MAASEUTU Lusto 2010_07

HIRVIKÄRPÄNEN KIUSAA S. 13

n

Perjantai 10.9.2010

UUTUUKSIA LEADER-RYHMÄT FINNMETKOSSA S. 15 SAIVAT RAHAA S. 8

n Numero 7

2

MAASEUTU 10.9.2010

.DONLQ YHUUDQ SDUHPSL Rehu-, lanta- ja salmonellaanalyysit NOVALAB OY www.novalab.fi Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. (09) 2252 860 Fax (09) 2252 8660

$. .,9, Hautakivet ym. kivialan tyรถt

(02) 648 075

www.ak-kivi.fi

www.lalli.fi

6 1<7 7,/$$ .$/.,78 Q .XQ WLODDW NDONL Q YXRGHQ ORSSXX W PHQQHVVl VDD WDHGXQ Q V\\VKLQ

MD OHYLW\VDLNDD ND VDDN

MAASEUTU

ajankohtaista

10.9.2010

tiina ahonen

3

Tässä numerossa

ELÄMÄNTAPAAN UUTTA TUKEVUUTTA ■ SIVUT 10-11 Leena ja

Kalle Niemelä saavat pian tilan naudat uuden katon alle.

Viljaa riittää idän kadosta huolimatta Viljamarkkinoita tuntevat rauhoittelevat suolaisia hintoja odottelevia.

LUSTO/Jukka Silvast

Kiukaislainen viljanviljelijä ja MTK:n 3. puheenjohtaja Esko Suomala sanoo viljansa olevan vielä myymättä.

– En usko hinnan tulevan enää oleellisesti ylöspäin. Tilanne on erilainen kuin maailmanmarkkinoilla vuonna 2007.

Suomala kuten viljanviljelijät yleensä joutuvat ajoittamaan myyntinsä jonkin verran näppituntumalla, sen verran ailahtelua markkinoilla tuntuu olevan.

– Mielenkiintoinen talvi tulee viljamarkkinoille, myös lannoitemarkkinoille, hän ennakoi.

Hän korostaa, että viljan ja lannoitteiden hinnat muodostuvat nykyään muualla kuin Suomessa.

Hän luonnehtii viljanviljelyn kulunutta vuotta siten, että siinä kotimaassa on oltu terveellä tasolla, ja rypsin ja rapsin viljelyala 150 000 hehtaaria on ollut hyvä saavutus.Tuotanto uppoaa kotimaan markkinoille.

Suomalan kaura kärsi kuivuudesta, ruista tuli kohtuullisesti, ohraa taas vaihtelevasti eri aloilta,

Seuraava MAASEUTU ilmestyy 8.10.

mutta syysvehnä kärsi talvesta.

USA:ssa viljaa Vielä keväällä viljamarkkinat näyttivät synkiltä, kesannointia suositeltiin, ja maatalouden yrittäjätulon ennustettiin vain laskevan tänä vuonna. Toista on tänään, viljanhinta nytkähti ylös jo pelkistä odotuksista Venäjän ilmoitettua viljanvientikiellostaan.

Kun oli hintapiikki, oli myös kova talouskasvu päällä.

Tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen Pellervon Taloudellisesta Tutkimuslaitoksesta on vakuuttunut, että viljan maailmanmarkkinahinta tulee pysymään selvästi aiempaa korkeammalla tasolla kuin alkukesästä, mutta tämänhetkinen nousu tasaantuu, kunhan saadaan tarkemmat tiedot

eurooppalaisesta sadosta.

– Sellaista hirmuista piikkiä kuin 2–3 vuotta sitten oli, ei ole näköpiirissä, hän rauhoittelee suurimpia odotuksia.

Taustalla nykyisessä viljahinnoittelussa on Venäjän ja entisten Neuvostoliiton maiden raju kuivuus ja kato. Venäjä on suuri viljanviejä, mutta nyt valtio sulkee vientikanavat.

Pyykkönen muistuttaa hänkin, että tilanne on erilainen kuin 2006–2007. Nyt Keski-Euroopan sato on melkein normaalilla tasolla, USA:ssa sato on suhteellisen hyvä ja maailman viljavarastot lähes tuplaten niin suuret kuin parin vuoden takaisessa hintapiikissä. Maailman riisisato ei ole putoamassa sekään tällä kaudella.

– Kun oli hintapiikki, oli myös kova talouskasvu päällä ja kotieläintuotanto korkealla tasolla.

Nyt ei ole niin kova buumi päällä bioenergiallakaan.

taminen on vaikeaa, mutta muutos keväästä on melkoinen. Mutta tuskin viljelijät lähtivät kiinteään hintaan viljelemään, sillä hinnat olivat tosi alhaalla. Siten markkinoilla voi enemmän pelata. Eikä Suomessakaan tule pulaa viljasta hellekesästä huolimatta, varastot ovat suuret.

– Jos lähdet ennustamaan, tee se usein, hän naurahtaa ennustusten epävarmuudelle.

On arvioitu, että viljaa tulisi maailmanmarkkinoille 20 miljardia kiloa kulutusta vähemmän.

PPT antaa virallisen ennusteen noin kuukauden kuluttua. Mutta Pyykkönen viestittää, ettei hurjiin odotuksiin viljanmyyjän oli syytä tuudittautua. Viljanhinnan noususta seuraa myös rehujen hintojen nousu kohta perään.

Tutkimusjohtaja sanoo, että vapaa markkinatalous näkyy suomalaistiloilla rajummin kuin monilla muilla toimialoilla, vaikkakin ala on erittäin säänneltyä ja tukiriippuvainen.

GRILLIHERKUT MAISTUIVAT EURAJOELLA ■ SIVU 12 Keittiömestari Hannu Ollila opasti naisia grillaamaan.

MUINAISjäänteet metsänhoidossa ■ SIVU 6 Jarmo Uimonen

kirjoittaa, miten muinaisjäännöksiin pitää suhtautua.

Ennusta usein Pyykkönen myöntää, että ennus-

laiduntajille haetaan kohteita ■ SIVU 7 VeturiVihreä kannus-

taa laiduntamaan arvokkaat maisemat kuntoon.

n Perjantaina 10.9.2010

Pääkirjoitus

Laadusta oltava valmis maksamaan

M

TK:n toinen varapuheenjohtaja Mauno Ylinen nosti Kauhajoen ruokamessujen seminaarissa tämän kuun alussa tärkeän asian esille. Hän ihmetteli, miten suomalainen viljelijä voi pärjätä kuluttajien ja kauppojen vaatimusten suossa.

Samaan aikaan pitäisi saada sekä halpoja elintarvikkeita että entistä eettisemmin tuotettuja elintarvikkeita. Kaiken lisäksi suomalaisten elintarvikkeiden hintoja verrataan ulkolaiseen halpatuotantoon.

Ylinen muistutti myÜs siitä, että kotimaisten elin-

Jos vaaditaan kotimaista laatua, siitä on oltava valmis maksamaan myÜs käypä hinta. tarvikkeiden laatuvaateet lisääntyvät jatkuvasti, mutta ulkolaisille tuotteille kuluttajat eivät tällaisia vaateita esitä. Suomalaisen viljelijän näkÜkulmasta tilanne on kohtuuttoman kova. Suomen EUjäsenyyden aikana maatilojen tuottavuus on kasvanut kovaa vauhtia ja investoinnit ovat lisääntyneet, mutta maataloustulo on sen sijaan laskenut.

Kaiken muun lisäksi pitäisi siis tuottaa maailman laadukkaimpia elintarvikkeita polkuhintaan.

Suomessa kotieläintuotanto on eettisesti kestävää. Siksi kotimaisen laadukkaan elintarvikkeen ja ulkolaisen halpaelintarvikkeen laittaminen samaan vaakaan ei ole reilua. Suomessa elintarviketuotanto ei voi lähteä kilpailemaan hinnalla. Laadukkaista elintarvikkeista on oltava valmis maksamaan myÜs enemmän. Kauppa ja kuluttaja ovat tässä avainasemassa. Jos vaaditaan kotimaista laatua, siitä on oltava valmis maksamaan myÜs käypä hinta.

KOLUMNI n Maritta Lindqvist

Maalla asumisen elämäntapa Hanketoiminnassa alleviivataan sitä, että projektissa pitää olla alku ja loppu. Ja meikäläisestä niin pitäisi olla kaikissa muissakin touhuissa. Kuten esimerkiksi rakentamisessa.

