MAIDONTUOTANTO
RAKENTAMINEN
KONEET
Luomumaidontuotanto lähtee rehuvalinnoista
Vasikat pressuhalliin
Timanttinen kääntöaura
MAATILAN
PIRKKA 5 nro 2 • maaliskuu 2013 • www.k-maatalous.fi
Lue
a.fi
rkk anpi
til
.maa w w w
! lisää
vinkkiä: ryhtyisinkö siemen tuottajaksi?
Koetila 50 vuotta + Tutkimus: Rikkakasviaineiden tehot testissä
Lisätietoja löydät: Viljelyopas 2013
Hinta 24 €
US
K-MAATALO
JELMA
2013
VILJELYOH
VILJELYOPAS
den atalou K-ma uojelun ns kasvi neuvonta lin puhe
0
3 2008
0
0105tysaika klo 8-2 Päivys . - 16.7.) (1.5
ka ja viljelytekniik Viljelyohjelmat uppa Siemenet ja viljaka arannus Lannoitus ja maanp Kasvinsuojelu tä Rehunsäilön OUS
K-MAATAL www.k-maatalous.fi
TEE VILJELYSOPIMUS! Viljelysuunnitelmat ovat ajankohtaisia Tule keskustelemaan viljamarkkinatilanteesta ja kevään kylvösuunnitelmista K-maatalouteen sekä tekemään viljelysopimus. Rapsi on hyvä vaihtoehto Etelä-Suomeen. Uusi Clearfield-menetelmän rypsi, Aurea CL, poistaa rikkakasviongelmat öljykasvinviljelystä. Uusia laadukkaita kauralajikkeita voi suositella laajempaan viljelyyn EteläSuomessa. Ohranviljelyssä kannattaa keskittyä maan eteläosassa mallasohraan ja erityisesti Pohjanmaan suunnassa tärkkelysohrantuotantoon. Kevätvehnissä Demonstrant on odotettu lajike laajaan viljelyyn.
Ostamme viljaa.
K-maatalouden sopimusviljelijänä pysyt ajan tasalla markkinatilanteesta ja saat mm. seuraavat edut: • Maksuton ennakkoanalyysi sadostasi • Etuoikeus viljatoimituksiin ja uutuuslajikkeisiin • Kasvinsuojeluneuvonta • Monipuoliset sopimusvaihtoehdot • Viljakaupan ammattilaisen palvelut
Satosi markkinointiin kotimainen kumppani
Meillä voit tehdä myös kiinteähintaisen viljelysopimuksen osalle syksyn 2013 satoa!
• Sadolle paras käyttökohde viljamarkkinoilta. Tarjoamme vakiintuneet asiakassuhteet Suomesta ja vientimarkkinoilta
®
Aurea CL Clearfied rypsilajike • Aikaisin kevätrypsilajike, tuottaa puhtaan ja laadukkaan sadon Clearfield tuotantomenetelmällä
Tuotantomenetelmä kevätrypsille
Clearfield -tuotantomenetelmässä yhdistyvät satoisa Aurea CL kevätrypsilajike ja sille räätälöity laajatehoinen Clamox rikkakasvien torjunta-aine.
MUUT ÖLJYKASVIEN SIEMENET
SW PETITA Kevätrypsi öljyntuottajalle • Korkein öljypitoisuus rypsilajikkeista, satoisa, luja varsi
TM
• Laajatehoisin rikkakasvien torjunta-aine - myös juolavehnään, hukkakauraan, ohdakkeeseen ja valvattiin • Alkaa tehota jo +5 ºC
Clearfield paketti 10-13,3 ha • Aurea CL kevätrypsinsiemen 80 kg + Dash kiinnite 10 L + Clamox 20 L Kampanja voimassa 31.3.2013 asti.
www.k-maatalous.fi
MAJONG UUTUUS! Hybridikevätrapsi
• Satoisin kevätrapsi • Korkein öljypitoisuus • Hyvä laonkestävyys
Alk.
14260 (alv 24%)
115,(alv 0%)
/ha
TAMARIN
Kevätrapsi
• Huippusatoisa ja lujavartinen • Korkea öljypitoisuus /-öljysato • Kasvuaika sama kuin Sheikillä
ILVES
Aikainen kevätrapsi
• Erittäin satoisa kasvuaikaan nähden, korkea öljypitoisuus
K-MAATALOUS
MAATILAN
PIRKKA
nro 2 • maaliskuu 2013
20
Viljavuustutkimuksella tehokkuutta lannoitukseen.
8
24 Apetta pöytään Uusimäen tilalla kasvusuunnitelmia.
30 Hyvä valinta – Luomu-Tähti Kinnusen myllyn luomurehut tekevät Aholan tilalla kauppansa.
TESTISSÄ MF 5600-SARJA Uusi kuormaintraktorisarja maatalouskäyttöön.
MAATILAN PIRKKA 2•2013
34 Vireä viiskymppinen K-maatalouden koetila on vastannut viljelijöiden tarpeisiin jo 50 vuoden ajan..
3
64 Koneita Unkarin oloihin.
12 Suurin Scorpion
56 Vasikat pressun alle
Claas Scorpion 9040 Plus kurottaa pitkälle.
36 Rikkakasviruiskutus kannattaa Tooler eri tankkiseoskumppanien kanssa lisäsi
M&T pressuhalli muuttui varastosta vasikkakasvattamoksi.
58 Isot koneetkin tervetulleita
testien mukaan satoa keskimäärin 20 prosenttia.
42 Kannattavuuseroihin monia syitä
Lääninpään Korjaamon uusi halli
60 Huoltajat koulutukseen
Mistä tilojen kannattavuus muodostuu?
46 Vähän sertifioitua siementä
pitää sisällään isotkin koneet.
Konekesko koulutti Tampereella.
68 Maatalouskalvoja maailmalle
Suomessa sertifioidun siemenen osuus Keski-
Rani Plast on muovituotteiden uranuurtaja
Euroopan maihin verrattuna on alhainen.
Suomessa.
50 Arska Ariterm bioenergiapaketti Tuhansien eurojen säästöt!
52 Puolihinattava paluuaura Entistä tehokkaampi Lemken Diamant.
54 Sivutyö kasvanut päärooliin Urakointi täyttää suurimman osan Jussi Myyrinmaan päivästä.
VAKIOT 7 Pääkirjoitus 14 Jyväset
Anna palautetta ja voita Apple iPad
71
16 Palveluksessa 28
Eläinlääkäri vastaa
38 Viljamarkkinat 62 Tapahtumat 70
Ennen vanhaan
Maatilan Pirkka on K-maatalouden neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija K-maatalous • Päätoimittaja Maria Munck • Toimitusneuvosto Antti Ollila, Eero Pajulahti, Jukka Keltto, Jouko Väntänen, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Jyrki Lehto, Tiina Parikka • Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki, puhelin 09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, info@mcipress.fi, www.mcipress.fi • Kannen kuva Konekesko • Painatus Scanweb Oy Kouvola • ISSN 2242-3745 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. • Osoitteenmuutokset k-maatalous.fi.
4
MAATILAN PIRKKA 2•2013
Puhdasta rehua Elholla! Markkinoiden monipuolisimmat niittomurskaimet ELHOn patentoitu HydroBalance kevennys - tarkka maanpinnan seuranta. Tasainen niitto ja ilmava hyvin kuivuva karho.
• ELHO Arrow nostolaitemallit 2,8 m - 3,2 m • ELHO Arrow hinattavat ja etunostolaitemallit 3,2 - 3,7 m • ELHO Duett 7300 taakseajotraktoriin - 7,3 m työleveydellä • ELHO Arrow 10500 Delta perhosmalli - ainutlaatuisella GPS kaarrekompensaatiolla
Duett 7300 taakseajotraktoriin vain Elholta Suurien pinta-alojen niittomurskain urakka-/yhteiskäyttöön
• Kahdella 3,7 m teräpalkilla, niittoyksiköt HydroBalance -kevennettyjä • Erittäin ketterä päisteissä, pieni kuljetusleveys • Tekee karhon traktorin molemmille puolille Katso! TTS:n tutkimus taakseajoniiton eduista Elhon nettisivuilta: http://www.elho.fi/
Raj. erä!
9.950,alv 0% +toim.kulut
Elho Arrow NK 3300 etuniittokone
• Ketterä, kestävä ja kotimainen - Nopea niitto, helppo ajaa
ELHO Twin KARHOTTIMET
Ainutlaatuinen vinokelatekniikka siirtää rehun toistuvilla nosto- ja heittoliikkeillä ilman jatkuvaa maakosketusta
= PUHDAS REHU! ELHO V-Twin 750 - Hinattava karhotin
• Heilurityyppinen roottoreiden keskikannatus ja HydroBalance kevennys • Työleveys 4,5 - 8,0 m, kuljetuslev. vain 2,5 m ja karhon lev. 1 -1,5 m • S-malli: ajolinja traktorin sivulla Raj. erä!
10.990,alv 0% +toim.kulut
Elho Arrow NM 2800 nostolaite niittomurskain
• Hyvä läpäisy ja oikea murskausaste. • HydroBalance-kevennys ja automaattinen laukaisu, jossa niittopää palautuu esteen jälkeen automaattisesti niittoasentoon.
Elhon koko palvelu kotimaassa: Tuotanto + Myynti + Tekninen tuki + Huolto
Hinnat voimassa voimassa 30.4.2013. Rajoitettu erä. Toimituskulut lisätään hintoihin. Kuvissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita.
K-MAATALOUS
Kärcher HDS 12/18 S
Supersarjan maksimaalista pesutehoa • 30-180 bar, 600-1200 l • Ottoteho 8,4 kW • SDS-värinänvaimennus, kuivakäytön esto, 2 pesuvarustuksen rinnakkaiskäyttövalmius • 2 pesuainesäiliötä • Voima- ja höyrysuutin
Tankkaussäiliö 200 l kannella • Leveys 80 cm, pituus 60 cm ja korkeus 59 cm • 12 V pumppu, virtaus 40 l/min • Letku 4 m, autom. pistooli, kaapelit 4 m akkukiinnitykseen, sulku- ja ilmaventtiili • Valmistettu polyeteenistä • Ei vaadi erillistä ADRlupaa 500907703
Tankkaussäiliö: 500907703 Tankkaussäiliön kansi: 500907788
Testivoittajapesuri!
Käytännön Maamies 11/2012
3.999,749,-
Kärcher HDS 8/18-4CX -kuumavesipesuri
Testivoittajapesuri! Koneviesti 12/2012
2.990,-
• 30-180 bar, 300-800 l/h, Servo Control • 15 m letkukela, voima- ja höyrysuutin
Kompressori Nuair Goliath
Haarukkavaunu AC20 jalkajarrulla
• Matalakierroksinen, hiljainen ja vääntävä 3-vaihemoottori 7,5 kW • Tuotto 1080 l/min/6 bar • Max. paine 11 bar • Ilmasäiliö 270 L • 32 A liitäntäpistoke
1.495,-
299,-
Varavoimageneraattori Pomo 27 T15S AVR • Teho 27 kVA, 21,6 kW, jännite 400 / 230 V -kolmivaihe, nimellisvirta 40 A, taajuus 50 Hz • Jännitteen säätö elektroninen, tarkkuus +-1,5 % • Kierrosnopeus 1500 r/min s Suositu ti• Tehontarve 50 hv voiman ulosotosta lt u p n o • Suojausluokka IP23 5-ko inakseli! k y tk • Suositellaan pääsulakekoolle 25 - 35 A • 63 A ja 16 A 3-v pistorasiat, ylikuormitussuoja, vika-virtasuoja, voltti-, ja taajuusmittarit traktoriin päin 500689253
2.975,-
Renkaanvaihtovaunu • Kantavuus 1,2 tn, paino 118 kg • Nostoalue 0-760 mm • Säädettävä korkeus • 1300 x 1030 x 320 mm. 500888476
639,-
Voimassa 1.4-30.4.2013.
Hinnat (sis. alv 24%) ovat voimassa 31.3.2013 asti. Tuotteiden toimituskulut eivät sisälly hintaan. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
PÄÄKIRJOITUS
Hauho, aktiivinen viisikymppinen
T
änä vuonna K-maatalouden koetila Hauholla juhlii pyöreitä vuosia. Viisi kymmentä vuotta on kulunut siitä kun Kesko ja Suomen Vähittäiskauppiasliitto päättivät perustaa säätiön ja ostaa KeskiHahkialan kartanon sekä osan LänsiHahkialan kartanosta. Kuluneiden vuosikymmenten aikana tilalla on tehty paljon erilaisia kokeita ja viljelty muun muassa perunaa, sipulia, tomaatteja, yrttejä ja kukkia. Eri viljalajikkeita on viljelty tilan perustamisesta lähtien. Tämä päivänä tilan ensisijainen merkitys onkin parhaiden mahdollisten viljalajikkeiden valitseminen suomalaisille viljelijöille. Kaikki Viljelyohjelmissa suositeltavat lajikkeet ja aineet ovat testattu ja hyväksi todettu koetilalla. Merkittävä osa K-maatalouden myymästä sertifioidusta siemenestä pakataan tilan siemenkeskuksessa, Miten teillä ollaan valmistauduttu tulevaan kasvu kauteen? Onko viljelysuunnitelmat valmiina? Entä siemenet, lannoitteet ja kasvinsuojelu? Viime vuoden tulokset puhuivat puolestaan. Kasvinsuojelusta ei kannata tinkiä. Vaikka viime vuosi oli kostea, niin tuleva kausi voi olla ihan yhtä sateinen. Jos varautuu pahimpaan, voi yllättyä vain positiivisesti.
Opettaja antaa luokalle päässälaskutehtäviä. – Olivia, jos aitauksessa on kaksi kymmentä hevosta ja yksi pääsee ulos aitauksessa olevan reiän kautta, niin kuinka monta hevosta aitauksessa on jäljellä? – Ei yhtään, opettaja. – Ei yhtään? Oikea vastaus on yhdeksäntoista. Etkö vielä osaa vähennyslaskuja? – Olen pahoillani opettaja, osaan kyllä vähennyslaskuja, mutta sinä et taida tietää mitään hevosista.
Hyvää kasvukautta toivottaa
Maria Munck maria.munck@mcipress.fi P.S. Elokuun 2. päivä Koetilalla on Viljelyohjelmapäivät juhlallisissa merkeissä.
639
00
MAATILAN PIRKKA 2•2013
7
Uuden tason kuormaintraktori TEKSTI Matti Anttila KUVAT Massey Ferguson
8
MAATILAN PIRKKA 2•2013
HHHHH Uusi Massey Ferguson 5600-sarja 85–105 hevosvoimaa Massey Fergusonin uusi 5600-sarja yhdistää Premium-tason mukavuuden ja ominaisuudet kompaktiin kokoon ja taloudelliseen sekä tehokkaaseen moottoriin. Maatalouskäyttöön suunnitellun moottorin komponentit kestävät kovaakin kuormitusta. Tilava ohjaamo on ”lainattu” MF 7600-sarjan Essential-mallista. Tehokas hydrauliikka on vakiona kaikissa sarjan uusissa traktoreissa. MAATILAN PIRKKA 2•2013
9
Oikeaan sivupilariin on keskitetty työvalojen, nostolaitteen säätöjen ja nelivedon ynnä muut säädöt.
Uusi kapea kojetaulu mahdollistaa erinomaisen näkyvyyden ja tuo mukanaan käteviä toimintoja.
M
assey Fergusonin 5400-sarja on tullut tunnetuksi erinomaisista ominaisuuksistaan etukuormaintöissä. Uusi 5600-sarja vie näitä ominaisuuksia edelleen eteenpäin. Agco Powerin 3,3-litrainen kolmisylinterinen moottori mahdollistaa entistäkin viistomman konepeiton, ja näkyvyys etukuormaajalle sekä etunostolaitteelle on erinomainen. MF 5600 -sarja tulee kevään aikana korvaamaan suositut MF 5420–5450-mallit.
Moottori Suomalainen Agco Power on suunnitellut ja valmistanut moottorin maatalouskäyttöä silmällä pitäen. Komponentit ovat tukevia ja kestävät kovaa kuormitusta. Moottori alittaa Tier 4i -päästö vaatimukset huoltovapaan hape10
tuskatalysaattorin (DOC) ja pienen ulkopuolisen pakokaasujen kierrätyksen (EGR) avulla. Tämä yksinkertainen järjestelmä sopii hyvin kompaktiin traktoriluokkaan, jossa maksimiteho yltää 105 hevos voimaan. Sähköohjattu Common Rail -ruiskutus ja neliventtiiliteknologia pitävät huolen siitä, että moottori vastaa nopeasti tehon tarpeeseen, ja vääntöä on tarjolla laajalla kierroslukualueella. Kolmisylinterisessä moottorissa on vähemmän liikkuvia osia kuin nelisylinterisessä, joten kitkahäviöt ovat pienemmät ja polttoaineen hyödyntäminen tehostuu. Taloudellisuus näkyy myös pidentyneenä, 500 tunnin huoltovälinä.
Kuormausominaisuudet MF 5600 -sarjan entistä viistomman konepeiton lisäksi etunäkyvyyttä parantavat kapeampi kojetaulu ja lisävarusteena saatava Visio-kattoikkuna. Traktoriin on saatavissa 100 litran minuuttivauhdilla toimiva hydrauliikka, jolloin etukuormaajan liikkeet ovat todella ripeitä jo matalilla moottorin kierroksilla. Uusi mekaanisesti hallittu kuormaajan joystick mahdollistaa paitsi kuormaajan hallitsemisen ja suunnanvaihdon myös vaihteiden vaihdon sekä vedon vapauttamisen. Näin kuormatessa ei tarvitse irrottaa otetta joystickista, ja vasen käsi voi olla koko ajan ohjauspyörällä – erittäin kätevää!
Kun tähän yhdistetään uusi ominaisuus, jolla voi vapauttaa vedon jarrupoljinta painamalla, kuormauksesta tulee todella vaivatonta. Vasemmalla kädellä on edelleen vakiona Power Control -suunnanvaihdon vipu, jolla voi paitsi vaihtaa suuntaa, myös vaihtaa vaihteita ja vapauttaa vedon.
Vaihteisto Kaikissa MF 5600 -sarjan malleissa on vakiona Dyna-4-vaihteisto, joka on optimoitu teholuokkaan 80–110 hevosvoimaa. Vaihteistossa on neljä powershiftvaihdetta neljällä alueella, ja kaikki vaihteet voi vaihtaa kytkimeen koskematta. Vedon vapautus jarru polkimia painamalla on vakiovaruste, joka lisää tehokkuutta ja mukavuutta. Dyna-4 ECO -vaihteiston ansiosta traktorit saavuttavat huippunopeuden matalammilla kierroksilla, ja maantieajossa säästetään polttoainetta. Aiemmin vaihteistoautomatiikka löytyi vain suuremmista traktoreista, mutta uutena ominaisuutena MF 5600 -sarjaan on myös saatavissa AutoDrive-vaihteistoautomatiikka. Se osaa tarvittaessa vaihtaa vaikka kaikki vaihteet automaattisesti. Peltoasennossa automatiikka vaihtaa vaihteita neljän powershift-vaihteen välillä. Automatiikkaa hallitaan kätevästi sivukonsolissa olevalla painikkeella ja kahdella rullalla. Napilla kytketään automatiikka MAATILAN PIRKKA 2•2013
Tehokas hydrauliikka on vakiona uusissa MF 5600 -sarjan traktoreissa.
Uudistetut portaat takaavat turvallisen kulun.
päälle ja pois. Oikeanpuoleisella rullalla säädetään suurin vaihde, jolle automatiikka saa vaihtaa. Vasemman puoleisella rullalla säädetään kierrosluku, jossa ylöspäinvaihto tapahtuu. Säädetyt arvot näkyvät kojetaulun pistematriisinäytöllä. Käyttö on erittäin yksinkertaista, ja säädöt onnistuvat vaikka vauhdissa.
Ohjaamo Vaikka MF 5600 -sarja on kompakti kooltaan, niin ohjaamossa riittää tilaa. Ohjaamo on sama ulko- ja sisämitoiltaan kuin MF 7600 -sarjan Essential-malleissa. Kaarevat etupilarit lisäävät etunäkyvyyttä merkittävästi ja kaarevat lasit tuovat ilmavuutta sisätiloihin. Apukuskin pehmustettu ja turvavyöllä varustettu istuin on vakiovaruste. Apukuskin istuimen ei tarvitse olla poiskäännettävää mallia, sillä suuren sivuoven leveä alaosa mahdollistaa väljän kulun kuljettajan paikalle. Portaat ovat myös uudistuneet ja mahdollistavat helpon kulun sisään ja ulos traktorista. Uusi kapea kojetaulu on sama, jota käytetään MF 7600 ja MF 8600 -sarjoissa. Kojetaulu pitää sisällään pistematriisi- ja diginäytöt, joiden myötä on tullut monia uusia toimintoja, kuten polttoaineen kulutuksen seuranta, suunnanvaihdon aggressiivisuuden säätö erikseen taakse ja eteen, powershift-vaihteiden vaihdon aggressiivisuuden säätö, ”minipäiste MAATILAN PIRKKA 2•2013
automatiikka” ynnä muuta. Muita uusia ominaisuuksia ovat muun muassa voimanottoautomatiikka nostolaitteiden ohjaamana, lukittavat hydrauliikan vivut, sähköinen käsikaasu ja kylmälokero juomille. Ohjaamo on mahdollista saada kahdelle eri korkeudelle asennettuna, molemmissa tapauksissa itse ohjaamon runko on yhtä korkea. Molempiin korkeusvaihtoehtoihin on lisäksi saatavissa kolme erilaista kattovaihtoehtoa. Normaalikaton lisäksi saatavissa on Visio-katto, jossa on kattoikkuna korkealle kuormausta varten sekä matala katto, jolla päästään pienimpään kokonaiskorkeuteen. Ohjaamonjousitus on saatavissa lisävarusteena normaalille korkeudelle asennettuun ohjaamoon.
Hydrauliikka Uusissa MF 5600 -sarjan traktoreissa on vakiona tehokas hydrauliikka. Ohjaukseen ja sisäisiin toimintoihin on 33 l/min-pumppu ja ulkopuoliseen hydrauliikkaan 58 litran pumppu. Lisäksi on saatavissa yhdistetyn virtauksen hydrauliikka, jolloin ulkopuoliseen käyttöön on 58+42=100 litraa minuutissa ja 33 litraa minuutissa sisäisiin toimintoihin. 100 litran virtaus minuutissa ulkopuoliseen hydrauliikkaan tuo etukuormainkäyttöön todellista ripeyttä, ja moottorin kierrokset voidaan pitää alhaisina, jolloin säästyy polttoainetta. Yhdistetyn virtauksen 42 l/min-pumppu voidaan ottaa
T-mallisesta kahvasta hallitaan kaikki vaihteet ja takana näkyvillä rullilla hoidetaan vaihteistoautomatiikan säädöt.
pois päältä sähkönapilla silloin, kun suurta virtausta ei tarvita, joten öljyä ei pumpata turhaan ja polttoainetta säästyy. Yhdistetyn virtauksen järjestelmässä 58 l/minpumppu käyttää nostolaitetta, joten siitä on saatu entistä nopeampi. Nostolaite myös toimii vaikka yhdistetty virtaus on kytkettynä. Kun traktoriin tilataan tehtaalta kuormaajan sovitteet ja hydrauliikka, tulee kuormaimen hallintaan tehdasasennettu joystick, joka on markkinoilla ainutlaatuinen. Siitä löytyy kuormaimen hallinnan lisäksi myös painikkeet suunnan ja vaihteiden vaihtoa varten, etupuolella on lisäksi painike vedon vapauttamista varten. Lisäksi löytyvät painikkeet kuormaajan lisähydrauliikoiden aktivointiin. Massey Ferguson on jälleen vienyt kompaktin kuormaintraktorin ominaisuudet uudelle tasolle. r
MF5600-sarja
Nimellisteho Maksimiteho Maksimi Malli Moottori @2200 r/min (hv) @2000 r/min (hv) vääntö (Nm) MF 5608
3,3 l
MF 5609
3,3 l
MF 5610
3,3 l
80
Vakiorenkaat
85
363
16.9R34&13.6R24
90
95
405
16.9R34&13.6R24
100
105
413
16.9R38&13.6R28
11
Pitkästä ulottuvuudesta on hyötyä, ja Scorpiota käytetään myös lumiurakoinnissa talvella.
Scorpionilla
ulottuvuutta Helmikuussa Vesa Eroselle tuli uusi kurottaja, Claas Scorpion 9040 Plus, joka on mallisarjan suurin kone. Edellinen kone alkoi käydä pieneksi. Eronen odottaa Scorpionin täyttävän samat laatukriteerit kuin tilan muut Claas-koneet. Scorpion tulee palvelemaan uutta isäntäänsä noin 2 000 tuntia vuodessa sekä omassa navetassa että urakointia tehdessä. TEKSTI ja KUVAT Seppo Nykänen
V
Liperistä tunnustautuu Claas-mieheksi. Viimeisin hankinta on Claas Scorpion -kurottaja. Kurottajan vaihto tuli ajankohtaiseksi, kun entinen alkoi käydä hieman pieneksi. Claasiin Vesa päätyi kovilla odotuksilla. Vuodessa ajoa tulee paljon, joten Claasin laatu houkutti. Aikaisemmin taloon on hankittu Claasin Jaguar-silppuri ja Tucanopuimuri. – Kumpaankin olen ollut tyytyväinen, joten oletuksena on, että Scorpion on samaa laatua. Muitakin merkkejä oli harkinnassa. Tunteja kertyy lähes 2 000 vuodessa, joten toimintavarmuus on erittäin tärkeässä roolissa. Aikaisemmilla koneilla olemme ajaneet 3 500– 4 000 tuntia, mutta tällä on tarkoitus ajaa pidempään, hän sanoo. Claas Scorpion 9040 Plus on mallisarjan suurin kone, moottori ESA ERONEN
12
teho on 103 kilowattia ja painoa on 9 000 kiloa. Moottori on poikittain koneen oikealla puolella pyörien välissä. Scorpiossa on selvästi ajateltu huollettavuutta, sillä kaikki huoltokohteet löytyvät helposti konepeiton alta. Rasvanipat on koottu yhteen paikkaan, eikä koneen alle tarvitse mennä missään vaiheessa. Puomin päässä olevat rasvauskohteet ovat luonnollisesti erillisillä nipoilla.
Hyvä näkyvyys Ohjaamosta näkee ulos todella hyvin, tuulilasi kaareutuu katoksi ja sivut ovat myös lasia. Vetokoukulle on järjestetty peili. Koneen toimintoja hallitaan yhdellä käyttövivulla, jossa on ajo ja kuormaajan käyttö. Hydrauliikan hallintaan on kaksi järjestelmää: kuormaustoiminto, kun työnopeus on tärkeintä sekä kasaustoiminto, kun tehdään tark-
kaa pinoamistyötä. Hydrauliikka näkyi olevan melko tarkka, Vesa nappasi rehukasan vieressä olevan lapion rehutalikon piikillä ja siirsi sen pois tieltä.
