Mp5 verkkoon

+

MAASEUTU kylät&korttelit

5/2013

LEADER - IHMISTEN KOKOISILLE IDEOILLE Leader-ryhmien yhteinen brändi esiteltiin marraskuussa.

METODEN SOM HJÄLPER FÖRENINGAR TA ETT STEG TILL Kunde din förening vara i behov av förändring?

KYLÄAVUSTAJALTA APUA MONEEN TARPEESEEN Kyläavustajan tehtävänä on auttaa kyläläisiä arjen askareissa. Kyläavustaja neuvoo myös energia-asioissa.

PÄÄKIRJOITUS "Monet välttämättömätkin tehtävät ovat ajautuneet ja ajautumassa kansalaistoimijoiden syliin"

Kylätoiminnan valtionapu uuteen asentoon

Eero Uusitalo on toiminut Suomen Kylätoiminta ry:n puheenjohtajana vuodesta 1995 ja toimii myös Maaseutu Plus -lehden päätoimittajana. Uusitalo jäi työ- ja elinkeinoministeriöstä eläkkeelle kesällä 2012, minkä jälkeen hänellä on ollut enemmän aikaa viettää perheensä ja lastenlastensa kanssa ja myös kylä- ja Leader-asioiden parissa. eero.uusitalo@kylatoiminta.fi puh. 040 541 9916

2

MAASEUTUPLUS 5/2013

Vuonna 2003 päättäjät arvioivat kylätoiminnan ansaitsevan valtionapunsa. Pienellä 120 000 euron rahalla lähdettiin liikkeelle ja pääsääntöisesti valtionapu on vuosittain noussut. Nyt nousu on pysähtynyt. Samaan aikaan kylätoiminta on jäsentynyt kaikilla tasoillaan yhä aktiivisempaan työhön.

Valmiuksia tarttua vaativiin tehtäviin on parannettu. Kylien väliset erot ovat edelleen suuria, mutta merkittävään toimintaan yltäviä yhdistyksiä on yhä enemmän.

Kun elinkeinojen, palvelujen ja hallinnon rakennemuutos jatkuu, yksiköt suurenevat ja etääntyvät, hallinto loittonee, kansalaistoimijoiden suhteellinen asema vahvistuu - mutta ei itsestään. Tarvitaan uusiin haasteisiin tarttumista sekä kansalaistoiminnan ja julkisen vallan yhteistä näkemystä molempia osapuolia hyödyttävistä työmuodoista. Aika on kypsä valtion ja kylätoimijoiden väliselle puitesopimukselle, jolla määritellään paikalliskehittäjille tehtäviä ja niissä saavutettavia tavoitteita.

Toisessa vaakakupissa on vuosittain kasvava valtionapu. Ehdotamme 400 000 euroa/v.

Sillä rytmitettäisiin laajenevat tehtävät, kylätoimijoiden lisääntyvä vastuunotto, toimintavalmiuksien jatkuva parantaminen ja kylien välisten erojen tasaantuminen.

Suomen Kylätoiminta ry haluaa vahvistaa paikallista kehitystyötä niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Puitesopimuksella pystytään aktivoimaan ja lisäämään toimintaa, saadaan yksityistä rahaa ja työpanosta yhteiseen käyttöön nykyistä enemmän, vahvistetaan asukkaiden kolhiintunutta tulevaisuudenuskoa ja luottamusta omiin mahdollisuuksiin ja ennen kaikkea toteutetaan tehtäviä, jotka ovat tärkeitä, mutta joihin julkinen valta tai yritykset eivät eri syistä ryhdy. Monet välttämättömätkin tehtävät ovat ajautuneet ja ajautumassa kansalaistoimijoiden syliin.

Teemoja, joiden kehitystyöstä valtio eli käytännössä työ-ja elinkeinoministeriö ja SYTY voisivat sopia, ovat esimerkiksi

kotona asumista lisäävä moninainen kyläavustajatoiminta, jätevesi- ja energianeuvonta, yhteisöllisyyden vahvistaminen, monet turvallisuutta kohentavat toimet, maiseman avaaminen ja kunnostus, osin yksityisteiden hoitokin sekä kulttuuri- ja liikuntatoiminta. Kaikissa näissä on jo aktiviteetteja siellä täällä perustuen paikallistoimijoiden aloitteellisuuteen, kunnan kanssa tehtyihin sopimuksiin, valtakunnallisiin tai ylimaakunnallisiin hankkeisiin sekä Leadertai työllisyysvarojen käyttöön. Valtionavun lisäys vakaana rahana saa liikkeelle moninkertaisen taloudellisesti ja sosiaalisesti merkittävän toiminnan.

Alueellisen ja paikallisen kehitystyön suurin lähde on EU-perusteinen hanketoiminta. Hankkeet rahoitusmuotona kärsivät kuitenkin jälkirahoitteisuudesta ja byrokratiasta, jotka karsivat toimijoiden määrää ja rajoittavat toimintaa. Hankkeiden avulla tehtävä kehitystyö edellyttää vakaata rahaa onnistuakseen. Sitä saadaan kehittämällä yhdistysten omien varojen hankintamuotoja ja lisäämällä asteittain valtionapua.

Molemmilla tavoilla pyritään etenemään.

Silti hankerahoitus on kylätoiminnan suurin lähde.

Kylätoiminnan valtionavun lisäys kohdennetaan erityisesti toiminnan ammattimaisuuden kohentamiseen palkkaamalla kyläasiamiehiä. Nykyinen noin 70 kyläasiamiehen määrä yli 3 000 kyläyhdistyksen, kymmenien kuntakohtaisten kyläyhdistysten ja 19 maakunnallisen kyläyhdistyksen kentässä on aivan riittämätöntä.

Puitesopimus on valtiolle samanlainen varma sijoitus kuin Leader-toiminnan osarahoitus kunnille: yhdellä eurolla saa ainakin kuusi euroa oman alueen olosuhteiden parantamiseen.

Toivomme, että tarjoukseemme tartutaan. TEM ja SYTY voisivat kumppaneina suunnitella paikkaperustaisuuden edistysaskeleita vuosia eteenpäin.

SISÄLLYSLUETTELO

KYLÄTOIMINNAN, LEADERRYHMIEN, KAUPUNGINOSIEN JA MUUN PAIKALLISKEHITTÄMISEN ÄÄNENKANNATTAJA SPRÅKRÖR FÖR BYARÖRELSEN, DE LOKALA LEADERGRUPPEN, STADSANDELARNAS OCH ÖVRIGA LANDSBYGDSUTVECKLARE

+

MAASEUTU kylät&korttelit

5/2013

PÄÄKIRJOITUS: Kylätoiminnan valtionapu uuteen asentoon 2 pääsihteerin palsta: kylien ja kortteleiden tulevaisuus tehdään nyt! 4

Suomen Kylätoiminta ry Byaverksamhet i Finland rf

Willa Elsa, Meijeritie 2 25410 Suomusjärvi www.kylatoiminta.fi info@kylatoiminta.fi TOIMITUS REDAKTÖR

Päätoimittaja Chefredaktör Eero Uusitalo Puh. 040 541 9916 eero.uusitalo@kylatoiminta.fi

ajankohtaista 5 suomessa juhlittiin ensimmäistä kansallista demokratiapäivää 8 vaikuttaminen verkossa 10

koluMni: serbit, kroaatit ja bosniakit verkostoa rakentamassa 11 leader - ihmisten kokoisille ideoille 12 maaseutuparlamentissa jaettiin parhaita käytäntöjä 14

kyläavustajalta apua moneen tarpeeseen 16 rajattomat kylät - katso kauas nähdäksesi lähelle 17 tahto, rohkeus, heittäytyminen 18 fiskarsin nettiradio 20

Toimitussihteeri, taitto, tilaukset redaktör och prenumarationer

Pipsa Salolammi Puh. 045 123 3254 pipsa.salolammi@kylatoiminta.fi / info@kylatoiminta.fi

juttusarja, osa 2: köyliön kankaanpää löytää voimavaroja ympäristöstä 21 saimi hoyer: "näen maaseudussa todella ison mahdollisuuden taiteilijoille" 22 OECD:n maaseutukonferenssissa pohdittiin maaseutua&kaupunkeja 24 kirja-arvostelu: paikallisuuden puolesta 25 luova talous tarjoaa työpaikkoja - mutta mitä se tarkoittaa? 26

ilmestyy Utkommer

5-6 numeroa/vuosi 5-6 ggr per år 30 EUR / vuosi /år

Byggnadsvårdprojekt väcker intresse 28 Metoden som hjälper föreningar ta ett steg till 29 Goda projekt uppmärksammades på österbottnisk gala 30

ilmoitusmyynti annonser

Mediamyynti Viljanen T:mi Alinenkuja 2 B, 29630 Pomarkku Myyntipäällikkö Jorma Viljanen Puh. 0400 560 506 ilmoitukset@mediamyynti.inet.fi

Om man upprepar en lögn tillräckligt många gånger... 32 pakina: kylätoimijan horoskooppi vuodelle 2014 33 lakimiehen nurkka: työehtosopimusten oltava selkeitä ja linjassa 34

Painopaikka Tryckeri

Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero ISSN 1457-7240

MAASEUTUPLUS 5/2013

3

PÄÄSIHTEERIN PALSTA KANNANOTTO

Kylien ja kortteleiden tulevaisuus tehdään nyt!

Risto Matti Niemi on toiminut Suomen Kylätoiminta ry:n pääsihteerinä vuodesta 2006 ja hän on aktiivisesti mukana myös kaupunginosatoiminnassa. ristomatti.niemi@kylatoiminta.fi puh. 050 599 5229

4

MAASEUTUPLUS 5/2013

Vuosi 2013 on ollut paikallistoiminnalle tapahtumarikas, osin dramaattinenkin.

Suuria muutoksia on tapahtunut ja vielä suurempia on edessä. Näitä ovat Suomen Kylätoiminta ry:n syyskokouksen linjapäätösten toteuttaminen, uuden paikallisohjelman toimenpiteiden eteenpäinvienti, järjestön mahdollinen sääntöuudistus ja nimenvaihdos vastaamaan muuttuneita rakenteita ja uusia tehtäviä.

Vuoden aikana on monia maaseutuja kaupunkipoliittisesti laajavaikutteisia asioita viety eteenpäin, ja tuloksiakin on saatu aikaan. Paikallistoiminta on edennyt useilla osa-alueilla rutkasti: valtakunnallisia verkostohankkeita on toteutunut, viestintä tehostunut uusien kotisivujen ja portaalin kautta, edun tekeminen sekä suhteet eduskuntaan ovat mutkattomia, järjestön ohjelmatyö on terävöitynyt ja Leadertoimintatavan ulottaminen suurimpiin kaupunkeihin toteutumassa.

Paikallistoimijat ovat kaikilla tasoilla ottaneet uusia kehittämistehtäviä kontolleen ja ovat lähteneet mukaan mm. lähipalvelujen tuotteistamiseen ottamalla isojakin taloudellisia vastuita ja riskejä. Kylät ja korttelit ovat onnistuneet uudistumaan, eikä toiminta pohjaudu enää pelkästään alkuaikojen talkoohenkeen. Nykyään se on suunnitelmallista, ajankohtaisten tarpeiden mukaan rakentuvaa - ja silti sillä on kaikki mahdollisuudet olla kylän asukkaita yhdistävää ja ilahduttavaa toimintaa.

Kylätoiminnan tavoitteena on tuoda koko kyläyhteisöön kuuluvat yhdistykset, yrittäjät, asukkaat, muualla opiskelevat ja kesäasukkaat yhteen toimimaan sekä kylän että koko seudun elinolosuhteiden parantamiseksi. Kylien ympärivuotisille ja vapaa-ajan asukkaille merkittäviä asioita ovat hyvä elinympäristö, sosiaalinen hyvinvointi ja riittävät lähipalvelut. Kylä- ja kaupunkiosatoiminta on parhaimmillaan tuloksellista kansalaisaktiivisuutta ja toteuttaa lähidemokratiaa.

Nyt rakennetaan paikallisyhteisöille elinvoimaista tulevaisuutta. Toiminnan päämääränä on yksinkertaisesti kylien ja

kortteleiden sekä niiden asukkaiden hyvinvointi. Toiminnan on oltava demokraattista, puolueetonta, omaehtoista ja kaikille avointa, muuten asukkaat niin kylissä kuin kortteleissa eivät siihen osallistu.

Suomen Kylätoiminta ry tekee töitä kylien ja kortteleiden elinvoimaisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi.

Se pyrkii myös edistämään kylillä asuvien ihmisten mahdollisuuksia työhön ja riittävään toimeentuloon. Paikallistoimijat kaipaavat tulitukea valtakunnalliselta tasolta. Käytännössä SYTY ja sen maakunnalliset kyläyhdistykset järjestävät koulutusta ja välittävät eteenpäin kylissä kertyviä kokemuksia.

Kuntarakenneuudistus on sekoittanut kyläyhdistysten pakkaa. Paikallistoimijat ovat seuranneet sydän kylmänä kuntauudistusta ja lähidemokratian toteutumista.

Kuntalakiuudistus on jäänyt pahasti kesken kylien suhteen. Kyläyhdistykset pitäisi ehdottomasti ottaa osallisiksi kuntasuunnittelua. Kunnalliset toimintamekanismit ja rakenteet ovat joka tapauksessa uusiutumassa ja kolmatta sektoria huudetaan kilvan mukaan. Kolmas sektori ja kunnat voisivat sopia yhdessä tehtävistä kyläyhdistyksen kanssa. Kunta voisi käydä läpi niitä palvelutehtäviään, joita kolmas sektori ja kyläyhdistys pystyisivät tekemään sen tukena.

Toiminnan ja voimavarojen suunnittelu helpottuu laatimalla kylälle oma kylä- ja liiketoimintasuunnitelma. Asumisen markkinointia, uusien asukkaiden houkuttelua, aktiivista maankäyttösuunnittelua, varainhankintaa ja kylien turvallisuuttakin on hyvä pohtia yhdessä. Kaikki kylät ovat omannäköisiään eli jokaisen pitäisi keskittyä omien vahvuuksiensa arviointiin.

Menestymisen mahdollisuudet ovat olemassa, jos olemme aloitteellisia ja otamme vastuuta yhteisistä, uusista tehtävistä.

Uuden vuoden kynnyksellä haluan kiittää Suomen Kylätoiminta ry:n ja toimiston väen puolesta SYTYn jäsenistöä, yhteistyötahoja ja MaaseutuPlus-lehden lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää Joulun odotusta ja Uutta Vuotta 2014.

AJANKOHTAISTA toa ja sa: e i t ä Lisä ia verkos tum inta.fi tapah kylatoim . www

AJANKOHTAISTA SYTYSSÄ

SYTYN SYKSYN TAPAHTUMIA 27.-28.11.

leader-foorumi, HELSINKI

Leader-asiamieshanke järjestää toimintaryhmille valtakunnallisen yhteistyöfoorumin. Tavoitteena on keskustella ajankohtaisista aiheista, käydä läpi Leader -toiminnan haasteita ja löytää yhteisiä ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi. Teemoina ovat laatutyö sekä monirahastoisuus.

28.11.

SYYSKOKOUS, HELSINKI

Syyskokouksessa Suomen Kylätoiminta ry:n jäsenet valitsevat puheenjohtajan seuraavalle kaksivuotiskaudelle.

Kokouksessa myös linjataan ohjelman uudet avaukset.

10.-11.12.

kylätoiminnan valtakunnalliset neuvottelupäivät, helsinki Perinteikkäät Valtakunnalliset kylätoimijoiden neuvottelupäivät järjestetään tänä syksynä hotelli Arthurissa. Lisätietoja ohjelmasta syksyn aikana.

18.12.

HALLITUKSEN KOKOUS, helsinki SYTYn hallitus kokoontuu Helsingissä.

Lokakuussa järjestettiin paikalliskehittäjien ohjelman työpajat Tampereella ja Oulussa. Työpajat toteutettiin Learning café – metodilla, jossa pienryhmät keskustelivat viidestä eri teemasta.

Pajat poikivatkin paljon ideoita ja hyvää keskustelua. Työpajojen palaute oli myös pääosin positiivista ja toivottiin lisää vastaavanlaisia tilaisuuksia, joihin kaikki paikallistoimijat kutsutaan koolle keskustelemaan. Työpajojen antia käsitellään toimenpide-ehdotuksina paikallisen kehittämisen ohjelmaryhmän kokouksissa.

Ohjelmaa koskeva lausuntokierros laitetaan liikkeelle 15.12.2013 ja lausunnot pyydetään toimittamaan ohjelmaryhmän sihteerille 20.1.2014 mennessä. Hallitus käsittelee ja hyväksyy ohjelman vuoden 2014 ensimmäisessä kokouksessaan helmikuun lopulla.

Kevätkokouksessa hyväksytään ohjelman seuraavien kahden vuoden painopistealueet ja esitellään ohjelman päälinjat.

Tapahtumien yhteydessä järjestettiin SYTY:n puheenjohtajapaneelit, jotka olivat nähtävissä suorana verkossa sekä niitä voi käydä jälkikäteen katsomassa: http://www.bya.net/start/.

Oulun paneeli äityi erityisen ärhäkkääsi ja mukaansatempaavaksi.

Puheenjohtajaehdokkaita ilmoittautui paneelikeskeskusteluihin kolme: Eero Uusitalo (nykyinen pj.), Juha Kuisma sekä Matti Mäkelä. Puheenjohtaja valitaan seuraavalle kaksivuotiskaudelle äänestyksellä syyskokouksessa 28.11.

SYTYn hallituksessa 30.10. valmisteltiin kannanotto valtion ja kylätoimijoiden välisestä puitesopimuksesta. Aika on kypsä valtion ja kylätoimijoiden väliselle puitesopimukselle, jolla määritellään paikalliskehittäjille tehtäviä ja niissä saavutettavia tavoitteita.

Toisessa vaakakupissa on vuosittain kasvava valtionapu. Sillä rytmitettäisiin laajenevat tehtävät, kylätoimijoiden lisääntyvä vastuunotto, toimintavalmiuksien jatkuva parantaminen ja kylien välisten aktiivisuuserojen tasaantuminen. Kannanotto julkaistaan myöhemmin marraskuussa.

Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta 2014!

Suomen Kylätoiminta ry kiittää hyvästä yhteistyöstä PERINTEISEN JOULUKORTIN SIJAAN LAHJOITIMME RAHAT HYVÄ JOULUMIELI –KERÄYKSEEN, JOKA TUO RUOKAA VÄHÄVARAISTEN LAPSIPERHEIDEN JOULUPÖYTIIN. KERÄYKSEN JÄRJESTÄVÄT SUOMEN PUNAINEN RISTI JA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO (MLL).

MAASEUTUPLUS 5/2013

5

AJANKOHTAISTA Maatalouspolitiikan supervuosi kiihtyy loppua kohti Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet ovat olleet tuttu näky Brysselin koneessa kuluneen vuoden aikana. Koko maatalouspolitiikkaa koskeva tukipaketti on neuvoteltu uudelleen.

Poliittinen sopu on löytynyt puolentoista vuoden keskustelun jälkeen, ja nyt jännitetään saadaanko asetukset hyväksyttäviksi joulukuun ministerineuvostoon.

Maaseudun kehittämisen painoarvo nousi maatalouspolitiikan uudistuksessa korkeaksi, sillä kokonaisbudjetti pieneni. Suomen saaman erityisen maaseutukirjekuoren ansiosta neuvottelutulokseen oltiin tyytyväisiä. Maaseudun kehittämisohjelman kokonaisbudjetti, noin seitsemän miljardia euroa, pysyy ennallaan.

Hallitus linjaa rahoituksen kohdentumista marraskuussa. Sen jälkeen toimenpiteet viimeistellään linjausten mukaan.

Suomessa maaseutuohjelman valmistelu on kenties pisimmällä eurooppalaisittain. Kaikki Suomen EU-ohjelmat toimitetaan komissioon yhtä aikaa, joten on vielä hämärän peitossa, missä vaiheessa ensi kevättä se tapahtuu. Joka tapauksessa komission hyväksyntää ei jäädä odottamaan, vaan tietoa on tarjolla heti kun ohjelman lopullinen muoto on selvillä.

Annukka Lyra ohjelmatiedottaja maa- ja metsätalousministeriö Lue lisää osoitteissa Maaseutu.fi/maaseutu2020 ja MMM.fi/ CAP2020

MAANTIEDETTÄ JA MAASEUTUA Maaseutu oli ilahduttavan hyvin edustettuna luennoissa ja muissa keskusteluissa vuosittaisilla Maantieteen päivillä. Tänä vuonna tapahtumapaikkana oli Vaasan yliopisto, jonka aluetieteen oppiaineen yksi painopisteistä onkin maaseutu. Luennoissa kuultiin muun muassa lähidemokratian kehittämisestä kylien näkökulmasta, kyläasiamiehen asiantuntijuudesta sekä paikallisyhdistystoimijoiden vastuusta ja tunteesta paikallisuuden luomisessa. Yksi mielenkiintoinen esitys tarkasteli uraaninetsinnän vastustusta sekä siitä käytyyn keskusteluun tuotuja väitteitä, uskomuksia ja mielikuvia, joista suurimmalle osalle ei ollut tieteellistä perustetta.

Esitys sai miettimään, onhan maaseudun kehittäjien faktat aina kunnossa?

Tapaamisen työryhmissä käytetyt puheenvuorot on esitelty lyhyesti osoitteessa http://www.uva.fi/fi/sites/ maantieteenpaivat2013/tyoryhmat/ Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä

6

MAASEUTUPLUS 5/2013

Kansanvalta ilman valtaa kansalle?

Parhaillaan valmistellaan uutta kuntalakia, ja tärkeä osa tätä työtä on kehittää lähidemokratiaa. Asia on linjattu valmistelutyössä.

Tässä ei ole mitään uutta, sillä jo nykyinen laki mahdollistaa lähidemokratian. Ylä-Kemijoen malli on hyvä esimerkki siitä, mitä nykylain puitteessa voidaan tehdä. Nykyinen kuntalaki astui voimaan jo 1995, mutta sen jälkeen muutamaa harvaa esimerkkiä lukuun ottamatta kunnat eivät ole edistäneet lähidemokratiaa.

Monet mielenkiintoiset kuulemismallit, keskustelumenetelmät ja raadit on kyllä kokeiltu, mutta päätösvaltaa ei ole annettu, eikä rahaakaan.

Kunnilla on siis ollut kaikki tarvittavat mahdollisuudet kehittää lähidemokratiaa jo lähes kaksikymmentä vuotta. Uusi kuntalaki merkitsee kehittämismahdollisuuden antamista sellaiselle taholle, jolla ei ole ollut aikaisemminkaan halua käyttää lähidemokratiaa.

Nykyinen laki antaa mahdollisuuksia demokraattiseen epäonnistumiseen. Pensalan kylä on jaettu kahden kunnan välillä. Raja kiertää ristin rastiin kylän läpi. Vöyrin osassa järjestettiin epävirallinen, mutta hyvien käytäntöjen mukainen kansanäänestys rajan siirtämiseksi niin, että koko kylä kuuluisi Uusikaarlepyyhyn. Kyse oli kylän yhtenäisyydestä, ei veropakosta, sillä Uusikaarlepyyssä on korkeampi veroprosentti. 94% kyläläisistä äänesti, ja 80% äänestäjistä halusi yhtenäistää kylän. Kun lähes jokainen äänestää ja enemmistö on vakuuttava, tämän pitäisi vaikuttaa kunnanpäättäjien päätökseen. Mutta Vöyri ei suostunut luopumaan repaleisesta kylänosasta ja valtiovarainministeriö meni kunnan linjan taakse. Korkein hallinto-oikeus totesi, että ministeriön päätös oli laillinen. Laki ei siis takaa sitä, mitä kaiken järjen mukaan voi odottaa demokratialta.

Jos todella halutaan kehittää kansanvaltaa, pitää myös antaa valtaa kansalaisille. Teknisesti tämä on helppoa. Annetaan kunnanosalle mahdollisuus ottaa demokraattisia menetelmiä käyttöön.

Tietysti tehtävät päätökset ja budjettivalta koskevat ainoastaan omaa kunnanosaa. Tarvitaan hyviä demokraattisia malleja, joita löytyy monesta maasta. Käytännön seikat eivät estä lähidemokratian toteutumista, vaan byrokratia ja poliittisen tahdon puute.

Peter Backa erikoisasiantuntija Backa on myös kirjoittanut teoksen kansanvallasta, joka on juuri arvioitu kansalaisyhteiskunta.fi -sivuilla: http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/ajankohtainen_julkaisu/kansalaisaloite_ja_kansanaanestys_demokraattisena_tyokaluna.1335. news

AJANKOHTAISTA

Keskustelua paikalliskehittäjien työpajoissa Suomen Kylätoiminta ry yhdessä maakunnallisten kyläyhdistysten, kaupunginosayhdistys Helka ry: n sekä muiden paikallistason kehittäjien kanssa tekee paikallistoimijoiden ohjelmaa 2014-2020. Ohjelman suunnittelu aloitettiin ohjelmaryhmässä keväällä 2013 ja sitä on kirjoitettu ohjelmaryhmässä siitä lähtien. Lokakuussa järjestettiin kaksi valtakunnallista Learning cafe- muotoista työpajaa Tampereella ja Oulussa.

Molempiin työpajoihin osallistui ilahduttavan laaja joukko kylien, maakunnallisten kyläyhdistysten, Leadertoimintaryhmien, kaupunginosatoimijoiden, sidosryhmäjärjestöjen sekä hankkeiden paikalliskehittäjiä.

Työpajoissa keskusteltiin maaseudun kehittämisen tulevaisuuden linjoista, kuten miten saada nuoret mukaan ja kenelle lähidemokratiakoulutus kuuluu ja miten se järjestetään yhdessä. Työpajojen toimenpide-ehdotuksia poimitaan yhteiseen paikalliskehittäjien ohjelmaan, joka valmistuu ensi keväänä.

Osallistujat keskustelivat ahkerasti Tampereen ja Oulun työpa joissa. Kuvat: Pipsa Salolammi

MAASEUTUPLUS 5/2013

7

DEMOKRATIAPÄIVÄ

Suomessa juhlittiin ensimmäistä kansallista Demokratiapäivää Lähes kaksisataa suomalaisen demokratian tilasta kiinnostunutta kansalaista ja kuntalaista kokoontui juhlistamaan ensimmäistä Demokratiapäivää kuntatalolle 17.10.

Demokratiapäivä on osa 14.-20.10. vietettyä Euroopan neuvoston paikallisdemokratian viikkoa. Viikon juuret juontavat Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan avaamiseen allekirjoitettavaksi 15.10.1985. Suomessa eduskunta on ratifioinut peruskirjan, ja se on ollut lain tasoisena säädöksenä voimassa lokakuusta 1991.

Se on ensimmäinen kansainvälisesti sitova sopimus, joka määrittelee kuntien ja niiden valtuustojen sekä valtion välisiä suhteita.

Päivän avasi Suomen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Antti Lindtman.

Puheenvuorossaan hän nosti esille kuntalain uudistamisen. Lain uudistamisen yhtenä perustavoitteena tulee olla kuntalaisten osallistumisen ja demokratian vahvistaminen. Paikallisdemokratia on toimivan yhteiskunnan kivijalka. Kuntalaiset itse tietävät parhaiten, mitä julkisia palveluita he tarvitsevat.

Lindtmanin mukaan kunnallisella demokratialla on vahva itseisarvo. Kuntalain tulee mahdollistaa kuntalaisten erilaiset vaikutusmahdollisuudet. On tärkeää, että päätökset tehdään lähellä kansalaisia ja että peruspalvelujen järjestämisvastuu on kunnan demokraattisen ohjauksen piirissä.

Kuntalaki uudistuu, samoin kuntajohtaminen

Keskusteluissa olivat esillä esimerkiksi kun8

MAASEUTUPLUS 5/2013

talain valmistelun tilanne ja lain sisällön laisyhteiskunnan ja demokratian välisestä suuntaviivat. Valtiovarainministeriön Inga kytkennästä. Ravintolapäivät, siivouspäivät Nyholm toi esille sen, että jo nyt kunnissa ja muut yhteisölliset tempaukset ovat tämän kehitetään aktiivisesti kuntalaisten kanssa päivän kansalaistoimintaa. Kun Olli Sirén yhdessä sopivia osallistumisen keinoja. ideoi Ravintolapäivää yhdessä muutaman Kuntalain tarkoituksena on luoda mah- ystävänsä kanssa jokunen vuosi sitten, heille dollisimman hyvät edellytykset kunta- ehdotettiin päivän nimeksi ”kansalaistottelaisten monipuoliselle osallistumiselle ja lemattomuudenpäivää”. Sirénin mukaan se vaikuttamiselle. Uuden kuntalain olisi hyvä olisi ollut suuri virhe. -Alusta pitää jättää muodostaa kokonaiskuva kuntalaisten sekä puhtaaksi. Oman ideologian nostaminen edustuksellisen että suoran osallistumisen ja byrokraattisen painolastin tuominen keinoista. esiin karkottaa osallistujat. DemokratiaRinnakkaisseminaarissa näkyi myös päivässäkään ei pitäisi puhua demokratikuntayhteisön johtamiasta, vinkkaa Sirén. nen. Emeritusprofessori "Päätöksen teon sijaan todelli- R av i nt o l ap ä i v ä n Risto Harisalon mukaan suudessa tärkein osallistuminen kansan suosiota poliittinen johtajuus tapahtuu päätösten valmistelussa osaltaan kuvaa se, palvelee yleistä etua. ja alulle panemisessa. " että jopa poliittiset Toisaalta se joutuu luopuolueet perustavat maan ja prosessoimaan jatkuvasti arvoja. omia pop-up -ravintoloitaan ympäri kauEmeritusprofessorin näkemyksen mukaan punkia. Olisivatko puolueet tai kuuliaiset nimenomaan luottamuksen ja keskuste- kansalaiset osallistuneet kansalaistottelelun kautta luodaan mahdollisuus monille mattomuuden päivään? sanoa sanansa asioihin. Tällä hetkellä poliittisen johtamisen haasteena on kuitenkin Valtion demokratiapolitiikan valmisteluun osallistumisen haastavuus. katse kohti kansalaisyhteiskuntaa Päätöksen teon sijaan todellisuudessa tärkein osallistuminen tapahtuu päätös- Valtion demokratiapolitiikkaa käsitelleessä ten valmistelussa ja alulle panemisessa. rinnakkaisseminaarissa emeritusprofesInstitutionaaliset järjestelmät ovat kuihdut- sori Heikki Paloheimon mukaan demotaneet mahdollisuudet tähän ja siksi olisi- kratiapolitiikassa pitäisi suunnata entistä kin syytä luoda uusia vaikuttamismalleja enemmän huomiota kansalaisyhteiskunja keksiä kokoukset uudelleen. taan. Ihmisten perinteinen poliittinen kiinnittyminen on heikentynyt, ja sen vuoksi erilaiset uudet osallistumisen muodot ovat kansalaisyhteiskunta luo omaa nousussa. Niille pitäisi saada lisää tilaa peosallistumistaan rinteisempien osallistumistapojen rinnalKolmannessa rinnakkaisseminaarissa käy- le myös valtiollisen demokratiapolitiikan tiin mielenkiintoista keskustelua kansa- kentällä.

DEMOKRATIAPÄIVÄ Dosentti Sami Borg esitteli tuoreita demokratiaindikaattoreita, jotka julkaistiin sopivasti demokratiapäivänä. Indikaattorien perusteella suomalainen demokratia voi yleisesti ottaen melko hyvin. Huolena on kuitenkin kasvava osallistumattomuus vaaleihin ja puolueiden toimintaan. Suunnan kääntäminen ei tapahdu Borgin mukaan helposti ja ilman suuria murroksia.

Uusia aineksia demokratian työkalupakkiin

Viides rinnakkaisseminaari toi uudenlaisia aineksia demokratian työkalupakkiin.

Palvelumuotoilijana toimiva Kirsikka Vaajakallio toi osallistavien menetelmien työkalupakkiin käyttäjäkeskeisiä menetelmiä palvelujen suunnitteluun. Näitä uusia palvelumuotoilun menetelmiä ovat muun muassa fokusryhmät, haastattelut, kyselyt, havainnointi, yhteissuunnittelun työpajat, prototyypit, eläytyminen, näytteleminen ja suunnittelupelit. Yhteistä näiden menetelmien käytölle on tuottaa asiakasymmärrystä palvelujen käyttäjien arjesta jo palvelujen suunnittelun alkuvaiheessa. Menetelmät mahdollistavat myös palvelujen ideoinnin ja toteuttamisen yhdessä niitä käyttävien ja niitä tuottavien tahojen kanssa.

Fiksuja kuntalaisia kannattaa kuunnella, ei vaiN kuulla

Kuntalaisia kannattaa kuunnella. He ovat fiksuja ja heillä on paras paikallistuntemus, sanoi Anders Nordh Ruotsin kuntaliitosta kertoessaan organisaationsa kansalaisdialogihankkeesta. Hän luennoi Demokratiapäivässä yhdessä Åbo Akademin professori Kimmo Grönlundin kanssa aiheesta Kansalaisdialogi ruotsalaiseen tapaan.

Keskusteleva demokratia ja kansalaisdialogi ovat osoittautuneet tehokkaiksi tavoiksi saada selville, mitä kuntalaiset haluavat ja ajattelevat. Nordh käyttää mm. esimerkkiä, jossa ympäri kuntaa pystytettiin kylttejä, joissa saattoi lukea esimerkiksi: "Kymmenen vuoden päästä tämä tori on katettu. Tai sitten ei." Se on saanut kuntalaiset ajattelemaan ja reagoimaan.

Päivi Kurikka Kuntaliitto

"Kuntakoot suurenevat, mikä aiheuttaa sen, että hallinto etääntyy"

Luottamusta ja yhteistyötä vahvistava projekti vie kuntalaiset keskiöön Kuntalaiset keskiöön -projekti on kuntien, Suomen Kuntaliiton ja eri sidosryhmien yhteinen kehittämisprojekti, jolla halutaan vahvistaa demokratiaa kuntalaislähtöisesti.

Tavoitteena on lisätä kuntaorganisaation ja tavallisten kuntalaisten välistä vuorovaikutusta, luottamusta ja yhteistyötä, Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka sanoo.

– Tahdomme löytää samalla kuntalaisille uusia vaikuttamisen väyliä ja haluamme kannustaa käyttämään niitä kunnissa, kuvailee Kurikka maaliskuussa 2013 käynnistynyttä projektia.

Lähiasiat kiinnostavat

Kuntalaiset keskiöön –projektin tavoitteena on, että lähivaikuttaminen toimisi jokaisessa kunnassa. Ei kuitenkaan ole tarkoitus rakentaa normeja tai malleja. Ajatus on, että jokainen kunta itse löytäisi itselleen sopivimman tavan. Kunnat ovat yksilöitä, kulttuuriltaan ja alueiltaan toisistaan poikkeavia.

Jos asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan ja kuntalaiset aidosti kokevat voivansa vaikuttaa, se näkyy kunnallisen demokratian voimistumisena ja aktiivisuutena. Tähän projektissa luotetaan.

– Perusajatus on, että kunnan elinvoima perustuu sen asukkaisiin, Päivi Kurikka sanoo.

– Ihmisellä täytyy olla mahdollisuus vaikuttaa asioihin, jotka ovat hänelle tärkeitä.

Eri elämäntilanteissa ja vaiheissa asioiden merkitys vaihtelee. On vain kaivettava esiin oikeita väyliä ja varmistettava, että asiakasraateja, kansalaisaloitteita ja muita väyliä pitkin tulleita kuntalaisten ääniä kuunnellaan. Tiukka keskusjohtoisuus ei aina ole paras malli.

– Kuntakenttä on uudistumassa. Edessä on uusi tilanne, joka automaattisesti tuo

tullessaan uusia haasteita. Esimerkiksi joissakin liitoskunnissa on jo kokeiltu uusia vaikuttamisen väyliä, Kurikka sanoo.