Joitakin vuosia sitten elämämme muuttui niin, että saatamme nyt asua merenrantapÜheikÜssä puolisenkin vuotta yhteen menoon.

Muutos toi mukanaan myĂśs uusia tarpeita.

MÜkkiin piti saada lisäsiipi vaatehuoneelle, isommalle kylpyhuoneelle ja pikaisesti lämpiävälle saunalle.

Rakennusprojektimme polkaistiin käyntiin piirustuksilla ja lupa-anomuksilla. Ennen kuin leimatut propuskat olivat hyppysissämme, kului siihen luvatun parin kolmen viikon sijasta aikaa liki vuosi. Ajattelimme, että sattuuhan sellaista ja jatkoimme innosta hihkuen projektiamme.

Etsimme urakoitsijaksi luotettavan oloisen firman. Sieltä todettiin homman hoituvan vajaassa kolmessa kuukaudessa. Rakentaminen

SITAATTI

â&#x20AC;&#x153;Ilmastonmuutos pakottaakin Suomen aivan uudenlaisiin puusavottoihin.â&#x20AC;?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 2.9.

käynnistyikin sipsakkaasti. Tai no, rakentaminen ja rakentaminen. MĂśkin nurkalle nimittäin ilmestyi jättikokoinen tyĂśmaakoppi, ruma siirtolava, läjä erilaista tilpehÜÜriä sekä sähkĂśtaulu. Ja siinä se. Rakentajia ei sinne tullut. Eikä muitakaan. Ei viiteen kuukauteen.â&#x20AC; Ensin syytettiin tien pehmeyttä, sitten pakkasia, joulua ja lumimäärää ja lopuksi vielä kelirikkoa.

Kun oltiin jo keväässä, alkoi tapahtua. Pihaamme pesiytyi järkyttävän kokoinen kaivuri. Se seistä jÜkÜtti paikallaan muutaman viikon, kauhoi pari päivää ja jäi sinne nuokkumaan.

TyÜmaallamme alkoi myÜs haahuilla jokunen rakennusmies. Satunnaisesti. Ne naputtelivat iloisen värisiä tikkuja sinne tänne, istuivat kopissaan kaffeilla ja kyselivät siinä kaivetun kuopan reunalla meiltä kaikenlaista seinänväreistä lampun paikkaan.

Tuli heinäkuu ja lomat. Lisäsiipemme saattoi hahmottaa muutamasta nurkkaparrusta ja

niiden yli heitetystä pressusta. Siis hyvällä mielikuvituksella. TyÜmaalla pistäytyi toki silloin tällÜin ukko tai kaksi. Siirsivät lankkuja, pÜllyttelivät peitteitä tai naputtelivat muutaman naulan. Varsinainen rakentaminen ei edistynyt.

Jossakin vaiheessa tyÜmaalle ilmestyi myÜs sähkÜmies. Kutakuinkin umpiunessa kulkeva pojankloppi, jolla ei ollut aavistustakaan, mitä pitäisi tehdä. Siellä se pähki ja ripusteli johtojaan sinne tänne sekä katkaisi makuuhuoneistamme sähkÜt ja telkkariantennista kaapelin.

Ja häipyi sitten teille tietymättÜmille.

Nyt elokuussa tyÜmaallamme on ollut elämää. Useampiakin rakentajia ja viisaan oloisia päällekatsojia. Muttei valmista tule vieläkään. Kukaan ei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä ja koska. Keskinäinen kommunikointi ei tunnu olevan rakennusammattilaisten juttu. Sopimuksia ja piirustuksiakaan ei juuri katsota. Se, mitä tänään tehdään, joudutaan yleensä huo-

menna purkamaan.

Siellä se lisäsiipi on siis edelleen vaiheessa.

Kollega tässä lohdutteli, ettei maaseudun rakennusprojektien kuulukaan tulla koskaan valmiiksi, vaan ne ovat osa maalla asumisen elämäntapaa. Jos näin on, niin pitänee tuo osa-aikainenkin maaseutuasuminen pistää pohdintaanâ&#x20AC;Ś Meiltä nimittäin palaa piakkoin pinna!

Maritta Lindqvist Kirjoittaja on Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakan osa-aikamaalainen toiminnanjohtaja

PANTSEN KUPPILA RiYH RiYH RiYH

Rii iH

KyH KR KyHH iiH y KRyH H yM

TUOPA OLI NyYRYYTTiVii

MAASEUTU

maaseutu

Ruoka- ja ruokateollisuusperunalajikkeita katsastettiin Eurajoella Petri Korkeakosken tilalla Eurajoella pidettiin torstaina 26. elokuuta pienimuotoinen ruoka- ja ruokateollisuusperunoiden esittelytilaisuus. Esittelyssä 33 lajiketta.

Merja Mäkinen

Lajikkeiden joukossa oli vanhojen tuttujen lajikkeiden lisäksi uusia tulokkaita. Tilakokeeseen lajikkeita olivat toimittaneet Pohjoisen Kantaperuna Oy, Suomen Siemenperunakeskus Oy, Finpom Oy ja Perunaseppä Oy. Tapahtuma oli osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeilla â&#x20AC;&#x201C;hanketta.

Lajikkeet käytiin läpi Mika Paassilta esitteli Kantaperunan lajikkeista mm.

Annabellen, joka on aikainen kesäperuna ja hyvästä maustaan tunnettu. Tosin tällä koelohkolla se ei näyttänyt parhainta kasvukokoaan. Uusimpina ja lupaavina tulokkaina ovat Challenger, joka on satoisa ja viljelyvarma lajike sekä Mozart, jolla on hyvä ruvenkestävyys. Operalla on muita lajikkeita hiukan parempi rutonkestävyys, joten se voi soveltua luomutuotantoon. Mika Paassilta kertoi myÜs, että mm. tyvimätää vastaan Kantaperuna on uusimassa siemenperunoiden lisäysohjelmaansa. Kotimainen siementuotanto aloitetaan minimukuloilla, joita kasvatetaan eristyksessä yleisistä perunanviljelyalueista kasvitautien välttämiseksi.

Siemenperunakeskuksen

Osallistujat pitivät tällaista esittelyä hyvänä, jossa on useiden edustajien lajikkeita samaan aikaan esillä. Syksyn aikana lajikkeista tehdään vielä satoarvio ja kokoluokitus.

Markku Kortesoja kertoi, että SPK:n lajikkeista Ladylajikkeet edustavat ruokateollisuuslajikkeita ja musiikkitermilliset lajikkeet ovat ruokaperunoita. Melody on tällä hetkellä SPK:n ykkĂśslajike. Se on erinomainen ruokaperunalajike ja soveltuu kuorintaan. Muut esillä olleet â&#x20AC;?musiikkilajikkeetâ&#x20AC;? olivat Musica ja Orchestra.

Musicasta odotetaan Nicolan korvaajaa. Se on hiukan Nicolaa aikaisempi.

Finpomilla oli esillä eniten uutuuslajikkeita. Finpom on uusimpia tulokkaita siemenperuna-alalla, ja se edustaa saksalaisen Europlantin lajikkeita. Heikki Markuksen suosikki on kiinteämaltoinen Marabel, joka on myÜs hyvän makuinen. Muita Finpomin

Kaikilla lajikkeilla on omat viljelyniksinsä ja -vaatimuksensa. lajikkeita ovat mm. Ewelina, Bellarosa, Jelly ja Milva. Esimerkiksi Bellarosa ja Kantaperunan Mozart ovat punakuorisia lajikkeita. Suomalaiset arastelevat suotta punakuoristen lajikkeiden käyttÜä. Ne kaikki

mielletään uuniperunoiksi, vaikka näin ei ole.

Uusin perunoiden lajike-edustaja on huhtikuussa perustettu Perunaseppä Oy. Perunasepän Asko Seppänen kertoi, että se edustaa hollantilaisen Agricon lajikkeita. Kentällä olivat Perunasepän lajikkeista mm. kasvuajaltaan ääripäät Arielle ja Ditta, jotka ovat aikaisemmin olleet Keskon edustuksessa. Arielle on aikainen kuorintaan soveltuva lajike ja Dittalle suositellaan alhaista typpilannoitusta.

Niksit olisi opittava Yhteistuumin siemenperuna-alan toimijat totesivat, että kaikilla lajikkeilla on omat viljelyniksinsä ja -vaatimuksensa. Siksi harva viljelijä onnistuu ensimmäisenä vuonna täydellisesti aloittaessaan uuden lajikkeen kanssa.

Tilaisuuteen osallistui reilu 20 lajikkeista kiinnostunutta.