Heti töihin Haastattelua tehtäessä kone oli melko tuore tapaus: sillä oli ajettu puoli tuntia aikaisemmin alas lavetilta. Käyttöön kone joutui heti. Ensimmäiseksi tietysti ruokittiin eläimet ja seuraavana päivänä vuorossa oli lumenkuormausurakka kylällä. Eronen käyttää kurottajaa monipuolisesti ympäri vuoden. Pääasiallisin käyttö on navetalla ja kesällä rehusiiloilla, iso osa töistä kertyy myös urakointipuolella. Koneeseen on valmiina hyvä valikoima työlaitteita. Vesa otti koneeseen Volvon pikakiinnityslaitteen, koska kaikissa työlaitteissa on sellainen ennestään. MAATILAN PIRKKA 2•2013
T YÖKONE
Hydrauliikka on tarkka. Lapio tarttui piikkiin kertayrityksellä.
– Tämä on meillä kolmas kurottaja, eikä ole tullut mieleen vaihtaa toisentyyppiseen koneeseen. Toki pyöräkuormaajallakin on puolensa, mutta kurottaja on ainakin meillä käytännöllisempi, koska työtehtävät vaihtelevat niin paljon. Hankintapäätöstä tehtäessä tärkeimpinä kriteereinä Vesa sanoo olleen Claasin pidempi runko ja noin 1,5 tonnia suurempi oma paino kuin entisessä. Ulottuvuutta on yhdeksän metriä ja nostotehoa neljä tonnia. Nostopuomi on yksiputkinen, sitä Vesa pitää myös tärkeänä. – Rakenne on yksinkertainen ja helppo huoltaa, hän sanoo. Tässä on tuota ulottuvuutta yhdeksän metriä, mutta meillä suurin osa töistä tehdään alle 7,5 metrin ulottuvuudella. Ajatuksena on, että puomi kestää paremmin, koska sillä ei työskennellä koko ajan täydellä ulottuvuudella, liukupalojen vaihtotyötä on harvemmin. Täydellekin ulottuvuudelle on toki käyttöä, esimerkiksi rehusiilon päältä saa lumet pois kauhalla helposti, eikä rehuun sotkeennu lunta. Lumitöissä pystyy työntämään penkkaa edemmäs. Ulottuvuutta on yhdeksän metriä, auman päältä saa kuorittua lumet pois ilman lapiota.
Portaaton koko nopeusalueella Varipower Plus -voimansiirrosta oikea välityssuhde löytyy aina. Nopeus on täysin portaaton 40 kilometrin tuntinopeuteen asti. Siilolla varsinkin on tärkeää, että voimaa löytyy ilman, että nopeudesta joutuu tinkimään. Varipower Plus säätää aina optimaalisen teho-nopeussuhteen. Scorpiossa on alla 500/70R24renkaat. Ne olisivat saaneet olla leveämmätkin, mutta silloin koneen leveys olisi kasvanut ja sitä Vesa ei halunnut. – Tämä on nyt sellainen kompromissi, tulevaisuus näyttää, oliko valinta onnistunut, hän kertoo. Tämänkokoisessa kurottajassa ovat pyörät jo mukavan kokoiset, niillä pääsee liikkumaan pehmeämmilläkin paikoilla. Nelipyöräohjauksen ansiosta iso kone kääntyy ketterästi. Vesan purkaessa rehusiilon rintausta näkyi, että voimaa ja nostotehoa on riittävästi. Melutaso on myös matala eikä voimansiirrosta kuulunut ylimääräisiä valituksia. – Aika näyttää, miten kone soveltuu käyttöömme. Ainakin ensivaikutelma on todella positiivinen, Vesa sanoo. r
Vesa Eronen odottaa uudelta hankinnaltaan, Claas Scorpion 9040 Plussalta paljon.
Claas Scorpion 9040 Plus Nostovoima Nostokorkeus Moottori Teho hv Hydrostattinen ajovoimansiirto Nopeus km/h Hydrauliikan tuotto LS Paino n. Vakiorenkaat
MAATILAN PIRKKA 2•2013
4400 kg 895 cm 4 syl Deutz 140 Varipower 40 150l/min 8600kg 460/70 R24 AG
13
jyväset
Turun Viljelyohjelmailtaan saapui yli sata viljelijää kuuntelemaan asiantuntijoiden esityksiä.
Tulokkaita K-maatalouden kasvinsuojeluainevalikoimiin Mirador 250 SC on monipuolinen ja laajatehoinen tuote kasvitautien torjuntaan. Mirador soveltuu muun mu assa härmän, ruostetautien ja useiden eri lehtilaikkutau tien torjuntaan kaikilla viljalajeilla sekä siemenheinällä, lehtilaikkutautien, härmän, ruosteen ja lehtihomeen tor juntaan herneellä, ruosteen ja laikkutautien torjuntaan pa vulla, mustalaikun ja pahkahomeen torjuntaan ristikukka isilla öljykasveilla. Miradorin tehoaine on atsoksistrobiini. Strobiluriinivalmisteena vaatii seoskumppanikseen toisen tautiaineen resistenssiriskin vuoksi. Voi käyttää tankki seoksissa useimpien rikkakasvi-, tuhohyönteis- ja kasvitau tiaineiden kanssa. Peruna-aineiden valikoima laajeni kahdella uudella tuotteella. Penncozeb DG on uusi ratkaisu perunaruton sekä herukoiden ja karviaisten laikkutautien torjuntaan. Penncozebin tehoaine on mankotsebi, ja sitä on 750 gram maa kilossa. Perunaruton torjunnassa tämä tehokkaasti toimiva aine ruiskutetaan ensimmäisen kerran kasvuston sulkeutuessa, toisen ja kolmannen kerran noin kymmenen vuorokauden välein. Käyttömääränä Penncozebille suosi tellaan kahdesta kolmeen kiloa heh taarille sekoitettuna 400 litraan vettä. Leimay on uutuusvalmiste perunaruton torjuntaan. Sen te hoaine on amisulbromi. Torjunta Leimaylla aloitetaan kehitys asteen ja ruttopaineen mu kaan, kuitenkin suositellaan ennen kasvuston sulkeutu mista. Sopii perunaruton tor juntaohjelman keski- ja loppu vaiheeseen. Muista myös tuttu ja te hokas perunaruttoaine Ty fon, jolla on nyt vain uusi nimi Consento. Se on Petlan rutto kokeiden menestyjä, joka so pii torjuntaohjelman ensim mäisiin ruiskutuksiin kovassa ruttopaineessa.
14
Hyvälaatuiselle viljalle riittää kysyntää Turun K-Maataloudessa järjestettiin tammikuun lopussa perinteinen Viljelyohjelmailta. Tapahtumaan saapui yli sata varsinaissuomalaista viljelijää kuuntelemaan asiantuntijoi den esityksiä muun muassa menneen vuoden satotulok sista, viljan hintakehityksestä sekä K-Maatalouden viljely sopimuksista. Illan ohjelmaan kuului myös esitys Clearfield-tuotanto menetelmästä, jossa yhdistyvät satoisa kevätrypsilajike ja sille räätälöity laajatehoinen rikkakasvien torjunta-aine. Tilaisuudessa Rautakeskon viljakaupan tuotepäällikkö ILKKA PEKKALA arvioi, että maailman matalahkojen vilja varastojen ja tulevan kasvukauden sään takia viljan hinta muutokset voivat olla kaudella 2013/14 suuria. – EU:n viljelyalat kasvavat, mutta sää ratkaisee tietenkin lopullisen tuotannon. Hyvälaatuiselle vehnälle, kauralle ja ohralle riittää ainakin kysyntää. Mutta pitää muistaa muun muassa se, että märän kauden jäljiltä pelloilla on paljon _ hometoksiineja sisältäviä kasvijätteitä. Ne on kyettävä hal litsemaan esimerkiksi muokkaamalla ja kylvämällä lohkolle eri viljalajia, Pekkala totesi. Illan puheenvuorot herättivät myös keskustelua. Paimi olainen isäntä JARNO TUOMINEN, kyseli asiantuntijoilta lisä tietoja niin kasvinsuojeluaineiden tehoista kuin globaalista viljabisneksestä. – Maanviljelijä tarvitsee nykyään valtavasti tietotaitoa, jotta hän osaa tehdä oikeita ratkaisuja. Tästä tilaisuudesta sai hyvää informaatiota. Tärkeää oli tietenkin myös sosi aalinen puoli – on aina hyödyllistä nähdä muita vil jelijöitä ja vaih taa kuulumi sia, Tuominen kertoi. TEKSTI JA KUVAT Matti Välimäki
Jarno Tuominen koki, että tilaisuudessa sai hyvää informaatiota.
MAATILAN PIRKKA 2•2013
Kasvintorjunnalla satovoittoja Viljelijän näkökulmasta normaalikesä voi olla hankalasti määriteltävissä, mutta kun katsoo viime kesän lämpö- ja sadetilastoja, liikkuivat ne lähellä pitkän ajan keskiarvoja K-maatalouden Koetilalla Hauholla. Siellä testataan viljely ohjelmatoimenpiteiden vaikutuksia lajikkeiden satopoten tiaaliin. – Kasvinsuojelun tuoma hyötykin lienee lähellä keski arvoa, tutkija PAAVO AHVENNIEMI toteaa. Kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa myös torjuntaruis kutuksen teho oli hyvä ja torjuntakäsittelyt toivat merkit tävän sadonlisän. Hauhon viljelyohjelmakokeissa Tooler-tankkiseoksilla saatiin parhaimmillaan 24 prosentin sadonlisä, kun runsas rikkakasvusto saatiin hävitettyä. Comet Pron tankkiseokset Prosaron tai Juventuksen kanssa torjuivat taudinaran kevä tohran pistelaikun. Sadonlisä oli parhaimmillaan yli 27 pro senttia verrattaessa käsittelemättömään koeruutuun, jossa ruiskuttamaton ohra pakkotuleentui ennen aikojaan. Erityisesti Clearfield-tuotantomenetelmä torjui rikka kasvit loistavasti. Menetelmällä katosivat myös kaikki rypsin sekaan kylvetty kaura sekä juolavehnä. Aurea CL -kevätrypsi tuotti Clearfield-menetelmällä viljeltäessä kol manneksen enemmän satoa verrattaessa joko käsittele mättömään koeruutuun tai muilla torjunta-aineilla käsitel tyyn verrokkiruutuun.
Tiesitkö, että... suomalaisten maatilojen saamat tuottajahinnat nousivat viime vuoden lopulla 16 prosenttia edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna. Jos turkistaloutta ei oteta huomioon, kasvu oli 13 prosenttia. Parhaiten pärjäsivät siipikarja-, vilja- ja maitotilat sekä kasvihuoneyritykset. Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksen MTT:n laskemien tulosennusteiden mukaan keskivertotilan liikevaihto oli viime vuonna 133 000 euroa. Siitä EU:n ja Suomen valtion maksamien tukien osuus oli runsas kolmannes.
Osta nyt TR190 viljavaunu - maksa joulukuussa 2013! Multiva TR 190 Farmer
• Kantavuus 15 tonnia, lavan tilavuus 19 m3 • Koko perävaunun rakenne laadukasta Ruukin terästä • 2-napajarrut ja hydr. takalaita vakiona • 550/45-22,5 -renk. (kuva eri renk.)
Rullapeite TR 190 vaunuun • Turvallinen ja helppo käyttää • Tilavuus rullapeitteellä 21 m3
LISÄETUNA uuden TR190 ostajalle rullapeite hintaan
1.430 € Raj.erä!
Multiva TR190
14.550,alv 0% + toim.kulut
K-MAATALOUS
PALVELUKSESSA
Reilu palaute ja asiantuntevat asiakkaat ovat Anna Maria Pääkön myyntityön suola.
Luottamus syntyy
ajan kanssa TEKSTI ja KUVA Eeva-Kaisa Pulkka
N
ilsiäläinen ANNA MARIA PÄÄKKÖ toteutti haaveensa opiskelusta aikuisiällä vil jeltyään ensin 15 vuotta kotitilaansa Etelä-Savossa. Kuopion kauppatieteel lisen ovet avautuivat reilu kymmenen vuotta sitten. Heti valmistumisen jälkeen kaikki loksahti koh dalleen, kun Nilsiän K-maataloudessa oli auki osastovastaavan paikka. – Pystyin yhdistämään tässä työssä aiemman kokemuksen ja tuoreen koulutuksen, työ oli lä hellä kotia ja kotona pieni poika, Pääkkö peruste lee. Muuta koulutusta vastaavaa työtä olisi joutu nut etsimään kauempaa kotoa. Eikä Pääkkö ole uravalintaansa katunut. – Työ on vaihtelevaa ja mielenkiintoista, kaikki päivät ovat erilaisia. Lisäksi meillä on hyvä työ porukka, hän kehuu. Talvisena maanantaiaamuna myymälässä on rauhallista, rautaosastolta haetaan pieniä remonttitarpeita ja Pääköltä kysellään moottori kelkan kokoista peräkärryä. Puhelimessa Pääkkö miettii asiakkaan tilalle sopivia rehuja ja ruokin taa. Koulutettu nainen otettiin maatalousmyyjänä hyvin vastaan, eikä asiantuntemusta tai osaa
16
mista ole juuri kyseenalaistettu muutamaa ”eikö täällä ole oikeaa myyjää” -kommenttia lukuun ot tamatta. – Ehkä siinä oli hieman kuherrusaikaakin, mutta asiakkaat tottuivat huomatessaan, ettei se tuosta mihinkään lähde, Pääkkö nauraa. Tukea on tullut niin asiakkailta kuin sidos ryhmäkumppaneiltakin. – Luottamus syntyy, kun tekee vilpittömästi parhaansa. Jos asiakas ei pärjää, emme mekään pärjää, olemme samassa veneessä samaan suun taan menossa. Meidän on tuotava lisäarvoa asi oille ja oltava nöyriä. Maatalouskaupassa luodaan pitkiä asiakassuhteita, joissa luottamus syntyy ajan kuluessa. Kun asiakas tulee kyselemään tai ostamaan tuotetta, tietää hän siitä jo paljon ja usein myy jää enemmän. Pääkkö kertoo sen vaativan myy jältä paljon mutta tekevän työstä myös mielen kiintoisempaa. – On hyvä, että asiakkaat antavat reilusti pa lautetta, sillä se on meidän kehittymisemme edel lytys. Ja vuorovaikutukseenhan tässä pyritään. Kauppaa tehdään ihmiseltä ihmiselle, vaikka mo lempien takana onkin yritys. r
ANNA MARIA PÄÄKKÖ TYÖ: Osastovastaava Ruotsalainen Oy Nilsiän K-maatalous KOULUTUS: Kauppatieteen maisteri PERHE: Mies ja alakouluikäinen poika HARRASTUKSET: Hiihto, golf ja muu liikunta, lukeminen sekä metsänhoito
MAATILAN PIRKKA 2•2013
Musti-lehmä sai pronssia
<VINKKI! Neutox – Tehokas rehujen homemyrkkyjen torjuja Homemyrkkyjä voi muodostua viljaan jo pellolla tai varastossa jos vilja pääsee kostumaan. Eläimet voivat saada homemyrkkyjä viljasta valmistetun rehun mukana. Kuumennus tai prosessointi ei tuhoa homemyrkkyjä ja rehussa voi esiintyä yhtä aikaa useita homemyrkkyjä. Herkimpiä ovat siat, hevoset ja nuoret eläimet sekä lypsylehmät. Neutox on uudenlainen yhdistelmä homeiden ja homemyrkkyjen torjunnassa käytettyjä tehoaineita. Suositeltu annostus: Ennaltaehkäisevästi 0,5 kiloa rehutonniin, saastuneen viljan käsittelyssä 1–2,5 kiloa rehutonnia kohden. Neutox on Biofarm Oy:n tuote.
Heli ja Jarmo Pirisen tilan Musti-lehmä palkittiin Joseran järjestämässä kilpailussa elinikäisen tuotoksen sarjassa. Musti-lehmä sai kilpailussa pronssimitalin huikealla 110 578 kilon maitotuotoksella. ”Long live the cow!” oli Joseran järjestämä kansain välinen kilpailu, johon tuli osallistujia ympäri Euroopan. Kaikilla osallistujilla piti luonnollisesti olla ruokinnassa Jo seran rehuja. Pirisen tilalla on ollut käytössä Joseran Pan sen Pilot –erikoisrehu jo lokakuusta 2011 alkaen. K-maatalouden valikoimista löy tyvä Pansen Pilot -täydennysrehu sisältää runsaasti elävää hiivaa, joka lisää maidontuotantoa ja nostaa maidon valkuais- ja rasvapitoisuutta. Pirisen tila on tehnyt tärkeää yhteistyötä Kmaatalouden kanssa toi miessaan yhtenä Pansen Pilotin testitilana lois tavin tuloksin. Kilpailun tulos julkistettiin juhlal lisesti Eurotier 2012 -näyt telyssä Hannoverissa mar raskuussa. Musti sai pronssia huike alla 110 578 kilon maito tuotoksella.
Punnittua tarkkuutta! BOGBALLE L2W BASE 2050L vaakamalli
Kuivalannan tarkkuuslevitykseen
BOGBALLE L1 PLUS
• Peltokantavuudet 8 tn, 10 tn, 12 tn ja 14,5 tn • Triton 75, 95 ja 120 yhdet isot pyörät ja 150TR:ssä jousitettu teliakseli • Triton 120 nyt myös isoilla 28,1 R- 26 renkailla • Ylös asti avautuva hydraulitoiminen peräportti
• Uusimmalla Calibrator Zurf ohjaimella - oleelliset tiedot silmäyksellä • Tilav. 2050 L = 3 suursäkkiä, työleveydet 12-18 m tai 20-24 m • Automaattikalibrointi: täytä ja aja - vaaka tarkistaa ja korjaa kalibroinnin • Ohjaimessa USB liitin: helppo tiedonsiirto ja ohjelmistopäivitys muistitikulla • Säiliötilavuus 1425 L, tilaa reilusti 2 suursäkille • Levitysleveys 10 - 16 m, Hydraulinen syötönsulku
BOGBALLE L2 PLUS
• Säiliötilavuus 2050 L - reilusti kolmelle suursäkille • Levityslev. 24 m saakka, • Hydraulinen syötönsulku
BOGBALLE M2 BASE ja M2 PLUS • M-sarja, max kuudelle sursäkille • Levitysleveydet 42 m:n saakka
L1 Plus
3.670,alv 0% + toim.kulut
TRITON levitysvaunut
Uutuus! Triton 75 - 8 tn peltokantavuudella alk. 21 990 € (alv 0%)
sis. kansipressun
LAME Imupainevaunut • 4700, 5800, 6800, 7900, 10000 ja 12000 l • LAME imupaine-vaunut täyttävät sekä Kone- että Painelaitedirektiivien tiukat vaatimukset
Hinnat voimassa huhtikuun 2013 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Osa tuotteista mahd. toimitusmyyntinä.
K-MAATALOUS
jyväset
Avajaisia juhlimassa vasemmalta lukien Jyväskylän konemyyjä Tuomo Pöntynen, Konekeskon maatalouskoneiden linjajohtaja Jukka Keltto ja myyntipäällikkö Arto Hukka.
Uusissa tiloissa myös osa esittelykoneista on sisätiloissa.
Konekeskolla uudet tilat Jyväskylässä Konekesko Oy on keskittänyt kone myynnin, varaosamyynnin sekä huoltotoiminnot Jyväskylässä yh teen toimipisteeseen. Uudet toimi tilat sijaitsevat Seppälänkankaan kaupunginosassa, osoitteessa Lau kaantie 24. Konekesko juhli uusien toimi tilojensa avajaisia Jyväskylässä 31. tammikuuta liki sadan kutsuvieraan kanssa. Uudet tilat ovat pinta-alaltaan noin 700 neliömetriä, joka on kokonai suudessaan lämmintä tilaa. Käyttöön tilat ovat tulleet jo joulukuussa. – Haluamme tällä toimenpiteellä parantaa entisestään asiakaspalvelua Jyväskylän ja Keski-Suomen alueella, sanoi Konekeskon myyntipäällikkö ARTO HUKKA avajaisissa.
Tiloissa toimivat traktori- ja puimurimyynti, maanrakennuskone myynti, sekä näiden koneiden vara osamyynti ja huoltotoiminnot. Uutena toimintona Jyväskylässä Laukaan tiellä tulee olemaan myös Still-truk kien huolto. – Tulemme panostamaan en tistä enemmän myös traktorien sekä leikkuupuimurien että maatalous työkonevaraosien ja edustamiemme maansiirto-, ympäristö-, ja kiinteistö koneiden varaosapalveluun, kertoi Hukka. Merkkivaraosien lisäksi uusissa -toimitiloissa panostetaan eri konei den lisävarusteisiin sekä konetarvik keisiin. Myös voiteluainekauppa on yksi painopistealue. Lisäksi palveluja
tarjotaan alueen sopimushuoltajille, joista kaikki jatkavat Konekeskon so pimushuoltajina myös muutoksen jäl keen. Nyt asiakkaat saavat kaikki tar vitsemansa palvelut keskitetysti sa masta paikasta, oli kyseessä sitten koneen osto, varaosien hankinta tai koneen huoltoon liittyvä asia. Uusissa tiloissa myös osa esittelykoneista on sisätiloissa. Uutuutena avajaisissa oli esillä Weidemann-pienpyöräkuormaajat ja -kurottajat sekä maatalouskäyttöön että kiinteistöhuoltoon.
200-tonnari Jella-lehmä on ensimmäisenä Suomessa ylittänyt maagisen 200 000 kilogramman maitorajan. Pian 18 täyttävä pielavetisen Maatalousyhtymä Jauhialan holstein-rotuinen Jella rikkoi Suomen ennätyksen jo kaksi vuotta sitten, mutta 15.2.2013 siitä tuli Suomen ensimmäinen 200-tonnari. Koko maailmastakaan ei löydy kuin muutama 200-tonnari.
18
MAATILAN PIRKKA 2•2013
MAALISKUUSSA Öljynkeräysastia 15 litraa Tukevaa muovia. 500889261
Suursäkki 1000 kg Koko 90 x 90 x 125 cm. Sisäpinta muovilaminaattia. 4 nostolenkkiä. Ylä- ja alaventtiili. 1000 kg/SF5:1. 500960664
1000
Hengityssuojain 5311 FFP3-V, 10 kpl/ltk
Majakka joustovarrella 12 V
P3-luokan hengityssuojain, ventiilillä maatalouden tarpeisiin. Muotoutuu kasvojen mukaan miellyttävästi ja tiiviisti.
Sisältää polttimon Tappikiinnityksellä.
890
/kpl
24
/kpl
Etu -33 %
500809775
500849121
2690 /kpl
90
Hinta ilman K-Plussa-korttia 15,-
Kumisaapas, musta Uutuus! Kontio Classic Aitaan kiinnitettävä Aito ja alkuperäinen, suomalaiseen kaukalo 50 l
/ltk
Uutuus!
Kuulosuojain Sync Digi radio
Uutuus!
Koukkuvaaka 1,5 tn
Digitaalinen AM/FM radiokuulonRipustettava digitaalinen koukkuvaaka suojain LCD-näytöllä (OCS-1500). Kiinnityslenkki ylhäällä ja nostokoukku alhaalla. 10 kanavapaikan ja 500983836 äänenvoimakkuuden muisti. Liitäntä MP3-soittimelle. Toiminta-aika 110 h.
jalkaan suunniteltu kumisaapas Mitat: 23,5 x 35 x 121 cm. Kiristysremmi, heijastin- 500948050 nauha. Kestävä ulkopohja, joka ei kerää likaa. Useita eri kokoja.
500890445
46
5900
90
/kpl
/pr
7990
39000
Rengassokka 9,5 mm (50 kpl/pss)
S-piikin kärkiterät (25 kpl/pkt)
/kpl
/kpl
Tarjoukset (sis. alv) ovat voimassa maaliskuun 2013 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.
HUHTIKUUSSA Istuinsuoja K-Agro
Vetovarren tappipari 28 x 130 mm
Yleismalli. Sopii autoon tai traktoriin.
Pakkaus sisältää kaksi kappaletta tappeja.
500806549
500649780
500784576
790
890
/kpl
Turvasaapas Dunlop Puroford+
PU-materiaalista varvas- ja naulaanastumissuojalla. Kulutusta kestävä PU/ TPU -pohja. Öljyjä ja kemikaaleja kestävä, suojausluokka S5. Useita eri kokoja.
59
00 /pr
990
/pr
Etu -20 % Hinta ilman K-Plussa-korttia 9,90
Etu -17 % Hinta ilman K-Plussa-korttia 12,-
Akkukäyttöinen tankkauspumppu
Verkkopaimen Olli 1000
12 V, 18 A, 40 l/min. Pakkaus sisältää pumpun, pistoolin, 4 m letkun, 2 m imuletkun ja messinkisuodattimen. 500707401
145
00 /kpl
Tarjoukset (sis. alv) ovat voimassa huhtikuun 2013 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.
www.k-maatalous.fi
4300
/pss
Etu -11 % Hinta ilman K-Plussa-korttia 10,-
Mitat: 6 x 38 x 210 mm. Pakkaus sisältää pultit ja mutterit. Pahvilaatikossa. 500750019
5 joulen iskuenergia riittää pitkissäkin aidoissa. Täydelliset testitoiminnot ja graafinen Olli-infonäyttö. 500830303
380
00 /kpl
/pkt
Etu -12 % Hinta ilman K-Plussa-korttia 49,-
S-piikki 10 x 45 mm Sopii mm. Potilaäkeisiin. 500682609
2390 /kpl
Suursäkin tyhjennysventtiili Pikalukituksella varustettu putkiosa. 500933282
6490 /kpl
K-MAATALOUS
Yara N-sensorin avulla typpilannoitus on tarkkaa.
Pidä huolta pelloistasi Riittämättömällä ja yksipuolisella lannoituksella satoisten lajikkeiden satopotentiaalia ei voida hyödyntää. Viljavuustutkimusta hyödyntämällä pääsee tarkkaan, kannattavaan ja ympäristöystävälliseen lannoitukseen. TEKSTI Anne Kerminen KUVAT Annaleena Ylhäinen
20
MAATILAN PIRKKA 2•2013
VILJELYOHJELMA
Multamaat ovat yleensä viljavia, mutta kun tullaan turvemaille, lähes kaikista ravinteista saattaa olla pulaa.
