Kotikylän kesälehti 2017 by Hämeenraitti

Kotikylä Kotikylän kesälehti 2017

Linnaseutu ry:n kesälehti 2017 Kylistä pitäjiin -hanke

HATTULA - HÄMEENLINNA - JANAKKALA paikallistoiminnan kuulumisia maaseudun yhdistysten kesätapahtumakalenteri

Kotikylän kesälehti 2017

Vuorovaikutusta ja viestintää kotiseututyössä

Maakuntauudistuksen myötä kotiseutuelämä muuttuu. Ja samalla kotiseutu- ja kylätoimijoille avautuu uudenlainen mahdollisuus vaikuttaa kotiseudun identiteettiin, kun kunnat ottavat enemmän vastuuta sivistystoimesta. Kunta ja kotiseutu kuuluvat yhteen toinen toistaan täydentäen. Kotiseututyö ei voi olla erillään muusta paikallistoiminnasta. Tulevaisuudessa kotiseututyön ja paikallisen kotiseutuyhdistyksen ja kyläyhdistyksen rooli kasvaa mielestäni entisestään merkittävästi.

ulevaisuudessa kotiseutu- tulehdet, henkilökohtaiset kestyön ja paikallisen kotiseu- kustelutilaisuudet, ideariihet jne. tuyhdistyksen ja kyläyhdistyksen Yhdessä tekeminen ja yhdessä rooli kasvaa mielestäni entises- pohtiminen aktivoivat, ja tavoittään merkittävästi. teellista toimintaa sekä näkyJulkisuudessa on keskusteltu vyyttä taas lisäävät toimintamyös kaksoiskuntalaisuudesta. suunnitelmat. On myös tärkeätä Toivottavasti tämä tulisi mah- miettiä millä strategioilla, visiolla, dolliseksi, koska jo nyt ihmisillä missiolla, arvoilla ja painopisteillä on monta kotiseutua. Puhutaan kotiseututyötä suunnitellaan monipaikkaisuudesta. Yksilön ja toteutetaan. kokemuksilla ja kotiseudun idenOn pohdittava myös miten titeetillä on merkitystä kotipaikan avointa ja läpinäkyvää toiminta valinnassa. Kotion. AsenneilMikä on tulevaisuuden seutu on tunne mapiirin on kotiseututyössä tärkeätä? ja tosi. Tarinoita, hyvä olla mahmuistoja, maidollisimman semia, ihmisiä, ääniä, tuoksuja… avointa ja toiminnan perustua reMikä on tulevaisuuden koti- hellisyyteen ja läpinäkyvyyteen. seututyössä tärkeätä? Mielestäni vuorovaikutustaidot ja viestintä. SUOMI 100 kotiseututyössä Viestinnän eri muodot mm. so- Yhdessä olemme enemmän - kaiksiaalinen media, kirjeet, kotiseu- kia tarvitaan sivistyksen edis-

täjinä. Suomen Kotiseutuliitto määrittää painopisteet Suomi100juhlavuodelle: • kotiseututyö 100 vuotiaassa Suomessa • kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus • asukkaiden osallisuuden vahvistaminen • uudet toimintamuodot kotiseututyössä

“Jokaisella meillä on juuret jossain. Jokaisella meillä on myös muistoja. Muistoja kotiseudusta, muistoja ja tarinoita ihmisistä, muistoja tuoksuista ja äänistä, maisemista. Muistojen kautta syntyy mielikuva monessakin eri paikassa eletystä kotiseudusta ja yhteisöön kuulumisesta. Kuka määrittää kotiseudun? Kukaan ei voi sitä puolestamme määrittää. Jokaiselle on oma kotiseutu se ainoa ja oikea, joka muodostuu tuttuuden ja turvallisuuden tunteesta. Ihmiset ja paikat vaikuttavat siihen miten kotiseututunne syntyy ja miten oma kotiseutu näyttäytyy kotiseudulla ja kotiseudun ulkopuolella.”

Suomi100 –juhlavuotta on vielä paljon jäljellä. Vielä ehdimme näyttää mistä se oma kotiseutu on tehty. Mikä siinä on parasta, tuttua ja turvallista. Yhdessä, kylä- ja kotiseutuyhdistysten kanssa. Hyvää kesää kaikille! Tapaamisiin tapahtumissa! ELISA GÖÖS Kylätiimin puheenjohtaja Leader Linnaseutu

Tuija Hippeläinen mukaan Leader-maailmaan

uija Hippeläinen aloitti helmikuun alussa Leader-ryhmien yhteyshenkilönä Hämeen ELYkeskuksessa, kun Leader-konkari Ari Lindqvist siirtyi viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Tuija on innoissaan uusista haasteista joita tuore pesti tuo mukanaan. Ensimmäiset askeleet uudessa työssä ovat kuljettaneet tutustumaan alueen Leader-toimijoihin. Tuija on vastuussa mm. Leaderhankkeiden esittelystä ja laillisuustarkastuksista. - Ensivaikutelma Leader-ryhmistä on innostunut ja toimijoista kumpuaa positiivinen pöhinä, usko, sitoutuneisuus ja into omaan tekemiseen ja toimintaan, Tuija toteaa. Tuijalla on pitkä kokemus maaseutuhallinnosta. Osa työajasta

kuluu edelleen maataloustukien parissa. Uusi työ tuli kuitenkin kuin tilauksesta. – Kun Arin paikka tuli hakuun, mietin mitä teen. Minulla on vielä kohtalaisen pitkä aika eläkkeelle ja päätin, että vierivä kivi ei sammaloidu. En vielä tunne kenttää ja pääsenkin nyt ottamaan kaikesta selvää, Tuija toteaa. Leader-työ ja kehittämistuet ovat kiinnostava kokonaisuus. Hankkeet ovat monimuotoisia ja erityisesti yhteisöllinen näkökulma on kiehtovaa. - Kentällä tehdään paljon hyvää työtä, jota muutoin ei tulisi tehdyksi. Leader-toiminta on hieno keksintö - ihmiset voivat itse päättää tärkeiksi kokemiensa asioiden toteuttamisesta, Tuija kertoo. Hyvät työkaverit, hyvin toi-

miva yhteistyö sekä sosiaaliset verkostot ovat auttaneet alkumetreillä ja askel askeleelta työ tulee tutuksi. Esimerkiksi Leader-ryhmien kokemus hankehakemuksista ja lainsäädännöstä on ollut merkittävä apu. Saapuneet hankehakemukset ja laillisuustarkastuspyynnöt ovat olleet hyvin viimeisteltyjä. – Leader-ryhmien hallitukset päättävät millaisia hankkeita tuetaan. Me ELY-keskuksessa tarkistamme täyttävätkö hankehakemukset laillisuuskriteerit ja ovatko ne virallisesti tukikelpoisia, Tuija tiivistää työsarkaansa. Yhteistyökumppaneilleen hän toivottaa pitkämielisyyttä ja työn iloa, into edellä.

Tapahtumien kesä I tehdään YHDESSÄ! tsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi tämän vuoden teema - Tehdään yhdessä - on mitä parhain meille kotiseututoimijoille. Järjestämmehän tapahtumia yhdessä, omassa yhdistyksessä, naapuriyhdistysten kanssa ja vielä maakunnallisestikin. Osa yhdistyksistä on hakenut tapahtumalleen Juhlavuoden statuksen, osa taas pitää tapahtumat ilman erityistä juhlallisuutta. Tapahtumalla ja yhdessä tekemisellä sinällään on merkitystä, olipa sillä erillinen juhlavuoden tunnus tai ei. Tapahtumien teossa mukana olleena on hienoa havaita muiden

Puheenjohtajan alanurkka

ottavan idean omakseen ja alka- ruusut tulevaa varten. Päättynyt van kehittää sitä eteenpäin. Upeaa tapahtuma on aina uuden alku. on myös huomata suunnitelmien Tänäkin kesänä on armas kotitoteutuvan, vaikka joskus erilai- maamme tapahtumia pullollaan. sena kun sen oli Niistä pitää vain alunperin mievalita itselleen ja Ainakin saa hyvän lessään nähnyt. omaan aikatausyyn käydä kahvilla! Tekemisessä luun sopivimtulisi muistaa mat. Erilaiset ideoiden kehittyvän tekijöiden ja kesälehdet ja lehtien kesä-liitteet osallistujiensa mukana. Omista esittelevät paikallisia tilaisuuksia ideoistaan pitää osata luopua ja ja kohteita. Mukavan kesäpäivän antaa niiden elää oma elämäänsä. voi viettää käymällä katsomassa Yleensä tapahtumien jälkeen teki- mitä naapuriyhdistys on tälle kejöillä on tyytyväinen ja väsynyt sälle tehnyt, tai mitä uutta tarjotolo. Mielessä on ajatus: se on tavaa on kotiseutumme erilaisilla nyt tehty, väkeä on käynyt se museoilla. Tässäkin lehdessä on määrä kun on ollut. Onnistumi- lista paikallisten kotiseututoimisen arvioinnin paikka on vasta joiden erilaisista tapahtumista. jälkeenpäin, aika kerätä risut ja Tänä kesänä itse kukin meistä voi-

si aktivoitua käymään ainakin yhdessä itselleen uudessa tilaisuudessa. Eihän sitä koskaan tiedä mitä sieltä voi löytyä: uusi harrastus, vanha ystävä tai uusi tuttavuus. Voi vaikka löytää aivan hurmaavan tavaran, jota ei edes tiennyt tarvitsevansa! Ainakin saa

hyvän syyn käydä kahvilla! Mukavaa tapahtumien kesää teille kaikille! ANNE NIEMINEN Puheenjohtaja Leader Linnaseutu ry

Kotikylän kesälehti 2017

Muuttuvat kylät

“Kun ajoimme kaupungista juhannuksen viettoon, tuskaisen tuulettoman kesän ja pilvettömien taivaiden alla, maisemat lipuivat ikkunoiden ohitse vilkkaasti, sopien kärsimättömään mielentilaan. Ilmastointi oli hajalla ja auton kuumuus sai viljavatkin pellot näyttämään näännyttäviltä. Laiskasti auringossa kylpevät lehmät keräsivät kärpäsparvia ja taloryppäät loivat matkalle merkkipaaluja. Kylä toisensa jälkeen jäi taakse, vanhojen maalaistalojen ryhmät, joen varsien asuinkerrostumat ja pienet kirkonkylät... Ohikiitävät asutusryppäät muodostivat erilaisia kokonaisuuksia, nuo peltojen ympäröimät talokeskittymät, teiden halkomat taajamat ja isommat kirkonkylät, joiden pääkatujen takaa saattoi erottaa nuokkuvat oraat. Tilaa oli käytetty luovasti ja funktionaalisesti, kivikkoisia rinteitä oli käytetty laidunmaina ja talot vahtivat maitaan mäkien harjanteilta.” Kylien monimuotoisuus historiallisina subjekteina – eli kuinka kylämme ovat hioutuneet vuosisatojen virran pyörteissä Kylillä on ollut ekologinen perusta. Rakennukset asettuivat luonnonkohtiin, jotka kykenivät ruokkimaan asujansa toivon mukaan vuodesta toiseen. Taloja ilmaantui sen verran kuin maanlaatu ja maanviljelylle sopivat alueet sallivat. Vasta myöhemmin hallinnolliset ja kulkuyhteydelliset puolet ottivat vastuuta asutuksen muotoutumisesta kylärakenteissa. Maarekisterikylistä puhuttaessa tarkoitetaan kylien hallinnollista muotoa. Isojaon aikaan luotiin maarekisterit ja kaunis ruotsalainen kirjanpito, mikä toi mukanaan määritelmiä ja rajoja. Kylille määriteltiin viralliset rajat ja talot kirjattiin kylittäin maakirjaan. Kylien hallinnollinen määrittely on merkitty maarekisteriin, jossa oleva jaottelu pohjautuu vieläkin suurilta osin isojaon sarkajakopiireihin ja niistä tehtyihin maakirjoihin. Vainiokylät perustuivat maanviljelykselle. Tiiviitä taloryhmiä ja yhteisesti aidattuja peltoja tai niittyjä, jotka syntyivät keskiaikaisista verotuskäytännöistä, joissa kyliltä odotettiin yhteisvastuuta. Pienimuotoinen yhteisviljely ymmärrettiinkin usein kylässä asumisen velvoitteeksi, mutta samalla se toi myös turvaa. Yhteisesti ponnistellessa luotiin yhteisöllisyyttä, joka loi samalla vastuullisuutta myös naapureita kohtaan. Vainiopakolla hoidetut pellot olivat luoneet myös ryhmäkyliä, jotka olivat tiiviitä rakennusten kimppuja kylämäillä tai laaksoissa. Isojako, sarkauudistustensa kanssa, kuitenkin hävittivät ryhmäkylät suomen kamaralta lähes tyystin. Sarkajaon seurauksena rakennuskimput hajaantuivat ja ihmiset siirtyivät kauemmaksi kyläkeskiöistä omien peltojensa äärelle viljelemään heille osoitettuja sarkoja. Isojaon perillisenä on syntynyt yleisin nykyisistä kylämuodoista hajakylä. Talot saattavat olla satojen metrien tai kilometrien päässä toisistaan eikä kylää ole

nähtävissä nopealla vilkaisulla lainkaan, vaan se on levittäytynyt maastoon tilasarjoina tai keskittyminä. Kylien keskiöstä kuitenkin löytyy usein koulua tai historiallisia kulkureittejä. 1900-luvun asutuspolitiikka onkin tukenut Hajakylien muodostumista myös jatkossa. Uudet kylämääritelmät eivät ole kokonaan korvanneet edellä mainittuja, mukaan on kuitenkin tullut modernille tyypillisiä kylämuotoja palveluiden keskittämisen ja asuinalueiden muutosten myötä. Talouskylä on toiminnallisesti yhtenäinen alue, joka on määritelty peruspalveluita tarjoavan kyläkeskuksen vaikutuspiirin kattavuuden mukaan. Talouskylä voidaan jakaa asumakylään ja kyläkeskukseen. Asumakylät ovat kyläkeskuksen vaikutusalueella olevia yhtenäisiä asuinalueita, joita voivat yhdistää yhteiset viljelysalueet tai tiet, eikä talojen etäisyys nouse kovin suureksi. Palvelukylä on se osa asumakylää johon peruspalvelut ovat keskittyneet. Kyseinen alue on myös kylän kyläkeskus. Rakkailla kylillä oli monia nimiä, riippuen asuinmuodosta kylässä. Oli raittikylää, harjukylää, jokikylää, järvikylää, kumpukylää, metsäkylää, tasankokylää ja vaarakylää. Myös hajakylä ja moniryhmäinen kylä pääsivät mukaan, joista jälkimmäinen on erinäisistä asumusryhmistä koostuva kokonaisuus, joka hahmottuu määrittelijän silmissä. Mutta vain kun katsoo tarpeeksi kaukaa. Kylän synty – eli kuinka kylät ovat määrittyneet sosiaalisina konstruktioina Kylät ovat maalaisromantiikan paikkoja, pieniä yhteisöjä, joissa kaikki tuntevat toisensa ja elämä on kuin vanhoissa kotimaisissa elokuvissa, sellaisissa joissa on heinäpeltoja. Kylät ovat niitä paikkoja, joissa mummolat sijaitsevat, joissa talojen määrät on laskettu savuina ja kissoja on vähän kaikkialla. Kaisu Kumpulainen kirjoittaa tästä, aktiivista kylätoi-

mintaa käsittelevän väitöskirjansa alkusivuilla näin; - Kylä-käsitteellä on erityinen merkityksensä; se on jotain turvallista, nostalgista, yhteisöllistä ja harmonista. ”Kylään” kiteytyy maaseutuun liittyvä kansallinen kulttuuriperintömme. Se on historiallisesti ja kulttuurisesti rakentunut pitkän ajan kuluessa. Merkityksissä elää vanhoja semioottisia kerrostumia, samalla kun yhteiskunnallinen muutos tuo siihen uudet vivahteensa. (Kumpulainen, 2012, 32) Keskeistä kylä-käsitteessä on sen mieltäminen maaseutumaiseksi tilaksi. Maaseudun rooli tuotannon tilana on kuitenkin ollut globaalien markkinoiden muutoksessa. Kaupunkikeskukset eivät ole enää riippuvaisia välittömästi niitä ympäröivistä alueista ja tuotannosta. Tuotannon muutosten ja kaupungistumisen seurauksena elämä maaseudulla on kokenut huomattavan rakenteellisen muutoksen teollistumisesta ja maalta muutosta lähtien. Kylien tyhjentyessä vakituisesta asutuksesta kesämökkiläiset sekä kalastajat ja marjastajat täyttävät maaseututilaa ja samalla tuottavat sitä uudelleen pistäytymismaaseutuna. Näin katsoen kylät eivät ole enää ruuan ja työvoimantuotannon paikkoja, vaan virkistymisen ja elämänlaadun tuotannontiloja. Tuotantorakenteiden muutosten myötä kylä ei ole enää vain hallinnollinen alue tai maantieteellinen rajaus. Se on kokemus kylästä, paikasta jonka jakavat kokevat sen omaksi kokonaisuudekseen, alue jossa ihmiset kokevat yhteenkuuluvuutta ja pitävät sitä omana lähiympäristönään. Kylä voi olla 2000 asukkaan taajama tai muutaman kymmenen talon hajanainen joukko, se voi olla koulupiiri tai omakotitaloalue. Kyse on määritelmistä joita eivät rekisterijaot välttämättä tunnusta. Sen tarjoamat yhteisölliset siteet kietoutuvat hienosyisin ja vaivihkaisinkin tavoin yksilön pyrkimyksiin turvata oma jatkuvuutensa ja tuottaa paikallisidentiteettiä.

Yhteisöllisyyden symbolit tarjoavat keinoja luoda pysyvyyden illuusio ja reitin kiinnittyä omaan lähiympäristöönsä, kirjoittaa itsensä osaksi elinpaikkansa ja -piirinsä tarinaa. Ajassa, jossa lähiyhteisö saattaa kokoontua bittivirtojen kautta, alueellisen määrittelyn lisääminen identiteettityöhön luo omanlaistaan vakautta. Kylistä ja kylätoiminnasta puhuttaessa välittyy kokemusperäinen paikallishistoria, identiteetti ja kotiseuturakkaus, joka on erityisen paikan kautta elettyä ja merkityksellistettyä tilaa. Kyse on yksilöiden halusta ja identiteettityöstä. Siitä, että koetusta ja eletystä ei haluta luopua. Vain aktiivisuus on estämässä kylien katoamisen palveluverkkojen mukana. Hylätyt kylät, autiot kunnat – eli kuinka kylätoiminta auttaa hajaasutusalueiden säilymistä Autioituneet kylät ja harventuva maaseutu ovat nousseet viime vuosina esille kuntapalveluiden keskittyessä yhä isompiin kokonaisuuksiin ja palvelukentän tavoitettavuuden kärsiessä. Kylätoiminta ja kylien elinvoimaisena pitäminen on jäänyt monin paikoin kyläläisten aktiivisuuden varaan. Toisaalta tälle pohjalle on voitu laskea taloudellista tukea, koska on löytynyt aktiivisia ja vastuullisia toimijoita. Suomessa toimi vuonna 2010 noin 2800 kyläyhdistystä ja samaisena vuonna erilaisiin kylähankkeisiin käytettiin rahaa 38 miljoonaa euroa, summan pitäessä sisällään niin hanketuet,

yksityisen rahoituksen kuin paikallisen talkootyön laskennallisen arvon. Kylätoiminta ei ole vain kansallinen ilmiö, vaan se on osana Euroopan alue- ja maaseutupolitiikan verkostoja, joiden kautta yhdistystoimintaa tuetaan yhteisökehittämishankkeiden kautta, joissa painotetaan strategista kehittämistä sekä omaehtoisuutta. Kylätoiminta on alueellisesti epätasaisesti jakautunutta, se keskittyy alueille joissa työttömyys, palvelujen ja väestön hupeneminen ovat suurinta. Yhteiskunnan rakenteelliset muutokset mahdollistivat ja samalla vaativat kylätoimikuntien aktivoitumista. Yhteiskunnallisten ja hallinnollisten muutosten tuoma tarve, tai pakko, on tuottanut aktiivisia yhteisöjä toiminnallaan, joiden avulla ja toimilla kylät kykenevät pysymään pystyssä. Kyläyhdistyksillä on rooli myös edellä mainitussa identiteettityössä, ne ovat paikallisen identiteetin ja itsemäärittelyn rakentajia. Kyläyhdistysten toiminta lähtee kylästä ja kylien ominaispiirteistä, paikkaan liitetyt merkitykset korostavat niiden luonnetta paikallisina yhteisöinä. Kylät ovat nykyään tietoisen strategisen kehittämisen tulosta. Paikkoja, joissa aktiiviset toimijat ja kyläyhdistykset määrittelevät tarpeitaan ja halujaan. Yhdessä toimimalla luovat yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä samalla kun pyrkivät pitämään omaan lähiympäristöään elävänä ja elinkelpoisena. OTTOPEKKA WIIK toimii viestintäassistenttina Linnaseutu ry:ssä - kotiseutu- ja kyläyhdistystoimintaan Kalvolassa mukaan ajautunut sosiologian maisteri, joka lopputyössään käsitteli paikallisuuden merkitystä kannattajayhdistysten yhteisöllisyyden taustavaikuttajana.

