alusta Tapio uudistaa toimintansa ja organisaationsa 2012 alusta. Talouden painopiste siirtyy suorasta valtionavusta kohti asiakasrahoitteista toimintaa. Tapion asiakkaita ovat ministeriöiden lisäksi yleishyödylliset organisaatiot ja yksityiset yritykset sekä välillisesti yksityiset metsänomistajat. Kansainvälinen toiminta jatkuu uudistetussa mallissa vahvistettuna. Tapio organisoituu vuodenvaihteessa viiteen liiketoimintayksikköön, jotka palvelevat asiakkaita metsän- ja luonnonhoidon kysymyksissä, metsätiedoista tuotettavilla palveluilla ja uusina kokonaisuuksina metsäpolitiikan, -talouden ja rakenteiden sekä biotalouden kehittämis- ja asiantuntijapalveluilla. Palvelujen kantava voima on kestävyys, mikä on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Tapiolle se tarkoittaa uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön kehittämistä. Tänä vuonna Tapion budjetti on noin 15 miljoonaa euroa, ensi vuonna tavoitteena on toimia arviolta 10 miljoonan euron budjetilla. Liikevaihdon pieneneminen johtuu valtion suoran rahoituksen merkittävästä vähenemisestä, kun metsäkeskusten kehittämistehtävät siirtyvät Suomen metsäkeskukseen. Tapion siemenliiketoiminta ja Metsäkustannus Oy jatkavat uudistuvassa Tapiossa.
Kyllinen kyllin hyvä Tampereella Kun on jauhot, munat ja juuret, niin loppu on osaamista. Osaajat mittasivat lokakuun lopulla Tampereella alan SM-taitokisassa. Ruokaleipäsarjan kultamitalistiksi leipoi itsensä Timo Kyllinen, Timo Kyllinen Oy, Puolanka. Hopeaa otti Joachim Wunsch, Fazer Leipomot Oy, Helsinki. Pronssmitalistiksi ylsi Pasi Ahlgren, Salon Lämminlei- Timo Kyllisen leivän nimi oli pä Oy, Salo. Timo Kylli- Ruiskukkanen. nen sai näin itselleen myös Vuoden Leipurin tittelin. Hän voitti ruokaleivän Suomen mestaruuden jo neljännen kerran. Konditoriatuotteiden valmistuksen Suomen mestaruuden voitti Veli-Matti Ahvenharju, Helsingin palvelualojen oppilaitoksen Roihuvuoren koulutusyksiköstä. Hänestä tuli näin Vuoden Kondiittori. Hopeaa otti puolustava mestari Riitta Tyni, CoCo Konditoria Ay, Kotka. Pronssimitalin sai Mika Parviainen, Oy Fredr. Edv. Ekberg Ab, Helsinki.
MINISTERIN PU
Operaattorit laajakaistatöihin v
CLJKF&AlbbX J`cmXjk
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) sanoo panneensa merkille, etteivät tietoyhteyksien kanssa touhuavat operaattorit halua viedä laajakaistaa, nopeaa tietoverkkoa, syrjäisimmille alueille kuten valtiovalta tänään haluaa. – Eivät operaattorit ole olleet kovin innostuneita. Tätä yhteyttä vailla olevaa viittä prosenttia suomalaisista ei ole pidetty kovin tärkeänä markkinoiden kannalta. Se on hyvin ikä-
vä asia, Krista Kiuru harmittelee. Syksyn aikana vielä tehdään arvio, miten lakia voidaan muuttaa, että se vastaa paremmin todellisuutta ja käytäntöä. Suomessa on neljä maakuntaa, joihin ei ole saatu yhtään laajakaista-avausta meneillään olevan Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen kautta. Tähtäimessähän on saada vähintään 100 megan yhteys enintään kahden kilometrin tilaajayhteyden päähän, eli vakituisesta asunnosta, yrityksestä tai julkishallinnon rakennuksesta.
– Poliittisten päättäjien tahtotilaa pitää vahvistaa, sillä kunnat tässä ovat myös osallisina. Mutta toi-
Eivät operaattorit ole olleet kovin innostuneita. sena operaattoreiden yhteiskuntavastuuta pitää vahvistaa, Kiuru painottaa MaaseutuLuston haastattelussa. – On aika sinisilmäistä olettaa, että operaattorit
haluaisivat tarjota miljooniaan tämän viiden prosentin kansanosan hyödyksi. Olen pannut tämän merkille. Jos tämä ei ala kiinnostaa, se pian alkaa kiinnostaa. Meillä on sellaisia toimia, jota kautta yhteyksien luonti pakolla kiinnostaa operaattoreita.
Yksi mega ei riitä Edellisen hallituksen aikana säädettiin laki, että jokaisessa vakituisessa pitää toimia kännykkä ja yhden megan yhteys. Kiuru sanoo, ettei tuo yhden me-
D88J<LKL
maaseutu
((%((%)'((
.
Maaseudun tietoliikenneyhteyksiä on rakennettu jo menneen vuosikymmenen alkupuolelta. Megan yhteys taataan, se yleensä syntyy jo ”mokkuloiden” avustamana. Laajakaista varten joudutaan kaivamaan kaapelia maahan.
Kiinteistön arvo tulee olemaan erilainen 100 megan yhteyden kanssa kuin yhden megan. Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru nostaa laajakaistaverkon rakentamisen valtakunnallisiin isoihin saavutuksiin, josta Suomi voi olla todella ylpeä. Ja kun nyt on rahaa maakuntiin tarjolla, sitä pitäisi myös käyttää.
Kiuru, ehdoton hankkeen puolestapuhuja, sanoo, ettei tähän ole kuin yksi vastaus – kannattaa ottaa. – Kiinteistön arvo tulee olemaan erilainen 100 megan yhteyden kanssa kuin yhden megan, joka ei riitä mihinkään.
Uusi arviointi
RISTUS
vaikka pakolla gan yhteys riitä mihinkään tänään. – Se on sitten seuraava tie, että tätä perusoikeutta tullaan jossakin vaiheessa tarkastamaan, laajennetaanko perusoikeus koskemaan isompaa megayhteyttä ja kesämökkiasutusta. En uskalla sanoa, millä aikataululla laajennus voisi tapahtua. Kiuru sanoo, että kun tarvitaan lisää viestintää koskeva ”luxusta”, on selvää myös valtion mukana oleminen. Mutta ensin pitää ratkaista tuo syrjäseutujen laaja-
kaista, mikä takkuaa. Kiuru ennakoi, että yksi kompastuskivi on yhä tuo ”viimeinen maili”, siis linja kotiin. – Mitä enemmän voidaan laajakaistaa rakentaa yhteisesti, sitä kiinnostavampi laajakaistasta tulee. On ollut tapauksia, että kaistan hinta on noussut kipupisteeseen – 2 000 euroon, mutta näissä yhteishankkeissa on haarukka asettunut 800–2 000 euroon. Kyllä se ihmiselle on isomman sijoituspäätöksen tekemistä kun hän ottaa laajakaistan kotiinsa.
Syrjäseudun laajakaista rakentaminen hankekaaviolla ei ole lähtenyt liikkeelle lainkaan vielä Lapissa, Päijät-Hämeessä, PohjoisPohjanmaalla eikä Varsinais-Suomessa.Valtiolla on Laajakaista kaikille 2015 hankkeen toteuttamiseen 66 miljoonaan euroa varattu, jonka käyttö tänään on hyvinkin vaihtelevaa. Raha on jaettu maakunnallisiin kiintiöihin. Ministeri sanoo, että tätä rahanjakoa saatetaan muuttaa hyvinkin pian, sillä muutamin paikoin rahaa olisi jo tarvittu enemmän, ja joidenkin maakuntien raha seisoo.. – Satakunnankin alueella rahaa olisi tarvittu enemmän. Keskeinen poliittinen kysymys on, että saamme määrärahat käytettyä mahdollisimman nopeasti ja toteutettua hankkeet,joilla on kysyntää, – Pitääkö maakunnallinen systeemi poistaa, se arvioidaan tämän vuoden aikana. Se tapahtuu jollakin aikataululla, jopa hyvin piankin. Hankkeen puitteissa karkeasti jaoteltuna operaattori maksaa kolmanneksen, kunnat kolmanneksen ja valtio kolmanneksen. Kuntaosuus vaihtelee kunnan varallisuuden mukaan.
