Armoton ja hellä meri, viiltävä ja hyväilevä muisti Minulla on vahva ja rakas side Myrskyluodon Maijan tarinaan. Olen sylivauvasta asti viettänyt kesäni Suomen kuvankauniissa saaristossa, ja kuten Maijan kuopus Johanna tarinan epilogissa, on suuri osa minunkin suvustani lähtenyt rannikkoseudulta Yhdysvaltoihin paremman elämän toivossa vuosisadan vaihteessa. Anni Blomqvist asui koko elämänsä Simskälan kylässä Vårdössä. Hänen kirjailijanuransa käynnisti dramaattinen tapahtuma, kun hänen miehensä ja poikansa katosivat kalastusmatkalla myrskyssä, eikä heitä koskaan löydetty. Suru ajoi lesken kirjoittamaan, ja loppu on historiaa. Maijan todellinen esikuva oli Annin isotäti Maria Lovisa Mickelsdotter. Anni oli lapsuudessaan kuullut tarinoita Maijasta ja Jannesta sekä heidän elämästään ankarissa olosuhteissa Väderskärin luodolla. Myrskyluodon Maija on selviytymistarina, rakkaustarina ja kasvutarina – yhden naisen koko elämä. Se on tosipohjainen kertomus ajasta, jolloin elannon hankkiminen oli raskasta ja kovaa. Naisella ei ollut valtaa päättää omaa elämäänsä koskevista asioista ja synnintunto, nuhde, häpeä ja herranpelko hallitsivat ihmisten tunne-elämää. Ehkä näistäkin syistä ihmisten ensimmäinen mielikuva teoksesta saattaa olla hyvinkin raskas, surumielinen ja tummanpuhuva. Anni Blomqvistin koskettava ja iholle tuleva tarina sekä Matti Puurtisen uljas ja monimuotoinen musiikki ovat kombinaatio, joka on jokaisen ohjaajan unelmatyö. Tahdon sovituksessani pyyhkiä teoksen päältä kaikki pinttyneimmätkin raskaan paatoksen pölyt ja rikkoa odotuksia ja stereotypioita siitä, millainen Myrskyluodon Maija on näytelmänä. Maijan vahva sisäinen tunnemaailma, vimmainen elämänhalu sekä pelonsekainen luonnon kunnioitus mahdollistavat ohjauksellisesti muun muassa luonnon ja henkimaailman ruumiillistamisen sekä tyylinmukaisesti realististen kuvien 'vääristämisen' ns. eläviksi nykytaideteoksiksi. Dynamiikassa tulee olemaan siis suurta vaihtelua. ”Katso sä vaan eteenpäin, älä taaksepäin. Ja yritä kiittää Jumalaa sekä iloista että suruista. Siinä sulle paras apu”, neuvoo Maijan kummitäti Vallborg Maijaa tarinassa. Teoksen tärkeä opetus katsojalle on, että se mikä tuntuu rikkirevityltä, kuin olisi lasinsirpaleita sisällä, paranee lopulta ajan myötä. Kauneutta ja valoa löytyy aina elämän varjoisimmissakin notkahduksissa. Teos kutsuu katsojan tuntemaan kaikki tunteet, ottamaan lopulta kiitollisena vastaan kaiken mitä elämällä on tarjota. Salon Teatterin versio intohimoisesta elämäntarinasta tuo teokseen uutta tulkintaa ja raikkautta, kuitenkin perinteitä kunnioittaen. On ollut todella jännittävää ja upeaa päästä matkalle Myrskyluodolle sekä työstämään omaa esikoisohjaustani ja tällaista suomalaisen musiikkiteatterin kruununjalokiveä näin mahtavan, voimaannuttavan ja inspiroivan työryhmän kanssa! Peter Nyberg, ohjaaja
Alkuperäisteos: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Anni Blomqvist Dramatisointi: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Jussi Helminen Musiikki: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Matti Puurtinen
