MAASEUTU Lusto 2011_03

YHDISTELMÄLLÄ KOLMEN TILAN MAAUSKO JA ERIKOISTEHTÄVÄ s. 21 HARVENNUKSille S.14 MAALAISJÄRKI S. 20

n

Perjantai 11.3.2011

n Numero 3

2WD \KWH\V (VSRR -RKDQ $QGEHUJ +DQQD ,NlYDONR 6HLMD 8XVNRVNL 6DUL 7XRPLQHQ

.RXYROD .HQQHWK $KOTYLVW

3RUL 0DWWL .RVNHOD

6DOR 0DWWL +lPlOlLQHQ 9DDVD %URU 6WDIIDV

9LOMDNDXSDQ \NN|VSDLNND .DWVR NLOSDLOXN\N\LVHW KLQWDPPH ZZZ DYHQDNDXSSD À

2

MAASEUTU 11.3.2011

HEINÄNKORSI RAIMO HEINO KOULUTETTU HIEROJA

• Klassinen hieronta • Jäsenkorjaushieronta • Hunajahieronta Rohdaistentie 53, 27230 LAPPI 0400 128 991, 02 826 0639

HOMESANEERAUS JA DESINFIOINTI • Erikoisdesinfioinnit ja vaativat pesupalvelut • Karja- ja tuotantotilojen painepesut • Karja- ja tuotantotilojen desinfioinnit • Ruokintajärjestelmien purkamiset ja pesut • Ruokintajärjestelmien desinfioinnit • Äänikarkoitteet linnuille puutarhoihin ja pelloille • Tuholaistorjunta, rottatorjunta, lintuesteet • Homeenpoistot ja homeenestokäsittelyt • Vesivahinkojen kuivaus- ja mittauspalvelut

Myynti 0400 246 240 • Päivystys 0400 226 622 www.fi-service.fi

MAASEUTU 11.3.2011

3

Tässä numerossa

REMONTOIDAAN TOIMIVAKSI tilaksi ■ SIVU 5 Biolanin vanha pää-

konttori sai uudet vuokralaiset

Kalastajia kiukuttaa yleensä pitkälle kevääseen venyvä epävarmuus lohenpyynnin säännöistä.

Lohen tilanne yllätti tutkijat RKTL :n ylijohtaja Helle ennakoi ministeri Anttilan työryhmälle visaista pureskeltavaa.

LUSTO/Jukka Silvast

Luonnos kalastuslain kokonaisuudistuksesta valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Mutta samaan aikaan tutkijaryhmä valmisteli pikavauhtia ajantasalla olevan väliraportin lohikantojen tilasta ja kalastuksesta, joka on nyt pohjana maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan vetämän lohityöryhmän päätöksille.

Lohityöryhmää tarvittiin, kun viime kesän lohen mitatut nousumäärät laskivat oleellisesti pohjoisen joissa.

– Tilanne on yllättävä, aivan erilainen minkä pohjalta lohiasioita on käsitelty Itämeren alueel-

Ainakin Anttilan työryhmä päättää, onko tarvetta muutoksille. la, tutkijaryhmää johtava Eero Helle sanoo.

Kalastus ja etenkin lohi herättää jatkuvasti kiivaita tunteita etenkin rannikkopitäjissä ja kalastuksesta muodossa tai toisessa toimeentulonsa hankkivien kesken. Jo kalastuslain valmistelus-

sa kentällä älähdettiin heti suurella äänellä pelkästään keskusteluissa olleesta verkko- ja nuottakalastusrajoituksia.

Ja lohenpyyntiä koskevien vuoden 2008 päätöksiin perustuvan lohiasetuksen aikamääräysten muuttaminen jälleen ennakoidaan visaiseksi ministeri Anttilan vetämälle työryhmälle. Monella suulla nyt arvioidaankin, että vaalit ehditään käydä ennen uusia lohipäätöksiä. Lohi on Suomessa politisoitunut.

minen voi vielä tehdä lohen hyväksi, siinä on Anttilan työryhmälle pohdittavaa, Helle sanoo varovasti.

Tutkijaryhmän työ jatkuu kesän yli, ja Hellekin uskoo, että kesän aikana saadaan vielä uutta ja vahvistavaa tietoa. Keväällä alkavalle Selkämeren ja Perämeren pyyntikaudelle silti moni odottaa uusia rajauksia.

– Ainakin Anttilan työryhmä päättää, onko tarvetta muutoksille, Helle heittää.

Mitä ihminen voi tehdä?

Uutisankka alas

Tutkija Helle tiivistää, että lohin tilanne on erilainen kuin vuosiin 2008 ja 2009 pohjautuvat näkemykset. Helle nostaa tiedoista esiin istutus- ja luonnonpoikasten smolttivaiheen kuolleisuuden meressä, mikä on korkea ja oleellinen. Lisäksi hän näkee, että eteläisellä Itämerellä ajosiimapyynti on jo aivan samaa luokkaa kuin kielletyn ajoverkkopyynnin saaliit takavuosina.

Smolttivaiheen kuolleisuus voi tutkijan mukaan voi johtua hyvinkin monesta syystä.

– Siihen voi vaikuttaa jopa suurilmaston vaihtelu säätyyppeineen, suolapitoisuuden muutos meressä, veden lämpötila, saaliskalakantojen rakenne lohen ravintoketjussa.

– Tässä tulee kysymys, mitä ih-

Kalastuslain uudistamista pidetään tärkeimpänä vireillä olevana lainsäädäntöhankkeena kalastusalalla. Uudistusta on valmisteltu toista vuotta, tulevakin hallitus pääsee vielä sanomaan sanansa.

Valvontaa koskevasta osasta päätetään vielä tällä eduskuntakaudella lähipäivinä. Siihen liittyy muun muassa rahoitus ja tähän nykyinen kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehemaksu.

Näitä ollaan yhdistämässä yhden kortin malliin.

Sen sijaan kalastuksen harrastajia on säikäyttänyt julkisuudessa keskustelu mahdollisista verkkokalastuksen ja nuottauksen uusista rajoituksista. Näillä olisi merkitystä jo aivan tavalliseen harrastajakalastajaan. Tässä yhteydessä on puhuttu nuottauk-

sen kieltämistä muilta kuin ammattilaisilta sekä verkkokalastusoikeuden rajaamisesta 180 metriin, käytännössä kuuteen verkkoon kalastajaa kohti.

– En usko, että esitys menee tähän malliin, valmistelua vetävä osastopäällikkö Pentti Lähteenoja maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo tänään.

Lähteenojan mukaan mitään yksityiskohtaisia rajoitusmalleja ei ole edes kirjattu. Sen sijaan troolauksen ja isorysällä pyynti on aiemminkin rajattu ammattilaisille ja se pysynee näin myös uudessa laissa.

Lähteenoja myöntää, että kalastusta rajoitetaan siihen suuntaan, istutuspainotuksista siirrytään esimerkiksi vaelluskalojan elinympäristön parantamiseen, muun muassa merilohen.

– Lohelle voisi olla perusteltua laatia samantapainen kannanhoito- ja käyttösuunnitelma kuin mitä on tehty suurpedoillekin, hän pohtii.

Ministeri Anttila sanoi hiljan kalastusaluepäivillä, että kalavarojen käyttö ja hoito tulee järjestää uusimpaan tietoon perustuen ja kalavaroja tulee myös tarkastella niiden koko elinkierron alueella erityisesti vaelluskalat huomioon ottaen. Uudella kalastuslailla tulee järjestää kalavarojen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä käyttö.

UUSIA VIHANNEKSIA ruokaPÖYTÄÄN ■ SIVU 8 Konsultti kaipaa

uutuuksia kasvatukseen ja uutta sitä tietä markkinoille

KERROSTALOISSA PIAN LISÄÄ TILAA PUULLE

■ SIVUT 6-7

MYRSKYTUHOT LISÄÄNTYVÄT METSISSÄ ■ SIVU 11

KOLUMNISTI LAAJA MIETTII KEVÄÄN MERKKEJÄ ■ SIVU 21

n Perjantaina 11.3.2011

Pääkirjoitus

Maaseudulla on nostetta

S

uomen itsenäisyyden juhlarahasto - SITRA julkaisi alkuviikosta maaseutubarometrin. Noin 1 600 suomalaisen vastaukseen perustuvasta kyselytutkimuksesta käy ilmi, että maaseudun tulevaisuuteen suhtautuu nyt optimistisesti 42 prosenttia suomalaisista. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 31 prosenttia. Muutos on myönteinen ja merkittävä.

Usko maaseudun merkitykseen Suomen tulevaisuuden kannalta on vahvistunut.

Tutkimusta medialle maanantaina esitellyt johtaja Eeva Hellströn sanoikin, että maaseudulla on nyt

Maaseudulla on monenlaista merkitystä suomalaisille.

nostetta ihan uudella tavalla. Helström toi esiin myös sen, miten maaseutuoptimismi on vahvaa jopa nuorten keskuudessa.

Maaseudulla on monenlaista merkitystä suomalaisille. Joillekin se on osa kulttuuriperintöä, joillekin osa virkistäytymistä ja joillekin se edustaa

puhdasta ruokaa. Kaikki nämä asiat voidaan nähdä myös elinkeinojen kannalta.

Tutkimuksessa oli ilahduttavaa etenkin se, että suuri osa nuorista uskoi kymmenen vuoden kuluttua joko osittain asuvansa maaseudulla tai tekevän siellä työtä. Tutkimus sisältää - varsinkin vaalien lähestyessä - poliittisille päättäjille tärkeän viestin. Kun suomalaisilla on halua asua ja työskennellä maaseudulla sekä käyttää maaseudun tuotteita ja palveluita, niin maaseutua pitää myös kehittää. Muuten ihmisten toiveet eivät voi edes realisoitua.

KOLUMNI n Markku Pärssinen

Ruokamarkkinat myllerryksessä Maataloustuote- ja elintarvikemarkkinoilla on koettu turbulenssi, joka heiluttaa tuotannon perusteita. Esimakua tästä saatiin jo vuonna 2008, jolloin viljan maailmanmarkkinahintojen nopea nousu yllätti kaikki. Seuraavien parin vuoden aikana hinnat palautuvat taas lähtötasolleen. Kuluvana talvena on toistunut sama ilmiö. Eräiden viljalajien tuottajahinnat jopa tuplaantuivat puolessa vuodessa.

vitaan joka päivä. Niissä maissa, joissa kansalaiset käyttävät suurimman osan tuloistaan jokapäiväiseen leipään, tilanne on huolestuttava. Todellisen ruokakriisin seurausvaikutukset ovat arvaamattomia. Viime viikkojen PohjoisAfrikan levottomuuksien yksi syy on ruuan hinnan nousua. Tähänastiset mellakat ovat alkusoittoa siihen verrattuna, jos ruuasta tulee aito puute.

Yksi syy hintaralliin on satotasojen vaihtelut mutta myös muutokset kulutuksessa. Viime kesän kuivuus Venäjällä johti tarjonnan supistumiseen, maissia käytetään entistä enemmän etanolin valmistamiseen ja Kiinan talouskehitys muuttaa ruokatottumuksia. Raaka-aineisiin kohdistunut spekulointi on myös hintavaihtelua lisäävä hallitsematon tekijä.

On todennäköistä, että hinnat heiluvat jatkossakin. Kohonneet ruokakustannukset lisäävät epävakautta maailmanlaajuisesti. Lähes kaikkien muiden hyödykkeiden osalta on löydettävissä korvaavia tuotteita mutta ruokaa tar-

Kohonneilla viljan hinnoilla on varjopuoli Suomessakin. Kotieläintuotannossa rehukulut nousevat ja heikentävät lihan- maidon ja kananmunantuotannon kannattavuutta. Luonnollisena seurauksena tulisi olla niiden tuottajahintojen nousu. Kananmunien ja maidon osalta tuottajahinta onkin nousu-uralla, ei kuitenkaan riittävästi. Lihan kohdalla tilanne on synkkä. Lihasonni syö elinaikanaan 2 tn rehuviljaa, sika 200 kg. Rehuviljan hinnan nousu 70 eur/tn tarkoittaa naudanlihaan yli 40 sentin ja sianlihaan yli 20 sentin kilokohtaisen korotustarpeen.

Tuotantokustannusten nousulle ei löydy muuta maksajaa kuin tuotteiden loppukäyttäjä eli kuluttaja. Jos hinnannousua ei välittömästi tapahdu, ajautuvat kotieläintilat ylipääsemättömiin kannattavuusvaikeuksiin.

Markkinoiden jäykkyys eli hintojen nousun pitkä viive on hämmästyttävää. Yhdeksi syyksi on väitetty tuontipainetta, joka on seurausta mm. Saksassa koetusta rehurasvan dioksiinikriisistä. Siellä lihan kulutus aleni ja saksalaista sikaa puskee muiden murheeksi.

Tuontilihan alkuperän hämärryttäminen on kaupan ja myös eräiden elintarvikejalostajien tietoista politiikkaa. Kotimaisuutta ei haluta nähdä sellaisena ylivoimatekijänä, joka tuodaan näkyvästi esille. Alkuperämaa yritetään häivyttää ja tuotemerkeillä luoda kuvaa suomalaisesta tuotteesta, vaikka raaka-aineet ovat tuontitavaraa.