– Olen saanut edelliseltä hallitukselta hankeen ja nyt on pidettävä huolta, että hanke etenee. Se on meille kaikille ylpeyden aihe, kun julkisella tuella tuemme yhteyksien rakentamista. Kiuru tosin sanoo, että jos hän olisi ollut perustamassa tätä työtä, hieman eri säännöin se olisi tehty. – Näiden sääntöjen pohjalta mennään, ja katsotaan, mitä muutoksia tässä vielä pystytään tekemään. Kiuru sanoo operaatto-
reiden Suomessa saaneen niin paljon bisneksilleen tilaa, että siltä rintamalta
pitää myös vaatia yhteisen hyvän vuoksi.
INFO IPTV N Lyhenne IPTV tarkoittaa käytännössä televisiokanavien ja interaktiivisten viihdepalveluiden jakelua koteihin laajakaistaliittymän kautta. Erona tavanomaisiin kaapelikanaviin on mahdollisuus tilata palvelut ilman liittymistä kaapeliverkkoon. Jokainen, jolla on puhelinlinja voi tilata IPTV-palvelut ilman, että taloyhtiö liittyy yhteispäätöksellä kaapeliverkkoon. Yleensä IPTV vaatii tiettyyn operaattoriin sidotun, vähintään 8 - 24 Mbit/s nopeudella toimivan laajakaistan.
PLUS
Mökkiläisillekin? Cljkf&AlbbX J`cmXjk
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru haluaa korostaa, että suomalaisten kohtuuden rajoissa pitää saada samanlaista kohtelua missä sitten asuukin. – Se on tärkeä oikeus, hän sanoo. Kun puhe siirtyy kesäasuntojen tietoverkkoon, Kiuru puhuu hyvin myönteiseen sävyyn näistäkin tietoyhteyksistä. Niin – mökkiläisillekin? – Onko liikaa odotettu, että tämän päivän yhteiskunnassa ihmiset pääsevät verkkoon. Luulen, että me haluamme sitä, katsella vaikka IPTV:tä, kun olemia vapaa-ajanasunnollakin. Se on suuri unelma, vakavasti harkittava asia.– siis perusoikeuden laajentaminen vapaa-ajan asuntoihin ja pitkässä juoksussa laajakaistankin ulottaminen vapaa-ajan asuntoihin. Kiuru sanoo, ettei puhu nyt aikataulusta mitään Satelliittiyhteyksille hän ei lämpene, kun puhutaan tehoista. – Satelliitti on kaiketi kuusi megaa, sillä ei pääse mihinkään. – Huikea tuo valokaapeli. Ei ei ole olemassa tekniikkaa, joka haastaisi tämän. Mutta käydään myös hyvin hämmentää keskustelua jatkuvasti siitä, että haasta-
jia olisi. Kiuru sanoo ”vääntäneensä kuitua” ja sanoo olevansa aivan varma, ettei neljään vuoteen ole haastajia. –Yhteydet tulevat olemaan sitä luokkaa, ettei millään muulla tekniikalla pärjää.
Hiekkatiet? – Olen pahoillani kun talouden tasapainottaminen on tätä. Valitettavasti yksityisteiden hoitoon oli vähemmän määrärahoja jaossa kuin ennen. –Olen ylpeä, ne leikkaukset eivät koske kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Olemme tehneet kohdennuksia perusturvaan, se on kestoteema. Toisekseen, työllisyyskehitys on tärkeää. Kaikkeen ei pysty. Kiuru sanoo, että yksityisteihin olisi kyllä tarpeen sijoittaa, olihan se liikenneministeri Merja Kyllöselle (vas.) iso edunvalvonnallinen asia. – Onhan rahaa varattu, mutta ei ihan niin paljon kuin ennen. Jos ei mistään säästetä, pahinta olisi miten suomalaisille käy. Yli varojen elämiseen ei ole mahdollisuutta.
/
D88J<LKL
metsä
((%((%)'((
Yrittäjä löytää metsän monet mahdollisuudet Kiikoisissa toimivan Tree Farmin pihapiiristä voi löytää oikean metsän tuotteiden tavaratalon. Sen valikoimasta löytyy muun muassa perinteistä sahatavaraa, erikoispuusta sahattua tavaraa, polttopuita, joulukuusia, visakoivuja ja riukuja. Unohtamatta järeitä laatumäntyjä, jotka toivottavat tervetulleeksi heti pihaan ajettaessa. Valinnanvaraa siis on. Yrittäjäpariskunta Jarmo ja Tuulikki Sirolalla on jo lähes 30 vuoden käytännön kokemus oman metsänsä tuotteista ja niiden markkinoinnista. Päätoimisia metsätalousyrittäjiä he ovat olleet 1990-luvun alkuvuosista asti. Metsätalousinsinööri Jarmo Sirola on jo pitkään puhunut erikoispuulajien ja metsän monien mahdollisuuksien puolesta. Vierailu Tree Farmilla herättää omassakin mielessä ajatuksen; tätähän voisin itse kokeilla!
Vaatii sinnikkyyttä Jarmo Sirola uskoo, että monella metsänomistajal-
la olisi aikaa ja halua harrastaa metsässä ja samalla ansaita pientä lisätienestiä. Esimerkiksi pystykarsinta, tuohenotto tai alikasvosriukupuiden kerääminen ovat aloittelijoillekin sopivia harrastuksia. Täysiaikainen yrittäjyys vaatii sinnikkyyttä. Yhdessä yössä ei tapahdu ihmeitä, vaan tasaisen elannon hankkiminen perheelle vaatii vuosien ahkeran työn. Metsätilansa pinta-alaa Sirolan pariskunta on kasvattanut pikkuhiljaa vuosien varrella. Koska erikoispuiden ja metsätuotteiden asiakaskunta koostuu useista pienistä ostajista, on aktiiviseen näkyvyyteen panostettava. Jarmon motto markkinoinnissa onkin: Jos et näy, et ole olemassa.
Kuusista ja havuista tili Joulupuiden kasvatus vaatii yrittäjältä pitkäjänteisyyttä, sillä ensimmäisen tilin eteen on tehtävä yli vuosikymmenen hoitotyö. Joulupuumetsikön voi perustaa jo valmiiseen kuusen taimikkoon tai esimerkik-
si pienelle maakaistaleelle tien varteen, jossa perinteisen metsätalouden harjoittaminen ei kannata. Aluksi kannattaa aloittaa muutamalla puulla, jonka jälkeen näkee, kuinka paljon työtä joulupuun kasvatus vaatii. Varhaishoito, lannoitus ja leikkaus vaativat ajan lisäksi myös fyysistä kuntoa. Joulun lähestyessä myös havujen kysyntä kasvaa. Niiden kerääminen käy helpoiten kolminelimetrisistä pystypuista. Sirola kannustaa käyttämään ulkomailta kuljetettujen leikkokukkien sijasta kukka-asetelmissa kotimaista havua. Sekin on lähituotetta ja edistää ekologista elämäntapaa, muistuttaa Jarmo Sirola.
