MAASEUTU Lusto 2010_02

metsäsuunnittelijat maastoon s.13

n

Perjantai 5.3.2010

Parketti saa työterveyshuolto uuden sävyn s. 10-11 lähestyy tiloja s. 3

n Numero 2

2

MAASEUTU 5.3.2010

NĂ„PPĂ„RĂ„ 0(76b3(5b9$818 3ROWWRUDQJDQ MD NRWLWDUYHSXLGHQ NHUXXVHHQ PHNDDQLVHVWL NllQW\Yl YHWRDLVD 5+6 PP

HWXVHUPL MD DYDWWDYDW NDULNDW 5+6 PP

UXQNR 5+6 SXWNHD PP

NDQWDYXXV NJ NXRUPDWLOD [ P UHQNDDW [ Âł 35 Nl\WHW\W

DNVHOLVWR WHOLUDNHQQH

.\V\ OLVll -DUL 0lNLQHQ SXK MDUL M PDNLQHQ#RP Âż -DUL 9LUWD SXK MDUL YLUWD#RP Âż

6DWDNXQQDQ YDQNLOD +XLWWLVWHQ RVDVWR 7RLYDULQWLH +8,77,1(1 3XK ID[

ZZZ VDWDNXQQDQYDQNLOD Âż

• Viljakasvit, useita lajikkeita • Rypsit; APOLLOBOR, HOHTOBOR ja CORDELIABOR • Kaikki nurmikasvit • KAROLINABOR ja RETUBOR-ruokonadat • MyÜs Luomu-siemenet

!

us Kysy tarjo

JUNTTILAN TILA

Sastamala • Puh. 0400 777 192 • (03) 513 0259

jps-mainos.fi

www.peltosiemen.fi

Sertifioidut siemenet

7D U Y L W V H W N R N L L Q W H L V W | Q Y l O L W W l M l Q S D O Y H O X M D " 2 O H W NR R V W D P D V V D W D L P \ \ P l V V l " 7LODD LOPDLQHQ DUYLRLQWLNl\QWL 6DDW OXRWHWWDYDQ KLQWD DUYLRQ MD KDOXWHVVDVL P\|V NLOSDLOXN\N\LVHQ YlOLW\VSDONNLRWDUMRXNVHQ 6RLWD ZZZ SURYLQVVL ONY IL 9lOLW\VSDONNLR VLV DOY PLQ HXURD

.DONLQ YHUUDQ SDUHPSL

.RKGH HVLWWHO\W P\|V RVRLWWHHVVD

MAASEUTU 5.3.2010

3

Tässä numerossa

siiven muodolla merkitystä ■ sivu 19 Kai Kaasalaisella on 20 vuoden kokemus lumen auraamisesta.

Työterveyshuollon erikoislääkäri Mia Fagerlund arvelee tiedon puutteen olevan suurin syy sille, että maatalousyrittäjät eivät tule työterveyshuoltoon.

Maatalousyrittäjät kuntoon uusin keinoin LUSTO/Sanna Jääskeläinen

Satakunnan Työterveyspalvelut on kutsumassa koolle maatalousyrittäjien työterveyshuollon yhteistyöryhmän. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä, jotta työterveyshuolto tavoittaisi maatalousyrittäjät. Työryhmän perustamisen järjestänyt työterveyshuollon erikoislääkäri Mia Fagerlund toivoo tavoitteen täyttyvän.

– Tarvetta sille on, sillä maatalousyrittäjien kynnys lähteä lääkäriin on usein liian korkea. Heillä on siten ammattitautien lisäksi suuri riski sairastua kansansairauksiin, kuten verenpainetautiin, nivelrikkoon tai diabetekseen.

Huhtikuun puolivälissä kokoontuvaan ryhmään kutsutaan edustajia työterveyshuollon lisäksi Melasta, ProAgriasta, MTK: sta, maatalouslomituksesta ja Kelasta.

Paljon suunnitteilla Satakunnan Työterveyspalveluiden alueeseen kuuluvat Pori, Merikarvia, Luvia, Pomarkku, Ulvila. Fagerlund arvelee, että alue on nyt riittävän suuri maatalousyrittäjien työterveyshuollon yhteis-

työtoiminnalle.

Ryhmän tarkoituksena on laatia työterveyshuollon vuosisuunnitelma sekä kartoittaa tarvittavia tukitoimia, tilakäyntejä, terveystarkastuksia ja työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa. Luvassa voi olla esimerkiksi koulutusta tai ryhmiä vaikkapa painonhallintaan tai liikuntaan.

– Suunnittelulla on iso merkitys, koska maatalousyrittäjien on vaikea irrottautua työstään, Fagerlund sanoo.

Lisää tietoa Maatalousyrittäjien työterveyshuollon yhteistyöryhmän muodostaminen perustuu työterveyshuoltolakiin. Satakunnan Työterveyspalvelut ei kunnallisena liikelaitoksena tavoittele voittoa ja työryhmän perustaminen on sen velvollisuus. Fagerlund muistuttaa siitä, että normaalista työterveyshuollosta ei juurikaan muodostu kustannuksia maatalousyrittäjälle Kelan korvausten ja verovähennysten ansiosta.

– Luulen, että tiedon puute on suurin syy, miksi maatalousyrittäjät eivät tule työterveyshuoltoon.

Nyt hän on toiveikas, että tie-

to saadaan liikkeelle mukana olevien järjestöjen kautta. Työterveyshuollon palveluita käyttävä

Maatalousyrittäjien kynnys lähteä lääkäriin on usein liian korkea. maatalousyrittäjä voi saada myös alennusta työajan tapaturmavakuutuksesta.

Tavoitteena terveys Mia Fagerlund erikoistui työterveyshuoltoon Kuopiossa Työter-

veyslaitoksen Maatalousyrittäjien työterveyshuollon yksikössä. Hän halusi laittaa asian alulle myös Porin seudulla.

– Valtio panostaa Työterveyslaitoksen kautta maatalousyrittäjien terveydentilan saattamiseksi muun väestön tasolle ja me haluamme olla mukana siinä työssä.

Tällä hetkellä alueen maatalousyrittäjistä on työterveyshuollon piirissä vain vähäinen määrä.

Maatalousyrittäjien työterveyshuollon yhdyshenkilönä Satakunnan Työterveyspalveluissa toimii terveydenhoitaja Raija Korpunen, jonka työpiste sijaitsee Luvialla.

Luokitus on matkailun mittari

■ sivut 8-9 Yritysneuvo-

ja Leena Ylikännö huolehtii maaseutumatkailun majoitustilojen luokituksen toimeenpanosta ja toteutumisesta.

INFO Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon voi liittyä 18–67-vuotias maatalousyrittäjien eläkelain (Myel) mukaisesti vakuutettu henkilö. Maatalousyrittäjille työterveyshuoltoon liittyminen on vapaaehtoista. Työterveyshuoltoon liittyneen maatalousyrittäjän kanssa tehdään sopimus ja toimintasuunnitelma työterveyshuoltopalveluista. Työajan tapaturmavakuutusmaksun (MATA) alennuksen saaminen edellyttää maatalousyrittäjän sitoutumista vähintään neljän vuoden välein tehtävään tilakäyntiin. www.ttl.fi

eläinten hoitaminen ammatiksi ■ sivut 14-15 Sanna

Leppänen kouluttautuu toiveammattiinsa Kokemäellä

n Perjantaina 5.3.2010

Pääkirjoitus

Tarhaus on laillinen ammatti

T

Tämän vuoden loppuun mennessä päättyy siirtymäaika turkiseläinten häkkien suurentamisesta.

Osa turkistarhoilta otetuista ja helmikuun lopus-

sa televisiossa esitetyistä kuvista väitetään otetun sellaisista sairaista eläimistä, jotka ovat olleet kuvaushetkellä lääkekurilla ja tarkkailussa. Jos näin on, niin julkisuutta on silloin käytetty hyväk-

uskin mitään muuta laillista elinkeinoa on viime aikoina ryÜpytetty mediassa yhtä kovasti kuin maatalousyrittäjyyttä. Julkisuudessa on näytetty salaa kuvattuja kuvia niin sikaloista kuin turkistiloilta.

Kun epäkohtia esiintyy, ne pitää korjata. Mutta yksittäiset kuvat leimaavat helposti koko elinkeinon ja myÜs niiden tuottajien tekemän tyÜn, jotka tekevät tyÜnsä moitteettomasti ja määräysten mukaisesti.

si - ja median oma lähdekriittisyys on pettänyt.

Hyvä kysymys on sekin, pitääkÜ sairastunut eläin lopettaa heti vai lääkitä kuten ohjeet edellyttävät.

