Kotikylän kesälehti 2018

otikylä 2018

AJAN PATINA -hanke

H AT T U L A JA N A K K A L A HÄMEENLINNA paikallistoiminnan kuulumisia maaseudun yhdistysten kesätapahtumakalenteri

Hauholla tehdään heinää perinteiseen malliin vuosittain järjestettävässä Heinäpäivässä Niskavuoriviikon perjantaina. Raimo Mäkelä taitaa vanhan taidon.

otikylä

2

2018

Kotiseutu ja kulttuuri kuuluvat kaikille T änä vuonna vietetään kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta. Tarkoituksena on kasvattaa ja innostaa ihmisiä arvostamaan kulttuuriperintöä, myös omaa henkilökohtaista kulttuuriperintöään. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta kulttuuriperinnön merkityksestä kansallisella, paikallisella ja eurooppalaisella tasolla. Suomen teemana on osallisuus. Vuoden suojelija on presidentti Tarja Halonen. Museovirasto on kulttuuriperintövuoden koordinoija.

Kulttuuriperintö tarkoittaa nykyhetkessä eläviä, menneisyydestä perittyjä voimavaroja kaikissa muodoissaan – aineellisia, aineettomia ja digitaalisia.

Vuoden toteuttamiseen voivat

osallistua kaikki halukkaat kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet, kulttuuriperinnön ammattilaiset ja harrastajat, kansalaisjärjestöt, alueelliset ja paikalliset toimijat ja jäsenvaltiot.

MONIKULTTUURISUUS ON VOIMAVARA KOTISEUTU- JA KYLÄTOIMINNASSA

Maahanmuuttajat tuovat monikulttuurisuutta seudullemme.

Musiikki ja taide yhdistävät ja rikastuttavat eri kulttuureja. Yhdessä maahanmuuttajien kanssa sopeutuessamme voimme ammentaa uutta sisältöä arkielämäämme. Oppia toistemme kulttuureista ja saada aikaan tervettä vuoropuhelua. Opimme ymmärtämään toisiamme ja näin mah-

Mikä on sinun kulttuuriperintösi?

Voit ilmoittautua kulttuuriperintövuoden verkkosivujen lomakkeella www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/tule-mukaan/ilmoita-hankkeesi Lisää tietoa myös www.kulttuuriperintovuosi2018.fi ja www.kulttuuriymparistopaivat.fi

dolliset pelot ja uhat hälvenevät.

Maahanmuuttajia pitäisi enemmän ja rohkeasti pyytää mukaan paikallisiin yhdistyksiin, kylä- ja kotiseutuyhdistyksiin. Kielitaidon puutekaan ei voi olla este vapaaehtoistoiminnassa. Meidän kannattaa luottaa ja antaa kaikille mahdollisuus osallistua. Meillä on suuri mahdollisuus ja mielestäni velvollisuus auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan.

upeista vuosista kanssanne. Kylätoiminta ja kotiseututyö on ollut minulle intohimo. Kiitos kuuluu Leader Linnaseudulle ja eritoten Johanna Henttiselle ja kylätiimille sekä kotiseutuyhdistyksille.

Toivon työllenne onnea ja menestystä, sydämestäni. Pysähdytään tarinoimaan kun kujilla kohtaamme! ■

Pääkirjoitus ELISA GÖÖS Linnaseuru ry:n kylätiimin puheenjohtaja, Suomen Kotiseutuliiton Kanta-Hämeen valtuutettu (10.8.2018 saakka)

AJAN PATINA – AIKANSA MATKALLA

Kylätoiminnan ja kotiseututyön kehittämishanke Hämeenlinnan seudulla on alkanut hienosti. Hämäläinen kahvihetki -tilaisuus 11.4. sai hienon vastaanoton osallistujilta ja Hämeen Sanomissa oli tapahtumasta iso juttu. Paljon aktiivista ohjelmaa on tulossa pitkin vuotta 2018 hankkeen toimesta.

Juhannusperinteitä, jouluperinteitä, entisajan sadonkorjuutapoja, seminaarisarja hämäläisistä perinne-, kulttuuri- ja historiateemoista syksyllä, kyläretkiä…

Kuluvan vuoden jälkeen on minun aikani kiittää. Kiitos kaikista

Aika kultaa muistot, jotka voidaan vielä kokea K esäaamun raikkaus, mökkisaunan piipusta tupruttava savu, tikkuahven rantanuotiolla, vihta lämpenevän kiukaan kupeessa, Mäntysuopa muistuttaa pitkälle talveen menneen kesän matonpesuaskareista. Ohvi lippalakin reunassa, lipstikanperkuu sadonkorjuuaikaan, mikä jätti käsiin unohtumattoman tuoksun, jota ei sitruunallakaan karkotettu.

Mamman joululaatikot, sisälle tuodun kuusen tuoksu, pakkasen puremat petivaatteet, kynttilöiden savu, piparkakkujen kaikki aromit, hyasintit ja monet muut.

Kesän ensimmäiset rappukahvit…

Näihin ja moniin muihin muistoihin pysähtyy huomaamattaan.

Ne muistuttavat eletystä elämästä, hyvistä hetkistä. Kaikkea ei ole edes tarvinnut kokea itse. Tarinat ja kertomukset, valokuvat ja piirrokset; vanhempiemme tai isovanhempiemme muistot omista lapsuusajoista ovat monelle meistä tuttuja.

Ajan patina -hanke taivalsi ensimmäiset askeleensa viime vuoden lopulla. Haaveena ja vahvana uskona on saada meille jokaiselle tärkeitä muistoja heräämään uudelleen elämään, päästä aikamatkoille entisajan arkeen ja juhlaan.

Tämä aviisi kertoo nyt kolmen

kokoelman voimin niistä hetkistä ja tunnelmista, mitä hanke on saanut aikaan. Ja mitä onkaan vielä luvassa, kun ensi vuodeksi on suunnitteilla aikamatkailla lasten ja nuorten kanssa myös tulevaisuuteen!

Ideat eivät meiltä kesken lopu mihin kylään tai pitäjään seuraavaksi tultaisiin matkailemaan?

Aurinkoista kesää kaikille lukijoille! ■ JOHANNA HENTTINEN Kyläkoordinaattori Linnaseuru ry

Mietteitä remontista ja tavaroista R emontti eri vaiheissaan on askarruttanut minua jo yli vuoden. Remonttiin valmistautuminen vie aikaa ja tavaroita pitää pakata pois työn alta. Koska projekti kesti kauan, ehdin valmistautua tulevaan koitokseen hyvin, tai niin ainakin kuvittelin.

Valmistautumiseen kuului tavaroiden vähentäminen nurkista, koska niin kauan kun on tilaa, tavaraa kerää. Tähän olotilaan tulee muutos, kun muuttaa ja karsii tavaroiden määrää. Omassa tapauksessani remontti sai miettimään tavaroiden määrää ja

Puheenjohtajan alanurkka

kaiken tarpeellisuutta. Kuinka monta erilaista shampoota ihminen tarvitsee? Niin kauan kuin näille kaikille purnukoille on tilaa kaapissa tai hyllyssä, niiden määrä ei vaivaa. Pakatessani purnukoita ja puteleita remontin alta pois pysähdyin miettimään: ovatko kaikki tarpeellisia. Kaikki purnukat palasivat kuitenkin rempan jälkeen kaappiin.

Suureen koitokseen valmistautumiseen kuului myös kirpparit, joilla myin ei enää niin tarpeellisia tavaroita. Kävin kolmekin kertaa vähentämässä tavaroitteni määrää. Kirpparimyynnit vähensivät tavaroiden määrää nurkissani, mutta vielä mitään ei näytä vähentyneen tai puuttuvan.

Kirjahyllyä tyhjentäessäni yritin jokaisen laatikollisen yhteydessä miettiä, haluanko säilyttää kaikki nämä kirjat. Hieno ajatus, mutta remontin alkupäivän lähentyessä yhä suurempi määrä

kirjoja siirtyi laatikkoon ja varastoon. Urakan kestäessä vastaan tuli mukavia kirjalöytöjä sekä sellaisia, joita katsoessani mietin perusteita sen hankkimiselle ja varsinkin säilyttämiselle. Hyllyä täyttäessäni mietin tai ainakin yritin miettiä säilytänkö kaikki kirjat. Nyt on kolme kohtuullisen kokoista laatikollista kirjoja odottamassa uutta kotia tai paperinkeräystä ja yllätys-yllätys, kirjahyllystä ei näytä mitään puuttuvan. Kirjoja paikalleen siirtäessäni lupasin taas kerran olla hankkimatta yhtään teosta lisää, mutta ei mennyt kauaakaan, kun jo tuli yksi lisää. Kirjassa itsellinen koira (kulkukoira) valitsee kumppanikseen ihmisen ja tämä ihminen kertoo heidän uskomattomasta matkastaan.

Kesään kuuluu erilaiset tapahtumat ja markkinat. Nyt kun olen hävittänyt vanhaa ja ei niin tarpeellista tavaraa voin hankkia

jotain uutta ja vastustamattoman ihanaa kesätorilla käydessäni.

Tavataan kesätoreilla ja eri alan käsityöläisten ihanien kojujen äärellä! ■

ANNE NIEMINEN Puheenjohtaja Linnaseuru ry

otikylä

3

2018

Tulkoon vettä taivaan täydeltä, Juhannus on jo nurkalla KESK IKESÄ N JU HLA N TAUSTA A

Kesäpäivänseisaus on ollut juhlinnan kohteena ammoisista ajoista lähtien. Auringon juhlaa vietettiin vuoden pisimpien päivien kunniaksi. Keskikesän juhlan aikaan, auringon ollessa alati läsnä haluttiin juhlistaa maan hedelmällisyyttä ja turvata sato-onni sekä sään suotuisuus loppukesäksi. Keski-Euroopassa hedelmällisyys riittejä tanssittiin kesäpäivän seisauksen aikana tulien ja salkojen ympärillä.

Esi-isiemme isät viettivät kevätpäivänseisausta sään ja ukkosen jumalan, Ukon, kunniaksi.

Ukko myöhemmin nostettiin ylijumalan asemaan, sillä tämä oli jumalista vanhin ja turvasi maasta saatavan elannon sateillaan.

Ukon juhlia vietettiin kevätkylvöjen päätteeksi koko lähiyhteisön voimin. Ukkoa pyydettiin turvaamaan tarvittavat sateet veden äärellä. Kokot kohosivat rannoilla sekä lahdissa, taikoja tehtiin vedessä ja uhreja juotiin laineiden loiskiessa. Veden ääressä haettiin myös merkkejä tulevista säistä ja onnesta. Taiottiin neitoja sekä karjaa hedelmällisiksi ja juovuttiin yhdessä kylvökauden päätteeksi.

Juhlinta oli yhteisöllistä ja toi lähitienoon väen kokoon. Säähän liittyvät rituaalit olivat oleellinen osa yhteisöelämää. Yhteisesti toteutettavilla rituaaleilla ja taioilla vahvistettiin yhteisön sosiaalista kiinteyttä ja luotiin yhteisesti jaettuja kokemuksia.

Muinaissuomalaisen uskomuksen mukaan, mitä enemmän juotiin Ukolle, sitä paremman sadon tämä antaisi. Juoma oli olutta, jota juhannusta varten pantiin omissa, tarkoitukseen varatuissa astiois-

saan, Ukon vakoissa.

Meluaminen ja juopuminen ovat kuuluneet keskikesän juhlintaan vuosisatoja. Ylenpalttisuudella pyrittiin tuomaan sato-onnea samoin kuin kekrinäkin. Juopottelun sivutuotteena tulleen melun toivottiin pelottavan pahoja henkiä takaisin omille sijoilleen, samoin kuin kokkojen savujen. Niinäkin aikoina kun humalahakuista juomista on paheksuttu ja julkijuopottelulle kohotettu kulmia, juhannus muodosti poikkeuksen. Kesän juhlassa jopa sammuminen oli hyväksyttävää juhannusyönä.

Keskiajalla kirkko otti haltuunsa pakanallisia juhlia ja seremonioita, jolloin juhannuskin päätyi kristilliseen kalenteriin. Kesäpäivänseisauksen juhla muuttui Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi ja juhlan nimi vakiintui Juhannukseksi, joka oli Johanneksen vanha ääntämismuoto.

Kaikista kristillisiksi muutetuista juhlapyhistä juhannus on kuitenkin säilyttänyt eniten pakanallisia perinteitään. Veden ääreen kokoontumiset, ruoka ja juoma uhrit toistetaan Ukon juhlien ikiaikaisilla rituaaleilla. Taiat ja ennustusten hakemiset ovat säilyneet tähän päivään asti. Vain tapojen historia on matkan varrella unohtunut.

TA IKOJA TA IKOJA

Ammoisina aikoina uskottiin, että maailman taitekohdissa kuten päivänseisauksissa, todellisuuden hauraat reunat joustaisivat. Nämä olivat otollisia aikoja ennustusten hakemiseen sekä taikojen tekoon.

Juhannustaiat muuttivat suuntaansa hieman kulttuurivaikutteiden seurauksena. Maatalouteen, satoon ja karjaan keskittyvät taiat

vaihtuivat Keski-Euroopassa yleisempiin hedelmällisyys taikoihin.

Erityisesti ruotsista kantautuneet juhannusperinteet keskittyivät sadon sijasta naimaonnen hakemiseen.

Taikojen tekeminen oli juhannusaaton ohjelmassa kun nuoret naiset pääsivät viettämään aikaa keskenään. Taikoja tehtiin myöhään yöhön, ennusteita haettiin luonnosta niin pelloista kuin lammista aktiivista toimintaa vaatia riittejä suorittamalla. Tulevan puolison löytymistä pyrittiin hoputtamaan taioilla, mutta myös ennusmerkkejä haettiin keinoin kuin keinoin. Milloin palava puu osoitti sulhasen suunnan, milloin halko kertoi sulhon olevan leskimies.

Taiat tarjosivat keinon tavoitella hallitsematonta, mutta ne toimivat myös merkkeinä muille.

Esimerkiksi naimattomat naiset menivät kierimään mielitiettynsä pellolle alastomina, taian herätellessä tulevana vuotena tilallisen ”armastelemaan” taikoja tehnyttä. Mikäli talossa oli asukas kotona, ei heille voinut jäädä epäselväksi heitä kohtaan osoitettu romanttinen kiinnostus.

PA IMEN TOLA IST EN JU HLA NA HÄ MEESSÄ

Juhannuksen perinteisiä paimentolaistaikoja olivat erilaisten vispilöiden, liuhtojen ja koristeiden kiinnittäminen laiduntavan karjan sarviin. Karjaa koristeltiin toisinaan myös maalauksin ja kukin. Koristellut laumat ajettiin takaisin koteihinsa kylänraittien läpi kaikkien naapureiden iloksi.

Liuhdat laitettiin juhannuksen jälkeen talteen ja syötettiin jouluaamuna lehmille. Puoli vuotta kosteassa levänneiden liuhtojen

Juhannuksen vietto Uuno Eskolan elokuvassa ”Ei auta itku markkinoilla” Museovirasto Musketti 1927 uskottiin lisäävän lehmien maidon tuotantoa sydäntalven pitkissä öissä.

Juhannus on ollut aikoinaan nimenomaan paimentolaisten juhlaa ja se on näkynyt myös juhannus pöydässä. Hämeessä erityisesti maitotuotteet olivat keskeisessä osassa. Maidontuotannon ollessa vilkkaimmillaan, ei kaikkea kyetty säilömään ja muun muassa lukuisat erilaiset kotijuustot kiehutettiin keskikesän helteillä niin tilan säästämiseksi ja säilyvyyden lisäämiseksi, mutta myös erityisesti kesäiseen herkutteluun. Hämäläinen ruokaopas tarjoaakin mittavan valikoiman juusto reseptejä. Muut maitotuotteetkin räiskäleistä alkaen olivat alkukesän suurimpia herkkuja.

KOI V U JEN OKSILTA

Aikoinaan oli tapana suurimpia vuotuisjuhlia varten suorittaa perinpohjainen siivous tuvassa kuin tuvassa. Juhlista suurimmat olivat joulu ja juhannus, jolloin lattiat hangattiin puhtaiksi, aterimet puunattiin, liat ja pölyt huiskittiin koivun oksilla. Koivun oksat toimivat pölyhuiskun ja luudan asemassa ja niistä jäi jälkeensä ihanan raikas tuoksu.

Siivousta varten olikin tapana kaataa nuorehko koivu ja tuoda se tuvan viereen, josta uusia oksia siivousta varten oli kätevää käydä katkomassa. Koivun tuoksu oli mukava ja usein ei sitä raaskittu viedä takaisinkaan siivousten valmistuttua. Kaunis, kevään vihreä puu somisti kauniisti punamultaa vasten ja toi kaikille tiedon, että asujaimisto oli valmis tulevia juhlallisuuksia varten.

Koivut tulivat käytännön kautta arkeen ja niistä muodostui aikojen kuluessa juhlan merkkejä.

1800-luvun loppupuolen muisteluissa on tullut esille kuinka koivuista rakennettiin lapsille lehtimajoja, joiden turvissa juhannusta päästiin odottamaan ja järjestettiin kaikkea lettukesteistä kotileikkeihin.

KOKOT

Juhannuskokko on melko tuore lisäys Ukon päivän viettoon, sen levitessä idästä koko maahan vasta 1900-luvun alussa. Länsi-Suomessa paloivat alkukesästä Tyttö ja Juhannusruusupensas, Pekka Kyytinen, 1950-luku Kansantieteen kuvakokoelma

muunlaiset tulet, pääsiäiskokoista helavalkeisiin. Tuleen ja sen polttamiseen on kautta aikojen liittynyt lukuisia uskomuksia, tulen tarjotessa lämpöä ja turvaa yöltä aina sen puhdistaviin ominaisuuksiin sekä henkien karkottamiseen savujen avulla.