Kirja pullollaan vinkkejä Jarmo Sirola on kirjoittanut aiheesta myös kirjan, jonka Metsäkustannus julkaisi viime marraskuussa. ”Raidasta rahaa, kävyistä käteistä” rohkaisee näkemään metsän lukemattomat mahdollisuudet ja esittelee satoja tapoja ansai-
SONJA NURMI
Sahatavara yskii Suomen metsäteollisuuden vienti ja tuotanto kasvoivat alkuvuoden aikana reippaasti edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lisääntynyt epävarmuus maailmantalouden ja velkakriisissä painivan euroalueen lähitulevaisuudesta vaikuttaa kuitenkin jo loppuvuoden aikana myös metsäteollisuustuotteiden kysyntään. Hyvän alkuvuoden ansiosta kotimaan markkinahakkuut kasvavat tänä vuonna. Ensi vuonna kantohinnat alenevat kuluvaan vuoteen verrattuna metsäteollisuuden puun tarpeen vähentyessä.
Vuoden Luomuyritys Karkkilassa
Jarmo Sirola esittelee männyn kaarnaa, joka sopii hienosti erilaiseen askarteluun.
ta. Sirola kannustaa aloittamaan lisätienestin keruun ensin muutaman tuotteen avulla, jonka jälkeen voi lisätä toimintaa hiljalleen – ehkä jopa kokopäiväiseksi metsätalousyrittäjäksi. Myös pelkkä metsäharrastaminen riittää antamaan iloa koko perheelle. Pensas-
sakset ovat pieni hankinta siihen nähden, että jatkossa olohuoneessa komeilee itse kasvatettu tuuhea joulukuusi. JfeaX Elid` metsäneuvoja Pirkanmaan metsäkeskus
Luomuliitto palkitsee Vuoden Luomuyritykseksi Kiven Säästöpossun Karkkilasta. – Luomu tarvitsee edelläkävijöitä, jotka osaavat myös tuoda esiin, mitä luomutuotanto on ja mihin siinä pyritään, perustelee valintaa Luomuliiton hallituksen varapuheenjohtaja Jukka Lassila. Karkkilalainen Kiven Säästöpossu pitää sisällään niin sianlihan tuotantotilan kuin myös tilateurastamon. Tila on erikoistunut luomusianlihan suoramyyntiin kotitalouksille. Kesällä possut ovat ulkotarhassa ja asiakkaat voivat katsella niitä samalla kun käyvät ostamassa lihaa.
Energiapuun käyttö kasvussa Suomessa Kansallinen metsäohjelma on asettanut energiapuun käytölle haastavia tavoitteita. Metsähakkeen käyttö lämmön sekä sähkön tuottajana tulee kaksinkertaistaa, tavoitteena yli 13 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien toimijoiden panosta: niin metsänomistajien kuin energiapuun ostajien.
kertoo Energiapalvelu Ohrankämmen Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ohrankämmen.
Joustavaa metsäpalvelua
Puhdasta energiaa Puuenergiakäytön lisääminen on perusteltua. Suomalainen puu on uusiutuva ja kestävästi tuotettu energialähde. Hyvin hoidettu metsä sitoo kasvaessaan hiilidioksidia, mikä hidastaa kasvihuoneilmiötä. PohjoisSatakunnan alueella energiapuun kysyntä on lisään-
Pertti Mattilan osaavissa käsissä työ edistyy laadukkaasti. Energiapalvelu hoitaa varsinaisen työn, hakkuun sekä logistiikan kokonaisuudessaan.
tynyt runsaasti. Alueelle on rakennettu uusia lämpölaitoksia ja energiapuun ostajat kaipaavat lisää ostettavaa.
– Meillä kauppa on käynyt hyvin kuluvan vuoden aikana, mutta olemme edelleen jäljessä ostotavoitteestamme. Toimimme laa-
jalla alueella ja toimintamme lähtökohtana on tuoda kannattavuutta kaikille energiapuun toimijoille, metsänomistajasta lähtien,
Energiapalvelu Ohrankämmen Oy:n toiminta painottuu Pohjois-Satakunnan alueelle ja sen suurimpia asiakkaita ovat paikalliset sähköyhtiöt sekä voimalaitokset. Jukka Ohrankämmen korostaa, että tarve energiapuusta kasvaa ja uusia puun myyjiä kaivataan. – Ostamme kaikenlaista puuta energiakäyttöön. Emme vain nuoren metsän hoitona tehtävää vaan myös hankintakauppana suoritettavaa ja pellon reuna-alueita sekä tie- ja ojalinjoja. Metsänomistajille on tär-
Metsänomistajille on tärkeää, että puukaupan yhteydessä tehty työ on laadukasta. keää, että puukaupan yhteydessä tehty työ on laadukasta. Nuoren metsän kaupassa on oleellista suorittaa samalla metsähoidollisia toimenpiteitä. – Laatu ja työn jälki on meidän käyntikorttimme. Pienenä toimijana myös maksupolitiikka metsänomistajiin päin toimii joustavasti. Metsänomistajalle raha on tilillä jo ennen, kun puut kuljetetaan voimalaitosten käyttöön, Jukka Ohrankämmen toteaa.
D88J<LKL
Somero
((%((%)'((
0
Yksityisteiden isännöintiä ulkoistetaan K\`af IXekXe\e
LAATUA SPORTTIKONEESTA! SSportsman EFI EF Base Forest
9990,TYÖPAKETTI KAUPAN PÄÄLLE! Valitse KAKSI kolmesta
Reilu monitoimikärry
Puskulevysarja
-Täydellinen 4-veto -Suoraruiskutusmoottori -Vakiona: pohjapanssari etutavaratila vetokuula -Ergonominen, matala säädettävä traktorinistuin
P Pure Polaris 2500 lbs -vinssi vinssi
Tule 2012 ohjaustehostineet! ttutustutraktorimallit saapun m. 77 hv) maan! (Sportsman XP 850 EPS, huo
HUOLTO- JA VARAOSAPALVELU
Salo • Somero
Maastomönkkärit alk. 5990,-
t: Katso muut tarjoukse
www.sporttikone.fi
Yksityisteiden hallinnointi siirretään mieluusti ulkopuoliselle toimitsijalle. Somerollakin tieisännöintipalvelua tarjoavia yrittäjiä on jo muutamia. Yksi heistä, Sanni-Ingerman Laine, aloitti isännöintitoiminnan tämän vuoden alkupuolella. Hän korvaa tiekunnissa tieosakkaiden valitseman kolmijäsenisen hoitokunnan. – Teen yksityisteiden tieyksiköintejä ja niiden päivityksiä sekä kunnossapito-osittelun, jossa lasketaan ylläpitokulut kaikille tieosakkaille erikseen, hän kertoo. Tiekunnilla tällaiselle palvelulle on käyttöä, sillä ohjeistusviidakko tiekuntien selvityksille ja tukihakemuksille on melkoisen tiheä. – Olin toiminut oman tiekunnan puheenjohtajana ja sitä kautta perehdyin tilanteeseen. Selvisi, että Somerolla on selkeä tarve tämänkaltaiselle palvelulle.
Talkoohenki kateissa Tieosakkailla ei enää tun-
Tiet jaetaan viiteen eri avustusluokkaan tieyksikkömäärän mukaan. nu löytyvän talkoohenkeä yksityistien hallinnolliseen hoitoon, selventää Tieyhdistyksen yksityistieasioiden toimialajohtaja Elina Kasteenpohja. – Palvelu tilataan avaimet käteen periaatteella eli ollaan valmiita maksamaan siitä, että joku tekee ennen talkoilla hoidetun työn. Tilanne on samankaltainen taloyhtiöiden isännöinnissä, hän sanoo. Ja ettei piikki valtion suuntaan jäisi tässäkään asiassa iskemättä, hän paljastaa, että hallituksen budjettiesityksessä yksityisen tienhoidon tukiosuutta ollaan pudottamassa puoleen. Muutenkin vähentynyt kuntien osuus yksityisteiden hoidossa tippuisi entisestään. – Tämähän on lähinnä
Talkoohenki on toreissaan tiekuntien hallinnon osalta. Somerollakin työtä teetetään jo ulkopuolisilla toimitsijoilla.
vitsi ja lopun alkua, kun yleisiä teitäkään ei pystytä enää pitämään kunnossa. Tuntuu että ollaan palaamassa vuoden 1995 tasolle, jolloin käytiin pohjalla.