Nähtävästi aktivistien tavoite ei sittenkään ole eläinten elinolojen parantaminen, vaan koko elinkeinon lopettaminen. Se pitää kuitenkin muistaa, että turkistarhaus on Suomessa laillinen elinkeino. Samoin tämän vuoden loppuun mennessä päättyy siirtymäaika turkiseläinten häkkien suurentamisesta.

KOLUMNI n Esko Kiviranta

Miten Suomi selviytyy?

Talouden elpymisestä on nähty ensimmäisiä epävarmoja merkkejä, lähinnä Yhdysvalloissa. Suomi joutuu vielä odottelemaan tilanteen parantumista, sillä vientiteollisuutemme tuotteista yli 80 prosenttia on investointitavaroita.

Suomen mahdollisuudet ovat osaamiseen perustuvassa tuottavuuden kasvussa. Meidän menestyksemme perustuu yhä selvemmin koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

MyÜs tyÜpanoksen määrä on tärkeä, mutta ei enää niin ratkaiseva kuin aikaisemmin. Silti kaikki järkevät mahdollisuudet pidentää tyÜuria tulisi käyttää.

Hätäisimmät ovat olleet jo leikkaamassa valtion menoja ja kiristämässä veroja. Kamreeriajattelulla ei talous käynnisty. Nyt ei tarvita talouden käynnistymisen tukahduttajia, vaan uskon luomista tulevaisuuteen. Maamme luottoluokitus on hyvä, eikä ylivelkaantuminen ole

SITAATTI

lähelläkään. Valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta nousee tämän vuoden aikana 44 prosenttiin. Yleinen arvio on, että vasta 60 prosentin rajan ylittyminen voi olla omiaan leikkaamaan talouskasvua.

Julkisen talouden tasapaino tulee saavuttaa talouskasvulla, mutta myÜs tuottavuutta lisäämällä. TyÜpanosta on käytettävä entistä tehokkaammin ja harkitummin. Talouskasvu takaa myÜs budjetista riippuvaisten heikompiosaisten vakaan tulokehityksen.

Pääomatulon veroprosentin korotukseen näyttää olevan - rohkenen epäillä - tietämättÜmyyteen perustuvaa harrastusta sellaisissakin piireissä, joissa ei kaiken järjen mukaan pitäisi olla syytä moiseen. Moni puhkuu innostuksesta lyÜdä rikkaita eikä huomaa, että valtaosa pääomatulon saajista on aivan tavallisia suomalaisia. Rikkaita on kovin vähän.

Maailman valtiot ovat laajalti elvyttäneet talouttaan ja siinä velkaantuneet. On todennäkÜistä, että valtiot tulevat yleisesti paikkaamaan budjettivajeitaan yleisen kulutusveron, siis arvonlisäveron korotuksin. Suomenkin on luontevaa toimia näin siinä vaiheessa, kun talouden elpyminen on selvää. Eläkkeiden indeksisidonnaisuus kompensoi automaattises-

Varsin hyvä on tiedostaa, että pääomatuloveron korotus koskee täydellä painollaan yritystulon ja maataloustulon pääomatulo-osuutta. Se koskee myÜs puun myyntituloa, joka verotetaan metsätalouden pääomatulona. Kysymys ei siis ole vain suurista osingoista, luovutusvoitoista tai asunnon vuokratuloista. MyÜs pankkitalletuksia koskeva korkotulon lähdeve-

PANTSEN KUPPILA

Hevosella tehtävät metsätyÜt ovat nouseva suuntaus ja tÜitä riittää ympäri vuoden.

Hevosmetsuri Mika Lehtinen Maaseudun Tulevaisuudessa 1.3.

ti arvonlisäveron noususta johtuvan hintojen nousun. MyÜs esimerkiksi opiskelijat tarvitsevat kompensaatiota.

PANTSE KATSO NYT TUOTA SOTKUA MITi IHMETTi OLET PUU HAILLUT

MAASTO AJELIN

ro nousee automaattisesti saman verran kuin pääomatulon vero.

Jos pääomatulon veroa korotettaisiin 28 prosentista esimerkiksi 32 prosenttiin, merkitsisi tämä yritystulon ja maataloustulon pääomatulo-osuuden veron sekä puun myyntitulon veron lähes 15 prosentin nousua. Kyse ei olisi yritystoiminnan elvyttämistä, vaan aivan päinvastaisesta hankkeesta.

Esko Kiviranta Kirjoittaja on varsinaissuomalainen kansanedustaja (kesk.) ja maanviljelijä

MAASEUTU

ajankohtaista

5.3.2010

Possupedia lyhyesti Julkista rahaa sijoitetaan menekinedistämiseen kaikissa EU-maissa.

Kaikissa EU-jäsenvaltioissa tuetaan julkisella rahoituksella maataloustuotteiden tiedotusta ja menekinedistämistä. Rahoituksessa on kaksi tapaa: EU:n osittaistuella sekä pelkästään kansallisilla tuilla tuetut kampanjat.

Kaikissa maissa pätevät samat EU-säännöt: ohjelmissa kerrotaan maatalous-

tuotteiden käyttömahdollisuuksista, tuoteominaisuuksista, terveellisyydestä, tuotantoketjusta, merkityksestä kansantaloudessa. Kampanjoissa ei saa puhua kotimaisuudesta, suomalaisuudesta, lähiruuasta, yritysten tai tuotemerkkien nimistä. Tiedotuksen tulee olla neutraalia ja puolueetonta, kuluttajia palvelevaa viestintää.

Suomessa on pitkä kokemus näissä tiedotuskampanjoissa. Meillä on tiedotettu kasviksista, maidosta, hunajasta, leipätuotteista, siipikarjanlihasta jne.

Työ jatkuu tänä vuonna Ensimmäistä kertaa vuonna 2009 Suomessa tehtiin tiedotuskampanja possun-

lihalle. Kilpailija-maamme Tanska ja Iso-Britannia ovat EU:n tukemana toteuttaneet laajoja possunlihan menekinedistämiskampanjoita.

Satafood sai vuodelle 2009 MMM:ltä rahoituksen, jolla rakennettiin palvelu www. possupedia.fi. Työssä ovat olleet mukana koko suomalainen possunlihaa jalostava teollisuus, Suomen Sikayrittäjät ry, suunnittelutyön tehnyt mainostoimisto BOB Helsinki sekä Satafoodin omat asiantuntijat. Työ jatkuu vuoden 2010 aikana.

Possupedia-sivusto on antanut kuluttajille uusia reseptejä, uutta tietoa possun eri osien käytöstä ruuanlaitossa, tietoa possunlihan ominaisuuksista ja terveellisyydestä. Vuoden 2010 aikana tullaan viestimään myös koko tuotantoketjun toiminnasta sekä vastuullisuudesta.

Possupedia-työ tekee yhteistyötä Lihatiedotuksen kanssa Eila Törmä

Kananmunapesurit Alan tarpeen mukaan ammisailtletila

Perinteiset “ämpärikoneet” l Korit 100 tai 200 munalle

Uusi kotimainen, paineilmatoiminen munapesuri l Ruostumatonta terästä l Tehokas, mutta hellävarainen

Hollantilainen Morsnik munanpesuautomaatti

l Ruostumatonta terästä l Pesee 252 munaa 8 min. automaatti-

ohjelmalla hohtavan puhtaaksi l Käytössä myös isoissa yksiköissä

Brittiläiset MST pöytä- ja linjakoneet

l Suuriinkin yksiköihin sopivia malleja

Mommolankaari 41, 32700 Huittinen · puh. 0500 223 346, (02) 566 782 seppo.kirra@broilertekniikka.fi · www.broilertekniikka.fi

5

Omenalla ja sinihomejuustolla täytetty porsaanlihakääryle Kasvispastaa Omenalla ja sinihomejuustolla täytetty porsaanlihakääryle 4:lle 450 - 500 g Porsaan ulkofileetä

Suolaa, mustapippuria 120 g 120 g

Omenaa Sinihomejuustoa

1 dl 1 - 2 kpl 2 dl

Vehnäjauhoja Kananmunaa Korppujauhoja

1 - 2 rkl Juoksevaa margariinia - poista porsaanfileestä kalvo (ei välttämätöntä) tai liikaa kalvo poikki sieltä täältä käpristymisen estämiseksi.

Kalvo on kypsänä pehmeää ja syötävää.