Lähteet: Kumpulainen, Kaisu. 2012. Kylätoiminta ja aktiivisen kylän tuottaminen. Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä. Holmila, Marja. 2001. Kylä kaupungistuvassa yhteiskunnassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Maaseutuyrittäjille verkostoitumista ja yrittäjävaihtoja

erkostoissa on voimaa, ja se nähtiin taas kevään alkumetreillä Hauhon Ilorannassa, kun paikalle oli kokoontunut parikymmentä maaseudun yrittäjää niin Hämeenlinnan seudulta kuin kauempaakin. Pienyrittäjille suunnattu verkostoitumistapahtuma oli osa Linnaseutu ry:n kansainvälistymishanketta, jossa maaseutuyrittäjille tarjotaan erilaisia kouluttautumis- ja tapaamistilaisuuksia. Verkostoitumistapahtumassa yrittäjät sukelsivat markkinointisuunnitelman saloihin ja oppivat, miten markkinoinnista ja sen

suunnittelemisesta saadaan tehoja omaan toimintaan. Paikallaolijat saivat myös tietoa siitä, miten Facebookista ja sen yrityssivuista otetaan kaikki hyöty irti. Päivän aikana kerrottiin lisäksi maaseutumatkailun trendeistä ja kehittämisestä. Seuraavana päivänä osallistujat pääsivät tutustumaan Vihavuoteen, jossa esiteltiin kyläyhdistyksen vetämää kalastusmatkailua ja yrittäjävetoisen kahvilan toimintaa. Kestävä ja kansainvälistyvä maaseutu -hankkeen tavoitteena on mahdollistaa maaseudun pienyrittäjien yrittäjävaihtoa Viros-

sa tai Latviassa. Yrittäjät voivat lähteä tutustumaan oman tai muuten kiinnostuksen kohteena olevan toimialan yritykseen ja yrittäjien arkeen. Vastavuoroisesti virolainen yrittäjä pääsee tutustumaan myös suomalaiseen yrittäjyyteen vaihdon kautta. Toiminnassa on mukana Linnaseudun lisäksi Leader Sepra Kaakkois-Suomesta sekä Pirkanmaalla toimiva Pirkan Helmi. Lisäksi Virosta ja Latviasta on mukana paikallisia Leader-ryhmiä. Yrittäjävaihdosta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Linnaseutuun. Tutustumiset tapahtuvat 3-5

päivän mittaisin vaihdoin, joissa yrittäjät vierailevat toinen toistensa luona. Vaihtojen aikana on tarkoitus tutustua naapurimaassa toimivan yrittäjän arkeen sekä kehittää yhteistyötä esimerkiksi ali-

hankinnan kautta. ULLA HARJU Hämeeraitti Ota yhteyttä: Jussi Pakari toimisto@linnaseutu.fi puh. 041 4688 300

Kotikylän kesälehti 2017

Luontevaa kumppanuutta Hattulassa

Kunnat käyvät läpi suurinta murrosvaihetta sitten seurakunnista erottamisen. Kuntien on pohdittava identiteettiään uudelleen, mikä tulee nähdä mahdollisuutena. Kuntia tarvitaan jatkossakin, mutta rooli kumppaneina ja verkostomoottoreina, mahdollistajina sekä vuorovaikutus- ja kasvualustoina korostuu.

attulassa olemme jo hyvässä vauhdissa. Kumppanuus ja verkostomainen yhteistyö löytyvät päivitetystä kuntastrategiastamme ja järjestöjen sekä yhdistysten kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä. Arvostamme rikasta järjestö- ja yhdistyskenttäämme ja tiivis yhteistyö on koko kunnan elinvoimalle tärkeässä roolissa. Tämä tarkoittaa, että yhteistyön jokainen osapuoli hyötyy ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Yhteistyötä on pidetty järkevänä myös resurssinäkökulmasta. Taloudellisia ja inhimillisiä resursseja on käytössä entistä vähemmän, mutta kunnan tehtäväkirjo on silti säilynyt ja jopa kasvanut. Kirjasto- ja kulttuuritoimen saralla merkittävää yhteistyötä tehdään esimerkiksi Sariola –seuran, Jaakko Juteini –seuran, Hattulan Taiteilijaseuran sekä Peliyhdistys ParoLANin kanssa. Sariola-seuran kanssa kirjasto on järjestänyt Dekkari-iltoja, joihin on saatu vieraiksi nimekkäitä kotimaisia jännityskirjailijoita. Jaakko Juteini

Perinteisten Hattula-Päivien tohinaa viime vuodelta. Kuva: Launo Haapamäki –seura on kunnalle luonteva yhteistyökumppani vaaliessaan kansallisesti tunnetun hattulalaisen valistusmiehen perintöä. Hattulan Taitelijaseuran kanssa on tehty rikasta näyttely-yhteistyötä ja Peliyhdistys ParoLANin kanssa tehty yhteistyö on puolestaan

rikastuttanut varsinkin nuorille suunnattua tapahtumatoimintaa. Tämä on tärkeää, sillä teini-ikäiset ja nuoret aikuiset ovat ikäluokkaa, joka on perinteisesti ollut haastavampaa tavoittaa kirjaston oman toiminnan kautta. Kunnalla on tällä hetkellä käytössä myös

kaksi rahastoa - Hattulan kulttuuri- ja stipendirahasto sekä Kaija Lehmuskallion rahasto – joiden kautta on tarkoituksena tukea erilaisia projekteja ja hankkeita, jotka hyödyttäisivät kaikkia kuntalaisia. Liikunta- ja vapaa-aikapuolella

kunta tekee kirjastotoimen tapaan laajasti yhteistyötä kolmannen sektorin saralla. Urheiluseurojen ja 4H:n kanssa toteutetaan yhdessä tapahtumia, tehdään kouluja työpajayhteistyötä, järjestetään koulutuksia sekä työliikuntaa, tarjotaan kesätöitä ja paljon muuta. Urheiluseurojen kanssa kunnan liikunta- ja vapaa-aikatoimi jakaa jopa toimistotilat ja kaikille yhdistyksille kunta tarjoaa ilmaista kopiointipalvelua 600 tulostetta / yhdistys. Paikallisen yrittäjäjärjestön kanssa yhteistyötä on tehty esimerkiksi Suomi 100 -toiminnan puitteissa sekä perinteisten tapahtumien yhteydessä. Kyläyhdistysten kanssa tehdään talkootöitä ja erilaisia ympäristönhoitotehtäviä. Eläkeläisjärjestöistä on saatu järjestyksenvalvojia ja niin edelleen. Mahdollisuuksia yhteistyön edelleen vahvistamiseen on olemassa ja suhtaudumme siihen avoimesti. Järjestöt ja yhdistykset ovat kunnille rakennusainetta, joka synnyttää positiivista pöhinää ja kasvattaa sosiaalista pääomaa. Tämä luo omalta osaltaan edellytyksiä kokonaisvaltaisen elinvoimaisuuden vahvistumiselle. LAUNO HAAPAMÄKI MINNA LINNA-VUORI JARI SALMELA Hattulan kunta

Laurinmäki ehostuu yhdistysenergialla

aurinmäen luonto- ja kulttuurialue keskellä Janakkalan kirkonkylällä ehostuu entisestään. Viime keväänä Tarinmaan

seudun kyläyhdistys rakensi luontopolun varrelle upean hirsisen laavun tulentekopaikkoineen kaikkien kulkijoiden iloksi ja tänä keväänä uusittiin luontopolun opasteet. Kyläyhdistys laajensi luontopolkua ympyrälenkiksi ja kun uudelle osiolle tarvittiin joka tapauksessa uusia opasteita, myös vanhat päätettiin uusia. Ne tehtiin ja kustannettiin yhteistyössä Janakkalan kunnan, kyläyhdistyksen ja Janakkalan Luonto ja ympäristö ry:n kanssa. Yhdistykset myös talkoilivat kyltit paikoilleen. - Tein opasteiden väri-

maailman ympäristöön sulautuvaksi, jotta ne eivät hypi silmille harmonisesta metsästä, mutta kertovat silti tarpeellisen informaation, kertoo kylttien visuaalisen ilmeen toteuttanut Janakkalan kulttuurisihteeri Piia Lievetmursu. Kylteissä on tietoa alueen kasveista, linnuista, hyönteisistä, maaperästä sekä historiasta. Luontopolku kiertää mm. ensimmäisen maailmansodan aikaisen taisteluhaudan, uhrilehdon ja ikivanhan lähteen, Laurin lähteen kautta. Luontopolku on vapaasti kuljettavissa koska tahansa, mutta lisämaustetta retkeen saa Laurinmäen torpparimuseolta ja Keltaisen talon kahvilasta, jotka palvelevat

kesäaikaan ke-su klo 11-17. Alueen kesäkausi polkaistaan käyntiin koko perheen tapahtumassa 10.6. Tarjolla on mm. työpajoja, musiikkia ja mukavaa meininkiä. Janakkalan virolaisen ystävyyskunnan Kadrinan tanssiryhmä laittaa pihanurmella tanssiksi. Laurinmäelle soi myös Janakkalan Barokin aikaan 1.-2.7. Musiikkifestivaalin kainaloon kasvanut lastentapahtuma Lasten Barokki tarjoaa niin ikään työpajoja sekä kaksi mainiota, Tuubakimalaisen ja Lastenmusiikkiorkesteri Ammuun konserttia. Lasten Barokki on osa virallista Suomi100-ohjelmaa. LEENA JOUTSENNIEMI Janakkalan kunta

Jos metsään haluat mennä nyt Janakkalan luontokohteet, mukaan lukien Laurinmäki, on koottu yksiin kansiin ja merkitty kartalle. Luonto- ja lähiretkeilyn imusta kertonee se, että viime vuonna tehty esite vietiin suorastaan käsistä. Uusi päivitetty painos on jaossa mm. Janakkalan kirjastoissa.

Itsenäisyyspäivää juhlitaan Suomi100-vuonna Yhdessä!

ukaan ei varmastikaan ole päässyt välttymään siltä, että parhaillaan elämme Suomi100juhlavuotta. Koko Suomi on täynnä tapahtumia, tempauksia, luentoja, näytelmiä, konsertteja, messuja, museoita ja menoja, joita kaikkia yhdistää tuo Suomi100leima. On mahtavaa päästä viettämään tätä valtavan merkityksellistä juhlavuotta aidosti yhdessä ja niin, että kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät ovat kutsuttu juhliin mukaan. Onhan Suomi meille kaikille yhteinen ja valtavan rakas kotimaa. Kesällä satavuotiasta juhlitaan riehakkaasti, kun kesän

aurinko ja lämpö houkuttelevat meidät suomalaiset pois omista mökeistämme ja majoistamme. Saunotaan sadoilla eri tavoilla, vietetään Juhannusta, Syödään Yhdessä ja nautitaan kesäisestä luonnosta. Vaikka virittelemme vasta heinänkortta hampaankoloon, siintää mielessä jo juhlavuoden huipennus, nimittäin Suomen synttärijuhlat itsenäisyyspäivänä. Itsenäisyyspäivää vietetään meillä Suomessa perinteisesti varsin omalaatuisella tavalla. Harvassa on ne maat, joissa itsenäisyyttä tai kansallisjuhlaa vietetään kodeissa katsellen tele-

visiota, arvokkaasti ja hartaasti. Toki vuodenaika luo omat haasteensa juhlinnalle, sillä olipa itsenäisyyspäivän sää millainen tahansa, hyvä se ei ole koskaan. Rivakka räntäsade, kireä kuulas pakkanen tai vaakasuorassa piiskaava vesisade hillitsevät kukin tavallaan ulkoilakointia ja karnevaalitunnelmaa. Sata vuotta täytetään kuitenkin vain kerran. Mitäs jos uskaltautuisimmekin ulos, säästä piittaamatta? Hämeenlinnan kaupungissa ja pitäjissä vietetään itsenäisyyspäivää 2017 aivan uudenlaisella tavalla. Haluamme koota yhteen sekä vanhat hienot

perinteet, että luoda uutta. Haluamme katsoa kauas tulevaisuuteen nojaten samalla vahvoihin juuriimme. Haluamme kutsua kaikki kaupunkilaiset mukaan luomaan hämeenlinnalaista itsenäisyyspäivän juhlaa ja haluamme, että juhlat näkyvät myös pitäjissä. Kesän aikana keräämme yhteen aktiivisia ihmisiä ympäri Hämeenlinnaa mukaan suunnittelemaan vuosisadan parhaita juhlia. Jos sinä kuulut siis pitäjän pirteisiin tai puurtajiin, olet yhdistyksen puuhahenkilö vailla vertaa tai sitten vain aivan tavallinen Virtanen / Korhonen jolla riittää intoa ja

ideoita, ota yhteyttä. Tarvitsemme mukaan näkijöitä ja tekijöitä niin kaupungin valoista kuin maaseudun rauhasta. Kutsun porukat koolle lomien jälkeen ja siitähän alkaakin jo lähtölaskenta kohti sataa, sata lasissa! Ihanaa kesää toivottaen, JENNA KANKAANPÄÄ jenna.kankaanpaa@ hameenlinna.fi

Kotikylän kesälehti 2017

Maaseutupolku tuo maaseudun Hämeenlinnan torille 17.6.2017 Hämäläiset maaseudun järjestöt tuovat ruuantuotantoa tutuksi hämeenlinnalaisille 17.6.2017 Hämeenlinnan torilla järjestettävässä Maaseutupolku-tapahtumassa klo 10-14. Maaseutupolku on osa torilla samana päivänä järjestettävää Syödään yhdessä hämäläisittäin -tapahtumaa.

aaseutupolku on tapahtuma, joka kertoo ruuasta ja sen tuotannosta. Polulla kuljetaan viljan reittiä pellolta valmiiksi vohveliksi Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. EteläHämeen Martat puolestaan kertovat, mitä villiyrttejä voi syödä, mistä niitä saa kerätä ja maistattavat miltä mikin yrtti maistuu. Torilla pääsee myös tutustumaan

mehiläistarhaukseen ja hunajan tuotantoon. Ruoka ei synny ilman koneita. Torilla voi ihmetellä traktoreita ja maatalouskoneita sekä menneiltä vuosikymmeniltä että nykypäivän tiloilta. Fotoboothissa pääsee kuvauttamaan itsensä vaikka viljelijänä. Torilla on mukana myös lampaita ja muita kotieläimiä sekä tuotteita mukaan ostettavaksi.

Syödään yhdessä -tapahtumassa paikallisia raaka-aineita Hämäläinen ruuantuotanto kytkeytyy myös samana päivänä torilla järjestettävään Syödään yhdessä hämäläisittäin -tapahtumaan klo 13-17. Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistys levittää torille pitkät pöydät, joiden ääressä voi herkutella paikallisten ravintoloiden maisteluannoksilla. Fresnon ja Piparkakkutalon annoksissa on käytetty paikallisia raaka-aineita ja annokset ovat syntyneet keittiömestareiden ja hämäläisten lähiruokatuottajien yhteistyöstä Hämeen ammattikorkeakoulun Tiedokas –hankkeessa. Takana vahva yhteistyö

Avoimet maatilat -päivässä ihasteltiin eläimiä kesällä 2016. Kuva: MTK Häme.

Maaseutupolun järjestävät yhteistyössä Etelä-Suomen Maa-ja kotitalousnaiset, Etelä-Hämeen Martat, Hämeenlinnan Seudun 4H ja MTK Hämeen Kasvua Hämeessä -hanke. Tapahtuma on osa Suomi 100 -juhlavuoden Syödään yhdessä -teemaa ja sen suunnittelu aloitettiin jo viime syksynä.

