MAASEUTU Lusto 2011_04

sastamala maausko vaalimielellä s. 13 lähikuvassa s. 14-16

n

Perjantai 15.4.2011

teho-hanke avattavana s. 12

n Numero 4

2WD \KWH\V (VSRR -RKDQ $QGEHUJ +DQQD ,NlYDONR 6HLMD 8XVNRVNL 6DUL 7XRPLQHQ

.RXYROD .HQQHWK $KOTYLVW

3RUL 0DWWL .RVNHOD

6DOR 0DWWL +lPlOlLQHQ 9DDVD %URU 6WDIIDV

9LOMDNDXSDQ \NN|VSDLNND .DWVR NLOSDLOXN\N\LVHW KLQWDPPH ZZZ DYHQDNDXSSD À

2

MAASEUTU 15.4.2011

6LHPHQHW N\OY|LOOH (GXOOLVHVWL WRLPLWHWWXQD S\\Gl WDUMRXV

9LOMDW 1XUPL MD VHRNVHW +HUQH MD KlUNlSDSX 0\|V OXRPXQD

.$//( 3(572/$ S

D d ^ E K D / ^ d :

^ĂƚĂĞŶĞƌŐŝĂ KLJ ŽŶ ŬŽŶĞLJƌŝƚƚćũćƉŽŚũĂŝŶĞŶ ƉƵƵĞŶĞƌŐŝĂĂ ŚĂŶŬŬŝǀĂ ũĂ

ƉĂŝŬĂůůŝƐŝůůĞ ĞŶĞƌŐŝĂůĂŝƚŽŬƐŝůůĞ ƚŽŝŵŝƚƚĂǀĂ LJŚƚŝƂ dŽŝŵŝĂůƵĞĞŵŵĞ ŽŶ ^ĂƚĂŬƵŶƚĂ͘ sƵŽƐŝƚƚĂŝŶĞŶ ƚŽŝŵŝƚƵƐŵććƌć ǀŽŝŵĂůĂŝƚŽŬƐŝůůĞ ŽŶ ŶŽŝŶ ϰϱ ϬϬϬ DtŚ͕ Ğůŝ ϱϲ ϬϬϬ ŚĂŬĞͲŵϯ͘

K^d DD : , E</DD E Z'/ Whhd Z/> /^/>d <K,d />d ͗

<ĂƐŽŝůůĞ ƉƵŝĚƵƚ ŬƵƵƐŝŬŽŝĚĞŶ ŚĂŬŬƵƵƚćŚƚĞĞƚ EƵŽƌĞŶ ŵĞƚƐćŶ ŚŽŝƚŽŬŽŚƚĞĞƚ WĞůƚŽͲ ũĂ ƚŝĞŶƌĞƵŶĂƉƵƵƐƚŽ dŽŶƚƚŝͲ ũĂ ƉĞůůŽŶƌĂŝǀĂƵƐŬŽŚƚĞŝĚĞŶ ƉƵƵƐƚŽ <z^z >/^ : Wzz d Z:Kh^ <K,d ^d ^/͊

^ d E Z'/ Kz >ĂƵƚƚĂƌĂŶƚĂ ϳ͕ hůǀŝůĂ͕ Ɖ͘ ϬϰϬϬ ʹ ϵϭϵ Ϭϰϭ

ǁ ǁ ǁ ͘ Ɛ Ă ƚ Ă Ğ Ŷ Ğ ƌ Ő ŝ Ă ͘ Ĩ ŝ

6HUWLÀRLGXW YLOMDQ VLHPHQHW 7LODVLHPHQHQ YDOLNRLPDVWD 7200, 3,5,/b 5XRQDQWLH /DSSL S

MAASEUTU

ajankohtaista

15.4.2011

Taimille hyvä talvi

3

Tässä numerossa

Hetken päästä taimenistuttajat suuntaavat aukkoja uusimaan.

LUSTO/Jukka Silvast

Kaikkien aikojen myyrätuhot Etelä-Suomessa ovat takana. Metsäkeskusten tekemien selvityksen mukaan talvi 2008/2009 jätti jälkeensä järsittynä uudelleen viljeltävään kuntoon 18 000 hehtaaria nuoria taimikoita. Eikä siinä ollut kaikki tuhot.

Kahtena menneenä kesänä on näitä tuhoja paikkailtu.

– Merkkejä on siitä, että myyrätuhoalat olisi jo kaikki paikattu, Länsi-Satakunnan metsänhoitoyhdistyksestä toiminnanjohtaja Jaakko Klemola sanoo.

Klemolan kertoo yhdistyksensä istuttavan vuosittain 800 000– 1 200 000 tainta maahan.

– Istutuksethan hoidetaan siten miten metsänomistajat sen haluavat: niitä tekevät metsänomistajat itse, metsänhoitoyhdistykset ja yhtiöt.

Länsi-Satakunnan mhy ostaa pääsääntöisesti tarjousten perusteella kolmelta taimentuottajalta, joista yksi on ruotsalainen.

Klemola näkee, että tänä vuonna päästää kutakuinkin normaalissa ajassa istutuksille. Yleensä tuo normaali aika on vappua seuraava viikko.

– Heti kun routa on sulanut.

Nykyisin lähes 100 prosenttia istutustaimista on paakkutaimia.

Klemola selvittää, että istutuksia voidaan jatkaa aina juhannukselle saakka etenkin pakastettujen taimien ansiosta. Tämä mahdollistaa myös maatalousyrittäjien osallistumisen metsänuudistuksiin, joita voidaan siirtää kiivaimman peltotyöajan ulkopuolelle.

NAAVA ILOKSI ■ SIVU 7 Hirvikosken tilalla Me-

rikarvialla metsää hyödynnetään monimuotoisesti.

KETTUHOITOA ■ SIVU 9 Myyrän vihollinen kettu kolumnisti Laajan tarkkailussa.

Tämä taimi talvehti metsässä hyvin, vaikka peura olisi voinut napsaista tuoremman osan omakseen. Vanhat myyrätuhoalat metsässä on läntisessä Suomessa paikattu nekin lähes kokonaan.

Nyt riittää taimia kaikille.

Tarhanjohtaja Martti Linnainmaa Taimi-Tapion Ahlaisten tarhalta näkee, että metsää ei uudisteta enää siinä tahdissa kuin kahtena edellisenä kesänä.

– Viitteitä on siitä, että yhdistykset ovat laskeneet tilausmääriään. Nyt riittää taimia kaikille, kaikkia laatuja.

Hän arvioi, että taimet ovat tarhalla talvehtineet hyvin syksyn pakkaskauden ja sen jälkeisen lumisateiden ansiosta. Maa ehti jäätyä, eikä homevaaraa ole ku-

ten sulaan maahan sulaneen lumen kaudella.

– Ainakaan taimista ei tule nyt pulaa.

Tarhalla osa metsään menevistä eristä on pakasteita, osa on pakattu kentälle lähtökuntoon.

– Pakkastaimet tasaavat meillä toimitushuippuja. Muuten ei millään ehtisi toimittaa sesongin alkaessa kaikkia.

Metsänhoitoyhdistys Karhun vt. toiminnanjohtaja Jouni Peltoniemi sanoo kevään istutusten hoituvan yhdistyksen omin voimin, joskin hieman tarvitaan ostopalvelua tueksi. Hän laskee, että keväällä metsään suuntaa 35–

40 tekijää, joista iso osa metsäalan ammattilaisia. Peltoniemi sanoo metsänomistajien oman työn osuuden koko ajan laskevan.

Myöskään istutuksilta ei ole enää pitkään aikaan ollut jakaa kesätöitä nuorille.

– Meillä on omaa väkeä riittänyt, toisin kuin Etelä-Suomessa ja Turun seudulla, jossa on vierasperäistäkin työvoimaa.

– Jokunen metsäalaa opiskeliva harjoittelija tulee meille istutustöihin.

Vt. toiminnanjohtajan mukaan taimimäärät laskevat jonkin verran viime vuodesta, mikä juontuu vuoden 2009 hiljaisesta puukauppavuodesta.

MUSTALIPEÄN KIMPUSSA ■ SIVUT 10-11 Ruotsalainen

DI Mats Lindblomin sanoo mustalipeän hyödyntämisen eriytyneen maan mukaan.

n Perjantaina 15.4.2011

Pääkirjoitus

Eduskuntavaalit ovat myös maaseutuvaalit

M

aa- ja metsätalouden asiat ovat jääneet eduskuntavaalien keskusteluissa harmittavan vähälle osalle. Syytä laajempaan keskusteluun olisi ollut.

Maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset ovat elinkeinoina yhä keskeisen riippuvaisia poliittisista päätöksistä. Maaseudun elinkeinojen kannattavuus on myös kivijalka koko suomalaisen maaseudun elävyydelle.

Yksi syy, miksi maa- ja metsätalous ei ole noussut vaalikeskusteluissa suurempaan osaan, johtuu siitä, että näiden elinkeinojen todelliset tuntijat vähenevät ehdokkaiden joukosta vaali vaalilta. Muiden kuin maaseudulla asuvien ja maaseudun elinkeinoista leipänsä saavien on vaikea

Maaseudulla, jos jossakin, äänestämisellä on suuri vaikutus elinkeinojen toimintaedellytyksiin. puhua asiantuntevasti alan ongelmista ja ratkaisuista. Omakohtainen tuntemus ja vastuu yritystoiminnasta antaa sellaista perspektiiviä maaseutuelinkeinoihin, ettei sitä ulkopuolelta hevin saa.

Tulevalla vaalikaudella on edessä jälleen kerran Euroopan maatalouspolitiikan uudistaminen.

Niihin neuvotteluihin lähetetään tulevan hallituk-

sen maatalousministeri. Talonpojan etu on, että neuvotteluissa Suomea edustaa sellainen henkilö, joka nauttii muiden luottamusta ja jota arvostetaan. Nyrkkiä pöytään lyömällä ja EU:lle selkää kääntämällä hyvää tulosta näistä neuvotteluista ei tule. Eduskunta on keskeisessä roolissa myös, kun päätetään vaikkapa kiinteistöverotuksesta, metsien- ja soiden suojelusta tai maaseudun elinkeinojen toimintaedellytyksistä.

Nämä kaikki päätökset vaikuttavat tulevien neljän vuoden aikana, millaiset toimintaedellytykset maa- ja metsätaloudella on. Maaseudulla, jos jossakin, äänestämisellä on suuri vaikutus elinkeinojen toimintaedellytyksiin.

KATSAUS

Ruuan hinta nousee selvästi Ruuan hinta kääntyi viime syksynä vajaan vuoden jälkeen taas nousuun. Nousu on jatkunut ja alkuvuonna 2011 hintoihin tuli selkeä nousupiikki. Hintojen nousu johtui osin viljojen ja sitä kautta muidenkin raaka-aineiden hintojen noususta syntyneistä kustannuspaineista.