Jaana Laurila, Merja Mäkinen ja Turo Kiviranta

10.9.2010

5

n MAAUSKO

Maausko nousussa Luontoarvojen kunnioittamisen, ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen käytÜn, energiakysymysten ja ruokaturvan luulisi luovan maaseudulle nostetta. Ainakin virallisten valmistelujen ja päätÜsten mukaan. Miten on sitten elävässä elämässä ja käytännÜssä, se saattaakin olla toinen juttu.

Joka tapauksessa maajussin arvostus saattaa olla jyrkässä nousussa. Kauanhan se on arvostuksessa jo ollut poliitikon, autokauppiaan ja toimittajan yläpuolella. Ei silti, rehellisiä ammattejahan nuo edellä olevatkin ovat â&#x20AC;&#x201C; omalla tavallaan.

Viikko sitten tuli kuluneeksi 110 vuotta Urkin syntymästä. Meikäläisen sukupolvelle Urkki ilmensi maauskoa sen moninaisimmassa merkityksessä. Hän piti muun muassa maan, maaseudun, syrjäseutujen ja maajussinkin puolia. Jos valtakausi kansan laajasta tahdosta kenties meni muutamalla vuodella pitkäksi, niin se on pientä hänen elämäntyÜnsä rinnalla. Voisihan sitä tyÜelämän loppumetreillä itse kukin miettiä, missä vaiheessa pitäisi ns. lähteä lätkimään, ettei sitten jälkikäteen sanottaisi, että roikkui liian pitkään. Vaikka nykyään tavoitteena onkin pitempi tyÜelämä, paitsi herroilla kultaisine kädenpuristuksineen.

Nyky-yhteiskunnassa tyÜ, asuminen ja palvelut ovat turhan kaukana toisistaan. Siksipä muun muassa halutaan eheyttää yhdyskuntarakennetta, tiivistää asutusta.

Vanhanmallisessa maatalousyhteiskunnassa ei moisia ongelmia ollut. Suurimmat ongelmat yhdyskuntarakenteen hajautumisessa ovat suurimmilla kaupunkiseuduilla, vaikka joskus näissä asioissa on yritetty erityisesti maaseudun asujia syyllistää. Maaseudun väki vähenee siihen tahtiin, että todella toivoo maauskon olevan nousussa ja vaikuttavan siihen, että jatkossakin maaseudulla olisi tarpeeksi väkeä pitämässä tätäkin maata ja maailmaa pystyssä. Eli pää pystyyn maaseudun väki!

Satafood Kehittämisyhdistys ry

6\NV\Q VLHPHQHW

7LODVLHPHQHVWl (GXOOLVHVWL WRLPLWHWWXQD S\\Gl WDUMRXV

.$//( 3(572/$ S

6<<69,/-2-(1 MD 1850,.$69,(1 VLHPHQHW MD VHRNVHW /DMLNHWLHWRD ZZZ WLODVLHPHQ Ă&#x20AC;

6

MAASEUTU

metsä

10.9.2010

Metsähallitus on tehnyt Euran Harolassa luontopolun muinaisjäännösalueelle, joka sijaitsee osin pähkinäpensaslehdossa.

Aluetta hoidetaan laiduntamalla lampaita.

Kiinteät muinaisjäännökset huomioitava metsien käsittelyssä Periaatteessa hakkuu voi olla muinaisjäännöksen kannalta myönteistä.

Kiinteät muinaisjäännökset ovat maaperässä säilyneitä ihmistoiminnan menneiden aikojen jälkiä. Ne ovat muinaisia asuinpaikkoja, hautoja, työpaikkoja ja erilaisia puolustusrakennelmia. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa muinaisjäännöksiä on runsaasti, erityisesti rannikkoalueella. Lukumääräisesti yleisin muinaisjäännöstyyppi lienee pronssikautinen hautaröykkiö. Röykkiöt erottuvat maastossa usein hyvin, sillä ne rakennettiin rantakallioille ja kuiville mäenlaeille.

Sen sijaan esimerkiksi kivikautisten asuinpaikkojen paikallistamiseen tarvitaan useimmiten arkeologin asiantuntemusta.

Muinaismuistolaki kieltää muinaisjäännöksen kaivamisen, peittämisen, muuttamisen, vahingoit-

tamisen, poistamisen tai muun kajoamisen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että alue olisi rauhoitettava metsänhoitotoimilta. Periaatteessa hakkuu onkin yleensä myönteinen toimenpide muinaisjäännöksen kannalta. Ongelmia voivat aiheuttaa maanmuokkaus ja etenkin kantojen nosto.

Museoviraston ohjeiden mukaan muinaisjäännösten päälle ei kaadeta eikä kasata puita, eikä sen näkyvien osien päältä saa ajaa metsäkoneella edes silloin kun maa on jäässä. Muinaisjäännöksen päältä tulisi myös kaataa ja raivata kaikki puusto pois. Säästöpuita kohteen päälle ei suositella jätettävän. Kiinteää muinaisjäännöstä ja sen suojaaluetta ei saa muokata, eikä kantoja tule nostaa. Kannonnostokohteissa tulee ol-

Metsissä on myös lukuisia vanhasta metsien käytöstä kertovia historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. la erityisen tarkka suojaalueen riittävyydestä. Kohteiden säilymisen kannalta tärkeää on niiden rajaus ja merkintä niin, että ne säilyvät hakkuussa ja myös muokkauksessa.

Metsissä on myös lukuisia vanhasta metsien käytöstä kertovia historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten tervahautoja,

hiilimiiluja, kaskiraunioita ja sudenkuoppia. Nämä kohteet suositellaan säilytettäväksi omatoimisesti.

Useat metsäorganisaatiot ovat hankkineet Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tiedot omiin paikkatietojärjestelmiinsä, mikä helpottaa hoito- ja hakkuutöiden suunnittelua. Rekistereitä myös päivitetään, sillä uusia kohteita löytyy vuosittain. Mikäli metsätöiden yhteydessä löytyy uusi muinaisjäännös tai sellaiseksi epäiltävä, tulee työnjohdon ottaa yhteyttä Museoviraston tai lähimmän maakuntamuseon arkeologiin. Näin saadaan tarkemmat ohjeet kohteen käsittelyyn ja rajaukseen.

Jarmo Uimonen Kirjoittaja on Metsäkeskus Lounais-Suomen palveluksessa

MAASEUTU

maaseutu

Sanna Seppälä

Perinnemaisema pysyy kunnossa laiduntamalla, tässä ylämaankarja työssä Porin Preiviikissä meren rannalla.

Perinnemaisema kuntoon laiduntamalla

Hanke auttaa laidunmaita ja laiduntajia löytämään toisensa.

Maisemasuunnittelija Sanna Seppälällä on nyt mielessä laitumet ja laiduntajat.

Hän on juuri aloittanut VeturiVihreä-hankkeen, jonka päätavoitteena on järjestää laiduntamalla hoito luonnonsuojelullisesti ja maisemanhoidollisesti arvokkaille alueille.

– Satakunnassa on paljon perinteisiä, arvokkaita laidunalueita, jotka ovat kasvaneet tai kasvamassa umpeen. Laiduntamisesta pyritään tekemään hankkeen avulla taloudellisesti kannattavampaa saamalla laidunnuksen piirin mahdollisimman isoja alueita, unohtamatta kuitenkaan pienialaisiakaan kohteita, Seppälä kertoo.

VeturiVihreä-hanke toimii Merikarvian, Porin, Luvian, Eurajoen ja Rauman alueella. Seppälä toivoo löytävänsä paikallisia

7

Vesureille töitä

Yhdessä voimme pohtia muun muassa kohteen nykyiset arvot ja hoidon jatkuvuuden.

LUSTO/Sanna Jääskeläinen

10.9.2010

maatiloja ja yhdistyksiä, jotka alkaisivat huolehtia alueiden hoidosta.

– Jos paikallisia laiduntajia ei löydy, niin hankkeessa etsitään sopivia laiduntajia kauempaa maakunnasta.

Yhdistykset mukaan Nyt hankkeen alkumetreillä Seppälä selvittää mahdollisten laidunalueiden maanomistajat, kartoittaa heidän innostustaan vuokrata alueitaan laiduntajille sekä etsii sopivia laiduntajia alueille. Apuna hänellä on jo tehdyt kartoitukset, kuten luonnon moni-

muotoisuuden yleissuunnitelmat, joihin on merkitty hoidon piiriin sopivia kohteita.