Satakunnan kannalta tilanne on haastava. Olemme monissa artikkeleissa tuotannon

ydinaluetta. Menestyksen merkitys on suuri paitsi yksittäisille yrittäjille myös aluetaloudelle. Löytyisikö täältä kaupan ketju tai edes yksittäisiä marketteja, jotka sitoutuisivat myymissään peruselintarvikkeissa tuomaan kotimaiset vaihtoehdot näkyvästi esille? Kuluttajien tahtotilaa suosia suomalaista tuotetta en epäile ja ruuantuottajat olisivat valmiita antamaan sellaisille yrityksille suosituimmuusaseman.

Markku Pärssinen toiminnanjohtaja MTK-Satakunta

SITAATTI Tällä hetkellä viljelijät ovat elintarvikeketjussa heikoin lenkki. Tuotantokustannusten nousu ei näy tuottajahinnoissa, ja maatalouden kannattavuus on erittäin heikko.

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila 7.3.

Harvaan asuttujen alueiden hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden ylläpitämisessä turvallisuudella ja turvallisuuden tunteella on keskeinen merkitys.

Ministeri Anne Holmlund 17.2.

Epämääräinen tuonti on lopetettava ja kauppapolitiikassa EU:n on ryhdistäydyttävä. Neuvottelut eteläamerikkalaisen ruokatuonnin lisäämiseksi pitää lopettaa.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila 25.2.

MAASEUTU 11.3.2011

Uudet vuokralaiset Biolanin vanhaan pääkonttoriin Biolanin entinen pääkonttori Maasillantiellä Kauttualla on saanut uudet vuokralaiset. Tiloihin muuttivat ennestään virastotalosta tutut naapurukset Pyhäjärviseutu ry ja ProAgria Satakunta.

Maaseudun kehittäjät tarttuivat sutiin ja tapettirulliin, joten toimistotilat kestävät kevätauringon häpeilemättä.

Noin 200 neliÜssä on kahden kerroksen väkeä: Alakerran yhteisÜ- ja yrityskerroksessa palvelevat Pyhäjärviseudun Marja Kares-Oksman, Elina Haavisto ja Rauni Halonen sekä ProAgrian yritysneuvoja Sari Uoti. Yläkerran viljelijäpalveluja tarjoavat maatilan energianeuvoja Jukka Kontulainen ja viljelyneu-

voja Atte Mäkitalo.

Toimijoiden yhteiskäytÜssä on sosiaalitilojen lisäksi neuvotteluhuone ja keittiÜ. Yläkerrassa on lisäksi pieni toimistohuone vierailijoille kuten Leadertoimintaryhmien yhteiselle tiedottajalle tai ProAgrian muille yritysneuvojille.

Kyltti keväällä Euran virastotalossa vuokralaisuus päättyi, kun kunta tarvitsi tiloja omaan käyttÜÜnsä. – Kartoitimme vapaita huoneistoja ja tämän puolesta puhui sijaintikin. Meidät on ehkä entistäkin helpompi lÜytää ja uskoisin tilojen osoittautuvan toimiviksi. Parkkitilaa kiinteistÜssä asioiville on pi-

5

Samuli Vahteristo

han lisäksi Maasillantien levikkeellä. Kunhan pakkaset helpottavat, saamme vaihdettua Biolanin ti-

Käynnistä tosin kannattaa sopia etukäteen. lalle omat kylttimme ja sitten talo näyttää ulospäinkin palvelupisteeltä, kertovat Sari Uoti ja Marja Kares-Oksman.

Palvelupisteen toimijat sopivat mainiosti saman katon alle, sillä maaseudun eläväisyyden tukeminen on vahva yhdistävä tekijä. ProAgria tarjoaa palveluja ja

TalkootyÜn voima tuli todistetuksi remontin teossa. Vasemmalta Marja Kares-Oksman, Jukka Kontulainen, Rauni Halonen, Atte Mäkitalo, Elina Haavisto ja Marjut Haapanen.

Kuvasta puuttuu Sari Uoti.

osaamista maatalouden ja yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseen.

Tupaantuliaiset keväämmällä Leader-toimintaryhmä Pyhäjärviseutu ry:n tehtävä-

nä puolestaan on paikallisen omaehtoisen kehittämisen edistäminen.

Tupaantuliaiset uudessa palvelupisteessä pidetään lumien sulettua, mutta asioimaan seudun väki on toki jo tervetullutta. Käynnistä tosin kannattaa sopia etu-

käteen, sillä virallista aukioloaikaa palvelupisteellä ei ole, koska kaikkien tyÜhÜn kuuluu asiakaskäyntejä.

Pyhäjärviseutu ja ProAgria ovat luopuneet lankapuhelimista, joten väen tavoittaa henkilÜkohtaisista kännykkänumeroista.

Aki-Jk malleihin esim. kylmäpihatot saat pääpiirustukset rakennuslupa- ja tukihakemuksia varten veloituksetta.

6LHPHQHW N\OY|LOOH (GXOOLVHVWL WRLPLWHWWXQD S\\Gl WDUMRXV

‡ ‡ ‡ ‡

9LOMDW 1XUPL MD VHRNVHW +HUQH MD KlUNlSDSX 0\|V OXRPXQD

.$//( 3(572/$ S

JÄTE- ym. KULJETUKSIA • Jäteastioita • Vaihtolavakuljetukset Aaro Reunanen, Rauma Unaja GSM: 0400 128 158, kotipuh: 02 823 5328

6

MAASEUTU

rakentaminen

11.3.2011

Yksi askel puurakentamisen tiellä Mikko Peltovirta

Lounaissuomalaisen pienyrittäjän valmistamaa puuelementtitaloa pystytetään Bromarvissa. Talo on arkkitehti Bruno Eratin suunnittelema, sen tilasi Bromarvin Marttayhdistys ja toimitti Piispanristin saha.

Lounais-Suomen metsäkeskuksen puutuotehanke, Puuinfo Oy ja Finnish Wood Research Oy (FWR) rakensivat Turun rakentaminen ja sisustaminen messuille yhteisen osaston, jossa ihmiset kävivät kyselemässä uusimmista puurakentamisen järjestelmistä ja alan tulevaisuuden näkymistä, tulevista rakennusmääräyksistä, saaristorakentamisesta ja puumateriaalin käytön ympäristöystävällisyydestä. Tietoja ja neuvoja saivat niin ammattilaiset rakennuttajat ja rakentajat kuin omatoimiset rakentajatkin. Osastolla oli kolmena päivänä haastateltavissa puurakentamisen parhaimpiin kuuluvat asiantuntijat puutuoteneuvojien lisäksi.

Keväällä voimaan tulevat uudet rakennusmääräykset, jotka helpottavat puun käyttöä kerrostaloissa.

Pian jalkautuva?

Puurakentamisen infopiste sai messukävijöiltä hienoa palautetta ja erityisesti opasvihkosia kotinikkarit keräsivät mukaansa runsaasti. Esittelypöydällä pyörivät kahdella näytöllä koko messujen ajan eri toimijoiden rakennusjärjestelmiä ja tuotteita esittelevät videot sekä kuvasarjat ko-

MAASEUTU

rakentaminen

11.3.2011

Halkoliiteri.com uusiutui

timaisesta, ruotsalaisesta ja saksalaisesta puurakentamisesta. Puuinfon Viljakaisen kanssa alettiinkin suunnitella tästä pilotista mallia, jolla Puuinfo, FWR ja puurakennejärjestelmien toimittajat voisivat kiertää vastaavissa messutapahtumissa yhdessä aktiivisten maakunnallisten toimijoiden kanssa jakamassa käytännön tietoa.

Ekoteko-keskustelu Tilaisuudessa paneelikeskustelun juonsi metsäkeskuksen Mikko Peltovirta ja hänen kysymyksiinsä ottivat kantaa Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen ja Puuinfon Markku Karjalainen. Ensimmäisenä tuli esille Turun Linnanfäl-

Viranomaisille haluttiin antaa kaavoitusrauha. tin moderni puukaupunginosa, joka äskettäin oli laitettu rakennuskieltoon vuoteen 2013 asti. Karjalainen totesi, että hankkeen parissa on työtä tehty jo viime vuosituhannen loppupuolelta alkaen ja tekemistä on ollut valtakunnan yk-

Puutuotehankkeen, Puuinfon ja FWR:n yhteisosasto tarjosi messuilla nähtävää.

köshankkeeksikin nimetyn puukaupunginosan rakentamisen käynnistämiseksi.

Seppo Lehtinen selvitti Linnanfältin tilanteen ja sen syyt yleisölle. Alue pantiin rakennuskieltoon siksi, että viranomaisille haluttiin antaa kaavoitusrauha. Myönteistä vaikutusta tulevaan rakennuskohteeseen antavat varmasti myös keväällä voimaan tulevat uudet rakennusmääräykset, jotka helpottavat puun käyttöä kerrostaloissa.

Puupääkaupunki Puualan näkökulmasta Lehtisen antama kuva Turun puurakentamishalusta on toiveita herättävä. Puutuoteteollisuus on viime

Puualan näkökulmasta Lehtisen antama kuva Turun puurakentamishalusta on toiveita herättävä. aikoina hionut valmiiksi puurakennusjärjestelmiään ja FWR on kehittämässä teollisen puuelementtirakentamisen järjestelmää, johon rakenneosia voi tilata keneltä tahansa uskottavalta toimittajalta. Lisäksi tulevat rakennusmääräykset antavat puulle lähes tasavertaisen aseman kerrosta-

lo- ja saneerausrakentamisessa. Edelleen muutaman vuoden kuluttua Euroopan tasolla on odotettavissa, että eri rakennusmateriaalien elinkaari ja niin sanottu hiilijalanjälki on otettava huomioon kaikissa uudisrakennuksissa. Puu on siinä tarkastelussa ylivoimainen.

Muutama päivä messujen jälkeen Turun Sanomat kirjoitti, että Turku on todella nimitetty Euroopan Puupääkaupungiksi. Syynä ei kuitenkaan ollut Linnanfältin rakentaminen, eikä Puumiesten tuleva seminaari, vaan arboristiyhdistysten antama kunnianimitys hyvin säilytettyjen ja uusittujen kaupungin puistopuiden vuoksi.

7

Metsäkeskusten ylläpitämä Halkoliiteri-palvelu on uusiutunut maaliskuun alussa. Sivusto parannettiin polttopuun myyjiltä ja ostajilta saadun palautteen perusteella.

Palvelussa on mukana noin 350 polttopuuyrittäjää. Päivittäin sivustolla vierailee keskimäärin runsaat 800 kävijää. Suosituin pilkelaji lienee kuiva 33 cm koivu, jonka alvhinta vaihtelee esim. Porissa 50–100 euroa/irtokuutiometriltä riippuen kuljetuksista ja paikkauksista.

Polttopuuyrittäjä Johan Söderberg Sauvosta kertoo, että Halkoliiterin kautta sähköpostitse tulee puolet kaikista tilauksista. Lietolainen Pirkka Rauvola sanoo Halkoliiterin lisänneen hieman myyntiä. Noin viisi prosenttia tilauksista tulee Halkoliiterin kautta.

Uudistuksen jälkeen sivuston toivotaan palvelevan sekä myyjiä että ostajia entistä paremmin. Tuotteiden ja palveluiden lisäksi sivustolla on tietoa polttopuun varastoinnista, laadusta, ohjeita puulla lämmittämiseen sekä energialaskuri, jolla voi laskea paljonko puulla lämmittäminen maksaa.

– Vähitellen ihmiset alkavat tottua netin kautta tehtäviin tilauksiin,Virttaalla toimiva Tomi Kylä-Heikkilä kertoo.

Halkoliiteriin voi tutustua osoitteessa www.halkoliiteri.com.

Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi

Toivo kurssittaa ikkunankorjaajia Rakennuskulttuuritalo Toivo Porissa järjestää kevään aikana kolme yksipäiväistä ikkunankorjauskurssia, joissa käsitellään yleisimpiä ikkunoiden kunnostukseen liittyyviä kysymyksiä, ikkunoiden historiaa ja kuntoarvion tekemistä sekä opetellaan ikkunoiden kunnostusta teoriassa ja käytännössä. Kurssilaisten omat, erilaiset ja erikuntoiset ikkunat toimivat esimerkkeinä kuntoarvion teossa ja niiden avulla harjoitellaan myös korjaustyön eri vaiheita.

Päivistä kaksi, 26.3. ja 7.5., järjestetään Porissa Toivon verstaalla, kolmas Karviassa Kantin koululla 16.4. klo 10– 17.

Ennakkoilmoittautumiset Toivoon puh. 02-621 1051.

Kurssit ovat maksullisia (32 €).

8

MAASEUTU

maaseutu

11.3.2011

Konsultti kaipaa uutuuksia peltoon ja pöytään Marjut Haapanen

Kun ruoka- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti Margit Kojo pääsee vauhtiin, kuulija saa täyden juures- ja vihanneskattauksen lukuisilla adjektiiveilla höystettynä. Lujasti missionsa takana seisova nainen sanoo kasvikunnan raakaaineiden tarjonnan olevan yksipuolista ja mielikuvituksetonta.

