Revista Samba Helsinki Festival 2007

8."9. 6 .2007

• j

, •

- eli kun Vatsansisainen Asukas potkaisi kayntiin muutto lii kkeen,

,

•

,

. ..

• • • • •

,

•

•

,

Vatsansisaisesta Asukkaasta ali tulossa esikoinen. Han tek1 tuloaan ilman suu rta suunnitelmaa. Vanhempansa oli\lat siihen o35ti eli'ineet kuin varsat laiturnelia. Tai n iinku in nuoret ihmiset.

Helmikuussa Vatsansisainen Asukas potkaisi isMnsa korvaan. 5iita 5e kai havahtui, kun kysyi poski vaimon vatsalla etta enUis pienoisihmisen huone. Taman vuokrakaksion bileet lienee bailattu.

Kuudennella kuuUa kaksion v.!5lki tutki vaihtoehdot. SClCtstopankissa vaalea nainen elldolti Taystakausta Jd sehan kelpasi.

Saisivat sivummalta kolmian. Vielapa oman. Mita sita keskustassa ist umaan, kun vatsasta tulee kohta enemm,!in ohJelmaa kuin diglkanavilta.

SMstOpankin TCiystakaus - asuntolaina ilman omaa rahaa tai takaajia, Varaa Ikioma Aika. Soita DID 436 6410 tai kay osoitteessa www.nooa.fl "

...--,

o

Aleksi • Iso Omena · Itakeskus • Jarvenpaa Kerava • Myyrmaki • Selia · Tapi ola • Tikkuri la

Nooa 5aastopankkl Eli3kbbn elaman rikkaus.

aileen on edessa yksi loistelias ja kuumarytminen karnevaaliviikonloppu. Kilpailevia sambakoul uja on viis i ja niiden li sa k si nae mme pera ti kaksi muuta sambakoulua , ruatsalaisen ryhman seka tietysti Sambicin suuren tanssiryhman. Onko taista ilmaistapahtumaa , joka tarjoaa nain suuren es iintyjakaartin ?

Karnevaaleihin mennessa on Helsingissa jo ehditty pitaa histarialliset Euroviisut.

Ennakkoon siita uhottiin tulevan kaikkien aikojen Euroviisutapahtuma ja varmasti siita. seliainen tulikin , ainakin Suamen mittakaavassa. Helsingin kaupungin panostus tapahtumaan ali suuri ja sam baa jatkin osallistu ivat juh latunnelman luomiseen amalia kulkueellaan.

Kovin pienelta tuntuu se rahallinen pa nostus, mita meilla on laittaa Helsinki Samba Carnavaliin Euroviisujen jalkeen.

Onneksi meilla kuitenkin on suuri jouk ko vapaaehtoisia, joita ilman karnevaalit eivat olisi mitaan. Naiden ihmisten uurastuk se n ansiasta meilla on tapahtuma, j oka ainoana tapahtumana Suomesta on paassyt TopSO European local Festivities - li stalle!

Kiitos teille kaikille sambakarpasen pu remille harrastajille, jotka Suomen kylmaa alkukesaa uhmaten teette tyota karnevaalien eteen syksysta lahtien. lisaksi suuri kiitos yhteistyokumppaneillemme.

7¡ .

~ , '\ '\ .

"-.' ~

0' .~.

-

.

Hl'ikki Tlllokns Pu"I!f!1/jail I fI ifI .'il/Ol/If!"

SWIlIlflkllu/ujf!n i.iil/(I r)'

Raili Help

klll\NEvuLikUNiNkULLiSeT:

• Vuoden 2007 karnevaalikuninkaallis ik si on va l ittu Igor Gavrjushkin Pietarista ja Raili Help Helsingista.

Uudet kuninkaalliset kruunataan karnevaa lien avajaisissa perjantaina Esplanadin lavalla

8.6.2007 kello 19. He johtavat suurta karnevaalikulkuetta, joka lahtee Senaatintorilta lau antaina 9.6.2007 kello 15.

Karnevaa l ie n kuninkaallisperinne on koloisin Rio de Janeirosta, Brasi l iasta, j ossa Rei Momo eli karnevaal ikuningas "hallitsee" kau pu n kia kuningattari neen karnevaalin ajan.

Helsingin karnevaalikuninkaallise t li ittyvat tavalla tai tDiselia Helsinkiin , sambaan ja brasilialaiseen kulttuuriin Suomessa.

Karnevaalikuningatar Raili Help on helsinkilaisen sambakoulun Imperio do Papagaion kunniajasen. Han tuntee suomalaiset sambakuviot kuin omat taskunsa, eika ole yh taan karnevaal ia jattanyt va liin.

Hels ingissa Raili on asunut yli neljakymmenta vuotta , j a tyoskennellytkin lahes saman ajan Hel singin kaupungintalossa. Siviiliam mattinsa lisaksi Raili on vapaaehtoisesti pais kinut toita samban hyvaksi useamman tyovuoden verran.

Raili on kokeillut melkein kaikkia sambakulkueen rooleja, joista pisimpaan han viihtyi baianana. Baianat ovat sambakoulujen ait ihahmoja, jotka tan ssivat ku lkueessa suurissa va nn ehameissa pyo rahd el len.

