Maatilanpirkka | 3 2016 | V by Maatilan Pirkka

KIVET POIS

KONEHUOLTOTILA

KYLVÖ

Hydraulitoiminen Elho Scorpio kestää

Ilmalämpöpumppu pitää lämpimänä

Tume Draco on erilainen kylvökone

MAATILAN

PIRKKA nro 3 • lokakuu 2016 • www.k-maatalous.fi

3 Claasia kerralla tilalle

Syysviljasta rikat pois jo syksyllä + Kolumni: Tärkkelys hevosen ruokinnassa

TRAKTORIT

KONEHUOLTOTILA

KOMBIVAUNU

Tila hankki 3 Claasia kerralla

Ilmalämpöpumppu pitää lämpimänä

Noukinvaunusta kuljetusvaunuksi

MAATILAN nro 3 • lokakuu 2016 • www.k-maatalous.fi

10 Täyden kympin säilörehua

Kasvutulokset Suomen kärkeä

+ Kolumni: Tärkkelys hevosen ruokinnassa

MAATILAN

PIRKKA 4

Laadukas säilörehu lypsättää

16 Tutkimus todisti tarpeellisuutensa 26 Claas-traktorin monipuolisuus vakuuttaa

30 Koetilan kesä 2016 34 Kivisten peltojen kestävä Scorpio 36 Jeppe-rehut aktiivisille koirille 39 Tärkkelys- ja sokerikuorma hevosen ruokinnassa

40 Energiatehokasta lämpöä konehalliin ilmalämpöpumpulla

44 Sisustuksen moderni countrytyyli 46 Helppohuoltoinen ja muutenkin fiksu Claas Cargos

50 Ajoitus on tärkeä ruokinnassa 54 Uusi ohralajike Trym

VAKIOT 3

Pääkirjoitus

Palveluksessa

10 Jyväset 22 Viljamarkkinat

nro 3 • lokakuu 2016 Verk ot k unnossa pyynt ia ik a na

erkkoja ei parhaaseen pyyntiaikaan paikkailla, on ystävälläni tapana sanoa. Säistä ja vuodenajoista riippuvissa toimissa ennakoinnilla on keskeinen merkitys lopputulokseen. Huonosti suunniteltu on puoliksi pilalla, jatkaa ystävä. Kasvukautta ovat leimanneet vahvat alueelliset säätilojen vaihtelut. Keväällä kylvöille päästiin pääsääntöisesti varhain. Etelä-Suomessa kevättyöt etenivät vauhdilla ja taimettuminen tapahtui nopeasti. Alkukesän rankat sateet tai pitkäaikainen kuiva ja kolea kausi vaikuttivat kasvuun ja osassa maata viivästyttivät kevättöitä. Paikallisesti eroja oli jopa naapuritilojen välillä. Kelit häiritsivät ruiskutuksia. Puintikautta edeltänyt pitkähkö sateinen kausi vaikutti laatuun. Säilörehusatoa korjattiin kohtuullisen hyvissä olosuhteissa. Sääriskiä ei voi eliminoida täysin. Valmistautuminen työsesongin eri vaiheisiin sisältää monia päätöksiä, joiden avulla voidaan varautua eri olosuhteisiin. Kylvö- ja korjuukaluston tulee olla h-hetkellä iskussa, kylvö- ja ruiskutussuunnitelmat selkeinä ja tuotantopanokset hankittu. Laadukas säilörehu lypsättää -artikkelissa Arto Myllylä toteaa, että koneiden pitää olla korjuuhetkellä kunnossa, ettei aika mene niiden korjaamiseen. Valmista syntyy, kun töihin päästään. Päivittäinen työteho on kasvanut selvästi esimerkiksi 20 vuoden ajanjaksolla, kylvöön ja sadonkorjuuseen käytetty aika on jopa puolittunut. Panostukset ovat vieneet kehitystä oikeaan suuntaan. Markkinoiden tiivis ja jatkuva seuraaminen on osa suunnittelua. Avoimet raaka-ainemarkkinat ohjaavat myös viljamarkkinaa. Tyypillistä on vaihteluiden syklisyys. Lopputuotteen hinnan laskiessa myös tuotantopanosten hinnat reagoivat jollain aikavälillä. Viljakaupassa myyntipäätösten tekeminen lähtee tulevan kysynnän näkymistä. Viljelypäätösten teossa on arvioitavana missä on markkinaa, mitkä ovat edellytykset vastata siihen ja millä panoksilla. Lehden Viljamarkkinakatsaus arvioi satokautta viikon 33. tilanteen mukaan. Viljakaupan viikkotason markkinakatsaukset löytyvät sivuiltamme: k-maatalous.fi/ viljakauppa/markkinakatsaus/ Ennakoidaan ja suunnitellaan tulevaa KoneAgriassa, tapaamisiin Jyväskylässä 6.–8.10.

Anna palautetta lehdestä ja voita uutuuskirjoja

Matti Karlsson matti.karlsson@kesko.fi

s.54

Maatilan Pirkka on K-maatalouden neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija K-maatalous, puhelin 010 53032 • Vastaava päätoimittaja Mika Suortti • Päätoimittaja Antti Meriläinen • Toimitusneuvosto Mikko Marttila, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Ulla Hakonen, Olli-Pekka Sipilä, Anne Penttilä, Merja Mäkelä • Toimitus ja ulkoasu Otavamedia OMA Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, oma.otavamedia.fi • Kannen kuva Kirsi Haapamatti • Painatus Forssa Print • ISSN 2242-3745 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. • Osoitteenmuutokset www.k-maatalous.fi “asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi

KYLVÖ

Risto Kannisella on pitkä kokemus Tumen kylvölannoittimista.

TEKSTI ja KUVAT Eero Pajulahti

Uusi Draco 4000 -kylvölannoitin on varsin erilainen kone verrattuna Tumen nykymallistoon. Poikkeavia ominaisuuksia ovat muun muassa integroitu etumuokkain, suuret kannatuspyörät koneen alla ja niiden takana kylvövantaat.

Draco 4000

– erilainen Tume 4

MAATILAN PIRKKA 3 2016

Vesa Tyni

Dracon uusi kylvökonsepti sopii hyvin vaihteleviin kylvöoloihimme.

racon suunnittelu lähti käyntiin vientimarkkinoiden tarpeista, sanoo TumeAgrin markkinoinnista ja tuotekehityksestä vastaava HEIKKI SOLA. Euroopassa vieroksutaan yleisesti takapyöräkoneita, kolmen metrin kuljetusleveys on ehdoton vaatimus leveille työkoneille, ja lannoitteetkin yleensä levitetään hajalevityksenä. Vientipainotuksesta huolimatta Draco soveltuu erinomaisesti myös kotimaan kylvöoloihin. – Erityisesti syysviljan viljelijöille kylvövantaiden sijainti kannatuspyörien takana on hyvä asia. Kosteissa oloissa koneen tallaamisvaikutus on takapyöräkoneita vähäisempi, jatkaa Sola. Uutuudella on takanaan useamman vuoden suunnittelu ja testaus sekä viimeksi yli tuhannen hehtaarin käyttöominaisuustestit käytännön kylvöillä Bulgariassa. Sarjatuotanto on käynnistynyt ja Suomeen saatiin myytiin ensimmäinen kone kevään kylvöille. Saatavana on myös pienempi, työleveydeltään kolmen metrin malli ilman taitto-ominaisuuksia.

Helppo kiertokoe RISTO KANNINEN Nastolan Uusikylästä kiinnostui heti Dracosta saatuaan siitä vihiä viime syksyn näyttelyissä. Erityisesti kiinnosti suuri kylvökapasiteetti yhdistettynä kolmen metrin kuljetusleveyteen, koska osalle pelloista ei ole menemistä leveällä koneella. – Minulla on pitkä kokemus Tumen JC- ja Nova Combi -koneista, joten luottoa löytyi tähän uutuuteenkin, sanoo Kanninen. Kannisella on viljelyssä kevätviljoja noin 150 hehtaaria. Osa lohkoista kultivoidaan syksyllä, osa sänkimaista avataan keväällä Tumen CultiPacklautasmuokkaimella, jonka jälkeen levitetään emakkosikalan kuivalanta ja virtsa. Kaikki lohkot kylvömuokataan Potilan äkeellä, sillä Draco ei ole tarkoitettu suorakylvöön.

MAATILAN PIRKKA 3 2016

– Koneen käyttöönotto ja kylvösäädöt ovat verraten yksinkertaiset ja sähkötoimisten syöttölaitteiden ansiosta kiertokokeiden teko on erityisen helppoa, toteaa Kanninen. Dracon kylvöelektroniikan toimittajaksi on valittu kotimainen Epec, jonka sovelluksia käytetään myös metsä- ja kaivoskoneissa. Epec-ohjaimella ohjataan, valvotaan ja säädetään kaikkia koneen toimintoja mukaan lukien kiertokokeet ja koneen kylvö-/ kuljetusasentoon muuttaminen. Koneen takana on myös valvontakamera, jonka avulla voidaan tarkkailla kylvöjälkeä ja jälkiäkeen toimintaa.

”Ajonopeutta on ollut noin 13–15 kilometriä tunnissa.”

Autolevel valvoo kylvösyvyyttä Dracossa lannoite levitetään maahan etumuokkaimen kiekkojen avulla, koska koneessa ei ole erillisiä vantaita. Työ-/lannoitussyvyyttä säädetään yksinkertaisesti rajoittamalla säätöpaloilla korkeutta säätävän sylinterin iskua. Kanninen on tyytyväinen muokkaimen toimintaan. Lannoite sekoittuu maahan todella hyvin, pintaan ei jää rakeita.

1 1. Kiekkomuokkain sekoittaa lannoitteen tehokkaasti ja tasaisesti maahan. 2. Kompakti kuljetusasento mahdollistaa kuljetuksen kapeillakin tilusteillä. 3. Kaksoiskiekkovantaiston Autolevel-toiminto pitää kylvösyvyyden tasaisena. 4. Helppokäyttöinen ja toimintavarma Epeckylvöelektroniikka.

Kahdeksan isoa kannatuspyörää on sijoitettu porrastetusti koneen keskelle ajosuunnassa. Kannisen mukaan pyörät eivät lähde työntämään maata edellään kevyillä multa maillakaan, ja toisaalta pyörät tiivistävät maan sopivasti kylvövantaille. Siemenvantaat sijaitsevat kannatuspyörien takana. Jokaisella kaksoiskiekkovantaalla on oma työsyvyydensäätöpyöränsä, mutta työsyvyys säädetään neljästä lohkosta lisäämällä tai vähentämällä järjestelmään kuuluvien rajoitinkarojen säätöpaloja. Tume Dracon kylvövantaistossa on vakiona Autolevelvalvontajärjestelmä. Järjestelmä estää automaattisesti kylvön liian syvään, ja toisaalta ohjain kertoo selkeästi, jos vannaspainotusta pitää lisätä ajon aikana. – Ajonopeutta on ollut noin 13–15 kilometriä tunnissa ja hyvin on järjestelmä toiminut, kertoo Kanninen. Viimeisenä tuleva jälkiäes viimeistelee kylvön. Epec-ohjaimen avulla jälkiäes voidaan myös jättää päisteajossa alas kuohkeuttamaan pyöränjäljet. Koneen säiliötilavuus on 4,3 kuutiota ja täyttökorkeus on 2,2 metriä. Säiliön tyhjennyksen helpottamiseksi kaikissa neljässä kulmassa on erilliset tyhjennysaukot, joiden kautta säiliöihin jäänyt tavara saadaan vaivattomasti pois. Risto Kanniselle yksi koneen tärkeimmistä ominaisuuksista on kuljetusleveys. Kuljetusasentoa varten etumuokkain taittuu keskeltä ylös ja siemenvantaiston kummaltakin puolelta kolme vannasta sekä yksi kannatuspyörä kääntyvät koneen sivulle. Epecohjaimesta valitaan toiminto ja käännöt tehdään 2-toimisella hydrauliikkaventtilillä. – Kaiken kaikkiaan Draco on täyttänyt hyvin ne asiat, joita ostopäätöstä tehdessä puntaroin, sanoo Kanninen lopuksi. 6

Draco 4000 • • • • • • • • • • • • •

Työleveys 4 m Kuljetusleveys 3 m Säiliötilavuus 4 250 l Peruskoneen paino 6 300 kg Koneen paino säiliöt täynnä noin 9 900 kg Korkeus säiliön reunaan 2,2 m Koneen pituus 7,9 m Siemenvantaita 24 kpl Riviväli 16,7 cm Vannaspaine /vannas 20–100 kg Kannatuspyörät 420/55–17, 8 kpl Työsyvyyden säätöpyörät 330 x 65 Vetotehontarve noin 150–200 hv

MAATILAN PIRKKA 3 2016

RUOKINTA Myllylän tilan rehufilosofia lähtee lehmien tarpeista. Tavoitteena on tehdä mahdollisimman hyvää rehua, jota tarvitsee täydentää mahdollisimman vähän.

TEKSTI ja KUVAT Tuomas Rytky

Laadukas säilörehu lypsättää 4

Miten tehdään kympin arvoista säilörehua? Säilörehun laatukilpailun voittanut Arto Myllylä korostaa kokonaisuuden toimivuutta ja koneiden ennakkohuoltoa. Ne luovat vankan perustan, jonka päällä helppo ja toimiva säilöntäaine on kuin viimeinen kivi pyramidin huipulla.

3/2016 MAATILAN PIRKKA

Hyvälaatuisen rehun lähtökohta näkyy paalien ja Arto Myllylän taustalla peltojen pitää olla kunnossa. Rikkakasvit viihtyvät huonokuntoisessa maassa ja kosteuden vaivaamissa poukamissa,

eskon järjestämässä säilörehun laatukilpailussa JAANA ja ARTO MYLLYLÄN tilalta lähetetty analyysi arvioitiin säilönnälliseltä laadultaan täydeksi kympiksi. Se on harvinainen tulos. – Kaikki lähtee lehmän tarpeista. Pyrimme tekemään mahdollisimman hyvää rehua, jota tarvitsee täydentää mahdollisimman vähän. Täydentäminen on kallista, mutta joka tapauksessa välttämätöntä, kun tavoitellaan hyvää tuotosta ja tulosta, Arto Myllylä kertoo tilan rehufilosofiasta. Myllylät ovat tehneet vuosien vieriessä rehua usealla menetelmällä: kela- ja tarkkuussilppurilla, urakoitsijan noukinvaunulla korjaamalla ja nykyään paalaamalla omalla kombipaalaimella. Nykyisen korjuumenetelmän valintaan on vaikuttanut erityisesti sen pieni työvoiman tarve. Käytännössä yksi henkilö voi hoitaa koko ketjun niitosta säilöntään. – Menetelmästä riippumatta koen, että niiton ja korjuun alkaessa koneiden on oltava sellaisessa kunnossa, että aika ei mene niiden korjaamiseen. Perushuollot ja ennakoivat korjaukset pitää siis olla tehtynä. Töiden aikana tehdään sitten normaalia voiteluhuoltoa, Arto Myllylä sanoo. Myllylän ajatus kulkee jotakuinkin sellaista rataa, että kun koneet ovat kunnossa, rehu saadaan tehtyä laadukkaasti ja juuri oikeaan aikaan. Silläkin on iso merkitys, että konerikko ei aiheuta ylimääräistä stressiä muutenkin hektiseen korjuuaikaan.

Vesitalous kuntoon ja kasvustot tiheiksi Myllylän tärkein teesi laadukkaan rehun tuottamiseksi on, että ison kokonaisuuden pitää olla kunnossa ja tasapainossa. Eläimille saa hyvää syötävää kaikilla menetelmillä, kunhan perusasiat ovat oikealla tasolla. MAATILAN PIRKKA 3/2016

Korjuumenetelmän valintaan on vaikuttanut erityisesti sen pieni työvoiman tarve.

Myllylän tila • • • • • • • • • •

Jaana ja Arto Myllylä, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa. Säilörehua korjataan noin 45 hehtaarilta. Säilöntämenetelmänä paalit kombipaalaimella. Nurmen siemenseoksen runko kaikilla lohkoilla: pari apilalajia, timotei ja nurminata. Säilöntään käytetty vuodesta 2012 alkaen Josilac classicia. Kasvituotanto luomussa vuodesta 2010. Lehmiä keskimäärin 28, lisäksi nuori karja. Eläimet pääasiassa ayrshireä. Mukana muutamia pohjoissuomenkarjan (PSK) eli lapinlehmän yksilöitä. Keskituotos kilpailuvuonna 9 414 kiloa. Voitti Josilac-säilörehun laatukilpailun. Osallistumisoikeus oli kesällä 2015 tehdyllä rehulla, joka oli säilötty Josilac classicilla tai saman merkin combilla. Osallistuneiden rehuanalyysien paremmuusjärjestys ratkottiin säilönnällisen laadun perusteella.

Kokemuksen mukaan Josilac toimii hyvin koko 25-40 kuiva-aineprosentin käyttöalueellaan.