Kylän väki kerääntyi asemaan ja ikään katsomatta yhteen viettämään elonjuhlaa, laulamaan, leikkimään ja tanssimaan. Juhannus oli kaikkien yhteistä juhlaa, jolla juhlittiin kylvön päättymistä ja toivottiin suotuisia säitä satokaudeksi. Yötaivasta vasten palava tuli oli jotain kaunista, liekkien tanssi yhteisesti jaettu kokemus, jota vaalittiin muistoissa.

Kipunoiden lennosta, savun suunnasta ja muista pyrittiin päättelemään tulevaa satoa, onnea ja onnettomuuksia. Kekäleet ja tuhkat vietiin pelloille tuomaan kasvulle onnea. Kokkojen merkityksellisyyttä lisää se, että ne näkyivät kauas. Juhannuksena pystyttiin katsomaan kuinka omaan tulipatsaaseen syttyi vastaamaan naapurikylän kokko, kuinka vastarannallekin ilmestyi punertava kajo ja taivaanrantaan täplittivät savupatsaat. Ne olivat naapurusten kommunikaatiokeinoja, tapoja osoittaa osanottoaan yhteisiin juhliin ja vahvistaa yhteisöllisyyttä laajemmallakin alueella.

Kokon suomenkielinen nimi juontaa juurensa Kalevalasta. Kokko-linnut olivat ukkoslintuja, jotka kuuluivat niin suomalais-ugrilaiseen kuin baltialaiseen kansanperinteeseen. Kokot ovat olleet muun muassa Ilmarisen kanssa sytyttämässä ensimmäistä tulta ja auttamassa Väinämöistä kasken polttamisessa. Tarustoissa Kokko-linnuilla on osana olla niin sankarien ystäviä kuin vihollisia. ■ OTTOPEKKA WIIK Linnaseuru ry

AJAN PATINA –hankkeen juhannuskalenteri 1.‒23.6. nähtävillä päivittäin sekä Facebookissa ”Kylätoimintaa ja kotiseututyötä Linnaseudulla”, että kotisivuillamme www.linnaseutu.fi Entisajan juhannusperinteet ovat esillä Ajan patina –hankkeen osastolla Hämeenlinnan Museomarkkinoilla lauantaina 16. kesäkuuta.

otikylä

4

2018

Janakkalan Laurinmäellä yhdistykset puhaltavat yhteen hiileen kunnan kanssa L aurinmäen luonto- ja kulttuurialue Janakkalassa virittäytyy juuri alkavaan kesään. Janakkalan Janan kanssa järjestetty Ilves Trail Run –polkujuoksukilpailu jo on juostuna ja seuraavana suunnitteilla on Torpparimuseolla järjestettävä, perinteeksi muodostunut Kesänavaus. Näissä, kuten monissa muissakin Laurinmäen tapahtumissa Janakkalan kunta tekee yhteistyötä aktiivisten yhdistysten kanssa. Laurinmäellä onkin pitkät perinteet yhdistysyhteistyöstä. Jo vuonna 1965 Torpparimuseon perustajina olivat Janakkalan kunta, Janakkala-Seura sekä Torpparien muisto ry.

Luontopainotteisen Kesänavauksen suunnittelusta ja ohjelmasta valtaosan työstää Janakkalan Luonto- ja Ympäristö ry. Yhdistyksellä riittää ideoita luontoaiheisista pajoista ja toimintarasteista lapsille ja onpa tapahtumaan suunnitteilla myös lastenteatteriesitys. Tänä vuonna

teemana on ”Jäähyväiset muoville”, joka sopiikin erityisesti Laurinmäen Torpparimuseon henkeen, eihän muovia ole aina tarvittu tai ollutkaan!

Laurinmäki on tuttu toimintaympäristö yhdistykselle, sillä Janakkalan Luonto- ja Ympäristö ry yhteistyössä Tarinmaan seudun kyläyhdistyksen kanssa hoitaa myös alueen luontopolkuja ja Keltaisen talon perhospuutarhaa.

Näiden yhdistysten avulla luontopolulle on saatu lisäksi komea metsälaavu, jolta nuotiopuutkaan eivät lopu kesken. Tarinmaan 1918 taistelujen muistomerkki valmistui niin ikään yhteistyössä Tarinmaan seudun kyläyhdistyksen kanssa.

Laurinmäen Keltaisen talon kahvilan uudeksi yrittäjäksi valikoitui myös yhdistys; Teatteriseurue PSL. Kulttuurikahvilassa järjestetään runsaasti konsertteja ja muuta ohjelmaa, jotka suunnitellaan yhteistoimin yrittäjien kanssa. Laurinmäen tapahtumia

järjestetään myös Janakkalan seurakunnan ja ulkopaikkakuntalaisten toimijoiden sekä yhdistysten kanssa. Esimerkiksi Janakkalan Barokki -viikonlopussa Helsingin Barokkiorkesterin konsertit soivat kirkossa ja Laurinmäellä järjestetään kansanmusiikki-ilta sekä Lasten Barokki. Syksylle on suunnitteilla yhteistyökuvioita mm. keskiaikatapahtuman järjestämisestä Keskiaikayhdistyksen, Marttojen ja Ajan Patina -hankkeen kera.

Yhdistysyhteistyö edistää siis merkittävästi Laurinmäen luonto- ja kulttuurialueen kehittämistä ja mahdollistaa aktiivisen käytön lisääntymistä. Kaikille kuntalaisille sekä vierailijoille tarjoutuu mm. monipuolisempaa tapahtumatarjontaa ja hyvin hoidettuja luontopolkuja asiantuntevin opastein. ■

YHDESSÄ V

haimmillaan. Meillä Hämeenlinnassa on noin 1400 yhdistystä, sen lisäksi lukematon määrä pop up –yhdessä tekemistä, vanhempainryhmiä, jonkin ilmiön ympärillä toimivia ihmisjoukkoja, poliittisia liikkeitä, edunvalvontatoimijoita, potilasjärjestöjä, vertaistukiryhmiä, asukasyhdistyksiä ja ammatillisia yhteenliittymiä.

Yhdistävä tekijä voi olla liki mitä vaan, maailmankatsomus tai homekoulu, mutta kaikkien tavoite, näin uskon, on parantaa omaa lähiympäristöään, ja elämänlaatua, mutta myös laajemmin yhteiskunnallisen hyvän aikaansaaminen. Ja tässä tullaan siihen miksi Hämeenlinnan kaupunki haluaa erityisesti kannustaa ja innostaa yhdistyksiämme edelleen kehittymään, verkostoitumaan, aktivoitumaan ja avautumaan muuttuvassa maailmassa. Byrokratian ja virkamiestoiminnan kautta voidaan näet ratkaista ja edistää niitä hyvän elämän puitteita, mutta

ei onnellista ja merkityksellistä elämää. Siihen tarvitaan aina ihmisen omaa tekemistä ja tunnetta aidosta osallisuudesta ja vaikuttamisen mahdollisuudesta.

Yhdistystoiminta parhaimmillaan on yhdessä tekemistä yhteisen hyvän kasvattamiseksi. Siksi meille Hämeenlinnan kaupungissa on jokainen yhdistys, jokainen yhdistysaktiivi, jokainen osallistuja, kullanarvoinen. Siksi haluamme kannustaa erityisesti kumppanuuteen yhdistysten välillä esimerkiksi minipilottiavustuksilla ja Silta -yhteistyöverkostolla, siksi haluamme että yhdistykset ja muut kansalaistoimijat ovat mukana kaikissa merkittävissä muutoksissa ja kaupungin kehittämisessä. Tässä kehittämisidea: Voisiko vuoden yhdistyksen ja yhdistystoimijan palkitseminen olla yksi keino nostaa yhdistysten arvoa ja roolia? Voisiko muutama vuosi sitten torpattu palvelualoite olla toinen tapa edistää ihmisläh-

iime vuonna koko Suomi juhli teemalla ”yhdessä” satavuotiaan itsenäisen kotimaamme taivalta. Meillä Hämeenlinnassa juhlavuotta vietettiin paitsi tavanomaista arkea edistämällä, myös kokonaan uuteen hallintomalliin ja johtamisjärjestelmään siirtymällä. Uusi, kevään vaaleissa valittu valtuusto aloitti työnsä 1.6. kaupungissa jonka arvot, luovuus ja rohkeus, yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys sekä kestävä elämäntapa tarjoavat erinomaisen alustan kansalaisten omille valinnoille ja toiminnalle. Hämeenlinna on oivaltanut, että yksin ei pärjää, ei kunta, yhdistys eikä yksikään ihminen.

Yhdistystoiminta, yhdessä tekeminen yhteisten, yhdessä sanotettujen tavoitteiden eteen, on onnellisen arjen rakentamista par-

ANNA-MILLA VAINIO Kulttuurituottaja Janakkalan kunta

töisiä ratkaisuja? Palvelualoitteessa kaupunki avaa joitain palveluita niin että yhdistykset tai muut yhteisöt yksin tai yhdessä voivat tarjota omaa ratkaisuaan asian hoitamiseen. Ja mikäli keino on edullisempi ja vaikuttavampi, kaupunki sitoutuu kokeilemaan uutta tapaa. Tämä toki toimii jo vaikkapa kenttien hoidossa, mutta toimialoja löytyy paljon muitakin. Kaikki viisaus ei asu kaupungintalolla,

vaan joukkoälyllä, yhdessä ratkaistaan asioita innostavammin ja ketterämmin. Silloin se onnellisten ihmisten kaupunki on #ihanlähellä ja hyvä arki on totta. Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotain. Leppoisaa kesää ja ollaan yhteydessä! ■ SARI RAUTIO Kunnanhallituksen puheenjohtaja Hämeenlinnan kaupunki

Yhdistykset tulevaisuuden kunnan läheisenä kumppanina V iime vuonna juhlittiin Suomi 100 -kuvioissa ja Hattulan osalta on oikeutettua todeta, että juhlistimme merkkipaalua kokoamme suuremmin. Eri laskelmien mukaan kunnassa järjestetyt tapahtumat vetivät yleisöä vuoden aikana reilusti yli 20 000, mikä on yli kaksi kertaa väkilukumme verran. Tapahtumia järjestettiin kaiken näköisiä ja kokoisia, mutta yhteistyö oli kantavana teemana läpi vuoden.

Yhteistyö kuuluu myös kolmannen sektorin ja kunnan välille. Sitä tehdään jo nyt monipuolisesti, mutta tulevaisuudessa merkitys korostuu. Kun kuntien keskeisimmiksi tehtäviksi jää mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen demokratia-, elinvoima- ja hyvinvointitehtä-

viä, liittyy kolmas sektori näihin kaikkiin oleellisesti. Yhteistyö ei tarkoita ainoastaan palvelujen tuottamista, vaan yhdistyksillä on tärkeä tehtävä esimerkiksi kunnan maineen, identiteetin ja yhteisöllisyyden kehittämisessä.

Niin ikään aktiiviset yhdistykset voivat olla luomassa uudenlaista elinvoimaa kyläympäristöihin tai omien verkostojensa kautta ja lisäksi tukea erilaisissa häiriötilanteissa. Yhteistyömahdollisuuksia riittää. Kyse on ennemminkin siitä, millainen tahtotila niin poliittisella kentällä kuin yhdistyksillä itsellään on yhteistyön kehittämiseen ja vastuun jakamiseen. Uskon ja toivon, että tahtoa riittää.

Konkreettisena askeleena yhteistyön kehittämiseksi kunta on hakemassa Leader-rahoitusta yh-

distysohjelman toteuttamiseksi.

Mikäli hanke päästään aikanaan käynnistämään, tarkoituksena on ensin selvittää yhdistystoiminnan nykytilaa ja muotoja ja sen jälkeen selvittää erilaisia kehittämismahdollisuuksia sekä tahtotilaa. Jotta ohjelma voisi aidosti rakentua ja toimia, vaaditaan siihen yhdistysten aktiivista osanottoa. Vetoankin Hattulan yhdistyskenttään tilaisuuden hyödyntämiseksi.

Kuluvana vuonna vietetään Hattulan kunnan 150-vuotisjuhlaa. Merkkipaalun sateenvarjon alla yhteistyötä on luonnollista viedä eteenpäin askel askeleelta.

Kuntana keskeinen viestimme on kunnioituksemme kolmannen sektorin työtä kohtaan. Hattula menestyy sitä paremmin, mitä

tehokkaammin ja proaktiivisemmin kykenemme tekemään yhteistyötä ja yhdistämään niukkoja voimavaroja. ■

LAUNO HAAPAMÄKI yhteyspäällikkö Hattulan kunta

5

2018

Sattulan maakirjakartta vuodelta 1698, tekijä Niklas Avander, lähde: www.vanhakartta.fi

otikylä

KANTA-HÄMEEN KYLÄTONTIT Kanta-Hämeessä tehtiin maakuntakaavaa varten selvitys keskiaikaisista kylätonteista. Selvityksessä kartoitettiin ja merkittiin kartalle taajama-alueilla sijaitsevat vanhat keskiaikaiset asuinpaikat. Selvitys on luettavissa Hämeen liiton nettisivuilla maakuntakaava 2040 aineistossa. Selvityksen laativat ProAgria Etelä-Suomen maisema-asiantuntijat.

KESKIAIKAINEN KYLÄTONTTI

Keskiaikaisella kylätontilla eli kylän tonttimaalla tarkoitetaan sitä aluetta, jossa talojen tontit asuin- ja talousrakennuksineen ovat aikoinaan sijainneet. Kylän talot ovat sijainneet joko yhtenä keskittymänä tai hajallaan useammalla tonttimaalla. Tonttimaiden paikat ovat saattaneet siirtyä vuosisatojen kuluessa tai pienempiä kyliä on saatettu yhdistää yhdeksi kyläksi.

Talojen sijainnissa on vuosisatojen kuluessa voinut tapahtua paljonkin muutoksia.

Kylätonttien avulla on mahdollista päästä käsiksi myös vielä vanhempaan, rautakautiseen asutuskerrostumaan, koska myöhäisrautakautinen asutus on ainakin osittain saattanut sijaita samoilla paikoilla kuin myöhempi keskiaikainen asutus.

KESKIAJAN ASUTUS KANTAHÄMEESSÄ

Historiallisella ajalla Häme asutettiin kauttaaltaan. Asutus keskittyi keskiajalla liikenteellisesti merkittävien vesiväylien, harjujen ja historiallisten tielinjojen varsille. Vanajaveden laakso, Lammilla Ormajärven ympäristö sekä Lounais-Hämeen Loimijokilaakso olivat merkittäviä asutuskeskittymiä. Vanajaveden ja Hauhon vesireittien kylille on tyypillistä, että asutus on jatkunut katkeamattomana aina rautakaudelta lähtien.

Tammelan ylänkö oli hyvin harvaan asuttua, kuten se on nykyäänkin. Riihimäen seudulle asutus tuli verrattain myöhään. Kylät keskittyivät Vantaanjoen suulle sekä soistuneen alueen pohjoispuolelta avautuville harjuille.

Kanta-Hämeen kylien kehitykseen vaikutti suuresti seudun lukuisat kartanot. Monet kylät hävisivät vuosisatojen aikana his-

toriankirjoista, kun ne sulautuivat kartanoihin. Useimmissa Kanta-Hämeen kylissä oli 1560-luvulla keskimäärin muutama talo, mutta suurimmissa kylissä oli taloja pitkälti yli kaksikymmentä. Hämeen alueelle tyypillisten ryhmä- ja rivikylien taustalla oli sarkajako, jonka mukaisesti kylän yhteinen tonttimaa sijaitsi kuivalla moreenimäellä tai auringonpuoleisella rinteellä peltosarkojen keskellä.

VANHA KARTTA KERTOO TARINAN

Eri-ikäiset kartat ovat korvaamaton lähde tutkittaessa maankäytössä tapahtuneita muutoksia, kuten vanhan asutuksen sijoittumista ja asutusrakenteen kehitystä aina 1600-luvulta tähän päivään.

Kartoittajina toimivat niin sotilaskuin siviiliviranomaiset ja karttoja on vuosisatojen saatossa tehty moniin erilaisiin tarkoituksiin.

ProAgria Etelä-Suomen/Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat käyttävät vanhoja karttoja monenlaisissa töissä, kuten kaavojen maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksissä, kylien maisemasuunnitelmissa tai maisemahistorian selvityksissä, osana mobiilireittejä tai esimerkiksi yritysten maiseman tuotteistuksessa.

Sukututkimuksessa vanhat kartat nimistöineen ovat oiva apuväline.

Mitä kaikkia karttoja sitten meillä onkaan käytettävissä. Tässä poimintana muutamia yleisimpiä ja käytettävimpiä karttoja eri vuosisadoilta: MAAKIRJAKARTAT

Ruotsi-Suomen verovelvolliset talolliset kirjattiin kuningas Kustaa Vaasan aloitteesta 1530-luvulta lähtien yhtenäiseen luetteloon, jota alettiin kutsua maakirjaksi.

Näihin maakirjoihin liitettiin mu-

kaan myös karttoja, jotka toimivat näin varhaisimpina kyliämme kuvaavina karttoina.

1500- ja 1600 -lukujen maakirjakartat ovat kauniita ja tekijänsä näköisiä. Vedet kuvattiin sinisellä, niityt vihreällä tai keltaisella, metsistä käytettiin usein puusymboleita ja pellot kuvattiin harmaalla, pelloissa näkyy myös sarkajaon sarat. Tiet erottaa kartasta punaisella tai keltaisella yhtenäisellä pariviivalla tai pisteviivoilla. Suokuviot saivat keltaisen tai vaaleanvihreän reunuksen. Mäet ja kalliot kuvattiin harmaina ja mustina tai ruskeina aaltoina rinteitä jäljitellen. Maakirjakarttoja on koottu www.vanhakartta.fi -sivustolle.

ISOJAKOKARTAT

1700-luvun puolivälissä Ruotsi-Suomessa heräsi muiden Euroopan maiden tapaan halu päästä eroon monipalstaiseen sarkajakoon pohjautuvista maanomistusoloista. Ratkaisuksi esitettiin isojakoa, jossa talojen kymmenet peltosarat ja osuudet metsien yhteisomistuksesta muutettiin suuriksi lohkoiksi ja samalla yksityisomistukseen. Alkuperäisiä isojako-, isojaon täydennys- ja uusjakokarttoja säilytetään Maanmittauslaitoksen arkistossa Jyväskylässä.