Rail i kantaa myos karnevaa likuningattarena perintei sta valkoista baiana- asua, jonka han toivoo osaltaan valittavan vuoden 2007 ku ning attaren vie stia karnevaa liyl eisolle : "Baianan nimitys ensimmaista kertaa karne vaalikuningattareksi on miele stani kunnian osoitu s kaikille baianoille yli Suomenniemen.

Kaikki ki lojensa, ryppyj ensa ja ikansa kanssa

tuskailevat kanssasi saret , il o on itsesta kiinni.

Sama patee , vaikka sattuisi satamaan."

Karnevaalikuningas Igor Gavrju shkin on Helsinki Samba Carnavalin kunniavieras. Han on Venajan edustaja Eurooppa laisten karnevaalikaupunkien liitossa FECC:ssa (Foundation of European Carnival Cities).

Igor Gavrjushkin tuottaa karnevaalit Pie tarissa. Tan a vuonna han kutsui suomalaiset sambakou lut Pietariin toukokuun lopussa pi detyille karnevaaleil le, jossa lahes sata suomalaista so ittajaaja tanssjaa osal lis t ui va Itavaan karnevaalikulkueeseen mi ljoonapaisen ylei son edessa.

Igorin mukana Helsinki Samba Carnavalia seuraamaan tulee ryhma toimittajia, jotka tekevat dokumenttia takalaisesta sambakult tuurista ja karnevaaleista.

·•......................................................................................

• •

•

l • The Carnival King , Igor Gavrjushkin, is l the honorary member of organizing coml mittees of all Ru ssian carniva ls and a guest 1 of honor in the XVII He lsinki Samba Carnai val. This year he celebrates his 10th anni~ versary in FECC (Foundation of European 1 Carnival Cities), in which Igor is the Presil• dent of the Russian Section.

: ~

: ~ ~ l :

•• •

•

i Igor Gavrjushkin has invited the Finnish l sambistas to join the Saint - Petersburg Carl nival this year. In just twelve years, the inl• : :

:

l

[ ternational carn ival has become a popular ;• national holiday with traditions and cus[ toms of its own. It draws about two million [• spectators on Nevskiy prospect every year : on the last Saturday of May. Igor says that i in some years the Carnival of St. Peters~ burg becomes more popular than the Bra - ; zillan one. ;

: .......................................................................................

• •.

SAMOA MAI\ACANi Lahti Perustam;svIlOS;: 1981,jiisctliii tlo;1I60 Kou/ult symbol;: MtIYllClwii-stm/iotl Rio (Ie Taneirosstl Kaul"" viir;l: musta, kella;ncn ja IlOpea Harjoituslilat; Mo;sio"katu 6, 3. krs Lisiitietoa: wlVw.sa",bamaracarUl.com

~

- ..

• •

kESklAlkA SUOMESSA • Kutkueemme kertoo keskiajan elamasta, joitoin nOidat loitsusivat taikojaan ja musta surma kaatoi kansaa. Naidat kui tenkin roviolla poltettiin ja surma jatkai kulkuaan. Pimeat vo i mat olivat tuolloin valloillaan.

Kauppalaivat saapuivat satamaan uutta toivoa antamaan.

Tullessaan taivat tavaraa, kultaa ja hopeaa. mauste ita ja makeaa. Kauppiaat vaihtoivat turk iksensa tavaraan. Kaupankaynti levisi kansan piiriin. Kokoonnuttiin toreille myymaan ja 05tamaan. Markkinoilla oli tunnelmaa, siella kokoon t ui kaikki kansa uutisia jakamaan.

Maata ei markkinoilla kaupattukaan, sita Ia,hti innoissaan puolustamaan kuninkaan uskollinen sotajoukko ritarit. Ritarit jo nuorina koulutettiin hyvia tapoja noudattamaan.

Keskiaikaisissa kivilinnoissa jarjestettiln hienoja pitoja, joi hin oli saatu vaikutteita Euroopan hoveista. Fanfaarit kutsuivat aatelisia juhlimaan, ruoasta, juomasta ja esityksista nauttimaan. Huvia toivat narrit, jotka hauskuttivat vatilla rikasta ja koyhaa, luoden ymparilleen iloa ja elamaa.

Linnan ulkopuolella elama ei ollut pelkkaa juhlaa, rahvas ahersi yota paivaa tuoden perustaa uuteen aikaan. Laupeudentyota tekivat nunnat luostareissaan, opettaen kansaa uu teen ja parempaan. Heidan tojmestaan sal alkunsa mm. koululaitos, sairaanhoito ja kirjapaino.

Elama keskiajalla ali kuitenkin melko samanlaista kuin nykyaan. Tanakin paivana maailmalla rjehuu tappavia tauteja, on sotaaja kurjuutta. Kauppaa kaydaan ja yhteyksia luodaan.

Kuilu rikkaiden ja koyhien valilla on aloittanut taas kasvuaan.

Mies, nalnen, herra taj narri, taps!, aikuinen, kuka vaan, sambassa olemme yhta kaikki. Samba tuo iloa aina vaan.

kUlkUEjii~jESTYS I. Com issao de Frellle_ clujoukko Alusta Slirma !wotti k.'sk/a;'m kllt/saa. Soid,,! O/il"11 ri"t,ijlfl ((Ii sinn, paholai....n liihett4jtl ..