– On tärkeää, että koko kuntaorganisaatiossa on yhteinen tahtotila, jonka tavoitteena on nostaa kuntalaiset keskiöön.

Koulutusta hallinnolle ja luottamushenkilöille

Liikkeelle lähdetään suunnittelemalla tähän suuntaan kannustavaa koulutusohjelmaa kuntien luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja kunnissa toimiville kansalaisjärjestöille. Kirkkaana johtotähtenä on perusajatus siitä, että kuntalaiset tuntevat käytännössä paremmin kunnan palvelut ja toiminnan.

– Kuntakoot suurenevat, mikä aiheuttaa sen, että hallinto etääntyy. Tai ainakin kuntalainen helposti kokee sen niin. Siksi uusien vaikuttamisväylien löytäminen on tärkeää, Kurikka kuvailee tilannetta, mihin uutta koulutusohjelmaa rakennetaan.

– Laajalla kunta-alueella on tärkeää kuulla myös reuna-alueiden mielipiteitä, näkemyksiä ja ääntä.

Kurikka muistuttaa, että kunnat ovat olemassa kuntalaisia varten. Hän sanoo, että vieraantuminen kunnasta näkyy muun muassa kuntavaaleissa, missä äänestysprosentit ovat laskussa. Enimmäkseen on vieläpä niin, että isoissa kunnissa on huonommat äänestysprosentit kuin pienissä kunnissa, missä hallinto on lähempänä ja tutumpaa.

Päivi Kurikka huomauttaa, että pelkkä äänestäminen ei kuitenkaan ole ainoa tapa vaikuttaa kotikunnan asioihin.

– Täytyy voida vaikuttaa muutenkin.

Siksi uusien vaikutuskanavien avaaminen on tärkeää.

Viestintäyksikkö/ Kuntaliitto

MAASEUTUPLUS 5/2013

9

VAIKUTTAMINEN

Vaikuttaminen verkossa Valtakunnan hallinto tekee päätöksenteosta läpinäkyvämpää ja kutsuu kansalaisia osallistumaan päätöksentekoon ja mm. lakien valmisteluun ja strategioiden luonnosteluun verkossa. Oikeusministeriön Osallistumisympäristö-hankkeessa kehiteltiin muutama vuosi sitten otakantaa.fi-palvelu, jossa hallinto voi keskusteluttaa valmistelussa olevia aiheita. Palvelu on ollut ahkerassa käytössä, ja osa keskusteluista on herättänyt jopa satoja kommetteja ja ehdotuksia.

Tämän lisäksi valmistellaan monella eri suunnalla työkaluja kansalaisten kuulemiseksi. Ongelmana näissä työkaluissa on edelleen kuulemisen vaikuttavuus. Myöskään kaikki aiheet eivät herätä kansalaisissa halua keskustella, vaikka päättäjät niin toivoisivatkin. Oikean kanavan valinta, selkeä kieli ja suunnitelmallisuus ovatkin avainasemassa kansalaiskeskustelun aloittamisessa.

Vaikuttamisen suunnittelu 1) Tilanteen analysoiminen: kenen halutaan vaikuttavan?

2) Tavoitteen valinta: tiedon hankinta/ keskustelu/ näkemysten sovittelu 3) Osallistamismenetelmän valinta: miten tavoitetaan kohderyhmä?

4) Prosessin aikataulutus 5) Osallistamissuunnitelma: Varattava työaikaa, sopiihan menetelmä kaikille?

Pipsa Salolammi Suomen Kylätoiminta ry

ASUKKAAN ÄÄNI VAIKUTTAA! Miten maaseudun ääntä kuullaan tulevissa suurkunnissa? Miten kaupunki hyötyy kylien elävyydestä? Miten hedelmällistä yhteistyötä tehdään kaupungin ja maaseudun välillä? Kuinka yhteisöllisyys saadaan palvelemaan lähidemokratiaa tuottamalla palveluita omalle alueelle?

Kalakukko ry:n Asukkaan Ääni – paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa –hanke pohjautuu Pro Gradu-työhön ”Semmonen demokratia, jossa kuunnellaan kaikkia” (Päivi Pohjolainen 2012), jossa haastateltiin kyläpäälliköitä lähidemokratian ymmärtämisessä.

Syksyn ja kevättalven 2014 aikana tiedotetaan, haetaan, vertaillaan ja tehdään paikallisvaikuttamisen malleja Kuopion liitoskuntiin. Tarpeet ja ehdotukset osallisuuden lisäämisestä kirjataan myös maaseutuohjelmiin.

Hankkeessa hyödynnetään kuntalain jo mahdollistamat alueellisen vastuun ja vallan toimielimet kuntien eri osiin.

Asukkaan Äänen lähidemokratian ”reikäleipä-malli” hyödyttää kaikkia Kuopion maaseutualueita. Mallissa kootaan budjettivaltaa käyttävien alueellisten toimielinten rinnalle yhteistyöhön aktiiviset kylien ja järjestöjen yhteenliittymät. Maaseutupalveluita tuottavat ensisijaisesti yrittäjät ja kolmas sektori, osittain ne tilattaisiin suurkunnan keskushallinnolta. Konsulenttina toimii myös euro siten, että tietyt palvelut on edullisinta tuottaa paikallisin voimin. Asukkaan Ääni tuo Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja SYTY:n tavoitteita tiedoksi kylille ja kuntiin. Tekeminen ja osallistuvuus ovat parasta paikallisvaikuttamista. Lisätietoja ja hankkeen tiedotusmateriaalia www.kalakukkory.fi.

Päivi Hagman Projektipäällikkö 10

MAASEUTUPLUS 5/2013

Kuntalaisaloite.fi

Kuka voi tehdä kuntalaisaloitteen? Aloiteoikeus perustuu kuntalain 28 §:ään, jonka mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Kunnan on ilmoitettava aloitteen tekijälle aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Lisäksi kunnan valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Kuntalaisaloite.fi-palvelussa voi tehdä aloitteen oman kuntansa toimivaltaan kuuluvassa asiassa, jos kunta on ottanut palvelun käyttöönsä.

Aloitteeseen voi kerätä myös muita osallistujia, eli “kerätä nimiä”. Kaikki kuntalaisaloite.fi-palvelussa tehdyt aloitteet ovat julkisia. Lisäksi muut kunnan jäsenet kuin asukkaat voivat tehdä kunnalle aloitteita.

Esimerkki: Aloite Korpilahden terveysaseman pelastamiseksi. Aloitteen tekijät haluavat, että terveyskeskus pysyy Korpilahdella ja sulut lopetetaan ja järjestetään tarpeeksi lääkäreitä sekä hoitajia.

Kansalaisaloite.fi

Kansalaisaloite on Suomen kansalaisten suora vaikuttamiskeino lainsäädäntöön. Suomen kansalaisilla on perustuslaissa turvattu oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Tämän valtiollisen tason vaikuttamiskeinon käyttäminen edellyttää, että aloitetta kannattaa vähintään viisikymmentätuhatta äänioikeutettua Suomen kansalaista kuuden kuukauden kuluessa. Kansalaisaloite. fi-verkkopalvelussa voi tehdä kansalaisaloitteita sekä kannattaa ja seurata muiden tekemiä aloitteita.

Esimerkki: Kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi

Otakantaa.fi

Otakantaa.fi-palvelussa virkamiehet, kansalaiset ja järjestöt voivat nostaa asioita yhteiseen käsittelyyn luomalla hankkeen. Sen voi rakentaa erilaisista osallistumistavoista, kuten keskusteluista, kyselyistä ja suorasta verkkokeskustelusta (chat). Palvelu toimii kansalaisten, järjestöjen, hallinnon ja päätöksentekijöiden kohtauspaikkana.

Esimerkki: Salon kaupunki on saanut satoja viestejä palvelun kautta hyödyntäessään sitä leikkausten suunnittelussa: Salolaisilla on nyt mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa siihen, miten Salon kaupungin selviytymissuunnitelmaa ja siihen liittyviä mittavia säästöjä toteutetaan. Selviytymissuunnitelma tarkoittaa muutoksia palvelurakenteessa ja toisaalta organisaatiomuutoksen kautta syntyviä henkilöstösäästöjä.

Kaupunki järjestää myös avoimia kuulemistilaisuuksia, joihin voi esittää etukäteen kysymyksiä otakantaa.fi -palvelussa.

KOLUMNI

Serbit, kroaatit ja bosniakit verkostoa rakentamassa Verkostoyhteistyö on sitä haastavampaa maan alueella. mitä enemmän erivärisiä lippuja kokoLokakuun verkostokoulutus pidettiin uspöydän ympärillä heilutetaan. Suomen Mostarissa, jossa järjestelyistä vastasi enKylätoiminta ry tasapainoilee kylä- ja tinen kroaattisotilas ja nykyinen kehittäLeader-toimintojen välillä. Irlannin pai- misyhdistyksen vetäjä. Yhden illan hän kalliskehittäjien verkostossa maaseudun toimi myös oppaana sodan raunioittamassa Leader-toimijat väittävät kaupunkien Unesco-kaupungissa. Syvä, kirkasvetinen ”Leader-like”-toimijoiden dominoivan kes- joki jakoi kaupungin kroaattien ja bosnikusteluja. Mutta entäpä jos samaan verkos- akkien puoliskoihin. Serbien saartorentoon pitäisi saada mahtumaan Jugoslavian gas kranaatinheittimineen oli kaupunkia hajoamissotien eri osapuolet? ympäröivillä kukkuloilla, joista vain yksi Kun ensimmäisen kerran matkus- pysyi kroaattien hallinnassa sodan loptin Bosnia-Herzegovinaan ELARDin puun asti. Kroaattisotilas kertoi olleensa (European LEADER Association for Rural saarretussa, luhistuvassa kaupungissa koko Development) verkostonrakentamishank- sodan ajan. Sen päätyttyä hän oli ensimkeen tiimoilta toukomäisiä, joka uskalsi ylittää kuussa, lentokentällä oli "Kotoisat vastakkainasette- joen bosniakkien puolelvastassa nuori serbimies; lumme alkoivat äkkiä tun- le – koska hänet tunnetkansalaisjärjestöaktii- tua kovin vähäpätöisiltä" tiin ja häneen luotettiin. vi ja pienten lasten isä Turistikierroksemme päätSrebrenican seudulta. tyi kuuluisalle Mostarin kiJugoslaavit ovat ehkä välittömin kansa visillalle, jonka turkkilaiset rakensivat 500 jonka tunnen, joten muitta mutkitta hän vuotta sitten. Nykyisen rekonstruktion turkryhtyi todistamaan, että Srebrenican kan- kilaiset rakensivat 15 vuotta sitten, ja sillan sanmurhaa ei koskaan tapahtunut. Serbien bosniakkien puoleisessa päässä katselimme valtaaman kylän asukkaat oli määrä kuljet- kirjakaupan videolta kroaattisotilaan itkua taa busseilla turvaan hollantilaisten rau- sillan romahtaessa raketti-iskun yhteydessä hanturvaajien seuratessa sivusta. Jokaiseen marraskuussa 1992. bussiin tuli yksi serbisotilas vartijaksi. Kun Seuraavana aamuna istuimme edelyhdellä matkan varren monista tarkastus- lä kuvattujen henkilöiden ja muutaman pisteistä huomattiin matkustajien anasta- muun kanssa pohtimaan esitystä Bosnianeen vartijan aseen ja ampuneen hänet, Herzegovinan maaseutukehittäjien verkoslahdattiin tämän ja parin seuraavan bussin ton luomiseksi. Osallistujat olivat tehneet matkustajat, muttei enempää. Varsinaisen kotiläksynsä ja esittelivät naapurimaiden massamurhan toteuttivat eri kansanryh- Kroatian, Serbian ja Slovenian verkostomistä kootut, sodassa jalostuneet rikolliset mallit sekä niiden sovellettavuuden Bosniapalkkamurhaajat serbien vastapuolen käs- Herzegovinassa. Eniten kiinnostusta herätti kystä. Tarkoituksena oli saada länsimaat kuitenkin Iso-Britannian malli, jossa maan ja NATO iskemään sodassa niskan päällä eri osien verkostot ovat verraten itsenäisiä ollutta Serbiaa vastaan, mikä osaltaan johti- mutta keskushallinnon koordinaatiossa. kin Belgradin pommituksiin ja rauhansopi- Niinpä kolmen päivän sopuisien istunmukseen vuonna 1995. Rintamalinjoja nou- tojen päätteeksi päädyimme esitykseen, datellen syntyi myös Bosnia-Herzegovinan jossa tasavallalla ja federaatiolla olisi oma, valtio, joka jakaantuu Serbitasavaltaan se- kansalaisjärjestöpohjainen maaseutukä Bosnian ja Herzegovinan federaatioon. verkostonsa ja näillä valtiotason koordiUskontokuntien mukaan määritellyt kan- naatioelin. Verkostojen jäseniksi voisivat sanryhmät eli serbit (ortodoksit), kroaatit liittyä hakemusten ja myöhemmin sovitta(katoliset) ja bosniakit (muslimit) asuvat van arviointikriteeristön pohjalta järjestöt, hajallaan ja toisiinsa sekoittuneina koko yritykset, julkisorganisaatiot ja yksityiset

Maailmanrauhaa toivova kolumnisti Petri Rinne on Leader-ryhmä Joutsenten reitti ry:n toiminnanjohtaja sekä eurooppalaisen Leaderkattojärjestö ELARD:n nykyinen presidentti (2013 loppuun asti). petri.rinne@joutsentenreitti.fi

henkilöt. Tehtävät muistuttavat muiden eurooppalaisten maaseutuverkostojen tehtäviä ja resurssit riippuvat ulkomaisesta hankerahoituksesta.

Istuessamme viimeistä iltaa Mostarissa yhden serbin, yhden kroaatin ja yhden serbokroaatin (edellisten risteytys) kanssa kysyin, eikö yhteistyö eri kansanryhmien välillä tunnu vaikealta näin pian sodan jälkeen. Vastauksena oli muutama sotavitsi ja toteamus, jonka mukaan rinnakkaiselossa on vuosisatojen aikana totuttu silloin tällöin toistuviin konflikteihin. Rauhan aika on sitä tehokkaammin käytettävä yhteistyön rakentamiseen.

Kotoisat vastakkainasettelumme alkoivat äkkiä tuntua kovin vähäpätöisiltä.

MAASEUTUPLUS 5/2013

11

LEADER-HANKKEET

Se on enemmän kuin logo ja slogan.

Se on enemmän kuin visuaalinen ilme.

Se on enemmän kuin imago tai mielikuva.

Se on Leader-brändi.

Nautittavissa koko maassa ensi vuoden alusta lähtien.

Leader-brändi

Ihmisten kokoisille ideoille

Satakunnan Leader-ryhmien aloitteesta käynnistynyt brändityö on saatettu valmiiksi. Leader-brändi esiteltiin 5.11. Leadertyön ajankohtaispäivillä Hämeenlinnassa.

Satakuntalaisten, Maaseutuverkostoyksikön ja mainostoimisto Staartin yhdessä puurtama visuaalinen ilme ja ydinviestit hiottiin lopulliseen asuunsa yhdessä SYTYn Leaderasiamiesten kwanssa.

Staartin suunnittelujohtaja Juuso Kemi kuvailee brändipilotin alkuvaiheita ja tavoitteita: -Leader-ryhmät tekevät hienoa työtä alueidensa kehittämiseksi. Valitettavan harva osaa yhdistää Leader-toimintaa ja siitä saatuja tuloksia, johtuen ryhmien erilaisista ilmeistä ja viesteistä. Leaderilaiset eivät ole puhuneet yhdellä äänellä, jolloin toiminnasta on ollut vaikea saada oikeanlaista kuvaa.

Kemi jatkaa: -Yhdessä Satakunnan Leader-porukan kanssa lähdimme rakentamaan yhtenäistä ja ymmärrettävää Leaderbrändiä, mikä onnistuikin yli odotusten ja leviää nyt koko Suomeen. Isännänviiristä inspiraationsa saanut Leader-lippu liehuu tulevaisuudessa kaikkien ryhmien nimien yhteydessä, niputtaen erinimiset ryhmät saman tunnuksen alle. Samalla otetaan käyttöön slogan “Ihmisten kokoisille ideoille”.

Siitähän Leader-toiminnassa on loppujen lopuksi kyse, pienempienkin paikallisten ideoiden kehittämisestä ja toteuttamisesta.

12

MAASEUTUPLUS 5/2013

Logot ja visuaalinen ohjeistus on ladattavissa loppu vuonna maaseutu.fi:stä.

Leader-toiminnan ydinviesti kiteytyy kolmeen sanaan: toimintaa, neuvontaa, rahoitusta. Kukin niistä avataan lyhyillä teksteillä, jotka on hiottu ymmärrettäviksi ja kiinnostaviksi johdannoiksi. Tavoitteena on, että näillä kiteytyksillä Leader-toiminta avautuu ihan jokaiselle asiasta kiinnostuneelle. Uusi ilme otetaan käyttöön Leaderryhmissä alkuvuodesta 2014, ja yhteinen uusi Leader-portaali leadersuomi.fi avataan kevään aikana.

Brändikapula ojennettiin Hämeenlinnassa eteenpäin Suomen Kylätoiminta ry:n Leader-jaostolle.

Brändijohtajuus on kuitenkin kaikkien osallisten yhteinen. Leader-jaosto ohjaa Leader-viestiä yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston sekä Maaseutuverkostoyksikön kanssa.

Brändijohtajuus on asia, jossa yksityinen ja julkinen taho tekevät konkreettista yhteistyötä, mikä on ainutlaatuista myös koko EU:n tasolla.

Heli Walls Leader- asiamies, Suomen Kylätoiminta ry

Marjut Haapanen Tiedottaja, Satakunnan Leader- ryhmät

Kuudestaan ry www.kuudestaan.net Taitotie 1, 63300 Alavus Puh. 040 507 6104

Leader-tukea maaseudun yleishyödyllisille hankkeille ja mikroyrityksille Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry

Veckjärventie 1, 06150 PORVOO

www.silmu.info

yvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2009 HYVÄÄ JOULUA JA MENESTYKSEKÄSTÄ UUTTA VUOTTA 2014 TOIVOTTAVAT :

Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2009

www.lounaplussa.fi Koulukatu 13, 30100 FORSSA Puh. (03) 438 2070 tai 050 583 4715 Fax (03) 438 2069 tuula.kallioinen@lounaplussa.fi

OTA YHTEYTTÄ!