KUNINKAAN KARTASTO

Vuosina 1776-1805 toteutettiin Suomessa laaja sotilaskartoitus.

Itärajalta lähtien Suomea kartoitettiin pohjois-eteläsuuntaisissa linjoissa. Kartoitus ulottui pohjoisessa ylimmillään Äänekosken seudulle saakka, mutta Päijänteen länsipuolella selvästi etelämmäksi. Koska kysymyksessä oli sotilastarkoituksiin tehtävä kartoitus, kartat tuli laatia niin tarkoiksi, että mikään sotilaallisesti merkittävä

maastonkohta ei jäisi huomioimatta. Sotapäällikön olisi karttojen avulla kyettävä suunnittelemaan sekä hyökkäys- että puolustustoimet maastoa tuntematta. Kuninkaan kartastoon voi tutustua kirjastossa teoksessa Timo Alanen ja Saulo Kepsu, Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805 (SKS, 1989).

Alkuperäiset kartat ovat arkistoituna Tukholmassa Ruotsin Sota-arkistossa, Krigsarkivetissa.

PITÄJÄNKARTASTO

Vuonna 1748 Suomeen perustettiin mittauskomissio, jonka tarkoituksena oli laatia maantieteelliset kartat ja selitykset kaikista maan pitäjistä. Karttojen mittakaavaksi valittiin 1:20 000. 1800-luvun pitäjänkartasto muodostuu pääosin vuosina 1840-1865 lääneittäin valmistuneesta, käsin piirretystä kartta-aineistosta. Aineiston keräsivät Päämaanmittauskonttorin alaiset maanmittarit. Kartoituksessa kiinnitettiin huomio asumuksiin, viljelysten ääriviivoihin, metsämaiden päälajeihin, rajoihin, vesistöihin ja kulkureitteihin.

Kartat varustettiin otsikolla, pohjoisviivalla ja mittakaavalla. Kartat laadittiin vuoden 1825 piirustus- ja väritysohjeiden mukaan tavoitteena esittää pääpiirteissään kiinteistöjaotus ja maastokuviot.

1800-luvun pitäjänkartastoon voi tutustua Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa (digi.narc.fi), jossa kartat ovat karttaruuduittain selattavissa.

SENAATINKARTASTO

Suomesta laadittiin ensimmäinen tarkkuudeltaan peruskarttoihin rinnastettava topografinen kartasto jo autonomian aikana. Kartoituksen tekivät venäläiset sotilastopografit, jotka kartoittivat vuosina 1870-1907 suunnilleen linjan Pori–

Hämeenlinna-Lappeenranta-Käkisalmi eteläpuoleisen Suomen mittakaavassa 1:21 000. Senaatinkartasto on väritykseltään kaunis ja siinä on käytetty ensimmäistä kertaa korkeuskäyriä. Luettavuus on oikein hyvä, tosin paikkojen nimet ovat venäjäksi. Myös Senaatinkartasto on saatavissa Kansallisarkiston digitaaliarkistosta.

1900-LUVUN PERUSKARTAT

1940-luvun lopulla Maanmittaushallitus päätti yhdistää pitäjänkartan ja topografikartan tuotannot koko maan kattavaksi peruskartaksi. Kartat tuli laatia mittakaavassa 1:20 000 ja painaa viidellä värillä: pohjakuviot mustalla, tiet ja kiinteistörajat punaisella, vedet sinisellä, pellot keltaisella ja korkeuskäyrät ruskealla. Rakennukset eroteltiin karkeasti asuin- ja ulkorakennuksiin. Ensimmäinen peruskarttalehti painettiin vuonna 1949, ja koko maa saatiin kartoitettua Maanmittaushallituksen ja Topografikunnan yhteistyönä noin 3 700 karttalehteä käsittäväksi peruskartastoksi vuonna 1977.

Vanhoihin peruskarttoihin voi tutustua Maanmittauslaitoksen vanhojen karttojen haussa: http:// vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ Kartta on aina kartoittajan tulkinta ympäristöstä, joten karttatulkinnassakin tarvitaan suurta lähdekritiikkiä. Monet kartoista pohjautuvat kartoitusajankohtaa vanhempiin karttoihin ja maastotarkastuksia ei ole välttämättä tehty. Karttoihin on myös tehty lisäyksiä myöhempinä vuosikymmeninä, joten suhtaudu aina kriittisesti mitä kartalla näet. ■ KATRIINA KOSKI ProAgria Etelä-Suomi ry MKN maisemapalvelut

6

Kylätie uudella tavalla S attulan kylätie kokeilulla tavoitellaan sujuvaa ja turvallista liikkumista tiellä, jossa erillisen kevyen liikenteen väylän toteuttaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Hankkeessa tie päällystetään uudelleen ja kylätiemerkinnät toteutetaan kesän 2018 aikana. Sattulan kylätiekokeilu parantaa liikenteen turvallisuutta sekä pyöräliikenteen ja jalankulun olosuhteita.

Sattulan kyläyhdistyksen kevätkokous 2017 päätti tehdä ELY-keskukselle aloitteen Sattulantien muuttamisesta uuden-

otikylä

2018

tyyppiseksi kylätieksi. Kylätien sijaitsee Sattulan keskellä. Sen pituus on 2,5 km.

Ehdotuksen mukaan kylätie olisi kevyen liikenteen ehdoilla toimiva liikenneväylä, jossa ajoneuvoliikenteelle on varattu vain yksi kaista (leveys 3,0 m), joka on osoitettu ajoratamaalauksella. Ajoneuvokaistan molemmin puolin on 1, 5 m leveä kevyen liikenteen päällystetty piennaralue.

Esimerkki kylätieratkaisusta haettiin Hollannista, missä vastaavantyyppisiä väyläratkaisuja on käytetty yleisesti.

Kyse on vanhan kylän raitista, jossa on nykyisin 40 ja 50 km nopeusrajoitus ja jota käytetään kylän aluetta palvelevaan liikenteeseen. Kesäaikaan väylä on

suosittu pyöräily ja ulkoilureitti.

Nykyisellä tiellä, jossa ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä, samoilla kaistoilla autojen kanssa liikkuvat myös jalankulkijat,

Sattulantien poikkileikkauskuva

Hollantilainen kylätie

KAHVIHETKI KULLAN KALLIS Huhtikuun alkupuolella järjestettiin Suomen Kasarmilla Hämeenlinnassa kaikille avoin luentotilaisuus Hämäläinen kahvihetki – kahvin kehräämisestä kursailuun. Tilaisuuden järjesti Ajan patina -hanke. Mukana olivat myös Hauhon näyttämötaiteen harrastajat.

T

apahtuman pääaiheena oli siis kahvi. Iltapäivän aikana kuulimmekin, milloin kahvi rantautui Suomeen, miten kahvittelutavat ovat kehittyneet ja miten tottumukset ovat muuttuneet vuosien saatossa.

Hankkeen vastuuhenkilö Johanna Henttinen on järjestänyt samantyylisiä tapahtumia jo muutaman vuoden ajan. Henttinen metsästi inspiraatiota ja hyviä aiheita ympäri Suomea kotiseutumuseoiden avustuksella.

Hän huomasi, että menestyviä tapahtumia ja tilaisuuksia yhdisti yksi asia, kahvi. ―Meille selvisi, että ihmiset tulevat paikalle, kun on kahvia tarjolla. Lähdimme tutkimaan kahviaihetta tarkemmin ja tajusimme, että tästähän saisi kunnon luennon, Henttinen kertoo.

A R ABIASTA EUROOPPA A N JA SUOMEEN

Kahvilla on todella pitkä ja vaiherikas historia. Ensimmäiset aro-

mikkaat juomat valmistettiin jo 1200-luvulla nykyisen Lähi-Idän alueella. Eurooppaan kahvi saapui vuonna 1615. Silloin kahvin pääkaupunkina toimi Venetsia, joka oli Euroopan linkki Lähi-Itään.

Ruotsiin kahvi saapui vuonna 1685 ja ensimmäinen kahvila avattiin Tukholmaan vuonna 1708. Nykyisen Suomen alueella kahvia ruvettiin nauttimaan 1720-luvulla.

Vuosien varrella kahviin on suhtauduttu eri tavoin. On muun

muassa sanottu, että kahvi tuo kulttuuriin liikaa vieraita vaikutteita ja se aiheuttaa kiihtyvyyttä.

Ruotsi-Suomen alueellakin kahvi on ollut jonkin aikaa jopa täyskiellossa.

1800-luvulla kielloista kuitenkin luovuttiin ja kahvi alkoi maistumaan seurapiiriläisten lisäksi myös maaseudun asukkaille. Suomesta muodostui yksi maailman suurimmista kahvin kuluttajamaista.

PER IN T EET ELÄVÄT

Suomalainen kahvikulttuuri on muokkautunut vuosien saatossa sellaiseksi, kuin me sen nykypäivänä tunnemme. ―Ennen oli tapana, että naiset nauttivat kahvia keskenään ja miehet ottivat alkoholiryyppyjä, toteaa Johanna Henttinen. ―Oli myös yleistä, että maalaiset nauttivat kahvinsa tassista ja kaupunkilaiset röyhkeästi kupista. Etikettiin kuului myös kursailu ja eräänlainen jäyhyys etenkin Hämeessä, Henttinen jatkaa.

Suomalaista kahvittelua tultiin 1960- ja 70-luvulla tutkimaan jopa Amerikasta asti. Tutkijat huomasivat muun muassa, että kahvi on Suomessa läsnä kaikessa ja sen avulla voidaan osoittaa vieraanvaraisuutta. He laittoivat myös ylös sen, että kahvia ei tarjottu epäsuosiossa oleville ihmisille.

Puutteen aikana perinteisen kahvin sijaan käytettiin korvikkeita, kuten sikuria. Kahvin käyttöä säännösteltiin siten, että vieraille tarjottiin vain kaksi kuppia

pyöräilijät, kuntoilijat, koululapset, koirien ulkoiluttajat, kissat jne. Merkittävä käyttäjäryhmä on myös Panssariprikaati, jonka harjoituksissa ja ”Lehijärven lenkin” sotilaat kulkevat usein Sattulantietä pitkin. Uudenmaan Ely-keskus on lämmennyt ajatukselle.

Kokeilukohteena Sattulantie todettiin hyväksi sopivan käyttäjämäärän ja rauhallisen luonteensa vuoksi. Suunnittelukäytännötkin ovat menossa siihen suuntaan, että halutaan löytää myös muita ratkaisumalleja kuin ainainen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.

Strafica Oy on suunnittelemassa kokeilua. Tarkoitus on käynnistää kokeilu jo tänä vuonna, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan ja rahoitus löytyy. ■ REIJO LEHTINEN Sattulan kyläyhdistys kahvia. Tähän sääntöön tekivät poikkeuksen karjalaiset, jotka tarjoilivat kolme kuppia.

Kahviperinteet ovat edelleen tänä päivänä hyvin voimissaan.

Kahvi on sosiaalisten tapahtumien ydin ja vieraille tarjotaan aina kahvia, vaikka sitä ei itse joisikaan.

Suomi on myös vieläkin ainoa maa maailmassa, jossa on erikseen työaikalaissa määritelty kahvitauot. ―Eleenä kahvin tarjoaminen on perisuomalainen. Sillä osoitetaan vieraanvaraisuutta ja korostetaan yhdessäoloa, sanoo Johanna Henttinen.

ONNIST UNU T TAPA HT UMA

Suomen kasarmin Upseerikerholla järjestetty tilaisuus sai osakseen kiitosta. Tapahtuma herätti useassa vieraassa vanhoja muistoja. ―Tämä oli hyvä tilaisuus, joka herätti minussa todella paljon ajatuksia menneistä vuosista.

Etenkin kahvittelun seremoniallisuus oli minulle hyvinkin tuttua.

Kannatti tulla, kertoo hämeenlinnalainen Hannu Eerola.

Myös hankkeen ja tapahtuman vastuuhenkilö Johanna Henttinen oli tyytyväinen tilaisuuteen. ―Saimme kivan kokonaisuuden rakennettua. Ohjelma oli sopivan kevyt ja paikkana Upseerikerho on aivan täydellinen.

Todella paljon tuli myös vieraita paikalle ja pääsimme heidän kanssaan muistojen kautta entisajan elämään, Henttinen päättää. ■ JAAKKO LAUNONEN Hämeenraitti

Ja niin joulu joutui…

A ika kulkee vääjäämättä eteenpäin ja jättää itsestään niin kovin vähän matkan varrelle. Ajan patinoimia esineitä, haalistuvia muistoja, hetkiä jotka elävät muistoissa vain lyhyen ajan, kadoten savupatsaina yötaivaalle. Muistot vaativat vaalimista säilyäkseen, perinteet toistoja elääkseen.

Viime vuoden sydäntalvella, Hauhon taajamassa, ajan patinoimat matkat menneeseen aikaan saivat ensiaskeleensa pakkasen paukkuessa. Matka jouluun oli alkanut jo syksyn ensimmäisten kylmien ilmamassojen valuessa maamme ylle. Lähestyvä talvi sai aikaan halun kääriytyä muistin pehmeään huopaan ja lämpimiin aikoihin; uuninpankkojen hohkaan, aamu-unisten kissojen kylkeen ja lapsuuden joulujen tunnelmaan.

Hauho-Seura tarjosi Halpparin taloa käytettäväksi ja idea joulun lämmön jakamisesta alkoi elämään. Valmistelut aloitettiin hiljalleen, kirjat avattiin ja tavat kartoitettiin, perinteet etsittiin ja historiaa kirjattiin uudestaan ylös. Avoimet kyselyt paljastivat, ettei joulu jonka muistamme, jonka kaikki tuntevat ja jota he olivat eläneet, ollut enää sama juhla kuin maamme alkuaikoina.

HETKIÄ JOULUN HAVINASTA

Talonpoikaisajan juhla oli kokenut kovia muutoksia vuosien saatossa. Sotien jälkeisen ajan pula oli jättänyt perinteisiin ja ruokiin jälkensä. Jälleenrakennuskauden jouluissa kuitenkin olivat mukana ne asiat jotka muistamme.

Elintarvikkeiden vapautuessa ja ulkomaankaupan kiihtyessä

maamme perinteet muodostettiin uudestaan, sellaisiksi joista olemme kuulleet vanhempiemme ja isovanhempiemme kertovan tai joita suuret ikäluokat muistavat lapsuudestaan.

Tutkimukset veivät mukanaan.

Tarinat siitä, kuinka kuuset olivat saksalaisten kauppiaiden ulkomailla vietettyjen bakkanaalisten joulujen innoittamina tarttuneet porvariston joulutapoihin piirileikkeineen, kirjattiin ylös. Tai kuinka joulukuuset tuomittiin pakanallisiksi symboleiksi Englannissa vuonna 1654 ja Lontoon pormestari joutui poliisipäällikön kanssa kiertämään kaksin kaupunkia polttamassa kiellettyjä kuusia, koska poliisivoimat olivat kieltäytyneet sitä tekemästä.

Historiassa elivät tarinat siitä, kuinka roomalaisten uudenvuoden juhlinta näkyy suoraan joulussamme, punaisista hiippalakeista keskitalven ikivihreiden läsnäoloon. Miten kiihkomielisten kiellot nostivat hollantilaisten pyhimystarinat kaikkien korville ja pyhä Nikolaus nousi kaikkien tietoisuuteen uudella mantereella lahjojen jakajana. Kuinka pukki matkusti kekristä Nuutinpäivään ja vähitellen hivuttautui jouluumme sellaisena kuin sen tunnemme.

Tai kuinka katolilaiset yrittivät syrjäyttää joulupukin kertomalla Jeesuksen tuovan lahjoja, saaden vahingossa aikaan nykyaikaisen enkelikuvaston, josta Rafaelin enkelitaulu on luultavasti tunnetuin versiointi.

Joulukirkot kokosivat koko kylän saman paanukaton alle ja kynttilöitä oli opittu kirkkopalojen aiheuttaman pelon vuoksi

Museo Eerolan

vanhan ajan joulutapahtumaa vietetään lauantaina 15.12 klo 14–17.

otikylä

7

2018

varomaan. Joulumme modernisoituivat nopeasti sähkön tullessa tarjolle monin paikoin vasta myöhemmin kuin kuusen sähkökynttilöiden. Kuinka koristeperinteet muuttuivat ja kasvoivat muutamissa vuosikymmenissä ikonisiin mittoihinsa kynttilöistä ikkunalla aina lippurivistöihin kuusen oksilla. Ja myös siitä kuinka suuri vaikutus kansakoululla on ollut maamme tapojen vakiinnuttajana ja vaikuttajana.

KUN AIKA ON

Lopulta oli aika koristaa Halpparin tupa jouluasuunsa. Kaikki oli valmiina, koristeet hankittuina, tavat tutkittuina, lehdet painettuina. Kuuset kannettiin sisälle ja koristeltiin, oljet laskettiin lattioille, kynttilät aseteltiin ikkunoille.

Joulukortit rintamalta aseteltiin näytteille, joulupuurot katettiin pöytään, Hauhon päiväkotilasten askartelemat tontturivistöt hyppäsivät seinille ja Alvettulan koululaisten tekemät koristeet ripustettiin kuuseen.

Tuntien työ pakkasessa, paleltuneet sormet ja valojen viritykset tulivat päätökseensä. Järven toiselta puolelta kaikui koirien haukunta kun Hauho-Seuran toimijat toivat ulkotulet ja rakovalkeat.

Lyhteet kiinnitettiin, tulet sytytettiin ja kaikki oli valmista. Halpparin joulutuvan tapahtumissa kävi noin 350 ihmistä kokemassa entisajan joulua, kuuntelemassa satuja, historiaa ja joulurauhan julistusta. Lämmittelemässä nuotioiden ääressä, muistelemassa omia lapsuusajan joulujaan ja kokemassa elävää historiaa.