Lähtökohta on pellon kunto, erityisesti vesitalous. Rikkakasvit viihtyvät huonokuntoisessa maassa ja kosteuden vaivaamissa poukamissa, eikä voikukasta tai leinikistä tunnetusti ole rehun mausteeksi. Nurmien on myös oltava tarpeeksi tiheitä ja elinvoimaisia, etteivät rikat saa valtaa. Asia korostuu luomussa, jossa kemiallisia menetelmiä ei-toivottujen kasvien poistamiseksi ei ole käytettävissä. Paalauksella ja käärinnällä on merkitystä r ehun säilöntälaadun kannalta. Myllylä kaataa nurmen 3,5-metrisellä niittomurskaimella. Jos kasvusto on heikkoa tai sade uhkaa, kilauttaa maidontuottaja tutulle karhotusurakoitsijalle. – Silloin säästyy paljon aikaa ja ajokertoja pellolla. Mutta olen huomannut myös, että karhoista syntyy parempia paaleja. Ilmeisesti paalain pakkaa paalin paremmin, kun massavirta on suurempi.

Säilöntäaine pienentää riskejä Myllylä on käyttänyt Josilac-säilöntäainetta useita vuosia. Annostelussa hän luottaa valmistajan ohjeeseen. Myllylä kertoo pitävänsä tuotteesta monesta syystä. Tärkeimpänä tietenkin on, että tuote toimii eli rehu säilyy hyvin, on maistuvaa ja siten lypsättävää. Myllylän kokemusten mukaan Josilac toimii hyvin koko 25–40 kuiva-aineprosentin käyttöalueellaan. Josilacin käyttö on lisäksi yksinkertaista ja suora viivaista: Kuiva-ainepussi sekoitetaan pieneen määrään vettä. Sen jälkeen seos kaadetaan haluttuun vesimäärään. Aikaa kuluu sen verran, mitä veden ottamiseen vesijohtoverkosta menee. Kolmas myönteinen seikka on se, että säilöntäaineen säilytykseen tarvitaan hyvin vähän tilaa. – Bonuksena vielä, että biologinen aine on käyttäjälle ja koneelle turvallista. Saan esimerkiksi edelleen kaikki noukkimen pultit tarvittaessa auki. Happoa käytettäessä ne olisivat pahasti ruosteessa. Ja kun tulee tukkeuma, voin mennä aukaisemaan sitä turvallisesti käsin, Myllylä jatkaa. On Myllylä tehnyt paaleja kokeilumielessä ilman säilöntäainettakin. Ne säilyivät, mutta rehu ei paalia aukaistessa tuoksunut raikkaalta. Ja jos paali joutui odottamaan aukaistuna vähänkään pidempään, rehu alkoi lämmetä. Rehu ei myöskään ollut maittavaa. – Jos säilöntäaineen jättää pois, niin vaarantuu muu työ, jota on tehty laadukkaan rehun saamiseksi. Pieni kustannussäästö kasvattaa laatutappioiden riskiä huomattavasti. Toimiva säilöntäaine on kuin piste iin päälle. Se ei ratkaise ongelmia rehuketjussa, mutta on tärkeä osa kokonaisuutta. 6

Tarpeeksi tiheä kasvusto on tärkeää laadun kannalta. Myllylällä suunnittelee rikkaäkeen hankintaa, sillä voisi tehdä myös nurmen täydennyskylvöjä.

Rehuanalyysin tulokset Valion suositus

Rehunäyte 3,91

pH Ammoniakkityyppi

alle 70

Maito- ja muurahaishappo

35-80

Haihtuvat rasvahapot

alle 20

Liukoinen typpi

alle 500

354

Sokeri

50-150

Arvosana

D-arvo

66,6

Syönti-indeksi

115

Kuiva-aine

320

3/2016 MAATILAN PIRKKA

83 500

Yli 80 000 kävijää ei voi olla väärässä: OKRAmaatalousnäyttely on kesätapahtumien aatelia. Pienen paikkakunnan ponnistus, hyvin järjestetty näyttely keräsi tänä vuonna ennätysmäärän yleisöä: 83 500 kävijää. Näyttelyn viimeisen päivän kävijämäärä 24 200 on myös näyttelyn kaikkien aikojen päiväkohtainen yleisöennätys.

Suomen lippuja pelloille Kotimainen Rani Plast huomioi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden tuomalla valkoisen lisäksi sinisen käärintäkalvon vuoden 2017 markkinoille. Juhlavuoden kampanja mukaisesti Rani Plast lahjoittaa jokaisesta myydystä kampanjarullasta euron Mannerheimin Lastensuojeluliitolle. Maanviljelijöille ei koidu ylimääräisiä kustannuksia kampanjakalvon ostamisesta. Suomessa rehupaaleja käytetään miljoonia kappaleita joka vuosi, ja Rani Plastin kampanjan ansiosta muutama prosentti niistä on sinisiä vuonna 2017. Kampanjakalvoa myydään erissä, joissa on yhtä paljon sinisiä ja valkoisia rullia. – Sen jälkeen on maanviljelijöiden mielikuvituksesta kiinni, millä eri tavoin he paaleja yhdistelevät. Niistähän voi muodostaa esimerkiksi Suomen lipun, sanoo Rani Plastin myyntipäällikkö HARRI FURU. Kampanja ”Sata senttiä, sata vuotta” julkistetaan KoneAgria-messuilla Jyväskylässä 6.–8.10. Erikoisvärjättyä kalvoa valmistetaan rajoitettu erä, joista suurin osa myydään tavoitteen mukaan heti messujen jälkeen. Rani Plast on Suomen suurin muovikalvon valmistaja, ja yhtiö tuottaa suurimman osan myös suomalaisen maatalouden käyttämästä muovikalvosta. Yritys rakentaa parhaillaan maailman suurinta maatalouskalvojen tuotantolinjaa kotikyläänsä Teeri järvelle.

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Siirrettävä hallilämmitin Airrex AH-300 infrapuna-dieselöljylämmittimen lämmitysteho on 15 kW/h ja se riittää lämmittämään noin 50–200 neliömetrin alan. Lämmittimen hyötysuhde on sata prosenttia eikä se tarvitse pakoputkea ulos. Laitteessa ei ole puhallinta, joten se ei myöskään nosta pölyä ilmaan. Termostaattiohjattu lämmitin säädetään hipaisukytkimillä nollasta +40 celsiusasteeseen. Siinä ei ole polttavan kuumia pintoja ja myös sen melutaso on alhainen, vain 48 desibeliä. Lämmittimen mitat ovat: leveys 950, syvyys 305 ja korkeus 1 000 mm.

Oulun K-maatalous panostaa viljakauppaan

Etsi vaihtokone kännykällä K-maatalouden vaihtokonepalvelu Vaihtokone.com on uudistunut. Uudistuksen myötä palvelu toimii paremmin mobiilissa, palvelun selailu nopeutui ja helpottui sekä hakutoiminnot yksinkertaistuivat. Käytettävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Sivu mahdollistaa ajankohtaisten tuotteiden helpon nostamisen esille. Näet myös nopeasti koneiden maantieteellisen sijainnin ja saat kontaktin koneen myyjään. Vaihtokonepalvelua kehitetään tulevaisuudessa aktiivisesti. Maatalouskoneiden lisäksi löydät palvelusta muun muassa metsäkoneet ja Konekeskon maarakennus- sekä ympäristökoneet. Maatalouskoneiden Timanttivaihdokit ovat tarkastettuja ja huollettuja vaihtokoneita, joille annamme konekohtaisen takuun. Sivusto on jatkossa osa K-maatalous.fi-verkkopalvelua, mutta pääset palveluun edelleen myös tutulla www.vaihtokone.com -osoitteella.

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Oulun K-maatalous-kauppias Veli-Pekka Tolonen on vuokrannut 1000 tonnia viljasiiloja Tyrnävältä. Viljan vastaanottokapasiteetti kasvaa selvästi, mikä vahvistaa K-maatalouden asemaa alueen viljakaupassa. – Viljan tärkeimmät toimituskohteet ovat paikallinen teollisuus, esimerkiksi Kinnusen Mylly, ja viljan vientisatamat. Toimitamme kauraa vientiin myös Kalajoen sataman viljan vastaanottoon, kertoo VeliPekka Tolonen. K-maatalous on paikallisen viljelijän kumppani ja tarjoaa sadolle luotettavan myyntikanavan. Viljan vastaanotto on käynnistynyt Tyrnävällä puintikauden alussa. – Toimitamme viljan ensisijaisesti suoratoimituksina tiloilta teollisuudelle, mutta varastointi tasaa viljan saannin vaihteluita. Kasvava kohderyhmä viljalle ovat Pohjois-Suomen karjatilat, joille voimme tarjota kilpailukykyisen ja vaivattoman mahdollisuuden rehuviljan hankintaan.

K-maatalous OKRA:ssa OKRA-maatalousnäyttelyssä oli yli 500 näytteille asettajan osastoa ja myös K-maatalous oli mukana suurella osastolla. Osastolla kävijöitä kiinnostivat erityisesti kasvinsuojelun uutuudet sekä uutuuskoneet. Suomen Sikayrittäjät ry luovutti OKRA:ssa Keskolle vuosittaisen Sikateko-palkinnon ansiokkaasta työstä kotimaisen ruoan arvostuksen edistämisessä. Palkitsemisen perusteina olivat muun muassa Tuottajalle kiitos -toimintatapaan liittyvä joulukinkkukampanja, lähiruokatreffien järjestäminen eri puolilla Suo-

mea sekä suomalaista työtä korostava markkinointi. Sikateko-palkinto myönnetään vuosittain toimijalle, joka on merkittävästi edistänyt suomalaista sikayrittäjyyttä. Konekesko puolestaan luovutti kolme Claas-polkutraktoria Oripään kaupungin osastolle. Kaupunki huomioi nuorempien näyttelyvieraiden toiveita ja järjesti osastolleen polkutraktorien ajoradan. Innokkaita kuljettajia riitti ja aika-ajoin liikenne ruuhkautui. OKRA-näyttely järjestetään jälleen vuonna 2018.

Mestarin-rehusarja uudistui Uusi kotimainen Mestarin Vasikka -rehu on nyt lanseerattu K-maatalousketjuun. Mestarin Vasikka on ykkösrehu vasikoille puolen vuoden ikään saakka. Tuotetta myydään 30 kilon säkeissä ja se on saatavissa myös suursäkkeinä ja irtorehuna. Mestarin-rehusarjan Mestarin 17 on entistäkin taloudellisempi vaihtoehto lypsylehmille tai lihanaudoille loppukasvatukseen. Rehut Mestarin 20, Mestarin 23, Mestarin 26 ja Mestarin 29 sisältävät biotiinia, glyserolia, suojattua rasvaa ja runsaasti E-vitamiinia hyvän tuotannon ja hedelmällisyyden varmistamiseen. Tuotteet valmistaa Feedex.

MAATILAN PIRKKA 3/2016

KoneAgria Jyväskylässä 6.–8.10. K-maatalous on mukana KoneAgria-näyttelyssä 2016, joka järjestetään totuttuun tapaan Jyväskylän Paviljongissa. Näyttely on avoinna torstaista perjantaihin kello 9−17 ja lauantaina kello 9−16.

Koroton ja lyhennysvapaa rahoitus 2017 loppuun! K-maatalous tarjoaa yhteistyössä kumppaneiden kanssa Rajun rahoituksen – syksyn ennakkokaupan koneisiin lyhennysvapaa ja koroton maksuaika 31.12.2017 saakka! Rahoituskorko on 3,5 % + viitekorko, perustamismaksu 290 € /avattu rahoitus. Käsiraha alkaen 20 %. Koskee myös käytettyjä koneita alkaen 7 500 € alv 0 %. Edellyttää rahoittajan hyväksynnän.

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Torju lumihome syysviljoista Sportak EW on vuosien kokemuksella osoittautunut tehokkaaksi valmisteeksi lumihomeen torjunnassa. Lumihomeen torjunta tehdään syksyllä kasvun pysähdyttyä ennen pysyvän lumen tuloa. Tankkiseokseen kannattaa lisätä mangaania, joka parantaa edelleen talvehtimista. Viljelyohjelman resepti syysviljojen talvehtimisen varmistamiseksi: Sportak EW 1,0 l/ha + YaraVita Mancozin 1,0 l/ha. Monipuolinen ja kustannustehokas triatsolivalmiste Sportak EW antaa hyvän tehon ohran ja vehnän laikkutau-

teihin ja soveltuu myös lumihomeen torjuntaan. Valmiste on hyvä seoskumppani ehkäisemään resistenssiä strobiluriinivalmisteiden kanssa. Sportak EW poistuu myynnistä tämän vuoden jälkeen, mutta valmisteen käyttö on mahdollista vielä 31.12.2017 saakka. Nyt kannattaa varmistaa saatavuus myös ensi kesän ruiskutuksiin!.

Vesa Tyni

Rehuviljan ja viljakaupan hyödyksi A-Rehu ja K-maatalous ovat tehneet pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on varmistaa kotimaisen kasvinviljelyn sekä lihantuotannon jatkuvuus ja kehitys. Sopimus sisältää viljakaupan ja kasvinviljelyn koetoiminnan. A-Rehu hankkii viljaa jatkossakin suoraan viljatiloilta, ja K-maatalouden rooli A-Rehun viljantoimittajana tulee kasvamaan. Kasvinviljelytilojen viljan toimitusmahdollisuudet kasvavat koko maassa. Tuotanto on kasvanut viime vuosina merkittävästi A-Rehun Koskenkorvan ja Varkauden rehutehtailla. Koko naisviljankäytön odotetaan kasvavan vuosikymmenen loppuun mennessä jopa 400 000 tonniin vuodessa. Koskenkorvan rehutehdas on 60 000 tonnin vuosikäytöllään Suomen suurin yksittäinen rehukauran käyttäjä. Rehuvehnän ja -ohran käyttö on erittäin merkittävää. – Rehutehtaiden kasvavien tarpeiden lisäksi tarvitsemme viljaa asiakkaillemme, suomalaisille kotieläintiloille. Tilakoon kasvaessa ja komponenttiruokinnan yleistyessä ostoviljan tarvekin kasvaa, A-Rehun viljatilojen asiakkuuspäällikkö TANELI MARTTILA kertoo.

Merkittävä osa yhteistyötä on K-maatalouden Viljely ohjelma. K-maatalouden koetilan ansiosta K-maataloudella on viljanviljelyn kehittämisessä laaja osaaminen ja pitkä historia. A-Rehu tulee mukaan kasvinviljelyn koetoimintaan antamalla oman panoksensa kotieläintilojen näkökulmasta. – Esimerkiksi kotieläintilojen luontainen lannoite, karjanlanta, otetaan uudella tavalla osaksi tutkimustoimintaamme, K-maatalouden Viljelyohjelmasta vastaava JUHO URKKO toteaa. – Painopiste tulee olemaan entistä paremmissa, paina vimmissa ja valkuaispitoisemmissa rehuviljalajikkeissa. Kasvinviljelyn koetoiminta ja lajikekokeet käynnistyivät jo tänä kesänä. Marttilan mukaan kotieläintiloilla on kova tarve laadukkaalle rehuviljalle: – Uskon, että viljelysopimuksilla, reilulla laatuhinnoittelulla ja entistä järkevämmällä logistiikalla yhteistyöstämme hyötyvät niin kasvinviljely- kuin kotieläintilat. K-maatalouk sien avulla pystymme palvelemaan entistä kattavammin koko maan kotieläintiloja.

8439 €/ha

Pellon keskihinta Suomessa vuonna 2015, laskua oli yksi prosentti verrattuna edelliseen vuoteen. Kauppojen määrä laski samalla ajanjaksolla lähes viidenneksellä. Vuonna 2015 toteutui 548 vähintään kahden peltohehtaarin kauppaa. Lähde: Maanmittauslaitos.

MAATILAN PIRKKA 3/2016

83 500

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Oulun K-maatalous panostaa viljakauppaan

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Vesa Tyni

8439 €/ha

MAATILAN PIRKKA 3/2016

VILJELY- JA KONEPÄIVÄ

TEKSTI Anne Penttilä KUVAT Vesa Tyni

Tutkimus todisti tarpeellisuutensa Kotimaista viljelytutkimusta ja testausta tarvitaan. Sen osoittivat hankalan viime talven jäljiltä muutamat tyhjät syysviljakoeruudut K-maatalouden koetilan Viljely- ja konepäivänä. Koeruutujen ohella yleisöä kiinnostivat myös työkoneuutuudet ja Claasin traktorit.

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Kesäkuun alussa järjestettyyn Viljely- ja konepäivään osallistui noin 1 500 kävijää.

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Scorpio 550 -kivenkeruukoneessa on hydraulinen voimansiirto, joka ei rikkoudu tukkeutumistapauksessa. Nostoroottorissa on peruutusmahdollisuus ja yksittäin joustavat piikit. Työleveys on 5,5 metriä.