Toiminnanjohtaja: Tuija Riukulehto, tuija@verkox.fi, gsm 040 5410 774

Puheenjohtaja: Ari Nuotio, ari.nuotio@jakk.fi, gsm 040 5089 415

Sihteeri: Eija Uusi-Äijö, eija-uusi-aijo@wenetor.com 040 7332 564

Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme oikein Rauhallista ja Hyvää Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta 2009 Rauno Kuha www.perapohjola.fi Pappilantie 9, 97700 RANUA Puh. 040 544 1164 rauno.kuha@perapohjola.fi

Eteläinen Asemakatu 2 A, 11130 RIIHIMÄKI Puh. 050 573 2972 www.emory.fi

Pomoväst rf Gunilla Wasström www.pomovast.fi

www.outokaira.fi

www.silmu.info Gina Forsström Kirkkotie 176, 07170 PORNAINEN Bäckasinkuja 1 A, 07880 LILJENDAL Puh 041 442 6602 gina.forsstrom@silmu.info

Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2009

www.rieskaleader.fi PL 84 (Vierimaantie 5), 84101 YLIVIESKA puh. 040 553 7209 fax. 08 423 492 kirsti.oulasmaa@rieskaleader.fi MAASEUTUplus 6/2008

13

www.pokory.fi www.ykkosakseli.fi Kitulantie 5, 25410 SUOMUSJÄRVI puh. 0400 982 236 toimisto@ykkosakseli.fi

Kauppakatu 23, 35800 MÄNTTÄ puh. 03 474 0051 / 03 474 0050 / 044 574 0052 pokory@phpoint.fi

MAASEUTUPLUS 5/2013

13

MAASEUTUPARLAMENTTI

Maaseutuparlamentissa jaettiin Innovaatioihin törmää kaikkialla, kun yritykset, laitokset, hallinto ja ihmiset yrittävät kaikki kilpaa etsiä uusia keksintöjä.

Mitä jos emme ainoastaan etsisi uutta vaan keskittyisimme hyödyntämään jo keksittyä pyörää?

Istuntosalissa käy kuhina kun osallistujat 70 eri maaseutujärjestöstä ympäri EU:ta asettuvat paikoilleen Brysselin Talous- ja Sosiaali-komitean päärakennuksessa. Salissa järjestetään ensimmäinen Eurooppalainen maaseutuparlamentti ja ilmapiiri on odottava.

Tästä tapaamisesta ei ole tarkoitus lähteä kotiin tyhjin käsin, vaan täällä päättäjät kohtaavat paikallistason toimijat ja ajatuksia vaihdetaan vapaasti. Ajatusten lisäksi vaihdetaan myös parhaita käytäntöjä. Nämä voivat olla prosesseja, rakenteita, hankkeita, tapoja tehdä asiat mahdollisimman hyvin ja niin, että muut maat voivat ottaa niitä mallia ja hyödyntää toimivia järjestelmiä omissa maissaan.

Eurooppalainen maaseudun yhteisöliike vahvistuu parhaillaan. Osassa maita maaseutuliikkeet ovat viime aikoina organisoituneet liikkeesi, kun toisissa maissa niillä on pitkät perinteet. – Tällainen kokous ja yhteistyö ovat ainutlaatuisia, eikä tällä tasolla ole toimittu koskaan aikaisemmin, sanoo Staffan Nilsson, joka johtaa Hela Sverige Ska Levaa, eli Ruotsin kylätoiminnan kattojärjestöä, sekä Euroopan maaseutuparlamentin kansainvälistä valmistelukomiteaa.

eurooppalaiselle tasolle asti. Suomesta paikalla olivat mm. maa- ja metsätalousministeriöstä Päivi Kujala ja JuhaMatti Markkola, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintatapaa oli esittelemässä työ- ja elinkeinoministeriöstä Hanna-Mari Kuhmonen, Suomen Kylätoiminta ry:stä Pipsa Salolammi, Varsinais-Suomen kylät ry:n ruotsinkielinen kyläasiamies Pia Prost. Lisäksi PREAPAREn ja ERCAn jäseninä ja tapahtuman järjestäjinä paikalla olivat Peter Backa sekä Kim Smedslund.

Maaseudun kehittäjien kattojärjestö ERA (European Rural Alliance) on kerännyt viime vuosina esimerkkejä ja menetelmiä hyvistä käytännöistä. Kaikista kiinnostavimmat esimerkit valittiin maaseutuparlamentin eksperttipaneeliin keskusteltaviksi ja kehitettäviksi.

Suomessa järjestettiin hyviä käytäntöjä paikallistava seminaari aikaisemmin lokakuussa ja tulokset vietiin maaseutuparlamenttiin jaettavaksi. Jatkoon pääsi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän verkostomainen työtapa. Muita esimerkkejä olivat mm. maittain järjestettävän vuotuiset maaseutuparlamentit, joissa poliitikot ja kansalaiset keskustelevat yhdessä. Niitä järjestetään jo mm. Ruotsissa, Latviassa, Virossa, Hollannissa ja suomenruotsalaiset järjestävät vastaavaa myös Suomessa.

Hyvänä käytäntönä esiteltiin myös TŠekissä järjestettävä koulutus maaseu-

dun kehittämistöihin, mistä valmistuneet maaseutukoordinaattorit ovat työllistyneet menestyksekkäästi.

Ruotsissa kehitellään parhaillaan menetelmäpankkia, jonne kerätään hyviä menetelmiä, ja sieltä voi vapaasti käydä poimimassa itselle soveltuvia tapoja toimia.

Lisäksi EU:n Maaseutuverkostoyksikkö ENRD lanseerasi hyvien käytäntöjen tietokannan syys-lokakuun vaihteessa.

Verkkosovelluksessa on yli 600 hyvää käytäntöä poimittuna ja valmiina hyödynnettäväksi soveltuvin osin ympäri Eurooppaa (http://enrd.ec.europa.eu/policy-in-action -> RDP Project database). Vuoden 2014 alussa Maaseutuverkostoyksikkö lanseeraa jälleen jo perinteeksi muodostuneen Hyvät käytännöt –kilpailun, jossa etsitään parhaita käytäntöjä ja finalistit esitellään Maaseutugaalassa vuoden 2014 lopussa.

Maaseutuparlamentti kokoontui nyt ensimmäistä kertaa, mutta tarkoituksena on tehdä tapahtumasta joka toinen vuosi järjestettävä maittain kiertävä perinne.

Tällä kertaa sen pääjärjestäjinä toimivat The European Rural Alliance (ERA), the European Rural Community Association (ERCA) sekä the Partnership for Rural Europe (PREPARE).

Pipsa Salolammi Suomen Kylätoiminta ry Lisää: www.europeanruralparliament.com

Miksi Maaseutuparlamentti?

Maaseutuparlamentti rakentaa sillan yhteiskunnan ja päätöselinten välille. Pienikin ääni pääsee kuulluksi, joten se on tärkeä osallistavan demokratian edistäjä. Siellä kokoonnutaan vaihtamaan ajatuksia, keräämään ideoita sekä vaikuttamaan päätöksiin.

Maaseutuparlamentti korostaa maaseudulla olevien aktiivisten toimijoiden merkitystä alueellisen kehityksen kannalta, jatkuen 14

MAASEUTUPLUS 5/2013

"Tapahtuma on erittäin arvokas. Olemme pystyneet itse järjestämään näin ison tapahtuman ruohonjuuritasolla. Toivottavasti tämä järjestetään säännöllisesti tästä lähtienkin!”

Peter Backa, Svenska Studiecentralen

MAASEUTUPARLAMENTTI

parhaita käytäntöjä "Tämän kautta saadaan maaseudun ääni kuuluviin ja vietyä Euroopan tasolla eteenpäin" Hanna-Mari Kuhmonen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

“Selvästi tällaisia tapahtumia kaivataan, missä kansalaisjärjestöt voivat yhdessä keskustella EU:ssa tapahtuvista asioista. Maaseutuparlamentti oli hyvä ensimmäinen kokeilu, ja tästä on hyvä jatkaa kehittämistä eteenpäin. Kansalliset ja Euroopan maaseutuverkostoyksiköt voisivat olla aktiivisemmin mukana” Juha-Matti Markkola, Maaseutuverkostoyksikkö

Maaseutuparlamentin sali oli täynnä maaseudun kehittäjiä. Pienessä kuvassa Staffan Bond ruotsalaisesta Hela Sverige ska Leva:sta äänessä.

Kuvat: Pipsa Salolammi

MAASEUTUPLUS 5/2013

15

KYLÄTOIMINTAA

KYLÄAVUSTAJALTA APUA MONEEN TARPEESEEN Kyläyhdistykset ovat palkanneet Kyläapu-hankkeen avulla kyläavustajia Uudellamaalla viime syksystä alkaen. Suomen Kylätoiminta ry toivookin kyläavustajia koko maahan. Kyläapu-hankkeen kautta työllistetään pitkäaikaistyöttömiä kyläavustajiksi avustamaan osaamisensa mukaan asukkaita pienissä korjauksissa, kylätalon ylläpidossa tai kylän harrastustoiminnassa. Kiteytetysti kyläavustajan tehtävänä on auttaa kyläläisiä arjen askareissa. Tästä syksystä alkaen kyläavustajan toimenkuva laajenee energianeuvontaan.

Uudenajan naapuriapua ja energiatietoutta

Kyläavustaja tekee jokamiestason töitä, jotka tukevat kyläläisten arkea. Tällaisia palveluita ovat mm. talonpito, pihatyöt, pienet kunnostustyöt, asiointi, siivoaminen, puiden pilkkominen ja jopa atk-tuki.

Kyläavustaja ei kuitenkaan tee luvanvaraisia töitä. Työ ei myöskään kilpaile yksityisen yritystoiminnan kanssa. Kyläavustajalta voi nyt myös kysyä energiasäästövinkkejä, sillä kyläavustaja välittää puolueetonta energianeuvontaa.

Kyläyhdistyksellä on myös kylän yhteisiä tehtäviä omalle kyläavustajalle. Yhdistyksen kylätalolla kyläavustajalle riittää tekemistä tilaisuuksien järjestämisessä, samoin yleisissä hommissa pihalla ja sisällä.

Yhteiset toimitilat ovat samalla kyläyhdistysten vahvuus työllistämishankkeessa.

Kyläyhdistyksellä on paljon monipuolista toimintaa, esimerkiksi Palopuron ruokamaanantait tai Veikkolan skeittiramppi ovat hyvin suosittuja, mutta samalla työllistäviä paikkoja.

Kylätalo keskellä toimintaa

Kylätalot ovat kylien toimintakeskuksia ja kohtaamispaikkoja. Niitä on Suomessa ilahduttavan runsaasti. Kyläavustajan työlistalla voi hyvin olla asukkaiden palvelun ja muiden suorittavien töiden lisäksi kylätalon isännöinti. Suomessa on jo kylätaloja, joissa on tilaa ja toimintaa aamusta iltaan; on lasten ja eläkeläisten kerhotoimintaa, kokouksia, harrastuskerhoja, kuntosaleja, paikallisia yrittäjiä sekä ruokailua ja juhlatilaa.

Kyläavustaja voi olla tulevaisuudessa se 16

MAASEUTUPLUS 5/2013

toimija, joka pitää kylätaloa ja sen myötä koko kyläkeskusta elävänä. Kylässä on tällöin vähintään yksi paikka ja yksi henkilö, jolta voi kysyä apua arjen askareisiin ja vaihtaa päivän kuulumiset. Erityisesti yksin asuvalle vanhukselle keskustelun merkitys voi olla liki yhtä suuri kuin käytännön avun saaminen. Kunnallisilla kodinhoitajilla on valitettavasti niin kiire, ettei heillä ole aikaa jäädä kahville, mutta kyläavustajalla on.

Kyläavustajat mukana valtakunnallisessa energianeuvonnassa

Kyläavustaja on hyvä jakelutie ja tiedon lähde, kun asian laatu sitä vaatii eikä nettitietokaan avaudu yhdellä lukemisella.

Uudellamaalla kokeillaan nyt Suomen Kylätoiminta ry:n ja Uudenmaan energianeuvonnan yhteistyötä, Motiva Oy:n auttamana. Motiva Oy on valtion kokonaan omistama asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Yhtiö on tuottanut oman tietoaineiston kotien energiankäytöstä kylätoiminnalle. Hanke valmentaa kyläavustajia ohjaamaan kyselijät hakemaan apua arjen energiaratkaisuihin kotisivuilta ja Uudenmaan osaavilta energianeuvojilta. Energiatietoa jaetaan myös kasvokkain: ensimmäinen SYTYn ja

LEADER-HANKKEET Uudenmaan energianeuvonnan energiailta järjestettiin Degerbyssä Inkoossa ja seuraava Veikkolassa Kirkkonummella.

Kaikki mukaan ja yhdessä eteenpäin

Suomen Kylätoiminnan Kyläapuhanke aloitti toimintansa viime syksynä Uudellamaalla. Uudenmaan ELY-keskus osallistuu Kyläapu-hankkeen rahoitukseen.

Kyläapu-hankkeessa kyläyhdistykset palkkaavat pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella kyläavustajiksi ja Kyläapu-hanke hoitaa työnantajabyrokratian. Tavoitteena on laajentaa tulevaisuudessa kyläapukonsepti koko maahan. Kaikki kylä- ja kaupunginosayhdistykset ovat tervetulleita mukaan kyläaputoimintaan.

RAJATTOMAT KYLÄT

- katso kauas nähdäksesi lähelle Suuri Valokuvakilpailu järjestettiin Ra jattomat Kylätteemalla kaikilla kumppanialueilla, ja voitta jakuva äänestettiin 30 parhaaksi valituista Kylien illassa Kaavilla maaliskuussa 2013. Kuvan otti: Vaclav Vojtech TŠekistä.

Juhani Nenonen projektipäällikkö Kyläapuhanke & energianeuvonta Suomen Kylätoiminta ry

Ensimmäisen yhteinen energiailta Degerbyn kyläyhdistyksessä. Illan hyötytietoa kuuntelemassa Risto Borgelin (vas.), Degerbyn kyläavusta ja Lars Dienel ja projektipäällikkö Juhani Nenonen. Kuva Lena Selén.

Aktiiviset koillissavolaiset kylät toimivat yhdessä tsekkien ja pirkanmaalaisten kanssa hakien ideoita ja tekoja kylän kehittämiseksi, elävöittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi. Välineinä käytetään luontoa, kyläkulttuuria, tapahtumia sekä kylämatkailua. Rajattomat kylät -hanke käsittää kolme yhteistä kansainvälistä kylätapahtumaa ja sen työpajoja.

Ensimmäiset kyläworkshopit järjestettiin kesäkuussa 2012 Valkeakoskella Metsäkansan kylällä. Seuraava kylävaihto tapahtui lokakuussa 2012 Tsekissä. Kolmas kansainvälinen kylätyöpajaviikko järjestettiin maaliskuussa 2013 Pohjois-Savon Tahkon kulmilla, missä päästiin kilpailemaan liaanihypyissä ja potkuriviestissä, pilkkimään ja vetämään verkkoja, leipomaan kalakukkoa ja karjalanpiirakoita, kokeilemaan erilaisia kädentaitoja, tanssimaan ja savusaunomaan, tutustumaan Slow Life Country -matkailubrändiin jne.

Kylien matkailuyrittäjät ja kyläyhdistykset tekivät upeaa yhteistyötä kaikkien parhaaksi kylävetovoiman ja -elävyyden lisäämiseksi.

Hankkeesta on poikinut uusia yhteistyön uria myös Kalakukon muiden hankkeiden yhteistyöllä (mm. Kivestä ja Puusta, SlowLi, LINC 2013).

Rajattomat kylät -Villages without Fences -yhteistyössä on Kalakukko ry:n, Pirkan Helmi ry:n ja TŠekin Sdruzeni Splav-Leader-ryhmän kyliä.

Kalakukkokylistä mukana ovat toimineet Kaavin Mäntyjärvi, Nilsiän/ Kuopion Lastukosken kylät ja Tahko sekä Juankoski (kulttuurihistoriallinen seura).

Rajattomat kylät on osa Kalakukko ry:n Rural Partners II-vaihetta (kansainvälistymisen aktivointia). Kylähankkeen vaiheet ovat toteutuneet kolmen kansainvälisen kylätyöpajan muodossa kaikkien kumppanien alueilla vuorotellen.

Hankkeen tuotoksina ja jatkumona rakennetaan: -kylien kansainväliset nettisivut (suomi, tshekki, englanti) www.villageswithoutfences.eu -kylä-DVD työpajoista ja YouTube-videoita -kyläruokien keittokirja kolmella kielellä -kyläyrittäjien internet-shop

Päivi Hagman Kalakukko ry

MAASEUTUPLUS 5/2013

17

INNOVAATIOLEIRIT

”Leireille ei voi vain osallistua, ne eletään läpi”

Tahto.

Rohkeus.

Heittäytyminen.

Uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja maaseudulle, uusia ihmissuhteita, uusia verkostoja, uusia hankkeita, ideoita ja uutta intoa kehittämiseen. Tällaisia ovat Maaseutuverkoston alueelliset innovaatioleirit. Ja näiden tulosten perusteella leireistä näyttäisi tulevan pysyvä työskentelymenetelmä jo vuonna 2014.

Lähtökohta on aina sama: tarve kehittää ja luoda uutta. Leirien teemat syntyvät alueellisista kehittämissuunnitelmista, joiden perusteella tunnistetaan tärkeimmät kehittämiskohteet. Vaikka metodi ja lähtökohdat ovat yhtenäiset, on jokainen leiri oman alueensa ihmisten näköinen. Teemat leireillä ovat vaihdelleet merkittävästi, mutta niiden tulokset ovat olleet tasaisen vakuuttavia.