2. Abrc a la - J. Ja\'a5tcnunu: KauppaJai\-:J NlllpankiipltJ (1I1'<lr"II,

IlIo'-lI'l1ii"

5<ltllt"tJull'l'lIlJg'b~U, tmkil.ill"/bfCUiill d,,sOVlli.\111

DeHoquct: tllrkiksn ja I'likillk; 3. Ala das Cria ncas - Iapsir )'hml: Narril

Kill/sal/a tIf/i 0110 sirkllshUi'c;a, miira farios/I,at houskrtt lIarrif.

4. Mestre SalOl ja PorIa 8and eira

Maraconii 2007

5. Ala Markkinat

Kc~kitl.ifll' Imllsfl koko01UlIi mljrkkillIJdh' mY)'lIIiiiill, O~llInltllm i" I,jill/ymitifll.

IA/SIiN - KESKIAIKA SUOMESSA

6. AJa d as Passisras _ sooJo lanssijar 7. Ala da

nn

8:II~rja - rlJmpu r~'h ma: Rilari '

Niill inloill o/i1·"t ritarit. 11/10 kUllll1knllll Ilrhf)f)"iut Sotllr;t.

B. Ala Rahl'as HOl'eisSil jllhliniin, 1111111<1 rolmu ram<); ill ",kells!.

9. AI" das Bai:m3s - baianaryhma; Nunnal Lllupeulft,nt)'ijfl rekiiiit Opell/ksell, saimllllhoidoll ja sosill(1litYim IIrml/lurfajat,

lO· A1egoda - 2. hnaSlevauJ1u; Pidol

Liflfltli5.Si1 hOI'il'ttki rnll~i ia lall{oi, kllkoi.~fllskllurta c/l'tliill•..

VC'Sfaqllct: fll'rrtllatflr, ht7ttwl JII peri/lint'll. funfi/(/rit

Astun 0jon loi/c.oloivoon Kes/c.Joikoon ptJryehd;roon Taiat noirien ja romor pimeyden LyOn sombalen 0jOSSo risriretJdell Niien morWnoilJo )iiiisken Pietatin /(ultoo. hopeoo ToreilJo noilla Honsakaupungin Hilpeoa fUnnelmao Pion !innan salongeisso juhfitoan K'm Suur; paiva k.Oirtoo Hameen moon Ritarin viiltooni rnii Pllkeudun Ja hovm seurapiJriin sulaudun Herttuanaren kanssa ronssfa soon HOvineitOjen seurossa yo bollatoan Kun /ouJu tiki soi mtnnyrtd aikoa Soon elaa suurra {antosiao Muston surmankm Sao pohjaisen k.anso kontaa l.oupeus Juostarm Aillo sairoito Iohduttaa Viimeinkin Koyho /drk.o/to 05onso sao Talonpoiko OPPII lukernoan )0 kosvoa SMstyksen mooilmoon Ihm"Jen muuuuu ViihdeUd orkeen jonooo

Fanfaam kOJkuu Mulle aitiosto Lordi kumortaa Nyt. vuok,si k.unnian. edeSSd kuninkaan Astun oreenalle VofUomoon Morocano kay sombotumojal5iin

Historiaa tuo karnevaa/iin .• WisloJloon &pon lumooo Taos rummut boterion soido sao

Kokkola PerustamisvllOsi: 1998, n, 80 jiisellfij KOlliwl

symboli: pnll1Vll SlIrtto

Kouilln )'iir;l: pmlll;wm, klll!tl jll mllsttl

Lisii t iet 0jn: www.sa ... ba ¡ eI~ga m boo (0", Harjoitllstilat: Niittykatu 1,67100 Kokkola

Ihmisella on aina ollut vapaudenka i pu u sydamessaan. Ihmiselle on luonteenomaista kaihota ai na aida n paremmalle puolelle. Lentaminen on oll ut kautta aikoj en keino vapau tua arjen kahleista.

Jo muinaisesta kreikkataisesta mytologiasta Ibytyy taru Ikaroksesta. Ikaros ali kuuluisan keks ijan Oa idatoksen pOika, joka suljettiin isansa kanssa vankityrmaan kunin gas Minoksen kaskysta. Daidalo5 suunnitteli vahasta ja sulista siivet itselleen ja pOJalleen , jotta he voisivat lentaa vapauteen. Lentamisen huumassa Ikaros kuitenkin lensi llian lahelle aurinkoa isansa neuvoista huolimatta, slivet sulivat ja han tippui mereen. Taru kertoo siis siita, kuinka lentaminen voi mahdollisuuksillaan sokaista ihmismielen ; vapauteen liittyy myos vastuu.

Antiikin aJan keksintoJa ihannoitiin uudelleen renessanssin aikana l S00-luvulla. Suuret keksijat, kuten Da Vinci, saivat innoituksensa lentamisen kaipuusta ja korkealentoiset ajatukset johtivat siivekkaiden kojeiden kehittelyyn.

Satujen si ivet ovat lennattaneet lapsia kau tta aikojen unimaailmaan. Tunnetuimpia lentamiseen liittyvia satuja on tarina Peter Panista, pojasta joka ei koskaan halunnut kasvaa aikui seksi. Sadussa lentaminen symboloi aikuisuuden vastuun pake nem ista j a i ku ista nuoruu tta . Samaa kuvaavat myos nykyajan mainokset - nykyajan sadut, joissa lentamista kaytetaan arjesta i rrottau tumisen vertauskuvana.