-maatalouden koetilan jokavuotinen suurpanostus, Viljely- ja konepäivä järjestettiin kesäkuussa. Tapahtuma veti jälleen väkeä, kävijöitä oli noin 1 500. Koeruutuihin ja viljelyohjelmakokeiden tulosten tutustumisen lisäksi kävijät näkivät konetyönäytöksen. Uutena tapahtumana oli mahdollisuus koeajaa Claas-traktoreita. Haastavista ajoista huolimatta tunnelma oli positiivinen. – Vuosi on ollut kaikille haasteellinen, koska sekä viljojen että maidon tuottajahinnat ovat olleet matalalla. Se on heijastunut tilojen maksuvalmiuteen ja näkynyt muun muassa rahoitustuotteiden kysyntänä, kertoo maatalous- ja konekaupan johtaja ANTTI MERILÄINEN. Lisäksi tilojen rakennemuutos, muutokset työntekotavoissa ja koneistuksessa vaikuttavat todennäköisesti yhä enemmän muun muassa konekauppaan, pohtii Meriläinen. – Maatalousyrittäjät eivät välttämättä halua enää omistaa kaikkia koneita itse. Konekaupassa viime aikojen merkittävin panostus on ollut Claas-traktoriedustus. Konekesko vastaa yksinoikeudella Suomen markkinoiden lisäksi myös Baltian maiden edustuksesta. – Olemme selkeästi Claasin suurin maahantuoja yhtiö. Kyseessä on kahden suuren toimijan neljän maan yhteistyö, joka käsittää paljon muutakin kuin uuden traktorimerkin markkinoilletulon Suomessa, painottaa Konekeskon myyntijohtaja JUKKA KELTTO. 18

Koetilalla on kokeiltu Bayer Crop Sciencen uutta maavaikutteista, syksyllä käytettävää rikkakasvitorjunta-ainetta syysvehnälle. Minni Tapolan mukaan valmiste tulee markkinoille ensi vuonna. Käsitelty ruutu oikealla.

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Hardi Navigator 4000 -ruiskussa on 24 metrin puomi, lohkoautomatiikka ja puomiston automaattinen korkeussäätö. Ultraäänianturit tunnistavat kasvuston ja maan korkeuden, mistä on hyötyä erityisesti rinnepelloilla.

Multiva Push 320 -puskuvaunu sulloo sisuksiinsa tiiviin kasan rehua tai haketta. Purku tapahtuu työntämällä, mikä onnistuu turvallisesti esimerkiksi mataliin hakevarastoihin.

Konekaupassa on tapahtunut piristymistä, huolimatta markkinoiden yleisestä laskuvireestä. Vuoden alusta toukokuun loppuun uusien, itsekulkevien koneiden myynti nousi viidellä prosentilla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. – Noin kahden vuoden tähtäimellä kirkas tavoitteemme on nostaa neljän toiminta maamme Claas-liikevaihto 100 miljoonan euron tasolle, sanoo Keltto. Kesko jatkaa edelleen myös Massey Ferguson -traktoreiden huoltoa. Viljely- ja konepäivänä ensiesiteltiin useita uusia työkoneita. Työkonekaupasta vastaava MIKKO MARTTILA nosti esille erityisesti Multiva Push -vaunun, Tume Draco -kylvökoneen, Elho Scorpio -kivenkeruu koneen, Oniari-metsäperävaunut sekä Potila Magnum -äkeen. Monet niistä pääsivät esittäytymään yleisölle työkonenäytöksessä. Hyvin valmisteltu näytös kiinnosti kävijöitä. – Toimme Scorpiota varten jopa kivet pellolle, kun ei niitä enää ole koetilan mailla. MAATILAN PIRKKA 3/2016

Erityisesti kotimaisen tutkimuksen ja koetoiminnan merkitys näkyi syysviljojen koeruuduilla.

Loivan vetokulman ansiosta Multivan koukkulavavaunu Hook System HS 180HD pystyy kiskomaan kyytiinsä jopa 18 tonnin kuorman.

Tume Draco 4000 -kylvökoneen työleveys on neljä ja kuljetusleveys kolme metriä. Kylvövantaat sijaitsevat kannatuspyörästön takana, mikä mahdollistaa kylvön kosteammissa oloissa. Kylvöelektroniikan (EPEC) ansiosta kylvön ohjaus ja valvonta on helppoa sekä luotettavaa.

Potilan uuteen Magnum Plus -äkeeseen on yhdistetty Master Pro- ja Maxeräkeiden vahvat ominaisuudet. Raskaan sarjan tehoäes toimii vaativissa muokkausolosuhteissa sekä kynnetyllä että kevytmuokatulla pelolla.

Kotimainen koetoiminta tärkeää K-maatalouden koetilalla on menossa jo 54. tutkimusvuosi. Tutkimuksen merkitys on entisestään kasvanut, sanoo tutkimusjohtaja MARJO SERENIUS. – Viljelijöiden määrä vähenee ja tiedontarve kasvaa. Kotimaisen tutkimuksen on pysyttävä mukana, koska viljelijät haluavat nopeasti tarkkaa tietoa lajikkeista ja viljelymenetelmistä. Tietoa löytyy koetilan yli 3 000 koeruudulta. Niistä on nurmikasvikokeita noin 300 ruutua. Kasvinsuojelukokeita oli tällä kaudella ennätysmäärä, yli 900 ruutua. Erityisesti kotimaisen tutkimuksen ja koetoiminnan merkitys näkyi syysviljojen koeruuduilla, joista osa näytti varsin surkeilta hankalan viime talven jälkeen: kasvusto oli joko hyvin harva tai se oli hävinnyt kokonaan. Hauholla ei ollut lunta vielä joulukuussakaan ja lumettomaan maahan iski kova pakkasjakso, joka teki tuhojaan. Koetilan syysvehnistä kuoli yli puolet. – Viime talvi havainnollisti jälleen kerran miksi on niin tärkeää, että lajikkeita testataan viljelykokeissa Suomen olosuhteissa. Talvehtimisvakuutus syysrapsille Clearfield-viljelymenetelmästä on saatu erittäin hyviä kokemuksia Suomessa, ja sen menekki on kasvanut. 20

K-maatalous tuo ensimmäisenä Suomessa markkinoille talvehtimisvakuutuksen. Vakuutus liittyy laatuviljasopimuksella ja Clearfield-menetelmällä tuotettuun syysrypsiin. Aiemmin vastaava on ollut käytössä Ruotsissa ja Virossa. Vakuutussopimus on tarjolla ensimmäisellä ja toisella viljelyvyöhykkeellä sekä Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa sijaitseville pelloille. Clearfield-viljelymenetelmä sisältää tehokkaan rikkatorjunnan, joka vähentää kilpailua, estää rapsin kasvupisteen nousua syksyllä ja parantaa talvehtimista. Vakuutuksen pariin kuuluu lisäksi kasvinsuojelupaketti, joka sisältää rikkatorjunnan sekä kasvitautitorjunnan syksyllä. Kasvusto tarkastetaan syksyllä. Ellei talvehtiminen onnistu, vakuutus korvaa puolet siemen- ja kasvinsuojeluainekustannuksista.

Syysviljan rikkaruiskutus syksyllä Todella mielenkiintoinen uutuus mullistaa jopa työmenetelmiä ja tuo joustavuutta viljelytoimenpiteisiin. Syysvehnän rikkakasvintorjunta voidaan tehdä jo syksyllä maavaikutteisella aineella. Bayer Crop Sciencen valmiste ei ole vielä markkinoilla, mutta sillä on tehty tilakokeita muun muassa koetilalla. – Aine tehoaa saunakukkaan, orvokkiin ja mata MAATILAN PIRKKA 3/2016

Metsäperävaunujen lisäksi K-maatalouden Oniartarjonta laajenee myös maansiirto- ja viljavaunuihin. Markkinoille tulee kaksi 13 tonnin mallia.

raan. Idea on rikkakasviruiskutuksen siirto kevään kiireistä rauhallisempaan aikaan syksylle, kertoo kasvinsuojeluasiantuntija MINNI TAPOLA Bayer Crop Sciencelta. Jos rikkatorjuntaan joudutaan myöhemmin kasvukaudella, selvitään pienemmillä määrillä. Tapola arvioi valmisteen tulevan markkinoille ensi vuoden aikana.

Uutuuksia kasvinsuojeluun Viljakasveja lehtilaikkutaudeilta ja ruosteilta suojaava Siltra Xpro on ollut menestys Keski-Euroopassa, ja uutta kasvitautiainetta on testattu hyvällä menestyksellä myös koetilalla. Aine levittyy nopeasti ja kestää sadetta, joten isojenkin pinta-alojen ruiskutustyö kerralla onnistuu. Pitkä vaikutusaika estää ränsistymisen ja ehkäisee fysiologisten stressioireiden syntyä viljakasveissa. Tehoaine biksafeeni kuuluu Suomessa uuteen SDHI-tehoaineryhmään, johon taudeilla ei ole vielä resistenssiä. Efilor torjuu pahkahometta, laikkutautia, harmaahometta ja kuivamätää rypsillä ja rapsilla. Se tehoaa myös kasvustoon, jossa ei ole tauteja, suurentamalla satoa, vähentämällä pakkotuleentumisen riskiä ja tarjoamalla korkeamman öljypitoisuuden sekä tasalaatuisemman sadon. Koetilan kokeissa käsittelemätön rypsikasvusto tuotti 1 942 kilon hehtaarisadon. Juventuksella käsitelty tuotti 2 324 kg/ha ja Efilorilla käsitelty 2 595 kg/ha. Medax Max -kasvunsääde tulee käyttöön kaikille viljoille. Kahden tehoaineen valmisteessa on laaja käyttöaika, pensomisen lopusta lippulehtivaiheeseen saakka. Kasvunsääteen teho on sekä nopea että pitkävaikutteinen ja korren vahvistamisen lisäksi se parantaa myös juuriston kasvua. MAATILAN PIRKKA 3/2016

Norcar 6226 -pienkuormaaja siirteli vakaasti 650 kilon lannoitesuursäkkiä.

Claas-traktoreista esillä olivat mallit Axion 650, 810 ja 820 sekä Arion 460. Päivän lopuksi yleisö pääsi myös koeajamaan traktoreita pellolla.

A J L T I A V N KI K R MA Viljojen satoarvioita on nostettu korjuun edetessä uuteen ennätykseen kaikkialla maailman päätuotantoalueilla – paitsi Euroopassa. Kotimaassa K-maatalouden rehuviljan vastaanottokyky paranee. TEKSTI Ilkka Pekkala KUVAT iStockphoto

REHUVILJOJEN VASTAANOTTO PARANEE aanosamme länsiosien kasvukautta ovat haitanneet viileys sekä sateiset sadonkorjuuviikot. Ne ovat laskeneet satoodotuksia etenkin EU:n suurimmassa viljantuottajamaassa Ranskassa. K-maatalouden viljan vastaanottokyky paranee rehuviljoilla enti sestään, kun yhteistyö A-rehun ja Agroxin kanssa syvenee. A-rehu ja K-maatalous ovat solmineet pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen A-rehun viljatoimituksista viime vuosina jatkuvasti kasvaneen ja hy vin toiminen yhteistyön tuloksena. A-rehusta on tullut viime vuosina yhä tärkeämpi toimija suomalaisten kotieläinten ruokinnassa. Tehtaillaan Kosken

korvalla ja Varkaudessa A-rehu käyttää vuosikymmen lopussa jopa 400 000 tonnia viljaa, ja jo nyt Koskenkorvan tehdas on 60 000 tonnin vuosikäytöllään maan suurin rehukauran käyttäjä. K-maatalous tulee olemaan myös Mynämäelle syksyllä 2016 avattavan Agrox Oy:n uuden rehutehtaan pääasiallinen viljantoimittaja, mikä parantaa etenkin lounais- ja eteläsuomalaisen viljelijän viljantoimitusmahdollisuuksia. Vuosittaisesta Suomen vilja sadosta noin puolet eli noin kaksi miljoonaa tonnia käytetään eläinten rehuina. Joten se on, joko suoraan tiloilla tai teollisena rehuntuotantona, viljan suurin käyttömuoto Suomessa. Siksi myös rehuviljan laatua ja viljelyä kehitetään koko ajan muun muassa K-maatalouden

Maailman vehnäntuotannon arvioidaan olevan samalla tasolla kuin viime vuonna. 22

Koetilan kokeissa Hauholla. Tutkimustyön tulokset ovat suomalaisen viljelijän käytössä Viljelyohjelman tuotteina.

Vehnämarkkinat Maailman vehnäntuotannon arvioidaan Kansainvälisen Viljaneuvoston IGC:n mukaan olevan samalla tasolla kuin viime vuonna, noin 735 miljoonaa tonnia. Euroopan vehnäntuotanto laskee selvästi, mutta muualla maailmassa korjattavat, jopa ennätykselliset vehnäsadot, muuttavat kokonaiskuvan ja -tarjonnan runsaaksi. Etenkin Venäjällä vehnä sadot ovat olleet erittäin suuret ja maa onkin ollut aktiivinen tarjouksissaan muun muassa Egyptin vehnän ostotarjouskilpailussa. Elokuun alussa venäläistä myllyvehnää myytiin 160 euron tonnihintaan ostajan purkusatamaan toimitettuna. Venäjä on onnistunut voittamaan valtaosan maailman suurimman vehnänostajan, Egyptin ostokierroksista. Myös USA:ssa ollaan korjaamassa hyvää vehnäsatoa, ja se palannee jälleen aktiiviseksi myyjäsi maailmanmarkkinoilla. Tällä hetkellä eurooppalainen vehnä MAATILAN PIRKKA 3/2016

on selvästi kalleinta tarjolla olevaa, mikä luo osaltaan hinta painetta runsaudenpulasta kärsiville viljamarkkinoille. Suomessa ensimmäisten vehnänäytteiden perusteella laatu on hyvää hehto litrapainojen, valkuaisten ja sako lukujen suhteen.

Ohramarkkinat Euroopan ohrantuotanto jää viime vuotta pienemmäksi. Suurista tuottajamaista varsinkin Ranskassa myös ohran laatu jää viime vuosia selvästi heikommaksi, etenkin hehtolitrapainoissa. Koko EU:ssa rehuohramarkkinat ovat kuitenkin tasapainossa, mutta mallasohralla läntisen Euroopan sadon laatu jäänee selvästi jälkeen aiemmin arvioidusta. Mallasohran satokauden hinnanmuodostuksen ratkaisee sadon lopullinen laatu. Maailman ohrasato ja -varastot tulevat olemaan selvästi viime kautta alempia. Suomessa ohra sadoksi muodostunee noin 1,6 miljoonaa tonnia, josta riittää reilusti kotimaan kulutukseen sekä joitain määriä myös vientiin. Kauramarkkinat Tätä kirjoitettaessa ensimmäiset kauranäytteet ovat tulleet vastaanottoon. Niiden perusteella kauran tekninen laatu on ollut hyvä eli hehtolitrapainot ja jyväkoot ovat kunnossa. Hometoksiinien määrät sadon pääosassa ovat selvillä tämän lehden ilmestyessä, mutta sateisen loppukesän johdosta voi olettaa, että vaihtelua löytyy. Ruotsin kaurasadon laatu ei ole vielä tiedossa, mutta maan päätuotantoalueella alkukesä oli kuiva, joten odotukset länsinaapurin kaurasta ovat tässä vaiheessa tavanomaiset. Kauran rehukäyttö jatkuu Suomessa vahvana sen hyvien ruokintaominaisuuksien ansiosta. Keski-Euroopan vientikysyntä elintarvikekäyttöön jatkaa kasvuaan, samoin kuin Suomessa tehtävät elintarvikekauran myllyinvestoinnit. MAATILAN PIRKKA 3/2016

Tuotanto ja kulutus

milj.tn 2013/14 2014/15 2015/16 Tuotanto Kauppa Kulutus Varastot Muutos ed. vuoteen Suurimmat viejät

12/13

13/14

14/15 arvio 1.7.

2 008

2 047

2 000

310 1 935 412

322 341 2 08

1 979

451 471

2016/17 15/1628.7. ennuste

2 026

2 046

319 324 2 010

2 029

482 488

121

146

160

163

Maailman viljantuotantoarviota on nostettu pohjoisen pallonpuoliskon sadonkorjuun edetessä. Tuoreimman arvion mukaan maailmassa korjataan yhtä paljon viljaa kuin ennätyssatokaudella 2014/15. Lähde IGC GMR 468. 23

Luomukauralle on tarvetta sekä kotimaan myllyillä että kasvavassa määrin myös viennissä. Luomu tiloilla kannattaakin lisätä kauran viljelyä, jos siihen on mahdolli suus. Luomukauralle on aitoa kysyntää, joka näkyy myös sen hyvänä hintakehityksenä. Maailman kauramarkkinoilla huomionarvoisin muutos on sadon kasvu Australiassa, jonne ennustetaan lähes 10 prosenttia kasvaneen kylvöalan tuovan suurimman kaurasadon 13 vuoteen. Perinteisesti Australia on toimittanut kauraa paljon muun muassa Meksikoon, Etelä-Afrikkaan sekä Kiinaan. Se kiristänee hintakilpailua muun muassa eurooppalaisten toimi joiden kanssa.