Työryhmä: Ohjaus: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Peter Nyberg Musiikin sovitus: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Outi Ollila, Pasi Ketola ja Peter Nyberg Musiikin orkestrointi, laulutaustat ja ääniefektit: . . Pasi Ketola Laulusovitukset ja laulujen harjoituttaminen: . . . . . Outi Ollila Koreografia: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Venla Viisanen Puku-, maski- ja kampaussuunnittelu: . . . . . . . . . . . . . . . . Marjo Haapasalo Lavastus ja valosuunnittelu: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Timo A. Aalto Kuiskaaja: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Pia Poikonen Esitysteknikot: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Esteri Mäkinen, Sasha Toronen Pukujen valmistajat: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Marjo Haapasalo, Ilona Haapasalo, Isabella Tornberg, Elli Jalvas, Renata Helenius Lavasterakennus: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Timo A. Aalto, Keijo Tikkanen, Riku Suvitie Tarpeisto: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Mia Kuisma Äänentoiston suunnittelu ja toteutus . . . . . . . . . . . . . . Markus Kuisma Valokuvat: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Mikko Pääkkönen, Henriikka Koskenniemi, Henrik Härkönen, Mika Nurmi Trailerin kuvaus: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Mika Nurmi Graafinen suunnittelu ja toteutus: . . . . . . . . . . . . . . . . . Marcus Lindén Käsiohjelman toimitus: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Pauliina Salonius ja Peter Nyberg Tuotanto ja markkinointi: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Pauliina Salonius ja Miia Raivikko-Alhoranta
Kiitokset: Henriikka Koskenniemi, Henrik Härkönen, Outi Hoikkala, Markus Eerikäinen, Mia Juva, Jaakko Rajala, Keijo Tikkanen, Riku Suvitie, Alina Sippola, Pihla Lindholm, Eino Hietajärvi, Matias Kuisma, Selina Pietilä, Sofie ja Juliet Aalto, Mia Juva/Salon historiallinen museo, Renja Sainio/Finnfoam, Åbo Svenska Teater puvusto/Ellinor Hellström, Ypäjän musiikkiteatteri/Piritta Kämi-Conway, Eija ja Ilkka Härri, Kerttu Entonen, Veikko Entonen, Perkkiön tila, Paimion kesäteatteri, Mia Czakan, Johanna Aho, kaikki talkoolaiset, lapsinäyttelijöiden vanhemmat, jotka ovat omistaneet oman aikansa lasten harrastukselle ja kuljetuksiin, Kari Liimatta, Arska Halme, Turo Entonen, Tanssii ja musisoi ry., Kirsi-Marja Kaarlela, Rauni Rokka, Anu Aalto, Atelier Tanja Lahti, Mika Vainio, Anna-Maija Alarto, Salon kaupunki, tilapalvelut: Janne Lehto, Kimmo Laine, Tommi Kaarto, Susanna Mäkirinne, Laura Tulimaa/HKT, Jonas Runeberg/Svenska Teatern, Teatteri PROVinssi, Vuohensaaren kahvila-ravintola SALON TEATTERI ON VUODEN HARRASTAJATEATTERI 2019, Suomen Harrastajateatteriliitto | Näytelmän oikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry.