Lisätietoja: MTK Häme Kasvua Hämeessä-hanke Siri Taalas 040 5454117, siri.taalas@mtk.fi Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Satu Nokkonen 040 574 9337, satu. nokkonen@maajakotitalousnaiset.fi Etelä-Hämeen Martat Arja Pehkonen 040 746 6754, arja.pehkonen@martat.fi

Hämeenlinnan Seudun 4H Hanna Paikkala 050 401 4854, hanna.paikkala@4h.fi Syödään yhdessä - paikallisista raakaaineista tehdyt annokset HAMK Tiedolla ja osaamisella kasvuun – elintarvikealan yhteistyöhanke (Tiedokas) Sanna Lento 040 5096443, sanna.lento@hamk.fi

Avoimet maatilat Hämeenlinnan seudulla 15.7. Miten robotti lypsää lehmän? Sanooko lammas mää vai bää? Miten metsäkone sahaa puun? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy vastaus Avoimet maatilat -tapahtumassa, kun monta erilaista maatilaa ja maaseutuhenkistä kohdetta Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Janakkalassa avaa ovensa vierailijoille lauantaina 15.7. klo 10-14. Avointen maatilojen päivänä jokainen pääsee tutustumaan ruuantuotantoon ja metsätalouteen. Mukana on yli 15 maaseutukohdetta Hämeenlinnan, Hattulan

ja Janakkalaan alueella. Joukosta löytyy niin eläin- kuin kasvinviljelytilojakin ja joka tilalta löytyy nähtävää, koettavaa, haisteltavaa ja maisteltavaa. Metsänkorjuutakin pääsee seuraamaan lähietäisyydeltä Janakkalassa. Hämeenlinnassa Luolajan maatalousmuseossa voi tutustua vanhoihin maataloustyökaluihin ja vanhoihin traktoreihin. Tilojen isäntäväki kertoo tilan arjesta ja kävijät pääsevät tutustuman tilojen eläimiin, viljelyyn ja koneisiin. Osalla tiloista on mahdollista myös ostaa suoraan tilojen tuotteita. Päivän järjestävät alueen MTK-yhdistykset ja KantaHämeen metsänhoitoyhdistys. Tutustu kohteisiin sivulla kasvuahameessa.fi/

Kyläavustaja on tuonut toimintaa ja palveluja kylälle

Kyläavustaja Anu Hakamäki. Kuva: Heli Laurikainen

ika loppuu ihan kesken, vielä tarvittaisiin toinen vuosi, tokaisee Mallinkaisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Forsström, kun häneltä kysytään kyläavustajan palkkaamisesta. Vuosi on kulunut vauhdilla ja tekemistä on riittänyt liiaksikin asti. Kun työntekijää palkkaamista aikoinaan suunniteltiin, tavoitteena oli löytää työntekijä mahdollisimman läheltä, mielellään omalta kylältä. Ja siinä myös onnistuttiin ja viime syksynä kyläavustajan työssä aloitti Hakamäen Anu. Työhön on kuulunut monenmoista aina Mallinkaisten Facebook-sivun päivittämisestä pieniin maalaustöihin kylätalolla. Tärkeimmäksi asiaksi kuitenkin

keskustelussa nousee kerhotoiminnan jatkuminen Seurakunnan kerhon jäädessä vuoden tauolle. Kuluneen lukukauden aikana kyläavustaja on pyörittänyt niin päivä- kuin iltapäiväkerhoa. Käsistään taitavan kyläavustajan askarteluhetkistä ovat päässeet nauttimaan myös kylän aikuiset, kun kylätalolla on vietetty yhteisiä askartelupäiviä. Kyläläisillä on myös ollut mahdollisuus tilata kyläavustaja tekemään esim. pihatöitä, siivoamaan tai avuksi lasten hoitoon. Vuoden aikana palvelun kysyntä on lisääntynyt, kun kyläavustajan työ on tullut tutuksi. - Nyt kannattaa vielä kyläavustajaa kysyä, syksyllä on tilanne toinen, tuumii puheen-

johtaja. Yhdessä arvuutellaankin, riittäisikö työtä niin paljon, että yhdistys pystyisi jatkossakin kyläavustajan palkkaamaan ja tarjoamaan palvelun kyläläisille. Kyläavustajalta itseltä kysyttäessä, työn parhaaksi puoleksi hän nostaa sen monipuolisuuden. Anun aiempi yrittäjätausta on antanut hyvän pohjan itsenäisen työn tekemiseen. - Työnantajana kun on yhdistyksen johtokunta, niin ei heillä ole mahdollisuutta päivittäin opastaa työn tekemisessä. Minulle tämä on sopinut. Tässä on päässyt omia ideoita käyttämään. - Ajatukseen yhtyy myös puheenjohtaja: On ihan Anun ansiota, että meillä on täällä talvella ollut jopa Jooga-ryhmä. Hän sen tänne hoiti. Yhdistyksillä on harvoin mahdollisuutta työllistää työntekijää pidemmäksi aikaa, ilman TE-toimiston myöntämää palkkatukea. Yhdistystyöllä on kuitenkin oma vahvuutensa, mahdollisuus päästä päivittämään osaamista. Saman on todennut myös työssään Anu Hakamäki. - Kotona lasten kanssa vietettyjen vuosien jälkeen tämä on tuonut uskoa omaan osaamiseen. HELI LAURIKAINEN Hämeen Kylät ry

Meillä ja muualla Kyläavustajia on jo usean vuoden ajan työskennellyt eri kylissä ympäri Kanta-Hämettä. Lopen suunnalla Sajaniemessä, Topenolla ja Vojakkalassa on ollut omat työntekijät. Forssan suunnalla kyläavustajia on työskennellyt Letkun, Matkun, Susikkaan ja Teuron kylätaloilla. Hämeenlinnan seudulla kyläavustajia on toiminut Mallinkaisten lisäksi Nummenkylässä, Vähikkälässä ja uusimpana Kouvalan kylässä. Työtehtävät ovat muokkautuneet kylän ja yhdistyksen tarpeen mukaan jokainen omanlaisekseen. Työllistämisen on mahdollistanut Hämeen TE-toimiston myöntämä palkkatuki. Lisäksi koko Kanta-Hämeen alueella toimiva työllistämishanke TriPla on auttanut niin työntekijän rekrytoinnissa, palkkatuen hakemisessa kuin työnantajana toimisessa. TriPla-hanketta ovat toteuttaneet yhteistyössä Hämeen Kylät ry ja Forssan seudun Leader-ryhmä LounaPlussa ry.

Mallinkaisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Forsström on tyytyväinen kyläavustajan toimintaan. Kuva: Heli Laurikainen

Kotikylän kesälehti 2017

Kesä yhteisillä aalloilla

Pienet tutkijanalut vesinäytteenotossa. Kuva: Pirjo Hallenberg

hteisillä aalloilla –hanke on tänäkin kesänä monessa kylätapahtumassa mukana. Iloisia koko perheen tapahtumia ovat mm. Lasten luontotapahtuma Laurinmäellä Janakkalassa ja Valkeat yöt Lopella. Kummassakin tapahtumassa pääset kanssamme tutustumaan vedenalaiseen maailmaan ja tapaamaan pehmeää maskottiamme, OnniMonnia. Renkajärven perinteistä kesäjuhlaa vietetään heinäkuun viimeisenä lauantaina leppoisan tunnelman ja tanssin pyörteissä.

Elokuun viimeisenä lauantaina taas juhlitaan Suruttoman venetsialaisia sekä Katumajärven suojeluyhdistyksen 25-vuotista taivalta. Yhteisillä aalloilla –hanke organisoi Katuman tapahtuman ja luvassa on mm. tietoa vesistä, särkibaarin antimia, sup-lautailua ja tutustumista järven uuteen lintutorniin. Hämeen ammattikorkeakoulun, Vanajavesikeskuksen ja Vesijärvisäätiön Yhteisillä aalloilla –hanke on ollut käynnissä lähes kahden vuoden ajan.

Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä monien toimijoiden ja yhdistysten kanssa eri puolilla Kantaja Päijät-Hämettä. Jaamme vesiin liittyvää tietoa yhdistysten järjestämissä tapahtumissa sekä omissa tilaisuuksissa ja järjestämme yleisöretkiä mielenkiintoisille vesiensuojelukohteille. Lisäksi tiedotamme uusista vesienhoidollisista menetelmistä, järjestämme kunnostustalkoita ja kotimaisen kalan kalankäsittely- ja kokkauskursseja. Myös alakoululaiset ovat osoittautuneet huippuhyviksi kalankäsittelijöiksi ja friteerattu ahvenpihvi syntyy käden käänteessä. Muita ympäristökasvatusteemoja meillä on ollut vedentutkimus ja talvikalastus. Koululaisten retkipäivillä ollaan tutustuttu kyläkoulujen lähivesiin ja niiden kiehtoviin asukkaisiin. MIKA SORAMÄKI HEIDI KONTIO Vanajavesikeskus

Kesän menotärpit: 10.6. Lasten luontotapahtuma Laurinmäellä Janakkalassa (Hakoistentie 371, 14240 Janakkala) klo 9.30-14 Työpajoja, musiikkia ja mukavaa meininkiä, järj. Janakkalan luonto ja ympäristö ry, Kahvila Laurinmäki ja Janakkalan kunta 30.6. Loppijärven Valkeat yöt –soutelutapahtuma Kirkonkylän uimarannalla, Sajaniemen uimarannalla ja Järventaustan Syrjässä klo 18-24. Ympäri Loppijärveä on tapahtumapaikkoja, joissa on asiaa ja viihdettä eri-ikäisille, järj. Loppijärven ystävät 29.7. Renkajärven kesäjuhla Rimmin urheilukentällä (Renkajärventie, 14450 Rimmilä) klo 17-19, suojeluhdistyksen perinteinen kesäjuhla, järj. Renkajärven suojeluyhdistys ry 26.8. Katumajärvi-päivä Idänpään uimarannalla (Idänpääntie 5, 13210 Hämeenlinna) klo 13-15, Katumajärven suojeluyhdistyksen 25 v. juhlatapahtuma täynnä vesiasiaa, liikuntaa ja iloista yhdessäoloa, järj. Yhteisillä aalloilla –hanke ja Katumajärven suojeluyhdistys ry 26.8. Suruttoman venetsialaiset Suruttoman rannassa (Alasjärventie 9, Tervakoski) klo 18 alkaen. Ohjelmassa perinteisesti hyvää ruokaa, tanssia, ongintakilpailu, lyhtyjen askartelua ja ilotulitus, järj. Tervakosken Suruton ry

Vesistösuunnittelu-PAKKA –hanke selvittää ja suunnittelee vesistöjen parhaaksi Leader-rahoituksen voimin. Hämeenlinnan seudun vesistötoimijat keräilivät voimiaan ja ideoitaan yhteen ja kokosivat hankekokonaisuuden, jossa tehdään vesistöihin liittyviä tiedonhankintaa, kunnostussuunnittelua ja tiedottamista seuraavan kolmen vuoden aikana (2017-2019). Eri vesistöillä ja toimijoilla oli lähtökohtaisesti hyvin erilaisia tarpeita ja toiveita; merkittävä työpanos olikin ponnisteltava jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, jotta saimme paperille kullekin järvelle akuuteimmat ja tärkeimmät toimet. Osalla järvistä suojeluyhdistykset ovat toimineet jo vuosikymmeniä, toiset ovat vasta aloittaneet toimintansa. Myös kohdejärvet ovat hyvin erilaisia keskenään.

esistösuunnittelu-PAKKA selvittää kohdejärviensä vesien tilaa ja kuormitusta, pohjasedimenttien laatua ja määrää, kalojen, muun ravintoverkon tai linnuston määrää ja rakennetta, vedenpin-

nankorkeuden ja juoksutusten välistä suhdetta, laatii hoito- ja käyttösuunnitelmia tai etsii valuma-alueelle sopivia kuormitusta vähentäviä rakenteita ja laatii niille suunnitelmia. Koko hankeajan

tiedottamiseen, niin hankkeen sisäiseen kuin ulkoiseenkin, panostetaan. Eri järvillä toimenpiteet vaihtelevat, vain vedenlaadun selvityksiä ja tiedotustoimintaa tehdään kaikissa kohteissa. Koekalastus koeverkkosarjalla vaatii paljon kalojen käsittelyä. Kaikki kalat pitää nyppiä irti verkosta, mitata ja punnita. Tässä on talkootyöstä suurta apua.

Janakkalan Suojärven maastokatselmuksessa ihmeteltiin runsasta vesikasvillisuutta. Tässä pitkälehtivitaa.

Samanaikaisesti Vesistösuunnittelu-PAKKA –hankkeen ”sisarhankkeena” toimii Hämeen ELY-keskuksen myöntämän vesienhoitoavustuksen turvin Vesistökunnostus-PAKKA, jossa samat toimijat ovat mukana toteuttamassa ja rakentamassa erilaisia jo valmiiksi suunniteltuja kunnostuskohteita. Vesistösuunnittelu-PAKKA -hankkeen suurin odotettavissa oleva hyöty tulee olemaan itse tiedon ja suunnitelmien lisäksi se, että kokeneet ja uudet suojeluyhdistykset pääsevät tekemään yhdessä ja samalla oppimaan ja saamaan ideoita toinen toisiltaan. Vesiensuojelu on luonteeltaan paikallistoimintaa, jossa alueen asukkaat ja mökkiläiset tulee saada puhaltamaan samaan hiileen. Yhteinen hanke - tai tässä tapauksessa hankkeet - onkin

hyvä yhteinen foorumi koota rantojen kesäväki, maanomistajat sekä osakaskunnat saman pöydän ääreen. Pakkailemassa on mukana kuusi järvensuojeluyhdistystä Hämeenlinnasta, Janakkalasta ja Hattulasta; Katumajärven, Kankaistenjärven, Pannujärven, Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistykset, Pro Hauhonselkä sekä Viralan seudun vesiensuojeluyhdistys. Hämeenlinnan kaupunki osallistuu hankkeeseen sekä omarahoitusosuudella että merkittävällä työpanoksella. Hankkeessa omarahoitusosuuksia saadaan myös HS Vedeltä, UPM Kymmeneltä ja Mäskälän osakaskunnalta. Hankkeessa tehdään merkittävä määrä talkootyötä. Hanketta hallinnoi ja osarahoittaa Vanajavesikeskus. SUVI MÄKELÄ Vanajavesikeskus

Kotikylän kesälehti 2017

Vihavuosi-yhdistys ry. kunnosti lisää elinaluetta uhanalaiselle taimenelle

Kuva: Pasi Visakivi

Vihavuosi-yhdistys ry. kunnosti kosken pienemmän myllyuoman yläosan taimenen elinalueeksi. Pääosa kunnostuksesta tehtiin huhtikuun puolivälissä ja työt kestivät 3 päivää. Lisäksi uomassa tehdään vuoden aikana pienimuotoisia säätöjä eri vedenkorkeuksilla. Lopullisesti työ valmistuu kesään 2018 mennessä.

ankkeen ensisijaisena tavoitteena on parantaa 67. leveyspiirin eteläpuolella uhanalaiseksi luokitellun taimenen elinolosuhteita. Myllyuomassa tehtävien toimenpiteiden tarkoituksena on lisätä kohteen poikastuotantoon soveltuvaa elinympäristöä ja parantaa erityisesti poikasvaiheen säilyvyyttä sekä lisätä tätä kautta järvivaeltajien lukumäärää ja edelleen koko reitin kutukannan kokoa. Lisäksi se parantaa kohteen viihtyisyyttä maisemoinnin avulla ja vahvistaa Vihavuoden kosken asemaa Suomen tavoitelluimpana koskikalastuskohteena. Patorakennelman alapuolella olevaan betoniseen vesialtaaseen muodostettiin kivi- ja maa-aineksen avulla uusi luonnonmukai-

tusaika olisi ollut jo aikaisemmin keväällä maaliskuussa. Mäti-istutusten tuloksia on seurattu sähkökoekalastuksin myllyuoman kunnostuksen ensimmäisestä vaiheesta alkaen. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä ja osoittaneet poikasten selviytyvän ja kasvavan hyvin uudessa kunnostetussa uomassa. Taimenen poikanen asustaa virtaavassa vedessä noin kaksivuotiaaksi asti, minkä jälkeen osa kaloista lähtee ns. järvivaellukselle, palatakseen takaisin 5-6-vuotiaina synnyinjokeensa lisääntymään. Tämän kaltaisilla pienillä sivu-uomilla ja pikkupuroilla on huomattava merkitys järvireittien taimenkan-

Vihavuodenkosken pääuoman osalta mennyt syksy oli myös menestyksekäs. Kutupesäkartoituksessa löydettiin ennätysmäärä taimenten tekemiä kutupesiä. Tästä syystä päätettiin jättää pääuoman osalta mäti-istutukset väliin tältä vuodelta. Vihavuodenkosken pääuoman kutualueet ovat kosken pienuudesta johtuen erittäin rajalliset.

Uoman uudet asukkaat Toukokuun alussa heti kunnostuksen jälkeen myllyuomaan istutettiin noin 4000 vastakuoriutunutta taimenen poikasta. Normaalisti istutukset on tehty mätirasioilla, mutta kunnostustyöstä aiheutunut kiintoaineksen valuminen ei mahdollistanut mäti-istutuksia, sillä niiden istu-

Katumajärven rannalle Honkalanrantaan on rakentunut maaseuturahaston tuella upea luonnonsuojelualue lintutorneineen ja pitkospuineen. Hämeenlinnassa sijaitseva luonnonsuojelualue ja luontopolku on kaikkien yhteinen virkistysalue, jonne toivotaan vierailuja niin koululuokilta kuin kaupunkilaisiltakin. Lintubongareille paikka tarjoaa mahdollisuuden lukuisiin lintuhavaintoihin.

onkalanrannan luonnonsuojelualueen avajaisia vietettiin toukokuun alussa. Yksityinen luonnonsuojelualue on nyt muutettu kaikkien yhteiseksi virkistäytymispaikaksi ja jo avajaispäivä kokosi alueelle kymmeniä vierailijoita tutustumaan alueen luontoon ja lintuihin. Alueen kehittämis- ja investointihanke käynnistyi noin kaksi vuotta sitten, kun rauhoitetulle alueelle haluttiin rakentaa lintutorni. Jo pidempään oli haluttu luoda virkistyskohde, joka olisi kaupunkilaisille helposti saavutettavissa. - Kun alueen maanomistajat ottivat minuun yhteyttä ideasta rakentaa alueelle lintutorni, oli yhdistyksen helppo lähteä mukaan hankkeeseen ja alueen kehittämiseen, Kanta-Hämeen lintutieteel-

Olosuhteiden seurantaa ja parannuksia myös pääuomassa

Kutusoraikoiden liettyminen on nykyään suuri ongelma. Ylävirrasta tuleva ojitusten ja hakkuiden aiheuttama kiintoaines tukkii soraikot, eivätkä kutukalat pysty enää kaivamaan niihin kuoppaa. Vihavuosi-yhdistys seuraa aktiivisesti näitä alueita ja puhdistaa liettyneitä kutusoraikkoja talkoovoimin. Niinpä näiltä samoilta alueilta löytyikin talvella useita kutupesiä. Vihavuosi-yhdistys tekee aktiivisesti työtä uhanalaisen taimenen elinolojen parantamiseksi Hauhon reitillä. Suurin osa tehtävistä toimista rahoitetaan koskeen myytävien kalastuslupien tuloilla. Ilman näitä tuloja ei toiminta nykyisessä mittakaavassa olisi mahdollista. Myllyuoman yläosan kunnostushankkeseen saatiin rahoitusta maaseuturahastosta, Leader-ryhmä Linnaseutu ry:ltä. Tervetuloa Vihavuodenkoskelle! PASI VISAKIVI

sesti mutkitteleva purouoma, jossa on erikokoisia kiviä ja syvyysvaihtelua antamaan suojaa vesieliöille. Myllyuoman sillan alapuolinen osa kunnostettiin samalla tavalla vuonna 2012 ja se on saanut paljon kiitosta onnistuneesta toteutuksesta. Kunnostus suoritettiin yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa sekä osin talkootyönä.