S
UOMEN PELTOJEN VILJAVUUS
on kääntynyt laskuun. Syynä on liian yksipuolinen ja riittämätön lannoitus satotasoihin nähden. Erityisen huolissaan tulee olla fosforipitoisuudesta, jonka lasku näkyy selvimmin huonoimmissa luokissa. Alhainen valkuainen on säännöllinen ongelma viljakaupassa. Satoisat lajikkeet tarvitsevat reilun typpilannoituksen, kun kasvukausi on suotuisa. Suuri sato käyttää runsaasti ravinteita, joten lannoitus pitää suunnitella lohkon satotason mukaan. Jokaisen tilan työpöydän laatikossa on tärkeä täsmäviljely MAATILAN PIRKKA 2•2013
työkalu – viljavuustutkimus. Sitä hyödyntämällä on mahdollista päästä tarkkaan, kannattavaan ja ympäristöystävälliseen lannoitukseen. Viljavuustutkimusta uusittaessa on helppo ottaa myös hivenmääritykset ainakin suurimmilta lohkoilta. Mikäli viljelyssä on öljykasveja, sokerijuurikasta tai muita erikoiskasveja, normaalin hivenpaketin lisäksi on syytä tutkia myös boorin määrä. Valmiin tutkimustuloksen analysointi on helppoa. Maalaji ja multavuus kertovat lohkosta paljon. Savisuus ja vähämultaisuus edellyttävät viljelijältä oikea-aikaista ja kevyttä muokkausta, ja märällä pellolla liikkumista pitää varoa kaikin keinoin. Uusintaojitus on paikallaan, jos vesi jää herkästi seisomaan pellolle. Karkeilla kivennäismailla haasteena on kuivuus ja ravinteiden huuhtoutuminen. Apua saa kasvattamalla orgaanisen aineen määrää pintakerroksessa, ja lisäämällä maan ravinnevaroja esimerkiksi Yara Biotiitillä. Siitä vapautuu tasaisesti kaliumia seuraavan 4–5 vuoden ajan kasvin käyttöön, ja samalla maan pH kohoaa hillitysti ja saadaan kalsiumia pidättämään fosforia kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Multamaat ovat yleensä viljavia mutta turvemaille tultaessa lähes kaikista ravinteista saattaa olla pulaa. Vain viljavuustutkimus kertoo tällöin, mikä tilanne pellolla on. Maan multavuutta kannattaa vaalia. Eloperäinen aines sitoo ravinteita ja vapauttaa niitä hallitusti kasvien käyttöön. Multavassa maassa kosteus säilyy pidempään, ja kasvien juuret kehittyvät reheviksi tavoittaen tehokkaasti sekä veden että ravinteet. Olkien muokkaus pellon pintakerrokseen lisää tehokkaasti maan multavuutta, ongelmalohkojen hoitoon suositellaan kahden vuoden viherkesantoa tehokuurina.
Kalkkia kaikille Viljan ja nurmenviljelyssä kalsiumja magnesiumlannoitus hoituvat tavallisesti kalkituksen yhteydessä. Peltojen säännöllinen kalkitus on koko ravinnetalouden perusta. Se varmistaa kasvin ravinteiden saantia ja parantaa samalla maan elävyyttä ja mururakennetta. Hyvin kalkitussa maassa viihtyvät sekä kastemadot että viljelykasvit. Vähintään viiden vuoden vuokra sopimuksissa vuokraajan kannattaa kalkita pellot vuokra-ajan alussa. Näin saadaan hyvät sadot ja pellon kasvukunto säilyy.
Fosforia ja kaliumia tarpeen mukaan Fosfori- ja kaliumlannoitus on helppoa. Viljavuusluokka kertoo maan ravinnetason, ja sen perusteella tehty lannoitussuunnitelma varmistaa ravinteen saannin. Hyvillä satotasoilla on tärkeää muis-
Yara Megalab näytteenottotarvikkeet.
21
Seppo Vätin periaate on että kasville pitää antaa kaikkea mitä se tarvitsee.
Kaikkea mitä kasvi tarvitsee SEPPO VÄTIN tapaa kesällä pellolta. Kasvustoista tehtyihin havaintoihin
perustuvat kasvinsuojelu- ja lannoitustoimenpiteet varmistavat kasvusto jen hyvinvoinnin ja hyvän sadon. Yhdessä viljelijöiden kanssa tehdyt kier rokset tahtovat venyä yömyöhään, sillä kiinnostavaa nähtävää riittää joka lohkolla. Samalla tulee varmistettua, kuinka Sepon ja taustatiimin talvella tekemät kasvinsuojelu- ja lisälannoitusreseptit ovat toimineet käytän nössä. Yara Megalab -kasvianalyysiä Seppo pitää hyvänä uutuutena. Sen avulla saa varmistettua, mitä ravinteita pitää lisätä kasvukaudella, jotta saadaan paras mahdollinen sato. Tasapainoisesti lannoitettu kasvusto pystyy selviytymään paremmin haastavista kasvuoloista ja sitä uhkaa vista kasvintuholaisista. Seppo Vätti on tuttu mies KM-lehden satokilpailuista. Menestystä on tullut vuosittain, ja Sepon hallussa on ohrien satoennätys vuodelta 2008, hulppeat 9 499 kiloa hehtaarilta. Vätin tilalla periaatteena on, että kas ville pitää antaa kaikkea, mitä se tarvitsee. Käytännössä, jos kasvusto näyttää normaalin väriseltä, Seppo lähtee ruiskuttamaan lisää hivenravin teita ja rikkiä. Kasvuston pitää olla tummanvihreää ja siinä on oltava niin paljon terveitä lehtiä, että maa ei näy. Silloin kaikki auringonvalo tulee käytettyä hyödyksi. Päätyönään Seppo Vätti tekee maatalouskauppaa Eurassa K-maata lous Lammelassa. Asiakkaat ovat oppineet luottamaan myyjänsä neuvoi hin omalla tilalla saavutettujen näyttöjen kautta. – Pyydän viljelijää tuomaan viljavuustutkimuksen mukanaan, jotta näen, mitä lannoitetta hän todella tarvitsee, Seppo kertoo. Niinpä Sepon myymistä lannoitteista yli puolet on hivenpitoisia Vilje lyohjelmalannoitteita. Satakunnassa mangaanin, sinkin ja kaliumin puute ovat yleisiä. – Viljelijän kannattaa panostaa 25–30 euroa kalliimpiin lannoitteisiin ja näin varmistaa, että kasvu alkaa rehevänä keväästä lähtien, Seppo sanoo. Yara Biotiittia hän suosittelee yleisesti täydentämään peltojen alhai sia kalium- ja kalsiumvaroja. Homma toimii niin kuin on suunniteltu, Vätin tilan Yara Megalab -kasvianalyyseissä ei ollut puutetta mistään ravin teesta.
22
Hyvin kalkitussa maassa viihtyvät sekä kastemadot että viljelykasvit. taa käyttää fosforin satotasokorjausta, jotta fosforia ei ryöstettäisi maasta. Erityisen tärkeää tämä on muistaa tyydyttävissä ja sitä heikommissa viljavuuksissa – kerran putoamaan päässyttä fosforiluokkaa ei enää käytännössä pysty nostamaan, ja satotaso laskee. Kasvin fosforinotto on suurelta osin riippuvainen maan fosforitilasta, ja vuosittain annetusta lannoitefosforista päätyy heti kasvustoon vain 15–20 prosenttia. Pääosan fosforista kasvi ottaa juurillaan maahan sitoutuneista fosforivaroista.
Rikki syyniin Rikkilannoituksen tarve on selvin muutos viimeisen 25 vuoden aikana ravinnerintamalla: Rikkilaskeutumien ajasta on tultu rikin puutteen aikaan, joka näkyi viime keväänä selvästi useilla pelloilla, joiden kasvusto oli vaaleaa ja kehitys hidastui selvästi. Kasvin kasvu pysähtyy, jos ravinteita ei ole saatavilla. Näin käy kun rikin puute estää typen hyväksikäytön. Jos viljavuustutkimuksessa rikki on punaisella, tarvitaan normaalia suurempaa rikkilannoitusta, kuten YaraBelasarjan tuotteita. Vihreillä viljavuusleimoilla YaraMila-sarjan tuotteiden rikki riittää hyvään kasvuun.
MAATILAN PIRKKA 2•2013
miä Jyrsi na va saata vään ke vielä le ! töil
Hivenet varmistavat hyvän kasvun Punaiset hivenravinneleimat kannattaa ottaa tosissaan. Hiven ravinnepuutteet alentavat satoa salakavalasti erityisesti kuivina vuosina. Hivenlannoitukseen on useita mahdollisuuksia. Tilanteessa, jossa maasta puuttuu useita ravinteita, kannatta hivenlannoitus tehdä hivenpitoisella YaraMila- tai Viljelyohjelmalannoitteella, sillä ne varmistavat hiventen saannin heti kasvun alussa. Lehtilannoituksen aika on sitten, kun kasvusto peittää maan ja lehtilannoite tavoittaa kasvin tehokkaasti. YaraVita-sarjan lehtilannoitteissa on eri kasvien tarpeisiin suunniteltuja usean ravinteen seoksia: viljoille, öljykasveille ja perunalle omansa. Niitä on mahdollista käyttää myös ristiin kaikille kasveille. Varsinaisiin yhden ravinteen puutostiloihin on suunniteltu muun muassa YaraVita Mantrac Pro ja YaraVita Bortrac 150.
Lisätarkkuutta N-Sensorilla ja Megalabilla
Erikoiskasvien viljelyyn, viherrakentamiseen, puutarhoille ja perinteiseen viljelyyn MASCHIO tasojyrsimet • 3 ja 4 m työleveyksillä, 90-180 hv traktoreille • Eri olosuhteisiin soveltuvat jälkivarusteet
MASCHIO kelajyrsimet
Uusi tekniikka tuo lisämahdollisuuksia tarkkaan lannoitukseen. Typpilannoituksen tarkentaminen on täsmällistä ja helppoa Yara N-Sensorin avulla. Yara N-Sensor on tehokas laite, ja se sopii erinomaisesti urakoitsijan työkaluksi tai muutaman tilan ”kimppakoneeksi”. Täsmentämällä typpilannoitus oikeaksi lohkon eri osiin, saadaan sadon laatu tasaiseksi, mikä alentaa korjuu- ja kuivatuskustannuksia. Samalla saadaan lohkolta paras mahdollinen sato kustannustehokkaasti ja panokset kohdistuvat sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Kasvukauden lisälannoituksiin saadaan aivan uusi näkökulma Yara Megalab kasvianalyysillä. Viljojen korrenkasvuvaiheessa otettu näyte paljastaa piilevät ravinnepuutteet ja mahdollistaa räätälöidyn lisälannoituksen lohkokohtaisesti. Viime kesän tulokset paljastivat muun muassa viljoilla yllättävän paljon puutteita niin pääravinteissa kuin hivenissäkin. Ajoissa tehdyillä täydennyslannoituksilla tilanne saatiin kuitenkin korjattua ja hyvä sato tutkituilta lohkoilta. Kasvi analyysin tulosta voi hyödyntää vielä jälkikäteen uutta viljely suunnitelmaa tehdessä. Näytteenotto-ohjeita ja -tarvikkeita saa K-maatalouskaupoista.r
Hivenainemääritys kannattaa ottaa ainakin suurimmilta lohkoilta.
• 1,25-3 m työleveyksillä, 15-170 hv traktoreille • Hyvän leikkauskyvyn ansiosta soveltuvat hyvin myös vanhojen nurmien pinnan rikkomiseen ja viheralueiden muokkauksiin • SC sobra 300 kierteisillä terillä on omillaan perunapeltojen muokkauksessa U-malli: Erikoisviljelyyn, viherrakentamiseen ja pieneen tarpeeseen.
Nyt erä erikoishintaan!
Maschio U205
4-nopeuksinen kelajyrsin
Raj erä!
3.690,alv 0% + toim.kulut
Kustannustehokas ratkaisu luomu- ja karjatiloille MASCHIO Nina 3 m Nurmien suora-/paikkauskylvöön • Kompakti koko, laadukkaat osat ja yksinkertainen rakenne mahdollistavat helpon käytön ja vähäisen huollon tarpeen • Kylvömuokatuilla mailla viljalle, rapsille, herneelle ja pienten siementen pieniin kylvömääriin
Hinnat voimassa 17.4.2013 saakka tai niin kauan kuin rajoitettu erä riittää. MAATILAN PIRKKA 2•2013
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
MAITOTILA
Uusimäkien Tomi-poika avustaa tilan töissä.
24
MAATILAN PIRKKA 2•2013
Aperuokinnan korvaamaton apulainen Uusimäen tilalla siirtyminen aperuokintaan sujui juohevasti JF-Stoll VM -apevaunun avulla. Vaunun ominaisuuksia voisi hyödyntää enemmänkin. TEKSTI ja KUVAT Kirsi Haapamatti
Töysässä, KATJA ja TIMO UUSIMÄEN nautatilalla työt ovat logistisesti hajallaan. Asuintalon lähellä on lihakarjakasvattamo ja kylätien toisella puolella sadan metrin päässä navetta lypsylehmille. Molempien läheisyydessä on myös rehu- ja viljasiiloja. Kulkua eri rakennusten välillä kertyy työpäivän aikana melkoisesti. Juuri töidenkulun optimoinnin vuoksi Uusimäet rakensivatkin robottinavettansa tien toiselle puolelle. Kahden lypsyrobotin navetta valmistui vuosi sitten ja käyttöönoton yhteydessä tilalla siirryttiin myös aperuokintaan. – Meillä ei oikeastaan ole pitkän ajan kokemusta muista rehuvaunuista kuin tästä JF:n vaunusta. Oli meillä hetken aikaa toisenmerkkinen kokeilussa, mutta tähän me päädyimme. Olemme olleet tyytyväisiä. Toki robottinavetan valmistuminen jo muutenkin muutti tilanpitoa melkoisesti, Timo Uusimäki sanoo. Aperuokintaan tilalla päätettiin siirtyä uuden navetan myötä. JF pystyruuvivaunulla mahtuu hyvin ajamaan navetan päätyovesta ja jakamaan appeen käytävän yhETELÄ-POHJANMAALLA
MAATILAN PIRKKA 2•2013
delle puolelle kerrallaan. Sitten vaunu käännetään pihalla ja ajetaan käytävä toiseen suuntaan. – Vaunulla ei voi jakaa apetta kerralla molemmille puolille. Käytävämme on siihen hieman liian leveä, Timo Uusimäki harmittelee. Vaunulla sekoitetaan myös lihakarjan aperehua. Niitä ei voi kuitenkaan vanhassa navetassa jakaa vaunulla, joten ne puretaan vaunun takaosan purkuluukun kautta, minkä jälkeen pien kuormaajalla on kätevä jatkaa.
Vaunusta on moneen Uusimäkien lypsävien a ppeessa on heinää, rypsiä ja ohraa kutakin kolmannes. – Reseptit ovat minun päässäni, Timo Uusimäki sanoo. Nämä seokset ovat meillä niin yksinkertaisia, etten ole kokenut tarpeelliseksi käyttää JF-vaunun reseptiohjelmaa. Tällähän saisi tehtyä vaikka mitä reseptejä. Vaunun varusteista langaton vaaka on jokapäiväisessä käytössä. – On hyvä, että näyttö on langaton ja myös toisen näytön saa toiseen traktoriin. 25
JF:n VM, pystysekoituksella varustettu kaksiruuvivaunu, on ollut Uusimäkien tilalla käytössä nyt vuoden verran. Vaunua käytetään joka päivä tunnin, parin verran.
Uusimäen tilalla on oltu JF-vaunuun tyytyväisiä. Kun appeeseen tarvittava seos vielä kootaan kolmesta paikasta - navetan vieressä sijaitsevasta laakasiilosta ja tien toiselta puolelta viljasiiloista - seosvaunun käyttäminen ruokintarupeamassa on elinehto. Vaunu on päivittäisessä käytössä, jolloin säiliön ja sekoitusruuvien kulutusta kestävä erikoisteräs on tarpeen. On myös kätevää, että ohjausyksikkö on aina traktorissa säältä suojassa. Kun ohjausyksikkö on aina hytissä, se helpottaa lastausta. Vaunu voidaan kuormata kum-
Kiinalaiset kulauttavat Maitotuotteiden kulutus kasvaa kiivaimmin Kiinassa, missä niiden käyttö on perinteisesti ollut vähäistä. Kiinalaiset omaksuvat länsimaiden ruokailutottumuksia ja lisäävät lihan- ja maidonkulutustaan. On arveltu, että Kiina ohittaa lähivuosina Yhdysvallat suurimpana meijerituotteiden kuluttajana. 26
malta puolelta tahansa - näyttö on aina kätevästi edessä. Uusimäet ostivat vaunuunsa erikoiskorkeat lisälaidat, ja niiden kanssa vaunu juuri mahtuu uuteen navettaan. Korkeampien laitojen yli lastaus sujuu hyvin traktorin kauhalla. – Jos jotain puutetta keksin, niin varsinkin jäiset paalit ovat sekoittajalle kova pala. En tosin ole aivan varma, onko tässä paalirehuun sopivat terät. Jauhan siis vaunulla lihakarjalle rehupaalit Joskus myös sekoitan lehmien appeen jo illalla valmiiksi, eikä terien tehot tahdo riittää, jos seos on seisonut pitkään. Vaunuun onkin saatavilla lisäteriä, myös erikoispitkiä. Terien asentoja voidaan myös säätää niin, että saavutetaan sopiva leikkaus- ja hienonnusteho. Timo Uusimäen vaunu ei ole vuoden käytön jälkeen kaivannut erityistä huoltoa. JF -vaunun ominaisuus on, että jakamisen loputtua käyttämällä voimanottoa hetkellisesti 1000 kierrosta minuutissa, vaunu tyhjenee lähes täydelliesti. – Vähäinen huoltotarve on hyvä asia, sillä tilalla on aina jotain kiireempää tekemistä. Meillä on kyllä paja, missä korjaushommia voisi tehdä.
JF Feed Manager vaakalaitteiston pienempi lan gaton näyttölaite seosta jaettaessa.
Leveät, hyvin kantavat ja sileät renkaat ovat apevaunun etuja. Mitä vähemmän ku raa vaunu tuo renkaissaan navettaan, sen parempi. MAATILAN PIRKKA 2•2013
Uusimäen nautatila
JF-Stollin VM -apevaunussa on purku sivuilla ja takana. Isäntä ajaa navetan läpi muutamassa minuutissa.
Vaunun varusteista langaton vaaka on jokapäiväisessä käytössä. Kasvava tila Tila on Timo Uusimäen kotitila. Hän on viljellyt sitä vuodesta 1988, vaimo Katja hyppäsi remmiin muutamaa vuotta myöhemmin. Tilalla on nyt 135 lypsävää, rotuina holstein ja ayrshire. Vanhassa parsinavetassa lypsäviä oli 70. Uuteen robottinavettaan ostettiin vasikoita omien lisäksi. Mielessä siintää, että tulevaisuudessa tilan kaikki eläimet ja toiminnot siirrettäisiin kylätien toiselle puolelle, uuden navetan yhteyteen.
– Laajentaminen vanhalle paikalle ei onnistuisikaan, kun asumme aivan järven vieressä, Katja Uusimäki sanoo. Robottinavetan rakentaminen oli tilan jatkon edellytys, yrittäjäpariskunta kertoo. – Nythän tämä on aivan erilaista. Hoito on enemmänkin tarkkailupainotteista, Katja Uusimäki sanoo. Työtä tilalla riittää silti runsaasti edelleen. Lihakarjan kanssa tehdään paljon käsityötä. Siirtyminen aperuokintaan tuli ajankohtaiseksi samalla, kun hoitotoimet, lypsy ja ruokinta alkoivat uusien, avarien tilojen avulla sujua sutjakkaammin. Tilan työt jaetaan siten, että Timo hoitaa ruokinnan ja Katja vastaa vasikkapuolesta. Lypsävistä huolehditaan yhteisesti.r
• Timo ja Katja Uusimäen nautatila sijaitsee Töysässä. • Tilalla on 135 lypsävää. Lihakarja mukaanlukien tilalla on 350 päätä. • Lypsävien keskituotto on 8 300 kiloa. Aperuokintaan ja robottilypsyyn siirryttyä maidontuotanto on tasaisempaa. • Maito myydään osuuskunta Maitosuomelle. • Eläinten rehut viljellään pääasiassa omalla tilalla, väkirehua ostetaan. • Robottinavetta valmistui vuosi sitten. Sen myötä tilalla siirryttiin aperuokintaan. • Tilalla on osapäiväinen työntekijä.
JF-Stoll VM 2–27 m3 apevaunu pystysekoituksella • Vaunun rakenteissa käytetty erikoisterästä, parempi kulutuskestävyys ja pie nempi omapaino. • JF impulse mix -ruuvien ansiosta vaunun tehontarve pienenee ja sekoitustulos paranee. • Vakiona langaton vaakajärjestelmä JF Feed Manager, jossa selkeä päänäyttö kuormaintraktoriin sekä oma näyttölaite purkutraktoriin. • Feed managerilla voidaan seurata jäljellä olevaa rehumäärää ja jakaa rehu osa määriin. Yksikköön voi syöttää erilaisia ruokintasuunnitelmia. • Näyttö ja äänimerkit ohjaavat täyttöä ja tyhjennystä. • Saatavana Pro Feed + ohjelmisto ruokinnan tarkkaan seurantaan ja reseptien muokkaamiseen kotitietokoneella • Lisävarusteena mm. lisäterät, korokelaidat, lisäpurkuluukut, taka- ja sivukuljetin, kuohuntakehä, kivennäisluukku. • JF-Stoll on yksi johtavista nurmilinjan konevalmistajista
MAATILAN PIRKKA 2•2013
27
Eläinlääkäri vastaa Hännänpurenta on vakava ongelma
Elina Viitasaari, Eläinlääkäri Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus
Sikojen hännänpurentaa esiintyy kaikkialla maailmassa ja taloudellisten tappioiden lisäksi se heikentää sikojen hyvinvointia. Hännänpurentaan ei ole yhtä ainoaa syytä, mikä tahansa heilahdus sikojen elinolosuhteissa, esimerkiksi huono ilmanvaihto tai ruokintakoneen häiriö, voi vaikuttaa.
Hännänpurenta on monitahoinen ongelma ja sitä esiintyy kaikkialla maailmassa. Ongelma aiheuttaa tuottajalle tappioita ja vaarantaa lisäksi sikojen hyvinvoinnin. Hännänpurennasta seuraa muun muassa heikentynyttä kasvua sekä paiseita keuhkoissa, selkärangassa ja nivelissä tai jopa lisääntynyttä kuolleisuutta. Pahimmassa tapauksessa koko ruho joudutaan hylkäämään teurastamolla paiseiden ja laajojen tulehdusten takia. Jopa kolmasosa Suomessa teurastetuista sioista kärsii jonkin asteisesta häntävauriosta, ja taloudelliset tappiot nousevat hyvin korkeiksi. Euroopan laajuisesti on tutkittu, että noin 14 prosenttia teurastamohylkäyksistä johtuu hännänpurennasta. Welfare quality ® -projekti onkin nostanut hännänpurennan erilliseksi osa-alueeksi lihasikojen hyvinvoinnissa.
Miksi minun sikani purevat? Hännänpurentaan ei ole olemassa yhtä syytä, ja siihen voi johtaa mikä tahansa heilahdus sikojen elinolo suhteissa. Ylitäyttö ja virikkeiden puute ovat kaksi yleisintä syytä hännänpurennan alkamiseen karsinassa. Myös ongelmat osaston ilmanvaihdossa, ruokinnassa, lannanpoistossa, valaistusrytmissä ja lämpötilassa voivat laukaista hännänpurennan. Myös terveydentila on osasyy hännänpurennan alkamiseen. Piilevä sairaus, jota ei välttämättä päällepäin huomaa, voi osaltaan edistää purennan alkamista. Sian sukupuoli voi myös vaikuttaa purruksi tulemisen riskiin. Eräissä tutkimuksissa on todettu, että leikot joutuvat helpommin purruksi kuin karjut tai imisät. Sen sijaan imisät ovat useimmiten purijoita. Sika on luonnostaan utelias eläin, joka käyttää suuta ympäristön tutkimiseen. Tonkiminen kuuluu sian luonnolliseen käyttäytymiseen ja virheellisesti toiseen sikaan kohdistunut tonkiminen voi johtaa hännän-, korvan- tai vulvanpurentaan. Mikäli karsinakaverin hännässä on vuotava haava, laukaisee veri puremisongelman.
28
Mitä minä voisin tehdä sikalassani? Hännänpurenta leviää karsinassa sairauden tavoin, ja sitä voidaankin pitää tuotantosairautena. Yksi hännänpurentaa ennakoiva merkki voi olla levottomuus karsinassa, joten sikojen aktiivisuuden tarkkailu maksaa itsensä takaisin purennan ehkäisykeinona. Tyytyväinen sika lepää jopa yli 80 prosenttia ajastaan, ja lopun aikaa se etsii jotakin tekemistä. Jos hännänpurentaa havaitaan, on hyvä yrittää tunnistaa purijasika ja poistaa se karsinasta mikäli mahdollista. Tällä tavalla voidaan ehkäistä purennan leviäminen. Purtujen sikojen lääkehoito tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti, jottei infektio pahenisi. Hännänpurennan uhriksi joutuneet siat menettävät joksikin aikaa ruoka halunsa, ja painonlisäys saattaa näin ollen vaarantua. Hännänpurennan uhriksi joutuneita sikoja hoidetaan yleensä antibiootein, mutta kipulääkkeen yhdistäminen hoitoon 1–3 päivän ajaksi voi auttaa sikoja toipumaan nopeammin ja saamaan ruokahalunsa takaisin. Porsaiden varhainen virikkeellistäminen voi auttaa ehkäisemään hännänpurentaa lihasikavaiheessa. Porsaat oppivat näin kohdistamaan tonkimistarmonsa muualle kun toisiin sikoihin. Lihasikalassa virikkeellistämiseen voidaan käyttää erilaisia leluja: esimerkiksi puupölkyt, kestävätpallot tai vahvistetut kasteluletkut noin kahden metrin pätkinä ovat käyttökelpoisia. Kun lelu likaantuu ja menettää mielenkiintonsa, sika kyllästyy ja hännän purenta voi alkaa uudelleen. Tästä syystä lelut tulisi pitää puhtaana ja niitä olisi hyvä vaihdella aika ajoin. Oman sikalan riskitekijät tulee osata tunnistaa, jotta niihin voi puuttua ajoissa. Sikalat ovat erilaisia, ja yksi hännänpurennan ehkäisykeino ei välttämättä toimi kaikkialla. Keskustelu estokeinoista ja hoitomuodoista terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa on tärkeää, samoin kuin oman sikalan kriittinen tarkastelu ja riskikohtien tunnistaminen.
MAATILAN PIRKKA 2•2013
1.
Tähti-rehu heruttaa luomukarjaa Aholan tilalla on usean vuoden kokemus Kinnusen myllyn luomurehujen käytöstä. Lehmien perusrehua on ape ja houkutusrehuna käytetään täysrehua. Luomu-Tähti 190 on Tarmo Väisäsen mukaan osoittautunut hyväksi valinnaksi. TEKSTI Martti Patokoski ja KUVAT Paula Åström
UTAJÄRVEN NAAMANKYLÄSSÄ
sijaitsevan Aholan Maito Oy:n lehmäluku kasvaa kaksinkertaiseksi, kun parhaillaan suunnittelupöydällä oleva uusi navetta valmistuu arviolta runsaan vuoden kuluttua. Uuteen navettaan tulee y hteensä 148 lypsylehmäpaikkaa ja kaksi lypsy robottia. Nyt käytössä oleva 30
r obotti siirretään uuteen navettaan ja sen vierelle hankitaan uusi. Vanha navetta jää vasikkaja hiehokasvattamoksi. Luomu maidontuotannon vaatimukset ovat asettaneet navetan suunnitteluun ja rakentamiseen haasteita. Houkutusrehun valkuais pitoisuus on 19 prosenttia. Tämä valkuaislisä ei runsastuottoi-
selle karjalle kuitenkaan riitä, joten seosrehuun lisätään valkuaista härkäpavun muodossa. Onnekseen TARMO VÄISÄNEN teki jo keväällä toimitussopimuksen Viljakallion kanssa kahden rekkakuorman erästä. Härkäpavun viljely on Suomessa vielä vähäistä ja luomuna vielä vähäisempää. Parhaillaan isäntä neuvottelee yhMAATILAN PIRKKA 2•2013
LUOMUTALOUS
3.