Somerolla lista isännöitsijöistä Kasteenpohjan mukaan juuri kuntien äkillinen vetäytyminen yksityistieasioista vaikeuttaa tiekuntien hallinnointia. Somerolla ollaan isännöintipalveluiden tarpeen kasvuun varauduttu. – Meillä on lista palveluntarjoajista, sillä aiheeseen liittyen tulee paljon yhteydenottoja, kertoo Someron kaupungin yksityistieasioiden vastaava Pasi Rantanen. Hän sanoo, että tiet jaetaan viiteen eri avustusluokkaan tieyksikkömäärän mukaan. Käytetyn kun-
nossapidon kuluista Somero maksaa Rantasen mukaan tiekunnalle maksimissaan 75 prosenttia. – Iso osa teistä on kuitenkin avustusten ulkopuolella, sillä ne ovat alle kilometrin pituisia tai niillä ei ole tarpeeksi asutusta, Rantanen muistuttaa.
INFO Suomen yksityistiet N yht. 350 000 km N pysyvän asutuksen käytössä 90 000 km N rakennettuja metsäautoteitä 120 000 km N mökkiteitä 110 000 km Valtion apuun oikeutetut tiet N yht. 55 000 km N väh. 3 taloa, väh. 1 km pitkä tai vilkas läpiajotie varrella asuu puoli miljoonaa ihmistä Lähde: Suomen Tieyhdistys
('
D88J<LKL
Somero
((%((%)'((
Maanviljelijä Juha Tammen pellon reunalla on 15 metrin suojavyöhyke sekä luonnontilassa oleva monimuotoisuusvyöhyke. Petra Nyqvist ja Irma Kemppainen (oik.) pitävät näkemästään.
Paimionjoki puhtaaksi neuvonnan avulla K\`af IXekXe\e
Lounais-Suomea halkovan Paimionjoen vesistö on ekologisesti välttävässä kunnossa. Näin kertoo muiden muassa ELYkeskus. Somerolta alkunsa saava ja Paimiossa mereen laskeva joki on joutunut nykyiseen tilaansa lähinnä tehokkaan padotuksen sekä runsaiden maatalouden ravinnepäästöjen seurauk-
sena. Ravinnekuormituksen vaikutuksista kärsii Paimionjoen lisäksi myös sen valuma-alue Saaristomerellä. Vuonna 2010 perustettu Paimionjoki-yhdistys on ottanut asiakseen edistää jokivarren vesistönsuojelullisia toimia tarjoamalla ilmaista neuvontaa vesiensuojeluasioissa alueen maatilallisille. Tilakohtaista neuvontaa saa tänä vuonna marraskuun puoliväliin asti
ja seuraavaksi taas ensi keväänä.
Kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä – Paimionjoen vesi halutaan parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan vuoteen 2027 mennessä, kertoo Päivi Joki-Heiskala, Paimionjoki-yhdistyksen toiminnanjohtaja. Käytännössä joki halutaan vesieliöille
suotuisammaksi elinympäristöksi sekä virkistys- ja matkailukäyttöön. Välitavoitteet on asetettu vuodelle 2015. Silloin esimerkiksi veden fosforipitoisuuden tulisi olla vähentynyt 20 prosenttia, kalakantoja elvytetty eikä veden takaisinvirtausta Painio-järven suuntaan enää tapahtuisi. Mutta miten tavoitteet ovat saavutettavissa? –Tehostettua neuvontaa
D88J<LKL
Somero
Psykologian puolelle menee, kun täytyisi saada ihmiset haluamaan näitä toimenpiteitä.
tarvitaan enemmän. Olemme ottaneet ELY-keskuksen Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelmasta aihiot ja pilkkoneet ne vielä pienempiin yksiköihin, Joki-Heiskala sanoo. Tavoitteita ovat mm. kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden määrän lisäys sekä lannan jatkokäsittelyn tehostaminen. Ongelmia ilmenee, kun hankkeita pitäisi saada konkreettisesti toteutettua vapaaehtoisvoimin. – Eihän me voida mennä kenenkään maille tekemään näitä toimia, vaan tuhannet viljelijät täytyy houkutella tekemään niitä.
Neuvontapalvelua kentällä Irma Kemppainen on Paimionjoen alueella se henkilö, joka tätä työtä tekee. Hän neuvoo maatilallisia vesistönsuojelullisten toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä auttaa erityisympäristötukien hakemusten tekemisessä. –Tällaiset suunnitelmat on tehtävä huolellises-
((%((%)'((
Juha Tammi käyttää ojapadon pelloilta keräämää vettä kasteluvetenä. Maataloustukineuvoja Irma Kemppaisen mukaan pato kerää myös ravinteita, jolloin se toimii laskeutusaltaan tavoin.
ti ja ajan kanssa, jotta sekä päättäjät, suunnittelijat että tilalliset olisivat tyytyväisiä, hän kertoo. Tällä kertaa hän kulkee ympäristösuunnittelijaksi opiskelevan Petra Nyqvistin kanssa, joka tekee Someron ja Tarvasjoen vesistöjen kosteikkokartoitusta luontoselvitysyritykselle. He ovat tutustumassa Somerolla maatilaan, joka on Kemppaisen mukaan malliesimerkki hyvin hoidetusta tilasta. Nyqvist on samaa mieltä, sillä vesistönsuojelullisia toimenpiteitä tilalta löytyy lukuisia: luonnon monimuotoisuusvyöhykkeitä, suojavyöhykkeitä sekä peltosaarekkeita. Toimista saa rahallista tukea, mutta ovatko ne riittävä motivoija? – Onko mikään tuki koskaan riittävä, hymähtää tilan viljelijä Juha Tammi vastakysymyksellä, mutta jatkaa totisempana: – Hyvin hoidettu tila miellyttää omaa silmää, on tätä tehty ennen tukiakin. Joissain määrin nämä toimet tekevät viljelyn myös helpommaksi.
Irma Kemppainen asettuu viljelijän puolelle, sillä hän tietää mitä arki alalla on. Maatalouden kannattavuus on vähentynyt. –Näiden asioiden kanssa pitäisi pystyä elämään, ettei tulisi hirveästi lisäkustannuksia. Muuten on turha edes ehdottaa, hän kommentoi.
da ihmiset haluamaan näitä toimenpiteitä. Se porkkana ei ole vesiensuojelu, vaan esimerkiksi se, että tila tuottaa paremmin, maa on paremmassa kunnossa ja se pidättää paremmin ravinteita. Työstähän on saatava itselle palkkio, Joki-Heiskala kiteyttää.