Suomalaisten sydamissa kaipuu vapauteen on muotou tunut mybs sadoiksi laulunsanoiksi - iskel miksi, joissa siivet kantavat aavan meren tuolle puolen.

Ian karttuessa nuoruuden unelmien siivet saavat uu sia muotoja. Nuoruuden pilvilinnat muuttuvat omakoti taloiksi ja vaikka paa olisikin pilvissa, ovat jalat tukevasti maankamaralla.

Nykyajan keksintojen avulla ihminen voi vihdoin voittaa painovoiman , ainakin hetkeksi. Lentokoneet ovat tuoneet kaden ulottuville kaukaisetkin maat ja mantereet, ihmiset ja innovaatiot. Il man nopeita kulkuyhteyksia eivat suomalaisetkaan koskaan olisi tutustuneet lahemmin Rion sam ¡ baparatiisiin. eivat ainakaan yhta helposti.

Meille samba on ainoa keino saada i kuiset siivet ja va pautua arjen harmaudesta. Tana vuonna Gambo on kas vattanut si ivet selkaansa ja tahtoo lennattaa teidatkin sam ban avulla paratiisisaarelle bai laamaan !

kulkUEjii~jESTYS Lcnlii m incn kuutla ailojen 1 .Co rn i~sao de Fre nte' et ujo ukko: Taru lkarokscsta ('(nni"iill k('rlt'(/ Iilrirum Ikurok 51'51a, ioka /emilif mlil/rit'll kt'skt'lfll I"rll'mltl."CII. Allrill~(/II siit ..t't ~l1ll11t(ll·"t

mll/I.,jin"' ill hit"

{'11/0/1II.

2.Abrc ala - 1.II1 \'aSI('vaunl1 : Rencss all ~~ in h e nki l:lIsimmilisessd lamstt'I'<1WiUSS,l Leo111m/a ntl \ "j'll i mk"1I1111/ kl,k.;illliijiiiill ideoidcl1sl1 poh/ll/tII jftllWl/$it'IISl1 ill,witt'IIIIuml. Piiijdnllll/ul' RNU'-,-,"" -",/I

ht'llgctdr PI/IUIIIIIII ko4;o/u(Jlllisl'rosl'smil

VQlIllfUl.

3.Ala das C ri a n~as - Iasten ja Iluo r ten r yhmii: ~a tuj e n siiw t lap.;t"' jll mlllfcl t',itMI'ill Pt'ler HlIIill jn hclimd.:ci]IIJa. JIe IfIllistuttamt tIIejlil iklli,;I'II mIMI/III/c'/I /..lIiplIWlajll a ikllistum ist'll \·,tlttdem iSt'SM.

4.Porta Ra ndeira ja M e~ tre Sala - lipunkantojapari Fi klll·illi kulkllf'lIll.

· :• SAMBA ANTAA SIIVf.T •• •• • •• • • •• • • •• • • •• •

5,N a das Passistas - soolotanssijat: i,krimill ~oolotal1ssilat kumm',1/

kmilmist'll ill//oitwlrlia i.,l..rimiij. FII!"fSi'l'l 'IW/O' tllllssi;llt til/ltcmllllllsilkm ko/Jotll1mll

nllllltllZ.

6,AJa d a Bateria - rum pu ryhmii: .\ r"illol..,('1 Rllmpuryhmit hll"<tSI,/tJ sitll mitell

..

9.A la ja Destaque: Voitcttu paino•

1I1"knllall mI1ll1(lIlml''l1 kih'/l'/ijiill . '

" onna

Siil'l't ("il'iil k'litt'llkmlll /...wm Jlllflo;nl jll

A/lw siil'illll/ermilll/II/c koliti $I1m/'IIpllratiisi'l ja LlI5kuHlf}O dn(lh/w'/I /(111)ill mlltii rohkellllll I,eilllll'/I"d

1!1"llksi il!mi$t'll /i1t/II<1/t'fll</,t.

purkJ...iCfl ji~H1ijlJ.t

5illllbml

mll(li/""'WII.

\"111 iiill mllhw,',11/ (II(II/U/II l"il'lmtlll)!1

I O.Alegoria - 2.1avastevaunu: P ilT;t1 i i ~i ~a r i J.:lllkuUl11l11t' 011 pii/iHyt II/almm · I'i Jhiill.,a: Sllm/'lIpllflllii.,;ill,' .~idlij /illtlljCII ill pcr/wstCII k("skc/lii do 011 1(,k"j'"11 p"ml ii,,; '1111'1'1/ )'1,1, ilii/il rl'l/

k"kcfIIl/sM. Bllilwllt 1li"11t ;0 /orMt!ft't

\'II/I'OI'llIl kIltS",'lIu/lll. :)011//1(1 ull

Slllll/III.'III 'I" "11 'i'yplcll

111II1II1II15;il'l'I.'

Lento par atiisiin ltA la d as Ba ia n 3s - ba ia n ar}' h IllJ:

Pijii/ pl/l'iHll, Film m,IIINI SIilII/'dkolllulIIlIIl' iIi lil'llill/wt

klll'd5Id-

!"Iii miiiill,ii.