– Myös paikallisia yhdistyksiä aktivoidaan ottamaan pieniä kohteita hoitaakseen. Toivon, että kiinnostuneet ottaisivat empimättä yhteyttä.

Hankkeessa valmistellaan luonnon- ja maisemanhoidonsuunnitelmia hoidettaville kohteille. Alueita laidunnetaan maatalouden ympäristötuen erityistuella, mahdollisuuksia ovat Perinnebiotoopin hoito ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen tukimuo-

INFO Maisemalaidunnus sopii niin maaseudulle kuin taajamiin.

Eläimet ovat tehokas ja ympäristöystävällinen tapa hoitaa luontoa ja maisemaa. Lisätietoa maisemalaidunnuksesta esimerkiksi osoitteesta www.laidunpankki.fi/Maisemalaiduntaminen_su.pdf

dot. Nykyisin myös rekisteröityneillä yhdistyksillä on mahdollista hakea erityistukia alueiden hoitoon.

– Avustamme viljelijöitä ja rekisteröityneitä yhdistyksiä tukien haussa. Myös esimerkiksi kylälle voidaan laatia hoitosuunnitelma, jos kylä on maisemallisesti arvokas.

Monenlaisia maisemia Arvokkaita maisematyyppejä on monenlaisia, joten kiinnostuneiden kannattaa kysyä mahdollisuuksista päästä mukaan. Pelkästään perinteisiä laidunmaita on monta erilaista: kuiva niitty, tuore niitty tai rantaniitty, metsäinen hakamaa ja metsälaidun.

– Yhdessä voimme pohtia muun muassa kohteen nykyiset arvot ja hoidon jatkuvuuden. Tärkeätä on löytää laiduneläimet, Seppälä pohtii.

Laitumelle on suunniteltava myös sopiva laidunnuksen määrä. Perinnekohdetta ei saa ylilaiduntaa, eikä lisärehua saa antaa. Laidunkierron mahdollistamiseksi onkin tärkeätä löytää riittävän suuria laidunmaakokonaisuuksia.

Hoitosuunnitelma laaditaan viideksi vuodeksi eteenpäin. Maatalouden ympäristötuen erityistuki määräytyy kustannusten ja tulonmenetysten mukaan.

Tukihakemukset on jätettävä huhtikuun loppuun mennessä.

ProAgria Satakunnan VeturiVihreä-hanke jatkuu vuoden 2012 kesään asti. Hanketta rahoittaa Satakunnan ELY-keskus /Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Maisemasuunnittelija Sanna Seppälän tavoittaa numerosta 050 5902 085 tai sähköpostitse sanna.seppala@proagria.fi

PE 10.9. KLO 19 PE 17.9. KLO 19 LA 18.9. KLO 19 TO 23.9. KLO 19 PE 24.9. KLO 19 LA 25.9. KLO 19 LA 2.10. KLO 19 PE 15.10. KLO 19 KE 20.10. KLO 19 PE 22.10. KLO 13 TO 28.10. KLO 13 -esitykset jatkuvat...

Metsäkeskusten Päivä taimikollesi -kampanjassa on kannustettu metsänomistajia taimikoiden varhaishoitoon toukokuusta lähtien. Ilmoituksia toteutuneista töistä on kampanjan tässä vaiheessa kertynyt jo 700 kappaletta. Ilmoituksen varhaishoidosta kesäkuun loppuun mennessä jättäneille on arvottu vesureita.

Kampanja jatkuu lokakuun loppuun asti. Lokakuun lopussa arvotaan lisäksi raivaussahoja kaikkien ilmoituksen jättäneiden kesken.

Onnetar suosi arvonnassa Marjo Äikästä Somerolta. Hän ilmoitti kisaan alkukeväällä tekemänsä taimikon perkauksia.

Tiedot muista voittajista internetissä: http://www. metsakeskus.fi/web/fin/uutiset/etusivu.htm

Metsäpäivä Virttaalla Lounais-Suomen metsäiset toimijat järjestävät yhteistyössä 18.9. Lounais-Suomen metsäpäivän Virttaalla Alastaro Circuitin välittömässä läheisyydessä. Keskipisteessä ovat metsänkasvatuksen 30 ensimmäistä vuotta, ja toimet tuona aikana työnäytöksin esitettynä.

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila on vastaamassa kello 12 alkaen yleisön ajankohtaisiin metsäaiheisiin kysymyksiin kyselytunnilla. Lounais-Suomen metsäpäivän järjestelyistä vastaavat yhteisyössä Metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys, metsäteollisuus, 4H ja Koneyrittäjät. Tapahtumaan kello 10–15 odotetaan noin 600 kävijää.Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lounais-Suomen metsäpäivän työnäytöksissä pääsee tutustumaan lähes kaikkiin työlajeihin.

8

MAASEUTU

koti ja rakentaminen

10.9.2010

Pienillä investoinneilla viihtyvyyttä

Satakuntalaiset Leader-toimintaryhmät tarttuivat mahdollisuuteen, jonka avulla maaseudun yhdistykset saavat toteutettua pieniä investointeja.

Satakunnassa neljä toimintaryhmää, Aktiivinen Pohjois-Satakunta, Karhuseutu, Pyhäjärviseutu ja Ravakka, hakivat kukin oman koordinoinrtihankkeen. Kunnista vain Joutsenten Reittiin kuuluva Huittinen jäi tällä kertaa koordinointihankkeen ulkopuolelle.

Ideana koordinointihankkeessa on se, että Leadertoimintaryhmä on hakenut isomman rahapotin tiettyyn tarkoitukseen. Kokonaisuuden sisällä voidaan käynnistää useita pieniä hankkeita.

Osallistuminen ei edellytä yhdistykseltä suurta rahallista panostusta, sillä talkootyö toimii osarahana sekin.

Neljännesmiljoonan jättipotti Aktiivisen Pohjois-Satakunnan, Pyhäjärviseudun ja Ravakan koordinointihankkeissa tuetaan erilaisten yhdistysten pieniä investointeja. Alahankkeina toteutettavien investointihankkeiden kautta parannetaan kylien viihtyisyyttä elinympäristönä sekä monipuolistetaan toimintaa kylillä yhteisten tilojen käyttöominaisuuksien sekä harrastusmahdollisuuksien lisääntyessä.

Karhuseudun polut hankkeessa toteutetaan erilaisia polkuihin liittyviä asioita, kuten tulipaikkojen ja laavujen sekä erilaisten

polkujen kunnostamista ja opasteiden sijoittamista.

Yhteensä alahankkeisiin myönnettiin tukea yli 120 000 euroa ja hankkeiden kokonaiskustannukset nousivat yli 250 000 euroon.

Yhdistykset mielissään Hankkeita toteuttavat etenkin kylä- ja kotiseutuyhdistykset. Myös metsästys- ja urheiluseurat ja muut kylillä toimivat yhdistykset ovat hyödyntäneet tämän hankemahdollisuuden erittäin hyvin. Satakuntaan muodostui yhteensä 30 alahanketta.

– Kuluvalla EU:n ohjelmakaudella 2007–2013 suuntaus suurien hankkei-

den ihannointiin on ollut saamassa jalansijaa. Onneksi uusi hankemuoto, koordinointihanke, antaa edelleen

sinkin kun tässä hanketyypissä toimintaryhmän rooli on avustaa hankkeiden toteuttajia tavallistakin enemmän. Toimintaryhmä hoitaa alahankkeiden raporHankemuoto toinnin keskitetysti ja yhteon ollut nä kokonaisuutena. Tavoitteena on samalla myös tuyhdistysten tustuttaa alahankkeiden tomielestä teuttajat tosiinsa ja saada erittäin näin aikaan enemmän yhteistyötä yhdistysten väliltervetullut. le, kertoo Pyhäjärviseutu ry :n toiminnanjohtaja Marja Kares-Oksman uudesta yhdistyksille mahdollisuu- hankemuodosta. den toteuttaa pieniä, kauan suunnitelmissa olleita Titta Strömberg investointeja. Hankemuoto Satakunnan maaseutuohjelman tiedottaja on ollut yhdistysten mielestä erittäin tervetullut, var-

Haverinen taitavin

Metsänomistajien SMmetsätaitokisat käytiin 8.8.

Lempäälässä Ideaparkin lähimaastossa. Kilpailussa oli 600 osallistujaa. Ostoskävijätkin tutustumaan Metsätaito Ideaparkissa oheistapahtumassa metsäalan organisaatioiden tarjontaan ja metsäohjelmaan.

