MAASEUTU Lusto 2010_04

METALLIALALLE UUSI VAUHDITTAJA S. 3

perunankuoret rahaksi s. 5

ULKOPALJU POP PUUTARHASSA s. 14 Tilaa Teboil-polttoöljyt vaivatta meiltä

02-631 4500

n

Perjantai 7.5.2010

Pohjoisväylä 3, Pori 02-631 4500

n Numero 4

9DKYDVWL SDLNDOOLQHQ OXRWHWWDYD NXPSSDQLVL 6DKDXVWD MR YXRGHVWD

6DKDWXNNLPllUlQ PDNVLPRLQWL RQ \KWHLQHQ HWXPPH 0H VDDPPH HQHPPlQ NDLSDDPDDPPH UDDND DLQHWWD MD 6LQl HQHPPlQ WXORMD PHWVlVWlVL .DWNRQQDOOD RQ YlOLl K\|G\QQlPPH DUYRNNDDQ UDDND DLQHHQ WDUNDVWL +DQNLQWDHVLPLHKHPPH 0DWWL 7HQKR

3RUL 3RULVWD HWHOllQ

0DUNNX (UNLQWDOR

3RULVWD SRKMRLVHHQ

7DUPR 6DDULQHQ

3LUNDQPDD

HWXQLPL VXNXQLPL#SLKODYDQVDKD ¿ ZZZ SLKODYDQVDKD ¿

2

MAASEUTU 7.5.2010

leikkaa talteen

Avajaispuhe klo 11 Hallintojohtaja Timo Rajala, PoliisiAMK

6XXQQLWWHOHWNR HO°P°NHUWDVL VXNXVL WDL NRWLN\O°VL KLVWRULDQ MXONDLVXD NLUMDQD"

• Viljakasvit, useita lajikkeita • Rypsit; APOLLOBOR, HOHTOBOR ja CORDELIABOR • Kaikki nurmikasvit • KAROLINABOR ja RETUBOR-ruokonadat • MyÜs Luomu-siemenet

$QQD PHLG°Q WRLPLWWDD WHNVWLW MD WDLWWDD VLYXW SDLQRYDOPLLNVL HGXOOLVHVWL MD DPPDWWL WDLWRLVHVWL .DUL ZZZ DOKDLQHQ QHW

!

us Kysy tarjo

JUNTTILAN TILA

Sastamala • Puh. 0400 777 192 • (03) 513 0259

jps-mainos.fi

34. NUUTAJĂ„RVI-PĂ„IVĂ„ sunnuntaina 16.5. klo 10-15

www.peltosiemen.fi

Sertifioidut siemenet

Taidelasihuutokauppa klo 12.

Lapsille: Pomppulinna, paloautoajelua, taontaa sepän pajassa, lasinpuhallusta lasikoululla, talutusratsastusta hepoilla ja poneilla sekä ilmainen Kellarikummituskierros.

Lasimuseolla jälleen suosittu ilmainen vanhan lasin tunnistus, museoon vapaa pääsy.

Nuutajärven Galleria Osuuskunta NuGO:n kesänäyttelyyn �Jukebox� vapaa pääsy.

Myymälät ja lasitori täynnä tarjouksia.

Lisätietoja: www.nuutajarvi.fi

Pääesiintyjänä

Mikael Konttinen

Tervetuloa koko perheen tapahtumaan!

Vapaa pääsy

Tule ja kokeile ilmaiseksi taa! laserammun

Iittala outlet Nuutajärvi, puh. 0204 39 35 27 Cafe Depont, Art Glass Center Ilse ja Yrsa Lindqvist, Ateljee Eija-Liisa LÜyttyniemi, AuraGalleria, Galleria Markku Salo, Hessi-talli, Kristalli S, Lasisirkus, Lasitaivas, Lea Swantz Glass Design, Nounou Design, NuGO Shop, Nuutajärven Taidetalo, Tiffany-lasi Uskelin, Seppä-Antti, Victorian Huone.

$ULDQH 6 LVNHH MXXULVWRRQ (ULW\LVHVWL YDOYDWLQ \P YDLNHLGHQ ULNND NDVYLHQ WRUMXQWDDQ

2QJHOPDULNDW RYDW QLLWl MRLGHQ KlYLWWlPLQHQ RQ NDLNNHLQ YDL NHLQWD 9DLNHXV V\QW\\ OHKWL PDVVDQ VXKWHHOOLVHQ SLHQHVWl RVXXGHVWD MXXULPDVVDDQ $ULDQH 6 RQ NROPRLVVHRV MRND VLVlOWll PP NORS\UDOLGLD D .ORS\UDOLGL WHKRDLQH OLLNNXX WH KRNNDDVWL V\YlOOH YDOYDWLQ MD RKGDNNHHQ MXXULVWRRQ $ULDQH 6 WHKRDD K\YLQ P\|V PDWDUDDQ \P OHYHlOHKWLVLLQ ULN IDUPLW QHW %HUQHU NDVYLQVXRMHOXQHXYRQWD SXK NRLKLQ /XH DLQD Nl\W W| RK MH MD QRXGDWD VLWl

MAASEUTU 7.5.2010

3

Tässä numerossa

■ SIVU 8

PROFESSORI VAATII RISUPAKETIN SEURAUKSIA JULKI

Apua metallin alihankintaan LUSTO/Sanna Jääskeläinen

Kankaanpääläinen Kari Huhtamäki on tehnyt metalliteollisuuden alihankintatöitä vuosikymmenten ajan. Nyt hän on kuitenkin innoissaan huomattuaan, että vanha konkarikin voi oppia uutta.

– Oli hyvä lähteä ulos verstaasta ja koulutukseen. Siinä kehittyy koko ajan ja ymmärtää monia asioita uudella tavalla.

Huhtamäki on mukana Kumppanuudella työmahdollisuuksia maaseudulle -hankkeessa. Hanke on jo järjestänyt metallialan pkja mikroyrityksille markkinointivalmennusta. Jatkossa on luvassa vielä työturvallisuus-, laatu- ja tuottavuusvalmennusta.

– Markkinointivalmennuksessa joutui aluksi miettimään, mitä puhujan ammattisanat oikein tarkoittivat. Eihän tässä työssä ole joutunut tekemään sellaisia tehtäviä, Huhtamäki sanoo.

– Mutta sitten aloin oppia. Kaikki asiat kannattaa miettiä tarkkaan. Itse olin esimerkiksi aliarvioinut joitakin tuotteitani. Sain myös ideoita myynnin reaaliaikaiseen seurantaan.

Uuden oppimisesta innostunut Huhtamäki päätti lähteä myös suorittamaan levytekniikan ammattitutkintoa. Hän sai puhuttua mukaansa yhden työntekijänsä muun muassa kuljettimia ja laivan potkurilaitteiden osia valmistavasta HM Steel Oy:stä.

Suhdanteiden mukaan Hankkeessa työskentelevät yrityskehittäjä Raija Vilponen ja kouluttaja Pertti Haanpää kuuntelevat Huhtamäen kokemuksia kiinnostuneina. Palaute on aina paikallaan, vaikka hanke onkin sujuvassa myötätuulessa.

Ajatus hankkeesta lähti liik-

keelle korkeasuhdanteen aikana, kun alihankkijoista oli pulaa.

Hankeen käynnistysvaiheessa suhdanteet olivat muuttuneet ja hanke sai ohjausryhmän hyväksymänä muutoksen, joka mahdollistaa alihankintarenkaan kehitystyön veturiyritysten tarpeiden mukaiseksi.

Rakennamme myös alojen yritysten verkostoitumista.

– Nyt elämme hiljaista aikaa, joten haluamme valmentaa mikro- ja pk-yrityksiä valmiiksi seuraavaa nousukautta varten, Vilponen ja Haanpää kertovat.

Viime vuoden puolella kouluttaja Jorma Hakasuo toteutti hanketta yhdessä Vilposen kanssa. Hakasuon jäädessä osa-aikaeläkkeelle saatiin työryhmään vuodenvaihteessa vahvistukseksi Pertti Haanpää, jolla on takanaan vuosikymmenten kokemus työskentelystä metalliteollisuuden parissa.

Hankkeessa on mukana myös Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus. Protek-ryhmän Heikki Perko sekä Tarja Lamberg ovat olleet suureksi avuksi.

Uusia alueita Jorma, Pertti ja Raija ovat jalkautuneet yrityksiin puhumaan hankkeen mahdollisuuksista.

Hankkeen tavoitteena on ohjausmalli, jonka avulla maatalousyrittäjät voivat joustavasti siirtyä oman työn ohella alihankkijoiksi tai palkansaajiksi aloille, joista heillä on osaamista.

– Rakennamme myös alojen yritysten verkostoitumista. Mu-

kaan tulijoille on luvassa muun muassa tietoa siitä, millaista alihankintaa alueen isot metallialan yritykset voivat tarvita, Haanpää ja Vilponen kertovat.

Mukaan on saatu jo lähes 40 metalliteollisuuden alihankinnasta kiinnostunutta pienyrittäjää, joista moni tekee alihankintaa maatalousyrittäjyyden sivuelinkeinona. Oppilaitoksen sähköiselle oppimisalustalle on myös tehty yhteinen sivusto alihankkijaketjuun kuuluville yrityksille.

– Tavoitteena on koko toimittajaketjun mukaan saaminen materiaalitoimittajista pintakäsittelyyn.

Nyt kolmikolla on tähtäimessä Pohjois-Satakunnan lisäksi Parkanon seutu sekä Kokemäen ja Huittisten seutu.

– Kaipaamme lisää sekä ali-

hankkija- että veturiyrityksiä hankkeeseen.

Parkanossa hanke on mukana 18.5. Kehitysparkin tilaisuudessa, jossa hanketta esitellään metalliteollisuuden alihankintatöistä kiinnostuneille.

Työturvallisuus tärkeä Työturvallisuus on hankkeessa tärkeä asia, koska veturiyritys vaatii alihankkijalta kriteerien täyttymistä. Siksi koko hanke aloitettiin työturvallisuuden mallimaan luomisella Sataedun aikuiskoulutuksen Kankaanpään yksikköön.

Valtakunnallistakin kiinnostusta herättänyt mallimaata esitellään yleisölle, kun yksikössä järjestetään 25.5. Työturvallisuuspäivä klo 13-17.