Oikeat ihmiset oikeaan aikaan oikeassa paikassa ovat valtava voimavara.

Leiri on merkittävä panostus jokaiselle siihen osallistuvalle alueelle ja ihmiselle, mutta niiden avulla saavutetut tulokset ja erityisesti leireillä syntyvät uudet kontaktit palkitsevat jokaisen joka prosessiin uskaltautuu mukaan. Rohkeus, tahto ja heittäytyminen ovatkin sanoja jotka ovat nousseet esiin jokaisen leirin yhteydessä. Leireille ei voi vain osallistua, ne eletään läpi.

Innovaatioleirejä on käytetty tuloksellisesti liiketoiminnan kehittämiseen pitkään.

Maaseudun kehittämisessä ne ovat kuitenkin uusi työkalu. Leirityöskentely alkaa jo hakuvaiheessa. Leiriä haetaan oman alueellisen kehittämissuunnitelman perusteella tunnistettujen tarpeiden ratkaisuun 18

MAASEUTUPLUS 5/2013

aiehaun kautta. Hakuvaiheessa on alueen kehittämiskohteiden lisäksi tunnistettava ne toimijat, joita leirin toteuttamiseen tarvitaan, joten verkostoituminen alueen toimijoiden kesken alkaa heti.

Varsinaisella leirillä luodaan uutta.

Uuden kehittäminen ei kuitenkaan lopu leiriin, vaan tavoitteena on aina luoda sellaisia ratkaisuja, jotka voidaan viedä aidosti käytäntöön alueilla ja jotka tuovat mukanaan edelleen uusia avauksia.

Töitä ja tukea

Järjestäjät eivät ole leirien toteutuksessa omillaan. Maaseutuverkostoyksikkö ja leirien tueksi kilpailutetut asiantuntijat auttavat leirin suunnittelussa ja järjestelyjen koordinoinnissa. Jokaisella leirillä on leiritiimi, joka vastaa leirin juoksutuksesta ja leirimetodin käytännön toteutuksesta varsinaisen leirin aikana.

Alueiden työ koostuu pääasiassa leirin järjestelyistä ja erityisesti asiantuntija- ja osallistujarekrytoinnista. Leiri kestää kaksi vuorokautta, käytännössä lounaasta lounaaseen, ja näin pitkä sitoutuminen on

usein melkoinen aikatauluhaaste osallistujille. Erityisesti yrittäjien mukaan saaminen leirille on ollut haastavaa, koska töistä irrottautuminen näin pitkäksi ajaksi ei ole helppoa, mutta heidän mukaan saamisekseen on kehitetty erilaisia ratkaisuja, mm. pikakaista toiseen päivään, ja etäyhteyksien kautta ideointi onnistuu tarvittaessa myös kansainvälisten kontaktien kanssa.

Järjestäjät saavat myös tukea toisiltaan.

Ensimmäinen suunnittelupäivä on yhteinen kaikille toteutettaville leireille, ja jokainen leiri on avoin tutustumiselle. Paras keino valmistautua omaan leiriin onkin osallistua etukäteen jonkun toisen alueen leirille.

Metodi ja järjestelyt tulevat tällä tavoin konkreettisesti tutuiksi, ja viimeistään tässä vaiheessa viimeisetkin epäilykset leirien toimivuudesta karisevat.

Tuloksia 2013 leireistä

Vuonna 2013 toteutetaan viisi leiriä.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun leirillä tavoitteena oli kehittää maaseudun kehittämistä. Eli löytää uusia avauksia kehittämiseen, ja erityisesti siihen, miten kehittämiseen saadaan mukaan uusia ihmisiä, etenkin nuoria ja yrittäjiä.

Forssan seudulla kehitettiin uutta liiketoimintaa alueelle, ja ensimmäinen yritys perustettiin välittömästi leirin jälkeen.

Tunturi-Lapin leirillä kehitettiin matkai-

INNOVAATIOLEIRIT

lun ja hyvinvoinnin teemojen ympärille uusia palveluita nykyisille ja tulevaisuuden matkailijoille, sekä haettiin näiden ja maaseudun elinvoiman yhtymäkohtia.

Karjalan leirillä kohtasivat kaksi toisistaan varsin poikkeavaa teemaa, luomu ja laajakaista. Luomuteemassa haettiin ratkaisuja siihen miten toimintaan saadaan lisää tehokkuutta ja myyntiin volyymejä.

Laajakaistan puitteissa ratkottiin sitä, miten uuden teknologian hyödyt tuodaan mahdollisimman tehokkaasti maaseudulle, asumiseen, elämiseen ja palveluihin.

Kaakkois-Suomen leiri on vielä tämän jutun kirjoitushetkellä edessäpäin. Leirin teemat kumpuavat rajan läheisyyden mahdollisuuksista, ja siitä miten jatkuvasti kasvavia turistivirtoja voidaan palvella ja luoda niiden avulla uusia palveluita ja työpaikkoja alueelle.

Lauri Hyttinen Maaseutuverkostoyksikkö Lisätietoja Maaseutuverkoston alueellisista innovaatioleireistä: www.maaseutu.fi innovaatioleirit.blogspot.fi

Innovaatioleiri: 2500 tuntia työtä kahdessa vuorokaudessa.

Kuva: Lauri Hyttinen MAASEUTUPLUS 5/2013

19

KYLÄTOIMINTAA

Fiskarsin nettiradio Toimittaja, tietokirjailija Suvi Heinoa on aina kiehtonut radiotyö. Mutta oman radion perustaminen, henkilöstö, luvat ja muu vaikutti kerta kaikkiaan ylivoimaiselta suoritukselta. Kunnes tuli netti.

Suvi Heino viestitti kotikylänsä Fiskarsin sähköpostilistan kautta nettiradion perustamisesta ja kohta alkoi tapahtua. Aihe oli ollut ilmassa, ja ihmisiä alkoi tulla mukaan.

Muuan muusikko tarjosi jingleä eli ohjelmatunnaria, ja siitä idea alkoi kasvaa.

Nyt nettiradio ”radiofiskars” on toiminut vajaat kolme vuotta. Toiminnassa on mukana kymmenkunta ihmistä ja ohjelmia on tehty lokakuuhun 2013 mennessä yli 150 kpl. Radiofiskarsin ohjelmaluuppi kestää aina kaksi tuntia ja pyörii aamukahdeksasta klo 24:ään. Sama luuppi pyörii 7-10 päivää.

Heinon lisäksi nettiradion keskeisiin taustajoukkoihin kuuluvat mm. muusikot Olli Kari, Sami Wirkkala, Sami S. Hagelberg sekä Rasmus Pailos. Ohjelman kannalta keskeisen työkalun ns. hallintaruudun on luonut muusikko, atk-guru Pekko Sams. Uusimpia toimittajia ovat Ella Hansen-Haug ja Paavo ’Puosu’ Liesinen.

Kun kysyy radion laitteista, ottaa Heino esille ammattilaistasoa olevan sanelimen: - Toimittajan pitää osata käyttää tätä. Äänen raakaleikkaus tapahtuu tietokoneen ilmaisohjelmilla ja äänen laadun editoivat mukana olevat muusikot omilla laitteillaan.

Lisäksi tarvitsee maksaa sekä palvelinmaksut sekä Teosto- ja Gramex-korvaukset.

Alkuun pääsee alle 5000 eurolla.

Nettiradio rakentaa yhteisöä ja laajentaa sitä

Radiofiskars tuottaa ohjelmia neljällä tasolla. Se järjestää kulttuuri-iltoja ja yleisökeskusteluja teemalla ”Ajattelu on ilmaista”.

Jälkimmäisessä tekijöinä ovat Heinon lisäksi kuvataiteilijat Katarina Reuter ja Hanne Horte-Garner. Nämä keskusteluillat taltioidaan. Puhujat ovat mielenkiintoisiksi tiedettyjä debatöörejä kuten esimerkiksi Esko Valtaoja, Hanna Koppelomäki tai Frank Johansson.

Radio taltioi ohjelmiksi myös vaalikeskustelut ja kylän kehittämisillat. Lisäksi 20

MAASEUTUPLUS 5/2013

tehdään haastatteluja, gallupeja ja ohjelmia eri aiheista. Myös musiikki on oleellinen osa radiofiskarsia.

Yleisöillasta tehdään siis nettiradioon ohjelma. Osasta ohjelmia on aikomus tehdä kirjoja, ainakin Fiskarsia koskevan aihepiirin kohdalla. Ja lopuksi materiaali lahjoitetaan tulevia polvia varten paikalliseen Fiskars-museoon.

Radion toiminta pyrkii vahvistamaan ja laajentamaan yhteisöllisyyttä myös ympäristöön; Sammattiin, Karjalohjalle.

Antskogiin, Mustioon, Billnäsiin, Pohjaan ja Inkoolle. –Jokainen uusi haastateltava tuo toivottavasti myös uusia kuulijoita, sanoo Heino.

Suvi Heino on valmis mallintamaan nettiradio-toimintaa niin, että se soveltuisi muillekin yhteisöille: Radiofiskarsin toimitta ja Suvi Heino työssään. Kuvat: Ritva Palander ja Juha Kuisma

- Tämä toteuttaa monen ihmisen unelman, mutta tässä on tietyt ehtonsa.

Toiminnan on oltava mielekästä ja sen pitää saada kehittyä, jotta siihen halutaan sitoutua. Yhteistyökumppanit pitää löytää. Täällä ne ovat kyläseurat, museo, käsityöläisosuuskunta sekä esimerkiksi alueen koulut. Nettiradiota tällaisenaan ei voi viedä toiseen yhteisöön, mutta sen voi tehdä ymmärrettäväksi, miten muissa yhteisöissä – vaikkapa kylissä – on luotavissa oma nettiradio. Vihjeenä: www. radiofiskars.fi .

Juha Kuisma Kylien bisneskeissit-hanke Suomen Kylätoiminta ry

KYLÄTOIMINTAA JUTTUSARJA, OSA 2 MITÄ KUULUU VUODEN KYLILLE NYT?

Köyliön Kankaanpää löytää voimavaroja ympäristöstä Köyliön Kankaanpään kylä Satakunnasta valittiin Vuoden kyläksi vuonna 2003.

SYTY:n perusteluissa todettiin, että kylä on monella tapaa aktiivinen toimija, joka on erityisesti panostanut lapsiin sekä vaalinut kylän ympäristöä. Eikä meno ole muuttunut miksikään tittelin saamisen jälkeen; etenkin lähiliikuntamahdollisuuksien parantamiseen on kylällä satsattu todella paljon.

Kankaanpää on malliesimerkki siitä, miten huolellisesti tehdyllä kyläsuunnitelmalla kehitetään kylää. Vuonna 2002 valmistunut suunnitelma tuotti aikoinaan muun muassa Kylä lasten ehdoilla –hankkeen, jossa rakennettiin leikkipuisto Viuhu-Muksula ja Villen ja Viivin viherkylä. Lasten aktivoinnissa tehdään nykyään paljon yhteistyötä muiden kylien ja koulun kanssa, kertoo kyläyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Anne Reunanen.

Toinen kulmakivi kylän kehittämisessä on ollut lähiliikuntamahdollisuuksien

kehittäminen. Kylän keskustasta lähtevä Kertun metsäpolku vie ainutlaatuisen luontokokonaisuuden ääreen eli Metsäjärvelle ja Kaarnikka-eräelämyskeskukseen.

Kaarnikka on kyläläisten yhteinen ponnistus, johon hankkeen puuhamies Samuli Vahteristo laski 51 kyläläisen panostaneen komeat 1400 talkootuntia.

Eräelämyskeskuksessa on kellarikorsusauna, pulahduslampi, kota sekä varaustupa. Kyläyhdistys vuokraa kanootteja ja kajakkeja ja tilauksesta järjestetään myös opastettuja luontoretkiä ja elämyspalveluja.

– Olemme panneet merkille, miten luontoreitti vetää kävijöitä oman kunnan ohella myös muualta, etenkin naapurikunnista, toteaa Anne Reunanen.

Parhaillaan Kankaanpäässä on työn alla Kuninkaanlähteen puhdistamisen suunnittelu. Köyliön kautta on kulkenut Kuninkaantie, ja kylän alueella sijaitseva Kuninkaanlähde on 1,5 hehtaarin laajuinen luonnonlähde. Kyläläiset ovat aiemminkin kunnostaneet tätä veden kirkkaudesta kuu-

"Kovasti saimme aikoinaan kannustusta muilta kyliltä ja kunnalta tittelin jälkeen" lua luontokohdetta.

Näyttäisi siis siltä, että Kankaanpään kylässä ei ole levätty laakereilla valtakunnallisen tunnustuksen jälkeen?

– No ei. Kyläsuunnitelmassa aikoinaan kirjatut toimet toteutettiin, ja uusia on kirjattu suunnitelman päivityksissä ja nyt työn alla olevassa uudessa versiossa. Kun kylälle aikoinaan laitettiin Vuoden kylä –kyltit ajattelin, että katsotaan kymmenen vuoden kuluttua, onko niitä enää syytä pitää. Sanon nyt, että kyllä me ne edelleen pidetään, myhäilee puheenjohtaja Reunanen.

-Kovasti saimme aikoinaan kannustusta muilta kyliltä ja kunnalta tittelin jälkeen ja kyllä tuo yhteistyö on ollut jatkuvasti voimavara köyliöläisessä kylätoiminnassa. Jatkoa ajatellen itseäni ainakin kiinnostavat nuo kylien liiketoimintamallit ja SataKylien Spurttikoulutuksen kautta kuullut opit, maalailee Anne Reunanen. Täällä voisi olla mahdollisuuksia toteuttaa monipalvelukeskusideaa.

Aivan pelkkää voittokulkua ei Kankaanpään kylänkään kohtalo ole viimeisen kymmenen vuoden ajan ollut: kyläkauppa lopetti lopulta toimintansa ja osuuspankin konttorin jatko näyttää sinetöidyltä.

Asukkaiden määrä sen sijaan näyttää melkoisen vakiintuneelta.

Tauno Linkoranta Kyläasiamies, Varsinais-Suomi Kankaanpää on kyläkeskus ja vähän alle 500 asukkaan taa jama Köyliön kunnassa Satakunnassa. Kylän alueella on hienoja luontokohteita ja sen alueella sijaitsee myös Köyliönjärven rantaa. Köyliönjärvi tunnetaan tietysti parhaiten talonpoika Lallista ja piispa Henrikistä. Kuninkaanlähde on saanut nimensä puolestaan Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n mukaan. Kuva: Mikko Sahlstein 21 MAASEUTUPLUS 5/2013

LEADER-HANKKEET

Saimi Hoyer:

"Näen maaseudussa todella ison mahdollisuuden taiteilijoille" Tv-kasvo Saimi Hoyerille muutto syrjäiselle Puruveden rannalle yhdessä lasten ja puolison kanssa oli mitä luonnollisin asia. Hoyer uskoo, että muuttoliike kääntyy maaseudun hyväksi, kunhan yrittäjät ja taiteilijat saadaan perustamaan maaseudulle toimitilansa.

Saimi viihtyy kotonaan maaseudulla. Kuva: Toni Degerlund

22

MAASEUTUPLUS 5/2013

Vaikka tv-juontaja ja entinen huippumalli Saimi Hoyer (o.s. Nousiainen) on syntynyt Helsingissä ja asunut suuren osan elämästään suurkaupungeissa, niin syvällä sydämessään hän on aina ollut maaseudun tyttö.

Näyttelijäisän suku on kotoisin Itä-Savosta, ja vanhempien kesämökki sijaitsi Punkaharjulla jo supermallin lapsuudessa. Perhe vietti maalla järven rannalla kaikki kesät.

Hoyer haaveili pitkään muutosta pysyvästi Punkaharjulle, ja lopulta toive toteutui. Monet

LEADER-HANKKEET ihmiset ympärillä tosin hämmästelivät huippumallin elämänkäännettä.

– Moni on kysellyt, mitä minulle on tapahtunut. Luullaan, että kyse on hurjasta elämänmuutoksesta, jonka myötä halailen puita, joogaan keskellä metsää ja syön vain kuivatettuja mustikoita. Kyse ei kuitenkaan ole mistään sellaisesta, vaan tämä on aivan normaali siirtymä elämässäni seuraavaan paikkaan, Saimi Hoyer kommentoi.

Muodin ammattilainen pohti aikoinaan kovasti, millainen olisi joulu Punkaharjulla.

Nyt tämä haave on toteutunut ja Hoyer on perheineen viettänyt jo kolme joulua Punkaharjun-kodissaan. Omille lapsilleen Saimi Hoyer haluaa antaa mahdollisuuden luoda suhteen luontoon.

– Vanhempieni ansiosta olen luonut oman luontosuhteeni jo tosi pienenä.

Minusta on tärkeää, että suhde luontoon muodostuu jo lapsena. Annamme omien lastemmekin tonkia multakasoja, kiipeillä puissa ja mennä vapaasti metsässä. Tällä tavalla annamme arvokkaan perinnön tulevaisuuteen, Hoyer painottaa.

Kun Hoyer sulkee silmänsä, niin ensimmäiseksi maaseudusta nousee mieleen kuva idyllisenä ja hyvin hoidettuna paikkana.

Tätä mielikuvaa pitää varjella.

– Ei ole itsestään selvää, että maalla on idyllistä ja asiat hyvin. Kun olen perheineni asunut maalla, niin ainakin itselleni on syntynyt kunnioitus niitä ihmisiä kohtaan, jotka täällä oikeasti tekevät ja ovat asuneet pitkään, Saimi Hoyer toteaa. maaseudun arki

Totuus on se, että pienet kylät ovat viime vuosina autioituneet ja väki kylänraiteilta vähentynyt. Myös Hoyerin nykyisillä kotikonnuilla on sama ilmiö selvästi havaittavissa.

– Meidän kylällä oli vielä vuosia sitten kolme kauppaa ja kaksi koulua. Mitään näistä ei enää ole jäljellä. Onneksi täällä sentään käy kauppa-auto, joka luo yhteisöllisyyttä. Kokoonnutaan kyläläisten kanssa yhdessä kauppa-autolle.