Rooleissa: VANHA MAIJA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ami Aspelund NUORI MAIJA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Merita Seppälä JANNE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Roope Pelo FIA, Maijan isosisko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Maija Tenkanen MICKEL, Maijan isä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Esa Lehtinen SAARA-LIISA, Maijan äiti . . . . . . . . . . . . . . . . . . Marjut Ruusumo VALLBORG, Maijan kummi . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tiia Marjanen Maijan ja Jannen lapset: MARIA (teini-ikäisenä) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Esteri Seppälä AUGUST (teini-ikäisenä) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kasper Korpela MARIA (lapsena) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Maija Härkönen / Senja Poikonen AUGUST (lapsena) / HINDRIK . . . . . . . . . . . . . . . Tiitus Pietilä / Niilo Rautpalo SIGFRID . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Lari Matilainen MIKAEL / GABRIEL . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Eemil Korpelainen JOHANNA (epilogissa) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Sanna-Marja Kultima
PASTORI SAKA MILLANGÅRD . . . . . . . . . . . . . . Jari Maula RUUSTINNA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Mia Kuisma OLLE, Suutari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Heimo Heikkonen ERKER, Jannen isä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Pauli Kuisma JAN-ERIK, Vestergårdin renki . . . . . . . . . . . . . . . Saku Nikkanen MAGNUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Aarne Kallinen FREDRIKA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Emmy Welin EVA, Maijan miniä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Laura Heiskala KUOLEMA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Mariella Pirhonen ANNI BLOMQVIST (epilogissa) . . . . . . . . . . . . . . Maija Härkönen / Senja Poikonen ENGLANTILAISET SOTILAAT . . . . . . . . . . . . . . . Pauli Kuisma, Aarne Kallinen, Krista Mäki PIRU . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Saku Nikkanen JOHANNA & JOHAN, legendan rakastavaiset . . . Laura Heiskala, Krista Mäki MERENHALTIAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Laura Heiskala, Sanna-Marja Kultima, Esteri Seppälä, Emmy Welin, Aarne Kallinen, Kasper Korpela, Lari Matilainen, Krista Mäki KYLÄLÄISIÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Laura Heiskala, Sanna-Marja Kultima, Esteri Seppälä, Emmy Welin, Heimo Heikkonen, Aarne Kallinen, Kasper Korpela, Lari Matilainen, Krista Mäki
Musiikkinumerot : I - puoliaika Prologi (Jos kertoisin) . . . . . . . . . . . . . instr. Juhannusehtoo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ensemble Polska från Åland . . . . . . . . . . . . . . . . . instr. Hääsottiisi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . instr. Maijan ja Jannen häävalssi . . . . . . . . . . vanha Maija, nuori Maija, Janne, ensemble Tuuli, tuuli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vanha Maija, Fia, nuori Maija, Janne, ensemble Onnen hetki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vanha Maija Äiti, mitä sanoit . . . . . . . . . . . . . . . . . . nuori Maija, vanha Maija, Äiti, Fia, Vallborg Ken loikaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ensemble Anteeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . nuori Maija Kuka osaa luontoa lukea . . . . . . . . . . . . ensemble Maijan ja Jannen rakkauslaulu . . . . . . . nuori Maija, Janne, ensemble Mikael . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vanha Maija, nuori Maija, ensemble Piru ja papinrouva . . . . . . . . . . . . . . . . . Olle, Piru, Pastori Anteeksi repr. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vanha Maija, nuori Maija
II - puoliaika Merellä aina tuulee . . . . . . . . . . . . . . . . ensemble Jannen juomalaulu . . . . . . . . . . . . . . . . Janne, Jannen isä, Jan-Erik, miehet Maijan tuutulaulu . . . . . . . . . . . . . . . . . Vallborg, Maijan äiti, Fia Neitopihlaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Maijan isä, Maijan ja Jannen lapset Maijan ja Jannen rakkauslaulu repr. . . . vanha Maija, nuori Maija, Janne Merellä aina tuulee repr. . . . . . . . . . . . . ensemble Kalastajan kohtalo . . . . . . . . . . . . . . . . . Janne, Magnus, ensemble Jos kertoisin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vanha Maija, nuori Maija Mieli lie taipuvaa viljaa . . . . . . . . . . . . . Anni, vanha Maija, nuori Maija, Janne, ensemble
Ahvenanmaa Meri on ollut ahvenanmaalaisille merkityksellinen kautta aikojen. Saaristomeren alueella asutus alkoi 1800-luvun puolivälissä levittäytyä ulkosaarille ja muutamassa vuosikymmenessä asutettiin lähes 300 saarta. Kauppaa ja merenkulkua harjoitettiin toki yleisesti maamme rannikolla jo keskiajalla. Ahvenanmaalaiset saivat elantonsa pääosin kolmesta eri lähteestä, riippuen missä päin Ahvenanmaata asuivat: maataloudesta, merenkulusta ja kalastuksesta. Lisäksi laivanrakennus liki koko 1800-luvun oli tärkeä tulonlähde. Kalastusluodoilla eläminen oli ankaraa, työpäivät olivat pitkiä ja raskaita.