Maataloustuotteiden hinnat ovat nousseet myös maailmanmarkkinoilla, koska talouskasvun piristymisen seurauksena ruuan, erityisesti lihan, kysyntä on lisääntynyt merkittävästi. Raaka-ainekustannusten lisäksi ruuan hintaa nostavat etenkin energian hinnan nou-

su sekä veromuutokset. Alkuvuodesta nousseita kustannuksia siirrettiin hinnoittelukauden vaihtuessa myös kuluttajahintoihin. Energian hinnan nousulla ja energiaveron kiristämisellä on selkeitä välillisiä vaikutuksia hintojen nousuun. Lisäksi hintoja nostivat virvoitusjuomaveron korotus sekä käyttöön otettu makeisvero.

Hintojen nousu tasoittuu Raaka-aineiden hintojen aiheuttamat hinnan nousut ovat näillä näkymin pääosin jo toteutuneet. Samoin veromuutosten vaikutuksen

elintarvikkeiden hintoihin jäävät kertaluonteisiksi. Siksi hintojen nousu hidastuu. Helmikuun runsaan 6 prosentin vuosimuutos jää poikkeuksellisen suureksi ja kuluvan vuoden keskihinta asettuu keskimäärin 4,5 % vuoden 2010 keskihintatason yläpuolelle. Ensi vuonna ruuan hinnan nousu noudattelee yleistä hintakehitystä ja on keskimäärin noin 2 %.

keskimääräistä nopeampaa. Niin leivän kuin lihankin hinnat nousevat tänä vuonna vajaat 5 %. Myös hedelmien ja marjojen hintojen nousu on keskimääräistä nopeampaa. Maitotuotteiden hinnat nousevat hitaammin, noin 3,5 %.

Maidon hinta nousee muita vähemmän Tuotteittain voidaan todeta, että viljatuotteiden ja leipien sekä lihan hintojen nousu on

PTT-katsaus 1/2011 Suhdannekuva: Maa- ja elintarviketalous

SITAATTI

“Tulevissa vaaleissa maaseudun ihmisten pitää pystyä keskittämään äänensä niille, joilla on tietoa, tahtoa ja kykyä maaseudun asioiden ajamiseen.”

MTK:n 2. puheenjohtaja Mauno Ylinen 7.4.

“Olen kannustanut elintarvikeketjua yhteistyöhön, koska yhteistyöllä saamme kotimaisen lähiruuan kaikkien kuluttajien saataville.”

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila 2.4.

“EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen kiinnostaa kyllä tuottajia, mutta kiinnostaako se mediaa tai osaa suomalaispäättäjistä, se on jo toinen juttu.”

MEP Ville Itälä blogissaan 30.3.

MAASEUTU 15.4.2011

5

Ympäristön erityistuet – tulevaisuuden ratkaisu Tulevaisuudessa maatalouden ympäristötuki todennäköisesti tullaan kohdentamaan tarkemmin tiettyihin toimenpiteisiin luonnon ja vesistöjen saastumisen vähentämiseksi sekä monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Jo nyt maatilat ja vaikka kyläyhdistykset voivat hyödyntää ympäristötuen erityistukien mahdollisuudet ja toimia edelläkävijöinä maaseudun elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden lisäämisessä. Erityistukia, joihin saa rahoitusta, ovat mm. lietelannan sijoittaminen peltoon, suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito sekä monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen ja hoito.

Suojavyöhyke yksi parhaista Eräs parhaista ja edullisimmista menetelmistä vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta ovat suojavyöhykkeet. Suojavyöhykkeet ovat peltoalueelle valtaojan tai vesistön varteen perustettavia vähintään 15 metriä

leveitä monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämiä hoidettuja alueita. Näille alueille ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita, mutta laidunnus on yleensä sallittua, kunhan se ei lisää eroosiota tai haittaa muuten vesiensuojelua.

Monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen on jo hieman vaativampi vesiensuojelullinen projekti ja vaatii huolellisen etukäteissuunnittelun onnistuakseen (listat suunnittelijoista mm. ELY-keskuksista). Kosteikko sopii erityisen hyvin alueelle, missä veden mukana kulkee paljon maa-ainesta kuten savimailla ja turvemailla. Kosteikot vaikuttavat yleensä hyvin laajalla alueella ja siksi jo niiden suunnitteluun on monesti hyvä lähteä yhdessä useamman viljelijän kanssa tai kokonaisen kylän voimin.

Lietelannasta hyöty Lietelannan sijoittamisesta peltoon on hyötyä niin karjatiloille kuin kasvinviljely-

Eriikka Lundström

Suojavyöhykkeitä hoidetaan vuosittain (niitto, laidunnus) ja niiltä kerätään sato niin, että alue säilyy selkeästi hoidettuna peltona eikä muutu viisivuotisen sopimuskauden aikana hoitamattomaksi ryteiköksi.

tiloillekin. Karjatiloilla on näin mahdollisuus tasoittaa karjanlannasta tulevaa ravinnekuormaa omia peltoja laajemmalle alueelle luovuttamalla lietettä tai virtsaa toiselle tilalle. Jos lantaa levitetään pelloille perinteisellä menetelmällä pintalevityksenä, on typpiyhdisteiden haihtuminen ilmaan

huomattavasti runsaampaa ja valumien mahdollisuus vesistöön suurempi. Kun lietelanta ja virtsa levitetään sijoittavalla tai multaavalla laitteistolla peltoon, niin valumien määrä saadaan varsinkin epäsuotuisissa sääoloissa paljon pienemmäksi. Sijoittaminen vähentää siis myös

typpiyhdisteiden haihtumista ilmaan sekä lannanlevityksestä aiheutuvia hajuhaittoja koska liete peitetään jo levitettäessä.

Avointa mieltä mukaan Edellä on mainittu joitakin ympäristötuen erityistukia ja jokaisen viljelijän kan-

nattaa kohdallaan miettiä, onko jokin näistä tai muista erityisympäristötuista sopiva juuri omalle tilalle. Näissä mietinnöissä voi unohtaa kaikki vanhat ennakkoluulot rikkaruohojen levittämisestä ja hullun leiman saamisesta ja keskittyä avoimin mielin pohtimaan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Nykypäivänä lähiympäristön ja luonnon kokonaisvaltainen hoito on olennainen osa maatilataloutta, eikä vain ”viherpiipertäjien” yksinoikeus. Kääritään siis innolla hihat ylös ja ryhdytään hommiin yhteisen ympäristömme hyväksi.

Lisätietoa ympäristötuen erityistuista www.mavi. fi/viljelijatuet tai paikallisesta ELY- keskuksesta. Satakunnan ELY- keskuksessa tietoa antavat Teija Rinne, puh.044 712 4148 ja Tiina Mäkelä, puh. 050 395 2506.

Leena Ahtola-Heinonen Tukihallinto-ja tarkastusryhmän päällikkö Satakunnan ELY-keskus, Pori

6

MAASEUTU 15.4.2011

maaseutu

Aki-Jk malleihin esim. kylmäpihatot saat pääpiirustukset rakennuslupa- ja tukihakemuksia varten veloituksetta.

Pohjolan vakuutukset ovat yllättävän maanläheisiä.

Maa antaa ja ottaa. Maatilan arki ja haasteet ovat meille tuttuja, joten maatilavakuutuksemme ovat alansa parhaita. Voit turvata niillä ihmiset, rakennukset, eläimet, koneet ja kodin. Lisätietoja saat lähimmästä konttoristamme, numerosta 0303 0303 tai osoitteesta pohjola.fi

MAASEUTU

metsä

15.4.2011

Pihkassa metsään

7

EL K

MAASEU N TU

Seija Väre

Anne ja Harri Hirvikosken tilalle Merikarvian Harvalaan on tullut kevät.

Sirkkelisaha soi ja klapikone kolkkaa ahkerassa käytössä. Moottori- ja raivaussaha pysyvät myös emännän kädessä. Luulisi, että tilan kaksi tuotantosuuntaa maatilamatkailu ja sahatoiminta ovat kaukana toisistaan, mutta ne täydentävät toisiaan. Matkailijaryhmät käyvät tutustumassa sahaan – ja sahan asiakkaat saattavat puolestaan olla tulevia matkailijaryhmiä. Metsän hyödyntäminen ja puuteema on se juttu, millä yritys haluaa erottua muista.

– Tuomme metsän makuja ja tuoksua ruokapalveluun ja koristeluun ympäri vuoden.

Hirvikosket ammentavat lähiluonnosta ja metsästä muutakin kuin puutavaraa yrityksensä toimintaan. Pariskunta on huomioinut metsiensä moninaisuuden ja monet tuotteet tulevat omilta mailta. Ympäristö on oivallinen virkistyskäyttöön ja sitä hyö-

Lähikallioilla kasvaa pallerojäkälää, mikä on oivaa materiaalia somistukseen. dynnetään mahdollisimman paljon ohjelmapalvelujen suunnittelussa. Isäntä itse ei keskity kuitupuun tekoon, vaan se myydään metsäyhtiöille.

– Tukit hyödynnämme omalla tilalla, ja mitä emme itse pysty käyttämään, myymme.

Kerkistä terveyttä Sahan pihalla pötköttää komea tukkipino. Oman tanssipaviljongin kattokin on tehty järeistä tukkilaudoista. Valmiina odottaa myös erä tuppeensahattua leppää ja haapaa. Koivuklapeja syntyy kuin liukuhihnalta kehikkoihin ja myyntiin.

Huhtikuussa tilalla aletaan valmistautua kevätja kesäsesonkiin. Pääsiäiseksi haetaan pajunkissoja ja pääsiäispyhien suklaakahvila avaa ovensa. Tilalle on juuri hankittu armei-

EL K N MA AS EUTU mallisesta ympäristöstään – ja maukkaasta pitopöydästään. Tilalla panostetaan lähiruokaan ja lähimetsistä haetaan yllättävän paljon elintarvikkeita.

Emäntä on kova sienestämään ja marjastamaan, joten pöydässä on aina jotain näistä tuotteista. Kokoustiloista löytyvä pahkainen puunuija on Harri-isännän vahingossa metsästä löytämä. Puisia ovat myös loimulohen kokkaamiseen tai tarjoiluun tarvittavat laudat. Päreenkappaleet toimivat leipälautasina ruokapöydässä.

Maalla on mukavaa

Ilma on puhdasta naavan runsaudesta päätellen ainakin Hirvikosken tilalla.

jan käytöstä poistettu aito soppatykki. Sillä valmistuvat hernekeitot ja vaikkapa joulupuurot isommallekin joukolle.