Talvella keskustellaan Kemppaisen mukaan vesistönsuojelun erikoistuet ovat lähes samat ympäri Suomen. Mittaviin projekteihin, kuten kosteikon tai laskeutusaltaan perustamiseen, voi saada investointitukea ja sen jälkeen hoitotukea ylläpitoon 5–10 vuodeksi. Pelkästä omistamisesta ei siis saa tukea. Paimionjoki-yhdistys kokeili tänä vuonna tukineuvontaa myös syksyllä, jolloin maatiloilla on vähemmän kiireitä. Joki-Heiskalan mukaan talvella on tarkoitus koota alueen viljelijöitä keskustelemaan tupailtoihin. – Psykologian puolelle menee, kun täytyisi saa-
INFO Tavoitteet lisätä vuoteen 2015 mennessä Paimionjoen alueelle: N Kosteikkoja 35 kpl N Suojavyöhykkeitä 300 ha N Koulutusta ja neuvontaa 150 tilalle vuodessa N Lannan jatkokäsittelyn tehostaminen 116 500 t/ vuosi N Kasvipeitteisyyttä 8760 ha N Ravinnepäästöjen hallintaa 25 600 ha N Ravinnepäästöjen tehostettua hallintaa 700 ha Lähde: Paimionjoki Paremmaksi -toimenpideohjelma 2011-2015
((
()
D88J<LKL
luonto
((%((%)'((
Myyräkannan huippu on etelässä vaatimaton Kevään 2011 myyrätilanne Kainuun eteläpuoleisessa Suomessa ennakoi myyräkantojen reipasta kasvua kohti uutta huippua syksyllä 2011. Monin paikoin kannat ovat kuitenkin tällä hetkellä joko keväisellä tasollaan tai vain vähän suuremmat. Kuluvaksi syksyksi odotettu selvä laaja-alainen myyrähuippu maan eteläisessä puoliskossa jäi siis saavuttamatta. Sekä pelto- että metsämyyriä tavataan eteläisen Suomen maastoissa kaikkialla, mutta tiheydet jäävät kauaksi edellisen huipun, syksyn 2008, tiheyksistä. Etenkin Perämeren rannikkoseutujen ja paikoin myös Lounais-Suomen kannat ovat harvat. Myyrien esiintyminen on alueellisesti hyvin laikuit-
taista, mikä vaikeuttaa yksityiskohtaisten paikkakuntakohtaisten ennusteiden antamista.
Tarkkaile taimikoita Tämänhetkinen myyrätiheys eteläisessä Suomessa ei yleisesti ottaen aiheuta suurta taimituhoriskiä metsänomistajille. Laikuittaisesta esiintymisestä johtuen on kuitenkin täysin mahdollista, että joillain alueilla tuhoja tulee. Metsänomistajia suositellaan tarkkailemaan ja jopa rajoittamaan oman taimikkonsa myyräkantaa esimerkiksi loukkupyynneillä. Eteläisen Suomen yli vuosikymmenen kestänyt myyrien kannanvaihtelun voimakas säännöllisyys on mahdollisesti katoamassa
väliaikaisesti. Ilmiö ei ole ainutlaatuinen, vaan kuuluu normaaliin myyräsyklien vaihteluun. Epäsäännöllisten vaihtelujaksojen aikana myyräkannat pysyvät usein kohtalaisen pieninä ja vaihtelu lievänä usean vuoden ajan. Mikäli tämä tilanne on edessä nytkin, taimituhoriski on pieni lähitalvina. Pohjois-Suomessa koettiin kaikkien aikojen myyrähuippu syksystä 2010 syksyyn 2011. Etenkin Koillismaalla ja Metsä-Lapissa tavataan edelleen runsaasti pelto- ja lapinmyyriä, joten taimituhoriski on erittäin suuri. Samoin havupuiden taimien latvojen kärkisilmuja syöviä metsämyyriä on paljon. Monin paikoin maastohavainnot kertovat suurimman myyräti-
Auta tutkimusta ja ilmoita vieraslajihavainnoistasi heyden ajan tulleen kuitenkin jo ohitetuksi, mikä kielii romahduksen ajoittumisesta alkavalle talvelle. Romahduksen ajankohta ratkaisee, minkälaista tuhoa myyrät ehtivät aiheuttaa. Pohjoissuomalaisille taimikonomistajille voi tehokkaimmaksi taloudelliseksi turvaksi suositella metsävakuutuksen hankkimista ajoissa. Myyräkuumerintamalla ei ole odotettavissa samankaltaista huippuvuotta kuin oli kolme vuotta sitten edellisen myyrähuipun aikana. Tautitapauksia tullee kuitenkin normaalia vuotta enemmän, koska metsämyyriä on varsinkin pohjoisessa runsaasti. Lähde: Metla
Lohikiintiö ei pelasta Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vaatii, että hallitus hallitusohjelmansa mukaisesti ryhtyy toimiin, joilla kansallisesti turvataan Tornio- ja Simojoen luonnonlohikantojen elpyminen. Lohiasetusta tulee tarkistaa ennen ensi kevättä niin, että se luo edellytykset riittävälle mää-
rälle luonnonlohta nousta kutujokiinsa ennen rannikkopyynnin aloittamista. – Ensi vuoden lohenpyynnille asetettu 122 553 lohen pyyntikiintiö on kaksinkertainen EU:n komission ehdottamaan ja Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) suosittamaan kiintiöön vuo-
delle 2012. Se vähentää lohenkalastusta Itämerellä noin neljänneksellä verrattuna tämän ja vuoden 2010 lohenpyyntiin. Pyyntikiintiö ylläpitää Itämerellä ylimitoitettua ammattimaista lohenpyyntiä. Suomen hallituksen esitys ennen ministerineuvoston päätöstä oli vielä järjettömämpi,Kes
kusjärjestö tuhahtaa. Keskusjärjestö haluaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen nimittävän selvitysmiehen laatimaan Suomen kansallista, kestävän kalastuksen mukaista lohistrategiaa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja Suomen ympäristökeskus SYKE toivovat yleisöltä vieraslajihavaintoja Itämerestä ja siihen laskevista vesistöistä. Yleisön apu havainnoinnissa on tarpeen, sillä vieraslajien levinneisyydestä saadaan heikosti tietoa rannikkoalueen säännöllisissä biologisissa seurannoissa. Havainnoista voi ilmoittaa verkkolomakkeella, joka löytyy RKTL:n sivuilta ja Itämeriportaalista. Itämereen on viime vuosina saapunut useita uusia, ekosysteemille vieraita eliölajeja. Osasta vieraslajeja saattaa olla haittaa alkuperäislajeille. Helpoimmin havaittavia ja tunnistettavia vieraslajeja ovat mustatäplätokko, hopearuutana ja taskuravut sekä sirokatkarapu. Lajikuvat löytyvät RKTL:n sivuilla olevasta tiedotteesta: http://www.rktl.fi/tiedotteet/auta_tutkimusta_ilmoita. html
Uusi edunvalvontaopas vesialueen omistajalle Vesiämme käytetään monipuolisesti ja vesiympäristöön kohdistuu monin paikoin isoja paineita. Rantoja rakennetaan ja ruopataan, saariin tehdään siltoja ja vedetään sähkö- ja vesijohtoja, vesillä liikutaan, virkistäydytään ja kalastetaan. Erilaisissa lupamenettelyissä kalastus on usein joutunut väistymään muiden käyttömuotojen tieltä korvauksetta. Vesienomistajien oikeuksien valvonta on ollut vähäistä; joko ei ole uskottu omiin vaikuttamismahdollisuuksiin tai ei ole osattu toimia. Kalatalouden Keskusliiton julkaiseman uuden Vesialueen omistajan edunvalvonta -opaskirjan tavoitteena on auttaa vesienomistajia edunvalvonnassa. 69-sivuiseen oppaaseen on koottu perustietoa vesialueen käyttöön vaikuttavasta lainsäädännöstä ja ympäristöhankkeiden lupamenettelyistä. 15 euron hintaisessa oppaassa esitellään 17 yleistä ympäristöhanketyyppiä ja annetaan esimerkkejä asioista, joita vesialueen omistaja on näissä tilanteissa oikeutettu vaatimaan. Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net)
KOLUMNI Q Reima Laaja
Ilvesräknäys TULEVAN TALVEN mielenkiintoisimpia töitä on suurpetojen lumijälkilaskenta. Homma on tarkoitus hoitaa tehostetulla seurantapäivällä. Marraskuun aikana on tarkoitus luoda laskentaorganisaatio ja saada aikaiseksi hyvin rasvattu toimintamalli liikekannallepano-ohjeistuksineen ja hälytysjärjestelmineen. Seurantapäivän avulla saadaan arvokasta tietoa tukemaan petoyhdysmiesten tekemää jatkuvaa havainnointia. Seurannan pääpaino on ilvespentueiden määrän selvittämisessä, mutta sudet ja mahdolliset ahmat selvitetään siinä ohessa. Karhujen kuuluu laskennan aikoihin vedellä sikeitä. AIKAISEMMIN LÄHES vastaava seuranta on tehty osalla Uusimaata. Nyt menetelmän testausvuorossa on Satakunnan lisäksi Keski-Suomi, Etelä- ja Pohjois-Savo ja laskematon osa Uudestamaasta. Jo pelkästään Satakunnassa lähtenee liikkeelle muutama sata laskijaa, jälkitarkastajaa ja laskentapääl-
likköä. Jälkien tarkastamisessa päävastuun kantavat suurpetoyhdysmiehet, sidosryhmistä kuten esimerkiksi luonnonsuojelupiiristä, MTK:sta ja ELY- keskuksesta saadaan laskentaan tarkkailijoita toteamaan, että homma hoidetaan asiallisesti ja tulokset ovat mahdollisimman monen tahon hyväksyttävissä.