■ SIVU 12

VANHAANKIN PIHAAN SAA TUORETTA ILMETTÄ

■ SIVU 15

JUHA KORHONEN USKOO LUJASTI PUURAKENNUSTEN RYNNISTYKSEEN

Yrityskehittäjä Raija Vilponen ja kouluttaja Pertti Haanpää (vas.) kuuntelevat tarkkaan Kari Huhtamäen palautetta Kumppanuudella työmahdollisuuksia maaseudulle -hankkeesta.

INFO Kumppanuudella työmahdollisuuksia maaseudulle -hankkeesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Raija Vilposeen puh. 040 199 4909 tai Pertti Haanpäähän puh. 040 355 8833. Molempien sähköposti on etunimi.sukunimi@sataedu.fi.

Sataedun Satakunnan aikuiskoulutuskeskuksen Kankaanpään yksikön hallinnoima hanke toimii Koulutuskuntayhtymä Sataedun alueella.

■ SIVU 17

KOLUMNISTI LAAJA PUREUTUU SELKÄMEREN HUOMISEEN

■ SIVU 19

NUORTA METSÄÄ ASENTOON PUOLI HEHTAARIA PÄIVÄSSÄ

n Perjantaina 7.5.2010

Pääkirjoitus

Uusiutuva energia luo uusia työpaikkoja Suomi otti vihreän loikkauksen energiantuotannossa eteenpäin, kun hallitus teki kolmisen viikkoa sitten esityksen uusiutuvan energian käytön lisäämisestä. Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen linjaukset, niin Suomessa satsataan jatkossa muun muassa pienpuun energiatukeen, metsähakevoimaloiden verotukeen sekä biokaasun, tuulivoiman ja pienten metsähakevoimaloiden syöttötariffiin.

Nämä linjaukset yhdistettynä uuteen ydinvoimaan tekevät Suomesta energiaomavaraisen.

Samalla fossiilisten polttoaineiden käyttö

Uusiutuvan energian käytön lisääminen on kestävä tapa lisätä maaseudunkin työpaikkoja. vähenee Suomessa EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti. Suomihan on sitoutunut nostamaan uusiutuvien luonnonvarojen osuuden energiantuotannossa nykyisestä 28 prosentista 38

prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Uusiutuvan energian käytön lisääminen tuo myös työtä ja toimeentuloa koko energiaketjuun ja se lisää samalla suomalaisten osaamista bioenergian käytön kehittämisessä. Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan pelkästään puuenergian kannustimilla on mahdollista luoda maahan 9 000 uutta työpaikkaa. Kyse on kestävästä tavasta lisätä maaseudunkin työpaikkoja.

n PALKITUT

Perävainiosta Satakunnan metsätietäjä Raumalaisen Uotilanrinteen peruskoulun 9. luokan oppilas Tero Perävainio voitti Metsävisan Satakunnan maakuntakilpailun. Perävainio nousi kärkeen 18 parhaan oppilaan kilpailijaryhmästä, jotka olivat kokoontuneet Kullaalle eri puolilta maakuntaa. Loppukilpailu käytiin tiistaina 4. toukokuuta.

Metsävisassa oli kaikkineen mukana 23 koulua ja 1873 oppilasta. Osallistujia oli täältä lähes 300 enemmän kuin oli viime vuonna. Metsävisa järjestettiin 29. kerran.

Kilpailun kysymykset testasivat metsäasioiden ymmärtämistä ja syy-seuraussuhteiden hallintaa. Kysymyksistä kolmasosa käsitteli metsäbiologiaa, kolmasosa metsätaloutta ja kolmasosa virkistyskäyttöä, ympäristöasioita ja puun jalostusta.

Metsävisan tavoitteena on innostaa nuoria metsä- ja luontoasioiden pariin. Samalla se kannustaa seuraamaan ajankohtaisia metsäalan tapahtumia. Tänä vuonna pohdittiin erilaisten puiden hiilensitomiskykyä ja metsästä saatavia tuotteita. Lisäksi tunnistettiin suokasveja ja eläinten jättämiä jälkiä.

Kisailijat pitivät metsätyypin tunnistusta helppoina ja tuore kangas peruskasveineen olikin hyvin hallinnassa. Eniten haastetta

tuotti puun pituuden ja tilavuuden arviointi.

Tero jatkaa muiden 14 alueellisten kilpailujen voittajien kanssa valtakunnalliseen loppukilpailuun, joka pidetään toukokuun lopulla pääkaupunkiseudulla.

Matti Kari

Kärkiviisikko 1. Tero Perävainio, Uotilanrinteen peruskoulu, 110 pist. (Nordean 150 euron rahapalkinto) 2. Ranni Emma, Pohjanlinnan koulu, 106 pist.

3. Schlesier Margot, Lallin koulu, 105 pist.

4. Anttila Lauri, Euran yhteiskoulu, 104 pist.

4. Vahteristo Stella, Luvian peruskoulu, 104 pist.

Muut kisailijat palkittiin kuusentaimella. Metsäliitto palkitsi voittajan opettajan visakoivuisella tarjottimella.

Tero Perävainio jatkaa valtakunnalliseen loppukilpailuun.

SITAATTI

PANTSEN KUPPILA

Yleinen väärinkäsitys on, että (jätevesi)asetus tarkoittaisi pienpuhdistamojen asentamista tai pakkoa rakentaa yhteisviemäreitä.

Tällaista ei säädöksissä määrätä.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki HS 3.5.

RAVISTUS RAVISTUS RAVISTUS

TIEDiTHiN ETTi ON RIKOS TUHOTA POSTIA HEI SE ON VAIN KOIRAN LUONNOLLI NEN VAISTO RAVISTAUTUA KUIVAKSI

MAASEUTU 7.5.2010

a t Lisäarvoa n a l n a i S elintarvikkeen jätteestä

5

Mäd ätys Uusi bioperäisten jätteiden ja sivutuotteiden hyÜdyntämishanke on alkanut Satakunnassa. jään nÜs

Teurasjäte Kuorijäte

Satakunnan alueella on merkittävä määrä maataloustuottajia ja elintarvikealan teollisuutta. Maatalous tyÜllistää suoraan yli 4 000 henkilÜä ja elintarvikkeiden jatkojalostus noin 2 300 henkilÜä.

Alkutuotannossa ja elintarvikkeita jalostavassa teollisuudessa syntyy huomattava määrä eläin- ja kasviperäistä jätettä sekä sivutuotteita, kuten eläinten lanta ja jalostusprosesseissa käyttämättÜmät osat.

Nämä sivutuotteet ja bioperäiset jätteet pitävät sisällään paljon energiaa ja ravinteita, jotka olisi mahdollista hyÜdyntää energiana, lannoitteina ja muina mahdollisina tuotteina.

HyÜdyntämättÜmänä nämä sivutuotteet kuormit-

e t s e n Solu Mädäte

tavat ympäristÜä tarpeettomasti ja aiheuttavat alueen toimijoille suuria kustannuksia.

Satafood Kehittämisyhdistys ry aloittaa kevään 2010 aikana Satakunnan alueella toteutettavan kehittämishankkeen sivutuotteiden ja bioperäisten jätteiden hyÜdyntämiseksi.

Hanketta tullaan toteuttamaan tiiviissä yhteistyÜssä alueen bioperäisten jätteiden tuottajien ja sivutuotteita jatkojalostavien toimijoiden kesken.

Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on kehittää ja siirtää käytäntÜÜn ruokaketjun sivutuotteiden hyÜdyntämisteknologioita. Tarkoituksena on lÜytää uusia biohajoavien jätteiden ja sivutuotteiden hyÜ-

dyntämistapoja, niin että niiden tuottajat ja jalostajat voivat myÜs itse hyÜdyntää sivutuotteensa. Hankkeen tuloksista tulevat hyÜtymään alueen maataloustuottajat, elintarviketeollisuus, sivutuotteiden jalostajat, lähiympäristÜ, luonto ja alueen asukkaat. HyÜdyt syntyvät esimerkiksi haitallisten päästÜjen vähentymisen, uusien tuotteiden ja toimintamallien lisääntymisen, fossiilisten polttoaineiden vähentyneen käytÜn sekä yleisesti energiankulutuksen vähentymisen myÜtä.

Hankkeen toimenpiteet myÜs edistävät omalta osaltaan Lounais-Suomen ympäristÜohjelman toteutumista. Tavoitteena ovat ruokaketjun ympäristÜvas-

tuulliset, energia- ja ekotehokkaat toimintatavat alkutuotannosta aina kuluttajalle saakka. Hanke tulee toimimaan valtakunnallisen jätesuunnitelman sekä Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman strategisten tavoitteiden mukaisesti, jossa erityisesti biohajoavan jätteen hyÜdyntämistä energiantuotannossa ja kierrätyslannoitteena pyritään lisäämään ja loppusijoitusta kaatopaikoille vähentämään.

Jani Suoniemi, Jaana Laurila Kehitysasiantuntija FM Kehitysasiantuntija MMT jani.suoniemi@satafood.net jaana.laurila@satafood.net

Jari Lehmusvaara Toimitusjohtaja KTM jari.lehmusvaara@satafood.net

NĂ„PPĂ„RĂ„ 0(76b3(5b9$818 3ROWWRUDQJDQ MD NRWLWDUYHSXLGHQ NHUXXVHHQ PHNDDQLVHVWL NllQW\Yl YHWRDLVD 5+6 PP

HWXVHUPL MD DYDWWDYDW NDULNDW 5+6 PP

UXQNR 5+6 SXWNHD PP

PAKKAUSTARVIKKEET POLTTOPUILLE Säkit, verkot ja pakkauslaitteet

Soita ja tilaa 09 2746 8860 NDQWDYXXV NJ NXRUPDWLOD [ P UHQNDDW [ Âł 35 Nl\WHW\W

DNVHOLVWR WHOLUDNHQQH KLQWD Âź VLV DOY

.\V\ OLVll -DUL 0lNLQHQ SXK MDUL M PDNLQHQ#RP Âż -DUL 9LUWD SXK MDUL YLUWD#RP Âż

6DWDNXQQDQ YDQNLOD +XLWWLVWHQ RVDVWR 7RLYDULQWLH +8,77,1(1 3XK ID[

ZZZ VDWDNXQQDQYDQNLOD Âż

   �

   � �

6

MAASEUTU

ajankohtaista

7.5.2010

Puusta, kivestä ja lasista on rakennettu Biolanin uusi pääkonttori. Puurunko on toteutettu pilaripalkein.

Rakennus on ollut Biolan Oy:n hallituksen puheenjohtajan Pekka Kariniemen (oik.) unelmaprojekti.