Öljykasvit Suomessa rapsin kylvöala ylitti ensimmäistä kertaa niukasti rypsi alan. 62 000 hehtaarin kylvöalasta on odotettavissa noin 90 000 tonnin kokonaissato, joka kattaa noin puolet kotimaan käytöstä. Öljykasvien hintasuhde viljoihin on kasvanut kasvukauden edetessä ja oli esimerkiksi elokuussa noin 2,5-kertainen. Vilkaisu satokauteen 2015/16 Viljaa jäi päättyneellä satokaudella teollisuuden ja kaupan varastoihin enemmän kuin vuosikausiin ja lähes kolmannes viime vuotta enemmän. Teollisuuden suuret alkuvarastot pienensivät sen vastaanottokykyä puintikaudella. Kesäkuun lopussa etenkin oh raa oli varastoissa runsaasti, kaik kiaan 220 000 tonnia, joka on 57 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Myös 24

Viljafaktat • • • •

Maailman viljantuotanto sivuaa kaikkien aikojen ennätystä. Maailman viljavarastot jatkavat kasvuaan. Euroopan viljasadon laadussa suurta vaihtelua. Tutkituta viljasi laatu mahdollisimman nopeasti – tiedät mitä viljamarkkinan osaa seuraat.

Teollisuuden ja kaupan varastot Suomessa 30.6.2016 (Muutos vuoden takaiseen) • Ohraa 220 000 tn (+57 %) • Vehnää 140 000 tn (+28 %) • Kauraa 130 000 tn (+/- 0 %) • Ruista 66 000 tn (+55 %) • Öljykasvit 15 000 tn (+200 %)

vehnää oli 28 prosenttia vuoden takaista enemmän (140 000 tonnia) ja kauraa 130 000 tonnia, joka vastaa edelliskauden määrää. Ruisvarastot vetivät tässä kuitenkin vielä pidemmän korren – niitä oli kesäkuun lopussa 66 000 tonnia (+55 %), joka on laskennallisesti kahdeksassa kuukaudessa Suomessa käytettävän rukiin määrä. Rukiista on tullut yhä voimakkaammin sopimuskasvi ja sen vastaanotto on muuttunut koko sato kauden mittaiseksi. Siksi sitä ei enää välttämättä saa eteenpäin vanhaan malliin ”suoraan puimurin torven alta”. Mikäli ruista kylvää, on äärettömän tärkeää tehdä viljely-sopimus, koska sen avulla voi parhaiten var-

mistua rukiin menekistä suurten varastojen oloissa. Viljanviennit jäivät päättyneellä kaudella selvästi pienemmäksi kuin edellisvuoden lähes miljoona tonnia. Viljaa vietiin noin 620 000 tonnia, josta suurin osa oli kauraa, 270 000 tonnia. Vehnää vietiin 240 000 tonnia ja ohranvienti jäi vain reiluun 100 000 tonniin. Ru kiin tuonti oli suuresta kotimaan sadosta huolimatta 17 000 tonnia. Alkavalla satokaudella etenkin kauran vienti kasvanee jälleen tavanomaiselle, noin 350 000 tonnin vaiheille, ja kaura palannee ylivoimaisesti suurimmaksi vientiviljaksi. Artikkeli on kirjoitettu viikolla 33.

MAATILAN PIRKKA 3/2016

TRAK TORIT

CLAAS

− monipuolisuus vakuuttaa Vihtiläisellä maanviljelijä Niko Ahlqvistilla oli kuluneena kesänä viljelyssä kaikkiaan 1 300 hehtaaria peltoa. Tilalle tuli keväällä peräti kolme uutta Claas-traktoria. TEKSTI ja KUVAT Visa Vilkuna

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Sekä minä että työntekijäni olemme myönteisesti yllättyneitä Claastraktoreiden monipuolisuudesta ja helposta käytettävyydestä, sanoo vihtiläinen maanviljelijä Niko Ahlqvist.

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Eniten NIKO AHLQVISTIN peltopinta-alasta on ruista, jota oli viljelyssä noin 500 hehtaaria. Viljelyssä on tämän lisäksi kauraa, vehnää ja erikoiskasveja, kuten mansikkaa ja hernettä. Ensi kesäksi viljelty pinta-ala kasvaa 1 500 hehtaariin. Pinta-ala vaihtelee vuosien välillä, sillä osa pelloista on vuoroviljelyn aikaansaamiseksi vaihdossa naapuritilallisten kesken. Ahlqvist kertoo laajentavansa tilaa, mikäli pellon hinta pysyy kohtuullisena. Mihinkään hintakisaan vuokrapelloista tai myyntiin tulevista lohkoista ei nykyisillä tuottajahinnoilla ole varaa lähteä. Tilanpidon on perustuttava tarkkaan kannattavuuslaskentaan, olipa kyse pellon hankinnasta tai koneiden ostosta.

Uutta voimaa Kevään kynnyksellä Ahlqvist teki kaupat kolmesta Claas-traktorista: kaksi Arion 630 -mallia ja yksi Arion 410. Kolmen traktorin ostoa kerralla Niko perustelee seuraavasti. – Kun kauppaa hierotaan kolmesta koneesta, niin neuvotteluvaraa on hitusen enemmän kuin yhden koneen kohdalla. Kolme samaa merkkiä on huollon kannaltakin perusteltua. Myös työntekijät pitävät siitä, et-teivät kaikki traktorit ole erilaisia, Niko summaa. Tilalla on kaikkiaan 16 traktoria. Isännän mukaan käytössä on useampia merkkejä pitämässä kilpailutilannetta terveenä eri konekauppiaiden välillä. Ahlqvist ei ole merkkiuskollinen, vaan konekaupat tehdään aina tilalla olevien tarpeiden, tarjolla olevien koneiden teknisten ominaisuuksien ja hinnan perusteella. Mansikkamaan Arion 410 Pienin malli on varustettu kapeilla renkailla, ja niinpä se on ollut koko kesän 20 hehtaarin kokoisella man-

sikkamaalla pääosin ruiskun edessä. Syyskesästä Arionin perään laitettiin jyrsin, jolla kunnostettiin ja tehtiin penkkejä uutta mansikkamaata varten. Arion 410:ssa on nelisylinterinen moottori, jonka nimellisteho on 85 hevosvoimaa 2 200 kierroksella minuutissa. Vääntöä 4,5-litraisesta moottorista löytyy 405 Nm. Kaksi isompaa Claasia ovat periaatteessa keskenään samanlaisia, mutta varustukseltaan ne poikkeavat toisistaan huomattavasti. Arion 630:ssä on kuusisylinterinen 6,78-litrainen moottori, joka antaa 2 200 kierroksella 159 hevosvoimaa. Vääntöäkin löytyy ihan mukavat 689 Nm. Palarenkailla, etuakselin jousituksella ja etunostolaitteella varustetun Arion 630:n huippunopeus on 50 kilometriä tunnissa. Toisessa 630:ssä on tavalliset peltorenkaat ja 40:n vaihdelaatikko. – Tilalla on kesäisin töissä paljon nuoria, joilla on pelkkä T-kortti. Sen takia halusin toisen Arion 630:n peruslaatikolla, jotta kaikki voisivat ajaa sillä lain kirjaimen mukaan, Niko Ahlqvist sanoo. Ahqvistin tila on myös melkoinen työllistäjä, sillä kiireisimpään sesonkiaikaan syyskesällä tilalla työskentelee pyöreästi sata työntekijää. Ympärivuotisesti tila työllistää kymmenen maatalous- ja konealan ammattilaista.

Yleistraktoriksi Arion 630 Kaksi isompaa Arionia ovat pääasiallisesti yleistraktoreina peräkärryn vedossa ja kiinteistöhuollon tehtävissä. Tilan työntekijöiltä tullut palaute on ollut pelkästään positiivista: näppärä ja ketterä, mutta kyllin voimakas vetämään isojakin kuormia. Etujousitus, 50 kmh vaihteisto ja palarenkaat tekevät isojenkin kuormien ajosta miellyttävää ja joutuisaa. Kiinteistöpuolelle ja peräkärrykuormien vetoon tarkoitetulle traktorille 5,6 metrin kääntösäde on mainio ominaisuus. Claasien polttoainetalouskin on osoittautunut myönteiseksi yllätykseksi. 24/24-portaisen Hexasihft-vaihteiston pehmeän jämäkkä ja täsmällinen toiminta on saanut myös kiitosta. Ergonominen ja ilmastoitu ohjaamo auttaa jaksamaan raskaassa työssä pitempään tarkkavaisuuden herpaantumatta. MAATILAN PIRKKA 3/2016

1. Claas Arion 410 oli kesän mansikkamaan ruiskutuksissa. Syyskesästä perään laitettiin jyrsin, jolla tehdään uutta mansikkamaata. 2. Ahlqvistin tilan kolme Claastraktoria ovat työntekijöiden suosikkeja. Näppärät ja voimakkaat koneet ovat todellisia ”jokapaikan höyliä”. 3. Palarenkaat ja etuakselin jousitus tekevät liikennetraktorista hiljaisen ja vakaan myös epätasaisilla teillä.

Kahden isomman Claasin urakka jatkuu talven tultua, sillä niillä on edessään mittavat lumiurakoinnit lähialueen teillä ja pihoilla. Tilan työntekijöistä melkoinen osa on ulkomaalaisia. Mansikan ja herneen poimijat tulevat pääosin Ukrainasta, mutta tilalla on väkeä myös Venäjältä ja Virosta. Tämä kansallisuuksien kirjo aiheuttaa tiettyjä vaatimuksia myös traktoreille.

Helppoa koneen hallintaa – Koneiden käytön on oltava helposti omaksuttavissa. Claasin hallintalaitteet ja ohjelmistot ovat edistyksellisiä, mutta samalla erittäin loogisia ja helppokäyttöisiä. Tämä helpottaa uusien kuskien perehdyttämistä, Niko Ahlqvist kertoo tyytyväisenä. Ahlqvistin mukaan yhtenä ratkaisevana tekijänä kolmen Claasin hankinnassa oli tehtaan hyvä maine koneiden valmistajana. Ison ja tunnetun kumppanin kanssa on turvallista hoitaa omaa yritystoimintaa. Konekannassa on myös oltava varmuutta, kun pintaalaa on näinkin paljon. Isännän mukaan saksalainen Claas-laatu on käsite sinänsä. Se kokemuksen perusteella, mitä hänellä on

Claas Arion 630 • • • • • • • • • • • •

moottori 6-sylinterinen iskutilavuus 6,78 litraa teho 159/165 hevosvoimaa vääntömomentti 689 Nm vaihteisto 24/24 Hexashift nopeus 50 km/h tai 40 km/h voimanotto 540/540E/1000/1000E nostovoima 6,9 tonnia hydrauliikan tuotto110 l/min akseliväli 2820 mm kääntösäde 5,6 metriä tyhjäpaino 6570 kiloa

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Claasien polttoainetalous on osoittautunut miellyttäväksi yllätykseksi.

Claasista ja mitä hän on kuullut kentältä, niin Claas yltää mainiosti huippulaatuun. Varsin lyhyessä ajassa Claas on saavuttanut asemansa yhtenä johtavana traktorimerkkinä Euroopassa. Yhtenä syynä hyvään asemaan on kattava traktorimallisto 76 hevosvoimasta aina 524 hevosvoimaan saakka. – Claasin hinta-laatusuhde näyttäisi olevan erittäin hyvä. Nyt kun minulla on kesän mittainen kokemus siitä, mitä ostin, niin olen erittäin tyytyväinen. Voin rehellisesti sanoa, että sain parempaa, mitä odotin, Niko Ahlqvist tunnustaa lopuksi.

Claas Arion 410 • • • • • • • • • • • •

moottori 4-sylinerinen, turbo iskutilavuus 4,5 litraa teho 85/90 hevosvoimaa vääntömomentti 405 Nm vaihteisto 16/16, neljä pikavaihdetta nopeus 40 km/h voimanotto 540/540E/1000 nostovoima 4,5 tonnia hydrauliikan tuotto 100 l/min akseliväli 2 489 mm kääntösäde 4,4metriä tyhjäpaino 4 700 kiloa

TUTKITTUA

Koetilan kesä 2016 Sää taitaa edelleen olla yksi maatalouden suurimmista haasteista. Onkin jälleen kerran hyvä miettiä, minkä verran omilla toimilla oli vaikutusta saavutettuun tulokseen, sekä pohtia mitä lajike- ja viljelyohjelmatutkimukset voivat tarjota seuraavaan kauteen. TEKSTI Marjo Serenius KUVAT Vesa Tyni

iime talvi oli erikoinen, kun marras kuun jälkeen näytti, että siirryttiin suoraan huhtikuulle. Ruoho vihersi ja vesi seisoi kuulaina päivinä pel lolla. Vuoden vaihteen jälkeen saa tiin maahan paikoin hyvinkin ohut lumikerros, joka ei valitettavasti pys tynyt mitenkään suojaamaan äärim mäisen kovalta pakkasjaksolta. Ei ihme, että syysviljoista vain parhaat säilyivät hen gissä. Yllätyksekseni jopa myöhään kylvetyt rukiit osoittivat paikkansa suomalaisessa viljelykierrossa, sel viämällä paremmin kuin useimmat syysvehnät. Koe tilalla vain Ceylon ja SW Magnifik sekä virallisessa kokeessa muutama uutuuslinja selvisivät hengissä. Ruis jäi koetilalla harvaksi, kun syyviljojen kylvö aika oli vasta 11.9.2015. SU Performer ja Dankowskie Agat näyttivät pärjäävän hyvin viljelijöiden pelloilla. Myöskään syysohrilla ei ollut mitään mahdollisuuksia selvitä heikolla juuristollaan viime talvesta. Kevät lämpeni jo huhtikuussa ja jotkut rohkeat kylvi vät etelässä ensimmäisillä lämpimillä säillä. Huhtikuun lopun sateet viivyttivät kevätkylvöjen aloitusta, mutta koetilalla saatiin kylvettyä kuitenkin toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana, mikä oli normaali aika. Sitten olisikin toivottu vettä, jota tuli monin paikoin vain 20 mm toukokuun aikana. Kuivuus aiheutti sen, että rikkakasveja ja tauteja esiintyi aikaisin kylvetyissä, mutta ei enää kuivempaan aikaan kylvetyissä kasvus toissa. Kesäkuu korjasi vesitaloutta ja osa rikkakasveista itikin sateiden jälkeen. Korrensääde ja tautiruiskutuk set saattoivat tuntua turhalta panostukselta kuivan tou koajan jälkeen, mutta toisin kävi. Kesäkuun sateita ja lämpimiä ilmavirtauksia seurasivat kirvat, taudit, rikat ja nopea korrenkasvu. Kasvinsuojelutoimien ajoitus

oli onnistumisen kannalta olennaista. Öljykasveillakin tavattiin kaikki mahdolliset lentävät hyönteiset ja ruis kutuksia piti tehdä useita.

Mitä jäi käteen? Mitähän tästä kasvukaudesta voisi oppia? Viljely vaatii jatkuvaa seurantaa. Toimenpiteitä ei pidä tehdä pelkäs tään varmuuden tai tavan vuoksi tai kalenterin m ukaan, vaan pitää pystyä reagoimaan nopeastikin, kun tarve sitä vaatii. Omat lohkot on hyvä tuntea, missä esiintyy ravinne puutoksia kiihkeän kasvun aikaan, mitä rikkakasveja itää, jos on itääkseen, mitä tauteja on odotettavissa vil jelykierron ja muokkaustapojen perusteella. Apuna miettimisessä voi käyttää myös K-maatalouden viljely opasta, jossa kerrotaan kasvinsuojelutoimenpiteistä ja viljelyn suunnittelusta. Jos tänä vuonna luotti siihen, että toukokuun kui vuus ratkaisi loppukasvukauden tuleman, osui hutiin. Monilla pelloilla kasvustot näyttivät paljon paremmilta elokuun alussa kuin olisi voinut olettaa toukokuun perusteella. Sadonkorjuun aika toki asetti jälleen monia uusia haasteita. Ennätysmäärä koeruutuja Koetilan toiminta on pitkälti vakiintunutta, mutta siitä huolimatta jokainen vuosi on meilläkin erilainen. Tänä kasvukautena ruutumäärä nousi viiden viime vuoden ennätykseen, yli 3 000 ruutuun. Eniten ruutujen määrä kasvoi kasvinsuojelukokeissa, joita oli lähes 800 ruu tua. Uutuustuotteina testattiin muun muassa korren sääde Medax Max:ia ja tautiaine Siltra Pro:ta, joka kuuluu täysin uuteen tehoaineryhmään SDHI. Rikkakasviaineista Zypar näytti olevan joustava ruiskutusaikansa suhteen viljoilla. Öljykasvien Clear field-tuotantomenetelmään kokeiltiin uutta valmistetta

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Artikkelin kirjoittaja, koetilan tutkimusjohtaja Marjo Serenius esittelee syysviljakoekent채n tuloksia Viljely- ja konep채iv채ss채. MAATILAN PIRKKA 3/2016

Uudet kasvinsuojeluaineet haastavat vanhoja tehollaan tai käytön monipuolisuudellaan. Cleravoa. Kokeiden tuloksia tullaan julkaisemaan, kunhan sadot ja laadut on analysoitu. Viljojen lajiketestauksen ruutumäärä on vuosittain pysynyt lähes samana, noin 1 500:ssa viimeisen vii den vuoden aikana. Toukokuun kuivuus haittasi vil jojen alkukehitystä, mutta ruutusadot osoittivat, että vahinko sadolle ei ollutkaan odotetun suuruinen. Koe tilan maat ovat pääosin hikeviä ja lisäksi kesäkuun sademäärät pelastivat satoa suurelta osin. Kesäkuun olosuhteet saivat viljat myös venymään ennätysmittoihin, ja etenkin kaura sekä kevätvehnä kurkottelivat korkealle. Kukinnan aikainen sade näytti saavan punahomeen reuhahtamaan kevätvehnän täh kissä ja kauran röyhyissä. Pelkkä punahometartunta ei vielä tarkoita mykotoksiineja sadossa, mutta merkit eivät lupaa hyvää sadonkäytön kannalta. Elintarvike kelpoista viljaa saattaa tulla vähemmän kuin elokuun alku näytti. Etenkin elokuun sateet lisäsivät jo puinti kypsän viljan lakoa, mikä sai viljan itämään osin jo pellolla.