karvialle ja sisämaan Kihniöstä Punkalaitumelle, olosuhteet eivät välttämättä ole koko alueella suotuisat samalla kertaa. Ja laskenta voi olla minä viikonpäivänä tahansa, se aiheuttaa ongelmia töissä käyville laskijoille. Tiedonkulku hoidetaan tekstiviesti- ja sähköpostihälytyksillä, tekniikka voi aina pettää ja tieto ei kuljekaan.
IHAN TÄYSIN kivuttomasti tällainen suuroperaatio ei välttämättä suju. Kunnon satakuntalainen tietysti miettii kaikkia mahdollisia tapoja miten homma voi mennä pieleen ja nykyisin porilaisuutta opiskelevana tämä ”ei tästä kuitenkaan mitään tule” ajattelumalli valtaa välillä sijaa. Sääolosuhteet ovat erittäin ratkaisevat. Laskenta tehdään koko riistakeskus Satakunnan alueella samana päivänä, pari päivää hyvän lumisateen jälkeen. Lunta ei saa kuitenkaan tulla liikaa, jotta metsäteillä liikkuminen ei vaikeudu kohtuuttomaksi. Alue kattaa rannikon Raumalta Meri-
OTOLLISINTA AIKAA seurannalle on alkutalvi. Ensilumilla luonnossa pysähtyy lähes kaikki toiminta, ihanteellisinta on että eläimet ovat saaneet jo tottua lumeen ja liikkuminen on normalisoitunut. Homma pitäisi kuitenkin saada hoidettua helmikuun puoliväliin mennessä. sen jälkeen ilvekset alkavat valmistautua kiima-aikaan ja niiden liikkuvuus lisääntyy huomattavasti. Hälytyksen tultua etukäteen suunniteltu laskentareitti kierretään aamupäivän aikana ja kaikki löydetyt suurpetojen jäljet merkitään muistiin. Havaitut ilvespentueet kierretään iltapäivän aikana mot-
tiin ja motin pitävyyden ja ilvespentueen olemassaolon tarkistavat jälkitarkastajat ja petoyhdysmiehet. Näin saadaan tietoa ilvespentueittemme lukumäärästä. LASKENTAPÄIVÄ ON lyhyt ja erityisen tärkeää homman onnistumiselle on hyvä ennakkotiedustelu. Syksyn ja alkutalven aikana luonnossa liikkujat ovat jo tehneet havaintoja ilvespentueiden olemassaolosta. Laskentapäivän haasteena on löytää nämä ennakkoon tiedetyt pentueet. Muistakaa tehdä havainnoistanne ilmoitukset suurpetoyhdysmiehille. Heidän yhteystietonsa löytyvät www.riista.fi sivuilta internetin ihmeellisestä maailmasta. I\`dX CXXaX riistanhoidonneuvoja Suomen riistakeskus Satakunta reima.laaja@riista.fi
D88J<LKL
autot ja koneet
((%((%)'((
(*
Ford Rangerista ensimmäinen viiden tähden avolava Euro NCAP:n uusimmassa kolaritestissä oli mukana 12 uutta autoa. Fordin kolmannen sukupolven Ranger –pick up ylsi tässä täyteen viiden tähden tulokseen. Euro NCAPin tuoreimmassa kolaritestissä olivat mukana Audi Q3, BMW: n 1-sarja, Chevrolet Cap-
tiva, Fiat Freemont, Ford Ranger, Hyundai Veloster, Lanciat Voyager ja Thema, Mercedes-Benzin M-sarja, Opelit Astra GTC ja Zafira sekä Toyota Yaris. Merkittävin tulos oli Ford Ranger avolava-auton yltäminen viiden tähden tulokseen ensimmäisenä luokkansa edustajana.
Rangerin turvallisuus on kehittynyt huimin harppauksin edellisestä sukupolvesta, joka sai vuonna 2008 vain kaksi tähteä aikuismatkustajien suojasta. Uuden Rangerin arvosanan sisällä suuren huomion ansaitsee peräti 81 prosentin tulos jalankulkijaturvallisuudesta, mikä asettaa ri-
man aivan uudelle tasolle luokassa. Muista autoista yli 60 % tuloksen jalankulkijaturvallisuudessa saavuttivat
Myyntiykkönen tarjoaa rahalle lisää vastinetta Honda CR-V on ollut suomalaisten suosikki aina siitä alkaen, kun se esiteltiin vuonna 1997. Kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä mallia on myyty Suomessa jo yli 17 000 kappaletta. Honda CR-V:n tärkein vahvuus on vaivattomuus. Turvallisuutta lisäävä neliveto toimii huomaamatta, sillä se on jatkuvasti käytössä ja elektroniikka painottaa voimaa etu- ja taka-akselin välillä niin, ettei kuljettaja edes tunne muutoksia. Järjestelmä toimii erinomaisesti vaikeassakin kelissä, kuten paksussa lumihangessa, ja CR-V etenee paremmin kuin monet kilpailijansa. Katumaasturi ostetaan usein tilojen takia, ja ne
ovat yksi CR-V:n parhaita puolia. Korin kompaktista koosta huolimatta takaistuintilat ovat samaa luokkaa suurempien autojen kanssa. Tavaratilaa on ikkunatasoon mitattuna (VDA) peräti 556 litraa ja siirtämällä säädettävän takaistuimen eteen se kasvaa yli 600 litraan. Tietenkin epäsymmetrisesti jaetun ta-
kaistuimen osittain tai kokonaan taittamalla tavaratila kasvaa pienen pakettiauton mittoihin. Vuosimallin 2012 Honda CR-V on vielä entistäkin täydellisempi. Moottorina on vahva ja miellyttävä 2,0-litrainen bensiinimoottori tai vääntävä ja taloudellinen 2,2-litrainen turbodiesel. Molempien kanssa
Hondan CR-V-mallia on valmistettu vuodesta 1997.
saa mieltymyksen mukaan joko käsivalintaisen tai automaattivaihteiston. Uutena perusmallina on CR-V Nordic 4x4, jonka vakiovarustelu on todella kattava. Siinä on mukavuusvarusteina alcantara/kangasverhoilu, 17-tuumaiset kevytmetallivanteet, pysäköintitutkat edessä ja takana, automaatti-ilmastointi ja paljon muuta. Mikäli haluaa vielä enemmän ylellisyyttä, on CR-V Elegance Lifestyle mainio valinta, sillä siinä on edellisten lisäksi muun muassa ksenonvalot, koria vasten taittuvat taustapeilit ja subwooferilla varustettu korkeatasoinen audio. Uuden Honda CR-V Nordic 4x4:n hinnat alkavat 34990 eurosta.