Biolan testaa ja kokeilee uudessa pääkonttorissaan Mirja Laukkanen

Avautuu yleisölle

Valtatie 12:n varressa Eurassa on erilaista ja uteliaan kokeilevaa arkkitehtuuria edustava komea maamerkki. Biolan Oy:n uusi pääkonttori on paikallisen kädentaidon mestarinäyte ja yhtiön omien innovaatioiden kokeilulaboratorio.

Biolan Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Kariniemi on yhtä hymyä. Hänen unelmansa on toteutunut: kahden vuoden rakennusurakka on valmis. Hannes Kariniemen 35 vuotta sitten perustama yhtiö on saanut pääkonttorin, jonka vertaista ei tästä maasta löydy.

Yks kakkaa, kaks kakkaa rallatuksella alkaneen tvmarkkinoinnin myötä Biolan on tullut tutuksi tuotemerkiksi. Biolanissa valmistaudutaan myös turistivirtaan, sillä uusi pääkonttori on jo herättänyt kiinnostusta.

Suunnitelmissa on avoimien ovien päivä, heti kun myyntipuolen kevätkiireet hellittävät. Tarjolla on opastettuja kierroksia ja rakenteilla on tuotteiden turistimyymälä.

Arkkitehti Markku Vuorisen piirtämä pääkonttori on puurunkoinen ja toteutettu pilaripalkkitekniikalla. Menetelmää on jo kauan käytetty Keski-Euroo-

passa.

Biolanin uusi 2 100 neliön konttori on Suomessa suurin tällä runkorakenteella tehty talo.

Suurimmat pilaripalkit Euraan hankittiin Itävallasta. Alppien rinteiltä löytyivät riittävän kookkaat kuuset. Biolanin nelikerroksinen pääkonttori kohoaa lattiatasosta 26 metriin lasikaton huippuun. Nilsiän kvartsiitilla vuoratun rakennuksen pituus on 38 metriä ja leveys 36 metriä.

Tilavuutta on 13 600 kuutiota. Konttorissa on erilliset toimistohuoneet yli 50 henkilölle.

Vihreällä tiellä Pohjoismaiden suurin ruo-

kokatto on yksi talon erikoisuuksista. Katon tekijät löytyivät Virosta, meriruokokin on peräisin Hiidenmaalta. Oikeaan kaltevuuskulmaan tehty ruokokatto kestää 60–100 vuotta.

Ylimpänä talon harjalla on vahvasta lasista tehty valokatto. Myös räystäät ovat lasista. Lasityöt on toteuttanut paikallinen yritys, panelialainen JaakkoTuote Oy, joka on toimittanut lasit eduskunnan lisärakennukseen ja on mukana eduskuntatalon saneeraustöissä.

Suomen kaunein ilmanpuhdistaja eli kasviseinä on laatuaan kolmas Suomessa.

Biolanin pääkonttorin viherseinässä on noin 1 200

Rehu-, lanta- ja salmonellaanalyysit NOVALAB OY www.novalab.fi Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. (09) 2252 860 Fax (09) 2252 8660

ajankohtaista kasvia kahdeksaa eri lajia.

Kasvien kastelujärjestelmä on samanlainen kuin kasvihuoneissa.

Rakennus lämpiää maalämmöllä, joka otetaan kahdeksasta 200 metrin syvyyteen poratusta kaivosta.

Konttorin huoneilmaa voidaan tarvittaessa viilentää Novarbo- järjestelmän pisaraverhon avulla. Biolan on kehittänyt järjestelmän kasvihuoneille, mutta soveltaa sitä nyt konttoritiloissa. Palkitulle järjestelmälle on haettu patenttia 20 maassa.

Biolan kokeilee pääkont-

MAASEUTU 7.5.2010

7

torissaan uusinta innovaatiotaan, kiertovesikäymälää, jonka tavoitteena on yhdistää vesi- ja kuivakäymälä.

Perinteisen huuhteluvesikäymälän ulosteiden ravinteet otetaan talteen lannoitteeksi ja huuhteluvesi käsitellään suljettuun kiertoon siten, että se on mikrobiologisesti turvallista ja esteettisesti hyväksyttävää. Huuhteluvettä käytetään päivässä noin 350 litraa. Maanparannukseen käytettävää kiintoainesta syntyy vuodessa 150–200 kiloa.

PLUS

Kukonaskeleen edellä Mirja Laukkanen

Huhtikuu lupaa hyvää liikevaihtoa heinäkuun lopussa päättyvälle tilikaudelle. Viennin osuus liikevaihdosta on noin viidennes. Viennistä 40 prosenttia tehdään Euran tehtaalla. Viime tilikaudella Biolan Oy:n liikevaihto oli noin 28 miljoonaa euroa, koko ryhmän lähes 31 miljoonaa euroa. Kuluvalla kaudella liikevaihdon kasvuksi ennakoidaan 10 prosenttia.

– Kasvun tiellä ollaan, toimitusjohtaja Esa Mäki sanoo.

Ympäristötuotteiden myynnin kasvunäkymät ovat hyvät. Toiveet kohdistuvat Novarbo-järjestelmän pisaraverhoon.

Kotimaan lisäksi Biolan on saanut jalansijaa jo Baltiassa, Venäjällä ja Kiinassa.

Biolan haluaa olla kukonaskeleen muita edellä.

Yhtiö toi 1974 ensimmäisenä maailmanmarkkinoille raemuotoiset luonnonlannoitteet, teki ensimmäiset vientikaupat 1977 ja lanseerasi markkinoille Suomen ensimmäisen kompostorin 1978 ja osallistui ensi kertaa Kölnin kansainvälisille puutarhamessuille 1984, uutuustuotteena oli silloin luonnonmukainen ravinnepuikko.

Vuonna 1987 Eurassa vihittiin käyttöön Euroopan nykyaikaisin lannoite-, multa- ja turvetehdas.

Biolan teki historiansa suurimpiin kuuluvan laiteinvestoinnin 1992, jolloin käyttöön saatiin uusi puutarhamullan käsittelylinjasto ja lisää teollisuustiloja. Kuluvana vuonna Biolan investoi uusiin pakkauslinjastoihin.

Biolanin uuden pääkonttorin yhtensä erikoisuutteena on pisaraverho, jolla huoneilmaa voidaan viilentää. Jokaisessa neljässä kerroksessa on omat pisaranerotinyksiköt ja erikoissuuttimin varustetut pisaraverhot.

Liput - Viirit - Banderollit Pöytästandaarit

LIPPUTUOTE TORPO OY 050-3704447 050-3366999 lipputuote@torpo.com www.torpo.com

8

MAASEUTU

metsä

7.5.2010

– Jos metsäteollisuus ei saa tarvitsemaansa määrää puuta metsänomistajilta, niin meidät metsänomistajat hukka perii, Matti Kärkkäinen sanoo.

Puun hintaodotukset vaikuttavat myyntihalukkuuteen Rauno Numminen

Metsänomistaja ja emeritus professori Matti Kärkkäinen vaatii ydinvoimalaratkaisuihin kytketyn risupaketin vaikutuksia julkisuuteen nopeasti.

– Ei niinkään puun hinta, vaan puun hintaodotukset vaikuttavat metsänomistajien halukkuuteen myydä puuta, Kärkkäinen arvelee.

Puumarkkinoita häiritsee hänen mielestään lisäksi hiljan julkistettu ydinvoimalaratkaisuihin kytketty risupaketti, jonka vaikutuksia metsänomistajille ei ole kerrottu.

– Ne pitäisi julkistaa mahdollisimman nopeasti, niin saataisiin yksi puumarkkinoita rassaava epävarmuustekijä pois.

Tämä on myrkkyä Metsänomistajien pitäisi nyt myydä puuta. Kärkkäinen viestittää, että muuten hukka perii metsänomistajat.

– Metsänomistajilla on nyt parempia aikojen pikku hiljaa tullessa odotuksia jostain paremmasta tu-

levaisuudesta puumarkkinoilla. Perusteita tällaiseen ei ole näköpiirissä. Puun hinta määrittyy markkinatilanteen mukaan ja teollisuus maksaa nyt puusta sellaista hintaa, mihin se pystyy.

– Tilanne on erittäin vakava, jos teollisuus ei saa kotimaasta tarvitsemaansa puumäärää, varoittaa Kärkkäinen.

– Maailmanlaajuisesti toimiville metsäteollisuusyrityksille ei ole iso kynnys sulkea puupulan takia tuottamaton tehdas täällä Suomessa ja siirtyä sellaiseen maahan, missä puuta tulee markkinoille laitoksen tarvitsema määrä.

Tämä tapahtuu nyt entistä herkemmin, koska lähialueiden puusta ei ole kotimaisen puun korvaajaksi.

Ei lisätukea Puun markkinoille saamiseksi Kärkkäinen ei kannata uusia valtion tukikeinoja.

Yleensä ne vain aiheuttavat häiriöitä puumarkkinoille.

Jos jostain uusista porkkanoista alkaa liikkua huhuja, niin puun myynti hilje-

nee. Metsänomistajat jäävät odottamaan mitä tuleman pitää.

– Tänä päivänä, toisin kuin ennen, metsänomistajat voivat rauhassa odo-

Tänä päivänä, toisin kuin ennen, metsänomistajat voivat rauhassa odotella. tella, koska puun myynnillä ei useimmiten ole merkittävää vaikutusta metsänomistajan talouteen, Kärkkäinen perustelee.

Uuden risupaketin tiimoilta tilanne on juuri nyt tällainen. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on väläytellyt joitain tukia risupakettiin, mutta tarkempaa tietoa asiasta ei ole.

– Tämä on myrkkyä puumarkkinoille. Nyt pitäisi nopeasti julkistaa risupaketin vaikutukset sekä met-

sille että metsänomistajille.

Tämä poistaisi turhat odotukset ja puukauppa vilkastuisi.

Yli hallituskauden Suomessa pitäisi nyt päästä sellaiseen tilanteeseen, että puumarkkinat voisivat toimia pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Sekä puun ostajien että myyjien pitäisi voida luottaa siihen, että vaikka hallitus vaihtuu, niin silti sovitut pelisäännöt puukaupassa voivat jatkua. Ruotsissa on valittu sellainen linja, että tukia ei makseta ei verohuojennuksia myönnetä.

Aluksi tällainen ratkaisu vaikutti puukauppaan negatiivisesti, mutta suhteellisen pian puumarkkinat normalisoituivat ja toimivat tällä hetkellä hyvin.

Metsänomistajat myyvät puuta ja teollisuus saa tarvitsemansa puuraaka-aineen käyttöönsä. Suomessa puunmyyjien ja puunostajien pitäisi nyt yhteisesti tiedottaa markkinatilanteesta ja saada rattaat pyörimään.