4.
1. Aperehu maittaa Aholan Maito OY:n karjalle. Rehu siir retään ruokintakäytävälle pienkuormaajalla.
2.
teistyökumppaniensa kanssa ensi kesän kylvöistä. Tilan 160 peltohehtaaria ovat nurmirehun tuotannossa, ja vilja sekä muut rehukomponentit hankitaan tilan ulkopuolelta.
Kilpailu kovenee luomurehuissakin Automaattiruokinta asettaa rehulle omat vaatimuksensa. Rakeiden on oltava kiinteitä, eikä virtausta hidastavaa irtoainesta saa olla joukossa. Lehmiä ei tarvitse paimentaa lypsylle, ja Väisänen on tyytyväinen Luomu-Tähti rehuihin. Maidontuottajan kannalta rehutehtaiden kilpailu on positiivinen ilmiö. Luomurehun markkinat ovat edel-
leen rajalliset, mutta alalla eletään vahvan kasvun aikaa. Tarjontaa alkaa olla melko hyvin. – Suomessa on tällä hetkellä kolme luomurehun valmistajaa, jotka tarjoavat tuotteitaan hyvin aktiivisesti. Tämän kokoinen yksikkö on rehun tuottajan kannalta kiinnostava, TarmoVäisänen sanoo.
2. Aholan tilalla on robotti lypsystä pelkästään myön teisiä kokemuksia. Run saan vuoden kuluttua tilan uudessa navetassa lypsää kaksi robottia. 3. Aholan tilan emäntä Suvi Ahola huolehtii karjan sie mennyksistä. Alkionsiirroista piti luopua luomutuotantoon siirryttäessä. 4. Karjan keskituotos on tällä hetkellä noin 10 000 kiloa vuodessa.
Kruununtorpasta tehotilaksi Aholan tila on entisen kruunutorpan paikalle kasvanut tehotila. Tilan syn tysanat lausuttiin Lex-Kallion voimaantulon myötä 1922, jolloin nykyisen isännän isoisä SANTERI VÄISÄNEN lunasti torpan itselleen. Alku oli vaati maton, mutta ahkeralla työllä Väisäsen perhe on kehittänyt entisestä tor pasta nykyaikaisen tehotilan. Tilan peltopinta-ala on ostojen ja raivaami sen tuloksen kasvanut nykyiseen 110 hehtaarin kokoon. Vuokramaita on 50 hehtaaria. Tilakeskus sijaitsee kumisevalla mäntykankaalla kahdek san kilometrin päässä suuresta Oterma-järvestä. Navetan vieressä on pari hehaaria peltoa ja valtaosa pelloista on kuitenkin kolmen kilometrin sä teellä. Laajamittaiseen laiduntamiseen ei siten ole mahdollisuutta. Ra kentamisessa sijainnista on hyötyä. Kun uusi navetta rakennetaan kui valle kankaalle, perustamiskustannuksissa voi tulla säästöä jopa 100 000 euroa. SUVI ja TARMO VÄISÄNEN aloittivat tilan viljelyn sukupolvenvaihdok sen kautta vuonna 1987. Vuonna 1994 tilan pellot siirrettiin luomuvilje lyyn. Ensimmäinen lypsyrobotti käynnistyi vuonna 2007. Aholan Maito on osakeyhtiö, jonka osakekannan Väisäsen perhe omistaa. Tilalla on työssä isäntäparin lisäksi vanhin tytär Venla. Vanhin poika Viljami on NHK-Dairyn palveluksessa ja asentaa lypsyrobotteja. Nuorimmat lapset Veera ja Valt teri käyvät vielä koulua. Tilan jatko on turvattu, joten pian 50 täyttävä isäntä voi turvallisin mielin suunnitella uutta.
Tilan 160 hehtaaria ovat nurmirehun tuotannossa. MAATILAN PIRKKA 2•2013
31
5.
5. Mylläri Erkki Karhu on työs kennellyt Kinnusen Myllyllä 38 vuotta. 6. Automaattiruokinnassa rehun tasalaatuisuus on tärkeää. 4,5 millin rakeet liikkuvat hyvin ruo kinta-automaatissa. 6.
7.
Parhaita malleja suomalaiseen maatalousrakentamiseen löytynee Kanadasta. Vaikutteita maailmalta Usean vuoden kestänyt tutustuminen Euroopan eri maiden ratkaisuihin antoi uusia näkökulmia Euroopan maitotalouden kehityssuunnasta. Uutta suunniteltaessa isäntäpari SUVI ja Tarmo Väisänen ovat yhdistäneet parhaat puolet siitä, mitä maailmalla ovat nähneet. Tarmon mukaan parhaita malleja suomalaiseen maatalousrakentamiseen löytynee Kanadasta. Eniten vinkkejä on Euroopasta saatu Virosta. – Tilojen peltopinta-ala on Suomeen verrattuna suuri. Tilat ovat peltojensa keskellä, ja tuotannon edellytykset ovat hyvät. Siellä tuotantopotentiaali on val-
32
tavan suuri, pohtii Väisänen. Suomessa tilatuen käyttöönotto on toteuttanut siihen liittyvät ennakkokäsitykset. Maanomistukseen sidottu tuki pääomittuu peltomaan hintaan ja vuokratasoon ja hidastaa siten rakennekehitystä. Aholan tilalla on aina uskottu maidontuotantoon, ja sen kehittämisessä on aina oltu eturivissä. Karjan keskituotos on tällä hetkellä noin 10 000 kiloa vuodessa. Luomuun siirtymisen myötä keskituotos laski 12 000 kilosta nykytasolle. – Varsinainen haaste on säilyttää tuotostaso ja nostaa sitä laajennuksen jälkeenkin, Väisänen sanoo. r
7. Luomurehujen osuus Kinnusen Myllyn rehuntuotannosta on vielä pieni, noin neljä prosenttia, mutta sen osuus kasvaa nopeasti, myyn tipäällikkö Kari Kullas kertoo.
Rehutehdas karja-Suomen keskiössä Kinnusen mylly on perheyritys, joka on toiminut Utajärvellä yli 50 vuotta. Mylly aloitti niin kutsu tuna tuullimyllynä, jolloin asiakkaita tuli hevospe lillä jopa Kainuusta saakka. Nyt myllyssä tuotetaan kaikkia viljatuotteita niin kotitalouksille kuin elintarviketeollisuudellekin. Teollisten rehujen valmistus aloitettiin myllyn rehutehtaalla 1970. Luomurehujen valmistus aloi tettiin vuonna 2005. Nyt luomurehujen valmistus on noin neljä prosenttia rehun tuotannosta. – Luomu on meille edelleen marginaalituote, mutta siihen panostetaan voimakkaasti, sillä se on kasvuala, toimitusjohtaja AARNE KINNUNEN sanoo. Hänen mukaansa myllyn ja rehutehtaan sijainti on edullinen, sillä se on keskellä voimakasta karjata lousaluetta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla. – Luomurehuun käytettävä vilja ostetaan aina kotimaisilta tuottajilta, jos tarjontaa on riittävästi, Kinnunen sanoo. Tuontiraaka-aineet tulevat toimijoilta, jotka ovat sitoutuneet luomulainsäädännön määräyksiin. Kin nusen Mylly kuuluu ETT:n positiivilistalle ja se on hyväksytty raaka-aineiden maahantuojaksi.
MAATILAN PIRKKA 2•2013
Kotimaista takuulaatua Rani 3-kerros aumakalvot
• Joka kerroksessa UV-suojaus, korkea pakka- senkestävyys, hyvä sitkeys ja puhkaisulujuus • Myös 300 m Jumborullina
Pyöröpaaliverkot Vetolujuus 2600 N
Elastisuus 15-20 % Lujempi sidonta - vähemmän verkkoa!
• Moderni kudonta takaa verkon tarkan leviämisen paalin reunasta reunaan • Verkon loppumisesta ilmoittava 30 m juova • Erinomainen toiminta kaikissa koneissa • Tuplaraidoitus helpottaa asennusta • Kehitetty yhteistyössä Claasin kanssa • Myös 3600 m rullissa
• Huippuluokan UV-suoja
➠ Suojaa rehusadon ja varmistaa maittavuuden vielä ylivuotisenakin
• Runsasliimainen kolmikerroskalvo
➠ Varmistaa ettei happi ja kosteus pääse paaliin - parempi rehun säilyvyys
• Takuu 3 vuotta
➠ Voimassa ostopäivästä ohjeiden
mukaisesti säilytetyille kiristekalvorullille.
Valitse taloudellisesti PARAS!
Rami alusmuovi väritön
• Ohut alusmuovi aumakalvon alle • Vähentää hapenläpäisyä
COMB I
Tehokkaaseen rehunsäilöntään
Biologinen säilöntämestari Käytössä suomalaistiloilla jo yli 10 vuotta!
• Sis. entsyymin ja 2 maitohappobakteerikantaa • Sopii tuoreen ja esikuivatun rehun säilöntään sekä myös murskeviljan säilöntään • Syövyttämätön ja turvallinen käyttää • Hyväksytty luomutuotantoon
Estää rehun lämpenemistä –> parantaa rehun aerobista stabiilisuutta • Rehun säilöntään kun ka-pitoisuus 30-45 % • Sisältää kolme maitohappobakteerikantaa, mm. L.Buchneri-maitohappobakteeri • Rehu ei lämpene niin herkästi sen altistuessa ilmalle. Lisäksi seosrehun lämpeneminen hidastuu • Syövyttämätön ja turvallinen käyttää • Saksalaisen DLG:n testaama tuote • 1 pussi (150 g) säilöö 50 tn rehua
Edullinen esikuivatun rehun säilöntään!
• esikuivatulle rehulle, kuiva-aine yli 25 % • Sis entsyymin ja 2 maitohappobakteerikantaa • Syövyttämätön ja turvallinen käyttää • Saksalaisen DLG:n testaama tuote
VAHVA Pro Mestarin Vahva Pron käyttö varmistaa rehumassan riittävän happamuuden • Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 % • Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn • Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin
K-MAATALOUS
KOETILA
#ha
uho
3 Hienoja saavutuksia Koetilan vuosikymmeniltä 201
K-maatalouden koetila Hauholla viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlaa. Kotimaisissa oloissa tehty tieteellinen tutkimus varmistaa uusien lajikkeiden sopivuuden Suomen oloihin. Tästä osoituksena on esimerkiksi se, että oman aikansa ohralajikkeiden parhaimmistoon kuuluneet Kustaa ja Kymppi ohrat muistetaan nimeltä vielä kvuosikymmenten kuluttua. Kumppaniverkosto on laaja, ja tiivis yhteistyö jatkuu SW Seedin kanssa sopimuksen uudistamisen myötä. TEKSTI Saara Nikkari KUVAT Rautakesko
K-MAATALOUDEN KOETILAN
tieteellinen tutkimus- ja koetoiminta on vastuullinen panostus kotimaan elintarvikeketjussa. Käytännön viljelyn kokemukset ja asiatuntijoiden osaaminen ovat perusta luotettavaan tietoon. Kotimaan olosuhteissa tehty tutkimus antaa parhaan näkemyksen lajikkeiden sopivuudesta ja viljelytekniikan onnistumisesta paikallisissa olosuhteissa. Yhteistyö on ollut tiivistä ja luottamuksellista kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Vuorovaikutteisella kehitystyöllä on ansaittu merkittävä asema elintarvikeketjun kehittämisessä. Tämä on ajan hengen ja tarpeiden mukaan poikinut useita saavutuksia. 34
Koetilan lajikekehityksen pääpaino oli sen alkuajoilta 1970- ja 1980-luvuille asti ohralajikkeissa, josta esimerkkeinä ovat mallasohrat Kustaa ja Kymppi. Myös peruna lajikkeiden kehitys oli huimaa. Vielä nykypäivänäkin laajassa viljelyssä olevat perunalajikkeet Rosamunda ja Matilda valittiin koetilalla jo 1980-luvulla. Puolestaan 1990-luvulla kauppoihin tulleet Kasper-nurminata, Karita-herne, Grindstad-timotei sekä Belindakaura ovat edelleen lähes kaikki lajiensa viljellyimpiä lajikkeita. 2000-luvulla koetilan lajikekehitys on vahvemmin keskittynyt viljoihin ja öljykasveihin. Tästä osoituksena Vilde-ohran viljelyala on tällä hetkellä lajinsa suurin, ja Zebra-kevätvehnän, SW Magnifik -syysvehnän
ja SW Petita -kevätrypsin viljelyalat lajiensa toiseksi suurimmat.
Koetila hyväksytty GEP-laatujärjestelmän piiriin Kaupan Maataloussäätiö, K-maatalouden koetila on hyväksytty kasvinsuojeluaineiden biologista tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta testaavaksi laitokseksi 23. tammikuuta 2013 lähtien. K-maatalouden koetilan kasvinsuojelukokeet tehdään noudattaen koetilan laatimaa GEP-laatujärjestelmää Good Experimental Practice/GEP. Tukesin suorittamien tarkastusten ja arviointien perusteella Kmaatalouden koetilan kasvinsuojeluaineiden testaustoiminta täyttää Maa- ja metsätalousministeriön MAATILAN PIRKKA 2•2013
asetuksessa numero 9/2012 kasvinsuojeluaineita testaavien laitosten hyväksymisestä sekä koe- ja tutkimustoiminnassa asetetut vaatimukset. Hyväksyminen koskee laboratorio- ja kenttäkokeita. Virallinen hyväksyminen on voimassa kuusi vuotta.
K-maatalouden koetila tänään Tutkimus- ja koetoiminta sisältää lajike-, kasvinsuojeluaine- ja lannoituskokeet sekä viljelytekniset kokeet. Vuosittain koeruutuja on lähes 3 000. Kasvinsuojelukokeiden piiriin kuluu rikkakasvi-, tauti-, peittaus-, tuholais- ja laontorjuntakokeita. Viljelyteknisiä kokeita ovat myös nurmien seos- ja siementuotantokokeet. K-maatalouden Viljelyohjelmakokeiden merkitys on kasvanut viime vuosina selvästi. Nämä painottuvat kevätviljoihin ja öljykasveihin. Nurmien Viljelyohjelmien kehittäminen jatkuu myös tiiviinä. Tavoitteena on optimoida tuotantopanosten käyttö, joka perustuu sadon loppukäyttöön ja pellon satopotentiaaliin. Viljely ohjelma-ratkaisut perustuvat useampien vuosien kokeisiin. Suositukset testataan käytännössä jo ennen markkinoille tuloa. Koulutus ja tiedottaminen ovat tärkeä osa Viljelyohjelmien toteutusta. Online-kasvuasteseurannalla havainnoidaan eri kasvuasteella tehtäviä toimenpiteitä, kasvun edistymistä ja sääoloja. Viljelyohjelmakokeiden tulokset kootaan vuosittain yhteen Viljelyoppaaseen. Kokonaisuuteen kuuluu viljalaboratorio ja siemenkeskus. Siemenkeskus kunnostaa ja pakkaa tärkeän osan K-maatalouden myymästä siemenestä. Siemensopimusviljelijät ovat tiiviissä yhteistyössä ja tärkeä kumppani tuotannon toteutuksessa. Kumppaniverkosto on laaja ja merkittävä. Tällä hetkellä tiiviisti mukana ovat muun muassa Lantmännen SW Seed, Graminor, Saaten-Union, Grindstad, BASF, Bayer CropScience, Berner, Altia, Fazer, Viking Malt, Myllyn Paras, Yara, MTT, NSL ja ProAgria. Vuosittain tilan toimintaa tutustuu lähes 2 000 vierailijaa. r
Sopimus uudistettu SW Seedin kanssa Tiivis yhteistyö ja vuorovaikutteinen kehitystyö jatkuvat SW Seedin kanssa. Ensimmäinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin vuonna 1966. Uudistetun sopimuksen myötä yhteistyö jatkuu edelleen. Työtä kasvinjalostuksen ja kylvösiemenen eteen on Svalövissä tehty jo yli 130 vuotta. SW Seed on vahva toimija. SW Seed on osa ruotsalais ten viljelijöiden omistamaa Lantmännen konsernia, joka on yksi Pohjois maiden suurimmista elintarvike-, energia- ja maatalousalan toimijoista. SW-merkin alla jalostetaan lajikkeita pääasiassa Pohjois- ja KeskiEurooppaan. Kotimaisen viljelijän parhaaksi, K-maatalouden edustamien SW:n ja losteiden siementä lisätään Suomessa lukuun ottamatta hybridilajikkeita. Vuonna 2012 siemenlisäyksessä oli 10 SW:n nurmikasvilajiketta ja yh teensä 15 vilja-, öljy- ja palkokasvilajiketta. Meille sopivia, menestyviä ja satoisia lajikkeita on runsaasti: Suomen eniten viljelty viljalajike on SW:n Belinda–kaura (49 tha v. 2012). Hernei den selkeä ykkönen on Karita (n. 1,7 tha). Myös useampi kakkostila vil jelytilastossa on SW:n hallussa: Zebra-kevätvehnä, SW Magnifik -syys vehnä, SW Petita -rypsi, Tamarin-rapsi ja Rokka-herne. Kasper-nurminata on nurmikasvien menestyjä. Tulevaisuudessa satoisuuden lisäksi SW:n jalos tuksessa ovat tärkeitä laatuominaisuudet, esimer kiksi korkea öljypitoisuus, leivontalaatu ja energia käyttö. Nopean jalostuksen mahdollistavat nykyaikaiset menetelmät kuten hybridijalostus, kaksoishaploidit ja merkkiavusteinen valinta. Jat kossa on odotettavissa parannusta etenkin kaura-, vehnä-, öljykasvi- ja nurmikasvivalikoimaan.
Esimerkkejä merkittäviksi nousseista lajikkeista Lajike Kustaa Rosamunda Kymppi Matilda Kasper Karita Grindstad Belinda Zebra SW Magnifik SW Petita Vilde
MAATILAN PIRKKA 2•2013
Laji mallasohra peruna mallasohra peruna nurminata herne timotei kaura kevätvehnä syysvehnä kevätrapsi ohra
Kuvaus Lajikeluetteloon
Poikkeukselliset entsymaattiset ominaisuudet Kestää hyvin raakatummumista Merkittävä mallasohra Mukulat tasakokoisia ja taudittomia Nopean jälkikasvun Ensimmäinen lujavartinen hernelajike Satoisin ja muita aikaisempi timotei Suurijyväinen ja satoisa Taudinkestävä päätyypin laatuvehnä Satoisin syysvehnä ja hyvä talvehtija Öljypitoisin kevätrypsi Lujakortisin ohra
1979 1986 1988 1989 1992 1995 1995 1999 2002 2005 2005 2005
35
TUTKITTUA Kuva käsittelemättömästä ruudusta, missä rikkakasvit ovat vallanneet voimakkaasti elintilaa ohrakasvustosta. Rikkakasvipaine kokeessa oli suuri.
Kuva koeruudusta, joka on saanut Tooler 0,035 kg/ha + Fluroksipyyrivalmiste 0,045 kg/ ha + kiinnite 0,1 l/ha -käsittelyn. Ruudussa rikkakasvit ovat selvästi hävinneet ja jääneet kasvuston alle. Molemmat kuvat otettu 10.7.2012.
Koeruudut sen kertoivat – rikkakasviruiskutus kannatti
K-maatalouden koetilalla testataan joka kesä useita rikkakasviaineita ja niiden tehoja. Viime kesänä tehtiin yhteistyössä Basfin kanssa koe, jossa testattiin Tooleria eri tankkiseoskumppanien kanssa. Kokeen tuloksien perusteella voidaan todeta, että rikkakasviruiskutus kannattaa. Kaikilla rikkakasviainekäsittelyillä lisättiin satoja keskimäärin 20 prosenttia. TEKSTI Elina Seppä KUVAT Paavo Ahvenniemi
K
-maatalouden koetilalla testattiin viime kesänä Tooleria eri tankkiseoskumppanien kanssa. Rikkakasvipaine oli suuri ja erityisesti pihatähtimöä (Stellaria media) kasvoi koelohkolla runsaasti. Rikkakasviaineiden tehoja tarkkailtiin havainnoimalla rikkakasvien peittoprosenttia kahdesti ruiskutuksen jälkeen. Ensimmäinen havainnointi tehtiin kuukausi ruiskutuksesta 10. heinäkuuta 2012 ja toinen 13. elokuuta 2012. Pieniä eroja rikkakasvien peitto
prosenteissa voidaan havaita, mutta jokainen käsittely vähensi rikkakasvien määrää huomattavasti. Parhaat tehot voitiin havaita käsittelyssä Tooler-fluroksipyyrivalmiste-kiinnite-seoksella.
ja muistaa kasvinsuojeluaineissa vuorotella eri tehoaineryhmien välillä. K -maatalouden viljelyohjelman mukainen ratkaisu resistenssin hallintaan on käyttää rikkakasvitorjunnassa fluroksipyyrivalmistetta, K-Trioa tai Mustang Fortea. K-maatalouden rikkakasvi ainevalikoimasta löytyy nyt uutena tulokkaana Tomahawk 180 EC. Sen tehoaineena on fluroksipyyri 180g/l. Kokeen tulosta voidaankin hyvin pitää vertailtavana Tomahawkin tehoon fluroksipyyri valmisteena.
Huomio resistenssin ehkäisyyn Pihatahtimö on muodostanut kestäviä eli resistenttejä kantoja pienannosaineita vastaan ympäri maailmaa ja myös Suomessa. Onneksi koetilalla resistenssiä ei ole havaittu, kiitos harkittujen viljelytoimenpiteiden ja tankkiseosten. Tärkeää on huomioida viljelykierto
Rikkakasviruiskutuksilla 20 % sadonlisät (kg/ha) Kontrolli Tooler 0,0035 kg/ha + Fluroksipyyrivalmiste 0,45 l/ha + Mestarin k. 0,1 l/ha Tooler 0,0035 kg/ha + K-trio 1,0 l/ha + Mestarin k. 0,1 l/ha Tooler 0,05 kg/ha + K-trio 1,0 l/ha + Mestarin k. 0,1 l/ha Tooler 0,05 kg/ha + K-MCPA 1,0 l/ha Tooler 0,05 kg/ha + K-MCPA 1,0 l/ha A + Mestarin k. 0,1 l/ha Tooler 0,05 kg/ha + Mestarin k. 0,1 l/ha 0
36
2000
4000
6000
8000
10 000
MAATILAN PIRKKA 2•2013
Kokeen tulokset kertovat... Koeruudut puitiin 6. syyskuuta 2012. Kaikilla rikkakasviainekäsittelyillä lisättiin sadon määrää merkittävästi verrattuna käsittelemättömään ruutuun. Suurin sato saatiin Tooler+K-MCPA -käsittelyllä. K-MCPA on erinomainen aine ristikukkaisten rikkakasvien, pillikkeen ja savikan torjuntaan. On kuitenkin muistettava, että MCPA ei ole ratkaisu resistenssin ehkäisyyn. Erot sadoissa eri käsittelyjen välillä jäivät pieniksi. Kokeen tärkeimpänä antina voidaankin todeta, että Tooler toimi loistavasti eri tankkikumppanin (fluroksipyyrivalmiste, K-TRIO, K-MCPA) kanssa vähentäen rikkakasvien määrää huomattavasti. Tämä näkyi myös selkeänä sadon määrän nousuna. Rikkakasviruiskutuksilla saatiin keskimäärin 20 prosentin sadonlisät jokaisella käsittelyllä. Ruiskutukset suoritettiin, kun tiedettiin lohkon rikkakasvipaine ja tiedostettiin torjunnan tarve. Ensi kesän rikka kasviruiskutuksiin onkin mukava lähteä K-maatalouden hyvillä, testatuilla ja toimivilla ratkaisuilla. r
Rikkakasvien peitto -% 15,0
Tooler 0,035 kg/ha + Fluroksipyyrivalmiste 0,45 l/ha + Mestarin k. 0,1 l/ha A
12,0
Tooler 0,035 kg/ha + K-trio 1,0 l/ha + Mestarin k. 0,1 l/ha A Tooler 0,05 kg/ha + K-trio 1,0 l/ha + Mestarin k. 0,1 l/ha A
9,0
Vuoden 2011 Artturi -säilörehukilpailun voittajat Heikki ja Erkki Hietaharju, MaitoLandia, Oulainen
Tooler 0,05 kg/ha + K-MCPA 1,0 l/ha + Mestarin k. 0,1 l/ha A
6,0
Tooler 0,05 kg/ha + Mestarin k. 0,1 l/ha A
3,0
Käsittelemättömässä ruudussa peitto -% oli 100. 0,0
”Se näkyy rahapussissa, kun rehu on hyvää!”
10.7
13.9
Laadukas säilörehu on ruokinnan perusta Kotimaisesta Kemira AIV -tuotevalikoimasta löytyy luotettava vaihtoehto säilörehun tekoon niin lypsykarjakuin lihanautatilallekin. Valitse säilöntäaineeksi Kemira AIV; näin varmistat hyvän tuotostason ja minimoit rehukustannukset. Lisätietoja K-maataloudesta tai sivustoilta farmit.net/AIV ja facebook.com/KemiraAIV
Rikkakasviaine kaikille viljoille ja apilattomille nurmille Tehoaine: Fluroksipyyri 180 g/l Tehoaa erinomaisesti erityisesti vanhoilla nurmilla tyypillisesti esiintyviin voikukkaan, hevonhierak kaan, nokkoseen ja piharatamoon. Loistava teho myös muun muassa mataraan, lemmikkiin ja piha tähtimöön. Ratkaisu resistenssin hallintaan. Löy tyy nyt K-maatalouden rikkakasviainevalikoimasta.
Millä erinomaiset säilörehut on tehty? Kattava Artturi-aineisto vuosilta 2008 – 2012 osoittaa kiistatta, että laadultaan paras säilörehu tehdään AIV-menetelmällä. Erinomaisen laatuarvosanan saaneista säilörehuista (kuiva-aine < 30 %) lähes 90 % on tehty AIV-liuoksilla.
Muut
AIV
86 %
Kemira AIV® 2 Plus • Kemira AIV® Nova • Kemira AIV® Ässä
MAATILAN PIRKKA 2•2013
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
Viljantuotannon näkymät satokaudelle 2013–2014
VILJA MARK KINAT
Viljanviljelyn tavoitteena on tuottaa markkinoiden haluamaa viljaa. Lähtökohtaisesti voidaan sanoa, että hyvälaatuiselle viljalle on aina parempi markkina kuin heikkolaatuiselle, tuottipa sitten myllyviljoja, öljykasveja tai rehuviljaa. Mitä kannattaa kylvää keväällä 2013? TEKSTI Ilkka Pekkala
>>
Viljamarkkinoilla viime satokautta leimasivat epäsuotuisat kasvu olot monilla tärkeillä tuotantoalu eilla maailmassa. Nämä sääilmiöt ovat vaikuttaneet siihen, että maailman viljantuotanto on ollut viljankulutusta pienempää ja sen vuoksi varastot tu levat olemaan edelliskautta pienem mät. Viljamarkkinoiden tuotannon ja kulutuksen epäsuhdan takia viljan hinnat ovat olleet korkealla kaikilla vil joilla sekä maailmalla että Suomessa. Osittain korkeiden viljanhintojen vaikutuksesta kylvöalojen ennakoi daan nousevan korkeiksi kaikkialla maailmassa ja mm. EU:ssa viljan tuotannon arvellaan nousevan syksyn
Faktat kasvukaudelle 2013 • Kauraa kylvöön myös Etelä-Suomeen • Hävitä kasvijätteet puimattomilta pelloilta ennen kylvöä • Lisää ohraa viljelyyn erityisesti Pohjan maalle • Rikkakasvit kuriin öljykasveissa Clearfieldmenetelmän Aurea CL -rypsillä • Hyödynnä viljan hintakiinnitykset osana maatilan riskinhallintaa
Viljojen hintakehitys Suomessa 2005-2013 Rypsi ja rapsi
600
Vehnä 500
Kaura
400
300
200
100
0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Lähde: TIKE/K-maatalous. Vehnän, kauran ja öljykasvien perushintojen hintakehitys vuoden 2005 ja tammikuun 2013 välillä. Viljojen ja öljykasvien hinnat ovat olleet korkeita viimeisen satovuoden ajan.