Uusia lajikkeita testeissä Lajiketestaus, kuten kasvinsuojelututkimuskin, ovat jatkuvia. Uusilla lajikkeilla pyritään saamaan aina enemmän satoa, viljelyvarmuutta ja teollisuuden tai kotoisen käytön tarvitsemaa laatua. Uudet kasvinsuo jeluaineet puolestaan haastavat vanhoja tehollaan tai käytön monipuolisuudellaan. Lajiketestauksessa on viime vuosina haettu myös aikaisia lajikkeita. Ilmastonmuutos ei tunnu, ainakaan vielä, muuttaneen syksyn puintikelejä yhtään var memmaksi, joten eriaikaisille lajikkeille on tarvetta. Aikaisen pään uutuuksia ovat kaksitahoinen ohra Arild, monitahoinen ohra Trym ja Avetron-kaura. Arild on satoisuudeltaan ja laadultaan ylivoimai nen varsinkin, kun se on kasvuajaltaan Saanaa aikai sempi. Arild on kotoisin Pohjois-Ruotsista, kuten SW Mitjakin. Lupaavaa on, että linjamateriaalissa näyt täisi löytyvän näillekin seuraajia. Myöhäisiä lajikeuutuuksia ovat Avanti-kaura, joka on Belindaa aikaisempi, mutta satoisampi. Monita hoisissa ohrissa Ragna on osoittanut olevansa korrenlujuudeltaan ja laadultaan erittäin sopiva tilojen omaan rehuohran tuotantoon.

Vain sitkeimmät syysviljat SW Magnifik ja Ceylon selvisivät viime talvesta.

Viljely- ja konepäivään osallistui noin 1 500 henkilöä koleasta säästä huolimatta.

Brionin käyttölaatu vastaa kysyntään Ruotsalaisen Lantmännenin jalostama Brioni-entsyymimallasohra oli nyt toista vuotta virallisissa kokeissa. Ensimmäisen kerran Brionia testattiin virallisissa kokeissa jo vuonna 2012, mutta tuolloin ei ollut näkyvissä entsyymimaltaalle suurtakaan kysyntää. Brionin valkuaispitoisuus on liian korkea perusmaltaaksi. Pienpanimobuumin myötä myös enstyymimaltaiden ja viskin tuotantoon soveltuvien ohrien kysyntä on yllättäen kasvanut viime vuosina. Kaksitahoinen Brioni on osoittautunut selvästi Saanaa ja Polartopia satoisammaksi ja korrenlujemmaksi lajikkeeksi. Kasvuajaltaan se on molempia vanhoja lajikkeita myöhäisempi, mutta kuitenkin NFC Tippleä 1,5 päivää aikaisempi. Brionin hehtolitrapaino on korkeampi kuin vanhoilla lajikkeilla. Siemenkoko on selvästi pieni kaksitahoiseksi ohraksi, mikä vähentää siemenen halkeamis- ja laaturiskejä syksyllä. Brioni on ollut siemenlisäyksessä kasvukaudella 2016 ja siementä on saatavana 2017 keväällä. K-maatalous tekee viljelysopimuksia Brionista kaudelle 2016–2017.

Sadon suhdeluku kiv.maat

Sadon suhdeluku savimaat

Lakoprosentti

Pituus cm

Tjp g

Hlp kg

Valkuaisprosentti

Kasvuaika pv

Brioni

100

45,8

68,9

12,3

Polartop

63,8

12,8

Saana

48,6

67,5

12,5

Lajike

LUKEn virallisten kokeiden tulokset 2005-2012. Brionilla on vain yhden vuoden tulokset. Toisen testivuoden tulokset julkaistaan myöhemmin. 32

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Sademäärä 2016 K-‐maatalouden koetila

Sademäärä 2016 K-maatalouden koetila 300 300

www.k-maatalous.fi/palvelut/video galleria

25,0

20,0

200 200

15,0

Sadesumma, mm

250 250

150 150

10,0

100 100

5,0

50 50

00 1.5.

1.5.

15.5.

29.5.

vrk sademäärä 2016

12.6.

26.6.

vrk s ademäärä 2016

10.7.

26.6. 10.7. Sadesumma 2016

sadesumma 2016

24.7.

Sadesumma 2015

sadesumma 2015

7 .8.

7.8.

Sadesumma 1995-‐2014

21.8.

0,0

sadesumma 1995–2014

Lämpösumma 2016 Lämpösumma 2016 K-maatalouden koetila

K-‐maatalouden koetila

1400 1400

1200 1200

1000 1000

Lämpösumma, C

Tärkeää palautetta Koetila osallistui kesän aikana K-maa talouden osastoilla Okraan ja Pohjan maan Peltopäiville. Pellonpientareella tai näyttelyssä käydyt keskustelut ovat tärkeitä koetilan työn kannalta. Saatu palaute mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen ja viljelyn kehittämisen haluttuun suuntaan. Koetilan kannalta tärkein kesän tapahtuma oli koetilalla Hauholla jär jestetty Viljely- ja konepäivä 9. kesä kuuta. Päiväksi osui myrskytuulinen ja talvisen viileä sää. Kävijöitä oli 1 500 henkeä. Päivä sisälsi paljon mie lenkiintoisia keskusteluja, uutuustuot teita oli nähtävänä runsaasti, niin kas vinsuojeluaineissa, lajikkeissa kuin konenäytöksessäkin. Kesäkuun alku oli Viljely- ja kone päiville ajankohtana uusi, mutta se tuntui sopivan erinomaisesti. Kasvin suojelutyöt sekä nurmen ensimmäi nen niitto ja sen jälkeiset lannoitus toimet olivat ajankohtaisia. Päivän tunnelmiin pääsee vielä kurkistamaan K-maatalouden nettisivuilta löytyvällä videolla.

800800 600600 400400 200200 0 0 1.5. 4.5. 7.5. 10.5.13.5.16.5.19.5.22.5.25.5.28.5.31.5. 3.6 . 6 .6 . 9.6 . 12.6.15.6.18.6.21.6.24.6.27.6.30.6. 3.7. 6 .7. 9.7. 12.7.15.7.18.7.21.7.24.7.27.7.30.7. 2.8. 5.8. 8.8. 11.8.14.8.17.8.20.8.23.8.26.8.29.8. 1.5.

15.5.

29.5.

12.6.

Lämpösumma 2 016

lämpösumma 2016

26.6.

Lämpösumma 2 015

lämpösumma 1995–2014

10.7.

24.7.

7.8.

Lämpösumma 1 995-‐2014

lämpösumma 2015

21.8.

KONEET

TEKSTI JA KUVAT Eeva-Kaisa Pulkka

Hydrauliikalla toimiva kivenkeruukone Elho Scorpio 550 on tarkka, nopea ja tehty kestämään kovaa käyttöä.

Kivisten peltojen kestävä kone

adan lypsävän maitotilaa Lapinlahden Varpaisjärvellä pitäville MIKKO ja MATTI HEIKKISELLE kivenkeruusta kertyy kokemusta joka kevät. Viljelyksessä olevista 137 hehtaarista vain vajaa 40 on täysin kivettömiä. – Kivikone olisi pitänyt vaihtaa jo pari vuotta sitten, niin paljon entinen vaati remonttia. Mutta nyt olemme olleet tyytyväisiä, ettei tullut aiemmin vaihdettua, koska saimme käyttöön uutta, parempaa tekniikkaa, myhäilee Mikko Heikkinen Elho Scorpio 550 -kivenkeruukoneen äärellä Matin nyökytellessä vieressä. Entisen porukkakoneen tilalle hankittu uutuus on täyttänyt odotukset. Muista kivenkeruukoneista poiketen Elho Scorpio 550 toimii täysin hydrauliikalla, minkä tuomat edut ovat olleet koneen parasta antia käyttäjälleen. – Jos entisellä koneella ajaessa leka ja rautakanki olivat vakiovaruste, ja ohjaamosta oli hypättävä toista sataa kertaa keväässä irrottamaan kiinni juuttunutta kiveä, niin nyt tarvitsi vain kaksi kertaa, Matti Heikkinen vertaa. Koneen nostoroottoria voi käyttää myös toiseen suuntaan, joten kiinni jäänyt kivi irtoaa liki poikkeuk-

Maatalousyhtymä Heikkinen • Mikko ja Matti Heikkinen • Likolahden tila Lapinlahden Varpaisjärvellä • 100 lypsävää ja juottovasikat, hiehot yhteistyötilalla • 137 hehtaaria, 55 ha omaa ja 82 ha vuokralla • kaksi palkattua työntekijää

setta sillä keinolla. Ison kiven kohdalla nostimet voi pysäyttää ja kiven saa kyytiin ajamalla sen piikkien väliin. Suurimmat Heikkisten keräämät kivet ovat olleet halkaisijaltaan noin neljäkymmentä senttiä.

Vähillä huolloilla toimiva kone Hydrauliikka säästää konetta ja vähentää rikkoutumisen riskiä, sillä kone nostaa työsyvyyttä automaattisesti isomman esteen kohdalla ja palautuu sitten takaisin säädetylle tasolle. Myös koneen vetoaisassa on 70 senttimetrin jousto, joten koneen jäädessä kiinni kuljettajalle jää aikaa reagoida eikä konerikkoa tule. Karhottimien hydrauliikka siirtää tarvittaessa voimaa puolelta toiselle, jos toisella puolella konetta on enemmän voiman tarvetta kuin toisella. Myös karhottimia voi käyttää toiseen suuntaan. Elho Scorpio 550:n kestävät nostopiikit joustavat yksitellen ylös, sivulle ja taakse. Nostopiikit ovat jo nyt osoittautuneet vahvemmiksi ja kestävimmiksi kuin edellisessä koneessa. Seulassa jokainen seularauta on vaihdettavissa ja joka toinen poistettavissa. Seulan rakenteessa on huomioitu myös kivien kiilautumisen ehkäisy. Käyttökauden aikana Heikkisten ei ole tarvinnut huoltaa konetta muuten kuin rasvaamalla laakerit ja nivelet. Käytön jälkeen koneesta on pesty mullat pois ja se on rasvattu. – On melkoinen säästö, kun konerikkoja on ehkäisty jo ennalta ja huollon tarve on vähäinen. Ei ole halpaa, jos palkatun työntekijän aika menee koneen korjaukseen, Matti Heikkinen laskee. Sata tuntia täynnä Elho Scorpio 550:n maansiirtoperävaunuja varten suunniteltua 2,7 metrin kippauskorkeutta Heikkiset eivät ole täysin päässeet hyödyntämään, sillä kone on tyhjennetty suoraan pellon laitaan. Pientä kehitystä he kaipaisivat kippauksen tehokkuuteen. – Kippauskorkeus on kyllä hyvä isoilla peltolohkoilla, jolloin pellon laitaan ajamiseen ei mene a ikaa. Ja kärryllä kivet voi viedä kauemmaksikin, Matti Heikkinen sanoo. MAATILAN PIRKKA 3/2016

On koneella ajettu myös kanto- ja puusilppua raiviolohkoilta. Näkyvyys traktorista nostorummulle on avaran rakenteen vuoksi parempi kuin entisessä koneessa. Yhden kevään ja kesän saldona koneella on jo satakunta käyttötuntia, joista nelisenkymmentä on ajettu naapureiden pelloilla. Urakointia veljekset tekevät oman työtilanteen mukaan ja enemmän se onkin työvaihtoa lähitilojen kanssa. – Hehtaareina on vaikea laskea, kun joku lohko saatetaan ajaa useampaan kertaan ja toiselta ajaa vain kivisimmät kohdat, Mikko Heikkinen sanoo. – On koneella ajettu myös kanto- ja puusilppua raiviolohkoilta. Kuivalla kelillä nekin nousevat hyvin kyytiin.

Elho Scorpio 550 Työleveys 5 500 mm Kivien koko 40–400 mm Kivisäiliön koko 1,5–2 m³ Nostopiikkejä 16 kpl Purkukorkeus 2,7 m Tehotarve 100+ hv Vakiona sullojan ja karhotinroottoreiden peruutus sekä automaattinen työsyvyyden säätö kuormituksen mukaan.

MAATILAN PIRKKA 3/2016

2 3

1. Elho Scorpio 550 pärjää hyvin myös kivisillä peltoraivioilla. 2. Piikkien päässä on merkkiurat kulumisen seuraamiseksi. Kun piikit ovat kuluneet uraan saakka, hitsataan niihin uudet kulutuspalat. 3. Kippauskorkeus riittää myös maansiirtoperävaunulle.

RUOKINTA

Aktiivisille koirille TEKSTI Mia Segercrantz KUVAT iStockphoto ja Mia Segergrantz

Metsästyskoirat kuluttavat paljon energiaa ja tarvitsevat hyvän ja tasapainoisen ruokinnan.

ihalla kuuluu vaimea koiran haukku ja silloin tällöin kyyhkyjen ja kanojen putputus. Erivärisiä ja -kokoisia koiria juoksee ympäriinsä. LAITISEN LEA, kuten hän itsensä esittelee, työskentelee Biofarmin edustajana alueenaan Länsi- ja Pohjois-Suomi. Laitinen on myös koiraharrastaja. Hän kasvattaa koiria kennelnimellä Tangrams, metsästää ja käy säännöllisesti näyttelyissä hakemassa lisämeriittejä koirilleen. Pääasiallisen kasvatettava rotu on karkeakarvainen unkarinvizsla, joita hänellä on kuusi. Kotona on myös kaksi lyhytkarvaista kaniinimäyräkoiraa sekä kiharakarvaisen noutajan pentu. Lean kasvatustyössä tavoitteena on kansainvälistä vertailua kestävä koira, joka on mainio metsästyskoira sekä erinomainen ulkonäöltään. Lean kuudesta unkarinvizslasta viisi on palkittu kansainvälisellä sertifikaatilla, CACIBilla. Kuudes koira onkin vielä niin nuori, ettei sitä ole voitu sillä palkinnolla palkita. – Yksi omista kasvateista on myös palkittu Maailman Voittaja -tittelillä sekä useita omia koiria ja kasvatteja mannermaisten kanakoirien erityiskokeessa KAERissa, tasaveroisena muun muassa saksanseisojien kanssa, Laitinen kertoo tyytyväisenä. MAATILAN PIRKKA 3/2016

Lea Laitinen on antanut koirilleen Jeppeä kahdeksan vuoden ajan, jona aikana on kasvanut jo kaksi sukupolvea terveluustoisia Tangrams-koiria. Fasaania tutkimassa yksi Lean unkarinvizsloista.

Saksanseisojia pidetään lintukoirien kuningasrotuna, joten ymmärtää kuinka arvokas palkinto on!

Tiivistä harjoittelua Suurin osa Laitisen vapaa-ajasta menee harjoitteluun, haulikkoammuntaan kahdesti viikossa ja loppu aika koirien metsästyskoulutukseen ja itse metsästykseen tietenkin. Sorsastuksessa ja kyyhkysjahdissa Lea käyttää molempia rotuja, unkarinvizslaa ja kiharakarvaista noutajaa. – Kanalintumetsästyksessä käytän yleensä pelkkiä seisojia eli vizsloja. Unkarinvizslat ovat siitä kätevä rotu, että ne sekä seisovat että noutavat. Viikonloput vietetään usein näyttelymatkoilla ympäri Suomen, Baltian ja Euroopan. Näyttelyreissuja kertyykin vuodessa noin kymmenkunta. – Tulevaan metsästyskauteen valmistaudun kesällä uittamalla koiria ja heti helteiden väistyessä lisäämällä juoksutreeniä. Normaali ruokinta koostuu Jeppe Kana-Riisistä. Mutta kauden lähestyessä siirrytään rasvaiseen ruokaan, Jeppe Aktiivi Plussaan, asteittain ja varovasti, rasittamatta ruoansulatusjärjestelmää. Tiineet nartut ruokitaan normaalisti kunnes tiineys todetaan, sen jälkeen valitaan ruoka lihavuusasteen mukaan. Pennut syövät Jeppe Pentua vähintään kuuden kuukauden ikäisiksi. – Jeppe Pentu on maistuva nappula, sitä syövät pienet kaniinimäyräkoiran pennutkin mukisematta. Energiatarpeen kasvaessa lisätään joukkoon rasvapitoisempaa nappulaa kuten Jeppe Aktiivia tai Aktiivi Plussaa. Myös sisäloishäätö pentuvaiheessa on erittäin tärkeää, jotta saadaan terveitä koiranpentuja, muistuttaa Laitinen.