- leikkaa porsaan ulkofileestä n. 120 - 130 g annospalat ja nuiji ne 2 - 3 mm:n paksuisiksi leikkeiksi - mausta leikkeet kevyesti - leikkaa omena ja sinihomejuusto ohuiksi viipaleiksi - aseta leikkeiden keskelle omena- ja sinihomejuustoviipaleet - taita leikkeen vasen ja oikea reuna täytteen päälle (ettei juusto valu päistä ulos) ja kääri leike kääryleeksi itsestä poispäin - leivitä kääryleet: kieritä ensin vehnäjauhoissa, sitten kananmunassa ja lopuksi korppujauhoissa - aseta kääryleet leivinpaperille uunipellille ja valuta jokaisen kääryleen päälle 1 - 2 tl juoksevaa margariinia - paista kiertoilmauunissa 200 °C tai normaali uunissa 220 °C n. 20 min.

- anna kääryleen vetäytyä 2 - 3 min. ja leikkaa sitten noin 2 cm viipaleiksi ruokailun helpottamiseksi pastan päältä

6

MAASEUTU 5.3.2010

maaseutu

MAASEUTU

maaseutu

5.3.2010

teija saarenmaa

7

Broilereille sopiva vehnä haussa Viljelyssä olevien ja mahdollisten tulevien vehnälajikkeiden soveltuvuutta broilerille on selvitetty Satafood Kehittämisyhdistyksen johdolla. Selvitystä on tehty yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kasvintuotannon tutkimuksen professori Pirjo Peltonen-Sainion ja vanhemman tutkijan Ari Rajalan kanssa.

Broilerin sopimustuottajille suunnattu hanke koostuu useista osioista.

Ruokintaosion tavoitteena on alentaa broileritilojen kustannuksia ruokinnan optimoinnilla ja oikeanlaisen vehnän saatavuudella.

Tavoitteena on löytää valkuais- ja aminohappopitoisuudeltaan ruokintaan sopivia vehnälajikkeita ja edistää niiden viljelyä broileritiloilla tai sopivan etäisyyden päässä tiloista sijaitsevilla kasvinviljelytiloilla.

Tällöin voitaisiin hyödyntää tilojen välistä lähiviljakauppaa ja helpottaa broileritilojen vehnän saatavuutta.

Lanta hyötykäyttöön Toisena päämääränä on broilerinlannan täysipainoinen hyödyntäminen rehuvehnän viljelyssä. Tavoitteena on löytää esimerkillinen malli lannan

Lajikkeiden välillä oli eroja aminohappopitoisuuksissa. ja väkilannoitteiden käytölle sekä ohjeistaa viljelijöitä suunnittelemaan optimaalinen lannoitus, jotta valkuais- ja aminohappopitoisuudet olisivat sopivan korkeat broilerin ruokintaan.

Vuoden 2010 loppuun asti käynnissä olevan hankkeen muut osiot liittyvät muun muassa energian ja sivutuotteiden käytön tehostamiseen ja broilerikasvattamoiden olosuhteiden hallintaan.

Kohti räätälöityä viljelyä Broileri tarvitsee kasvaakseen valkuaisrikasta rehua ja viljaa sekä aminohappoja sopivassa suhteessa.

Valkuainen koostuu aminohapoista, ja tärkeimmät tarvittavat aminohapot ovat lysiini, metioniini, kysteiini ja treoniini.

MTT on selvittänyt virallisten lajikekokeidensa ja Boreal Kasvinjalostus Oy:n kokeiden (20062008) avulla yhdeksän eri vehnälajikkeen (Amaretto, Anniina, Kruunu, Marble, Trappe, Wanamo ja Zebra) tai vielä jalostusvaiheen loppupäässä olevan linjan (Bor 03026 ja Bor 04069) satoa ja laatuominaisuuksia ja niiden soveltuvuutta broilerirehuvehniksi.

Tavoitteena on päästä oikealla lajikevalinnalla kohti räätälöityä vehnän viljelyä.

Tutkimukseen valitut lajikkeet ovat yleisemmästä päästä viljeltyjä lajikkeita ja osa ehkä tulevaisuuden lajikkeita. Lajikkeita olisi tietenkin ollut mielenkiintoista tutkia enemmänkin, mutta erityisesti aminohappoanalyysit ovat hyvin kalliita rutiininomaiseen tutkimukseen.

Sato vs. valkuaispitoisuus Pisimmän kasvuajan lajikkeet Amaretto ja Trappe ovat tuottaneet kokeissa

kovimmat keskisadot, mutta niiden valkuaispitoisuus oli myöhäisille lajikkeille tyypilliseen tapaan alhaisempi.

Tutkitussa aineistossa 1000 kg sadonlisä laski valkuaispitoisuutta noin 2,3 prosenttiyksikköä.

Vastaavasti aikaisen Anniinan keskimääräinen valkuaispitoisuus koeoloissa oli 17,6 prosenttia, kun sato oli noin 5000 kg/ha.

Anniinan satotaso oli aineiston alhaisin, mutta vastaavasti sen ja Bor 04069 valkuaissato olivat aineiston korkeimmat, kun taas Amaretolla se oli alhaisin.

Valkuaissato on riippuvainen sadon määrästä, mutta vielä enemmän valkuaispitoisuudesta.

Korkeimman sadon lajikkeet eivät ole parhaita mahdollisia broileritiloille alhaisempien valkuais- ja aminohapposatojen takia.

Anniin, Wanamo ja...

Valkuaisen laatu oli myös tutkimuksen kohteena.

Broileri tarvitsee kasvaakseen valkuaisrikasta rehua ja viljaa sekä aminohappoja sopivassa suhteessa.

Aminohapoista lysiinin, metioniinin, kysteiinin ja treoniinin määrät lajikkeittain selvitettiin.

Lajikkeista riippumatta treoniinin määrät olivat korkeimmat ja vastaavasti metioniinia oli näistä aminohapoista vähiten vehnissä.

Lajikkeiden välillä oli eroja aminohappopitoisuuksissa. Kuten valkuaispitoisuuden suhteen Anniina ja Bor 04096 erottuivat edukseen kaikkien edellä mainittujen aminohappojen suhteen – niiden ami-

nohapposaanto hehtaaria kohden oli suurin.

Rikkilannoituksella oli myös huomattava vaikutus valkuaisen laatuun. Rikkitilan muutos maassa viljavuusluokasta välttävästä hyvään nosti erityisesti vehnän kysteiinin ja metioniinin pitoisuuksia.

Kokeiden perusteella Pirjo Peltonen-Sainio ja Ari Rajala suosittelevat broileritiloille viljelyyn lajikkeita, jotka tuottavat korkeimmat valkuais- ja aminohapposadot. Näitä lajikkeita ovat Anniina, Wanamo ja Bor 04096.

Näistä Wanamo on hyväksytty lajikeluetteloon 2009 ja Bor 04096 on tulevaisuuden lajike, jos se lasketaan kauppaan.

Vastaavasti korkeimman satopotentiaalin lajikkeet Trappe, Amaretto ja Marble eivät ole parhaita mahdollisia lajikkeita broileritiloille alhaisempien valkuais- ja aminohapposatojen takia.

Lantakokeita ensi kesänä

Vehnälajikkeiden valkuaispitoisuus laskee satoisuuden kasvaessa (Kuva: Pirjo Peltonen-Sainio ja Ari Rajala).

Sopivien vehnälajikkeiden ja räätälöityjen suositusten etsimistä jatketaan edelleen.

Tulevana kesänä jatketaan kokeita Satakunnan ja

Varsinais-Suomen alueen tiloilla jo mainituilla lajikkeilla. Mukaan lisätään lannoitus broilerinlannalla.

Tiloilla tehtävien kokeiden tarkoituksena on selvittää broilerinlannan käytön vaikutus vehnän valkuaisen ja aminohappojen laatuun ja määrään.

On mielenkiintoista saada selville, käyttäytyvätkö ääripään lajikkeet Anniina ja Amaretto tilatasolla samalla tavalla kuin kontrolloiduissa koeoloissa. Vastaavasti on kiinnostavaa selvittää, onko lannan rikkitaso riittävä valkuaisen laadulle.

Jaana Laurila ja Eija Venäläinen

INFO Jaana Laurila ja Eija Venäläinen Kirjoittajat työskentelevät Manner-Suomen maaseutuohjelman ja HK Ruokatalon rahoittamassa Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen, alueellisten tuotantopanosten käytön lisääminen sekä ympäristövaikutusten pienentäminen -hankkeessa.

8

MAASEUTU

maaseutu

5.3.2010

Vuokrahuvila täydentää maatalousyrittämistä

Maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvoja Leena Ylikännö toteaa, että Pirkko ja Erkki Kankaan pitämässä Villa Kankaassa asiat ovat luokituksen mukaisesti kunnossa.