Maastoajoneuvojen markkinat pitää pintansa Maastoajoneuvojen kaupan ennakoidaan jatkuvan entiseen malliin, mutta ostovoima suuntautuu vapaaajan laitteisiin. Perinteiset Kelekkamessut 2012 eli moottorikelkkamessut Rovaniemelläviime viikonvaihteessan valoi uskoa alaan. – Odotamme kelkkakauppaan ainakin viiden prosentin lisäystä, ja mikäli pysyvä lumi saadaan aikaisin, jopa suurempaa, Maastoajoneuvojaoston puheenjohtaja Mika Heino Brandt-Polariksesta sanoo. Tänä talvena kelkkoja arvioidaan myytävän yli 4
000 kappaletta, ATV-malleja kaikki merkit mukaan luettuna noin 5 000–5 500 kappaletta. ATV:t palvelevat harrastajia joko kulkuneuvoina tai välineinä luontoharrastuksissa tai ammatti- ja hyötykäytössä. Leijonanosa myynnistä on yli 400-kuutioisia koneita. Moottorikelkka vie käyttäjänsä sinne, minne ei talvioloissa kävellen tai autolla pääse. Moottoritekniikan kehittyminen vähäpäästöiseksi, reitistön, kelkkojen käyttöominaisuuksien ja turvallisuuden kehittyminen sekä lisääntyvät oheispalvelut vauhdittavat kelkkailuharrastusta. Sekä
perhekelkkailu että safariharrastus saavuttavat lisää suosiota. ATV:t puolestaan kehittyvät entistä monikäyttöisemmiksi. – Metsän-, pihan ja puutarhan hoidossa hyödynnetään ATV:n jämerää konevoimaa, millä vältetään varsinaisen maataloustraktorin hankkiminen. Kanta kasvaakin muun muassa siksi, että työkone sopii hyvin myös seniorien käyttöön, Heino huomauttaa. Samalla myös rekisteröitävien mallien osuus on lisääntynyt, erityisesti traktoreiksi rekisteröitävien. Teknisen Kaupan ja Pal-
veluiden yhdistys kehittää yhteistyössä viranomaisten kanssa kelkkojen ja ATV: den käyttöoloja. ATV:iden asema onkin lainsäädännön uudistamisen myötä parantunut. – Vapaa-aikanaan suomalainen liikkuu ja toimii luonnossa. Kelekkanäyttely pitää tänäkin vuonna huolta siitä, että kulkuvälineiden, varusteiden ja tekniikan viimeisin kehitys on luonnossa liikkuvien tiedossa. Toivotammekin turvallista luonnossa liikkumista alkavaksi talvikaudeksi, Heino sanoo.
BMW:n 1-sarja, MercedesBenzin M-sarja ja Toyota Yaris. Ensi vuoden alusta alkaen auton pitää yltää 60 %:n tulokseen saadakseen
viiden tähden kokonaisarvosanan. www.autoliitto.fi/testit_ ja_ajoneuvot/kolaritestit/
BRX Concept - STI esitellään Los Angelesissa Subarun uusi urheiluauto BRX saa ensi-iltansa tämän kuun lopulla Tokion autonäyttelyssä Japanissa. Subaru BRX Concept - STI:n pyörät sijaitsevat korin kulmissa, korin ylitykset ovat siten lyhyet. Auton moottori on 10 senttiä alempana ja 20 senttiä edempänä kuin vastaavassa Subaru Imprezassa, joten auton painopiste on matala. Subaru BRX:n tuotanto käynnistyy yhtiön Gunman tehtailla Japanissa huhtikuussa 2012 ja se lanseerataan Euroopassa kesällä 2012.
(+
D88J<LKL
koneet ja laitteet
((%((%)'((
Maausko
Koneen voimalla
02 568 883, 040 565 8292
Korvenkyläntie 547, Huittinen
www.metsamaki.com $872 -$ .21(.25-$$02
0(76b0b.,
MONELLE MEISTÄ tulee koneesta mieleen afrikkalainen jalkapalloilija tai eräs suomalainen kansainvälinen yritys. Harva miettii tarkemmin, että mikä se kone oikein on. Elämme nykyään niin koneellistuneessa ympäristössä, ettei kysymys pohdituta. Mutta mitä jos koneita ei olisi? Millaisessa yhteiskunnassa silloin eläisimme? Paratiisista lähtemisen jälkeen ihminen on elänyt niukkuuden tähtien alla ja joutunut ponnistelemaan luonnonvoimia vastaan. Aluksi yksin ja yhteistyössä muiden ihmisten kanssa ja pikku hiljaa yhä enemmän koneiden avulla ja voimalla. NYKYAIKAISESSA MAA- ja metsätaloudessa koneet ovat poikaa. Uskaltaako näin sanoa vai onko se jotenkin seksististä tai tasa-arvon vastaista? Joka tapauksessa viimeisen vajaan sadan vuoden aikana näissä koneasioissa on harpattu
melkoisesti eteenpäin. Ei voida puhua mistään kukonaskelista (voiko näin sanoa?), vaan peninkulmasaappailla harppomisesta. HÖYRYKONEEN KEKSIMISESTÄ alkaen sitä on eri tavoin hyödynnetty, autonakin jo 1700-luvun lopulla, mutta vasta polttomoottorin läpilyönti koneellisti tiemme, peltomme ja metsämme. Ensimmäinen polttomoottorilla käyvä auto huristeli maapallolla vuonna 1885 ja ensimmäinen polttomoottorilla käyvä traktori (Fordson) tuli sarjatuotantoon vuonna 1917. Suomessa autot ja traktorit olivat pitkään harvojen ja herrojen herkkua. Suomeen ensimmäinen auto rantautui vuonna 1900 ja mainittakoon, että vuonna 1903 Porissa oli tasan kaksi autoa. Mutta autojen määrä lisääntyi pikku hiljaa ja varsinkin kieltolaki oli omiaan lisäämään niiden määrää pitihän ainetta muutenkin kuin veneil-
lä kuljettaa. VIIMEISET VIISIKYMMENTÄ vuotta on sitten päristelty kiihtyvällä tahdilla. Traktoreiden (Valmet) kotimainen sarjatuotanto alkoi 1953 ja autojen tuonti vapautui 1962. Hevonen - tuo terapoiva nahkatakkinen kapistus- korvautui tunteettomilla hevosvoimilla. ILMAN KONEITA ei nykyihminen oikein tahdo tulla toimeen. Elektroniikan ja automatiikan kehityksen myötä ihminen ja kone elävät yhä enemmän sellaisessa symbioosissa, ettei voi oikein sanoa, kumpi on kumman jatke. Vaikka elämää helpottavia koneita on hyvä olla ja edelleen kehittää, niin olisi kuitenkin paikallaan, että kone olisi rengin asemassa. Olisi huushollissa edes joku, jota komentaa.
Toyota Euroopan vihrein valmistaja
16
World Trade Group -järjestö valitsi Toyota Motor Europen vuoden 2011 Green Manufacturing -palkinnon saajaksi. Palkinto myönnettiin Toyotan erinomaisista saavutuksista kestävään kehitykseen tähtäävässä autonvalmistuksessa. Järjestö jakaa tunnustusta ansioituneille valmistajille eri kriteereillä vuosittain, nyt viidennen kerran. Green Manufacturing tunnustus myönnetään
yritykselle, jonka valmistusprosessi osoittautuu selkeästi ainutlaatuisen energiatehokkaaksi ja ympäristöä huomioivaksi. Mitattavia asioita ovat mm. kulutetun veden määrä ja sen jatkokäsittely, ympäristölainsäädännön noudattaminen ja tuotantoprosessissa syntyvä kaatopaikkajätteen määrä. Alan ammattilaisista koostuva tuomaristo kiitti Toyotan kokonaisvaltaista
ympäristövaikutusten huomioivaa lähestymistapaa. – Tämä palkinto on tunnustus kaikille eurooppalaisille tuotantolaitoksillemme niistä valtavista ponnisteluista, joita yksiköt ovat tehneet parantaakseen jatkuvasti tuotantoprosessiaan, sanoi TME: n johtaja Steve Hope. Toyotan Euroopassa sijaitsevat tuotantolaitokset käyttivät yhtä autoa kohden vuonna 2009 energiaa 40 %
ja vettä 44 % vähemmän ja aiheuttivat jätettä 38 % sekä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) 51 % vähemmän kuin vuonna 2001. Toyotalla on tällä hetkellä kaksi kestävän kehityksen periaatteiden mukaista pilottituotantolaitosta Euroopassa: Ranskassa sijaitseva Toyota Motor Manufacturing France ja Englannissa sijaitseva Toyota Motor Manufacturing U.K.