38
MAATILAN PIRKKA 2•2013
2013 puinneille noin kuudella prosen tilla edellisestä syksystä, eli toteu tuessaan EU:n viljasadosta arvioidaan tulevan hyvä. Tätä kirjoitettaessa hel mikuun lopussa EU:n syyskylvöt ovat hyvässä kunnossa lähinnä Iso-Britan niaa lukuun ottamatta, jossa viime ke sästä saakka jatkuneet sateet ovat haitanneet syyskylvöjen kylvöä ja tal vehtimista. Tulevien viljasatojen arvioin nin perustana käytetään pitkäaikai sia keskiarvosatoja sekä jo kylvet tyjä tai kylvöön meneviä pinta-aloja. Tuotantoarvioita seurataan säännöl lisesti ja niihin tehdään päivityksiä, mikäli säätiloissa on poikkeukselli sia kuivuus- tai märkyysjaksoja. Vil jamarkkinoilla pelkät faktat pintaaloista tai sademääristä tärkeillä tuotantoaloilla eivät kuitenkaan yksin selitä markkinoiden liikkeitä vaan nii hin vaikuttavat lukuisat tekijät aina maailmantalouden odotettavissa ole vasta tilasta lähtien, ja siksi viljamark kinoiden ennustaminen on vaikeaa. MAATILAN PIRKKA 2•2013
Viljamarkkinoita kannattaa kuitenkin seurata aktiivisesti, sillä on oletetta vaa, että niiden muutokset ovat suu ria myös tulevalla kaudella.
Vehnä >> Suomessa vehnänviljelyn painopiste on kevätvehnässä ja se on mylly käyttöä ajatellen ominaisuuksiltaan syysvehnää parempaa. Kotimaan myl lyvehnäkäyttö on vakiintunut noin 260 000 tonnin tasolle eli reiluun neljännekseen viime vuoden vehnä sadon määrästä. Karkeasti sanottuna reilu kolmannes vehnäsadosta käyte tään rehuksi ja sen osuus on kasvanut viime vuosina muun muassa siipikar jan rehukäytön laajenemisen takia. Vuodesta riippuen vietävän veh nän määrän määrä on ollut jopa 250 000 tonnia, mikäli sen hetkinen veh nämarkkina on tehnyt viennin mah dolliseksi. Yleensä Suomesta viedään korkealaatuista myllyvehnää, mutta kuluvalla kaudella myös rehuvehnää
on laivattu enemmän kuin normaa lina vuotena, koska markkinoilla on ollut sille kysyntää. Lähtökohtaisesti vehnänviljelyssä kannattaa ottaa ta voitteeksi korkean myllyvehnälaadun tuottaminen.
Kaura >> Kauraa voi suositella entistä laajem paan viljelyyn myös Etelä-Suomeen. Markkinoille on tullut viime vuo sina uusia runsassatoisia lajikkeita, jotka antavat hyvin vastinetta viljely panoksiin. Noin puolet kaurasta käy tetään karjatiloilla rehuna, mutta myös viennin osuus on merkittävä, lähes kolmannes tuotantomäärästä. Vietävässä kaurassa tavoitteena on elintarvikelaatu, joka pitää sisällään korkean hehtolitrapainon, suuren jyvä koon, kirkkaan värin, mutta myös ma talan hometoksiinipitoisuuden. Suo malainen kaura on laadukas brändi muun muassa Keski-Euroopan myl lyillä, ja siksi vietävän kauran laatua 39
pitää vaalia koko viljaketjussa aina vil jelijältä kauppaan ja logistiikkaketjuun saakka. Vakiintuneet ja pitkäaikaiset asiakassuhteet edellyttävät jatkos sakin hyvälaatuista kauraa. Kauran ja myös muiden viljojen vienti tukee osaltaan niiden kotimaan hintaa. Viime vuosina pintaan tullutta ho metoksiiniriskiä voi madaltaa muun muassa riittävällä viljelykierrolla, suosimalla viljelyvyöhykkeelle sopi via lajikkeita sekä nopealla ja huolel lisella viljankuivauksella heti puinnin jälkeen. Erityisesti viime syksynä pui mattomille kaurapelloille ei pidä kyl vää ensi keväänä kauraa, jotta home toksiiniriski näillä lohkoilla ei kasva entisestään.
Ohra >> Kuluvalla kaudella Suomen ohra varastot kutistuvat pieniksi, koska muun muassa interventiossa ei ole enää ohraa ja ohran kysyntä on ol lut tasaisen vahvaa. Seuraavana sa tovuotena EU:n ohrantuotannon on arveltu olevan samalla tasolla kuin viime kaudella. Suomen ohrantuotan toa voi lisätä selvästi nykyisestä eri tyisesti Pohjanmaan alueella, jossa on vahvaa ohraa käyttävää teolli suutta sekä elinvoimaista kotieläin taloutta.
Öljykasvit >> Öljykasveista voi huomioida, että rapsi on saavuttanut vankan jalan sijan varsinkin Etelä-Suomen par hailla kasvupaikoilla ja sen vuotuiset pinta-alavaihtelut ovat selvästi ryp siä pienempiä. Rapsia on kasvanut viime vuosina noin 15 000 hehtaarin alalla ja se antaa rypsiä suuremmat hehtaarisadot. Myös öljykasveissa on tullut viime vuosina runsaasti uu
tuuksia sekä runsassatoisiin hybridi rapseihin että uuteen Aurea CL – Clearfield-konseptin rypsiin, jonka satotulokset ovat viime kauden pe rusteella hyviä – puitava kasvusto on rikatonta ja puhdasta! Öljykas vien siementä on varattuna kylvöille runsaasti.
Sopimusviljely tärkeä viljaketjun toiminnalle Sopimusviljely on tärkeä osa vil jaketjun toimintaa, koska se tuo markkinoille pitkäjänteisyyttä sekä ennustettavuutta muun muassa tuo tettavien määrien suuruudesta ja vil jeltävistä lajikkeista. Nämä tiedot auttavat teollisuutta ja kauppaa te kemään näiden tietojen perusteella kaupallisia ratkaisuja ja hyödyntä mään mahdollisia hyviä hintajaksoja, jotka hyödyttävät suoraan myös vilje lijöitä parempina viljanhintoina. Viljamarkkinoilla voimakkaat hinnanvaihtelut ovat tulleet jäädäk seen ja ne ovat markkinoiden nor maalia toimintaa – markkinat eivät ole kenenkään puolella tai ketään vastaan! Hintavaihteluiden varalle on tarjolla monenlaisia suojausmene
telmiä, kuten hintakiinnitys tulevalla satokaudella eli niin sanottu termii nikauppa. Näissä pitää muistaa, että ennen kylvöä hintakiinnitys kannat taa tehdä vain korkeintaan kolman nekselle satoa, sillä hintakiinnitys on sekä myyjää että ostajaa sitova. Oleellista hintojen sitomisessa on omien viljan tuotantokustannustensa tunteminen, jotta tietää, millä hin nalla kiinnittäminen on taloudelli sesti järkevää. Hintojen kiinnittämi nen tuo lisää suunnitelmallisuutta viljelijälle jo kasvukauden aikana. Lumen vielä peittäessä pellot kan nattaa selvittää varastoissaan ole van viljan määrät sekä tehdä suunni telma niiden myymiseksi. Oheisesta graafista näemme, että viljojen hin nat ovat olleet viimeisen vuoden ajan korkealla tasolla, mutta samasta ku vasta näemme myös, että hinnat voi vat vaihdella voimakkaasti jo lyhyen ajan sisällä. Samoin tilan oman sie menen itävyys pitää selvittää vii meistään nyt, jotta siitä ei tule yllä tyksiä kylvöaikana, koska sertifioidun siemenen saatavuus tulee olemaan kylvöaikana rajoitettua. r Artikkeli on kirjoitettu viikolla 9.
MAAILMAN TILASTO 09/10
10/11
11/12 Arvio
Miljoonaa tonnia Loppusumma
12/13 Ennuste 17,01
21,02
A)
Tuotanto Kauppa Menekki Varaston saldo Vuosiero Vienti B)
1799 1750 1851 1777 1780 240 243 269 255 256 1769 1785 1852 1822 18200 402 367 366 322 326 30 -35 -1 -40 174 140 127 94 93
Kansainvälinen Viljaneuvosto IGC 21.2.2013. Satokauden 2012/2013 tuotanto on edellisvuotta pienempää ja varastot supistuvat viime vuodesta. 40
MAATILAN PIRKKA 2•2013
Kultivaattorien uusin sukupolvi
LEMKEN KRISTALL • Työleveydet 3-6 m • Vakiona varustettu innovatiivisilla Tri Mix -terillä, erittäin tehokas muokkaus kolmessa eri vaiheessa • Soveltuu sekä sänki- että kylvömuokkaukseen • Tukeva mekaaninen laukaisulaite takaa häiriöttömän muokkauksen • Tasauslautaset on integroitu kultivaattorin työsyvyydensäätöön • Kovametallipinnoitetut kärjet Lemken Tri-Mix terien pikavaihto ilman työkaluja.
Hinattavien ruiskujen markkinajohtaja! HARDI Ranger
HARDI Master PLUS
• Kestävä, tilavuudeltaan 2500 L polyeteenisäiliö, puomistomallit 16-24 m • Hardin valmistama kalvopumppu, jonka tuotto on 194 l/min • EasyClean -imusuodatin ja tehokas, itsepuhdistuva syklonisuodatin
• 1200-1800 L • Puomistomallit 12 - 28 m • Yksinkertainen ja turvallinen pikakytkentä traktoriin! • Käyttäjäystävällisesti ja keskeisesti sijoitettu Manifold -nestejärjestelmä.
Paras luokassaan. Hyväksi todettujen HARDI -komponenttien Yksinkertainen rakenne ja tehokkuus perustuvat Hardin pitkään ruiskuteknologian kokemukseen ja uudenaikaisen muotoilun yhdistelmä edullisesti.
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
VILJANVILJELY
Pienillä muutoksilla voitolle Sadon määrän lisäksi viljelijän tulokseen vaikuttavat eniten konekustannukset sekä sadosta saatu hinta ja lannoitekustannukset. Heikoimpien ja parhaimpien tilojen kannattavuuden välillä on suuria eroja. Sari Peltonen, ProAgria Kasvin palveluryhmäpäällikkö avaa kannattavuuserojen syitä. TEKSTI JA KUVA Maria Munck GRAAFIT ProAgria
–K
annattavimmalla neljänneksellä ProAgrian piiriin kuuluvilla tiloilla on myös isoimmat sadot. Parhaimman ja heikoimman neljänneksen välillä on 1 600 kilon ero satomäärässä, kertoo SARI PELTONEN ProAgriasta. Jotta viljelijä pääsee plussatulokseen, hänen täytyy Pro Agrian laskelmien mukaan saada vähintään 4 000 kilon hehtaarisato. Kuitenkin Tiken tilastojen mukaan suomalaisten kevätvehnän sadot ovat olleet hehtaarilta keskimäärin vain 3 610 kiloa vuosina 2000–2011. Nettovoiton ero on 500 euroa hehtaarilta parhaimman ja heikoimman neljänneksen välillä. – Heikoimmassa neljänneksessä tuotetaan usein suurimmilla panoksilla. Tuotantokustannuslaskelma kuuluu ProAgrian tarjoamiin palveluihin. – Olisi hyvä saada tilat laskemaan näitä neuvojien kanssa edes kerran, jotta viljelijä saa tuntuman,
Kannattavia tiloja yhdistää se, että käytössä ovat parhaimmat lajikkeet. 42
millä tasolla oman tilan kustannukset ovat. Jos laskelman avulla löytyy joku kuilu, johon menee paljon rahaa, niin siitä voidaan saada isoja säästöjä aikaiseksi. Oman tilan tietoja ja tuloksia voi myös verrata ProAgrian viljelytietojärjestelmän, Lohkotieto pankin tuhannen tilan keskiarvoihin.
Asenne kohdallaan – Kannattavia tiloja yhdistää se, että pellot ovat kunnossa, tuotanto panokset on kohdistettu oikein ja käytössä ovat parhaimmat lajikkeet. Menestyvien tilojen isännillä ja emännillä on kova motivaatio ja ennakkoluuloton asenne, ja he johtavat tilaa yritysmäisesti. Viljamarkkinoilla tarvitaan ennakkoluulottomuuden lisäksi myös päätöksentekokykyä. Viljelijän ei kannata odottaa, että joku tulee kertomaan, että nyt sinunpitää myydä. Hänen pitää itse tehdä myynti- ja ostopäätöksensä. – Markkinoilla pelaaminen vaatii viljelijältä markkina suunnitelman. Kun tietää oma kustannusrakenne, ei tarvitse jossitella. Silloin tietää, milloin saa omansa takaisin ja voi jättää vaikka kolmanneksen sadosta odottamaan parempaa hintaa. Pitää myös hyväksyä, että kukaan
Sari Peltonen toivoo, että kaikki viljelijät tekisivät tuotantokustannuslaskelman ProAgrian neuvojan kanssa edes kerran.
ei onnistu aina tavoittamaan korkeinta mahdollista hintaa.
Heilahtelua kasvien kannattavuudessa Viljojen tuottojen ja kustannusten kehityksessä ei tapahtunut mitään ihmeellisempää heilahtelua 2000-luvun alkupuolella, mutta vuonna 2007 sadosta saatiin hyvä hinta ja kustannukset olivat alhaiset. Lannoitehinnat lähtivät nousuun vuonna 2008, mikä kuitenkin näkyi vasta 2009 vuoden puolella. Samana vuonna viljan hinta oli myös alhainen, joten monella viljelijällä meni vuosi 2009 tappion MAATILAN PIRKKA 2•2013
Kasvikohtaiset tulot € /ha 2012 ennakkotulos, valtakunnallinen
350
Vuoden 2012 ennakkotietojen mukaan syysvehnällä ja rapsilla pääsee voitolle.
250 150 50 Syysvehnä
-50 Nettovoitto € /ha
puolelle. Vuosi 2010 oli parempi kuin edeltäjänsä, ja 2011 viljan hinta nousi. Vuonna 2011 myös lannoitekustannukset nousivat, mikä realisoitui viime vuoden lukemiin. – Viime vuonna viljan hinta nousi, mutta korkeat kustannukset söivät sen. Viime vuoden kuivaus kulut olivat joillakin kaksinkertaiset muihin vuosiin verrattuna, mikä tulee viemään monen tilan tuloksen tappiolle. Samaa tekee myös se, että monen puinnit jäivät sateen jalkoihin. Hyvää kuitenkin on, että viljan korkea hinta tasaa tappiota.
Rapsi
Mallasohra Kevätvehnä
-150 Rehuohra Ruis
-250
Rypsi Kaura
Tärkeä viljelykierto
Kevätviljojen taloudellinen tulos, nettovoitto € /ha 2007
2008
2009
2010
2011
2012e
700 600 500 400 300
Kevätviljojen taloudellisessa tuloksessa on suurta vaihtelua viime vuosina. Tasaisimman tu loksen on tehnyt rypsi
200 100 Nettovoitto € /ha
– Tälle vuodelle syysviljat näyttävät hyviltä, mutta ruis ei niinkään. Jos rukiista onnistuu saamaan hyvän sadon, se on kannattava kasvi. ProViljelys-ryhmissä käytetään paljon satoisia hybridilajikkeita, jolloin rukiin kannattavuus on kilpailukykyinen muiden viljojen kanssa. Viljelysuunnittelussa tulisi panostaa viljelykiertojen suunnitteluun, jotta syysviljoja päästään kylvämään ajallaan. Muun muassa kaksivuotinen viherlannoitusnurmi ennen syysviljoja on suositeltava valinta, kun maan rakennetta halutaan parantaa. Rypsin hintaheilahtelut eivät ole yhtä voimakkaita kuin esimerkiksi
0 -100 -200
Kevätvehnä
Mallasohra
Rehuohra
Kaura
Rypsi
-300
Viljan tuotantokustannuksen muodostuminen kokonaiskustannuksista % Pellon ja ojituksen kustannukset Kylvösiemen 25
6
Lannoitus Kasvinsuojelu
4
Muut muuttuvat kulut Työkustannus 5
Rakennuskustannus
23
9 3 16
MAATILAN PIRKKA 2•2013
Konekustannus
9
Yleiskustannukset Tarpeenmukainen kasvinsuojelu ei ole järkevä säästökohde, sillä se muodostaa vain 3 prosent tia viljan tuotantokustannuksista.
43
Kasvinsuojelu ei ole järkevä säästökohde. mallasohran, ja sillä onkin saanut tasaisimman tuloksen. Kuvaajassa näkyy, että vuoden 2007 ja 2011 välillä rypsillä ei ollut negatiivista taloudellista tulosta. Vuonna 2009 muut viljat olivat tappiollisia mutta rypsi ei. Vuoden 2012 ennakkotietojen mukaan rypsi jäisi kuitenkin tappiolle mutta rapsi ei. Öljykasvit mielletään viljoja hankalammaksi ja epävarmaksi, jolloin monet eivät sitä uskalla viljellä. Tällä hetkellä öljykasvien siementä on hyvin saatavissa, toisin kuin viljoja.
Vaihtelu virkistää tuottavuutta Monelle viljelijälle tulee yllätyksenä kasvinsuojelukustannusten osuus viljan tuotantokustannuksista. – Kasvinsuojelusta tingitään, koska se mielletään kalliiksi. Se ei kuitenkaan ole järkevä säästökohde, sillä se muodostaa vain kolme prosenttia viljan tuotantokustannuksista. Samoin siemenkustannukset ovat alhaiset, sillä ne ovat vain viisi prosenttia kustannuksista. Huonolaatuisella kylvösiemenellä ei kannata kyl-
vää, ja uusia hyvän satopotentiaalin omaavia lajikkeita kannattaa ottaa viljelyyn aktiivisesti. Koneiden ja pellon kustannukset vastaavat yhdessä puolesta kaikista kustannuksista viljan tuotantokustannuksista. Työn kokonaisosuus on 16 prosenttia tuotantokustannuksista. – Viime vuosi oli hyvä vuosi seurata, miten peltolohkot toimivat. Jos ei vesitalous ole kunnossa, asialle pitäisi tehdä jotain. Samoin, jos samaa kasvia on viljelty kauan, olisi hyvä vaihtaa kasvia tai kokeilla viherlannoitusta, Sari Peltonen kehottaa. Riippuen viljan hinnasta, jo 3 000 kilon viljasato voi olla sa-
man arvoinen kuin viherlannoitus nurmi. Silloin työpanos on alhaisempi ja lannoituskustannukset ovat vähäisemmät. Seuraava sato hyötyy ja maa paranee. Arvo seuraaville vuosille on selkeä, vaikkakin euromääräisesti vaikea arvioida. ProAgria esittelee vuoden 2012 laskelmat samoihin aikoihin kun tämä lehti ilmestyy, joten täällä esitellyt luvut perustuvat vuoteen 2011 ja vuoden 2012 ennakko laskelmiin. Pitää myös muistaa, että tiedot ovat peräisin ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien tuloksista, joten ne eivät edusta maan keskiarvoa. r
Kevätvehnä 2011 Sato kg/ha Sadosta saatu hinta, €/tn Muuttuvat kustannukset, €/ha • lannoituskustannus Kiinteät kustannukset, €/ha • konekustannukset Nettovoitto, €/ha Tuotantokustannus, €/tn
Parhain Heikoin Neljännes Neljännes 4700 3100 187 184 397 416 145 156 289 423 194 293 346 -208 241 435
Nettovoiton ero on 500 euroa hehtaarilta parhaimman ja heikoimman neljänneksen välillä.
Kevätvehnä, tuotot ja kustannukset yhteensä € /ha Tukituotot €/ha
Satotuotot €/ha
Kustannukset €/ha
1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012e
2000-luvun alkupuolella ei heilahteluja hehtaarituotoissa ollut. Kustannusten nousu näkyy vasta seuraavana vuonna. Kun esimerkiksi lannoitehinnat lähtivät nousuun vuonna 2008 se näkyy vasta 2009 vuoden puolella.
44
MAATILAN PIRKKA 2•2013
Euroopan Ykkönen
Suuri keskipakoisvoima – tehokas ja hellävarainen puinti.
Markkinoiden nykyaikaisin puimurimallisto
Tehokas APS-esikiihdytyskela – lisää tehoa ja tuottavuutta.
C450 ja C540 taittopöydät –monikäyttöisyyttä ja käytön helppoutta.
TerraTrack –jousitettu kolmannen polven kumitelasto, 40 km/h siirtonopeus.
Nyt on tilaisuutesi! Avero 160 ja APS 240 vielä Tier 3 moottorilla. Kysy lisätietoja myyjältäsi. Malli
Avero
Tucano 320
Lexion
Tucano Hybrid
Lexion Hybrid
160
240APS
430APS 440APS 450APS 470APS 480APS 620APS 630APS 650APS 670APS 670APS 750APS 760APS 770APS
Työleveys, cm
430
430
490
540
540
600
600
660
600
660
660
750
750
750
750
900
Teho, hv
158
198
238
265
286
306
326
378
305
359
359
449
431
466
490
551
www.konekesko.fi
45
MAATILAN PIRKKA 2•2013
Claas Euroopan Ykkönen - uutta tekniikkaa eri teholuokissa.
Kaksitahoinen Mitjaohra sopii sekä rehu- että tärkkelysteollisuuteen. Se on erittäin satoisa lajike.
Sertifioitu kantasiemen kasvattaa satomääriä Suomessa on sertifioidun siemen osuus kylvösiemenestä Keski-Euroopan maihin verrattuna varsin alhainen siitä huolimatta, että kylvösiementuotanto ja kunnostus ovat kovan tarkkailun alla. Hukkakauran kohdalla on voimassa täysi nollatoleranssi, kun monessa EU-maassa sitä sallitaan toleranssien puitteissa. TEKSTI Erkki Holma ja KUVAT Jouko Pakarinen
K
orkealaatuisen kylvösiemenen perusta on tuotanto siemenviljelyyn erikoistuneilla tiloilla ja korkealla ammattitaidolla. Kuvaavaa on, että siemenviljelytiloilla keskisato on maan keskiarvoa oleellisesti korkeampi tiloilla käytetyn sertifioidun kantasiemenen ja toisaalta täysmittaisen kasvinsuojelun ansiosta. JOUKO PAKARINEN Rautakeskosta korostaa, että siementuotanto on pitkäjännitteistä työtä. Viljely sopimuksia tekevän kaupan on huolehdittava siitä, että siementuotantoon lähteneiden viljelijöiden usko tuotannon jatkuvuuteen ja kannattavuuteen säilyy. – Siementuottajan saama perus hinta ylittää leipä- ja rehuviljan keskihinnan, ja sen lisäksi tulee siemenlisä. Keskolla maksetaan tuo siemenlisä tuotettujen raakatava-
46
rakilojen mukaan eikä lajiteltujen kilojen perusteella. Tämä sopimusmalli jakaa siementuotannon riskejä: viljelijän velvoite on tuottaa vastaanottokelpoisuuden täyttävää tavaraa, ja siemenkunnostamon tehtäväksi jää lajittelulaitoksen virittäminen sellaiseen kuntoon, että raakatavarasta eroteltu lajittelutappio jää mahdollisimman pieneksi, sanoo Pakarinen. Lajittelutappio on kymmenen prosentin luokkaa raakaerän ollessa hyvää ja laitoksen toimessa optimaalisesti. Raakaerän ollessa heikompaa ja laitoksen huolimattomilla säädöillä lajittelutappio voi nousta yli 20 prosenttiin.
Säännökset nostavat aloituskynnystä Siemenlisä toimii Rautakeskon hinnoittelujärjestelmässä eri vuosien välisten hintavaihteluiden tasaajana. Kun yleinen viljanhinta
laskee, siemenlisää vastaavasti nostetaan. Vaikka kompensaatio ei ole täysmääräinen, se vaimentaa huonojen vuosien tulosnotkahdusta siemenviljelytiloilla. – Kauppa tekee parhaansa tuotannon kiinnostuksen säilyttämiseksi niillä tiloilla, jotka siemen viljelyyn ovat lähteneet. Uusia tiloja saadaan sopimuskumppaneiksi vain harvakseltaan osin sen takia, että aloituskynnys esimerkiksi täydellisen hukkakaurattomuuden takia on korkea. Uuden siemenviljelytilan mikään lohko ei saa olla hukkakaurarekisterissä, ja yhdenkin hukkakauran löytyminen tarkastuksessa vie koko tilalta siemenviljelyn mahdollisuuden ainakin kahdeksi vuodeksi.
Kyntö välttämätön viljalajin vaihtuessa Yksi kylvösiemenen laatukriteeri on lajipuhtaus: Rautakeskon MAATILAN PIRKKA 2•2013
SIEMENTUOTANTO s opimusehtojen mukaan vastaanottokelpoisessa raakaerässä saa olla vieraita viljalajin siemeniä korkeintaan kuusi 500 grammaa kohden. Se ei ole ongelma, jos samalla lohkolla voisi viljellä vuodesta toiseen samaa viljalajia ja -lajiketta. Jo viljelykierron takia viljalajia on kuitenkin aika ajoin vaihdettava, ja siinä on siementuottajalle tarkan tekemisen paikka. – Vaikka kevytmuokkausta suositellaan ympäristösyistä, kyntö on välttämätöntä silloin, kun kasvilaji lohkolla vaihtuu. Tulosta parantaa vielä se, että heti puinnin jälkeen pelto sänkimuokataan puintitappiojyvien idättämiseksi. Siemensatoon mukaan tulevien
esikasvisiemenien määrä vähenee merkittävästi, kun puintitappio_ siemenet ovat ensin kunnolla idulla ja sen jälkeen ne haudataan kyntöviilun alle, sanoo Pakarinen.
Viisi miljoonaa kiloa vuodessa Rautakeskolla on Hauholla käytössä seulalajittelija, joka nimellistehollaan lajittelee 10 tonnia tunnissa. Sitä kuitenkin käytetään teholla, joka lajittelee 3–6 tonnia tunnissa. Lisänä on kaksi päällekkäin sijoitettua triöriä. Ne lajittelevat siemenet pituuden mukaan. Ylemmällä triörillä erotellaan katkenneet jyvät ja alemmalla pitkät jyvät: ohran joukosta saadaan ero-
Lajitellusta siemenestä selvästi yli 90 prosenttia toimitetaan suursäkeissä ja peitattuna. Rautakeskolla säkit ovat 600 kilogramman painoisia.