KOLUMNI

Tärkkelys- ja sokerikuorma hevosen ruokinnassa

ngelmat hevosen ruokinnassa liittyvät yleensä energian liikasaantiin hevosen liikuntaan nähden. Mikäli väkirehujen ja karkearehun ravintosisältöä ei huo mioida, saattaa se aiheuttaa hevoselle monenlaisia terveydellisiä ongelmia. Onnistunut ruokinta tyydyttää hevosen ravinnon tarpeen sekä huolehtii hevosen kokonaisvaltaisesta terveydestä, johon kuluu tärkeänä osana paksusuolen pieneliöstön hyvinvointi. Keskeinen tekijä pieneliös tön elinolosuhteiden optimoimiseksi on suurten tärk kelysannosten välttäminen, eli rehuissa ei tulisi olla liian korkeita sokeripitoisuuksia tai pitoisuuksien suu ria vaihteluita. Ruokinnan suunnittelussa on tärkeää teettää rehu analyysi karkearehusta eli heinästä tai säilörehusta, sillä karkearehun osuus on hevosen ruokinnassa aina määrällisesti suurin. Analyysin tulee olla riittävän kattava (otettu useista eri paaleista) ja se teetetään jokaisesta eri heinäerästä. Heinän sokeripitoisuus vaihtelee runsaasti korjuuajasta ja kasvuolosuhteista riippuen. Karkearehun valinnassa tulee huomioida, ettei sama heinälaatu sovi välttämättä kaikille tallin hevosille. Valinta tehdään ravintosisällön, ei pelkäs tään säilöntätavan perusteella. Karkearehun ravintosisällön ja hevosen energian kulutuksen perusteella valitaan oikeanlaiset täyden nysrehut. Hevosen ruuansulatus pilkkoo pääosan ravinnon tärkkelyksestä ohutsuolessa, mutta jos sinne saapuu kerralla liian suuri määrä tärkkelystä, kulkeu tuu ylimäärä paksusuoleen aiheuttaen ongelmia. Täl löin maitohappoa tuottavien bakteerien määrä lisään tyy paksusuolessa, ja kuituja hajottavien hyödyllisten bakteerien määrä vähenee, mikä lisää paksusuolen happamuutta. Suositukset maksimitärkkelysannoksesta ruokinta kertaa kohden vaihtelevat, mutta pääperiaatteena on hyvä pitää se, että väkirehumäärä jaetaan mahdolli simman moneen ruokintakertaan, jotta suoleen kul keutuva tärkkelysmäärä pysyisi matalana. Viljojen prosessoinnin (esimerkiksi jauhaminen ja kypsennys) on todettu parantavan tärkkelyksen sulavuutta ohut suolessa. Osa hevosen energiantarpeesta suositellaan

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Maria Pyykönen Eläinlääkäri Kirjoittaja on valmistunut Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisestä vuonna 2010. Hän tekee kiertävää praktiikkaa Kanta-Hämeen ja Uudenmaan alueella. Hän on myös kilparatsastaja ja ratsastusvalmentaja

korvattavan rasvoilla, mikä vähentää ruuansulatuksen vastaanottamaa sokerikuormaa. Korkeiden tärkkelysmäärien aiheuttamia ylei simpiä terveydellisiä haittoja hevosilla ovat ylipai non lisäksi mahahaava mahalaukun pH:n laskiessa ja mahanesteen erityksen lisääntyessä sekä ripuli ja suo listotulehdukset sulamattomien sokereiden kertyessä paksusuoleen. Varsinkin maha- ja suolisto-ongelmat saattavat usein jäädä huomiotta epämääräisten tai vaihtelevien oireiden vuoksi. Yleisimpiä oireita ovat haluttomuus ratsastettaessa tai ajettaessa, löysä uloste ja mahdollisesti lievät ähkyt. Suuret tärkkelysmäärät voivat johtaa myös kaviokuumeeseen varsinkin riski ryhmiin kuuluvilla hevosilla (ylipainoiset, alkuperäis rodut) sekä nykyään hieman harvinaisempaan lanne halvaukseen silloin, kun väkirehuruokinta ja liikunta eivät ole oikeassa tasapainossa.

Ruokinnan suunnittelussa on tärkeää teettää rehuanalyysi karkearehusta. Sopimattomasta ruokinnasta johtuvat vaivat ovat monesti hyvin pitkällisiä ja ongelmallisia hoitaa, siksi ongelmien ennaltaehkäisyyn onkin syytä panostaa esimerkiksi käyttämällä ammattilaisia apuna ruokin nan suunnittelussa.

Lähteet: V. Julliand, A. De Fombelle, M. Varloud, 2006, Starch digestion in horses: The impact of feed processing, Livestock Science 100 (2006) 44 – 52 Annette C. Longland, Bridgett M. Byrd, 2006, Pasture Nonstructural Carbohydrates and Equine Laminitis, J. Nutr. 136: 2099S–2102S MMT Markku Saastamoinen, Hevosen perusruokinta- luennot HevosAgro-hanke, ProAgria Oulu, Muhos/Haapajärvi 15. ja 16.4.2011

rautia

Ilmalämpöpumpulla voidaan ylläpitää noin 10 asteen peruslämpöä koneiden huoltohallissa. Tarvittaessa lämpötilaa voidaan nostaa.

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Energiatehokasta lämpöä

konehalliin

Ilmalämpöpumppu pystyy pitämään isonkin konehallin peruslämpimänä läpi vuoden. Suuri lämmitys-, puhallus- ja jäähdytysteho sekä monipuoliset käyttöominaisuudet tekevät ilmalämpöpumpusta järkevän valinnan. TEKSTI Vesa Vainio KUVAT Rautia ja valmistaja

uomen isojen vaihtelujen sääolosuhteet sekä usein märät ja toimenpiteitä vaativat koneet asettavat maatilojen konehuolto tilojen olosuhteille kovia vaatimuksia. Millä pitää halli aina sopivassa lämpötilassa niin, että se mukautuu nopeasti muuttuviin tilanteisiin? Rautian tuotepäällikkö MIKA SUNDELL tarjoaa ratkaisuksi juuri tähän tarkoitukseen istuvaa laitetta. – Panasonicin ilmalämpöpumppumalli NE 18 PKE on suunniteltu hallitilaan. Se on suuren lämmitys- ja puhallustehon sekä ison ilmamäärän laite, jonka ominaisuudet ovat omiaan korkeissa konehalleissa. Ilmalämpöpumppu on myös hyvin hiljainen. Sundell uskaltaa luvata, että asuinkäyttöä järeämpään tarkoitukseen valmistettu ilmalämpöpumppu riittää kattamaan isommankin konehallin peruslämmön tarpeen koko Suomessa läpi vuoden. Hän muistuttaa, että todella kylmiä päiviä on vähän, vaikka ne hyvin muistetaankin. Tällöin lisälämmönlähteelle voi olla käyttöä akuutissa tarpeessa. NE 18 -mallin suurin lämmitysteho on juhlava 8,2 kilowattia. 10 asteen pakkasessa lämmitysteho on vielä 4,4 kW. Kun ilmamäärä on 1 200 kuutiota tunnissa ja puhallusteho riittävä, lämpö leviää

MAATILAN PIRKKA 3/2016

isoonkin tilaan tehokkaasti. Vuosihyötysuhde eli SCOP–luku 4,5 on korkeaa tasoa.

Laajan käyttöalueen laite Lähtökohtaisesti maatilojen koneiden korjaus- ja huoltotilat ovat tänä päivänä hyvin eristettyjä rakennuksia, joihin isot ovet ja korkea tila tuovat omat ominaispiirteensä. Työtehoseuran Huolto- ja korjaustilojen toteutusmalleja maatiloille -oppaassa on esimerkkejä erikokoisista konehalleista: 183, 144 ja 80 neliömetriä, korkeus on kaikissa sama viisi metriä, samoin nosto-ovi 3,6 x 4,0 metriä. Sundell näkee, että sama lämpöpumppumalli toimii kaikissa hallikokoluokissa. – NE 18 on laajan käyttöalueen laite, jonka ohjeellinen tilasuositus on 100–250 neliömetriä. Yhden teholuokan laitteen toiminta mu kautuu hyvin eri kokoluokkiin. Lämpöpumpun kyky tuottaa ja nostaa nopeasti lämpöä sekä levittää sitä tehokkaasti tilaan on yksi iso valtti halliolosuhteissa. Toiseksi ominaisuudeksi Sundell nostaa kosteuskysymykset.

– Märkä tai luminen työkone tuo reilusti kosteutta hallitilaan. Ilmalämpöpumpulla kosteus poistuu tehokkaasti, jolloin sekä tila että kone kuivuvat nopeasti.

Asennus optimikorkeuteen Huoltohallit ovat tavallisesti suora kaiteen muotoisia ja sisältä yhtä vapaata tilaa. Ilmalämpöpumpun asennuksen suhteen tämä a ntaa vapaammat kädet esimerkiksi asuinrakennukseen verrattuna. Sundell suosittelee asennusta hallitilan päätyyn, mikä tarjoaa enemmän vapaata tilaa ilman puhallukseen ja kiertoon. Ulko yksikön voi asentaa seinä- tai maatelineeseen, vapaaseen avaraan tilaan. Pusikkoista tai roska-altista paikkaa tulee välttää laitteen puhtauden kannalta. Sisäyksikkö on kooltaan 1,5-kertainen verrattuna asuinkäyttöön tarkoitettuun malliin. Sundell so vittelee huolella sen paikkaa. – Optimipaikka löytyy hieman puolenvälin yläpuolelta eli noin kolmen metrin korkeudesta. Tällöin ilma pääsee vapaasti kiertämään, muttei nouse liian ylös.

Ylläpitolämpötila pitää konehallin miellyttävän lämpimänä. 41

Tämän vuosituhannen juttu

Panasonic NE18PKE -ilmalämpöpumppu on suunniteltu suurten tilojen lämmittämiseen. Suuri sisäyksikkö takaa suuren puhallustehon, lämmitysteho yli 8,2 kW ja jäähdytysteho 6 kW. Suuri tehoalue ja tarkka lämpötilan säätö pitävät tilat juuri oikeassa lämpötilassa.

Paikan valinnassa on vielä syytä ottaa huomioon, että sisäyksi kön luo jää riittävästi vapaata lattia- ja seinätilaa aika-ajoin tehtäviä huoltotoimenpiteitä varten. Putkija sähköliitännät eivät poikkea muista lämpöpumpuista, sulakekooksi riittää 16 ampeeria.

toimenpide. Suodattimien puhtaus vaikuttaa suoraan laitteen hyöty suhteeseen, tehoon, toimivuuteen ja käyttöikään. Ilmalämpöpumppujen kylmämaineissa kehitys kulkee koko ajan ympäristöystävällisempään suuntaan.

Huoletonta käyttöä ja huoltoa Lämpöpumppujen peruskäyttötoiminnot ovat pitkälti samat kaikissa malleissa. Puhallinnopeuden säätäminen, ilmavirran suuntaaminen sekä viilentäminen ja muut lämpötilasäädöt ovat normaalitoimen piteitä. NE 18 -mallin ominaisuuksista Sundell korostaa muutamaa seikkaa. – 8/10 asteen ylläpitolämpötila pitää konehallin miellyttävän lämpimänä mennä sisään ja myös työskennellä siellä. Viikkoajastusohjelmalla voi ohjelmoida lämpötilan nostoja etukäteen tiettyinä ajankohtina. Ylläpitolämpötila on Sundellin mukaan koettu toimivaksi ominaisuudeksi. Astemäärät on asetettu niin, että laite pystyy samalla luovuttamaan riittävästi sulatuslämpöä ulkoyksikölle. Konehallin olosuhteet ovat ajoittain likaiset ja pölyiset, mikä aiheuttaa isoon ilmamäärään yhdistettynä vaateita suodattimien kunnolle. – Sisäyksikön suodattimet tulee aika ajoin tarkistaa, puhdistaa ja vaihtaa. Se on tärkein itse tehtävä

Edistyksellistä älykkyyttä Panasonicilla on etuoikeus tehdä yhteistyötä Verisure-järjestelmän kanssa, mikä mahdollistaa älykkäät etäohjaukset. Tietokone, tabletti tai älypuhelin toimii tällöin ilmalämpöpumpun kaukosäätimenä. Tämä edellyttää konehalliin ulottuvaa langatonta verkkoa. – Verisure mahdollistaa muun muassa lämpöpumpun lämpötilaja kulutustietojen seurannan sekä liitettävyyden hälytysjärjestelmään. Työmaalta käsin etäohjaus onnistuu myös tekstiviestillä. Esimerkiksi yllättävän korjaustarpeen kohdatessa konehalli on sinne tullessa sopivan lämmin työskentelyyn. Kaiken kaikkiaan Sundell löytää pinon ominaisuuksia, jotka puoltavat ilmalämpöpumpun valintaa konehalliin. – Korkea hinta-laatusuhde ja edullinen hankintahinta tekevät hankinnasta järkevän. Hyvä energia- ja kokonaistehokkuus johtavat mataliin käyttökustannuksiin, jotka VTT on tutkimuksissaan vahvistanut, säästö on 30–40 prosentin luokkaa.

Ilmalämpöpumppujen tekninen kehitys on Mika Sundellin mukaan ottanut vuosien saatossa reiluja harppauksia. – Sekä lämmitys- että jäähdytystehoa on tullut lisää ja laitteiden energiatehokkuus on parantunut. Kehitystä voi verrata valkoisen linjan laitteisiin, monet ilmalämpöpumput ovat tänä päivänä A++-energialuokkaa. Suomen olosuhteisiin olennainen pakkaskestävyys on parantunut merkittävästi. Kun aiemmin laite otti pakkasella enemmän tehoa kuin tuotti, valtaosa nykylaitteista toimii energiatehokkaasti 20–30 pakkasasteessa, huippumallit tätäkin kylmemmissä keleissä. Nykymallit pitävät sisällään runsaasti älyä, joka tuo ilmalämpöpumppujen käyttämiseen joustavuutta ja monipuolisuutta. Etäkäyttö langattoman verkkoyhteyden välityksellä tai tekstiviestipalvelulla ovat yksi toimiva esimerkki tästä. – Edullinen ylläpitolämpötila, lämmönkiertoa tehostava takkatoiminto, ajastustoiminnot ja auringonvalon mukaan säätyvä lämmitys ovat niin ikään hyödyllisiä ja käyttökelpoisia ominaisuuksia. Tehostunut ilmankierto ja uuden sukupolven nanoteknologiaan perustuvat suodattimet vaikuttavat puolestaan aina yhtä tärkeään terveelliseen sisäilmaan.

Monipuolinen hyötylaite Ilmalämpöpumppujen suosion kasvu alkoi meillä toden teolla 2000-luvulla. Menestyskululle ei näy loppua, vaikka myynnin kasvukäyrä onkin tasoittunut. Suomessa myydään nykyään Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen tilaston mukaan keskimäärin 50 000 ilmalämpöpumppua vuodessa. Ilmalämpöpumppu sopii moneen kohteeseen ja käyttötarkoitukseen. Asunto, mökki, konehalli ja autotalli lämpiävät, viilentyvät ja kuivuvat kosteudesta nopeasti ja tehokkaasti ilmalämpöpumpun avulla. Nykyisin kaikissa laitteissa käytössä olevat invertteriohjatut kompressorit mahdollistavat korkeat hyötysuhteet. Rautia ja K-rauta ovat myyneet pitkään Panasonicin ilmalämpöpumppuja. Sundellin mukaan Panasonic on pysynyt erittäin hyvin kehityksessä mukana. – Eri tahojen järjestämien laitetestien perusteella olemme oikealla tiellä. Panasonicin tarjonta eri teho- ja hintaluokissa on hyvin laaja. Edullisimpien mallien hinta lähtee 600 eurosta, huippumallit liikkuvat hintaluokassa 2 500 euroa ja siitä ylöspäin.

MAATILAN PIRKKA 3/2016

rautia

Riviera Maison -tapetti mallistossa on ylellisiä, silti rustiikkisia ja nykyaikaisia tapettikuoseja. Erittäin kestävällä ja helppohoitoisella tapetilla on myös erinomainen valonkesto.

Moderni

kantrityyli

Syksyn ja talven sisustustrendeissä on hyviä vinkkejä niille, jotka pitävät rustiikkisesta sisustustyylistä toteutettuna modernilla vivahteella.