Alltiikin keksijd kun labyrintin rakensl JOUlUi sen vangi/(si

Voilosllvet vopouteen kantaa Kohti kau/(aista ta;vaanrantaa Lentajan palka - koki kurjon koht%n 5ilti aina ihminen Painovoiman {ail too vo/ttoo

Lentomisen oiko kolttoo : Tuntee nykytiede vastouksen: •• • Kun botucodoo soluoo • •• • Se pe/ostonut a/isi Ikorokscn •• • Somballo sl,ver Iwn selkoonso 500 • • Niitd mikdon e; vol sulottoo • •• VOlt tOlvoonkonnen tavoittaa •• S;/ti laskuvorjo torvitaan Sombaparatiisi;n Gamba meidot

joildotroo Siello aamuun asti bollotaan Uljaono lentao /IPPU liehuen Musro-puno-kultainen • •

Tampere PemstamiSl'llOSi 1987. ,wi" 180 jiise",iI KOlilun symboli: ruusu Koulull var;t: pi"kki, ,,'alkoiuell jn "opea lisiitietoja: IVww.roseim.net IIl1rjo;tllstiltl: Ahlmallj"t;e 56, 33800 Tm"pere

bllianaryhma:

Seinajoki PenlStamiSVllOsi: 2003. ". 40 jiisenlii

KOIlIr", symboli: ,ropiiki" kdiirme, polJjalaitlen helm'Yo ja caixa-nwrpll KOIIII", ,'drjt; oratlss;, "ii/rea jll kulta Jlarjoitustilat: R)'tmikorjmmJO. \'mlStm';" 11. Se;II,ijoki List; t ielOIl: W'''W.SIl III btl t ropiwl.co III

Samba Tropical perehtyy aiheessaan 1860- luvun pohjalaiseen historiaan, puukkojunkkareihin ja haaperinteeseen Harmassa, kuuluisimpana esimerkkma Juha Matmpoika Haapojan ja Maria Uisa Rannanjarven kruunuhaat.

Ankara nalanhata oli paattynyt ja tulevat ha.lt olivat suurimmat ja varsin poikkeuksel l iset juh lat moneen vuoteen. HarmaJaisiin haihin aina kasken iin, ei pyydetty, ja mybs kuokkavieraita, juhlaan tervetulleeksi. El lei juhliin saapunut, se oli suuri loukkaus.

Tanssin ja muun ohjelman ohessa ruoka nautittiin suurista yhteisista astioista, jolta ali pitopbydalia. Mybs viinahaarikkaa kierratettiin ahkerasti. Juhliin odotettlin aina suurta vaenpal joutta ja niihin valmistauduttiin hyvin seka haatalossa etta tulevien vieraiden keskuudessa. Puukkojunkkarn valmistautuivat totutuin tavoin haajuhlaan ; aseita valiniin ja kerskauksia ladeltiin.

Esimerkkiparin komi at ja dramaattiset haapidot pidettiin Puujalan puustellissa, kruununpuustellissa , jonka isanta sul hanen oli. Sulhanen ei jalkavammansa vuoksi {puujalka} kyennyt tanssimaan ja oli sen vuoksi jarjestanyt itselleen sijaistanssijan. Morsian taasen oli Antti Rannanjarven ensimmainen vaimo, ja he olivat eronneet. Rannanjarvi itse istui vankilassa, mutta hanen vanhaa kannattajajoukkoaan oli kylliksi vapaalla jalalla, ja voitiin jo ennakolta pitaa varmana, etteivat he tutisi hillitsemaan hajyilemisenhaluaan puustellissa.

Purpuria tanssittiin komeasti ja morsian hyppeli kenkansa pohjat "rauskoiksi". Saanto ali nimittain sellainen, ettei yhta kaan hyppya saanut menna timan marsianta.

Pohjalaisia on luonnehdittu kansaksi, jolla on po ikkeukse l lisen kehittynyt dramatiikan taju, kyky suorittaa pienissakin asioissa mahtava nayttamollepano. Tappelua taytyy asian mukaisesti pohjustaa, sen alolttamiseen sisahyy alkurituaali, joka on periytynyt vuosikymmenien, kenties vuosisatajen ta kaa. Tappeluaikomuksesta annettiin julkinen merkki, tappelutanssi. Hetken kuluttua alkavat helapaat heilumaan vitkalleen soiton tahtiin ja tappelunhaluiset nausivat esiin juhlakansas tao Puukkojunkkareille tyypillinen tappelutapa on , etta tappaa ei tahdottu, haluttiin vain kipeasti viillella. Paasy julkisen huomion kohteeksi ja jos mahdollista lauluntekijain aihelistoille ali korkealle arvotettu tavaite. Tappelutkaan eivat Jopettaneet juhlien pitoa vaan sulhanen laittoi taas juhlat kayntiin. iarjoilu ja tanssi jatkuivat ..

Jalleen oli vietetty van han hyvan ajan haat ja annettu nayte entisesta Harman menosta. Siita. riitti puhumista ymparistbpitajia myoten.

Kruunuhjjt lopetettiin kirkon toimesta 1900-luvun alussa.

XVII

HELsiNki

8."9. 6 . 200 7

xvii HelsiNki II Cll~NllVlll TUOTTeeT P~Oi>UCTS SllMBllS i>e eN~ei>o 2007 ci> Sambakoulujen kulkuelaulut levylla!