MAASEUTU

metsä

7.5.2010

Metsähakkeen käyttö nousi yli 6 miljoonan kuutiometrin Metsähakkeen energiakäyttö kasvoi ennätyslukemiin viime vuonna. Lämpö- ja voimalaitokset polttivat metsähaketta 5,4 miljoonaa kiintokuutiometriä, kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsähake oli energialaitosten merkittävin kiinteä puupolttoaine vuonna 2009, ylittäen niukasti ykköstilaa aiemmin pitäneen kuoren.

Metsähakkeen tärkein raaka-ainelähde oli runkopuu,

jota vuonna 2009 käytettiin ensimmäistä kertaa enemmän kuin hakkuutähteitä.

Yhdessä pientalojen käyttämän metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi 6,1 miljoonaan kiintokuutiometriin.

Metsäteollisuuden sivutuotepuun kulutus sen sijaan putosi alimmilleen koko 2000-luvun aikana.

Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2009

kaikkiaan 13,5 miljoonaa kiintokuutiometriä. Käyttö supistui edellisvuodesta 0,9 milj. m3 eli 6 prosenttia.

Metsähake oli näin ollen ensimmäistä kertaa merkittävin lämpö- ja voimalaitosten käyttämä kiinteä puupolttoaine. Suhteellisesti eniten lisääntyi puupellettien ja -brikettien kulutus.

Kiinteitä puupolttoaineita kului energiantuotantoon eniten niiden metsä-

keskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta. Merkittävintä käyttö oli Kaakkois-Suomessa, jossa poltettiin yli neljäsosa kuoresta ja kuudesosa kaikista kiinteistä puupolttoaineista.

Järeän runkopuun, joka koostuu erilaisesta tukkija kuitupuusta, käyttö kasvoi edellisvuodesta peräti kuusinkertaiseksi. Pääosa järeästä runkopuusta oli tuontipuuta.

en ja syysviljojen kasvuun lähtöä. Kasvu käynnistyy vasta, kun yöpakkaset hellittävät ja päivälämpötilat nousevat 10 asteen tuntumaan.

Viljojen markkinatilanteesta johtuen viljeltävien kasvien aloissa tapahtuu jonkin verran muutoksia verrattuna edellisiin vuosiin. ProAgria Satakunnan kasvinviljelyneuvojien havaintojen mukaan erityisesti ohra-ala vähenee ja

rypsi- ja luonnonhoitopeltoala kasvaa. Lisäksi viljelyyn otetaan uusia kasveja viljojen rinnalle. Näitä uusia kasveja tiloilla ovat mm. öljypellava, härkäpapu ja kumina. Syynä muutoksiin on viljan heikko hinta.

ProAgria Satakunnan kasvinviljelytilanneraportti 3. toukokuuta

Kasvinviljleytilanne Satakunnassa Sateisena ja kylmänä jatkunut sää on hidastanut peltojen kuivumista kylvökuntoon. Kylvötyöt päästäneen kuitenkin aloittamaan toukokuun ensimmäisellä viikolla, mikäli sää jatkossa pysyy poutaisena. Ensimmäisinä kylvetään sokerijuurikasta, vehnää ja kauraa. Varsinainen kylvösesonki ajoittunee Satakunnassa toukokuun toiselle ja kolmannelle viikolle. Arvioitu ajankohta on lähellä

pitkäaikaisia keskiarvoja.

Runsaslumisen talven ansiosta Satakunnan pelloilla oli tavanomaista ohuempi kerros routaa. Tällä hetkellä routaa ei pääosalla pelloista ole ja siksi pellot kuivuvatkin nyt nopeasti kylvökuntoon. Vähäinen routa edesauttoi runsaiden sulamisvesien imeytymistä peltoihin.

Huhtikuun yöpakkaset ja pitkään jatkunut kylmä jakso ovat hidastaneet nurmi-

lusto/jukka silvast

www.lalli.fi

Elämä pelloilla virkistyy jälleen.

9

10

MAASEUTU 7.5.2010

Alle puolet istuttaa itse Ilkka Laurila

Metsänomistajista keskimäärin alle puolet istuttaa itse taimet metsäänsä.

Omatoimisella istutuksella on kuitenkin niin hyviä etuja, että tämä useimmille aika harvoin toistuva tilaisuus kannattaisi hyödyntää.

Kun työn tekee itse, tietää miten se on tehty. Omia taimia istuttava voi paneutua hyvän istutuspaikan hakemiseen paremmin kuin urakkapalkalla istuttava.

Omassa metsässä voi jopa

Rahaa tietysti säästyy, jos ei osta istutustyötä. parannella istutuspaikkaa, jos esim. huonon muokkauksen tai hakkuutähteiden takia sopivaa paikkaa ei aukon jossain kohdassa ole.

Nykyää aika kevyttä Työnä istutus on nykyään aika kevyttä; raskainta on taimien kuljettaminen is-

tutuspaikalle. Maatiloilla tämä työ voidaan hoitaa usein traktorilla. Istutusputkella istutettaessa saa työskennellä selkä suorana.

Putkia saa lainaksi metsänhoitoyhdistyksistä Rahaa tietysti säästyy, jos ei osta istutustyötä. Säästö on 500–600 euroa hehtaarilta ilman arvonlisäveroa.

Ehkä parasta omatoimisessa istutuksessa on se, että siinä syntyy suhde taimikkoon. Kun on itse istuttanut joka taimen, seuraa niiden kehittymistä enemmän kuin ulkopuolisen is-

metsä

tuttamaa taimikkoa. Kiintein tämä suhde on silloin kun seurannan tarvekin on suurin eli taimikon nuoruusvaiheessa. Omat taimet eivät todennäköisesti tuhoudu heinän tai vesakon alle ja luonnontuhojakin tulee tarkkailtua taimikon vaaran vuosien ajan.

Jos istutus ei ole ihan joka kevään homma, säilyy suhde itse istutettuun metsään kauan. Palkitsevimmillaan suhde on siinä vaiheessa, kun metsässä saa tehdä ensiharvennuksen.

PLUS

Kosket istuttavat usein itse Ilkka Laurila

Lavialaiset Sinikka ja Markku Koski istuttavat melkein joka kevät taimia omaan metsäänsä.

–Tänä keväänä istutamme 3 000 tainta, joista suurin osa entiselle pellolle. Pehmeisiin mättäisiin on mukava laittaa taimia, hykertelee Markku Koski.

Isännän ei tarvitse yksin ahertaa aukoilla; emännän lisäksi myös talon lapset ovat jo 15-vuotiaasta asti osallistuneet istutusurakoihin. Istu-

tusputket löytyvät omasta takaa kaikille.

Ennen toukotöitä Tilan pelloille pääsee toukotöihin yleensä aikaisintaan 17.5. ja sitä ennen on 1-1,5 viikkoa aikaa istuttaa metsää. -Se on aina riittänyt; syksyllä tai kesällä ei ole tarvinnut istuttaa.

– Viime vuosina on käytetty pakastettuja taimia. Niitä on sulateltu viikon verran tilan varastossa. Sen jälkeen viedään traktorilla metsään

vain päivän taimet kerrallaan, kertoo isäntä.

Parasta omatoimisessa istutuksessa on Markku Kosken mielestä se, että näin istutus tulee varmemmin tehtyä kunnolla.

Istuttamalla on Kosken tilalle saatu hyviä taimikoita tuhotapauksia lukuunottamatta.

–Hirvi söi 3-vuotiaan männyntaimikon niin pahasti, että istutimme tilalle kuusentaimet. Myyrätuhoilta säästyimme, mutta halla vei viimevuotisia kuusenkasvaimia.

Istutusmetsä ilman synnytystuskia. Joskus istuttaminen on näin helppoa: paljon hyviä istutuspaikkoja, ei kiviä, tasainen maasto ja vain vähän hakkuutähteitä.

MAASEUTU

metsä

7.5.2010

PLUS

Pula istuttajista pahenee Ilkka Laurila

Aukot eivät jää ilman taimia istuttajapulan takia tänä vuonna, mutta pula istuttajista todennäköisesti pahenee vuosien mittaan.

Takavuosina maalla oli paljon väkeä ja halukkaita ja kyvykkäitä istuttajia oli helppo saada. Näin siitä huolimatta, että työ oli aika rankkaa paljasjuuritaimien istuttamista kuokalla puuttuvaan tai huonohkoon muokkausjälkeen. Omatoiminen istuttaminen oli paljon nykyistä yleisempää.

Nykyään Satakunnan metsänomistajista noin puolet istuttaa itse taimikkonsa. Vaihtelu on kuitenkin suurta; on pitäjiä, joissa koko metsänomistajajoukosta on omatoimisia istuttajia vain 10 prosenttia ja maanviljelijöistäkin vain 15 prosenttia.

Metsänhoitoyhdistykset hoitavat pääosan istutuksista. Sekin työ on jo

enimmäkseen ulkoistettu yrittäjämetsureille. Nämä ovat hyviä yhteistyökumppaneita, sillä he pystyvät usein kuljettamaan itse taimet aukolle. Lisäksi kokeneet yrittäjämetsurit pystyvät opastamaan ja valvomaankin harjoittelijoita ja muita kokemattomimpia istuttajia.

Metsäpuiden siemensatoennuste Etelä-Suomen koivuallergikoille saattaa tulla vaikeahko siitepölykevät. Metsäntutkimuslaitos (Metla) ennustaa, että kuusen käpyjä esiintyy ensi talvena runsaasti vain länsirannikon tuntumassa.

Siten kuusen siemenvarastojen täydentäminen jatkuu edelleen haastavana, koska Lounais-Suomea lukuun ottamatta kuusella ei ole ollut yhtään hyvää käpysatoa vuoden 2006 jälkeen. Maan eteläosassa koivun ennustetaan kukkivan vähän keskinkertaista runsaammin, joten Etelä-Suomen koivuallergikoille voi olla odotettavissa melko hankala siitepölykevät.

Kansainvälistyy Istuttamista on ulkoistettu jo ulkomaiselle työvoimallekin. Ulkomainen taimitoimittaja on välittänyt myös ulkomaista työvoimaa taimien istuttamiseen.

Koneistutustakin on jo menestyksekkäästi käytetty; työn laatu ja kustannuksetkin yltävät erillisen mätästyksen ja metsuriistutuksen tasolle. Nykyään ongelma onkin lähinnä työn kannattavuus koneurakoitsijalle. Koneistus yleistyy varmasti ajan myötä.