– Toyota on ennenkin osallistunut Le Mansin kilpailuun, mutta nyt hankkeen mielenkiintoa ja haastavuutta kasvattaa voimakkaasti hybriditekniikan hyödyntäminen. Haluamme kirjoittaa uuden lehden Le Mansin ja FIA World Endurance Championship -sarjan historiaan. Lisäksi näin haastavassa kilpalajis-
sa mukanaolo auttaa meitä parantamaan sarjatuotantoautoissa käytettäviä teknologioita. Le Mans on legendaarinen kilpailu, ja haluankin kiittää sekä järjestävää tahoa että FIA:a heidän positiivisesta suhtautumisestaan hankkeeseemme viimeisimpien kuukausien aikana, toteaa TMG:n johtaja Tadashi Yamashina.
Hybridillä Le Mansin ajoihin Saksan Kölnissä sijaitseva Toyota Motorsport on ilmoittanut osallistuvansa ensi vuonna vaativaan kestävyyskilpailuun, legendaariseen Le Mansin 24 tunnin ajoon. Käytettävä kilpa-auto tulee olemaan hybridi. Toyotan saksalaiskilpatalli jatkaa merkin perinteitä moottoriurheilun saralla. Toyota Motorsport GmbH
HUOLTOKEIDAS OY Muuntamonkatu 8, Kokemäki puh. (02) 546 1532
(TMG) tulee käyttämään ensi vuoden FIA Endurance Championship -kestävyyskilpailuissa LMP1alustaansa, jonka suorituskyvystä vastaa Toyota Motor Corporationin Japanissa kehittämä bensiinihybriditekniikka. Autolle tehdään kattavia testejä alkuvuoden 2012 aikana.
D88J<LKL
koneet ja laitteet
((%((%)'((
Aitoa tuntumaa ajamiseen tuova simulaattori sopii Matti Alamäen mukaan jokaisen käteen.
Simulaattori koukuttaa Matti Alamäen rakentamalla laitteella voi turvallisesti harrastaa eri autourheilumuotoja. CLJKF&M\jX$G\bbX A im\c
Ykkönen sisään ja vaihteen numero syttyy näyttöön. Kaasu pohjaan, moottori murisee ahnaasti ja launch control alkaa takoa rajoittajaa vastaan. 5-4-3-2-1Go, kytkin ylös ja hevosvoimat valloilleen. Ollaan viisikertaisen rallicrossin Euroopan mestarin kyydissä. Vauhti kiihtyy, sekventiaalivaihteistosta ilman kytkintä isompaan pykälään ja menopeli syöksyy nyppylän yli tiukkaan kaarteeseen. Alla on huikeasti kiitävä kulkupeli, mutta kyyti on täysin turvallista. Vaikka adrenaliini virtaa kuljettajan suonissa villisti, nyt ei tarvitse pelätä. Autenttisesta ajonautinnosta vastaa Matti Alamäen kehitystyönä syntynyt X-R’cer ajosimulaattori. – Perusteellisen suunnittelun ja pitkän rakentelutyön tuloksena syntyneestä
Asiaa on lähestytty ajoja kilpailukokemuksen kautta. simulaattorista on pyritty saamaan ajollisilta ominaisuuksiltaan sellainen laite, että kokenutkin kilpakuski tuntee ratissa aidon ajamisen tunteen, 80-luvulla rallicross-ratoja suvereenisti hallinut mestari vakuuttaa. Ajosimulaattori on tänä päivänä tuttu laite niin autokouluista kuin kilpa-autoilijoiksi aikovien koulutusohjelmista. Tavallisesti simulaattorin valmistamisesta vastaavat henkilöt, joilla on teknistä tietämystä ja kiistatonta taipumusta aiheeseen. – Nyt asiaa on lähestytty ajo- ja kilpailukokemuksen kautta. Uskon, että näin simulaattoriin on löydytty
uusia ulottuvuuksia. Siitä nauttii niin aloittelija kuin kokenut kuljettajakin. Radat ja rallit kolunneen Alamäen X-R’cerillä voidaan ajaa sekä rallia että rataa. Hallintalaitteet toimivat todentuntuisesti ja tarkasti. – X-R’cerillä on mahdollista ajaa ja harjoitella rallia kartturin nuottien mukaan. Myös formula-sirkuksesta tutut radat avautuvat aivan uudella tavalla. Kolmen näytön kuvamaailmaa tukeva äänisysteemi antaa kuljettajalle aidon tunteen tositilanteesta. Alamäen X-R’cer on helposti liikuteltava, pieniin tiloihin mahtuva huippulaite, joka edustaa myös usein vaadittuja vihreitä arvoja. Laitteen käyttövalmiuskin on yksikertainen: johto seinään ja menoksi. – Kilpauraa rakentaville kuskeille simulaattori tarjoaa edullista opiskelua.
PLUS
Rattimies ei luovuta Simulaattori-projektin ohella veri vetää rallicross-legendan edelleen myös kilpaauton rattiin. Pari viikkoa sitten Alamäki oli mukana Nürnburgringin neljän tunnin kisassa. Nokian Renkaiden autokunnan alla oli Saksassa Extreme-BMW. – Kisa päättyi kuitenkin jo alkuvaiheessa kolarointiin. Niitä sattui kilpailussa enemmänkin. Radalla oli yhtä aikaa 180 autoa, joiden nopeuserot olivat liian suuret. Parhaiden huippunopeus kohosi pääsuoran lopussa 270:een. Meidän menopelimme ylsi “vain” 200 kilometriin tunnissa.
Rallicrossiin panostavan Pakkala Teamin taakseen jättänyt Alamäki näkee entisen leipälajinsa suurimpana ongelmana kotimaisten ratojen heikon kunnon. – Suorituspaikat ovat tätä nykyä aivan ala-arvoisia. Ilman korjaustoimia lajin tulevaisuus näyttää huonolta. Sen sijaan nykykuskien joukosta löytyy lahjakkuuksia. Erityisesti kansainvälisiä ratoja kiertävä Tomas Heikkinen on ajanut superrallicrossissa lupaavasti. Myös 1A-luokan etuvetoisissa Parkanon Jussi-Petteri Leppihalmeessa on mestariainesta.
Sen lisäksi laite on turvallinen vaihtoehto. Ulosajot ja muut vahingot eivät maksa mitään. Pitää kuitenkin aina säilyttää realismi – tositilanteessa kaikki ei sittenkään palaudu nappia painamalla lähtötilanteeseen. Koulutuksellisen annin lisäksi simulaattori tuo viihdykettä vapaa-aikaan. – Laite on helposti siirrettävä ja se mahtuu normaaleista ovista sisään. Myös simulaattorin ulkoasu on näppärästi muokattavissa esimerkiksi asiakkaan väreihin.
Seuraava MaaseutuLusto ilmestyy 16.12.
(,
(-
D88J<LKL ((%((%)'((
2RQRRPǘ
221220ǘ
%20.3 /+ #/
%20.3 /+ #5
%20.3 /+ #5
4ODELLINEN MONITOIMIKONE "ALANCE 8 VALJAAT SEKi SIIMAPii VESAKKOTERi JA RAIVAUSTERi CC K7 KG
4iYSOSUMA METSiNHOITOON "ALANCE 84 VALJAAT JA METSiTERiVARUSTUS CC K7 KG
9LIVOIMAINEN TEHOKKUUDESSA JA KiSITELTiVYYDESSi "ALANCE 84 VALJAAT JA METSiTERiVARUSTUS CMǞ K7 KG
Ê
Ê
4I Ý
TI Ý
TI Ý