LUSTO/Sanna Jääskeläinen

Harjavaltalaiset Pirkko ja Erkki Kangas ovat pitäneet lähes viiden vuoden ajan maatilansa lisäksi viiden tähden majoitushuvila VillaKangasta. Oman tilan jokirantaan sijoittuva matkailumajoitus ehti muhia idean tasolla muutaman vuoden ajan.

– Kiertelimme vastaavissa paikoissa ja pohdimme tämän sopivuutta omaan toimintaamme. Meillä on keskimääräistä suurempi kasviviljelytila, mutta huo-

li tulevasta mietitytti. Kotieläinpuolelle meillä ei ollut intoa lähteä, Erkki Kangas kertoo.

Myöskään peltoalan laajentaminen ei tuntunut kustannustehokkaalta. Siten ajatus matkailuyrittämisestä vahvistui. Tavoitteeksi Kankaat ottivat isohkon huvilan, jota voi vuokrata viikkomajoituksen lisäksi esimerkiksi yrityksille kokous- ja koulutustilaksi.

– Teimme kyselyitä tällaisen tarpeesta ja sitä tuntui olevan.

Nyt VillaKankaan käyt-

täjistä noin 75 prosenttia vuokraa mökin viikkoa lyhyemmäksi ajaksi, usein erilaisia tilaisuuksia varten. Yritysasiakkaidenkaan määrä ei ole merkittävästi vähentynyt, vaikka taloustilanne on nyt epävarma.

Suunnitteluun apua Kankaat ottivat jo suunnitteluvaiheessa yhteyttä Maaja kotitalousnaisten yritysneuvoja Leena Ylikännöön.

– Kävimme ajoissa läpi tulevan majoituksen käy-

tön ja asiakkaiden toiveet.

Jälkikäteen on vaikeata ja kallista lähteä muuttamaan jo rakennettua mökkiä, hän kertoo.

Suunnitelmien läpikäyminen yhdessä yritysneuvojan kanssa on tarpeen, jotta kaikki maaseutumajoituksen luokituksen edellyttämät asiat täyttyisivät.

Näin Ely-keskuksesta haettavan investointiavustuksen vaatimukset täyttyvät parhaiten.

Kankaiden vuokrahuvilaan lisättiin yhteisen pohdinnan jälkeen joitain ka-

MAASEUTU

maaseutu lusteita ja yläkertaan oma vessa. Erkki Kangas kertoo, että irtaimiston arvo nousi yllättävän korkeaksi, kun hankittiin kalusteiden lisäksi petivaatteet, astiastot ja tekniset apuvälineet kokousten onnistumiseksi.

– Silloin tuntui, että huvila on ylikoneellistettu, mutta nyt se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Piirtoheittimien aika on ohitse.

Asiakaspalvelu tärkeää Kankaiden huvila tilattiin Kastelli-taloilta.

– Pyysimme muitakin valmistalotarjouksia, mutta Kastelliin päätymiseen vai-

5.3.2010

Pelkkien investointitukien takia ei todellakaan voi lähteä tähän. kutti myös se, että Kastelli on harjavaltalainen yritys.

Valmistaloon tehtiin paljon muutoksia. VillaKangas sopii nyt enintään 25 henkilön tilaisuuksiin. Yöpymään mahtuu 10-15 henkilöä. Kokoon Kankaat ovat tyytyväisiä.

– Pienet ryhmät ovat ihanteellisia talon hoitami-

sen kannalta.

Jokaisen kävijän jälkeen siivotaan. Esimerkiksi kylpytynnyri pestään joka käytön jälkeen. Matkailuyrittämiseen ei kannatakaan lähteä, jos asiakaspalvelu ei kiinnosta.

– Pelkkien investointitukien takia ei todellakaan voi lähteä tähän. Pitää olla aito halu asiakassuhteissa toimimiseen, Erkki Kangas sanoo.

Kankaiden huvilalle ruoka tilataan pitopalvelusta, kaiken muun asiakaspalvelun ja kunnossapidon Kankaat hoitavat itse.

INFO Maaseutumatkailupaikat luokitellaan valtakunnallisesti yhdestä viiteen tähteen. Luokitukseen kuulumisen tunnuksena on avain, josta versoo kaksi lehteä. Majoituspaikat jaetaan aamiaismajoitukseen, maatilalomiin ja mökkeihin. Kaikissa luokissa tarkastellaan kriteereinä esimerkiksi majoitustilojen tasoa. Maatilalomalla täytyy aina olla myös maatilan elämään liittyvää ohjelmaa.

Lisätietoa www.majoitumaalla.fi.

PLUS

Luokitus auttaa matkailijaa Maaseutumatkailun majoitustilojen valtakunnallinen luokitus tuli käyttöön vuonna 1993. Luokituksessa on majoituspaikkoja yhdestä viiteen tähteen. Sen toimeenpanosta ja toteutumisesta huolehtii ProAgria Satakunnan alueella Maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvoja Leena Ylikännö. Hän toivoo, että matkailua harkitseva maaseutuyrittäjä tulisi hyvissä ajoin suunnitelmiensa kanssa häntä tapaamaan.

– Rakennuksen lisäksi täytyy miettiä etukäteen sisustus. Luokituksessa on tarkat määräykset esimerkiksi vuoteista, patjoista, peitoista, liinavaatteista ja astioista.

Matkailutiloihin saatavan investointiavustuksen määrä vaihtelee eri puolilla Satakuntaa. Avustusta saa kustannusarvion mukaisesti, joten suunnitelma kannattaa laatia kattavasti.

Yritysneuvoja käy valmiissa majoituspaikassa tarkastamassa, täyttyvätkö luokituksen kriteerit. Luokituksen avulla matkailija osaa odottaa tiettyä varustelutasoa.

Leena Ylikännön mielestä Satakuntaan mahtuisi mainiosti lisää maaseutumatkailupaikkoja.

Leena Ylikännö toteaa, että VillaKankaan luokitusmerkki on oikein ripustettu.

– Täällä on monipuolisesti erilaisia vesistöjä. Varsinkin kesätapahtumien myötä kysyntää olisi, hän sanoo.

9

10

MAASEUTU

rakentaminen

5.3.2010

Parketinkin voi sä Teija Saarenmaa

Parketin hiojalle iskee vanhan värin sävyttäminen noin joka kymmenenteen työkeikkaan. Normaalisti parketti vain hiotaan ja lakataan.

– Värejä vaihdetaan nykyisin useammin muodin mukaan, Porin Jalopuuparketti Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kärki sanoo.

Aika yleistä on, että koko huoneiston värityksen vaihtaminen iskee myös lattiaan. Vanhaa ei silti tarvitse hävittää. Lautaparketin ikähän lasketaan kymmenissä vuosissa ja massiivipuuparketin käyttöikä voi yltää sataan vuoteen.

Hionta kolme kertaa Kärki oli työkeikalla, jossa pääasiassa pyökkinen, mutta tammella, vaahteralla, wengellä ja pähkinällä osittain somistettu mosaiikkiparketti haluttiin sävyttää teakin väriseksi.

Tammipohjainen somistekuvio päätettiin vain perinteiseen tapaan lakata, mutta muu pinta sai tummemman sävyn.

Jo ensimmäinen karkea hionta tuo puun paljaana näkyviin, mutta parketti hiotaan vielä kaksi ker-

Petsikerroksia parketti saa kaksi taa eri karkeuksilla. Reunat ja nurkat käydään läpi erikseen.

Välihionta eli ammattikielellä taskaus tarkoittaa hiontaa, joka estää viimeisetkin tikut nousemasta pintaan.

Kaksi kerrosta petsiä Normaalisti parketti taskataan lakkausten välillä, mutta parkettia sävytettäessä se suoritetaan ennen ensimmäistä värjäystä. Tä-

Jukka Kärki hioo, eikä pölyä tule juuri ollenkaan.

MAASEUTU

rakentaminen

5.3.2010

11

3 000 euron palkkio ASP-säästäjälle.

ävyttää

Pyökkinen mosaiikkiparketti ennen (vas) ja jälkeen (oik) sävytyskäsittelyn. Uuden sävyn nimi on tiikkipuumetsä.

mä tietysti siksi, että hionta ei enää hävittäisi pinnan saamaa väriä.

Kärki korostaa, että värjättäessä parketin hionta on tehtävä tosi tarkasti, jotta puu imisi parkettipetsin tasaisesti.