Alkukesän askareita on muun muassa kuusenkerkkien kerääminen. Puun vihreät vuosikasvaimet keitetään ja omenasiideriin sekoitettuna siinä on täyteläinen tervetuliaisdrinkki valmiina.

– Kerkät on keitettävä, ennen kuin ne tummuvat.

Niissä on paljon hivenaineita ja ovat terveellisiä myös sellaisenaan syötäviksi. Ennen vanhaan niistä keitettiin siirappia ja ys-

känlääkettä, emäntä tietää. Äitienpäivän aikaan kukkivat valkovuokot, joita kasvaa lähistöllä runsaasti.

Kesäsomisteisiin kuuluvat lisäksi kissankellot ja päivänkakkarat.

Syksymmällä kypsyvät pihlajanmarjat. Lähikallioilla kasvaa pallerojäkälää, mikä on oivaa materiaalia

somistukseen, samoin kuin havut, kävyt ja kivet. Tilan mailta kerätään myöskin yrttejä saunaan.

– Ja pihka tuoksuu. On upeaa, kun voi joka päivä sanoa olevansa pihkassa.

Tosin jotkut voisivat kutsua tämmöistä elämää puisevaksi, isäntä veistelee.

Metsäistä kisailua Paksukin pölkky jalostuu klapeiksi Harri Hirvikosken käsittelyssä.

Hirvikosken pariskunnalla on silloin tällöin aikaa myös istahtaa tunnelmoimaan elävän tulen ääreen.

Hirvikosken tilan sydän on Laurin lato kallion kupeessa. Entinen lato siirrettiin paikalleen pellon reunasta ja sisustettiin erähenkisesti ympärivuotiseen käyttöön.

Kahvitusten ja ruokailujen lisäksi lato tarjoaa puitteet kokouksille, illanvietoille ja erilaisille juhlille.

Tilalla järjestetään asiakkaille myös patikointia metsäpoluilla. Samalla voi tutustua kevään heräämiseen.

Retkellä odottavat luontoaiheiset kysymykset.

Sahalla voi kokeilla taitojaan metsurinsaappaan heitossa tai kisailla tietämyksessään puusanastossa.

– Mitä ovat pelletti, kutterinpuru, sahanpuru, parkki tai kelles?

Isäntä toteaa, että nämä eivät ole isoja juttuja, mutta voivat olla elämyksellisiä.

Hirvikosken tila tunnetaan lämpimästä, tunnel-

Anne ja Harri Hirvikoski ovat isännöineet tilaansa vuodesta 1985 asti. Lypsykarjatilasta luovuttiin 90luvun alussa, jolloin siirryttiin emolehmiin sekä välityseläimiin. Karjatalous lopetettiin vuosituhannen vaihteessa kokonaan. Tilalla on ollut sirkkelisaha jo 20 vuotta ja 15 vuotta sitten tilasta tuli myös tilausravintola. Nykyisin sahaustoiminta sekä ruoka- ja kokouspalvelut tuovat perheelle elannon.

Hirvikoskien mielestä metsä on rauhoittava elementti, jossa viihtyy. Ei tarvita mitään aarnimetsiä, vaan ihan tavallinenkin sopii virkistyskäyttöön. Annen mielestä kitukasvuiset männyt kalliolla ja isot katajikot ovat todella kauniita.

Pariskunnalla on kaksi parikymppistä lasta. Hirvikoskien mukaan nuorisolla oli jossain vaiheessa kova hinku muuttaa kotoa pois. Nyt tilanteen muuttumisen huomaa pienistä asioista, kuten heidän ilostaan päästä saunomaan kotitilan puusaunaan. Agrologiksi opiskelevan Suvi-tyttären aikana ei tilalla ole ollut enää lypsykarjaa, mutta nyt tyttö tarttuu vetimiin sekä koulussa että tulevassa harjoittelupaikassaan.

– Häneltä tuli innostunut tekstari koulun navetasta, kun vasikka oli juuri syntynyt siellä. Hän haluaisi tuoda sen meille kotiin, Anne Hirvikoski hymyilee.

8

MAASEUTU 15.4.2011

metsä

Juurikäävän torjunta tärkeää jatkossakin Juurikääpä on metsiemme vahingollisin lahottajasieni. Se leviää kesäaikaisissa hakkuissa pääasiassa tuoreiden kantojen kautta.

Kannon kaatopinnalta juurikääpäsieni leviää rihmastona kannon juuristoon ja edelleen viereisiin puihin juuriyhteyksien avulla.

Toisinaan juurikääpä leviää myös vaurioista. Metsikön saatua juurikääpätartunnan, siitä on miltei mah-

6$7$.817$

doton päästä eroon.

Kuusenjuurikääpä on pääasiallinen kuusen tyvilahon (maannouseman) aiheuttaja. Männynjuurikääpä aiheuttaa sekä männyn tyvitervastautia että kuusen tyvilahoa. Tyvilaho pilaa kuusen rungon useiden metrien korkeudelle.

Taloudellinen merkitys Juurikäävän vikuuttaman puun käyttötarkoitus muuttuu, pahimmillaan sahatukista polttopuuksi. Laho nostaa myös jalostusvaiheessa tuotteiden valmistuskustannuksia ja huonontaa lopputuotteen laatua. Juurikäävän on laskettu aiheuttavan vuosittain noin 50 miljoonan euron menetykset, suurimmat metsänomistajille puun arvon alentumisina ja kasvutappioina.

Tartunnat torjutaan käsittelemällä kannot kantokäsittelyaineella kesäaikaisissa hakkuissa. Kantokäsittelyaine ehkäisee juurikääpärihmaston kasvun kannon puuainekseen. Hyvä torjuntateho edellyttää kantopinnan täydellistä peittymistä käsittelyaineel-

la sekä aineen käyttöohjeen tarkkaa noudattamista.

Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä on nähty metsiemme terveyden kannalta niin tärkeäksi, että se on ollut vuosia Kemera-korvattava työlaji. Käytännössä juurikäävän torjunnasta ei tule yksityisille metsänomistajille kustannuksia.

Torjunta tulevaisuudessa Tulevassa Kemera uudistuksessa kuusen ja männyn juurikäävän riskialueet yhdistetään eli männiköiden juurikäävän torjunta laajenee Länsi- ja KeskiSuomessa. Tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että juurikääpä leviää myös energiapuukorjuussa. Koneellisessa energiapuukorjuussa rungon keskikoko on noin 20 litraa, mikä tarkoittaa, että hehtaarille jää satoja yli kymmensenttisiä, itiötartunnalle alttiita kantoja. Männiköiden ja kuusivaltaisten leimikoiden energiapuuharvennuksissa tulisi siis huolehtia kantokäsittelystä, sillä nuorella iällä saatu tartunta ehtii saada paljon pahaa aikaan kiertoajan loppuun men-

nessä.

Tällä hetkellä energiapuiden korjuuseen on kehitetty erilaisia ratkaisuja, mutta lopullisesta energiapuukorjuuketjusta ei ole vielä päätetty. Konekehitystyössä valmius kantokäsittelyyn on otettu vaihtelevasti huomioon. Tulevaisuudessa joudutaan päättämään energiapuuhakkuiden kantokäsittelyn laajuudesta.

Nykyisin kannonnostotyömailla ei tehdä kantokäsittelyä, vaikka hakkuualoille jätetään nostamatta kymmeniä prosentteja kantojen kokonaismääristä.

Juurikäävän torjuntaan on Suomessa panostettu merkittävästi. Tuleva männyn tyvitervastaudin riskialueen laajentuminen lisää kantokäsittelytyömaita, mutta toisaalta selkeyttää kohdevalintaa. Enää ei ole epätietoisuutta käsittelytarpeesta. Ainoa selkeä parantamiskohde ainespuuhakkuiden juurikäävän torjunnassa on kesäaikaisten moottorisahalla tehtävien hankintahakkuiden kantokäsittely.

Tuula Piri vanhempi tutkija Metla

MAASEUTU

metsä

15.4.2011

Maaemo-hanke jatkuu vielä vuoden

KOLUMNI n Reima Laaja

Ketuttaa Kevät etenee ja Suomen riistakeskus on porskuttanut nyt puolisentoista kuukautta. Neljäntoista riistanhoitopiirin ja Metsästäjäin keskusjärjestÜn yhdistäminen on varsin iso urakka ja läheskään kaikki päivittäistoiminnot eivät ole vielä lÜytäneet sujuvia uomia. Kai se kuitenkin tästä alkaa sujua. Pikkuhiljaa ja päivä päivältä tulee vastauksia avoinna oleviin kysymyksiin.

Toisaalta on huomattava, että joka päivä avoimia kysymyksiä syntyy lisää, joten tÜitä kyllä riittää.

Lumipeitteen sulaessa on aika tarkistaa taimikoiden tilanne. Paksulumisena talvena hirvet ovat voineet aiheuttaa pahojakin alueellisia tuhoja. Myyräkanta ei tällä hetkellä ole kovin korkea, mutta ennusteiden mukaan myyrien määrä on lähdÜssä nousuun. Julkisuudessa näkyy aika ajoin vaatimuksia siitä, että ketut tulee jättää metsästykseltä rauhaan. Vaatimus lähtee ajatuksesta, että kettu myyriä syÜdessään estää taimikkovahingot. Teoriassahan tällainen aatos biologisesta torjunnasta on hieno. Valitettavasti vain kettu asetetaan siinä mahdottoman vaatimuksen eteen. Vaikka kettu ottaisi avukseen kaikki muutkin pienpetokaverinsa, niin vatsan koko ja syÜntiteho ei yksinkertaisesti riitä.

Väitteen perustaksi on esitetty laskelmia. Myyräkanta vaihtelee jaksottaisesti. Kettujenkin määrä lisääntyy hyvän myyrävuoden jälkeen, mutta se tapahtuu vasta viiveellä. Kettu saa pentuja vain kerran vuodessa. Myyrät voivat saada poikasia monta kertaa vuodessa ja kannan määrä räjähtää nopeasti kettujen ulottumattomiin. Ilmasto-olosuhteiden ja maaston karuuden takia luontainen kettutiheys meillä voi olla vajaa yksi kettu neliÜkilometrillä. Kettu syÜ ruokaa vuorokaudessa noin puoli kiloa. Tutkimusten mukaan hyvinäkin myyrävuosina ketun ravinnosta noin kolmasosa on pikkujyrsijÜitä. Myyrän paino on noin 25 grammaa. Matematiikka ei ole koskaan ollut vahvimpia alojani, mutta näin laskien kettu syÜ vuorokaudessa

alta kymmenen myyrää yhtä neliÜkilometriä kohden. Vaikka se popsisi pelkästään myyriä, niin syÜty määrä olisi kolmisenkymmentä siimahäntää.