10. juhlalevy!

vlllue weiGHT T"plliTll, keLL Y G~eeN Miesten koot $-XXL 100 96 puuviliaa, 165g / m 1

V-llukkoiNeN llli>YFiT T-PlliTll, FUkSill Naisten koot S- Xl puuvi l la I elastaani

lr4 € "

NlllSTeN

""

Nll~UTOPPI,

Naisren koot XS - M 100 % puuvillaa, 220g / m 2

www.samba.fi Nettikauppa Netmarker

FUkSlll

1@ €

Perusta11liS"IWsi: 1991 Oppi/uita: ".5000 Toimi"ta -al,H' koko SIIomi (mm. IIrhei'"sellmt, liiklllltakeskilkset, tatlssikoll/IIt, opistot, y lu/istykset ) Usiitiedot: Stlll' /};e tmlSsikolllll Tt,i"a Kmll:rm p.040-535.,526

sa 111 lJie@lsa,,"n1al,ti.ft www.sambie.eom

â&#x20AC;˘ Bahialaistyylisen karnevaalin mahtavaa fiilistelevaa ryhmaa vie eteenpain Trio Eh~trico, joka muodostuu aanlautosta, esitanssijoista ja livesoittajista. Sambicin kulkueen ala edustaa Bahian uusimpia rytmeja, samba-reaggaeta, axeta ja pagodea.

Yli 200 osallistujan ryhma koostuu oppilaista ja opettajista eri puolilta Suo mea mm.

Helsingista, Espoosta, Vantaalta, Kirkkonum melta. Riihimael t a, Lohjalta. Kotkasta, Pieksamaelta, Kangasalalta, Ka lajoelta, Vaasasta, Kajaanista ja Haukiputaalta. Osallistujat ovat ialtaan 6-70-vuotiaita!

Tana vuonna koulun vierai levaksi esitanssijaksi tulee myos brasi lia lainen Klaive.

Sambic-tanss i koulu tarjoaa harrastajilleen elamyksia Ja uusia kokemuksia. Samalla huolehdimme kunnosta tarjoamalla mahdol lisimman monipuolista liikuntaa. Yhteishenki on ollut yksi koulumme vahvuuksista. ja eriikaiset naiset ovatkin Ibytaneet tunneiltam me hyvia ystavia, ikuisen etelan auringon , oli vuodenaika mika tahan sa. Kerran vuodessa kokoamme joukkoamme yhteen ja naytamme etta suomalaistenkin lantiot liikkuvat ja viela hymyssa suin' Kulkue henkii naiseutta ja romantiikkaa!

Raikkaat ja soprttiset asut edustavat Bahian kulkuetyyli<i , ja moderni kukkakoynnbs somistaa trendikasta asukokonaisuutta. Asut ovat kelta - vihrea - va l koiset eli samat kuin Sambic - tanssikoutun varit. Kulkueen aika -

na tanssitaan yhtenaisia koreografioita, joten kevyet vaatteet helpottavat myos liikkumista.

Paitojen ~Suudellaanko"-teksti sulattaa jaykemmankin katsojan! Pidamme Lungit kunnossa ja jaksamme tanssia suurella sykkeelia!

SIIMDic·kulkueeN TIiNSsiT Cachaca (Timbalad a) Brasilialainen taman kesan hittibiisi on nimeltaan Cachaca. Cachac,;:a on Brasilian suosituin alkoholijuoma, joka valmistetaan sokeriruokomehusta. Brasilian ulkopuolella cachac,;:aa kaytetaan paaasiassa trooppisiin drikkeihin kuten caipirinhaan, joka on suosituin cachac;asta vatmistettava drinkkL Helsingin alueen ohjaajan Auli Fagerstromin Cachaca-koreografiassa saa ja pitaa irroitella!

Todel la rei pas kertosae Ja pop-rap-osio tuo jalleen uutta vivahdetta musiikkiantiimme!

sam baa. Uudet kausittaiset tuulahdukset nakyvat mybs tunneilla. liikuntatuotteiden: Sambic, Tule' s Samba ja Samkid lisaksi koulussa toimii myos ahkerasti eSlintyva ryhma Alegria (""ilo), nuorten esiintyva ryhma seka aikuisten naisten Grupo Elegant€:. Syksyn paatapahtuma on Sambicin iso naytos Helsingissa. Sambic-yritys toteut taa my6s omaa ohjelmatuotantoa seka luentosarjoja.

Onks toi Ala pilaa lungiasi ·tanssia?

Oba Oba (Vixe Mainh a) Taman kappaleen kertosakeeseen on helppo yhtya ja letkean kappaleen askeleet vievat kuin itsekseen eteenpain. Koreografia on Rii· himaen ohjaajan Kirsi Helstelan kasialaa.

Ala Pil aa Lungi as i Tupakoinn invastainen Ala pi laa lungiasi -kappaleessa on selva sanoma! Sambic aloitti yhteistyon vuonna 2006 tupakoinninvastaisen Tupakoinninlopettamisen ihanuus -yhdistyksen kanssa. Keuhkolaakari ja kuvittaja Marjukka Myilcuniemi ja viestinnan suunnittelija, graafikko Ulla Pettonen haluavat yhteisty6n tiimoilta vaikuttaa asenteisiin ja luoda positi ivisen mielikuvan tupakoimattomuudesta.

Ala Pilaa lungiasi -kappaleen on saveltanyt ja sovittanut Petri Somer. Menevan koreografian Ala pi laa lungiasi -tanssi in on tehnyt vuoden 2006 karnevaalikuningatar Taina Kanerva. Biisin hauskat ja letkeat tanssiaskeleet kuvaavat rentoa ja terveellista elamantapaa.