Kaura, 2005-2012, Viralliset kokeet Lajike
Sato kg/ha
Suhdeluku
Kasvuaika pv
Lämpösumma
Lako% Pituus cm
Tjp g
Hlp kg
Valk.%
Ydin-Sato
MARIKA
5788
90
95,7
923
32
89
39,3
55
23,9
4414
RINGSAKER
6214
97
97,6
943
36
91
34,7
54,8
22,5
4828
ROOPE
6081
95
98,1
948
44
102
35,2
52,9
21,6
4783
STEINAR
6430
100
99,8
970
17
93
38
53,3
22,7
4983
JULIUS
5917
92
100
972
22
83
38,3
53,5
22,4
4603
VIVIANA
6437
100
100,7
980
30
88
39,1
53,8
24,4
4875
SW INGEBORG
6205
97
102,1
992
43
86
BETTINA
6469
101
102,1
997
27
41,9 55 23,8 4728 Ohra, 2005-2012, Viralliset kokeet 90 39,3 54,1 23,9 4932
IIRIS
6269
98
102,3
996
19
85
42
54,6
22,8
4848
ROCKY
6456
101
102,6
1011
35
86
40,6
54,5
21,7
5061
IVORY
5697
89
102,7
990
40
90
47,4
54,2
22,4
4424
BELINDA=C
6408
100
103
1001
28
89
39,4
53,8
23,8
4899
Bettina on tällä hetkellä satoisin kauralajike ja korrenlujuus on varsin hyvä. Näillä ominaisuuksilla se päihittää Belindan, joka nyt on eniten viljelty kauralajike. Bettinasta on uutuuslajikkeena lisäysviljelytarvetta enemmän kuin tällä hetkellä on viljelysopimuksia. Estimoidut lajikekeskiarvot
Ohra, 2005-2012, Viralliset kokeet Lajike
Sato kg/ha Suhdeluku Kasvuaika pv
Lämpösumma
Lako%
Pituus cm
Tjp g
Hlp kg
Valk.%
SAANA
4862
80
91,3
897
27
68
48,6
67,5
12,5
SCARLETT
5192
85
91,8
904
25
68
45,4
68,4
12,2
MINTTU
5605
92
92,9
914
19
67
51,7
66,4
11,9
SW MITJA =C
6073
100
93,9
934
13
70
49,3
69,3
11,5
XANADU
5380
89
94,2
935
15
68
48
67,5
12,2
MAAREN
5351
88
94,4
935
21
70
46,6
67,9
11,8
ANNABELL
5501
91
95
947
19
71
44
66,3
11,4
AMBER
5625
93
95,5
951
18
70
49,3
68
11,4
PROPINO
5813
96
96,5
967
14
73
53,5
66,6
11,3
Mitja on erittäin satoisa kaksitahoinen ohra. Korrenlujuus on kaksitahoisten parhaimpia. Kasvuaika on reilut pari päivää Saanaa pitempi. Mitja on uusi SW Seedin lajike, ja siitä on mahdollista tehdä vielä siemenviljelysopimuksia. MAATILAN PIRKKA 2•2013
47
Siemenlisällä tasataan eri vuosien hintanotkahduksia. Siementuotanto – vaihtoehto tuotannon tehostamiseen • Siementuotannossa on mahdollista hyödyn tää viljelijän ammattitaitoa, tilan hukka kaurattomia peltoja, investointeja viljely menetelmiin, laitteisiin ja varastoihin sekä parantaa samalla viljelyn taloudellista tu losta. Kuva Bettina-kauran lajikekokeista. Siitä ilmenee selkeästi lajikkeen hyvä korrenlujuus.
teltua pois pitkänomaiset kauranjyvät. Näin raakaerän puhtautta saadaan huolellisella lajittelulla oleellisesti nostettua. Tällaisia kahden triörin järjestelmiä ei yksityisillä tiloilla ole, vaikka niillä seulalajittelija olisikin oman siemenen kunnostukseen.
Viimeisiä siemeniä viedään Viime syksyn korjuusäät olivat vaikeat ja se heijastuu siemenkauppaan: siemenpakkaamossa on jo marraskuusta jouduttu sanomaan monien lajikkeiden kohdalla ”ei ole”. Kauppiailla voi olla vielä omia varastoja. Sertifioidun kylvösiemenen itävyyden tulee olla vähintään 85 prosenttia, ja vaikeasta tilanteesta johtuen Suomi on hakenut EU:lta poikkeuslupaa alemman itävyyden omaavan kylvösiemenen myymiselle, ja se on saatu. Sen takia kunnostukseen tulee vielä joitakin raakaeriä, joissa itävyys on alle 85 prosenttia mutta yli 75 prosenttia. Tietenkin tuollainen siemen myydään vastaavasti edullisemmalla hinnalla. Lähinnä heikot itävyydet ovat esiintyneet kevätvehnäerissä. – Muilla viljalajeilla siemenviljelijöiden toimittamat erät lähes poikkeuksetta täyttivät normaalit itävyysvaatimukset, kertoo Pakarinen.
Satotaso kaksinkertaistunut Ne tilat, jotka ovat jättäneet siemenen hankinnan kovin myöhään, kokevat vanhan viisauden: nopeat ovat syöneet hitaat. Varsinkin uudet ja entistä satoisammat lajikkeet on myyty loppuun. Satotaso on viimeisten 50 vuoden aikana noussut liki kaksinkertaiseksi, ja siitä ainainen kiinnostus uusiin lajikkeisiin kumpuaa. – Suuri ansio satotason noususta lankeaa kasvin jalostukselle ja kehittyneelle kasvinsuojelulle, Pakarinen sanoo. r 48
• Suunnittelemalla viljelykierrot ja viljely toimenpiteet hyvin ja käyttämällä oikeita viljelytekniikoita voidaan tuottaa laadu kasta siemenviljaa melko kohtuullisella lisätyöllä. • Nurmikasvien siementuotanto tuo tuotta van vaihtoehdon viljatilan viljelykiertoon. Se vähentää kevättöitä ja jos tuotannossa on nurminataa päästään puntityöt aloitta maan aikaisin. • Laadukkaasta siemenviljasta maksetaan lisähintaa siemenlisien muodossa. Lisäksi sadosta maksetaan viljan keskimääräistä hintaa korkeampaa perushintaa. Vuosittai sia ja kauden aikana tapahtuvia viljan hin nan muutoksia tasataan hinnoittelun avulla. Näin viljelijä voi varmistaa sadon markki noinnin hyvään hintaan toimituksen ajan kohdasta riippumatta. • Viljelystarkastuksessa saadaan vuosit tain tietoa muun muassa lohkojen rikka kasvitilanteesta, taudeista ja varmiste taan samalla lohkojen hukkakaurattomuus. Heti sadonkorjuun jälkeen analysoitujen ennakkonäytteiden perusteella saadaan no peasti tiedot sadon laadusta. • Siemenviljelijä saa ensimmäisenä käyt töönsä lajikekehityksen viimeisimmät lajik keet, joista annetaan tietoa muun muassa sopimusviljelijöiden koulutustilaisuuksissa. Satoisat ja viljelyvarmat lajikkeet ammatti taidolla viljeltynä takaavat hyvän taloudelli sen tuloksen.
MAATILAN PIRKKA 2•2013
MASSEY FERGUSON 7600-SARJA KEHITTYNEINTÄ TEKNIIKKAA JA PUHDASTA VOIMAA Nyt lisäksi huikea nopean päättäjän etu: Maaliskuun loppuun mennessä uuden Massey Fergusonin ostaneille Muuli 1400LH perävaunu kaupan päälle! (Arvo 1220€)
Toimi siis nopeasti!
Nyt 165 hv Massey Ferguson 7615 Dyna-4 tutustumishintaan! Tehoa, taloudellisuutta ja mukavuutta
Kattava varustelu valmiina
• Suomalainen Agco Power 6-sylinterinen 6,6 l SCR moottori • Maksimiteho 150/165 hv • Lisäteho käytössä jo peltonopeuksissa alkaen n. 6 km/h • Maksimivääntö 660/677 Nm • Sähköinen kierroslukumuisti • Dyna-4 vaihteisto AutoDrive -automatiikalla • Kaikkien vaihteiden vaihto kytkimeen koskematta • Kuormantunteva 110 l/min hydrauliikka • Kääntösäde 4,8 m
• Vetokoukku hydraulisella jatkolla • Hydraulinen perävaunun jarruventtiili • Ilmajousitettu istuin • Apukuskin istuin turvavyöllä • Ilmastointi • Työvaloja eteen 10 kpl ja taakse 6 kpl • 2 kpl majakoita
Massey Ferguson 7615 Dyna-4 Essential Suorankaupan kampanjahinta Rajoitettu erä - toimi nopeasti!
62 900 e
alv 0%
Muista kysyä myös kattavasta Massey Ferguson –huoltosopimuksesta myyjältäsi!
Kuvien koneissa lisävarusteita
www.konekesko.com/fi/mfmyynti
BIOENERGIA
Arskan Etu-uuni kovassa testissä Dennis Gerke hankki Mustiolla sijaitsevaan viljakuivuriinsa Arska Aritermin bioenergiapaketin keväällä 2012. Öljykattilan eteen asennettu Etuuuni suoriutui syksystä loistavasti, ja toi Dennikselle tuhansien litrojen öljysäästöt. TEKSTI ja KUVAT Maria Munck
S
–
yksyllä 2011 päätin, että haluan tehokkaamman kuivurin. Haketta olin harkinnut jo pidemmän aikaa, koska silloin ei myöskään tarvitsisi huoltaa tilan kahta vanhaa öljysäiliötä. Tila sijaitsee pohjavesialueella, joten ei haittaa jos hakevarasto vuotaa, kertoo DENNIS GERKE Raaseporin Mustiossa. Arska Aritermin bioenergiapaketissa on Arskan Etu-uuni ja Aritermin poltin ja ruuvit. Etu-uuni
asennettiin öljykattilan eteen, jotta jo olemassa olevaa putkistoa voidaan käyttää hyväksi. Tarvittaessa Etu-uuni saadaan pois käytöstä ja kuivuri öljykäyttöiseksi 20 minuutissa. – Jos esimerkiksi ruuvi menisi rikki ja Etu-uunia ei saisi kytkettyä irti, kuivaaminen loppuisi siihen. Nyt sellaista ei voi tapahtua, ja siitä syystä valitsin Arskan. Investointitukea Dennis haki lokakuussa ja tukipäätös tuli joulukuussa.
Dennis Gerke on avannut Etuuunin luukun. Uuni oli käytössä ensimmäistä kertaa viime syksynä ja Dennis on siihen todella tyytyväinen.
Arska Ariterm bioenergiapaketti viljankuivaukseen sisältää Arska Etuuuni on keskellä kuvaa. Öljykat tila on takana oikealla.
• Arska Etu-uunin • Joko käytetyn tai uuden kuivurin uunin (öljykattila), teho suhteessa polttimeen • Ariterm Polttimen, malli ja teho suhteessa kuivurin kokoon ja polttoaineeseen • Aritermiltä ohjauskeskuksen, hakkeensiirtoruuvit ja tankopurkainpohjan hakevarastoon
Etu-uunin vieressä oleva kuuden kuution hakevarasto on paloeristetty. Sen katto avautuu vinssin avulla. Hakevaraston rakensi SBA, ja vinssi oli heidän ideansa.
50
– Silloin purin vanhan kuivurin, ja talven aikana vaihdoin kuivauskaapin. Etu-uunin sain paikoilleen keväällä. Asennukseen sain apua somerolaiselta viljelijältä, jolla on samanlainen. Rakennusapua minulla oli kahtena päivänä, ja painavien tavaroiden siirtelyssä sain apua isältäni. Uusi kuivuri on tilavuudeltaan 229 hehtolitrainen ja Arskan valmistama. MAATILAN PIRKKA 2•2013
Soveltuu kaikkiin kattiloihin Denniksen täytyi hieman suurentaa pannuhuonetta, jotta Etu-uuni saatiin mahtumaan. Arska Aritermin bioenergiapaketti voidaan asentaa minkä vanhan uunin eteen tahansa, mutta Dennis päätti kuitenkin vaihtaa vanhan öljykattilansa uuteen. Vanha sattui olemaan sen mallinen, että se täytti koko pannuhuoneen eikä Etu- Uunille olisi jäänyt tilaa ilman suurempaa laajentamista. Vanha öljykattila ei ollut montaa vuotta vanha, joten sen osti naapuriviljelijä. Uudessa öljykattilassa on tehoa 3 10 kilowatin verran. Bioenergiapaketti oli valmis testiajoon vähän ennen juhannusta. Pienten viilausten, kuten nappien oikeiden asentojen säätämisen jälkeen Etu-uuni toimi kuten piti, ja kaikki oli valmista puinnin alkaessa. Ainut asia mikä Dennistä harmittaa on, että tukipäätös ei ollut 20 prosenttia investoinnista vaan alempi, koska bioenergiapaketin osuuden koko investoinnista kerrottiin olevan liian suuri. – Tämähän on niin uutta, että pykäliä pitäisi ehkä vähän tarkistaa, hän miettii. Vuoden 2013 alusta investointituki oman tilan kuivaamotarpeeseen onkin muuttunut ja mahdollisuudet saada tukea ovat laajentuneet.
Black Horse Basic 30 kg • Kypsennetty ja maittava hevosten täysrehupellettivaihtoehto kauran korvaajaksi • Hivenaineet pääosin hyvin imeytyvinä kelaatteina
Black Horse Breeder, 20 kg • Valkuaispitoinen täydennysrehu kantaville tammoille ja varsoille • Monipuolinen valkuaiskoostumus ja korkea sulava raakavalkuainen • Soveltuu myös kilpahevosille
Black Horse Balance, 25 kg
Suuria öljysäästöjä
• Kauraton täysrehu, sisältää hyvin sulavaa ja imeytyvää energiaa ilman kauran kuumentavaa vaikutusta
Dennis viljelee syys- ja kevätvehnää, ohraa ja herneitä 67 hehtaarilla vuokrapellot mukaan laskettuna. Kokonaisala, sisältäen kesannot, on 76,6 hehtaaria. Etu-uuni oli käytössä 270 tuntia ja Dennis on tyytyväinen. Uuni toimi yhtä hyvin kuin öljyn kanssa ja säästö on huomattava. 100 kuution hakevarasto riitti hyvin kuivauskauteen. – Jos 12,5 kuutiota hyvälaatuista haketta vastaa noin 1000 litraa öljyä, minä säästin 7–8 000 litraa öljyä syksyllä 2012. Muuten öljyä kului keskimäärin edellisten vuosien kuivauskausien aikana 5 000 litraa. Laskin että kestää enintään 13 vuotta saada kuivuri maksettua.
Black Horse Kivennäinen 20 kg • Monipuolinen kivennäisrehu kaikille hevosille • Korkea vitamiini- ja aminohappopitoisuus
Haketta kuusesta ja haavasta Denniksen hake tulee omasta metsästä. Hakkeen tekemiseen hän käyttää urakoitsijaa. Tähän saakka uunissa on palanut kokopuuhaketta lahosta kuusesta ja haavasta, mutta Dennis on suunnitellut ottavansa käyttöön myös oksat, latvat ja leppää pellonpientareelta. Liikkuvalla arinalla varustettu 300 kilowatin Multijet-poltin soveltuu myös muun biopolttoaineen kuin hakkeen käyttöön, joten tulevaisuudessa Etu-uunissa tulee kenties palamaan turvepelletti, olkipelletti, huonolaatuinen vilja ja esipuhdistimen roska. Hakevarasto Etu-uunin vieressä on tilavuudeltaan kuusi kuutiota ja se riittää vuorokauden tarpeeseen, jos uuni on jatkuvassa käytössä. Sieltä hake siirtyy ruuvien välityksellä uuniin, ja Etu-Uunin savukaasut johdetaan myös öljykattilan kautta, jotta hyötysuhde kasvaa.
JEPPE AKTIIVI PLUS
Täysravinto paljon liikkuville koirille.
Vaihtoehtona lavetti Jos Dennis rakentaisi tänään, hän rakentaisi Etu-uuninsa konttiin. Arska Ariterm bioenergiapaketti on myös mahdollista tilata ”lavetoituna”, jolloin kaikki paketinosat on asennettu yhteen ja sähköistetty valmiiksi vaihtolava lavetin päälle. Tällöin laitteisto saadaan tilalla nopeammin käyttöön ja sitä voidaan myös siirtää.r
Täysravinto herkille koirille
Liikkuvien koirien täysravinto
Vähän liikkuvien koirien täysravinto
Kasvavien koiranpentujen täysravinto
Tarkemmat tuotetiedot www.biofarm.fi
MAATILAN PIRKKA 2•2013
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
T YÖKONE
Esiaurojen säätö tehdään helposti ilman työkaluja
Lemken VariDiamant
– tehokas puolihinattava paluuaura Sekä myyntiluvut että maanviljelijöiden lausunnot vahvistavat monien palanneen perinteiseen maanmuokkaukseen – kyntämiseen, äestykseen ja kylvöön. Paluuaurojen koko on myös kasvanut traktoreiden tehon lisääntymisen myötä. Paluuauran teräluvun kasvaminen 5- ja 6-teräisiksi aiheuttaa käsittelyssä ja maan tiivistämisessä käytännön ongelmia. TEKSTI Torsten Bergström
L
emkenin tunnettu puolihinattavien paluuaurojen perhe on nyt päivitetty malleilla Diamant 11 ja 12. Uudet mallit on varustettu monilla uusilla ominaisuuksilla, kuten DuraMaxx-terillä sekä hydraulisella painopisteen siirrolla paluuauralta traktorille. Diamant-paluuaura on saatavana 5–9 terällä, ja siinä on lisäksi vakiovarusteena Hydromaticlaukaisujärjestelmä. Diamant-paluuaurojen uutuusominaisuus on painopisteen siirto paluuauralta traktorille: Auran kolmipistekiinnityksen ja rungon väliin on asennettu hydraulinen painesylinteri. Traktorin hydrauliikan avulla sylinteri voidaan paineistaa,
Turn Control hallintalaite helpottaa maanviljelijän työtä.
52
ja painoa saadaan näin siirrettyä paluuauralta ja traktorin etuakselilta traktorin takapyörille. Pyörien parempi pito lisää tehoa ja vähentää lisäksi polttoaineen kulutusta. Painonsiirtojärjestelmä edellyttää etupainojen käyttöä. Kenttäkokeet ovat osoittaneet luiston vähenevän seitsemällä prosentilla painonsiirtosylinterin ollessa paineistettuna 150 baariin.
Paluuauran uusi teräkonsepti DuraMaxx-terät edustavat täysin uutta aurojen teräkonseptia. Terän kaikki oleelliset kulutusosat on valmistettu hiiliteräksestä, eikä siinä ole porattuja tai lävistettyjä reikiä. Tämä mahdollistaa aiempaa kovemman karkaisun, ja takaa paremman kulutuskestävyyden sekä pienemmän halkeamisriskin reikien reunoilta. Kulutusosat asennetaan terään täysin ilman työkaluja: säleen takapuoli on varustettu koukuilla, jotka pujotetaan satulaan reikiin, jolloin ne lukittuvat terän rungon rintalevyä vasten. Säleet voivat olla terästä, muovia tai niiden yhdistelmää sen mukaan, miten ne parhaiten saadaan mukautumaan erilaisiin maaperiin ja miten maksimaalinen kyntötulos voidaan saa-
vuttaa mahdollisimman vähäisellä polttoaineen kulutuksella. Käytännön kenttäkokeet ovat osoittaneet DuraMaxx-terien parantavan kulutuskestävyyttä 75 prosentilla sekä vähentävän kulutusosien asennusaikoja 80 prosentilla.
Lemken Hydromatic laukaisulaite Kyntöolosuhteet ovat Suomessa haasteelliset. Olosuhteet voivat vaihdella samalla pellolla jäykästä savesta kevyeen hiekkamaahan – kivillä tai ilman. Auran käyttöiän kannalta onkin erityisen tärkeää, että aurassa on luotettava laukaisulaite materiaalien ja hitsaussaumojen liiallisen kuormittumisen välttämiseksi. Lemkenin Hydromatic-laukaisulaite mahdollistaa 38 senttimetrin liikkeen ylöspäin ja 20 senttimetrin sivusuuntaisen liikkeen. Laukaisulaitteen vakiovarusteena on paineensäätöjärjestelmä, joka tarjoaa kuljettajalle mahdollisuuden sopeuttaa laukaisuvastusta maalajin mukaan. Sopeutettu laukaisulaite vähentää ylösvedettyjen kivien määrää. Työskentelyleveyttä voi säätää portaattomasti 30 ja 55 senttimetrin välillä. Viilunleveyden säädön kaikki nivelet on varustettu vaihMAATILAN PIRKKA 2•2013
Esiaurojen säädön hankaluus on pelkkä muisto vain.
Nautakarjan à la carten ykkönen
dettavilla puslilla, joita voidaan rasvata sekä säädön helpottamiseksi että lian ja kosteuden pakottamiseksi pois nivelkohtien puslista. Rakenne takaa ongelmattoman ja pitkän käyttöiän.
Suuri valikoima lisävarusteita Lemken paluuaurojen vakiovarusteisiin kuuluvat myös veitsi- ja kiekkoleikkurit viimeisessä terässä. Savimaan ja nurmen kyntöön suositellaan kiekkoleikkureita joka terälle. Halkaisijaltaan 500-millimetriset joustavat kiekkoleikkurit voidaan asentaa helposti jälkeenpäin tai haluttaessa suoraan tehtaalla. Kuorinvarustuksen valinta aiheuttaa usein keskustelua: kannattaako valita kuorin vai esiaurat? Maanviljelijän valinta pohjautuu usein tietämättömyyteen vaihtoehdoista sekä esiaurojen aiempaan huonoon toimivuuteen ja vaikeaan säädettävyyteen. Usein unohdetaan, että näillä kahdella on täysin erilaiset muokkausominaisuudet. Kuorin nimensä mukaisesti kuorii viilusta pienen kulman mahdollisimman puhtaan kyntöjäljen saavuttamiseksi. Esiauran muokkausominaisuudet ovat sitä vastoin täysin erilaiset. Esiauralla leikataan pois 4–6 senttiä viilun reunasta. Viilun kääntyessä ympäri viilujen välisestä liitoksesta tulee tiivis ja tasainen, joka estää rikkaruohon kasvun viilujen välistä. Lisäksi maan pinta kuivuu keväällä tasaisemmin kapillaari-ilmiön ansiosta. Esiaurojen säädön hankaluus on pelkkä muisto vain. Lemkenin kaikkien esiauramallien korkeusja kyntökulmansäätö on helppoa tappijärjestelmän avulla ilman työkaluja. VariDiamant 12 paluuauroissa on vakiovarusteena elektroninen hallintalaite Turn-Control. Turn Control helpottaa kyntäjän työtä, sillä tärkeimpiä kyntötoimintoja, kuten auran kaltevuutta, kääntöä, viilunleveyttä ja painonsiirtoa, säädetään helposti traktorin istuimelta. r
s! UutuBuMulti
J F V M p u r ill a il p o lk i s
JF VM pystyruuviapevaunut Tanskalainen JF on seosrehuvaunujen johtavia valmistajia Skandinaviassa ja Euroopassa
• Erinomainen kulutuskestävyys - pieni omapaino • Laaja mallisto: 1-, 2 ja 3 -pystyruuviset mallit, myös kapea ja matalampi S-mallin 2-ruuvivaunu • Impulssisekoitus takaa tasaisen seoksen ja pienen tehontarpeen • Monipuoliset varuste- ja purkuvaihtoehdot
MURSKA W-Max myllyt Uudella W-Max -tekniikalla tehokkaaseen ja tarkkaan murskesäilöntään • W-Max Farmer, Contractor 10 ja 20 myllyt • Täydellinen litistystulos, kapasiteetit n. 10-60 tn/h • Kaikille rehuviljoille sekä puintikosteana että kuivana, myös seosviljalle • Sopii erinomaisesti aperuokintaan Lemken Diamant 11 on puolihinattava paluuaura tehokkaaseen kyntöön.
Murskesäilönnällä tehdään tiliä !
Murska - edullista ja hyvää rehua tehokkaasti (lue www.murska.fi)
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
Myyrinmaa urakoi kylvöjä nelimetrisellä Tumen NovaCombilla. Koneella voi kylvää yhtä hyvin joko perinteisesti muokattuun peltoon tai tehdä suorakylvöä. Isokaan sänkimäärä ei tuki vantaita. Koneen soveltuminen erilaisiin olosuhteisiin onkin urakoitsijalle tärkeä valintakriteeri.
Urakointi päätyönä Nurmijärveläinen Jussi Myyrinmaa aloitti vuonna 1999 urakoinnin maataloustraktorilla maatalouden sivuelinkeinona. Nyt urakointi tuo liikevaihtoa jo enemmän kuin 200 hehtaarin peltoviljely. Yksi on kuitenkin säilynyt: urakointi pyörii maataloustraktorin ja leikkuupuimurin ympärillä. TEKSTI ja KUVAT Erkki Holma
T
yökoneiden valinnassa urakoinnin näkökulma korostuu: koneen pitää olla ominaisuuksiltaan juuri sopiva sille tarkoitettuun työhön, ja varaosien saatavuuden sekä huoltopalvelun pitää olla hyviä. Koneen hankintahintaa JUSSI MYYRINMAA katsoo vasta viimeiseksi.
54
Urakointi alkoi lumitöistä aliurakoitsijana. Vuonna 2001 Myyrinmaa teki suoran sopimuksen Vantaan koulujen ja päiväkotien piha-aurauksista ja hiekoituksista. Vantaan kaupunki on merkittävä asiakas edelleen, mutta lisää on tullut: YIT:lle ja Destialle Myyrinmaan koneet auraavat Vantaan liikenneväyliä 38 kilometriä. Joukkoon on tullut yksityisiä yrityksiä
ja teollisuuslaitoksia. Lumitöiden oheen on tullut tienvarsien niittoa, risujen ajoa ja haketusta kaupungin puistokohteissa, katujen harjausta, pieniä kaivuutöitä ja maanajoa.
Luotettavuus ja laatu riittävät mainokseksi Urakointipalveluistaan Myyrinmaa ei tähän päivään mennessä MAATILAN PIRKKA 2•2013
T YÖKONE
Claas Tucano 440 -puimuriohjaamo on Myyrinmaalle syksyllä tuttu työpaikka. Puitavaa alaa kertyy vuosittain 500 hehtaaria.
ole maksanut lehtiin ensimmäistäkään ilmoitusta. Luotettavuus ja työn laatu ovat riittäneet mainoksiksi. Tarjouksia on pyydetty. Luotettavuutta tarvitaan työkoneilta ja kuljettajilta. Urakoinnin laajentaminen onkin enemmän kiinni kuljettajista kuin asiakkaista. Aurauksille on lähdettävä, kun lunta tulee, eikä silloin kun virkamiehen työaika alkaa. – Asiakkailla on tarkka seuranta: Destian ja YIT:n ajossa olevissa traktoreissa on seuranta järjestelmä, josta yritysten tieliikennekeskukset näkevät, missä traktorit kulloinkin liikkuvat ja mitä ne tekevät. Jos asukkaat valittavat tienpidosta, järjestelmä näyttää myös historiatiedon eli sen, milloin valituksen kohteena oleva väylä on viimeksi aurattu, sanoo Myyrinmaa.