Viimeisen aukiolopäivän jälkeen tuli aika sulkea Halpparin ovet, sammuttaa kynttilät ja korjata sään armoilta herkimmät tavarat pois. Kuukausia valmisteltu joulu oli ohi, tunnelmalliset illat

Halpparin hämyisissä huoneissa, kauniin joulun keskellä päättyneet. Kuuset jäivät seisomaan pimeään tupaan, huojuen kevyesti vedossa. Tuntui tyhjälle. Joulu oli poissa. Oikea joulu tuli pian perässä, mutta samaa tunnelmaa ei saanut enää takaisin.

TULOSSA TÄNÄ VUONNA

Tammikuussa kantautui tieto, että Museo Eerola Tuuloksessa tarjosi tilojaan käyttöön tulevaksi jouluksi. Tiedossa olisi pientä päivitystä, mutta perinnejoulu jatkaisi olemistaan. Aloimme valmistautua joulutunnelmaan saman tien.

Vanhoja kansakoulun joulunäy-

telmiä 1920-luvulta löytyy tälläkin hetkellä pöydän kulmalta ja uudet tiedostot on aloitettu kansakoulun joulujuhlien perinteistä sekä taustoista.

Joulutalon lisäksi Vähikkälän Seuratalolla nähdään tänä vuonna kylän ja koulun yhteinen kuusijuhla, joka toteutetaan kansakoulun kuusijuhlien mukaisesti, ajankuvaan kuuluvin näytelmin ja pukein. Jouluun on enää pieni hetki, joten toivotetaan näin viime tipassa kaikille tervetuloa. ■ OTTOPEKKA WIIK Linnaseutu ry

otikylä

8

2018

Yhdistysten kesätapahtumia ja vierailukohteita Hämeenlinnan seudun maaseutukylissä ja pitäjissä

KESÄKUU VAIHTUVAT NÄYTTELYT Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee, Hauho. Avoinna kesäkuussa joka päivä klo 10-20. Järj. Vihavuosi-yhdistys ARS PELTOLEHTO - LAMMIN TAIDEKESÄ 2018 Lamminraitti 22, 16900 Lammi. 1.-17.6. ti-pe klo 1218 ja la 10-16, ma suljettu. Avajaiset ti 5.6. klo 18. Lammi ennen vanhaan -muisteluillat 7.6., 12.6. ja 14.6. klo 18. Järj. Lammin kotiseutulehti / Lammi-Seura KESÄKAHVILA 4.6.-5.8. päivittäin klo 13-18 Nummenkylän vanhalla koululla Hämeen Härkätie 4151, 14300 Renko. Koulun vieressä hyvä, lapsille sopiva uimaranta. Kahvilasta voi lainata kellukkeita. Kirpputori.

Järj. Nummenkylä HÄMEENLINNASTA MAAILMALLE - KUSTAANPÄIVÄN SUVISOITTO 6.6. klo 19 Hauhon kirkko. Hämeenlinnan kaupunginorkesteri, kapellimestarina Kara Koskinen.

Solistit Kirsi-Marja Alanen, viulu ja Siiri Rasta, viulu. Konserttiohjelmat 20/10 € (aikuiset/lapset alle 12 v.) kirkon ovelta puoli tuntia ennen konsertin alkua. Järj. Hämeenlinnan orkesteriyhdistys yhteistyössä Hauhon Rouwasväenyhdistyksen ja Hauhon seurakunnan kanssa.

HATTULA 150 –NÄYTTELY 7.-29.6.

Hattulan pääkirjasto, Kauppatie 3, 13720 Parola avoinna Hattulan kirjaston aukioloaikoina. Avajaiset 6.6. klo 17-18. Kesänäyttely Juteinitalon aulan näyttelytilassa. Vapaa pääsy.

Järj. Hattulan Taiteilijaseura

NISKAVUORIVIIKON AVAJAISET JA JUHANNUSRAUHAN JULISTUS 22.6. klo 12, Skyttenaukio Hauhon kirkon vieressä. Kuorolaulua Chordus Ensemble, puhe Matti Rantti, Hauhon Kesäteatteri esiintyy, Hauhon luonnon ylistys. Järj. Hauho-Seura

MALLINKAISTEN MOTORISTIKAHVILA, Mallinkaisten Kyläkoulu, Kouluraitti 1, 14200 Turenki. Kesä-, heinä- ja elokuussa torstaisin klo 17.30-20. Myynnissä grillimakkaraa, lettuja sekä kahvion herkkuja. Järj.

Mallinkaisten Kyläyhdistys SEPONPÄIVÄN LAULAJAISET 10.6.klo 17 Soittilan Riihessä, Satulantie 2, Mustila, 14700 Hauho.

Seppo Soittila ja Seppo Lankinen esiintyvät. Liput 10€ sis.kahvituksen.

Järj. Mustilan kyläyhdistys

JUHANNUKSEN VASTAANOTTO 22.6. klo 18. Renkajärventie 1336 Rimmilä. Keräännytään nostamaan siniristilippu salkoon ja vetäistään moniäänisesti Maamme-laulu. Järj.

Rimmilän kyläyhdistys

KESÄINEN KIRPPISTAPAHTUMA 16.6. klo 10-14 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee Hauho.

Myyntipaikat 5€/kpl, varaukset p.

040 847 6649. Järj. Vihavuosi-yhdistys

JUHANNUSAATTO VIHAVUODESSA 22.6. Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee, Hauho. Tanssit klo 20-24 (tanssilippu lavalle 10 €, sis. pullakahvit) Ari Tarri & Amulett.

Kokko klo 22. Järj. Vihavuosi-yhdistys

JUHANNUSAAMUN MESSU 23.6. klo 10. Kokoonnutaan Rimmin rukoushuoneelle Renkajärventie 1391, 14450 Rimmilä juhlimaan Johannes Kastajan syntymää. Järj. Rimmilän kyläyhdistys

PIENI ULKOILMALUENTO ”ENTISAIKAIN OPPEJA PUUTARHANHOIDOSTA LAPSILLE JA NUORILLE SADAN VUODEN TAKAA” 29.6. klo 11-11.30 Vanharaitti 9:n puutarhassa, 14700 Hauho.

Maksuton. Tarinoimassa Johanna Henttinen ja Anna Laaksonen. Järj.

Ajan patina -hanke, Linnaseutu ry HEINÄPÄIVÄ 29.6. Hauhon kirkonkylässä Cavénin pellolla klo 12 alkaen. Pellonpiennarkahveet ja grillimakkaraa. Järj. Hauho-Seura ILTATORI 29.6. klo 18-19.30 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee, Hauho. Järj. Vihavuosi-yhdistys SANDRAN RINKI -YÖPYÖRÄILY 29.6. klo 21 alkaen. Lähtö Hauhotalon piha-alueelta, Kirkkotie 5, 14700 Hauho. Reitti on noin 30km, matkalla sorateitä. Maksulliset tarjoilupisteet Hauhontakana ja Tuittulassa.

Järj. Hauho-Seura NISKAVUOREN MARKKINAT 30.6. klo 8-14 Hauhon kirkonkylässä, Puukoulun piha-alueella. Järj. Hauhon Yrittäjät PIHAKIRPPISPÄIVÄ 30.6. klo 9-15 Hauhon Vanhan raitin, sen kujien ja ahteiden varrella. Kirppispihat on merkitty viirein. Järj. Hauhon Rouwasväenyhdistys

KESÄNÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT 4.7.-22.7. avoinna ke-su klo 11-17, Hovinkartano, Sotjalantie 58, 14700 Hauho. Aluemaksu näyttelyihin 10€, alle 15v. ilmaiseksi. 8.7. klo 14 Teatterileikkiä kaikenikäisille, Laura Pantke, osall. maksu 5€ (max 20 osall.). 15.7. klo 10-17 Luovaa kirjoittamista, vetää Tuula Salin, osall. maksu 25€ (max 14 osall.) 22.7. klo 15 Päätösbileet, soittaa Tumma sekoitus kantria, bluesia ja irkku-musaa, liput 15€ (hinta alkaen klo 14, sis. näyttelyt, jotka päättyvät klo 17), Järj. Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistys MALLINKAISTEN MOTORISTIKAHVILA, Mallinkaisten Kyläkoulu, Kouluraitti 1, 14200 Turenki. Kesä-, heinä- ja elokuussa torstaisin klo 17.30-20. Myynnissä grillimakkaraa, lettuja sekä kahvion herkkuja. Järj.

Mallinkaisten Kyläyhdistys YHTEISLAULUA HAUHON VANHALLA RAITILLA 6.7.2018 klo 18-20, Heiskalan talon pihapiiri, Vanharaitti 18, 14700 Hauho. Vapaa pääsy. Hanuristina/laulattajana Rauni Saarinen. Kahvitarjoilua. Järj.

Hauhon Wanha Raitti

LASTENTAPAHTUMA JA DISCO 16.6. klo 15-16 Mikkolan lato, Korventie 42, 14200 Turenki. Alle kouluikäisille suunnattua ohjelmaa: nukketeatteri ja minimusikaali, jossa seikkailevat iloiset karhut!

Käteismaksut, perhelippu 5€/perhe, kahvio avoinna. Noin klo 16-17.30 alakouluikäisille suunnattu disco.

Käteismaksut, pääsylippu discoon 2€/lapsi, aikuiset valvojat ilmaiseksi. Kahvio avoinna. Järj. Heinäjoen kyläseura

MÖKKILÄISTEN JA KANTA-ASUKKAIDEN VÄLINEN PERINTEINEN LENTISOTTELU 23.6. klo 14 Renkajärventie 1336, 14450 Rimmilä. Järj.

Rimmilän kyläyhdistys

LATOTANSSIT 16.6. klo 20-01.

Mikkolan lato, Korventie 42, 14200 Turenki. Tahdit takaa Eija Sinikka!

Käteismaksu, liput 8€/hlö. Olutteltta ja kahvio. Järj. Heinäjoen kyläseura

KESÄNÄYTTELYT 24.6.-1.7. avoinna päivittäin klo 11-17, Hovinkartano, Sotjalantie 58, 14700 Hauho.

Aluemaksu näyttelyihin 10€, alle 15v. ilmaiseksi. Järj. Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistys

VIHAVUODEN MYLLYMUSEON OPASTETUT KIERROKSET heinäkuun lauantaisin klo 13, Hauho-Seuran Myllymuseo Vihavuodessa, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee. Järj.

Vihavuosi-yhdistys ja Hauho-Seura

LASTEN PERINNEPÄIVÄ 26.6. klo 11-14 Kotkon ulkomuseoalue, Kotkontie, 14700 Hauho. Entisaikaisia ja keskiaikaisia toimintapisteitä lapsille.

Maksuton, mehu- ja korpputarjoilu.

Järj. Ajan patina –hanke / Linnaseutu ry, yhteistyössä Keskiaikamarkkinoille - keskiajan kulttuuria kouluille ja kylille -hanke, Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanke, ry Sarastus III ja Hauho-Seura

PORRASKOSKEN PÄRSKEET WANHAN AJAN KESÄJUHLA 7.7. klo 13-16 Porraskosken vanha kansakoulu, Porraskoskentie 1229, 16900 Lammi. Musiikkia, buffetti, arpajaiset, kenttäpelejä ja paljon muuta, mm. Pauli Riihilahden kertomana kylämme värikkäästä yhdistyshistoriasta. Järj. Porraskosken-Järventaustan kyläseura

KOTAHARTAUS 18.6. klo 14 Sappeen Eräveikkojen Juhlakota, Lepolantie 183, 14930 Sappee, Hauho. Kesäinen hartaustilaisuus yhdessä Hauhon seurakunnan kanssa.

Kylätoimikunta tarjoaa päiväkahvit.

Vapaa pääsy. Järj. Sappeen Eräveikot – kylätoimikunta

JUHANNUSTANSSIT 23.6. klo 20 Saloisten nuorisoseurantalo, Saloistentie 585, 14200 Turenki, Janakkala.

Tansseissa soittaa Tapio Rannanmaan orkesteri, buffetti. Liput 10€, käteismaksu. Järj. Janakkalan-Saloisten nuorisoseura

NISKAVUORIVIIKON SEMINAARI 27.6. Niskavuoren jäljillä toteutetaan bussikierroksena vierailemalla niskavuorelaisissa kohteissa. Ilm. to 21.6. mennessä info@hauho-seura.fi tai puh. 040 589 3313. Maksullinen.

Järj. Hauho-Seura AVOIMET PUUTARHAT 29.6. klo 10-17 Hauhon Vanhalla raitilla. Järj.

Hauhon Wanha Raitti

ILTATORIT HEINÄKUUSSA 6.7., 13.7., 20.7., 27.7. klo 18-19.30 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee, Hauho. Järj. Vihavuosi-yhdistys KESÄTORIT HEINÄKUUN LAUANTAISIN klo 8-14 Hauhon kirkonkylässä, Puukoulun piha-alueella. Järj.

Hauhon Yrittäjät

HEINÄKUU VAIHTUVAT NÄYTTELYT Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee, Hauho. Avoinna heinäkuussa joka päivä klo 10-20. Järj. Vihavuosi-yhdistys KESÄKAHVILA 4.6.-5.8. päivittäin klo 13-18 Nummenkylän vanhalla koululla Hämeen Härkätie 4151, 14300 Renko. Koulun vieressä hyvä, lapsille sopiva uimaranta. Kahvilasta voi lainata kellukkeita. Kirpputori.

Järj. Nummenkylä AKUSTIN AJOT -MOPEDIAJELU 1.7. klo 11 alkaen hauholaisissa maisemissa. Lähtö Hauhon entisen kunnantalon pihalta, Vihniöntie 4, 14700 Hauho. Järj. Hauho-Seura

KAPINARETKI 11.7. klo 9-16 vuoden 1918 tapahtumapaikoille Hauhon seudulla. Maksullinen. Ilm. ja tied. info@hauho-seura.fi tai puh.

040 589 3313. Järj. Hauho-Seura REHAKAN KESÄTANSSIT 13.7. klo 20 Löyttyniemen navetanvintti Unikontie 96, Janakkala. Tanssit tahdittaa Misterio. Hyvä puffetti, arpajaiset, ym. Järj. Rehakan ja Irjalan kyläyhdistys

Kesätapahtumakalenteri sisältää Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan maaseutualueilla, kylissä ja pitäjissä toimivien yhdistysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kesätapahtumia ja käyntikohteita. Käykääpä kylässä! Tapahtumatiedot on koottu yhdistysten antamista ilmoituksista. Linnaseutu ry ei vastaa mahdollisista tapahtumamuutoksista, annettujen ja koottujen tietojen virheellisyydestä tai tapahtumien peruuntumisesta. 9.6. pidettävän Avoimet kylät -päivän Hämeenlinnan seudun tapahtumat löytyvät keskitetysti takasivulta ja seudun yhdistysten kesäteatterit sivulta 15. Leppoisia kesäpäiviä tapahtumien parissa!

ILTAMAT 14.7. klo 19 Saloisten nuorisoseurantalo, Saloistentie 585, 14200 Turenki, Janakkala. Näytelmä "Umpimähkään", jonka jälkeen illan musiikista vastaa Tanssiorkesteri Osa-aikainen. Buffetti. Liput 10€, käteismaksu. Järj. Janakkalan-Saloisten nuorisoseura HAUTAUSMAAKIERROS 15.7.

Kalvolan hautausmaalla. Lähtö kotiseutumuseolta, Iittalantie 284, 14500 Iittala klo 11.15. vetäjänä Ulla Eerola. Järj. Kalvola-Seura KARTANOROMANTIIKAN TUNTEMATON KULTA-AIKA HAUHOLLA -RETKI 17.7. klo 9-16. Hinta 70€, ilm.

1.7. mennessä info@hauho-seura.fi tai puh. 040 589 3313. Järj. Hauho-Seura TERVATANSSIT 20.7. klo 19-22 Kylätalo Tukikohta, Asemintie 349, 14300 Renko. Esiintymässä Jukka Lampela.

Kahvila Tervapirtti auki klo 15-22, esillä nahkatöitä, trofeetöitä, tauluja, runokirjoja, käsitöitä ym. Rengon kalastusseura ja metsästysseura esittäytyvät. Järj. Kaloisten kyläyhdistys KIRKKOPOLUN VAELLUS 21.7.

Bussikuljetus lähtöpaikalle Kalvolan kirkolta, Iittalantie 300, 14500 Iittala klo 10. Matka n. 8 km. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 13.7. mennessä puh. 040 804 9490, keittolounas 5 €. Järj. Kalvola-Seura, yhteistyössä Kalvolan seurakunta

tarjoaa vieraille kirkkokahvit. Järj.

Porraskosken-Järventaustan kyläseura, yhteistyössä Lammin ev.lut. seurakunta JAAKONJUHLA 22.7. klo 17 Ahoisten maamiesseurantalo, Topenontie 1010, 14300 Renko. Vapaa pääsy.

Järj. Renko-Seura VALAJÄRVEN YMPÄRIPYÖRÄILY 24.7. Kylätalo Tukikohta, Asemintie 349, 14300 Renko. Kahvila Tervapirtti avoinna klo 9-18, tarjolla suolasta ja makiaa, keittolounas klo 11-15.

Kylätalo Tukikohdassa trofeenäyttely. Järj. Kaloisten kyläyhdistys KIRSTIN PÄIVÄN LAULAJAISET 24.7. klo 19 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee, Hauho. Järj.

Vihavuosi-yhdistys ILTATORI 27.7. klo 17-21 Kylätalo Tukikohta, Asemintie 349, 14300 Renko. Kahvila Tervapirtistä suolaisia ja makeita herkkuja. Kirpputori, ilmaiset paikat, varaukset p. 040 550 6853. Järj. Kaloisten kyläyhdistys WANHAN RAITIN JUHLAT 28.7. klo 14 Vuorenharjun näkötorni, Hauho.

20-vuotias Wanha Raitti ry juhlistaa 10-vuotiasta näkötornia. Kahvitarjoilu ja ohjelmaa, lopuksi tanssit. Järj.