Myyrien lisääntymisvastaisku on tätä lukua paljon korkeampi. Myyriä voi olla yhdellä hehtaarilla satoja kappaleita. Pinta-ala opin mukaan neliÜkilometrillä on sata hehtaaria. Yhden ketun elinalueella voi olla siten jopa muutamia kymmeniätuhansia myyriä. Muutaman myyrän syÜmisellä ei kettu pysty vaikuttamaan mitenkään niiden määrään. Koko ajan poikasia tuottava myyräpopulaatio paikkaa aukot saman tien ja taimikkovahinkojen estäminen tällä menetelmällä on mahdotonta.

Kettujen ystävien mielestä kettumäärää tulisi tietysti nostaa, jotta ne pystyisivät tähän isänmaalliseen tehtävään. Mitä me sitten saisimme tilalle? Emme varmaankaan mitään hyÜdyllistä. Luonto hoitaisi ajanoloon kettukannan luonnon kestämälle tasolle. Aivan samoin kuin se hoitaa myyräkantojen romahtamisen. Kettujen määrän huippuvaiheessa saisimme sivutuotteena kenties vesikauhun ja myyräekinokokin. Ja kuinka kävisi meidän muulle riistallemme, kuten vaikka metsäkanalinnuille.

Reima Laaja riistanhoidonneuvoja Suomen riistakeskus Satakunta

6DDULVDYRWDW RQQLVWXYDW Q\W NHVlOOlNLQ

.\V\ OLVll

9

3LKODYDQ 6DKD 2\ $KOVWU|PLQWLH 3RUL 3XK SLKODYDQ#SLKODYDQVDKD Âż ZZZ SLKODYDQVDKD Âż

Maaseudulle elinvoimaa monimuotoisuudesta (Maaemo) on metsänomistajien neuvontahanke, jonka rahoitus tulee Satakunnan ELY-keskukselta. Hanke toimii Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella, ja sitä vetää metsiä ja maatalousympäristÜjä vapaaehtoisesti suojelevien metsänomistajien perustama Länsi-Suomen luontoarvoyhdistys Koppelo ry.

Maaemo-hanke osallistui maaseutuverkoston järjestämään Parhaat käytännĂśt â&#x20AC;&#x201C;kilpailuun viime syksynä, ja menestyi. Hanke voitti Vuoden ympäristĂśpanostus â&#x20AC;&#x201C;sarjan. Kilpailuun saivat ottaa osaa ehdokkaat, jotka olivat saaneet rahoituspäätĂśksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Osallistujia oli liki 200 kuudessa eri sarjassa.

Hankkeen valtakunnallinen palkitseminen merkitsee tunnustusta metsien vapaaehtoisuuteen perustuvalle suojelulle ja sen kehittämiselle. Hankkeen taustavoimat ovat olleet mukana luonnonarvokaupan kokeiluhankkeessa Satakunnassa. Kokeiluhankkeen seurauksena va-

paaehtoisuuteen perustuva suojelu on otettu periaatteeksi nykyisin toteutettavaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metsoon.

Monimuotoisuus pinnalle Maaemo-hanke käynnistyi Lounais-Suomessa syksyllä 2009 ja jatkuu vuoden 2012 kevääseen. Sen tavoitteena on lisätä metsänomistajien tietoisuutta metsien monimuotoisuudesta, sen suojelusta ja hoidosta. KäytännÜssä tämä tarkoittaa neuvontaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson keinoista ja mahdollisuuksista. Suojelun lisäksi monimuotoisuuden säilyttämisestä kiinnostuneita metsänomistajia rohkaistaan tekemään erityishakkuita, joissa maisema-, virkistys- ja luontoarvot otetaan huomioon.

Lisäksi kehitetään paikallistasolla keinoja erityisalueiden kuten tienvarsien, voimalinjojen ja perinneympäristÜjen hoidosta kertyvän energiapuun hyÜdyntämiseen.

Jarmo Uimonen Metsäkeskus Lounais-Suomi

 Â? Â?  Â? Â?   Â? Â?Â?Â? Â

10

MAASEUTU

metsä

15.4.2011

Biojalostamo rakennetaan Piteån kartonki- ja massatehtaan yhteyteen Smurfit-Kappa-yhtiön jätelientä jalostamaan.

Ruotsi hiipimässä Suomen edelle biojalostamoissa?

Juha Suni

Itämeren rannat ovat täynnänsä puunjalostusta, sillä jokseenkin kaikkien merkittävien jokien suilta ja jokivarsilta löytyy puolentoista vuosisadan teollisuusrakentamisen jäljet: ensin höyrysahoja, sitten sellu- ja vaneritehtaita sekä viimeisen sadan vuoden ajalta yhä

Metsäntutkimuslaitos Parkanon toimipaikka

Tutkimme mm. metsiin perustuvaan yritys- ja elinkeinotoimintaan sekä metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan liittyviä asioita.

Maksullisina palveluina tarjoamme: • tilaustutkimuksia • kemiallisia analyysejä ja muita laboratoriopalveluja • koulutus- ja retkipalveluja Kaironiementie 54, 39700 Parkano puh. 010 2111, fax 010 211 4001 etunimi.sukunimi@metla.fi http://www.metla.fi/pa/

enemmän paperiteollisuutta, hiomoja ja pakkausmateriaalien sekä erikoismassojen valmistusta.

Pieni kierros pohjoisessa mahdollisti tutustumisen paikan päällä pian vihittävään uuden puupohjaisen tuotteen teollisen mittakaavan tuotantolaitokseen Ruotsin Piteåssa eli suomeksi ja Tornionlaakson

meänkielellä Piitimen kaupungissa Raahen-Oulun seudun vastarannalla.

Diplomi-insinööri Mats Lindblom työskentelee sellunkeiton sivutuotteen, mustalipeän jatkojalostuksen uusien kemiallisten menetelmien eteenpäin viemiseen erikoistuneessa teknologiayrityksessä, Chemrec AB:ssä. Hän vieraili lu-

MAASEUTU

metsä

15.4.2011

Tämänhetkisten aikeiden mukaan seuraava laitos rakennettaisiin Kristiinankaupungin-Porin seutujen vastarannalle Ă&#x2013;rnskĂśldsvikiin. ennoitsijana viime syksynä Jyväskylässä teollisuusmessujen aikaan ja hän kutsui toimittajan vastavierailulle jo ennen uuden laitoksen vihkiäisiä. PerustustĂśiden aloitus tapahtui viime syksynä, ylimpänä lapiomiehenä kuningas Kaarle Kustaa Bernadotte. Teollisen mittakaavan laitos rakennetaan pitkäaikaisen koesarjan jälkeen.

Mats Lindblomin mukaan mustalipeän kaasutusta ja kaasun muuntamista uusiksi väli- ja lopputuotteiksi on kehitetty Ruotsissa, Suomessa ja Pohjois-Amerikassa parikymmentä vuotta. Yritysten valinnat ovat vuosien mittaan johtaneet eri suuntiin: Suomessa on päädytty mustalipeän käytÜn maksimointiin sähkÜntuotannossa, USA:n ja Kanadan selluyhtiÜt ovat olleet pitkään investointilamassa ja halukkuus uuteen tuotteeseen on ylittänyt investointikynnykset ensin nimenomaan Ruotsissa merkittävän kuorma-autoteollisuuden intressien vuoksi. Eurooppalaisissa projekteissa ovat olleet mukana vuosien varrella sekä Volvo että Volkswagen-MAN-Scaniaryhmä.

siltaan nestekaasua muistuttavan dimetyylieetterin ja nestemäisen metanolin tuotanto on tarpeen, kun kuorma-autojen globaalit suurvalmistajat suorittavat pitkäaikaisten kokeiden pohjalta strategisen valinnan: mitkä neste- ja kaasumaiset tulevaisuuden biopolttoaineet sopivat parhaiten käytettäviksi missäkin olosuhteissa eri puolilla maailmaa.

PiteĂĽ koekenttänä Piakkoin valmistuva pienehkĂś tuotantolaitos PiteĂĽssa mahdollistaa seitsemän kertaa suuremman tuotannon metanoliksi ja dimetyylieetteriksi (â&#x20AC;?starttipilotiksiâ&#x20AC;?) kuin tähänas-

tinen koetoiminta 3 megawatin happipolton reaktorissa on ollut. PiteĂĽn kokeet toimivat jatkossa pohjatietona, kun Chemrec valmistautuu suunnittelemaan ja rakennuttamaan ensimmäisen täyden mittakaavan tuotantolinjan, happipolttoteholtaan noin 150 MW. InvestointipäätĂśs ja lopullinen detaljisuunnittelu puuttuvat vielä, mutta tämänhetkisten aikeiden mukaan seuraava laitos rakennettaisiin Kristiinankaupungin-Porin seutujen vastarannalle Ă&#x2013;rnskĂśldsvikiin jalostamaan DomsjĂśn sulfiittiselluloosatehtaan jäteliemet. Tehdas tuottaa

sulfiittiprosessinsa yhteydessä jo nyt tikkuviinaa eli etanolia moottoripolttoaineeksi, mutta tuotanto laajenisi moninkertaiseksi liittämällä mukaan metanolin ja eetterin tuotanto mustalipeästä.

Liikahdus ennen tukipäätÜstä DomsjÜn selluloosatehdas edustaa Suomesta ka-

donneita sellun tuotannonaloja, ja siksi sieltä tuodaan muun muassa puuvillaa korvaavien tekstiilien, raionin ja muiden selluloosajohdannaisten raaka-ainetta Suomeen, Valkeakoskelle. DomjÜn lukuisat sivutuotteet ovat välituotteita ja raaka-aineita edelleen jalostavalle teollisuudelle, josta yhtenä esimerkkinä on betonin kovettumisnopeutta säätele-

Kuorma-autojen uuden polttokaasun, dimetyylieetterin säiliÜitä ja koekäyttÜohjelmaa valmistellaan yhdessä Volvo AB:n kuormaautojen kehittäjien kanssa.

Porilaistaustaisella ST1yritysryhmällä on kynnet myÜs Pohjois-Ruotsin pääväylien varressa ja uuden teknologian takapihoilla. (alh.)