Nainen 1800-luvulla Naiset 1800-luvulla olivat miehen käskyvallan alla; ensin isän, sitten aviomiehen. Aviomiehellä oli oikeus vaimon palkkatuloihin ja omaisuuteen. Naisen aseman erot vaihtelivat varallisuuden ja yhteiskuntasäädyn mukaan. Naisten ensisijainen tehtävä oli huolehtia kodista ja lapsista, mutta varakkaimmilla emännillä saattoi olla lukuisia palkollisia apunaan. Köyhempien täytyi suoriutua tehtävistään yksin. Edellä mainituissa talouksissa lapset joutuivat jo hyvin nuorina töihin, ja lapset olivatkin kaikessa ehdottoman kuuliaisia vanhemmilleen, joilla oli näihin täydellinen käskyvalta, naimisiinmenopäätökset mukaan lukien.
Kirkottaminen Kirkottaminen on juutalais-kristillinen traditio, joka rantautui Suomeen noin 1500-luvulla. Sen tarkoituksena on ollut sekä lapsivuoteesta toipuneen naisen rituaalinen puhdistaminen, että siunauksen antaminen ja kiitosrukouksen esittäminen. Nainen oli synnytyksen jälkeen saastainen ja epäpuhdas eikä saanut laittaa ruokaa, syödä samassa pöydässä, koskea muihin ihmisiin tai nukkua miehensä vieressä.
Oolannin sota Vaikka Suomi olikin mahtavan Venäjän keisarikunnan syrjäinen ja autonominen suurruhtinaskunta, tuli Suomi silti vedetyksi kansainvälisen suurpolitiikan taistelukentäksi Krimin sodassa (1853 – 1856). Itämeren alueella kohdistui Iso-Britannian kaikkien aikojen suurimman laivaston tuhotoiminta pääasiassa Suomen rannikolle. Laivasto hävitti säälimättä Suomen rannikkokaupunkien satamia ja kauheudet kohdistuivat pääasiassa siviileihin. Bomarsundin linnakkeeseen hyökättiin elokuussa 1854, jolloin laivasto tuhosi mahtavan linnoituksen raunioiksi. Sodan hävitykset tekivät suurta vahinkoa syyttömälle Suomelle ja sen seurauksena Ahvenanmaa julistettiin demilitarisoiduksi alueeksi, jota se on vieläkin.
Muuttotulva Amerikkaan Passi- ja matkustajatietojen mukaan Suomesta lähti vuosina 1870-1930 Pohjois-Amerikkaan noin 400 000 siirtolaista, joista 320 000 Yhdysvaltoihin ja 80 000 Kanadaan. Vajaat puolet lähtijöistä oli kotoisin Pohjanmaalta, mutta siirtolaisuus oli vilkasta myös Ahvenanmaalta ja Turun saaristosta. Prosentuaalisesti eniten väestöä menettivät ruotsinkieliset kunnat.
HYVINVOINTIA OSUUSTOIMINNALLA SSO edistää oman alueensa hyvinvointia monella tapaa, esimerkiksi tukemalla lasten ja nuorten kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia. Osuustoiminnallisen SSO:n tulos palautuu näin aina oman alueen hyväksi.
Näe pidemmälle
paraspaikkaelaa.fi #paraspaikka
www.sso.fi
Susan Hill - Stephen Mallatratt
Ohjaus Pauliina Salonius Ensi-ilta 10.1.2020
Ensi-ilta Vuohensaaren kesäteatterissa 4.7.2020