–Viljelijä, tukku ja käyttäjä eivät koskaan kohtaa niin, että saataisiin riittävää muutosta asiakkaan rajapintaan. Juuresten ja vihannesten tarjonnan vaihteluvuus on aika pientä. Raaka-ainetietoisuuden pitää kasvaa myös valmistussektorilla. Kuluttaja on taantumuksellinen ja käyttää samoja aineksia vuodesta toiseen.

Kojo latoo pöytään tiukkoja teesejä. Tarjottimen uusiutumiseen ja monipuolistumiseen tarvitaan kaikkia osapuolia tuottajasta kuluttajaan. Heikkoutena on kuitenkin kiinnostuksen, kokeilun, kasvattamisen ja markkinoinnin puute.

– Suurkeittiöt ja valmistajat käyttävät samoja raaka-aineita, kun valintamahdollisuuksia ei ole. Toki tälläkin sektorilla esiintyy mielenkiinnon ja ammatillisen osaamisen puutetta sekä raaka-aineostojen kaavamaista toistoa. Siten kuluttaja joutuu syömään aina vaan sitä samaa eikä anna riittävästi palau-

tetta vaan tyytyy liian helposti tilanteeseen.

Toki valopilkkujakin on: Margit Kojo huomauttaa punasipulin käytön lisääntyneen. Heti perään hän kysyy, miksi Suomeen tuodaan palsternakkaa jo syksyllä. Miksei sitä viljellä itse tarpeeksi?

Miljoonia roskiin Punakaali, kesäkurpitsa, punajuuri, mangoldi, pur-

Kuntasektori hankkii turhaan kalliita maustekasveja ja kalliita pakastevihanneksia. jo, kyssäkaali, palsternakka, retikka, lehtikaali... Margit Kojo muistuttaa, että salaatissa pitää olla muutakin kuin iänikuista tomaattia ja kurkkua. Eikä porkkanan tarvitse maailman sivu olla oranssi.

– Keltainen porkkana on paitsi upean makuinen myös kaunis keitoissa ja lämpimissä ruoissa.

Ruoka- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti myöntää saavansa henkistä ihottumaa herne-maissi-paprikaseoksesta. Mutta sen sijaan mustikka-omena-sipulisalaatti saa naisen riemastumaan.

– Rohkeasti vaan kokeilemaan erilaisia yhdistelmiä!

Fenkolin suhteen Margit Kojo ihmettelee, miksi viljelijät heittävät ”huiskut” pellolle, vaikka ne ovat pakasteena parempaa kuin tilli. Hän myös kysyy, miksei kukkakaalin vihreitä osia käytetä ruoanlaitossa.

– Lehdet, ruodit ja kanta ovat 33 prosenttia raakaaineesta plus niissä on ravinto- ja makuaineita. Vuosittain heitetään 2,7 miljoonaa euroa roskiin.

Vilu konsultille tulee siitäkin, että usein peitetään vihannesten ja juuresten hienot maut mausteilla ja ne tarjotaan ylikypsänä mössönä.

Margit Kojo on toteuttanut missiotaan viimeiset 20 vuotta, mutta työsarka on loputon.

– Tarvitaan ihmisiä kentälle vetämään yhteisiä uudistuksia. Ymmärrän, että yksin ei pysty markkinoimaan. Kasvikunnan raaka-aineiden kasvattamisen ja käytön edistämisen pitää olla yhteinen tavoite.

Kaalit eivät ehkä ole muodikkaita, mutta monen raastepöydän kivijalkoja. Kuva: Satafood

Satakunnan ely-keskuksen rahoittama vihannestuotannon monipuolistamishanke on kehittämiskonsultti Margit Kojolle herkkua.

– Tarvitaan aktivointia, jotta lähialueen viljelijöiden raaka-aineet saadaan suurkeittiöihin. Kuntasek-

tori hankkii turhaan kalliita maustekasveja ja kalliita pakastevihanneksia – tässä on vielä paljon tehtävää.

Tuottajan ja kuluttajan väliin on saatava voima, joka markkinoi, kerää tuotteet ja vie keittiölle.

KOMMENTTI

Viljelijä tykkää kokeilla, ostaja empii Veikko Kurki Sastamalasta tiesi vastauksia Margit Kojon kysymyksiin. Omilla pelloilla sortimentti on laaja, mutta moni kokeilu on tyrehtynyt, koska menekki on vähäistä.

– Kaikkea kysytään, mutta mitään ei osteta. Eikä pienviljely isoja ostajia kiinnosta. Täytyisi saada 2–3 rekkakuormaa liikkeelle ennen kuin tukut ottavat.

– Kun fenkolin vie kokonaisena kauppaan, sanotaan, että ”huiskut” on poistettava nopean kuivumisen takia. Eikä tässä oikein ehdi valistaa, kun pitää viljellä.

Kurki huomautti myös, ettei valistustyö ole kantautunut kaikkien korviin.

– Meillä on persiljaa viljelty monta vuotta. Kun ensimmäistä kertaa tuotettiin sileälehtistä sorttia, oli ne tukussa poistettu tilistä. Syyksi sanottiin, että muutamaan pussiin oli eksynyt leinikkipuska.

Tilalla monipuolista viljelya vaati ensin

torikauppa, nykyään oma pikkumyymälä. Aiemmin esimerkiksi purjoa, selleriä ja kukkakaalia myytiin tukkuihin Tampereelle, mutta tukut häipyivät. Ja mukulaselleri tikahtui Puolan halpatuontiin.

– Oman myymälän valikoiman täytyy olla hyvin monipuolinen, kun yksi ottaa papuja, yksi lehtikaalia, yksi punakaalin, moni kesäkurpitsaa. Uutuuksia ei äkkiä oteta. Meillä on ollut muutama vuosi vihersipulia ja vasta viime syksynä se alkoi myydä.

Pikkumyymälän asiakaskunta on laajenemassa, mutta viljelijällä on tiukasti jalat maassa.

– Tämä on sellaista muotijuttua; vähän aikaa menee mukavasti, sitten unohdetaan. Mutta eläkeikä on 5–6 vuoden päässä eikä jatkajaa ole, joten ei tätä kannata niin vakavasti ottaa. Viljely on elämäntapa, Kurki tuumasi leppoisasti.

daan viljellä joko normaaliin kilogramman kokoon tai ns. mini-kokoon, jolloin kerällä on painoa alle 500 g.

Esityksessä pohdittiin myös suippokaalin sopivuutta Suomeen. Viljelyllisiä esteitä ei ole ja sen viljelyä on joskus kokeiltukin, mutta suippokaalille ei ole ollut silloin kysyntää, kuten ei kaaleille paljoa yleensäkään. Markkinoinnilliset haasteet ovatkin suurimmat, kun uutta vihanneslajia yritetään saada markkinoille. Kaupat ja kuluttajat pitäisi saada kiinnostumaan uudesta tuotteesta ja tämä vaatii runsaasti mm. tuote-esittelyä ja mainontaa.

Helmikuun alussa pidetyssä seminaaris-

sa myös Esko ja Hanna Holma Paimiosta kertoivat havainnollisesti, kuinka vaativaa on saada uusia vihanneslajeja markkinoille. Juuripersiljan kanssa ei ole vielä tullut menestystä, mutta salaattisipulilla on mahdollisuuksia.

PLUS

Monipuolisille vihanneslajeille olisi tarvetta Satafoodin ja Pyhäjärvi-instituutin vihanneshankkeiden seminaari Kokemäellä keskittyi uusien lajien viljelymahdollisuuksiin ja kasteluasioihin.

Lehtori Eija Rekola Lepaalta kertoi 11 pensaspapulajikkeen vertailusta. Seurantaa tehtiin kukinnasta, palkojen muodostumisesta, satokauden pituudesta ja sadon määrästä. Suurin osa vertailtavista lajikkeista alkoi kukkia heinäkuun puolessa välissä. Pavut oli kylvetty kesäkuun alussa. Satokausi alkoi noin 10 päivän kuluttua kukinnasta. Suurimmalla osalla lajikkeista satokausi jatkui elokuun loppupuolelle ja neljällä myöhäisimmällä lajikkeel-

la liki syyskuun puoleen väliin asti. Sadot vaihtelivat 10–14 kg aarilla.

Kulunut kesä oli papukesä, koska se oli lämmin ja syksy oli hallaton. Testatuista lajikkeista vihreäpalkoinen Maxi oli aikainen ja satoisa. Lisäksi sen rakenne ja kasvutapa olivat sellaiset, että papuja oli helppo kerätä. Toinen hyvä lajike oli keltapalkoinen Golddukat.

Suippokaali on suosittu vihannes KeskiEuroopassa. Steen Möller Madsen Nickerson-Zwaanilta kertoi sen viljelystä ja käytöstä. Suippokaalia käytetään höyrytettynä ja wokkeihin sekä sen rapeuden takia myös mm. salaatteihin. Suippokaalia voi-

Jaana Laurila ja Merja Mäkinen Satafood Kehittämisyhdistys ry

Satafoodilla on käynnissä ”Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeilla -hanke

Etämetsänomistajan sukupolvenvaihdos on nyt ratkaistava Kuuntelin jokin aika sitten entistä pääministeriämme ja nykyistä Perheyritysten Liiton toimitusjohtajaa Matti Vanhasta. Haastattelun aiheena oli perheyritysten sukupolvenvaihdos.

Niitä tulee sadoittain lähivuosina. Matti Vanhanen oli huolissaan sukupolvenvaihdokseen liittyvistä veroseuraamuksista. Onnistuneelle sukupolvenvaihdokselle ei ole edellytyksiä, jos yrityksen jatkaja joutuu maksamaan veroa koneista ja tuotantolaitoksen seinistä. Niitä ei voi muuttaa rahaksi verojen maksuun vaan ne tarvitaan tuotannon jatkamiseen.

Metsänomistajien sukupolvenvaihdoksessa tilanne on samanlainen kuin yrityksellä. Jos metsänomistaja joutuu maksamaan kohtuuttoman veron sukupolvenvaihdoksessa, joutuu hän realisoimaan osan tuotantolaitoksestaan eli metsästään maksujen maksamiseksi.

Tällainen ei ole järkevää sellaiselle metsänomistajalle, joka haluaa kehittää omaa metsätalouttaan ja saada siitä toimeentulonsa itselle ja perheelleen. Asia on erittäin ajankohtainen, sillä metsänomistajien keskiikä liikkuu kuusissa kymmenissä.

Maatalouspuolella sukupolvenvaihdos on järjestetty hyvin. Verotus perustuu omaisuuden verotusarvoon ja siitä saa lisäksi 60 prosentin huojennuksen. Met-

Rauno Numminen

7HXYD -DODVMlUYL

.ULVWLLQDQNDXSXQNL

.DXKDMRNL

+RQNDMRNL

.LP 1RUUJnUG *60

.LKQL|

.DUYLD

,VRMRNL

3DUNDQR

Jakelu: 17.000 kpl Mainosmyynti: Merja Hietaranta-Mäkinen

Taitto: Lalli Oy Paino: IPrint 2011

0DUNNX (UNLQWDOR *60

0HULNDUYLD 6LLNDLQHQ

Päätoimittaja Rauno Numminen

Mitäpä jos sijoittaisit Kotimaahan?

Metsäähän sinulla jo on.

Hankintaesimiehemme palveluksessasi

.DULMRNL

Puunostajat yhteydessä puuntuottajiin.....................s. 10 Metsien loppuminen askarruttaa..........................s.10 Myrskyt lisääntymässä.........s.11 Metsän jakuva kasvatus perusteltu............................s.12 Mitä on yhdistelmäkorjuu?...s.14 Mitä puuta ostetaan?...........s.16

sätaloudessa omaisuuden verotusarvo perustuu käypään arvoon. Näin laskettuna metsäyrittäjän sukupolvenvaihdoksessa maksama vero on kymmenkertainen maatalousyrittäjään verrattuna. Tilanne on pahasti vääristynyt, perusteeton ja metsätalousyrittäjyyttä rankaiseva ja siihen on saatava pikaisesti muutos.

Nykyisen eduskunnan hallitusohjelmassa sukupolvenvaihdokseen liittyvä epäkohta ja kohtuuttomuus luvattiin ratkaista, mutta näin ei tapahtunut. Sekä Suomen Metsätilanomistajien Liitto että MTK ponnistelivat asian puolesta, mutta tuloksetta.

Huhtikuussa pidetään jälleen uudet eduskuntavaalit. Jos me metsänomistajat emme nyt saa ääntämme kuuluviin sukupolvenvaihdokseen liittyvässä vääryydessä, niin olemme valinneet vääriä henkilÜitä parlamenttiin. MyÜs MTK:n kannattaa olla asiassa aktiivinen, jos se haluaa pitää kiinni koko ajan hupenevasta metsäjäsen joukostaan. Jos eduskuntavaaliehdokas puoluekannastaan riippumatta ei sitoudu vaikuttamaan siihen, että sukupolvenvaihdokseen liittyvät epäkohdat ratkaistaan, ei häntä kannata äänestää.