Wanha Raitti ry

KOLMEN KYLÄN POLKUKÄVELY/ MAASTOPYÖRÄILY (Asemi – Kaloinen / Renko – Irjala / Janakkala) 22.7. Kylätalo Tukikohta, Asemintie 349, 14300 Renko. Kahvila Tervapirtti avoinna klo 9-16, keittoateria klo 12-16. Eri pituisia lenkkejä, joiden varrella myös huoltopisteitä; Matkat 3,5 km Tukikohdalla evästä, 7,5 km 1 huoltopiste,10,5 km ja 12,5 km 2 huoltopistettä, jolla tarjolla suolasta ja makiaa. Kylätalo Tukikohdassa trofeenäyttely. Järj. Kaloisten kyläyhdistys KESÄKIRKKO 22.7 klo 14 Luukunkosken laavulla, opasteet Lammin Porraskoskentieltä Luukunkoskentielle ja sieltä laavulle. Kävelymatkaa n.

200m pysäköintipaikalta. Tapahtumassa kesäinen Jumalanpalvelus kauniissa järvimaisemassa. Kyläseura

ELOKUU VAIHTUVAT NÄYTTELYT Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee, Hauho. Avoinna elokuussa joka päivä klo 10-20. Järj. Vihavuosi-yhdistys VIHAVUODEN MYLLYMUSEON OPASTETTU KIERROS 4.8. klo 13, Hauho-Seuran Myllymuseo Vihavuodessa, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee. Järj. Vihavuosi-yhdistys ja Hauho-Seura KESÄKAHVILA 5.8. saakka päivittäin klo 13-18 Nummenkylän vanhalla koululla Hämeen Härkätie 4151 14300 Renko. Koulun vieressä hyvä, lapsille sopiva uimaranta. Kahvilasta voi lainata kellukkeita. Kirpputori.

Järj. Nummenkylä

9

2018

MALLINKAISTEN MOTORISTIKAHVILA, Mallinkaisten Kyläkoulu, Kouluraitti 1, 14200 Turenki. Kesä-, heinä- ja elokuussa torstaisin klo 17.30-20. Myynnissä grillimakkaraa, lettuja sekä kahvion herkkuja. Järj.

Mallinkaisten Kyläyhdistys ILTATORI 3.8. klo 18-19.30 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee, Hauho. Järj. Vihavuosi-yhdistys KESÄPÄIVÄ KODALLA 4.8. klo 10-14 Sappeen Eräveikkojen Metsästysmaja ja Juhlakota, Lepolantie 183, 14930 Sappee, Hauho. Perinteinen kesätapaaminen Kodalla. Kesäkisailua, parhaat palkitaan. Puffetissa kahvia ja piirakkaa sekä muurikkalettuja. Säävarauksella papuliskoja eli herneapposia. Laavulla makkaranpaistoa. Esillä Erkki Salmisen tauluja. Arpajaiset. Vapaa pääsy, tarjoamisista ja kilpailuista peritään pieni maksu. Järj. Sappeen Eräveikot - kylätoimikunta RIKULANRANNAN MARKKINAT 4.8. klo 13 Alvettulan Rikulanranta, Hauho. Torimyyntiä, kahvio. Vapaa pääsy. Järj. Alvettulan kyläyhdistys LEIPÄKIVENHEITON SM- KISAT 4.8. klo 14 Renkajärventie 1336, 14450 Rimmilä. Sarjat miehille, naisille, tytöille ja pojille. Järj. Rimmilän kyläyhdistys KATALOISTEN ILTAMAT 4.8. klo 18 Kataloistentie 553, 16900 Lammi.

Näytelmä Rovaniemen markkinoilla.

Perinteiset kenttäpelit. Puffetissa tarjolla runsas valikoima kotitekoisia leivonnaisia. Arpajaiset. Tanssiorkesteri "Osa-aikaiset". Liput 15/5€. Järj.

Kataloisten kyläyhdistys

KAHVILA TERVAPIRTTI avoinna 21.7. klo 10-16 Kylätalo Tukikohta, Asemintie 349, 14300 Renko. Trofeenäyttely, Markun nahkatyöt, käsinkuvioidut patruunavyöt, lännenhatut käsilaukut ym., Markun taulunäyttely-runokirjat, käsityönäyttely. Järj.

Kaloisten kyläyhdistys HEINÄTANSSIT 21.7. klo 18-21 Kouvalan Maamiesseurantalo, Hyrväläntie 771, Hattula. Herman’s orkesterin tahdissa. Liput 10€. Järj. Etelä-Hattulan maa-ja kotitalousseura

otikylä

FIFTARI-ILTA 4.8. klo 20-01 Mikkolan lato, Korventie 42, 14200 Turenki. Viiskyt-kuuskyt-luvun -henkisestä musiikista vastaa Samppa Valo Band.

Liput 8€/hlö. Olutteltta ja kahvio.

Käteismaksut. Amerikanraudan kuski sisään vitosella. Korkein tukka palkitaan! Järj. Heinäjoen kyläseura JANAKKALA-JUHLA 12.8. klo 12 Tarinmaan VPK:n talo, Hakoistentie 279, 14240 Janakkala. Kotiseutuhenkinen kesäjuhla, kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Järj. Janakkala-Seura Kuutamokävely Murhalammelle 17.8. Lähtö Kalvolan kotiseutumuseon edestä klo 20.30. Järj. Kalvola-Seura, yhteistyössä Ajan patina -hanke / Linnaseutu ry LARIN-KYÖSTIN RUNOILTA 20.8. klo 19 Vaahailassa, Kuurikan kylällä Kostilantie 390, 16900 Lammi.

Professori Juhani Niemen alustus Larin-Kyöstistä ja hänen Lammi-yhteyksistään ja Larin-Kyöstin runojen lausuntaa. Kahvitarjoilu. Järj. Lammin Kotiseutulehti / Lammi-Seura sekä Kim ja Anne Malmström.

KAIKEN KANSAN MUSEOTAPAHTUMA 21.8. klo 15-18 Lammin museolla, Evontie 7, 16900 Lammi.

Toiminnallisia pisteitä entisajan ja keskiajan malliin. Järj. Lammi-Seura, Ajan patina -hanke / Linnaseutu ry ja Keskiaikamarkkinoille - keskiajan kulttuuria kouluille ja kylille -hanke / Hämeenlinnan Keskiaikayhdistys ja Etelä-Hämeen Martat YHTEISLAULUILTA 22.8. klo 18 kyläyhdistyksen saunalla, Hoivakoti Saarnin pihapiirissä, Iso-Evonraitti 83, 16900 Lammi. Järj. Evon kyläyhdistys LAVIS 23.8. klo 17 Untulan lava, Untulantie, 16900 Lammi. Järj.

Sydänlammin kyläyhdistys LUONTO-OPASTUSTA 25.8. klo 1012 Ormajärven lintutorni, Puhdistamontie 25, 16900 Lammi. Paikalla Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin aluesihteeri Karri Jutila. Järj. Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ja Pro Ormajärvi LEPAKKOTAPAHTUMA 25.8. klo 16-23 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee, Hauho. Perinnepelejä, ankkakoskenlaskut. Luontoilta klo 19 - Karri Jutila asiantuntijaraateineen. Pikku-uoma valaistaan yöksi.

Järj. Vihavuosi-yhdistys ILTA UNTULASSA 25.8. klo 1900.30 Untulantie 1, 16900 Lammi.

RRR bändi klo 19 - 20, karaoke klo 20-00.30. Liput 10€, kahvio. Järj.

Sydänlammin kyläyhdistys

SYYSKUU VAIHTUVAT NÄYTTELYT Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee, Hauho. Avoinna syyskuussa 2.9. saakka klo 12-18. Järj. Vihavuosi-yhdistys MALLINKAISTEN MAALAISMARKKINAT 15.9. klo 10-14 Mallinkaisten Kyläkoulu, Kouluraitti 1, 14200 Turenki. Markkinoilla voit myydä oman pellon/puutarhan tuotteita, käsitöitä jne. tai pitää kirpputoripöytää. Markkinoilla voi nauttia myös Kyläyhdistyksen herkuista; letuista, makkaroista tai kahvion tuotteista.

Voit saapua paikalle jollakin vanhalla tai muuten vain mielenkiintoiselle kulkuneuvolla. Myyntipaikka 12€/ pöytä tai 3mx3m alue pihalta. Pöytävaraukset 1.8. alkaen p.050 366 5754 tai tarja.forsstrom@gmail.com.

Järj. Mallinkaisten Kyläyhdistys

K ot i s e u t u m at K a i l i j a -

pysy jy vällä!

KOMUUTTI - kotiseutuyhdistysten museot avoinna Hämeenlinnan seudulla 2018: HAUHO-SEURA Esinemuseo (os. Sullituntie, 14700 Hauho) avoinna 15.6.-29.7.2018, ma-ti suljettu, ke-la klo 10-16 ja su klo 11-16.

Kotkon ulkomuseoalue (os. Kotkontie, 14700 Hauho) avoinna sopimuksen mukaan, p. 0500 621 187.

Vihavuoden myllymuseo (os. Vihavuodentie 355, 14930 Sappee) avoinna sopimuksen mukaan, p. 040 847 6649.

KALVOLA-SEURA Kotiseutumuseo (os. Iittalantie 284, 14500 Iittala) avoinna 3.6.-12.8.

2018 sunnuntaisin klo 11-14. Lisäksi avoinna 9.-10.6.2018 klo 11-15 Iittalan kesänavausviikonloppuna. Suljettu juhannuksena.

LAMMI-SEURA Pellava- ja sahtimuseo, Kordelinin ajokalumuseo ja Hirsimuseo (os.

Evontie 7, 16900 Lammi) avoinna 2018 kesä- ja heinäkuussa sunnuntaisin klo 12-14 sekä Pellavamarkkinapäivänä la 16.6. klo 10-14.

RENKO-SEURA Härkätien museo (os. Sajatie 13, 14300 Renko) avoinna kesäsunnuntaisin 10.6.- 5.8.2018 klo 11-14 sekä Rengon markkinapäivänä la 21.7. klo 10-14.

TUULOS-SEURA Museo-Eerola (os. Sydänmaantie 124, 14810 Tuulos) avoinna 2018 elokuun sunnuntait klo 12-15 , ei sunnuntaina 26.8 . Avoinna lauantaina 25.8. klo 11-14 , jolloin kahvitarjoilu.

TYRVÄNTÖ-SEURA Tyrvännön järvikalastusmuseo (os. Karhunpäänmäki 8, 14620 Tyrväntö) avoinna 10.6. - 12.8.2018 (ei 24.6.) sunnuntaisin klo 12-14.

Kotiseutuyhdistysten museot Hämeenlinnan seudulla - Komuutti www.linnaseutu.fi/komuutti

Linnaseutu ry - Ajan patina -hanke

10 Kuva: Vihavuosi-yhdistyksen arkisto

Vihavuoden vaiheita kuvin ja kartoin A jan Patina on päässyt hiipimään Vihavuoden kylän kuva-arkistoihin vuosien ja vuosikymmenten varrelta. Koskien varrelta taltioitua elämää pääsee ihastelemaan Vihavuoden Koskikahvilassa tulevana kesänä.

Kartoilla ja kuvilla pyritään tavoittamaan kylän muutos vuosien varrella ja virtaavien vesien vaikutukset, löytämään taltioidusta elämästä kiinnekohtia. Linnaseudun Ajan patina -hankkeen

otikylä

2018

Mallinkaisten Motoristikahvila starttaa uuteen kesään!

V iime kesänä suureen suosioon yltänyt Mallinkaisten kyläyhdistyksen Motoristikahvila odottelee paraikaa lähtökuopissaan tulevan kesän tapahtumakattausta. Kesätorstai-iltaisin järjestettävä kahvilaa pidetään Mallinkaisten Kyläkoululla Janakkalassa maalaismaisemien keskellä, mukavan mutkaisen asfalttitien varrella.

Idea kahvilan avaamiselle lähti kun Kesäkahvila Suviranta, jossa

Motoristikahvilaa oli aiemmin pidetty, ei avannut viime kesänä porttejaan ollenkaan. Kysyntää kahvilalle oli ja Mallinkaisten kyläyhdistys päätti tarttua tilaisuuteen järjestämällä Motoristikahvilaa torstai-iltaisin kyläkoululla.

Motoristitapahtumat eivät olleet kyläyhdistykselle täysin vierasta puuhaa, sillä yhdistys oli vuosia sitten Suvirannassa myymässä grillimakkaraa motoristeille.

Viime kesän kokemukset ovat

mainiot. Parhaimmillaan kahvila kokosi yhteen satoja motoristeja tapaamaan toisiaan grillimakkaran, lettujen ja muiden kahvion herkkujen ääreen kauniisiin kesäiltoihin. Tulevaa kesää odotetaankin jo innolla. 7. kesäkuuta avautuva kahvila on avoinna kesä-, heinä- ja elokuussa torstai-iltaisin klo 17.30-20.00.

Mallinkaisten Kyläkoulu sijaitsee osoitteessa Kouluraitti 1, 14200 Turenki. ■

kokoaman näyttelyn avajaisia vietetään Avoimet Kylät -päivänä 9.6. kello 12 alkaen. Näyttely on avoinna Koskikahvilassa koko kesän ajan.

Vihavuoden Koskikahvila sijaitsee Hauholla osoitteessa Vihavuodentie 335, 14930 Sappee, Kahvila on avoinna kesä – elokuussa joka päivä 10-20 ja syyskuussa su 2.9.2018 asti joka päivä 12-18. ■

Lapset puutarhatöissä Helsingin lastentarhojen kesäsiirtolassa Hirsalassa tai Lappvikissa.

Valokuvaaja tuntematon, 1916. Helsingin kaupunginmuseo

Kesä on toimintaa täynnä!

Entisaikain oppeja puutarhanhoidosta lapsille ja nuorille sadan vuoden takaa L

H

auholla Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistyksen näyttelyt ja tapahtumat starttaavat 24. kesäkuuta Hovinkartanon maisemissa. Niskavuoriviikon kunniaksi kesänäyttelyt ovat avoinna päivittäin, ja 4.7. alkaen keskiviikosta sunnuntaihin aina 22. heinäkuuta saakka.

Kesänäyttelyt levittäytyvät aina 1914 rakennetusta Jugend-linnasta pihapiiriin ja -rakennuksiin tarjoten mitä monipuolisimman kattauksen taidetta eri muodoissaan.

Kesänäyttelyiden ohessa yhdistys järjestää myös muutamia tapahtumia kesän kuluessa. Kirjoittajapaja ”Metsätähtiä ja ruusunnuppuja” järjestetään sunnuntaina 15. heinäkuuta klo 10-17.

Tuula Salinin ohjaamassa pajassa sanoitetaan suvisen luonnon ja näyttelyiden inspiroimina niin runoja, pienoisnovelleja, päiväkirjamerkintöjä kuin välähdysmuistojakin. Päivä sisältää runsaasti kirjoitus- ja kirjallisuusvirikkeitä ja harjoituksia. Mukaan kutsutaan kaikki kiinnostuneet - oletpa sitten utelias kynäilijä tai tavoitteellinen harrastajakirjoittaja - vuorovaikutus toisten kirjoittamista harrastavien kanssa inspiroi ja vapauttaa.

Päivän osallistumismaksu 25

euroa sisältää aluemaksun, lounaan ja kahvit ja mukaan mahtuu 14 kirjoittajaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset: 044 260 7102.

Kesäkauden päätösbileitä vietetään sunnuntaina 22. heinäkuuta klo 14 alkaen. Musiikista vastaa Tumma sekoitus – perinnemusiikkia soittava juureva yhtye, soittaen niin irlantilaista kansanmusiikkia, kantria kuin bluesiakin: vanhaa ja uutta juurimusiikkia pelimannihengessä.

Kolmihenkisen yhtyeen soittimina kuullaan solisti Harri Paasion voimin kitaraa, kapsäkkiä ja huuliharppua, Pekka Peltonen taitaa mandoliinin, kitaran ja haitarin sekä Esko Laukka 12-kielisen kitaran, dobron ja kapsäkin.

Päätösbileiden liput kustantavat 15 euroa sisältäen pääsyn näyttelyihin. Puffetissa on tarjolla mm. grillimakkaraa ja vohveleita. ■

innaseudun Ajan patina -hanke järjestää Hauholla Niskavuoriviikon perjantaina 29. kesäkuuta pienen luentohetken puutarhanhoidollisista opeista lapsille ja nuorille sadan vuoden takaa. Kello 11 alkava, noin puolituntinen ulkoilmatuokio pidetään Vanharaitti 9:n puutarhassa.

Tule kuulemaan miksi pien-

ten tarhurinalkujen suositeltiin kasvattavan erityisesti perunaa ja mistä poikain oli paras kunnon lantaa puutarhaan hankkia.

Unohtamatta mikä keittiökasvi muhennettuna maistui erityisen hyvälle sillin tai paistetun ankeriaan kera.

Perjantaipäivää vietetään Hauholla monin toimin - Vanhalla rai-

tilla vietetään Avoimet puutarhat –päivää klo 10-17, jolloin idyllisen kylänraitin pihapiirit avautuvat yleisölle komeimmassa kesäkukoistuksessaan. Hauho-Seuran jo perinteeksi muodostunut Heinäpäivä starttaa kirkonkylässä Cavénin pellolla klo 12 pellonpiennarkahvien kera. ■

Iittalan Lasimäen ja koko kylän kesänavaus 9.–10.6.

A voimet kylät -päivänä 9.6. ja koko viikonloppuna Iittalassa tapahtuu. Lasimäen kesänavauksesta tehdään nyt kaksipäiväinen koko kylän kesänavaus, ja tässä laajentumisessa on merkittävä rooli juuri yhdistyksillä.