TEKSTI Anne Penttilä KUVAT Rautakesko ja valmistajat

ämän syksyn sisustust rendit nostavat esille pehmeitä, akvarellimai sia pastellisävyjä, klassi sia ja graafisia kuvioita, sekä kuvioita luonnosta tai vaikkapa vanhoista suomalaisista tapettimalleista. Luonnontieteellinen trendi näkyy sekä viherkasvien että kasviaihei den suosiona sisustuksessa. Rus tiikkista ja kulutettua pintaa löytyy voimakkaista pintarakenteista sekä

tähtimäisistä ja säteittäisistä muo doista. Maanläheisen ilmeen voi luoda sisustukseen esimerkiksi salmiak kikuviolla, etnisyydellä, pitkillä hapsuilla ja turkiksilla. Mausteeksi käsin tehtyjä esineitä sekä valkoi sen, vedenharmaan, grafiitinhar maan ja terranruskeita sävyjä. Mustavalkoiseen kotiin sopi vat geometriset muodot, viivapii rustukset ja vanhat kartat. Pel kistettyyn värimaailmaan luovat

syvyyttä nahan ja mudanruskeat sekä antrasiitinsiniset sävyt. Rautian kokoamassa syksyn ja talven sisustusvalikoimassa on pal jon vaihtoehtoja perinteisen ja läm pimän, mutta silti modernin sisus tustyylin ystäville. Lattiamateriaaleista tyyliin sopi vat esimerkiksi valkolakatun tai harmaalla petsatun tammen sävyt, joita löytyy sekä arvokkuutta huo kuvista Cello Tammi -parketeista että kulutuskestävistä Callo ClassMAATILAN PIRKKA 3/2016

Kotimaiseen Vanaja-tapettimallistoon on painettu uudestaan vanhoja suomalaisia tapettikuoseja. Mallistossa on käsin maalatuilta näyttäviä kukkakuvioita ja tyyliteltyjä kasviaiheita. Rullapituus 10,05 m.

Pure Passion -tapettimallistossa on graafisia kuvioita ja pehmeitä, lämpöisiä värejä. Helposti tapetoitavaa kuitu tapettia. Useita kuoseja, rullapituus 10,05 m.

Lattiamateriaaleista tyyliin sopivat esimerkiksi valkolakatun tai harmaalla petsatun tammen sävyt

ja Large-laminaateista. Erityisesti isoihin huonetiloihin sopivat Cello King Size -laminaatin leveät lankut tai rustiikkisen, harjatun puun vai kutelman antava Cello Medium. Klassisia suomalaisia tapetti kuoseja on Vanaja-tapettimallis tossa, jonka tapetit on painettu Suomessa ja suomalaiselle pape rille. Riviera Maison on puolestaan ylellinen tapettimallisto, joka silti tihkuu lämmintä ja kodikasta tun nelmaa. Pure Passion -mallistossa on muun muassa Paisley-kuosia, kukkia, raitoja ja graafisia kuvi oita. Eco Decorama-tapettimallis tossa on elegantteja kukkakuoseja, tyylikkäitä retrokuvioita ja trendik käitä salmiakkikuvioita. Klassisen sisustustyylin viimeis televät leveät katto-, peite- ja jalka listat. Listojen kulmapalat myös kattolistojen sisä- ja ulkokulmiin helpottavat huomattavasti listoitus

MAATILAN PIRKKA 3/2016

työtä ja antavat lisää näyttävyyttä. Kuusikulmaiset laatat tule vat jälleen. Mattalasisessa Hexa tile-laatassa on trendikäs sement timäinen pinta ja hillityt värit. Paketissa on eri kuvioita ja saata vana on myös yksivärisiä laattoja. Mosaiikkilaatoissa on kukkaketoja ja kasvikuvioita, klassista sinival koista sekä himmeitä ornamentti kuvioita tummasävyisellä pohjalla. Kuluneelta puupinnalta näyttävä laattakuvio on trendikäs.

Valmiiksi valkoiseksi maalattu kulmapala kattolistan ulkokulmaan. Listan pää sahataan suoraan ja kulmapalan huullos peittää listan reunan. Saatavilla neljää eri kokoa.

Mattalasitettu kuusikulmainen Hexatile laatta kestää myös pakkasta. Sekoita kuviollisia ja yksivärisiä laattoja. Paketissa yksi neliömetri laattoja.

Mustavalkoiseen kotiin sopivat geometriset muodot, viivapiirustukset ja vanhat kartat. 45

REHUNKORJUU

Kun sullojan kanavan kääntää alas, niin teriä ja sullojaa mahtuu huoltamaan varsin mukavasti sullojan ja syöttölaitteiston välissä seisoen, näyttää Nivalan K-maatalouden kauppias Tuomas Reinikainen.

TEKSTI ja KUVAT Tuomas Rytky

Cargos 8000 -sarja on uusin jäsen saksalaisen Claasin noukinvaunuperheessä. Sarjassa on kolme erikokoista vaunua. Suurinta 8500-mallia esiteltiin rehunkorjuussa Haapavedellä.

Helppohuoltoinen

ja muutenkin fiksu 46

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Cargos 8500 on 41 kuution ja kantavuudeltaan 20 tonnin noukinvaunu, jonka ulkonäköä hallitsevat helposti irrotettava noukkimen ja sullojan yhdistelmä sekä massiiviset 800/45R26.5renkaat. Vaunua saa myös pienemmillä R22.5-renkailla.

argos 8000-noukinvaunujen erikoisuus on irrotettava noukin ja sulloja. Claas käyttää ominaisuudesta nimeä kombi, koska s amaa vaunua voi käyttää sekä noukinvaununa että sullojan ja noukkimen irrotuksen jälkeen taval lisena rehukärrynä silppurin vierellä. Periaatteessa vaunulla voi ajaa myös muuta kuin rehua. Sullojan ja noukkimen irrottaminen on suoraviivaista. Hydrauliikkaletkujen ja elektroniikkapiuhan lisäksi pitää irrottaa neljä pulttia ja voimansiirto akseli. Koko homma on hoidettu parissakymmenessä minuutissa. Irrotuksella vaunu kevenee 2,5 tonnia, mikä on tietenkin käytettävissä lisäkantavuutena kuormaa ajatellen. Herkimpien osien irrottaminen voi olla järkevää myös riskien pienentämisen näkökulmasta: jos vaunulla ajetaan vaikkapa haketta, noukin ja sulloja eivät ole mukana särkymistä kärkkymässä.

Käännettävät terät ja pulttikiinnitteiset sormisegmentit Noukkimen ja sullojan irrotus helpottaa niiden huoltamista. Huolto onnistuu kuitenkin oivallisesti myös keruulaitteiston ollessa paikoillaan vaunussa. Cargos 8500 -vaunua esiteltiin haapavetisellä Savelan maito tilalla kesän toisen rehusadon korjuussa. Nivalan K-maatalouden kauppias TUOMAS REINIKAISELTA ei kulunut kuin minuutti pari vaunun sivulla vipuja käännellen ja hydrauliikkaa komentaen, kun sullojan kanava oli jo käännetty auki alaspäin ja terät väännetty esiin. Mies sujahti vaunun ja syöttölaitteisMAATILAN PIRKKA 3/2016

ton väliin esittelemään huollettavuutta ja näytti mahtuvan avautuneeseen tilaan varsin helposti. Cargoksessa käytetään kaksipuoleisia teriä, joiden ansiosta tylsyneestä terästä voidaan kääntää terävä esiin kesken työpäivän. Cargos 8500:ssa teriä on 40 kappaletta ja ne on kiinnitetty 38 millimetrin välein. Terät voi kääntää yksitellen. Myös sulloja lisää tavaraa helpon huollettavuuden karhoon. Sullojan sormisegmentit on kiinnitetty pulteilla niin, että yksittäisen segmentin vaihtaminen on vaivatonta. Sullojan sormet ovat muodoltaan leveitä ja niitä on yhdeksän riviä. Sullojan halkaisija on 860 mm, ja se on aikaisemmasta 9000-sarjasta tuttu EFS-sulloja (Efficient Feeding System). EFS tarkoittaa Claasin kielessä totuttua viistompaa ja avarampaa rakennetta. Ratkaisun ansiosta sullonta on tehokkaampaa, mutta voiman tarve ja sitä kautta polttoaineen kulutus ovat perinteisiä ratkaisuita pienempiä.

Automatiikalla jouhevuutta käyttöön Cargosta komennetaan Communicator II -käyttö paneelilla, joka on tuttu jo Cargosta edeltäneestä Quantum-sarjasta. Työskenneltäessä ohjaimen kosketukset jäävät käytännössä hyvin vähiin, sillä vaunussa on pelto-, päiste- ja siirtoajoautomatiikat. Kuljettajan tehtäväksi jää sopivan automatiikan valinta. Sen jälkeen vaunu säätää aisan ja noukkimen korkeuden esiasetusten mukaisesti. Cargoksessa noukin pyörii hydraulisesti. Niinpä automatiikka pysäyttää noukkimen, kun ohjaimesta valitaan päiste- tai kuljetustilanne. Tarvittaessa ohjaimen kautta voi luonnollisesti tehdä paljon muutakin, kuten säätää sullonta-astetta. Ohjain myös laskee kuinka työaika jakautuu varsinaiseen keruuseen, päisteisiin ja kuljetuksiin. Cargoksen huoltovälit ovat 20, 50 ja 200 tuntia. 47

Punnituksen ohella valopaketti on lisävaruste, joka kiinnostaa ainakin urakoitsijoita. 1

2 Käyttöpaneeli muistuttaa, kun huolto on ajankohtainen. Cargokseen saa hydaraulisen jousituksen yhteydessä lisävarusteena jousituksen ja vetoaisan hydraulisen painemittauksen avulla toimivan punnituksen. Kuormatonnit siirtyvät tällöin Communicatorin näyttöön. Ominaisuutta arvostanevat urakoitsijat, mutta yksittäisellä tilallakin tonnit antavat tietoa rehun kasvamisen eroista eri lohkoilla. Punnituksen ohella valopaketti on lisävaruste, joka kiinnostaa ainakin urakoitsijoita. Yksitoista led- valaisinta tuovat pimeäänkin kelvolliset työskentelyolosuhteet. Valaistus toimii sekä automaattisesti että manuaalisesti. Ensiksi mainittu tarkoittaa esimerkiksi, että noukkimen laskeminen sytyttää valot noukintaa varten ja purun käynnistäminen valot vaunun taakse ja sivulle.

Pikatuntuman perusteella kehitystä on tapahtunut Maidontuottaja MIKA JYLÄNKI Savelan tilalta tutustui vaunuun Tuomas Reinikaisen kanssa yhden iltapäivän aikana. Savelan tilalla rehua korjataan noin 75 hehtaarin alueelta. Ensikommenteissa Jylänki nosti esiin Cargokseen tehtyjä uudistuksia. Vertailukohtana hän käytti tilansa Quantum 5800 -vaunua: – Terien huollot ja puhdistuksethan ne ovat tympein homma vaunun kanssa. Siitä näkökulmasta huollettavuus on mennyt hirveästi eteenpäin. Sullojan tehokkuus näyttäisi myös parantuneen Quantumiin verrattuna. Koska noukin pyörii hydraulisesti, se pysähtyy aina ylösnostettaessa. Turhan pyörimisen poisjääminen säästänee noukinta. Se ei kulu niin nopeasti. 48

3 1. Communicator II -käyttöpaneeli on selkeä käytettävä. Cargos-sarjaa voi komentaa myös Claasin Operatorilla tai Cargoksen valikkorakennetta tukevalla Isobus-ohjaimella. Myös tabletilla tapahtuva ohjaus on tulossa markkinoille. 2. Cargoksen saa myös peräpurkukeloilla varustettuna. Kelat saa tarvittaessa irrotettua. Lisävarusteena saatavat led-valot toimivat kuljettajan niin halutessa automaattisesti, jolloin esimerkiksi purun yhteydessä vaunun taakse ja sivulle syttyy valaistus. 3. Hydraulivetoinen noukin tuo rehun hyvin lähellä sullojan sormia. Huomaa sormisegmenttien pulttikiinnitys ja leveys, joka on 22 mm.

Yli viisikymmentä vuotta noukinvaunuja Vuosi 2015 oli Claas-noukivaunuille juhlan paikka. Saksalaismerkin ensimmäiset noukinvaunut hitsattiin markkinoille vuonna 1965 Bad Saulgaussa, joka tosin silloin tunnettiin nimellä Bautz-Werk. Viime vuonna Claas-noukinvaunujen kakussa oli siis viisikymmentä kynttilää. Juhlavuoden kunniaksi vuonna 2009 julkistettua merkin suurinta noukivaunusarjaa, Cargos 9000:ta, päivitettiin monilla tässä artikkelissa esitellyillä 8000-sarjan ominaisuuksilla. Molemmat sarjat tarjoavat irrotettavan keruukoneiston mahdollistaman vaunujen monikäyttöisyyden. Se on noukinvaunuissa Claasin tuotekehityksen tärkein keihäänkärki tällä hetkellä. Upouudet Cargos-vaunut valmistetaan edelleen Bad Saulgaussa. Kahta samanlaista konetta tehtaalta ei kuitenkaan lähde, sillä jokainen vaunu kootaan ja viimeistellään asiakkaan toiveiden ja tilauksen mukaisesti. Claas valmistaa Bad Saulgaussa paljon muutakin kuin noukinvaunuja: eri tuotteita on 275 kappaletta. Ei siis ihme, että tehtaalla ahkeroi 550 työntekijää.

MAATILAN PIRKKA 3/2016

RAKENTAMINEN

Mutkatonta varastotilaa biopolttoaineelle TEKSTI ja KUVAT Raila Aaltonen

Sami Oksanen tykkää tehdä asioita omalla tavallaan. Hänen yrityksensä ruukkusalaatit ja -yrtit kasvavat viljan oljista saatavalla lämmöllä. Olkipaalien varastointiin Oksanen valitsi moneen käyttöön taipuvan kotimaisenTuhti-hallin.

Puupintaisena uusi varasto sopii yhteen aikaisemman kanssa. Seinät saavat harmaantua omia aikojaan.

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Halli palvelee kiinteän polttoaineen varastona. Olkipaaleja sopii sisään noin vuoden tarve.

irolan puutarhan kasvihuoneissa Kangasalla kasvaa salaatteja ja yrttejä 1,4 hehtaarin alalla. Päivien lyhetessä valot sekä valaisevat että lämmittävät huoneita. Lisälämpö tuotetaan kiinteällä polttoaineella. Hakelämpö on nykyään tavallinen ratkaisu puutarhayrityksissä, mutta takapalon vaara automatisoiduissa polttolaitteistoissa sai Oksasen empimään siirtymistä kiinteään polttoaineeseen. Kunnes maatalousnäyttelystä löytyi tanskalainen, olkea polttava panoskattila. Lämpökeskus valmistui vuonna 2010. – Kylmimpinä jaksoina poltetaan viisi pesällistä päivässä, kolme paalia kerrallaan. Olki on käytännössä helpoin käsitellä, mutta käytämme lämmöntuotantoon myös rankoja ja lumppipuuta, Sami Oksanen kertoo. – Lisäksi olkipolttoaineen hinta pysyy tasaisena. Kasvihuoneiden lisäksi oljella lämpiää myös joukko huoltorakennuksia. Oljet Oksanen ostaa naapuriviljelijältä. Jonkin verran tilalla viljellään viljaa myös itse.

Korkeaa tilaa edullisesti Olki on edullinen ja vaivatonkin polttoaine, kunhan sen käsittely on tehty sujuvaksi. Virolan puutarhalla varastotilat on rakennettu aivan lämpökeskuksen viereen. Vuonna 2015 nousi uusi, teräsrunkoinen Tuhtihalli kulmittain ensimmäisen, hiukan niukaksi mitoi tetun, varastohallin päätyyn nähden. Paalien haku kurottajalla ja pesän täyttö vie viitisen minuuttia. – Työ ei ole suuri, eikä sitovuuskaan haittaa, kun olemme kuitenkin jatkuvasti paikalla. Tuotteita toimitetaan kaupan keskusvarastoille päivittäin. Oksanen harmittelee, ettei kunta myöntänyt raken nuslupaa kyllin isolle varastolle heti aluksi. Vuodessa lämmitykseen käytetään noin 1 200 olkipaalia, ja MAATILAN PIRKKA 3/2016

sateisina syksyinä kuivaa olkea ei välttämättä saa riittävää määrää. Nyt katon alle sopii kahden vuoden varasto polttoainetta. Päätös uuden hallin rakentamisesta syntyi nopeasti, mutta kilpailuttamista ei silti unohdettu. Oksanen pyysi tarjoukset viideltä toimittajalta ja valitsi kotimaisen Tuhti-hallin. – Weckmanin Tuhti sopii korkeutensa ansiosta hyvin varastoksi. Lisäksi se on yksinkertainen tehdä ja hinta oli kohdallaan, Oksanen kertaa valintakriteerejä.