Yleisen sarjan voitti Teuvo Haverinen, Mhy Pohjois-Karjala. Hopeaa sai Mikko Kiviluoma, Mhy Lakeus, ja pronssia Lauri Husu, Saimaan metsänomistajat ry. Naisten sarjan voitti Mhy Mänty-Saimaan joukkueessa kilpaillut Eeva Vasara. Toiseksi tuli Mhy Keski-Suomen Aino Hurskainen ja kolmanneksi Mhy Kerimäen Maire Hämäläinen.

Joukkuekilpailun voitti Mhy Päijänne 3. Toiseksi tuli Mhy Siikalakeus 1 ja kolmanneksi Mhy PäijätHäme 1.

Rakenna kerralla kunnolla. Säästät siinä monin tavoin.

Lisätietoja: Rudus Oy p. 020 447 711

Maatalousyrittäjänä ajattelet kokonais- ympäristövahinkoja ei saa syntyä ja taloudellisuutta. Haluat rakennuksen, että lietesäiliöiden on oltava täydellisen jolla on pitkä käyttöikä ja vähän korjaus- tiiviitä. tarvetta. Tiedät miten voimakkaasti Ruduksen betonilaadut valmistetaan betonia syövyttäviä lanta, virtsa ja maito betoninormien ja eurostandardien mukaisesti. Käyttämällä niitä varmistat rakenteiovat. Olet nähnyt, millaisia rasituksia den pitkän käyttöiän. Asiantuntijamme suola ja pakkanen betonirakenteille opastavat sinua mielellään. aiheuttavat. Sinulle on selvää, että

Paalut, kiviaines, betoni, harkot, putket, haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmät ja umpisäiliöt, nautaritilät

www.rudus.fi

MAASEUTU

koti ja rakentaminen

10.9.2010

Vakuutukset ovat osa rakentamista

9

Pankista kyllä muistutetaan vakuutusturvasta, jos sen itse unohtaa.

LUSTO/Sanna Jääskeläinen

Talon rakentajalla on monta asiaa muistettavana. Vakuutuksien ottamista ei kuitenkaan voi yleensä unohtaa, sillä pankki velvoittaa ottamaan vakuutuksen ennen kuin antaa lainaa. Ainakin palovakuutus täytyy olla, jos rakenteilla oleva rakennus on kiinnitetty lainan vakuudeksi.

Jos rakennuksella on työntekijöitä, pitää heille ottaa lakisääteinen tapaturmavakuutus. Se tehdään ennen töiden aloittamista.

Kun työ ostetaan yritykseltä, yritys huolehtii työntekijöidensä vakuutuksista.

Lähes kaikilla rakennustyömailla tehdään myös talkoita. Talkooväen voi myös vakuuttaa.

– Aika hyvin talkooväen vakuutusta osataan jo kysyä myös rakennuksille. Talkoovakuutuksia on myyty jo pitkään esimerkiksi seuroille ja taloyhtiöille, joissa tehdään paljon talkoita, kertoo Tapiolan Satakunnan paikallisjohtaja Kimmo Suomi.

Arvoa nostaen Useimmiten rakentaja ottaa valmisteilla olevalle talolle rakennustarvikkeineen kotivakuutuksen jo alussa.

Suomi kertoo, että tavallista on ottaa kotivakuutus heti koko talon arvosta.

– Periaatteessa vakuutuksen arvoa voi nostaa työn edistyessä. Käytännössä esimerkiksi talopaketit rakennetaan niin nopeasti, että arvo nousee koko ajan.

Talopaketeissa on yrityskohtaisia eroja siinä, milloin vastuu rakennuksesta ja sille mahdollisesti syntyvistä vahingoista siirtyy yritykseltä ostajalle. Usein

Myrskyt aiheuttavat vuosittain useita vahinkoja. vastuu vaihtuu, kun tavara on tuotu tontille. Tarkemmat tiedot löytyvät kauppaehdoista.

Myrskyt rikkovat

Rakennustyömailla käy valitettavasti myös varkaita.

Useimmiten rosvot valitsevat kohteikseen isoja rakennustyömaita, joista saattaa saada saaliiksi ammattilaistyökaluja. Pienemmillä rakennustyömaillakin vieraillaan joskus luvatta.

Vakuutus korvaa varkauden, jos työkalut ja tarvikkeet on säilytetty kunnollisessa lukitussa tilassa. Tavallisimmin säilytyspaikaksi vuokrataan alkuun kontti tai parakki. Kun ikkunat ja ovet ovat jo paikoillaan, niiden lukitseminen kannattaa.

Myös ilkivaltaa tehdään rakennuksilla. Erityisesti juhlapyhinä rakennustyöRakentajan innostus on maalla riehuminen saatyleensä kiinnittynyt varsinai- taa houkutella. Lähinnä ilseen rakentamiseen. Kimmo kivalta kohdistuu isompiin Suomi muistuttaa kuitenkin työmaihin, jotka sijaitsevat yleisen siisteyden ja järjeskaupungin keskustan tuntyksen tärkeydestä.

Siisteys rakennustyömaalla vaikuttaa työturvallisuuteen ja tulipaloriskiin.

tumassa.

– Onneksi pientaloalueilla on rauhallisempaa. Isoilla rakennuksilla on nykyään yleensä vartiointi, Suomi kertoo.

Sääolot saattavat yllättää rakentajan.

– Myrskyt aiheuttavat vuosittain useita vahinkoja rakenteilla oleville rakennuksille, Suomi sanoo.

– Vakuutusturva kattaa myrskyvahingot, kun kyseessä ei ole rakennusvirhe. On tapauksia, joissa esimerkiksi kattotuolit tulevat alas kovalla tuulella, mutta

sitä ei kuitenkaan aiheuta myrsky, vaan kattotuolien liian heikko sitominen.

Lukuisat myrskyt eivät ole Kimmo Suomen mukaan kiristäneet vakuutusehtoja. Yleensä jo suppeimpaan kotivakuutukseen kuuluu palovakuutuksen lisäksi myrskyvakuutus.

Tulva on luonnonmullistus, jonka vakuutuskorvauksista on keskusteltu vuosikaudet. Vääntö jatkuu.

– On puhuttu tulvarahaston perustamisesta vakuutuksenantajille. Se toteu-

tunee aikaisintaan vuonna 2015.

Tulvakorvauskeskusteluun oman lisämausteensa ovat tuoneet Porin kaupunkitulvan kaltaiset poikkeukselliset sadevesitulvat.

Takavuosina asiakkaat kyselivät rakennusvirheiden mahdollisesta vakuuttamisesta. Kimmo Suomi kertoo, että kyselyt ovat käytännössä lakanneet, sillä laskelmat nostivat mahdollisen vakuutuksen kalliiksi ja korvausten määrittämisen hyvin vaikeaksi.

10

MAASEUTU

koti ja rakentaminen

10.9.2010

EL K

MAASEU N TU

EL K N MA AS EUTU tävästi. Joten sekin tie on nähty. Molemmat ovat toimineet maatalouslomittajina, mitä ammattipiireissä pidetään isona lisäarvona.

– Tämä on iso juttu meille, Kalle Niemelä tiivistää 280 000 euron sijoittamisen nautatilaan.

Samalla tila tulee tarjoamaan laskelmien mukaan toimeentulon 3-henkiselle perheelle.

Vuosi kerrallaan

Kalle Niemelä sanoo, että kasvattamon rakenteissa on pyritty aika yksinkertaisiin ratkaisuihin, silloin on vähemmän myös rikkoutuvaa. Lantakin poistetaan sisätiloista traktorivoimin.

Iso juttu perheelle Leena ja Kalle Niemelän tilalla Huittisten Huhtamolla odotetaan lokakuuta ja sonnien siirtoa uusiin tiloihin.

LUSTO/Jukka Silvast

Mutta miksi viljelijäperhe

sijoittaa lihakarjan kasvatukseen?

– Investointituet ovat hy-

vät, isäntä Kalle tiivistää.

Broiler- ja sikatalous jäi laskuista pois nimenomaan

tukipolitiikan vuoksi. Yleinen investointiavustus on nautojen kasvatusraken-

nukseen 40 prosenttia ja nuorten tuottajien piiriin kuuluva saa kymmenen prosenttia lisää.

– Ei muu kasvatus edes sovellu tilalle. Ja nyt tuntuu sitä, että teemme sitä, mistä pidämme. Tämä on elämäntapa. Tässä saa toteuttaa lapsuuden haavetta, isäntä jatkaa.