11

INFO â&#x2013; dimetyylieetteri on sama aine kuin starttipilotti â&#x2013; raaka-aineena sellunkeiton eri menetelmien jäteliemet â&#x2013; liemen jalostus alentaa sellutehtaan sähkĂśntuotantoa â&#x2013; jalostus mahdollistaa sellun kokonaistuotannon lisäämisen â&#x2013; tehtaalla voi olla sekä liemen polttoa sähkĂśksi että jalostusta â&#x2013; liemen käytĂśn jako voisi perustua sähkĂśn hinnan vaihteluun â&#x2013; dimetyylieetterikaasua voidaan muuntaa edestakaisin nestemäiseksi metanoliksi pienin 2% häviĂśin â&#x2013; Suomessakin kehitetään Lappeenrannassa sähkĂśn hinnan vaihteluun reagoivaa sähkĂśn tuotantotapaa jäteliemestä ja puusta â&#x2013; liemen jalostus sähkĂśksi polton sijaan lisää ostobiopolttoaineiden tarvetta tehtailla

vä karboksimetyyliselluloosa CMC. Viime tammikuun lopussa EU:n komissio myÜnsi lehdistÜtiedotteen mukaan 55 miljoonan euron suuruisen kansallisen valtion investointituen maksamisvaltuuden Ruotsille, jotta se voisi tukea tätä uutta mittakaavaa uudessa teknologiassa edustavaa laitosta. Ruotsalaistenkin kokemusten mukaan näiden tukien käsittely ja tuotannon mittakaavojen pähkäily vei komissiolta varsin paljon aikaa. Tämä hanke tuskin jää Lindblomin arvion mukaan odottelemaan niitä päästÜkauppatulojen mahdollistamia tukia, joita suomalaiset hankkeet UPM:ssä ja Stora Ensossa odottelevat ensi vuoden lopulle.

Autoteollisuus tarkkana Chemrecin vetämän koelaitoksen synty on ennenkaikkea irlantilaistaustaisen kartonkipakkausyhtiÜ Smurfit-Kappan ja Volvokuorma-autoteollisuuden yhteisten pyrkimysten tulosta. KäyttÜominaisuuk-

Pihakirja runsailla kuvilla HyvistÂ&#x160; siemenistÂ&#x160; kasvaa

Tapion siemenkeskus palvelee Sinua laajalla ja laadukkaalla valikoimalla, kun tarvitset siemeniÂ&#x160; metsÂ&#x160;kylvÂ&#x161;Â&#x161;n tai taimitarhalle.

Siemenkeskus Puh. â&#x20AC;˘ Fax 020 772 9251 â&#x20AC;˘ www.tapio.fi

Julkaisija: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Jutta Ahro Laajuus: 120 sivua Pehmeäkantinen, sidottu

Kirjauutuus Piha maalla â&#x20AC;&#x201C; unelmoi ja suunnittele johdattaa lukijansa suomalaiselle maaseudulle. Neuvonnallinen kuviin perustuva kirja antaa vinkkejä, neuvoja ja uusia ideoita omaa pihaansa suunnittelevalle.

Kirjassa on keskitytty maaseudun pihoihin, joiden tarpeita käsitellään aihe kerrallaan. â&#x20AC;˘ Miten aloitetaan pihan suunnittelu?

â&#x20AC;˘ Millaisia oleskelualueita voi tehdä ja mihin ne sijoitetaan? â&#x20AC;˘ Miten järjestetään pihalle tulo ja paikoitus? â&#x20AC;˘ Miten suuresta pihasta voi tehdä helppohoitoisen? â&#x20AC;˘ Millaiselle alueelle sopii kukkaniitty?

Suomalaisista pihoista otetut valokuvat pursuavat innostavia ideoita. Samalla annetaan helposti toteutettavia neuvoja pihan suunnitteluun.

Kuvien avulla toivotaan

lukijalle mukavia mielikuvitusmatkoja omaan unelmien puutarhaan. Ajatusten kypsyessä ideat voi toteuttaa ihanaksi pihaksi.

12

MAASEUTU

maaseutu

15.4.2011

TEHO-hankkeen ajatuksillako kohti parempaa vesien ekologista ja kemiallista tilaa?

Vanha sanonta – syö säästäen savea, sanoi sammakko pojalleen, sillä pitkä on maailman sivu – pitänee hyvin paikkansa myös maatalouden vesiensuojelun pääperiaatteena. Säästäminen ja ympäristönsuojelu kulkevat usein käsi kädessä varsinkin, kun tarvittavat voimavarat uhkaavat loppua, kuten fosfori- ja öljyvarannot.

Vesiensuojelun haasteena on juuri tehostaa ravinteiden ja ravinnevirtojen käyttöä ja ehkäistä eroosioita pelloilla niin, että panostukset tulevat tehokkaasti hyödynnettyä. Se on säästämistä ja panostamista huomiseen ja tullee näkymään vesien ekologisessa ja kemiallisessa tilassa seuraavina vuosikymmeninä.

Mitä, miten ja millaisia mahdollisia reseptejä maatalouden vesiensuojelun haasteisiin voidaan löytää?

Edellä mainittujen seikkojen selvittämiseksi Lounais-Suomessa (kuva 1.) lähdettiin toteuttamaan TEHO-hanketta (2008– 2011), jonka tavoitteena oli tehostaa maatalouden vesiensuo-

jelua tilakohtaisilla ratkaisuilla hyödyntäen nykyistä ympäristötukijärjestelmää tehokkaasti mutta myös löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja vesiensuojeluun.

Tehokkaampien vesiensuojelutoimenpiteiden löytämiseksi hankkeessa tehtiin lukusia tilakohtaisia kokeiluja. Hanke toteutettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, MTK-Satakunnan ja MTKVarsinais-Suomen yhteistyönä.

Kartat ovat hyviä apuvälineitä kohdentamisessa.

Mitä olivat sitten TEHO-hankkeen vastukset?

Ympäristön kannalta tehokkaimmat ja kannustavimmat toimenpiteet tulee kohdentaa oikeisiin kohteisiin. Kohdentamisessa on huomioitava, että maatilat ovat monimuotoisia, ne toimivat erilaisissa ympäristöissä ja niiden tuotannon ympäristövaikutukset vaihtelevat. Jotta kohdentamista voidaan tehdä, tarvitaan riittävästi laadukasta paikkatie-

toa peltojen ominaisuuksista, viljelytavoista ja -historiasta. Näistä aineistoista voidaan tehdä ympäristön tilaa kuvaavia karttoja mm. ravinnetaseista, peltojen ravinneluvuista, maalajeista ja kaltevuuksista (kuva 2). Kartat ovat hyviä apuvälineitä kohdentamisessa, ja auttavat ymmärtämään oman tilan vaikutusta ympäristöön ja löytämään alueita, jotka ovat ongelmallisempia ympäristön tilan kannalta. Kohdentaminen voi olla paikallista tai alueellista; lohkokohtaista, tilakohtaista tai valuma-aluekohtaista.

Jotta kohdentaminen ja kokonaisvaltainen ympäristösuojelusuunnittelu maatilalla olisi mahdollista, tarvitaan neuvontaa ja ympäristöneuvonnan apuvälineitä (mm. ravinnetaselaskennat).

Laadukas, kokonaisvaltainen ja vuorovaikutuksellinen ympäristöneuvonta on tärkeä tuki, jotta viljelijät pystyivät tekemään maatilallaan ympäristön tilaa parantavia toimenpiteitä. Joissain tapauksissa myös tilojen välisellä yhteistyöllä voidaan ratkaista maataloudesta ympäristölle aiheutuvia haittoja mm. lannan käytössä.

kyinen ympäristösuojelun taso ja sen ylläpitäminen sekä kehittäminen tulevina vuosina. Se on tulevaisuuden apuväline viljelijälle maatalouden ympäristösuojelutöissä.

Jotta edellä mainitut seikat olisivat mahdollisia, tarvitaan paljon lisätyötä. Näihin asioihin vastauksia lähdetään etsimään TEHO Plussa-hankkeessa (2011-2013) painottaen vesiensuojelun lisäksi luonnon monimuotoisuutta ja ilmastomuutosta. Nyt on tärkeä, että sinä satakuntalainen tai varsinaissuomalainen viljelijä olet mukana hankkeessa, jotta maatalouden ympäristönsuojeluun löydetään kokonaisvaltaisesti parhaimmat ratkaisut. Kiinnostuksena voi

osoittaa, ottamalla yhteyttä TEHO-hankkeen suunnittelijoihin.

Tiedot löydät: www.ymparisto. fi/teho.

Mitähän se sammakkoisä tänään sanoisi? No, tietenkin seuraavaa: ”poika-kulta, muista säästää ja hyödyntää, kierrättää ja tehostaa, sillä kaita ja kapea on elämäsi tie.”

Kirjoittaja toimii TEHO-hankkeen jalkauttajana Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Pasi Salmi projektityöntekijä MTK-Varsinais-Suomi

Lyhyesti sanottuna vastaus pääotsikon kysymykseen on, että kyllä voidaan, jos seuraavat asiat toteutuvat: 1. viljelijöillä on riittävä ympäristötietoisuus 2. tukeva ja vuorovaikutuksellinen ympäristöneuvonta ja laadukkaat neuvontavälineet ovat käytössä 3. ravinteiden hyötykäyttö ja kierrätys toimii laajasti 4. ympäristön tilaa parantavat toimenpiteet ovat taloudellisesti kannattavia ja helppoja toteuttaa

Kun lannoitus säädetään viljeltävien kasvien ja ruokinta eläinten tarpeiden mukaisesti sekä kierrätetään ja hyödynnetään ravinteet maataloudessa tarkoin, voittajina ovat viljelijät ja ympäristö. Tehokas ravinteiden käyttö on myös taloudellista. TEHO-tiloilla hyödynnettiin ravinnetaselaskentaa ravinteiden käytön tehokkuuden arvioimisessa ja parantamisessa.

Ravinnetase on peltoon lannoituksen mukana tulevien ja sieltä sadon mukana poistuvien ravinnemäärien erotus. Ravinnetase on viljelijälle hyvä tapa tarkastella myös viljelyn taloudellisuutta (kuva 3).

Koko TEHO-hankkeessa tehty työ vesiensuojelun ympärillä kiteytyy kokonaisvaltaiseen maatilamittakaavassa luotuun ympäristönsuojelun kehittämisehdotuksia sisältävään tilakohtaisen ympäristökäsikirjaan. Hankkeen ja viljelijöiden yhteistyön tuotoksena laadittiin 122 TEHO-tilalle tilakohtainen ympäristökäsikirja, jossa on kuvattu tilan ny-

Metsänhakkuuaikeet vähenivät alkuvuonna Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella jätettiin alkuvuonna metsänkäyttöilmoituksia 20 % vähemmän kuin viime vuon-

na. Metsänhakkuuaikeita oli yli 5600 hehtaarilla, joista 80 % oli kasvatushakkuita.

Vuosi 2010 oli hakkuil-

taan hyvää tasoa ylittäen selvästi vuosien 2008 ja 2009 hakkuut. Ilmeisesti suurimmat myyntihalut ja toisaalta puun ostajien os-

totarpeet saatiin tyydytettyä, joten alkuvuosi puukaupassa onkin kulunut säästöliekillä.