Suomen ensimmäinen, paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden yhteistyönä suunnittelema ja toteuttama Taideasema avataan Iittalan rautatieseisakkeella

la 9.6. klo 13.30. Sen viereisellä Iskuasemalla Kalvolan Isku esittelee petankkitoimintaansa ja pitää auki kahvilaa. Iittalan koululaisten tuunaamat, kaikkien käyttöön tarkoitetut kyläpyörät esitellään ja vapautetaan liikenteeseen. Iittalan Omakotiyhdistyksen ja SPR:n Peräronttikirppis ja nyt ensimmäistä kertaa Taidekirppis järjestetään Palotalon pysäköintipaikalla. Suomen Pos-

tikorttiyhdistys Apollo ry järjestää perinteikkään Suvikortin päivän Iittala-Hallissa. Kalvola-Seura puolestaan avaa poikkeuksellisesti kotiseutumuseon myös jo lauantaiksi klo 11–15.

Kesän teemanäyttely kertoo lasitehtaan suuren vaikuttajan Erkki Vesannon elämästä. Viikonlopun ohjelmaa kokonaisuudessaan voi tutkia sivulta http://www.visithameenlinna.fi/iittala ■

otikylä

2018

11

KOTISEUTU MUISTOJEN JA MUUTOKSEN PAIKKANA K otiseutu taloineen, metsineen, vesistöineen ja teineen sijaitsee jossain – sen voi osoittaa kartalta. Kotiseutu voi sijaita kaupungissa, maaseudulla tai jossain niiden välimaastossa.

Google mapsin karttanäkymä tai virallinen historiankirjoitus eivät kuitenkaan yleensä kuvaile juurikaan sitä, millainen kotiseutu on asujalleen ja mitä hän siitä ajattelee.

Olen tutkinut sitä, miten kylällä asuvat perheet muistelevat ja kokevat omaa kyläänsä ja kyläläisyyttä. Kylämuistoihin punoutuvat yksilöiden, perheiden ja kyläkuntien elämänkaaret. Väitän, että kertomalla omasta kotiseudustamme myös luomme sitä.

MUISTOJEN PAIKKA – JA AIKA

Kotiseutu on osa elämänkaartamme: se jättää meihin jälkensä muistoina ja kertomuksina, joihin voimme palata. Esimerkiksi perhe-elämää kotikylällä muistellaan tärkeiksi koettujen tapahtumien, kuten muuttojen, lasten syntymän tai työelämän muutosten kautta.

Myös maiseman muutokset, luonnonilmiöt ja vuodenkierto rytmittävät muistoja.

“Mitä kotiseutu merkitsee?” -tapahtumassa Jyväskylässä (2016) Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto totesi, että kotiseutu ei ole vain paikka, vaan myös aika, jota ajatellaan kotiseutua muistellessa.

Kylään ja kotiin liittyvien muistojen aikatasot voivat muistellessa limittyä: eri elämänvaiheet sekoittuvat tai sijaitsevat tavallaan yhtä aikaa kerronnassa. Muistelu onkin harvoin suoraviivaista, ennemmin se poukkoilee ja kulkee mielleyhtymien tahdissa. Muistelupuheelle on ominaista, että siinä risteillään ajassa eri suuntiin.

Kotiseutua ja paikkaa koskevissa keskusteluissa on otettu esiin myös kadonneen tai menetetyn paikan käsite. Tällaisena voidaan nähdä esimerkiksi rajantakainen Karjala: kotiseutu Karjalassa on kulkenut evakkoon lähteneiden mukana muistojen paikkana, ja seuraa joskus koko sukua kertomusten muodossa. Karjala-muistot, joita omalla isoisälläni on, ovat tavallaan muistoja paikasta, joka on ja ei kuitenkaan ole enää olemassa.

Myös lapsuusmuistojen paikat ovat usein muistelun kautta tavoitettavissa, mutta eivät välttämättä enää konkreettisesti olemassa.

Menetetyt paikat sijaitsevat tavallaan kertomuksissa, kenties myös esineissä, jotka tähän paikkaan ja aikaan liittyvät.

“SIINÄ MEIJÄN KYLÄN KUUSIA HUOJUU”

Tapion ja Leenan kohdalla kasvoi isoja kuusia ennen kuin oli sitä taloakaan siinä. Muistan kun mä lähdin tuonne koululle johonkin juttuun ja siinä kuuset heilu kauheesti, meninköhän mä potkurilla tai jotakin. Tuli semmonen [ajatus] että “siinä meijän kylän kuusia huojuu”, jotenkin kauhean voimakas tunne jostakin semmosesta kylään kuulumisesta. Tuli semmonen kauhean mukava tunne... että me varmaan kyllä osuttiin oikeeseen, kun me tänne sillon osattiin muuttaa. (Uula)

Luontoon liittyvät elämykset ilmensivät tekemissäni perheiden haastatteluissa kertojansa paikkasuhdetta: esimerkiksi Uulan syvää juurtumisen ja kuulumisen tunnetta kuvaavat huojuvat kuuset, jotka tuulessa heiluen viestittävät, että olet nyt kotona – “osuttiin oikeeseen, kun tänne osattiin muuttaa”.

Luontokokemuksiin voikin liittyä jopa hartauden kokemuksia.

Taidehistorian professori Kirsi Saarikangas on käyttänyt termiä arkielämän pyhät paikat siitä, miten arjen keskellä meillä on itsellemme erityisen merkityksellisiä maisemia tai paikkoja. Maantieteen professori Pauli Tapani Karjalainen puolestaan on puhunut biografisista eli elämäkerrallisista paikoista – ne ovat henkilökohtaisia paikkoja, joihin oma elämämme kiinnittyy.

Kiinalais-amerikkalainen maantieteilijä Yi-Fu Tuan on kuvannut, että kodin tuntu muodostuu paitsi kokonaisuudesta, kuten talosta tai asuinalueesta, myös kaikista pienistä yksityiskohdista, joita tähän kodiksi kokemaamme paikkaan kuuluu.

Luontoon liittyvät kertomukset ovat yksi näkökulma oman kotiseutusuhteen tarkasteluun.

Koemme asuinympäristöämme aistinvaraisesti; luontoa koetaan usein kehollisesti paitsi aistien myös konkreettisen toiminnan, kuten liikunnan tai työnteon, kautta.

MUUTAKIN KUIN SAMA POSTINUMERO

Jos ei semmosta yhteisöllisyyttä ja niitä juuria muistella ja kaivella, niin täähän ois sitten just asuinalue ehkä, että meitä yhistäis sitten se, että no asutaan saman tien varressa tai sama postinumero. (Liisa) Kylällä asuvien perheiden haastatteluissa tuli esiin se, etteivät he koe oman kyläläisyyden kadonneen, vaikka yhteistoiminta kylällä on nykyisin vähentynyt. He esittivät ajatuksen, että kyläläisyys on tavallaan jotain saavutettua, joka ei katoa, vaikka kontakti toisiin vähenisi. Tapaaminen kylän ulkopuolella, esimerkiksi kauppareissulla, nostaa kyläläisyyden pintaan: “Kiva että nähään edes täällä kun ei siellä omalla kylällä nähä!”

Kyläläisyys muuttuu elämänvaiheiden mukana. Kyläläisyyden kokemus voi pohjata menneisyyteen: se ei katoa, vaikka kylätoimintaan ei enää otettaisikaan aktiivisesti osaa tai tavattaisi muita yhtä usein kuin silloin, kun elettiin vilkasta lapsiperheen arkea ja lapset olivat kyläkoulussa.

Kyläläisyyden kokemus syttyy uudelleen menneiden muistelussa vanhojen tuttujen tai perheen kanssa: ”Voi että meillä oli sillon hauskaa!”

Kun muistelemme tapahtumia oman elämän varrelta, muistelemme paitsi paikkaa ja aikaa, usein myös sitä, keiden kanssa koimme asioita. Muistot kiinnittyvät paitsi tilaan ja aikaan, myös sosiaaliseen ympäristöön – sukuun, perheeseen, ystäviin, työyhteisöön.

Maantieteilijä Doreen Massey kysyi jo parikymmentä vuotta sitten, mitä mahtaa tapahtua

paikalle globaalissa maailmassa.

Maaseudun muutoksesta, murroksesta, jopa tyhjenemisestä on puhuttu jo useiden kymmenien vuosien ajan. Aihe tuntuu olevan jatkuvasti ajankohtainen.

Viime vuosina on esitetty, että maaseudun kylissä asuvien sosiaaliset verkostot ovat laajenneet kylien ulkopuolelle ja siten kyläläiset eivät enää ole riippuvaisia sosiaalisista suhteista kylän sisällä. Elämme “mobiilikulttuurin” aikaa, jossa etäisyydet tuntuvat lyhentyneen erityisesti teknologian johdosta. Kotiseutu voi sijaita monessa eri paikassa: synnymme yhtäällä, käymme koulut toisaalla, työskentelemme ja muutamme työn tai rakkauden perässä.

Ihmiset ovat liikkuneet ja muuttaneet aina, mutta nopea informaatioteknologinen kehitys on historiassamme uusi käänne.

Onko monipaikkaisuus kuitenkaan este kotiseudun kokemukselle? Voisiko se olla osa sitä? ■ ANNI ILVES Kirjoittaja on Jyväskylässä asuva perinteentutkija ja museotyöntekijä. Teksti pohjautuu kirjoittajan pro gradu -tutkielmaan (Itä-Suomen yliopisto, 2012). Tekstissä esiintyvät sitaatit ovat kirjoittajan gradua varten tekemistä haastatteluista.

KIRJALLISUUS: • Karjalainen, Pauli Tapani 2006: Topobiografinen paikan tulkinta.

– Knuuttila, Laaksonen & Piela (toim.), Paikka. Eletty, kuviteltu, kerrottu. SKS. • Massey, Doreen 1995: The conceptualization of place. – Massey & Jess, A Place in the World? Places, Cultures and Globalization. The Open University.

• Saarikangas, Kirsi 2006: Eletyt tilat ja sukupuoli. Asukkaiden ja ympäristön kulttuurisia kohtaamisia. SKS. • Tuan, Yi-Fu 1977/2001: Space and Place. The Perspective of Experience.

University of Minnesota Press.

Kuvat: Anni Ilves

otikylä

12

2018

KOTISEUTU KUULUU KAIKILLE S uomen Kotiseutuliitto järjesti 13.4. ”Kotiseutu kuuluu kaikille” -seminaarin Opetushallituksen monitoimitilassa Helsingissä.

Tilaisuudessa käsiteltiin maahanmuuttoa ja myös maassamuuttoa.

Meillä monilla saattaa olla monia asuinpaikkoja, monia kotiseutuja. Meillä jokaisella on oikeus tulla hyväksytyksi asumallamme seudulla ja tuntea elämämme siellä kotoisaksi ja turvalliseksi.

On tärkeää miten uudet asukkaat toivotetaan tervetulleiksi uudelle kotiseudulleen. Miten luottamusta ja empatiaa osoitetaan? Ja haluammeko ylipäänsä muualta tulleita kotiseudullemme? Haluammeko normaalia yhteistoimintaa? Kysymmekö kotoutujilta ovatko he halukkaita osallistumaan yhdistystoimintaan? Voisiko kotiseutu- ja kylätoimintatyö edistää luottamusta ja auttaa kotoutumisessa maahanmuuttajien ja yhdistystoimijoiden kesken?

MISSÄ KOT I – SIELLÄ KOT ISEU T U

Asuinpaikka, koti, oli se missä tahansa, tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia osallistua vaikuttamiseen eri tasoilla ja tahoilla. Yksi vaikuttamisen mahdollisuus on paikkakunnan kotiseutuyhdistys ja kyläyhdistys. Vaikuttaa voit aina jäsenenä ja hallituksessa. Myös kertomalla mielipiteesi, vaikka et aktiivisesti

yhdistyksissä toimisikaan.

KOT ISEU T U KU U LU K A IK ILLE – VA I KU U LU U KO?

Ovatko muualta tulleet tervetulleita kotiseuduillemme? Kun puhutaan maahanmuuttajista, emme aina ehkä tule ajatelleeksi, että he ovat joutuneet jättämään kaiken. Heidät on revitty juuriltaan toisenlaiseen kulttuuriin. He kulkevat kujillamme seuranaan oman kotiseudun eletty elämä ja muistot. Jos meidän suomalaisten olisi mietittävä oma identiteettimme uusiksi moneen kertaan ja joutuisimme vaihtamaan kotia monen maan välillä itsestämme riippumattomista syistä – mitenkähän meidän kävisi? Miten me toivoisimme itseämme kohdeltavan? Mitä kotouttamisapua me toivoisimme?

Mitäpä jos tutustuisimme toisiimme yhdessä sitoutuen toistemme kulttuureihin hyväksymällä sen, että eri kulttuurit luovat vuorovaikutusta, rikastuttavat jokaisen arkielämää ja lisäävät yhteisöllisyyttä. Monikulttuurisuus on voimavara myös kotiseutu- ja kylätoiminnassa.

Musiikki ja taide yhdistävät sekä rikastuttavat eri kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja lisäävät yhteisöllisyyttä. Opimme ymmärtämään toisiamme ja näin mahdolliset pelot ja uhat poistuvat. On molemmin puolin tärkeä-

tä, että kotoutumisen perustana on ihmisten ja yhteisöjen välinen sosiaalinen kanssakäyminen ja verkostoituminen. Luottamus on ensisijaisen tärkeätä sosiaalisten suhteiden luomiselle ja ylläpidolle.

Yksi tärkeä, ellei tärkein on se, että ihmistä ei jätetä ulkopuolelle, sillä kuulumisen tunne ja hyväksytyksi tuleminen ovat elintärkeitä.

Pienenä yksityiskohtana mainitsen, että maahanmuuttajat suhtautuvat ihmisiin ystävällisemmin kuin kantaväestö. Voisimmeko oppia tästä jotain?

KOT ISEU T U Y HDIST Y KSET JA K Y LÄY HDIST Y KSET SILLA NR A KEN TAJINA JA KOTOU T TAJINA

Miten ymmärrämme oman kulttuurimme ja miten suhtaudumme maahanmuuttajien ja maassamuuttajien kulttuuriin? Kuinka monessa yhdistyksessä on mukana toiminnassa muita kuin elinikänsä alueella asuvia asukkaita?

Halutaanko toimintaan mukaan muualta tulleita? Turvallisuuden tunne ja tarve kuulua johonkin ovat perusasioita. Tasavertainen hyväntahtoinen kohtaaminen ja kohtelu kuuluvat ihmisyyteen.

Nyt siis olisi yhdistystoiminnassa tuhannen taalan paikka muuttaa suuntaa… ottaa maahanmuuttajia ja maassamuuttajia mukaan kotiseutu- ja kylätoimintaan. Oppia poisoppimista

Kuva: Petri Rinne

ja päästää irti vanhoista toimintamalleista. Lisätä osallisuutta.

Panostaa ihan tosissaan uusiin paikkakunnan kotoutujiin. Näin saataisiin lisää vuoropuhelua, uusia ideoita tapahtumiin kun eri kulttuurit kohtaavat, lisää iloa ja intoa yhdistysten toiminnan aktivoimiseksi. Vuorovaikutuksella, kuuntelulla, keskustelulla ja empatialla on suuri vaikutus yhteisöllisyyden syntymiseen, yhdessä toimimiseen ja toiminnan ylläpitämiseen. Kotouttaminen ja kotoutuminen alkaa hyväksynnällä ja yhteistyöllä.

N UORT EN ESIMER K KEJÄ

Vuosaari-Seura Helsingistä työllisti hankkeen avulla nuoria kotiseututyöhön. Kesätöinään nuoret järjestivät tapahtumia ja olivat apuna viestinnässä, mm. kirjoittivat blogeja. Palaute nuorilta oli kiittävää: sai tutustua kotiseutuun ihan toiselta tasolta, oppi

paljon yhteistyöstä ja kotiseututyöstä, työ lisäsi osaamista kaikilla osa-alueilla, mm. some ja blogit.

Emme tiedä mitä huominen tuo. Olemme matkalla yhteisellä maapallolla osana jokaisen ikiomaa kotiseutua. Tutustutaan rohkeasti uusiin ihmisiin, tervehditään, hymyillään ja mietitään mitä hyvää maahanmuuttajat, maassamuuttajat ja me voisimme yhdistyksissä yhdessä toisillemme antaa. Ensin olisi päästettävä irti vanhoista toimintamalleista ja yrittää parhaan mukaan oppia poisoppimista ja aloittaa rohkeasti uudenlainen kotiseutu- ja kyläyhdistyskulttuuri. ■ ELISA GÖÖS Linnaseuru ry:n kylätiimin puheenjohtaja, Suomen Kotiseutuliiton Kanta-Hämeen valtuutettu (10.8.2018 saakka)

Kyläpalveluja — HÄMEEN KYLÄT RY AUT TAA KYLÄPALVELUJEN KÄYNNISTÄMISESSÄ K ylälounas, kuntosali kylätalolla, nuortenilta, hyte-hetki, kylän valokuitu, kyläsauna, monitoimihalli, kyläkahvila…

Hämeen Kylät ry kerää hyviä esimerkkejä kyläpalveluista. Niitä voidaan katsella vaikka yhdessä kyläillassa ja miettiä sopisiko meidän kylällemme jotain vastaavaa?

Toisten esimerkit ja hyväksi toimivat käytännöt kiinnostavat.

Niistä saa ideoita omaan toimintaan. Hämeen Kylien kyläasiamiehen ja työvalmentajien kanssa voidaan lähteä miettimään tarkemmin uuden kyläpalvelun käynnistämistä. Omalta kylältä Hämeessä -hankkeesta on mahdollista saada myös pientä rahallista tukea käynnistämiskustannuksiin. TriPla-hankkeen kautta voidaan jopa palkata työntekijä,

jotta kaikkea ei aina tarvitse tehdä talkoilla.