Kuva: Pasi Visakivi

Honkalanrannan luonnonsuojelualue on alueen yhteinen virkistyspaikka H

nan lisääntymiselle. Erityisesti Vihavuoden kaltaisella pienimuotoisella koskella myllyuoman kunnostus lähes tuplaa taimenen pienpoikasalueet.

lisen yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Kairamo kertoo. Honkalanranta sijaitsee Hämeenlinnan Kahilistossa Katumajärven rannassa. Suojelualue on vanhaa Idänpään Honkalan rantapeltoa. Rauhoitettu alue käsittää Katumajärven pohjoisrannalla Myllyjoen ja Kahilistonjoen suisto- ja ranta-alueen sekä sen yhteydessä sijaitsevan rehevän metsä- ja niittyalueen. - On ollut hieno palvelus maanomistajilta, että he ovat mukana tässä toiminnassa, Kairamo toteaa. Nyt alueelle on rakennettu pitkospuut lintutornille ja luontopolkua varten. Lisäksi rannasta löytyy muun muassa ulkoilijoille tarkoitettu laavu makkaranpaistopaikkoinen. Leader-hankkeen on toteuttanut Kanta-Hämeen lin-

tutieteellinen yhdistys. Hanke on saanut rahoitusta maaseuturahastosta Linnaseutu ry:ltä. Kairamon mukaan valtaosa rakennelmista on toteutettu talkootyöllä, johon on osallistunut yhdistyksen jäsenten ja lintuharrastajien lisäksi muun muassa maaomistajia sekä ilahduttavan paljon paikallisia asukkaita. - Ensimmäiseen talkoopäivään saapui yli 30 henkilöä, mikä oli aivan käsittämätöntä! Olemmekin tehneet talkoita useita kymmeniä kertoja ja meillä on ollut yli 70 ihmistä mukana toiminnassa. Heille kaikille kuuluu iso kiitos, Kairamo kiittelee.

näyttäytyneet, voi Kairamon mukaan paikalla nähdä useita kymmeniä eri lintulajeja. - Kostean maaperän lahopuuaines tuo paikalle esimerkiksi paljon kolo- ja tikkalintuja. Myös kottaraiset ovat tulleet alueelle laidunnuksen myötä. Kesäisin aivan laavupaikan kupeessa laiduntaa lampaita. Lampaat ovat varmasti yksi alueella vierailevien lasten suosikeista, mutta samalla ne pitävät huolta myös ranta-alueen kunnosta. Monimuotoinen alue Honkalanrannassa luonnon monimuotoisuus näyttäytyy vahvana. Alueella kohtaa muun muassa

kolme erityyppistä vesistöä: joki, järvi ja kausikosteikko. Luontopolun viereen on pystytetty useita opastauluja, jotka kertovat alueen kasvistosta ja alueella elävistä eläimistä ja linnuista. Opastaulujen tekstien kirjoittamisessa mukana olleen kaupungin ympäristöasiantuntija Heli Jutilan mukaan alue tarjoaa monipuolisia ekosysteemin palveluja. Hankkeessa mukana olevat toimijat toivovatkin, että paikalla kävisi lintuharrastajien lisäksi esimerkiksi koululuokkia ja päiväkotiryhmiä sekä lapsiperheitä tutustumassa alueen monimuotoisuuteen ja virkistäytymässä upeassa luontokohteessa. ULLA HARJU Hämeenraitti

Kaulaushaikaroita ja tikkalintuja Honkalanrannassa vierailija saattaa kuulla rannan kaislikosta kuuluvan sumutorvea muistuttavan äänen. Ääni kuuluu soidinmenoja harrastavalle kaulushaikaralle. - Kaulushaikara on alueen tyyppilintu, Juhani Kairamo selittää. Vaikka kaikki alueen lintulajit eivät ole vielä lintubongareille

Honkalanrannan luontopolun opastauluja tutkimassa Linnaseutu ry:n toiminnanjohtaja Jussi Pakari. Kuva: Ulla Harju

Kotikylän kesälehti 2017

Yhdistysten kesätapahtumia ja vierailukohteita KESÄKUU

VAIHTUVAT NÄYTTELYT Vihavuosi, Vihavuodentie 335, Hauho. Kesäkuussa joka päivä klo 10-20. Järjestäjänä Vihavuosiyhdistys NUMMENKYLÄN KESÄKAHVILA Hämeen Härkätie 4151, Renko avoinna kesäkuussa 5.6. alkaen päivittäin klo 13-18 (suljettu: 2425.6.). Tiloissa myös näyttely vanhoista opetustauluista. Järjestäjänä Nummenkylä LASTEN TANSSIKURSSI JA LAVATANSSIKURSSI Mikkolan lato, Korventie 42, Heinäjoki, Janakkala. Kesäkuun kolmena (4.6., 11.6. ja 18.6.) sunnuntaina klo 16-17 ja 17-18.30. Ilmoittautumiset 2.6. mennessä ja tiedustelut p.044-566 7165/ Heinäjoen kyläseura LATOJUMPPA Kesä- ja heinäkuussa tiistaisin klo 18-19. Mikkolan lato, Korventie 42, Turenki, Janakkala. Ei ennakkoilmoittautumista. Hinta/kerta: Heinäjoen kyläseuran jäsenille ilmaista, ulkopuolisille 2€. Ohjaajana: Pirjo Pirnes. Kohderyhmä: kaikentasoiset jumppaajat. Järjestäjänä Heinäjoen kyläseura KUSTAANPÄIVÄN SUVISOITTO 6.6. klo 19 Hauhon kirkko Antonio Vivaldin konserttosarja Neljä vuodenaikaa. Ohjelmat 20/15€ ovelta klo 18.30 alkaen. Järjestäjinä Hämeenlinnan orkesteriyhdistys yhteistyössä Hauhon Rouwasväenyhdistyksen ja seurakunnan kanssa VEBERIN LENKKI 10.6., lähtö klo 14.00 Kokkilan uimarannasta Hauholta. Kävellään yhdessä veberinpisteen ympäri. Lenkit 2 km ja 5 km. Järjestäjänä Kokkilan kyläyhdistys KYLÄKÄVELY 11.6. lähtö klo 10 Vihavuodesta. Kävellään Hauhon Vihavuodesta Perinnemuseolle Pötkistöön. Kylätoimikunta tarjoaa makkaran ja kahvit. Lisätiedot Risto Hakalalta, p. 040 551 5182. Järjestäjänä Sappeen Eräveikot kylätoimikunta

TANSSITAITO JUHANNUKSEKSI -TANSSIKURSSI 11.6. hidas valssi ja su 18.6. fusku. Kurssi kokoontuu klo 14-16. Saloisten nuorisoseuran talo, Saloistentie 585, Saloinen, Janakkala. Opettajana Julia Venemies. Hinta nuorisoseuran jäsenille 5 e/kerta, muille 7 e/kerta. Tiedustelut: Anja Lehto, p. 044 295 9760. Järjestäjänä JanakkalanSaloisten nuorisoseura

NISKAVUORIVIIKON AVAJAISET 23.6. klo 12 Skytten aukio Hauhon kirkon vieressä. Julistetaan juhannusrauha luontoon ja vesille. Järjestäjänä Hauho-Seura.

SEPONPÄIVÄN LAULAJAISET 11.6. klo 16-20 Soittilan riihi, Satulantie 2 14700 Hauho (Mustila) Sepot, Soittila ja Lankinen järjestävät yhdessä Mustilan kyläyhdistyksen kanssa laulajaiset Soittilan riihessä. Yhteislaulujen lisäksi Sepot esiintyvät ja lopussa on aikaa tanssile. järjestäjänä Mustilan kyläyhdistys

KOKKILAN JUHANNUS 23.6. Kokkilan uimaranta, Hauho Puffet aukeaa klo 19 ja kokko syttyy klo 21. Järjestäjänä Kokkilan kyläyhdistys

KESÄTEATTERI ISÄNMAAMME KURJUUS JA KUNNIA, 1917 Turengin Pyhämäen Kesäteatteri, Pyhämäentie 25 C, Turenki, Janakkala. 13.6 klo 18, 15.6 klo 18, 17.6 klo 15, 20.6 klo 18, 25.6 klo 15, 27.6 klo 18, 29.6 klo 18 ja 2.7 klo 15. Liput 15 € / 10 €/ 7,50 €. Käsikirjoitus ja ohjaus Eero Laaksonen. Lisätiedot ja varaukset: 040 568 6930, www.turenginpyhamaenkesateatteri.fi, www.jats. eu ja jats@jats.eu KOTAHARTAUS 14.6. klo 14 Juhlakota, Lepolantie 183, Sappee, Hauho. Kesäinen hartaustilaisuus yhdessä Hauhon seurakunnan kanssa. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Järjestäjänä Sappeen Eräveikot kylätoimikunta PIHAKIRPPARI Kesäkuussa perjantaisin 16.6. ja 30.6. klo 16-19 Kouvalan maamiesseurantalo, Hyrväläntie 771, Hattula. Ilmaiset paikat. Järjestäjänä Etelä-Hattulan maa-ja kotitalousseura VILKKILÄN AVOIMET PUUTARHAT 18.6. klo 11-16. Kyläläisten kauniita koti- ja mökkipuutarhoja avoinna vieraille. Kartat myynnissä Vilkkilän Seurantalolla (Lampellontie 2, Lammi) klo 11 alkaen. Kartta 5€/hlö, lapset veloituksetta. Järjestäjänä Vilkkilän kyläyhdistys

JUHANNUSAATTO RIMMILÄSSÄ 23.6. klo 18 alkaen, Renkajärventie 1336, Rimmilä, Kalvola. Lipunnosto ja kesäiset laulut grillikatoksessa. Järjestäjänä Rimmilän kyläyhdistys

JUHANNUSAATTO VIHAVUODESSA 23.6. Vihavuosi, Vihavuodentie 335, Hauho. Tanssit klo 20-24 (tanssilippu lavalle 10 €, sis. pullakahvit), Unto Satoranta yhtyeineen. Kokko klo 22.00. Järjestäjänä Vihavuosi-yhdistys HAUHON PERINTEISET JUHANNUSJUHLAT 24.6., sanajumalanpalvelus kirkossa klo 10, juhla klo 12 Kotkon ulkomuseoalueella, Kotkontie. Järjestäjänä Hauho-Seura PERINTEINEN LENTOPALLO-TURNAUS 24.6. klo 15 Renkajärventie 1336, Rimmilä, Kalvola Perinteinen lentopalloturnaus Alkuasukkaat vastaan Huvilaiset. Järjestäjänä Rimmilän kyläyhdistys PERINTEISET JUHANNUSTANSSIT 24.6. klo 20 Saloisten nuorisoseuran talo, Saloistentie 585, Saloinen, Janakkala. Musiikista vastaa Tapio Rannanmaan Orkesteri. Tapahtumassa buffetti. Liput 10 e, käteismaksu. Järjestäjänä Janakkalan-Saloisten nuorisoseura PAKKASELAN LEIRI 26.6.- 27.6. Leiri alkaa ma klo 9-10 ja päättyy ti klo 10-11. Pakkaselan kyläranta, Poikmetsäntie 224, Lammi. Rantaleiri 6-12-vuotiaille perinteisine leiripuuhineen. Yöpyminen ei pakollista. Osallistumismaksu 15 e / lapsi. Tapaturmavakuutus oltava voimassa. Ilmoittautumiset spostilla meri.hannikainen@gmail. com tai puhelimitse p. 050 3541 946 / Hännikäinen. Järjestäjänä Riikosten kyläseura

KESÄTEATTERI HOME SWEET HOME Ruuttanäyttämö, Pannujärventie 66, Tuulos. 29.6. klo 19, 30.6. klo 19, 2.7. klo 19, 6.7. klo 19, 7.7. klo 19, 9.7. klo 16, 11.7. klo 19, 13.7. klo 19, 14.7. klo 19, 16.7. klo 16, 20.7. klo 19, 21.7. klo 19, 22.7. klo 16, 23.7. klo 16, 27.7. klo 19, 28.7. klo 19, 30.7. klo 16. Liput: peruslippu 15 €, lapset, eläkeläiset, ryhmät 13 €, ryhmäkoko vähintään 20 h. Käsikirjoitus Teppo Seppänen, ohjaus Petri Liski. Lippuvaraukset: 0400 756 429 tai ruutta.nayttamo@gmail. com AVOIMET PUUTARHAT 30.6. klo 1017 Hauhon idyllinen Vanha raitti. Järjestäjänä Hauhon Wanha Raitti HEINÄPÄIVÄ 30.6. klo 12 Hauhon kirkonkylä. Tule tekemään heinää perinteisellä tavalla seipäälle. Pellonpiennarkahvit. Järjestäjänä Hauho-Seura ILTATORI 30.6. klo 18-20 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, Hauho. Järjestäjänä Vihavuosi-yhdistys KESÄTEATTERI TÄHDET TÄHDET Hauhon Kesäteatteri, Lautsiankuja 20, Hauho. 30.6. klo 19, 2.7. klo 15, 4.7. klo 19, 6.7. klo 19, 7.7. klo 19, 9.7. klo 15, 11.7. klo 19, 13.7. klo 15 ja 19, 14.7. klo 19, 16.7. klo 15 Liput 18€/16€/8€. Käsikirjoitus Marianne Tikkanen, ohjaus Pekka Verho. Lippuvaraukset lipunmyynti@hauhonkesateatteri.fi, www. hauhonkesateatteri.fi SANDRAN RINKI -YÖPYÖRÄILY 30.6., lähtö klo 21 Hauhotalolta, Kirkkotie 5, Hauho. Järjestäjänä Hauho-Seura

HEINÄKUU

Kesätapahtumakalenteri sisältää Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan maaseutualueilla, kylissä ja pitäjissä toimivien yhdistysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kesätapahtumia ja käyntikohteita. Käykääpä kylässä! Tapahtumatiedot on koottu yhdistysten antamista ilmoituksista. Linnaseutu ry ei vastaa mahdollisista tapahtumamuutoksista, annettujen ja koottujen tietojen virheellisyydestä tai tapahtumien peruuntumisesta. Leppoisia kesäpäiviä tapahtumien parissa!

KESÄNÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT 1.-30.7. ti-su 11-17 Hovinkartano, Sotjalantie 58, Hauho. Avajaiset 1.7. klo 16. 6.7. klo 18 Sotjalan kulttuurirapsodia: musiikkia, teatteria ja tarjoilua 9.7. klo 14-16 teatterileikkiä lapsille, Laura Pantke 13.7. ja 20.7. klo 14 teemaopastukset, Riitta Tarvainen 16.7. klo 15:00 kahvikonsertti, Pekka Rantio ja Pete Vuorio su 23.7. klo 14-16 työpaja Järjestäjänä Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistys NISKAVUOREN MARKKINAT 1.7. klo 8-14 Hauhon kirkonkylä. Hauhon sahtimestaruuskilpailut ja Niskavuorineuvoksen julkistaminen. Järjestäjänä Hauhon Yrittäjät LASTEN KESÄKISAT 1.7. klo 11 alkaen Renkajärventie 1336, Rimmilä, Kalvola. Kesäkisat 3-otteluna, kanttiini ja arpajaiset. Leipäkivenheiton SM-kilpailut alkaen klo 13, lasten sarjat max. 12-vuotiaille tytöille ja pojille, ei osallistumismaksua, aikuisten sarjat yli 12-vuotiaille miehille ja naisille, osallistumismaksu 5€, kilpailuvälineinä 5 kpl luonnon muovaamia kiviä. Sääntöjen mukaisia kiviä myös myytävänä kilpailupaikalla. Ilmoittautumiset kilpailupaikalla klo 12 alkaen tai ennakkoon teppo. turja@gmail.com. Järjestäjänä Rimmilän kyläyhdistys LATOTANSSIT 1.7. klo 20-01 Mikkolan lato, Korventie 42, Heinäjoki, Janakkala. Tahdit takaa tanssiorkesteri Misterio! Tunnelmallinen kahvio ja olutteltta virvokkeineen. Käteistä rahaa mukaan. Liput 8€. Samassa osoitteessa lasten keskiaikatapahtuma lklo 10-13. Lastentapahtuman järjestämisessä yhteistyökumppaneina Hämeen keskiaikayhdistys ja Martat. Järjestäjänä Heinäjoen kyläseura LASIESINEIDEN TUNNISTUSTA 2.7. klo 11-14 Kalvolan kotiseutumuseo, Iittalantie 284, Iittala, Kalvola. Sirkka-Liisa Löflund tunnistaa lasiesineitä Suomen lasimuseon ystävät ry:stä arvioi lasiesineiden alkuperää ja ikää (ei hinta-arvioita). Tuo oma vanha esineesi (max 2 esinettä/hlö) asiantuntijan nähtäväksi! Järjestäjänä Kalvola-Seura

LASTEN PERINNEPÄIVÄ 27.6. klo 10-14 Kotkon ulkomuseoalue, Kotkontie, Hauho. Perinnepuuhia lapsille ja aikuisille idyllisellä museoalueella. Järjestäjänä HauhoSeura NISKAVUORIVIIKON SEMINAARI 29.6. klo 12 Iloranta, Rukkoilantie 129, Hauho. 80v. Niskavuoren naiset -elokuvan kuvauksista Hauholla. Järjestäjänä Hauho-Seura

Tiloissa myös näyttely vanhoista opetustauluista. Järjestäjänä Nummenkylä

VAIHTUVAT NÄYTTELYT Vihavuosi, Vihavuodentie 335, Hauho. Heinäkuussa joka päivä klo 10-20. Järjestäjänä Vihavuosiyhdistys NUMMENKYLÄN KESÄKAHVILA Hämeen Härkätie 4151, Renko avoinna heinäkuussa päivittäin klo 13-18 (suljettu: 7 -9.7. ja 15.7).

HAUHON MUSIIKKIJUHLIEN KONSERTIT 4.7. klo 19 Rengon kirkko 5.7. klo 14 Hahkialan Kartano, Hauho, klo 19 Turvantalo, Lammi 6.7. klo 14 Hahkialan Kartano, Hauho, klo 19 Hattulan kirkko 7.7. klo 14 Hahkialan Kartano, Hauho, klo 19 Hauhon kirkko 8.7. klo 19 Hahkialan Kartanon Makasiiniklubi, Hauho Lisätiedot, lippuvaraukset: www. hauhofestival.fi. Järjestäjänä Hauhon musiikkijuhlat / Hauhon musiikkiyhdistys

Kotikylän kesälehti 2017

Hämeenlinnan seudun maaseutukylissä ja pitäjissä ILTATORIT VIHAVUODESSA 7.7., 14.7., 21.7., 28.7. klo 18-20 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, Hauho. Järjestäjänä Vihavuosiyhdistys PIHAKIRPPARI Heinäkuussa perjantaisin 14.7 ja 28.7 klo 16-19 Kouvalan maamiesseurantalo, Hyrväläntie 771, Hattula. Ilmaiset paikat. Järjestäjänä Etelä-Hattulan maa-ja kotitalousseura AVOIMET MAATILAT HÄMEENLINNAN SEUDULLA 15.7. klo 10-14, monta erilaista maatilaa ja maaseutuhenkistä kohdetta Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Janakkalassa avaa ovensa vierailijoille. ärjestäjinä alueen MTK-yhdistykset ja Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys. Tutustu kohteisiin www.kasvuahameessa.fi ILTAMAT 15.7. klo 19 Saloisten nuorisoseuran talo, Saloistentie 585, Saloinen, Janakkala. Ohjelmassa näytelmä Taikavelli, jonka jälkeen tanssia Aki Kaivola Orkesterin säestyksellä. Tapahtumassa on myös buffetti! Liput 10 e, käteismaksu. Järjestäjänä JanakkalanSaloisten nuorisoseura KESÄASUKKAIDEN KIRKKOPYHÄ 16.7. klo 11-14 Kalvolan kotiseutumuseo, Iittalantie 284, Iittala, Kalvola. Tietovisailu. Järjestäjänä Kalvola-Seura KESÄTEATTERI OHI MENI -SANO MÄLKÖNEN ELÄMÄSTÄÄN Pirttikosken Kesäteatteri, Rimmiläntie 2148, Iittala, Kalvola. 16.7. klo 14, 16.7. klo 19, 18.7. klo 19, 20.7. klo 19, 23.7. klo 14, 23.7. klo 19, 25.7. klo 19, 27.7. klo 19, 30.7. klo 14, 30.7. klo 19, 1.8. klo 19, 3.8. klo 19, 5.8. klo 20 (yönäytös) Käsikirjoitus ja ohjaus Seppo Holttinen. Liput: Aikuiset 20€, eläk. 16€, lapset 6€. Tied. ja lippuvar. Sirkku Hyytiäinen p. 045 120 9437, teatteri.info@gmail.com. ILTATORI 21.7. klo 17–21 Kylätalo Tukikohta, Asemintie 349, Renko. Tervahaudan sytytys klo 18, kahvila Tervapirtti avoinna klo 17–21. Näyttelyssä valokuvia Kaloisten kulmilta. Pärehöylän työnäytös. Järjestäjä Kaloisten kyläyhdistys KAHVILA TERVAPIRTTI 22.7. - 24.7. klo 12–16. Tervahauta palaa. Työnäytös, näyttely, luontopolku. Järjestäjänä Kaloisten kyläyhdistys