Petsikerroksia parketti saa kaksi. Viimeiseksi parketti lakataan perinteisesti. Kaikkiaan työ saadaan valmiiksi kolmessa päivässä. Jos ensimmäinen pet-

sikerros ehditään levittää jo hiontavaiheessa, saattaa työ olla valmis jo kahdessa vuorokaudessa, sillä petsi kuivuu noin kuudessa tunnissa.

– Jotkut sekoittavat värin lakkaan, mutta sellainen käsittely ei ole kestävä. Silloin jokainen naarmu naarmuttaa myös väriä, ja se näkyy helposti. Näin väri säilyy käytössäkin, Kärki sanoo.

Karkeasti ottaen ilmeen muuttaminen sävyttämällä uusimisen sijaan tulee noin puolet halvemmaksi Parketeille oma petsi Parketit petsataan juuri niille tarkoitetuilla petseillä. Kalustepetsit ovat erikseen.

Parketin sävytys maksaa 35–40 euroa neliöltä.

– Tämän kyseisen parketin uusiminen samantasoiseksi maksaisi noin sata euroa neliöltä, joten säästö on

kaksi kolmasosaa hinnasta. Karkeasti ottaen ilmeen muuttaminen sävyttämällä uusimisen sijaan tulee noin puolet halvemmaksi, Kärki laskeskelee.

Parketin uusimisessa pitää ottaa huomioon myös se, että purku- ja asennustyö sekä vanhan hävittäminenkin maksavat.

Juuri nyt kannattaa olla aktiivinen ASP-säästäjä*. Jos hankit ASP-säästöjesi avulla asunnon tai aloitat omakotitalon rakentamisen ennen 31.12.2011, saat valtiolta 3 000 euron säästöpalkkion. Jos sinulla ei vielä ole ASP-tiliä, ota heti yhteyttä Osuuspankkiin. Kerromme miten sinäkin voit päästä nauttimaan uudistuneista asuntosäästäjän eduista. Lisätietoja saat osoitteesta op.fi/nuoret tai OP 0100 0500 puhelinpalvelusta. *ASP on 18-30 -vuotiaille tarkoitettu ensimmäisen omistusasunnon hankkimiseen tarkoitettu asuntosäästö- ja tukijärjestelmä.

12

MAASEUTU

rakentaminen

5.3.2010

Yrittäjät verottajan tiedottajina Teija Saarenmaa

Erityisesti vanhempi väki muistaa, kun apteekkikuitteja laskettiin aina loppuvuodesta veroilmoitusta varten. Lääkemenojen vähennyskelpoisuus oli yhtä hyvin tiedossa kuin se, että ylipäätään veroja pitää maksaa.

Toisin on kotitalousvähennyksen kanssa.

LiekÜ tuo liian hyvää ollakseen totta. Ainakin Satakunnan verotoimiston veroasiantuntijalla Päivi Hirvosella on vahva tuntemus, että tiedottaa asiasta pitää edelleen. – Tuntuu kyllä siltä, että ihan kaikki eivät vielä tiedä.

Iloinen yllätys Hirvonen kiittelee yrittäjiä aktiivisesta asiasta tiedottamisesta. Verotoimiston tiskillä tapaa usein verovelvollisia, jotka ovat kohdanneet iloisen yllätyksen: Remonttimies tai vaikka hoivayrittäjä on kertonut vähennyskelpoisuudestaan.

Samalla veroasiantuntija haluaa painottaa sitä, että sopimusta tyÜn tekemisestä ei kannata solmia ennen kuin on ottanut selvää, kuuluuko yrittäjä ennakko-

perintärekisteriin. – Onhan tämä aivan uutta kulttuuria. Juuri ne apteekkikuitteja laskeneet ihmiset eivät helposti ymmärrä, että nyt remontin tekemisestä maksetaan verohelpotusta, Hirvonen ymmärtää.

Verotoimiston tiskillä tapaa usein verovelvollisia, jotka ovat kohdanneet iloisen yllätyksen.

Kotitalousvähennystä on rukattu pitkin matkaa siten, että uutta voi sanoa tapahtuvan koko ajan.

Edellinen suuri muutos tapahtui vuosi sitten, jolloin vähennyksen enimmäismäärää korotettiin nykyiselle varsin merkittävälle tasolle.

Hirvosen käsityksen mukaan tyÜllisyysnäkÜkohdatkin otettiin päätÜstä tehtäessä huomioon. – Erityisesti se oli myÜs kannustin sille, että ihmiset uusisivat lämmitysjärjestel-

miään. Esimerkiksi maalämpÜÜn siirtyminen maksaa paljon, mutta puolisoiden yhteinen vähennyspotti on myÜs jo merkittävä.

Kylillä joka savuun Kotitalousvähennys on otettu vastaan yhtälailla joka puolella maata. Tosin yhteiskunnan toimet saat-

tavat vaikuttaa esimerkiksi siihen, että jätevesijärjestelmien uusiminen näkyy vähennyksen suurena käyttÜnä haja-asutusalueilla. – Eurajoella vedettiin juuri runkovesiputkea siten, että taitaa olla yhden kylän joka taloudesta vähennyslomakkeet täytettyinä.

INFO ■Kotona teetetyn tyÜn kustannukset voi osittain vähentää verosta. ■Vähennyksen saa asunnossa teetetystä kotitalous-, hoiva- ja hoitotyÜstä tai asunnon kunnossapidosta taikka perusparannuksesta. ■Vähennyksen saa myÜs tyÜstä, joka on tehty omien, puolison tai edesmenneen puolison vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa. ■Vähennyksen enimmäismäärä on vuodesta 2009 alkaen 3 000 euroa vuodessa. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa. ■Enimmäismäärän vähennystä saa tyÜkustannuksista, jotka arvonlisäveroineen ovat 5 166 euroa. ■Vähennys on henkilÜkohtainen. Sen saa kumpikin puoliso erikseen. ■Lisätietoja lähimmästä verotoimistosta tai www.vero.fi

HUOM!

Muista aina tarkistaa, että teettämäsi tyÜn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys. Vähennys koskee vain rekisteriin kuuluvien yrittäjien tyÜtä.

Soitto lähimpään verotoimistoon auttaa tai käy osoitteessa www.ytj.fi

::: %,27725, ),

VAMMALAN

KIERRĂ„TYS- JA KULJETUSPALVELUT

HYĂ–TYKERĂ„YS OY

Kallialankoulutie 38, 38210 Vammala puh. 050 555 9352

SHOOHWWLSXULVWLPHW EULNHWWLSXULVWLPHW •OM\QSXULVWLPHW ELRGLHVHOODLWWHHW DXULQNRNHU LPHW KLG W\¹YDORW KLG W\¹YDOR : KLG WDVNXODPSXW NHY WDOH ½ SDUL

MAASEUTU

metsä

5.3.2010

Lusto jukka silvast

Metsäsuunnitelma:

• tarkat tiedot maapohjasta ja puustosta • kestävät ja tavoitteiden mukai set hakkuuehdotukset • tieto metsänhoitotarpeista • saatavissa olevat valtion tuet • puolueeton neuvonta samaan hintaan • metsäsuunnitelman perus teella Kemera-tuki on 10 %-yksikköä korkeampi taimikon- ja nuoren metsän hoidossa • lisävarusteina: o ilmakuva o metsän arvon määritys o metsäsuunnitelma netissä

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Lounais-Suomen ja Pirkanmaan metsäkeskusten metsäsuunnittelijat ovat alkamassa maastokauden, jonka aikana tehdään metsäsuunnitelmat 80 000 hehtaarin alueelle. Työ tehdään suunnittelualueittain, jotka on merkitty oheiseen karttaan. Alueiden metsänomistajat saavat kirjeet, jossa tarjotaan tilakohtaista metsäsuunnitelmaa. Myös näiden alueiden ul-

kopuolelta on mahdollista saada metsäsuunnitelma.

Kymmeneksi vuodeksi Metsäsuunnittelija kartoittaa maastossa metsän hoito- ja hakkuutarpeet sekä arvioi puuston määrän metsikkökohtaisesti.

Työssä käytetään hyväksi maastotallenninta, johon on ladattu

ilmakuvat. GPS:n avulla metsäsuunnittelija tietää tarkan sijaintinsa metsässä, joten kuvion rajat tulevat kohdalleen. Halutessaan metsänomistaja voi käydä suunnittelijan kanssa maastossa tutustumassa maastotyöhön ja metsänsä tarpeisiin.

Kartoitusten pohjalta metsäsuunnittelija laatii metsälle toimenpideohjelman kymmeneksi seuraavaksi vuodeksi ja ottaa laadinnassa huomioon omat tavoitteesi metsän käytölle. Voit painottaa euroja, monikäyttöä tai luontonäkökohtia.