Ostamme puuta sisämaasta meren saariin.

Käänny luottamuksella puoleemme.

1lUSL|

Tässä lehdessä

.DQNDDQSll -lPLMlUYL ,NDDOLQHQ

3RPDUNNX /DYLD

3RUL 8OYLOD /XYLD

0DWWL 7HQKR *60

.LLNRLQHQ

1DNNLOD +DUMDYDOWD .RNHPlNL

(XUDMRNL

(XUD 5DXPD

+lPHHQN\U|

.|\OL|

1RNLD

6DVWDPDOD

/HPSllOl 9HVLODKWL

+XLWWLQHQ

3XQNDODLGXQ 8UMDOD

6lN\Ol 3|\W\l 2ULSll

3LUNNDOD

/RLPDD

7DUPR 6DDULQHQ *60

+XPSSLOD

3LKODYDQ 6DKD 2\ $KOVWU|PLQWLH 3RUL HWXQLPL VXNXQLPL#SLKODYDQVDKD IL ZZZ SLKODYDQVDKD IL

SĂ„Ă„STĂ–PANKKI KOTIMAA

sijoittaa varansa suomalaisiin osakkeisiin. Siis siihen sijoittamalla sinusta tulee usean suomalaisen yrityksen osaomistaja. EläkÜÜn rahastosijoittamisen helppous! Jatketaan tästä meillä konttorissa.

Varaa oma aikasi osoitteessa www.saastopankki.fi/huittistensp

SäästÜpankin rahastoja hallinnoi Sp-RahastoyhtiÜ Oy.

Eura • Huittinen • Kokemäki • Pori Säkylä • Ulvila • Vammala • Äetsä Puh. 010 841 5700

10

metsä

Puunostaja – ole rohkeasti yhteydessä puuntuottajaan Kun Suomen teitä ajelee, niin joskus ihmettelee, miksi tienvarsissa on niin paljon hoitamattomia metsiä. Pelkästään harvennusrästit aiheuttavat varmasti metsänomistajille kymmenien jos ei satojen miljoonien puunmyyntitulojen menetykset ja lisäksi miljoonien eurojen arvoiset kasvutappiot vuodessa.

Miksi näin ? Moni metsänomistaja ei tiedä metsänsä hoito- ja hakkuutarpeista. Tämä tiedonpuutteesta johtuva metsien käsittelemättÜmyys lisääntyy etämetsänomistajien lisääntymisen myÜtä.

Allekirjoittaneella on metsiä runsaan kymmenen metsänhoitoyhdistyk-

sen alueella etelästä pohjoiseen. Yli puolet näistä metsänhoitoyhdistyksistä on sellaisia, jotka eivät ole vuoden kierrossa kertaakaan yhteydessä metsänomistajaan. Ainoa yhdistyksen nimissä tuleva posti on metsänhoitomaksu. Sama hiljaiselo koskee metsäkeskuksia. Jos metsänomistajan puukauppa info on näiden kahden instanssin varassa niin sen pohjalta metsässä ei varmasti tapahdu mitään. Maaseudun Tulevaisuuskaan ei paljon auta, vaikka se olisikin maamme kolmanneksi luetuin sanomalehti, sillä etämetsänomistajien postiluukkuihin lehti ei useinkaan tule. Valitettavasti tällaiset Maaseu-

tu-Lustot saavuttavat vain harvat onnekkaat metsänomistajat.

Koska metsänomistajien omat organisaatiot eivät hoida niille kuuluvaa tiedotustehtäväänsä kunnolla, kannattaa puunostajien olla aktiivisia metsänomistajien suuntaa. Siinäkin on paljon tehtävää, koska mainoksenkin mukaan aina on hyvä sää tehdä puukauppaa. Yhteydenpito metsänomistajan suuntaan ei saa luonnollisesti olla tuputtavaa tai häiritsevää, mutta asiallisen informaation anto siitä, mitä puuta ostetaan ja millä hinnalla, on paikallaan. Saamansa tiedon pohjalta metsänomistaja päättää puunmyynneistään.

Puukaupan teon ei aina tarvitse merkitä rahantarvetta. Joskus puukauppa kannattaa tehdä metsän takia ja puunmyyntituloja tulee siinä sivussa. Metsärahoja voi käyttää monella tavalla. Lainoja voi maksaa etuajassa pois, lapselle voi hankkia opiskelija-asunnon, kotiakin voi kunnostaa ja autonkin voi vaihtaa.

Ja voihan rahat säästääkin näin nousevien energialaskujen aikaan vaikka pahan päivän varalle.

Rauno Numminen

Metsien hoitamattomuus aiheuttaa metsänomistajalle miljoonien menetykset vuodessa sekä menetettyinä puunmyyntituloina että kasvutappioina. Kyse on usein tiedonpuute siitä, mitä metsälle pitäisi tehdä. Monet metsänhoitoyhdistykset pitävät heikosti jos lainkaan yhteyttä metsänomistajiin, joten puunostajien kannatta tehostaa rooliaan tiedonvälittäjänä.

Loppuvatko metsämme?

Suomen metsät kasvavat noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja poistuma on noin 70 miljoonaa kuutiometriä.

Joka vuosi metsiimme kertyy siis puuta lisää noin 30 miljoonaa kiintokuutiometriä. Metsämme eivät siis tällä menolla lopu!

Tämä kysymys esitetään usein turuilla ja toreilla.

Suomen metsä ovat sekametsiä. Niissä kasvaa luontaisesti parikymmentä puulajia, joista neljä on havupuita. Mänty on vallitseva puulasi kahdella kolmasosalla ja kuusi noin neljänneksellä metsäalasta – lopuilla vallitsevat lehtipuut.

Viime vuosisadan alussa Etelä-Suomessa vallitsivat keski-ikäiset ja PohjoisSuomessa vanhat metsät.

Tästä metsien ikärakenne on vaiheittain tasoittunut, minkä johdosta kestävä ja jatkuva metsien käyt-

tÜ on mahdollista. Männyn osuus metsissä on hieman kasvanut. Mäntymetsien osuus myÜs lisääntyy pohjoiseen mentäessä.

Metsävarojen kehitystä Suomessa on seurattu 1920-luvulta asti. Seuranta perustuu säännÜllisin väliajoin tehtäviin valtakunnan metsien inventointeihin. Nykyisin inventointeja tehdään 5-10 vuoden välein ja niissä arvioidaan entistä enemmän myÜs luontoarvoja. Viimeisin valtakunnan metsien kymmenes inventointi suoritettiin vuosina 2004-2008.

Metsäntutkimuslaitos Parkanon toimipaikka

Tutkimme mm. metsiin perustuvaan yritys- ja elinkeinotoimintaan sekä metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan liittyviä asioita.

Maksullisina palveluina tarjoamme: • tilaustutkimuksia • kemiallisia analyysejä ja muita laboratoriopalveluja • koulutus- ja retkipalveluja Kaironiementie 54, 39700 Parkano puh. 010 2111, fax 010 211 4001 etunimi.sukunimi@metla.fi http://www.metla.fi/pa/

Suomen metsien puumäärä ylitti kaksi miljardia kuutiometriä viime vuosituhannen vaihteessa, mikä on kolmanneksen enemmän kuin viisikymmentä vuotta sitten. Metsien kasvu on Suomessa ollut hakkuita suurempi 1960-luvulta alkaen, vaikka hakkuiden määrä ja metsäteollisuuden tuotanto on kasvanut huomattavasti.

Suuri merkitys kehityksessä on ollut yhtäältä jatkuvasti suuremmalla metsien kasvulla, toisaalta metsäteollisuuden tehokkaammalla puun käytÜllä. Nyky-

ään metsät kasvavat vuosittain lähes 100 miljoonaa kuutiometriä. Vuosittainen puuston poistuma on keskimäärin 70 miljoonaa kuutiometriä. Tästä noin 55 miljoonaa kuutiometriä on teollisuuden tarpeisiin hakattua raakapuuta ja loput polttopuuta, kotitarvepuuta ja luonnonpoistumaa. Näin metsien puumäärä kasvaa jopa 30 miljoonaa kuutiometriä vuosittain.

Rauno Numminen

Metsäliitto Osuuskunnan ylintä päätÜsvaltaa käyttävän edustajiston vaali järjestetään Metsäliiton omistajajäsen, palauta äänestyslippusi määräaikaan mennessä ja anna äänesi kuulua!

Metsäliitto Osuuskunta on metsänomistajien itse omistama osuuskunta. Lisätietoa: www.metsaliitto.fi/vaali

11

metsä VäitÜstutkimus todistaa

Puiden kaatuminen myrskyissä tulee lisääntymään Vasta tarkastetun väitÜskirjan mukaan puiden kaatuminen myrskyissä tulee lisääntymään lähivuosina. Tämä johtuu siitä, että muuttuneet ilmavirtaukset aiheuttavat Suomessa entistä enemmän kovia tuulia. Kun tähän yhdistetään roudan syvyyden vähenemin, joka altistaa puut kaatumiselle, niin vahinkojen lisääntyminen metsissä on ilmeistä. Kasvatusmetsissä myrskyvahinkoja voidaan vähentää huolehtimalla metsien hyvästä kunnosta.

Kun metsät harvennetaan ajallaan, niin puut järeytyvät ja niiden myrskynkestävyys lisääntyy. Samalla vähenevät lumituhoriskit.

Metsän vakuuttamisella voi varautua vahinkojen aiheuttamiin taloudellisiin tappioihin Viime vuoden myrskyjen jälkeen metsissä on vielä paljon kaatuneita puita.

KehittämispäällikkÜ Teppo Raininko Lähivakuutuksesta kehottaa korjaamaan puut heti, kun lumet lähtevät. Kuorellinen puutavara metsissä aiheuttaa huomattavan hyÜnteistuhoriskin.

Vaikka metsävakuutukseen sisältyisikin hyÜnteistuhokorvaus, niin korvausta voidaan alentaa, jos se tuho aiheutuu metsänomistajasta johtuvasta syystä. Metsänomistaja voi myÜs joutua korvausvastuuseen, jos hänen metsäänsä jääneet

METSÄPALVELU RAIMO LEHTONEN • TaimikonhoitotyÜt • Hakkuualan ennakkoraivaukset • Istutus/kylvÜt • Tuulenkaadot Ym. perinteiset metsurintyÜt vankalla ammattitaidolla Vallontie 4, 27220 LAPPI p. 050 573 1527

Metsävakuutus maksaa vähimmillään euron verran hehtaarilta ja enimmilläänkin vain viitisen euroa hehtaarilta. Jos haluaa välttyä taloudelliselta tappiolta, niin metsäomaisuus kannattaa vakuuttaa hyvissä ajoissa.

PÜllÜt pitävät myyrät kurissa

kaatuneet puut aiheuttavat tuhon naapurin metsässä.

HyÜnteistuholakikin edellyttää korjaamaan metsistä sinne myrskyssä kaatuneet puut.

Metsäpalosesonki alkamassa Kevät on pahinta metsäpaloaikaa. Kulotukset saattavat joskus karata käsistä ja polttaa sellaisiakin alu-

eita, joita ei ollut tarkoitus polttaa. Ihmisten liikkuminen keväisessä luonnossa lisääntyy ja samalla huolimattoman tulen käytÜn riski lisääntyy. Seurauksena tästä voi olla laajakin metsävahinko. � Tulipalo metsässä aiheuttaa yleensä totaalisen tuhon, koska palanut ja nokeentunut puutavara ei kelpaa kenellekään �, muistuttaa Teppo Raininko. Hiilipaperinkin käyttÜ

on kehittyneempien kopiointimenetelmien johdosta lopetettu.

Myyräpataljoonat tulossa taimikkoosi Metsäntutkimuslaitoksen ennusteiden mukaan seuraava talvi tulee olemaan paha myyrätuhojen kannalta. Lumen alla piipertävien myyrien pelätään aiheuttavan suuria vahinkoja

NĂ„PPĂ„RĂ„ 0(76b3(5b9$818 3ROWWRUDQJDQ MD NRWLWDUYHSXLGHQ NHUXXVHHQ PHNDDQLVHVWL NllQW\Yl YHWRDLVD 5+6 PP

HWXVHUPL MD DYDWWDYDW NDULNDW 5+6 PP

UXQNR 5+6 SXWNHD PP

NDQWDYXXV NJ NXRUPDWLOD [ P UHQNDDW [ Âł 35 Nl\WHW\W

DNVHOLVWR WHOLUDNHQQH

.\V\ OLVll -DUL 0lNLQHQ SXK MDUL M PDNLQHQ#RP Âż -DUL 9LUWD SXK MDUL YLUWD#RP Âż

6DWDNXQQDQ YDQNLOD +XLWWLVWHQ RVDVWR 7RLYDULQWLH +8,77,1(1 3XK ID[

ZZZ VDWDNXQQDQYDQNLOD Âż

taimikoissa. Niihin kannattaa varautua etukäteen ja ottaa metsävakuutus jo sulan maan aikana. � Metsävakuutuksen pitää olla voimassa jo ennen lumen tuloa, jos aikoo saada korvauksen mahdollisista lumen alla tapahtuneista myyrätuhoista �, täsmentää Teppo Raininko Lähivakuutuksesta.

Vahinkoalttiin taimikon reunapuihin kannattaa asentaa pÜnttÜjä pÜllÜille. Esimerkiksi varpuspÜllÜn on todettu pyydystävän kymmeniä myyriä vuorokaudessa. VarpuspÜllÜn pÜnttÜ voi olla korkeudeltaan kolmisenkymmentä senttiä ja halkaisijaltaan kymmenkunta senttiä. Lentoaukon läpimitan tulisi olla pari tuumaa. PÜllÜn pÜntÜt kannattaa asentaa jo tässä kuussa, sillä varpuspÜllÜt pesivät huhtikuussa. Jos pÜllÜt saa pesimään taimikon lähipuihin, niin koko pesue voi jäädä oleilemaan ja aiheuttaa sydämentykytyksiä myyräpopulaatiossa.

Rauno Numminen

12

metsä

Metsän jatkuva kasvatus Metsäsektorilla on meneillään suurimmat muutokset miesmuistiin. Metsänomistajan, joka ” titteli ” tullee sekin muuttumaan lähitulevaisuudessa puuntuottajaksi , on saamassa entiseen nähden paljon suurempia valtuuksia oman metsäomaisuutensa käytöstä. On käsittämätöntä, että tämänsuuntaista muutosta on jouduttu odottamaan näinkin pitkään. Kukaan järkevä nykymetsänomistaja ei tietoisesti halua vahingoittaa arvokasta omaisuuttaan eli metsää. Holhoaminen metsäasioissa on turhaa. Metsien uudistamismenetelmissä avohakkuu on ollut päämenetelmä. Viranomaiset ovat ajaneet kuin käärmettä pyssyyn tätä. Jotkut tahot ovat sitkeästi vastustaneet avohakkuita ja puhuneet jatkuvan kasvatuksen puolesta. Heidän näkemyksensä on säännönmu-

kaisesti tyrmätty. Nyt nämä metsäprofessorit, Timo Pukkala ja Erkki Lähde, täydennettynä yhdellä metsätohtorilla, Olavi Laiholla, ovat julkaisseet kirjan Metsän jatkuva kasvatus. Seuraava kappale mukailee kirjan saatesanoja.

Mielestäni perustelut ovat hyvät ja ajan henkeen sopivat, joten ne on syytä ulos kirjoittaa sellaisenaan.

Saatteeksi metsän jatkuvaan kasvatukseen Metsäalan ulkopuolisia tahoja ihmetyttää, miksi metsäasioista käydään usein kiistoja ja miksi metsänomistajia on viety jopa käräjille ja tuomittu oman metsänsä hävittäjiksi. Muut ihmiset saavat suhteellisen vapaasti perustuslain oikeudella hoitaa talouttaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Metsänomistajia rangaistaan hakkuutavois-

Metsänkäsittelyssä metsäammattilaiset ja metsäluonto toimivat usein eri suuntiin. Metsäammattilainen yksipuolistaa metsää tasakokoiseksi yhden puulajin puustoksi ja selittää hoitavansa sitä, mutta metsäluonto pyrkii palauttamaan ” hoidetun ” metsän takasin monimuotoiseksi, vaihtelevarakenteiseksi sekametsäksi. Mitähän saataisikaan aikaan, jos metsäammattilainen tekisi sovinnon metsäluonnon kanssa ja ryhtyisikin sen kanssa yhteistyöhön?

ta, jotka maallikosta vaikuttavat kaikin puolin nykykäytäntöä järkevämmältä. Viranomaiset vetoavat laatimiinsa ohjeisiin ja oikeusistuimet joutuvat tuomitsemaan metsänomistajat, vaikka metsän tarkastuksessa näkisivät omistajien olevan oikeassa. Lainsäädäntöön vedoten viranomaiset määräävät kaikkiin metsiin samanlaisia kaavamaisia ratkaisuja. Jo taimikosta lähtien metsän rakenne vaaditaan muutettavak-

si tasakokoisen puupeltomaiseksi.

Näin yksipuolista kasvatustapaa voitaisiin puolustella, jos se olisi yksityis tai kansantaloudellisesti ylivoimaista muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Näin ei kuitenkaan ole. Tutkimus on osoittanut, että niskuroivat metsänomistajat ovatkin olleet oikeassa. Perinteiset, mutta kielletyt metsien hoidon ratkaisut ovat sekä taloudellisesti että ympäristön ja moni-

käytön kannalta parhaita.

Metsän säilyttäminen jatkuvasti puustoltaan peitteisenä ja erirakenteisena, kustannuksia aiheuttavien turhien hoitotoimien välttäminen ja mahdollisimman monen puun kasvattaminen tukkikokoon ovat taloudellisesti järkevää ja ekologisesti hyvää metsän hoitoa. Tällaista metsän kasvatusta kutsutaan jatkuvaksi kasvatukseksi. Jatkuvaa kasvatusta käyttäen metsätalouden kannatta-

KRÄKYX OY Rauma

ENERGIAPUUN korjuu ja myynti Jyrki 0500 591 602 Toke 0500 121 848

vuutta voitaisiin nykyisestä huomattavasti parantaa ja samalla kohentaa metsien käyttöarvoa muihinkin tarkoituksiin.

Vastoin usein toistettuja väitteitä erirakenteiset metsät ja niiden kasvatusmenetelmä, jatkuva kasvatus, ovat olleet tutkimuksen kohteena jo kolmisenkymmentä vuotta. Mitattujen tulosten perusteella jatkuvan kasvatuksen käyttö, noudattaessaan metsien luontaista kehitystä, on

13

metsä turvallista ja tuottavaa. Jo kohta sadan vuoden ajan tehdyt edustavat ja kattavat valtakunnan metsien inventoinnit osoittavat jatkuvan kasvatuksen olleen aiemmin valtamenetelmä ja erirakenteisten metsien olevan vieläkin yleisiä.

Nykykäytäntöä, joka poikkeaa radikaalisti metsien luonnonvaraisesta kehityksestä, on sen sijaan harjoitettu ilman vankkaa tieteellistä tutkimustietoa.

Ei ole tehty ainoatakaan tieteellisen kritiikin läpäissyttä tutkimusta, jossa nykyisen kaltainen avohakkuisiin ja alaharvennuksiin perustuva menetelmä olisi osoitettu jatkuvaa kasvatusta kannattavammaksi. Sen

sijaan päinvastaisia tuloksia on viime vuosina saatu runsaasti. Käytännön kokemuksia nykymenetelmästä on vasta 1950-luvulta alkaen – ei siis edes yhden metsikön kiertoajan vertaa.

Metsien inventoinnit osoittavat, ettei luonnonmetsissä juuri esiinny nykykäytännön tuottamia metsikkörakenteita. Nykymenetelmää ei siten voi puolustella luonnonmukaisuudellaan. Silti metsänomistajat on pakotettu käyttämään yksinomaan sitä ja kärsimään väärästä valiinasta aiheutuvat tappiot ja tulonmenetykset.

Rauno Numminen

Metsätyö ei sovi laihdutuslääkkeeksi Ulvilalaisen metsätalousinsinöörin ja terveystietoakin opettaneen Eero Mäkelän lautasella on oikeassa suhteessa rasvan, hiilihydraatin ja proteeiinin antimia eli lohta, perunaa ja vihanneksia.

Metsänomistajan ei kannata lähteä raskaisiin metsätöihin sillä ajattelulla, että kun häärään metsässä enkä paljon syö, niin paino putoaa silmissä. Asiantuntijat neuvovat syömään hyvin raskaan metsässä tehdyn työpäivän jälkeen. Tämä ” tankkaus ” on elimistölle tärkeää, jos aikoo jaksaa metsätöissä seuraavanakin päivänä. Tärkeää on syödä eri ravintoaineita oikeassa suhteessa. Joka aterialla pitäisi saada hiilihydraatteja 50-60%, proteiineja 10-20% ja rasvoja 25-30%.

Proteiinit

KERRO OMISTA KOKEMUKSISTASI! Onko Sinulla omia kokemuksia jatkuvasta kasvatuksesta ja sen toimivuudesta omassa metsässäsi ja metsäomaisuutesi hoidossa. Ja toisaalta onko Sinulla omia kokemuksia metsäviranomaisten toimista estää oman metsäsi hoitoa ja käyttöä parhaaksi katsomallasi tavalla. Näistä asioista on hyvä jatkaa keskustelua aitojen kokemusten pohjalta.

Hyviä proteiinin saantilähteitä ovat kala, liha, maito, pavut, pähkinä ja kana.

Koska proteiini ei varastoidu, pitää sitä saada ravinnosta jatkuvasti. Proteiinit vaikuttavat kudosten uusiutumiseen, hormoni toimintaan, vasta-aineiden syntymiseen ja aineiden kuljetukseen elimistössä.

Ota yhteyttä, niin käydään metsässä!

Hiilihydraatit

■ Rauno Numminen 28100 PORI, Itsenäisyydenkatu 37 raunonumminen@hotmail.com p. 0500-328333

Hiilihydraatteja saa viljatuotteista, perunasta, riisistä, pastasta ja hedelmistä. Parhaita ovat hitaat hiilihydraatit, jotka luovuttavat energiansa hitaasti elimistön käyttöön. Hiilihydraateista saa nimenomaan energiaa, ne vaikuttavat veren sokerin sääntelyyn ja ovat tärkeitä sekä aivoille että hermosoluille.

Metsän jatkuva kasvatus - kirjojen tilaus:

tilaus@monsu.net tai puh. 040-5112089 Hinta: 20e + postituskulut 4e Huom. Metsäverotuksessa vähennyskelpoinen kulu.

Rasvat Hyvää rasvaa saa kalasta, kasvisperäisistä öljyistä, avokadosta ja pähkinöistä. Huonoja rasvoja sen sijaan saa punaisesta lihasta, makkarasta ja valmisruoista. Rasvat ovat tärkeä energian lähde ja rasvaliukoisten vitamiinien lähde. Ne vaikuttavat aivojen ja hermoston sekä hormonitoimintaan ja rasva-ainevaihduntaan.

Vitamiinit Proteiinien, hiilihydraat-

Metsäkoneurakointi

Mika Tolkki Rutavantie 181, Vampula

p. 0500 741 568 • Harvennushakkuut • Päätehakkuut

HEINIMÄEN KONE & METALLI 040 716 8329 Juha Heinimäki • Metallityöt • Klapikoneen vuokrausta • Klapien teko

tien ja rasvojen lisäksi tärkeitä ravinnon saannissa ovat vitamiinit. Hyviä vitamiinilähteitä ovat hedelmät, täysjyvätuotteet ja kasvikset. Vitamiineilla on tär-

keä merkitys aineenvaihdunnalle ja ne toimivat katalyytteina ja antioksidantteina sekä immuniteettijärjestelmämme ylläpitäjinä.

Vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävällä saannilla edesautetaan terveenä pysymistä.

Hankintahakkuulla voi huomattavasti parantaa metsänomistuksen kannattavuutta. Jos aika ja kunto mahdollistavat metsään menon, niin se kannattaa.

Tärkeää on kuitenkin huolehtia edellä mainituista ravintoasioista. Ne perustuvat tutkittuun tietoon ja saatuihin kokemuksiin. Kannattaa noudattaa. Antoisia ja terveitä hetkiä metsätöihin.

Rauno Numminen

14

metsä

Huonoja tuloksia runsaasti

Metsänomistaja – vaadi yhdistelmäkorjuuta ensiharvennukseen Nykyään on vallalla käytäntö, missä ensiharvennusmetsästä kaikki puu laitetaan samaan kasaan energiapuuna. Sama se missä kasassa puut lopulta ovat, kunhan kuitupuuosuudesta saa kuidun hinnan ja energiapuusta energiapuun hinnan. Allekirjoittaneellakin on useita esimerkkejä tapauksista, missä metsänomistaja on myynyt sekä energia- että kuitupuun samalla hinnalla. Heikoimmillaan hinta on ollut vain viisi euroa kiintokuutiolta, vaikka kuitupuun oikeampi hinta olisi ollut vähintään kymmenen euroa. Esimerkiksi viiden hehtaarin ensiharvennusleimikossa metsänomistajan menetys voi olla kymmeniä prosentteja jopa tuhat euroa.

Yhdistelmäkorjuu edellyttää, että koneessa on joukkokäsittelyyn soveltuva koura. Sillä voi karsia useamman energiapuurangan yhtä aikaa ja katkoa sopivan mittaisiksi. Kuitupuut erotellaan omaan kasaan ja energiapuut omaansa. Puutavaran mittaus tapahtuu ajokoneen vaa’alla Jopa metsänhoitoyhdistysten valtakirjakaupoissa metsänomistajien ensiharvennusleimikoista puita on myyty viiden euron kiintokuutiohintaan. Energiapuut ja kuitupuut on laitettu samaan pinoon. Oikea hinta kuitupuulle oli heikommillaankin vähintään kymmenen euroa kiintokuutiolta. Kuitupuuta niin, että kilot muutetaan ja energiapuuta kertyy ensiharvennuskohteelta useimmiten yli 50 kuutiometriä hehtaarilta. kiintokuutiometreiksi. Ainespuu kuljetetaan tehtaal- tää peittää, jotteivät hyön- uksessa naapuri metsän- hankintapalvelua tarjoa- seen ja panostavat laitehan- tusarvon ja puuntuottajalle tuoreena, mutta energia- teiset pesi rankojen kuoren omistaja voi syyttää vahin- villa metsänhoitoyhdis- kintoihin. On kaikkien etu, le parhaan hinnan. puun annetaan yleensä alle ja aiheuta tuhojaan lä- gon aiheuttamisesta ja vaa- tyksillä. Jos metsänomis- sekä metsänomistajan että kuivua tienvarressa vuo- himetsissä. Jos puiden osta- tia korvauksia. tajat asettavat puukaup- metsäteollisuuden, että eri Rauno Numminen den verran, joskus kauem- ja ei pinoa peitä, niin metYhdistelmäkorjuuseen pansa ehdoksi yhdistelmä- puutavaralajit ohjautuvat mankin. Tienvarressa säi- sänomistajan on syytä vaa- sopivia koneita ei vielä ole korjuun, niin puun ostajat sellaiseen paikkaan, missä . lytettävät energiapuut pi- tia sitä. Pahimmassa tapa- kaikilla puunostajilla tai vastaavat varmasti haastee- ne antavat parhaan jalos-

15

metsä

Marjojen ja sienten poiminta vaatii metsänomistajan luvan Luit otsikon aivan oikein ja ymmärsitkin. Joissain pimeissä politiikan kabineteissa pohditaan tälläkin hetkellä kiinteistöveron ulottamista koskemaan myös metsämaata.

Suomessa on ehkä maailman laajimmat jokamiehen oikeudet. Hyvä niin. Mutta, jos metsäomistaja joutuisi maksamaan omistamistaan metsähehtaareista kiinteistöveroa, niin silloin hän myös määrää siitä mitä hänen metsästään marjasangoissa ja sienikoreissa auton peräkonttiin kannetaan. Ajatus on looginen.

Asuntotontista maksetaan kiinteistöveroa ja samalla tontilla kasvatetaan mansi-

koita ja viljellään perunaa.

Kenelläkään muulla kuin tontinomistajalla ei ole oikeutta mansikan poimintaan tai perunan kuokintaan. Kukaan ei edes kyseenalaista tätä oikeutta.

Metsänomistajat ja metsän antimien käyttäjät. Näin vaalien alla on syytä selvittää oman ehdokkaan suhtautuminen kiinteistöveroon ja jos valo on pikkaisenkin metsänvihreä niin kannatta ottaa käyttöön punakynä käyttöön ja katsella uusi ehdokas. Se on sekä metsänkäyttäjä että metsänomistajan etu. Kiinteistövero ei kuulu metsään!

Rauno Numminen

Maa-ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on ollut erittäin aktiivinen monissa metsäsektorin asioissa. Hän on asettanut metsänomistajien kannalta useita merkittäviä työryhmiä. Yksi niistä on metsien käsittelyyn liittyvä ja toinen puumarkkinoihin. Molempia teemoja koskevia artikkeleita on tässäkin lehdessä. Metsänomistajan päätösvallan lisääminen oman metsänsä hoidossa ja käyttössä on erittäin suotavaa ja siihen on päätymässä myös metsin käsittelyyn paneutunut työryhmä. Puumarkkinatyöryhmä on jo saanut aikaan sen, että puun hintatilastot ovat selkiytyneet niin että hinnat esitetään hakkuutavoittain. Tämä tuo merkittävän lisäinfon metsänomistajalle.

METSÄ-VALTONEN OY

• Hakkuut, metsänhoitotyöt • Hakkuutähteiden haketusta ja poiskuljetusta • Polttopuun ja hakkeen myynti • Ostamme puuta pystystä ja tienvarrelta Rauma, Karikummuntie 8 Jari 0400 595 160, Tuomo 040 557 6203

16

metsä

Piiripäällikkö Pekka Kantola Metsäliitosta

Kaikille puutavaralajeille on kysyntää ja hinta kohdallaan Alkuvuoden puukauppa on käynnistynyt odotetulla tavalla vilkkaan loppuvuoden jälkeen. Useamman vuoden kestänyt, mutta vuosittain alentunut verohuojennus puunmyyntituloista innosti monia metsänomistajia käymään puukauppaa. Verohuojennukset ovat nyt historiaa, mutta puuta tarvitaan jatkuvasti. Metsäliiton tuotantolaitokset pyörivät normaalista ja tarvitsevat suuret määrät puuta. Piiripäällikkö Pekka

Kantola Metsäliitosta kertoo, että kaikkia puutavaralajeja ostetaan. Eniten tarvetta tällä hetkellä on mm. Rauman tehtaan tarvitsemasta sellukuidusta eli mänty- ja kuusikuitupuusta. Vuotuinen puuntarve tehtaalla on lisääntynyt edellisiin vuosiin verrattuna merkittävästi. Tähän aikaan ostetaan ensisijaisesti leimikoita kesäkorjuuseen, mutta paikallisen ostomiehen kanssa kannattaa keskustella talvikorjuu leimi-

koidenkin korjuun mahdollisuudesta. Metsäliitto on erittäin kiinnostunut myös metsänomistajan itsensä tienvarteen toimittamasta hankintapuusta.

Ennen metsään menoa tulee olla yhteydessä ostoesimieheemme ja tehdä hankintakauppasopimus puun menekin varmistamiseksi.

Pekka Kantola pitää tämän hetken puun hintatasoa hyvänä sekä pystykaupalla että hankintakaupalla myytävälle puulle. Ko-

konaisuudessaan Metsäliiton tilanne yhtiönä on hyvä, valmistamillemme tuotteille: sellulle, kartongille, sahatavaralle ja vanerille, on hyvä kysyntä maailmalla.

Ostomiehet tekevät parhaillaan aktiivisesti palvelukartoituksia, joiden tarkoituksena on selvittää, millaisia palveluita nykyiset ja uudet asiakkaat tarvitsevat metsäomaisuutensa hoitoon. Piiripäällikkö Pekka Kantola muistuttaa, että Metsäliitto on täyden palvelun talo. Puun oston lisäksi palvelutarjontaan kuuluvat kaikki metsänhoitotyöt kuten raivaukset, taimikonhoidot, maan muokkaukset ja metsänviljelyt.

Nyt on vaikuttamisen aika

Puulle on kysyntää ja kaikkia puutavaralejeja ostetaan.

Metsäliitto Osuuskunta on metsänomistajien omistama osuuskunta, jonka perustehtävänä on vahvistaa palveluilla omistajajäsenten metsätalouden kannattavuutta. Pitkäjänteisenä kumppanina autamme jäseniämme hoitamaan ja hyödyntämään metsäomaisuutta kestävästi yli sukupolvien. Metsäliiton jäsenyys tarjoaa metsänomistajalle myös mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon paikallistasolta aina jopa hallitukseen saakka. Metsäliiton edustajis-

Nyt kannattaa metsänomistajan sovitella moottorisahaa isonkin puun tyvelle, sillä hankintakauppakin käy. Hankintakaupasta pitää kuitenkin tehdä ennakkoon puunostajan kanssa sopimus.

ton vaali käydään tänä keväänä. Metsänomistajien kannattaa olla nyt aktiivisia ja vaikuttaa äänestämällä siihen, ketkä Metsäliiton asioista päättävät. Edustajiston vaalin postiäänestys kestää 15.4.2011 saak-

ka. Pekka Kantola kehottaa metsänomistajia palauttaa äänestyslomakkeensa heti, kun se postiluukusta tipahtaa ja kun oma ehdokas on löytynyt.

Rauno Numminen

MAASEUTU

Ikaalinen

Ikaalinen – iso pikkukaupunki Ikaalisten keskusta sijaitsee Tampereelta viitisenkymmentä kilometriä luoteeseen Kyrösjärven rannalla.

Paikka on otollinen kehitykselle, sillä Ikaalinen on tienvarsikaupunki. Tampereen ja Vaasan yhdistävä valtatie 3 takaa tasaisen liikennevirran Ikaalisten läpi. Osin juuri hyvien liikenneyhteyksien kautta Ikaalinen on kehittynyt aikoinaan Suomen vanhimmasta ja samalla pienimmästä kauppalasta vetovoimaiseksi opiskelukaupungiksi ja kulttuuriltaan rikkaaksi matkailukohteeksi.

Matkailua ja koulutusta Provosoivaan väitteeseen Ikaalisista pelkkänä kylpyläkaupunkina vastaa kaupunginjohtaja Tero Nissinen seuraavasti:

sa jaetaan vuotuinen Kultainen Harmonikka -palkinto.

Pehmeät arvot ja hyvät palvelut

– Kylpylä on tärkeä osa Ikaalisten imagoa, identiteettiä ja elinkeinoja, mutta olemme paljon muutakin, kuten vahva koulutuskaupunki yli tuhannella ammattikorkea- ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijalla. Matkailu- ja koulutustarjonnan vuoksi kut-

summe itseämme Isoksi Pikkukaupungiksi.

Matkailun valtteja Ikaalisissa ovat muun muassa kulttuuriperinnöltään ja arkkitehtuuriltaan arvokas Wanha Kauppala, lukuisa valikoima luontoaktiviteetteja sekä kesäinen SataHäme Soi -tapahtuma, jos-

Ikaalisten kaupunki mainostaa panostavansa pehmeisiin arvoihin ja hyviin palveluihin.

– Palveluiden saatavuus on sekä yleisesti ottaen että suurempiin kaupunkikeskuksiin vertailtaessa hyvä. Olemme investoimassa terveyskeskukseen, jotta voimme koota sosiaali- ja terveystoimea entistä paremmin yhteen. Lisäksi viime vuosina on tehty isot kouluremontit.

Nissinen kertoo myös, että kaupungin ulkoasua ja luonnollista miljöötä pidetään yllä erilaisten hankkeiden avulla ja yritystoimin-

taa tuetaan muun muassa hankkimalla Ikaalisiin tapahtumia sekä kehittämällä esimerkiksi luovien alojen yrittäjyysympäristöä.

Taantumasta katse tulevaisuuteen Ikaalinen on selvinnyt taantumasta Tero Nissisen mukaan hyvin. Yhdessätoista prosentissa vuonna 2009 käväissyt työttömyysaste on

INFO Ikaalinen lukuina

■ ■ ■ ■ ■ ■

perustettu: 1641 kaupungiksi: 1977 asukasluku: n. 7420 maapinta-ala: 750,4 km2 vesipinta-ala: 93,1 km2 elinkeinojakauma:

-alkutuotanto 9% -teollisuus ja rakennus 29% -palvelut 61%

■ työttömyysprosentti: 8,6

PLUS

Pirkanmaan toiseksi vahvin koulutuskaupunki Tampereen ammattikorkeakoulu 500 opiskelijaa.

Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos IKATA 400 opiskelijaa. Aikuiskoulutuksissa noin 1000 opiskelijaa. Siinä esimerkkejä Ikaalisten koulutustilanteesta tällä hetkellä. Vielä kun otetaan lukuun ammattiopisto, kauppaopisto sekä lukio, voidaan laskea, että Ikaalisissa perus-

koulun jälkeisiä opintojaan suorittaa yli 2000 opiskelijaa. Miten pienessä kaupungissa on päädytty näin suuriin lukuihin, Ikaalisten sivistysjohtaja Ilkka Niemi?

– Paikallisesti perustetut oppilaitokset ovat aktiivisen kehittämistyön myötä menestyneet hyvin ja kasvaneet ajan mittaan. Tästä esimerkkinä IKATA, joka

on laajan koulutustarjonnan ja harvinaisten koulutusalojen vuoksi oppilaitos, johon opiskelijoita tulee joka puolelta Suomea.

Käsityön ja luovien alojen tutkintoihin painottuvan IKATAn koulutusalojen kirjosta löytyy sellaisia erikoisuuksia kuin kitaranja harmonikanrakennus, näyttely- ja messurakentaminen sekä korusuunnitte-

lu ja -valmistus. Osaa koulutusaloista voi opiskella ainoastaan Ikaalisissa, kuten asesepäntyötä ja aikuiskoulutusyksikön järjestämää rytmimusiikin laulusolisteille räätälöityä artistivalmentautumista.

Toki myös perinteisempääkin koulutusta on tarjolla.

– Tradenomeja valmistuu liiketalouden ja tieto-

jenkäsittelyn koulutusohjelmista, restonomeja koulutetaan matkailun koulutusohjelmassa. Pirkanmaan ammattiopiston alaisena Ikaalisissa toimii sosiaali- ja terveydenhoitoalan perustutkintoon johtava koulutus, Niemi kertoo.

11.3.2011

17

laskenut alle yhdeksään, eikä tuloveroa ole korotettu neljään vuoteen. Hän kertoo myös Ikaalisten tehneen ylijäämäistä tulosta vuosina 2008-2010.

Ikaalisissa aiotaan tulevaisuudessa panostaa aitoihin paikallisiin vahvuuksiin, joiksi Nissinen mainitsee matkailun, koulutuksen, kulttuurin ja järvimiljöön.

– Yhdistelemme eri vahvuustekijöitä ennakkoluulottomasti kuten yritysympäristöä ja koulutusta, sekä verkostoidumme sosiaalija terveyspalveluissa osaksi modernia yhteistoiminta-aluetta. Lisäksi haemme kasvua palveluiden puolelta, sillä saralla yhteiskunta lienee samassa veneessä.

18

MAASEUTU

Uusikaupunki

11.3.2011

Uusikaupunki hakee kasvua ekologisuudella Kaupunginjohtaja Kari Koski tietää mistä puhuu, kun aiheena on Uusikaupunki ja sen kehitys.

Hän on toiminut kaupungin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1977, ja nähnyt sen muutoksen muutaman tuhannen asukkaan

pikkukaupungista 16 000 asukkaan teollisuuskaupungiksi.

– Vastoinkäymiset takavuosina ovat opettaneet sen, että ellei tulevaisuutta ota omiin käsiin ei tule pääsemään pitkälle, Koski kertoo. Hän viittaa tuoreem-

paan taantumaan, joka ei päässyt yllättämään Uudenkaupungin yrityksiä ja hallintoa. Toisin kävi 1990luvulla, jolloin työttömyysaste kävi ennätyskorkealla, yli 33 prosentissa.

– Olemme jo 15 vuotta pyrkineet määrätietoisesti eri keinoin monipuolistamaan elinkeinorakennettamme ja olemme sii-

nä myös kohtuullisesti onnistuneet. Kun taantumasta saatiin ensimmäiset merkit, lisäsimme ponnisteluja yhdessä yritysten kanssa. Uudenkaupungin nykyiseen toimintastrategiaan kuuluukin luottamuksellinen ja määrätietoinen kehitysyhteistyö yritysten kanssa. Yhtenä todisteena tästä, Uusikaupunki valittiin vii-

me vuonna Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan mittaristossa Suomen yrittäjäystävällisimmäksi kaupungiksi.

Hiilineutraalia elämää Uusikaupunki on jo joitakin vuosia syventynyt ympäristöystävällisempään toimintaan. Yritykset ja

asukkaat haastettiin ilmastotalkoisiin ja suuntaus onkin tuottanut hedelmää.

Vuonna 2008 Uusikaupunki lupautui neljän muun suomalaisen kunnan kanssa Hiilineutraalit Kunnat hankkeeseen, jossa tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen kuriin saaminen etuajassa.

– Ajattelemme niin, et-

PLUS

HINKU - kohti hiilineutraalia kuntaa Vuonna 2008 Uusikaupunki, Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki ja Parainen lupautuivat pilottikunniksi näyttämään esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillinnässä Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa Hiilineutraalit Kunnat eli HINKU hankkeessa. Uudenkaupungin HINKU-hankkeen projektipäällikkö Reijo Laine kertoo hankkeen etenemisestä Uudenkaupungin osalta seuraavaa: –Hankkeella on meneillään toinen kaksivuotiskausi. Ensimmäisten kahden vuoden aikana Uusikaupunki pystyi alentamaan CO2 ekv päästöjään 14 %. Myös yritysten kanssa on päästy eteenpäin hyvässä hengessä. Uuden ohjelmavaiheen nimeksi

tuli Prohinku -hanke, joten työ jatkuu entiseen tapaan kohdistuen kaupungin, yritysten, kansalaisten, maatalouden ja vapaa-ajan asukkaiden toimiin.

Maallikolle hiilineutraalius kuulostaa vaikealta tehtävältä, varsinkin teollistuneelle kaupungille. Miten tavoite on saavutettavissa?

– Merkittävintä ovat kaupungin ja yritysten panostukset uusiutuvaan energiaan, metsäbioenergiaan, biokaasuun, maalämpöön sekä puun ja pelletin käytön lisäämiseen. Lisäksi energiansäästökohteita on monia ja tuulivoimalat tulevat osaltaan kuvioihin mukaan. Kansalaisten osuus myös tulee olemaan merkittävä muun muassa korjausrakentamises-

sa ja liikenteessä.

Miten maatalouden saralla on tehtävissä hiilipäästöjen vähentämiseksi?

– Maatalouden osuus on selkeästi kahdensuuntainen. Risupaketissa kehitettävänä oleva energiapuun käytön lisääminen aktivoi metsänhoitoa ja antaa puunmyyntituloja. Kehittyneet helppokäytöiset bioenergiaratkaisut turvaavat kohtuuhintaisen energian mahdollista öljyn ja sähkön maailmanmarkkinahintoja vastaan. Sitä kautta myös energiapuun hinta löytänee markkinoilla paremmin oikean arvonsa mukaisen hinnan.

MAASEUTU

Uusikaupunki

11.3.2011

INFO Uusikaupunki lukuina ■ perustettu: 1617 ■ asukasluku: n. 15 870 ■ maapinta-ala: 503 km2 ■ vesipinta-ala: 1430 km2 ■ elinkeinojakauma (31.12.2008): - alkutuotanto 5,3% - jalostus 40,5% - palvelut 53,4% ■ työttömyysprosentti (31.12.2009): 12,3

tä elinkeinopolitiikkamme yksi väline on juuri ilmastotalkoot. Saamme sen mukana uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja kaupunkiimme. Samalla kaupunki säästää kustannuksissaan muun muassa energiate-

hokkuutta parantamalla, Koski sanoo.

Myös jo aiemmin Uudessakaupungissa toimineet yritykset ovat pystyneet laajentamaan ja uudistamaan tuotevalikoimaansa ekologiseen suuntaan. Esi-

merkiksi paikallinen autotehdas on synnyttänyt sähköautotuotannollaan 120 uutta työpaikkaa.

– Kun autotehdas on globaalistikin kärjessä sähköautojen kehittämisessä ja tuotannossa, sillä on entis-

19

tä suurempi merkitys kaupungin imagoon. Uskomme myös, että ympäristöliiketoiminta on tulevaisuudessa nopeimmin kasvava ala, joka antaa mahdollisuuksia myös kansainvälistymiseen.

Talkoohanskat käsissä Yrityssektorin lisäksi myös Uudenkaupungin asukkaat ovat Kosken mukaan ottaneet ilmastotalkoohengen hyvin ja rakentavasti omakseen. Hän kertoo, että kaupungin Internet -sivuilla järjestettyyn kyselyyn ympäristöystävällisistä toimintatavoista tuli kuukaudessa lähes 2000 ideaa linjan eteenpäin viemiseksi.

Valitse kesä Uudessakaupungissa PYTINKIEN PA R I S

Idylliset puutalokodit avautuvat vierailijoille elokuun lopussa.

K E S Ä TA PA H T U M AT

Koe Tul toril -teematorit kesälauantaisin, Merefesti kesäkuussa ja Crusell-viikko heinäkuussa. Runsaasti tarjontaa moneen makuun.

M E R I K A U P U N G I S TA MERELLE

Lähde iloiselle risteilylle Isoonkariin, Katanpäähän tai Putsaaren piilokirkolle. Muista myös koko perheen Merirosvoristeilyt!

I L T A R I S T E I LY T

Koe unohtumaton ilta merellä hyvän ruoan ja juoman parissa, keskikesällä torstaista sunnuntaihin.

K E S Ä T E AT T E R I T

Tarkemmat tiedot ja lisää tapahtumia: uusikaupunki.fi/tapahtumakalenteri tai Uudenkaupungin matkailutoimisto, puh. 02 8451 5443, matkailu@uusikaupunki.fi

Nauti kesäteattereiden tunnelmasta: Yksiöön en äitee ota − Lentävän Lokin kesäteatterissa; Mies, joka ei osannut sanoa ei − Pyhämaan Suviteatterissa.

16.4.

Kevätmarkkinat 14.5.−10.9. Tul Toril -teematoritapahtumat kesälauantaisin 21.5.

Uusikaupunki-ralli, F-cup-osakilpailu Kukkamessut Saaristotapahtuma 10.−12.6.

Merefesti − merellinen kesäkarnevaali 11.6.

Opastettu kävelykierros klo 11 18.−19.6.

Uusikaupunki Boat Race 28.6.−30.7. Jaakko Konstaapelin uudet salakätköilyretket lapsille 29.6.

Pakkahuoneen iltatorin avaus 29.6.–12.8. Yksiöön en äitee ota – Lentävän Lokin kesäteatterissa 1.−2.7.

Pelle- ja Nukkepäivät lapsille 2.−3.7.

Nopperlan Antiikkimarkkinat 3.7.

Pyhämaa-päivä kotiseutupäivä Pyhämaassa Saariston Suvimessu Haiduksessa 6.−20.7.

Opastettu kävelykierros keskiviikkoisin klo 15−16.30 8.−10.7.

Luodolla Tuulee Pyhämaassa 10.–24.7.

Mies joka ei osannut sanoa ei – Pyhämaan Suviteatterissa 15.7.

Scylla-puupurjeveneet vierassatamassa 15.−17.7.

Karjurock – rockfestivaali maalaishengessä 22.7. ”Soiva saari” − Loisto-konserttisarjan konsertti Isonkarin majakkasaarella 23.7.

Lokalahden Suvipäivät 23.−30.7.

Crusell-musiikkiviikko 24.−29.7.

Kansainvälinen Crusell-fagottikilpailu 23.7.

Crusell-hölkkä klo 13 24.7.

Crusell Open Golf 25.−29.7.

Opastettu kävelykierros klo 11 28.7.

Lyhtyjen Yö 31.7.

Kalanti-päivä 13.8.

VI Seksmiilar-purjehdus 20.−21.8.

Pytinkien Paris, kaupunkis kyläs -puutalotapahtuma 20.−21.8.

22-v. nuorten yleisurheilun SM-kisat 20.−21.8.

Opastettu kävelykierros klo 11 27.8.

Rauhankaupunki-tapahtuma 27.8.

Venetsialaiset 3.−4.9.

2.4mR Ranking-osakilpailu 30.9.−1.10. Syysmarkkinat

20

MAASEUTU

maaseutu

11.3.2011

Suomen riistakeskus aloitti Suomen riistakeskus aloitti toimintansa 1. maaliskuuta.

Maakunnallinen palvelu jatkuu riistahallinnossa, sillä riistanhoitopiirien toimistot muuttuvat riistakeskuksen aluetoimistoksi.

Riistakeskus muodostettiin yhdistämällä nykyiset 15 riistanhoitopiiriä sekä Metsästäjäin keskusjärjestÜ yhdeksi toimintayksikÜksi. Sidosryhmät ovat aiempaa paremmin edustettuina riistapolitiikassa, jota varten luodaan 15 alueellista riistaneuvostoa. Paikallistasolla toimivat riistanhoitoyhdistykset jatkavat yhä metsästäjien yhdistyksinä.

MAAUSKO

Maalaisjärki Suomessa heitetään ruokaa roskiin uskomattomat määrät, siinä 50 kiloa per joka nuppi. Päälle vielä kaupan ruokahävikki, niin euromääräisesti puhutaan miljardiluokasta. Eihän siinä ole mitään järkeä. Eikä monessa muussakaan asiassa, joita erityisesti maaseudun ihminen lÜytää tai keksii lukemattoman määrän.

Elämässä ei tietysti pärjää pelkällä järjellä, on syytä olla tunnekin mukana. Ja monessa järjettÜmässä asiassa se tunne tuppaa väkisinkin pintaan, p-le. Monessa asiassa kaipaisi todella lisää maalaisjärkeä. Tai sen sukulaisia kuten terve järki tai talonpoikaisjärki. Maauskolle kelpaisi terminä tolkkukin.

Onko maalaisjärki sitten jotain vastakkaista asiantuntijatiedolle tai tyhmyydelle? Mene ja tiedä. Joskus ainakin tuntuu siltä, ettei asiantuntijatiedolla tai varsinkaan tyhmyydellä ole mitään tekemistä maalaisjärjen kanssa. Asiantuntijatieto taas vaikuttaa joskus jopa tyhmältä, ainakin jälkiviisaasti ajatellen.

Siis ettei asiantuntijatieto aitoa asiantuntijatietoa olekaan.

Meillä on muun muassa seuraavat sanonnat: �Ei se ole tyhmä, joka kysyy.� ja �Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata.� Kumpi näistä sanonnoista on maalaisjärkisempi. Asiayhteydestä eli hienosti sanottuna konteks-

tista riippuen molempiin liittyy oma viisautensa.

Kun nuo vaalitkin ovat tulossa, niin Maausko voi paljastaa rakastavansa ns. keskustelevaa demokratiaa. Äänestysohjeeksi siitä ei ole, koska vaalien alla ei voi täysin luottaa siihen, että esimerkiksi puolueet pitäisivät vaalitavoitteistaan – saati lupauksista – kiinni, eikä se monipuoluejärjestelmässä kovin helposti ole mahdollistakaan. Mutta maalaisjärjellä ajatellen keskusteleva demokratia ei ole mikään huono juttu. Siinä on kysymys siitä, että se voittakaan, joka parhaiten perustelee asiansa. Kenestä sitten tuomariksi siinä, kellä on parhaat perustelut. Ehkä parhaita tuomareita ovat ne, jotka pystyvät parhaiten perustelemaan sen, miksi jollakin on parhaat perustelut. Edellinen meni jo vähän antiikin filosofian sofismin puolelle, mutta on maalaisjärjellä tajuttavissa.

Vähän yli kuukauden kuluttua näemme, miten maalaisjärkisesti ja keskustelevan demokratian pelisäännÜin hallitusta ja hallitusohjelmaa aletaan kasaamaan. Sitä ennen uskokaamme sinisiin silmiin!

PS. Tämän jutun kanssa kävi sillä tavalla hauskasti, että se syntyi ennen kuin eräässä isommassa aviisissa tapailtiin maatunutta maalaisjärkeä. Hyvä, että samalla astialla ollaan!

+b0((1 $00$77, ,167,78877,

7(.(0b//b 233,0,67$ $,'2,66$ <03b5,67g,66b

+lPHHQ DPPDWWL LQVWLWXXWLQ WRLPLSDLNDW (YR /HSDD MD 0XVWLDOD RYDW SHULQWHLNNlLWl NDQVDLQYlOLVLl MD YDOWDNXQQDOOLVHVWL WXQQHWWXMD $LQRD RSSLODLWRV 6XRPHVVD MRVWD YDOPLVWXX DPPDWWLOLVHQ SHUXV WXWNLQQRQ VXRULWWDQHLWD PHLMHULVWHMl

0$$6(878<5,77b-b 3887$5+85, SXXWDUKDWXRWDQWR MD YLKHUDOD

0$7.$,/83$/9(/8-(1 78277$-$ \OLRSSLODV

2SHWXVPHWVl SXXWDUKD PDDWLOD MD PHLMHUL PDKGROOLVWDYDW WHNHPlOOl RSSLPLVHQ DLGRLVVD \PSlULVW|LVVl

0(7685, 0(76b3$/9(/8-(1 78277$-$

3HUXVWXWNLQQRQ RSLVNHOLMRLOOH PDNVXWRQ DVXQWROD

0(,-(5,67,

/LVlWLHGRW ZZZ KDPL HGX IL WDL

$00$7,//,6(1 .28/878.6(1 <+7(,6+$.8 ²

(92 /(3$$ 0867,$/$ 0(,-(5,$/$

MAASEUTU

maaseutu

11.3.2011

Nimikkofarmarit antavat kasvot maatalousyrittäjille Lusto/Sanna Jääskeläinen

Maatalousnäyttely Farmariin on tänäkin vuonna valittu kolme nimikkofarmaria, jotka edustavat alueellisesti ja tuotannon mukaan erityyppisiä tiloja. Farmarin näyttelypäällikkö Pasi Nummela kertoo, että nimikkofarmarien avulla voidaan näin esitellä satakuntalaisen maaseudun ja maataloustuotannon monipuolisuutta.

– Nimikkofarmarit edustavat eri tuotantosuuntia, jotka ovat kaikki tyypillisiä Satakunnalle.

Pohjois-Satakunnasta ovat mukana lavialaiset Pirjo ja Martti Äijö, joiden tila on alueelle tyypillisesti maitotila. Erikoiskasvein viljelijät Marja-Liisa Mikola-Luoto ja Mika Luoto Säkylästä edustavat eteläistä maakuntaa ja Satakunnan monipuolista kasvituotantoa. Milla ja Kimmo Nikko Huittisten Vampulasta ovat puolestaan maakunnan vahvan liha- ja siipikarjatuotannon edustajat sekä samalla hyvä esimerkki tämän päivän monialaisesta yrittäjyydestä maaseudulla.

Nimikkofarmarit esittelyssä: Pirjo ja Martti Äijö viljelevät vuonna 1947 perustettua Niemelän siirtolaistilaa Laviassa. Tilalle on sen olemassaolon aikana rakennettu jo kolme navettarakennusta. Uusin pihattonavetta valmistui vuonna 2008 ja siinä on tilat 65 lehmälle. Tavoitteena on jat-

Milla ja Kimmo Nikko toivat uusia tuulia Huittisiin.

kaa maidontuotantoa järkevällä ja kannattavalla tavalla. Perheen kolme lasta ovat jo nuoria aikuisia. Heistä Heikki, 25 ja Sannasisko, 18, opiskelevat maatalousalaa. Annalla, 23, on jo oma perhe ja lypsykarjatila.

Marja-Liisa Mikola-Luoto ja Mika Luoto viljelevät Mäki-Mikolan tilalla Säkylässä porkkanaa, perunaa, sokerijuurikasta ja punajuurta. Viljelykierrossa on mukana myös kevätviljoja ja luonnonhoitopeltoja, sillä toimiva viljelykierto on edellytys erikoiskasvien viljelylle. Tila työllistää molemmat vanhemmat. Perheeseen kuuluvat myös Eero, 9 ja Lauri, 7. Hekin ovat mielellään mukana erilaisissa maatilan töissä.

Milla ja Kimmo Nikko tuottavat kukonpoikaa Viskilän tilalla Vampulassa ja pitävät Huittisissa Wanha WPK -nimistä ravintolaa. Kimmo on toiminut aiemmin keittiömestarina helsinkiläisissä ravintoloissa ja Milla työskennellyt muun muassa Valiolla.

Vuonna 2005 he tekivät elämän-

Marja-Liisa Mikola-Luoto ja Mika Luoto viljelevät erikoiskasveja Säkylässä.

Pirjo ja Martti Äijön perheellä on maitotila Laviassa.

muutoksen ja tulivat viljelemään Millan äidin kotitilaa. Kukonpoikien kasvatus alkoi samana vuonna. Perheeseen kuuluvat myös Ilona, 5, Iiris, 3 ja Oskari, 1.

Farmari 2011 Suomen Maatalousnäyttely Porissa 1.-3.7.2011.

21

KOLUMNI n Reima Laaja

Kevät tulee Joillekin kevään tuo ikkunoiden peseminen kevätauringon paljastaessa pintojen nuhraantumisen. Joillekin taas kevätloskan tahriman auton peseminen ja imurointi tuo oikean kevätfiiliksen. En ole koskaan pessyt talon ikkunoita, ja autonkin todellista väriä voi yleensä vain arvailla. Minulle kevättunnon tuo lisääntynyt valo sekä luonnon tapahtumien seuranta.

Ensimmäisiä kevään merkkejä on se, kun herää aamun valoon ennen herätyskelloa. Luonnon äänet lisääntyvät ja töihin lähdettäessä tiaisten laulu ja käpytikan päräyttely ovat kevättä. Muuttolinnut tuovat keväälle merkittävän lisän, pulmusia näin jo viime viikolla. Sepelkyyhkyt, merihanhet ja töyhtöhyypät luovat kuvaa kevään etenemisestä. Rusakot kiitävät keväthangilla pienissä laumoissa suvunjatkamispuuhia harjoittaen. Lumi sulaa, vesi tippuu räystäiltä, tosin viime talvena tippuivat rännitkin, kun lumet humpsahtivat kertarysäyksellä katolta.

Kevätahavan puhaltassa polttopuut pitäisi saada kuivumaan, mikä kuuluu puulämmittäjän kevään toistuviin rutiineihin. Pakkasen kiristyessä iltaisin ilmankosteuden muutoksen haistaa kevään tuoksuna. Pidentyneet illat siirtävät nukkumaanmenoaikaa, ajankulkua ei tajua ulkona puuhastellessa samalla tavalla kuin talven pimeinä kuukausina. Joskus nuorempana naiset alkoivat näyttää entistä ihanimmilta kevätkuukausina. Kaupungilla liikenteen tarkkailu saattoi välillä unohtua häiriötekijöiden ansiosta ja peräänajojen vaara lisääntyi. Tämä ilmiö on tosin viime vuosien aikana heikentynyt ikääntymisen ja testosteronin määrän vähentymisen ansiosta.

Kevään riistanhoitoon on aina olennaisesti kuulunut varislintujen vähentäminen. Viime vuosina tätä on pyritty hankaloittamaan lainsäädännön muutoksilla. Silti joka kevät täytyy ainakin kerran herätä aamuhämärissä ja viritellä huuhkajankuva puuhun ja kuunnella varisten rääkymistä ja harakan naurua. Ei se kevät oikein muuten ota tullakseen.

Pikkupojat ainakin ennen vanhaan leikkivät kevätpurojen rannoilla.

Minun puronvarsikevääseen kuuluu nykyisin olennaisesti majavajahti. Kevätiltoina vesistön varsi kuhisee elämää. Hiljaa istuva jahtimies saa seurata lähietäisyydeltä luonnon koko kirjoa. Linnut touhuavat kevättoimissaan, sammakot harrastavat kuviouintia, kalat hyppivät ja erilaiset hyönteiset täyttävät maailman. Välillä näkyy jokin isompikin nisäkäs. Luonto on täynnä ääniä ja elämää ja pikkuhiljaa metsästäjä liikkumattomuudessaan sulautuu osaksi sitä.

Vuodenaikojen vaihtelu on suuri osa suomalaisten elämän rikkautta.

Toivottavasti ilmastonmuutos ei ota sitä meiltä pois.

Reima Laaja riistanhoidonneuvoja Suomen riistakeskus Satakunta

22

MAASEUTU

koneet ja laitteet

11.3.2011

Subaru Forester – taloudellinen neliveto Toisen sukupolven Forester erottuu uusien muotojen, kolmannen sukupolven 2.0-litran boxer-vastaiskumoottorin sekä ajo-ominaisuuksien osalta edeltäjästään. Uuden Foresterin polttoainetalous on parantunut 10 prosentilla ja CO2-päästö on luokkansa matalin 173 g/km.

Subaru esittelee Foresterin yhteydessä uuden kolmannen sukupolven bensiinikäyttöisen boxer -vas-

KONEHUOLTO ARI HIRVIKOSKI Ammattitaidolla jo vuodesta 1996 valtuutettua konehuoltoa Kankaanpäässä.

• Massey Ferguson • Case International • Sampo Rosenlew -puimurit Kaikki korjaukset suoritetaan alkuperäisosin.

Pansiankatu 6, 38700 Kankaanpää

Puh: 0400 223 851

taiskumoottorin, joka ympäristöystävällisellä tavalla yhdistää suuremman väännön, pienemmän polttoaineenkulutuksen sekä ajon helppouden. Myöhemmin vuoron saa 2.0 litran dieselversio.

Uudessa moottorissa sylinterin halkaisijaa on kavennettu ja iskun pituutta kasvatettu, joka mahdollistaa paremman polttoainetalouden sekä lisää käyntikierroksilla etenkin keski-

alueen vääntöä.

Uusi ohjaamo

Sisätiloissa ohjaamon kojetaulu on suunniteltu uudelleen ja se on aiempaa ergonomisempi. Subaru Forester X-varusteson vakiovarustukseen kuuluu muun muassa vakionopeuden säädin, automaattinen takajousituksen korkeuden säätö, lämmitettävän tuulilasin alareuna sekä puhelimen langattoman Blue-

Tooth –handsfree-toiminnot.

Subaru Forester esitellään Suomessa viikonloppunäyttelyssä 12-13.3. Hinnat pysyvät entisellään.

2.0-litran bensiinikäyttöisen Forester X:n autoverollinen hinta on 30 215,51 euroa kun XS-varustetason hinnat alkavat 32 613,16 eurosta ja dieselmalliston 32 256,63 eurosta.

MAASEUTU

koneet ja laitteet

Valtran A-sarja siirtyy HiTech-aikaan Valtran malliston kestosuosikki A-sarja siirtyy HiTech-aikaan. Sähköhydraulisen suunnanvaihdon lisäksi traktoriin tulee roppakaupalla muitakin uudistuksia.

A-sarjan uusi sähköises-

ti ohjattu HiTech-suunnanvaihto on läheistä sukua Valtran perinteiselle suunnanvaihdolle. Pehmeä ja täsmällinen suunnanvaihto helpottaa etenkin etukuormaintyötä, mutta myös muuta työskente-

11.3.2011

lyä esimerkiksi pihapiirissä ja pellon päisteissä. Suunnanvaihtovipuun integroitu hydraulinen käsijarru tarjoaa helppokäyttöisyyttä, jota tässä kokoluokassa ei ole ennen nähty.

Sähköohjatun suunnanvaihdon myötä A-sarjaan tulee myös hydraulisella monilevykytkimellä hallittava kaksinopeuksinen voimanotto.

Voimaa uudelle A-sarjalle antavat 3,3 litran AGCO Sisu Powerin yhteispaineruiskutuksella varustetut moottorit. Viskotuuletin ja yhteispaineruiskutus alentavat sekä melua että polttoaineenkulutusta. Sähköisen moottorinohjauksen myötä lisävarusteeksi tulee tarjolle vakionopeudensäädin.

23

24

MAASEUTU 11.3.2011