Pehmeat, sambahtavat liikkeet kertovat kap paleen sanomasta: rentoudesta, kesatuulesta, auringosta, vahvasta sydamesta ja keuhkoista romantiikkaa unohtamatta. Kappaleessahan lau letaan kuinka henkoset unohtuu, kun suutelee omaa kultaa ... Tanssijat voivat laulaa kappaletta kutkueen aikana ja yleisbkin voi osallistua kertosakeen liikkeisiin' Pida lung is kunnossa l Brasilialaisia tanssien huuma jatkuu juhlavuoden jalkeenl 15 vuotta tayttanyt liikuntatuote tarjoaa tunteja, kursseja ja ohjaaJakoulutuksia ympari 5uomea. 5ambicCR> liikuntatuotteen sisaltb on vauhdikas kokonaisuus sisaltaen Koillis -Brasi li ala isia tansseja seka aitoa Rion karnevaali

ALA PllAA LUNGIAS' !I'" . "

•

•

SUW deUaanke ........ ' """""'". co.

I

I

•

iMPEl\io i>o PAPAGAiO

; SAMBA MAI\ACANi

Helsinki

• •• • • • • • • ••

PAPAGAIO

Lahti

"A SONG FOI\ EUI\OPE"

THE Mii>i>lE AGES iN FiNlANi>

The European Dream

This year, Samba Maracana presents the way of life in Finland during the Middle Ages. The Middle Ages were a very confusing period of world history. People were str ict ly d ivided into different cla sses due to their backgrounds.

There was t he pl agu e, which k illed many people during the Middle Ages. There were witches with their red hair, there were knights, nuns and jesters. There were also people who worked hard to make their life better. There were markets where people sold and bought and had a fun time. In Fin lan d, there were also a few cast les where the aris tocracy lived their golden age.

The Eurovision Song Contest (ESC) took place for the first time in 1956 . with seven participating cou ntries. Since then, the rules have been changed many time s, the world ha s changed, and today Eurosong is the biggest televised popular music competition in the world. Hundreds of artists and so ngs compete every year for the chance to represent their country in the ESC, the show is watched by tens of millions of people ... And in May, 2007 Helsinki will host the grand final!

' : : : : • : : : •

The stars on the small screen

•• • • •• • •M • • • •• • •

The Eurosong contest is one of TV's longestrunning shows, and an important part of European broadcasting hi story. And it is also a marvelous arch ive of pop culture history for ; SAMBA El GAMBO the past SO years. No trend or novelty has es- • , Kokkola caped the Eu rosong stage, it is all there: the • • •• dance moves, the haircuts, the fashion, the • popu lar Singers and groups of their day. To- •• day all th i s is golden nostalgia, the songs are •• : SAMBA GiVES YOU WiNGS the soundtrack of everyone's memories. Eu • Man has always been faSCinat ed with the rosong has its alternative fans, too: Gay cul • ture and other lovers of "Eurotrash" emb race •• idea of flyi ng. History is filled wi th myths •• its campy excess. and stories in which win gs represent free• • •• dom. Invento rs tried to build a flying machi• Blue, white and European! ne for centuries before succeedi ng. Altough •• • Finnish people love ESC. And Finns love to gravity has been overcome, today's adverti• show the world what we can do - no matter if • sers still take advantage of the desire to fly • in sport, design or music. Unfortunately Fin- •• when selling for example beverages. nish artists have never placed well in the con - ••• • • test, in spite of 45 years of trying very hard.

• Our parade tells about the human na tu re.

•• It's abou t longing for so m ethi ng better, so Until i n 2006 Finland won by a landslide of •• votes! Finally Finland could proudly wave the ••• mething yo u feel you can' t have - the win gs.

• This longing is seen in childrens' sto ri es, i n flag and ce lebrate. Nothing fee ls impossible • • advertises and in the melancho ly of Finnish after such a victory .. .

•• pop tunes.

•

We love Eurosong!

Papagaio wishes all Eurosong fans welcome to take part in a great (arnaval of song, sam ba no pe and hot rhythm! Today, samba takes center stage and becomes "True Fantasy"!

••••••••••••••••••••••••• ••••••••••••••••••••••••••••• •••• ••••••••••••••••••••••••••••••••

• • • • •• • • •• • •• •• •

But we also provide you with the answer: Samba can give you wings. Let batucada rhythm fly you through the air with Samba el Gambo.

I

·•

SlIMBlI cll~iocll Tu rk u • Cll~IOCll

A good wine i mproves with age - and so does Carioca. Carioca is li ke a vintage wine of the best qual ity, which for 20 years has held a special place in the hearts of new and especi -

ally old members of the samba school.

The theme of our parade is wine and its production. Moreover, wine has been the inspi ration for numerous stories and myths, a few

of which we have selected as the theme for

• • •

; Once upon a time ... a dark cloud looms over : Princess Roseira's otherwise charmed life ever i since a curse was placed on her as an infant : during her baptism. The curse said that if she played the instrument called agogo when she turned 20, she would forever fall into sleep un less awoken by her destined Prince. Even though her father tried to destroy all agogos · from the kingdom, he did not succeed campi letely. On her 20th birthday the Princess en : counters an agogo, but clever as she is, she : finds a way around the curse and everyone : gets to dance and play samba happily ever ;• after!