Teollisuuden puun käyttö

on korkealla tasolla ja puun kysyntä kasvaa loppuvuonna selvästi. Metsänomistajien kannattaa suunnitella leimikot valmiiksi tulevia

puukauppoja varten.

Tapio Nummi Suunnittelupäällikkö Lounais-Suomen metsäkeskus

MAASEUTU

maaseutu

15.4.2011

13

MAAUSKO

Maaseutu vaaleissa Miten maaseutu tai alueellinen näkökulma näkyy neljän suurimman puolueen vaaliohjelmissa? Vai näkyykö ollenkaan, siinä vasta kysymys?

Ilman poliittisia irtohampaita voi todeta, että keskusta on omassa kastissaan.

Alueellinen näkökulma ja maaseutu jos ei hohtavat, niin ainakin hohkaavat koko ohjelmasta. Persutkin ovat tässä suhteessa pystyssä, mutta kokoomus ja demarit suorastaan p-seellään.

Keskustan ohjelmasta silmille suorastaan rynnii koko Suomen asialla oleminen, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja vihreä kasvu. Myös köyhien maiden auttamisessa eli kehityspolitiikassa ruokaturva sekä maatalouden ja maaseudun kehitys ovat keskeisellä sijalla.

Persujen maaseutuystävällisyyden ikään kuin pelastaa se, että he ovat sisällyttäneet tuoreen maaseutuohjelmansa vaaliohjelmaan. Mutta kyllä he uskaltavat mainita paikalliskulttuurin sekä kylä- ja lähikoulutkin.

Kokoomuksen ohjelman lukeminen valitusta näkökulmasta on kuin neulan etsimistä heinäsuovasta - tätä maaseutumaista tuoretta ilmaisua käyttääkseni. Haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteydet mainitaan, onnellisesti ja ekologisesti asuminen niin maalla kuin kaupungissakin sekä kotimainen, puhdas ja terveellinen (kuten myös luomuja lähi-) ruokakin. Maaseutusana löytyy kerran, kun mainitaan kannattava maatalous ja sen myötä elinvoimainen maaseutu. Maaseudun kehittämisnäkökulman leveydestä ei ainakaan voi syyttää!

Demareiden työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta -ohjelmalta ei tietysti pidäkään mitään maaseutu- tai aluenäkökulmaa odottaa, eikä ohjelmasta maaseudun makua tai edes hajua löydy. Kun pohjoisen Suomen luonnonvaroihin, arktiseen ulottuvuuteen ja liikenneinvestointeihin kiinnitetään huomiota, niin onhan sekin jotakin. On myös lupaavaa, että puolueen puheenjohtaja totesi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että on tärkeää pitää koko Suomi asuttuna ja maaseutu elinvoimaisena. Ohjelmaan tämä ei yltänyt, vaan sieltä löytyy muun muassa maininta nopeista tietoliikenneyhteyksistä kaikkialla asutussa Suomessa. Siis koko Suomessako?

Rehu-, lanta- ja salmonellaanalyysit NOVALAB OY www.novalab.fi Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. (09) 2252 860 Fax (09) 2252 8660

Uusi opas pihlajalle Kotipihlajasta (Sorbus Aucuparia) on tehty uusi opas käsittelee pihlajan taloudellista hyödyntämistä metsänomistajan kannalta. Siinä neuvotaan esimerkiksi parhaat kasvupaikat ja laatukriteerit sekä hoito-ohjeita korkealaatuisten pihlajatukkipuun kasvattami-

seksi.

Suomessa ajankohtainen haaste on miettiä keinoja puun jalostusarvon nostamiseksi. Yksi hyvä mahdollisuus on puun koristekäytön lisäämisessä. Koristekäytössä puun kilohinta on hyvin korkea verrattuna esimerkiksi paperite-

ollisuuteen. Pihlajakin on muuttunut roskapuusta jalopuuksi juuri korkean jalostusarvon tuotteissa kuten asusteissa ja designhuonekaluissa.

–Pihlajapuu-projektin puitteissa olemme tehneet tutkimusta ja ideoineet myös korkean jalos-

tusarvon tuotteita pihlajasta. Ensimmäiset pihlajatuotteet ovat jo kaupoissa, kertoo projektin vetäjä Simopetteri Muuronen Interformista.

Oppaan voi ladata sekä suomen- että ruotsinkielisenä www.pihlajapuu.info -sivustolta.

Koko Suomen asialla.

Asiaa.

Keskusta

Päivi-Maria Hautala

Tapio Huhtanen

Vesa Jalonen

Timo Kalli

Oiva Kaltiokumpu

Juha Korkeaoja

FT, opettaja, kuvataideterapeutti paivimariahautala.fi Huittinen

everstiluutnantti evp. tapiohuhtanen.com Pori

luokanopettaja, rehtori vesajalonen.fi Eurajoki

kansanedustaja, maatalousyrittäjä timokalli.fi Eura

kansanedustaja, rikoskomisario oivakaltiokumpu.fi Pori

kansanedustaja, agronomi korkeaoja.net Kokemäki

Viveka Lanne

Jorma Lepistö

Tuomas Meriniemi

Antti Simula

Hannu Uusihonko

Anne Vastamäki-Ahola

YTM, aluekehitysasiantuntija vivekalanne.blogspot.com Pori

vanhempi konstaapeli jormalepisto.fi Kankaanpää

tekniikan ylioppilas tuomasmeriniemi.fi Pori

yrittäjä anttisimula.fi Rauma

MMM, maaseutuyrittäjä uusihonko.fi Honkajoki

maatilan emäntä, myyjä vastamaki-ahola.fi Merikarvia

www.keskusta.fi Eduskuntavaalit 2011

Satakunnan vaalipiiri

Maksaja: Keskustan Satakunnan piiri r.y.

Vaalipäivä 17.4.2011

Ennakkoäänestys 6. – 12.4.2011

14

MAASEUTU

Sastamala

15.4.2011

Zetor ”tsäkättää” tiensä nostalgikkojen sydämiin Teijo Rantanen

Zetor -traktorimerkin suurin suomalainen harrastajakerho Tyrwään Seudun Zetoristit ry yllättää aktiivisuudellaan. Tätä nykyä noin 130-jäseninen yhdistys toimittaa omaa lehteään, järjestää kesäisiä tapahtumia ja kiertää esittelemässä entisaikojen maalaiskaihoa nostattavaa kalustoaan ympäri Suomea ja ulkomailla.

Perinteet kunniaan Tyrwään Seudun Zetoristit ry:n puheejohtaja Jari Partala löytää vanhan mallin Zetorin viehätykselle selkeät syyt.

- Mielenkiintoiseksi Zetorin tekee juuri sen nostalgisuus, joka tulee äänestä ja erittäin linjakkaasta ulkomuodosta. Mikä voisi olla hienompaa kuin zetorin tasainen ”tsäkätys” maalaismaisemassa Suomen suvessa?

Zetorkerholaiset pitävät toimintansa pilariperiaatteina pe-

Kilpailua seurasi viime vuonna noin 4 000 katsojaa. rinteiden kunnioittamista sekä tapaa käsitellä vanhoja koneita ja laitteita arvokkaasti. Pilkettä silmäkulmassa ei silti pakoteta pyyhkimään pois, vaan yhdistystoiminta on myös hauskanpitoa saman kiinnostuksen kohteen jakavien ystävysten kesken.

Tiedon hankintaa ja levitystä Zetoristit ovat asialleen omistautuneita. Tietoa ja huolto-ohjeita etsitään 50-luvulla ilmestyneistä alan lehdistä ja haastattelemalla entisiä maahantuojia. Tieto jaetaan eteenpäin Internetissä, yhdistyksen lehdessä ja jäsenkirjeissä. Ylpeyden aiheitaan, laajan tietopohjan avulla priimakuntoon laitettuja Zetorejaanyhdistyksen

Mielenkiintoiseksi vanhan mallin Zetorista tekee sen nostalgisuus, joka tulee äänestä ja linjakkaasta ulkomuodosta.

jäsenet esittelevät omassa tapahtumassaan, Zetor-kynnön MMkisoissa.

- Kilpailu suoritetaan 50-luvun Zetor-traktoreilla ja vakioauroilla. Kilpailua seurasi viime vuonna

noin 4 000 katsojaa, Partala kertoo.

Zetor-aate laivalla Viroon Zetoristeilla on tapana näyttää

ajokeilleen myös hieman suurta maailmaa. Pidempiä ajoretkiä pyritään järjestämään ainakin kerran vuodessa. Viime kesänä Tyrvään seudun Zetor-kulkue suuntasi Turun saaristoon, jossa yö vietettiin Nauvossa.

Jari Partalan mieleen on erityisesti jäänyt Zetor-aatteen pistokeikka Viron puolelle kesällä 2009. Tallinnan laivaan lastattiin viisi Zetoria, joiden kanssa aiheutettiin jonkinlaista hämmennystä kaupungin katukuvassa.

- Vastaanotto oli vilpittömän ystävällinen, jopa keskikaupungin ruuhkissa. Juuri mitään ongelmia emme kohdanneet, tosin hotellin väen säikäytimme pahemman kerran, kun valtaisan savun ja papatuksen saattelemana pölähdimme pysäköintialueelle. Nuori demokratia luuli että idän panssarit tulevat.

Käy tutustumassa tarkemmin: www.zetoristit.fi

MAASEUTU

Sastamala

15.4.2011

Sastamala kartalla – taas Teijo Rantanen

Kuntaliitokset ovat harvoin läpihuutojuttu. Niin kunnallispoliitikoilta kuin asukkailta kuullaan eriäviä mielipiteitä, kun vaikeita päätöksiä on tehtävä. Sastamalan kaupunginsihteeri Hannu Nikkilä kertoo kuitenkin, että varsinaista sokkitilaa ei ole päässyt syntymään.

Nikkilän mukaan Sastamalan talous on nyt vakaalla pohjalla ja toimintatavat ovat vakiintuneet uudistusten jälkeen.

Tämän hetken työttömyysaste Sastamalassa on vain hieman yli seitsemän prosenttia. Lukema on Pir-

kanmaan alhaisimpia.

– Sastamalassa on erinomaiset yhteistyömuodot työllisyydenhoidossa. Asiakasta palvellaan yhden luukun periaatteella.Synkkiä pilviä kaupungin ylle toi vastikään yli sata henkeä työllistävän Vammalan Vaneri Oy:n konkurssihakemus. Nikkilän mukaan tilanteeseen ei juuri ole voitu varautua, mutta suunnitelmat jatkotoimille on jo olemassa.

– Henkilöstön uudelleenkoulutusta ja uusiin töihin siirtymistä tuetaan eri toimenpitein. Toisaalta vaneritehtaan toiminnan jatkamiseen uskotaan löytyvän uusi yrittäjä.