KIRSTIN PÄIVÄN LAULAJAISET 24.7. klo 19 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, Hauho. Järjestäjänä Vihavuosi-yhdistys VALAJÄRVEN YMPÄRI -PYÖRÄILYTAPAHTUMA 25.7. klo 9–15. Tervahauta palaa. Kahvila Tervapirtti klo 9–16. Tervapirtissä keittolounas klo 11–14. Työnäytös, näyttely, luontopolku. Järjestäjänä Kaloisten kyläyhdistys ILTATORI, YHTEISLAULUILTA 28.7. klo 18–21, yhteislauluilta. Työnäytös, näyttely, luontopolku. Järjestäjänä Kaloisten kyläyhdistys KIRKKOPOLUN AVAJAISVAELLUS 29.7. Bussikuljetus lähtöpaikalle kirkolta klo 10. Matka n. 8 km. Ilmoittautumiset Kalvolan kirkkoherranvirastoon 24.7. mennessä puh. 040 804 9490. Keittolounas 5 €. Järjestäjänä Kalvola-Seura yhdessä seurakunnan kanssa PERINTEINEN SUOJELUYHDISTYKSEN KESÄJUHLA 29.7. klo 17 Rimmin kylätalo, Renkajärventie 1336, Kalvola. Järjestäjänä Renkajärven suojeluyhdistys

ELOKUU VAIHTUVAT NÄYTTELYT Vihavuosi, Vihavuodentie 335, Hauho. Elokuussa joka päivä klo 10-20. Järjestäjänä Vihavuosiyhdistys NUMMENKYLÄN KESÄKAHVILA Hämeen Härkätie 4151, Renko avoinna elokuussa päivittäin 6.8. saakka klo 13-18. Tiloissa myös näyttely vanhoista opetustauluista. Järjestäjänä Nummenkylä ILTATORI 4.8. klo 18-20 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, Hauho. Järjestäjänä Vihavuosi-yhdistys KESÄPÄIVÄ KODALLA 5.8. klo 11-15 Juhlakota, Lepolantie 183, Sappee, Hauho. Perinteinen kesätapaaminen Kodalla. Ohjelmassa mm. kolmiottelu ja lapsille oma taitoreitti. Reino Kirjavaisen tauluja esillä. Vapaa pääsy, maksullinen buffetti: kahvia ja piirakkaa, papuliskoja, muurikkalettuja; arpajaiset. Järjestäjänä Sappeen Eräveikot kylätoimikunta VUOHINIEMEN RUKOUSHUONEEN 80-VUOTISJUHLA 5.8. klo 15 Vuohiniementie, Hattula. Mieskuoro Papas no Mamas -konsertti. Ohjelmalehtinen 10€ sis. väliaikakahvin. Järjestäjänä Renkajärven suojeluyhdistys yhteistyössä seurakunnan kanssa PIHAKIRPPARI 11.8. klo 16-19 Kouvalan maamiesseurantalo, Hyrväläntie 771, Hattula. Ilmaiset paikat. Järjestäjänä Etelä-Hattulan maa-ja kotitalousseura RIKULANRANNAN MARKKINAT JA MUSIIKKIA JOKIVARRESSA 12.8. klo 13-17 Rikulanranta, Alvet-

tula, Hauho. Järjestäjänä Alvettulan kyläyhdistys KATALOISTEN ILTAMAT 12.8. klo 18 Kataloistentie 553, Lammi. Ohjelmassa mm. näytelmä “Rosvo-Roope”, perinteiset kenttäpelit, puffetti, kirpputoripöytä, makkaraa, tanssit klo 20 orkesterina Titta & Tuliset tahdit. Liput 15€ alle 15 v. 0€. Järjestäjänä Kataloisten kyläyhdistys ELOTANSSIT 19.8. klo 20-01 Soittilan riihi, Satulantie 2, Mustila, Hauho. Puhallinorkesteti SinettiSeitsikko. Järjestäjänä Mustilan kyläyhdistys KESÄTEATTERI PERINNÖNJAKO Mustilan pihateatteri, Satulantie 2, Hauho. Esitykset 14.-18.8.2017 klo 19 ja 19.8. klo 16.00. Käsikirjoitus Seppo Soittila. Liput 20€ (alle 12 v 10€) sisältäen väliajan kahvitarjoilun. Lippuvaraukset Reijo Saariselta klo 9-17 puh. 050 323 5932. Järjestäjänä Mustilan Pihateatteri ja Mustilan kyläyhdistys. TARINATAIKURIT 21.8. klo 18 Konnarin koulu, Mommilantie 21, Lammi. Lastenteatteria. Järjestäjänä MLL Lammin yhdistys, yhteistyössä Lammin kirjasto ILTA LAMMIN MUSEOLLA 22.8. klo 16-20, Evontie 9, Lammi. Järjestäjänä Lammi-Seura ISKELMÄHETKI 22.8. klo 17.30 Hoivakoti Saarni, Iso-Evonraitti 83, Lammi. Järjestäjänä Evon kyläyhdistys JÄRVIKOULU 22.8. klo 18.30 Untulan uimaranta, Untulantie, Lammi. Järjestäjänä Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri LAULUJA ITSENÄISYYDEN VUOSIKYMMENILTÄ 23.8. klo 18 Turvantalo, Mommilantie 7, Lammi. Laulattajana Reima Numminen. Järjestäjänä Lammi-viikon toimikunta ja Lammin Soittokunta SATA SANAA SUOMESTA 23.8. klo 22 Hakkalan koulun piha, Hämeentie 35, Lammi. Järjestäjänä Lammin Eläkkeensaajien näytelmäryhmä Vyhtöin LAVIS 24.8. klo 17 Untula, Untulantie, Lammi. Tanssia, vetäjänä Päivi Kankaanmäki. Järjestäjänä Lammiviikon toimikunta. LAMMIN EVONKÄVIJÖIDEN SYYSKAUDEN AVAUS 24.8. klo 18 Kalevala-puisto, Lammi. Järjestäjänä Lammin Evonkävijät PESISPUULAAKI 26.8. klo 9 Hakkalan koulun kenttä, Hämeentie 35, Lammi. Järjestäjänä Lammin Luja VILKKILÄN MAALAISTORI 26.8. klo 12-15 Vilkkilän seurantalo, Lampellontie 2, Lammi. Myynnissä leivonnaisia, kasvimaan satoa ja perennoja. Järjestäjänä Vilkkilän kyläyhdistys VANAJA BIG BAND -KONSERTTI

26.8. klo 16 Untula, Untulantie, Lammi. Pääsymaksu 5€, kahvio. Järjestäjänä Sydänlammin kyläyhdistys LEPAKKOTAPAHTUMA 26.8. klo 16-23 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, Hauho. Perinnepelejä - ankkakoskenlaskut - taidearvonnat. Luontoilta - Karri Jutila asiantuntijaraateineen. Pikkuuoma valaistaan yöksi. Järjestäjänä Vihavuosi-yhdistys TAPIOLA-TEMPAUS 2017 27.8. klo 11 Riikosten seurantalo Tapiola ja sen ympäristö, Mommilantie 1109, Lammi. Lounas- ja liikuntatapahtuma seurantalon hyväksi. Lounas 10/5e. Järjestäjänä Riikosten kyläseura KLASSISTA LAULUMUSIIKKIA 27.8. klo 14 Athos-Säätiön Luostarikeskus, Ronninkuja 56, Lammi. Susanna Mattila ja Bel Canton ystävät, avoimet ovet ja myyjäiset. Järjestäjänä Athos-Säätiö

Mommilantie 7, Lammi. Harmonikkataiteilijat Seppo Soittila ja Seppo Lankinen. Järjestäjänä esiintyjät yhteistyössä Turvantalon kanssa PIHALEIKKEJÄ JA -PELEJÄ 3.9. klo 11-14 Kalvolan kotiseutumuseo, Iittalantie 284, Iittala, Kalvola. Pihaleikkeja ja -pelejä kotiseutumuseon pihamaalla kaikenikäisille. Järjestäjänä KalvolaSeura MALLINKAISTEN MAALAISMARKKINAT 9.9. klo 10-14 Mallinkaisten Kyläkoulu, Kouluraitti 1, Turenki, Janakkala Mm. käsitöitä, syyskauden satoa ja kirpputoritavaroita. Kyläyhdistyksen puffetista makkaraa ja kahvilan herkkuja. Järjestäjänä Mallinkaisten kyläyhdistys

SYYSKUU HARMONIKKAVIIHDETTÄ “VUOSALMELTA PETSAMOON” 1.9. klo 19 Lammin Turvantalo,

Kotiseutumatkailija – pysy jyvällä!

KOMUUTTI - kotiseutuyhdistysten

museot Hämeenlinnan seudulla: Hauho-Seura Esinemuseo (os. Sullituntie, 14700 Hauho) avoinna 14.6.-30.7. ma-ti suljettu, ke-la klo 10-16 ja su klo 11-16.

Kotkon ulkomuseoalue (os. Kotkontie, 14700 Hauho) avoinna sopimuksen mukaan, p. 0500 621 187. Vihavuoden myllymuseo (os. Vihavuodentie 355, 14930 Sappee) avoinna sopimuksen mukaan, p. 040 847 6649. Kalvola-Seura Kotiseutumuseo (os. Iittalantie 284, 14500 Iittala) avoinna sunnuntaisin 4.6.-3.9. klo 11-14 (ei juhannusviikonloppuna). Lammi-Seura Lammi-Seuran Pellava- ja sahtimuseo, Kordelinin ajokalumuseo ja Hirsimuseo (Evontie 7, 16900 Lammi) avoinna kesä- ja heinäkuussa sunnuntaisin klo 12-14 sekä Pellavamarkkinapäivänä la 17.6. klo 10-14. Renko-Seura Härkätien museo (os. Sajatie 13, 14300 Renko) avoinna sunnuntaisin koulujen loma-aikana klo 10-14 sekä markkinalauantaina 22.7. klo 10-14. Tuulos-Seura Museo-Eerola (os. Sydänmaantie 124, 14810 Tuulos) avoinna elokuun sunnuntait klo 12-15 tai sopimuksen mukaan, puh. 044 365 9941. Lisäksi avointen ovien museopäivä kahvituksineen la 26.8 klo 11-14. Tyrväntö-Seura Tyrvännön järvikalastusmuseo (os. Karhunpäänmäki 8, 14620 Tyrväntö) avoinna 11.6. - 13.8. (ei 25.6.) sunnuntaisin klo 12-14.

Kotiseutuyhdistysten museot Hämeenlinnan seudulla - Komuutti www.linnaseutu.fi/komuutti

Linnaseutu ry - Kylistä pitäjiin -hanke

Kotikylän kesälehti 2017

Kaloisten tervahauta syttyy taas

Tänä kesänä Renkoviikolla Rengon Kaloisissa tuoksuu jälleen terva. metsäkoneen kouralla, entisaikaan ne jouduttiin vääntämään irti maasta kangilla ja lapiolla. Kantojen löytäminen alkaa olla ongelma. Kantoja päästään nostamaan parhaimmin uudistusalueilta. Taajana kasvavan metsän sisään ei voida mennä koneiden kanssa, joten siellä olevat kannot on jätettävä paikoilleen. Tervasten tekeminen on suuri urakka

Tervahaudan pohjalle asetellaan pitkiä tervaspuita säteittäisesti valutusaukon ympärille. Niiden väleissä terva pääsee juoksemaan aukkoon. Kuva: Tapio Ketonen

aksi vuotta sitten näytti, että tervanpoltto Kaloisissa loppuu. Tervamestari Alpo Mäkinen oli jo useina kesinä ennustanut, että senkertainen tervahauta saa olla viimeinen. No, syksyn tullen Alpo ryhtyi kuitenkin taas keräämään tervaskantoja mökkinsä pihamaalle. Syksyn kuluessa kannot tulivat sitten pilkotuiksi ja jäivät pinoihin odottamaan tervahautaan pääsyä. Kesä 2015 oli kuitenkin erilainen. Kyllähän Alpo edelleen oli kovassa kunnossa, mutta tervahaudan vartioiminen läpi yön tuntui jo liian rankalta. Alpo oli sairaana monta päivää tervanpolton jälkeen liian valvomisen takia. Niinpä hän toi julki lopettamisaikeensa tavallista painavammin. Eikä kesäksi 2016 kerätty tervaksia, joten tervahautakin jäi polttamatta. Kesä 2016 sujui haikeissa merkeissä. Tervahautaan oli jo ennätetty tottua, ilman sitä koko Renkoviikko ei tuntunut kunnolla käynnistyvänkään. Ennen kaikkea Kaloisten kyläyhdistykselle tervahaudan polttaminen on ollut tärkeä tapahtuma. Sytytysjuhla on kerännyt pieneen syrjäiseen kylään väkeä satamäärin. Vaikkei

pääsymaksua kerätäkään, kahvin ja lettujen myynti on tuonut mukavasti ropoja kassaan. Juhla on myös ollut tärkeä siksi, että siellä entiset ja nykyiset kyläläiset tapaavat vanhoja tuttuja. Vaikka muuten tuntuukin, ettei väkeä saada mukaan kyläyhdistyksen toimintaan millään konstilla, tervahaudan sytytysjuhlaan sentään on vapaaehtoisia tekijöitä löytynyt. Terva on luonnon oma rohto Terva on puun oma parannuskeino. Mänty tuottaa sitä eniten, joten tervan valmistukseen käytetään käytännössä vain mäntytervaksia. Kun puu vaurioituu, se pyrkii korjaamaan syntyneen vahingon ensi vaiheessa pihkalla. Pihka estää taudinaiheuttajia tunkeutumasta puun solukkoon. Pihkaa kertyy varsinkin puun tyvisolukoihin. Kun puu kaatuu tai kaadetaan, sen juuren osalta elintoiminnot jatkuvat. Niinpä puu alkaa usein muuntaa tyvisolukoihin kerääntynyttä pihkaa ja soluseinämien erittämiä muita aineita tervaksi. Tämä ilmiö muuntaa puun kiinteämmäksi. Näin syntynyt tervaspuu on hyvin kyllästettyä, eikä

se mätäne helposti. Prosessi etenee vuosikausia, jopa -kymmeniä. Vastakaadetun puun kanto sisältää vain vähän tervaa. Se ei kelpaa tervahautaan. Kunnollisia tervaksia syntyy vain vanhoista, usein jo päältä sammaloituneista kannoista. Puu on saatettu kaataa jopa sata vuotta aikaisemmin. Kaikista männyn kannoista ei tule tervaskantoja. Tämä ei tervaspuiden etsinnässä ole ongelma, sillä ne kannot, joissa ei ole tervaa, mätänevät varsin nopeasti kokonaan pois. Tervaksia voidaan tehdä myös kuorimalla nuoria mäntypuita pystyyn eli kaulaamalla. Puuhun jätetään kämmenen levyinen elämänlangaksi kutsuttu kaistale kuorimatta, jotta välttämätön nestekierto latvukseen jäisi toimimaan. Puuhun syntyy tervasta muutamassa vuodessa. Kuorittua aluetta kasvatetaan kerran vuodessa muutaman vuoden ajan. Lopulta elämänlankakin poistetaan, jolloin puu kuivuu. Tätä menetelmää on käytetty lähinnä Kainuussa, Hämeessä terva on valmistettu kannoista. Nykyisin kannot saadaan nostettua kaivinkoneella tai

Vaikka nykyisillä välineillä kanto irtoaakin maasta helposti, sen pilkkominen tervahautaan sopiviksi pilkkeiksi vaatii edelleen paljon työtä ja voimankäyttöä. Alpo Mäkinen on kehittänyt kantojen käsittelyyn tehokkaan rutiinin. Ensiksi hiekkaa ja kiviä juuristoonsa siepanneet kannot puhdistetaan painepesurilla. Sen jälkeen niitä pienennetään traktorin perään kiinnitetyllä hydraulitoimisella leikkurilla, jonka Alpon poika Seppo on suunnitellut ja rakentanut. Leikkurilla monihaaraiset kannot saadaan helpommin käsiteltäviksi kappaleiksi. Kannon nostaminen leikkuriin vaatii voimaa, iso kanto painaa kymmeniä kiloja ja on hankalan muotoinen. Loppuvaiheessa kannonkappaleet pilkotaan käsin kirveellä hakkuutukin äärellä ja pinotaan pinoihin kuivumaan. Tervakset ovat sitkeää puuta, joten pilkkominenkin vaatii voimankäyttöä. Juurakoiden hankala muoto ei salli tavallisten pilkkeiden teossa käytettävien pilkkomiskoneiden käyttöä, joten koko homma on käsityötä. Pilkepinot saavat kuivua päältä peitetyissä pinoissa talven yli, kunnes ne kuljetetaan ladottaviksi tervahautaan. Pilkkominen on yleensä yksinäistä työtä, mutta tervahaudan latominen tehdään talkoilla. Se sujuu nopeasti, vaikka tervaksia on useita traktorikuormia. Sukupolvenvaihdos Alpo Mäkinen sai aikoinaan opit tervan polttamiseen isältään, joka poltti tervaa ammattimaisesti. Myös Alpon vanhempi veli Kaarlo oli varsinkin alkuvaiheessa innokkaasti mukana, kun Alpo eläkkeelle jäätyään käynnisti

uudelleen jo liki unholaan vaipunutta tervanpolttoperinnettä. Perinne siirtyy edelleen seuraavalle sukupolvelle, sillä Alpon pojat Seppo ja Jukka ovat olleet joka kerta rakentamassa ja vartioimassa tervahautaa. Polttaminen vaatii tarkkaa ja jatkuvaa valvontaa, sillä palaminen on pidettävä sopivan kituliaana, mutta lämpöä pitää kuitenkin olla riittävästi. On myös valvottava, etteivät haudan peitteet pääse palamaan puhki. Tällöin koko komeus voisi palaa suurena kokkona, ja koko vuoden työ valuisi hukkaan. Isä-Alpon innostus tervanpolttoon on tarttunut poikiinkin, sillä tervahaudan rakentaminen täksi kesäksi oli heidän ideansa. Kun pojat lupautuivat hoitamaan tervahaudan valvonnan, Alpo innostui jälleen urakoimaan. Alpo Mäkinen täyttää tänä vuonna loppukesästä 88 vuotta, mutta siitä huolimatta hän etsi kannot ja järjesteli niiden noston ja kuljetuksen mökilleen. Hän myös pilkkoi kannot, tosin pojatkin auttoivat suurimpien kantojen paloittelemisessa. Oikean olkapään vammautuminen esti käyttämästä kirvestä yhdellä kädellä, mutta se ei Alpoa haitannut. Kahdella kädellä kirves heilui kuten ennenkin! Pilkkeitä on pinoissa odottamassa heinäkuun alkupuolen viikonloppua, jolloin ne kuljetetaan kylätalo Tukikohdan pihalle ja ladotaan tervahautaan talkoilla. Alpo on pyytänyt myös isoveljeään Kaarloa tulemaan paikalle valvomaan, että hauta rakennetaan varmasti oikein. Nuoremman polven tervantekijät Jukka ja Seppo ottavat vastuun tervahaudan hoitamisesta, kun hauta perjantaina 21.7. kello 18 sytytetään. Toki Alpo antaa edelleen vankkaa sivustatukea. Varmasti hän tulee olemaan paikalla joka päivä, mutta yövalvomiset saavat nuoremmat jo hoitaa. Eivätkä tervanteko-opit pysähdy tähän. Jukan pojat ovat olleet puuhassa mukana pienestä pitäen. He pystyvät aikanaan siirtämään tätä hienoa perinnettä eteenpäin vielä tulevien vuosikymmenien jälkeenkin. TAPIO KETONEN

Kylän kahvikupit kerätään Kivituvalle

auhontakana kylän sydämenä toimiva Kivitupa on avoinna Avoimet kylät -päivänä 10.6. Kyläläiset jatkavat kesäistä näyttelyperinnettä kokoamalla Kotimaisia kahvikuppeja kautta aikojen - näyttelyn Suomi 100 -hengessä kaikkien ihailtavaksi. Aiempien tekstiilinäyttelyiden tapaan kylän ”aarrekammiot” näyttävät ehtymättömille. Eri vuosikymmenien tyylit tulvivat esiin jo yhden astiakaapin ovea raottaen - mitä sitten löytyykään kymmenistä eri talouksista. Kauniit kukkakuviot lumoavat ja ajattoman yksinkertaiset viehättävät kaikki nostattavat muistoja. Tervetuloa etsimään, ehkä löytämäänkin niitä oman

lapsuuden ihanimpia kuppeja! Kupit ja kalustot ovat esillä lauantaina klo 10-22 ja vielä sunnuntaina klo 10-16. Tyhjien kuppien ihastelua ”maustetaan” pitämällä pullaa pöydässä ja kahvipannu kuumana. Lisäksi illalla klo 19-21 kokoonnutaan laulamaan Kivituvan parvelle Kari Karhun johdolla. Näyttelyn tapaan lauluillan teemana on suomalaisten rakastamat laulut vuosikymmenten varrelta. Kenties kupitkin laulaessa helisevät! Näyttelyyn ja yhteislauluiltaan ei ole pääsymaksua, mutta tarjolla olevalla kahvittelulla tuetaan kylätoimintaa Hauhontakana. Arpajaisten voittaja saa 5 kg kahvipaketin.