Pienen tukin hinta

Metsävähennyksen maksimimäärä on 60 prosenttia vuoden puukauppatuloista. Kuva ja teksti Matti Kari.

Metsäsuunnitelman hinta on 9 euroa hehtaari ja 50 euron perusmaksu + arvonlisävero. Lounais-Suomessa suunnittelualueiden ulkopuolelta tilattavien

Lisätietoa ja tilaukset: • www. metsakeskus.fi • Lounais-Suomi: Tapio Nummi 020 772 6422 • Pirkanmaa: Antti Peltonen 020 772 7209

suunnitelmien hinta on tätä korkeampi, toisaalta aiemmin aloitetuilla suunnittelualueella hinta voi olla alempi. Nyrkkisääntönä on, että metsäsuunnitelma maksaa hehtaarilta pienehkön tukkipuun arvon verran. Sillä saa kymmeneksi vuodeksi hyvän apuvälineen metsäomaisuuden hoitoon ja runsaasti henkilökohtaista neuvontaa.

Nyt on aika tilata metsäsuunnitelma. Saat kokonaiskuvan metsistäsi ja tiedot metsiesi hakkuumahdollisuuksista ja hoitotarpeista. Siten varmistat hyvän hoidon ja tuoton metsällesi ja pystyt reagoimaan nopeasti muuttuviin metsäalan suhdanteisiin.

Puustotietojen keruuta ollaan kehittämässä siten, että puuston määrä saadaan selville lentokoneesta lähetettävien lasersäteiden avulla. Uuteen menetelmään perustuvia metsäsuunnitelmia on saatavissa noin puolentoista vuoden päästä.

13

Suomen on kolminkertaistettava energiapuun käyttö Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen lupailee jo maaliskuussa tarkemman linjauksen siihen, millä uusiutuvan energian vaihtoehdolla sen lisäystarve täytetään.

– Metsäteollisuuden sivuvirtojen, kuorien, purujen ja liemien käyttö energiantuotannossa on ollut ylivoimaisesti tärkein biopohjaisen uusiutuvan raaka-aine, Pekkarinen sanoo.

Hänen mukaansa metsäteollisuuden tuotannon hyvin merkittävä ja jalostuskapasiteetinkin noin 15 prosentin vähentyminen on johtamassa siihen, ettei Suomi kykene saavuttamaan EU:n meille määräämää uusiutuvan energian lisäysvelvoitetta ilmasto- ja energiastrategiassa linjatulla tavalla. Metsäteollisuuden sivutuotteena syntyy nykynäkymin alkaneella vuosikymmenellä 8-12 terawattituntia vähemmän uusiutuvaa energiaa kuin mihin oli varauduttu.

– Metsäteollisuuden vaikeuksien synnyttämän aukon täyttäminen edellyttäisi nyt energiapuun käytön lisäämistä strategiassa esitetystä 12 miljoonasta kuutiometristä 16-17 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Metlan valtakunnan metsien arvioinnin mukaan metsien kestävä käyttö antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Tämä ei liioin vaaranna ainespuun ajautumista polttoon. Energiapuun korjuu pikemminkin lisää jalostuskelpoisen ainespuun saatavuutta sen tehostuneen kasvun kautta ja integroidun korjuun avulla.

Tapio Nummi suunnittelupäällikkö Lounais-Suomen metsäkeskus

KOLUMNI n Reima Laaja

Lunta, lunta Olympialaisten mitalitavoitteen, susien ja politiikan lisäksi ihmisillä on tänä talvena ollut yksi puheenaihe ylitse muiden. Se on ollut lumisade. Lumitöitä onkin saanut tehdä ihan riittävästi. Ja jo hieman huvittuneena muistelen sitä riemua, kun ensilumi satoi maahan ja toi kaivattua valoa alkutalven pimeyteen. Riistanhoidonneuvojan ammatti tosin pitää miestä niin paljon liikenteessä, että lumityöt ovat jakautuneet hieman epätasaisesti perheen kesken. Ilmankos meidän huushollissa tehdään lumityöt lumikolalla eikä minkäänlaisella pörisevällä laitteella, on se niin hyvää kuntoiluakin.

Eläimille lumesta on hyötyä ja haittaa.

Talven aikana ei ole ollut suojakelejä, ja lumi on koko syvyydeltään pehmeää. Paksu lumipeite peittää ravintovarat, mutta lumen kaivaminen on helppoa ja mustikanvarpuihin ja ruohoihin eläin pääsee käsiksi kohtuullisen helposti. Lumipeitteen paksuuntuessa eläimet

pääsevät käsiksi korkealla olevaan ravintoon.

Esimerkiksi metsäjänikselle kasvava lumenpaksuus tuo syötäväksi tarjolle uusia versoja.

Eläinten liikkuminen sen sijaan on hankalaa.

Ne kahlaavat hangessa pohjia myöten ja energiaa kuluu. Tämän talven ominaispiirteisiin onkin kuulunut, etteivät eläimet kulje kovinkaan paljoa. Taimikkoon paikoilleen jymähtänyt hirvilauma voikin tällaisena lumitalvena aiheuttaa mittavat vahingot.

Lumi antaa myös suojaa. Metsäkanalinnuille talvi on ollut ihanteellinen. Teeret ovat voineet viettää lepoaikansa turvallisesti hangen kätköissä. Linnut kaivautuvat pehmeään lumeen.

Puhutaan kieppiin menosta. Lumen sisällä on lämmintä, energiavarat eivät kulu ja linnut ovat piilossa pedoilta. Kuluneena talvena on voinut löytää myös rusakon kaivamia kunnon lumitunneleita. Liikkeelle ajettuna rusakko syöksyy liikkeelle koskemattoman lumen kohdalta, parin kolmen metrin päästä menoaukos-

ta. Hyökkäävän pedon isku kohdistuu helposti väärään paikkaan.

Ankara talvi karsii kovalla voimalla sairaita yksilöitä. Tänä talvena ei ole tullut ilmoituksia esimerkiksi kapiketuista. Leutoina talvina ne ovat selvinneet hengissä pitkään ja kuljeskelleet talojen pihoissa. Tämän talven ilmiö on ollut talojen pihoissa käyvät ilvekset. Myyriä on vähän ja jäniskannat ovat paikoin heikot.

Ilvesten ravintotilanne on varsin huono, rohkeimmat yksilöt ovat jo käyneet syömässä lintujen talipalloja ja saalistaneet kissoja, rusakoita ja fasaaneja asutuksen keskeltä. Valkohäntäpeura ja kaurisalueella ilveksellä menee paremmin, siellä ravintoa on riittänyt. Ilveksen metsästyskiintiötä nostettiin tälle vuodelle.

Heikko ravintotilanne ja ankara talvi karsinevat lisäksi ilveskantaa. Tästä tullaan varmasti tekemään hätäisiä johtopäätöksiä lisääntyneen metsästyksen merkityksestä. Näin tehdään ainakin siinä tapauksessa että kanta läh-

tee laskuun. Tosiasia kuitenkin on että metsästyskiintiötä olisi pitänyt lisätä jo 2–3 vuotta sitten. Näin menetellen ilveskanta olisi pysynyt vakiintuneella tasolla.

Kevätaurinko alkaa kuitenkin pian paistaa ja nämä lumet sulavat. Lumi on kevyttä pakkaslunta ja tuskin tästä kovin kovia kevättulvia tulee. Pian purot ja ojat aukeavat ja päästään taas seuraamaan majavien elämää.

Ja muuttolinnutkin ovat pian täällä. On vain päivien kysymys koska saamme taas ihailla mustavaristen heleää laulua.

Reima Laaja riistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri

14

MAASEUTU

koulutus

5.3.2010

Sanna Leppänen ja ammut ovat hyviä kaveruksia

 � �  � �

Â? Â?

�� � �  ­ � �� � �

� � €

Â?

� ‚

Mitä kuuluu huomenna? �Suomen suurin AMK-agrologien kouluttaja: Uutuutena elintarvikeagrologin opinnot�

YHTEISHAKU 1.3.–16.4.2010 �Tuomarniemeltä metsätalousinsinÜÜriksi: Yhdistä puutuoteopinnot metsäinsinÜÜriopintoihin�

MAASEUTUELINKEINOT, ILMAJOKI | METSĂ„TALOUS, Ă„HTĂ„RI

www.seamk.fi

MAASEUTU

koulutus

5.3.2010

15

Toiveammattina eläintenhoitaja Kristiina Suutari

Kun Sanna Leppänen oli pieni tyttö, hän halusi kovasti itselleen lemmikkieläintä. Sannalle olisi kelvannut kissa, koira, marsu tai kultakala. Oli vain yksi este: Pikkuveli osoittautui allergiseksi, joten lemmikkiajatuksesta oli luovuttava.