Esimerkiksi Rengossa Nummenkylä ry järjestää kylätalollaan monenlaisia palveluja, jotka lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Talvikaudella tavataan kerran kuussa soppalounaiden merkeissä. Toisinaan kylälounaan yhteydessä on muutakin, kuten huhtikuun rengasrumbassa vaihdettiin autoihin kesärenkaita. Kylätalolla pääsee myös säännöllisesti hierojan hemmoteltavaksi. Kyläyhdistys tarjoaa myös kylän nuorille ensimmäisen työpaikan kesäkahvilassaan, jonne (Hämeen Härkätie 4151) kannattaa poiketa kesäretkellä, uimapaikkakin on vieressä.

20 VUOTTA KYLIEN HYVÄKSI

Hämeen Kylät ry on Kanta-Hä-

meen maakunnallinen kyläyhdistys, joka viettää parhaillaan 20. toimintavuottaan kylien yhdistäjänä. Kyläasiamies Elina Leppänen auttaa kehittämään kyläpalveluja ja antaa asiantuntija-apua myös muissa kylätoiminta-asioissa Omalta Kylältä Hämeessä -hankkeessa.

TriPla-hankkeen työvalmentajat Mirva Pääkkönen ja Mika Ågren avustavat yhdistyksiä ja pienyrityksiä työllistämisessä. Hämeen Kylät koordinoi Kanta-Hämeessä valtakunnallista Avoimet kylät -päivää. Tervetuloa lauantaina 9.6.2018 Avoimet kylät -päivän kylätapahtumiin!

Kysy lisää kyläasiamies Elina Leppänen 0400 944 868 tai työvalmentaja Mirva Pääkkönen 0400 944 802 ■

LEIPÄKIVENHEITON SM-KISAT K ilpailulajiksi viime kesänä kehitetty hauska kansallinen rantojen hupi saa jatkoa. Leipäkivenheiton SM-kisat järjestetään nyt toisen kerran Renkajärven pohjoispäässä, Rimmilän kyläyhdistyksen rannassa lauantaina 4.8. alkaen klo 14.

Lajia tuntemattomille kerrottakoon, että kyse on kilpailusta, jossa pyritään saamaan veteen heitetty kivi hypähtämään mahdollisimman monta kertaa ennen lopullista uppoamistaan. Maailmanennätykseen vaaditaan kymmeniä hypähdyksiä, mutta oman sarjasi voit voittaa selvästi helpommin.

Kilpailu käydään naisten ja miesten sarjojen lisäksi lastensarjoissa max. 12-vuotiaat tytöt ja pojat. Kilpailuvälineenä 5 kpl luonnon muovaamia kiviä, joita on rajallisesti myytävänä myös kilpailupaikalla. Kaikista sarjoista palkitaan kolme parasta kunniakirjalla sekä tyylikkäällä luonnonjalokivestä hiotulla riipuksella.

Rannassa myös muuta mukavaa ohjelmaa, grillikatos ja upea uintimahdollisuus.

Osallistumismaksu ennakkoon (31.7. mennessä) on kaikissa sarjoissa 5 €/hlö. Tilisiirtona maksun saaja Rimmilän kyläyh-

distys ry, tilinumero FI92 568000 20119620, viitetiedoksi “Leipäkivi 18”. Kilpailupaikalla maksaen aikuisten osallistumismaksu on 10 € ja lasten 5 €.

Kilpailupaikan osoite: Renkajärventie 1336, 14450 Rimmilä.

Paikalle Iittalasta Kotkajärventietä, Tiiriöstä ja Rengon suunnasta Hämeen Härkätietä Myllykylän kautta ja vanhalta kolmostieltä (valtatie 130) Rimmiläntietä.

Lisätietoja Rimmilän kyläyhdistyksen Facebook-sivulla. ■

Teurolaisia kylälounaalla Nummenkylän kylätalolla. Teuro valittiin Hämeen vuoden kyläksi 2018 Hämeen Kylien 20-vuotisjuhlassa 14.4.2018.

KESKIAIKAISTA ILOA LAPSILLE

otikylä

13

2018

Hattulan Taiteilijaseura toimii aktiivisesti V uonna 2012 perustetun Hattulan Taiteilijaseura ry:n tarkoituksena on edistää monipuolisesti hattulalaista taide- ja kulttuuritoimintaa. Taiteilijaseura koostuu kulttuurin ja taiteen harrastajista sekä ammattilaisista monelta taiteen eri osa-alueelta.

Toiminta muodostuu pääosin näyttelytoiminnasta sekä seura osallistuu myös moniin hattulalaisiin tapahtumiin.

Seura pitää vuosittain Hattula-Päivien yhteydessä Juteinitalon aulan (Hattulan pääkirjasto) näyttelytilassa kesänäyttelyn.

Vuoden 2018 teemana on Hattula 150. Avajaisia vietetään keskiviikkona 6.6. klo 17-18. Näyttelyvieraat voivat siirtyä avajaisten

jälkeen nauttimaan Hattula-Päivien avajaiskonsertista klo 18-19.

Näyttely on auki kirjaston aukioloaikoina ja se päättyy perjantaina 29.6.

Hattulan Taiteilijaseuraan ovat tervetulleita kaikki hattulalaiset taidetta tekevät tai harrastavat.

Seura avaa näyttelytoiminnallaan mahdollisuuden jäsenilleen saada teoksiaan esille seuran näyttelyissä vuosittain. ■

Ruokapajassa esiteltiin keskiaikaisia ruoanvalmistusvälineitä.

K

eskiaikamarkkinoista tunnettu Hämeenlinnan Keskiaikayhdistys ja Etelä-Hämeen Martat pyörittävät Hämeenlinnan seudulla Keskiaikamarkkinoille - keskiajan kulttuuria kouluille ja kylille -hanketta.

Hankkeen tarkoituksena on pitää kouluille keskiaikaisia teemapäiviä sekä auttaa kyliä järjestämään aiheeseen liittyviä kyläpäiviä.

Toiminta lähti liikkeelle siitä, kun Keskiaikayhdistys ja Martat miettivät, kuinka he voisivat tehdä yhteistyötä. Yhdistykset luonnostelivat hankesuunnitelmia ja tulivat siihen lopputulokseen, että he voisivat järjestää kouluille keskiaikapäiviä. ―Päivien aikana saamme opetettua lapsille uusia taitoja, joita he voivat käyttää omassa arjessaan, kertoo hankekoordinaattori Suvi Pesonen.

Keskiaikamarkkinoille-hanke haki toiminnalleen rahoitusta maaseuturahastosta Leader-ryhmä Linnaseutu ry:ltä. Tuelle annettiin myönteinen päätös maaliskuussa 2017. Hankkeessa on tällä hetkellä kaksi osa-aikaista työntekijää. Muuten toimintaa järjestetään vapaaehtoisten avulla talkoovoimin. Viime vuonna

talkootunteja kertyi 904 ja talkoolaisia oli mukana 60. ―Alueiden vapaaehtoiset ovat edellytyksenä sille, että tällaista keskiaikatoimintaa voidaan maaseudulla järjestää, toteaa Pesonen.

TOIMIN TA A KOU LUILLE JA K Y LILLE

Tavoitteena on järjestää 36 keskiaikaista teemapäivää kouluille ja viisi keskiaikaista kyläpäivää. Tähän mennessä onkin jo järjestetty 20 päivää kouluille. Kyläpäiviä on tulossa muun muassa Hauhon Niskavuoriviikolla 26. kesäkuuta ja Lammi-viikolla elokuussa. Toimintaa jatketaan ainakin tämän vuoden loppuun asti. ―Haluamme toiminnalla tukea lapsien monialaista oppimista samalla vahvistaen yhteisöllisyyttä kylissä ja kouluissa, ilmoittaa Suvi Pesonen. ―Tapahtumissa lapset oppivat muun muassa ruoanlaittoa, veistelyä, käsitöiden tekoa ja historiaa. Eli siis kaikenlaisia tärkeitä taitoja, jotka ovat hyödyksi myöhemmin elämässä, Pesonen jatkaa.

Keskiaikamarkkinoille -hankkeen järjestämät päivät ovat suo-

sittuja ja kysyttyjä. Viime vuonna koulu- ja kyläpäiville osallistui yhteensä 1000 ihmistä.

KESK IAJA N T U NNELMA A T ERVA KOSKELLA

Toukokuun alussa Tervakosken alakoulun kolmannen ja kuudennen luokan oppilaat pääsivät kokemaan keskiajan tunnelmaa Suruton ry:n mökillä Alasjärven rannalla. Päivän aikana lapset kiersivät pienissä ryhmissä rasteja mökin läheisyydessä. Rasteilla lapset pääsivät kokeilemaan muun muassa korujen tekoa, jousiammuntaa, veistämistä, karttojen tekoa ja keskiaikaisen ruoan valmistusta. ―Lasten kanssa olo on antoisaa ja kivaa, mutta välillä myös haasteellista. Toiminnallisuutta pitää olla, että lasten mielenkiinto säilyy, sanoo Etelä-Hämeen Marttojen edustaja Jaana Lehrbäck.

Toiminnallisuutta tapahtumassa kyllä riittikin. Lapset olivat selvästi kiinnostuneita työpajoista ja vaikuttivat tyytyväisiltä hiukan erilaiseen koulupäivään. ■ JAAKKO LAUNONEN Hämeenraitti

Kolmannen luokan oppilaat pääsivät valmistamaan koruja korupajassa.

Kuvat: Jaakko Launonen

Kalvola-Seuran toimintaa v. 2017 K alvola-Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Antti Mäkinen jäi pois, ja uutena puheenjohtajana aloitti Veikko Rantanen. Vuosi alkoi juhlallisesti, kun Hämeenlinnan syntymäpäiväjuhlassa 19.1. saimme vastaanottaa Hämeenlinna-Seuran myöntämän vuoden kotiseutupalkinnon.

Kotiseutumuseossa oli vilkas vuosi. Jo eräänä hyytävän kylmänä helmikuisena talvipäivänä n.

100 lasta päiväkodista ja koulusta oli innolla tutkimassa museon esineistöä. Päiväkerholaiset vuorostaan tutustuivat vanhan ajan työtapoihin. Vielä syyskuussa museon jo suljettua ovensa kesän jälkeen ulkona leikittiin tuttuja vanhoja piiri- ja muita leikkejä. Aikuiset olivat yhtä innokkaita kuin lapset leikkimään omasta lapsuudestaan tuttuja leikkejä.

Kesäkauden teemanäyttelynä oli laajaa mielenkiintoa herättänyt lasinäyttely Puhdetöitä lasista.

Esineet olivat sööläystöitä, joita on tehty lasinpuhaltajaksi opettelemalla jo ennen varsinaista koulutuksen alkamistakin. Sööläystöiden keräämisessä ja näyttelyn pystyttämisessä oli asiantuntijana Suomen Lasimuseon Ystävien aktiivinen toimija Sirkka-Liisa Löflund. Hän itse kertoi museon avajaisissa, miten vormupojasta tuli sööläämällä lopulta lasinpuhaltaja.

Kylistä Pitäjiin -hankkeen kautta alueen kotiseutumuseoiden

toimijat tekivät museokierroksen tutustuen näin toistensa museoihin ja niiden toimintaan. Tulevana kesänä kierrokset jatkuvat, ja yhtenä vierailukohteena on myös Kalvolan kotiseutumuseo.

Yhteistyössä Maisematarinoita-hankkeen kanssa Kalvola-Seura sai päätökseen Kalvolan vanhan kirkkopolun mobiilireitityksen.

Joukko vapaaehtoisia osallistui projektin toteuttamiseen; reitin kartoitukseen, merkitsemiseen, opasteiden pystyttämiseen sekä mobiilireittipisteiden tekemiseen.

Olavin päivänä 29.7. kirkkopolku avattiin virallisesti. Seurakunnan kanssa yhteistyössä järjestimme yleisen vaelluksen, johon osallistui n. 30 henkeä. Vaelluksen päätteeksi Veikko Rantanen istutti museolle Suomi 100 -vuoden kunniaksi tammen taimen odottamaan seuraavaa sadan vuoden juhlaa.

Yhtenäiskoulun Suomi 100 -projektia varten Kalvola-Seuran jäseniä oli kutsuttu kertomaan koululaisille oman lapsuutensa ajan tarinoita. Koululaiset työstivät niistä erilaisia multimedioita, joita he esittivät marraskuussa koulun Suomi 100 -juhlassa.

Loppuvuonna saimme valmiiksi uuden kotiseutulehden. Nyt sitä jo osataan odottaa ja kysyäkin. ■ TUULA EEROLA Kalvola-Seura

otikylä

14

2018

Myös tuleva sukupolvi tarvitsee puhdasta vettä.

Ruokahävikin vähentäminen vaikuttaa osaltaan vesien hyvinvointiin. Kuva: Petri Pethman

Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin — RUOKAHÄVIKKIÄ VÄLTTÄMÄLLÄ JOKAINEN VOI VAIKUTTAA MYÖS VESISTÖJEN KUNTOON

M

aa- ja kotitalousnaisten ja Vesistökunnostusverkoston valtakunnallinen, ympäristöministeriön rahoittama Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -kärkihanke herättää pohtimaan keinoja ruokahävikin vähentämiseen ja samalla kiinnittämään huomiota vesistöjen hyvinvointiin. ―Haluamme kannustaa ajattelemaan omia tottumuksia ja löytämään itselle sopivia tapoja toimia. Jokainen voi vaikuttaa, kannustaa kehityspäällikkö Katja Pethman Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

T UR HA A KUOR MI T USTA

Luonnonvarakeskuksen tutkimukset kertovat, että suomalaiset kotitaloudet heittävät pois syömäkelpoista ruokaa yli 20 kiloa vuodessa henkilöä kohden.

Kaikki tämä ruoka on tuotettu turhaan.

Ruuantuotannon vaikutukset ovat merkittäviä ympäristölle, sillä se väistämättä vaikuttaa esimerkiksi rehevöitymiseen. Arvokkailla resursseilla tuotettua ruokaa pitää arvostaa niin, ettei sitä heitetä pois. Samalla arvostetaan koko elintarvikeketjun työtä.

KOULUTUSTA, TAPAHTUMIA JA VAPAAEHTOISTOIMINTAA

Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanke välittää tietoa ruokahävikin ehkäisemisestä ja vesien hoidosta.

Tulevana vuonna hanke näkyy monin tavoin: ruoka- ja maisema-asiantuntijat järjestävät Hyppää hyvän kierteeseen -tapahtumia vesistöjen äärellä, lisäksi asia on esillä ruokakursseilla ja muissa koulutuksissa, webinaareissa sekä lapsiperheille järjestettävissä infotilaisuuksissa.

Myös yhdistyksiä kannustetaan osallistumaan esimerkiksi

Luulion torni tuo luonnon lähelle Tornien taistossa tärkeä apuväline on lintukirja. Lajeja tunnistamassa Heikki Tamminen, Jonna Viisainen ja Riia Paasimaa. Takana kiikaroi Hannu Hellsten. Kuva: Tiina Leipijärvi

T

ervakoskella sijaitsevan Luulion luonto- ja lintutornin virallisia avajaisia vietettiin 5.5.2018. Päivä alkoi aamuvarhaisella, kun Tervakosken Suruttomat -joukkue osallistui lintutornien väliseen Tornien taisto -kilpailuun. Kilpailun tavoitteena on havaita mahdollisimman monta lintulajia kahdeksan tunnin aikana. Joukkue sai kelpo suorituksen, kun kisan lopputu-

lokseen merkittiin 63 lajia.

Luulion torni on yksi Tervakosken Suruton ry:n Hyvän mielen reitti -hankkeen saavutuksista.

Yhdistys toteutti vuosien 20162017 aikana lähes 100 000 euron hankkeen, joka rahoitettiin Linnaseutu ry:n Leader hankerahoituksella. Hankkeen aikana tehtiin yhteensä 1500 talkootuntia, joka vastaa 10 kuukauden täysipäiväistä työpanosta. Talkoolais-

ten ansiosta muun muassa raivattiin Alasjärven rantareitti, sen varrelle rakennettiin 10 penkkiä, alueen valaistusta parannettiin ja reitin varrelle pystytettiin ulkokuntosali. Hankkeen ylpeytenä on Luuliolahden ruovikkoon rakennettujen pitkospuiden päässä komeileva mutterimallinen lintutorni. Lintutornin rakennusprojektia johti Suomen kovin alan ammattilainen, kurkikuiskaajanakin tunnettu Jouko Alhainen.

Vaikka lintutornin avajaisia vietettiin vasta toukokuussa, torni löysi kävijöitä heti valmistumisensa jälkeen lokakuussa 2017. Se on jo nyt innostanut niin lapsia kuin aikuisiakin luonto- ja lintuharrastuksen pariin. ■ ELINA WATHÉN

kokoamalla hukkaruokapöytiä, jotka hätkähdyttävästi näyttävät vuosittaisen hävikkiin menevän ruuan määrän henkilöä kohden. ―Kokoamme lisäksi vapaaehtoisia toimimaan ruokahävikin vähentämisen puolesta. Hukantorjuntapartioksi nimetyn vapaaehtoisten joukon kokoaminen käynnistyy ensi vuonna. Verkkosivuillamme www.maajakotitalousnaiset.fi voi silloin käydä ilmoittautumassa mukaan ja valita oman tapansa toimia, kertoo Katja Pethman.

Tervetuloa torjumaan hukkaa ja tutustumaan ruokahävikki-

pöytään Lasten perinnepäivään Hauholle 26.6.2018. Ruoka-asiantuntija Jenni Kunnaala Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisista antaa vinkkejä ruokahävikin estoon lapsiperheissä - entisaikaan kun mitään ei heitetty hukkaan.

Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanke näkyy myös sosiaalisessa mediassa. Seuraa viestintää aihetunnisteilla #hukkaruotuun, #vaikutavesiin, #ravinteetkiertoon ja #kärkihanke. ■

HÄMEEN VUODEN KYLÄ 2017

NUMMENKYLÄ RY PITÄÄ KESÄKAHVILAA NUMMENKYLÄN VANHALLA KOULULLA 4.6–5.8.2018 Kylän nuoria työllistävä kah- vissa tapahtumia ja kokouksia vila on avoinna päivittäin klo varten.

13–18. Koulun vieressä on hyvä, lapsille sopiva uimaranta. KahTERVETULOA vilasta voi lainata kellukkeita.