Insinööriopiskelija maalle töihin Satakunnan ammattikorkeakoulun tekniikassa Porissa opiskelevilla rakennus-, LVI- ja konetekniikan insinööriopiskelijoilla on seitsemän viikon pituinen harjoittelujakso keväällä toukokuusta alkaen.

Opiskelijat harjoittelevat erilaisten yritysten palveluksessa tehden opiskelualaansa liittyviä töitä. Opiskelijoiden tiedot ja taidot riippuvat paitsi henkilön omasta henkilökohtaisesta alan osaamisesta myös opiskeluvuosien määrästä.

Mahdollisuudesta ottaa opiskelija harjoittelijaksi ja sen vaatimista toimenpiteistä tietoja antaa harjoitteluinsinööri Markku Kaanaa. Hän on varmimmin tavattavissa viikolla 19.

Yhteystiedot:Markku Kaanaa, markku.kaanaa@samk.fi, 040 416 1620

Tilauksesta käsitöitä omaan kotiin tai lahjaksi - Pellavaiset ruoka- ja kaitaliinat - Mattoja - Poppanoita - Matkahuovat

Soilen Kutomo

Soile Luoma Puh. (06) 268 5146, Alakyläntie 581, 64350 Karijoki Avoinna: sopimuksen mukaan ympäri vuoden.

11

12

MAASEUTU

piha & puutarha

7.5.2010

Vanhaan pihaan uusia ratkaisuja EL K

MAASEU N TU

EL K N MAAS EUTU

le oleskelulle. Siihen on olemassa monia erilaisia ratkaisuja.

Seppälän mielestä myös valaistukseen kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota, kun asutaan taajama-alueen ulkopuolella.

– Pimeätä aikaa on yli puolet vuodesta. Valaistus luo turvallisuutta ja jatkaa ulkona olon kautta, mutta lisää myös tunnelmaa.

LUSTO/Sanna Jääskeläinen

PIHASUUNNITTELUT JA VIHERRAKENTAMINEN

Maatilakeskuksissakin on aiempaa enemmän herätty kiinnittämään huomiota pihan viihtyisyyteen. Samalla kannattaa miettiä pihan toimivuus. Useinhan tilanne on se, että maatilakeskus on kasvanut vuosikymmenten aikana. Uusille rakennuksille on löytynyt paikka, mutta esimerkiksi työkoneiden liikkumiselle ei ole mietitty väyliä. Siten ne pahimmillaan kulkea jyryttävät pihan poikki, vaikka talossa olisi pieniä lapsia.

– Näihin ongelmakohtiin voi hakea turvallisempia ratkaisuja ja etsiä uusia kulkuväyliä, sanoo maisemansuunnittelija Sanna Seppälä.

Pihan toiminnallisessa suunnittelussa mietitään kulkuväylät ja pyritään rauhoittamaan pääoven edusta virkistyskäyttöön.

– Kun on asunut ja työskennellyt tilalla pitkään, ei välttämättä näe pihan antamia mahdollisuuksia. Silti vanhoihinkin pihoihin voidaan lähteä etsimään toimivuutta ja myös kauneutta.

Selkeyttä väyliin Pihan viihtyvyys voi löytyä yksinkertaisilla ratkaisuilla. Liikenteen ohjaamisen lisäksi esimerkiksi erilaisilla laatoituksilla ja rajauksilla saadaan ilmettä. Sanna Seppälä pitää järjestel-

Nurmelle reunus Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä muistuttaa, että myös perinteisen tilakeskuksen pihaan voi hakea uusia ideoita

Jouluruusu oli yksi messujen hittituotteista.

mällisyyttä hyvänä lähtökohtana tilakeskuksen pihan suunnitteluun.

– Erityisesti maatiloilla olisi hyvä olla koneille, laitteille ja muille tavaroille selkeästi omat paikkansa, etteivät ne olisi riipin raapin pitkin pihamaata. Esimerkiksi kulkuväylät olisi hyvä saada selkeämmäksi.

Laatoitus on yksi tapa osoittaa kulkuväylä ja tie sisäänkäynnille. Moni maatalousyrittäjäkin haluaa tänä päivänä pihaansa myös virkistysalueen esimerkiksi grillaamista ja muuta oleskelua varten.

– Vaikka kyseessä onkin työpaikka, voi pihaan luoda viihtyisän keitaan omal-

Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät huhtikuussa ryhmämatkan Puutarhan kevät -messuille Turkuun.

Täysi bussilastillinen naisia tutustui messujen tarjontaan. Sanna Seppäläkin löysi messuilta joitain uusia ideoita.

– Esimerkiksi taipuisa, metallinen nurmikonreunalista tuntui järkevältä ja siistiltä. Aiemminhan listat ovat yleensä olleet muovia, jolla on huono säänkesto.

Reunuksella estetään nurmikon karkaaminen istutuksiin.

Messuilla oli tarjolla useita erilaisia kukkaniittysiemenseoksia.

– Niitä voisi hyödyntää maatilakeskuksissa, erityisesti jos tilalla on joutomaa-alueita. Esimerkiksi tulotien varteen voisi loihtia kukkaloistoa. Tosin luonnonmukainen puutarha vaatii vähän enemmän vaivannäköä.

MAASEUTU

piha & puutarha

7.5.2010

13

Sanna Seppälä

Kukkaniitty sopii maalaismaisemaan, mutta sen hoitaminen vaatii vähän enemmän tyÜtä.

PLUS

Monenlaisia pihasuunnitelmia Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä tyÜskentelee ProAgria Satakunnassa niin pihasuunnitelmien kuin laajempien kokonaisuuksien parissa, sillä hän on myÜs maiseman- ja luonnonhoidon neuvoja. – Pihasuunnitelmia teen myÜs muille kuin maatalousyrittäjille, hän kertoo.

Seppälä on suunnitellut muun muassa Satakunnan keskussairaalan K0-, P- ja O rakennusten pihat. Parhaillaan hänellä on tyÜn alla erään koulun piha. – Suunnittelen paljon omakotitalojen

pihoja. Suunnitelman laajuus määräytyy asiakkaan tarpeiden mukaan. Tilakeskuksia tekisin mielelläni enemmänkin.

Moni ajattelee, ettei vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja vanhaa pihapiiriä voi lähteä muuttamaan. Seppälä kuitenkin muistuttaa, ettei ongelmallisia kohtia kannata pitää sellaisenaan, vaan voi lähteä hakemaan vaihtoehtoja esimerkiksi tyÜliikenteen ohjaamiseen pois pihasta.

$"4& *) USBLUPSJU KB WBSBPTBU

."",0/& )BLBUJF -VWJB

.ZZOUJ 7BSBPTBU XXX NBBLPOF DPN

14

MAASEUTU

koti & rakentaminen

7.5.2010

myyvä Hirvonen nauttii ulkona kylpemistä varsinkin kipakalla talvisäällä.

– Lämpimän veden ja kylmän ulkoilman kontrasti tehostaa elämystä.

Ihan ex-tempore -juttu ulkopaljuun hyppääminen ei ole. Kylpytynnyri lämpiää puilla. Sen täyttäminen ja lämmittäminen kestää koosta riippuen useita tunteja.

– Esimerkiksi 2 500 litraa vetävän paljun vedenlämpö suositeltavaan 37–39 asteeseen vaatii noin neljä tuntia.

Elävä tynnyri Männyn hyvänä etuna on Tiia Hirvosen mukaan se, ettei sillä ole avonaisia oksia, jotka putoaisivat pois puun kuivuessa.

Ulkopalju vaatii hyvää huolenpitoa LUSTO/Vesa-Pekka Järvelä

Suomalaiset matkailijat tutustuivat keskieurooppalaiseen kylpyläkulttuuriin jo 1800-luvulla. Vähitellen suomalaiset löysivät tiensä myös kotimaisiin kylpylöihin. Erityisesti 1980-luvulla Suomeen rakennettiin viih-

dekylpylöitä, joita markkinoitiin lähinnä työuupuneille ja lapsiperheille. Kylpylöillä oli ja on edelleen tarjottavanaan jokaiselle jotakin arjen kiireiden ja stressin katkaisemiseen.

– Oman itsensä hemmotteluun ja hoitoon ollaan valmiita panostamaan. Kylpy-

lään lähtemisen vaihtoehdoksi moni valitsee tänä päivänä kotona rentoutumisen. Kotioloissa tapahtuvan kuntoilun ja lenkin jälkeen halutaan saunan ohella pulahtaa omassa kotipihassa odottavaan ulkokylpyyn, myymälän esimies Tiia Hirvonen Tiilikaari

Kylpytynnyri lämpiää puilla.

Oy:stä Porista kertoo.

Kontrasti tehostaa Ulkona kylpevän vaihtoehtona on pulahtaa joko ulkopaljuun tai sähkölämmitteiseen ulkoporealtaaseen.

Pihapiiriin helposti sijoitettavia kylpytynnyreitä

®

Puukuitueristeellä muovittomat ja lämpimät rakenteet

Sata-Eristys Oy puh. 040 527 8250

Nopeasti käyttövalmis kylpytynnyri valmistetaan pääosin kalustekuivasta mäntypuusta ja se tulee kastuessaan paisumaan huomattavasti. Ennen ensimmäistä täyttöä tynnyrin sisäseiniä tulisi kostuttaa vaikkapa vesisuihkulla. Muutaman minuutin kuluttua puun kosteuslaajeneminen alkaa ja tynnyrin saa täyttää vedellä kokonaan.

– Luonnonpuu on elävä organismi, joten se vaatii hyvää huolenpitoa.

Hirvosen mukaan tynnyri tulee tyhjentää kylvyn jälkeen, jotta vältetään bakteerien ja sienien kehittyminen vedessä ja tynny-

rin puuosissa.

– Nykyisten mallien varustukseen kuuluu kansi,

Käytön jälkeen tynnyri tulisi kuitenkin aina kuivata. joten vesi pysyy kylpylämpöisenä seuraavaan päivään asti. Samaan veteen voi siis turvallisesti pulahtaa vielä toisenkin kerran.

Tynnyrin saa päällystää suoja-aineilla.

– Mutta vain ulkopuolelta. Tynnyrin sisäpintojen pitää aina olla puhtaita, jolloin puu pääsee hengittämään.

Kuivaa jälkeen Käytön jälkeen tynnyri tulisi kuitenkin aina kuivata.