Kuvat: Raija Kirjavainen

Kotikylän kesälehti 2017

MAISEMATARINAT vie

Itä-Janakkalassa luonnon äärelle Itä-Janakkalassa avataan Avoimet Kylät –päivän yhteydessä uusi mobiilireitti paikkakunnan nähtävyyksiin ja palveluihin. Reitti kattaa kuusi kylää; Mallinkaisen, Tanttalan, Löyttymäen, Jokimaan, Heinäjoen ja Saloisen.

Itä-Janakkalassa avataan Avoimet Kylät –päivän yhteydessä uusi mobiilireitti paikkakunnan nähtävyyksiin ja palveluihin. Reitti kattaa kuusi kylää; Mallinkaisen, Tanttalan, Löyttymäen, Jokimaan, Heinäjoen ja Saloisen. Lapset rakensivat Tanttalan koulun pihamaalle oman näyttelyn erilaisista hahmoista. Kuva: Ottopekka Wiik

obiilireitin pisteet kiertävät Itä-Janakkalan hämäläismaisemissa mukana olevien kylien kautta. Kylien kohdalla on tarjolla myös vaihtoehtoisia, pienempiä reittejä, joilla kävellen pääsee tutustumaan kylien elämään lähietäisyydeltä. Mukana on yli 50 kohdetta laajalla alueella - erityisesti retkeilijöitä ja pyöräilijöitä kiinnostavia kohteita melontapaikoista taukopaikkoihin. Maisematarinoita-hankkeen vetäjä Katriina Koski Etelä-Suomen Maa- ja Kotitalousnaisista kertoo, että tavoite on ollut saada ihmisiä liikkumaan. Siksi reiteistä on tehty lenkkimäisiä, jotta niitä pääsee kätevästi kiertämään esimerkiksi polkupyörällä. Pisin reiteistä on pituudeltaan jopa 60 kilometriä ja kokonaisuudessaan reitit kattavat noin 90 kilometrin vaihtelevan matkan. Reitti on mittava yhteistyöprojekti, johon on saatu mukaan kyläyhdistyksiä, yrittäjiä, kouluja ja muita paikkakunnan historiasta ja elinvoimaisuudesta kiinnostuneita aktiivisia toimijoita. Hakolan Marjatilaa Tanttalassa pyörittävä Outi Koskinen kertoo lähialueilla olevien luontopolkujen herättäneen kiinnostuksen nostaa omaa lähimaisemaa esille. – Halusimme nostaa esiin juuri tämän maiseman. Täällä on uskomattoman hienoja paikkoja. Hanke toimii matkailun edistämiskeinona alueella. Lähimatkailu kasvaa jatkuvasti ja täältä

löytyy lukuisia mielenkiintoisia kohteita joihin ihmiset voivat tutustua. Mukana olevien kuuden kylän toimijat ovat päässeet tutustumaan toisiinsa reittiä suunnitellessaan ja työstäessään. – Kylät ovat kaukana toisistaan ja hajakylien talot saattavat olla satojen metrien päässä lähimmistä naapureistaan. Tämä on ollut meitä yhdistävä juttu, vienyt välimatkan pois, Outi Koskinen kertoo. Hankkeen talkoot onkin järjestetty vuorotellen jokaisessa mukana olevassa kylässä ja samalla se on mahdollistanut tutustumisen uusiin ihmisiin ja ympäristöihin. Koululaisten tekemiä reittipisteitä Taidetta kyliin –hankkeen aikana Janakkalassa huomattiin kuinka innokkaasti lapset lähtivät mukaan toimintaan ja halusivat auttaa yhteisessä projektissa. Positiivinen kokemus rohkaisi jatkamaan lasten mukaan ottamista ja ilmiöoppimisen mukaan ottamista opetussuunnitelmiin. Paikalliset kyläkoululaiset ovat päässeet mukaan mobiilireitin kohteiden tekoon. Kouluissa on kerätty tietoja kohteista ja niihin on käyty tutustumassa. Myös 3. ja 4. –luokkalaisten kuoron kappaleita Mallinkaisista ja Heinäjoesta tullaan kuulemaan reittipisteillä. Lapset ovat kertoneet myös omia ehdotuksiaan reittipisteiksi ja kirjoittaneet kuvauksia kohteis-

ta. Muun muassa julmalla nimellä, mutta huikeilla näköaloilla varustettu Helvetinvuori, sai lapset kirjoittamaan kaukaisuudessa, usvaisten maisemien takana häämöttävistä entisen Ekokemin tehtaanpiipuista. Koululaiset ovat saaneet vapaasti myös tarinoida kohteista ja tuloksena on ollut tarinoita möröistä ja kivistä. – Kyläkoulut ovat jatkuvat lakkautusuhan alla, niin ajattelimme, että voisi kokeilla jotain uutta ja erilaista. Niin opin vuoksi kuin todistaaksemme, että kyläkouluilla on merkitystä. Lapsilla on ihan valtava määrä paikallistuntemusta ja tietoa. Oppilaat tietävät nämä lähikohteet ja niiden historian jopa opettajia paremmin. Tämä on motivoivaa lapsille. He saavat jotain itselleen merkityksellistä julkaistuksi ja pääsevät vaikuttamaan kokonaisuuteen. Outi Koskinen kertoo idean taustoista. Yksi reitillä olevista kohteista on Tanttalan kyläkoulu, jonne koululaiset ovat tehneet oman toimintapisteensä. Pihamaalle lapset ovat rakentaneet oman näyttelyn erilaisista hahmoista. Portinpielessä tulijoita tervehtii Hiphoppari ja syreenipensaiden takana Susirokkari. Kaikille hahmoille on kirjoitettu taustatarinansa ja historiansa. Lisäksi koulun oppilaat ovat laatineet oman rastiratansa, jossa kaikki pääsevät leikkimään. – Olen huomannut, että maaseudulla asuvat lapset ovat ylpeitä taustastaan. Eräällä lapsella on syntymäpäivälahjaksi saatu avaimenperä jossa lukee ”LANDE”, joka kulkee kaikkialla mukana. On ihanaa nähdä sellaista ylpeyttä ja varmuutta omasta taustasta. Kun omaa aluetta tuodaan positiivisesti esille, niin kyllä se lasten ja nuorten identiteettiin vaikuttaa. Outi Koskinen kertoo iloisena. Katriina Kosken mukaan hankkeen tavoitteet tulevat tässä hyvin esiin.

– Halusimme, että paikalliset tietävät oman alueensa arvon. Tuntevat sen historian ja nykyisyyden, tuntevat oman alueensa ja elinympäristönsä. Samalla voidaan kertoa uusille asukkaille mitä täällä on ja on ollut sekä houkutella kävijöitä löytämään uusia paikkoja. Tavoitteena oli myös saada ihmiset liikkumaan luonnossa ja siksi Katriina Koski tutkailemassa maastokarttoja kaikki reitit ovat kuljettavissa ja- yhdessä Kalvola-Seuran ja maanomistajien knssa. Kuva: Ottopekka Wiik lan tai pyörällä, Koski kertoo. kaan toimintaan ja samalla esimerkiksi siirrettyä tietoa myös Maisematarinoita Janakkalasta nuoremmille polville. Maisematarinoita –hankkeen ta- Hankkeen omavastuuosuuvoitteena on tuoda esille kylien desta huolehditaankin tästä syyskulttuurimaisemaa. Linnaseutu tä talkoilla. Sillä saadaan aikaan ry:ltä ja EMO ry:ltä rahoituksen omavastuuosuuden lisäksi konksaanut maaseudun kehittämis- reettista tekemistä siellä kylissä. hanke haki mukaan kyliä, joilla Kyläläiset joutuvat miettimään olisi tarinoita kerrottavanaan sitä omaa maisemaansa ja mitä omasta lähiympäristöstään. Mu- sen parantamiseksi tai esillekaan pääsi kahdeksan kylää Hä- tuomiseksi voitaisiin tehdä. Koski meestä ja Uudeltamaalta. kertoo hankkeen tavoitteiden toHanketta vetävä Katriina Kos- teuttamisesta. ki kertoo hankkeessa yhdistyvän Maisematarinoita-hanke järjesMaa- ja Kotitalousnaisten tavoit- tää Avoimet Kylät –päivän yhteyteista keskeisimmät, maaseudun dessä 10. kesäkuuta kiertoajelun elinvoimaisuuden ylläpitäminen Janakkalan reitille. Avajaistapahja asukkaiden aktivointi kulttu- tuman yhteydessä järjestetään urimaisemaa ylläpitämällä. myös tutustumisia paikallisten - Tällaisille töille löytyy har- yrittäjien toimintaan ja monet ovat voin maksajaa, joten hankkeet lupautuneet tuomaan tuotteitaan ovat hyvä tapa toimia kylissä ja näytille lihasta luomuhunajaan, aktivoida asukkaita. Yksin me koristekasveista puutarhojen antiemme tee mitään, vaan kaikki teh- miin. Myös Tanttalan koululaiset dään yhdessä kyläläisten kanssa. ovat lupautuneet pitämään rasTärkeää olisi saada eri-ikäisiä ky- tiratansa ja esittelemään näytteläläisiä mukaan, jotta saataisiin lynsä taustoja. kylät kokonaisvaltaisemmin mu- OTTOPEKKA WIIK

nat ja yhdisti Rantasen niin ikään kirkkopolkua ja paikallishistoriaa tutkineen Erkki Lamminpään. Yhdessä ja erikseen he ovat koostaneet lukuisia dokumentteja tien vaiheista, kerrotuista tarinoista matkakertomuksiin ja polun historiallisista vaiheista aina tarinoihin historian takana. Kirkkopolusta kerätty tieto saadaan kaikkien käyttöön, kun Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Maisematarinoita-hanke tarjosi mahdollisuuden toteuttaa kirkkopolulle mobiilireitin. Reitin avulla maastossa vaeltavat saavat tietoa historiallisista kohteista, mutta pääsevät tutustumaan niihin myös myöhemmin. Reittiopastuksen lisäksi Kalvo-

la-Seura aloitti yhdessä maanomistajien kanssa kunnostamaan reittiä vaelluskelpoiseksi. Kirkkopolun reitti on selvitetty Kalvolan kirkolta aina Kanajärvelle asti, jossa polku haarautuu ja osa sitä vie Tammelan kirkon suuntaan. Matka on yli 30 kilometrin mittainen, mutta siitä rajattiin suunnilleen 5 kilometrin mittainen osuus toteutettavaksi vaellusreittinä. Kyseinen osuus kirkkopolusta oli ammoin merkit-

Kalvolan historiallisesta kirkkopolusta on tulossa vaellusreitti

alvola-Seura järjesti tutustumisretken yhdessä maanomistajien ja Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten kanssa Kalvolan historialliseen kirkkopolkuun, reittiin jota vaellettiin pitäjän kaukaisimmistakin kolkista kuulemaan saarnat ja uusimmat uutiset Kalvolan vanhalta kirkolta. - Ida-mummoni kertoi käyttäneensä kirkkopolkua itse vuodesta 1886 aina käydessään kirkossa Kotkajärven Eerolasta. Silloin matka tehtiin paljain jaloin ja vasta Käikiän rannassa jalat pestiin ja kengät laitettiin jalkaan, etteivät paremmat kengät kuluisi turhaan, kertoo Veikko Rantanen, kirkkopolku-hankkeen puuha-

mies. - Kirkot eivät ennen olleet ainoastaan virallisia toimituksia varten, vaan ihmiset tulivat sinne kuulemaan uusimmat uutiset, jopa töistä tiedotettiin ja kun sanomalehdet alkoivat ilmestymään, niin nekin jaettiin aluksi sakasteista. Joten oli välttämätöntä, että kaukaisiltakin pitäjän kulmilta oli henkilöitä kirkolla. Veikko kertoo. Tammelan ylängöiltä

Kalvolan kirkkopolun vaiheita on selvitetty aiemminkin, mutta Rantasen isoäidin tarinoiden julkaisemisesta Eläkeläisten lehdessä sai kirkkopoluntarina uuden luvun. Kalvola-Seura löysi Rantasen tari-

Kuva: Ottopekka Wiik tävä kulkureitti, jota pitkin vainajia vietiin haudattavaksi kirkkomaahan ja matkailijat kulkivat pitäjästä toiseen. Kirkkopolku vihitään käyttöön virallisesti 29. heinäkuuta yhteisellä kävelyllä halki metsien, mutta mobiilireittiin ja sen kohteisiin pääsee tutustumaan jo nyt City Nomadi palvelussa. OTTOPEKKA WIIK

Kotikylän kesälehti 2017

Tervehdys kyliin ja kouluihin! Miltä kuulostaisivat nuotioherkut, viikinkivarusteiden sovitus tai keskiaikaisen nahkakorun teko kesken koulupäivän? Entä mitä jos kylällänne pidettäisiin minikeskiaikamarkkinat, joissa voisi myydä käsitöitä, ostaa keskiaikaherkkuja, tutustua kotieläimiin ja tienata rahaa luokkaretkikassaan?

Kuva: Markus Perko, Studio Monsteriluola

yt tällainenkin onnistuu. Hämeenlinnan keskiaikayhdistys ry ja Etelä-Hämeen Martat ry ovat nimittäin aloittaneet Linnaseutu ry:n Leader-rahoitteisen Keskiaikamarkkinoille-hankkeen. Tavoitteena on tuottaa yhteisöllisiä keskiaikateemapäiviä maaseudun kouluille sekä minikeskimarkkinoita kyläyhteisöille. Tämän teemme yhteistyössä

paikallisten toimijoiden kuten esimerkiksi partiolippukuntien, kyläyhdistysten ja vanhempainyhdistysten kanssa. Hankkeen avulla haluamme tukea luokkien omaa varainhankintaa sekä luoda yhteistyön mahdollisuuksia sukupolvien välille. Päämääränä on järjestää hankkeen aikana 36 teemapäivää ja viidet minikeskiaikamarkkinat.

Hanke päättyy 31.12.2018. Koulujen teemapäivillä on erilaisia rasteja, joissa opetellaan muun muassa nuotion sytytystä, jokamiehenoikeuksia, sekä yrttien, sienien tai marjojen tunnistusta vuodenajan mukaan. Lisäksi, teemme keskiaikaisen rannekkeen ja tutustumme oman kotiseudun keskiaikaiseen historiaan. Tästä koulut voivat halutessaan lähteä rakentamaan yhdessä oman kyläyhteisön ja eri yhdistysten kanssa minikeskiaikamarkkinoita, joiden valmisteluun ja suunnitteluun saatte tukea ja apua hankkeeltamme. Tarkoituksemme on tehdä teemapäivien ja minikeskiaikamarkkinoiden järjestelystä mahdollisimman helppoa kouluille ja kyläyhteisöille. Etsimme mukaan innokkaita kouluja, yhdistyksiä, talkoolaisia ja kyliä mukaan hankkeeseemme. Ota rohkeasti yhteyttä ja heitä ideat kehiin – yhdessä saamme aikaiseksi upeat päivät kouluille ja kyliin! Keskiaikaterveisin, SUVI PESONEN Keskiaikayhdistyksen hankekoordinaattori keskiaikaakouluille@gmail.com p. 040 715 65 26

“Heinäjoen kylällä Itä-Janakkalassa on järjestetty latotansseja jo parin vuosikymmenen ajan. Viime vuosina alkoi heräillä ajatus lapsille suunnatusta toiminnasta latotanssien yhteydessä. Aluksi tanssi-iltaan järjestettiin lapsille pientä pelailua ja puuhaa tanssiladon pihalla. Halusimme kuitenkin huomioida lapsiperheet vielä paremmin. Viime vuonna päätimmekin sitten kokonaisen lastentapahtuman järjestämisestä tanssipäivän aamuun. Aiheeksi ideoitiin teema “ Inkkarit ja länkkärit”. Teema sopi hyvin latoympäristöön, ja sen uskottiin saavan lasten mielikuvituksen lentoon. Ohjelmassa oli ohjattua rivitanssia, inkkaripäähineiden askartelua ja kasvomaalausta, asukilpailua, poniratsastusta ja keppihevoskisailua. Tapahtuma keräsi lapsiperheitä mukavasti paikalle, ja siksi sellainen päätettiin järjestää myös tulevana kesänä. Onneksemme Hämeen keskiaikayhdistyksestä ehdotettiin yhteistyötä tulevan tapahtuman järjestämiseen. Siksipä tänä kesänä tapahtumamme teemana on keskiaika. Odotamme innolla heinäkuun 1. päivää!” Koko perheen minikeskiaikamarkkinat klo 10-13 Osoite: Korventie 42, 14200 Turenki tiedustelut: 044-566 7165 / Heinäjoen kyläseura

Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistyksen kesä on täynnä näyttelyjä ja tapahtumia S

otjalan Kulttuuri- ja perinneyhdistys avaa yleisölle heinäkuun näyttelyjen ajaksi ”Valotilan”, joka on Hovinkartanon vanhan kasvihuoneen hirsinen päätyrakennus. Perinteistä kasvihuonetta ei enää ole. Pieni hirsinen päätyrakennus on aikanaan toiminut kasvihuoneen lämmitys- ja varastotilana. Rakennuksen vanhan katon tuhosi myrskyssä kaatunut puu ja katto korvattiin nykyaikaisella valokatteella. Yhdistys on suunnitellut huoneen näyttelyiden ohella toimivaksi inspiroitumis- ja meditaatioti-

laksi. Taiteilijat ja näyttelyvieraat ovat tervetulleita kokemaan sen omakohtaisesti.

Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistys on saanut SUOMI 100 -tunnuksen Hovinkartanon taidekeskuksen kaikille kesän 2017 näyttelyille ja tapahtumille. Yh-

distyksen puheenjohtaja Riitta Tarvainen opastaa teemakierrokset kartanon rakennuksissa ja pihapiirissä to 13. ja to 20.7. klo 14.00 alkaen. Hän kertoo alueen ja

rakennusten sekä suvun pitkästä historiasta sekä talon kummituksesta. Missä pidettiinkään nurkkatansseja?