TUTUSTUMAAN! Koululla on kirpputori, jossa voi tehdä ostoksia. Koulun tilat Hämeen Härkätie 4151 Tervakosken Suruton ry ja pihasauna ovat vuokratta14300 Renko vuonna on perustettu 2009. Sen tehtävänä on huolehtia yleiseen käyttöön tarkoitetun Suruttoman ranta-alueen kunnosta ja kehittää sitä kaikkien Janakkalan kunnan asukkaiden hyväksi.

Pirttikoskella leppoisaa someraivoa K esällä 2018 Pirttikosken kesäteatterin näyttämöllä Kalvolassa on luvassa mielenkiintoisia juonenkäänteitä. Ansa ja Ilmari Kihti ovat päättäneet pistää elämänsa täysin uusiin puihin.

Ruuhkainen pääkaupunkiseutu stressaavine elämäntyyleineen saa olla pysyvästi taakse jäänyttä. Pariskunta on saapunut syrjäiseen Taka-Hämeessä sijaitsevaan Kalpolan kuntaan. Tarkemmin ottaen siellä sijaitsevaan syrjästäkin syrjäisemmän Tupasuvannon kylään.

Punainen tupa ja perunamaa saavat tästälähin olla tämän yhteiseloaan leppoistavan pariskunnan onnen tyyssija. Ilmari

on jo pitkään kärsinyt työelämän tuomasta armottomasta stressistä ollen lähes loppuunpalanut.

Kuin pisteeksi iin päälle hän on vielä ajautunut pahaan somekoukkuun. Ansa on tietysti sitten se, joka joutuu ottamaan vastaan kaikki Ilmarin em. ongelmista johtuvat purkaukset, jotka väliin johtavat jopa taloudellisiin menetyksiiin ja hän taas stressaantuu niistä.

– Miten siis on? Mahtaako tämä leppoistaminen onnistua? Miten saadaan Ilmarin välillä jopa vihaksi yltyvä someriippuvuus aisoihin? Oman mausteensa uuden elämäntyylin opiskeluun tuovat myös lähimmät naapurit, jotka

otikylä

15

2018

valtaosin ovat öljylamppujen, käsinlypsyn ja maamoottoreiden aikakauden lapsia ja tuntuvat suhtautuvan tulijoihin varsin epäluuloisesti, mutta toisaalta varsin suurella uteliaisuudella, sillä eihän kylälle ole vuosikymmeniin muuttanut kukaan. Sähkötkin sinne saatiin vasta 80-luvulla ja kauppa, koulu sekä posti ovat sulkeneet ovensa jo aikoja sitten. Maamiesseurakin lakkautettiin siinä vaiheessa, kun tilit piti viedä tarkastettavaksi vanhainkotiin. ■

Esitykset 15.7–5.8, lisätietoa Facebookista Pirttikosken kesäteatteri tai www.pirttikoskenkoulunkummit.fi

Maailman ympäri 80 päivässä J anakkalan Teatteriseurue esittää näytelmän ”Maailman ympäri 80 päivässä” Turengissa Pyhämäen kesäteatterilla. - Voiko maailman ympäri matkustaa 80 päivässä? Voi! - Uskoo varakas herrasmies Phileas Fogg Lontoossa vuonna 1872 ja lyö uskomuksensa puolesta vetoa liki koko omaisuutensa verran!

Yhdessä epäonnisen palvelijansa Passepartout’n kanssa Fogg matkaa maiden halki kohdaten värikkäitä ihmisiä ja yllättäviä

tilanteita. Voittavatko he taistelunsa aikaa vastaan ja onnistuvat tavoitteessaan?

Vievätkö erikoiskiitojunat ja höyrylaivat heidät riittävän nopeasti päämääräänsä?

Tule ottamaan siitä selvää Turengin Pyhämäkeen kesäkuussa 2018 ja uppoudu Jules Vernen rakastetun seikkailun pariin!

Näytelmän on käsikirjoittanut Bengt Ahlfors ja ohjaa Eero Laaksonen. ■

Esitykset: su 10.6. klo 15.00, ti 12.6. klo 18.30, to 14.6. klo 18.30, la 16.6. klo 15.00, su 17.6. klo 15.00, ti 19.6. klo 18.30, su 24.6. klo 15.00 ja ti 26.6. klo 18.30.

Liput 15 € aikuiset, 10 € eläkeläiset, opiskelijat yms., 5 € lapset, pyörätuolisaattajat veloituksetta.

Maksuvälineinä käteinen/Smartum.

Varaukset: jats@jats.eu tai 040 415 9219. Pyhämäen kesäteatteri sijaitsee osoitteessa Pyhämäentie 27, 14200 Turenki.

Tähdet tähdet Hauhon kesäteatterissa H auhon kesäteatteri jatkaa siitä mihin viime kesänä jäätiin ja esittää uudelleen tulevana kesänä 2018 Marianne Tikkasen kirjoittaman Badding-musikaalin Tähdet, Tähdet. Näytelmän ohjaa Pekka Verho ja koreografiasta vastaa Marika Laine.

Rauli ”Badding” Somerjoen elämään pohjautuva tarina on osin fiktiivinen, mutta musiikki on aitoa - Baddingin tunnetuksi tekemää. Musiikin siivittämänä kuljetaan Baddingin elämänpolkua iloineen ja suruineen: Matka ujosta maalaispojasta monien mutkien kautta tähdeksi taivaalle

– matka undergroundista paratiisiin.

Rauli ”Badding” Somerjoki oli ensimmäisiä uskottavasti rokkia suomeksi tulkinneita 1970-luvun alussa. Ainutlaatuiseksi hänet tekee se, että käytännössä kukaan muu rock-laulaja ei ole kyennyt yhtä uskottavasti tulkitsemaan valssia, humppaa ja tangoa. Agents -yhtyeen säestyksellä 1980-luvun alussa tehdyt levyt loivat pohjan tähän päivään asti jatkuneelle kitaravetoiselle tanssilavamusiikille. Badding tunnettiin erityisesti laulajana, mutta hän oli myös tuottelias säveltäjä ja

sanoittaja. Eikä ainoastaan tuottelias vaan myös suosittu – onhan Paratiisi ollut vuodesta toiseen Suomen soitetuin kappale. ■ Esityspäivät ovat to 28.6. (ensi-ilta) klo 19, su 1.7. klo 15, ti 3.7. klo 19, to 5.7. klo 19, pe 6.7. klo 19, su 8.7. klo 15, ti 10.7. klo 19, to 12.7. klo 15 ja 19, pe 13.7. klo 19 ja su 15.7. klo 15.

Liput edullisemmin nettilippu. fi: Peruslippu 16 €, eläke/opiskelija/ varusmies/työtön 14 €, lapset 4-12 v. 8 €.

Liput ovelta: Peruslippu 18 €, eläke/opiskelija/varusmies/työtön 16 €, lapset 4-12 v. 8 €.

Kutupuuhia Kalajärvellä T ulevana kesänä Ruuttanäyttämöllä Tuuloksessa esitetään Matti Wanteen kirjoittama ja Petri Liskin ohjaama näytelmä Kutupuuhia Kalajärvellä.

Maken tarmokas rouva vuokraa lomamessuilta rantamökin viikoksi mökkeilystä viis veisaavan miehensä harmiksi. Paikan päällä unelma messuesitteen hirsimökistä ja kalaisen järven hiekkarannalla lämpiävästä savusaunasta törmää karuun todellisuuteen. Tilannetta ei paljon paranna kun paikalle ilmestyy Maken työkaveri Eki, jonka vaimo on myös vuokrannut saman mökin samaksi viikoksi.

Eikä tässä kaikki, vaan kohta pihalle sipsuttavat poikien ei-ihan-viattomat kapakkatuttavat Lessu ja Lelle, jotka ovat voittaneet pelissä - kuinka ollakaan - viikon loman samalla mökillä.

Ongelmallinen paikka pojille.

Suulaita ja iloluontoisia baaripeippoja ei saa missään nimessä päästää nokatusten vaimojen kanssa. Ties mitä suustaan möläyttäisivät. Toisaalta vanha suolakin janottaa, ja kun kekseliäitä ollaan, järjestyy mahdollisuus päätähuimaaviin syntisiin seikkailuihin. Eikä sitten muuta kuin toimeksi! Jos toiminnan alku onkin hieman hankala, niin lopussa

seisoo - mikä? Ainakin jottamoinen yllätys. Ja pohdintaa, mitä onkaan ranskalainen reippailu? ■ Ensi-iltaa vietetään torstaina 28.6. klo 19. Muut esitykset pe 29.6. klo 19, su 1.7. klo 16, to 5.7. klo 19, pe 6.7. klo 19, su 8.7. klo 16, ti 10.7. klo 19, to 12.7. klo 19, pe 13.7. klo 19, su 15.7. klo 12, to 19.7. klo 19, pe 20.7. klo 19, la 21.7. klo 16, su 22.7. klo 16, to 26.7. klo 19, pe 27.7. klo 19 ja su 29.7. klo 16.

Liput: 15 € / 13 €, ryhmät 13 € / hlö kun ryhmäkoko väh. 20 hlöä. Lippuvarauksia otetaan vastaan numerossa 0400 756 429 tai sähköpostitse: ruutta.nayttamo@gmail.com.

otikylä

2018

AVOIMET KYLÄT -PÄIVÄN TAPAHTUMAT HATTULASSA, HÄMEENLINNASSA JA JANAKKALASSA 9.6.2018 15. NUMMENKYLÄ, HÄMEENLINNA, RENKO Nummenkylän kylätalo (Hämeen Härkätie 4151), klo 10‒18, Avoimet ovet, ohjelmassa mm. keppihevoskisat ja kirpparimyyntiä, kahvila avoinna koko päivän. Myös sauna lämpimänä.

Opastusta DigiTrail mobiilisovelluksen käyttöön *, Nummenkylä 16. KUITTILA, HÄMEENLINNA, RENKO Härkätien Kynttilä (Hämeen Härkätie 1985), klo 12‒17, eläinpäivä, paikalla koulutettu koiratrimmaaja Piia Latvala, myymälä auki, kahviossa on vohvelibuffetti, makkaranpaistoa, eläinpäivä, lapsille askartelua, leikkipisteitä sekä Lapsi ja pehmoeläin-kilpailu. Pihapiirissä myös kirpputori.

Opastusta DigiTrail mobiilisovelluksen käyttöön * 17. KALOINEN, HÄMEENLINNA, RENKO Kaloisten Tukikohta (Asemintie 349), klo 11‒17, keittolounas, kahvia ja pullaa, ohjelmaa lapsille, Taikuri Luttinen klo 13 ja 15, Markun Nahkatyöt; patruunavyöt, lännenhatut ja käsilaukut ym. myös taulunäyttely ja runokirjat, Kaloisten kyläyhdistys

otikylä

25. KOUVALA, HATTULA Kouvalan maamiesseurantalo (Hyrväläntie 771), klo 11‒14, ilmaiset pullakahvit 150:lle ensimmäiselle, luontokuva- ja vanhojen esineiden näyttely, Opastusta DigiTrail mobiilisovelluksen käyttöön *, Etelä-Hattulan maa- ja kotitalousseura

28. IITTALA, HÄMEENLINNA, KALVOLA Iittalan asema (Kotkajärventie 1), klo 13.30‒15.30, naivistisen taideaseman avajaiset, Hämeenlinnan kaupunki ja Iittalan Omakotiyhdistys

25. KOUVALA, HATTULA Koskisen piha (Simolantie 242), klo klo 11‒16, puutarha avoinna, yli 300 kasvilajia, perennoita

28. IITTALA, HÄMEENLINNA, KALVOLA Iittalan Palotalo (Hallintotie 2) klo 11‒14, peräronttikirppis, SPR ja Iittalan Omakotiyhdistys. Varaa maksuton paikkasi: srantonen72@gmail.com

25. KOUVALA, HATTULA Cafe Wanha Navetta (Hyrväläntie 642), klo 11‒15, pop-up kahvila vanhassa navetassa, kokkaamassa ”telkkarista tuttu junnukokki”, Cafe Wanha Navetta

29. KEIKKALA, HÄMEENLINNA, KALVOLA Kalvolan kotiseutumuseo (Iittalantie 284) klo 11‒15, tule tutustumaan museoon, Kalvola-Seura, 0505118065

25. KOUVALA, HATTULA Alajoen kasvitarha (Hyrväläntie 773), klo 13‒15, kesäkukkia, kehräystä ja haitarin soittoa, Alajoen kasvitarha

30. SITTALA, HÄMEENLINNA, KALVOLA Maalaiskirppis ja kahvitupa (Haapsamontie 137), klo 10‒16, maalaiskirppiksen runsas valikoima, kahvitupa kaikkine herkkuineen, piha-aitauksessa lampaita

26. SATTULA, HATTULA Sepän pirtti (Sattulankaarre 38), klo 10‒14, Sepän pirtin esittely: kylän tärkeimmän käsityöläisen , sepän asuinmiljöö viime vuosisadan alussa.

Opastettu kävelykierros, lähtö klo 14 Sepän pirtiltä, Sattulan kyläyhdistys 27. PAROLA, HATTULA Parolan asema (Asemantie), klo 10‒15, rompetori, mukana niin sisustusbloggaajia kuin vanhan tavaran kauppiaitakin sekä kotien aarrekätköjen myyjiä moneen makuun, Parolan asema

31. SUONTAALA-LAHDENTAKA, HATTULA Tyrvännön kylätalo (Tyrvännöntie 1000), klo 11‒15, avoimet ovet kylätalolla, Suotaalan-Lahdentaan kyläyhdistys 32. ALVETTULA, HÄMEENLINNA, HAUHO Alvettulan kyläkauppa (Alvettulantie 183), Kyläkauppa avoinna klo 10‒22, Lapolan kukkapiha ja taimitori klo 10‒14. Urheilukentällä Alvettula Futis -jalkapallokisat, Alvettulan kyläyhdistys ja paikalliset yrittäjät

2018

Julkaisija: Linnaseutu ry, Ajan patina -hanke, Pannujärventie 7, Tuulos, p. 040 354 3424, kylahanke@linnaseutu.fi Toimitus & kansikuva: Johanna Henttinen Graafinen suunnittelu ja taitto: Karita Soittila Kesätapahtumakalenterin piirrokset: Maija Lumme Paino: Lehtisepät Oy Painosmäärä: 2000 kpl Jakelu: Hämeenlinnan seudun kylä-, asukas- ja kotiseutuyhdistykset, nippujakelu mm. seudun kunnanvirastoissa, palvelupisteissä ja kirjastoissa, matkailuinfoissa ja tapahtumissa. Rahoitus: Maaseuturahasto / Leader Linnaseutu

32. ALVETTULA, HÄMEENLINNA, HAUHO Koistisen kiinalainen puutarha (Isolähteenkuja 15), klo 10‒18, Kiinan matkojen innoittamana alkanut harrastus on saanut syntymään palan erikoista puutarhaa hienoine rakennelmineen suomalaisen luonnon keskelle, teetarjoilu 33. VIHAVUOSI, HÄMEENLINNA, HAUHO Koskikahvila ja myllymuseo (Vihavuodentie 355), klo 12‒15, Arja Ollilan Vihavuoden sukujen tarinoita -teoksen julkaisu ja Vihavuoden vaiheita kuvin ja kartoin -näyttelyn avajaiset, musiikkia, Vihavuosi-yhdistys 34. SAPPEE, HÄMEENLINNA, HAUHO Metsästysmaja (Lepolantie 183), klo 10‒14, kyläkävely, retkikahvit metsästysmajalla klo 10, kyläkävelylle lähdetään klo 11, kävely kestää n. 3 tuntia, Sappeen Eräveikot -kylätoimikunta 35. VIRALA, JANAKKALA Kyläyhdistyksen laavu (Saarelantie), klo 10‒13, nokipannukahvit ja mato-ongintaa, Viralan kyläyhdistys 36. JANAKKALA KK, JANAKKALA Laurinmäen museoalue (Hakoistentie 371), klo 10‒15, Janakkalan kunnan kesänavaus Laurinmäen museoalueella, tarjolla keittolounas ja grillimakkaraa, Janakkalan kunta ja yhteistyössä Tarinmaan seudun kyläyhdistys

37. VÄHIKKÄLÄ, JANAKKALA Vähikkälän Suvipuoti (Kirkkoportintie 4) klo 10‒18, Suvipuoti, kylän kesäolohuone avoinna klo 10‒18, virvokkeita, kahvia ja pullaa sekä mahd. vuokrata sup-lautoja. Vähikkälän VPK:n tallilla avoimet ovet klo 10‒13.

Kylälounas klo 11‒13. Vähikkälän Suvipuoti, Vähikkälän VPK ja Vähikkälän väljämä 38. MALLINKAINEN, JANAKKALA Mallinkaisten kyläkoulu (Kouluraitti 1), klo 10‒15, kesäkahvila kyläkoululla, Mallinkaisten kyläyhdistys 42. TUULOS, HÄMEENLINNA Tuuloksen WPK:n talo (Pannujärventie 68), klo 10‒14, Tuuloksen Ruuttanäyttämö esittelee parhaita paloja kesän 2018 näytelmästään ”Kutupuuhia Kalajärvellä”, Tuuloksen Ruuttanäyttämö 42. TUULOS, HÄMEENLINNA Tuuloksen työväentalo ja tuuloslaiset pihapiirit (Pohjoistentie 27), klo 10‒15, Tuulos-Seuran kyläkirppis, Tuulos-Seura * = Opastusta DigiTrail mobiilisovelluksen

käyttöön. Sovellus toimii digitaalisena luonto-oppaana tuoden Anroid-älylaitteeseen luontoreittejä ja Härkätien palvelut, nähtävyydet, tarinat ja paikalliset vinkit. Sovelluksen toteuttaa HAMK:n DigiTrail-hanke. Sen voi ladata Google Play Storesta kesäkuussa 2018 ja antaa palautetta hankkeen kehitystiimille, jonka työ jatkuu loppuvuoden.