– Tynnyrin säilyttäminen tyhjänä pidentää oleellisesti sen elinikää. Puun kuivuessa pääsevät mäntypuussa olevat pihkat ja eteeriset öljyt vaikuttamaan ja samalla ne tuhoavat kehittymään alkaneen sienihomeen ja muut bakteerit. Myös aurinko ja tuuli tuhoavat niitä tehokkaasti, korostaa Hirvonen.

MAASEUTU

koti & rakentaminen

7.5.2010

Voihan sitä hirrenveistoa kokeilla LUSTO/Jukka Silvast

Hirsirakentamisen ammattilainen Juha Korhonen ei antaisi innokkaan hartiapankkilaisen ryhtyä aivan suinpäin hirsikehikon nostoon, vaikka suomalainen vahva hirsitukkiin nojaava rakennuskulttuuri tait-

Hakkaamisessa ja kuljetuksissa on erikseen hankittaessa aina oma järjestelynsä. tui vasta sotavuosina sahapuiden tieltä.

– Rakennusluvat, rakennuspaikka ja hirsirakentamisen kurssi olisivat ainakin hyviä lähtökohtia, porilainen heittää.

Korhosen työajasta 80 prosenttia menee vanhan rakennuskannan korjaamiseen. Innokkaille uudisrkentajille Korhonen vinkkaa , että kyllä aitan tekoon voi ryhtyä, jos tietotaitoa on pohjalla, ja antaa itselleen aikaa.

– Ei se ole mahdotonta omaan tahtiin. Tiukka aikataulutus ei toimi. Mutta rakentaminen on niin mielenkiintoista työtä, että siihen voi jäädä koukkuun.

Korhonen omistautui alalle vasta vuosituhannen vaihteessa, vaihtoi isännöintityöt täysiaikaiseen ulkoilmatyöhön, eikä ole katunut. Hirsirakentamisessa häntä ihastutti se-

kin, että samalla pystyi tutustumaan pelkkien liitosten ja puutapituksen tekniikkaan, joka on kestänyt vuosisatoja.

Sahalta helpointa Korhonen itse hankkii rakennushirret suoraan sahalta, missä hän ne myös valitsee.

– Lähtökohtaisesti kun

Juha Korhonen uskoo vakaasti, että puu saa rakennusmateriaalina lisää tilaa markkinoilta. Hänen mielestään puun pitäisi saada lisää ammattilaisia ympärilleen.

15

motolla on hakattu, on helpompi valita niistä sahalla sopivat.

Hän ei lähtisi etsimään puita tiloilta pystymetsästä, vaan jos joku sopivasti tarjoaa, vaikka haapatukkeja, silloin siihenkin kannattaa tarttua. Hakkaamisessa ja kuljetuksissa on erikseen hankittaessa aina oma järjestelynsä.

Nykyisin jopa kisällin opinnäytetyötä arvioiva rakentaja uskoo puun tulevaisuuteen entistä vakaammin. Onhan sillä arvonsa hiilipäästöjen kokonaisuudessa. Saastuttamisesta Suomikin joutuu tulevaisuudessa maksamaan. Eikä puu paloturvallisuutensa vuoksi kalpene muulle materiaalille, etenkään umpipuu.

JK-Hirsipalvelut -yritystä vetävä Juha Korhonen ei törmää usein työmarkkinoilla ammattikaimaan, ja silti Korhosen kalenteri on täynnä yli vuodeksi tälläkin kertaa.

Korhonen on korjannut muun muassa Villilän kartanoa, Vuojoen kartanon tallirakennusta ja monia muita historiallisia kohteita.

ikkunat • ovet • asennus

!

Kotki untoon Huittinen: Po ri:

Kari Männistö 050 409 7976 Janne Lammi 050 377 1491

Eura, p. 0500 646 678 www.dinorea.com l Autonosturi 100 ton. l Koriauto 38 m l Kevytelementtiasennukset l Elementtiasennukset l Runkotyöt l Betonielementtiasennukset

16

MAASEUTU

ajankohtaista

7.5.2010

Avomaan vihanneslajisto rikastuu Satakunta on vahvaa vihannesten ja juuresten viljelyja osaamisaluetta. Maakunnan vahvuutena ovat ammattitaitoiset viljelijät sekä alueella toimiva alan teollisuus ja jalostus.

Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeilla on Satafood Kehittämisyhdistyksen ry:n vetämä uusi kolmivuotinen hanke, joka kestää vuoden 2012 loppuun asti. Sen tarkoituksena on edistää Satakunnassa ja sen lähialueilla viljelyssä olevaa vihanneslajiston ja -lajikkeiston monipuolistamista. Hankkeen kohderyhmänä ovat satakuntalaiset vihannesviljelijät. Välillisiä hyödynsaajia ovat kuluttajat sekä kaupat, tukut ja jalostava teollisuus.

Monipuolistamishankkeen on tarkoituksena palvella kuluttajia suoraan tuoremarkkinoilla kaupoissa ja toreilla hyödyntäen satokauden mukaista tarjontaa eli sesonkia.

Uutuudet kiinnostavat Tuotteet, joiden ominaisuuksiin liittyvät helppous, kansainvälisyys ja terveellisyys lisäävät suosiotaan. Myös kasvisten tuotevalikoiman odotetaan laajenevan ja tarjoavan uu-

sia mahdollisuuksia kuluttajalle, kaupalle ja viljelijälle. Muutokset kasvisalalla eivät ole nopeita. Kuluttajat ostavat yhä enemmän jalostettuja elintarvikkeita.

Tuotteiden erilaistaminen ja tuotekehitys ovat toimia, joilla voidaan vaikuttaa alueelliseen kehitykseen ja säilyttää lähellä tuotettujen vihannestuotteiden laatuetu. Tässä on mahdollisuus myös pienemmille yrityksille ja tuotekehittäjille.

Tätä monipuolistamishanketta edeltänyt esiselvitys osoitti, että viljelijöillä on kiinnostusta ottaa uusia lajeja ja lajikkeita kokeiluun ja viljelyyn. Myös kaupat ja tukut ilmaisivat kiinnostuksensa ottaa uusia vihanneksia myyntiin, kun niitä niille tarjottiin.

Käynnissä olevassa hankkeessa toimitaan tarve- ja asiakaslähtöisesti. Kuluttajilla, suurkeittiöillä, ravintoloilla ja teollisuudella on erilaiset vaatimukset vihanneslajistolle ja sen laadulle.

Hankkeen kautta on mahdollista vaikuttaa kuluttajien tietämykseen uusista tai vähemmän käytetyistä tai tunnetuista lajeista sekä lisätä kuluttajien halukkuutta ostaa erilaisia ja lähellä tuotettuja vihanneksia.

Kuluttajien kautta syntyy kysyntää kaupalle ja jalostavalle teollisuudelle, mitkä

tuskustannusten alentamiseksi olisikin tärkeää.

hyvin – myös maakunnan ulkopuolelta. Vihannesten koeviljelijöiksi kesäksi 2010 lähti mukaan reilu 20 viljelijää tai pienempää palstan tai näytemaan pitäjää. Uusia ruoka- ja ruokateollisuusperunalajikkeita lähti kokeilemaan neljä viljelijää.

Kokeiltaviksi ja edistettäviksi lajeiksi valittiin muun muassa eri väriset porkkanat ja juurikkaat, värikkäät kukkakaalit ja parsakukkakaali, kurpitsat, pensas- ja salkopavut sekä avomaan tomaatti. Porkkanat ja juurikkaat menevät laajempaan viljelymittakaavaan.

Erikoisempia lajeja kokeilussa ovat mm. mangoldi, punaparsaherne ja tarhamaltsa. Esimerkiksi punainen porkkana on mielenkiintoinen kokeilu, sillä se sisältää lykopeenia, jolla on hyviä terveysominaisuuksia. Ruokaperunalajikkeita otettiin kokeiluun kolme kappaletta. Lisäksi perunalle perustetaan pienimittainen lajikekoe.

Koeviljelijöitä on mukana

Mistä saa?

Hankkeeseen on haettu lehti-ilmoituksilla Satakunnasta vihannesten ja ruokaperunan koeviljelijöitä. Hanke on herättänyt positiivista mielenkiintoa ja yhteydenottoja on tullut

Kokeiltavia ja viljeltäviä vihanneksia tullaan tarjoamaan maakunnan paikallisiin kauppoihin maistatusten ja ruokaohjeiden kera, jos kesä on suotuisa sadontuotannon kannalta. Myös

toutuu toimittamaan tuetun lehden kaikkialle Suomeen samalla tilaushinnalla sekä osallistuu aktiivisesti lehtien sähköisen jakelun kehittämiseen.

silloin, kun valtio joutuu korvaamaan myös postinjakelun kustannuksia haja-asutusalueella. Myös arvonlisäverotuksen muuttaminen lehdistölle epäedullisemmaksi antaisi aiheen jakelutuen aloittamiseen.

Kotiin tilattujen lehtien arvonlisäverottomuudelle on Pursiaisen mukaan edelleenkin painavat perusteet.

Vaikka lehtien arvonlisäverokohtelu ei ole tasapuolista muuta mediaa kohtaan,

satafood/matias uusikylä

Kesällä 2009 kokeiltiin esiselvityshankkeessa mm. erivärisiä porkkananoita.

taas toivottavasti kohdentavat kysyntänsä paikallisille viljelijöille. Jalostavan teollisuuden haasteisiin vastaaminen ei ole helppoa monipuolistamishankkeelle eikä viljelijöille, koska teollisuuden vaatimat vihannesmäärät ovat suuria. Viljelijöiden välinen yhteistyö mm. sopivien tuotantomäärien aikaansaamiseksi tai kulje-

kaupat voivat osoittaa aktiivisuutensa ja ottaa yhteyttä Satafoodiin ja pyytää tuotteita myyntiin. Loppukesästä on toivottavaa, että kuluttajat ovat aktiivisia kaupoissa ja antavat palautetta myytävistä tuotteista.

Kaksi tapahtumaa Kesällä tullaan järjestämään ainakin kaksi pellonpiennartapahtumaa. Toinen on puhtaasti uusiin perunalajikkeisiin liittyvä esittelytilaisuus Eurajoella, missä on myös perunan lajike-edustajia paikalla. Toinen järjestetään mahdollisesti Kokemäellä, ja se painottuu vihanneksiin. Näistä tilaisuuksista saa myös ostaa viljeltyjä vihanneksia.

Lisäksi hankkeen puitteissa järjestetään matka Lepaa 10-näyttelyyn elokuussa. Tapahtumat ja matka ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Hankkeen kaikista tapahtumista tiedotetaan lehti-ilmoituksin sekä Satafoodin ja Farmitin nettisivuilla.