Maistuva maaseutu – makumatkalla Hattulassa 5.8.2017

istä lähiruoka on kotoisin? Lähde mukaan makumatkalle koko perheen voimin. Tutustumme hattulalaisiin ruoantuottajiin reitillä, joka alkaa Parolasta suunnaten kohti Ihalempeä. Matkan varrella on mm. Ahtilan kanala, Jokisen ja Neuvosen maitotila sekä Hattulan herefordit. Retkellä nautimme lounaan Pelkolan kartanolla. Ihalemmestä jatketaan Tyrvännön Kylätalolle, jossa meille

tarjotaan kahvit lämpimäisten kera. Tarjoalla olevissa ruuissa on hyödynnetty hattulalaisia raakaaineita. Sekä Pelkolan kartanolla että Tyrvännön Kylätalolla on ruokailun lisäksi lapsille sopivaa ohjelmaa ja valokuvanäyttely alueen tuotantomaiseman muutoksesta vuosikymmenien aikana. Kylätalolla on myös toripäivä, joten vierailun aikana voi tehdä ostoksia.

Tyrvännössä on mahdollisuus vierailla ainutlaatuisessa järvikalastusmuseossa, jossa esitellään hämäläistä ja etenkin tyrväntöläistä kalastusta. Lähtö klo 10 Säästöpankkitori, Parola, paluu Säästöpankkitori, Parola noin klo 16. Hinta: aikuiset 10 €, lapset 5 €. Tiedustelut, ilmoittautumiset 30.7.2017 mennessä satu.nokkonen@maajakotitalousnaiset. fi, p. 040 574 9337. Tapahtuman järjestää Maistuva maaseutu - makumatkalla Hattulassa -hanke.

Kuva: Katriina Koski

Kotikylän kesälehti 2017

Hauhon musiikkijuhlat tuo kulttuuria pitäjiin

un tiemme kohtasivat ensimmäistä kertaa toisen Hauhon musiikkijuhlien perustajan Olli Kilpiön kanssa 1970-luvun lopussa, mainittiin Hauho jo en-

simmäisessä keskustelussamme. Olimme siirtyneet molemmat uuteen kouluun musiikkiluokalle ja yhdeksänvuotiaiden small talk terveydenhoitajan odotus-

Yleisöä Hauhon kirkolla. Kuva: Hauhon musiikkiyhdistys

huoneessa sivusi asianmukaisesti myös juuri vietettyä kesälomaa. Riemukseni kuulin että Ollin perhe oli hankkinut kesämökin Hauholta, missä olin kesäni siihen asti viettänyt - aika ajoin myös kavereiden puutteessa tylsistyen. Ajauduimme musiikkiluokkien ja mainion Hyvinkään musiikkiopiston ansiosta samalle alalle ja parin mutkan kautta jopa samaan työpaikkaan, Radion sinfoniaorkesteriin. Parikymppisinä nuorukaisina vitsailimme säännöllisesti “Hauhon musiikkijuhlista”, kunnes lopulta vuonna 2001 päätimme ryhtyä tuumasta toimeen. Tällöin rekisteröitiin Hauhon musiikkiyhdistys jonka tärkeimpänä toimintamuotona on sittemmin ollut Hauhon musiikkijuhlien järjestäminen. Onneksi Virtuosi di Kuhmo-kamariorkesteri

oli opettanut nuorille taiteilijoille yhdistystoiminnan alkeita, kun olimme yllättäen joutuneet pyörittämään varsin ahkerasti kansainvälisilläkin areenoilla esiintyvää orkesteria. Tuntuma erilaisiin velvoitteisiin ja konserttien organisointiin liittyviin erityispiirteisiin oli varmasti apuna siihen että uuden festivaalinkin alkutaipale sujui ilman suurempia kommelluksia. Viidentoista vuoden aikana Hauhon musiikkijuhlat on kasvanut Hauhon kirkonkylältä eri puolelle Kanta-Hämettä levittyväksi tapahtumaksi. Hämeen kesäasukkaat ovat aina olleet suuri osa yleisöämme, mutta iloksemme nykyisin tapahtuma kerää paikalle yhä enemmän myös musiikinystäviä joilla ei ole entuudestaan sidettä alueeseen. Tämän vuoden heinäkuussa laajennamme toiminta-aluettamme Hauhon, Hattulan ja Rengon lisäksi myös Lammille. Upea Turvantalon sali onkin hieno lisä historiallisten konserttipaikkojem-

me listaan. Kesän ohjelmisto koostuu suurelta osin perinteisestä kamarimusiikista, mutta mukaan mahtuu myös esim. mieskuorolaulua kun YL:n pieni kesäkuoro vierailee Rengon kirkossa. Jazz-vaikutteita kuullaan Lammilla pianisti Seppo Kantosen ja kitaristi Teemu Viinikaisen esiintyessä Helsingin kaupunginorkesterin kvartetin kanssa - ja melkeinpä mitä vaan voi olla odotettavissa kun Hahkialan makasiiniklubille saapuu kitaravirtuoosi Marzi Nyman. Yksi suuri ylpeydenaiheemme on yhdessä Oma Säästöpankin kanssa luotu “Nuori Taiteilija” -stipendi. Tänä vuonna kahdeksatta kertaa valittava nuori muusikko saa esiintymistilaisuuden Hauhon musiikkijuhlilla sekä taloudellista tukea ulkomaisia jatko-opintoja varten. “Nuori Taiteilija” vuonna 2017 on pianon superlahjakkuus Ossi Tanner, joka esiintyy sekä Hahkialan Kartanossa että Hauhon kirkossa. MIKKO IVARS

Naisten Automobiiliklubin 10-vuotisjuhla-ajo

NAISTEN AUTOMOBIILIAJOT 23.7.2017

Hämeenlinnan seudulla – tauko Hovinkartanolla

aisten Automobiiliklubi viettää toimintansa 10-vuotisjuhlaa perinteisen päätapahtumansa Naisten Automobiiliajojen merkeissä naistenviikon sunnuntaina 23.7. Osallistumisen edellytyksenä on, että museoikäistä ajoneuvoa ajaa naiskuljettaja. Miehet ovat tervetulleet mukaan

matkustajina. Koko päivän kiireetön ajotapahtuma alkaa Hämeenlinnan torilta, jonne 30-40 autoklassikkoa eri vuosikymmeniltä kokoontuu klo 9 alkaen. 70 kilometrin ajoreitille lähdetään klo 10.30 ja ajetaan Aulangon kautta Hattulan ja Hauhon seuduille pieniä luonnonkauniita

teitä pitkin. Taukopaikka on Sotjalassa, Hovinkartanolla (Sotjalantie 58), jonne Leidit ajelevat Hauhon Vanhan Raitin kautta. Hovinkartanolla viivähdetään tunnin verran noin klo 12-13 tutustuen kartanon historiaan ja näyttelyihin. Siellä autokaunottaret ovat pihapiirissä yleisön ihasteltavina. Ajokunnat ovat pukeutuneet oman ajoneuvonsa aikakauden ja tyylin mukaisiin asuihin itsensä ja yleisön iloksi. Hovinkartanolta matka jatkuu kohti Hämeenlinnaa ja päättyy Hämeen Linnalle, jonka Eteläisellä Vallipihalla ajoneuvot ovat pysäköityinä parin tunnin ajan, noin klo 14-16. Osallistumisohjeet löytyvät klubin kotisivulta www.naistenautomobiiliklubi.fi/Tapahtumat. Yleisö on lämpimästi tervetullut seuraamaan mukavaa museoajoneuvoharrastusta - naisnäkökulmasta! ANITTA PELLINEN

Leipäkivenheiton SM-kilpailut Rimmilässä

immilän ripeätoimintainen kyläyhdistys on päättänyt perinteisten kesätapahtumiensa rinnalle palauttaa ikiaikaisen kansanhuvin, joka on vesileipien tai leipäkivien heitto. Tarkoitus on saada kivi hyppäämään veden pinnalta mahdollisimman

monta kertaa ennen uppoamistaan. Lajissa järjestetään kilpailuja Skotlannissa, mutta tiettävästi Suomessa kyse on ainutlaatuisesta tapahtumasta. Niinpä Rimmilän kyläyhdistys rohkenee julistaa heinäkuun ensimmäisenä päivänä

Renkajärven rannassa menestyneet omissa sarjoissaan suomenmestareiksi 2017. TEPPO TURJA

Naisten Automobiiliklubi ry on perustettu kansainvälisenä Naistenpäivänä 8.3.2007. Yhdistyksen tarkoituksena on naisten automobiiliharrastuksen edistäminen, naismobilistien verkoston luominen ja ylläpito, vanhojen ajoneuvojen ja niihin liittyvän esineistön ja asusteiden hankinta, säilyttäminen ja vaaliminen sekä naisautoilun historian tutkimuksen ja edistäminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää vuosittain Naisten Automobiiliajot museoajoneuvoikäisillä autoilla ja erilaisia automobiileihin ja niiden aikakauden pukeutumiseen ym. kulttuurihistoriaan liittyviä tapahtumia ja retkiä. Naisten Automobiiliklubi pyrkii vuosittain tekemään lahjoituksen hyväntekeväisyyskohteeseen. Klubissa on lähes 70 jäsentä eri puolilta Suomea. Jäsenyys ei edellytä omaa museoajoneuvoa, vaan kiinnostus naisten automobiiliharrastukseen riittää. Tiedustelut/Juhla-ajotyöryhmä: Sari Juutilainen, pj@naistenautomobiiliklubi.fi Anitta Pellinen, 040 562 0465, anitta@pelliset.fi Tanja Virtanen-Leppä, 050 384 0706 www.naistenautomobiiliklubi.fi

Kotikylän kesälehti 2017

Tervehdys ja tuulahdus Nummenkylästä P

oikkea Nummenkylän kesäkahvilaan, kun ajelet kaunista Hämeen Härkätietä. Voit samalla ihastella koko kesän ajan vanhoja ope-

tustauluja, jotka ovat myös koko kesän esillä, paitsi muutamana yksityistilaisuuspäivänä. Silloin koulun tiloissa vietetään häitä ja hirvijuhlia. Kahvilamme sijaitsee kauniin ja puhdasvetisen Pursunjärven rannalla, johon voi myös pulahtaa uimaan. Kunnan uimaranta on vieressämme. Yhdistyksemme työllistää kylän nuoria kesäkahvilassa. Nummenkylän toiminta on edelleen vilkasta, vaikka yleisesti kylien toiminta on hiljentynyt huomattavasti. Meillä on ollut mahdollisuus ympäri vuoden järjestää virkistystä kylänväelle.

Vuotuisjuhlat ja perinteet

useo Skogsterin Anders-salin penkkirivit täyttyivät, kun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkija Juha Nirkko saapui avaamaan yleisölle vuotuisjuhlia ja niiden perinteiden taustoja Linnaseudun Kylistä pitäjiin -hankkeen järjestämällä luennolla. Nykypäivän kautta laskeuduttiin perinteiden juurille ja tapojen muotoutumisen myytteihin. Nirkon tarjoilemat tiiviit hetket historiasta avasivat käsin kosketeltavan pinnan elämän ja tapojen muutokseen ja taustoihin - viime vuosisadan vaihteen arkeen. Juhlanviettotavat kertoivat kansan ja paikkakuntien eroista ja yhtymäkohdista, perinteiden ja elämäntapojen muutoksesta ja kulttuurien kulkeutumisesta seudulta toisille.

Juhannus

Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin Juhannus on tänä vuonna vanhalla paikallaan. Sitä vietettiin 24. päivä kesäkuuta aina vuoteen 1955 asti, jolloin valtiovallan edustajat päättivät siirtää juhannuksen viettämisen lähimmälle lauantaille, jotta arkipyhien määrä pystyttäisiin pitämään hallinnassa. Juhannus on ollut paimentolaisten juhlaa, jonka keskiössä on ollut karja. Juhannustaioilla ei pyritty aikoinaan puolison löytämiseen, vaan lehmien sarviin ripustetuin vispilöin ja koristein pyrittiin lisäämään karjaonnea ja täysiä maitotonkkia. Ahkerimmat juhannuksen viettäjät jopa saattoivat koristella koko lehmänsä härkkimillä, vihdoilla ja kukkasilla kävelyttäen lauman muiden huviksi kylän raittia pitkin takaisin. Juhannuskoivut tulivat alkukesän siivouksen mukana taloihin. Luudilla puhdistettiin tupaa ja tuoreilla koivunlehdillä ripsuminen toi asuntoihin raikkaan tuoksun. Samalla saatiin ylimääräisistä luutatarpeista kesäistä koristetta koteihin. Koivut ovat ottaneet aiempaa isompaa roolia keskikesän juhlassa, nykyään niitä näkee kaupunkien keskustoissakin koristamassa porttienkulmia juhannuksen alla. Kokkojen polttaminen ei aikoinaan ollut juhannuksen yksinoikeus, vaan niitä paloi myös pimeissä syysilloissa ja lopputalven taivaita valaisten. Kokkojen historiasta on teorioita ja tarinoita; lämmön ja valon antamaa turva yöltä, pahojen henkien karkottaminen puhdistavalla savulla. Nirkko nosti teorioita oleellisemmaksi sen, että kokot olivat myös aikoinaan kivoja ja nättejä - tuliröykkiöitä, jotka tarjosivat kaunista katseltavaa. Kokkojen merkityksellisyyttä lisäsi se, että ne näkyivät kauas. Juhannuksena pystyttiin katsomaan kuinka omaan tulipatsaaseen syttyi

vastaamaan naapurikylän kokko, kuinka vastarannallekin ilmestyi punertava kajo. Ne olivat naapurusten kommunikaatiokeinoja, tapoja ottaa osaa yhteisiin juhliin ja vahvistaa yhteisöllisyyttä laajemmallakin alueella.

Kekri ja Pyhäinpäivä

Sadonkorjuun juhla, Kekri on ajoittunut yleensä lokakuun loppupuolelle tai marraskuun alkupuolelle. Sen vietto riippui siitä, mihin aikoihin sato saatiin korjatuksi ja tarjoilut valmiiksi. Kekri on ollut vuoden juhlista merkittävin. Se on ollut elinkeinoelämän vuodenvaihteen juhla, jossa palkitaan koko vuoden uurastus. Kekrin mielikuvissa pöydät notkuivat ruuasta ja juoma virtasi, mutta se oli myös työväen ponnistusten juhla. Kekriä ennen järjestettiin muun muassa Römppäviikkona tunnettu tauko työnteosta. Se ajoittui noin nykyiseen koulujen syyslomien tietämille. Römppäviikon alussa vuosibonukset maksettiin työntekijöille ja palvelusväki pääsi viettämään vapaaviikkoa, mutta se oli myös vuosisopimusten uudelleen määrittelyyn varattua aikaa. Piiat ja palkolliset uusivat sopimuksensa taloihin, joissa olivat tai etsivät itselleen uusia työnantajia. Vapaaviikon yleisimpien nimien joukossa olleet päänpitelyviikko, humppaviikko, särkiviikko, omaviikko ja nautiskeluviikko, mitkä kenties antavat kuvaa myös muista sen käyttötavoista. Monelle se oli vuoden ainoa loma, aika jolloin ei tarvinnut kantaa huolta työnantajasta tai tulevasta ja taskut olivat täytetty tuoreen sadon tuomalla anteliaisuudella. Kekrin ja römpän jälkeen tuli hiljentymisen vuoro marraskuun 1. päivänä, jolloin hautausmaat loistivat kynttilämeressä syystalven yössä, kuolleiden seurakuntalaisten nimet lausuttiin sakastissa ja hiljennyttiin muistelemaan edesmenneitä.

Pyhäinpäivän, tai Pyhäinmiestenpäivän vietto juontaa juurensa kalendaarisiin käytännön ongelmiin. Kaikille pyhimyksille, joille ei löytynyt kalenterista tilaa, luotiin yhteinen kunnioitusjuhla, pyhimysten päivä. Myöhemmin pyhäinpäivään yhdistettiin myös aiemmin seuraavana päivänä vietetty sielujen aatto, jossa muisteltiin edesmenneitä. Pyhäinmiestenpäivän rinnalle ilmestynyt Halloween on herättänyt huolta pyhäinpäivän juurien unohtamisesta. Halloween, eli kaikkien pyhien aatto, on kelttiläisestä perinteestä lähtenyt juhla, jossa vainajien kunnioitukseen on yhdistynyt myös kelttien kekrijuhlaperinne. Huolta herättäneet, karkin toivossa kiertelevät kummitukset, ovat kuitenkin omalla tavallaan merkittävä osa kelttien pyhäinpäivää. Uskomusten mukaan vainajien muistelu saattoi raottaa tuonpuoleisen maailman verhoja. Puhutut sanat ja lausumattomat kaipuut houkuttelivat edesmenneitä va-

Tänä vuonna ehdottomasti suosituin harrastus oli Jooga-kurssi, jonka saimme järjestettyä, syksystä kevääseen. Edelleen talviaikana järjestetään kerran kuussa soppalauantai, jolla on myös oma kävijämääränsä kertynyt vuosien varrella. Iloksemme saimme taas tämän vuoden alusta hierojan koulun tiloihin. Näin ei kyläläisten tarvitse välttämättä lähteä kaupunkiin hakemaan apua. Hierojamme taitaa myös Kalevalaisen jäsenkorjauksen. Nyt jo perinteeksi tullut “rengasrumba” on joka huhtikuu, sileltamaan levottomasti entisillä asuinseuduillaan. Synkässä ja koleassa alkutalven yössä levottomien henkien kujeilta välttyi tehokkaimmin naamioitumalla itsekin tuonpuoleisen olennoksi, jolloin henget jättivät rauhaan ja ihmiset pääsivät kulkemaan rauhassa. Perinteiseen Kekrinviettoon liittyi vähemmän juhlallista ovelta ovelle kiertelyä. Römppäviikon aikana tilojen ovia kolkutteli usein Kekripukki, väärinpäin puettuine turkkeineen ja naamareineen, vyöllään puukkoja ja kepakoita. Pukki ei ollut tuomassa lahjoja vaan hakemassa lahjuksia huudellen ”Kekriä vai uunia?”, joka oli vastine karkille tai kepposelle. Tosin kepposen sijaan uhkauksena oli uunin kaataminen tuvasta, jos isäntäväki ei suostuisi antamaan snapsia.