– Olen aina ollut kovin eläinrakas. Nykyään minulla on monta lemmikkiä, on koiria ja on kissoja.

Sannalla on myös 3-vuotias Olavi-poika, joka kirmaa milloin koiran, milloin kissan kanssa juoksujalkaa. Lemmikit ovat välistä kovilla! Äiti-Sanna tekee pitkää työpäivää, tai vaihtoehtoisesti -iltaa, Huittisten Ammatti- ja yrittäjäopiston Kokemäen toimipisteessä kotieläinhoitajana. Hän on vastuussa oppilaitoksen karjan hyvinvoinnista, seuranaan koulun oppilaita.

Pienen tytön eläintenhoitohaaveet ovat täyttyneet.

– En tiedä mistä minulle alkujaan se innostus tuli, Sanna miettii.

– Meillä ei kotona ollut eläimiä eikä lähipiirissäkään. Opiskelin ensin lähihoitajaksi Harjavallan

oppilaitoksessa, mutta sitten vanha rakkaus eläimiin toi minut tänne. Kävi tosihyvä tuuri, että sain jäädä kouluun töihin!

Niistä ilmeisesti joko pitää tai sitten ei; eläimistä. Sannan puheesta saa sen vaikutelman, että vaikka on toiveammatissaan, mitään helppoa tai mutkatonta työ ei kuitenkaan ole.

Pahinta on eläinten sairastuminen. Sitä varten on tietenkin käytettävissä eläinlääkärin palvelut, mutta eläimen – vaikkapa lehmän – sairaus pitää tunnistaa - ja vieläpä mahdollisimman ajoissa, jotta eläin saa avun nopeasti.

Nykyään minulla on monta lemmikkiä Hereillä koko ajan Työpäivä pitää sisällään kaiken karjasta huolehtimisen. Lehmien ja vasikoiden lisäksi talossa asustelee sikoja ja porsaita.

Maallikko ei heti hoksaisikaan kuinka paljon eläimistä huolehtiminen vaatii.

– Ravitsemus on tärkeä eli sillä

Huittisten Ammatti- ja yrittäjäopiston Kokemäen toimipisteen navetta on täynnä lypsäviä

on merkitystä mitä ruokaa annetaan, Sanna Kertoo.

– Säilörehua, pikkuisen kuivaa heinää vatsan toiminnan edistämiseksi ja väkirehua kivennäisen saamiseksi ja tautien ehkäisemiseksi.

Lehmät palkitsevat kyllä hoitajansa. Sannakaan ei pääse kulkemaan käytävää ilman että jo on turpaa puskemassa ystävällises-

ti. Tyytyväinen yninä kertoo, että tuttuja tässä ollaan.

– Oikean ravinnon avulla lehmät lypsävät paljon maitoa. Meillä on ennätys 62,5 litraa päivässä, mutta sellaiset 40–50 litraa on jo hyvin.

Työ on ja ei ole raskasta.

– Kun eläimet sairastuu, se on tosi kurjaa. On itsekin vähän kipeä, kun lehmä on kipeä. Mut-

ta muuten työ on helppoa. Meillä on rehunjakovaunu, seisotaan sen päällä!

Lehmistä kulkee erilaisia kaupunkilegendoja, lienevätkö tosia?

– Sanotaan, että lehmä on tyhmä, ja ei ne mitään järjen jättiläisiä olekaan.

Mutta lehmillä on tosi hyvä muisti!

YHTEISHAUSSA 1.3.-16.4.2010

WinNovan metsätalouden- sekä luonto- ja ympäristöalan koulutusta järjestetään Ulvilassa. Meillä pääset ajamaan uusilla koneilla ja testaamaan simulaattoreita. Saat monipuolista opetusta osaavalta henkilökunnalta. Opit lisää kasveista, eläimistä, luonnon- ja ympäristön suojelusta, opit johtamaan asiakaspalveluryhmiä ja markkinoimaan luontopalveluita. ”Meillä on reilu meininki!”

SUUNTA METSÄÄN Nuorisoasteen koulutusta yhteishaussa 1.3. - 19.3.2010

METSÄALAN PERUSTUTKINTO (120 ov) Metsäkoneenkuljettaja, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO (120 ov) Ympäristönhoitaja, luonto-ohjaaja, luonnonvaratuottaja

KEVÄÄN LYHYTKURSSIT - Rumpukurssi 22. - 26.3.

- Luu- ja sarvityöt 22. - 26.3.

- Metsien muut keruutuotteet 17. - 21.5.

- Kauppayrttineuvoja 24. - 28.5.

- Kasvit, syventävä lajituntemus 7. - 11.6.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Vesa-Pekka Kuusela puh. 044 455 8019 (metsäala) sekä koulutusvastaava Maarit Järvinen puh. 044 455 8013 (luonto- ja ympäristöala, lyhytkurssit).

TULE SINÄKIN SAMKIIN OPISKELEMAAN! AMK-TUTKINNOT NUORET Automaatiotekniikka Fysioterapia Hoitotyö Kansainvälinen kauppa Kemiantekniikka Kone- ja tuotantotekniikka Kuvataide Liiketalous Logistiikka Matkailu Merenkulku Rakennustekniikka Sosiaaliala Sähkötekniikka Tietojenkäsittely Tietotekniikka Tuotantotalous Viestintä

Fysioterapia Hoitotyö Kone- ja tuotantotekniikka Liiketalous Sosiaaliala Tekniikan alojen muuntokoulutus Opinnot mahdollista suorittaa työn ohessa.

Lisätietoja: www.samk.fi/aikuiskoulutus

YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT Business Management and Entrepreneurship Sosiaaliala Terveyden edistäminen Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Opinnot mahdollista suorittaa työn ohessa.

Lisätietoja: www.samkd.fi

KATSO LISÄÄ WWW.WINNOVA.FI

SUUNTA ETEENPÄIN

AMK-TUTKINNOT AIKUISKOULUTUKSENA

Satakunnan ammattikorkeakoulu | www.samk.fi

Lisätietoja: www.samk.fi/ylempiamk

16

MAASEUTU 5.3.2010

koulutus

MAASEUTU

maaseutu

5.3.2010

Leppä piti rakennusnäyttelystä JUHA suni

Juha Suni

n MAAUSKO

Maakuntaporinaa Satakunnan maakunnassa poreilee tai pitäisikö sanoa porisee. Porin kaupungintalo on päältä kaunis, mutta sisältä mitä. Ilmapiiriltään ilmeisesti sitä itseänsä, jota maaseudun väki kasvun ihmettä auttaakseen pellolle levittää. Sairaanhoitopiiri ja Rauma ovat mukavasti mitelleet ja taitavat vielä tasapeliin päätyä. PohjoisSatakunnan kunnat tähyävät yhden lipun alle ja Pirkanmaalle.

Mutta ei hätää. Entinen Ulvilan kirkkoherra, meidän satakuntalaisten oma Turun piispa Kari Mäkinen valitaan mitä todennäköisimmin koko kirkon pääksi tulevalla viikolla. Ja Satakuntaliitto haaveilee oikoradasta Helsinkiin. Maakunnalla on siis toiveissa yhteydet ylöspäin ja myös pääkaupunkiin. Hengelliset asiat näyttäisivät ainakin tulevan kuntoon ja maallisetkin lähivuosikymmeninä ehdolla, että joku kaivaa jostain ylimääräisen miljardin tai pari.

Jari Leppä, mikä vaikutelma jäi päällimmäisenä mieleen Seinäjoen maatalousrakentamisen näyttelystä? Entä kevättalven ilmapiiri muuten?

– Minulle jäi erittäin positiivinen vaikutelma näyttelystä. Tunnelma oli sellainen, ettemme ole jäämässä tuleen makaamaan, vaan uskomme ja rakennamme tulevaisuutta. Rakennusinvestointien hallinta ja liiketoimintaosaamisen kohentaminen yrityskoon kasvaessa on tajuttu. Maaseudun tunnelma on odottava. Epävarmuutta on ilmassa, mutta toisaalta tulevaisuudelta odotetaan käännettä parempaan. Tätä tukevat uusiutuvan energian ja koko biotalouden kasvu, ruuantuotannon väistämätön kasvattamistarve maailmanlaajuisesti ja maaseudun virkistysarvojen kysynnän nousu.

Mitä painotuksia otatte puheenjohtajana maatalousvaliokunnassa esiin tämän kevään kehysbudjetoinnissa vuosille 2011– 2014? Entä ensi vuoden budjetissa?