Jaana Laurila, Merja Mäkinen, Marketta Saastamoinen ja Kaija Vesanen Kirjoittajat työskentelevät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittamassa Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeilla -hankkeessa.

Selvitysmies esittää lehtien jakelutukea haja-asutusalueille Lehtijakelun tulevaisuutta selvittänyt liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen pitää välttämättömänä, että sanoma- ja aikakauslehtien jakelua haja-asutusalueilla varaudutaan tukemaan valtion varoista.

–Tietoyhteiskunta ei ole vielä pitkiin aikoihin jos koskaan sellaisessa vaiheessa, että verkkolehti voisi jokaisen suomalaisen elämässä korvata perinteisen

paperille painetun lehden.

Postin määrän vähentyessä ja jakelukilpailun kiristyessä lehtien jakelutukea tarvitaan varmistamaan kansalaisten yhdenvertaisuus, lehdistön monipuolisuus ja sen sivistystehtävän jatkuminen, Pursiainen toteaa.

Selvitysmies luovutti raporttinsa viestintäministeri Suvi Lindénille viime viikolla. Selvitysmiehen tehtävänä oli hahmotella haja-asutusalueiden palve-

lut varmistavia ratkaisuja postin, erityyppisten jakeluiden ja logistiikan kehittämiseksi. Erityisenä tavoitteena oli löytää keinoja, joilla varmistetaan sanomalehtien säännöllinen kotiinkuljetus kustannustehokkaasti koko maassa.

Valtion tuki sanoma- ja aikakauslehtien jakeluun haja-asutusalueilla olisi 26 miljoonaa euroa vuodessa. Tuen ehtona olisi, että sen saaja eli kustantaja si-

Vahvat perusteet Jakelutuki otettaisiin käyttöön, jos jakelukustannusten havaitaan kasvavan kohtuuttomiksi. Tukea lehtien jakeluun tarvitaan Pursiaisen mukaan viimeistään

PAKINA n MAAUSKO

Raiteille Jos on kelirikko suunnannut huomiota maanteille, niin on tuhkapilvi suunnannut huomiota rautateille. Rautatierakkaus, jota on ollut jo pitkään havaittavissa muualla Euroopassa ja tietysti Japanissa ja Kiinassakin, on saamassa keväistä otetta Suomessakin. Lehtikirjoitukset kertovat tästä elävää kieltään – kuten kliseemäisesti tulee todeta.

Suomi on harvaanasuttu kumipyörien luvattu maa. Ja taitaa liikennesuoritteen puolesta sellaisena pitkään pysyäkin. Silti täälläkin kannattaisi nykyistä enemmän harrastaa raideliiken-

neaprikointia. Varsinkin täällä Satakunnassa, raideliikenteen rammassa, asioita tulisi pohtia järjellä ja ääneen. Nyt täällä on jonkinlaisessa Senaatintori-uskossa kiinnitetty liikaa huomiota suoraan Helsinki-yhteyteen, mikä sekin saattaa jonain päivänä näyttää järkevältä.

Sen sijaan askartelua kannattaisi harjoittaa enemmän Tampereen (alkanutkin kohtuullisesti) ja Turun suuntaan (ei alkanut), sillä näiden yhteyksien kehittäminen/luominen palvelisi myös Satakunnan sisäisen joukkoliikenteen kehittämistä. Ja pohjoinen rata (Porista Par-

kanon suuntaan) tulisi sekin jollain aikavälillä kunnostaa ja palauttaa liikenteeseen.

Varsinaisia nopeita junayhteyksiä ei Suomeen edes suunnitella. Voi olla hyväkin linjaus. Kunhan saataisiin nykyistä nopeampia ja turvallisempia nykyisiä yhteyksiä ja tarvittavia uusiakin kehitettyä. Nopeista junista voi sitten jonkun ajan kuluttua mennä nauttimaan vaikka Ruotsiin tai nykyisinkin muualle Eurooppaan.

Resiinoista voi nauttia täällä kotimaakunnassakin. Ja hyvä niin.

johtaisi järjestelmän purkaminen hyvin todennäköisesti lehdistön kuihtumiseen ja sananvapautta kaventaviin lehtikuolemiin, Pursiainen sanoo.

Lisäksi Pursiainen ehdottaa jatkoselvitystä laajakaistan yleispalvelunopeuden nostamiseksi kahteen megabittiin sekunnissa, jotta kansalaisille voitaisiin tarjota sähköisiä lehtiä kuluttajaystävällisesti.

MAASEUTU

ajankohtaista

7.5.2010

17

KOLUMNI n Reima Laaja

Selkämerta pitkin pian pykäläviidakossa Selkämerelle puuhataan kovalla tohinalla kansallispuistoa.

Maan hallitus on tehnyt puiston perustamisesta periaatepäätöksen, ja laki Selkämeren kansallispuistosta on lähtenyt lausunnoille.

Lausunnonantoajan jälkeen lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pikaisesti. Laki ei ole kovinkaan pitkä sepustus, itse asiassa siinä on vain kuusi pykälää. Lain perusteluissa löytyy tarkempaa tietoa siitä, mitä alueella tulevaisuudessa saa tehdä ja mikä taas on ankarasti kiellettyä.

Sanamuodot ovat mielenkiintoisia. Tekstissä vilahtelee termejä ”pyritään, on tarkoitus, voidaan myöntää, on mahdollista ryhtyä”. Paljon jää tulevaisuudessa tehtävän hoito- ja käyttösuunnitelman varaan.

Syytä on kuitenkin muistaa, että jos laki jotain kieltää niin se on kiellettyä. Myöhemmin tehtävät suunnitelmat eivät kieltoa muuta. Merialueelle on perustettu aikaisemmin neljä kansallispuistoa. Suomenlahden, Tammisaaren saariston, Saaristomeren ja Perämeren puistojen alueitten entisiltä käyttäjiltä on kuulunut juttuja siitä, kuinka kaikki ei aina olekaan mennyt ihan niin kuin on kuviteltu.

Suunnitellun puiston pituus pohjois-eteläsuunnassa on 160 kilometriä ja pinta-alaa on 91 200 hehtaaria. Alueen omistaa valtio. Metsästys on kansallispuistossa lähtökohtaisesti kielletty.

Muutamia poikkeuksia perusteluissa on esitetty ja kuinka ollakaan sanamuodoltaan se on ”olisi mahdollista sallia”. Maanomistaja tietysti päättää metsästetäänkö hänen maillaan vai ei, tässä tapauksessa omistajana olemme me kaikki, ja ainakin minä yhtenä yli viidestä miljoonasta omistajasta haluan metsästyksen jatkuvan. Oikeudet ja aatteet vain välillä aina pyrkivät sekoamaan. Luonnonsuojelualueiden eläinten tappamiskielto kun on luonnonsuojelufilosofinen lähtökohta.

lusto/jukka silvast

Mitä metsästys sitten on menettämässä? Metsästyslain 7 § mukaan kaikilla Suomen kansalaisilla on oikeus metsästää yleisellä vesialueella olevilla valtion saarilla ja luodoilla. Tätä oikeutta tulevaisuudessa ei enää ole tällä yli 90 000 hehtaarin alueella.

Vesilinnunmetsästystä varten jäljelle jäisi vain kolme yksittäistä saariryhmää yhtenä Rauman Bokreivit. Tosin tällöinkin siellä saisi käydä vain raumalaisia ja silloinkin vain Metsähallituksen erityisellä luvalla. Hirvieläinten metsästys loppuu, hirviä voisi saada vain ajaa – erityisen luvan kanssa, mutta minne ne sieltä saarelta ajetaan.

Säpin saarelle 1940-luvulla tuodut ja siitä asti metsästetyt ja ruokitut muflonit ovat 60 vuoden saarella olosta huolimatta vierasperäisiä tulokkaita, joiden metsästys vaatisi luonnonsuojelulain haittaeläinpykäliä. Harmaahylkeitä voitaisiin mahdollisesti pyytää, kenties Metsähallituksen luvilla. Merimetsokantaakin voidaan tarvittaessa säädellä ja se taas tapahtuisi joko luon-

Ryhmäkasvisesonki alkaa yhä aikaisemmin Taimina istutettavien kesäkukkien eli ryhmäkasvien ensimmäiset yksilöt ovat Etelä-Suomessa olleet mullassa jo liki kuukauden verran. Aikaisin istutusoikeus on varattu pelkästään kylmänkestäville orvokeille, mutta ryhmäkasvien koko sesonki käynnistyy toden teolla viimeistään äitienpäivänä. Lasitettujen parvekkeiden määrän jatkuva kasvu näkyy esimerkiksi siinä, että arkojakin kasveja uskalletaan ostaa ennen

toukokuun loppua.

Ryhmäkasveja on tarjolla vuosi vuodelta aiemmin, sillä pihat ja parvekkeet halutaan näyttävään kuntoon heti lumien sulettua. Kevään säät eivät juuri vaikuta kasvien tarjontaan, koska viljelijä kasvattaa kasvit jo edellisenä vuonna tekemänsä aikataulun mukaan.

Kylmänä keväänä ryhmäkasvien kasvua voi loppuvaiheessa hieman hidastaa laskemalla kasvihuoneen lämpötilaa, jotta sekä kas-

vit että niiden ostajat olisivat samaan aikaan valmiina. Kun lämpimät säät tulevat, tarjonta on hujauksessa huipussaan.

Osa amppelissa Suomessa viljeltiin viime vuonna amppelit mukaanlukien yli 44 miljoonaa ryhmäkasvia. Joka talouteen riittäisi siis parin parvekelaatikollisen verran kukkia.

Hieman yli viisi prosenttia ryhmäkasveista myydään

tutkimuslaitoksen koordinoimalle tutkimushankkeelle myönnettiin Mynälahden alueella sijaitsevien neljän merimetsokolonian häirintälupa. Tavoitteena on häätää merimetsot Mynälahden alueelta keskeisen ammattikalastusalueen

amppeleissa.

Suosituin ryhmäkasvi on aikaisin aloittava orvokki, jonka osuus on lähes kolmannes kaikista ryhmäkasveista. Petunian osuus oli viime vuonna noin 12 prosenttia, ja pelargonin hieman alle kymmenen. Pelkästään amppeleista tarkasteltaessa orvokin johtoasema on yhtä selvä, mutta hyvänä kakkosena tulee petunia hieman yli 20 prosentin osuudellaan.

ulkopuolelle.