• the latter part of our parade. For instance, :·......................................................................................... . wine was served in the bo isterous Bacchana • •• lia parties as the drink of the Ancient Greek • , SlIMBlI T~ opicllL gods. Wi ne has been associated with art and theatre, and wine is rather visible even in the :• Se inajok i Bib le. Although wine has this cheerful side to ••• it, nothing is good in excessive amounts, es- ••• pecially wine. In our opinion, samba is a joyo- •• SlIMBlI T~opicllL • II T~lIi>iTi oNlIL • • us hobby which in itself lifts your spirits and •• • FiNNiSH wEi>i>iNG • creates a festive carnival atmosphere - and •• Samba Tropical from Seinajoki tells a story wine becomes redundant.

• •• about a traditional Finnish wedding. This kind • ................................................................... ...... ... ... .... .... ... • of enormous weddings were common in the •• • 19th century in North - Western Finland but • •• • the church banned them in the beginning of • •• the 20th century. ~

Tamp e r e

~oSEi~lI ~UUSUNEN - p~iNCE5S ~05Ei~lI Uniao da Roseira celebrates its 20th anniversary in 2007. Since t he symbol of our samba school is a rose, we decided to set the story about Rosei ra within the framework of the Sleeping Beauty.

The beginning of our story does not look very rosy for the Princess, but she is a smart, talented and determined young woman, who takes her future in her own hands. Like our sam ba school, the Princess also she has an ope n an d warm heart, and she welcomes people of any age, sex, or background to join her party and share the fun! Our story - like most others - has both a happy ending and a moral: you get a wider view of the world if you are positive and unprejudiced. Your background does not inhibit you if you decide to take action and responsibility for your own life, and if you have a kind nature, you can help make the world a better place to live in.

• • •• • • •• • • •

The programme always included wild drinking and fighting with knives. The fight was started by a special fighting dance by waving : the knives to the music. The bride danced • •• until her shoes broke because of the rule that • • •• no one should dance without the bride.

• • • •• • • •• • • • •• •

'X v I I •• • • • • •• • • •• • • • •• • • • •• • • • •• • • • • • •• • • •

•

•

H E LSI N k I

8.-9. 6 .200 7

•

X"'1'

•

h1ElSll\lkl

~ opeNiNG cel\eMONies Esplanadi stage 7 pm - 8.30 pm

cLUBe ClIl\NlIVlIL Restaurant Eatz, Kaisan iemenkatu 2, 9 pm - 4 am Program: Caipirinha feal. Sergio Bastos, Bate Pakarao (Bai le Funk), Sambic Show, Noite das Fantasias, DJ Magic Sam. Tickets 8 eur.

~~ xvii HeLsiNki SliMBli ClIl\NlIVlIL WlIl\M up Senate Square 12 am - 3 pm The samba schools present their parade themes

XVII Helsinki Samba Carnaval Parade starts Senate Square, 3 pm Route: Senate Square - Unioninkatu - Pohjoisesplanadi - Mannerheimintie - Statue of The Three Smiths (Kolmen sepan patsas)

BlIiLe \)0 ClIl\NlIVlIL Restaurant Stockholm Diskotek, Simonkatu 8, 8 pm - 4 am Spectacular samba shows by Maravilha do Samba/Samba de Souza (SW E), Samba Carioca , Imperio do Papaga io and Bateria Finland. Band of the night: Acaraj e. Tickets 13 eur.

All outdoor events are intended for teh whole family and the entrance is free of charge. Clube Carnaval and Baile do Carnaval are the only events with entrance fees.

Changes to program are possible. More inform ation at www.samba.fi The events are organized by Association of Samba Schools in Finland. Clube Carnaval is organized together with Clube Brasil.

J

i

1

p-arasta ViirlJens biista

pihvilihaa ~

d

I

r J. f.J_

r r /

r-/

1_

I

~ ~ __

Esplanadln lava klo 1&-20.30

Ravlntola Eatz, Kalsanlemenkatu 2, kIo 21-04 Programa: Calplrinha feaL Sargio Baslos, Bale PakarAo (Belle Funk), Semble Show, Nolle das Fantasias, Dj Magie Sam. Upul 8 €.

Senaalintori kallo 12-15 Kulkueen ryhmill esllellHn levalla 80nen lilhtiiil.

Suur.i lilir.nevaaliKUIKUe liilitee Klo ~ 5!

SanaatJnlori - Unlonlnkatu - Pohjols-Esplanadi - Mannerhelmlntle - KoImen SeplIn auklo

Iof ~

...

Ravinlola Stockholm Diskolek, Simonkatu 8, k10 20-04 Upeat samba-showl: Maravllha do Samba/Samba de Souza (SWE), Imperio do Papaglo, Samba Carioca ja Suomlbaleria. Bllebilndinil Acaraje. Liput 13 €, eMakko TIkaW, sambakoulutja www.samba.fl saki! Sanaatinlorilta ennen kulkueen IlihtDil. Ulkollmatapahtumat koko perheelle IImaisia!

Suosithan joukkoliikennetta!

Ohjelmamuutokaat mahdollisla.

XVII Helsinki Samba Camaval -tepahtuman jilrjestilil Suomen Sembakouluj8O Ultlo <y.

O ~Opankki City of Helsink i CuUuralOffice

/STCf - mealOy _ ... 01<·m.. t.I;

VIKING LINE

!1! PARDiA www.samba.fi