2 minute read

Tarpeeseen, turvallisesti

Terveellinen ruokavalio saa sisältää lisäaineitakin.

MAIJA SOLJANLAHTI // KUVA SHUTTERSTOCK

Hillon kuuluu olla kiinteää, vanukkaan kuohkeaa ja kastikkeen sileää. Monien elintarvikkeiden valmistus vaatii raaka-aineiden prosessointia. Jotta lopputulos olisi houkutteleva, rakenne miellyttävä ja säilyvyys hyvä, täytyy tuotteeseen joskus lisätä aineita, jotka vaikuttavat sen rakenteeseen, makuun, väriin tai säilyvyyteen – siis lisäaineita.

Lisäaineet voivat olla luontaisia, puolisynteettisiä tai synteettisiä.

Lisäaineiden hyötynä voi pitää ruoan turvallisuutta ja säilyvyyden paranemista. Säilöntäaineet estävät mikrobien aiheuttamaa ruoan pilaantumista ja mikrobimyrkkyjen, kuten botulinumin, kertymistä tuotteisiin.

On henkilöitä, joille jotkin lisäaineet eivät sovi, ja silloin niitä on syytä välttää.

Se onnistuu, sillä lisäaineet on ilmoitettava elintarvikkeen ainesosaluettelossa.

TARKKANA LASTEN KANSSA Lisäaineiden määrät elintarvikkeissa ovat vähäisiä. Pitoisuudet pitää suhteuttaa syötävän ruoan määrään. Terveyden kannalta on keskeistä kiinnittää huomiota rasvan laatuun, suolan, sokerin ja kuidun määrään sekä alkoholin käyttöön. Tähän kaikkeen verrattuna ravinnon lisäaineet ovat terveyden kannalta merkityksettömiä; säilöntäaineista suola vaikuttaa paljon enemmän kansanterveyteen kuin bentsoehappo.

Lisäaineiden saanti on vähentynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan. Suomalaisella aikuisväestöllä lisäaineiden saanti ei olekaan ongelma, mutta lasten kohdalla tilanne on toinen. Etenkin alle kouluikäiset voivat saada liikaa bentsoehappoa mehuista ja nitriittiä makkaroista, nakeista ja leikkeleistä. Myös henkilöillä, joiden ruokavalio on hyvin yksipuolinen, voivat sallitut määrät ylittyä.

TIETOA KERTYY Jokainen voi hahmottaa lisäaineiden saantia omalta kohdaltaan miettimällä ruokavalionsa monipuolisuutta: Syönkö runsaasti erilaisia kasvikunnan tuotteita? Ovatko leipävalintani vähäsuolaisia ja runsaskuituisia? Käytänkö valmiita keittoja, leikkeleitä ja nakkeja? Juonko vettä, piimää, maitoa ja kasvijuomia? Sammutanko janon kevytlimulla? Teenkö näin päivittäin, viikoittain tai kuukausittain?

Kuluuko kotona kalaa, kananmunia, jauhoja, kasviksia ja perunaa? Jos teet kotiruokaa perusraaka-aineista, on lisäaineiden saanti erittäin vähäistä. Jos syöt viikoittain muutaman aterian, johon kuuluu pitemmän säilyvyysajan tuotteita, kuten pakattua savukalaa tai jäätelöä, ei huolta.

Jos käytät päivittäin keinomakeutettuja juomia, voi olla syytä tarkistaa juomien määrä ja pohtia asiaa myös hammasterveyden kannalta. Keinomakeutetut juomat eivät edes sisällä terveyttä edistäviä ravintoaineita.

Keinomakeuttajien käyttö on yleistynyt viime vuosikymmeninä, koska halutaan vähentää energian ja sokerin saantia. Tutkimustietoa liiallisen soke-

Vanukkaan valmistuksessa käytetään lisäaineita, jotta saadaan sopivan kuohkea ja houkuttava rakenne.

Pilaantunut ruoka merkitsee hävikkiä. Lisäaineilla voidaan parantaa ruoan säilyvyyttä ja vähentää siten hävikkiä.

rin saannin haitoista on runsaasti, mutta keinomakeuttajien käyttöön ei ole todettu liittyvän terveysriskiä. Viime vuosina on julkaistu muutamia tutkimuksia, joiden mukaan keinomakeutusaineilla voisi olla vaikutuksia suoliston mikrobiston koostumukseen. Keinomakeuttajien käyttö on Euroopan unionin alueella tarkoin säädeltyä.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA arvioi jokaisen lisäaineen turvallisuuden, ennen kuin aine hyväksytään käyttöön. Sallittuja lisäaineita on hieman alle 400, ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Sitä mukaa, kun tutkimustietoa karttuu, arvioidaan käytön raja-arvoja uudelleen.

INFO

»Lisäaineen voi ilmoittaa pakkauksessa lisäaineen nimellä, käyttötarkoitusta osoittavalla ryhmänimellä tai numerotunnuksella eli E-koodilla. Esimerkiksi: säilöntäaine (sorbiinihappo) tai säilöntäaine (E200)

Lisätietoa: ruokavirasto.fi/e-koodit/

HYVÄ TIETÄÄ

»LUONTAISET LISÄAINEET ovat eläin- tai kasviperäisiä. Säilöntäaineista esimerkiksi mehiläisvaha ja askorbiinihappo (C-vitamiini) ovat luontaisia lisäaineita. Väriaineista luontaisia ovat esimerkiksi karoteeni ja klorofylli. »PUOLISYNTEETTISET LISÄAINEET ovat kemiallisesti käsiteltyjä luonnonaineita.

»SYNTEETTISET LISÄAINEET on valmistettu kemiallisesti. Ne jaetaan luontaisen kaltaisiin lisäaineisiin, joilla on vastine luonnossa, ja keinotekoisiin lisäaineisiin, joilla ei ole vastinetta luonnossa. Esimerkiksi atsoväriaineet ovat synteettisiä, keinotekoisia lisäaineita. 

This article is from: