MP2_2013_verkkoon

+

MAASEUTU kylät&korttelit

2/2013

TEEMANA LÄHIDEMOKRATIA JA KUNTALAKIUUDISTUS

ALHAALTA YLÖSPÄIN -PERIAATE Kunnallispolitiikan professori Arto Haveri: "Kuntauudistus käynnistyi nurinkurisesti".

UUDEN SUKUPOLVEN KUNTALAKI Maailma muuttuu, samoin kuntalaki.

LEADER-BRÄNDIPILOTTI Maaseutuverkostoyksikkö käynnisti brändipilotin 2013 vuoden alussa.

PÄÄKIRJOITUS "Uskottavuusongelmat karsivat äänestäjiä "

Lähidemokratialla ratkaisuja moneen pulmaan

Eero Uusitalo on toiminut Suomen Kylätoiminta ry:n puheenjohtajana vuodesta 1995 lähtien ja toimii myös Maaseutu Plus -lehden päätoimittajana. Uusitalo jäi työ- ja elinkeinoministeriöstä eläkkeelle kesällä 2012, minkä jälkeen hänelle on jäänyt enemmän aikaa viettää perheensä ja lastenlastensa kanssa. eero.uusitalo@kylatoiminta.fi puh. 040 541 9916

2

MAASEUTUPLUS 2/2013

Demokratia ja palvelujen toteutuminen ovat kytköksissä toisiinsa: mitä kauemmas päätöksenteko loittonee, sitä varmemmin palvelut keskittyvät, jopa loppuvat. Palveluja kuntarakenteiden muutos nostaa väistämättä esille tarpeet järjestää lähidemokratia. Kysymys on itse asiassa kansalaisten ja kunnan keskushallinnon suhteen uudelleen järjestämisestä, koska edustuksellinen demokratia ei toimi. Viimeistään silloin, kun syntyy monikuntaliitos, jossa keskikokoisen kaupungin ympärillä ovat laajat maaseutualueet, kunnan keskushallinnon suhde erilaisiin kunnan osiin koetaan epätasa-arvoiseksi. Kuntaliitossopimusten kauniisti mutta epäselvästi kirjoitetut tavoitteet paljastuvat utukuviksi.

Suomessa on käynnissä useita muutoksia, joiden takia olisi havahduttava lähidemokratian ja lähipalvelujen järjestämiseen. Kuntien koon kasvaessa ja luottamushenkilöiden vähetessä edustuksellinen demokratia menettää läheisyyden ja henkilökohtaisen tuntemisen. Menetykset eivät ole pieniä järjestelmän uskottavuuden kannalta. Uskottavuusongelmat karsivat äänestäjiä ja alhainen äänestysprosentti syö lisää edustuksellisen demokratian uskottavuutta.

Eri alueilla asuvat kansalaiset eivät ole lähellekään tasa-arvoisessa asemassa kunnallisten palvelujen suhteen. On alkanut esiintyä jopa vaatimusta ohjata kansalaisia asumaan palvelujen lähelle! Siinä hyvinvointi- ja palveluyhteiskunta heittää häränpyllyä. Arvot asetetaan väärinpäin ja häntä heiluttaa koiraa. Tällaista poliittista viisastelua emme kaipaa.

Kunnallispolitiikassa on käyty hyvin vähän keskustelua lähidemokratiasta. Nyt kun

rakenteet rapisevat, on tullut lähidemokratian rakentamisen aika. Kun edustuksellinen ja suora demokratia kytketään toisiinsa, tuloksena on "tekemisen demokratia", mikä on niin kunnan kuin paikallistoimijoiden etu. Edustuksellinen ja suora demokratia eivät ole vastakkaisia vaan toisiaan täydentäviä. Vaaleilla valitut päättäjät eivät menetä valtaansa, vaan saavat sitä lisää ja parempaa päätettävää lähidemokratiayhteisöjen valmistelun kautta. Yhteisöt kootaan paikallistoimijoista, jotka nojautuvat kyläsuunnitelmiin ja paikalliseen kehittämistyöhön.

Suomessa on yhä enemmän maaseutukaupunkeja, joiden keskus on kaupunkimainen, mutta pääosa "kaupungin" alueesta on maaseutua, jopa asukkaiden enemmistö saattaa asua kylissä ja kirkonkylissä.

Erityisesti näissä tilanteissa kunta kannattaa jakaa osa-alueisiin, joille uudistettavana oleva kuntalaki määräisi lähinnä lähipalveluihin ja paikalliseen kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Kunta itse voi hallintosäännöllään täsmentää osa-alueidensa yhteisöjen/lautakuntien tehtävät ja ohjata tehtäviin kuuluvat varat aluelautakuntien käyttöön. Tällä tavoin otetaan huomioon kuntien ja niiden osa-alueiden erilaisuus. Sen sijaan "kunta voi" - ilmaisun varaan lähidemokratiaa ei uudessa kuntalaissa saa jättää. Siitä kertoo nykyisen kuntalain toimimattomuus.

Julkinen valta ei selviä tehtävistään entiseen tapaan yksin. Siksi yhteistyö kansalaistoimijoiden kanssa on perusteltua. Suomen kylätoimijat ovat toiminnan kaikilla tasoilla valmiita osallistumaan vastuunkantoon ja menettelyjen yhteiseen suunnitteluun.

Tekemisen demokratiassa kaikilla on vain voitettavaa!

SISÄLLYSLUETTELO

KYLÄTOIMINNAN, LEADERRYHMIEN, KAUPUNGINOSIEN JA MUUN PAIKALLISKEHITTÄMISEN ÄÄNENKANNATTAJA SPRÅKRÖR FÖR BYARÖRELSEN, DE LOKALA LEADERGRUPPEN, STADSANDELARNAS OCH ÖVRIGA LANDSBYGDSUTVECKLARE

Suomen Kylätoiminta ry Byaverksamhet i Finland rf

Willa Elsa, Meijeritie 2 25410 Suomusjärvi www.kylatoiminta.fi info@kylatoiminta.fi TOIMITUS REDAKTÖR

Päätoimittaja Chefredaktör Eero Uusitalo Puh. 040 541 9916 eero.uusitalo@kylatoiminta.fi

+

MAASEUTU kylät&korttelit

2/2013

Seuraarava lehti ilmestyY englanniksi ja suomeksi 5.6.

PÄÄKIRJOITUS: LÄhidemokratialla ratkaisuja moneen pulmaan 2 kutsu laajaan linjaus- ja ohjelmakeskusteluun 4 ajankohtaista 5 uuden sukupolven kuntalaki 8 kuntalaiset luovat kunnan, suoraan ja edustuksellisesti 10

alhaalta ylöspäin -periaate kuntauudistukseen 11 kaupunkilaisten raati päättää 12 kuntademokratia ja klassikkojakkara 13

ennennäkemätöntä: kunta jakaa valtaa kyliin 14 kyläsuunnittelua ja demokratiaa 15

Toimitussihteeri ja tilaukset redaktör och prenumarationer

Pipsa Salolammi Puh. 045 123 3254 pipsa.salolammi@kylatoiminta.fi / info@kylatoiminta.fi

kirja-arvosteluja 16 jässi-hanke auttaa haja-asutusalueen jätevesikysymyksissä 18 Maaseutuverkoston vuosi 2013: jotain uutta & jotain vanhaa 20 joensuun seudulla ei hötkyillä turhista 24 leader-brändipilotti korkkausvaiheessa 26

ilmestyy Utkommer

Farmarin Leader-teltta kokoaa yhteen yrityksiä 27

5-6 numeroa/vuosi 5-6 ggr per år 30 EUR / vuosi /år

saunaseminaari yhdistää euroopan leader-toimijat 28

ilmoitusmyynti annonser

Nytt byaombud på Aktion Österbotten 31

Valtakunnan kylähullut vetoavat hallitukseen 30

Mediamyynti Viljanen T:mi Alinenkuja 2 B, 29630 Pomarkku Myyntipäällikkö Jorma Viljanen Puh. 0400 560 506 ilmoitukset@mediamyynti.inet.fi

Byarna blir allt viktigare 32

Painopaikka Tryckeri

Vaihtoehtonobelia juhlistamassa 36

Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero ISSN 1457-7240

Pakina: pienen ihmisen protesti 37

Maktelitens nya ”demokratikläder” 31

Storytelling – något för byautveckling? 33 Vision för hamnar i Österbotten – en pärla för byn 34

lakimiehen nurkka: miten hallitus toimii yhdistyksessä 38

MAASEUTUPLUS 2/2013

3

PÄÄSIHTEERIN PALSTA KANNANOTTO

Kutsu laajaan linja- ja ohjelmakeskusteluun

Risto Matti Niemi on Suomen Kylätoiminta ry:n pääsihteeri. Niemi on toiminut Suomen Kylätoiminta ry:n pääsihteerinä vuodesta 2006 ja vapaa-ajallaan on aktiivisesti mukana kaupunginosatoiminnassa. ristomatti.niemi@kylatoiminta.fi puh. 050 599 5229

4

MAASEUTUPLUS 2/2013

Valtakunnallista kylätoiminnan ja Leaderryhmien ohjelmaa Vastuuta ottava paikallisyhteisö 2008-2013 on nyt toteutettu neljä vuotta. Ohjelma on järjestyksessään kolmas paikallisen kehittämistoiminnan edistämiseen keskittyvä ohjelma. Vuonna 2013 on syytä rinnan nykyisen ohjelman viimeisen toteuttamisvuoden aikana valmistautua EU:n uuteen ohjelmakauteen ja uudistaa järjestön ohjelmatyötä.

Tavoitteena on laajentaa ohjelman sisältöä ja kohdejoukkoa sekä käynnistää entistä vaativampi ohjelmatyö. On tarve laatia uusi Paikallisen kehittämisen ohjelma vuosiksi 2014 - 2020 ja laajentaa paikallistoimijoiden joukkoa koskeva ohjelma koskemaan myös kaupunginosia.

Suomen Kylätoiminta ry:n hallituksen 18.12.2012 asettaman ohjelman valmisteluryhmän vetäjäksi on kutsuttu järjestön puheenjohtaja Eero Uusitalo ja sihteereiksi tiedottaja Pipsa Salolammi ja kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa. Uusi ohjelma laaditaan yhteistyössä SYTYn, kylien maakunnallisten kyläyhdistysten, Leaderryhmien, sekä muiden SYTYn jäsenjärjestöjen kanssa. Lisäksi työhön kytketään mukaan SYTYn Leader-jaosto, kylätoimintajaosto ja kv-jaosto, joilta pyydetään ohjelmaan toimenpide-ehdotuksia ja niiden perusteluja omalta toimialaltaan.

Valmisteluryhmä on nimetty ajalle 1.2.2013 – 31.1.2014, jonka jälkeen ryhmä toimii ohjelman seurantaryhmänä. Valmisteluryhmä laatii Suomen Kylätoiminta ry:n hallitukselle esityksen uudeksi kehittämisohjelmaksi. Hallitus esittelee ohjelmaehdotuksen jäsenistölleen syyskokouksessa 2013. Ohjelmaluonnoksesta käynnistetään laaja lausuntokierros helmi-maaliskuussa 2014 ennen sen lopullista hyväksymistä SYTYn kevätkokouksessa 2014.

Ohjelma laaditaan tiiviiseen muotoon painottaen strategista otetta ja osiota.

Ohjelmaan sisältyvät kylätoiminta ja kylien

kehittäminen, Leader-toiminta ja Leadertoiminnan ulottaminen kaupunkeihin, sekä kaupunginosatoiminta ja kansainvälinen kehittämistyö. Ohjelma tulee sisältämään konkreettisia toimenpide-esityksiä.

Monipuolisen asiantuntemuksen mukaan saamiseksi ja sitoutumisen lisäämiseksi käytetään hyödyksi jäsenjärjestöjen yhteishenkilöverkostoa. Yhteyshenkilöt antavat ohjelmasta palautetta valmisteluprosessin aikana. Yhteyshenkilöt pyydetään MUA-yhdistyksestä, Suomen Kotiseutuliitosta, Suomen Omakotiliitosta, Rajaseutuliitosta, Kirkkohallituksesta, Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmästä, Maaseutuverkostoyksiköstä, Maaseudun Sivistysliitosta, Pro Agriasta, Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta sekä Suomen Kuntaliitosta.

Ohjelma on koko maata koskeva ja sektorirajat ylittävä. Ohjelma on sisällöllisesti laaja, ja se kokoaa useat paikallistoimijat toteuttamaan yhtäaikaisia ja samaan suuntaan vieviä toimenpiteitä, yhteisenä tavoitteena paikallisuudesta kumpuavan oma-aloitteellisuuden vahvistamisen.

Toimenpide-ehdotuksia toteutetaan ja arvioidaan tiiviisti koko ohjelman ajan.

Kun paikallistoimijoiden uuden valtakunnallisen kehittämisohjelman valmistelu on lähtenyt liikkeelle ja kun syksyllä 2013 tulee valittavaksi SYTYlle puheenjohtaja, on aika käynnistä Suomen Kylätoiminta ry:n linjakeskustelu. Tätä keskustelua toivotaan käytävän laajasti ja avoimesti, jotta saataisiin esille kylä- ja Leader-toiminnan sekä muun paikallistoiminnan strategiset linjaukset lähivuosille. Linjakeskustelua on mahdollista käydä mm. kevätkokouksessa, neuvottelupäivillä, Lokaalijuhlaseminaarissa, Leader-parlamentissa sekä maakuntien muissa itse järjestämissä tilaisuuksissa. Myös Maaseutu Plus -lehti informoi linjakeskustelua ja SYTYn uusilla verkkosivuilla voi keskustella asiasta.

AJANKOHTAISTA

SYTYn hallituksen kuulumisia Suomen Kylätoiminta ry:n hallitus kokoontui Helsingissä 12. maaliskuuta. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2012 vuosikertomus ja sen jälkeen se siirtyy SYTYn kevätkokoukseen hyväksyttäväksi Tämän jälkeen vuosikertomus tulee luettavaksi myös SYTYn kotisivuille.

Viime vuonna rahoituksen saanut Leader-asiamieshanke on saanut paikat täytettyä. Paikka on ollut julkisessa haussa työvoimahallinnon ja SYTYn www-sivuilla sekä Maaseudun Tulevaisuudessa. Hakuajan loppuun mennessä SYTYyn saapui kaikkiaan 13 hakemusta, joista nimetty valmisteluryhmä haastatteli 21.2.2013 viittä hakijaa. Hallituksen kokouksessa valittiin uuden hankkeen LEADER-asiamiehiksi (50 % ja 50 %) Heli Walls ja Kim Smedslund. Onnittelut valinnasta!

Hallitus valmistelee kannanottoa maaseudun maankäytöstä ja se julkaistaan heti valmistuessaan SYTYn sivuilla sekä mahdollisesti paikallismedioiden kautta.

Paikallistoimijoiden uuden valtakunnallisen kehittämisohjelman valmistelu on lähtenyt liikkeelle. Samalla käynnistetään Suomen Kylätoiminta ry:n linjakeskustelu. Tätä keskustelua toivotaan käytävän laajasti ja avoimesti, jotta saataisiin esille kylä- ja Leader-toiminnan sekä muun paikallistoiminnan strategiset linjaukset ja painopisteet mm. uutta ohjelmaa varten. Myös Maaseutu Plus -lehti informoi linjakeskustelusta ja SYTYn kotisivujen kautta on mahdollista keskustella asiasta myöhemmin keväällä.

Kokouksessa käytiin perusteellinen keskustelu LEADERtoimintatavan ulottamisesta kaupunkien keskustoihin, Helsingin kaupunginosayhdistys ry:n (HELKA) asiaa koskevan hankkeen perusteella. SYTY toimii hankkeen yhteistyökumppanina. SYTY korostaa järjestäytymistä kunnollisen toimivallan saamiseksi.

Vuoden Kylämyönteisin kunta -kilpailu on jälleen käynnissä!

Vuoden kylämyönteisin kunta 2013 palkitaan Kuntamarkkinoilla 11.-12.9.2013. Hakuohjeet löytyvät SYTYn verkkosivuilta.

Vuoden Kylä ja Vuoden Tiennäyttäjät 2013 valitaan syyskuun Lokaalissa. Niihin otetaan kevään mittaan ilmoituksia vastaan, ja osallistumisohjeet löytyvät SYTY:n verkkosivuilta.

Voimistuvat Kylät -kampanja on siirtynyt 2-vaiheeseen, eli maakunnallisiin neuvotteluihin. Kampanjatilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 43 ja neuvotteluja on toteutettu tähän mennessä viisi.

Suomen Kylätoiminta ry:ssä päätettiin käynnistää sisäinen laatutyö, jossa tarkastellaan sisäisiä käytäntöjä, työtapoja, työviihtyvyyttä jne.

Etelä-Karjalan Kylät ry:lle myönnettiin 10 000 euron likviditeettilaina.

verkkosivut ovat saaneet uuden ilmeen! www.kylatoiminta.fi nyt myös fAcebookissa: suomenkylAtoimintary

LEADER-ASIAMIEHIKSI VALITTIIN HELI WALLS JA KIM SMEDSLUND! Suomen Kylätoiminta ry:n hallitus valitsi maaliskuun kokouksessaan LEADER-asiamieshankkeen osa-aikaisiksi (50 % ja 50 %) LEADER-asiamiehiksi Heli Wallsin ja Kim Smedslundin.

Heli Walls on aikaisemmin toiminut toiminnanjohtajana Varsin Hyvä ry:ssä, useassa hankkeessa hankevetäjänä sekä nykyisin myös yrittäjänä Tuulenhauki Oy:ssä. Hän aloittaa jo 20.3.

Kim Smedslund on toiminut mm. Keskisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys KEHU ry:n toiminnanjohtajana ja Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry:n ohjelmapäällikkönä. Hän aloittaa toimessa 27.3.

Uudenmaan ELY-keskus teki päätöksen Leaderasiamieshankkeesta viime vuoden puolella ja paikkaan oli avoin haku käynnissä helmikuussa. Hankkeen virallinen toteutusaika on 01.11.2012 - 31.12.2014.

Nyt luodaan kivijalkaa alueiden paikalliselle kehittämiselle Maa- ja metsätalousministeriö hakee PAIKALLISIA TOIMINTARYHMIÄ Manner-Suomeen ohjelmakaudelle 2014-2020 rahoitettaviksi Euroopan maaseutu- sekä merija kalatalousrahastoista. Toimintaryhmät ovat ruohonjuuritason kehittämisyhdistyksiä, jotka kokoavat yksityishenkilöitä, yrityksiä, järjestöjä ja julkishallintoa kehittämään omaa kotiseutuaan. Nykyisin Manner- Suomessa toimii 55 LEADER-toimintaryhmää ja seitsemän kalatalousryhmää.

Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 14.6.2013. Hakuohjeet osoitteessa mmm.fi /leader.

MAASEUTUPLUS 2/2013

5

AJANKOHTAISTA

MUA-lukijakysely kerää palautetta

Maaseudun Uusi Aika on maaseutututkimuksen ja -politiikan monipuolinen aikakauslehti. Lehti kertoo uusista tutkimustuloksista ja avaa keskustelua ajankohtaisista teemoista.

Lehti sisältää myös haastatteluja, uutisia, kirja-arvioita ja kolumneja.

Maaseudun uusi aika on ilmestynyt vuodesta 1993 lähtien. Vaikka se on vakiinnuttanut asemansa maaseutuasiantuntijoiden keskuudessa, on välillä hyvä kysyä lehden lukijoilta palautetta. Tämän takia haluamme lehden julkaisijana järjestää lukijakyselyn.

Tavoitteenamme on, että lehti tavoittaisi jatkossa maaseudusta kiinnostuneet henkilöt laajasti. Kaipaamme näkemyksiä lehden sisällöstä ja ilmestymismuodosta myös niiltä maaseututoimijoilta, jotka eivät tällä hetkellä ole lehden tilaajia. Kyselyn kautta saadut toiveet otetaan huomioon lehden tulevaisuutta suunniteltaessa.

Lukijakyselyyn voit vastata Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sivuilla www.mua.fi huhtikuun ajan.

Osallistu kuntalakivalmisteluun Otakantaa. fi:ssä!

Otakantaa.fi-sivustolla voit ottaa kantaa kuntalakivalmisteluun sekä seuraavan EU-rahoitteisen ohjelmakauden valmisteluun! Kommetteja kaivataan kuntalain kokonaisvalmisteluun: Millainen kuntalaki tulevaisuuden kunnalle? Sekä talouteen: Kuinka pitkälle Suomen kuntatalous kantaa? Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan uutta maaseudun kehittämisohjelmaa.

Nyt päätetään siitä, mitä tuetaan seuraavalla ohjelmakaudella 2014–2020. Miten haluaisit osallistua oman asuinalueesi kehittämiseen? Minkälaisille hankkeille tulisi saada rahoitusta, jotta maaseutu jatkossakin olisi viihtyisä elinympäristö? Kommentoida voi kesäkuuhun asti, nyt vaikuttamaan! www.otakantaa.fi toteutetaan oikeusministeriön Kansalaisen osallistumisympäristö -hankkeessa. Se on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma).

Kylät nousivat barrikadeille lähidemokratian puolesta!

Maakunnalliset kyläyhdistykset ovat aktivoituneet lähidemokratiakysymysten äärellä ja kuntalakivalmisteluun otetaan nyt huolestuneena kantaa. Kuinka kovaa pitää huutaa, että ääni kuuluu? -lähidemokratiatapahtuma järjestettiin maaliskuun alussa Lappeenrannan kaupungintalolla. Siellä pohdittiin ja keskusteltiin seuraavista aiheista: Onko sinulla hyvä ajatus tai onko sinulla tärkeää asiaa koskien lähiympäristösi viihtyvyyttä ja kehittymistä? Miten voit vaikuttaa sinua kiinnostaviin asioihin? Miten saat äänesi kuulumaan? Tapahtuman tueksi avattiin verkkoon kaikille eteläkarjalaisille avoin kansalaiskysely, jossa otetaan kantaa lähidemokratiaan ja sen kehittämiseen. Tapahtuman järjestivät Etelä-Karjalan Kylät ry, Etelä-Karjalan liitto, LänsiSaimaan kehittämisyhdistys ry, Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry sekä kaikki maakunnan kunnat yhdessä. Tapahtumasta on tietoa sivuilla http://kuuluukoaanesi.wordpress.com/ ja siitä voi kysyä lisää: Lappeenrannan kaupungin asukasyhteyshenkilö

6

MAASEUTUPLUS 2/2013

Pia Mantere 040 549 4740 / pia.mantere@lappeenranta.fi sekä Etelä-Karjalan liitto, erikoissuunnittelija Anu Talka 040 350 8111 / anu.talka@ekarjala.fi.

Myös Hämeen Kylät ry otti kantaa lähettämällä kantahämäläisille kunnanvaltuutetuille kirjeen, jossa korostetaan asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien ja lähidemokratian toteutumista. Kunnat antavat seuraavissa valtuustonkokouksissaan Valtiovarainministeriölle lausunnot valmisteilla olevasta kuntarakennelaista. Kirjeessä Hämeen Kylät ry esittää mm, että kunnassa ryhdytään luomaan tähän määrätietoisesti toimintatapoja ja että kuntaorganisaatiosta nimetään yhteyshenkilö tai -tiimi kylien ja yhdistysten yhteyshenkilöksi. Helmikuun lopulla lähetetty Hämeen Kylät ry:n kirje kunnanvaltuutetuille on luettavissa verkkosivuilla www. hameenkylat.net ja lisätietoja voi kysellä Elina Leppäseltä, elina.leppanen@hameenkylat.net.

AJANKOHTAISTA

JUTTUSARJA, OSA 4 JÄRJESTÖT YHTEISTYÖSSÄ ARJEN TURVALLISUUDEN VUOKSI

Joko kyläsi on hälytysringissä?

Reilut 50 vuotta taaksepäin toukokuussa Lapin Muonion Kerässiepin kylässä etsittiin kairaan kadonnutta 5-vuotiasta tyttölasta. Ensin tyttöä etsi kotiväki, sitten naapurit, kyläläiset ja poliisi. Myöhemmin etsijöihin liittyivät rajavartijat ja varusmiehet sekä lukuisa määrä yksityishenkilöitä, ml. pelastuslentäjät. Etsijöitä oli liki 400, osa heistä jopa Ruotsin puolelta.

Suuretsintää jatkettiin kesäkuun puolelle, sillä lääkäreiden antaman lausunnon mukaan eksyneellä oli mahdollisuus olla hengissä yli kymmenen vuorokautta, mikäli hän saa vettä juodakseen. Etsintä päättyi murheellisesti 13. päivänä, kun tyttö löytyi menehtyneenä.

Samalla käynnistyi keskustelu siitä, miten olla yhdessä tehokkaampia. Muonion kokemus kertoi myös, että asioita on harjoiteltava ja ihmisiä koulutettava toimimaan parhaalla tavalla.

Suomessa. Toiminta perustuu kolmen koordinaattorin eli Suomen Punaisen Ristin, Meripelastusseuran ja Lentopelastusseuran yhdessä maan poliisihallituksen kanssa tekemään kirjalliseen sopimukseen yhteistoiminnasta.

Valmiuden ylläpito perustuu koulutukseen ja harjoitteluun.

Vapaaehtoiset ovat mukana hälytysryhmissä, jotka tarpeen tullen hälytetään auttamistehtäviin, kuten etsintään ja ensihuoltoon.

Verkoston slogan onkin ”Lähimmäisen apuna, viranomaisen tukena”.

Vapepa-verkostoon kuuluu 49 valtakunnallista järjestöä, joukossa myös Suomen Kylätoiminta ry. Vapepassa ei ole henkilöjäseniä vaan palveluun kuulutaan jonkin järjestön kautta.

SPR on organisoinut toiminnan 12 piiriin, joista jokaisella on oma valmiuspäällikkö.

Järjestöt viranomaisen tukena

Tänä päivänä vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) on yhtä kuin laaja vapaaehtoisten auttajien verkosto, joka toimii kaikkialla

Kuva: Sirpa Pekkarinen

Kylätoimijat vapepalaisina

Yleisin tapa auttaa on osallistua kadonneiden etsintään.

Auttamistilanteissa vapaaehtoiset toimivat aina viranomaisten tukena. Toiminnallaan vapepalaiset lisäävät yhteiskunnan ja oman elinympäristönsä turvallisuutta.

Omassa järjestössä, kylä- tai asukasyhdistyksessä, Vapepatoiminta parhaimmillaan on yhteistyötä toisten järjestöjen kanssa - yhteisiä kursseja, koulutuksia ja tapahtumia. Huipputärkeää on olla yhteydessä oman piirin valmiuspäällikköön ja ilmoittaa hänelle kylän hälytysryhmän yhteystiedot ja valmiudet.

Valmiuspäälliköt ja lisätietoja löytyvät www.vapepa.fi –sivuilta.

Maakunnalliset kyläasiamiehet kuuluvat Vapepan maakuntatoimikuntiin ja heiltäkin saa lisätietoa asioista.

Vapepa tuo lisäpotkua ja käyttöä myös kylätaloille. Kylän nuoret ja moniosaajat löytävät helposti kukin oman paikkansa toiminnasta. Myös kesäasukkaat voivat osallistua koulutuksiin ja kylän hälytysryhmien toimintaan.

Sirpa Pekkarinen projektipäällikkö Naapuriavulla hyvinvoivia kyliä –hanke Suomen Kylätoiminta ry

MAASEUTUPLUS 2/2013

7

KUNTALAKIUUDISTUS

UUDEN SUKUPOLVEN KUNTALAKI Maailma muuttuu, samoin kuntalaki. Viime vuosina äänestysinto on laskenut, koska tutkimusten mukaan vaalien välilläkin halutaan vaikuttaa. Myös tietoteknologian kehittyminen on muuttanut sekä kansalaisten arkea että kuntien toimintaa.

Kuntia koskeva lainsäädäntö on päivityksen tarpeessa ja uuden kuntalakiesityksen tarkoitus on luoda uuden sukupolven kuntalaki.

Oli vuosi 1995

Kunnan hallintoa, päätöksentekoa ja taloutta koskeva yleislaki tuli voimaan vuonna 1995 – hieman toisenlaiseen toimintaympäristöön kuin missä nyt eletään. Kyseisenä vuonna kuntien päätöksentekoon alkoi vaikuttaa muun muassa EU-jäsenyys. Vuonna 1995 kuntia oli 455 – yli sata nykyistä enemmän. Kevään eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 71,9.

Sitä seuraavan vuoden kunnallisvaaleista katsotaan usein alkaneen äänestysaktiivisuuden enemmän tai vähemmän pysyvän laskun. Vuonna 1996 äänioikeuttaan käytti 61,3 prosenttia, vuoden 1992 vaaleissa vielä 70,9. Aallonpohja koettiin kuntavaaleissa 2000: vain 56 prosenttia osallistui uusien valtuutettujen valintaan.

Vuonna 1995 palveluista tai niiden puutteista ei pahemmin sähköpostitse annettu palautetta. Ja jos 1990-luvusta ei muista muuta, ainakin jääkiekon MM-kullan. Sitä ei hehkutettu sosiaalisessa mediassa.

Maailma muuttuu, samoin kuntalaki

Edelliset esimerkit kertovat maailman muuttuneen kuntien ympärillä. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistukset ovat vai-

8

MAASEUTUPLUS 2/2013

kuttaneet mm. kunnan johtamiseen ja luottamushenkilötyöhön. Asioiden hoito vie enemmän aikaa ja kuntakoon suurenemisen on arvioitu etäännyttävän päätöksentekijöitä ja kuntalaisia. Äänestysinto on laskenut, koska tutkimusten mukaan vaalien välilläkin halutaan vaikuttaa: suoran osallistumisen kannatus on 2000-luvulla kasvanut kuntalaisten keskuudessa tasaisesti. Tietoteknologian kehittyminen on muuttanut sekä kansalaisten arkea että kuntien toimintaa.

Kuntia koskeva lainsäädäntö onkin päivityksen tarpeessa. Kuntalakia on toki uudistettu vuoden 1995 jälkeen useita kertoja, mutta heinäkuussa 2012 käynnistyneen kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on nk. uuden sukupolven kuntalaki, joka vastaisi uusia kuntahallinnon rakenteita ja toimintaympäristöä. Uudistustyön tueksi on asetettu parlamentaarinen seurantaryhmä ja neljä valmistelujaostoa: kunnat ja markkinat, talous, toimielimet ja johtaminen sekä demokratia-jaosto. Näiden työtä yhteen sovittaa työvaliokunta. Uuden kuntalain on määrä tulla voimaan vuonna 2015 ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa vuoden 2014 keväällä.

KUNTALAKIUUDISTUS "2012 käynnistyneen kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on nk. uuden sukupolven kuntalaki, joka vastaisi uusia kuntahallinnon rakenteita ja toimintaympäristöä"

Kuntalainen arjen asiantuntijaksi

Lainsäädännön kehittäminen koskien luottamushenkilötyön edellytyksiä ja kuntalaisten vaikuttamista kuuluu demokratiajaoston asialistalle. Luottamushenkilötyön osalta varsin laajalti tiedostettu ongelma on vaatimusten ja ajankäytön jatkuva kasvu.

Päättäjiksi myös hakeutuvat helpommin ne, joilla on aikaa ja resursseja yhteisten asioiden hoitoon.

Kuntalaisvaikuttajatkin ovat usein keski-ikäisiä ja hyvin koulutettuja Suomen kansalaisia. Sen sijaan esimerkiksi nuorten, taloudellisesti heikosti toimeentulevien ja maahanmuuttajien näkemykset jäävät monesti puuttumaan päätöksenteosta. Hallinnon tarjoamat tai käyttämät osallistumiskeinot eivät aina tavoita eri väestöryhmiä.

Osallistumismahdollisuudet eroavat myös eri kunnissa asuvien kesken. Niihin vaikuttaa myös jaettava tieto – osallistumisen perusedellytys. Tutkimusten mukaan kunnissa ei aina tuoteta riittävää tai ymmärrettävää tietoa esimerkiksi lapsille ja nuorille. Edustuksellisen järjestelmän toimivat rakenteetkaan eivät takaa suoraan sitä, että tiedotus- ja neuvontakanavat olisivat saavutettavissa ja toimivat.

Demokratiajaoston tehtävänä on valmistella tarvittavia lainsäädäntömuutoksia, joilla osallistumista, vaikuttamista ja luottamushenkilötyötä voitaisiin tukea. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi kuntien tiedotus-, kuulemis- ja vuorovaikutuskäytäntöjen, käyttäjädemokratian ja aloiteoikeuden kehittämiseen tähtääviä lainsäädäntömuutoksia. Jaostossa pohditaan myös, olisivatko lakimuutokset tarpeellisia koskien kansanäänestystä, kunnanosahallintoa, sähköistä äänestämistä ja äänestysikärajaa.

Osallistumisen ja vaikuttamisen edistämisessä on laajemmin kyse kunnan omaksumasta toimintakulttuurista ja sen mukaisesta viranhaltijoiden ja päättäjien asenteista. Demokratiaa vahvistetaan ennen kaikkea toimintaa muuttamalla. Lainsäädäntö kuitenkin luo edellytykset arjen asiantuntijoiden eli kuntalaisten vaikuttamiselle. Laki voi myös edistää sitä, että kunnissa käytettäisiin monipuolisemmin eri osallistumiskeinoja ja hyödynnettäisiin laajemmin asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia.

Valmistelu etenee

Jaostot ovat viime syksyn ja kuluvan kevään aikana kartoittaneet keskeisiä toiminnan ja lainsäädännön muutostarpeita, ja valmistelussa kevään aikana on myös alustavia vaihtoehtoja lainsäädäntömuutoksille. Kesän 2012 tiedonannossaan kuntauudistuksesta hallitus totesi kuntalain perusperiaatteiden olevan tiedossa kuntarakennelain astuessa voimaan eli kesällä 2013.

Pykäliin päästään siten valmistelun vielä hieman edetessä.

Jaostot ovat kuulleet eri alojen asiantuntijoita ja kuntalain valmistelussa pyritään käymään keskustelua vuorovaikutteisesti eri tavoin, mm. Ota kantaa -foorumilla.

Ensimmäinen lakia koskeva keskustelunavaus kysymyksineen käynnistyi 14.2. osoitteessa otakantaa.fi. Keskustelua voi jatkaa myös Facebookissa: https://www.facebook. com/UusiKuntalaki Inga Nyholm Demokratiajaoston puheenjohtaja Neuvotteleva virkamies, HTT Valtiovarainministeriö

MAASEUTUPLUS 2/2013

9

KUNTALAKIUUDISTUS

Kuntalaiset luovat kunnan, suoraan ja edustuksellisesti Kunnan merkitys arjen yhteisönä on muuttumassa ja kuntalaisten samaistuminen kuntaan ohenee. Kunta kuitenkin säilyy jäsentensä yhteisönä, ja sen tulee omalta osaltaan edelleenkin edistää kuntalaisten hyvinvointia ja kunnan elinvoimaa. Halukkuus osallistua paikallisyhteisön toimintaan on jo pitkään ollut murroksessa samalla kun lähivaikuttamisen merkitys korostuu. Osallistuminen polarisoituu: kuntalaisilla on useita erilaisia vaikuttamistapoja – etenkin niillä, joilla on kykyjä ja taitoja käyttää keinoja.

Tämä koskee niin edustuksellisen kuin suoran demokratian muotoja.

Kuntalaisuuteen kohdistuvien muutosten lisäksi kuntien muuttuva toimintaympäristö haastaa kunnat etsimään uusia demokratian muotoja ja toimintakäytäntöjä. Suureneva kuntakoko edellyttää erityisesti lähivaikuttamisen uudenlaisten toimintamallien käyttöönottoa. Kysymys ei kuitenkaan ole vain erilaisista toimielimistä ja niiden perustamisesta, vaan kuntalaisten, päättäjien ja hallinnon välisen aidon vuoropuhelun vahvistamisesta ja niihin liittyvistä toimintakäytännöistä ja foorumeista.

Miten vaikutetaan?

Lähivaikuttamisen kehittäminen tarvitsee lähtökohdakseen entistä enemmän paikallisten olosuhteiden huomioimista.

Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen kuuluu valtuustolle. Valtuustot päättävät myös kuntastrategiasta. On tärkeää, että valtuustot arvioivat, miten ne yhdessä esimerkiksi paikallisten järjestöjen, kylien edustajien, yritysten ja maaseutukehittäjien kanssa luovat edellytyksiä alueelliselle vaikuttamiselle huomioiden paikalliset olosuhteet.

Toiminnan vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että alueellisen vaikuttamiseen liittyvät toiminnan tavoitteet ja muodot rakentuvat osaksi kunnan strategiaa.

10

MAASEUTUPLUS 2/2013

Toiminnan tavoitteiden toteutumista lukumäärä vähenee ja heidän alueellinen on arvioitava säännöllisesti myös kun- edustavuutensa saattaa jäädä vaillinaiseksi. talaisten osallistumismahdollisuuksien Demokratian toimivuuden näkökulmasta näkökulmasta. on muistettava, että edustuksellinen deKun paikallistoimijat ovat osallisina mokratia on suomalaisen itsehallinnon kunnan strategiaprosessissa jo määritte- kivijalka. Kuntalaisten suoraa osallistulyvaiheessa, voidaan erilaisia näkemyksiä mista ja edustuksellista järjestelmäämme sovittaa yhteen ja luoda yhteistä näkemystä ei tule asettaa vastakkain, ne ovat toisiaan siitä, miten kuntalaisten osallisuus kyt- täydentäviä. Molemmat osa-alueet tarvitsekeytyy kunnan kehittämiseen, määritellä vat vahvistamista ja jatkuvaa kehitystyötä. käytettävissä olevat Kuntalaisten ja kunosallistumismuodot "Perusteellinen pohdinta siitä, nan luottamushenkilöisekä arvioida niiden mikä on suomalaisen kuntade- den ja viranhaltijoiden toimivuutta ja tarvitta- mokratian tila ja tulevaisuus välinen luottamus ja toivia kehittämistoimen- on juuri nyt ajankohtainen miva vuorovaikutus ovat piteitä. Tavoitteena on asia." edelleen avainsanoja kun kehittää kuntiin avointa lähivaikuttamisen erilaivalmistelu- ja hallintokulttuuria. Kuntien sia toimintatapoja lähdetään pohtimaan. luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta Eri toimintamalleista - esimerkiksi aluevaaditaan näissä prosesseissa osaamista toimikunta, aluelautakunta, kyläneuvosto kohdata kuntalaiset ja heidän moninaiset tai kuntalaisraati - käydään yhteinen kesmielipiteensä. kustelu, yhdessä päätetään myös toimintaLähidemokratian tila voi näyttäytyä tavoista ja siitä, miten jäsenet mahdollisiin monilta osin synkkänä ja huolestuttavana toimielimiin valitaan, millainen toimivalta ja epäonnistuneisiin kokeiluihin vedotaan toimielimellä on ja määritellään sen budusein. Perusteellinen pohdinta siitä, mikä jettivalta. Tärkeää on sopia siitä, miten on suomalaisen kuntademokratian tila ja nämä toimijat huolehtivat kuntalaisten tulevaisuus on juuri nyt ajankohtainen asia. äänen kuulumisesta asioiden valmistelun Uuden kuntalain synnytysprosessi on nyt ja päätöksenteon tueksi. meneillään. Lakiin odotetaan uudenlaisia Joissakin jo toteutuneissa kuntaliitostikirjauksia myös tulevaisuuden lähivaikut- lanteissa on tehty ratkaisuja, joissa osa tai tamisesta. Mielipiteitä siitä, kuinka sitovia osia kunnan alueista on rajattu lähivaikutkirjauksia lakiin tulisi tehdä, on monia. tamisen ulkopuolelle. Näin ei tietenkään Jo nyt Suomessa on kokemuksia siitä, pidä olla, vaan asia koskettaa koko kunnan miten kuntaliitokset muuttavat kuntaraken- aluetta. Toisaalta asia koskee jokaista kunteita myös kunnan sisällä. Liitosten myötä taa, ei vain liitoskuntia. Toiminnan tulikunta saattaa sisältää laajoja maaseutu- si olla myös tarpeeksi pitkäjänteistä. Sen maisia ja harvaanasuttuja alueita. Tästä tulee olla ketterää, asetettuja tavoitteita ja ovat esimerkkeinä muun muassa Oulun, toimintatapoja pitää muuttaa, jos vanhat Salon ja Rovaniemen kaupungit. Muutosten koetaan toimimattomiksi tai epäonnistumyötä erilaistuvissa kunnissa kunnan eri neiksi. Erilaistuvissa kunnissa on varmasti osien tasapuolinen kehittäminen muodos- lukuisia eri tapoja mahdollistaa kuntalaistuu suureksi haasteeksi. Mittava haaste on ten aito osallistuminen ja vaikuttaminen. myös asukkaiden ja maaseudun äänen kuuluminen kunnan päätöksenteossa.

Päivi Kurikka Kuntaliitoksilla on vaikutusta myös edus- erityisasiantuntija tukselliseen demokratiaan. Valtuutettujen Suomen Kuntaliitto

KUNTALAKIUUDISTUS

ALHAALTA YLÖSPÄIN -PERIAATE KUNTAUUDISTUKSEEN Kunnallinen itsehallinto on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvuus ja menestyksen tärkeä avain, pohjoismaisen mallin perusosa.

Olemme oikea kansainvälinen esikuva, kertoo Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri. Professori Haverin mukaan kunnan idea on kuitenkin nyt kadoksissa: Mitä me haluamme kunnilta tulevaisuudessa?

Kuntakoko kasvaa, ja yhä pienempi vaaleilla Kuntauudistus on haastava. Haverin valittujen edustajien joukko päättää yhä mielestä se käynnistyi nurinkurisesti: suuremman alueen asioista. Taloudellinen Lähdettiin liikkeelle rakenteista, joka on tilanne ja globaali kilpailu haastavat perin- väärä etenemistapa. Ensin olisi pitänyt käsiteisiä valtiojärjestelmiä. tellä kuntien roolia ja tehtäviä sekä ratkaista Myös kuntatason ratkaisut ovat isojen terveydenhuollon malli. Tämän jälkeen haasteiden edessä. EU:n alueella on yli 93 oltaisiin edetty kuntarakenteen kysymyk000 kuntaa. Niiden rooli ja tehtävät vaihte- siin. Koko uudistusprosessi saa Haverilta levat suuresti eri maiden välillä ja maiden pyyhkeitä: -Olisi tarvittu laajapohjaista osalsisälläkin. listumista, asiantuntijoiden Suomessa kuntien "Uudistaminen perustuu kuulemista ja riittävän väl”suuri kertomus” on ollut niin sanottuun keskittä- jää aikataulua perusteelliHaverin mukaan hukas- misen logiikkaan, jossa sen keskustelun ja asioiden sa viimeiset 20 vuotta. väestö nähdään taakkana" käsittelyn sekä kuulemisAika 1990-luvulle asti oli ten järjestämiseksi. hyvinvointivaltion voimakasta rakentamisHelsingillä ja Pihtiputaalla on samat ta. Sen jälkeen kuntien roolista toisaalta 535 lakisääteistä tehtävää, vaikka kuntien palvelujen tuottajana, toisaalta paikallisena koot vaihtelevat rajusti. Tehtäviä ei voida yhteisönä ja elinvoiman vahvistajana ei ole menestyksekkäästi hoitaa nykyrakenteella, ollut selkeää, yhteistä näkemystä.

Haveri epäilee. -Pitäisi hyväksyä kuntahalKuntien roolia ja vastuita pohditaan linnon erilaistuminen, eli varustaa kunnat juuri nyt kuntauudistuksessa, johon erilaisilla vastuilla ja tehtävillä. Tämä voisi kuuluvat kuntarakenteiden, sosiaali- ja esimerkiksi tarkoittaa sitä, että joillakin terveyspalveluiden ja kuntalain uudista- alueilla maakunnat voisivat huolehtia mittaminen, kuntien tehtävien arviointi sekä kaavaeduista hyötyvistä palveluista, ja kauvaltionosuusuudistus. punkiseuduilla keskuskaupungin vastuut Uudistaminen perustuu niin sanottuun olisivat suuremmat kuin muiden kuntien. keskittämisen logiikkaan, jossa väestö nähdään taakkana maaseudulla: se ikääntyy Yhteistyösopimus valtion ja ja vähenee, professori Haveri selvittää. kunnan välille Tällaisessa ajattelutavassa on vaarana se, että unohdetaan kuntalaisten ja kuntien Kuntien ja valtion välinen luottamus ja omaehtoisuus ja aktiivisuus. - Ajatellaan, työnjako kaipaavat uutta yhteistyösopimusettä kuntakokoa suurentamalla voidaan ta. Kuntien ja valtion keskinäinen luottamus palveluja keskittää ja turvata ne jollakin on heikentynyt, toisen osapuolen toimintaa tavalla, vaikka saatavuus reuna-alueilla hei- ei osata tai haluta ymmärtää samalla tavalla kentyisikin. Tämä taas heikentää luottamus- kuin aikaisemmin. Epäluottamus näkyy ta valtion, kuntien ja kansalaisten kesken. sekä tutkimustuloksissa että valtion suhtauKeskittämisajattelussa piilee myös vaara tumisessa uudistamiseen. -Siksi tarvitaan kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien toimenpiteitä luottamuksen palauttamihuononemisesta. Keskitetyn ohjauksen si- seen, asioiden käsittelemistä ja sopimista jaan pitäisi miettiä miten tuetaan paikal- pidemmällä aikavälillä. Tällainen "uusi valista omaehtoisuutta, kuntia ja yhteisöjä. paakuntasopimus" koskisi kuntien tehtäväAjattelun ja toiminnan tulisi niin keskushal- kenttää sekä valtion ja kansalaisten vastuita linnossa kuin kunnissakin perustua alhaalta ja kuntien itse toteuttamia rakenteellisia ylöspäin –periaatteeseen, jossa paikallista itse- uudistuksia, Haveri ehdottaa. hallintoa kunnioitetaan ja lisätään kuntalaisten ja kuntien mahdollisuuksia huolehtia itse oman Pipsa Salolammi elinympäristönsä asioista.

Suomen Kylätoiminta ry

MAASEUTUPLUS 2/2013

11

KUNTALAKIUUDISTUS

KAUPUNKILAISTEN RAATI Helsingin kaupunkilaisilla on nyt tilaisuus sanoa sanottavansa kaupungin pysäköintipolitiikasta. Ensimmäistä kertaa huhtikuun puolessa välissä kokoontuva Kaupunkilaisten raati on Helsingin kaupungin, Suomen Fasilitaattorit ry:n ja Vihreän Sivistysliiton (Visio) yhteinen lähidemokratiahanke. Hankkeen koordinoija Antti Möller Visiosta odottaa raadin kokoontumista innoissaan: Voisiko tämä uusi kansalaisvaikuttamisen menetelmä rantautua pysyvästi Suomeen?

Tämänhetkisessä kuntalaissa on Antti Möllerin mukaan vaikuttamisessa aukko, joka voidaan korjata kuntauudistuksessa.

Nykyinen laki ei salli sitovia kunnallisia kansanäänestyksiä, eli se käytännössä estää tietynlaisen demokratian ilmentymän.

Möllerin mielestä kuntalaki ei riittävästi ohjaa asukasvaikuttamisen ja kuntademokratian lisäämiseen. - Uuden kuntalain pitää sitovasti määrätä kunnat toteuttamaan lähidemokratiaa. Joustovaraa on tietenkin jätettävä, sillä kunnat ovat hyvin erilaisia ja samat ratkaisut eivät sovellu kaikkialle, Möller taustoittaa kokeilua.

Menetelmässä kaikki pääsevät vaikuttamaan

Onnistumisen ja kaupunkilaisraadin vaikuttavuuden kannalta tärkein tekijä on löytää kysymys tai teema, josta ihmiset ovat

Antti Möller

12

MAASEUTUPLUS 2/2013

tiessa edustuksellisuus varmistetaan kaupungin tietokantojen avulla. Valinnassa kiinnitetään huomiota mm. iän, asuinalueen, liikkumispreferenssien ja työaseman suhteen.

Möller myöntää, että osallistuminen puoleksitoista päiväksi on omanlaisensa haaste. Toiset osallistuvat vapaaehtoisesti hyvin monenlaisin tavoin, kun taas toiset eivät lainkaan. - Tämän taustalla ovat laaaidosti kiinnostuneita ja josta he ovat val- jemmat yhteiskunnalliset syyt, mutta olemmiita ottamaan vastuuta. Pysäköintilinjaus me pyrkineet tekemään osallistumisesta on ensimmäisen kerran kaupunkilautakun- mahdollisimman helppoa. Möller uskoo, nan käsittelyssä maaliskuussa, jonka jälkeen että kun vaikutusmahdollisuudet ovat tose lähtee lausunnoille muihin lautakuntiin. dellisia, niin osallistuminen myös aidosti Tässä lausuntovaiheessa pidetään raadin kiinnostaa. -Palautelaatikko-demokratia on työpajat ja niiden tuottama julkilausuma lumevaikuttamista, joka vain syö asukkaion sitten osana lopullista päätöksentekoa. - den motivaatiota osallistua. Tärkeinpänä Meillä kävi kyllä tuuri, että näin kutkuttava näkisin, että lähidemokratiaa toteuttavien aihe sattui olemaan kaupungin käsittelyssä toimielimien on omattava todellista päätösjuuri oikeaan aikaan, Möller iloitsee mehe- ja budjettivaltaa ja että asukkaat on otettava västä teemasta. päätöksenteon valmisteluun mahdollisimRaati antaa asukkaita edustavalle ryh- man varhaisessa vaiheessa. mälle mahdollisuuden todella uppoutua Möllerin mukaan hankkeen tarkoituksehuolellisesti aiheeseen. Näin voidaan saada na on aivan alusta asti ollut, että Helsingin kansalaisilta syvällinen näkemys aiheeseen, kaupunki voisi hyödyntää raati-toimintaMöller uskoo. - Esimerkit Wisdom Council mallia myös jatkossa. -Tästä syystä paino–menetelmästä Itävallassa ovat kannustavia timme jo ennen ensimmäistä kokousta, että ja siksi todella uskon, että toimintamallissa kaupungin on otettava vahva rooli pilotin on potentiaalia kuntademokratiaa täyden- järjestämisessä ja valittava teema itse. Toki täväksi konseptiksi. olisi hienoa, jos raadin käyttö leviäisi myös Kaupunkilaisten Helsingin ulkopuoraati -menetelmä “Palautelaatikko-demokratia lelle, Möller kertoo. koostuu kolmesta on lumevaikuttamista, joka vain Vihreä Sivistysliitto osiosta. Aluksi huhti- syö asukkaiden motivaatiota laatii raadista käsikuun puolessa välissä osallistua” kirjan, jonka avulla raati, 12-16 henkilöä, muutkin kaupungit tapaavat puolentoista päivän ajan ja käsit- voivat organisoida vastaavan prosessin. televät teemaa. Raadin tuotokset esitellään Yhden raadin toteuttaminen vaatii noin kaikille helsinkiläisille Kaupunkilaisten 3-4 kuukautta suunnittelun aloittamisesta kahvila –tilaisuudessa huhtikuun lopulla, yhteenvedon laatimiseen. Kokeiluhanke jolloin myös muut kaupunkilaiset pääse- vaatii yhteistyötä kaupungin kanssa niin vät vielä antamaan lisäpanoksensa raadin tilojen (Tilakeskus) kuin tietokantojen tuotoksiin. Lopuksi raati esittelee julki- (Tietokeskus) osalta. Suomen Fasilitaattorit lausumansa päättäjille toukokuun alussa. -yhdistys vastaa työpajojen järjestämisesRaadin edustuksellisuuteen kiinnite- tä ja keskustelun ohjaamisesta, ja Vihreä tään erityistä huomiota. Pyrkimyksenä on Sivistysliitto koordinoi projektia eri tahojen koota eräänlainen ”Helsinki pienoiskoos- välillä. Hankkeen toteuttamiseksi tarvisa”. Asukkaat voivat ilmoittautua mukaan taan tukea valmistelu- ja fasilitointikuluiilmoittautumislomakkeella, ja tarpeen vaa- hin, viestintään sekä tietokantapalvelui-

KUNTALAKIUUDISTUS

PÄÄTTÄÄ den käyttöön. Kaiken kaikkiaan kokeilun kustannukset jäävät pieniksi, alle 10 000 euroon, sisältäen mm. osallistujien ruokailut, viestinnän jne. Vastaava prosessi voidaan toteuttaa paljon kevyemminkin.

Lisää hankkeen etenimisestä: http://pilotti. forumvirium.fi Pipsa Salolammi Suomen Kylätoiminta ry

KUNTADEMOKRATIA JA KLASSIKKOJAKKARA Kuntademokratian kehittäminen on kuin oheisen kuvan Alvar Aallon suunnittelema klassikkojakkara. Jakkara tarvitsee seistäkseen kolme jalkaa.

Jotta se seisoisi tukevasti, tulisi jalkojen olla melko lailla yhtä pitkät. Jos jokin jaloista on toisia lyhyempi tai pidempi, jakkara on käyttökelvoton.

Samalla tavoin myös kuntademokratian kehittämisen tulisi tapahtua yhtä aikaa kolmella jalalla seisten. Näitä kaikkia kolmea tarvitaan, yhtä aikaa ja rinnakkain: 1. oikein kirjoitettua uutta lainsäädäntöä, joka mahdollistaa ja rohkaisee lähidemokratiaan, 2. toimintatapojen ja käytäntöjen kehittämistä ja 3. asenneremonttia kuntalaisten osallistumiseen ja vaikuttamiseen kunnissa Tämän kaiken ymmärtämisessä on kunnissa ja kansalaisten keskuudessa vielä paljon tekemistä.

Jalat tarvitsevat toisiaan

Jakkaran jalat eivät vahvistu vain yksin, vaan ne tarvitsevat tietenkin myös toisiaan.

Tarkastellaanpa ensin rinnakkain lainsäädäntöä ja uusia toimintatapoja.

Kunnissa ei tällä hetkellä ole suurta halua ja rohkeutta tehdä ratkaisuja lähidemokratian kehittämiseksi, kun odotetaan, mitä lainsäätäjä tulee asiasta kirjaamaan. Toisaalla lainsäätäjä miettii, onko asia lainsäädännön kannalta ylipäätään tärkeä, kun kokeiltuja käytäntöjä ja aloitteita on kentällä kovin

lainsäädäntö

ToimiNTATAVAT ja käytännöt

SUhtautuminen ja asenteet

Kuntademokratiaa tulee kehittää kolmella jalalla seisten. Kuva: Ritva Pihla ja.

vähän, siitäkin huolimatta, että itse asiasta eli lähidemokratiasta puhutaan niin paljon.

Shakki! Vai peräti matti?

Myös lainsäädäntöä ja asenteita kannattaa tarkastella rinnakkain. Miten lainsäädännön avulla vaikutetaan siihen, miten vakavasti lähidemokratiaan suhtaudutaan?

Onko vasta lainsäädännön kautta pakolliseksi määritelty tehtävä sellainen, joka tulee ottaa kunnissa vakavasti ja tosissaan?

Lainsäädäntöjalka on jo nyt muita pidempi

Hiukan provosoiden voisi todeta, että lainsäädäntöjalka on kuntademokratian kehit-

tämisen osalta jo tällä hetkellä pidempi kuin jakkaran kaksi muuta jalkaa.

Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa hyvinkin pitkälle viedyt asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Kuntalain 18 ja 27 pykälät antavat kunnille ja valtuutetuille tähän väljät raamit, jos vain löytyy tahtoa ja rohkeutta etsiä uudenlaisia toimintatapoja ja käytäntöjä. Rovaniemen Yläkemijoen aluelautakunta ja kaupunkiin perustetut uudet aluelautakunnat ovat tästä oiva käytännön esimerkki.

Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä MAASEUTUPLUS 2/2013

13

KUNTALAKIUUDISTUS LEADER-ARVIOINTI

Ennennäkemätöntä: Rovaniemi jakaa valtaa kyliin Rovaniemen Yläkemijoki tunnetaan alueella jo parikymmentä vuotta toimineesta aluelautakunnastaan. Nyt aluelautakuntatoiminta on laajentumassa kaikille Rovaniemen maaseutualueille. Prosessi on Suomen mittakaavassa ennennäkemätön.

Rovaniemen kaupunginvaltuusto teki huhtikuussa 2012 päätöksen perustaa kaupunkiin viisi uutta aluelautakuntaa. Valtuutetut halusivat näin konkreettisesti osoittaa, ettei kaupunkistrategian maininta, että Rovaniemen kaupunki on myös kylien Rovaniemi, ole vain kuollut kirjain.

Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös luovuttaa huomattavan paljon suunnittelu-, päätös-, toimi- ja myös budjettivaltaa kylien asukkaille on Suomessa ennennäkemätön. Yläkemijoen alueen asukkaat päättävät aluelautakunnassa yli kahden miljoonan euron vuotuisesta budjetista. Jos nyt perustetut uudet aluelautakunnat päättävät ottaa Yläkemijoen tapaan vastuun alueensa kaikkien tärkeimpien peruspalvelujen järjestämisestä, päätösvaltaa siirtyy kylien asukkaille yhteensä arviolta 12 miljoonan euron edestä.

Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on viety Rovaniemellä pidemmälle kuin missään muussa kunnassa.

Mutta päätös uusien aluelautakuntien perustamisesta ei ollut suinkaan itsestäänselvyys. Yläkemijoen aluelautakunnan ja kaupungin muun hallinnon ja päätöksenteon välillä oli koettu ajoittain kitkaa. Suurimpia syitä tähän oli näkökulmaero: aluelautakunnassa oli totuttu päättämään asioista alueen ja asukkaiden arjen sujuvuuden kannalta, ei kaupungin sektori- tai hallintokuntarajojen mukaisesti. Vielä loppuvuodesta 2010 kaupunki suunnitteli Yläkemijoen aluelautakunnan lakkauttamista.

Sen ei katsottu soveltuvan kaupungin silloin suunnittelemaan uuteen, elinkaarimallin mukaiseen lautakuntamalliin.

Yläkemijoen aluelautakunta ehti toimia lähes 20 vuoden ajan ennen kuin aika oli kypsä toimintamallin laajentamiseen kaupungin muille maaseutualueille.

14

MAASEUTUPLUS 2/2013

Lähidemokratia ei ole lainsäädännöstä kiinni

Päätöksen ajankohta oli rohkea.

Epävarmuus Suomen, Euroopan ja koko maailman kehityksen suunnasta heijastuu siihen, että myös kunnissa ollaan mieluummin varovaisia ja pidättyväisiä kuin ennakkoluulottomia. Kuntatalouden madonlukuja lasketaan myös Rovaniemellä. Uusien toimintatapojen kehittäminen nähdään usein lisääntyvinä kustannuksina ja ylimääräisenä työnä. Uusia, luovia ja rohkeita ratkaisuja ei näin löydy.

Rovaniemellä tulevaisuus haluttiin nähdä kuitenkin toisin. Maaseutualueilla asuvien mahdollisuuksia vaikuttaa oman elinympäristönsä ja palvelujensa kehittämiseen haluttiin tietoisesti parantaa.

Kaupunki lähti yhdessä kylien asukkaiden kanssa prosessiin, jonka eteneminen ja lopputulos riippuvat jatkossa ratkaisevasti siitä, miten toisaalta kaupunkiorganisaatio ja toisaalta kyläläiset uusissa aluelautakunnissa oppivat toimimaan uusin tavoin.

Rovaniemen esimerkki kertoo siitä, ettei todellisen lähidemokratian kehittäminen ole lainsäädännöstä kiinni. Jo nykyinen kuntalaki antaa kunnille mahdollisuuden toteuttaa hyvinkin pitkälle vietyä lähidemokratiaa.

Kysymys on ennen kaikkea asenteista: Halutaanko kuntalaisia ylipäätään ottaa kunnissa mukaan palveluja ja lähiympäristöä koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon? Hallinnon koetaan hoituvan ja päätöksenteon sujuvan myös ilman kuntalaisia. Monissa kunnissa ei välttämättä ole vielä herätty ajatukseen, että kuntalaisten tulisi saada osallistua muulloinkin kuin neljän vuoden välein kuntavaalien yhteydessä.

Uusi aikakausi vaikuttamiselle

Rovaniemen kaupungin päätös aluelautakuntatoiminnan laajentamisesta kaupungin kaikille maaseutualueille voidaan nähdä uuden aikakauden avauksena kuntalaisten

KUNTALAKIUUDISTUS

Kyläsuunnittelua ja demokratiaa

osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisessä. Asukkaiden luo vietyä lähidemokratiaa ei tulisi enää nähdä edustuksellisen demokratian uhkana, vaan sen täydentäjänä.

Ennen kaikkea Rovaniemen esimerkki kertoo siitä, että lähidemokratia on keino ottaa asukkaat kunnissa mukaan paitsi suunnittelemaan ja päättämään, myös konkreettisesti toimimaan parempien palvelujen ja lähiympäristön puolesta. Lähidemokratia pitäisikin nähdä entistä selvemmin yhteisenä polkuna tehdä yhdessä enemmän.

Sen sijaan, että julkinen valta suitsii kansalaisten omatoimisuutta, sen tulisi tukea ja kannustaa paikallista alhaalta ylöspäin suuntautuvaa aktiivisuutta. Tämän ymmärtämisessä on kunnissa ja valtion tasolla vielä paljon tekemistä.

Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Lue lisää: http://www.ylakemijoki.fi Kuva: Ritva Pihla ja

Olen viime vuosina tehnyt useita laajoja kyläsuunnitelmia, jotka kaikki pohjautuvat myös kyläkyselyihin. Tällaiseen osallistumiseen ja suunnitteluun on innostusta, mutta jos suunnitelmille ei kunnissa anneta arvoa, innostus hiipuu pian. Kyläsuunnitelma on tärkeä väline lähidemokratian toteuttamisessa: ilman alueiden ja kylien suunnitelmia paikalliset kannanotot jäävät sattumanvaraisiksi ja irrallisiksi.

Mitkä asiat ovat kyläläisille tärkeitä?

Kyläsuunnitteluun liittyvissä kyselyissä ja eri keskustelutilaisuuksissa luodataan kyläläisten ja kesäasukkaiden odotuksia kylän tulevaisuutta, kylätoimintaa ja kehittämistoimintaa kohtaan. Vastauksissa näkyy kylien välillä erilaisuutta, mutta myös samoja piirteitä.

Kyselyjen mukaan tärkeimmät palvelut ovat koulu, päivähoito ja kotiapu. Joissakin kylissä on kahvila tai ravintola ja majoitusta matkailijoiden tarpeisiin, mutta myös vakituiset asukkaat arvostavat näitä palveluita.

Ja monet vapaa-ajan asukkaat puolestaan arvostavat sitä, että kylässä on toimiva koulu ja päivähoito.

Lasten ja vanhusten palvelujen merkitys korostuu kyläkyselyissä. Jos palveluasumista tarjotaan omassa kylässä, sen tuomat työpaikat myös elävöittävät kylää. EteläSavossa erityinen kysymys on vapaa-ajan asukkaiden palvelut. Nekin työllistävät ja ovat tarpeellisia, ja niitä pitäisi ottaa huomioon maakunnan ja kuntien suunnitelmissa. Kyläsuunnittelun kautta vapaa-ajan asukkaat pääsevät luontevasti mukaan vaikuttamaan.

Perusturvallisuus vai kehittäminen?

Kyläläiset haluavat siis aika arkisia asioita: joitakin peruspalveluja pitää säilyttää tai kehittää, ympäristöä pitää suojella, yhteisöllisyyttä kehittää, toimeentuloa turvata ja osallisuutta lisätä. Niin sanottuja ”innovatiivisia ratkaisuja”, uudistumista ja suurisuuntaisia kehittämisideoita nousee harvemmin esille kyläsuunnittelutyössä.

Sekä perusasioita että uudistumista varmasti tarvitaan, ja peruspalvelujen säilyminen saattaa edellyttää uudistumista. Jonkin

asteiseen uudistumiseen ollaankin valmiita, mutta harva kylä jaksaa jatkuvasti kehittyä, eikä pienillä yhteisöillä ole mahdollisuutta kantaa laajaa vastuuta peruspalveluista.

Sosiaalinen turvallisuus ja varma perustoimeentulo on siis kyläläisten toive.

Näiden tarpeiden täyttyminen on myös käytännössä edellytys sille, että vapaaehtoistyölle riittää aikaa. Kansainvälinen vertailututkimus näyttääkin pohjoiseurooppalaisen hyvinvointivaltion olevan tehokas siinä mielessä, että vapaaehtoistyö ja auttaminen on Pohjoismaissa laajempaa kuin matalan julkisen hyvinvoinnin maissa.

SHARE-tutkimuksen mukaan juuri laajan perusturvan maissa eri sukupolvet auttavat toisiaan eniten.

Nimby vai Yimby?

Tehokas alueellinen lähidemokratia perustuu mielestäni järjestöjen kautta osallistumiseen ja suunnitteluun. Antamalla järjestöille vahva asema alueellisissa elimissä ja vastuuta paikalliselle tasolle lisätään yhteisöllisyyttä ja koko kunnan kehittämishalua. Kylätoiminta on yhä enemmän kehittävä ”Yes in my backyard” -liike eikä vain kaikkia uudistuksia vastustava ”Not in my backyard” -toimija.

Esimerkiksi kun Hartolaan suunnitellaan tuulivoimaloita ja kyläyhdistys on otettu huomioon suunnittelussa, valtaosa kylän asukkaista hyväksyy suunnitelmat.

Nuoriso on jopa ylpeä kylästään, joka voi päästä edelläkävijäksi sisämaan uusiutuvan energian kehittäjänä.

Kuten edellä totesin, kyselyissä kesäasukkaat tukevat yleisesti koulua ja muita vakituisten asukkaiden palveluja sekä kyläyrittämistä ja vakituiset asukkaat tukevat kesäpalveluja. Kun kylän kuvasta ja kehittämisestä keskustellaan, vastuu kokonaisuudesta nousee perheiden omakohtaisten pyrkimysten rinnalle tai edelle. Samalla tavalla luottaisin siihen, että kun kylille annetaan valtaa ja vastuuta, niin nousee myös into kehittää koko kuntaa ja laajempiakin alueita.

Henrik Hausen Etelä-Savon kyläasiamies www.jasky.net/MoinsalmiKylasuunnitelma.pdf ja www.jasky.net

MAASEUTUPLUS 2/2013

15

KIRJA-ARVOSTELU

Palvelut maaseudulla - kilpailua vai kumppanuutta?

Maaseudun palvelut valinkauhassa – markkinoiden toimivuus ja SGEI. Toimittaneet Hilkka Vihinen ja Hanna Moilanen. Raportti 81. MTT 2013.

SGEI-palveluiksi (Services of General Economic Interest, suomeksi yleisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut) luokitellaan sellaiset taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät yleishyödylliset palvelut, joita ei saada hankittua toimivilta markkinoilta normaalia hankintamenettelyä käyttäen. Markkinat eivät siis toimi ja sen vuoksi kilpailuttaminen ei syystä tai toisesta onnistu. SGEIpalvelun määrittelykriteerinä on markkinoiden toimimattomuuden lisäksi palvelun yhteiskunnallinen tärkeys.

SGEI-palvelut eroavat muista palveluista siten, että viranomaisten on turvattava niiden tarjonta kaikissa olosuhteissa. Mutta miten määritellä SGEI-palvelut? EU-maissa tulkinnat vaihtelevat kovasti, Suomessa SGEI-leiman kantajiksi on määritelty muun muassa sosiaaliseen asuntotuotantoon tarkoitetut asuntopoliittiset tuet sekä 16

MAASEUTUPLUS 2/2013

yhteysalusliikenteen osto ja kehittäminen.

Euroopan eri kolkissa SGEI-palveluja ovat myös esimerkiksi aikuiskoulutus, vesihuolto, julkinen liikenne ja sosiaalipalvelut.

SGEI-problematiikka on kiinnostavaa nimenomaan maaseudun kehittämisen näkökulmasta. Maaseudulla pitkät etäisyydet, harva asutus, kuntien kiristynyt talous ja usein myös asukkaiden alhaisempi maksukyky aiheuttavat suuria haasteita palvelujen järjestämiselle. Suomessa on jo nyt alueita, joissa julkiset palvelut eivät riitä eikä yritysmäiselle palvelutuotannolle ole edellytyksiä.

Palvelujen tarve ja tarjonta eivät siis kohtaa. Markkinaehtoinen tuotanto perustuu toimivaan kilpailuun, mikä puolestaan edellyttää monia toimijoita, palveluja tarjoavia yrityksiä ja yhteisöjä. Erityisesti harvaanasutulle ja ydinmaaseudulle on ominaista palvelutuottajien vähyys, jolloin palvelujen kilpailuttaminen ei välttämättä tuota toivottua tulosta.

Pitää siis miettiä muita, maaseudun olosuhteisiin paremmin sopivia ratkaisuja. MTT:n raportin kirjoittajat pohtivat kukin omasta näkökulmastaan, voisiko SGEI-palvelumäärittely olla yksi keskeisistä avaimista maaseudun palvelujen järjestämiseen.

Yksiselitteistä vastausta raportti ei tarjoa. Tapani Köppä ja Ritva Pihlaja vetävät oivassa loppukatsauksessaan langat yhteen todetessaan, miten SGEI on usein nähty ratkaisuna ja jopa ihmelääkkeenä säilyttää palvelut lähellä maaseudun asukkaita, mutta ”… SGEI-menettely on hallinnollisesti raskas ja monimutkainen… määrittely SGEI-palveluksi ei poista kilpailuttamisvelvoitetta tai anna vapautta maksaa julkista tukea ilman ehtoja… SGEI-menettely ei tuo automaattisesti euroakaan lisää rahaa palvelun tuottamiseen. Kysymys siitä, miten tärkeimmät palvelut pystytään tulevaisuu-

dessa tuottamaan, säilyy SGEI-määrittelystä riippumatta”.

Toisaalta esimerkiksi harvaan asutun maaseudun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrittely SGEI-palveluiksi saattaisi turvata niiden tuottamisen paikallisin voimin. Nythän vastaan on jo tullut karmaisevia esimerkkejä siitä, miten monikansalliset ketjut ovat syrjäyttäneet paikalliset kolmannen sektorin toimijat hoivapalvelujen tuottajina, kun kunta on kilpailuttanut palvelun ainoana kriteerinään hinta.

Kuten raportin loppulauseissa todetaan, koko SGEI-problematiikka liittyy laajaan eurooppalaiseen yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun ja jopa taisteluun. Toisella puolella rintamalinjana on kilpailun edistämistä painottava uusliberalistinen politiikka, jossa huomio kiinnitetään ensi sijassa palvelujen järjestäjiin ja tuottajiin.

Julkisen vallan on siis ensisijaisesti kohdeltava tuottajia avoimesti, syrjimättömästi ja tasapuolisesti.

Toisella puolella on puolestaan perusoikeuksia, palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta peräänkuuluttava politiikka, jossa korostetaan palveluja ja apua tarvitsevan kansalaisen hyvinvointia.

Useakin kirjoittaja nostaa tässä esille laajemman yhteisötaloudellisen näkökulman palvelujen tuottamiseen; asiakaslähtöisyys ja osallistuminen toteutuvat parhaiten voittoa tavoittelemattomien osuuskuntien, yhdistysten ja muiden vastaavien toimijoiden kautta – SGEI-määrittelyllä tai ilman.

Olennaista on luoda uusia neuvottelumekanismeja ja kumppanuuksia markkinoiden, julkisen sektorin ja yhteisötalouden toimijoiden kesken Tauno Linkoranta

KIRJA-ARVOSTELU

Professorit ovat kirjansa ansainneet

Maaseutu, yliopisto ja yhteiskunta.

Juhlakirja professori Hannu Katajamäen 60-vuotispäiväksi. Toim. Niklas Lundström ja Seija Virkkala. Acta Wasaensia No 264, Aluetiede 11.

Juhlakirja on tapa, jolla oppilaat ja työtoverit osoittavat arvostustaan tutkijan ja opettajan työtä ja aikaansaannoksia kohtaan.

Yleensä kirjan saajia yhdistää voimakas persoonallisuus ja koettu yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Näissäkin tapauksissa ehdot täyttyvät, sillä Hannu Katajamäki ja Pertti Rannikko ovat tulosta tehneitä ja kantaaottavia persoonallisuuksia. Eipä olekaan ihme, että läheiset kumppanit ovat panneet parastaan kootessaan juhlakirjojen sisältöä.

Molemmissa on tällaisten kirjojen tapaan muutama henkilöarviointi ja lukuisia huolellisesti laadittuja artikkeleita juhlakalujen omista teemoista. Sekä päähenkilöiden että kirjojen sisällön vuoksi teksteihin kannattaa tutustua.

Hannu, Pertti ja minä opiskelimme ja opetimme 1970-luvun lopulla Turun yliopistossa. Pertti räpisteli reikäkortteja ja opasti siinä minuakin. Hannu, tuo hiljai-

Korpisosiologi(aa). Juhlakirja professori Pertti Rannikon 60-vuotispäiväksi. Toim. Ismo Björn, Pekka Jokinen, Juha Kotilainen, Nora Schuurman ja Maarit Sireni. Saarijärvi 2013. Kuva: Mari Voutilainen

nen sosiologi, nökötti maaseutusosiologian luennollani - kuulemma. Millään ei tuolloin voinut arvata, että maaseutu-teema yhdisti meitä kolmea merkittävällä tavalla koko työuran mittaisesti.

Hannun juhlakirjan pääluvut jäsentävät elämäntyön Arkeen ja asumiseen maaseudulla, Maaseutupolitiikkaan, Muuttuviin kuntiin sekä Aluetutkimukseen ja -kehittämiseen. Pertin juhlakirjan rakenne vastaavasti on Rannikko; Maaseutu; Kylä, kunta ja kaupunki; Ympäristö ja konfliktit; Eläin. Tiivistettynä Hannu on aluetieteilijä ja maaseudun puolustaja, Pertti korpisosiologi. Sattumalta molempien kirjoissa on 24 kirjoitusta ja yhteistekstien vuoksi kirjoittajia on vielä enemmän.

Kirjat henkivät voimakkaasti molempien elämäntyön monipuolisuutta ja syvyyttä.

Maaseutu ei ole kummallekaan ollut ainoa teema, mutta molemmille se on ollut iso teema. Kantaaottavina ja perusteluihin pakottavina tyyppeinä juhlakalut ovat luoneet yhteistyöverkostoja ja näin auttaneet tutkijoita ja muita yhteiskunnallisia toimijoita eteenpäin. Siten tutkijan yksinäiseen puurtamiseen voidaan liittää kannustavaa yhteisöllisyyttä.

Juhlakirjat todistavat mielenkiintoisella tavalla sen, minkä politiikkaa rakentavana virkamiehenä olen vuosien mittaan kokenut ao. veijareiden teksteissä ja puheissa: heidän johtopäätöksissään on paljon sellaista, minkä perusteella kannattaa ohjautua. Samalla on tietenkin sitäkin, mitä tulee visusti välttää. Monien tutkijoiden ongelma on johtopäätösten jättäminen aivan liian yleiselle tasolle, jolloin tutkimustyön yhteiskunnallinen vaikuttavuus jää heikoksi. Hannu ja Pertti sen sijaan ovat vaikuttavia yhteiskunnallisia toimihenkilöitä. Molempien työ jatkuu. Kenties pääjulkaisut ovat vasta tulossa.

Eero Uusitalo

MAASEUTUPLUS 2/2013

17

KYLÄTOIMINTAA

JÄSSI-hanke auttaa hajaasutusalueen jätevesikysymyksissä Uudistuneen jätevesiasetuksen vaatimukset ovat edelleen epäselviä monelle haja-asutusalueen asukkaalle. Asukkaiden epätietoisuus hidastaa jätevesijärjestelmien uudistamistahtia, mutta myös epätietoisuus lainsäädännön vaatimuksista, puolueettoman neuvonnan puute, pelko virheinvestoinneista tai väärän järjestelmän valinnasta vaikuttavat tahtiin. Monella kiinteistöllä iäkkäiden järjestelmien kunnostaminen on vielä edessäpäin, mutta valmista on oltava maaliskuussa 2016.

Järjestelmän uusiminen hyödyttää monella tavalla. Kunnollinen jätevesien käsittely pitää omat ja naapurin juomavesikaivot puhtaina, estää lähivesistöjen rehevöitymistä ja pitää tontin hygieenisen tilan hyvänä. Uusi jätevesijärjestelmä lisää myös kiinteistön arvoa.

Jätevesilainsäädäntö uudistui keväällä 2011. Suomen Kylätoiminta ry:n ja Suomen Omakotiliitto ry:n JÄSSIjätevesineuvontahanke tarjosi alueiden vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa Pohjois-Karjalassa ja Imatran seudulla Etelä-Karjalassa. Neuvontaa annettiin mm. kiinteistöillä paikan päällä, erilaisten kesätapahtumien neuvontapisteillä, jätevesi-illoissa sekä puhelimen ja sähköpostin välityksellä.

Jätevesijärjestelmän valintaan vaikuttaa moni tekijä

Neuvontatyö on tärkeää, koska yhtä ainoaa pakettiratkaisua jokaiselle kiinteistölle ei ole. Jätevesijärjestelmän valintaan vaikuttavat tontti ja maaperä, kaivon paikka, ollaanko erityisalueilla kuten pohjavesi tai ranta-alueilla, kunnan määräykset, kiinteistön käyttö ja varustetaso. Myös kiinteistönomistajan kiinnostus hoito- ja 18

MAASEUTUPLUS 2/2013

huoltotoimiin vaikuttaa siihen, millainen järjestelmä kiinteistölle kannattaa valita.

Jätevesineuvontatyön tarpeellisuudesta kertovat myös hankkeen positiivinen vastaanotto ja hyvät tulokset. Paikalliset asukkaat ovat ottaneet JÄSSI-hankkeen neuvonnan hyvin vastaan, kyläilloissa on ollut mukavasti osanottajia ja asian ympärillä on käyty hyviä keskusteluja.

Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa on kiitelty erityisesti tontille paikan päälle asti tullutta neuvontaa. Myös neuvojien positiivinen asenne ja selkeät ohjeet ovat saaneet kiitosta. Onnistuneella neuvonnalla pyritään lisäämään asukkaiden tietoisuutta ja esittelemään erilaisia mahdollisia jätevesiratkaisuja. Näin asukas saa lisää varmuutta ja uskaltautuu tekemään myös jätevesiremontin.

Käyntejä paikan päällä

Kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä käydään läpi nykyinen jätevesijärjestelmä, kerrotaan lainsäädännön vaatimuksista, esitellään erilaisia jätevesijärjestelmiä, annetaan vinkkejä ja ohjeita järjestelmän uudistamiseen sekä kerrotaan oikeasta etenemisjärjestyksestä. Lisäksi käydään läpi jätevesiselvitys ja oikeat järjestelmän hoito- ja huolto-ohjeet. Kiinteistökäyntien etuna on, että nykyinen jätevesijärjestelmä nähdään paikan päällä ja pystytään silmämääräisesti arvioimaan järjestelmän kuntoa. Lisäksi kiinteistönomistaja pystyy kysymään neuvojalta mieltä askarruttavia asioita.

Kiinteistökäynneillä annetaan asukkaille myös arvio nykyisen järjestelmän uudistustarpeesta. Arvio perustuu kiinteistönomistajan antamiin tietoihin sekä paikan päällä tehtyihin havaintoihin. Pohjois-Karjalan hankkeessa käydyistä kiinteistöistä 52 % oli uudistustarpeessa, eli suurimmalla osalla kohteista uudistaminen on siis vielä edessäpäin. 13 %:lla oli tarve tehdä pieniä korjaustoimenpiteitä tai tarkkailla järjestelmän

toimivuutta, 10 %:lla nykyinen järjestelmä täytti lainsäädännön vaatimukset ja 25 % oli vähäisen jätevesimäärän kohteita.

Jätevesineuvojat ahkeRasti liikenteessä

Jätevesineuvojat olivat tavoitettavissa viime kesänä useissa tapahtumissa.

Neuvontapisteitä järjestettiin toreilla, markkinoilla ja kylätapahtumissa. Syksyn ja talven aikana järjestettiin yhteistyössä paikallisten kyläyhdistysten ja omakotiyhdistysten kanssa jätevesi-iltoja, joissa käytiin kattavasti läpi jätevesijärjestelmän uudistamiseen liittyviä asioita. Yleisneuvonnan tilaisuuksissa oman järjestelmän tilanteen lisäksi kysymyksiä herättivät erityisesti vähäisen jätevesimäärän kohteet sekä ikävapautus (vastaukset löytyvät faktalaatikoista).

Imatran seudulla tehtiin kesän aikana yhden jätevesineuvojan työpanoksella noin 165 kiinteistökohtaista jätevesineuvontakäyntiä. Lisäksi hankkeessa järjestettiin 16 yleisneuvonnan neuvontatilaisuutta.

Pohjois-Karjalassa tehtiin kesän aikana neljän neuvojan voimin noin 600 jätevesineuvontakäyntiä. Lisäksi hankkeessa järjestettiin 35 yleisneuvonnan tilaisuutta.

Hankkeissa on tavoitettu yhteensä lähes 1800 jätevesineuvoa tarvitsevaa henkilöä.

Vuonna 2012 ympäristöministeriö rahoitti ELY-keskusten kautta ympäri Suomea toimivia jätevesineuvontahankkeita.

Jätevesineuvonnan tarve varmasti vain kasvaa vuoden 2016 lähestyessä.

JÄSSI-jätevesineuvontahankkeille on haettu jatkorahoitusta vuodelle 2013.

Rahoituspäätökset varmistuvat kevään aikana.

Kirsi Mäensivu projektipäällikkö JÄSSI-jätevesihanke Suomen Kylätoiminta ry

KYLÄTOIMINTAA Ikävapautus:

Ikävapautus koskee henkilöitä, jotka ovat 9.3.2011 mennessä täyttäneet 68 - vuotta, omistavat kiinteistön ja asuvat siinä vakituisesti. Nämä ehdot täyttävien henkilöiden jätevesijärjestelmän ei tarvitse täyttää lainsäädännön puhdistusvaatimusta.

Näissäkään tapauksissa ei kuitenkaan saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Vähäinen jätevesimäärä:

Vähäisen jätevesimäärän kohteiksi katsotaan kiinteistöt joissa veden käyttö on vähäistä, siellä ei ole wc:tä, suihkua, painevedellä toimivia laitteita kuten astian – ja pyykinpesukonetta.

Tyypillisiä vähäisen jätevesimäärän kohteita ovat kantovedelliset kesämökit ja pihasaunat.

Vähäisen jätevesimäärän kohteita ei koske asetuksen puhdistusvaatimustaso. Näissä kohteissa vähäiset jätevedet tulee johtaa hallitusti maaperään esim. kivipesän, imeytyskaivon tai – putken kautta.

Hyviä linkkejä:

Jässi-hanke: www.jatevesihanke.fi Opas jätevesien maailmaan: www.vesiensuojelu.fi/jatevesi Kuivakäymälä asiaa: www.huussi.net SYKE:n puhdistamisivusto: www.ymparisto.fi/hajajatevesi Kainuun Nuotan jätevesihanke: www.kainuunjatevesi.net

Kiinteistökohtaisella jätevesineuvontakäynnillä katsottiin saostuskaivon kunto. Kuvassa Ossi Niiranen ja Kirsi Mäensivu. Kuva Minttu Peuraniemi.

Jätevesi-ilta Rääkkylän kunnantalolla keräsi paljon kuulijoita.

Kuva Kirsi Mäensivu.

MAASEUTUPLUS 2/2013

19

VIRTUAALISUUS

MAASEUTUVERKOSTO Teksti: Lauri Hyttinen Kuvat: MMM / Mavi, Jarkko Laaksonen & Maaseutuverkosto

Maaseutuverkoston vuosi 2013 jotain uutta & jotain vanhaa Vuoden 2013 painopiste on ohjelmakauden kehittämisohjelmien toiminnan ja tulosten analysoinnissa ja esittelyssä. Toiminnassa on voimakkaasti esillä kuluvan ohjelmakauden sulkeminen sekä erityisesti lähestyvä uusi ohjelmakausi ja siihen valmistautuminen. Emme kuitenkaan katso vain taaksepäin, vaan valmistaudumme tulevaan ja innovoimme uutta, unohtamatta ohjelmien mahdollisuuksien tehokkaan hyödyntämisen edesauttamista.

Toiminnan teemana jatkuu Jäljet tulevaisuuteen, jonka puitteissa luodaan ja innovoidaan uusia toimintatapoja maaseudun toimijoille, sekä kannustetaan uusien toimijoiden löytämiseen ja aktivointiin.

Endiivejä kasvatuskehikossa, Maaseutuverkoston Saksan opintomatka 2013.

20

MAASEUTUVERKOSTO 2013

Mitä tarvitaan maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi?

Vuonna 2012 pidettyjen tulevaisuustyöpajojen keskeiset johtopäätökset olivat selkeät: innovaatioiden edellytysten luominen maaseudulla, hallinnollisesti kevyt ja kannustava rahoitus, maaseudun elinkeinojen ja maaseutuyhteisöjen kehittäminen ja maaseudulla asumisen mahdollistaminen.

Mukana työpajoissa oli ELY-keskusalueittain lähes 900 maaseudun toimijaa pohtimassa omien alueidensa tulevaisuutta. Näkemykset olivat hyvin samansuuntaiset joka puolella Suomea, ja muun muassa nämä johtopäätökset luovat tavoitteita, joiden saavuttamiseksi maaseutuverkostotossa tehdään töitä vuonna 2013.

-Asioita voidaan viedä eteenpäin vain yhteistyöllä ja sujuvia käytäntöjä koko ajan kehittäen.

Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmilla on saavutettu loistavia tuloksia, joista esimerkkejä löytyy mm.

Parhaat käytännöt -tietokannasta Maaseutu.fi-sivustolta. Ja esimerkkejä löytyy varmasti kotimaatamme kiertäessä suomalaisesta kylämaisemasta, maaseutuverkostoyksikön johtaja Päivi Kujala kertoo.

Maaseutuverkostotoiminnan puitteissa tarjotaan vuonna 2013 useita kohtaamispaikkoja maaseudun toimijoille. Esimerkiksi alueelliset innovaatioleirit ovat erinomainen tilaisuus pohtia oman alueen kehittämistä joko yritystoiminnan tai yleisemmin aluekehittämisen tai yhteistyömallien rakentamisen näkökulmasta.

Uuden ohjelmakauden valmistelu on käynnissä, alueiden aktiivista panosta tarvitaan erityisesti nyt valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa. Itsestäänselvyyksiä ei ole olemassa, kehittämistyön on oltava jatkuvaa ja intensiivistä epävarmuustekijöistä huolimatta.

Kansainvälisten hankkeiden kasvu voimakasta Kansainvälisten hankkeiden määrä Suomessa on kaksinkertaistunut viime vuodesta, ja Suomi on EU-tasolla kv-hankkeiden kärkikastia.

Tällä hetkellä Suomessa on hyväk-

Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Leader-teltan avajaisissa OKRA-maatalousnäyttelyssä.

Parhaat käytännöt 2012 -kilpailun voittajat Maaseutugaalassa.

sytty noin 60 kv-hanketta ja lisää on tulossa. Kehitys on merkittävää, mutta lukumäärä voisi, ja sen tulisi, olla suurempi. Lukumäärällisesti eniten hankkeita on Ranskassa ja Suomi tulee heti toisena, siitä huolimatta että ohjelmakaudelle asetettu kv-hankkeiden lukumäärätavoite ei tulekaan toteutumaan.

-Hankkeiden lukumäärä ei kuitenkaan kerro koko totuutta kansainvälisestä yhteistyöstä. Tyytyväisyydellä voimme todeta, että tällä ohjelmakaudella kansainvälinen yhteistyö on juurtunut uusille alueille: jo 40 %:lla Suomen Leader-toimintaryhmistä on meneillään kv-hanke. Yhteistyötä tehdään laajasti läpi Euroopan,

kumppaneita on 21 Euroopan maasta, toteaa verkostoasiamies Juha-Matti Markkola maaseutuverkostoyksiköstä.

On syytä painottaa, että kansainvälistä yhteistyötä tehdään ilman hankkeitakin. Monilla suomalaisilla toimintaryhmillä on pitkäaikaiset yhteistyösuhteet ulkomaisten kollegojen kanssa. Yhteistyö heidän välillään on jatkuvaa ja monimuotoista. Erilaiset tapahtumat ovat myös tärkeä kokemusten ja tiedon vaihdon kanava, Markkola jatkaa.

Kansainvälistymisen edistämisen perustana on kv-yhteyksien syntyminen ja ylläpitäminen. Toimijat tarvitsevat foorumeja, joissa MAASEUTUVERKOSTO 2013

21

kv-yhteyksiä voi syntyä, pitää yllä ja syventää niitä. Ohjelmakauden vaihdos aiheuttaa kuitenkin erityisiä haasteita kv-toiminnalle. Siksi on tärkeää, että kv-yhteyksiä pidetään yllä ja kv-työn kokemuksia sekä tuloksia siirretään eteenpäin.

Laatu ja identiteetti Leader-työn keskiössä Tänä vuonna maaseutuverkostoyksikön Leader-työssä korostuu toimintaryhmien laatutyön tukeminen ja Leader-brändin kehittäminen.

Maaseutuverkostoyksikkö on käynnistänyt Leader-brändin pilottihankkeen, jonka tarkoituksena on luoda Leaderille entistä yhtenäisempi ydinviesti ja ilme. Pilotin avulla vahvistetaan koko ohjelman tunnettuutta ja kehitetään ohjelmaviestintää. Pilotin päätoteuttajina ovat Satakunnan toimintaryhmät. Brändin rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, ja pilotissa haetaan perustaa, jonka päälle Leaderin identiteettiä tulevina vuosina rakennetaan. Ensimmäisiä pilotin ideoita hyödynnetään toivottavasti jo perinteeksi muodostuneessa Leader-teltassa, joka kohoaa Seinäjoen Farmari-näyttelyyn 3.-6.7. kertomaan Leader-työn tuloksista.

Tänä vuonna toimintaryhmätyön laatutyötä tehdään systemaattisesti läpi koko toimintaryhmäkentän, perustuen vuosina 2011 ja 2012 toteutettuihin toimintaryhmätyön laatupilotteihin. Aiempien pilottien pohjalta toimintaryhmien laatu- ja johtamisjärjestelmien kehittäminen ulotetaan koko maahan.

Maaseutuverkostoyksikkö kilpailuttaa toimintaryhmien tueksi ulkopuolisen asiantuntijatahon, joka auttaa toimintaryhmiä laatuja johtamisjärjestelmien kehittämisessä. Prosessissa ovat mukana myös ELY-keskukset. Työn aikana käydään läpi toimintaryhmien ja ELY-keskusten rajapinta toimintaryhmätyössä.

Tavoitteena on, että laatutyöprosessin jälkeen toimintaryhmät ovat laatineet perustason laatu- ja johtamiskäsikirjan. Siinä toimintaryhmän oma visio on tunnistettu ja 22

MAASEUTUVERKOSTO 2013

kirjattu, toimintaryhmien prosessit tunnistettu ja kuvattu, työntekijöiden tehtäväkuvat määritelty sekä ELY-keskusrajapinta käsitelty. Työ jatkuu kevääseen 2014 saakka.

Maaseutuverkoston toimintavuosi on täynnä tapahtumia Hanketreffeillä haastetaan toimijoita. Teemakohtaiset hanketreffit ovat uusi lähestyminen hanketoimintaan.

Teematreffeillä keskitytään haastamaan hanketoimijoita nivouttamalla yhteen toisistaan poikkeavia teemoja, joilla kuitenkin voi olla paljon annettavaa toisilleen. Tällä halutaan osoittaa ohjelman puitteissa saavutettujen tulosten vaikuttavuus ja siirrettävyys, ja samalla kannustaa hankevetäjiä työssään. - Odotamme mielenkiinnolla, minkälaisia uusia lähestymistapoja teemojen tulokset yhdistämällä saadaan yhdistämällä esimerkiksi bioenergia ja kylätoiminta tai lähiruoka ja matkailu, toteaa maaseutuverkostoyksikön verkostovalmentaja Teemu Hauhia.

Alueelliset innovaatioleirit - lupa luoda uutta Alueelliset innovaatioleirit ovat maasetutuverkoston uusi työtapa aluekehitykseen. Yleensä innovaatioleirejä käytetään yritystoiminnan luomisen ja kehittämisen tukena, mutta tällä kertaa toimijat voivat valita myös muita teemoja leirilleen oman alueellisen kehittämistrategiansa puitteissa. Näin mahdollistetaan myös muun kuin yritystoiminnan kehittäminen, ja alueet voivat hyödyntää leirejä esimerkiksi uusien toimintamallien kehittämiseen alueellaan sekä toimijoiden aktivointiin ja rekrytointiin.

Juha-Matti Markkola kuvaa leirien muotoutumista näin: - Kävimme tiivistä keskustelua verkoston puitteissa siitä, miten intensiivinen leirimuotoinen työskentelytapa voisi parhaiten palvella alueellista kehitystä, ja miten se tulisi toteuttaa. Maaseutuverkosto ei halunnut tiukasti raamittaa leirien toteutusta, vaan tarjoamme mieluummin monipuolisen tuen jokaiselle

"Maaseutuverkostoyksikkö kilpailuttaa toimintaryhmien tueksi ulkopuolisen asiantuntijatahon, joka auttaa toimintaryhmiä laatu- ja johtamisjärjestelmien kehittämisessä"

alueelle oman leirinsä toteuttamiseen. Näin varmistamme, että jokaiselle leirille saadaan mahdollisimman kattavasti paikallista asiantuntijuutta ja osaamista, ulkopuolisten toimijoiden tukemana. Maaseutuverkosto auttaa leirin suunnittelussa, tarjoaa ulkopuolisen asiantuntijan leirin koordinointiin ja läpivientiin sekä auttaa luonnollisesti leirien markkinoinnissa ja viestinnässä.

Leirien järjestäjiä kannustetaan lisäksi hyödyntämään niiden verkostoitumismahdollisuuksia käymällä tutustumassa toistensa toteutuksiin, ja hyödyntämään

toistensa oppeja omien leiriensä suunnittelussa.

LINC kerää kansainväliset toimijat Iisalmeen Eurooppalaisen Leader-toiminnan yksi vuoden päätapahtumista, LINC 2013 järjestetään tänä vuonna Suomessa, Iisalmessa. LINC (Leader Inspired Network Community) on Itävallasta aloitteen saanut, vuosittain järjestettävä kv-seminaari, joka yhdistää hyvien käytäntöjen esille tuomisen, paikallisen kulttuurin, eurooppalaisen ruokakulttuurin sekä yhdessä tekemisen. Pääisäntänä

tapahtumalle Suomessa on Ylä-Savon Veturi. Mukana seminaaria tekemässä ovat Pohjois-Savon muut toimintaryhmät ja maaseutuverkostoyksikkö.

Kv-seminaariin odotetaan 200 osallistujaa ympäri Eurooppaa. Se on oivallinen mahdollisuus Leader-toimijoille verkostoitua ja jatkaa kv-toiminnan kehittämistä.

Maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaan 2013 voit tutustua Maaseutu.fi -sivustolla. www.maaseutu.fi > maaseutuverkosto > maaseutuverkoston toimintasuunnitelmat

MAASEUTUVERKOSTO 2013

23

MAASEUTUVERKOSTO Teksti: Reeta Rönkkö Kuvat: Joensuun Seudun Leader

Joensuun seudulla ei hötkyillä turhista Vuoden 2012 Maaseutugaalassa palkittiin ensimmäisen kerran Suomen vaikuttavin Leader–toimintaryhmä. Kunnian pokkasi Joensuun seudun Leader-yhdistys Pohjois-Karjalasta. Valintaperusteissa ryhmää kiiteltiin muun muassa kokonaisvaltaisuudesta, aktiivisesta kansainvälisestä toiminnasta sekä yhteistyökyvystä ja uusien avauksien tekemisestä. Mitä näiden termien taakse kätkeytyy, mikä oikeasti tekee Joensuun seudun Leaderin toiminnasta vaikuttavaa?

Maaseudun Sivistysliiton koko perheen Mehtätivoli-kiertue esiintyi Ilosaarirockin aikaan Joensuun keskustassa 2010. Mukana oli myös Joensuun seudun Leaderin rokkirättipiste. Hankesihteeri Riitta Martikainen ja assistentti Tanja Airaksinen askartelivat Maalla pyyhkii hyvin –rättejä yhdessä rokkiyleisön kanssa.

24

MAASEUTUVERKOSTO 2013

Pitkäjänteistä toimintaa Joensuun seudun Leader ry on perustettu vuonna 1996, ja se on ollut mukana toiminnassa kaikilla Leader–ohjelmakausilla. Toiminta-alueeseen kuuluvat Joensuun kaupungin maaseutualueet sekä Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kunnat. Asukkaita alueella on reilut 56 000.

Kahden edellisen ja parhaillaan käynnissä olevan Leader–kauden aikana alueella on rahoitettu yhteensä yli 550 hanketta. Näistä va-

jaa kolmannes on ollut yrityshankkeita, loput erilaisten yhdistysten ja yhteisöjen kehittämis- ja investointihankkeita. Julkista rahoitusta hankkeille on myönnetty yhteensä yli 13 miljoonaa euroa.

Joensuun seudun Leaderin toiminnanjohtajana on alusta saakka toiminut Antero Lehikoinen.

Myös muut yhdistyksen vakituiset työntekijät Mari Voutilainen ja Riitta Martikainen ovat työskennelleet yhdistykselle yli kymmenen vuoden ajan. Yhdistyksen hallitustyöskentely on tehokasta ja etenkin puheenjohtajat ovat aina innokkaasti paneutuneet yhdistyksen asioihin. Hyvän ja pysyvän työporukan löytyminen sekä toimiva hallitustyöskentely ovat olleet toiminnan kehittymisen kulmakiviä.

Toimijat ovat tulleet tutuksi, verkostot kasvavat vuosi vuodelta ja hiljaista tietoa on kertynyt paljon.

Yhteistyössä on voimaa Joensuun seudun Leaderin väki nostaa monipuolisen ja toimivan yhteistyön tärkeimmäksi menestymisen edellytykseksi omassa toiminnassaan. Yhteistyötä onkin alusta asti tehty joka suuntaan.

Yhtenä alulle panevana voimana Joensuun seudun Leaderin perustamisessa oli paikallisen yliopiston maaseututukijoiden kiinnostus asiaan. Yhteys tutkimukseen on vuosien kuluessa säilynyt vahvana.

Hyvät suhteet Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen helpottavat ja tehostavat kaikkien maakunnan Leader–ryhmien toimintaa.

ELY-keskus ei ole vain ohjeita ja määräyksiä antava viranomainen, vaan aito kumppani käytännön toiminnan tasolla. Leader–toimintatapa nauttii maakunnassa ansaitsemaansa arvostusta. Myös Pohjois-Karjalan kolmen toimintaryhmän keskinäinen yhteistyö on hyvin tiivistä. Yhteistyötä tehdään arjessa niin hankkeissa, hallinnossa kuin tiedottamisessakin. Porukka on hitsautunut hyvin yhteen.

Toimintaryhmien makunnalliseen yhteistyöverkostoon kuuluu myös suuri joukko erilaisia maaseudun järjestöjä, koulutus- ja kehittämisorganisaatioita sekä kuntia. Joensuun seudun Leader–yhdistyksen

Toiminnanjohtaja Antero Lehikoinen, assistentti Tanja Airaksinen ja kv-projektipäällikkö Esko Lehto Karjalan messuilla kesällä 2012. Joensuun seudun Leader oli mukana Maakaista.fi:n messuosastolla.

väki kokeekin vaikuttavimman Leader–toimintaryhmän tittelin enemmän tunnustuksena koko tälle verkostolle, kuin vain yksittäiselle toimijalle.

Yhteistyön tekeminen ei rajoitu vain paikalliselle tai maakunnan tasolle. Joensuun seudun Leader on alusta saakka ollut aktiivisesti vaikuttamassa myös valtakunnan tason toimintaan maaseudun kehittämisen saralla. Kansainvälistä yhteistyötä niin hankkeissa kuin muutenkin on tehty jo ensimmäisestä ohjelmakaudesta lähtien.

Yhdistyksen kansainvälistä kylämatkailuhanketta vetävän Esko Lehdon mukaan Leaderin avulla kv-toimintaan pääsevät mukaan sellaiset tahot, joille se muuten voisi olla vaikeaa. Toimijoiden kv-osaaminen on myös karttunut vuosien varrella. Kansainvälinen yhteistyö parhaimmillaan antaa mukana olijoille uusia ideoita ja näkökulmia omaan tekemiseen.

Aktiivinen asenne Aktiivinen ja monipuolinen tiedottaminen on alusta saakka ollut Joensuun seudun Leaderin keskeinen toimintaperiaate. Kun tiedottaa avoimesti ja pitää muut ajan tasalla omasta toiminnastaan, saa yleensä tietoa myös itselle päin.

Parhaillaan Joensuun seudun Leader on toteuttajana koko Pohjois-Karjalan maaseututiedotusta koskevassa Maakaista–hankkeessa. Maakaista.fi:stä löytyy laaja kattaus pohjoiskarjalaista maaseutua ja sen kehittämistä. Uutena

avauksena mukaan on tulossa tiedottamisyhteistyö alueen kuntien ja maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden kanssa.

Rahoituksen hakija ei Joensuun seudun Leaderissa ole asiakas vaan kaveri. Erityisesti hankkeiden alkuneuvontaan ja luottamuksellisten suhteiden luomiseen on panostettu. Hanketoimijat ovat jokainen ylpeitä omista hankkeistaan, mikä tuo työniloa myös Leaderin työntekijöille ja hallitukselle.

Yksi menestymisen salaisuuksista on Anteron mukaan se, ettei hötkyillä turhista. Vuosien aikana on tullut tuntuma siihen, mikä on oleellista ja tärkeää, mikä taas ei.

Kun ei pelästy jokaista uutta lakipykälää, ohjeistusta tai määräystä, jää aikaa oikeille asioille. Muutenkin pitäisi aina ensin miettiä mitä halutaan tehdä, mitä tarvitsee tehdä tai mitä olisi kiva tehdä, ja vasta sen jälkeen miettiä miten saadaan rahoitus kasaan. Kun tarpeeksi moni taho innostuu asiasta ja on sen takana, rahoituskin yleensä järjestyy.

Joensuun seudun Leader ry:n hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Juhani Nuutinen nukkui yllättäen pois 8.1.2013.

Juhani vaikutti ja oli mukana monen pohjoiskarjalaisen yhdistyksen toiminnassa.

Lisäksi Juhani oli mukana Suomen Leader-ryhmien edustajana Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tpaikallisen kehittämisen teemaryhmässä o ja Suomen kylätoiminta ry:ssä hallituksen jäsenenä.

Juhania kaivaten ja lämmöllä muistaen; Joensuun seudun Leader–yhdistys sekä pohjoiskarjalaiset maaseutu- ja kylätoimijat.

25 MAASEUTUVERKOSTO 2013

MAASEUTUVERKOSTO Teksti: Marjut Haapanen Kuva: Maaseutuverkosto

LEADER-brändipilotti korkkausvaiheessa Maaseutuverkostoyksikkö käynnisti alkuvuodesta LEADER-brändin pilottihankkeen, jonka tarkoituksena on luoda LEADERille yhteinen ydinviesti ja ilme. Pilotin avulla vahvistetaan koko ohjelman tunnettuutta ja kehitetään ohjelmaviestintää.

Pilotin toteuttavat Satakunnan toimintaryhmät yhteistyössä mm. LEADER-tiimin ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ohjelmatiedottajien kanssa.

LEADER-tiimin, LEADER Satakunnan ja ohjelmatiedottajien yhteistyöpalaverissa brändityö ja brändipilottihanke todettiin yhteistuumin tarpeelliseksi ja tärkeäksi.

Tiedottaja Annukka Lyra maaja metsätalousministeriöstä sanoo kokonaisuuden hyötyvän ydinvies-

26

MAASEUTUVERKOSTO 2013

Se on enemmän kuin logo ja slogan.

Se on enemmän kuin visuaalinen ilme.

Se on enemmän kuin imago tai mielikuva.

Se on LEADER-brändi.

Nautittavissa seuraavan ohjelmakauden alussa.

tin kirkastamisesta. – Ohjelmaviestintää mietitään kuluvan vuoden aikana uusiksi, ja brändipilotti on alusta, jossa voidaan tehdä rohkeitakin kokeiluja. On hyvä edetä ennakkoluulottomasti, kevyellä rakenteella ja nopeasti.

Maaseutuverkostoyksikön verkostotiedottaja Kirsi Hakoniemi luonnehtii brändityötä hartaasti toivotuksi ja iloitsi asian eteenpäinmenosta. – Varmasti kentällä halutaan kuulla, mitä tapahtuu.

Loistava ajankohta! Ja toki tässä käytetään kaikki synergiat, mitä tarjolla on.

Ylitarkastaja Sanna Sihvola maa- ja metsätalousministeriöstä puolestaan miettii brändi- ja laatutyössä olevan mahdollisuuksia päästä syvemmälle itse metodia kehittämään. – Varsinainen metodin kehittäminen pari vuotta sitten taisi olla liian jäykkää, eikä se tuottanut mitään uutta mullistavaa.

Koko brändiasian miettimistä pitää tosi hyvänä myös ylitarkas-

taja Tiina Laurila Maaseutuvirastosta.

– LEADERiä kohtaan esitettyihin kehittämistarpeisiin halutaan oikeasti puuttua eikä nähdä vain heikkouksia. Tavoitteita pitää vielä selkiyttää ja luoda mittareita mm. tunnettuuden lisääntymiseen.

Eespäin yhtenä rintamana Pilottihankkeessa brändätään toimintatapaa.

Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola maaseutuverkostoyksiköstä näkeekin LEADER-brändin sateenvarjona, joka ulottuu laajalti LEADERin ylle.

– Tavoitteissa on mm. pääkohderyhmien sekä näille suunnattavien viestien tunnistaminen, yhteisen sloganin ja ilmiasun luominen sekä testaukset viestin perillemenosta.

Brändipilotti myllää Satakunnassa, mutta yhteistyössä ei tunneta maakuntarajoja. Kiinnostuksella suhtaudutaan mm. Lapin toimintaryhmien paikalliseen brändityöhön. – On äärimmäisen tärkeää, että LEADER-porukka ympäri Suomea sitoutuu aidosti siihen sieluun, mitä brändityöllä kirkastetaan. Kuulemma suurella sydämellä ja hyvällä sykkeellä luodaan tasokkaita brändejä. Nyt ei mietitä, miltä halutaan näyttää vaan haetaan ylpeyttä siitä, mitä olemme, availee hanketta Satakunnassa koordinoiva Marjut Haapanen.

Brändin rakentaminen on sitkeää, pitkäjänteistä työtä. Pilotissa haetaan perustaa, jonka päälle tulevina vuosina rakennetaan.

Brändipilotti on esillä muun muassa toimintaryhmätyön ajankohtaispäivillä toukokuussa.

MAASEUTUVERKOSTO Teksti ja kuvat: Maaseutuverkosto

Farmarin Leader-teltta kokoaa yhteen Leader-rahoitusta saaneita yrityksiä Heinäkuun 3.-6. päivä Farmari-näyttelyyn Seinäjoelle nousee 900 neliön Leader-teltta, joka kokoaa yhteen Leader-rahoitusta saaneita yrityksiä kaikkialta Suomesta. Kaikki, noin 40 tuotteitaan ja palveluitaan markkinoivaa yrittäjää, ovat saaneet tukea muun muassa investointeihin, kehittämiseen ja työntekijöiden palkkaamiseen oman toiminta-alueensa Leader-ryhmältä.

Leader-teltan toiseen päätyyn rakentuu 165 neliön kokoinen ympäristöosio, jossa nostetaan esiin sitä työtä, jota on tehty ympäristöhankkeissa tai muissa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvissä ympäristötoimenpiteissä.

Ympäristöosasto noudattaa vuoden 2010 ympäristöteemavuoden ilmettä.

Luonnonmukaisiin puitteisiin osallistuja tuo mukanaan oman työpanoksensa lisäksi hankkeen esittelymateriaalin.

Teltan järjestelyistä vastaavat Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät: Aisapari ry, Kuudestaan ry, Liiveri ry, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry sekä maaseutuverkostoyksikkö.

Kiinnostusta kerännyt konsepti on mallinnettu maatalousnäyttelyä muistuttavasta kansallisesta kyntömestaruuskilpailusta Irlannista, joka on Suomen ohella Leader-työn edelläkävijämaa Euroopassa.

– Leader-teltan avulla halutaan esitellä maaseudun osaavia, kehittyviä ja tulevaisuuteen satsaavia pienyrityksiä suurelle yleisölle ja samalla kertoa konkreettisella tavalla Leader-työn tuloksista, selvittää messukoordinaattori Henna Leppinen Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveristä.

Omien tuotteidensa ja palveluidensa lisäksi yrittäjät tuovat Leader-teltassa esille myös alueensa toimintaryhmän kautta saatua rahoitusta, jota on käytetty esimerkiksi tuotantoprosessin koneellistamiseen, esitteiden ja www-sivujen uusimiseen tai vaikkapa jätevesien käsittelyn järjestämiseen.

Leader-teltan toiseen päätyyn rakentuvan ympäristöosion hankkeiden kautta levitetään tietoa myös suurelle yleisölle maaseudun ympäristöasioiden eteen tehdystä työstä. Samalla lisätään toimijoiden tietämystä Manner-Suomen

maaseudun kehittämisohjelman sisältämistä mahdollisuuksista ympäristönhoitoon. Verkostovalmentaja Teemu Hauhia maaseutuverkostoyksiköstä kertoo, että ohjelma tukee monipuolisia ympäristön tilaa parantavia hankkeita, joihin jokainen maaseudulla asuva voi ryhtyä.

Ympäristöhankkeiden kautta voi kohentaa elinympäristöä, asumisviihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Tarjolla on monenlaisia keinoja, joista voi valita omaan tilanteeseen ja olosuhteisiin parhaiten soveltuvan.

Kv-seminaarivieraita Leader-teltalla kesän 2012 Okra-näyttelyssä.

MAASEUTUVERKOSTO 2013

27

MAASEUTUVERKOSTO Teksti: Viivi Lakkapää Kuvat: Laura Vinberg Visuaalisuus: LINC Finland

Saunaseminaari yhdistää Euroopan Leader-toimijat Pohjois-Savo tulee kesällä tutuksi koko Euroopassa, kun 11.–13. kesäkuuta järjestetään Iisalmessa Leader Inspired Network Community eli LINC-tapahtuma.

Ensimmäisen kerran vuonna 2010 Itävallassa järjestetty LINC on uudentyyppinen seminaarikokonaisuus, joka muodostuu työpajoista, liikunnallisista kilpailuista ja teemaretkistä. Innovatiivinen maaseudun kehittäminen yhdistetään yhteisiin aktiviteetteihin. Keskeisenä osana tapahtumaa onkin ”Leader-olympialaiset”.

- LINC:in ideana on rikkoa tavallisen seminaari-istunnon kaava ja luoda luonnolliset puitteet vuorovaikutukselle. Leikkimielinen urheilukisa on helpompi tapa tutustua uusiin ihmisiin, kertoo Ylä-Savon Veturi ry:n LINC-koordinaattori Sari Hyttinen.

LINC on eurooppalaisten maaseudun toimijoiden ja kehittäjien foorumi, jossa vahvistetaan Leaderin toiminta-ajatusta, vaihdetaan kokemuksia ja vahvistetaan toimijoiden keskinäistä yhteisyötä.

Kansainvälistä verkostoitumista Suomen lisäksi yhteistyöverkostossa ovat tällä hetkellä mukana Itävalta, Saksa ja Viro.

- Odotamme itse, että tapahtuLINC-tapahtuman tervetuliaisparaatissa 2012 Tartossa Suomea edustivat mm. Ylä-Savon Veturin varapuheenjohtaja Simo Mäkinen, puheenjohtaja Wilma Harmoinen sekä LINC-koordinaattori Sari Hyttinen.

28

MAASEUTUVERKOSTO 2013

maa olisi mukava tehdä ja osallistujillakin olisi sitten hauskaa.

Tämä on meille näytön paikka.

Toivomme tietysti, että ihmiset pääsisivät verkostoitumaan niin alueellisella, valtakunnallisella kuin eurooppalaisella tasolla, Hyttinen sanoo Suomen osalta verkostokumppanina on Ylä-Savon Veturi ry, mutta LINC Finland -tapahtumassa järjestäjinä ovat toimintaryhmistä myös Kehittämisyhdistys Kalakukko ry ja Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry. LINC:in teemana on tänä vuonna hyvinvointi ja erityisesti sauna.

Suomalaisen hyvinvoinnin yksi ilmentymä on sauna. Toivomme, että osallistujat pääsisivät työpajoissa ja tapahtuman aikana vertailemaan, minkälaisia hyvinvoinnin lähteitä ja haasteita muilla mailla ja kulttuureilla on. Miltä tulevaisuus näyttää? Mitä ideoita syntyy hyvinvointiin liittyen?

Reinoilla olympiavoittajaksi Leader-olympialaisissa pääsee tänä vuonna kokeilemaan vaikka eukonkantoa.

-Kilpailut on jaettu haasteellisuutensa mukaan kolmeen ryhmään.

Kunnon urheilujuhlan tuntuun päästään lopuksi vielä Reino-tossuilla pelattavassa jalkapallokilpailussa Sonkajärvellä, johon kaikki voivat osallistua.

Teemaretket suuntautuvat eri puolille Pohjois-Savoa. Retkillä voi käydä tutustumassa esimerkiksi suomalaiseen kaskikulttuuriin perinnetilalla ja osallistua risteilyyn, jossa kierretään Nilsiän saaristoa.

- Sporty Rowing -retkellä pääsee kokeilemaan kirkkovenesoutua ja tapaamaan samalla maaseutumatkailuyrittäjiä, jotka ovat saaneet toimintaansa Leader-tukea, Hyttinen kertoo.

Tämän vuoden LINC-tapahtuman tavoitteena on kerätä 200 osallistujaa 15 maasta ja 20 toimintaryhmästä ympäri Suomea.

- Uskon, että varsinkin yötön yö houkuttelee vieraita tulemaan aina Etelä-Eurooppaa myöten. Olemmekin suunnitelleet ohjelmaa aina aamuyöhön, jotta ken tahtoo, pääsee aistimaan yöttömän yön kokonaisuudessaan, Hyttinen toteaa.

LINC-koordinaattori Sari Hyttinen ja Ylä-Savon Veturin nuorisohankkeisiin aktiivisesti osallistunut Pekka Heikkinen istahtivat ideoimaan Tarton LINC-tapahtuman aktiviteettien lomassa.

MAASEUTUVERKOSTO 2013

29

TAPAHTUMIA

Valtakunnan kylähullut vetoavat hallitukseen kuntalakiuudistuksen kynnyksellä Me Valtakunnan kylähullut toimimme suomalaisen kylätoiminnan tiennäyttäjinä, tulevaisuuden väkevinä visioijina.

Meidät on valittu valtakunnan julkisessa haussa vuodesta 1990 lähtien. Meidän toimintaamme kuvaavat sanat luovuus, sosiaalinen vastuu, kotiseutuhenki ja vahva tuloksellinen toiminta.

VETOAMME

Kuntien toiminnan uudistuksessa tulee paikallisen demokraattisen päätöksenteon tahtotiloja kunnioittaa. Kansalaisten mahdollisuuksia kansalaisvaikuttamiseen ja lähidemokratiaan tulee vahvistaa. Virallinen kuntasuunnittelu ja kylätasolle asti tehtävä kyläsuunnittelu tulee kytkeä sekä valmisteluprosesseina että sisällöllisesti yhteen.

Arkipäivän toiminnassa uusille kansalaisvaikuttamisen toimintamuodoille tulee antaa todellista valtaa vaikuttaa alueensa asioihin mm. osallistavan budjetoinnin ja erilaisten kuntalaisia kuuntelevien demokratiahankkeiden avulla.

Haluamme tuoda esille huolemme ja näkemyksemme seuraavista yhteiskun-

nallisista asioista, jotka koskettavat tämän päivän kuntien ja kylien hyvinvointia ja tulevaisuutta.

Kuntauudistuksessa tulee kunnioittaa kuntien omaa tahtoa ja turvata maaseudun palvelut uusilla toimintamalleilla.

Kunnat ovat tehneet demokraattisesti päätöksiä, joilla turvataan alueellinen erikoissairaanhoito ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutus. Paikallistasolla on löydetty rakentavia uusia yhteistyömalleja palveluiden järjestämiseen. Kunnat, esimerkiksi Iitti, ovat hakeneet liittymisoikeuksia yli maakuntarajojen. Uusia luovia toimintamalleja vanhojen toimintamuotojen tilalle on aktiivisella kehittämistyöllä löydetty ja haetaan edelleen. Nämä kertovat vahvaa tahtoa muuttua ja muuttaa toimintoja kansalaisten palveluiden turvaamiseksi. Alueina Suomi on hyvin erilainen. Lähtötilanteet ja mahdollisuudet kehittää palveluja vaihtelevat merkittävästi. Paikalliset hyviksi todetut ratkaisut toimivat paikallisesti parhaiten.

Ne tulee edelleen säilyttää.

Palvelujen järjestämisen haasteet maaseudulla kasvavat. Toiminnan onnistuminen edellyttää uudentyyppisiä palvelutuo-

tantomalleja, jotka toteutetaan yhteistyössä kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelujen saavutettavuus, tehokkuus, asiakaslähtöisyys ja joustavuus ovat järjestelmän positiivisimpia tuloksia. Kuntaja palvelurakenteen muutos edellyttää nykyistä määrätietoisempaa, systemaattisempaa ja maaseutualueiden erityispiirteitä huomioivaa kehittämistyötä.

Palvelujen tuottamisessa kolmannen sektorin mahdollisuudet palvelun tuottajana tulee nostaa vahvempaan asemaan. Kylätoiminta on tärkeä osa maaseudun kolmannen sektorin toimintaa.

Kyläyhdistyksissä tehdään valtava määrä yhteiskunnallisesti arvokasta työtä.

Toiminnat täydentävät julkisia palveluja, lisäävät sosiaalista pääomaa ja vahvistavat yhteisöllisyyttä sekä edistävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.

Kylien hyvinvoinnin ja maakuntien elinvoimaisuuden puolesta kannanoton luovutti Suomen valtakunnan virallisten kylähullujen kilta: Seppo Lehtinen, Veli-Matti Karppinen, Antti Jokinen, Heikki Takkinen, Helmer Pesonen, Esko Ropponen, Raimo Nummela.

Vetoomuksen luovuttivat mm.

Antti Jokinen, Esko Ropponen, Seppo Lehtinen ja Heikki Takkinen.

Se luovutettiin kansanedusta ja Kari Ra jamäelle (keskellä) helmikuussa. Kuva: Risto Matti Niemi.

30

MAASEUTUPLUS 2/2013

SVENSKA SPALTEN

Nytt byaombud på Aktion Österbotten Byaombudet Karl-Gustav Byskatas första arbetsuppgifter på Aktion Österbotten rf är av det trevligare slaget – att koordinera nomineringen av kandidater till Årets by, Årets landsbygdsaktör, Byaverksamhetens vägvisare och Årets byavänligaste kommun. I år är det möjligt att nominera kandidater på Internet.

Anmälningstiden pågår från till 15.4.2013. Kandidater till Årets landsbygdsaktör nomineras i år för första gången genom en officiell process, och väljs både lokalt och nationellt. Från och med i år skall likaså Årets byavänligaste kommun utses både lokalt och nationellt.

Systematiskt besöka byarna

Byskata har som mål att systematiskt besöka byarna i Österbotten, ett arbetsfält som omfattar 14 kommuner och ca 300 byar. Som byaombud har han sitt kontor på Handelsesplanaden 23A i Vasa.

Själv är han terjärvbo och var jordbrukare till år 1997, då han blev petalaxbo och började arbeta inom plastindustrin. Byskata gjorde en ny tvärvändning efter tio år och började läsa statskunskap. Efter magisterexamen kom han in i projektvärlden och har bl.a. jobbat med gruvområdet i Korsnäs – Leader-projektet Korsnäs Mine Center.

Förutom att vara byaombud, är Byskata även Leader-rådgivare i Sydösterbotten med kontor i Dynamohuset i Närpes.

Lyssna in vad byarna behöver

– Byaombudet skall lyssna in vad byarna behöver och förmedla det uppåt till rätt instans, och omvänt förmedla informationen neråt till byarna, säger verksamhetsledaren på Aktion Mathias Högbacka.

Aktion arbetar just nu med att få loss mesta möjliga pengar för den nya programperioden 2014-2020, och då är det viktigt att ha aktiva människor i byarna. Föreningens första utkast slutar på 39 miljoner euro för de sju kommande åren.

Britt-Marie Norrgård Projektrådgivare på Aktion Österbotten rf Aktion Österbotten, som har åtta anställda, jobbar med landsbygdsutveckling i 14 kommuner med ca 100 000 invånare. Man är takorganisation för byaverksamheten i svenska Österbotten. Nästa år kommer även Vasa och Karleby att omfattas av verksamheten. Föreningen förvaltar Leader-programmet för åren 2007-2013 i svenska Österbotten och Karl-Gustav Byskata kustaktionsprogrammet för 2007-2013.

Kontoren finns i Vasa, Närpes och Pedersöre. Hemsidan finns på adressen www.aktion.fi.Uppgifterna är även från en artikel, skriven av Marita Bagge, i Vasabladet (6.3.2013).

Maktelitens nya ”demokratikläder” Många kommuner förklarar utan att blinka, att de sköter sin demokrati bra. Som ”bevis” för hur demokratiskt systemet - Lähidemokratia är, framför man ofta att man tar emot idéer av kommunmed-ja kyläsuunnittelun lemmarna, genom diskussioner, genom motioner, genom kylissä asetettujen käytännön webbaserade idélådor o.s.v.

Att kalla dylikt för demokrati, har blivit så vanligt att mångatavoitteiden människor går på bluffen.

kannalta. /hausen

Att man efterlyser medborgarnas idéer, har en helt annan bakgrund. Det har blivit en nödvändig del av styrningssättet. Många forskare, bl.a. vår egen landsbygdsprofessor Kjell Andersson har påpekat, och övertygande argumenterat för, att samhället har blivit så krångligt och svårstyrt, att det inte kan styras centraliserat.

De stora planernas tid är förbi. En orsak är att utvecklingen går så snabbt, att den stora planen inte hänger med. En annan är att ingen enskild aktör, varken myndigheter eller universitet sitter inne med hela sanningen. Medborgarna har hög utbildningsgrad och blir allt mer individualistiska, de blir svårstyrda.

För att få fram fungerande beslut, måste man via olika system fråga de som är berörda, annars går det inte.

Denna nödvändighet att ta in kunskaper och idéer från medborgarna försöker makteliten använda som ett svar på kraven på demokrati. Men det är inte demokrati. Alla idéer som medborgarna för fram förverkligas inte, eftersom de är för många och ofta motstridiga. Då är det de som sitter på makten som väljer vad som skall förverkligas.

Wright Mills skriver i sin bok Makteliten om hur beslutsfattande är fördelat inom stora företag. Det finns experter och innovatörer på verkstadsgolvet och vid ritbordet som driver utvecklingen framåt med sina idéer. Utan dem skulle företaget stagnera. Men dessa helt nödvändiga aktörer ges ingen egentlig makt. Det är de centrala direktörerna och bolagsstyrelserna som sitter på makten. De kan inte nödvändigtvis substansen, de kanske kommer från andra toppar inom näringslivet eller samhället, men de väljer vilka idéer som skall förverkligas. Denna bild av hur ett storbolag fungerar, liknar på pricken det som av kommunala beslutsfattare erbjuder som demokrati!

Det är nästan tragikomiskt hur ordet demokrati förvanskas.

Demokrati är ett sätt att STYRA ett land, en kommun, en kommundel kanske eller en organisation. Demokrati är alltså ett alternativ till t.ex. monarki eller militärstyre. Demokrati beskriver hur makten är organiserad. Men just detta helt fundamentala döljs bakom en bitter diskussion om höranden, medborgarforum opinionsundersökningar o.s.v. Att diskutera dylika aktiviteter är viktigt och bra, det är en del av en diskussion om hur vi skall skapa ett gott samhälle. Men om reformförslag som presenteras inte fördelar makten på ett nytt och mera jämlikt sätt, så är det inte en utveckling av demokratin!

Peter Backa Specialsakkunnig Svensk Byaservice

MAASEUTUPLUS 2/2013

31

SVENSKA SPALTEN "Vår största utmaning är att väcka invånarnas intresse för närdemokrati"

Byarna blir allt viktigare Näst sista seminariet av kampanjen Byar med livskraft arrangerades i Korsholm den 25-26 januari 2013. Under tillställningen berättade bl.a. ordföranden för Byaverksamheten i Finland rf Eero Uusitalo om byarnas förändrade roll. Man kan behandla landsbygden på en internationell, nationell, regional, kommunal och bya nivå, men media glömmer allt som oftast bort den minsta nivån, byn, och talar bara om kommuner. Byarna blir dock allt viktigare dag för dag, då kommunreformen sopar bort kommuner från kartan. Byarna består, och just de behövs i utvecklingen av de övriga nivåerna, försäkrade Uusitalo.

Numera vill man inte bara bort från landsbygden och byarna, utan man flyttar också dit och söker nya möjligheter. Ännu för tjugo år sedan vara landsbygdens möjligheter begränsade, men idag erbjuder boendet, turismen, det kreativa arbetet, energiproduktionen och distansarbetet alternativ till lantbruket och skogsarbetet. Allt det här är bara möjligt om man erkänner byarnas roll.

Förutom erkännandet behövs konkreta åtgärder, så som att utbildning för lokalt utvecklingsarbete ordnas, att egenfinansieringen ökas och att kommunvisa byaorganisationer grundas, samt att byborna aktiverar sig och att man har en gemensam tanke-ria.

så att de finns så nära byarnas invånare som möjligt. Enligt Åström borde man väcka intresset för att påverka gemensamma saker redan i daghems- och skolåldern, för alla behövs för att bevara kommunernas livskraft, för vi alla är ju kommunen!

Peter Backa från Svenska temagruppen inom Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen följde samma spår. Enligt honom är politik inte bara rätten att ha åsikter, utan också möjligheten att få besluta om saker. Att lyssna räcker inte, man måste ha möjligheter att handla. Vi måste inse att direkt- eller närdemokrati är det samma som närmakt.

Vi alla är ju kommunen

Tjänsteavtal på landsbygden

Men lyckas vi aktivera invånarna? Christell Åström från Kommunförbundet är orolig över att invånarna tycker att röstningen är det viktigaste sättet att påverka. Med närdemokratin upplever man att det för närmiljön finns någon beslutsfattare, som man vid behov kan kontakta. Direkt påverkan eller att använda demokrati, upplevs inte lika ofta som närdemokrati. Vår största utmaning är att väcka invånarnas intresse för närdemokrati. Orsaken kan också ligga i att man inte upplever närdemokratin som ett sätt att påverka. En fungerande modell är Yläkemijokis områdesnämnd i Rovaniemi.

Nämndens medlemmar består av representanter från byarna, och det man gör är att planera områdets grundutbildning, kultur-, idrotts-, ungdoms- och hälsovårdstjänster,

De lokala samhällenas betydelse ökar; bybor måste själva allt oftare ta hand om saker. Tjänsteavtal är sålunda nödvändiga, därför att arbetsfördelningen förändras och samhället inte längre är ansvarig för vissa uppgifter. Landsbygdens tjänsteavtal är ett sätt att planera och bestämma regionens service på ett flexibelt sätt, i samarbete med andra aktörer.

Offentliga sektorn, företag, privatpersoner och föreningar samarbetar för att kunna erbjuda en service till byns invånare. Alla vinner på det - kommunen kan t.ex. erbjuda service i sina mer perifera delar, företag kan vidga sin verksamhet, folk får jobb eller service och föreningarna får inkomster som stöd för sin övriga verksamhet. Det finns, enligt projektledaren vid Vasa universitet

32

MAASEUTUPLUS 2/2013

Miia Mäntylä som undersökt tjänsteavtalens betydelse på landsbygden, redan många goda exempel på fungerande tjänsteavtal på landsbygden runt om i landet, bl.a. inom idrott, kultur och hemservice. Många goda exempel finns på nätet, liksom modeller för olika avtal. Årets by 2012

Årets by 2012 i svenska Österbotten blev Särkimo-Brudsund i Maxmo, Vörå, en skärgårdsby med samarbetsanda som lett till att en stor del av servicen och invånarantalet kunnat bibehållas. Presentationen av byn imponerade på seminariedeltagarna och intressanta diskussioner utspann sig om vad som är viktigt i byn, och hur man vänder en negativ trend. Med samarbete verkar allt vara möjligt.

Huvudarrangörer för Byar med livskraft-seminariet i Österbotten var Aktion Österbotten rf och Byaverksamheten i Finland rf. Presentationer kan ses på www. aktion.fi.

Britt-Marie Norrgård Projektrådgivare på Aktion Österbotten rf Kirsi Tikkanen Informatör på Aktion Österbotten rf, Yhyres rf, Pirityiset rf och Österbottens NTM-central

SVENSKA SPALTEN

Storytelling

– något för byautveckling?

Sista veckan i januari 2013 befann jag mig på en intensivutbildning i Holland, i ostriket Goudá.

Temat för utbildningen var Strenghtening the Community by Storytelling. Intresserade från hela Europa hade sökt till kursen, varav totalt 20 antogs och jag hade glädjen att komma med, den enda från Finland.

De övriga kom från övriga delar av EU, men även Turkiet var representerat, och till och med en representant ända från Alaska. Kursen ingick i EU:s Grundtvigprogram för Livslångt Lärande.

Baserad på verklig upplevelse

Jag tror att många har hört talas om storytelling, men jag har också hört att man har svårt att riktigt greppa det. Vad är det riktigt? Är storytelling att berätta sagor?

NEJ! Storytelling baserar sig alltid på en verklig upplevelse, men den kan modifieras.

Det finns olika ingångsvägar till storytelling. Beroende på vad olika personer är intresserade av, så jobbar man inom olika branscher på olika sätt med storytelling.

Mitt intresse för storytelling började på allvar i samband med att jag jobbade med ett lokalt världsarvsprojekt i kommunerna Korsnäs och Malax (Leader-finansierat).

För att hitta nya intressanta angreppssätt för att informera om varför ett lokalt samhälle blivit upptagen på UNESCO:s världsomspännande lista, började jag intressera mig för storytelling som marknadsföringsinstrument ur ett lokalt perspektiv.

Inte långt senare visade sig detta bli ett välkommet komplement till min guidning om världsarvet Kvarkens skärgård ute på Molpehällorna. Storytellingen bidrog sedermera också till att jag blev en av de första världsarvsambassadörerna för Kvarkens skärgård.

Lämpad för många områden Ann-Sofi Backgren

Inom företagsvärlden jobbar man med storytelling då man vill "brända" sitt företag.

Inom utbildning jobbar man med storytel-

ling för t.ex. barn och unga, för att förbättra deras uttrycksförmåga och lässtimulans.

För människor som genomgår olika svåra livsskeden, kan också storytelling användas i läkande form. Även inom konsten kan storytelling användas som uttrycksmetod.

Storytellingen för mig fokuserar sig främst på ett marknadsföringsperspektiv, men också utifrån ett utvecklingsperspektiv.

På kursen i Holland var vi en blandning av personer som tänkt använda oss av storytelling som metod. Där fanns personer som jobbar med fredsprogrammet på norra Irland och personer som bl.a. jobbar med socialt utslagna, med barn, äldre, turism, kultur, biståndsprojekt, flyktingar och invandrare. I gruppen fanns t.ex. en psykolog, en dansk före detta diplomat, en människorättsjurist, en BBC-reporter, men även sådana personer som jobbar med lokal och regional utveckling.

Metod för uppdatering av byaplaner

I många byar runt om i Finland börjar det kanske vara dags att uppdatera byaplanerna som man jobbat fram för ett antal år sedan.

Varför inte använda sig av storytelling som metod denna gång? En första fas kunde vara att samla in bybornas egna berättelser om hur de vill se sin by utvecklas. Man kan även starta en studiecirkel för att den vägen komma igång med utvecklingsarbetet.

Svenska studiecentralen kommer i höst, tillsammans med Sydkustens landskapsförbund och KulturÖsterbotten, att ordna två större inledande seminarier om storytelling, ett i Helsingfors (11.9.) och ett i Vasa (18.9.).

Med seminarierna vill arrangörerna på bred front bjuda in intresserade personer, för att introducera storytelling som metod och lyfta fram berättandets roll och möjligheter i Svenskfinland. Välkommen med då!

Ann-Sofi Backgren Vik. verksamhetsombud Svenska studiecentralen, Vasa MAASEUTUPLUS 2/2013

33

SVENSKA SPALTEN

Vision för hamnar i Österbotten – en pärla för byn Finland och Sverige är de länder kring Östersjön som har den längsta kontaktytan till havet. Denna särställning gör områdena unika med stor potential till utveckling som kunde ge tillfälle till mycket aktivitet och många arbetstillfällen.

Rönnskär. Foto: Mikael Nygård.

34

MAASEUTUPLUS 2/2013

SVENSKA SPALTEN

"Kan man utveckla fiskförädlingen och försäljning av färsk fisk eller andra produkter med lokal förankring?"

Artikelskribenten Mikael Nygård. Foto: Mikael Nygård

Där hav och land möts sker redan en viss aktivitet, och vid den österbottniska kusten finns mer än 20 hamnar eller landningsplatser. Platserna är verkliga pärlor som ofta bara lokalbefolkningen känner till, det är områden med stor potential till utveckling som kunde aktiveras i större grad året om. Årstidernas växling är en utmaning, men också en möjlighet att anpassa verksamheterna på ett unikt sätt efter de yttre förutsättningarna.

Intressegrupper för hamnen

Ett av Kustaktionsgruppen (KAG) i Österbottens målsättning är att diversifiera yrkesfisket på ett Leader liknande sätt.

Detta betyder att KAG fungerar som ett verktyg för aktörer som har ambitioner att skapa förutsättningar för att höja trivseln och göra det gynnsamt att verka och bo på orten. Känslan är att vi inte längre ser möjligheterna i någon större utsträckning med verksamheter i anslutning till hamnarna. En av KAG:s målsättningar är att höja aktiviteten i fiskehamnarna.

Kunde intressegrupper bildas kring byns pärla hamnen med fokus att se möjligheten med att höja aktiviteten där? I arbetet kunde ungdomar och även nyfinländare med fördomsfria tankar engageras. Ungdomarna kanske ser på landningsställena med nya ögon och nya idéer, medan nyfinländarna kanske har erfarenhet av helt andra upplevelser och hur hamnarna kunde utvecklas.

Som en naturlig del i processen kunde också samarbete med kommunen, fiskargille, företagare och andra ske – genom ett ohämmat nytänk se över vad som kunde erbjudas ortens egna invånare, samt betalande besökare. Intressegrupperna kunde också med fördel arrangera studie-/inspirationsresor till andra intressanta orter och hamnar för att titta på olika lösningar.

En analys av nuläget kunde vara en viktig del av strategin som utgångspunkt, för att se vilka tillgångar som redan finns. Hur ser byggnaderna ut och hur används de? Finns det annat av intresse i närheten, t ex bryggor, grilltak eller bastu? Hur handikappvänligt är området? Fungerar avfallshanteringen, skyltningen och marknadsföringen? Är duschar, toaletter, vägar, bojar och kranar i skick? Dessutom är det viktigt att en kartläggning görs, så att man får ett underlag av hur acceptansen och intresset hos lokalbefolkningen och aktörerna är, vilka redan har aktiviteter i anslutning till området.

Många utmaningar och möjligheter

Då nuläget är analyserat, kunde man fundera på vad som ytterligare ökar områdets attraktionskraft och hur förverkliga bestående aktiviteter med hamnen i fokus för utvecklingen – kanske elstolpar för campingbilar, vandringsleder med infotavlor, marknader som presenterar lokala hantverk, mat och kultur, skolningsverksamhet, kurser kring

segling och säkerhet? Är det möjligt att anordna vinteraktiviteter i hamnen? Kan man utveckla fiskförädlingen och försäljning av färsk fisk eller andra produkter med lokal förankring? Kanske vore en investering i singelinfrysning för strömming, nors eller filéer aktuellt, eller båtförvaring och service av båtar samt flera paketerade aktiviteter vintertid, eller ett center för bokning av stugservice, fisketurism, skogstjänster, uthyrning av vattenfarkoster av olika slag, både med och utan guide o.s.v.

Om viljan att bo och verka på orten finns, är flexibilitet och mångsidighet nyckelord för att våga anta utmaningarna som företagare i initialskedet. Förhoppningsvis växer det fram en mer specialinriktad verksamhet i takt med det egna intresset och efterfrågan på tjänster, specifikt just för den orten.

Utmaningarna är säkert många, men också möjligheterna, vilket fordrar en noggrann planering av verksamheten. Är det nu dags att ta ett samlat grepp och mobilisera förtroendevalda, tjänstemän och utvecklingsbolag, för att söka finansieringsmöjligheter ur olika handlingslinjer och skapa ett aktivitets- och företagsvänligt ”område” som kunde bli ett ansikte utåt för kommunen.

Mikael Nygård Projektkoordinator för Kustaktionsgruppen i Österbotten

MAASEUTUPLUS 2/2013

35

TAPAHTUMIA

Vaihtoehtonobelia juhlistamassa Tukholmassa jaetaan vuosittain paitsi Nobel-palkintoja myös ruohonjuuritason toimijoiden Right Livelihood Award eli Vaihtoehtonobel. Palkinnot jaetaan juhlallisesti eduskuntatalossa ja niitä rahoittaa Jakob von Uexkullin vuonna 1980 perustama säätiö.

Vuonna 1992 Suomen kylätoimintaliike sai palkinnon. Sitä noutamassa olivat kaksi silloisen Kyläasiain neuvottelukunnan edustajaa ja kaksi kylätoimikuntien edustajaa. Palkintopuheen esitti hartolalainen kyläaktiivi Tapio Mattlar.

Palkintoperusteissa korostettiin kylätoimintaliikkeen paikallisuutta ja omaehtoista toimintaa. 1960–70 -luvuilla Suomessa oli maailman nopein muutto maaseudulta kaupunkeihin mutta kylät kieltäytyivät kuole-

masta, ja 70-luvun puolivälissä ruvettiin perustamaan kylätoimikuntia voimistamaan yhteistoimintaa. Valtakunnallinen järjestäytyminen tuli myöhemmin, ja Mattlar onkin huolissaan paikallistason äänen kuulumisesta nykyisessä kylätoimintaliikkeessä.

Kun viime joulukuussa oli kulunut 20 vuotta kylätoiminnan palkinnosta, sain kunnian lähteä Tapion kanssa osallistumaan Vaihtoehtonobeleiden jakojuhlaan Tukholmaan. Edelleen palkinnolla nostetaan esille ruohojuuritason toimintaa jolla kuitenkin on maailmanlaajuista merkitystä.

Vuoden palkinnonsaajien joukosta tiesin ennestään vain politiikan tutkijan Gene Sharpin. Emeritus professori Sharp on käytännönläheisesti nostanut esille väkivallattoman vastarinnan eri muotoja ja saanut vastakaikuja sekä yliopistomaail-

massa että kansanliikkeissä. Jäätyään eläkkeelle hän perusti pienen toimiston, jossa ovat käyneet hakemassa neuvoja sekä ItäEuroopan vastarintaliikkeet 1980-luvulla että Arabikevään aktivistit 2010-luvulla.

Itsekin luin hänen kirjoituksiaan, kun toimin ympäristö- ja vaihtoehtoliikkeissä 1970-luvulla.

Muut vuoden 2012 palkinnonsaajat olivat turkkilaisen ympäristöliikkeen isähahmo Hayrettin Karaca, afganistanilaisten naisten aseman puolesta työskentelevä Sina Samar ja englantilainen aseiden vientiä vastustava CAAT-kampanja.

Henrik Hausen kyläasiamies www.rightlivelihood.org/village-action.html

Palkinnonsaa jat vasemmalta: turkkilainen Hayrettin Karacan sairasti eikä päässyt tilaisuuteen, joten hänen Tema-järjestönsä edusta ja Deniz Atac ja hänen pojanpoikansa Kerèm Brera ottivat vastaan palkinnon. Seuraavina Gene Sharpin toimiston toiminnanjohta ja Jamila Raqib ja Gene Sharp, afganistanilainen Sima Simar sekä CAAT-kampanjan Anne-Marie O’Reilly ja Henry McLaughlin. Kuva: Henrik Hausen

36

MAASEUTUPLUS 2/2013

PAKINA

Pienen ihmisen protesti Tiedostava kuluttaja ei ole mikään uusi keksintö. Ostotottumuksia ovat jo pitkään ohjailleet erilaiset eettiset ja poliittiset valinnat. Mahatma Gandhi kehotti jo aikoinaan intialaisia boikotoimaan brittien tuotteita, ja sittemmin tulilinjalle ovat joutuneet monet – yleensä ylikansalliset – suuryhtiöt, joilla on jokin synti tunnollaan.

On pilattu luontoa, riistetty alkuperäisasukkaita, aiheutettu terveyshaittoja ja oltu muutenkin ilkeitä. Listalla on ollut Nestléä, Shelliä, McDonaldsia ja joskus listoille on päässyt jokin suomalainenkin vastuuttomuudesta syytetty yritys.

Mieleen on jäänyt myös ex-pääministeri Matti Vanhasen päätös sivuuttaa ruotsalainen maito ihan vaan tuen ilmaisuna Valiolle.

Olen itse äärimmäisen tiedostava kuluttaja ostaessani viinejä. Oma näkökulmani ei kuitenkaan rajoitu pelkästään johonkin firmaan tai tuotemerkkiin, vaan kokonaisiin kansakuntiin. On monia maita, joiden tuottamia viinejä en osta.

Enkä muuten myöskään kannata maata jalkapallon MM-kisoissa.

Kun viineistä puhutaan, on luonnol-

lista aloittaa ranskalaisista. Kansanahan gallit ovat äärimmäisen itsetietoisia ja – riittoisia. Ihan tällä perusteella en kuitenkaan jätä ostamatta ranskalaisia viinejä tai kannata jalkapallo-ottelussa ketä tahansa, joka pelaa ranskalaisia vastaan.

Tarvitaan jotain syvällisempää.

Ranskalaisten ydinkokeet Mururoan atolleilla 1900-luvun lopulla, erinomaisen huonot autot sekä Asterixien vääntäminen elokuviksi; siinäpä jo kelpo syitä hankkia viini jostain muusta maasta. Sitä paitsi ranskalaiset viinit ovat selkeästi ylihinnoiteltuja.

Entäpä Espanja? Kansakunta, joka vielä 2000-luvulla harrastaa härkätaisteluja.

Niinpä. Tähän kun vielä liitetään uuden ajan alun conquistadorit, niin siinä sitä on syntisäkkiä.

Italia? Jatkuvaa käsien heiluttelua, huutoa ja myöhästelyä. Berlusconi.

Plussana tyyliä ja kulttuuria. Mutta: ei kiitos.

Kreikkaan liitin pitkään monenlaisia sympaattisia assosiaatioita, mutta viime vuodet ovat kyllä vieneet pisteet melkoisen pohjamutiin. Jätän väliin.

Portugali? Entinen maailmanvalta, joka on jäänyt aikalailla syrjään globaalissa ja eurooppalaisessakin mittakaavassa - ja jopa ymmärtänyt itse tämän. Hempeällä hetkellä saattaa Alkossa viini lähteä mukaan.

Turkki? Matkailijana päähän otti kulttuuri, jossa hinnat ja palvelu eivät ole automaattisesti kaikille samoja, vaan ne, jotka osaavat tinkiä ja pelata, saavat paremman vastineen rahoilleen. Kostan Alkossa.

Etelä-Afrikka, Australia, Chile ja Argentiina; melkoisia historiallisia painolasteja itse kullakin taustalla.

Rotuerottelua, alkuperäiskansan syrjimistä, sotilasjunttia ja vaikka mitä.

Mutta kaikki ovat ilmaisseet haluja ja kykyjä aloittaa yhteiskunnallinen elämä puhtaalta pöydältä. Tätä pitää kannustaa.

Viinitkin ihan kelvollisia.

Entäs sitten Itävalta? EU:n asioissa monesti samassa veneessä Suomen kanssa ja melkoisen toimiva yhteiskunta muutenkin. Selkeästi plussalla siis näissä merkeissä. Tosin monissa asenteissa paistaa vielä läpi melkoinen konservatiivisuus. Takavuosilta jäänyt mieleen myös viinintuottajaskandaali; menivät jatkamaan viiniä pakkasnesteellä. Viinipullo saattaa tarttua matkaan – tai sitten ei.

Ja sitten tullaankin vaikeaan tapaukseen: Unkari. Aivan viime vuosiin asti pidin heikäläisiä äärimmäisen tuettavana viinintuottajakansana, mutta nykyinen äärioikeistolainen virtaus pistää kyllä miettimään. Annan madjaareille vielä tilaisuuden, mutta politiikassa suunnan on syytä muuttua pian.

Koska olen äärimmäisen laajasydäminen maailmankansalainen, pitänee lopuksi pohtia suhdettani myös Suomeen viinintuottajana – tai ainakin siihen tulevaisuudenkuvaan, jonka ilmastonmuutos ehkä tuo tullessaan. Ostaisinko siis Chateau de Turku –punaviiniä?

En ehkä ostaisi. Kansakunta, joka on Euroopan kärkikastia maaseutumaisuudessa ja kieltää sen itse johdonmukaisesti kaikenlaisella metropoli-intoilulla ja yhdyskuntarakenteen tiivistämishaihattelulla, ei ansaitse ropojani.

Ja taas maaseutu kehittyy. Tai sitten ei.

Dorfagent Linkoranta MAASEUTUPLUS 2/2013

37

LAKIMIEHEN NURKKA

Miten hallitus toimii yhdistyksessä

Varatuomari Tommi Siro kirjoittaa lakimiehen nurkkaan oikeudellisiin asioihin liittyvistä kysymyksistä. Lisätietoja SYTYn tarjoamasta lainopillisesta palvelusta saa SYTYn verkkosivuilta www.kylatoiminta.fi.

Tommi Siro antaa puhelinneuvontaa toimintaryhmille, kylien maakunnallisille yhteenlittymille ja kyläyhdistyksille. Viikoittaiset soittoajat ovat tiistaisin ja perjantaisin kello 9.30-12.00.

Tommi Siro Lakiasiaintoimisto Siro Linnankatu 18 20100 Turku puh. (02) 2522 242 / 040-5507635

38

MAASEUTUPLUS 2/2013

Aika ajoin eteen tulee kysymyksiä hallituksen toiminnasta yhdistyksessä ja miten hallituksen sisäinen toiminta tulisi järjestää. Asia on tärkeä, koska yhdistyslaissa ei ole säännöksiä menettelystä hallituksen päätöksenteossa eikä yleensäkään hallituksen sisäisessä toiminnassa. Ellei menettelykysymyksistä ole määrätty yhdistyksen säännöissä tai ohjesäännöissä, on noudatettava vakiintunutta järjestökäytäntöä, mikäli sellaista voidaan todeta olevan olemassa. Huomattava merkitys voi olla myös yhdistyksessä vakiintuneella käytännöllä.

Tulkinnanvaraisuutta voidaan pyrkiä vähentämään siten, että hallituksen työskentelyn pelisäännöistä määrätään aiempaa tarkemmin yhdistyksen säännöissä taikka yhdistyksen ohjesäännöissä.

Yleistä on, etteivät yhdistyksen säännöt juurikaan sisällä hallituksen työskentelyä koskevia tarkkoja määräyksiä.

Hallitus tekee säännönmukaisesti päätökset kokouksessaan. Hallituksen kokoukset kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja, ellei yhdistyksessä ole toisin määrätty. Yhdistyksen säännöissä on mahdollista määrätä että myös yhdistyksen johtava toimihenkilö kuten toiminnanjohtaja voi kutsua hallituksen koolle tai että varapuheenjohtajalla on tämä oikeus varsinaisen puheenjohtajan ollessa estyneenä. Yhdistyksen säännöissä tai ohjesäännöissä voidaan antaa yhdelle tai useammalle hallituksen jäsenelle oikeus vaatia puheenjohtaja kutsumaan hallitus koolle. Vakiintunutta käytäntöä ei ole siitä, että yhdellä jäsenellä olisi oikeus vaatia hallitusta koolle, jos asiasta ei ole yhdistyksessä mitään määrätty.

Laissa ei ole säännöksiä hallituksen kokouksen kutsutavasta. Jos asiasta ei ole mitään määrätty, voidaan lähteä siitä vaatimuksesta, että jokaiselle hallituksen jäsenelle on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus osallistua asian käsittelyyn. Kutsu voidaan toimittaa suullisesti tai kirjallisesti ja se tulee joka tapauksessa toimittaa niin ajoissa, että jäsenillä on todellisuudessa mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon. Hallitus on päätösvaltainen, jos yli puolet jäsenistä on paikalla, ellei muuta ole määrätty. Tämä

käsitys vastaa vakiintunutta ja omaksuttua järjestökäytäntöä.

Hallituksen kokouksista on yleensä pidettävä pöytäkirjaa, vaikkei mitään nimenomaista velvoitetta laissa sen osalta ole asetettu. Pöytäkirjojen pitäminen voidaan perustaa yhdistyslain 35 §:ssä säädettyyn hallituksen huolellisuusvelvoitteeseen.

Selvää on, että päätöksenteon dokumentoiminen liittyy olennaisesti asioiden huolelliseen hoitamiseen.

Hallitus tekee päätöksensä pääsääntöisesti kokouksissaan. Laissa ei kuitenkaan ole asetettu vaatimusta, että hallitus voisi tehdä päätöksiä vain kokouksessa.

Vakiintuneessa järjestökäytännössä on hyväksytty hallituksen päätöksentekomuotoja, jotka eivät edellytä kaikkien yhtäaikaista läsnäoloa samassa paikassa. Päätökset voidaan tehdä puhelinkokouksessa tai vaikkapa sähköpostitse. Oleellista kuitenkin on, että kaikille hallituksen jäsenille on varattu mahdollisuus osallistua tällaiseen kokoukseen ja että käytettävä väline on sellainen, että se mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksenteon aikana.

Tietokoneyhteyden käyttö voi tapahtua hallituksen päätöksenteossa kahdessa tarkoituksessa. Sen avulla voidaan pyrkiä saamaan tietoon jäsenten mielipide nopeaa päätöksentekoa varten. Kun vähintään enemmistökanta on selvillä, toimitaan sen mukaisesti ja tehdään virallinen päätös asiasta myöhemmin varsinaisessa hallituksen kokouksessa. Toinen mahdollisuus on, että lopullinen päätös tehdään tietoverkossa. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty kantoja sen puolesta, että edellä tarkoitetussa päätöksentekomenettelyssä on mahdollista tehdä päätöksiä myös äänestämällä. Menettelylle ei olisi estettä, kun sitä ei ole laissa kielletty ja jos kaikki hallituksen jäsenet sen hyväksyvät.

Henkilökohtaisesti näkisin hyvänä kehityksenä sen, että yhdistyksissä a) pohdittaisiin tarvetta mahdollisten kirjallisten pelisääntöjen luomiseksi tarkentamaan hallituksen sisäistä toimintaa ja b) kiinnitettäisiin sisäisessä toiminnassa enenevässä määrin huomiota hyvään hallintotapaan sekä vakiintuneeseen ja hyväksyttyyn järjestökäytäntöön.

Suomen Kylätoiminta ry (SYTY)

Byaverksamhet i Finland rf c/o Willa Elsa Meijeritie 2, 25410 Suomusjärvi Email: info@kylatoiminta.fi www.kylatoiminta.fi/www.maaseutuplus.fi

Seuraarava lehti ilmestyY englanniksi ja suomeksi 5.6.

pääsihteeri Risto Matti Niemi Puh. 050 599 5229 Email: ristomatti.niemi@kylatoiminta.fi

Maaseutuasumisen teemaryhmä, YTR:n erityisasiantuntija Heli Siirilä Puh. 045 892 4715 Email: heli.siirila@uwasa.fi

kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa Puh. 050 592 2726 Email: tuomas.perheentupa@kylatoiminta.fi

Naapuriavulla hyvinvoivia kyliä -hanke, projektipäällikkö Sirpa Pekkarinen Puh. 045 1202302 Email: sirpa.pekkarinen@kylatoiminta.fi

toimitussihteeri/tiedottaja Pipsa Salolammi Puh. 045 123 3254 Email: pipsa.salolammi@kylatoiminta.fi

Kyläapu-hanke, projektipäällikkö Juhani Nenonen Puh. 045 111 52 22 Email: juhani.nenonen@kylatoiminta.fi

talouspäällikkö Raija Tuppurainen Puh. 045 133 5391 Email: raija.tuppurainen@kylatoiminta.fi

Kyläapu-hanke, projektisihteeri Marianne Lemettinen Puh. 045 887 1511 Email: marianne.lemettinen@kylatoiminta.fi

Kylien Bisneskeissit -hanke Kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma Puh. 045 884 7884 Email: juha.kuisma@kylatoiminta.fi

Svensk Byaservice Center för Lokal Utveckling vid Svenska Studiecentralen Rådhusgatan 21 C, 61500 Vasa Tel. (06) 3204151

JÄSSI-jätevesihanke Jätevesineuvoja Kirsi Mäensivu Puh. 045 881 4200 Email: kirsi.maensivu@kylatoiminta.fi lakimies Tommi Siro Puh. (02) 252 2242 / 040 550 7635

landsbygdsutvecklare Peter Backa Tel 040 595 0444 peter.backa@ssc.fi kansliesekreterare Kenneth Sundman Tel. (06) 320 4151 kenneth.sundman@ssc.fi

YHTEYSTIETOJA kansainvälisiin JÄRJESTÖIHIN:

European Rural Alliance: tavoitteena on koota eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä, jotka toteuttavat kokonaisvaltaista ja monialaista maaseudun kehittämistä. Suomen yhteyshenkilö: Eero Uusitalo (puheenjohtaja), Peter Backa (sihteeri) European LEADER Association for Rural Development (www.elard.eu): eurooppalaisten Leader-ryhmien kattojärjestö. Suomen yhteyshenkilö: Petri Rinne (puheenjohtaja) European Rural Community Association: Eurooppalainen kylätoiminnan ja maaseudun kehittämisjärjestö. Suomen yhteyshenkilö: Kim Smedslund (hallituksen jäsen) Hela Norden skall Leva (www.hele-norden.dk): pohjoismainen kyläliikkeiden verkosto. Mukana kaikki Pohjoismaat, Ahvenanmaa, Grönlanti ja Färsaaret. Suomen yhteyshenkilö: Risto Matti Niemi (hallituksen jäsen) Partnership for Rural Europe (www.prepare-network.org): koostuu 10 verkostoyhteenliittymästä. SYTYn yhteyshenkilö: Kim Smedslund European Council for the Village and Small Town (www.ecovast.org) tavoitteena kehittää taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista elinvoimaisuutta. Suomen yhteyshenkilö: Heli SIirilä (Maaseutuasumisen teemaryhmän erityisasiantuntija) MAASEUTUPLUS 2/2013

39

M Itella Posti Oy Itella Green

OLETKO SEURAAVA KYLÄHULLU? Valtakunnan virallinen kylähullu numero XI Raimo Nummela, Kristiinankaupunki Nummela nimitettiin virkaansa Vuolenkosken kylässä, Iitissä, lauantaina 2.7.2011. Kylähullun nimitys on elinikäinen, mutta varsinainen toimikausi on kaksi vuotta. Nyt on aika etsiä XII kylähullu vuosille 2013-2014. Virallinen kylähullu toimii suomalaisen kylätoiminnan tiennäyttäjänä, tulevaisuuden väkevänä visijoitsijana. Haemme henkilöä joka ennakkoluulottomasti, vahvalla tahtotilalla ja itsensä ”peliin” laittaneena on aikaansaanut merkittävää, konkreettista jälkeä. Hakuaika loppuu 30.4.2013 ja anomus lähetetään osoitteeseen; Kristiinankaupungin elinkeinokeskus Oy, Raatihuoneenkatu 2A, 64100 Kristiinankaupunki.

Nu är det tid att söka vem som skall bli den tolfte byfånen för åren 2013-2014. Den officiella byfånen fungerar som vägvisare för finländska byars verksamhet, en visionär för utvecklingen i byn. Vi söker en person som utan fördomar, med stark vilja och ”självkritik” har fått tillstånd betydande och konkreta åtgärder.

Ansökningstiden slutar 30.4 och ansökningen kan sändas till: Kristinestads näringslivscentral Ab, Rådhusgatan 2A, 64100 Kristinestad.

Lisätietoja: kylähullu XI Raimo Nummela, p. 0400 433655 Angelique Irjala p. 040 569 3796, www.kylahullu.info