Tilalla on kokemusta emakoiden pidosta riit-

Lokakuussa valmistuvan sonninavetan strategiset mitat ovat; 150 nautaa, 823 neliötä, lantala 584 neliötä. Lannanlevityssopimukset syntyivät vaivatta. Ympäristölupa sekin tuli Huittisten kaupungilta yllättävän nopeasti.

Tilalla saneerataan myös vasikkajuottola, paikka missä vasikat kasvavat siirrettäviksi uuteen jatkokasvattamoon.

Uudisrakennuksen ulkoseinustan runkotolpat ovat terästä, sisätolpat kyllästettyä puuta. Tuhti kattoprofiilipelti mahdollistaa kattotuolittoman rakenteen.

MAASEUTU

koti ja rakentaminen – Puutavara kyllästettyä lukuunottamatta otettiin omasta metsästä.

Kalle Niemelä kertoo selvästä strategiasta, mihin päädyttiin ProAgrian kanssa pidetyissä neuvonpidoissa.

– Olemme pyrkineet aika yksinkertaiseen konseptiin. Automaatio tuo kustannuksia.

Ennen yhteiskunnan tukea täytyi tehdä selvät suunnitelmat lihantuotannosta, ostajista lähtien. Sopimus on nyt Atrian kanssa.

– Vuosi kerrallaan aina mennään. En tee koskaan pidempiä sopimuksia.

– Mutta on sieltä tullut hyviä vasikoita, niitä on ollut hyvin tarjolla.

Tilalla kasvaa parhaillaan ainakin kolmea ikäryhmää nuoria eläimiä.

– Ja kohta tulee 15 lisää, isäntä sanoo. Muita on jo ennestään 58 kappaletta.

Rakentamistrategiaan kuuluu tehdä mahdollisimman paljon itse, mutta muutamia asioita on ulkoistettu.

– Hieman harmittaa, kun pohjatyöt maksoivat arvioitua enemmän. Mutta olemme pysyneet budjetissa.

Pohjatöissä piti yllättäen louhia 200 kuutiota kalliota, mikä maksoi. Isäntä sanoo, että tätä kirittiin kiinni, kun seinäelementit valettiin ammattilaisten kanssa navetan vieressä. Elementit ulottuvat niin korkealle, etteivät eläimet pääse yli. Siitä ylöspäin seinää sulkevat tuuliverhot.

– Käsin kampimenetelmällä niitä nostetaan ja lasketaan, isäntä korostaa.

Suurin koneinvestointi on juottoautomaatti. Vesi tarvitsee sähköä, mutta vettä saadaan hetken aikaa muutenkin. Tilalle piti ostaa myös aggrekaatti.

Eläin kuin patteri Suunnittelussa mukana ollut maitotilayritysneuvoja Jarkko Storberg ProAgriasta kertoo monen navettarakenteen mallin tulleen uudelta mantereelta.

10.9.2010

– Kevyt verhoseinärakenne on Yhdysvalloista.

Tietyssä kylmyydessä kosteus tiivistyy verhoon, johon syntyy eristävä pinta. Muuten rakennus ei tarvitse lämmitystä, eikä siihen ole sijoitettu ilmanvaihtojärjestelmää. Verhojen avulla tuuletus onnistu, ja sisälle saadaan aivan ulkoilmaa vastaavat olosuhteet – tarvittaessa.

– Yksi nauta tuottaa energiaa 850 kilowattia, hän muistuttaa.

Storberg tuumaakin, että Sveitsin maatilat, jois-

sa karjasuoja on alakerroksessa, asunto välikerroksessa ja heinävarasto vintillä, edustavat todella järkevää ajattelua.

Yli 300 kiloon Navettaan tulee kymmenen osastoa, ja jokaiseen osastoon sijoitetaan 15 eläintä.

Eläin kasvaa noin 330 kilon teuraspainoon, yksilöstä ja rodusta riippuen.

– Aina karsinaan mentäessä on tapaturmaristi, Kalle tietää.

n PLUS

Monen paikan höylä Maitotilayritysneuvoja Jarkko Storberg uskoo, että hänet tunnetaan ainakin maitotiloilla aika hyvin, sen verran kenttätöitä on takana.

– Kierrän Satakunnassa, mutta myös naapureissa Pirkanmaalla ja VarsinaisSuomessakin.

Storberg osallistuu myös maatalousinvestointien alkuvaiheen työhön, eli tuottajan ideaa testataan ja vaihtoehtoisia rat-

Jarkko Storberg tekee töitä kentällä eli tiloilla paljon enemmän kuin toimistossa.

kaisuja mietitään.

– Pääsääntöisesti teen rakentamiseen liittyvät ympäristölupahakemukset tiloille.

Paitsi investointeihin liittyvät laskelmat, Storberg toimii niin eläin- ja peltopuolen tuotantoneuvojana.

ProAgria on jo rakentanut mallia, missä organisaatio ottaa entistä laajempia kokonaisuuksia haltuunsa, kun tuottaja haluaa esimerkiksi tehdä tilalle vaikka navetan. Tukitiimi-malli on jo käytössä Satakunnassa, ja sitä ajetaan koko ajan laajemmaksi valtakuntaan.

Storberg kertoo tukitiimin kilpailuttavan urakoita, se tekee urakkasopimuksia ja organisoi työmaan töitä. Äärimmilleen vietynä malli toimii siten, että viljelijä vain soittaa ProAgriaan, ja sanoo haluavansa yhden navetan.

– Suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa ja rahaa, Storberg muistuttaa rakennushankkeisiin ryhtyviä. Huonolla suunnittelulla voi menettää moninkertaisesti suunnitteluun sijoitettavan rahan.

11

12

MAASEUTU

maaseutu

10.9.2010

Grillikauden loppuhuipennus käsillä Syksyn tuoreet vihannekset houkuttelivat grillaamaan myös Kuivalahdella.

LUSTO/Sanna Jääskeläinen

Satakunnan maa- ja kotitalousnaiset järjestivät tällä viikolla kolme grilli-iltaa eri puolilla maakuntaa. Maanantaina kokoontui Eurajoen Kuivalahdelle 30 innokkaan naisen joukko kuulemaan grillivinkkejä. Niitä saapui antamaan Satakunnan keittiömestareiden puheenjohtaja Hannu Ollila, joka työskentelee Kivikylän kotipalvaamossa.

Grillaamista on usein pidetty miesten puuhana, mutta ainakin satakuntalaiset naiset ovat eri mieltä. Satakunnan maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Marjut Koivisto kehottaa naisia rohkeasti grillin äärelle.

– Grillaaminen on nopeata ja terveellistäkin, koska grilliruokiin ei juurikaan tarvitse lisätä rasvaa, hän sanoo.

Huomio kasviksiin Oman grillin kanssa kokeilemalla löytyvät hyvät valmistustavat. Näin syksyllä kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan ainakin tuoreen sadon kasvisten grillaamista.

– Kasviksista oikeastaan kaikki käyvät grilliin ehkä kaaleja lukuunottamatta.

PLUS

Naisten oma järjestö vinkkaa ja opastaa

Satakunnan keittiömestareiden puheenjohtaja Hannu Ollila antoi grillivinkkejä maanantaina Satakunnan maa- ja kotitalousnaisten grilli-illassa Eurajoella. Marjut Koivisto katselee.

Myös porkkana ja lanttu sopivat vartaisiin tai nyytteihin.

Esimerkiksi paprika, kesäkurpitsa, tomaatti, sipulit, Koivisto luettelee.

Kasviksia voi grillata sellaisenaan tai tehdä vartaita tai folionyyttejä. Vartaaseen voi yhdistää esimerkiksi kesäkurpitsaa, sipulia ja paprikaa sekä halutessaan vaikkapa broileria.

Kasviksista tulee hyvää grillaamalla.

– Pitemmän kypsymisajan vaativat lihat voi esikypsentää esimerkiksi pannulla. Myös porkkana ja lanttu sopivat vartaisiin tai nyytteihin, mutta niitä kannattaa ehkä kiehauttaa het-

kisen verran ennen grillaamista kypsymisen nopeuttamiseksi.

Perunasta syntyy maistuva lisuke, kun suikaloituja perunoita kypsyttää folionyyteissä mausteiden, yrttien ja rasvanokareen kanssa. Perinteinen tapa kypsentää peruna on laittaa se foliossa tuhkan joukkoon.

Kesäkurpitsasta voi tehdä esimerkiksi veneitä, joihin voi laittaa mielestään täytettä. Uuden sadon tomaatti on makoisaa grillattuna vain mustapippurilla maustettuna.

Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen neuvontajärjestö ja yksi maan suurimmista naisjärjestöistä. Se tarjoaa kotitalous-, yritys- ja maisemanhoidon neuvontaa 16 maakunnallisessa piirikeskuksessa. Jäseniä järjestöllä on koko maassa noin 60 000.

Satakunnan maa- ja kotitalousnaisiin kuuluu yli 3 200 jäsentä eri paikallisyhdistysten kautta. Yhdistyksiä on 62: jokaisessa kunnassa on vähintään yksi yhdistys, osa yhdistyksistä on Satakunnan rajojen ulkopuolelta.

– Jäsenistössämme on naisia ammatillisesti ihan laidasta laitaan. Vaikka järjestön lähtökohtana olivat maatalojen naiset, on nykyjäsenistössä naisia, joilla on multaa vain kukkapurkeissa, sanoo toiminnanjohtaja Marjut Koivisto.

Järjestön toimistolla työskentelee hänen lisäkseen maisemasuunnittelija ja yritysneuvoja. Koivisto on muiden töidensä lisäksi mukana valtakunnallisessa nettineuvontaringissä. Osoitteesta ruokaneuvot@maajakotitalousnaiset.fi voi kuka tahansa kysyä maksutta neuvoja ruuanlaitosta tai vaikkapa juhlien suunnittelusta.

Satakunnan maa-ja kotitalousnaiset antaa myös asiantuntijaapua ja tarvittaessa auttaa ruoka- ja kahvipalveluiden järjestämisen toteutuksessa tilaisuuksiin, joihin tulee 500–80 000 vierasta.

Paikallisyhdistysten oman toiminnan lisäksi Satakunnan maaja kotitalousnaiset järjestää retkiä, tilaisuuksia ja koulutusta.

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Syyskuussa toiminta jatkuu tällä viikolla pidettyjen grillausiltojen jälkeen naisten kalastuskurssilla Merikarvialla ja naisten turvapäivällä Säkylässä. Lokakuussa on vuorossa sisustusilta.

Marinoi itse Lihasta broileri kypsyy nopeimmin. Koivisto kehottaa marinoimaan lihaa myös itse. Perusmarinadiin laitetaan öljyä, viinietikkaa, mausteita ja yrttejä. Mukaan voi laittaa kokeeksi vaikkapa pihlajanmarjoja.

Myös kala on nopeaa grillattavaa. Perinteisen lohen lisäksi muukin kala sopii grilliin. Koivisto kertoo tekevänsä esimerkiksi hauesta maukasta grilliruokaa.

– Kala leikataan suomustamatta halki kahteen

osaan ja laitetaan nahkoineen grilliin. Voita ja mausteita vain päälle.

Kalan kanssa maistuu kermaviiliin tai ranskankermaan tehty yrttikastike tai vaikkapa tsatsiki kreikkalaiseen tapaan.

Myös marjoista voi tehdä grilliruuan lisukkeeksi hyytelöä.

– Voisi grilliruokaan laittaa mausteeksikin vaikka puolukkaa, Koivisto sanoo.

Vaikkapa vartaisiin voi laittaa ulkomaan ananaksen sijaan kotimaista omenaa tai päärynää. Luumuakin voi kokeilla.

MAASEUTU

maaseutu

10.9.2010

13

KOLUMNI n Reima Laaja

Puhdasta energiaa Suomelle â&#x20AC;&#x201C; vastuullisesti

Hirvarit metsässä Monet kansalaiset kertovat, etteivät enää uskalla lähteä metsään keräämään sieniä ja marjoja, siellä kun on susia ja karhuja ihan tolkuttomasti. Kolumnisti on kulkenut metsissä vähintäänkin paljon viimeisimmän 40 vuoden aikana. Viisi karhua olen nähnyt, ja kaikki ne pihoista koirien avulla häädettyjä häirikkÜkarhuja. Kahdesti vilaukselta näin ilveksen. Ainoa susihavaintoni oli pihassani, eli aivan väärässä susiympäristÜssä. Hukka tutustui koiratarhassa olleisiin koiriini. Jälkiä, jätÜksiä ja suurpetojen tappamia saaliseläimiä sen sijaan olen käynyt tarkistamassa aikamoisen määrän. Metsässä olen pelännyt ainoastaan koirieni turvallisuuden puolesta. Jahtimaillani kun on ollut susia jo muutaman vuoden ajan.

Suurpetopelkoa ei saa väheksyä. Jos jotain asiaa pelkää, niin sitä pelkää â&#x20AC;&#x201C; hämähäkkejä, pimeää, puliukkoja tai karhuja. Suurpetoturmaa paljon todennäkĂśisempää on ajaa marjamatkalla kolari, saada rasituksessa sydänkohtaus tai liukastua kalliolla.

Mutta se kiusallinen metsäneläjä alkusyksyllä on hyĂśnteinen, joka aiheuttaa kolumnistille terveydellistä haittaa. Kyseessä on idän tuliainen suomalaisille â&#x20AC;&#x201C; hirvikärpänen.

Tutustuin hirvikärpäseen ensimmäisen kerran metsäopistoaikana 1989 Evon Syrjänalusenharjun takamaastossa. Ensikosketuskaan ei tuntunut kovin mukavalta. Viikonloppuisin oli mukava palata kotimetsiin â&#x20AC;&#x201C; siellä niitä ei ollut. Mutta pian se levisi länsirannikollekin ja pian huomasin, että sain hirvarista allergisia oireita. Hirvikärpästen mie-

www.tvo.fi

lestä olen aivan erinomainen hyÜkkäyskohde. Seurueen muut jäsenet voivat olla hirvikärpästen suhteen turvallisin mielin.

Tosin hirvikärpäset eivät pure ihmistä, vaan ainoastaan imevät kärsällään verta. Limakalvoni alkavat turvota. Seurauksena on aivastelukohtauksia ja silmät punoittavat ja verestävät kuin ravintolakiertueen jälkeen. Nykyisin hirvikärpäsaikaan joudun kulkemaan metsässä antihistamiinit poskessa ja taskussa sekä verhoiltuna hirvikärpästakkiin.

Metsäkeikan jälkeen hirvareita lÜytyy päänahasta ja niskasta vielä pitkin iltaa. Sitkeimmät niistä selviävät vielä saunomisesta ja hiustenpesusta. Metsävaatteita ei kannata tuoda sisälle. Hiustyylini on muuttunut alkusyksystä siilimalliksi. Tänä vuonna kesälomaparta jäi ajamatta. Voi olla, että mieli muuttuu, kun riistanhoidonneuvoja haroo iltaisin parrasta näitä tahmaisia elikoita.

Loppusyksyn pakkaset tuhoavat taas kerran lentävät hirvikärpäset. Hirven karvojen kätkÜissä odottaa vuoroaan uusi sukupolvi. Yhdellä hirvellä niitä voi tutkijoiden mukaan olla jopa 17 000 kappaletta. Talven viimassa ja tuiskussa maastossa kulkiessa voi lohduttautua ainakin yhdellä asialla. Kulkijaan ei napsahda yhtään hirvikärpästä.

Reima Laaja riistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri

.LLQQRVWDDNR .XPLQDQYLOMHO\" 7DVDD W\|KXLSSXMD SXLQWL HQQHQ YLOMRMD

6DPD NDOXVWR NXLQ YLOMDOOD

0RQLYXRWLQHQ NDVYXVWR

+\Yl NDQQDWWDYXXV

+\Yl HVLNDVYL

1\W P\|V WRUMXQWD DLQHHW MRWND WRLPLYDW

YlKHPPlQ W\|WXQWHMD

SDUDQWDD PDDQ UDNHQQHWWD YlKHQWll YLOMDQ WDXWHMD

\ O H M O L Y V LPX S R V

V -R WDD

V

R

NLLQQ

D W L VR

J MlOOEHU

.

w w w.ca rawayfinla n d . fi Caraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa NärpiÜssä (Porin ja Vaasan välillä). Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha.