Saimi Hoyer uskoo, että on alkamassa toinen aalto, jossa muuttoliike kääntyykin maaseudun hyväksi. Autioituminen on hänen mielestään käynyt jo aallonpohjassa ja pikkuhiljaa maalla asumisesta tulee trendikästä.

– Maallemuutto ja slow life ovat muodissa. Olen huomannut, että entistä enemmän minun ikäiseni alkavat perheineen muuttaa maalle. Meidän kylällä asuu jo viisi lapsi-

perhettä tällä hetkellä, eikä niitä ole näin montaa ollut vuosiin.

Saimi Hoyerin ystävistä löytyy muodin ja kulttuurialan ammattilaisia. Tälle ryhmälle maaseutu tarjoaisi hyvät puitteet luovalle tekemiselle.

– Näen maaseudussa todella ison mahdollisuuden taiteilijoille: esimerkiksi kuvataiteilijoille ja muusikoille. On mahdollisuus valtaviin ateljeihin. Kun taiteilijat muuttavat etunenässä maalle, niin se on iso steppi muillekin, Hoyer uskoo.

Sosiaaliset verkostot ovat parhaimmassa tapauksessa maalla jopa kiinteämmät kuin kaupungissa. Moni asia on itsestä kiinni.

Saimi Hoyer on mennyt mukaan Marttatoimintaan, ja hän onkin tätä nykyä tuttu näky oman kylänsä eri tapahtumissa.

– Täällä on mitä erilaisimpia kursseja, oma kylätalo ja metsästys- ja kalastusseura. Pienissä kyläyhteisöissä myös istutaan toisten luona kahvittelemassa. Täällä voi huoletta koputtaa naapurin oveen, kun tarvitsee apua.

Maaseutu tarjoaisi Hoyerin mukaan erinomaiset puitteen matkailuyrittämiselle, jota ei hänen mielestään vielä osata hyödyntää riittävästi. Myös oma matkailuyritysidea on pyörinyt Hoyerin mielessä.

– Jos Italiasta tuotaisiin ryhmiä sieneen tänne Suomeen, niin siitä tulisi niin iso

markkinarako, että oksat pois. Kieltämättä tämä idea on pyörinyt omassakin päässä aika paljon, Saimi Hoyer kertoo. kunhan tieto kulkee

Eteläsavolaisista toimintaryhmistä Hoyer on tietoinen ainoastaan Piällysmiehestä, joka toimii Savonlinnassa. Maaseutuohjelmaa hän pitää hyvin tärkeänä ja esittää jopa uusia toimintavinkkejä ohjelman tuleville kausille.

– Haluaisin aktivoida maaseudun ja toimintaa tänne lisää, yrittäjiä ja ihmisiä. Aika monella on väärä kuva maaseudusta, ja sen vuoksi tiedonvälitys on tärkeässä roolissa.

Kerrotaan tästä kaikesta ihmisille oikeasti ymmärrettävässä muodossa. Hienoilla ohjelmilla ei ole mitään virkaa, jos kukaan ei tiedä niistä mitään. Jos menee Helsingin keskustassa kysymään, mitä tämä ohjelma pitää sisällään, niin kukaan ei osaa vastata, Saimi Hoyer kommentoi.

Toni Degerlund ohjelmatiedottaja, Maaseutukuriiri toni.degerlund@maaseutukuriiri.fi Kuuntele haastattelu Maaseutukuriirin internetsivuilla äänitiedostona http://www. maaseutukuriiri.fi/podcastit

Maaseutukuriiri lennättää maalla asumisen ja yrittämisen ilosanomaa kaikille

Kaksivuotinen viestintähanke alkoi joulukuun 2012 alussa, kun ohjelmatiedottaja Toni Degerlund aloitti työnsä. Hanke on Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Veej’jakaja ry:n, Piällysmies ry:n ja Rajupusu Leader ry:n yhteinen voimainponnistus.

Viestintähankkeen kohderyhmänä ovat tavalliset kansalaiset ja varsinkin nuoret, kunnan päättäjät sekä median edustajat Etelä-Savon alueella.

Hanke tuottaa etukäteistietoa tulevan ohjelmakauden painopisteistä sekä valmisteluun liittyvistä ajankohtaisista asioista. Eri maaseututoimijoiden välille luodaan hankkeen kautta tiivis tiedotusyhteistyömalli, jossa on tarkoitus hyödyntää uusimpia viestintäkanavia.

Hankkeen vetäjä Toni Degerlund tuli tehtäväänsä Sanoma Lehtimedian Imatran toimituksesta, jossa hän työs-

kenteli toimittajana.

Maaseutukuriirin kotisivuilla (www. maaseutukuriiri.fi) on tapahtumakalenteri, jossa ovat kaikki maaseutuohjelman tulevat tapahtumat Etelä-Savossa ja valtakunnallisesti. Kotisivujen lisäksi Maaseutukuriirilla on omat kanavansa mm. Facebookissa, Google+:ssa, Twitterissä ja YouTubessa. Myös oma blogisivu löytyy.

Facebook: www.facebook.com/ Maaseutukuriiri Google+: https://plus.google. com/115204349763899931261/posts Twitter: https://twitter.com/ Maaseutukuriiri YouTube: www.youtube.com/ Maaseutukuriiri Blogi: http://maaseutukuriiri.blogspot.fi/

MAASEUTUPLUS 5/2013

23

TAPAHTUMIA

OECD:n maaseutukonferenssissa pohdittiin maaseudun ja kaupunkien välisiä kumppanuuksia Alueiden väliset suhteet ovat muuttuneet nopeasti viime vuosikymmenien aikana. Taustalla ovat mm. tietoliikenne- ja viestintäyhteyksien kehitys, ihmisten ja tavaroiden lisääntynyt liikkuvuus sekä maankäytön muutokset. Seurauksena maaseudun ja kaupungin välinen raja on sumentunut. Kaupunki ja maaseutu muodostavat jatkumon.

kumppanuuksien muotoja ja tekijöitä, jotka estävät tai mahdollistavat alueiden välisen yhteistyön. Lisäksi raportissa esitellään erilaisia lähestymistapoja kumppanuuksien hallintaan sekä esitetään suosituksia, miten tehokkaita ja kestäviä kumppanuuksia voi rakentaa talouden kehittämiseksi.

Tutkimuksen mukaan maaseudun ja kaupunkien väliset kumppanuudet ovat tehokkaita työkaluja vuorovaikutuksen Maaseudun ja kaupunkien välillä on mo- koordinointiin. Kumppanuuksien onnistulemminsuuntaisia yhteyksiä, jotka usein misen edellytyksiä ovat selkeästi määritellyt ylittävät hallinnolliset rajat. Yhteydet ovat tavoitteet, maaseutu- ja kaupunkialueiden luonteeltaan taloudellisia, yhteiskunnalli- keskinäisen riippuvuuden ymmärtämisia ja inhimillisiä. Ihmisten elämä on yhä nen, demokraattinen osallistuminen sekä monipaikkaisempaa, jolloin eläminen, työs- johtajuus. Esteitä kumppanuuksille voi kentely ja kulutus sijoittuvat usein sekä maa- puolestaan syntyä silloin, jos maaseutu- ja seudulle että kaupunkiin. Maaseutu- ja kau- kaupunkialueiden välillä on suuria eropunkialueiden yhteistyö on tärkeää, sillä sen ja koossa, resursseissa ja kapasiteetissä. kautta voidaan kehittää palvelujen tarjontaa, Joskus myös säätely, poliittiset näkemyslisätä taloudellisen kasvun mahdollisuuksia erot ja luottamuksen puute voivat haitata ja parantaa elämänlaatua. Tärkeä lähtökohta kumppanuuksia. on ymmärtää maaseutu- ja kaupunkiyhteiOECD painottaa, että kaikilla alueilsöjen tarpeet kumppanuuksia luotaessa sekä la on tärkeä rooli talouden kehityksessä. ottaa kumppanuuksiin mukaan julkinen, Maaseudun ja kaupunkien aikaisempaa tiiyksityinen ja kolmas viimpi integraatio voi sektori.

"Kaikilla alueilla on tärkeä rooli hyödyttää molempia OECD:n 9. maa- talouden kehityksessä" osapuolia, sillä niillä seutukonferenssi koon erilaisia vahvuukkosi yli 200 osallistujaa Italian Bolognaan sia ja voimavaroja, jotka täydentävät toi23.−25.10.2013 pohtimaan ja oppimaan siaan. Näitä voimavaroja hyödyntämällä maaseudun ja kaupunkien välisistä kump- voidaan parantaa alueiden sosioekonomista panuuksista. Suomesta konferenssiin asemaa. Talouden kehitykseen tarvitaan inosallistuivat Hilkka Laine Keski-Suomen tegroitua lähestymistapaa, jota maaseudun liitosta, Sirpa Karjalainen maa- ja met- ja kaupungin väliset kumppanuudet voivat sätalousministeriöstä sekä Hanna-Mari tarjota. Maaseutu- ja kaupunkipolitiikassa Kuhmonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. tulisikin tähdätä integroituun strategiaan Konferenssissa julkistettiin maaseudun ja synergian luomiseen alueiden välisiä ja kaupunkien välisiä kumppanuuksia kä- kumppanuuksia hyödyntämällä. sittelevä raportti. Kaksi vuotta kestäneessä tutkimuksessa oli mukana 11 tapaustut- Hanna-Mari Kuhmonen kimusaluetta, joista yksi oli Suomesta: maaseutuylitarkastaja Jyväskylä ja Saarijärven-Viitasaaren seutu- työ- ja elinkeinoministeriö kunta. Raportissa analysoidaan maaseudun ja kaupungin muuttuvia suhteita sekä nii- Lisätietoja konferenssista: www.oecd.org/ den välisten kumppanuuksien tarkoituksia, gov/regional-policy/ruralconferencebohyötyjä ja riskejä. Siinä tarkastellaan myös logna.htm 24

MAASEUTUPLUS 5/2013

Suomalainen ruokamatkailu Matkailu on yksi harvoja kasvavia aloja Suomessa. Vuonna 2012 Suomen matkailuviennin arvo oli 4,2 miljardia euroa, mikä oli 4,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Ruoka on yksi merkittävimpiä kansainvälisiä trendejä niin matkailussa kuin muutenkin. Suomen matkailun kilpailukyvyn kannalta ruokamatkailuun tulee panostaa. Pohjaa kehittämistyöhön on haettu Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koordinoimalla Ruoka&Matkailu -hankkeella.

Hankkeessa on analysoitu 14 maaseutumaisessa ympäristössä toimivaa matkailualan yritystä ja tehty malleja ruoka- ja matkailutuotteiden kehittämiseksi. Yritysten edustajia on haastateltu, ja yrityksen toimintoja on havainnoitu. Lisäksi hankkeessa on tehty 17 opinnäytetyötä.

Suomalaisen ruokamatkailun suurimmat haasteet liittyvät asiakasymmärryksen lisäämiseen, tuotteistamiseen, kannattavuuden parantamiseen ja lähiruoan hyödyntämiseen.

Asiakasymmärryksestä tuotteistamiseen

Hankkeessa on laadittu asiakasymmärrykseen ja tuotteistamiseen liittyviä työkaluja yrittäjien ja kehittäjien käyttöön.

Hankkeessa on tuotettu opinnäyteyönä uutta reseptiikkaa suomalaisista suolaisista ja makeista kahvileivistä sekä ruokaisista salaateista. ”Yksi keskeisiä asioita ruokamatkailussa ja yleensä matkailun kehittämisessä on asiakasymmärryksen kasvattami-

KIRJA-ARVOSTELU

Paikallisuuden puolesta Kotiseutu. Suomen Kotiseutuliiton vuosikirja 2013. Toimittanut Lassi Saressalo. Vantaa 2013.

tarvitsee panostuksia nen. Esimerkiksi ulkomaalaiset matkailijat haluavat matkallaan maistella erityisesti suomalaisista raaka-aineista valmistettua aitoa ja paikallista ruokaa mielellään casual-tasoisissa ravintoloissa, tai toreilla, paikallisten suosimissa ravintoloissa tai ylipäätään nauttia kotitekoisesti valmistettua ruokaa”, kertoo Ruoka&Matkailu -hankkeen projektijohtaja Kristiina Havas HaagaHelia ammattikorkeakoulusta.

Suomalainen kattaus ja kokonaisvaltaisuus ovat valttia, mutta suomalainen ruoka tarvitsee päivitystä. Alkoholittomat juomat ovat maailmalla trendi. Suomalaiset neljän vuodenajan marjacocktailit eli moctailit antavat uutta särmää juomatarjoiluun.

Kannattavuus ja lähiruoan hyödyntäminen kulkevat käsi kädessä

Lähiruoka on ruokamatkailun kulmakivi ja asiakkaat toivovat sitä. Lähiruoka on myös ekologinen ja taloudellinen mahdollisuus, mutta saatavuudessa ja logistiikassa on paljon haasteita.

Hankkeessa tuotettuun suomalaisen ruokamatkailun kehittämisoppaaseen ”Evästä matkailuun” on koottu työkaluja ja ohjeita elämyksellisen ruokamatkailun toteuttamiseen. Oppaan sähköinen versio julkaistiin 1.11. osoitteessa www.ruokajamatkailu.fi.

Kristiina Havas Projektijohtaja (kristiina.havas@haaga-helia.fi) Kristiina Jaakonaho Tutkija (kristiina.jaakonaho@haaga-helia.fi)

Vuonna 1909 perustettu ja vuonna 1994 Hiidenkivi-lehteen sulautettu Kotiseutuaikakauslehti tunnettiin kulttuuriperintöä käsittelevän tutkimuksen popularisoijana. Kun Hiidenkivi puolestaan viime vuonna lakkautettiin, Kotiseutuliitto kaivoi uudelleen esille Kotiseudun, nyt vuosikirjamuodossa.

Kirja sisältää kaksikymmentä artikkelia kotiseututyön alueelta. Kirjoittajat ovat kulttuuriperinnön asiantuntijoita, kotiseututoimijoita ja perinteentutkijoita. Kylätoimijaa kiinnostavaa vuosikirjassa ovat erityisesti artikkelit kuntaliitosten vaikutuksista paikallisidentiteetteihin, mutta eivät kotiseutukäsitteen nykytrendit tai kulttuuriperinnön merkitykset kuntasuunnittelussa loppujen lopuksi niin kaukana kylätoimijan arjesta ole.

Keskeisimpiä tutkijoiden johtopäätöksiä on, että kuntaliitokset eivät näytä muuttaneen paikallisyhdistystoimijoiden ajatuksia

"Ihmisten ehkä uinuvakin kotiseutu-identiteetti herää viimeistään silloin, kun kotikuntaa aletaan suunnitella liitettäväksi osaksi isompaa kokonaisuutta"

ja mielikuvia paikallisuudesta ja sen rakentumisesta, kuten esimerkiksi kansatieteilijä Niina Koskihaara tiivistää. Paikallisuus ymmärretään kokemuksellisten ja aiemmin opittujen ja yhteisössä muodostettujen rajausten kautta. Nykyinen liikkuva ja monipaikkainen elämäkään ei ole tätä muuksi muuttanut. Paikallisuuden kokemista ei hallinnollisilla päätöksillä muuteta.

Omakohtaisten kokemusten mukaan ihmisten ehkä uinuvakin kotiseutuidentiteetti herää viimeistään silloin, kun kotikuntaa aletaan suunnitella liitettäväksi osaksi isompaa kokonaisuutta. Jo kuntaliitosneuvottelujen aikaan alkaa lehdissä keskustelu tulevasta vaakunasta. Samoin alkaa hektinen kotiseutukirjojen, pitäjähistoriikkien, viirien ja t-paitojen valmistelu ja kauppa. Etenkin pienissä kunnissa aletaan puhua alueesta kylänä.

Toisaalta ehkä kylä- ja kotiseutuhenkikään eivät ole uusiutuvia luonnonvaroja? Aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen nostaa esiin pelottavan uhkakuvan siitä, miten paikallisuuden voimaa ei ehkä jatkossa enää osata käyttää hyväksi.

Aluekehittäminen perustuu omien vahvuuksien hyödyntämiseen; tunnistaako ja tunnustaako kuntaliitoksessa syntynyt isompi kunta enää reuna-alueittensa vahvuuksia ja halutaanko niihin panostaa?

Kuhmon kamarimusiikkifestivaalikin syntyi paikalliseen harrastajapohjaan ja ainutlaatuiseen ympäristöön luottamalla. ”Luovuus tiivistyy keskuksiin” –ajattelulla tämäntyyppinen reuna-alueiden kehityspotentiaali jää käyttämättä. Pikkukuntien ja kylien toimijoiden kotiseutuhenki ja siitä kumpuava kehitysvoima alkavat jatkuvan syrjimisen tuloksena hiipua, pelkää Aaltonen.

Nyt kun maaseudun kehittämisen suunnitelmissa puhutaan entistä useammin paikkaperustaisuudesta, on kylätoimijoidenkin syytä tutustua paikallisuuden moniin ulottuvuuksiin. Kansatieteilijä Minna Mäkinen muistuttaa, että ”ihminen ottaa paikan haltuunsa muokkaamalla sitä, puhumalla siitä ja jopa taistelemalla sen puolesta. Ihmisen suhde paikkaan rakentuu aktiivisen paikallisuustyön kautta”.

Kuulostaa ihan kylätoiminnalta.

Tauno Linkoranta

MAASEUTUPLUS 5/2013

25

TAPAHTUMIA

Luova talous tarjoaa työpaikkoja Luova talous on yksi maaseudun kasvusektoreista vihreän talouden, ruokaketjun, matkailun, hoiva-alan ja muiden palveluiden rinnalla. Se on Euroopassa 4. suurin työpaikkoja tarjoava ala. Luovan talouden aloja ovat esimerkiksi muotoilu, arkkitehtuuri, mainonta, viestintä, käsityö, muoti, sisällöntuotanto ja taide.

Luova talous keskittyy perinteisesti yleensä kaupunkeihin, mutta maaseudulla on vahva potentiaali luovaan talouteen.