Kalastajat olivat hakeneet samojen kolonioiden häirintää, munien sterilointia ja lintujen ampumista, mutta lupa myönnettiin vain syksyllä tapahtuvaan ampumiseen.

ELY-keskuksessa on edel-

leen vireillä kolme hakemusta, jotka koskevat lintujen häirintää ja syksyn metsästystä. Päätökset hakemuksista pyritään tekemään mahdollisimman pian. Hakemukset koskevat Saaristomerta ja Säkylän Pyhäjärveä.

lontekoa. Periaatepäätöksessä nostetaan esiin konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään maaseudun elinkeinoja ja yrittäjyyttä.

Päätös keskittyy etenkin siihen, miten luoda uutta ja innovatiivista elinkeino-

toimintaa.

Maaseutupoliittinen periaatepäätös ulottuu vuoteen 2013. Valmistelua johtaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Maaseutupolitiikkaa linjataan ministeriössä Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut yhdessä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kanssa maaseutupoliittisen periaatepäätöksen valmistelun. Sen tavoitteena on kertoa selkeästi, miten maaseudun mah-

dollisuuksia hyödynnetään tulevaisuudessa ja miten maaseudun taloudellista kasvua voidaan tukea.

Maaseutupoliittinen periaatepäätös täydentää hallituksen keväällä 2009 antamaa maaseutupoliittista se-

Kansallispuistoon voidaan liittää myöhemminkin alueita. Natura-alueita voidaan liittää siihen hyvin kevyellä hallintomenettelyllä. Ja naturaahan lähiseudulla riittää. Tunnetuimpina esimerkkeinä mainittakoon Kokemäenjoen suisto ja Preiviikinlahti. Rauman kaupunki on tehnyt periaatepäätöksen sen omistamien 1 200 hehtaarin liittämisestä Selkämeripuistoon. Liittymisessä on reunaehtoja muun muassa metsästyksen jatkumisesta.

Tähän asti perustetuissa kansallispuistoissa on koko alueella yhtenäinen linja metsästyksen kieltojen suhteen. Raumalaiset olisivat siten ensimmäisiä, jotka saisivat erilaisia metsästyskäytäntöjä kansallispuiston eri osiin. Hieman olen huolissani siitä, että reunaehdoista luovutaan, kun matkailubisneksessä mammonaa näkevät tahot haluavat puiston perustetuksi.

Toivottavasti olen taas näissäkin asioissa väärässä. Toisaalta kyseessä on poliittinen päätös. Ketähän sitä muuten äänestäisi seuraavissa eduskuntavaaleissa?

Reima Laaja riistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri

Tieyhdistys huolissaan tiepäällysteiden kunnosta

Merimetsolle tappolupia Varsinais-Suomen vesille Varsinais-Suomen ELYkeskus myönsi kolme lupaa rauhoitettujen merimetsojen häirintään ja ampumiseen. Varsinais-Suomen merimetsotyöryhmän aloitteesta syntyneelle, Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden

nonsuojelulain tai lintudirektiivin edellytyksin.

Supikoiria ja minkkejä sen sijaan tulisi pyytää. Kysymys kuuluu, kuka sitä lähtee erikseen puuhastelemaan, vesilintujahdin oheistuotteena se käy siinä samalla. Todennäköisesti pienpetoja joudutaan pyytämään valtion palkkatyönä.

Suomen Tieyhdistyksen mielestä päällysteiden huomattavat vauriot kertovat jo pidemmän aikaan tapahtuneesta teiden ylläpidon laiminlyönnistä.

–Tällaisia halkeamia ja päällysteiden purkautumia ei aiemmin ole tässä mittakaavassa ollut. Pienemmillä teillä on sellaisia railoja, jotka ovat vaarallisia polkupyörien renkaille ja jopa moottoripyörille. Kelirikko on nostanut myös suuria maakiviä tien pintaan, mistä aiheutuu melkoista ravistelua autoillekin, sanoo Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja.

– Kelirikko ei sinänsä ole perussyy. Todellinen syy on se, että tien rakenteen ja kuivatuksen ylläpitoon ei ole satsattu tarpeeksi ja nyt alamme näkemään seurauksia. Tiet rapistuvat, erityisesti päällysteet ja sillat.

– Näyttää siltä kuin olisimme palaamassa Kekkosta edeltävään aikaan, mihin ei Suomen kaltaisella maalla olisi varaa, sanoo Rahja Suomen teillä ajetaan vuodessa noin 36 miljardia autokilometriä, joista valtaosa tapahtuu päällystetyillä teillä. Niiden osuus

on 65 prosenttia koko tieverkostamme. Teiden epätasaisuus, pitkittäiset ja poikittaiset halkeamat, huolimattomat urapaikkaukset, painumat, kallistumat ja reunojen vaaralliset painumat lisäävät kuljettajan riskiä menettää ajoneuvonsa hallinnan. Rahja sanoo, että kunnossapidon rahoituksen vähenemistä kuvaa esimerkki, että päällysteiden keskimääräinen uusimisväli kasvaa lähivuosina jo 20 vuoteen. Se merkitsee, että vähäliikenteisillä uudelleen päällystys voidaan tehdä ehkä 30-40 vuoden välein. Tämä Tieyhdistyksen mukaan johtaa täysin mahdottomaan tilanteeseen, sillä mikään päällyste ei kestä niin pitkään.

–Toinen ongelma ovat sillat, joita on maanteillä 14 000. Kymmenessä vuodessa silloista on tulossa peruskorjausikään puolet eli noin 7 000 siltaa. Huonokuntoisten siltojen määrä on hitaasti kasvanut Toimitusjohtaja Rahjan mukaan Suomen Tieyhdistys kannattaa tämän vuosikymmen julistamista liikenteen infrastruktuurin ylläpidon ja korjauksen vuosikymmeneksi.

18

MAASEUTU 7.5.2010

koneet & laitteet

www.lalli.fi

.HYllQ N\OY|LOOH 6LHPHQHW MD VHRNVHW HGXOOLVHVWL WRLPLWHWWXQD

.DOOH 3HUWROD S

MAASEUTU

koneet & laitteet

7.5.2010

19

Tällaisella kalustolla tekee nuoren metsän hoitoa keskimäärin puoli hehtaaria päivässä.

– Kalustoa nuoren metsän hoitoon on tarjolla, urakoitsija Juho Kuuminainen tietää.

Nuoren metsän hoitoon sopivia koneita tarjolla Rauno Numminen

EYjcg FaafanajlY )-- +.0 2/..

Cnnlmhdbo^gdZmn *% +2+)) AZkcZoZemZ fZkdh'gbbgbobkmZ9ennddn'\hf

Menneinä vuosina nuoren metsän hoito oli sitä, että ylimääräiset puut kaadettiin raivaussahalla maahan. Kaadetut puut haittasivat sekä marjastajien että metsästäjien liikkumista, ja puiden lahoaminen kesti vuosikausia.

Tänään metsästä pyritään korjaamaan kaikki puu talteen. Metsänomistajalle paras vaihtoehto on se, että kuitupuu ja energiapuu pannaan omaan pinoonsa ja molemmille puutavaralajeille määritellään oma hinta.

– Sopivaa konekalustoa tällaiseen löytyy, urakoitsija Juho Kuuminainen tietää.

Erilaisia kaatopäitä Nuoren metsän hoidossa puuston määrä hehtaarilla pudotetaan noin 1 500 run-

Olkiluodontie 171, 27150 Eurajoki, puh. 0400 757 898

koon. Tällaisessa tiheydessä kasvaessaan puut järeytyvät ja metsänomistajalle arvokasta tukkipuuta syntyy mahdollisimman nopeasti. Juho Kuuminaisella on käytössään nuoren metsän hoitohakkuisiin erittäin hyvin sopiva Sampo-Rosenlewin harvesteri, johon on mahdollista kytkeä kaksi erilaista kaatopäätä. Tiheissä risukoissa käytetään rungot puristamalla katkaisevaa giljotiinia ja hieman isommissa metsissä joukkokäsittelevää kaatopäätä.

Joukkokäsittelevällä kaatopäällä pystyy keräämään nippuun useamman rungon. Alle kuitupuukokoiset rungot kasataan oksineen omiin kasoihinsa ja kuitupuukokoiset omiin kasoihinsa. Kuitupuu kuljetetaan sellutehtaille ja pienempi ranka energialaitoksille.

– Tällaisella kalustolla te-

kee nuoren metsän hoitoa keskimäärin puoli hehtaaria päivässä ja puuta kertyy viitisenkymmentä kiintokuutiota, laskeskelee Kuuminainen.

Näkymä hoitamattomassa metsässä muuttuu ratkaisevasti hakkuun jälkeen ja metsä kasvaa kohisemalla. Metsänomistajan on mahdollista saada kestävän metsätalouden rahoitusta nuoren metsän hoitoonsa. Tukimuotoina ovat hehtaarikohtainen tuki ja lisäksi kuljetustuki. Niillä on huomattava taloudellinen merkitys sekä metsänomistajalle että puun korjaajalle.

Ydinvoimalaitosten rakentamiseen kytketyn risupaketin pitäisi kolminkertaistaa metsästä korjattavan energiapuun määrän. Tavoitteena on 15 miljoonaa kiintokuutiota. Toteutuessaan tavoitteen saa-

vuttaminen merkitsee melkoista ryminää metsissä.

Metsämme mahdollistavat tavoitteeseen pääsemisen.

Toivottavasti myös metsänomistajat innostuvat laittamaan metsänsä kuntoon.

– Nykyinen korjuukalus-

Näkymä hoitamattomassa metsässä muuttuu ratkaisevasti hakkuun jälkeen. ton määrä ei riitä tavoitteeseen saavuttamiseen, mutta urakoitsijoilla on valmiutta lisätä kalustoa, jos tarvetta ja työstä maksukykyä on, Juho Kuuminainen sanoo.

20

MAASEUTU 7.5.2010

UUTUUS! HUSQVARNA M46

HUSQVARNA LC 48 VE*

Kevyt ja helppokäyttöinen bioleikkaava ruohonleikkuri. ABS-runko.

Tehokas leikkuri, jossa portaaton vetonopeus ja kätevä sähkökäynnistys. Keruu, BioClip ja taaksepuhallus.

299 €

539 €

HUSQVARNA LB 48 *

HUSQVARNA LC 48 e*

Kompakti ja vankka kotipihan leikkuri. BioClip ja sivullepuhallus.

Edistyksellistä ergonomiaa ja ainutlaatuiset säätömahdollisuudet. Keruu, BioClip ja taaksepuhallus.

339 €

539 €