Virolan puutarha Virolan tila sijaitsee Kangasalla Tiihalan kylässä, Kyläjärven rannalla. Kasvihuonetuotanto aloitettiin tomaateilla jo vuonna 1930. Ensim mäiset kasvihuoneet lämmitettiin haloilla ja vesi nostettiin järvestä tuulimyllyllä. Sami Oksasesta tuli yrityksen omistaja vuonna 2010 tehdyssä sukupolvenvaihdoksessa. Puutarhalla tuotetaan erilaisia ruukku salaatteja ja mausteyrttejä vesiviljelyssä ympäri vuoden. Yritys työl listää 16 ulkopuolista työntekijää. Kaikki tuotteet markkinoidaan omalla merkillä, Oksasen yrtit ja salaatit. Kasvihuonetuotannossa käytetään uusiutuvaa energiaa. Sähkön tuotantoa varten yritys osti Siuronkosken ja Arrakosken vesivoima laitokset vuonna 2001. Lämmöntuotannossa siirryttiin biopoltto aineeseen 2010. Kasvihuoneissa pysyy tasainen lämpö lattian alla sijaitsevien kuumavesivaraajien ansiosta. Tietokone ohjaa lämmi tystä kussakin huoneessa. Kasvihuonealaa 1,4 hehtaaria.

Weckmanin Tuhti sopii korkeutensa ansiosta hyvin varastoksi. Ilma kiertämään Aiemmin rakennustyöt on tehty pitkälti omin voimin. Nyt rakennuksen perustamistyöt teki sama ulkopuolinen rakennusporukka kuin itse pystytyksen. Oksanen oli tyytyväinen töiden joutumiseen: toimitukset pelasivat sovitusti ja halli valmistui neljässä viikossa. Sisällä on vapaata korkeutta peräti kahdeksan metriä, ja harjan alle sopii päällekkäin kuusi pyöröpaalia. Metallirunkoisen rakennuksen pituus on 36 ja leveys 14 metriä. Seinät jätettiin yläosastaan metrin korkeudelta auki, jotta ilma kiertää vapaasti. – Edellinen halli on umpinainen, ja kun olki on vähän kosteaa, se hikoaa varastossa. Se voi myös muodostaa ihmiselle vaarallista hiilidioksidia, jota ei varastoon mennessään haista. Uusi halli on turvallisempi. Kehien lähes viiden metrin väli antaa aukotukselle paljon mahdollisuuksia. Olkivaraston oviaukot ovat päädyssä ja pihan puoleisella pitkällä sivulla. Toinen sivuseinä tehtiin kiinteäksi. Pressuovet pitävät sateet ja tuiskun ulko puolella. Niidenkin yläosa on ilman kierron varmistamiseksi verkkoa. Katto-orret tehtiin itse puusta ja peltikaton alle asennettiin aluskate estämään kondensoitumista. Halli seisoo rinteessä vanhan ladon paikalla, ja aivan vierestä kulkee tie pihaan. Perustukset kaivettiin varman päälle kolmen metrin syvyyteen, ja betonipilarit lepäävät yhtenäisen anturan varassa. Sorapatjan päällä on asfaltti. Vanhemman hallin betoniseiniin puuverhoilu tehtiin kunnan rakennusvalvonnan vaatimuksesta. Yhtenäisyyden vuoksi myös uusi halli on verhoiltu puulla, jonka pinta patinoituu säässä perinteisen harmaaksi. 52

2 1. Sami Oksanen on tyytyväinen vuosi sitten rakennettuun Tuhti-halliin. Tarpeellinen investointi ja vaivaton toteutus, hän sanoo. 2. Rakenne on avoin yläosasta. Kattoorret tehtiin puusta ja peltikaton alle asennettiin aluskate estämään kondensoitumista. 3. Perustukset kaivettiin varman päälle kolmen metrin syvyyteen, ja betoni pilarit lepäävät yhtenäisen anturan varassa.

3 MAATILAN PIRKKA 3/2016

RUOKINTA

Myllymäen karja on pääosin hereford-rotua, mutta mukana on myös charolaista. Sonnit ovat herefordeja.

TEKSTI JA KUVAT Kirsi Haapamatti

Myllymäen luomutilalla Kauhavalla vasikat kasvavat hyvin. Laadukkaiden elinolosuhteiden lisäksi lihapainoon vaikuttaa oikeaan aikaan tehostettu ruokinta.

Ajoitus on tärkeä ruokinnassa 50

MAATILAN PIRKKA 3/2016

Ruokintakäytävän toinen puoli sai pari vuotta sitten ylleen jatkokatoksen. Ateriointi kuivin jaloin onnistuu yhtä aikaa koko lehmälaumalta. Heinä levitetään pienkuormaajalla.

yllymäen tilan lehmät märehtivät piha tossaan ja nauttivat elokuisen päivän auringosta ja hienoisesta tuulenvireestä. Niiden katseista voi kuitenkin lukea hivenen haikeutta: pihatosta on suora näkymä vihreänä heilimöivälle laitu melle. Laitumen päässä kimmeltää Lappajärvi. Lai tumelle eläimet eivät kuitenkaan pääse. – Pari päivää sitten piti ottaa karja pois laitumelta. Sateinen loppukesä ei ole ollut paras mahdollinen lai dunnuksen kannalta, tilan isäntä TEEMU MYLLYMÄKI sanoo. Laidunkausi saattaa luomutilalla kuitenkin vielä jatkua, jos säät sallivat ja laidunpohja kuivuu taas kan tavaksi. Nyt viisikymmenpäinen emolehmäkarja kui tenkin viettää aikansa tilavassa pihatossa. – Ruokinnan kannalta laidunnuksella ei juuri ole lehmillemme merkitystä, Myllymäki kertoo. – Laitumina meillä on vain pari kolme hehtaaria. Lehmiä siis ruokitaan heinällä laitumelle läpi koko laidunkauden.

Täysrehu sopii vasikalle − ja hoitajalle Myllymäen tilalla on pitkä kokemus emolehmätuo tannosta. Se muotoutui tilan tuotantosuunnaksi jo 1990-luvulla. Vuosikymmenten mittaan eläinten hoito ja ruokinta on hioutunut parhaaksi mahdolliseksi. Peltohehtaareja tilalla on 120 ja emolehmiä 50. AtriaNauta-ohjelman tilastoinnin mukaan tilan vasikoiden kasvu on jatkuvasti maan keskiarvon kär jessä. Siitäkin huolimatta, ettei tilastointi erottele tavanomaisia ja luomutiloja toisistaan. Myllymäen sonnivasikoiden kasvu on keskimäärin 1 450 gram maa päivässä. Lehmävasikat kasvavat 1 228 gramman päivävauhtia. Se on erinomainen tulos melko pieni kokoiselle hereford-rodulle. MAATILAN PIRKKA 3/2016

– Ruokinta on aika yksinkertainen. Timoteiapila-heinän lisäksi vasikat saavat Kinnusen Myllyn Luomu-Tähti 190 -alkukasvatusrehua. Vasikoiden lisä ruokinta on suuressa roolissa päiväkasvulle. Tätä rehua olemme käyttäneet nyt kolmisen vuotta. Rehua kuluu vuodessa kolmesta neljään tonnia. Sitä on vasi koille saatavana vapaasti koko lisäruokintakauden. Rehun valkuaislähteinä ovat luomurypsipuriste, luomuhärkäpapu ja luomuherne. Täysrehun lisäksi eläimet saavat seleeniä, jota on luontaisesti luomupel loissa niukasti. Jonkin verran eläimille annetaan myös oman tilan kauraa, mutta mitä vähempi sitä parempi. Syy on työsuojelullinen: – Olen allerginen kauralle. Sitä käsiteltäessä pitää käyttää hengityssuojaimia. Rakeistettu täysrehu sopii paremmin siis myös minulle, Teemu Myllymäki nauraa. Myös Myllymäen MINNA-äiti kärsii kaura-allergiasta ja vaikeasti hoidettavasta astmasta. Vuonna 2014 teh dyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen Minna Myllymäki on jatkanut tilalla työntekijänä. Täysrehu on nappi valinta. Paikallinen K-Maatalous tuo Luomu-Tähti -satsin Myllymäkien siiloon kerran vuodessa. Lisäruokinta kausi on lyhyt. Se kestää vasikan tullessa yhden, kah den kuukauden ikään ja jatkuu siihen saakka, kun eläin lähtee välikasvatukseen. – Silloin vasikat ovat viidestä kuuteen kuukauden iässä. Atria vie vasikat välikasvattamoihin luomu tiloille noin sadan kilometrin säteellä. Muutama lehmävasikka jää tilalle.

Tilavat olot takaavat leppoisan tunnelman Tilan pihattorakennus on kolmiosainen. Tai neliosai nen, miten sen nyt tulkitsee. Rakennus on rakennettu 1990-luvulla, ja sitä on jatkettu ja muutettu vuosien 51

1 mittaan. Rinteessä sijaitsevan pihaton yläpäässä on neliseinäinen, kokonaan suljettavissa oleva karsinalli nen rakennus. Toisella sivuseinällä on tilava katos. Sitä seuraa katettu, leveä ruokintakäytävä, jonka kyljessä jatkuu osittain katettu, betonipohjainen jaloittelualue. Jaloittelutilaa on enemmän kuin luomusäädösten mukaan edes tarvitaan. Hulppeista oleskelutiloista huolimatta karja nauttii laitumella olostaan aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn, jos säät sallivat. Lisäheinää varten laitumilla on ruokintahäkit. – Neliseinäinen rakennus on oikeastaan vain sairas karsinakäytössä. Lehmät eivät juuri siellä ole, eivät kovilla pakkasillakaan, vaikka niillä on sinne pääsy. Tosin haastatteluhetki on poikkeus. Vasikoiden lisäruokintakausi on alkanut. Emot eivät täysrehua eivätkä viljaa tarvitse, siksi niiden pääsy rehun äärelle on estetty. Sähköpaimenlanka on niin matalalla, että vain vasikat kipaisevat sen alta rehupöydän ääreen. Eivätkä emot sinne edes yritä. Tunnelma on leppoisa, melkeinpä unelias. – Yleensä se on juuri näin. Emot ja vasikat ovat hyvin rauhallisia. Kun vieroituksen aika koittaa, on tilanne toinen. Silloin vasikat ovat suljettujen ovien takana yläpihatossa. Emot huutavat viikon, kaksi. Sit ten ne taas rauhoittuvat, Teemu Myllymäki kertoo. Vieroituksen aika on kohta käsillä. Millainen rul janssi se tilalla on? – Vieroitus ei ole kovin vaikeaa, sillä emot suoje levat vasikoitaan yleensä vain ensimmäiset viikot. Mutta jos vasikka pitää jostain syystä ottaa sairaskar sinaan ihan pienenä, se ei ole helppoa. Emot eivät halua luopua vasikoistaan. Ne voivat olla aggressiivi sia ihmisille. Meillä on käytössä omavalmistelaite eli kurottajaan yhdistetty kauha, jossa on turvakaaret. Ihminen on kauhassa ja pitää vasikkaa sylissään, ja niin vasikka voidaan kuljettaa turvallisesti karsinaan. Emo ei pääse puskemaan. Vasikat vieroitetaan emoistaan yhdestä kahteen viikkoa ennen välitystä. Myllymäen tilalla on peltoa noin 120 hehtaaria, josta saadaan heinät omalle karjalle. Suuri osa viljasta menee myyntiin. Myllymäki tekee myös koneurakoin tia ja myy heinää. 52

1. Teemu Myllymäen karjan laitumet alkavat suoraan pihatosta. Lehmät odottavat sateetonta aikaa ja laidunkauden jatkumista. 2. Pieni laidunkaistale on vielä käytössä, vaikka runsaat sateet runtelevatkin laitumenpohjia. Lisäheinä jaetaan kurottajalla heinähäkkiin. Teemu Myllymäen apuna äiti Minna Myllymäki. 3. Vasikat ovat viiden-kuuden kuukauden ikäisiä, kun ne lähtevät välikasvatukseen. 4. Vasikoiden lisäruokinta on suuressa roolissa päiväkasvulle. Rehua kuluu vuodessa kolmesta neljään tonnia. MAATILAN PIRKKA 3/2016

KASVINSUOJELU

Teho irti

GLYFOSAATISTA Kiinnite- ja formulaattiteknologian kehitys mahdollistaa glyfosaatin käytön entistä vaativammissa oloissa.

TEKSTI Antti Tuulos

oundup Powermax on uutuus, joka korvaa suositun Roundup Max -glyfosaatin K-maatalouden valikoimassa. Kyseessä on raemainen valmiste, jossa glyfosaattia on 720 g/kg, joka on markkinoiden korkein tehoainepitoisuus. Yksi 10 k ilon pakkaus Roundup Powermaxia korvaa siten yhden 20 litran kanisterin 360 g/l perusglyfosaattia. Kiinteä ammoniumsuolaformulaatti mahdollistaa korkean tehoainepitoisuuden lisäksi nestemäisistä valmisteista poikkeavan, ainutlaatuisen kiinnitetekno logian. Roundup Powermax on niin sanottu ”fully loaded” (täysin ladattu) -glyfosaatti, johon ei tarvitse lisätä kiinnitettä. Tuote sisältää itsessään kolmea korkealaatuista kiinniteainetta: ionitonta ja kationista kiinnitettä sekä ammoniumsulfaattia. Ne auttavat mahdollisimman suuren määrän glyfosaattia läpäisemään erityyppisten kasvien lehden pinnan vaativissakin oloissa, esimerkiksi kylmyyden tai kuivuuden stressaamissa kasvustoissa tai maan ollessa vettynyt.

Perusglyfosaattien teho ei vastaavissa oloissa aina riitä, sillä glyfosaatti kulkeutuu stressaantuneen rikkakasvin kasvupisteisiin heikommin kuin normaalisti. Viileässäkin tehdyn Roundup Powermax -ruiskutuksen jälkeen muokkaus on mahdollista jo viiden vuorokauden kuluttua ruiskutuksesta. Hyvissä oloissa tehdyn Roundup Powermax -ruiskutuksen jälkeen maanmuokkauksen voi suorittaa yksivuotisia itäneitä rikkakasveja torjuttaessa jo kuuden tunnin kuluttua käsittelystä, juolavehnää torjuttaessa kahden päivän ja monivuotisia rikkayrttejä torjuttaessa viiden päivän kuluttua käsittelystä. Roundup Powermaxilla saadaan myös pitkäkestoista tehoa kestorikkakasveihin, kuten ohdakkeeseen ja valvattiin. Muita Roundup Powermaxin etuja on perusglyfosaatteja huomattavasti nopeampi sateen kesto, pakkausmateriaalin vähäisyys ja pienempi tuulikulkeuma.

ANNA PALAUTETTA LEHDESTÄ JA VOITA OTAVAN SYKSYN UUTUUSKIRJOJA!

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/maatilanpirkka. 2. Merkitse numerosarja 224080. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Arvonnan voittaja saa valita 150 euron arvostaOtavan syksyn uutuuskirjoja.

ONNEA ARVONTAAN! Lukijakyselyyn voi vastata 24.10.2016 asti. Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OMA:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2016. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.1.2017. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevään lukijapalkinnon, Pelago-polkupyörän, voitti Hima-lehden lukija Johanna Virtanen.

MAATILAN PIRKKA 3/2016

VILJA

Satoisa uutuusohra 3- ja 4-vyöhykkeelle Graminorin jalostama Trym on aikaisuusluokassaan huippusatoisa.

onitahoinen Trym-ohra on aikaisempi kuin esimerkiksi ohralajikkeet Brage ja Vilde. Trymin jyväkoko on suuri, se on aikaisten lajikkeiden parhaimmistoa. Myös hehtolitrapaino on hyvä. Erityisen vahva lajike on ollut happamilla mailla ja kolmannella sekä neljännellä viljelyvyöhykkeellä.

Monitahoiset ohrat Kasvuaika pv

Lajike

Sadon suhdeluku

Vyöh. 1

Vyöh. 2

Vyöh. 3

Vyöh. 4

Karkeat kiv.maat

106

113

109

101

103

104

Aukusti

83,9

Wolmari

84,3

108

101

113

103

106

Tiril

85,4

99,0

100

103

90,0

100

Jalmari

85,6

106

112

111

96,0

Trym

86,8

110

118

106

Vilde

87,3

100

Brage

88,0

113

124

Ragna

90,8

112

Toria

91,3

117

Savimaat

Multamaat

Hapan maa

107

108

95,0

107

101

112

95,0

100

96,0

107

103

106

107

97,0

105

111

107

114

108

107

100

118

103

112

109

114

117

99,0

112

118

108

106

109

113

97,0

118

119

110

119

117

Lähde: Ohra, 2007-2014, Viralliset kokeet, estimoidut lajikekeskiarvot

ANNA PALAUTETTA LEHDESTÄ JA VOITA OTAVAN SYKSYN UUTUUSKIRJOJA!

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/maatilanpirkka. 2. Merkitse numerosarja 224080. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Arvonnan voittaja saa valita 150 euron arvostaOtavan syksyn uutuuskirjoja.

MAATILAN PIRKKA 3/2016