Monet maaseudulle ominaiset piirteet, kuten luontoympäristö, kulttuuriperintö, maisema ja tila, tukevat luovuutta ja tekevät maaseudusta houkuttelevan toimintaympäristön luovalle taloudelle. Luova talous vaikuttaa alueen vetovoimaisuuteen, ja se voi houkutella uusia yrityksiä ja asukkaita maaseudulle sekä pitää paikallisia nuoria alueella.

Luova talous on yksi avainsektoreista talouskriisistä toipumisessa. Luovan talouden yrityksiä ei voida menettää halvan tuotannon maihin, sillä ne rakentuvat yksilöiden uusien ja aitojen ideoiden varaan. Luova talous vaatii infrastruktuuria, koulutusta, rahoitusta ja verkostoitumista. Julkisen ja yksityisen sektorin tulisi yhdessä tukea luovan talouden kehittymistä esimerkiksi neuvonnan ja verkottamisen kautta.

Innovaatioiden ja luovuuden risteyksessä

Kokemuksellisuus on avainasemassa.

Esimerkiksi eräässä paikassa turistit pystyivät selvittämään teknologian avulla, millaista työnteko oli ollut omassa asuinpaikassa 5000 vuotta sitten (eli mitä he olisivat todennäköisesti tehneet elääkseen). Tällaisista kokemuksista ihmiset ovat valmiita maksamaan. Kulttuurille voidaan näin luoda lisäarvoa teknologian avulla. Yliopistoissa kehitettyjä teknologioita pitäisikin käyttää paikallisissa kylissä luovan talouden tukena. Tämä edellyttää linkitystä akateemisen

26

MAASEUTUPLUS 5/2013

Pieni Etelä-Sloveniassa sijaitseva Hribin kylä sai kansainvälisiä vieraita, kun Euracademyn Kesäakatemian osallistujat saapuivat koulutukseen heinäkuussa. Tänä vuonna akatemian aihepiiri linkittyi maiseman ja luovan talouden sekä luonnon- ja kulttuuriperinnön hyödyntämiseen kestävässä maaseudun kehittämisessä. Aiheisiin sukellettiin niin teorian kuin käytännön esimerkkien kautta.

maailman ja paikallistalouksien välillä.

Paikallistalouksien kannattaa tehdä strategia, jossa määritellään sen vahvuudet ja haluttu kehityssuunta sekä analysoidaan toimijat ja käytettävissä olevat teknologiat.

Sen pohjalta voidaan luoda uusia tuotteita ja brändejä. Design-ajattelu liiketoiminnassa on tärkeää, mutta ekonomit eivät usein tiedosta sitä. Tarvitaankin ekonomien ja esimerkiksi arkkitehtien törmäyttämistä sekä yhteyksiä tutkimuskeskuksiin ja taidekouluihin.

Esimerkkejä Slovenian ja Skotlannin maaseudulla

Slovenian Dolenjskassa ja Bela krajinassa luovaa taloutta ja matkailuyrittäjyyttä edistetään luonnon- ja kulttuuriperintökohteista muodostettujen reittien avulla. Reittejä on luotu yli hallinnollisten rajojen mm. kävelijöiden, pyöräilijöiden ja ratsastajien tarpeisiin ja niiden kautta on saatu luotua laadukasta, pienimittakaavaista matkailua.

Alueella on luotu yhteinen visio halutusta kehityksen suunnasta sekä alueellinen brändi.

Skotlannissa West Kilbriden alueella asuinympäristön kohentaminen sekä taidekeskuksen perustaminen ja sinne taidenäyttelyn ja koulutustilojen luominen sai aikaan merkittävän, positiivisen käänteen alueen työllisyydessä ja väestökehityksessä. Menestyksen takana olivat sitoutuneet paikalliset ihmiset ja lukuisat vapaaehtoiset, innovatiivisuus sekä tulevaisuuteen katsominen.

Maisema inspiraationa ja velvoitteena

Maisemaa voidaan hyödyntää maaseudun kehittämisessä. Maaseudun maisemat ovat vanhoja, ja se tekee niistä arvokkaita ja kiinnostavia. Maisema on kulttuurinen rakenne, joka voi toimia yhteensitojana ja identiteetin vahvistajana. Se muuttuu ja kehittyy ajassa.

Maiseman suunnittelua ja suojelua tarvitaan kaikkialla, sillä maisemaan ja ekosysteemin tuotteisiin on kasvava kysyntä.

Maisema vaikuttaa meihin jokapäiväisessä elämässä ja se voi nostaa elämänlaatua.

Hyvällä ympäristöllä on myönteinen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin ja se voi vahvistaa sosiaalisia kontakteja.

Euracademy Association on vuonna 2004 perustettu maaseutututkijoiden ja -kehittäjien verkosto. Yksi verkoston avaintehtävistä on osaamisen lisääminen, ja sitä toteutetaan mm. kesäakatemioiden, seminaarien, e-oppimisen ja hankkeiden avulla sekä sosiaalisen median ja verkkosivuston kautta. Kesäakatemia sisältää teorialuentoja, vuorovaikutteisia asiantuntijapaneeleja ja työryhmätyöskentelyä, opintoretkiä kentällä sekä verkostoitumismahdollisuuksia.

Kokonaisuudesta tehdään temaattinen opas, joka on vapaasti hyödynnettävissä yhdistyksen verkkosivuilla.

Lisätietoja: www.euracademy.org (verkkosivulla on saatavilla kaikki kesäakatemian koulutusmateriaalit).

TAPAHTUMIA

– mutta mitä se tarkoittaa?

Maisemaa on tärkeä suunnitella ihmisiä osallistaen. Onnistuneessa maisemansuunnitteluprosessissa asukkaat pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan, suunnittelijat saavat rakentavaa palautetta matkan varrella ja eri osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen.

Tilan ja vapaan maiseman arvo on tärkeää ymmärtää. Hajarakentaminen kannattaa tehdä suunnitellusti ja maiseman kokonaisuutta kunnioittaen. Toimintojen tulee

sopia maisemaan ja paikan luonteeseen.

Akatemiassa oli kaikkiaan noin 50 osallistujaa yhteensä 12 eri EU-maasta.

Akatemia järjestettiin nyt 12:tta kertaa ja Suomesta siihen osallistuivat Euracademy:n hallituksen jäsen Pirjo Sjögren Lohjan Kylät ry:stä sekä Hanna-Mari Kuhmonen Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä.

Hanna-Mari Kuhmonen Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Kesäakatemian kenttäretkiltä saadut opit jaettiin kaikkien osallistujien kesken.

Kesäakatemiassa teorialuentojen teemoja työstettiin ryhmissä.

Roger Evans vetää työskentelyä. Kuvat: Hanna-Mari Kuhmonen

MAASEUTUPLUS 5/2013

27

SVENSKA SPALTEN

Byggnadsvårdprojekt väcker intresse Landsbygdens utvecklingsförening SILMU rf:s treåriga utvecklingsprojekt (2012-2014) om att renovera rätt och värna den bebyggda kulturmiljön, har visat sig vara ett tacksamt projekt som väcker intresse både när och fjärran. I samband med de praktiska kurserna och föreläsningarna som hittills ordnats, har många nya band knutits och stämningen vid tillfällena har varit allmänt positiva.

Ladugård från Kulla gård i Tessjö och interiör från lekstugan på Kulla gård.

Foto: Barbro Bergman-Robertz

Populär föreläsningsserie

Allt har dock inte gått ”som på Strömsö”.

Skapandet av hemsidan tog längre tid än beräknat och de tvåspråkiga sidorna kunde öppnas först i december 2012 på grund av tekniska svårigheter. Under projektets begynnelseår fokuserades mest på att dela information om projektet och dess målsättning. De första praktiska kurserna handlade om fönsterrenovering och tillverkning av traditionella målfärger, som gav en god start. Ett lyckat sammanträffande som träffade bokstavligt mitt i spiken, var samarbetet med Borgå museum, som hade planer på att ställa ut den ambulerande utställningen ”Ritmått och schablon”, vilken sammanställts av Åbo museicentral.

Föreläsningsseriens popularitet fyllde Holmska gården vid Borgå rådhustorg till bristningsgränsen och behovet av mera dylik information i nejden visade sig vara stort. Föreläsningarnas tema handlade, i likhet med utställningen, om traditionellt byggande från traditionella stockhus till inredning i gammal stil. Med andra ord blev effekten av föreläsningsserien den att ju mera man vet, desto mindre vet man och kunskapstörsten ökar. Under våren 2013 fanns även i planerna den informationsrunda om byggnadsvårdsfrågor för samtliga tio kommuner, som egentligen var tänkt att inleda projek-

tet med från begynnelsen. Publikströmmen till dessa var inte så stor, men de föreläsande representanterna från regionens kommuner, landskapsmuseer och räddningsverk kom i kontakt med varandra och fick en omfattande insikt i byggnadsvårdsfrågor ur kollegernas synpunkt, förutom responsen från kommuninvånarna.

Praktiska kurser

Under våren 2013 hölls totalt fem praktiska kurser med teman timmerhus, eldstäder, smide, fönsterrenovering och dekorationsmålning, samt föreläsningar om att bygga med lera och allmänt om renoveringsprinciper. Hösten påbörjades med en praktisk golvkurs och en kurs i lerklining, samt en föreläsning med husdoktor Panu Kailas budskap, vilken ännu är på kommande.

Anordnandet av de praktiska kurserna har gjorts i samarbete med företag, skolor, föreningar och privatpersoner. Nästa år påbörjas projektets sista verksamhetsår och programmet fortsätter med mera praktiska kurser och temaföreläsningar på olika håll i bygden. Dessutom planeras en studieresa till något av grannländerna.

I projektplanen fanns inplanerat gratis rådgivningstjänst via professionella företagare, men intresset att ge råd samt behovet att fråga råd, har från bägge håll varit svagt och hittills har rådgivningsfrågor kunnat skötas med endast en yrkesrådgivare för samtliga tio kommuner. Detta har lett till att en större satsning görs i stället på spridningen av information genom kurser, föreläsningar, webb- och Facebook-sidorna. Även förberedande åtgärder planeras tillsammans med regionens aktörer i branschen för att få projektets uppbyggda kunskapsbank och budskap att fortgå på bästa sätt efter projektets slut.

Barbro Bergman-Robertz Projektkoordinator för projektet Traditionell byggnadsvård Mera info om projektet och Byggnadsvård finns på: http://byggnadsvard.fi/sv/

28

MAASEUTUPLUS 5/2013

SVENSKA SPALTEN

Metoden som hjälper föreningar ta ett steg till “Ett steg till... förening i utveckling” är en processmetod för förändringsoch utvecklingsarbete i en förening eller organisation. Metoden passar både för helt nybildade föreningar, som ännu kanske inte riktigt hittat sina verksamhetsformer, och för föreningar med många år på nacken, som söker en nytändning eller nya strukturer.

Matnyttigt för föreningar

– Egentligen är detta en metod som alla föreningar får något ut av, säger Rolf Lindahl, som är den som utvecklat metoden för Studieförbundet Vuxenskolan i Sverige.

Rolf Lindahl är nybliven pensionär, men för sitt höga nöjes skull utbildar han fortsättningsvis processledare i “Ett steg till...”.

I slutet av oktober befann han sig i Åbo, där ett femtontal ivriga deltagare under en dag utvecklade den fiktiva föreningen X r.f. med hjälp av Vuxenskolans metod. Tidigare har Rolf Lindahl dragit samma kurs inom Svenska studiecentralens regi i Vasa och Helsingfors.

Det överskådliga upplägget med fyra tydliga faser ger goda förutsättningar för ett framgångsrikt arbete – där alla bidrar och deltar från diskussion till konkret handling. Arbetet sker stegvis i mindre grupper som sedan redovisas för övriga deltagare.

Programmet kan genomföras på drygt tre timmar, men det optimala är att man kan ägna en hel dag åt utvecklingsarbetet.

Några tiotal utbildade i Finland

I Sverige är det bara utbildade processledare inom Vuxenskolan som får dra metoden “Ett steg till... förening i utveckling”. I Finland är vi några tiotal som gått processledarkursen tillsammans med Rolf Lindahl och har därmed fått rätt att dra metoden för våra föreningar i Finland.

Kunde din förening vara i behov av förändring? Tveka inte att ta kontakt med Svenska studiecentralens kanslier i Nyland, Åboland eller Österbotten, de har namnen på kursdeltagarna i de olika regionerna!

Pia Prost Byaombud för Åboland Egentliga Finlands Byar rf

Bildkälla: Studieförbundet Vuxenskolan

Kortfattat innebär de olika stegen inom metoden “Ett steg till...” följande: • Nulägesanalys • Reflektioner kring föreningens/organisationens uppgifter och roll idag, samt för Framtiden • Titta på framgångsfaktorer • Framtidsbilder – vision • Åtgärdslista och förbättringsplaner • Handlingsplan för det framtida arbetet

MAASEUTUPLUS 5/2013

29

SVENSKA SPALTEN

Goda projekt uppmärksammades på österbottnisk gala I Österbotten ville man fira den snart avslutande programperioden med att lyfta fram goda exempel på projekt som förverkligats under denna tid genom att arrangera en projektgala i Vasa stadshus den 25 oktober.

Projektgalan i Österbotten förverkligades av Österbottens ELY-central och två lokala aktionsgrupper, Aktion Österbotten rf och YHYRES utvecklingsförening rf, som alla tillsammans är med i projektet Landsbygdsprogrammets skörd. De här tre aktörerna valde sina egna kandidater för bästa utvecklings- och investeringsprojekt, samt mottagare av företagsstöd. Juryn, som bestod av professorn i regionvetenskaper Hannu Katajamäki, landskapsdirektör Olav Jern, riksdagsledamöterna Miapetra Kumpula-Natri och Ulla-Maj Wideroos, chefredaktörerna Kalle Heiskanen och Camilla Berggren, Landsbygdsverkets överinspektör Marjo Yli-Kiikka, samt landsbygdsprofessor Kjell Andersson, valde vinnarna bland de 24 finalisterna.

Energi och historia

ELY-centralens Energiby prisbelönades bland utvecklingsprojekten. I Levóninstitutets projekt gör man en egen potentialutredning om förnybar energi för 14 byar.

Meningen är att byarna skall dra nytta av de förnybara energikällorna i byn, så att det skulle vara möjligt att producera och sälja överskottsenergi, även utanför byn.

Aktion Österbottens vinnare i den här klassen var Kristinestads turisms julprojekt, där man undersökte stadens egen historia, de rika skeppsredarfruarnas liv och jultraditioner, samt skapade med hjälp av denna information nya jultraditioner. Med hjälp av gammaldags julstämning har man lockat flera besökare, och näringslivet har 30

MAASEUTUPLUS 5/2013

fått en upplivande injektion av projektet.

YHYRES- utvecklingsföreningens prisbelönta projekt Avloppsvattensinformation för verkställande har specialiserat sig på att ge neutral information om avloppsvattenrenoveringen i glesbygden och ett gratis test, ”Avloppshjälparen”, till hjälp

för dem som planerar en avloppsrenovering. Tack vare projektet, som Storkyros kommun administrerar, kan man vänta sig att största delen av fastigheterna på glesbygden kommer att uppfylla de nya förpliktelserna, både ekonomiskt och på ett för omgivningen hållbart sätt.

SVENSKA SPALTEN Kultur och golf

Utvecklingschefen för ELYcentralen i Österbotten Kaarlo Lepistö hälsade alla välkomna till galan för arrangörernas del. 130 gäster samlades till Österbottens projektgala i Vasa stadshus.

Foto: Kirsi Tikkanen

Av utvecklingsprojekten valde juryn ELYcentralens Utterleden – Saukonreitti till vinnare. Pedersöre kommun har byggt en 50 kilometer lång vandringsled, längs vilken det finns många rastplatser med tak, broar och flyttblocket Lostenen, som försetts med spiraltrappa upp till toppen så att man kan beundra utsikten. Rutten erbjuder nya möjligheter för invånarna till uppfriskande utomhusvistelser, lockar turister till området och byaföreningarna får ersättning för att de håller den i skick.

Aktion Österbottens pris gick till Malax museiförenings Kvarkens båtmuseum, som med hjälp av stödet blivit ett modernt och mångsidigt infocenter inom båtkultur.

YHYRES-utvecklingsföreningens Tre byars golf däremot är ett bevis på samarbetets och gemenskapens kraft. I projektet byggde tre grannbyar (Valtaala, Orismala och Orisberg) tillsammans en minigolfbana, som uppfyller internationella krav, i närheten av ett nöjescentrum och caravanområde, vilket ökar trivseln i hela området och ökar på fritidsmöjligheterna, både för den lokala befolkningen och för turisterna.

Exportprodukter och närmat

Bland företagsstöden gick första priset till ELY-centralens projekt Caraway Finland, som producerar kummin till nästan fyrtio länder och blivit världsledande inom kumminproduktionen i världen. Företaget har över 300 avtalsodlare i Österbotten. Tack vare kumminodlingen blir åkrarnas växtföljd mer mångsidig, vilket kan innebära att växtsjukdomar och jordpackning minskar. I Aktion Österbottens YourCoach-projekt har man tillämpat en metodik som importerats från Sverige, där man gör upp program för kunderna för att förverkliga en livsstilsförändring.

De unga företagarna har fått bland annat Vörå kommun som kund. Kommunens personal har med hjälp av företaget förbättrat sin kondition och sjukfrånvaron har minskat. YHYRESutvecklingsföreningens Ylimartimos närysteri är i sin tur ett bra exempel på hur man kan dra nytta av de olika stöden på ett mångsidigt sätt. Företaget har framskridit via marknadsundersökning och utbildning till att grunda ett eget ysteri. Produkterna har nått hyllorna i en butikskedja.

Kirsi Tikkanen Informatör för projektet Landsbygdsprogrammets skörd Översättning: Britt-Marie Norrgård

MAASEUTUPLUS 5/2013

31

SVENSKA SPALTEN

Om man upprepar en lögn tillräckligt många gånger...