9LOMHOLMlQ Nl\QQLVW\VWXHQ LQYHVWRLQWLWXHQ MD OXRSXPLVWXNLODLQ HGHOO\WWlPll NRXOXWXVWD .RXOXWXVSDLNND 6DVWDPDODQ DLNXLVNRXOXWXVRVDVWR 5DWDNDWX 6DVWDPDOD /DDMXXV [ RSLQWRYLLNNRD \KW RY OlKLSlLYll RVLR RY

+LQWD 2PDHKWRLVHQ NRXOXWXNVHQ KLQWD ½ RVLR RY .\V\ P\|V \ULWWlMlQ RSSLVRSLPXVWD ,OPRLWWDXWXPLVHW NXUVVLOOH YLLPHLVWllQ PHQQHVVl ,OPRLWWDXWXPLVHW MD WLHGXVWHOXW $QLWWD 0lNHOl SXK DQLWWD PDNHOD#VDVN\ IL

$LND MD SlLYlNRXOXWXV .RXOXWXVSDLNND +XLWWLVWHQ DPPDWWL MD \ULWWlMlRSLVWR .DXYDWVDQWLH .2.(0b., .XUVVLQ RVDQRWWRPDNVX RQ ½ +LQWD VLVlOWll NDKYLW MD ORXQDDW /LVlWLHWRMD MD LOPRLWWDXWXPLVHW PHQQHVVl .XUVVLVLKWHHUL 7XXOD .RWLUDQWD

VlKN|SRVWL WXXOD NRWLUDQWD#VDVN\ IL

.DWVR WDUNHPPLQ ZZZ DLNR IL

14

MAASEUTU 10.9.2010

maaseutu

Katso lis채채 www.karvianyrityspalvelu.fi tai soita 040 195 4432

MAASEUTU

koneet ja laitteet

10.9.2010

15

Ensimmäistä kertaa oman yrityksen voimin Juha Suni

Nimen ”Lääninpää” mukainen alkuperäinen tila esitellään tavallaan joka ilta television pääuutislähetyksessä. Suvun nimen alku on sääkartoissakin näkyvä Satakunnan pohjoiskärki entisen Turun läänin Alkavan kylässä Karvian kunnassa.

Tällä alalla on mentävä ihan oikeasti lähelle asiakasta.

Pasi Lääninpää on toiselta kylältä, mutta vuonna 1974 syntynyt diplomi-insinööri osaa arvostaa juuriaan.

Esko Savinainen

– Karviasta on lähtöisin hämmästyttävän monta kulttuurityön tekijää, jotka tunnetaan hyvin, mutta kone- ja metallialalle eri maanosiin lähteneiden, joustavien ja eri olosuhteisiin sopeutuneiden tekijöiden määrä on yhta lailla epätavallisen suuri, Pasi sanoo.

Aivan toista Alan väki tuntee hänet ennenkaikkea pienten hakkuukoneiden myynnin, teknisen tuen ja laitekoulutuksen ammattilaisena niin Sampo-Rosenlewissaa kuin muuramelaisessa Nokka-Koneet Oy:ssä.

Taustaa on kierretty turvesoilta Jäämerelle, Porin

tekusta Osloon.

– Perustin oman yrityksen vuonna 2008. Metsäkonealan väki toimii arjessaan todella yksin, tällä

alalla on mentävä ihan oikeasti lähelle asiakasta, Pasi Lääninpää kertoo.

– Myymme tarvikkeita ja käytettyjä koneita, se-

kä varastosta että kaupintana vajaan miljoonan nettoliikevaihdolla, mutta kaikkein tärkein saavutukseni on yhteistyösopimus tääl-

Pasi Lääninpää oli ensi kertaa oman yrityksen näytteilleasettajana Finnmetkossa.

Välillä myös satoi ja tuuli.

lä mukana olevan Parkerin kanssa. Pyrimme yhtenäistämään kolmen suuren laitevalmistajan taustalle jäävien pienempien konemerkkien mittalaitteiden infrastruktuuria.

Hän myös mainitsee olevansa ensi kertaa näytteilleasettajan roolissa Euroopan suosituimmassa metsäkonealan kaksivuotisnäyttelyssä Finnmetkossa.

– Aina ennen olen ollut toisen työnantajan leivissä, onhan tämä nyt omillaan aivan toista.

Finnmetko päivitti Jämsässä konemaailman Juha Suni

Jämsän Finnmetko-näyttelyn painavimmat uutuusluonteiset edistysaskeleet viime viikonvaihteessa olivat Fixteri, Gasek ja ProSilva. Keskisuomalaisen, Logman-alustaisen puupaalaimen, Fixterin, suorituskyky on nyt uskottavalla tasolla ja metsäyritysten kiinnostus on sitä myöten herännyt. Ohutta runkopuuta sisältävät kolmen

metrin pituiset paalit säilyvät ja kuivuvat paremmin kuin ennestään tutut lyhyet ja paksut hakkuutähdepaalit. Laitteen markkinointi suuntautuu nyt kotimaahan ja täyden kalustoyhdistelmän hinta on noin 450 000 euroa.

Fixterin työnäytös oli vakuutavalla kohteella UPM: n terminaalin vieressä osin koivuttuneella soramontulla, mutta pääesiintyminen oli näyttelyalueen parhailla

paikoilla ja osaston toteutus oli painotuotteineen, menetelmävideoineen ja keskustelevan väen voimin todella näyttävä ja uskottava, onhan SITRA takana. Toimitusjohtaja Minna Lappalainen oli näyttelyn jälkeen sysytäkin tyytyväinen ja ylpeä.

– Kylätoimikunnatkin olivat mukana kotopuolesta ja nyt saadaan ensin kotimaan myynti vauhtiin, sitten suunnataan vientiin.

Virettä markkinoilla Gasek-konttivoimala on yltänyt uusiin mittasuhteisiin. Nyt haketetusta puusta kaasua ja sähköä vääntävä reisjärvisten paketti yltää jo teholtaan pk-yritysten tarpeisiin. Laitosta olisi kiintoisaa sovittaa vaikka biokaasuyksikön pariksi Keski-Euroopan markkinoille.

Maanrakennusosastolta tavattiin Pauli Kuusisto

EYjcg FaafanajlY )-- +.0 2/..

Cnnlmhdbo^gdZmn *% +2+)) AZkcZoZemZ fZkdh'gbbgbobkmZ9ennddn'\hf

Teollisuustie 31, 39700 Parkano puh. (03) 458 9958, fax (03) 448 5518 Avoinna ma 9.00 –17.00, ti–pe 8.00 –16.00 Henkilö- ja pakettiautot ilman ajanvarausta (raskaskalusto ajanvarauksella) a! o l u Aikaa varaamatta vet Ter www.parkanonautokatsastus.fi

Honkajoki Works -yrityksestä esittelemässä jo noin 100 kappaleen menekkiin yltänyttä, yksinkertaista ja varmatoimista puun kaato-, karsinta- ja katkaisulaitetta kaivinkonepohjaiseen energiapuun korjuuseen. Kuusisto oli tyytyväinen markkinoiden elpymiseen, kuten myös maanrakennuskonemaahantuoja Juha Leivo Honka Trading Oy:stä.

Uutuusluonnetta met-

sässä koettiin ehkä näyttävimmin terästelaisen ProSilvan jousitetulle alustalle rakennetuissa metsäkoneissa. Keto-harvesterit sekä sen kihniöläisen partnerin uutuus, kaivinkoneeseen asennettava hakkuulaite Axer kokosivat ulkomaiset edustajansa Japania myöten Jämsään.

16

MAASEUTU 10.9.2010

HUS Rider + Sweep

3 /+

EN HELPPOKiYTTyINEN KEVYT TyINEN VAPAA AJANSAHA

HU LT 15

%20.3 /+ B

(ELPPO KiYNNISTii JA KEVYT KiYTTii %RINOMAINEN SUORITUSKYKY JA KiSI TELTiVYYS 0IENIPiiSTyINEN 8 4ORQ MOOTTORI

Ê

(($Y!gU\Ub cghU^U``Y j]]`hcgic^U\cigih ^U hU__] Yf]_c]g\]bhUUb ã

Ê

Ê

%20.3 /+

%20.3 /+

%20.3 /+ 15

(ELPPOKiYTTyINEN KOTIPIHAN PUHALLIN 3AATAVANA MYyS RiYSTiSSARJA

!INUTLAATUISEN HILJAINEN JA ERGONOMINEN TEHOPUHALLIN

CC K7 KG 3UORITUSKYKYINEN METALLIVALURUNKOINEN SAHA AMMATTIMAISEEN KiYTTyyN

Ê 4BBUBWBOB NZzT LBIWB KB LBBTVUJOMjNNJUZLTFMMj WBSVTUFUUV ( NBMMJ

Ê -OL

%20.3 /+ 1

(BQGR I>FMM>M>HBQQF

+EVYT JA SUORITUSKYKYINEN PUHALLIN AMMATTIMAISEEN KiYTTyyN

Ê

Ê

Ê

Ê

Ê