Nikkilä sanoo, että seudulla on kasvavaa pienteollisuutta, vahva elintarvikeklusteri ja paljon pkyrittäjyyttä. Kaavoituksen avulla kaupunki pyrkii luomaan edellytyksiä kaupallisten palvelujen kehittämiseen, hän toteaa.

Sastamalan ohittavan valtatien varteen Hyrkin alueelle onkin asemakaavassa osoitettu aluevaraus isolle kauppakeskukselle.

– Keskuksen toteuttamiseen toivotaan päästävän lähivuosina. Kaavavarauksia palvelujen kehittämiseen muillakin alueilla on tehty.

VAMMALAN

KIERRÄTYS- JA KULJETUSPALVELUT

HYÖTYKERÄYS OY

Kallialankoulutie 38, 38210 Vammala puh. 050 555 9352

15

16

MAASEUTU

maaseutu

15.4.2011

Kirveen varresta karaten huipulle Suomen mestari Emma Arosen kuntoa rakennetaan Euran Honkilahdella maatilan monipuolisilla töillä.

Emma Arosen fyysistä ja henkistä kuntoa hiotaan keskellä euralaista maalaismaisemaa.

LUSTO/Vesa-Pekka Järvelä

sevan maatilan moninaisista arjen askareista huippukuntoaan kaivaa myös suomalaisen karaten tulevaisuuden tähti, 19-vuotias Emma Aronen.

Tarkkaan harkitulla oheistreeneillä tuetaan menestyvän urheilijan lajiharjoittelua. Euran Karaten vuonna 1997 perustanut Kai Keinänen vie valmenLuomutreeneillä nettavansa raa’an työteon pariin. Honkilahdella sijait- Lissabonissa käytyjen Por-

tugalin avoimien jälkeen SM-kisoista kultaa huuhtoneen valmentamisesta vastaava Keinänen vie lahjakasta suojattiaan huipulle omintakeisin harjoittelun avulla.

– Hyödynnämme harjoittelussa näitä olosuhtei-

Kyllähän me jonkinlaisia pioneereja olemme. ta, missä elämme. Ammennamme voimaa ja kestävyyttä maalaiselämän askareista.

Sieltä löytyy menestymiselle vankka perusta, ”luomutreenien” voimaan luottava Keinänen painottaa.

Itsekin kilpa-uran tehneen Keinäsen metodit ovat ainakin karaten harjoittelussa ainutlaatuiset.

– Kyllähän me jonkinlaisia pioneereja olemme. Jo tähänastisen menestyksen

perusteella voidaan sanoa, että valittu polku on ollut oikea. Varsinaisen lajiharjoittelun merkitystä ei kuitenkaan pidä vähätellä. Ilman siihen pohjautuvaa teknistä taitoa vaativassa lajissa ei voi menestyä.

Talikolla ja lapiolla 2009 nuorten EM-kisoissa sijoille 5–6 otellut Aronen on sisäistänyt valmentajansa opit kiitettävästi. Lähes 800 karatekaa keränneissä Portugal Openissa kuukausi sitten kolmesti tatamilta voittajana poistunut, mutta finaalissa isäntämaan Liliana Felixille niukasti 4–3 hävinnyt euralainen tarttuu maatilalla talikkoon, lapioon, viikatteeseen kuin moottorisahaan mielellään. Arjen rutiineihin kuuluvat niin puiden pilkkominen, vuohien lypsäminen, kuin karsinoiden siivoaminenkin.

– Tuskin Emma kotona ryhtyisi näin raskaisiin puuhiin, mutta täällä hän viih-

tyy maa- ja metsätalouden Rautoja nuori karateka töissä mainiosti. kolisuttelee silti kilpailumielessä.

– Lajivalinta on jo tehty jo Puntteja sivulajina ajat sitten. Karate on ehdoton ykköslaji, mutta rinnalKeinänen korostaa, että on la kulkee myös painonnoskyseessä sitten työ tai leikki, to. Lajit kuitenkin palvelevat toistoilla on tärkeä rooli. toinen toisiaan.

– Näissä maisemissa on Painonnostossa Emma hyvä rakentaa pitävää pe- on nostellut Porin Punttiruskuntoa. On aivan tur- Karhujen riveissä. Palkinha lähteä Euran keskustaan tokaapissa on sivulajissakin pumppaamaan kuntosalille nuorten SM-kulta ja aikuispuntteja. ten pronssi.

PLUS

Unelmana arvokisamitali Karaten puolella euralaislupauksen seuraava isompi kilpailu on edessä viikonloppuna, kun Pohjoismaiden mestaruuksista taistellaan Tampereella. Kevään tärkein kilpailu koittaa toukokuussa. EM-mitaleista kamppaillaan silloin 6. toukokuuta alkaen Sveitsin Zürichissä.

– Maailman kärki menee vielä muutaman askeleen edellä. Unelmana on kuitenkin aikuisten arvokisamitali. Sen saavuttamiseksi tehdään töitä jo tänään. Tekojen pitää kuitenkin vastata puheita. Maailma on täynnä näennäisurheilijoita, väittää Kai Keinänen.

Clover Power on Karhuseudun vuoden hanke Satakunnan 4H-piirin nuorten kansainvälisyyshanke Clover Power on palkittu Leader-toimintaryhmä Karhuseutu ry:n vuoden hankkeena. Clover Power on Karhuseudun alueella (Porin maaseutualue, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila ja Ulvila) toteutettava nuorten kansainvälisyyshanke.

Clover Powerissa yhteistyökumppanina toimii Satakunnan Elävän Kuvan Keskus (SEKK) ja ulkomainen hankepartneri on Abja Valdin 4H-ryhmä.

Keväällä 2010 startannut Clover Power sisältää workshoppeja, elokuvan tekoa, reissuja Viroon, leirejä, kursseja ja kansainvälisiä kontakteja kuluvan vuoden loppuun asti.

– Kansainvälistymishanke suunnattiin yli 13-vuotiaille nuorille. Sen parhainta antia ovat vastavuoroiset oppimiskokemukset, jotka on otettu innolla ja antaumuksella vastaan, viittasi virolaiseen yhteistyöhön Satakunnan 4H-piirin johtaja Harri Mäenpää.

Mäenpään mukaan Clo-

ver Powerissa ovat kautta linjan ykkösinä nuoret; aikuiset ovat vain tukena – tai välillä jarrumiehinä.

Nuorten päärooli viehätti myös SEKK:n puheenjohtaja Ari Impolaa, jonka mielestä elokuvan kieli voi nuorten mukana kehittyä tätä päivää vastaavaksi.

Erityiskiitoksen Harri Mäenpää antoi Karhuseudun kv-vastaava Jaana Mälkille asiantuntevasta tuesta kansainvälistymisessä.

Harri Mäenpää Satakunnan 4H-piiristä, Karhuseudun vs. toiminnanjohtaja Marja KaresOksman ja SEKK:stä Ari Impola ja Erkki Kuisma osallistuivat palkintojenjakotilaisuuteen.

MAASEUTU

maaseutu

Farmari tarjoaa myös retkikohteita

15.4.2011

17

Maatalousnäyttelyn retkikohteita on ympäri maakuntaa.

Lusto/Sanna Jääskeläinen

Farmari Suomen Maatalousnäyttely järjestetään Porissa Kirjurinluoto Arenalla 1.–3. heinäkuuta. Varsinaisen näyttelyn lisäksi voi päivien aikana vierailla erilaisissa retkikohteissa. Ovensa avaavat erilaiset maatilat ja luvassa on myös työnäytöksiä. Retkikohteita on 17. Ne sijaitsevat eri puolilla Satakuntaa sekä Pirkanmaalla Parkanossa ja Sastamalassa.

Retkikohteisiin ei ole erillisiä kuljetuksia.

– Tarkoitus, että vieraat tai retkiryhmät menevät omin päin kohteisiin. Kohteet toivovat ennakkoilmoitusta vierailustaan sähköpostilla, kertoo Farmari-

näyttelyn viestintäpäällikkö Irmeli Pihala ProAgria Satakunnasta.

Retkikohteet ottavat vieraita vastaan kukin erillisen aikataulun mukaan. Osassa voi vierailla kaikkina näyttelypäivinä, osaan vain yhtenä päivänä tiettyinä kellonaikoina. Retkitilojen tarkemmat tiedot ja vierailuajat löytyvät internetistä osoitteesta www.farmari.net kohdasta näyttelyvieraat.

Ennakkoilmoittautuminen kohteisiin pitää tehdä sähköpostitse viimeistään 30. kesäkuuta. Myös sähköpostiosoitteet löytyvät internetissä.

Laaja kattaus Retkikohteiden joukossa on neljä maitotilaa, jotka sijaitsevat Parkanossa, Kankaanpäässä, Pomarkussa ja Huittisissa. Lisäksi Parkanossa on kohteena luomutila, jossa on emolehmäpihatto.

Farmari-maatalousnäyttelyllä on 17 erilaista retkikohdetta, joukossa useita maitotiloja.

Kankaanpäässä ja Porissa esittäytyvät ravi- ja täysihoitotalli sekä maneesi. Merikarvialla on maa-

tilamatkailukohde. Sastamalassa voi käydä tutustumassa siemenviljelyyn ja siemenpakkaamoon.

Retkiryhmillä on myös mahdollisuus vierailla Huittisissa vankilan luomutilalla. Vankilassa on noin sa-

dan lehmän emolehmäpihatto ja luomutärkkelysperunan viljelyä.

Huittisten Vampulassa ovensa avaa vieraille VanBion biokaasulaitos. TEHO-hankkeen vesiensuojelutoimenpiteisiin voi käydä tutustumassa Kuikon tilalla Huittisissa. Samasta paikasta löytyy myös Butiken på landet -myymälä.

Nakkilassa Anolan kartanossa on mahdollisuus tutustua viljankuivuriin ja hakelämpökeskukseen. Eurassa vieraat pääsevät lammastilalle, jossa on noin 150 uuhta.

Ulvilassa on luvassa perjantaina 1.7. työnäytöksiä laserohjatulla maantasauslanalla. Köyliössä esitellään vihannesviljelyä ja koetoimintaa.

Kokemäellä tutustumiskohteina ovat arboretumpuisto ja taimistomyymälä sekä puutarhatila ja tilamyymälä.