Puomimurskain yltää pitkälle Viimeisimpiä konehankintoja Myyrinmaalla on 8,3metrin ulottuvuudella oleva Maschion puomi MAATILAN PIRKKA 2•2013
murskain. Hän sai sen viime vuonna testattavaksi ja teki kaupat sen jälkeen, kun havaitsi koneen hyväksi. Sillä ajetaan tien- ja ojanvarsien pusikoita. Ulottuvuus riittää isonkin jokivarren siistimiseen. Tällä koneella parturoidaan syksyllä myös lähiseudun tiloilla peltojen reunapusikoita. Maschiossa on oma hydrauliikka ja siinä on tehoa niin, että traktorin moottorissa riittää reilut 1 000 kierrosta. Kone käy kuin sukkasillaan.
ajo itse kulkevan silppurin viereltä aumalle. – Ensi kesänä alkavat vielä haketustyöt lämpökeskuksille. Sitä varten on taloon tulossa traktorikäyttöinen ja seulalla varustettu hakkuri, jonka kitaan mahtuu 60 senttimetrin klumppipölli. Töitä Myyrinmaalle ja neljälle kuljettajalle riittää läpi vuoden. r
Kone käy kuin sukkasillaan.
Puinteja jopa 500 hehtaaria Maatalousurakointia Myyrinmaa ei ole unohtanut. Käytössä on nelimetrinen Tumen NovaCombi, jolla voi kylvää myös suoraan sänkeen. Urakointipuinteja kertyy syksyllä kahdelle koneelle yhteensä 500 hehtaaria. Claasin Tucano 440 riittäisi hyvin yksinkin, ongelma vain on se, että puinnit hajaantuvat melko laajalle alueelle. Tucanossa on 5,4-metrinen taittopöytä ja sen ansiosta isolla koneella pääsee juoheasti pieniäkin peltoteitä pitkin, eikä aikaa huku pöytäsulkeisiin, pöydän kiinnitykseen ja irrotukseen. Urakointivalikoimaan kuuluvat vielä kyntö, ruiskutukset ja rehun-
FAKTAA • Myyrinmaa tila on ollut suvulla vuodesta 1782. • Tila sijaitsee Nurmijärvellä Perttulan kylässä. • Sukupolven vaihdos tapahtui 1997. • Viljelty ala vuokramaineen hiukan yli 200 hehtaaria. • Urakointi alkoi 1999. • Lumimyyrä Oy on Myyrinmaan urakointiyhtiö. • Urakointia tehdään yli 500 000 €/v. • Vieraita kuljettajia on neljä ympäri vuoden.
55
MAATILARAKENTAMINEN
Perttu Tunkkari on ilahtunut M&T Farms-pressuhallin monikäyttöisyy destä. Iso plussa kaikessa on hallin helppo kokoaminen ja purkaminen.
Pressuhalli palvelee
pakkasella, sateella ja auringon pahteessa Varastoksi ostettu M&T-Farms-pressuhalli osoittautui oivaksi vasikkakasvattamoksi, kun salmonella vaivasi Vetelin maidontuotantoyhtiötä. Vasikat viihtyvät siellä hyvin pakkasellakin.
–K
TEKSTI ja KUVAT Visa Vilkuna
aikki lähti liikkeelle siitä, kun muutama vuosi sitten tilallamme havaittiin salmonellaa. Varsin pian uusi lypsykarjanavetta kuitenkin saatiin läänineläinlääkärin päätöksellä pois karanteenista. Mutta vanhan navetan vasikkakasvattamo olikin hankalampi juttu, kertoo Vetelin Tunkkarissa maidontuotantoyhtiön osakkaana oleva PERTTU TUNKKARI muutaman vuoden takaisista kokemuksistaan. Vasikoiden kasvattaminen vaatisi oman tilansa, ja lypsykarja puolella tilaa ei yksinkertaisesti ollut. Pari vuotta aikaisemmin tilalle oli ostettu teräsputkirunkoinen pressuhalli varastoksi. Tämä 6,7 metriä leveä ja 12 metriä pitkä halli
ei kuitenkaan ollut löytänyt lopullista pystytyspaikkaansa. Tässä tilanteessa voidaan sanoa, että onneksi ei ollut löytänyt.
Helppo ja nopea pystytys Kaivinkone tasasi rakennuspaikan muutamassa tunnissa, ja pintaan ajettiin tasoitteeksi vaaksan verran mursketta. Pressuhalli on joko ankkuroitava maahan sauva-ankkureilla tai kiinnitettävä betonipainojen tai -pilareiden päälle. Kolmelta mieheltä meni päivä siihen, että kaarihalli oli pystyssä. Jonkin verran aikaa piti käyttää sen miettimiseen, kuinka 12 vasikkaiglua saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla sovitettua pressuhallin yhteyteen. Pystyttämisen jälkeen hal-
M&T-Farms pressuhallit • • • • • • •
56
Teräsrunko joko kuumasinkitty tai maalattu Pressu PVC-kangasta, jonka neliöpaino yli 900 grammaa Kangas UV-suojattu, kestää vähintään 15 vuotta Suomen tuuli- ja lumiolosuhteisiin testattu ja hyväksytty Leveydet 6,7 ja 9,2 metriä Enimmäispituus 40 metriä Valikoimassa on myös 3x6-metrinen autokatos
liin ei ole tarvinnut tehdä mitään huolto- tai muutostöitä. Pressua on kiristetty pariin otteeseen helppokäyttöisellä räikkäkiristimellä. – Olimme miettineet vasikoiden kasvatusvaihtoehtoja jonkin aikaa. Iglukasvatus oli meille lyhyen harkinnan jälkeen selvä ratkaisu. Hankkimamme kevythalli oli varsin näppärä täydennys igluille ja niiden edessä oleville yksilökarsinoille, Perttu Tunkkari kertoo. Eteläkankaan maitotilalla vasikat ovat varttuneet kevythallin reunoilla olevissa igluissa jo parin vuoden ajan. Lehmävasikat viedään parin vuorokauden päästä poikimisesta igluihin, joissa ne ovat niin kauan kun juovat maitoa. Reilun parin kuukauden iässä on edessä muutto naapurilta vuokrattuun välikasvattamoon, josta eläimet palaavat tiineinä hiehoina takaisin. Perttu Tunkkarin kokemuksen mukaan pakkanen ei haittaa vasikan viihtymistä. Päinvastoin, kuiva pakkasilma pitää karsinan kuivana ja vasikan virkeän terveenä. Syksyn märät kelit ovat hankalimpia, kuivikkeita kuluu enemmän ja joskus vasikat saavat yskääkin. – Viime kesänä halli oli oivallinen sateensuoja iglujen edessä oleville yksilökarsinoille. Toissa kesän MAATILAN PIRKKA 2•2013
helteillä halli oli taas oivallinen suoja auringon porotusta vastaan, Perttu Tunkkari muistelee.
Monikäyttöisyys iso valtti Sinä aikana, kun vasikka on pressuhallissa, kuiviketta ainoastaan lisätään. Ennen uuden vasikan saapumista iglu ja karsina puhdistetaan perusteellisesti. Tilalla on suunniteltu pressuhallin jatkamista 12 metrillä, jolloin iglut saataisiin yhteen riviin kokonaan hallin sisälle. Tällöin talviaikainen lannanpoisto helpottuisi. Nykyisessä mallissa ulkona olevat iglut jäätyvät maahan kiinni, ja ne ovat työläät puhdistaa etuaukon kautta. Hallia voi käyttää moneen muuhunkin maatilalla esiintyvään tarpeeseen. Paalivarastona halli on erinomainen, ja sitä voi käyttää vaikka tilapäisenä remonttihallina. Betonilattialla ja puolitoistametrisillä seinillä varustettu halli on mainio irtotavaran kuten hakkeen tai viljan varasto. Hallin voi näppärästi pystyttää myös laakasiilojen päälle. Oikeastaan vain mielikuvitus asettaa rajat hallin käytölle. Jos käyttöä ei kerta kaikkiaan löydy, halli on helppo purkaa ja myydä eteenpäin. – Kun tämän tyylistä vasikkahallia suunnittelee, pitää varata tarpeeksi tilaa sille koneelle, jolla aikoo vasikoille tuoda juomat sisälle. Myös iglujen ja karsinoiden puhdistamiseen on varattava reilusti tilaa, sillä käsipelillä mainituista askareista ei selviä. Me käytämme juoman kuljetukseen mönkkäriä ja puhdistukseen sekä kuivitukseen pienkuormaajaa, Perttu Tunkkari neuvoo. r
FAKTAA • Eteläkangas Ay • Yhtiömiehinä Perttu, Jussi ja Susanna Tunkkari • Neljä palkattua työntekijää, joista yksi Pertun vaimo Anette • Lypsyssä 240 Ay ja Hol lehmää + nuorkarja • Keskituotos 9 000 kiloa • Lypsy 2x12 takalypsyasemalla kaksi kertaa päivässä • Omaa ja vuokrattua peltoa yli sata hehtaaria • Sopimustuotantoa hieman yli 200 hehtaarin alalta • Aperuokinta, väkirehu teollisesti tuotettua
Monikäyttöiset kotimaiset WS maansiirtovaunut TUHTI WS 120 D2
• Kantavuus 12 tn, 2-pyöräjarrut • Lisävarusteena mm. lumenajokasetti ja viljakasetti • Myös suurempi malli WS 160 D2
TUHTI WS 150 D3
• lava (8 m3), sisälev. 2450 mm • Kantavuus 15 tn, 2-pyöräjarrut • Kamitakalaita helpottaa konelast. • Lisävar. ajosiltakiinnikkeet
! Uutuus
Tuhti WS telivaunut • Kastomaalattu vahva runkorakenne - pulverimaalatut laidat - FAD navat
TUHTI WS 80
• Kantav. 8 tn, 9,2 m3 (viljalaidoin)
TUHTI WS 100
• Kantav. 10 tn, 11,8 m3 (viljalaidoin)
TUHTI WS 120
• Kantav. 12 tn, 13,3 m3 (viljalaidoin)
TUHTI WS 140
• Kantav. 14 tn, 14,9 m3 (viljalaidoin) • 2-pyöräjarrut
TUHTI WS 170
Uutuus! Tuhti WS 170 K -kiinteälaitainen
Uutuus lisävarusteita
WS100-170 perävaunuihin • LED-takavalot • Lukittava UUTUUS! TUHTI WS 170 K työkalu- • Kantav. 17 tn, 21,4m3 /35,3m3 (rehul.) laatikko, • 70 K -kiinteälaitainen lava 60x35x37 cm • Kantav. 17 tn, 17,8 m3 (viljalaidoin) • 2-pyöräjarrut, vetopuomijousitus
Mikäpä tässä on iglussa varttua, kun jaloittelutilassa eivätvaivaa sen kummemmin sade kuin auringon paahdekaan.
MAATILAN PIRKKA 2•2013
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
Toimiva kone
Korjaustyöt vaativat tietojen päivitystä Pöytyällä sijaitsevalle Lääninpään Korjaamolle on hiljattain valmistunut uusi, 300 neliömetrin korjaamorakennus, jonne mahtuvat isommatkin koneet. TEKSTI ja KUVA Vesa Rohila
H
iljattain uuden korjaamorakennuksensa käyttöön ottanut huoltamoyrittäjä ARI TUOMINEN on autonasentaja, jolla on erilaisten ajo neuvojen huolloista ja korjauksista paljon kokemusta. – Työskentelin moottori purjehtijoita valmistavassa yrityksessä koneasentajana 25 vuoden ajan. Työhöni kuului moottoriasennusten ja huoltojen lisäksi monipuolisesti muitakin töitä. Palkkatyön lisäksi Tuominen korjaili ennen sopimushuoltajaksi ryhtymistään vanhassa maatila korjaamossaan oman tilan traktoreita ja työkoneita. Myös naapurit kävivät päteväksi tunnetun mekaanikon luona korjauttamassa maatalouskoneitaan.
Kesko kouluttaa Kaksi vuotta sitten Ari Tuominen kävi Kesko Trainee -koulutus ohjelman, joka toteutettiin yhteis työssä Työtehoseuran kanssa.
Nyt olisi hyvä aika huoltaa rehukoneet tulevaa kesää varten.
58
Koulutuksen pääsyvaatimuksena oli teknisen alan ammattikoulutus tai vastaava tekninen osaaminen ja kokemus. Mekaanikot perehtyivät sekä teoriassa että käytännössä Keskon edustamien traktoreiden, puimureiden ja työkoneiden tekniikkaan. Koulutuksessa käytiin läpi muun muassa moottori, voimansiirto, hydrauliikka, sähkö, elektroniikka sekä vianhakudiagnostiikka. – Nykyajan maatalouskoneiden tekniikka kehittyy huimaa vauhtia. Tietotekniikkaa on käytetty traktoreissa ja puimureissa jo pitkään, mutta myös työkoneista, kuten vaikkapa paalaimista, löytyy nykyään tietokone. Asentajan on päivitettävä tietojaan ja taitojaan säännöllisesti. Nytkin olin tammikuun alussa Claasin koulutuksessa, missä opiskelimme testerin käyttöä. Pöytyäläinen huoltoyrittäjä kävi myös Massey-Ferguson-koulutuksessa. Hän kertoo olevansa tyytyväinen koulutustarjontaan ja tiedon saantiin. – Tietoa kyllä saa, ja Keskon huoltoinsinöörit ovat hyvin perillä asioista. Jos huoltoyrittäjä ei itse pysty jotakin ongelmaa ratkaisemaan, niin apua kyllä löytyy.
Rehukoneremonttia Lääninpään Korjaamon toimialue on Varsinais-Suomi. Asiakkaina ovat maatalousyrittäjät ja urakoitsijat. Koneiden huoltoa ja
korjaustariittää laidasta laitaan, sillä viljelijöillä on käytössään monenikäisiä koneita, ja Tuomisen korjaamon huoltotilaan mahtuvat isommatkin koneet. Kuitenkin Ari Tuominen toteaa, että hänen on tarkoitus erikoistua Claasin, Elhon ja JF-Stollin rehukoneisiin. Alueella on tarvetta rehukoneiden huolto miehestä. Nyt olisi hyvä aika huoltaa rehukoneet kuntoon tulevan kesän työrupeamaa varten. Korjaamoyrittäjä antaa vinkin, että esimerkiksi laakereiden vaihtaminen ennakkoon maksaa itsensä takaisin. Kenttähuoltoja varten Tuomisella on käytössään huoltoauto, jonka vakiovarustukseen kuuMAATILAN PIRKKA 2•2013
FIRST CLAAS Rehunkorjuun parasta ykkösluokkaa!
CLAAS ROLLANT 455 RC UNIWRAP
Lisää paalaustehoa ja käyttömukavuutta • 25 kpl teriä ja hydraulisesti avattava sullontakanavan pohja • Suuret 26,5" pyörät vähentävät pintapainetta ja lisäävät kantavuutta • Huippunopea käärintä - muovirullatelineet (6 x 2) vakiona • Uusittu MPS Plus hydraulikäyttöinen telasegmentti takaa tiiviit paalit
Tällä kertaa Ari Tuomisen kohteena on David Brownin moottori, josta ovat menneet öljyt ja jäähdytysnesteet sekaisin.
luu käsityökalujen lisäksi muun muassa kaasuhitsaus laitteet, ilmakompressori ja aggregaatti. – Huollettavat koneet pyrin saamaan sisälle korjaamohalliin, mutta määrättyjä töitä pystyn tekemään pellon laidalla tai viljelijän konehallissa.
Raj. erikoiserä!
CLAAS DISCO 3500 TC AF hinattava niittomurskain
23.500,(alv 0%) +toim.kulut
• 3,4 m työleveys, 380/55-17-renkaat, niitto molemmin puolin • Edistyksellisellä Active Float -kevennyksellä: Pienempi tehontarve, suurempi ajonopeus ja parempi niittojälki (DLG:n testi no 5950F)
CLAAS QUANTUM NOUKINVAUNUT Järeä roottorisullonta ja tasainen rehusilppu
• Tilavuudet 28-40 m3 • Vankka rakenne ja hyvin kantava alusta • Helppo ja nopea täyttö Commmunicator Iso Bus -täyttöautomatiikalla • Saatavana myös peräpurkukeloilla varustettuna • Nyt myös järeät Cargos kombivaunut (38-50 m3)
Huollattaminen kannattaa Maatalousyrittäjät noudattavat Tuomisen mukaan aika hyvin koneidensa huoltovälejä, mutta toisinaan he saattavat pitää huoltolaskua suurena. Valmistaja on kuitenkin laatinut huolto-ohjelman, jotta käyttäjä saisi parhaan mahdollisen hyödyn koneistaan. Jos öljyjen ja suodattimien vaihto laiminlyödään, seurauksena voi olla kallis korjaus. Ari Tuominen korostaa oikeanlaatuisen öljyn käyttämisen tärkeyttä ja puhtauden vaalimista. Hänen mukaansa traktorin työkoneiden yhteiskäytössä on aina riski. Siinä touhussa saattaa järjestelmään päästä huonolaatuista tai likaista hydrauliikkaöljyä. r MAATILAN PIRKKA 2•2013
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
Syvempää oppia MF 7600-sarjasta Huoltajakoulutus Konekeskon korjaamolla Tampereella vetää joka vuosi yhä enemmän osallistujia. Koulutuksen suosion takana ovat hyvät opetus- ja huoltotilat sekä osaavat opettajat. Tänä vuonna huoltajakoulutuksen havaintokohteina oli viisi uudenkarheaa Massey Fergusonia. TEKSTI JA KUVAT Maria Munck
Isä ja poika, Yrjö ja Mika Möykkynen Nilsiästä ovat käyneet monta vuotta huoltajakoulutuksessa.
H
uoltajakoulutuksen teema tänä vuonna oli Massey Ferguson 7600-sarjan jatkokoulutus. Viime vuonna, kun sarja oli uusi, kurssilla käytiin läpi perusteet, mutta nyt oli syventävien opintojen vuoro. Kaksipäiväisen kurssin pääpaino oli käytössä, hydrauliikassa ja elektroniikassa.
Tämän vuoden kursseihin on lisätty käytännön harjoitusten määrää. – Kaikkien mallien käyttö ja ominaisuudet ovat muuttuneet niin paljon uudessa sarjassa, että on pakko osata ajaa ja käyttää konetta ennen kuin voi auttaa asiakasta. Huoltajat toimivat joskus myös myynnin tukena kouluttamassa asiakkaita koneen käytössä, selittää LARS HAGQVIST, joka toimii kurssin opettajana jo kuudetta vuotta. Hän on myös itse aikaisemmin toiminut sopimushuoltajana. Edellisten vuosien palautteiden perusteella tämän vuoden kursseihin on lisätty käytännön harjoitusten määrää. Opettajat ovat tehneet koulutuskoneisiin toiminta häiriöitä, joiden syy kurssilaisten pitää selvittää ja korjata. – Aika hyvin he ovat ongelmat löytäneet, kehuu kurssin toinen opettaja ALEKSI HEIMLANDER.
Hyvät koulutustilat Tämän vuoden MF huoltaja koulutuksiin osallistui 105 huoltajaa. Kursseilla oli sekä sopimus60
huoltajia että Konekeskon omia huoltajia. Koulutukset ovat suosittuja ja järjestäjien mukaan kurssilaisten määrä lisääntyy joka vuosi. Tammikuun aikana järjestettiin seitsemän samanlaista kahden päivän kurssia. Uutena tulokkaana tälle vuodelle yksi kurssi järjestettiin kokonaan ruotsiksi. Kurssi, materiaali ja lounaat ovat huoltajille ilmaisia. Materiaali on nykyään sähköisessä muodossa, sillä sitä olisi työnnettävä kotiin kottikärryissä, jos kaikki printattaisiin paperille. Osallistujat kehuvat koulutus tiloja. Konekeskon korjaamolta löytyy jopa luokkahuone teoriaosioihin. – Käytännön harjoitukset edellyttävät, että käytettävissä on paljon traktoreita ja hyvät tilat, Aleksi kertoo. Kurssi onkin saanut viisi uutta traktoria käyttöönsä. Neljä on mallia Dyna-6 ja yksi DynaVT. Kurssilla käydään myös läpi uuden MF-sarjan EDTtesterinkäyttöä. Huoltajat ovat
hankkineet uusia testereitä jo kiitettävässä määrin.
Oiva paikka tiedonvaihtoon Isä ja poika, YRJÖ ja MIKA MÖYKKYNEN Syvärin Konehuollosta Nilsiästä, ovat osallistuneet kursseille jo monena vuotena. – Mika hoitaa ne tietokone hommat ja minä hoidan ne missä kädet likaantuu, kertoo Yrjö hymyillen. Kysymykseen, mitä mieltä hän on koulutuksesta, Yrjö vastaa: – Tampereelle ei ole paha matka tulla ja on mukava tavata muita huoltajia.Kurssilla jaetaan myös tietoa toisille. Yrjö toteaa myös, että kursseilla on pakko käydä, kun koneet kehittyvät. – Ilman testereitä on turha mennä tekemään niille mitään. Huoltajien keski-ikä nousee, joten uutta verta tarvitaan huoltajien joukkoon. Juuri käynnistyvä TTSkoulutus Rajamäessä onkin tarkoitettu uusille huoltajille. r
Ala huoltoyrittäjäksi! Konekeskon Trainee-ohjelma jatkuu keväällä 2013. Aikaisemmista kolmesta mekaanikkojen trainee-ohjelmasta Konekeskon verkostoon on tullut sekä huoltoyrittäjiä että mekaanikkoja. Tänä vuonna trainee-koulutukseen otetaan 12 kurssilaista, jotka omaavat jo perus- ja tekniset tiedot ja taidot. Rekrykoulutus kestää 6 kuukautta, jonka jälkeen kurssin hyväksytysti suorittaneille tehdään 18 kuukauden oppisopimuskoulutus. Rekrykoulutuksesta puolet on teoriaa ja käytännön harjoitteita ja puolet työharjoittelua Konekeskon tai sopimushuoltajien korjaamolla. Kurssi alkaa 15.4.2013 ja päättyy 27.9.2013, paikkana TTS Rajamäki. Lisää tietoa asiasta antaa Matti Kallio 0500523069/matti.j.kallio@kesko.fi
MAATILAN PIRKKA 2•2013
Perunan viljelyohjelma Ruttokokeiden menestyjä Tyfon on nyt Consento
UUTUUS!
Perunaruton torjuntaohjelman keski- ja loppuvaiheeseen
Perunaruton torjuntaohjelman ensimmäisiin ruiskutuksiin kovassa ruttopaineessa
• Kosketusvaikutteinen - Erinomainen teho lehtiruttoon ja mukularuttoon • Hyvä sateenkesto: Tehoaine imeytyy perunan vahakerrokseen
• Ruttokokeiden menestyjä Tyfon on nyt Consento • Puhdistaa jo syntyneen saastunnan ja suojaa uutta kasvustoa • Valmiste tehoaa myös lehtipoltteeseen • Nopea sateenkesto ja lyhyt varoaika • Tehoaa sekä varsi- että mukularuttoon
PENNCOZEB Perunaruton sekä herukoiden ja karviaisten laikkutautien torjuntaan • Tehoaineena mankotsebi 750 g/kg • Toimiva ratkaisu perunaruton torjuntaohjelmien alku- ja keskivaiheen ruiskutuksiin
12
Lehtirutto %
10
Perunaruton torjuntaohjelman loppuvaiheeseen kovassa tautipaineessa
8
• Tehokas valmiste mukularuttoa vastaan, erinomainen teho lehtiruttoon • Hyvä sateenkesto
6
4
87,7
2,1
2,6
8,0
3,7
Consento-ohjelma Consento-
Standardi 1 1 Standardi
Standardi 2 2 Standardi
Standardi 3 3 Standardi
0 Ruiskuttamaton Ruiskuttamaton
ohjelma
Petlan perunaruttokokeiden tulokset vuosilta 2008-2011
Perusratkaisu perunan, herneen, kuminan ja porkkanan rikkakasvien torjuntaan • Laajatehoinen maa- ja lehtivaikutteinen herbisidi • Senkorin ja Monitorin tankkiseoksella on erittäin laaja-alainen teho perunan rikkakasvien torjunnassa
Tyfoniin eli nykyiseen Consentoon perustuvat ruiskutusohjelmat ovat menestyneet Petlan (Perunantukimuslaitoksen) kokeissa jo 4 vuotta perättäin erinomaisesti. Consento pitää ruton poissa voimakkaankin saastuntapaiJuolavehnän ja hukkakauran torjuntaan perunalla ja vehnällä neen alla ja ruiskutusohjelmassa esimerkiksi Shirlanin kanssa suojaa kasvustoa pitkän ajan. Tulokset ovat ruiskutusohjelmien keskiarvoja. • Kurittaa juolavehnää ja hukkakauraa kasvukauden aikana • Tehoaa leveälehtisiin rikkakasveihin ja sekä luohoon • Varmistaa syksyisen juolavehnän torjunnan onnistumista • MTT:n juolavehnän torjuntakokeiden menestyjä Kiinnite Monitorille • Monfast® parantaa Monitorin imeytymistä
Varsistohävite perunalle ja öljykasveille • Nopeavaikutteinen, tuhoaa samalla kasvustossa olevan perunaruton • Myös rypsille, rapsille ja camelinalle
K-MAATALOUS
Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!
2
TAPAHTUMAT
Tulevan kauden tapahtumat 2013 K-maatalouden tapahtumissa on vilkasta. Pääpaino on ammatillisessa tarjonnassa alueen tuotanto-olosuhteiden mukaan. Järjestämme muun muassa seuraavia paikallisia tapahtumia:
Kaavi
to 4.4.
Veteli
to 4.4.
Ilmajoki pe 5.4. Kauhajoki pe 5.4.
•
Kaupan Viljelyohjelma-tapahtumat
Mäntsälä pe 5.4.
•
Halli- ja kuivuripäivät
Tampere pe 5.4.
•
Liikennekiertue
Kitee
Pellonpiennar-tapahtumat käytännön
Huittinen pe 5.4.
viljelykatselmuksia, asiantuntija-,
Toholampi pe 5.4.
tuote- ja lajike-esityksiä.
Savonlinna ma 8.4.
Työnäytökset viljelytekniikan uudistuessa,
Hämeenlinna ti
•
•
muun muassa muokkaus- ja suorakylvö. Seuraa kaupan ilmoituksia ja www.k-maatalous.fi-sivun tapahtumakalenteria.
Porvoo
Turku, Lapua, Konnevesi, Seinäjoki, Pori ja Lappfjärd ava sivat kevään tapahtumat maaliskuun alussa. Kevätmark kinat käynnistyvät vauhdilla koko maassa. Kaupat ovat panostaneet esittelyvoimaan, ja tarjoukset ja kampanjat ovat parhaimmillaan. HakkiPilke-klapikoneita esitellään työnäytöksissä usealla paikkakunnalla.
Kevään 2013 markkinat jatkuvat seuraavasti:
11.4.
Haapajärvi pe 11.4. pe 12.4.
Kouvola pe 12.4. Kuopio
pe 12.4.
Virolahti pe 12.4. Kuortane pe 12.4. Loimaa
pe 12.4.
Ylivieska pe 12.4. Kauhava pe 12.4. Reisjärvi to 12.4. Kankaanpää to
18.4.
Keuruu to 18.4.
Joensuu pe 22.3.
Iisalmi
pe 19.4.