Joulu

Joulukuusi on poikkeuksellisen tuore tulokas suomalaiseen juhlaan. Kuusia alkoi ilmestyä varakkaimpiin koteihin siellä täällä jo 1800-luvun puolella, mutta tuollaista tuntematonta symbolia vastustettiin armotta. Erityisesti kirkollisimmissa piireissä puiden sisälle tuonti nähtiin vanhojen pa-

loin vaihdamme kyläläisten autoihin kesärenkaita ja odotellessa voi nauttia keittolounaan tai juoda kahvit. Ja onhan meillä muutakin tapahtumaa vuoden mittaan: loppiaistulet, laskiaisrieha, joulumyyjäiset, teemailtoja, kesällä yksi isompi tapahtuma ym. Vuokraamme myös koulun tiloja yksityisten käyttöön ja myös pihasaunaa, josta on löylyjen jälkeen mukava pulahtaa järveen. Lisää meistä löydät kotisivuiltamme www.nummenkylary.com tai meidän fb-sivuilta. Tervetuloa tutustumaan! REIJA NEVALA Puheenjohtaja Nummenkylä ry kanallisten tapojen jatkamisena, joita ei kristilliseen juhlaan sopinut tuoda. Vasta oppivelvollisuuden alkaminen 1921 ja kansakoulujen kautta yleistyneet tavat toivat joulukuusen suomalaiseen jouluviettoon. Jopa asiaan tiukan kielteisesti suhtautuneet alkoivat tehdä myönnytyksiä. Katolilaisilla seimi oli tärkein joulun symboli, joten protestantit katsoivat tarvitsevansa oman joulun merkkinsä. Martti Lutherkin oli lumimyrskyssä hakenut suojaa kuusen alta, joten kuusi tuli jäädäkseen kynttilöineen - ja naapuririitoineen. Korvatunturin saapuminen suomalaiseen kulttuuriperintöön ajoittuu suunnilleen samoille ajoille, vuoden 1927 joulua edeltäneeseen Markus-sedän lastentuntiin radiossa. Markus-setä kertoi Joulupukin asuvan vuorella joka on kokonainen, jättimäinen korva ja kuuntelevan sieltä, ovatko lapset olleet kilttejä. Kenelläkään ei ole tietoa mistä Markus-setä tarinansa otti ja pohjautuiko se muuhun kuin hauskalta kuulostavaan paikannimeen. Tarina herätti lapsissa ja muissakin niin paljon vastakaikua, että tarina elää edelleen. OTTOPEKKA WIIK

KOMUUTTI yhdistää Hämeenlinnan

seudun kotiseutuyhdistysten museot H ämeenlinnan seudulla toimivien kotiseutuyhdistysten museot löytyvät tästedes saman katon alta. Museoiden yhteistyöverkosto tunnetaan nyt nimellä Komuutti - mikä tuo tullessaan mm. yhteistä ilmeen museoiden markkinoinnille yhteisen kotisivuston, FB-sivun sekä työn

alla olevien esitteiden voimin. - Tarkoituksena ei ole kirjoittaa historiaa uudelleen, vaan pyrkiä uudistamaan tapaa jolla entisajan arkielämä ja kotiseutumuseoiden aarteet olisivat vielä tehokkaammin koko kansan saatavilla, avaa Linnaseudun kyläkoordinaattori Johanna Henttinen

Kokkilan kylän kesätapahtumia S uomen väestöllinen keskipiste on parhaillaan Hauhon Kokkilassa. Sen kunniaksi kyläyhdistys järjestää Veberin lenkin 10.6.2017. Ajatuksena on kävellä yhdessä kiirehtimättä jutellen ja katsellen maisemia ja luonnon ihmeitä. Lenkin pituus hiukan alle 5 km. Se kiertää Juntulan kautta Myllyvuoren ja Myllypuron yli takaisin Kokkilaan hämäläisessä harjumaisemassa. Lyhyempi vaihtoehto kävelijöille on 2 km kylän läpi Näädänmaantietä ja Nikulaan ja Juntulan maantietä takaisin Kokkilaan. Lenkille lähdetään klo 14.00

Linnaseutu ry:n luotsaaman projektin valokeilassa ovat siis seudulla toimivien kotiseutuyhdistysten hallinnoimat kotiseutumuseot Tyrvännössä, Hauholla, Kalvolassa, Lammilla, Rengossa ja Tuuloksessa.

Kokkilan uimarannasta yhteisen venyttelyn jälkeen. Osallistumismaksua Juhannus 2015. Kuva: Pirjo Heino ei ole. Lenkin jälkeen voi ostaa virvokkeita. Kaikkien osallistujien len, eikä klo 19 avautuvan Puffekesken arvotaan kolme 50 euron tin lisäksi juuri muuta ohjelmaa lahjakorttia. kaivata. Vanhan tavan mukaan Kokkilan kyläyhdistys sytyttää parkkipaikka järjestetään Pietilän taas perinteisen juhannuskokon pellolle ja Hauhon VPK valvoo aattona tasan klo 21.00. Kokko turvallisuutta. Yhteiseen iltaan kerää joka juhannus satoja katseli- ovat tervetulleita myös naapujoita Kokkilan uimarantaan. Väki rikyläläiset ja kesävieraat. viihtyy tuttuja tapaillen ja jutel- PIRJO HEINO

Kotikylän kesälehti 2017

Mansikki tuo maaseudun lähelle!

ounaPlussa ry järjestää jo neljättä kertaa LUKEn Elonkierto-puistoon Jokioisille lasten maatalousnäyttelyn, joka esittelee suomalaista maaseutua ja sen mahdollisuuksia lasten näkökulmasta. Katselemisen sijaan on mahdollista itse tehdä ja kokea. Mansikki-elämys alkaa jo parkkialueelta, josta maksuton traktorinlavakyyti tuo pääportille. Eläimet pupuista poneihin ja aaseista alpakoihin kiehtovat vuodesta toiseen kaikenikäisiä – tänä vuonna

“Ohi meni” -sano Mälkönen elämästään

irttikosken Kesäteatteri Kalvolassa palaa jälleen siihen, mistä aloittivatkin aikoineen maalaiskomediaan. Seppo Holttisen käsikirjoittama näytelmä kertoo eläkeiän kynnyksellä olevan maanviljelijä Matti Mälkösen sekä vierellä ahertavan tomeran emännän arjesta, johon Mälkönen itse ei ole juurikaan kokenut pystyvänsä vaikuttamaan. Kaikenlaiset iän myötä tulleet vaivat rajoittavat arkea jo kovin

ja mies on jo lähes kävelevä sairaskertomus - mikä ei enää tahdo pysyä vaimolta salassa. Palikoita sekoittaa yllättäen entisen naapurin tytön, nuoruudessa mönkään menneen suuren rakkauden saapuminen synnyinseuduilleen. Mälkösen elämän myllerrys on valmis. Näytelmän ensi-ilta on 16. heinäkuutta ja esitykset jatkuvat aina 5.8. saakka. Lisätietoja www. pirttikoskenkoulunkummit.fi.

esittäytyvät ensimmäistä kertaa myös harvinaiset miniaasit! Konekentällä on mahdollisuus kiivetä erilaisiin maatilan koneisiin ja ajaakin ihan oikeaa traktoria aikuisen kanssa. Mansikissa tekemistä on paljon; naulaus, olkipomppis, polkutraktorit, poniratsastus, keppihevosrata, hälytysajoneuvot puuhapisteineen sekä puujalkakävely - paikalliset toimijat järjestävät koko päiväksi elämyksiä lapsille. Tapahtumassa on tarjolla kaksi

lämminruokavaihtoehtoa sekä monta muuta lähiruokaherkkua muurinpohjaletuista kaurapuuroon. Ohjelmalavalla vauhtia päivään tuovat tänä vuonna Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta sekä TV:stä tutut Mimi & Kuku. Eläimiä, koneita, käsityöläisiä ja maaseudun makuja – elämyksiä itse kokeillen! Lisätietoja: www.lounaplussa.fi/mansikki

HOME SWEET HOME Ruuttanäyttämöllä Tuuloksessa

uuloksen VPK:n Ruuttanäyttämöllä esitetään tulevana kesänä ajankohtainen farssi HOME SWEET HOME. Tapahtumat saavat alkunsa, kun perheen isä on ostanut omakotitalon suoralla kaupalla tuntemattomalta myyjältä ja käyttänyt siihen yhteiset säästöt ja vaimon perintörahat! Perhe ei hiphurraata huutele, mutta tottuu pian ajatukseen uudesta kodista. Kunnes...

löytyy pieni homevaurio! Siitä se soppa syntyy ja omat mausteensa heittävät sekaan myös kylän poliisi, terveystarkastaja, karjalainen mummo sekä putkimies Sergei. Teppo Seppäsen kirjoittama ja Petri Liskin ohjaama farssi saa kantaesityksensä torstaina kesäkuun 29. päivä klo 19. Esi-

tykset jatkuvat heinäkuun 30. päivään saakka. Tuuloksen VPK:n talon pihapiirissä esitettävään näytelmään voi varata lippuja numerosta 0400 756 429 tai ruutta. nayttamo@gmail.com

Badding-musikaali Hauhon Kesäteatterissa kesällä 2017

auhon kesäteatterissa nähdään kesällä 2017 Marianne Tikkasen kirjoittama musikaali Tähdet, Tähdet, joka pohjautuu Rauli ”Badding” Somerjoen elämään. Tarina on osin fiktiivinen, mutta musiikki on aitoa – Baddingin tunnetuksi tekemää. Musiikin siivittämänä kuljetaan Baddingin elämänpolkua iloineen ja suruineen: Matka ujosta maalaispojasta monien mutkien kautta tähdeksi taivaalle – matka undergroundista paratiisiin. Rauli ”Badding” Somerjoen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta ja kuolemasta 30 vuotta. On siis hyvä hetki osoittaa kunnioitusta miehelle, joka oli ensimmäisiä uskottavasti rokkia suomeksi tulkinneita 1970-luvun alussa. Ainutlaatuiseksi hänet tekee se, että käytännössä kukaan muu rock-laulaja ei ole kyennyt yhtä uskottavasti tulkitsemaan

valssia, humppaa ja tangoa. Agents -yhtyeen säestyksellä 1980-luvun alussa tehdyt levyt loivat pohjan tähän päivään asti jatkuneelle kitaravetoiselle tanssilavamusiikille. Badding tunnettiin erityisesti laulajana, mutta hän oli myös tuottelias säveltäjä ja sanoittaja. Eikä ainoastaan tuottelias vaan myös suosittu – onhan Paratiisi ollut vuodesta toiseen Suomen soitetuin kappale. Suurten hittien ohella näytelmässä kuullaan joitakin harvinaisempia helmiä Baddingin mittavasta tuotannosta ja vähän muutakin. Musiikki kuvittaa tarinaa ja tarina musiikkia. Näytelmässä kuljetaan 1960-luvulta 1980-luvulle ja maalta kaupunkiin ja takaisin. Esityksen ohjaajana toimii Pekka Verho, joka on aiemmin nähty näyttämöllä ja muusikkona. Verho nähdään ensi kesänä myös

muusikkona, koska Birdy Skirdy yhtye palaa muutaman vuoden tauon jälkeen teatterilavalle. Yhtyeen laulusolisti Jarkko Salmelin nähdään Baddingin roolissa. Näyttelijäjoukossa on mukana sekä konkareita että ensikertalaisia sopivassa suhteessa. Kesäteatteri on tärkeä osa Lautsian kylätoimintaa. Näytelmän lavasteiden rakentaminen ja katsomon pystytys hoituvat kyläyhdistyksen ja näyttelijöiden yhteisenä talkootyönä. Kyläyhdistys vastaa esityskaudella pysäköinnin ohjauksesta ja järjestyksenvalvonnasta sekä väliaikakahvituksesta. Esitystä on harjoiteltu Verkatehtaalla tammikuusta asti, mutta lopullisen muotonsa se saa ulkoharjoituskaudella, joka aloitettiin toukokuun alussa varsin talvisissa asusteissa kuten kuvasta näkyy. Kesään mennessä esitys

Isänmaamme kurjuus ja kunnia, 1917 J

anakkalan Teatteriseurue esittää tulevana kesänä draamanäytelmän Isänmaamme kurjuus ja kunnia, 1917. Näytelmä kertoo Suomen itsenäistymiseen liittyvästä historiasta, sen syistä ja seurauksista, pienen kantahämäläisen kyläyhteisön näkökulmasta vuosina 1915, 1917 ja 1918. Ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastaa Eero Laaksonen. Ensi-iltaa vietetään 13.6.

klo 18.00. Lisätiedot ja lippuvaraukset: 040 568 6930, www.turenginpyhamaenkesateatteri.fi, www.jats. eu ja jats@jats.eu. Näytelmä on osa Suomi 100 -juhlavuotta.

Juhlat tulossa, paikka haussa? Yhteisölliset vuokrattavat juhlatalot Hämeenlinnan seudulta juhlatalorekisterissä: www.linnaseutu.fi/juhlatalot

valmistuu ja toivottavasti myös kelit lämpenevät. Esitykset ovat tutussa paikassa Lautsian lomakeskuksen rannassa. Ensi-ilta

on perjantaina 30.6 ja esitykset jatkuvat 16.7 saakka. PEKKA VERHO

Mustilan pihateatterissa PERINNÖNJAKO

ustilan pihateatteri Hauholla esittää elokuussa Seppo Soittilan kirjoittaman näytelmän Perinnönjako. Näytelmä saa ensi-iltansa 14. elokuuta ja esitykset jatkuvat 19.8. saakka. Lippuvaraukset Reijo Saariselta klo 9-17 p. 050 323 5932. Järjestäjinä toimivat Mustilan pihateatteri ja Mustilan kyläyhdistys ry.

Meijerin palkintolusikat jaetaan myös. Kuva: Reijo Saarinen

Kotikylän kesälehti 2017

Kanta-Hämeessä kesälauantaina 10.6.2017

Kanta-Hämeessä 38 kylää järjestää tapahtumia kesälauantaina 10.6.2017. Hämeen Kylät ry vastaa tapahtumien kokoamisesta Kanta-Hämeessä. biilireitin info klo 10-14 Saloisten kyläyhdistys 10. Nummenkylä, Hämeenlinna, ”telkkarista tuttu junnukokki” tirata, Koskikahvilassa musiikkia, peja kautta aikojen -näyttely kahRenko, Nummenkylän kylätalo vioineen sekä yhteislaulutilaisuus 29. Mallinkainen, Janakkala Vihavuosi-yhdistys & Linnaseutu (Hämeen Härkätie 4151) klo 10- 17. Sattula, Hattula klo 19-21 parvella. Laulattajana Mallinkaisten kyläkoulu (KouluSepän pirtti (Sattulankaarre 38) 20. Vihavuosi, Hämeenlinna, Kari Karhu. Näyttely myös sun- raitti 1) klo 10-15: Kesäkahvila, 18: Vanhojen opetustaulujen klo 10-14: Sepän pirtin esittely: Hauho, Koskisen piha (Vitnuntaina 11.6. klo 11-16. Hauhon- Maisematarinoita-mobiilireittien näyttely, kuorolauluesityksiä, trakkylän tärkeimmän käsityöläisen avajaispäivä - osa Suomi 100-ohjeltastaipaleentie 179) klo 10-16: taustan kyläyhdistys torikaravaani, kilpailuja, puffetti maa, Mallinkaisten Kyläyhdistys ym. Nummenkylä ry, Eläkeliiton sepän asuinmiljöö viime vuosi- Vihavuoden perinnepäivä, kosadan alussa. Sattulan opastettu 24. Virala, Janakkala neita joka lähtöön, Seppä-Jussi Rengon osasto kävelykierros, lähtö klo 14 Sepän oppityttöineen, päreiden tekoa, Kyläyhdistyksen laavu (Saarelan- 30. Tanttala, Janakkala pirtiltä. Sattulan kyläyhdistys makkaran myyntiä, lampaita, tie 70) klo 10-14: Mato-onginta Tanttalan koulu (Tanttalantie 100) 16. Kouvala, Hattula ja nokipannukahvit. Opastus klo 10-15: Maisematarinoita-moKouvalan maamiesseurantalo 18. Retula, Hämeenlinna Vihervän grammaria jne., Koskinen Jukka biilireittien avajaispäivä, mobiili(Hyrväläntie 771) näyttely klo 11- pihassa (Retulantie 502) klo 18-->: 21. Sappee, Hämeenlinna, Hauho, Saarelantieltä. Viralan Kyläyhdistys reitin info. Kesäkahvila. Tanttalan 16: alueen kylien historiaa kuvien kylän kesäjuhla, Retula-Seura kyläyhdistys Juhlakota (Lepolantie 183) klo 10- 25. Janakkala kk, Janakkala ja esineiden muodossa. Kahviosta 14: Istutetaan Suomi 100 vuotta Laurinmäki (Hakoistentie 371) täytettyjä lettuja. Etelä-Hattulan 19. Alvettula, Hämeenlinna, juhlapuu Kodan tontille, histori- klo 11-15: Kesäkauden aloitus, 31. Jokimaa, Janakkala Hauho, urheilukenttä ja muut tamaa-ja kotitalousseura apuhe, kahvia ja ”lippusuklaata” ja makkara- ja mehupiste. Janakka- Löyttymäen seudun VPK:n talolpahtumapaikat (Alvettulantie 183) sinivalkoista kakkua. Kota ja Lepo- lan kunta yhteistyössä Tarinmaan la (Jokimaantie 544) klo 11-14: 16. Kouvala, Hattula klo 10-22: Alvettula Futis -jalkapalMaisematarinoita-mobiilireittien seudun kyläyhdistys Alajoen Kasvitarhalla (Hyrväläntie lokisat urheilukentällä, Kyläkaup- lan museo avoinna, luontopolku avajaispäivä, tarjolla maksullinen 773) kesäkukka-asetelmia Suomi pa klo 10-22, Lapolan kukkapiha Mytöö - järven ympäristössä, Sap- 26. Tervakoski, Janakkala ruokailu, mobiilireitin info. Joki100-vuotta teemalla klo 10-17. ja taimitori klo 10-14 vanhoja pe- peen Eräveikot, kylätoimikunta Kylätupa Tervakko (Rajapirtintie 4) maan kyläseura rennoja. Alvettulan kyläyhdistys ja 22. Sotjala, Hämeenlinna, Hauho klo 10-14: Tervakon 6-vuotissyn16. Kouvala, Hattula Paikallisia yrittäjiä tymäpäivä kakkukahvien merkeis- 37. Kokkila, Hauho, Hämeenlinna, Hovinkartano (Sotjalantie 58) klo Puutarhuri Koskinen (Simolantie sä. Tervakosken kyläyhdistys Särkemän ranta (Kokkilantie) klo 242) klo 11-16: Puutarha avoinna, 19. Alvettula, Hämeenlinna, 12-14: Jugendlinnan apteekkimu14: uimarannasta kävellään yhpuutarhuri Koskinen kertoo kas- Hauho, klo 10-18: Koistisen kii- seossa luontaistuote-esittely, Aar- 27. Vähikkälä, Janakkala veista, puutarhassa yli 300 kasvila- nalainen puutarha, teetarjoilu, reaitta, makkaranpaistoa, kahvia Suvipuoti, kylän kesäolohuone dessä Weberinpisteen ympäri 2 ja 5 km. Kokkilan kyläyhdistys ry ja kastettavaa, arvontaa, Sotjalan (Vähikkäläntie 721) Suvipuoti jia (perennoita). Isolähteenkuja 15 kulttuuri- ja perinneyhdistys 16. Kouvala, Hattula 38. Tuulos, Hämeenlinna 20. Vihavuosi, Hämeenlinna, 28. Saloinen, Janakkala Cafe Wanha Navetta (Hyrväläntie Hauho, Koskikahvila ja mylly- 23. Hauhontausta, Hämeenlinna Eerolan kyläkauppa (Saloistentie Tuulos-Seuran kyläkirppistapah642) klo 11-15: Pop-up kahvila museo (Vihavuodentie 355) klo Kivitupa (Hauhontaustantie 645) 471) klo 10-14: Maisematarinoita- tuma klo 10-16 tuuloslaisissa pihavanhassa navetassa, kokkaamassa 12-15: Myllymuseolla mobiiliras- klo 10-22: Kotimaisia kahvikup- mobiilireittien avajaispäivä, mo- piireissä. Tuulos-Seura

Kotikylän kesälehti 2017

Julkaisija: Linnaseutu ry, Kylistä pitäjiin -hanke, Pannujärventie 7, Tuulos p. 040 354 3424, kylahanke@linnaseutu.fi Toimitus ja sivunvalmistus: Johanna Henttinen Kansikuva: Markku Pellinen / Naisten Automobiiliklubi Paino: Lehtisepät Oy Kesätapahtumakalenterin piirrokset: Maija Lumme Painos: 2500 kpl Jakelu: Hämeenlinnan seudun kylä-, asukas- ja kotiseutuyhdistykset, nippujakelu mm. seudun kunnanvirastoissa, palvelupisteissä ja kirjastoissa, matkailuinfoissa ja tapahtumissa. Rahoitus: Maaseuturahasto / Leader Linnaseutu

Kotiseutuyhdistysten museot Hämeenlinnan seudulla Tule ja tutustu pitäjien historiaan ja kulttuuriin!

Lisätietoa: www.linnaseutu.fi/komuutti

Local museums in Hämeenlinna area Come and enjoy the cultural and rural history!

For more information: www.linnaseutu.fi/komuutti