– Parannuksia on tullut kehittämisrahastoon, lomitukseen sekä eläinten hyvinvointiin. Koko maatalous- ja metsäsektorin toimeentulon edellytyksiä vahvistetaan ja sitä, että myös tuottaja saa oikean ansion. Veropolitiikassa tulee valmistella kannusteita ja tarpeetonta byrokratiaa purkaa.

– Ensi vuosi kannustaa

17

Nämä Satakunnan omat keitokset ovat vähän kuin metsäpalot tuolla Välimeren maissa. Ei oikein koskaan tiedä, missä alkaa palaa ja kuka on palon sytyttänyt. Porin kaupungintalon palossakin Työterveyslaitoksen konsultti syyttää mediaa kaupungintalon kuormittamisesta.

Tässä tuntee itsensä vallan höntiksi, kun on luullut, että siellä kaupungintalolla on kuormitettu ihan itse. Ja jotkut ovat jopa löytäneet kovimman kuormittajan. Kaupunkilaisilla ja myös maakunnan ihmisillä on oikeus tietää, mitä maakunnan pääkaupungissa tapahtuu. Julkisessa hallinnossa ja verovaroilla kun toimitaan.

Vielä 1990-luvulla Satakunta sai kaksi uutta/vanhaa kuntaa helmoihinsa eli Kiikoisen ja Vampulan. Tällä vuosituhannella Punkalaidun on lähtenyt Pirkanmaalle ja Tampereen veto näyttää jatkuvan. Josko kohta kannattaisi pohtia ilman ennakkoehtoja maakuntien yhdistämistä oikoratamaisella aikataululla. Vanha Suur-Satakunta – tuleva Sata-Pirkan maakunta – odottaa tekijöitään.

kinaa. Turkistaloudelle on ryhdytty myöntämään investointitukia, koska vanhanmalliset häkit on vaihdettava virikkeellisiin tänä vuonna.

Maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä tapasi Seinäjoen maatilarakentamisen messuilla maakunnan päättäjiä.

investointeja rakentamisessa ja uusiutuvan energian investoinneissa.

Miten eläinten hyvinvointinäkökulma tulee siinä esiin?

– Eläinten hyvinvointituelta poistuu nykyinen 5 000 euron katto. Eläinten tilamitoitukset kasvavat ja luontaisen käyttäytymisen mahdollisuuksia parannetaan. Sikatalouden inves-

tointituet tullevat toivoaksemme avautumaan. Tässä yhteydessä tukia on kyettävä suuntaamaan tulevaisuuteen ilman että ne sotkevat jo nykyisellään ylitarjonnasta kärsivää mark-

MaaseutuLusto -lehden lukijamatka 7.-13.6.2010.

Kiertomatka UnkariSlovenia-Kroatia.

Kysy lisää Ikaalisten Matkatoimistosta puh. 03 458 00

Kumpaan viljelijän on helpompi saada tukea investointiin, öljykäyttöiseen kuumailmakuivuriin vai biokaasulaitokseen?

– Tällä hetkellä tuet on helpompi saada tilakokoluokan kuivuriin kuin vastaavaan kaasuratkaisuun.

Investointituet pitää selkiyttää ja mahdollistaa myös

tilakokoluokan biokaasulaitosten kohdalla. Ilmastotavoitteiden vastainen tilanne on vanhaa perua, ja se on syytä pikaisesti muuttaa, jotta uusiutuvan energian lisäyksellä saavutetaan 38 prosentin osuus vuoteen 2020. Biopohjaisen energiatuotannon verorasitusta on kevennettävä selkeästi alle fossiilisten polttoaineiden, mieluummin poistettava verot kokonaan. Myös syöttötariffien käyttöä ja muita kannusteita on laajennettava. Tällöin saataisiin vauhtia investointeihin.

18

MAASEUTU

koneet ja laitteet

5.3.2010

Seuraava Maaseutu ilmestyy 16.4.

Teollisuustie 31, 39700 Parkano puh. (03) 458 9958, fax (03) 448 5518 Avoinna ma 9.00 –17.00, ti–pe 8.00 –16.00 HenkilĂś- ja pakettiautot ilman ajanvarausta (raskaskalusto ajanvarauksella) a! o l u Aikaa varaamatta vet Ter www.parkanonautokatsastus.ďŹ

.HYllQ N\OY|LOOH 6LHPHQHW MD VHRNVHW HGXOOLVHVWL WRLPLWHWWXQD

.DOOH 3HUWROD S

MAASEUTU

koneet ja laitteet

5.3.2010

19

Hyvä lumiaura heittää lumen pois Sirpa Märsylä

Sastamalalainen maanviljelijä Kai Kaasalainen on 20 vuotta aurannut lunta sivutoimenaan. Työ ei ole kultakaivos tai aamu-unisen heiniä. Minkälainen on hyvä lumiaura? Asiaa pohtii myös toinen auraaja, Vesa Haapaniemi.

Säätiedotus lupaa kovaa lumimyräkkää eteläiseen Suomeen seuraavaksi yöksi. Tyrväänkylän Sarkiantien varrella lypsykarjatilaa pitävät Kai Kaasalainen ja Sirpa Matinheimo eivät hautaudu lumikinoksiin hevin; isäntä Kai saa lumet hallintaan traktorilla ja auralla. Kain lumiauraa käyttävät tuntiveloituksella muun muassa tienhoitokunnat, yksityistaloudet kuin teollisuuslaitokset. Tämä talvi ei ole pahimmasta päästä.

– Normaalitalvi. Lumimäärä tuntuu tosin runsaalta, koska se ei ole sulanut pois, Kai luonnehtii.

Lumenauraajan työ ei ole kovin hohdokasta, vaikka hanget tuovat pienen lisän tilan tuloihin. Työaika saat-

taa alkaa kello kolme aamuyöllä ja jatkua putkeen vuorokauden pari ympäri.

– Ensimmäisten paikkojen täytyy olla aurattu kello seitsemään mennessä, viimeiset vuorokauden aikana.

Paras aika vuorokaudesta aurata lumia on Kain mielestä pimeä aika. Silloin näkee vain oleellisen, liikkujia on vähemmän. Auraajan toivesää on alle 10 asteen tuuleton pakkaskeli.

– Jos päiväsaikaan menee auraamaan, aikaa kuluu puolet enemmän kuin pimeällä.

osia. Ne vain varisevat. Lumiauraa on tarkoitus käyttää 10 vuotta.

Maanviljelijä Vesa Haapaniemen mielestä lumiauran tärkeä varuste ovat äärivalot. Traktorin hytistä näkee silloin auran kulmat. Auran siiven muodollakin on merkityksensä. Kotipihassa voi käyttää suoraa nivelauramallia, mutta kaareva siiven muoto on ehdoton muualla: Lumi lähtee lentoon.

Yksinkertainen aura

Auran siiven muodollakin on merkityksensä

Lumiauraa miettivä voi varautua pulittamaan tiskiin 2 000 eurosta aina toistakymmentätuhatta euroa maksavaan. Kain mielestä teräksinen, tukeva ja kevyt lumiaura, joka tulee mahdollisimman lähelle traktoria, on hyvä.

– Jos aura on kaukana traktorista, se vaikeuttaa ohjattavuutta. Aurassa yksinkertaisuus on kauneutta.

Ei kannata hankkia turhia

– Hyvä aura heittää lumen pois pienellä nopeudella, Vesa tiivistää.

Lumenauraajat näkevät erilaisia tielläliikkujia. Ammatikseen tiellä liikkuvat ovat fiksumpia kuin vapaaajalla liikkuvat keskisormea heristelevät. Töistä tulevat ovat aggressiivisempia kuin sinne aamuvarhaisella kiiruhtavat. Yhtä väestö-

Aki-Jk malleihin esim. kylmäpihatot saat pääpiirustukset rakennuslupa- ja tukihakemuksia varten veloituksetta.

Lunta päin. Lumiaurat ovat valmiina Tyrväänkyläntien varrella. Vesa Haapaniemi ja Kai Kaasalainen pääsevät vielä teille ja kujille auraamaan.

ryhmää lumikinokset tiellä eivät ärsytä tai tunteita ei

osoiteta niin herkästi.

– Maalaisilla ei ole hätä,

Kai Kaasalainen tietää.

Lallin lukijamatkojen perinne jatkuu MaaseutuLusto -lehden lukijamatkana 7.-13.6.2010, suuntana Unkari, Slovenia ja Kroatia.

Kysy lisää Ikaalisten Matkatoimistosta puh. 03 458 00

20

MAASEUTU 5.3.2010