Det finns delvis en saklig debatt om demokratins läge i Finland. Man påpekar att röstningsdeltagandet har sjunkit nästan oavbrutet sedan 1970-talet, att Finland enligt många indikatorer halkat efter de övriga nordiska länderna när det gäller demokrati. Man konstaterar också att de större enheterna – framförallt kommunsammanslagningarna – leder till att beslutfattarna fjärmas från medborgarna, och till slut säger man litet allmänt att något borde göras för att vitalisera demokratin.

Peter Backa. Foto: Spring Bartlet

den, råd av olika slag fattar inte beslut, de förbereder beslut. Det är uppenbart en del av beredningen! När man tittar närmare på den absoluta majoriteten av de s.k. demokratiprojekten, så visar det sig att de medborgare som de engagerar, inte har någon makt att besluta om någonting alls. Makten finns kvar exakt på samma ställe som tidigare.

Detta är den verkliga måttstocken på ett Demokratiprojekt demokratiinitiativ: Kan de som deltar beSå långt kan man skriva under. Vår de- sluta om det de skall ta ställning till, eller mokrati hostar, trots att den inte direkt är kan de bara föra fram sina åsikter? dödssjuk. Vi klarar oss trots allt ganska bra i jämförelser med länder utanför Norden.

Hur ärlig är diskussionen?

När beslutsfattarna, politiker, byråkrater och andra inflytelserika, sedan gör något ”för att En ytterligare fråga som man bör ställa utveckla demokratin”, så handlar det ofta sig när man funderar på s.k. demokratiom olika typer av demokratiprojekt. Det modeller, är hur ärlig diskussionen mellan kan vara diskussionstillfällen, möjligheter makthavaren och dem maktlöse kan bli. att kommentera via nätet, inrättande av När det från början är klart att makthavaungdomsråd, äldre råd o.d. Media upp- ren bestämmer i slutändan, kommer inte märksammar ofta de här ”fräscha” experi- dem maktlöse då att frestas att tänka takmenten stort. Man ser braskande rubriker tiskt? Han bedömer vad makthavaren kan om hur demokratin utvecklas genom den tänkas gå med på och så bjuder man över ena metoden, mer utstuderad än den andra. en aning, så att man kan komma fram till ”Här tar de unga kontroll över kommunut- den kompromiss, som han tror är möjlig. vecklingen”, är ett exempel på en positiv, På det viset kommer diskussionen mellan men okritisk rubrik när det handlar om att makthavaren och den maktlöse aldrig att bli ordna en idétävling. ärlig, den blir taktikerande och egentligen Det finns mycket gott att säga om de- bara ett spel. mokratiprojekten. Det höjer beredskapen Att undersåtarna får föra fram sina åsikför demokrati, utvecklar färdigheterna ter är inte något nytt. Under svenska tiden o.s.v. I en del fall kan man kanske tycka att gick bönderna till kungs. Det betydde inte det handlar litet väl mycket om att sittan- att vi hade demokrati på den tiden, det var de maktelit skolar in efterträdare. I ett allt fortfarande monarki. Kungen lyssnade på mer komplicerat samhälle behövs emel- bönderna, men behöll beslutanderätten. lertid mångas erfarenheter och idéer för Lögnen består i att man marknadsför det att det skall fungera. Man brukar kalla det som bara är nya möjligheter att diskutera, Governance – beslutsfattare samtalar och som om det var demokratiutveckling. Men samarbetar med de människor som berörs demokrati var och är ett sätt att fatta beslut, av en viss åtgärd. Detta är bra, men felet är om man glömmer det så kan vilken diktator att man kallar det demokrati. som helst utveckla demokrati – utan att för den skull ge ifrån sig någon makt alls.

Ingen makt att besluta

Peter Backa Demokrati (liksom t.ex. monarki) beskriver Specialsakkunnig ett sätt att fatta beslut. Deliberation, höran- Svensk Byaservice 32

MAASEUTUPLUS 5/2013

PAKINA

Kylätoimijan

horoskooppi

Vuoden viimeisessä lehdessä on syytä kääntää katseet tulevaan.

Mitä on odotettavissa kylätoimijoille vuonna 2014? MaaseutuPlus kokeilee tässä aivan uudenlaista palvelua lukijoille. Ja todennäköisesti lopettaa saman tien.

vuodelle 2014

Ja taas maaseutu kehittyy. Tai sitten ei.

Dorfagent Linkoranta

Pässi 21.3.-19.4.

Ajat edelleen sinnikkäästi kylätien asvaltointia, vaikka kunta ja Destia eivät sitä puolla. Edes muut kyläläiset eivät sitä halua. Olisiko syytä vähitellen kääntää tarmosi johonkin hyödylliseen? Myy se Ferrari pois.

Lautapää härkä 20.4.-20.5.

Laitoit kylätalon korjaushankkeen maksatushakemukseen mukaan sen kaljakorilaskun. Vaikka olet nähnyt, että alkoholitarjoilu menee Keski-Euroopassa maksatuksessa läpi, niin kannattaisi uskoa Leader-ryhmän hankeneuvojaa, joka sanoo, että täällä se ei onnistu. Sanktiota odotellessa.

Kolmoset 21.5.-20.6.

Tiekokouskutsu pitää lähettää kaikille osakkaille. Ette te oikeasti saa keskenään päättää uusista tieyksikkömaksuista.

Kyläapu 21.6.-22.7.

Onhan se tietysti mukavaa auttaa naapuria, mutta anna hänelle kumminkin hiukan omaa tilaa. Ja harva kumminkaan haluaa keskellä yötä tulla kynttiläillalliselle. Sitä paitsi hänellä on jo sulhanen.

Leijonanmetsästäjä 23.7.-22.8.

Ne jäljet pihassa eivät ehkä kuitenkaan kuulu kissaeläimelle, etenkin kun pohjassa lukee Nokia. Viljapellon ympyräkin taisi tulla naapurinisännän traktorista eikä ulkoavaruuden vierailusta. Muista lääkkeet.

Kylänörtti 23.8.-22.9.

Onhan se tietysti nykyaikaa toimia virtuaalimaailmassa, mutta kannattaisiko välillä lähteä ulos? Ja ehkä pestä tukka?

Lara Croft voisi arvostaa sitä. Tai joku oikea ihminen.

Raaka 23.9.-23.10.

Ihan vaan tiedoksi: hirvestyskausi alkaa vasta syksyllä. Myös vuonna 2014. Jo viimeksi nimismies hiukan epäili keskikesän tarinaasi viidestä vahingonlaukauksesta siinä sarvipään vieressä.

Korppi 24.10.-22.11.

Tänä vuonna kaatui se perinnehanke, kun sanoit, että ei niitä tukia kumminkaan saada. Ensi vuonna kannattaa panostaa kyläkioskiin. Kyllä siinä kumminkin se kyläyhdistys vie yrittäjän leivän.

Jalkamies 23.11.-21.12 Hyväksy vaan, että nyt tuli ikäraja täyteen etkä enää saa ajaa autolla. Onhan se terveyskeskus tietysti kuntaliitoksen jälkeen vielä 50 kilometriä kauempana, mutta polkupyörällä pääsee bussipysäkille 15 km päähän, ja kun se vuoro menee aamulla klo 07.00 ja tulee takaisiin klo 19.00, niin jää aikaa muillekin asioille.

Hauis 22.12.-19.1.

Ihan oikeasti hei! Kukaan ei voi tehdä kylätalon kattoremonttia yksin. Lopeta se marttyyrin leikkiminen ja yritä edes kutsua muita mukaan talkoisiin.

Esimies 20.1.-19.2.

Sinä se osaat delegoinnin jalon taidon.

Kannattaisi silti ehkä jatkossa miettiä, sovitaanko kaikki kylän talkoot aina lomamatkojesi aikaan.

Kalapuikot 20.2.-20.3.

Nyt on hyvä mieli, eikö vaan? Kyläkoulun oman keittiön lähiruoan tilalle tuli keskuskeittiön 4 senttiä edullisempi kilpailutettu annos. Ensi vuonna teet uuden esityksen kouluverkkotarkastelusta.

MAASEUTUPLUS 5/2013

33

LAKIMIEHEN NURKKA

Työehtosopimusten oltava selkeitä ja linjassa

Varatuomari Tommi Siro kirjoittaa lakimiehen nurkkaan oikeudellisiin asioihin liittyvistä kysymyksistä. Suomen Kylätoiminta ry tarjoaa jäsenyhdistyksilleen maksutonta juridista neuvontaa esimerkiksi yhdistyslain, yhdistyksen verotukseen, yhdistyksen hallintoon, yhdistysten sääntöihin, työlainsäädäntöön ja erinäisiin sopimusasioihin liittyen.

Palvelu tapahtuu pääsääntöisesti puhelimitse. SYTYn tarjoama palvelu kattaa 1 tunnin maksuttoman neuvonnan per tapaus.

Tommi Siro Lakiasiaintoimisto Siro Linnankatu 18, 20100 Turku puh. (02) 2522 242 / 040-5507635 Viikoittaiset soittoajat ovat tiistaisin ja perjantaisin kello 9.30-12.00.

34

MAASEUTUPLUS 5/2013

Työlainsäädäntö on hyvin laajalti pakottavaa oikeutta. Työsopimusoikeudessa, vaikka se onkin osa yleistä sopimusoikeutta, on alusta alkaen ollut heikomman sopijakumppanin, työntekijän suojaksi varsin runsaasti pakottavia säännöksiä.

Työni puitteissa olen usein havainnut, etteivät paikallista kehittämistyötä tekevät työnantajat, eli Leader-ryhmät ja kyläyhdistykset, ole minkään työehtosopimuslaissa tarkoitetun valtakunnallisen yhdistyksen jäseniä, vaan ovat tässä mielessä ns. ”villejä työnantajia”. Tämä puolestaan on varmasti omiaan aiheuttamaan yksittäisten työsuhteiden työsopimusehtojen osalta toisistaan poikkeavia käytäntöjä. Vaikka työnantaja ei kuuluisikaan mihinkään työehtosopimuslain tarkoittamaan yhdistykseen ja sitä kautta sovellettavan työehtosopimuksen alle, mahdollista kuitenkin on sisällyttää työsopimukseen ehto työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta. Tähän olenkin työssäni usein törmännyt, kun olen tutustunut yksittäisiin työsopimuksiin. Kyseisen ehdon muotoilussa on kuitenkin syytä olla tarkka, esim. usein olen törmännyt ehtoon, jossa vain todetaan, että työsuhteeseen noudatetaan kulloinkin voimassa olevan KVTES:n säännöksiä soveltuvin osin. Tällöin jää epäselväksi, mitkä ovat ne ehdot, joita soveltuvin osin noudatetaan. Mikäli tämän tyyppistä rakennetta halutaan työsopimuksessa käyttää, tulisi työsopimukseen selvästi kirjata ne ehdot jotka tulevat sovellettaviksi.

Voimassa oleva työsopimuslaki on laadittu niin, että vain säännösten tahdonvaltaisuudesta on säädetty nimenomaisesti.

Lain kaikki muut säännökset ovat pakottavaa oikeutta TSL 13:6:ssä säädetyllä tavalla: ”Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle työsopimuslain mukaan tulevia oikeuksia ja etuja, on mitätön, ellei tästä laista johdu muuta.” Työnantajan ja työntekijän välinen sopimusehto, joka on ristiriidassa TSL:n pakottavan säännöksen kanssa, on mitätön riippumatta siitä, onko se tehty työsopimusta solmittaessa vai myöhemmin työsuhteen kestäessä. Yksittäisen sopimus-

ehdon mitättömyys ei kuitenkaan vaikuta työsopimuksen muihin ehtoihin eikä sopimukseen muutoinkaan. Mitättömän sopimusehdon sijasta on vain noudatettava lain vastaavaa säännöstä.

TSL 13:6:ssä sopimuksella tarkoitetaan myös työehtosopimusta, sikäli kuin joku työehtosopimus tulee sovellettavaksi työsopimussuhteeseen. TSL 13:7:ssä säädetään niistä seikoista, joista työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on oikeus sopia työsopimuslain säännöksistä poiketen. Mikäli työnantaja on edellä tarkoitetun valtakunnallisen yhdistyksen jäsen, työnantajalla on oikeus soveltaa työnantajaa sitovia työehtosopimuksen määräyksiä niidenkin työntekijöiden työsuhteissa, jotka eivät ole sidottuja työehtosopimukseen, mutta joiden työsuhteissa työnantajan on työehtosopimuslain mukaan noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä.

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Tämä vaatimus koskee siis myös ns. ”villejä työnantajia”. Eri asia on sitten se, löytyykö paikalliselle kehittämistyölle kyseisen lainkohdan mukaista yleissitovaa työehtosopimusta. Käsittääkseni ei löydy, mikä tarkoittaa sitä, että mikäli paikallista kehittämistyötä tekevät työnantajat haluavat toiminnassaan soveltaa jotakin työehtosopimusta, tulisi se pyrkiä valitsemaan siten, että se ehtosisällöltään parhaiten vastaa paikallisen kehittämisen tarpeita.

Koska käytäntö ”kentällä” lienee tällä hetkellä suhteellisen sekava, olisi varmasti suositeltavaa keskustella asiasta ja pyrkiä löytämään asian suhteen yhteinen linjanveto, joka selkiyttäisi ja yhdenmukaistaisi työntekijöiden työsuhteissa noudatettavia ehtoja.

Suomen Kylätoiminta ry (SYTY)

Byaverksamhet i Finland rf c/o Willa Elsa Meijeritie 2, 25410 Suomusjärvi Email: info@kylatoiminta.fi www.kylatoiminta.fi/www.maaseutuplus.fi

pääsihteeri Risto Matti Niemi Puh. 050 599 5229 Email: ristomatti.niemi@kylatoiminta.fi kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa Puh. 050 592 2726 Email: tuomas.perheentupa@kylatoiminta.fi toimitussihteeri/tiedottaja Pipsa Salolammi Puh. 045 123 3254 Email: pipsa.salolammi@kylatoiminta.fi talouspäällikkö Raija Tuppurainen Puh. 045 133 5391 Email: raija.tuppurainen@kylatoiminta.fi SVENSK BYASERVICE: Center för Lokal Utveckling vid Svenska Studiecentralen Rådhusgatan 21 C, 61500 Vasa Tel. (06) 3204151 landsbygdsutvecklare Peter Backa Tel 040 595 0444 Email: peter.backa@studiecentralen.fi kansliesekreterare Kenneth Sundman Tel. (06) 320 4151 Email: kenneth.sundman@studiecentralen.fi

HANKKEET: Kylien bisneskeissit -hanke Kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma Puh. 045 884 7884 Email: juha.kuisma@kylatoiminta.fi Maaseutuasumisen teemaryhmä, YTR:n erityisasiantuntija Heli Siirilä Puh. 045 892 4715 Email: heli.siirila@uwasa.fi JÄSSI-jätevesihanke Jätevesineuvoja Kirsi Mäensivu Puh. 045 881 4200 Email: kirsi.maensivu@kylatoiminta.fi Kyläapu-hanke, projektipäällikkö Juhani Nenonen Puh. 045 111 52 22 Email: juhani.nenonen@kylatoiminta.fi Kyläapu-hanke, projektisihteeri Marianne Lemettinen Puh. 045 887 1511 Email: marianne.lemettinen@kylatoiminta.fi LEADER-asiamiehet: Heli Walls Puh. 045 327 1117 Email: heli.walls@kylatoiminta.fi Kim Smedslund Puh. 045 147 7141 kim.smedslund@kylatoiminta.fi

YHTEYSTIETOJA kansainvälisiin JÄRJESTÖIHIN:

European Rural Alliance: tavoitteena on koota eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä, jotka toteuttavat kokonaisvaltaista ja monialaista maaseudun kehittämistä. Suomen yhteyshenkilö: Eero Uusitalo (puheenjohtaja), Peter Backa (sihteeri) European LEADER Association for Rural Development (www.elard.eu): eurooppalaisten Leader-ryhmien kattojärjestö. Suomen yhteyshenkilö: Petri Rinne (puheenjohtaja) European Rural Community Association: Eurooppalainen kylätoiminnan ja maaseudun kehittämisjärjestö. Suomen yhteyshenkilö: Kim Smedslund (hallituksen jäsen) Hela Norden skall Leva (www.hele-norden.dk): pohjoismainen kyläliikkeiden verkosto. Mukana kaikki Pohjoismaat, Ahvenanmaa, Grönlanti ja Färsaaret. Suomen yhteyshenkilö: Risto Matti Niemi (hallituksen jäsen) Partnership for Rural Europe (www.prepare-network.org): koostuu 10 verkostoyhteenliittymästä. SYTYn yhteyshenkilö: Kim Smedslund European Council for the Village and Small Town (www.ecovast.org) tavoitteena kehittää taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista elinvoimaisuutta. Suomen yhteyshenkilö: Heli Siirilä (Maaseutuasumisen teemaryhmän erityisasiantuntija) MAASEUTUPLUS 5/2013

35

Miksi kunta järjestää kulttuuritoimintaa?

Miten kunta voi järjestää kulttuuritoimintaa?

Mitä hyötyä kulttuuritoiminnasta on?

Paikallisen päätöksenteon ja kulttuurityön tueksi on tehty julkaisu: Kulttuuritoiminnan muutostilanteet kunnassa Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 5/2013

Lataa sähköinen julkaisu osoitteesta: www.maaseutupolitiikka.fi/ teemaryhmat/kulttuuri/kulttuuripalvelut

Julkaisun tavoitteena on antaa kokonaiskuva kunnallisesta kulttuuritoiminnasta sekä herättää keskustelua siitä, mitä omalta paikalliselta kulttuuritoiminnalta halutaan. Julkaisun mukana on muistilistat kulttuuritoimen muutostilanteisiin, joita voi hyödyntää esimerkiksi kuntaliitosneuvottelujen yhteydessä.

Julkaisun ovat tuottaneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kulttuuriteemaryhmä sekä Kansalaisopistojenliitto yhteistyössä opetusja kulttuuriministeriön kanssa.

Kulttuuriteemaryhmä toimii maaseudun kulttuurin edistäjänä www.maaseutupolitiikka.fi/kulttuuri

Kylillä kerrottu; taattua kokemusta

Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014!

Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Oikein Rauhallista ja Hyvää Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta 2014!