Lohja
Tornio
pe 19.4.
pe 22.3.
Orimattila pe 22.3.
Kalajoki pe 19.4.
Somero pe 22.3.
Virrat
pe
Alavus
pe 22.3.
Nivala
pe 19.4.
Forssa
19.4.
pe 22.3.
Vieremä ma 22.4.
Övermalax pe 22.3.
Suonenjoki to 25.4.
Varkaus ti 2.4.
Kiuruvesi pe 26.4.
Nilsiä
ke 3.4.
Oulainen pe 26.4.
Nurmijärvi ke 3.4.
Rovaniemi pe 26.4.
Eura
to 4.4.
Saarijärvi pe 26.4.
Riihimäki to 4.4.
Kemijärvi ke 15.5.
Jalasjärvi to 4.4.
Sodankylä pe 17.5.
Peräseinäjoki to 62
9.4.
to 11.4.
Lappeenranta to Häijää
Kevätmarkkinat käynnistyivät vauhdilla
pe 5.4.
4.4. MAATILAN PIRKKA 2•2013
HE-VA VipRoller ja TipRoller -jyrät • Työleveydet 4,1 - 9,0 m • Tehokas painonsiirto sivulohkoille, Cambridge kiekoilla ø 51 cm, lisäv. ø 62 cm • Lisävarusteena jyrään on asennettavissa hydr. säädettävä etulata ja Multi-Seeder pneumaattinen piensiemenkylvöyksikkö Tulevan kauden tapahtumatarjonta on monipuoli nen. Olemme mukana kesän aikana seuraavissa ta pahtumissa: •
K-maatalous Cup 2013, Lahti 29.6.
•
Farmari 2013, Seinäjoki, 3.–6.7. https://portal.mtt.fi /portal/page/portal/farmari
•
Viljo Viljelijän Konemessut, Kiuruvesi, 25.–27.7. http://www.viljelijankonemessut.fi/
•
Peltopäivä, Västankvarn, 11.7.
•
Koetilan 50-vuotisjuhlavuoden Viljelyohjelmapäivä 2.8. www.k-maatalous.fi/ koetila
•
Nurmi 2013, Ylivieska, 8.8.
•
Suomenratsujen kuninkaalliset, Ypäjä, 29.8.–
HE-VA Seed-Weeder 6M Tehokas rikkakasviäes MultiSeeder piensiemenkylvöyksiköllä • Nurmen kylvöön ja paikkaukseen - samalla ajolla tehokas rikkaäestys • Piikit 5 rivissä, säätö 5 kulmaan, kylvöyksikössä maapyörä • Soveltuu myös laitumen harjaamiseen
1.9. •
Ennakkomyyntinäyttely KoneAgria, Jyväskylä, 9.–12.10. http://www.koneagria.fi/
Syksyn näyttelytarjonta huipentuu Agritechnica näyttelymatkaan Hannoveriin 12.–14. marraskuuta. Kysy matkan järjestelyistä K-maataloudesta. Tarkemmin tapahtumista www.k-maatalous.fi ja K-maatalouden ilmoitukset.
sän du ke Varau auksiin k muok t heti N - y seen tuk toimi
HE-VA Sub-Tiller 3-piikkinen jankkuri, 3 m • Putkijyrällä, hydraulisilla laukaisimilla ja hydraulisella työsyvyydensäädöllä • Rungon V-muodon ansiosta terävälien leveyssäätö on helppoa ajourien jankkurointia varten www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
VILJELIJÄ MAAILMALTA
Maissipellon syysmuokkausta Multiva DiscMaster lautasmuokkaimella.
64
MAATILAN PIRKKA 2•2013
Viljelyä unkarilaisittain Maatalouskonevalmistaja Dometal Oy aloitti Multiva-koneiden viennin Unkariin viime vuonna. Loimaalainen yhtiö tekee Unkarissa myös koneidensa kestotestausta. Maa on erinomainen testialusta pitkän muokkauskauden, suurien pinta-alojen ja vaativien olosuhteidensa johdosta. Usein viikkoja piinava kuivuus ja helle kovettavat maan haastaen koneet toden teolla. TEKSTI ja KUVAT Tamás Witzl/Innoagro Kft., Sándor Mezo/ Ragrár 2007 Kft.
MAATILAN PIRKKA 2•2013
65
Agroszoltek-maatilan konekalustoa.
Unkari • Pääkaupunki Budapest • Itsenäistyi 1918 • EU-jäseneksi 2004 • 10 miljoonaa asukasta
Unkarin maatalous pähkinänkuoressa • 5 807 000 ha maatalousmaata • 4 506 000 ha viljelymaata • 96 000 ha vihanneksia • 102 000 ha hedelmätarhoja • 86 000 ha viinitarhoja • 1 017 000 ha laidunmaata • 186 000 maataloustukea hakenutta viljelijää
66
Multiva-koneita on vuoden aikana myyty useille unkarilaistiloille, jotka ovat kooltaan muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen hehtaariin. Eräs tällainen on maatilayritys Agroszoltek Kft., joka sijaitsee Koillis-Unkarissa Hajdúnánásin maalaiskaupungissa Pustan arolla.Yksi tilan omistajista, SÁNDOR VÁRADI, vastaa koneiden hankinnasta ja huollosta. – Perustimme Agroszoltek-tilan yhdessä nykyisen toimitusjohtajan IMRE PÉTERIN ja työjohtaja IMRE KELEMENIN kanssa. Maatilayritys perustettiin vanhan kolhoosin raunioille, josta lohkottiin samanaikaisesti kuusi muuta tilaa. Olimme kaikki kolhoosilla töissä, emmekä halunneet kaiken työn ja vaivan valuvan hukkaan, vaan halusimme jatkaa viljelyä, Váradi kertoo. Kolhoosin yksityistäminen saatiin päätökseen vuonna 1994 – vasta vuosia vanhan kommunistisen talousjärjestelmän kaaduttua. Kolhoosin maille perustetuista tiloista vain kolme on selvinnyt hengissä tähän päivään.
Kerta-ajolla saadaan nyt parempi työjälki, mihin vanhoilla koneilla päästiin kahdella tai kolmella ajokerralla. sekä multa- ja hietamaata. Jäykät aromaat ovat hyvin haastavia niin viljelijöille kuin koneille. Maalaji määrittää, mitä kasveja ja viljelyteknologiaa milläkin pellolla käytetään. Tilan heikoimmilla pelloilla viljellään maissia, vehnää ja auringonkukkaa. Parhailla maalajeilla puolestaan tuorehernettä ja sokerimaissia suoraan elintarviketeollisuuteen. Viime vuonna tuotettiin neljän vuoden tauon jälkeen sokerijuurikasta. Sen viljely onnistui erinomaisesti, ja juurikkaasta saatiin suurin sato 15 vuoteen. Parhaillaan arvioidaan suuren sadon mahdollistaneita tekijöitä, ja ajatuksena on lisätä juurikkaan viljelyalaa tulevana kautena.
Viljeltävät kasvit maalajin mukaan
Kastelulla tulosta
Yritykset eivät saa Unkarissa omistaa maata, joten myös Agroszoltekin viljelymaat on vuokrattu, osin omistajilta ja osin ulkopuolisilta maanomistajilta. Kokonaispinta-ala on noin 2000 hehtaaria. Tilan maalajit vaihtelevat paljon: on savea ja suolapitoista maata
Hajdúnánásissa on hyvät kastelumahdollisuudet. Parhaat pellot ovat kastelualueen reunalla. Vaikka vettä siirretään alueelle 20 kilometrin päästä ja se on kohtuullisen kallista, kannattaa kastelu siitä huolimatta. Kastelu
on oikeastaan välttämätöntä, jotta saadaan teollisuuden vaatimukset täyttävä sato niin määrän kuin laadun suhteen. Tästä johtuen tilalla on investoitu uudenaikaisiin kastelulaitteisiin. Yhteensä kuudella laitteistolla voidaan kastella lähes 400 hehtaarin ala sokerimaissia ja tuorehernettä.
Onnellinen uusi om
istaja.
MAATILAN PIRKKA 2•2013
Työvoimaa ja koneita runsaasti Agroszoltekin tilalla työskentelee kaikkiaan 34 henkilöä. Kolmella heistä on kasvinviljelyalan ja kahdella maatalousteknologian koulutus. Tulospalkkaus ja työ terveysedut ovat keskimääräistä parempia, mikä heijastuu työ tyytyväisyytenä. Hyväntekeväisyystyön ja aktiivisen paikallisvaikuttamisen ansiosta tilalla on myös hyvä maine alueen ihmisten keskuudessa.
Pellonpiennarpäivä Unkarissa.
Tilan konekanta on runsas, mutta suhteellisen iäkäs. Tila on levittäytynyt laajalle, mikä vaatii hyvää työsuunnittelua. – Meillä on viisi vanhaa Rába 250 hevosvoimaista traktoria, jotka olivat pääkoneina myös kolhoosiin aikana. Olemme säilyttäneet myös joukon pienempiä traktoreita, mutta viisi suurinta ovat toiminnan selkäranka, kertoo Váradi. Sadonkorjuuseen on investoitu eniten. Puimureina on kolme uutta ja kaksi vanhempaa Claasia, kaksi korjuukonetta sokerimaissille, sokerijuurikkaan nostokone sekä viisi tuorehernepuimuria. Sääolosuhteet ovat Unkarissa vaihtelevia, minkä vuoksi on päädytty ylläpitämään laajaa konekantaan eri tilanteita varten. Multiva DiscMaster-lautasmuokkain tuli alkujaan vain kokeiltavaksi. – Kun saimme koneen testikäyttöömme, sillä oli ajettu jo yli 2000 hehtaaria. Halusimme vain kokeilla sitä muutaman tunnin, kun saimme siihen mahdollisuuden. Testikäytön jälkeen konetta ajanut Imre pyysi kuitenkin saada pitää MAATILAN PIRKKA 2•2013
konetta pidempään. Kolmen päivän käytön jälkeen päätimme pyytää tarjouksen ja ostaa uuden koneen, sanoo Váradi. Kuusimetrisen Multiva Discmaster-lautasmuokaimen avulla tila pääsi eroon vanhasta monen työkoneen ketjusta ja samalla polttoaineen kulutus pieneni. Kertaajolla saadaan nyt parempi työjälki, mihin vanhoilla koneilla päästiin kahdella tai kolmella ajokerralla. – Ennen Multivan hankintaa vertasimme työjälkeä myös toisenmerkkiseen, länsimaiseen lautasmuokkaimeen, jota satunnaisesti olemme lainanneet. Päädyimme kuitenkin Multivaan sen paremman työjäljen ja kestävyyden ansiosta. Menneenä syksynä uudella lautasmuokkaimella ajettiin noin 400 hehtaaria. – Ajoimme vaikeasti muokkautuvaa suola-aroa ja muita kuivia peltoja ilman ongelmia. Peltoja muokattiin kylvö kuntoon kerta-ajolla niin vehnän kuin maissin sänkimaasta. Syysvehnän orastuminen oli tasaista. Hankalien auringonkukkapeltojen sänget muokattiin lautasmuokkaimella kerran, mikä mahdollisti niiden kyntämisen ilman ongelmia.
Viljelijää kuunnellaan – Olemme keskustelleet maahantuojan ja Dometalin kanssa Unkarin erityisolosuhteista ja sen asettamista vaatimuksista. Iloksemme olemme huomanneet, että saamme ajatuksiimme vastakaikua. Testaamme keväällä myös Multivan Optima tai Topline äestä sekä WingMaster-kultivaattoria. Hie-
man pelkäämme, että jos laatu ja toimivuus ovat samaa luokkaa kuin lautasmuokkaimessa, voi kuljettajamme jälleen rakastua niihin, sanoo Sándor Váradi. r
Multiva-koneiden kestotestausta Unkarissa • Multiva-työkoneita ja perävaunuja testa taan useassa maassa. Tällä varmistetaan tuotteiden toimivuus eri olosuhteissa. Tes teissä mitataan koneiden toimivuutta ja kestävyyttä. • Unkarissa tehdään Multiva-työkoneiden kestotestejä, joissa koneita rasitetaan suu rilla traktoreilla, vaikeissa olosuhteissa ja suurilla ajomäärillä. Tästä on esimerkkinä syksyn 2012 kestotesti, jossa ajettiin ItäUnkarissa yhteensä yli 4000 hehtaaria yh dellä DiscMaster 6000 lautasmuokaimella 30 eri maatilalla. Testin aikana tutkittiin muokkaustulosta eri maalajeilla ja kosteus olosuhteissa sekä mitattiin koneen ja sen kulutusosien kestävyyttä suurilla ajomää rillä. • Multiva-tuotteiden unkarilainen maahan tuoja Ragrár 2007 Kft. vastasi kesto testauksen toteutuksesta yhteistyössä Dometal Oy:n kanssa. Syksyn aikana aloi tettiin myös WingMaster-kultivaatorin testi ja ensi keväälle on suunniteltu testejä eri äesmalleille. Tunnustuksena työstä Unka rin maatalouden kehittämiseksi ja innova tiivisten tuotteiden markkinoille tuomisesta on Ragrár 2007 Ltd. vastaanottanut viime vuonna kaksi kansallista palkintoa, toisen Multiva-tuotteista yleisesti ja toisen erityi sesti Optima äesmallista.
67
Hyvää läheltä
Vuonna 1955 teerijärviset Runar, Alf, Nils ja Ingmar Ahlbäck perustivat Rani Plast Oy:n täysin uuden tuotteen, muovin, ympärille. Muovi teki vasta tuloaan markkinoille, mutta mieskvartetti uskoi raaka-aineen mahdollisuuksiin. Alku oli takkuista, sillä muovituotteilla oli ”kuttaperkan” maine. TEKSTI ja KUVAT Visa Vilkuna
Maatalouskalvoja
Suomeen ja maailmalle 68
MAATILAN PIRKKA 2•2013
Automatisoinnin myötä robotit ovat ottaneet vastuulleen raskaimmat ja yksitoikkoisimmat työvaiheet.
rullissa muoviin on merkattu juokseva metriluku, josta urakoitsijan on helppo katsoa kulunut metrimäärä ja laskuttaa sen mukaan. Keski-Euroopan koneasemilla on eri levyisiä jumborullia, joista itse kukin voi käydä ottamassa tarvitsemansa metrimäärän, ja joka taloon ei jää rullan pätkiä ajelehtimaan.
Kotimaista laatua
Y
ritykselle etsittiin uusia tuotteita määrätietoisella peräänantamattomuudella. Rani Plast teki muun m uassa kasteluletkuja ja muovimattoja. Ensimmäinen isompi harppaus tapahtui 1960-luvun alussa, kun kotimainen Luhta pyysi yritystä tekemään läpinäkyvän pussin paidoilleen. Paitapussin teko onnistui ja tuotanto sai uutta tuulta purjeisiinsa. Samoihin aikoihin alettiin tehdä kauppaa Neuvostoliittoon.
Maataloudesta 1/3 liikevaihdosta Rani Plastin ruorissa on MIKAEL AHLBÄCK, jonka isä oli aikoinaan perustamassa yritystä. Mikael on ollut yrityksessä töissä koko ikänsä, ja hänelle on tuttua niin kunnossapito, tehtaan johtajuus kuin vuonna 1998 alkanut toimitusjohtajuuskin. – Maatalous on kautta aikain ollut meille tärkeää. Yrityksemme liikevaihdosta noin kolmannes tulee maatalouskalvoista, Mikael Ahlbäck kertoo. Maatalouskalvoja valmistetaan reilu 25 000 tonnia vuodessa, ja kaikki valmistus tapahtuu Suomessa. Tuotannosta jää kotimaahan vain kymmenen prosenttia. Kilpailutilanne on melkoisen kova, kun raaka-aineet täytyy ensin rahdata Teerijärvelle, ja valmiit tuotteet sitten ympäri maailmaa. MAATILAN PIRKKA 2•2013
Jotta yritys pystyisi toimimaan, tehokkuutta ja innovatiivisuutta tarvitaan kilpailijoita enemmän. Muovialan koulutusta on hankala saada, ja tämän vuoksi Rani Plast on räätälöinyt yhdessä paikallisen Optima-ammattioppi laitoksen kanssa ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen. Tähän mennessä jo 70 työntekijää on suorittanut tutkinnon, ja tulijoita aloitettaville koulutusjaksoille riittää.
Oma koulutus turvana – Olen erittäin tyytyväinen Optiman kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Koulutus on suunniteltu meidän tarpeisiimme ja on sen verran kattava, että siitä saadulla todistuksella pystyy pyrkimään jatko-opintoihinkin. Rani Plastin tuotekehitys työllistää kokopäiväisesti kahdeksan ihmistä, joista kuusi toimii markkinoilla asiakasrajapinnassa. Yksi heistä on keskittynyt pelkästään maatalousmuoveihin. – Kilpailukyvyn turvaaminen on ainut mahdollisuus pitää tuotanto Suomessa. Oman väen koulutus on yksi tärkeä osatekijä tässä työssä. Rani Plast toimittaa suomalaisille viljelijöille aumamuovia jopa 16 metriä leveänä. Vientiin aumamuovi menee pääasiallisesti jumborullina, ja näiden osuus on kasvussa myös Suomessa. Jumbo-
K-maatalous on jo vuosia ollut Rani Plastin käärintäkalvojen markkinoija. Ahlbäckin mukaan yhteistyö on toiminut rehdillä suomalaisella periaatteella. Hinnan ja laadun on oltava kohdallaan, jotta yhteistyöllä olisi mahdollisuus jatkua. – Käärintäkalvon laadun on oltava moitteetonta, jotta arvokas tuorerehu pysyisi huippulaatuisena nautojen ruokintapöydälle asti. Valitsemalla kotimaisen RaniWrap- monikerroskalvon asiakas voi olla varma tuotteen laatuominaisuuksista, Mikael Ahlbäck toteaa. Kotimaisuus on ymmärrettävä laajana, koko yhteiskuntaa tukevana toimintana. Se on arvokas asia eikä sitä läheskään aina voi mitata suoraan euroissa tai senteissä. Kilpailukykyinen hinta on tärkeä, mutta se ei saisi olla ratkaisevan tärkeä seikka valintaa tehtäessä. Rani Plast on kasvanut niin orgaanisesti kuin yritysostojen kautta. Mikael Ahlbäckin mukaan tärkeintä on ollut halu ja into kasvamiseen. Ensin on kerätty rahaa ja sitten vasta investoitu uusiin laitteisiin. Ja senkin Ahlbäck tunnustaa, ettei kaikissa investoinneissa ole onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta sehän kuuluu yrittäjyyteen. r
Rani Plast Oy • Perustettu 1955 • Liikevaihto 170 miljoonaa euroa • Henkilökuntaa Suomessa 450 • Henkilökuntaa kaikkiaan n. 1 000 • Suomessa kuusi tuotantolaitosta • Tehtaat myös Venäjällä, Ukrainassa, Slovakiassa ja Ruotsissa • Maatalousmuoveja valmistetaan 25 000 tonnia vuodessa, kokonaistuotanto 100 000 tonnia • Kotimaan liikevaihdosta kolmannes maatalousmuoveista
Toimitusjohtaja Mikael Ahlbäck on tyytyväinen Rani Plastin tiimiin. 69
Ennen vanhaan Kostea vilja säilöön 1960-luvulla tiedettiin, että kosteaa viljaa olisi mahdollista säilöä samoilla menetelmillä kuin säilörehuakin. Sen avulla voitaisiin hypätä kalliin kuivausvaiheen yli, mutta murskaamiseen ei ollut olemassa sopivaa konetta– kunnes vuonna 1969 Aimo Korte oli mukana ensimmäisen valssimyllyn kehittämisessä kotitilallaan Ylivieskassa. Sen avulla vastapuitu vilja pystyttiin murskaamaan. – Kun lehmät söivät mielellään murskattua ja säilöttyä viljaa sekä lypsivät hyvin, ensimmäisestä myllystä tehtiin sarjatuotantona kymmenen kappaletta, Aimo kertoo. Myllyjen nimeksi annettiin RajuValssi, ja ne valmis tettiin Aimo Kortteen Konepajalla, jossa ennen myllyjä oltiin valmistettu takalanoja. Vuonna 1971 Oravaisten maatalousnäyttelyssä RajuValssit saivat huomiota osakseen: – Alkuaikoina myllyn väri oli keltainen, ja kun se tuli Keskolle yksinmyyntiin, väri muuttui punaiseksi. Lila väri myllyille tuli vuonna 1999 insinööriopiskelijoiden ehdottamana. Lila väri oli yksi onnistuneimmista ratkaisuista vuosikymmenten aikana. Se poikkeaa täysin muista ja siitä kautta brändi muodostui. Murskaksi myllyn nimi muuttui vuonna 1976. Kapasiteettiä ensimmäisillä myllyillä oli 2 500 kilogrammaa tunnissa ja se riitti hyvin sen ajan tilojen
Aimo Korte ja ensimmäinen valssimylly vuonna 1969. – Ehkä se pitäisi kaivaa esille ja säilöä museoesineeksi, Aimo pohtii.
tarpeisiin. Tänä päivänä myytävän suurimman urakointiluokan Murska W-max 20:n kapasiteetti on jo lähes 100 000 kilogrammaa tunnissa. Murskesäilöntä oli alkuaikoina pienten tilojen hommaa ja tehtiin parin kuutiometrin siiloihin, joihin murskattu vilja piti talloa ilmatiiviiksi. Nykyään murskesäilöntä on tavallisinta suurilla tiloilla, jotka säilövät viljan suoraan pitkiin muovi tuubeihin, joiden pituus voi olla jopa 60 metriä. – Murskesäilöntä koki uuden aallon kymmenen vuotta sitten, kun muovituubit kehitettiin. Meille tuli ihan uusi asiakaskunta. Viime vuonna myyntiin tuli uusi Murskamylly W-Max, jota oltiin kehitetty kuusi vuotta. Se käyttää murskaamiseen kartiomaisia kiekkoja valssien sijaan. Valssimyllyjä myydään kuitenkin vielä. Vuosittain Aimo Kortteen Konepajalla Ylivieskassa valmistetaan 350–400 Murskamyllyä. Noin 60 prosenttia niistä menee vientiin, yli puolet siitä Venäjälle. – Olemme rauhallisin keinoin valloittaneet 75 prosenttia Venäjän pinta-alasta, Aimo sanoo nauraen. Maailmanvalloitus on siitä ensimmäisestä myllystä lähtien 44 vuoden aikana ollut melkoinen, Murske myllyjä viedään tällä hetkellä 23 maahan.
TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS
Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!
@
Sähköposti:
Tilaan Maatilan Pirkka -uutiskirjeen (kirjoita sähköpostiosoitteesi yläpuolelle) Tilausosoitteen muutos
Tilausosoitteen peruutus VANHA TIETO
MAATILAN
PIRKKA
UUSI TIETO
Etunimi: Sukunimi:
RAUTAKESKO OY KMAAT TUNNUS 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS
Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Matkapuhelin: TILATIETOJA
Peltoa viljelyssä:
ha
Siipikarjaa:
Viljelijä
Metsää:
ha
Hevosia:
Koneyrittäjä
Lypsylehmiä:
kpl
Perunan viljelyä:
Muu maataloudesta kiinnostunut
LIhanautoja:
kpl
Marjanviljelyä:
Lihasikoja:
kpl
Muu:
Emakoita:
kpl
Voit päivittää tietojasi myös: netissä: ww.k-maatalous.fi ”asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi Tietojani saa käyttää K-maatalous-ketjun markkinointiin. Allekirjoitus:
Täytä – leikkaa – vie postiin!
Anna palautetta lehdestä ja voita iPad! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua. INEN
RAKENTAM
OTANTO
MAIDONTU
otanto Luomumaidontu oista lähtee rehuvalinn
Vasikat pressuhalliin
KONEET
Timanttinen kääntöaura
PIRKKA 5
MAATIL AN nro 2 • maaliskuu
Lue
vinkkiä: ryhtyisinkö siementuottajaksi?
ä! lisäkka.fi npir
atila
a w.m
ww
talous.fi
2013 • www.k-maa
Koetila 50 vuotta
tehot testissä akasviaineiden
+ Tutkimus: Rikk
Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/ maatilanpirkka 2. Merkitse numerosarja 224080 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!
Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän nume ron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.
MAATILAN PIRKKA 2•2013
Arvottava palkinto on noin 600 euron arvoinen Apple iPad.
71
Viljojen tautien torjuntaan: Comet, Prosaro, Juventus
Pienannosaine rikkakasvien torjuntaan viljoille • Erittäin hellävarainen viljelykasveille • Laajatehoinen, hyvä teho saunakukkaan ja mataraan • Joustava käsittelyajankohta: 3-lehtiasteelta – lippulehtivaiheeseen • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa Rikkakasvitorjunnan vaikutus sadon määrään ohralla (kg/ha) (K-koetilan kokeet v. 2012) 0
...
5000
6000
7000
8000 kg/ha
Käsittelemätön
Pitkäkestoista tehoa viljojen tautien torjuntaan • Ainoa valmiste, joka edistää kasvua ja sadonmuodostusta • Edistyksellinen formulaatti, tehostaa myös seoskumppanin vaikutusta • Saa käyttää myös pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina
Comet Pro tautientorjuntakoe 2010-2012 ohralla
TOOLER + K-TRIO
Sadonlisä %
TOOLER + K-MCPA
2010
2011
2012
(K-maatalouden koetila 2012)
180 EC
• Erinomainen teho mm. voikukkaan, hevonhierakkaan, ahosuolaheinään, nokkoseen ja piharatamoon (esiintyvät usein vanhoilla nurmilla) • Fluroksipyyri 180 g/l • Käyttö 0,5l/ha seoksissa
RATKAISU resistenssiriskin hallintaan: Tooler 50-70 g + Tomahawk 0,5 l + kiinnite 1dl / ha • Ei pohjavesialueille, ei apilalle
tai
Express SX 15 g + Tomahawk 0,5 l / ha
• Pohjavesialueille, ei apilalle
Uut u
Comet Pro 0,6 l/ha Comet Pro 0,6 l/ha + Comet Pro 0,6 l/ha + Prosaro 0,5 l/ha Sportak 0,5 l/ha + Juventus 0,5 l/ha
us!
Nopeaa tehoa heinämäisten rikkakasvien torjuntaan • Alennettu käyttömäärä yksivuotiseen torjuntaan • Peruna-, herne-, rypsi-, rapsi-, sokerijuurikas- ja mansikkaviljelyksiltä • Myös metsäkäyttöön • Stratos Ultra imeytyy kasviin sen maanpäällisten osien kautta kulkeutuen systeemisesti sen muihin osiin. Ruiskutuksen jälkeen rikkojen kasvu pysähtyy heti
Viljojen ja öljykasvien tautientorjuntaan • Pitkäkestoista tehoa yksin käytettynä ja tankkiseoksissa • Hyvä pahkahomeen torjuja • Saa käyttää pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina
Leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan kevät- ja syysviljoista • Enemmän tehoa syväjuuristen ohdakkeen ja valvatin torjuntaan • Laajatehoinen kolmen tehoaineen uutuus • Tehoaa jo +5 ºC alkaen
Monipuolinen tautiaine viljoille ja öljykasveille • Tehoaa myös punahomeeseen • Torjuu rypsin ja rapsin pahkahomeen • Rypsillä ja rapsilla sivuvaikutuksena kasvunsäädeominaisuus
Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!
K-MAATALOUS