18

MAASEUTU

koneet ja laitteet

15.4.2011

Leppä-lumilinkojen valmistus VAMA-Product Oy:lle VAMA-Product Oy on tehnyt sopimuksen Leppä-lumilinkojen tuoteoikeuksista ja valmistuksesta Korjaamo Martti Tuomaisen kanssa. VAMA jatkaa Leppä-lumikojen tuotekehitystä ja tuotantoa nykyisellä tuotemerkillä. Yrityksessä nähdään, että lumilingot sopivat tuotanto-ohjelmaan ja täydentävät VAMA:n tuoteperhettä kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla. K-maatalous edustaa ja markkinoi VAMA:n tuotteita ja K-maatalous jatkaa Leppä-lumilinkojen myyntiä.

Pitkä historia Leppä-lumilinkoja on valmistettu 1960-luvulta lähtien. Tuotanto on sijainnut Leppävirroilla. Yrittäjät ovat mukana ja tukevat

Leppä-linkojen tuotannon käynnistyksessä ja tuotekehityksessä tuotannon siirtyessä VAMA:n tehtaille Ylivieskaan. Yrittäjäpariskunta Arja ja Martti Tuo-

mainen siirtyvät muutoksen myötä eläkkeelle.

Suomessa traktorikäyttöisten lumilinkojen markkina on vuosittain merkittävä. Leppä-tuotemerkki

on saavuttanut markkinoilla vakaan aseman ja se on tunnettu ja varmatoiminen lumilinko. VAMA tulee valmistamaan Leppä-lumilinkoja kierukka- ja lapasyöttö tekniikalla. Malleja tulee olemaan suunnitelmien mukaan kuusi. K-maatalouden myyntiohjelmaan kuuluvat myös Nokka Oy:n Esko-lumilingot.

VAMA-Product Oy on perustettu vuonna 1978.

Tuotanto on keskittynyt maatalous- ja tienhoitokoneiden valmistukseen. Yrityksen päätoimipaikka sijaitsee Ylivieskassa. Yrityksen tärkeimpiä, VAMa tuotemerkillä myytäviä tuotteita, ovat takalanat, erilaiset lumiaurat, hiekoituskoneet, harjakoneet sekä etukuormainten työlaitteet.

Vientiä yrityksellä on Ruotsiin ja Norjaan.

Autoliiton uusin opas vie Pohjois-Italiaan ja Toscanaan

KOULUT JA KURSSIT

Italia on ollut vuodesta toiseen yksi automatkailijoiden suosikkimaista. Autoliiton uusi Pohjois-Italian ja Toscanan alueen opas esittelee yli sata houkuttelevaa vierailukohdetta saapasmaasta.

Italian suosio suomalaisten kohdemaana on kasvanut jo usean vuoden ajan.

Tammikuussa julkistetussa Autoliiton automatkailututkimuksessa saapasmaa oli kestosuosikki Saksan jälkeen toiseksi suosituin automatkan pääkohde. Italiaan on Suomesta melko pitkä matka, minkä takia lento perille ja auton-

Klapikoneet Hydraulihalkaisijat Juontokourat Hiekoittimet

vuokraus kohteessa on yhä suositumpi vaihtoehto. Autoliiton uusi Pohjois-Italian ja Toscanan alueisiin kes-

Kulutusterätuotteet.

Laaja valikoima suoraan hyllystä.

Tieteriä alusterälaitteisiin, auroihin, tiehöyliin, lanoihin ja lukuisiin muihin tienhoitokoneisiin 305, 290 ja 200 mm reikäjaolla.

Myös ruuvit, pultit, mutterit ym. tarvikkeet.

kittyvä opas antaa virikettä matkan suunnittelulle sekä auttaa perillä niin mielenkiintoisten kohteiden löytämisessä kuin yleisesti Italian teillä liikkumisessa.

Autoliiton Italia-oppaassa esitellään yli sata mielenkiintoista kohdetta, jotka on jaettu alueittain siten, että reitin suunnittelu kohteiden välillä on helppoa.

Suunnittelua helpottavat myös laajemmat aluekartat, joihin kohteet on merkitty. Kohde-esittelyissä on havainnollisia kuvia, kartta sekä tärkeimmät taustatiedot mahdollisine osoitteineen ja pääsymaksui-

neen. Kirjasta löytyy myös internetosoitteet, joista voi etsiä lisätietoa sekä tarkistaa esimerkiksi ajankohtaisimmat aukioloajat. Kirjaan on valittu niin suosittuja, takuuvarmoja kohteita kuin myös vähemmän tunnettuja paikkoja, joissa voi kokea italialaista arkielämää paremmin. Hyviä kohteita löytyy niin taidetta, arkkitehtuuria, historiaa kuin vauhdikkaampaakin vapaa-ajanviettoa arvostaville.

Pohjois-Italian ja Toscanan parhaat matkailukohteet -kirjan on toimittanut Hannu Tuominen.

MAASEUTU

koneet ja laitteet

15.4.2011

Kuvalinkki: http://www. gmeurope.info/MOPIDB/viewcatalogue. htm?lng=EN&AAAEGfbfA

tävät erinomaisesti vaikka perheen tarpeisiin ja tavaraa mahtuu lavalle pienen muuttokuorman verran.

Chevrolet pick-upien DNA

Chevrolet rynnistää avolavamarkkinoille Uusi Chevrolet Colorado on vielä konseptiauto, mutta se kertoo jo hyvin tarkkaan, millainen tämän vuoden aikana esiteltävä tuotantomalli on. Chevrolet lähtee valloittamaan maailman pick-up-markkinoita vuoden 2012 aikana.

Chevrolet Coloradon konseptiauto on luontevaa jatkoa merkin kasvustrategialle, jossa on esitelty nopeaan tahtiin täysin uusi mallisto. Samalla Chevroletin valikoima on kasvanut monipuoliseksi ja tämän vuoden aikana se kattaa Suomessakin lähes kaikki autoluokat.

Uusien mallien vyöry alkoi vuosi sitten todelliseksi menestykseksi osoittautuneella Cruzella, joka oli Suomessa viime vuonna toi-

seksi myydyin porrasperäinen automalli omassa luokassaan. Sitä seurasi meillä kesällä esitelty Spark, joka toi kipinää pienimpien autojen sarjaan. Tänä vuonna ensimmäisenä uutuuksista on ehtinyt myyntiin seitsemänpaikkainen tila-auto Orlando ja tulossa on paljon innostavia malleja, kuten täysin uusi Aveo, urheilullinen viisiovinen Cruze hatchback ja legendaarinen Camaro.

Paluu tavaraautomarkkinoille – Erilaiset pienet kuormaautot ovat olleet tärkeä osa Chevroletia lähes koko sen satavuotiaan historian ajan, muistuttaa Chevrolet Europen pääjohtaja Wayne

Brannon ja jatkaa.

– Colorado tulee vahvistamaan tätä perintöä upealla muotoilullaan, hienostuneisuudellaan ja monipuolisilla käyttömahdollisuuksillaan. Saamme tänä vuonna Eurooppaan seitsemän uutta Chevrolet-mallia ja Colorado voi olla tulevaisuudessa yksi mahdollisuus laajentaa mallistoamme entisestään.

Bangkokin autonäyttelyssä esitelty Coloradon konseptimalli on mitoiltaan ja olemukseltaan jo hyvin lähellä vielä tämän vuoden aikana tuotantoon tulevaa mallia.

– Kaikkialla maailmassa pick-upeihin liitetään jykevyys, käytännöllisyys ja toimivuus, joita Colorado ilmentää linjoillaan erin-

Samaan aikaan Colorado tarjoaa ylellisyyttä ja mukavuutta. omaisesti, kommentoi General Motorsin muotoilusta maailmanlaajuisesti vastaava Ed Welburn konseptiautoa. Hän korostaa, että tulevalla Coloradolla on kaksi puolta. Toisaalta se on erinomainen käytännöllinen työkalu kaikkiin kuljetuksiin, mutta samaan aikaan Colorado tarjoaa ylellisyyttä ja mukavuutta kaikkeen liikkumiseen. Neliovisen pitkällä ohjaamolla varustetun mallin tilat riit-

Konseptiauton tuotantoversion myötä Chevrolet laajentaa pick-up-myyntinsä kattamaan koko maailman. Uusi malli korvaa Yhdysvaltojen markkinoilla nykyisen Coloradon. Aasiassa vanha Isuzu D-Typeen perustuva avolava saa väistyä uuden mallin tieltä. Euroopassa Colorado tarkoittaa tulevaisuudessa Chevroletin paluuta pickup-segmenttiin.

Chevrolet Colorado konseptiauton sisustus houkuttelee astumaan sisään. Kojelauta jatkaa uusimpien mallien viitoittamaa ”corvettemaista” linjaa, missä kojelauta on jaettu selkeästi kahteen osaan kuljettajan ja etumatkustajan eteen. Kojelauta kaareutuu oviin antaen vaikutelman muotojen yhteneväisyydestä. Ohjaamon suunnittelussa on pyritty siihen, että se on selvästi nykyisin myynnissä olevia pick-upeja ylellisempi. Varustelu on hyvin korkeatasoinen, sillä siihen kuuluvat muun muassa kaksialueinen automaatti-ilmastointi ja ergonomisesti keskikonsoliin sijoitettu 7-tuumainen näyttöruutu, josta saa yhteyden puhelimen ja audion lisäksi navigaattoriin ja internetiin.

19

Metsurilla etunsa Pienikokoisen puuston hakkuussa kone ei ole edullisimmillaan – ei ainespuun eikä energiapuunkaan hakkuussa. Selvitysten mukaan konehakkuun tuntihinta on 2–3-kertainen metsurin kustannukseen verrattuna.

Pienen energiapuun hakkuussa, kun metsuri tekee hakkuun ja puiden kasauksen siirtelykaatomenetelmällä, on hakkuun tuottavuus kuitenkin vain 10–15 prosenttia pienempi kuin koneellisen hakkuun.

Tämä todettiin TTS:n tekemissä kahdessa energiapuun korjuun koesarjassa, jossa kohteet olivat koivuvaltaisia nuoren metsän kunnostuskohteita. Noista koneen ja metsurin tuntihinta- ja tuottavuuseroista onkin helppo päätellä, että pienikokoisten energiapuiden kokopuuna hakkuussa metsurihakkuun yksikkökustannus on jopa kymmeniä prosentteja alhaisempi kuin konehakkuun.

Koneet ja koneelliset korjuumenetelmät kehittyvät, ja siten konetyö kuroo kiinni tuota koneen ja metsurin kustannuskuilua. Tähän kuromiseen menee ainakin vuosia tai todennäköisemmin vielä vuosikymmen. Tänä ajanjaksona olisi edullista käyttää pienen energiapuun korjuussa menetelmää, jossa kone tekee sille soveltuvinta ja tuottoisinta työtä eli avaa ajourat.

Tutkimus kuului Metka – Metsäenergiaa kannattavasti hankkeeseen (www. mhy.fi/metka).

20

MAASEUTU 15.4.2011

UUTUUS!

221220ǘ